Sisältö

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialue jäljempänä yhdessä myös Uuden- maan hyvinvointialueet.

2 Sopimuksen tausta ja tarkoitus

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021, jäljempänä järjestä- mislaki) 35 §:n mukaan hyvinvointialueiden järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon alu- eellista yhteensovittamista, kehittämistä ja yhteistyötä varten on Suomessa viisi sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöaluetta.

Valtioneuvoston sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueista annetun asetuksen (91/2022) mukaan sopijapuolet kuuluvat kaikki Etelä-Suomen yhteistyöalueeseen (jäljem- pänä yhteistyöalue).

Järjestämislain 36 §:ssä säädetään, että samaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö- alueeseen kuuluvien hyvinvointialueiden (sekä Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä Etelä- Suomen yhteistyöalueella) on tehtävä yhteistyösopimus valtuustokausittain. Yhteistyöso- pimuksen tarkoituksena on varmistaa yhteistyöalueeseen kuuluvien osapuolten työnjako, yhteistyö ja yhteensovittaminen siltä osin kuin se on tarpeellista niiden lakisääteisten teh- tävien toteutumisen ja sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuuden turvaa- miseksi. Sopimuksen on edistettävä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikutta- vuutta, tuottavuutta, laatua, asiakas- ja potilasturvallisuutta, tarpeenmukaisuutta, yhden- vertaista saatavuutta, kielellisiä oikeuksia sekä palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien toimivuutta.

Sopimuksessa on lisäksi varmistettava, että yhteistyösopimuksen perusteella sosiaali- ja terveydenhuoltoa antavassa toimintayksikössä on tehtävän hoitamiseksi riittävät taloudel- liset- ja henkilöstövoimavarat sekä osaaminen.

Yhteistyösopimuksessa on sovittava, ottaen huomioon mitä niistä on järjestämislaissa ja toisaalla säädetty, työnjaosta, yhteistyöstä ja yhteensovittamisesta

1) väestön palvelutarpeen arvioinnissa ja ennakoinnissa sekä sosiaali- ja terveyden- huollon järjestämisen seurannassa ja arvioinnissa;

2) sosiaalipäivystyksessä ja terveydenhuollon päivystyksessä;

3) ensihoitokeskuksen tehtävien järjestämisessä ja ensihoidon sovittamisessa yhteen muun toiminnan kanssa;

4) lääkinnällisten tukipalvelujen ja muiden tukipalvelujen järjestämisessä ja tuotta- misessa;

5) erikoissairaanhoidon henkilöstön ja osaamisen varmistamisessa erikoisaloittain palvelujen tarkoituksenmukaisen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi;

6) sellaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa, jotka harvoin tarvittavina tai erityisen vaativina edellyttävät toistettavuutta tai laaja-alaista erityisosaamista riittävän taidon ja osaamisen saavuttamiseksi ja sen ylläpitämiseksi tai merkittäviä investointeja laitteistoihin, välineisin tai toimitiloi- hin;

7) koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toteuttamisessa sekä yli- opistollista sairaalaa ylläpitävän hyvinvointialueen koordinaatio-, ohjaus- ja neu- vontatehtävistä näissä toiminnoissa;

8) sosiaali- ja terveydenhuollon menetelmien käyttöönoton, käytön ja käytöstä pois- tamisen alueellisten periaatteiden määrittelyssä niitä koskevat valtakunnalliset lin- jaukset huomioon ottaen;

9) sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ja sähköisten palvelujen kehittämi- sessä, asiakas- ja potilastietojen käytössä sekä julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain mukaisissa velvoitteissa niitä koskevat valtakunnalliset linjaukset huomioon ottaen;

10) häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisessa sekä järjestämislain 51 §:n 2 momentissa tarkoitetun valmiuskeskuksen toiminnan järjestämisestä;

11) vaikutuksiltaan laajakantoisia ja taloudellisesti merkittäviä investointeja ja inves- tointia vastaavia sopimuksia koskien siltä osin kuin se on tarpeellista kohdissa 1– 10 tarkoitettujen asioiden kannalta.

Lisäksi yhteistyösopimuksessa on sovittava edellä mainittuihin vastuisiin liittyvästä hyvin- vointialueiden välisestä kustannusten jaosta siltä osin kuin siitä ei säädetä järjestämislain 57 §:ssä.

Sopimuksessa voidaan sopia myös muusta työnjaosta, yhteistyöstä ja yhteensovittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä ja tuottamisessa.

Yhteistyösopimusta laadittaessa on otettava huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon valta- kunnalliset tavoitteet, väestön palvelutarpeet sekä väestön hyvinvoinnin ja terveyden seu- rantatiedot. Sopimus on myös yhteensovitettava järjestämislain 39 §:ssä tarkoitetun kak- sikielisten hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksen kanssa.

Lisäksi Xxxxxxxxxxxxxxx asetus hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksen sisällöstä ja val- mistelusta (309/2023) määrittelee tarkemmin sopimuksen sisältöä.

3 Väestön palvelutarpeen arviointi ja ennakointi sekä sosiaali- ja ter- veydenhuollon järjestämisen seuranta ja arviointi

3.1 Palvelutarpeen arviointi ja ennakointi

[TILASTOTIEDOT OVAT PER 31.12.2022. PÄIVITETÄÄN LUKU 3.1 JA LIITETIEDOT MYÖHEMMIN KEVÄÄLLÄ, KUN 31.12.2023 TILASTOTIEDOT OVAT SAATAVILLA.]

Etelä-Suomen yhteistyöalue on maan suurin väestöltään ja aluemäärältään. 31.12.2022 väestötietojen mukaan alueella asuu 40 % Suomen väestöstä. Väestöennusteen mukaan alueen väestö kasvaa 3,7 % vuoteen 2030 mennessä, kun koko massa väestön kasvu on 0,6

%. Etelä-Suomen yhteistyöalueella väestö kasvaa kaikilla muilla alueilla, paitsi Päijät-Hä- meessä, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Näillä alueilla väestökehitys on negatiivista ja suurin vähenemä on Kymenlaaksossa.

Yhteistyöalueen väestö ikääntyy merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Väestöennusteen mukaan voimakkainta ikääntyminen on Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueilla. Toisaalta Uudenmaan alueella (jäljempänä myös Uudellamaalla) vä- estössä on tilastotietojen perusteella maan eniten lapsia ja nuoria sekä työikäisiä, ja eläke- iän ylittäneitä on maan vähiten. Helsingissä työikäisten osuus on maan suurin ja ikäänty- neiden osuus maan toiseksi pienin. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella syntyvyys on maan suurimpia ja ikääntyneiden osuus maan pienin. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialu- eella ennusteen mukaan väestön suhteellinen kasvu on maan suurimpia.

Palvelutarpeen arviointi tapahtuu tällä hetkellä nojautuen menneeseen kansalliseen tie- toon. Sopijapuolet tunnistavat, että on tarve yhteisiin, kansallisen tason ennakointimallien laatimiseen.

Liitteessä 1 (Palvelutarpeen arviointi) on tarkemmin kuvattu alueen tilannekuva, alueelli- set erot ja mahdolliset trendit, joilla voi olla vaikutusta yhteistyöhön yhteistyöalueella.

Yhteistyöalue on tilastojen valossa hyvin heterogeeninen, muun muassa muuttoliikkeen, ulkomaalaistaustaisen väestön, ruotsinkielisen väestön, ikärakenteen, sairastavuuden ja työttömyyden osalta. Eri alueilla painottuvat eri ongelmat. Yhteisenä merkittävänä haas- teena on väestön ikääntyminen ja siihen liittyvät tekijät. Väestön ikääntyminen tuo osal- taan merkittäviä paineita palvelutarpeen kasvuun koko yhteistyöalueella. Toisaalta myös lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt koko alueella.

Eniten elinvuosia yhteistyöalueella menetetään syöpäsairauksien, sydän- ja verisuonitau- tien, tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien ja mielenterveyden ongelmien takia. Tilastotie- tojen perusteella yhteistyöalueella syöpäsairaudet ovat yleisin sairauspääryhmä, mutta toiseksi yleisin sairauspääryhmä vaihtelee toimijoittain. Helsingissä, Keski-Uudellamaalla, Vantaalla ja Keravalla toiseksi yleisin sairauspääryhmä on mielenterveyden ongelmat, Itä-

Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet, Länsi-Uudellamaalla tapaturmat ja Etelä-Karjalassa muut verenkiertoelinten taudit.

Sopijapuolet selvittävät sopimuskauden aikana millä osa-alueilla erityisesti olisi tarkoituk- senmukaista tehdä yhteistyötä palvelutarpeen arvioinnissa ja ennakoinnissa. Selvityksessä huomioidaan myös palveluiden vaikuttavuus- ja kustannustehokkuusnäkökohdat. Selvit- telyssä hyödynnetään mm. liitteessä 1 (Palvelutarpeen arviointi) olevia palvelutarve- ja trenditietoja sekä alueellisten erojen ja yhtäläisyyksien nostoja, kulloinkin voimassa ole- vien tilastojen mukaan. Lisäksi tuodaan esiin tarve vaikuttaa yhteisten kansallisten enna- kointimallien luomiseen.

Yhteistyöalueella voidaan sopimuskauden aikana sopia tarkemmin palvelutarpeen arvi- ointiin ja ennakointiin liittyvästä työnjaosta, yhteistyörakenteista ja yhteensovittamisesta ja tehdä tarvittaessa tästä erillinen sopimus.

3.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen seuranta

Väestön sairastavuus, ikärakenne ja sosioekonomiset tekijät määrittelevät keskeisesti re- surssien kohdentumista. Yhteistyöalueen yhteistyössä huomioidaan Terveyden ja hyvin- voinnin laitoksen laatimat asiantuntija-arvioinnit. Järjestämisen seuranta sisältää yhte- näisten hoidon ja palvelun perusteiden toteutumisen seurannan yhteistyössä muiden yh- teistyöalueiden sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Lääkealan turvallisuus- ja ke- hittämiskeskuksen kanssa.

Sopimuskauden aikana voidaan sopia tarkemmin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämi- sen seurantaan liittyvästä työnjaosta, yhteistyörakenteista ja yhteensovittamisesta ja tehdä asiasta tarvittaessa erillinen sopimus.

4 Terveydenhuolto

4.1 Hoidon porrastus ja keskittäminen

Vaativa erikoissairaanhoito on keskitetty yhteistyöalueella Valtioneuvoston asetuksen eri- koissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä (582/2017, jäljempänä keskittämisasetus) mukaisesti.

HUS-yhtymän sekä Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueiden erikoisalojen vastuulääkärit ovat hyväksyneet liitteenä 2 olevan hoidon porrastusta koske- van ohjeistuksen yhteistyöalueella ja tarkistavat ohjeistuksen vuosittain tai tarvittaessa. So- pijapuolet noudattavat tätä ohjeistusta.

Tämä voi käytännössä kuten aiemminkin tarkoittaa, että keskittämisasetuksen alaiseenkin hoitoon liittyviä leikkaus- tai muita toimenpiteitä, sekä kontrolleja voidaan tarkoituksen- mukaisesti (esim. hoitoonpääsyajat ja osaaminen huomioiden) hoitaa myös keskussairaa- lassa. Hoitolinjaukset ja -päätökset toteutuvat tällöin edelleen asetuksen mukaisesti keski- tetysti.

Leikkauspotilaita pyritään joustavasti hoitamaan eri hyvinvointialueiden keskussairaa- loissa jonotilanteen mukaan erikseen siitä sopimalla, huomioiden kuitenkin aina potilaan lakisääteinen valinnanvapaus hoitopaikkansa suhteen. Sairaaloiden toimintaa tuetaan muun muassa kehittyvillä etäyhteyksillä, digitaalisilla välineillä sekä osaamista edistävällä työkierrolla.

4.2 Päivystystoiminta

Valtioneuvoston asetuksessa kiireellisen hoidon perusteista ja päivystystoiminnan erikois- alakohtaisista edellytyksistä (583/2017) säädetään kiireellisen hoidon vastaanottotoimin- nan järjestämisestä, päivystysyksiköiden tehtävistä, kiireellisen hoidon perusteista ja päi- vystystoiminnan järjestämisen erikoisalakohtaisista edellytyksistä. Asetuksessa säädetään mm. päivystystoiminnan järjestämisen edellytyksistä niillä erikoisaloilla, joissa potilaiden yhdenvertaisuus, potilasturvallisuus ja päivystyspalvelujen laatu vaativat erityisiä järjeste- lyjä.

Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueet vastaavat alueensa päi- vystystoiminnan järjestämisestä ja operatiivisesta toiminnasta. Uudenmaan alueella HUS- yhtymä vastaa ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yh- teispäivystyksen järjestämisestä.

Yhteistyöalueen päivystyspoliklinikoilla hoidetaan kiireellistä hoitoa vaativat potilaat, joi- den hoito ei voi oireiden vaikeuden takia odottaa oman terveysaseman avautumista. Hoi- don tarpeen arvio tehdään kansallisen xxxxxxxxxxxxxxx.xx kriteeristön mukaisesti. Tämän kriteeristön mukaan myös Päivystysapu 116117 ohjaa potilaita.

HUS-yhtymän ylläpitämä Myrkytystietokeskus toimii valtakunnallisena asiantuntijana ih- misten akuuteissa myrkytystilanteissa. HUS-yhtymä järjestää Myrkytystietokeskuksen ympärivuorokautisen neuvontapalvelun ihmisten äkillisten myrkytysten ehkäisyyn ja hoi- toon kansalaisille ja terveydenhuollon ammattilaisille. Kullakin sopijapuolella on erillinen sopimus HUS-yhtymän kanssa koskien Myrkytystietokeskuksen toimintaa ja rahoitusta. Sopimukset on tehty yhdenmukaisin perustein.

4.3 Ensihoito

Etelä-Suomen yhteistyöalueen ensihoidon ohjausryhmä ohjaa, koordinoi ja yhteensovittaa ensihoidon toimintaa. HUS-yhtymän johtajaylilääkäri toimii ohjausryhmän puheenjohta- jana ja siinä on kaikkien sopijapuolten edustukset.

HUS-yhtymällä on ensihoitopalvelun järjestämisvastuu Uudellamaalla, ja se vastaa toi- minnan operatiivisesta johtamisesta alueella. Ensihoitopalvelut järjestetään palvelutaso- päätösten mukaisesti. HUS-yhtymä toimii yhteistyöalueen edustajana sosiaali- ja terveys- ministeriön ensihoitojaoksessa. Ensihoidon potilasohjaus hätätilapotilaiden kohdalla tu- keutuu potilaan vamman tai sairauden tilannekohtaisesti vaatimien hoitovalmiuksien mahdollisimman nopeaan tavoitettavuuteen tarvittaessa Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin rajat ylittäen.

Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueet ovat ensihoitopalvelun järjestämisvastuussa omilla toiminta-alueillaan (Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 39 §).

HUS-yhtymä järjestää ensihoitolääkäripäivystyksen, joka palvelee muita sopijapuolia so- vittavilla hälytyskriteereillä (Terveydenhuoltolaki 46 §). Helikopterilla tai maayksiköllä liikkuva ensihoitolääkärijohtoinen hoitotiimi vastaa kriittisesti loukkaantuneiden tai sai- rastuneiden potilaiden hoidosta toimialueellaan. Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät- Hämeen hyvinvointialueilla voi olla ensihoitolääkäripäivystyksiä, jotka tukevat omien alu- eidensa päivystyspoliklinikoita.

Vaativista siirtokuljetuksista (tehohoito-, infektio- tai bariatrinen potilas) sovitaan sopija- puolten kesken ja hyödynnetään yhteistyöalueella olemassa olevaa siirtokuljetuskalustoa. Alueellista tilannekuvaa kehitetään potilassiirtojen koordinoinnissa resurssien optimoi- miseksi.

Taktisella ensihoidolla (jäljempänä TEMS) tarkoitetaan poliisin alaisuudessa toimivaa en- sihoitojärjestelmää, jolla terveydenhuollon asiantuntemus ja erityisosaaminen tuodaan turvallisesti paikalle poliisin vaativissa tilanteissa ja erityistilanteissa.

TEMS-sopimuksella ja sen liitteillä sovitaan ensihoitopalvelusta annetun sosiaali- ja ter- veysministeriön asetuksen ja muutosasetuksen (sosiaali- ja terveysministeriön asetus en- sihoitopalvelusta 585/2017, sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta an- netun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta 1218/2022) mukaisesta yh- teistoiminnasta ensihoitoa edellyttävissä vaativissa poliisin johtamissa tilanteissa sekä tar- kennetaan paikallisesti sovellettavia toimintatapoja poliisilaitoksen ja ensihoitopalvelun välillä.

Yhteistyöalueella varmistetaan poliisin ja muiden viranomaisten tarvitseman taktisen en- sihoidon toiminta ylläpitämällä valmiudessa ensihoidon ammattilaisten muodostamaa TEMS-ryhmää. HUS-yhtymä sekä Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen hyvin- vointialueet sopivat toiminnasta alueensa poliisihallinnon sekä muiden tarvittavien viran- omaisten kanssa.

4.4 Kehitysvammaisten tahdosta riippumaton erityishuolto

Henkilö voidaan määrätä tahdosta riippumattomaan tutkimukseen ja hoitoon kehitysvam- maisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977; jäljempänä kehitysvammalaki) tar- kemmin määritellyssä menettelyssä. Tahdosta riippumaton erityishuolto voidaan toteuttaa kehitysvammalaissa tarkemmin määritellyissä yksiköissä. Mahdollisuus toteuttaa tahdosta riippumaton erityishuolto yksityisessä toimintayksikössä poistuu 1.1.2025.

Erityishuoltopiirien purkauduttua vuoden 2023 alusta lähtien HUS-yhtymä on tuottanut kehitysvammapsykiatrian konsultaatiot ja muut kehitysvammapsykiatrian palvelut Uudel- lemaalle ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle. Vuoden 2023 alusta vammais- ja kehitys- vammaispalveluja aiemmin tuottaneen Eteva kuntayhtymän kehitysvammapsykiatrista palvelua tarjoavat sosiaalihuollon vaativan asumisen yksiköt on muutettu erikoissairaan- hoidon kehitysvammapsykiatrian osastoiksi. Sopijapuolet voivat hankkia tahdosta riippu- mattoman erityishuollon muualtakin kuin HUS-yhtymästä.

HUS-yhtymä on vuoden 2023 alusta lähtien osallistunut Uudenmaan ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueiden (ei Helsingin kaupungin), tahdosta riippumattoman erityishuollon prosessiin (ns. tahoprosessi) antamalla asiantuntijoille mahdollisuuden sivutoimisesti osallistua ko. hyvinvointialueiden päätösprosessiin. Helsingin kaupunki sekä Kymenlaak- son ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueet ovat järjestäneet itse tahdosta riippumattoman eri- tyishuollon päätöksenteon.

Sopijapuolet toteavat, että Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS- yhtymän johdon yhteistyökokous (JYK) on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on laatia suunnitelma tahdosta riippumattomassa erityishuollossa olevien kehitysvammaisten kehi- tysvammapsykiatrisen osastohoidon ja erityisen vaativan asumisen järjestämisestä ja tuot- tamisesta. Työryhmän muodostavat Uudenmaan vammaispalveluista vastaavat johtajat ja HUS-yhtymän kehitysvammalääketieteestä ja kehitysvammapsykiatriasta vastaava linja- johtaja. Asetetun työryhmän sekä Etelä-Suomen yhteistyöalueen vammaisten palvelut -työ- ryhmän (ks. kohta 7.4) työskentely sovitetaan yhteen tarkoituksenmukaisilta osin.

4.5 Lääkinnällinen kuntoutus

4.5.1 Kuntoutuksen yhteiset toimintamallit

Sopijapuolten tavoitteena on, että lääkinnällisen kuntoutuksen toimintamallit yhteistyö- alueella olisivat mahdollisimman yhdenmukaisia. Sopijapuolet jatkavat aiemmin Helsin- gin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) erityisvastuualueen laajuisesti toimineen lää- kinnällisen kuntoutuksen työryhmän toimintaa yhteistyöalueella. Jatkossa työryhmän nimi on Etelä-Suomen yhteistyöalueen lääkinnällisen kuntoutuksen työryhmä.

Työryhmän tehtävänä on kehittää ja sopia yhteisistä käytännöistä lääkinnällisessä kuntou- tuksessa. Työryhmä voi tehdä ehdotuksia yhteistyöstä ja työnjaosta erilaisten potilasryh- mien kuntoutuspalveluissa, joista sopijapuolet voivat sopia erillisillä sopimuksilla. Yhtei- sesti kehitettäviä toimintoja ovat mm.:

• vaativan erikoissairaanhoidon hoitoprosessiin liittyvän kuntoutuksen järjestämi- nen

• selkäydinvammaisten kuntoutus

• tuki- ja liikuntaelinsairauksien (TULE) suoravastaanottotoiminta

Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut ”Valtakunnalliset lääkinnälliseen kuntoutuk- seen ohjaamisen perusteet vuonna 2022: Opas terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilai- sille ja kuntoutuksen parissa työskenteleville”, jonka sopijapuolet ottavat huomioon yh- teistyössään.

Työryhmän alatyöryhminä toimivat Etelä-Suomen yhteistyöalueen proteesityöryhmä sekä Etelä-Suomen yhteistyöalueen selkäydinvammatyöryhmä. Näiden alatyöryhmien tehtä- vänä on kehittää ja sopia yhteisistä käytännöistä proteesi- ja selkäydinvauriopotilaiden lääkinnällisessä kuntoutuksessa yhteistyöalueella.

4.5.2 Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden myöntäminen

Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut vuonna 2023 "Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet 2023: Opas apuvälinetyötä tekeville am- mattilaisille ja ohjeita asiakkaille”, jonka sopijapuolet ottavat huomioon yhteistyössään.

4.5.3 Selkäydinvammaisten potilaiden kuntoutus

HUS-yhtymä noudattaa osaltaan keskittämisasetusta siltä osin kuin se koskee selkäydin- vammaisten akuuttivaiheen hoitoa, välitöntä kuntoutusta ja elinikäistä monialaista hoitoa ja seurantaa. HUS Selkäydinvammakeskus järjestää selkäydinvammapotilaiden subakuu- tin kuntoutuksen ja elinikäisen seurannan yhteistyössä sopijapuolien kanssa.

Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut vuonna 2022 ”Valtakunnalliset lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjaamisen perusteet: Opas terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisille ja kuntoutuksen parissa työskenteleville” (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2022:17), jonka sopijapuolet ottavat huomioon yhteistyössään.

5 Lääkinnälliset ja muut tukipalvelut [HUOM! Tekstin muotoilu kesken]

5.1 Yleistä

5.2 Taudinmääritykseen liittyvät palvelut

5.3 Lääkehuolto

5.4 Välinehuolto

5.5 Kuljetus- ja varastointipalvelut

5.6 Yhteistyö hankinnoissa

5.7 Helsingin biopankki

6 Menetelmien arviointi

6.1 Yleistä

Terveydenhuollon menetelmien arviointi (health technology assessment, jäljempänä HTA) on yksi näyttöön perustuvan terveydenhuollon toimintatavoista. Arviointi voi kohdistua uusiin tai jo käytössä oleviin menetelmiin. Menetelmillä tarkoitetaan kaikkia terveyden- huollossa käytettäviä lääkkeitä, laitteita, toimenpiteitä ja järjestelmiä. Sosiaalihuollon osalta menetelmillä tarkoitetaan tässä sopimuksessa tutkimukseen perustuvia käytäntöjä ja menetelmiä.

6.2 Uusien menetelmien käyttöönotto

Yhteistyöalueella on sovittu uusien terveydenhuollon menetelmien käyttöönoton ja käy- töstä poistamisen prosessista, joka edellyttää menetelmien tehon, turvallisuuden ja kus- tannusten arvioinnin käyttäen ns. mini-HTA-menetelmää. Sopijapuolet toteavat, että yli- opistosairaaloiden ja keskussairaaloiden arviointiylilääkärit koordinoivat tätä toimintaa lä- heisessä yhteistyössä koko maan koordinaatiosta vastaavan kansallisen HTA-koordinaatio- yksikön (Finnish Coordinating Center for Health Technology Assessment, jäljempänä XxxXXXXX) kanssa.

Menetelmien arviointi tapahtuu lääkkeiden osalta Etelä-Suomen yhteistyöalueen lääkearvi- ointiryhmässä ja terveydenhuollon muiden menetelmien osalta Etelä-Suomen yhteistyöalu- een menetelmäarviointiryhmässä. Molempiin kuuluu HUS-yhtymän arviointiylilääkäri sekä kaikkien sopijapuolten kliinisten erikoisalojen edustajia. Lääkearviointiryhmään kuuluu lisäksi HUS Apteekin edustaja. Ryhmät perustavat arviointinsa mini-HTA-lomak- keeseen ja mahdollisiin omiin lisäselvityksiinsä.

Terveydenhuollossa kulloinkin kyseessä olevasta toiminnasta vastaava ylilääkäri tai johta- jaylilääkäri arvioi, tarvitaanko ohjeistuksen mukaista menetelmäarviointiryhmän tai lää- kearviointiryhmän kannanottoa ennen uuden menetelmän käyttöönottoa tai käytössä ole- van menetelmän poistamista. Jos menetelmästä on tehty palveluvalikoimaneuvoston (jäl- jempänä PALKO) suositus tai FinCCHTA:n tekemä arvio, uutta arviota ei tarvita.

Sopijapuolet noudattavat HTA-arvioinnin pohjalta annettuja suosituksia. Päätökset mene- telmien käyttöönotosta ja käytöstä poistamisesta tehdään organisaatioissa sisäisesti pääte- tyllä tavalla.

6.3 Lääkearviointiryhmän suositukset

Kalliiden lääkkeiden osalta suosituksen lääkkeen käyttöönotosta antaa Etelä-Suomen yh- teistyöalueen lääkearviointiryhmä. Ryhmä antaa suosituksia kustannusvaikutuksiltaan merkittävien uusien lääkkeiden käytöstä.

6.4 Menetelmäarviointiryhmän suositukset

Muut menetelmäarvioinnit kuin lääkearvioinnit tehdään Etelä-Suomen yhteistyöalueen menetelmäarviointiryhmässä. Menetelmäarviointiryhmä voi puoltaa tai olla suosittele- matta menetelmän käyttöönottoa tai käytöstä poistamista. Ryhmä voi myös ehdottaa käyt- töönoton määräaikaisuutta. Ryhmä voi myös ohjata laajempaa arviointia vaativat mene- telmäehdotukset edelleen valtakunnalliseen käsittelyyn yhteistyöalueiden arviointiylilää- käreiden yhteistyöverkostoon, FinCCHTA:an tai PALKOon.

6.5 Sosiaalihuollon menetelmäarvioinnit

Sosiaalihuollon menetelmien arviointi, katsausten teko, suositusten laadinta ja niiden toi- meenpano edellyttävät rakenteiden ja voimavarojen kehittämistä sekä yhteistyöalueella että laajemmin valtakunnallisesti. Sosiaali- ja terveysministeriön tammikuussa 2024

julkaisemassa Sosiaalihuollon sisältöohjaus hyvinvointialuerakenteessa -raportissa esite- tään, että sosiaalihuoltoon luodaan tutkittuun tietoon perustuvalle sisältöohjaukselle oh- jaavat rakenteet ja suositukset kuten Käypä sosiaalityö -järjestelmä, sosiaalityölle oma yh- teistyöalueen arviointiylilääkäriä vastaava viranhaltija, sekä sosiaalihuollon palveluvali- koimaa määrittelevä toimielin. Ennen kuin valtakunnallinen kehitys vastaa tarpeeseen, menetelmien arvioinnit tehdään sosiaalihuollon johtajien ja asiantuntijoiden yhteistyö- aluetasoisissa yhteistyökokouksissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisesti käytössä ole- vien menetelmien osalta tehdään yhteistyötä terveydenhuollon menetelmäarviointiryh- män kanssa.

7 Sosiaalihuolto

7.1 Yleistä

Sosiaalihuoltoa järjestävillä sopijapuolilla on pääsääntöisesti kyvykkyys tuottaa sosiaali- huollon harvoin tarvittavia ja vaativia palveluja itsenäisesti, ja ne vastaavat sosiaalihuollon palvelujen järjestämisestä ensisijaisesti omalla alueellaan. HUS-yhtymä tukee ja täydentää omalla osaamisellaan vaativien sosiaalihuollon palveluiden järjestämistä.

Sopimuksessa harvoin tarvittavat ja vaativimmat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut määritellään Valtioneuvoston asetuksen hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksen sisäl- löstä ja valmistelusta (309/2023) 2 §:n mukaisesti.

7.2 Sosiaalihuollon ohjausrakenne

Sosiaalihuollon yhteistyöaluetasoista yhteistyötä ja koordinaatiota, mukaan lukien harvoin tarvittavien ja erityisen vaativien sosiaalihuollon palvelujen edistetään perustettavassa so- siaalihuollon ohjausrakenteessa (kuva 1). Sosiaalihuollon toiminnan ohjaavana foorumina toimii Etelä-Suomen yhteistyöalueen sosiaalihuollon johtajien yhteistyökokous (jäljem- pänä sosiaalihuollon johtajien yhteistyökokous). Yhteistyökokoukseen kutsutaan vuosit- tain ja tarvittaessa terveydenhuollon ja muiden tarvittavien palvelujen edustus.

Sosiaalihuollon johtajien yhteistyökokous antaa tavoitteet sovittujen harvoin tarvittavien ja vaativien palvelujen edistämiselle, koordinaatiolle sekä toimintakäytäntöjen ja erityisosaa- misen varmistamiselle. Yhteistyökokous myös ohjaa tavoitteiden toteutumista sekä linjaa niihin liittyviä rajanvetokysymyksiä.

Yhteistyöaluetasoista yhteistyötä edellyttävien asioiden käsittelemiseksi ja palvelukohtais- ten erityiskysymysten edistämiseksi perustetaan palvelukohtaiset työryhmät, jotka ovat

• Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelu

• Työikäisten palvelut

• Vammaisten palvelut

• Päihde- ja mielenterveyspalvelut ja

• Ikääntyneiden palvelut.

Palvelukohtaiset työryhmät tekevät keskinäistä yhteistyötä palvelujen integraation edistä- miseksi. Työryhmät voivat perustaa tarkoituksenmukaisia alatyöryhmiä yhteistyöaluetasoi- sen toiminnan kehittämiseksi. Lisäksi työryhmät tekevät yhteistyötä Etelä-Suomen yhteis- työalueen sosiaali- ja kriisipäivystystyöryhmän kanssa (ks. kohta 7.6).

Palvelujen integraation edistämiseksi sosiaalihuollon johtajien yhteistyökokoukseen sekä palvelukohtaisiin työryhmiin kutsutaan alueiden perusterveydenhuollon ja erikoissairaan- hoidon edustus. Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito nimeävät pyynnöstä edustajat tarvittaviin kokouksiin.

Sosiaalihuollon johtajien yhteistyökokouksessa ja työryhmissä huomioidaan ruotsia äidin- kielenään puhuvien henkilöiden palveluissa tehtävä yhteistyö kaksikielisten hyvinvointialu- eiden kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisesti.

Sosiaalihuollon ohjausrakennetta kehitetään arvioinnin perusteella.

Kuva 1. Sosiaalihuollon ohjausrakenne Etelä-Suomen yhteistyöalueella

Sopijapuolten välisen yhteistyön ja sen rakenteiden sekä tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (jäljempänä TKKI) kehittämisessä huomioidaan Sosiaalihuollon porrasteisuus- sekä Sosiaalihuollon sisältöohjaus hyvinvointialuerakenteessa -selvitysten ehdotukset.

Yhteistyöaluetasoisen yhteistyön ja palvelujen integraation syventämiseksi sopijapuolilla on tahtotila laatia tarvittaessa selvitys tai selvityksiä kohderyhmistä, joiden osalta yhteis- työaluetasoinen yhteistyö parantaisi palvelujen saatavuutta, laatua sekä kustannusvaikut- tavuutta (ks. kohdat 7.3, 7.4 ja 7.5).

Sopijapuolet, pois lukien HUS-yhtymä, ovat yhdessä osaamiskeskusten kanssa todenneet, että aluetta ei tällä hetkellä palvele erillinen hallinnollinen osaamis- ja tukikeskus (jäljem- pänä OT) -rakenne. Osaamis- ja tukikeskustoimintaa selvitetään ja kehitetään sosiaalihuol- lon ohjausrakenteen työryhmissä yhteistyössä TKKI-toiminnan sekä osaamiskeskusten kanssa.

Sosiaalialan osaamiskeskusten tutkimustyöllä tuetaan yhteistyöalueen tutkimus-, kehittä- mis-, koulutus- ja innovaatio -toimintaa (jäljempänä TKKI). Yhteistyöaluetason sosiaali- huollon työryhmät tuottavat aloitteita tutkimustyölle ja hyödyntävät tutkimusta.

Sosiaalihuollon varautuminen ja valmius ovat osa häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin va- rautumista ja valmiuskeskuksen toimintaa, jotka on kuvattu luvussa 8.

7.3 Yhteistyö sosiaalihuollon lapsiperhepalveluissa ja lastensuojelussa

Sopijapuolilla on yhteinen tahtotila kehittää yhteistyöaluetasoisia konsultaatiorakenteita ja mallinnuksia erikseen tunnistettuihin, vaativiin sosiaalihuollon lapsiperheiden palveluihin sekä vaativiin tilanteisiin lapsiperhepalveluissa ja lastensuojelussa. Yhteistyöaluetasoisen kehittämisen tavoitteena on jakaa osaamista, toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä sekä tukea kehittämistyötä sopijapuolten organisaatioissa.

Yhteistyöalueella on tunnistettu tilanteita ja kohderyhmiä, joissa yhteistyöaluetasoinen toi- minta voisi parantaa palvelujen saatavuutta, laatua sekä kustannusvaikuttavuutta. Kohde- ryhmiä tullaan tarkentamaan kohdassa 7.2 mainituissa selvityksissä. Tunnistettuja tilan- teita ja kohderyhmiä ovat esimerkiksi kansainväliset lastensuojelutilanteet, lapsikaappaus- ja ihmiskauppatilanteet sekä erityisen vaativat erotilanteet. Lisäksi on noussut esille tarve selvittää yhteistyöaluetasoisen yhteistyön mahdollisuutta erityisen vaativan sijaishuollon järjestämisessä tilanteissa, jotka edellyttävät laaja-alaista palvelujen integraatiota lasten- suojelun ja muun palvelujärjestelmän (esim. vammaispalvelut, lasten- ja nuorisopsykiatria, päihdehoito, muu terveydenhuolto) kanssa.

Vaativiin sosiaalihuollon lapsiperheiden palveluihin sekä vaativiin tilanteisiin lapsiperhe- palveluissa ja lastensuojelussa perustetaan Etelä-Suomen yhteistyöalueen lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelu -työryhmä, joka toimii sosiaalihuollon johtajien yhteistyökokouk- sen alaisena työryhmänä. Sen tehtävänä on koordinoida ja edistää yhteistyöaluetasoista yh- teistyötä ja yhteistä tekemistä.

7.4 Yhteistyö vammaispalveluissa

Yhteistyöalueella on tunnistettu vammaisten henkilöiden palveluihin liittyviä erityisosaa- misen ja yhteistyöaluetason yhteistyön mahdollisia tarpeita ainakin seuraavissa palve- luissa:

• Tahdosta riippumattoman erityishuollon järjestäminen joiltain osin (ks. myös kohta 4.4)

• Sopijapuolten sosiaalihuollon palveluilla on vaikeuksia järjestää erityisen vaativia asumispalveluita esim. kehitysvammapsykiatrisen kuntoutusjakson jälkeen. Tule- vassa yhteistyöryhmässä selvitetään alueellista tarvetta (volyymejä, kokonaiskus- tannuksia) ja sovitaan tulevaisuuden yhteistyörakenteen valmistelusta.

• Kodin ulkopuolella vammaispalveluna järjestettävä lapsen kuntoutus ja asuminen

• Rikoksista tuomitsematta jätettyjen kehitysvammaisten hoito. Kohderyhmän osalta on tunnistettu tarve yhteistyöaluetta laajemmalle, mahdollisesti valtakun- nalliselle yhteistyölle, josta tulee keskustella myös Terveyden ja hyvinvoinnin lai- toksen kanssa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on valtakunnallisia

erityisvastuita rikoksesta tuomitsematta jätettyjen kehitysvammaisten erityishuol- toon määräämisessä.

Muun muassa edellä mainituissa tilanteissa tarvittavaa yhteistyötä varten perustetaan Etelä-Suomen yhteistyöalueen vammaisten palvelut -työryhmä. Sopijapuolten peruster- veydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta nimetään pyynnöstä edustajat tarvittaviin ko- kouksiin.

Erikoissairaanhoito täydentää kehitysvammaisten perustason sosiaali- ja terveyspalveluita. Uudenmaan ja Päijät-Hämeen alueella toimitaan Kehitysvammaisten palvelut Uudella- maalla -hankkeen lopputuloksena esitetyn hoidonporrastuksen mukaisesti.

7.5 Yhteistyö erityisen vaativissa asumispalveluissa

Sopijapuolilla on tahtotila kartoittaa tarpeita yhteistyöaluetasoiselle asiantuntijatuelle sekä konsultaatiomalleille erityisen vaativissa asumispalveluissa. Tarvetta yhteistyöalueta- soiselle yhteistyölle on tunnistettu esimerkiksi vammaisten ja/tai ikääntyneiden henkilöi- den osalta, joilla on lisäksi haastavia mielenterveys- ja/tai päihdeongelmia. Vammaispal- veluiden osalta sopijapuolten sosiaalihuollon palveluilla on vaikeuksia järjestää erityisen vaativia asumispalveluita. Tilanteiden ja kohderyhmien tarkentamiseksi hyödynnetään kohdassa 7.2 mainittuja selvityksiä kohderyhmistä.

Erityisen vaativien asumispalveluiden yhteistyöaluetasoista toimintaa edistetään yhteis- työalueelle perustettavissa vammaisten palvelujen, työikäisten, ikääntyneiden sekä päihde- ja mielenterveyspalvelujen työryhmissä. Työryhmät raportoivat yhteistyöalueta- soiselle sosiaalihuollon johtajien yhteistyökokoukselle

7.6 Sosiaali- ja kriisipäivystys

Sosiaalihuoltolain (1517/2016) 29 §:n mukaan sosiaalipäivystystä on järjestettävä ympäri- vuorokautisesti kiireellisen ja välttämättömän avun turvaamiseksi kaiken ikäisille. Sosiaa- lipäivystystä toteutettaessa on toimittava yhteistyössä ensihoitopalvelun, terveydenhuollon päivystyksen, pelastustoimen, poliisin, hätäkeskuksen ja tarpeen mukaan muiden toimijoi- den kanssa.

Palvelut tulee tuottaa virka-ajan ulkopuolella sekä hyvinvointialueen asukkaille että siellä oleskeleville sosiaalihuoltolain 12 §:n mukaisesti. Sosiaali- ja kriisipäivystysten tehtävät si- sältävät kriittisiä prosesseja, jotka jatkuvat kaikissa oloissa, myös suuronnettomuustilan- teissa.

Yhteistyöalueella on toiminut jo vuosien ajan sosiaali- ja kriisipäivystystyöryhmä (Etelä- Suomen yhteistyöalueen sosiaali- ja kriisipäivystystyöryhmä). Työryhmässä käsitellään ajankohtaisia lainsäädäntöuudistuksia ja muita muutostarpeita ja niiden toteuttamista, ku- ten valtakunnallinen hätäkeskusjärjestelmä (ERICA), KEJO-kenttäjohtamisjärjestelmän käyttöönotto, työvälineet sekä sosiaalitoimen tilannekuvan muodostamiseen liittyvät näkö- kulmat.

8 Häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautuminen, valmiuskeskuksen toiminnan järjestäminen

8.1 Tausta

Tässä sopimuksessa sovitaan sopijapuolten varautumisen ja valmiuden yhteistyöraken- teista sikäli, kun niistä ei ole muualla lainsäädännössä säädetty.

Varautumisen ja valmiuden kokonaisuudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa säädetään yleisesti järjestämislaissa, valtioneuvoston asetuksessa hyvinvointialueiden varautumi- sesta sosiaali- ja terveydenhuollon häiriötilanteisiin (308/2023) sekä valmiuslaissa (1552/2011). Hyvinvointialueiden oma yleinen varautumisvelvollisuus häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin perustuu lisäksi hyvinvointialueista annetun lain (611/2021, jäljempänä hyvinvointialuelaki) 150 §:ään. Varautumiseen ja valmiuteen liittyvien asiakokonaisuuk- sien valmistelusta säädetään valtioneuvoston asetuksessa hyvinvointialueiden yhteistyöso- pimuksen sisällöstä ja valmistelusta (309/2023).

8.2 Yhteistyörakenteet

Jokainen sopijapuoli nimeää varautumisen ja valmiuden vastuutahon, joka toimii yhteis- työssä muiden sopijapuolten kanssa. HUS-yhtymän Valmiuskeskus (jäljempänä Valmius- keskus) toimii koko yhteistyöalueella järjestämislain 51 §:n tarkoittamana ja määrittele- mänä yhteistyöalueen valmiuskeskuksena, eli Etelä-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskuksena, hoitaen sille asetettuja tehtäviä valtakunnallisten ohjeiden ja tämän sopimuksen mukaisesti (kuva 2.).

Sopijapuolet ja Valmiuskeskus käyvät säännöllisesti läpi yhteistyöalueen sosiaali- ja ter- veyden huollon valmiuteen ja varautumiseen liittyvät ajankohtaiset asiat ja tilannekuvan omalla yhteistyöfoorumillaan (ns. valmiusverkostokokoukset).

Yhteistyöalueen sosiaali- ja terveydenhuollon johdon valmiuskokouksissa (Etelä-Suomen sote-varautumisen ja valmiuden neuvottelukunnan ja Etelä-Suomen Valmiuskeskuksen säännölliset kokoukset kuvan 2. osoittaman rakenteen mukaisesti) käsitellään varautumi- sen keskeiset ajankohtaiset teemat ja tilannekuva, sekä sovitaan tarvittavista yhteisistä toi- menpiteistä tai linjauksista. Edellä mainituilla toimintamalleilla sopijapuolet varmistavat, että Etelä-Suomen yhteistyöalueen valmiuden ja varautumisen järjestelyt muodostavat ohjattavan ja erilaisiin häiriötilanteisiin sekä poikkeusoloihin vastaamaan kykenevän ko- konaisuuden. Operatiivisen valmiuden järjestelyt ovat yhteensopivat muiden yhteistyöalu- eiden kanssa ja perustuvat hyvinvointialueiden omiin suunnittelu-, johtamis- ja tilanneku- vatoimintoihin. Tavoitteena on sekä alueellinen että valtakunnallinen valmiuden koko- naisuus. Tilannekuvan päivitystiheydestä ja operatiivisten valmiuskokousten koolle kutsu- misesta päätetään kulloisenkin valmiustilanteen vaatimusten mukaisesti HUS-yhtymän johtajaylilääkärin päätöksellä synkronoituna valtakunnallisiin (sosiaali- ja terveysministe- riön) tilannekuvarakenteisiin.

<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen teksti, kuvakaappaus, Verkkosivusto, ohjelmisto Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>

Kuva 2. Etelä-Suomen yhteistyöalueen sosiaali- ja terveydenhuollon varautumisen ja valmiuden yhteistyörakenteet

Valmiuslain kokonaisuudistuksen (OM015:00/2022) tai muiden keskeisten valmiutta ja varautumista ohjaavien lainsäädäntömuutosten jälkeen sopijapuolet selvittävät alueellisen valmiuden säätelyjärjestelmän sisältöä ja käyttöönoton mahdollisuutta.

8.2.1 Etelä-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuden ja varautumisen neuvottelukunta

Sopijapuolet nimeävät alueellisen sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuden ja varautumi- sen neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on Etelä-Suomen yhteistyöalueella:

• Toimia sosiaali- ja terveydenhuollon varautumisen ja valmiuden alueellisena stra- tegisena ohjausryhmänä;

• Päättää valmiussuunnitelmien, varautumisen ja valmiuden yhteensovittamisesta;

• Päättää miltä osin resursseja tulee ohjata yhden sopijapuolen voimavarat ylittä- vässä häiriötilanteessa ja poikkeusoloissa.

• Toimia Etelä-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskuksen strategisena ohjausryhmänä ja varmistaa Valmiuskeskuksen riittävä resursointi mukaan lukien linjaukset hankekohtaisesta rahoituksesta. Päättää kohdassa 8.2.3 mainitun Tilan- nekeskuksen tehtävistä koskien sopijapuolia normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa siltä osin kuin ne koskevat järjestämislain 51§:n mukaisia tehtä- viä.

• Tunnistaa sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuteen ja varautumiseen vaikuttavia lainsäädännöllisiä, hallinnollisia ja toimintaympäristön muutoksista nousevia teki- jöitä ja varmistaa, että nämä huomioidaan alueen valmiussuunnittelussa;

• Varmistaa normaaliolojen vakavien häiriötilanteiden ja poikkeusolojen valmius- suunnittelun riittävyyttä ja suunnitelmien ajantasaisuutta;

• Koordinoida sosiaali- ja terveydenhuollon alueelliseen varautumiseen liittyvää vi- ranomaisyhteistyötä;

• Hyväksyä yhteistyöalueen harjoitussuunnitelma ja varmistaa riittävä yhteinen har- joitustoiminta asiantuntijasihteeristön esityksen perusteilla;

• Seurata ja varmistaa varautumisen alueellisen sopimusrakenteen (ml. tämä sopi- mus) riittävyyttä ja toimivuutta;

• Päättää ensihoidon ohjausryhmän toiminnasta poikkeusoloissa (ks. kohta 4.3);

• Ohjata asiantuntijasihteeristöä.

Etelä-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuden ja varautumisen neuvottelukunnan (jäljempänä valmiuden ja varautumisen neuvottelukunta) puheenjohtajana toimii HUS- yhtymän johtajaylilääkäri ja varapuheenjohtajana Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan johtaja. Neuvottelukunnassa on lisäksi edustus kaikilta muilta sopija- puolilta.

Neuvottelukunnan varsinaiselle jäsenelle tulee nimetä henkilökohtainen sijainen. Neuvot- telukunnan jäsenellä ja hänen sijaisellaan tulee olla virka-asemaan perustuva puhe- ja toi- mivalta edustamansa hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon varautumisen ja val- miuden kysymyksiin, jotta hän kykenee edustamaan ja sitoutumaan neuvottelukunnassa todettuihin linjauksiin sekä toimeenpanemaan niitä omassa organisaatiossaan.

Neuvottelukuntaan voidaan myös nimittää asiantuntijajäseniä. Tarvittaessa neuvottelu- kunta voi kutsua asiantuntijoita kuultavaksi. Muita yhteistoimintaviranomaisia ja yhteis- työtahoja (esim. järjestötoimijat) kutsutaan osallistumaan neuvottelukunnan työskente- lyyn asia- tai tapauskohtaisesti. Neuvottelukunnalle nimetään asiantuntijasihteeristö val- mistelemaan käsiteltävät asiat. Asiantuntijasihteeristön puheenjohtajana ja esittelijänä toimii HUS-yhtymän edustaja.

8.2.2 Etelä-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskus

Valmiuskeskus toimii yhteistyöalueellaan järjestämislain 51 §:n mukaisena Etelä-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskuksena ja se toimii osana HUS-yhtymän organi- saatiota sijoittuen sen lääketieteelliseen johtoon (kuva 3.). Valmiuskeskuksella on kolme keskeistä toimintoa:

1) Suunnittelu- ja analyysitoiminto;

2) Tilannekeskus (Tike) ja

3) Korkean varautumisen tieto- ja viestintäjärjestelmien (Virve, ERICA ja KEJO) sosi- aali- ja terveydenhuollon aluepääkäyttö (Päkä) (ks. kohta 8.6).

Valmiuskeskuksessa on myös sosiaalihuollon asiantuntemus koordinoimassa ja ohjaa- massa sosiaalitoimen varautumiseen ja valmiuteen liittyvien asiakokonaisuuksien valmis- telua.

Valmiuskeskus toimii osana kansallisen kokonaisuuden muodostavaa sosiaali- ja tervey- denhuollon viiden yhteistyöaluetasoisen valmiuskeskuksen verkostoa (ns. Viiden malli) suorittaen sille järjestämislain 51 §:ssä määrätyt tehtävät.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskuksen tehtävänä on yhteistyöalueellaan:

1) koota ja analysoida tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon häiriötilanteista ja niiden uhkista;

2) muodostaa ja ylläpitää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän valmiutta kuvaavaa tilannekuvaa, joka sisältää tiedot palvelujärjestelmän toiminnasta ja kuor- mituksesta, henkilöstö- ja materiaaliresursseista ja tukipalveluiden toiminnasta;

3) jakaa salassapitosäännösten estämättä yhteistyöalueensa hyvinvointialueille sekä aluehallintovirastoille niiden tehtävien hoitamista varten 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tilannekuvatiedot;

4) jakaa salassapitosäännösten estämättä muille sosiaali- ja terveydenhuollon val- miuskeskuksille ja sosiaali- ja terveysministeriölle 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tilanne- kuvatiedot valtakunnallisen tilannekuvan luomiseksi;

jonka lisäksi Valmiuskeskuksella on valtakunnallisia sopimusperusteisia tehtäviä sekä HUS-yhtymän valmiuden ylläpitoon liittyviä tehtäviä. Valmiuskeskus koordinoi sosiaali- ja terveydenhuollon poikkeusolojen valmiuden kohottamista ja ohjaa valmiuden säätelyä alueellaan. Lisäksi Valmiuskeskus toimii alueellisena koordinaattorina poikkeusolojen val- miussuunnitelmien, valmiuden ja varautumisen neuvottelukunnan tekemien linjausten sekä puolustusvoimilta ja sosiaali- ja terveysministeriöltä saatavan poikkeusolojen toimin- taohjeistuksen mukaisesti. Valmiuskeskus ylläpitää aktiivista vuoropuhelua sopijapuolten valmiuden ja varautumisen asiantuntijoiden kanssa.

Valmiuskeskus koordinoi viranomaisyhteistyötä Etelä-Suomen alueella ja toimii tiiviissä yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä mui- den sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskusten ja kansallisten varautumisen ja val- miuden vastuuorganisaatioiden kanssa.

Valmiuskeskus tekee yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa sekä tukee sosiaali- ja tervey- denhuollon varautumiseen ja valmiuteen liittyvää tutkimusta.

<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen teksti, kuvakaappaus, Verkkosivusto, Fontti Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>

Kuva 3. Etelä-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskuksen päätehtävät

8.2.3 Etelä-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskuksen Tilannekes- kus

Valmiuskeskuksen osana on ympärivuorokautisesti toimiva Tilannekeskus (tässä sopi- muksessa Tilannekeskus tai Tike). Tilannekeskus toimii edellä olevien tilannekuva- ja hä- lytystoimintojen operatiivisena toimintayksikkönä ja päivystyksellisenä yhteyspisteenä myös muille viranomaisille ja sidosryhmille sosiaali- ja terveydenhuollon häiriötilanteissa. Tilannekeskus toimii sopijapuolten tukena normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeus- oloissa erillisten suunnitelmien ja toimintaohjeiden mukaisesti. Lisäksi Tilannekeskus toi- mii Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän toimintayksi- köiden johdon ja ensihoitopalvelun operatiivisena tukena ja tilannekuvan ylläpitäjänä. Ti- lannekeskus voi sopijapuolten valmiussuunnitelmissa todetuin periaattein ja ohjein toimia häiriötilanteissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden hälyttäjänä koko yhteistyöalu- eella ja tukea alueen toimijoita.

8.3 Ensihoidon valmius

HUS-yhtymä sopii ensihoitopalvelun tuottamisessa tehtävästä yhteistyöstä ja työnjaosta Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin kanssa siten, että Uudellemaalle rakentuu HUS-yhtymän, Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja yksi- tyisten palveluntuottajien muodostama toiminnallinen kokonaisuus, jossa on kenttäjohta- jatoiminnot ja koko Uudenmaan kattava keskitetty operatiivinen resurssijohto häiriötilan- teiden hoitamisen varmistamiseksi. Toimintamalli tukee yhteistyötä vakavissa laajoissa normaaliolojen häiriötilanteissa sekä puolustusvoimien kanssa poikkeusoloissa.

HUS-yhtymä määrittelee palvelun normaaliolojen valmiustason Uudellamaalla sosiaali- ja terveysministeriön ensihoitopalvelusta annetun asetuksen (575/2017) mukaisesti ja tekee suunnitelmat valmiuden kohottamiseksi häiriötilanteiden varalta yhdessä palveluntuotta- jien kanssa. Palveluntuottajien kanssa sovittavissa sopimuksissa huomioidaan toimintaan osallistuvan henkilöstön yleisen liikekannallepanon aikaiset niin sanotut VAP-järjestelyt ja mahdollisuuksien mukaan myös ajoneuvovaraukset. VAP-järjestelyillä tarkoitetaan ase- velvollisuuslain (1438/2007) 89 §:n mukaista työntekijöiden varaamista kriittisiin työnan- tajan määrittämiin tehtäviin myös poikkeusoloissa.

Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueet huomioivat suuronnet- tomuustilanteiden valmiuden varaamalla nopeasti miehitettävää varakalustoa ja ylläpitä- mällä vapaavuorohälytystekniikkaa. Näiden hyvinvointialueiden ensihoitopalveluilla on suunnitelmat valmiustason nostosta ja toiminnan turvaamisesta poikkeusoloissa vahvalla sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiolla. Suuronnettomuustilanteissa yhteistyöalueen resursseja käytetään joustavasti yli aluerajojen ensihoidon kenttäjohtajien ohjaamana.

Erityistilanteiden ja poikkeusolojen toiminnassa huomioidaan yhteistyö hyvinvointialuei- den ja Helsingin kaupungin omien tilannekeskusten ja yhteistyöalueen valmiuskeskuksen Tilannekeskuksen kanssa.

8.4 Viranomaisyhteistyö

Velvoite viranomaisyhteistyöstä koskee esimerkiksi onnettomuustilanteita, pelastustoi- mintaa ja sen johtamista koskevaa suunnittelua sekä väestönsuojeluun, evakuointiin tai väestön siirtämiseen varautumista.

Moniviranomaisyhteistyötä vaativien tilanteiden hoitamiseksi sovitaan hälytys- ja viestin- tämenetelmistä poliisin, pelastustoimen ja rajavartiolaitoksen meripelastuksen tilanne- ja johtokeskusten ja Tilannekeskuksen välille (ks. kohta 8.2.3).

Ajantasainen ja jaettu tilannekuva tukee sopijapuolten sekä muiden viranomaisten yhteis- työtä kaikissa olosuhteissa. Vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa jaetun tilanne- kuvan merkitys korostuu. Sopijapuolilla on käytössä yhteisesti sovittu yhteistyöalusta, joka edesauttaa viranomaisten ja muiden turvallisuuskriittisten toimijoiden ennakointia, tehostaa yhteistoimintaa, yhtenäistää tilannekuvan muodostamista ja nopeuttaa häiriöti- lanteista selviämistä etenkin suurhäiriötilanteissa.

Sopijapuolten välisistä korkean varautumisen tieto- ja viestintäjärjestelmien käyttöön liit- tyvistä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakäytännöistä sekä valmiuden ja varautumi- sen sekä häiriötilanteiden viestiliikennekäytännöistä sovitaan laadittavassa Etelä-Suomen yhteistyöalueen viestiohjeessa.

8.5 Valmiussuunnittelu

HUS-yhtymällä on valtioneuvoston asetukseen hyvinvointialueiden varautumisesta sosi- aali- ja terveydenhuollon häiriötilanteisiin (308/2023) perustuva velvollisuus ohjata sopi- japuolten sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitelmien yhteensovittamista siten, että suunnitelmat muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden yhteistyöalueelle.

Valmiussuunnittelun käytännön koordinaatiosta ja tuesta vastaa Valmiuskeskus. Valmius- suunnittelu perustuu Etelä-Suomen yhteistyöalueella ajantasaisiin kansallisiin ja alueelli- siin riskiarvioihin.

Sopijapuolet vastaavat kukin omasta valmiussuunnittelustaan valtakunnallisten ohjeistus- ten mukaisesti. Ajantasaisia valmiussuunnitelmia ylläpidetään valtakunnallisessa val- miussuunnitteluportaalissa (jäljempänä VALSU). Sosiaalihuollon valmiussuunnitelmat viedään valmiussuunnitteluportaali VALSU:un osana sosiaali- ja terveydenhuollon val- miussuunnitelmia. Sosiaalihuoltoa koskevat kansallisesti määritellyt tilannekuvatiedot (mukaan lukien järjestöiltä saadut tilannekuvat) toimitetaan Valmiuskeskuksen ylläpitä- mään Etelä-Suomen Valmiuskeskuksen varautumisen ja valmiuden tilannekuvajärjestel- mään (jäljempänä PAVAT) (ks. kohta 8.5).

Sopijapuolet, pois lukien HUS-yhtymä, vastaavat yhteistoiminnasta alueensa kuntien ja järjestötoimijoiden kanssa ja valmiussuunnitelmien yhteensovittamisesta, ellei niistä ole säädetty järjestämislain 50–51§:ssä tai tartuntatautilaissa (1227/2016). HUS-yhtymä vas- taa oman toimintansa varautumisen osalta yhteydenpidosta tarvittaviin kunnallisiin toi- mijoihin ja järjestöihin. Sopijapuolten tulee laatiessaan sopimuksia järjestämisvastuullaan olevista toiminnoista yksityisten palveluntuottajien kanssa sopia tilannekuvan ylläpitämi- sestä ja välittämisestä sopijapuolten lisäksi Valmiuskeskukselle sekä ilmoitusmenettelystä häiriötilanteissa. Sopijapuolten tulee edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon ostopalve- luntuottajilta suunnitelmaa valmiudesta ja jatkuvuudenhallinnasta.

Kukin sopijapuoli vastaa itse oman henkilöstönsä asevelvollisuuslain (1438/2007) mukai- sesta varaamisesta kriittisiin tehtäviin myös poikkeusoloissa (VAP) ja niiden ajantasaisuu- desta sekä mahdollisista tila- ja ajoneuvovarauksista. Varaamissuunnitelmien perusteet yhteensovitetaan sopijapuolten kesken.

Kukin sopijapuoli vastaa itse omista materiaalisen valmiuden (mm. tarvikkeet, laitteet ja rokotteet) ja huoltovarmuuden järjestelyistä sekä tukipalveluidensa valmiussuunnittelusta ja yhteistoiminnasta, ellei muuten ole sovittu. Materiaalisen valmiuden järjestelyistä tul- laan laatimaan yhteistyöalueelle yleissuunnitelma, jossa todetaan alueen materiaalisen valmiuden järjestelyt. HUS Apteekki koordinoi lääkevarautumista koko yhteistyöalueella. HUS Apteekki toteuttaa lääkkeiden velvoitevarastoinnista annetun lain (979/2008) ja val- tioneuvoston asetuksen (1114/2008) mukaisesti lääkkeisiin liittyvän varautumisen sopija- puolten, pois lukien Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueiden, osalta. Sopija- puolet toimittavat materiaalisen valmiuden ja varautumisen tilannekuvatiedot PAVAT- järjestelmään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tietosisältömääritysten mukaisesti.

Jokainen sopijapuoli vastaa omasta koulutus- ja harjoitustoiminnastaan vuosittain laadit- tavan suunnitelman mukaisesti. Valmiuden ja varautumisen neuvottelukunnassa (ks. kohta 8.2.1) päätetään kaikkia alueita koskevista yhteisistä harjoituksista sekä niihin liitty- vistä valmistelu- ja johtovastuista. Yhteisissä harjoitus- ja koulutustoiminnoissa kustan- nusten jakautumisesta sovitaan tapauskohtaisesti.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisipäivystys on sosiaali- ja terveysmi- nisteriön nimeämä (VN/33722/2022) järjestämislain 52 §:n tarkoittama valtakunnallinen

psykososiaalisen tuen toimija. Psykososiaalisen tuen valtakunnallisena toimijana Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisipäivystys osallistuu HUS-yhtymän ylläpitä- män lääkinnällisen evakuointivalmiuden järjestelyihin.

8.6 Sosiaali- ja terveydenhuollon jaettu tilannekuva (PAVAT)

Valmiuskeskus kokoaa ja ylläpitää alueellista sosiaali- ja terveydenhuollon tilannekuvaa järjestämislain 51 §:ssä mainituista asiakokonaisuuksista. Tilannekuvan muodostamiseksi sopijapuolet toimittavat Valmiuskeskukselle kansallisesti määritellyt tilannekuvatiedot.

Tilannekuvatiedon kokoamisessa, ylläpidossa ja jakamisessa sekä sopijapuolille että kan- sallisille viranomaisille käytetään PAVAT-tilannekuvajärjestelmää, jonka ylläpitokustan- nukset jakautuvat sopijapuolille. Kukin Etelä-Suomen hyvinvointialue ja Helsingin kau- punki nimeävät alueellisen PAVAT-pääkäyttäjän ja hänelle varahenkilön.

Toimitettavista tilannekuvatiedoista ja niiden teknisestä muodosta sovitaan erikseen. Ti- lannekuvatietojen keruussa ja raportoinnissa noudatetaan Terveyden ja hyvinvoinnin lai- toksen kansallisia määrityksiä. Tietojen toimitustiheys päätetään kulloisenkin valmiusti- lanteen perusteilla joko valtakunnallisten ohjeiden tai alueellisten erityistarpeiden mukai- sesti. Järjestelmää kehitetään siten, että sopijapuolet kykenevät hyödyntämään tilanneku- vaa niiden omiin tilannekuvatarpeisiin.

8.7 Korkean varautumisen tietojärjestelmien pääkäyttötoiminnot

Valtion korkean varautumisen tieto- ja viestintäjärjestelmät ovat:

1) Valtakunnallinen viranomais-radioverkko Virve;

2) Hätäkeskustietojärjestelmä ERICA sekä

3) Viranomaisten yhteisen kenttä-johtamisjärjestelmän KEJO (ks. kohta 8.1.2).

Edellä mainittujen järjestelmien valtakunnallisen hallinnan ja yhteistyöalueen pääkäytön periaatteet perustuvat terveydenhuoltolain 46 §:lle sekä sosiaali- ja terveysministeriön 21.6.2021 antamalle järjestelmien hallinnan ja käytön toimintamalliohjeelle järjestelmä- kohtaisissa liitteissä todettuine periaatteineen.

Kyseisten tietojärjestelmien yhteistyöaluetasoinen alueellinen pääkäyttöpalvelu tuotetaan sosiaali- ja terveysministeriön ohjeessa nimettyjen Valmiuskeskuksen henkilöstöön kuulu- vien aluepääkäyttäjien toimesta. Aluepääkäyttöpalveluissa noudatetaan toimialan valta- kunnallisia ohjeita yhteistyöalueen sisäisen sekä valtakunnallisen viranomaisyhteistyön varmistamiseksi. HUS-yhtymä laskuttaa pääkäyttöpalveluista muita sopijapuolia erillisen sopimuksen mukaisesti.

Edellä mainittuja järjestelmiä koskevat yhteistyöaluetasoiset sopimukset (mm. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen ja Hätäkeskuslaitoksen kanssa) hyväksyy HUS-yhty- män johtajaylilääkäri. Sopimuksia uusittaessa johtajaylilääkäri tekee yhteistyötä muiden yliopistollista keskussairaalaa ylläpitävien hyvinvointialueiden johtajaylilääkäreiden ja valmiuden ja varautumisen neuvottelukunnan kanssa sekä esittelee asian Etelä-Suomen yhteistyöalueen ohjausryhmälle.

Tällä sopimuksella Etelä-Suomen yhteistyöalueen hyvinvointialueet sitoutuvat edistämään Turvallisuusverkon (TUVE) käyttöönottoa varautumisen kannalta kriittisissä sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnoissa. Erityisesti tulee tunnistaa sellaiset kriittiset toiminnot, joilla on tarvetta viranomaisyhteistyöhön ja turvaluokiteltujen tiedostojen siirtämiseen.

8.8 Muut alueelliset ja valtakunnalliset toiminnot

Sosiaali- ja terveysministeriö on päätöksellä (VN/34837/2022) nimennyt HUS-yhtymän järjestämislain 52 §:ssä tarkoitetuksi valtakunnalliseksi toimijaksi. Päätöksen mukaan HUS-yhtymä varautuu toimimaan valtakunnallisena toimijana tilanteissa, joihin ministe- riö antaa erillisen toimeksiannon sosiaali- ja terveydenhuollon toimintojen tukemiseen. HUS-yhtymä vastaa mm. siitä, että sillä on valmius terveydenhuollon erityisavun lähettä- miseen ja/tai potilaiden lääkinnälliseen evakuointiin (Medevac) sekä kotimaassa että ul- komailta sosiaali- ja terveysministeriön antamien toimeksiantojen perusteella, ja toimii yhteistyössä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen järjestämän valtakunnallisen valmius- toiminnan (psykososiaalisen tuen koordinointi) kanssa. Myös HUS Apteekilla on eräitä poikkeusolojen varautumiseen liittyviä sopimusperusteisia tehtäviä.

Myrkytystietokeskus toimii valtakunnallisena kemikaalien aiheuttamien myrkytysten, joukkomyrkytysten ja muiden harvinaisten myrkytysten asiantuntijana häiriötilanteihin varautumiseksi. Tätä tehtävää varten sosiaali- ja terveysministeriö myöntää HUS-yhty- mälle erillisen valtionavustuksen.

8.8.1 Epidemiavarautuminen ja rajanylityspisteiden terveysturvallisuus

Sopijapuolet (pl. HUS-yhtymä) vastaavat omalla alueellaan sosiaali- ja terveydenhuollon epidemiavarautumisen yhteensovittamisesta, alueensa epidemiasuunnittelusta sekä yh- teistoiminnasta alueensa kuntien (ml. ympäristöterveydenhuolto), yksityisten palvelun- tuottajien, järjestötoimijoiden ja HUS-yhtymän kanssa. HUS-yhtymä vastaa tartuntatauti- lain 9 §n mukaisesti omasta poikkeuksellisiin epidemioihin varautumisestaan ja valmius- suunnittelustaan. Kukin sopijapuoli osoittaa omasta organisaatiostaan riittävät resurssit suunnittelu-, analyysi- ja torjuntatoimintaan.

Sosiaali- ja terveysministeriö on nimennyt HUS-yhtymän ohjaamaan koko Suomen alu- eella terveydenhuollon kansallista koordinaatiota tilanteissa, joita kansainväliset tartunta- tautiuhat voivat aiheuttaa. HUS-yhtymä vastaa korkean riskin (esim. pandeemiset hengi- tystievirukset ja verenvuotokuumeet) vaikeiden tartuntatautitilanteiden hoidosta ja poti- laskuljetusten valtakunnallisesta järjestämisestä. HUS-yhtymä ylläpitää laajoja epidemi- oita ja vakavia tartuntatauteja koskevaa infektiohälytysohjeistoa, joka ohjaa perustervey- denhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintaa. HUS-yhtymä vastaa Uudenmaan alueella vakavasti sairastuneiden potilaiden hoidosta sekä materiaalisen ja lääkevarautumisen, diagnostiikan ja rokotteiden logistiikasta, jollei muuten ole erikseen sovittu.

Yhteistyöalueella sijaitsee lukuisia valtakunnallisen terveysturvallisuuden kannalta tär- keitä rajanylityspaikkoja mm. Helsinki-Vantaan lentoasema sekä useita vilkkaasti liiken- nöityjä rahti- ja matkustajasatamia. Ko. liikennepaikkojen hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki vastaavat yhteistyössä HUS-yhtymän ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen

sekä alueen kuntien, rajavartiolaitoksen ja muiden viranomaisten kanssa toimintojen asi- anmukaisesta suunnittelusta. Suunnitelmien toimeenpanosta ja tarvittavasta resursoin- neista vastaavat ko. hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki. Etelä-Suomen alueella sijait- sevien itärajan rajanylityspaikkojen terveysturvallisuustoimenpiteiden suunnittelusta ja niiden toteutuksesta vastaavat lähtökohtaisesti Etelä-Karjalan hyvinvointialue ja Kymen- laakson hyvinvointialue alueensa kuntien ja viranomaisten kanssa. Näiden suunnitelmien tulee olla yhteensopivia yhteistyöalueen muiden varautumisen suunnitelmien kanssa si- ten, että ne muodostavat yhtenäisen toiminnallisen kokonaisuuden.

8.9 Etelä-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskuksen kustannusten jako

Hyvinvointialuelain 150 §:n ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestä- misestä Uudellamaalla annetun lain (615/2021) 17 §:n mukaisesti jokainen hyvinvointi- alue ja Helsingin kaupunki vastaavat itse omasta varautumisestaan ja valmiudestaan. Li- säksi HUS-yhtymä vastaa varautumisesta järjestämislain 51 §:n mukaisesti. Sopijapuolet vastaavat tämän järjestämisvastuun mukaisista kustannuksista.

Järjestämislain 50 § ja 51 §:n mukaisista tehtävistä aiheutuvat kustannukset kohdenne- taan vuosittain sopijapuolille (pl. HUS-yhtymä) väestömäärän perusteella. Sopijapuolille (pl. HUS-yhtymä) toiminnasta kohdennettavien kokonaiskustannusten valmistelusta vas- taa valmiuden ja varautumisen neuvottelukunta ja niistä päättää ja niitä seuraa Etelä-Suo- men yhteistyöalueen ohjausryhmä.

8.10 Kustannukset äkillisissä normaaliolojen häiriötilanteissa

Äkillisissä normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa sekä valmiuslain 3 § mukaisissa poikkeusoloissa, jotka vaativat välittömiä toimenpiteitä, Etelä-Suomen Valmiuskeskuk- sella on oikeus käynnistää tilanteen vaatimat välittömät toimenpiteet. Valmiuskeskus in- formoi tilanteesta, toimenpiteistä ja kustannuksista valmiuden ja varautumisen neuvotte- lukuntaa ilman aiheetonta viivästystä. Neuvottelukunta sopii kustannusten jaosta.

9 Henkilöstön osaamisen ja saatavuuden varmistaminen erikoissai- raanhoidossa erikoisaloittain

9.1 Erikoissairaanhoidon henkilöstön saatavuuden varmistaminen

Suomessa on noin 13 000 työikäistä erikoislääkäriä, joista noin puolet (52 %) saavuttaa elä- keiän (65 vuotta) vuoteen 2035 mennessä. Erikoislääkäreiden tarpeen on arvioitu olevan tuolloin 16 200. Luku on laskettu erikoisalojen edustajien arviosta sekä laskentamallin pe- rusteella. Tarpeen kasvamisen syyksi on arvioitu väestön ikääntyminen sekä lääkäreiden osa-aikatyön yleistyminen (Sosiaali- ja terveysministeriö, 02/2022). Siten on oletettavaa, että pula erikoislääkäreistä vaikeutuu vuoteen 2035 mennessä. Erikoishammaslääkäreitä on nyt n. 690 ja heistä 61 % saavuttaa eläkeiän vuoteen 2035 mennessä.

Lääkärivuokratyövoimaa käytetään tällä hetkellä yhteistyöalueella monilla erikoisaloilla. Etelä-Karjalan hyvinvointialueella käytetään vuokralääkäreitä monilla erikoisaloilla ja päi- vystyksessä osa lääkärityöstä ostetaan vuokratyövoimana. Myös Kymenlaaksossa Akuutti-

ja yleislääketieteen päivystyksen lääkärit ostetaan pääosin vuokratyövoimayritysten kautta. Päijät-Hämeessä on ostettu lääkärityövoimaa etenkin keuhkosairauksiin, neurologialle, en- dokrinologiaan, psykiatriaan sekä yhteispäivystykseen (lähinnä yleislääkäreitä). HUS-yhty- mässä lääkärivuokratyövoimaa käytetään eniten psykiatriassa, kuvantamisessa sekä yleis- lääkäritasoisen päivystyksen tuottamiseen.

Psykiatritilanne on vaikea kaikilla sopijapuolilla, erityisesti Kymenlaakson ja Päijät-Hä- meen hyvinvointialueilla. Radiologeista on pulaa Päijät-Hämeessä ja HUS-yhtymässä (HUS Diagnostiikkakeskus tuottaa kuvantamispalvelut koko yhteistyöalueelle, pois lukien Päijät- Häme).

Yhteistyöalueen eri lääketieteen erikoisalojen yhteistyö on mahdollista ja voisi auttaa kehit- tämään alueellisia hoitoketjuja. Sopijapuolten välillä on tunnistettu mahdollisuuksia tehdä nykyistä laajempaa yhteistyötä erikoisalakohtaisesti (huomioiden myös perusterveyden- huolto). Osa hoitoketjuista voisi olla tarkoituksenmukaista laatia yhteistyöaluetasoisesti erityisesti, jos erikoissairaanhoito toteutuu niissä tertiääritasolla. Edelleen kuitenkin valta- osa potilaista hoidettaisiin omalla hyvinvointialueella. Etäkonsultaatioita hyödynnetään jo joillakin erikoisaloilla, ja on perusteltua laajentaa tätä toimintaa. Myös digitaalisia hoito- polkuja tulisi sisältöjen osalta kehittää nykyistä laajemmin yhteistyöaluetasoisesti, vaikka eri alueilla onkin käytössä erilaisia digitaalisia työkaluja.

Hoitohenkilökunnan riittävyydessä ja saatavuudessa on haasteita koko yhteistyöalueella erityisesti tietyillä kolmivuorotyötä tekevillä vuodeosastoilla. Osalla sopijapuolista on haas- teita leikkaussalihenkilöstön riittävyydessä. Hoitohenkilökunnan saatavuus kuitenkin pa- rantui vuoden 2023 aikana. Hoitotyössä on tiettyjä erikoisaloja, joissa osaamisen kehitty- minen asiantuntijaksi vie vuosia, esimerkiksi tehohoitotyö. Hoitotyön täydennyskoulutuk- sessa on tärkeää tehdä yhteistyötä koko yhteistyöalueella. Hoitohenkilökunnan veto- ja pi- tovoiman parantamiseksi etenkin kolmivuorotyössä on tärkeää tehdä yhteistyötä yhteistyö- aluetasoisesti.

Väestön monikulttuurisuus lisääntyy edelleen. Väestö ikääntyy, joka osaltaan lisää terveys- palvelujen käyttöä. Ennusteiden mukaan syntyvyys vähenee, vaikkakin tilanne vaihtelee alueittain. Nämä tekijät vaikuttavat henkilöstön riittävyyteen, ja painopisteitä tulee tarkas- tella muuttuneiden tarpeiden pohjalta.

9.2 Erikoissairaanhoidon henkilöstön osaamisen varmistaminen

Sopijapuolet varmistavat omalta osaltaan erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulu- tukseen vaadittavat koulutuspaikat ja edistävät erikoistumiseen vaadittavien koulutus- väylien luomista varmistaakseen riittävän osaamisen yhteistyöalueella. Erikoisalat, joilla koulutusta tulee nykyisesti lisätä kansallisesti ovat kaikki psykiatrian alat, kaikki diagnosti- set alat, sisätaudit ja sisätautialat (pl. kardiologia), akuuttilääketiede, anestesiologia, fysiat- ria, keuhkosairaudet, neurologia ja yleislääketiede. Alat, joilla erikoishammaslääkärikoulu- tusta tulee nykyisestä kansallisesti lisätä, ovat kariologia, endodontia, lasten hammashoito, parodontologia, oikomishoito ja terveydenhuolto. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2022. Eri- koislääkäri- ja erikoishammaslääkäritilanne ja koulutustarve vuoteen 2035. Sosiaali- ja ter- veysministeriön raportteja ja muistioita 2022:21)

Hoitotyön eri ammattilaisten osaamisen varmistamiseksi ja ylläpitämiseksi tulee varmistaa yhteistyöaluetasoista sekä hyvinvointialueiden, HUS-yhtymän ja Helsingin kaupungin jatko- ja täydennyskoulutusta. Sopijapuolten välistä työnjakoa, yhteistyötä ja yhteensovit- tamista vahvistetaan erityisosaamisen saatavuutta koskevissa kysymyksissä. Hoitotyön osaamisen varmistamiseksi perustetaan yhteinen yhteistyöaluetasoinen asiantuntijaver- kosto (Etelä-Suomen yhteistyöalueen hoitotyön asiantuntijaverkosto).

Terveyssosiaalityöhön liittyvää selvitystä tehdään parhaillaan. Sopijapuolet kehittävät ter- veyssosiaalityön rakennetta selvityksen perusteella. Terveyssosiaalityön tehtävärakenteita on kehitetty Päijät-Hämeessä, ja sosiaalityöntekijöiden lisäksi terveyssosiaalityössä työs- kentelee myös sosiaaliohjaajia. Etelä- Karjalan ja Kymenlaakson hyvinvointialueilla terveys- sosiaalityön ammatillinen osaaminen pystytään turvaamaan laillistetuilla sosiaalityönteki- jöillä vuosina 2024–2030.

Terveyssosiaalityön ammatillisen osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen edellyttävät yh- teistyötä ja osallisuutta yliopistojen sekä sopijapuolten tutkimus-, koulutus- ja kehittämis- rakenteissa kuten TKKI-toiminnassa.

Kaikkien eri ammattiryhmien koulutuksen suunnittelussa ja osaamisen varmistamisessa tulee huomioida sekä yhteistyöaluetason että hyvinvointialueiden, HUS-yhtymän ja Helsin- gin kaupungin tarpeet ja osaamistavoitteiden mahdolliset muutokset.

Sopijapuolet laativat sopimuskauden aikana suunnitelman siitä, miten opetuksen ja koulu- tuksen järjestelyin voidaan tukea henkilöstön saatavuutta eri erikoisaloille huomioiden sa- malla tarpeen keskittää niitä hoitoja, joissa keskittäminen parantaa hoidon laatua ja hoito- tulosta. HUS-yhtymä voi tuottaa sopijapuolten tarpeisiin soveltuvia sosiaali- ja terveyden- huollon henkilökunnan jatko- ja täydennyskoulutuspalveluita, esimerkiksi erilaisia psyko- terapia- tai psykososiaalisten interventioiden koulutuksia ja menetelmäohjausta.

Järjestämislaki, hallitusohjelma 2023–2027 ja sosiaali- ja terveydenhuollon integraation edellyttämän osaamisen jaoston1 ehdotukset huomioiden perustetaan osaamisen varmista- mista ja kehittämistä koordinoimaan Etelä-Suomen yhteistyöalueen koulutuksen neuvotte- lukunta.

10 Tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKKI) to- teuttaminen ja HUS-yhtymän sekä Helsingin kaupungin koordinaa- tio-, ohjaus-, ja neuvontatehtävät

10.1 TKKI-toiminta muuttuvassa toimintaympäristössä

TKKI-toiminnalla tarkoitetaan tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. TKKI-toiminnasta sovittaessa otetaan huomioon Valtioneuvoston asetuksen hyvinvointi- alueiden yhteistyösopimuksen sisällöstä ja valmistelusta (612/2021) 3 §:n TKKI-toimintaa koskevat säännökset.

1 Sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) integraation edellyttämän osaamisen jaosto toimi vuosina 2021–22 terveydenhuollon ja sosiaali- huollon ammattihenkilöiden neuvottelukuntien yhteisenä asiantuntijaryhmänä.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettamat sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset ta- voitteet vuosille 2023–2026 ohjaavat vahvistamaan palvelujärjestelmään sekä peruster- veydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluihin liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa, vahvistamaan päätöksenteon tietopohjaa sekä vaikuttavuutta. Monipuolinen TKKI-toi- minta toimii alan veto- ja pitovoimatekijänä. TKKI-toiminta edellyttää monialaisuuden ja poikkihallinnollisuuden huomioimista sekä laaja-alaista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.

Tässä sopimuksessa sovitaan, miten yhteistyöalueella organisoidaan sosiaali- ja tervey- denhuollon TKKI-toiminta yhteistoiminnassa sopijapuolten, alueen oppilaitosten, tutki- muslaitosten, sosiaalialan osaamiskeskusten ja sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavien yh- teisöjen kanssa.

10.2 TKKI-toiminnan toteuttamisrakenteet ja tehtävät

Tällä hetkellä Uudenmaan alueella on järjestäytymässä HUS-järjestämissopimuksen mu- kainen TKKI-koordinoiva neuvottelukunta, jossa ovat edustettuina Uudenmaan hyvin- vointialueet, Helsingin kaupunki, HUS-yhtymä, Uudenmaan alueen sosiaalialan osaamis- keskus (jäljempänä Socca), Helsingin yliopisto (jäljempänä HY), Aalto-yliopisto ja Uuden- maan ammattikorkeakoulut (jäljempänä AMK), joita ovat Diakonia-ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu sekä ruotsinkielinen Am- mattikorkeakoulu Arcada.

TKKI-toiminnan yleisestä koordinaatiosta ja ohjauksesta vastaavat järjestämislain 36 §:n 3 momentin 7 kohdan ja sitä täydentävän valtioneuvoston asetuksen (309/2023) 3 §:n mukaisesti HUS-yhtymä ja Helsingin kaupunki järjestämisvastuunsa jakautumisen mu- kaisesti.

Uudenmaan TKKI-koordinoivan neuvottelukunnan tehtävänä on sopia työnjaosta ja yh- teistyöstä sekä yhteensovittaa TKKI-toimintaa Uudellamaalla. Neuvottelukunta voi muo- dostaa alatyöryhmiä. HUS-yhtymässä toimii TKKI-lautakunta, jossa on Uudenmaan hy- vinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja Helsingin yliopiston edustus. TKKI-lautakun- nan tehtävät on määritelty HUS-yhtymän hallintosäännössä. Kaksikielisten hyvinvointi- alueiden TKKI-verkosto on käynnistynyt Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen koordi- noimana järjestämislain 33 §:n mukaisesti. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tehtä- vänä on tukea ruotsinkielisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistä koko maassa. Kaksikielisten hyvinvointialueiden tulee sopia sosiaalialan osaamiskeskustoimin- nasta annetun valtioneuvoston asetuksen (1411/2001) 1 §:n 2 momentissa tarkoitetun ruotsinkielisen sosiaalialan osaamiskeskuksen tehtävät. Lisäksi yhteistyöalueella toimii Etelä-Suomen yhteistyöalueen vaikuttavuusverkosto osana kansallisen vaikuttavuuskes- kuksen toimintaa.

TKKI-toiminnan rakenteiden ja tehtävien osalta sovitaan seuraavat asiat:

• Uudenmaan alueella toimiva TKKI-koordinoiva neuvottelukunta laajennetaan yh- teistyöaluetasoiseksi (Etelä-Suomen yhteistyöalueen TKKI-koordinoiva neuvotte- lukunta). Neuvottelukuntaan kuuluvat myös yhteistyöalueen muut korkeakoulut,

jotka eivät ole edustettuna Uudenmaan TKKI-koordinoivassa neuvottelukunnassa. Nämä korkeakoulut ovat Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu (XAMK) ja LAB- ammattikorkeakoulu sekä LUT-yliopisto. Neuvottelukunnan tehtävänä on yhteen- sovittaa TKKI-toimintaa yhteistyöalueen yhteisesti asetettuihin painopisteisiin nähden ja laatia yhteisesti sovittu strateginen suunnitelma, jossa sovitaan TKKI- toiminnan tavoitteista, toimenpiteistä, vastuista ja koordinaatiosta sekä arvioin- nista ja seurannasta. Strategisen suunnitelman avulla varmistetaan, että TKKI-toi- minta vastaa yhteistyöalueen tutkimus- ja kehittämistarpeisiin ja sosiaali- ja ter- veydenhuollon valtakunnallisiin tavoitteisiin. Strategisessa suunnitelmassa sovi- taan, miten TKKI-toiminnan kokonaisuus yhteensovitetaan tiedolla johtamisen, näyttöön perustuvan toiminnan ja osaamisen johtamisen tukirakenteeksi. Strategi- sessa suunnitelmassa sovitaan lisäksi TKKI-toiminnan hyödyntämisestä yhteistyö- alueella, jotta vältetään päällekkäisiä hankkeita.

• Etelä-Suomen yhteistyöalueen TKKI-neuvottelukunta toimii yhteistyössä sosiaa- lialan osaamiskeskusten kanssa TKKI-toiminnan kehittämisessä.

• Etelä-Suomen yhteistyöalueen TKKI-koordinoiva neuvottelukunta toimii yhteis- työssä kansallisten ja kansainvälisten verkostojen kanssa.

• Etelä-Suomen yhteistyöalueen TKKI-koordinoiva neuvottelukunta huomioi valta- kunnallisten tavoitteiden mukaisesti asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistä- misen painopisteen TKKI-toiminnassa.

• Etelä-Suomen yhteistyöalueen TKKI-koordinoivan neuvottelukunnan toiminnassa huomioidaan kaksikielisyys (suomi ja ruotsi), ja neuvottelukunta edistää omalta osaltaan kaksikielisyyden huomioon ottamista alaan kuuluvissa tutkimusproses- seissa. Neuvottelukuntaan kutsutaan edustus ruotsinkielisistä yhteistyökumppa- neista, kuten oppilaitoksista ja osaamiskeskuksista. Neuvottelukunta tekee yhteis- työtä myös Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen koordinoiman kaksikielisten hy- vinvointialueiden TKKI-verkoston kanssa.

• Etelä-Suomen yhteistyöalueella on terveydenhuoltolain (1326/2010) 61 §:n mukai- nen yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen tutkimustoimikunta, joka päättää valtion yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen suuntaaman rahoituksen myön- tämisestä.

10.3 Tutkimusyhteistyö

Uudenmaan hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä ovat sopineet tutki- musyhteistyöstä, yhteensovittamisesta ja työnjaosta HUS-järjestämissopimuksessa. Ta- voitteena on laajentaa tutkimusyhteistyö nykyistä enemmän yhteistyöaluetasoiseksi. Yh- teistyöalueen tutkimusyhteistyöhön sisältyy monimuotoista tutkimusta, kuten opinnäyte- töitä, väitöskirjoja ja tutkijalähtöistä sekä kansainvälistä soveltavaa ja huippututkimusta sekä näistä nousevaa yritysyhteistyötä ja innovaatiotoimintaa. HUS-yhtymän huippututki- muksen kärkiä ovat erityisesti kliininen-, translationaalinen-, dataintensiivinen- ja biopankkitutkimus. Tutkimus osaltaan tukee yhdessä asetettavia yhteistyöalueen ja valta- kunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteita.

Tutkimusyhteistyön osalta sovitaan seuraavat asiat:

• Etelä-Suomen yhteistyöalueen TKKI-koordinoivassa neuvottelukunnassa sovitaan yhteisistä menettelytavoista ja rakenteista, joilla ohjataan sopijapuolten alueilla tehtävää tutkimusta sekä tutkimuksen tulosten hyödyntämistä.

• Etelä-Suomen yhteistyöalueen TKKI-koordinoiva neuvottelukunta

▪ edistää palvelujärjestelmän perustasolla tehtävää monitieteistä tutkimusta sekä edistää ja vakiinnuttaa perustason työntekijöiden väitöskirjatutkimuk- sen tekemistä ja tutkijan urapolkuja. Neuvottelukunta edistää osaltaan myös kansainvälistä huippututkimusta.

▪ edistää yhteisiä sosiaali- ja terveysalan professuureja ja työelämäprofessuu- reja sekä sopijapuolten ja yliopistojen yhteisvirkoja.

▪ edistää näytteiden ja tietojen yhdistymistä biopankkinäytteisiin.

10.4 Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen kehittäminen ja koulutusyhteistyö

Sosiaali- ja terveysalalla harjoittelee vuosittain tuhansia sosiaali- ja terveysalan tutkintoa suorittavia opiskelijoita. Opiskelijoiden koulutukseen kuuluvat lakisääteiset harjoittelu- ja työssäoppimisjaksot sekä ammatillisen osaamisen näytöt työpaikoilla. Sopijapuolet ovat sitoutuneet järjestämään opiskelijoille harjoittelu-, työssäoppimis- ja osaamisen näyttöti- laisuuspaikkoja. Sopijapuolilla on merkittävä rooli sosiaali- ja terveydenhuollon perusope- tuksessa ja ammatillisessa jatkokoulutuksessa. Sopijapuolet tekevät myös yhteistyötä am- mattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten kanssa.

Uudenmaan hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä ovat sopineet koulu- tustoiminnan yhteistyöstä, yhteensovittamisesta ja työnjaosta HUS-järjestämissopimuk- sessa. Etelä-Suomen yhteistyöalueen TKKI-koordinoivassa neuvottelukunnassa sovitaan koulutusyhteistyön laajentamisesta yhteistyöaluetasoiseksi. Yhteistyöalueen tavoitteena on kehittää koulutusta yhteistyössä huomioiden työelämän muuttuvat tarpeet ja joustavat oppimisen väylät sekä moniammatillisuuden tukeminen.

10.4.1 Yliopistossa tarjottu sosiaali- ja terveysalan perus- ja erikoistumiskoulutus sekä tohtorikoulutus

Sopijapuolet osallistuvat yhteistyössä HY:n kanssa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan edus- tamien alojen koulutusten järjestämiseen. Yhteistyöalueella järjestetään lääkäreiden, hammaslääkäreiden, psykologian, logopedian, sosiaalityön maistereiden, terveystieteiden maistereiden, sosiaali- ja terveystutkimuksen ja johtamisen sekä kansainvälisen translati- onal medicine -maisteriohjelman perusopetusta, jatkokoulutusta ja muuta yliopistollista koulutustoimintaa. Sopijapuolilla on halutessaan edelleen mahdollisuus jatkaa koulutus- yhteistyötä muiden yhteistyöalueiden yliopistojen kanssa. Mahdolliset koulutuskumppa- nuudet tuodaan TKKI-koordinoivan neuvottelukunnan tiedoksi. HUS Perusterveyden- huollon yksikkö koordinoi yhteistyössä HY:n lääketieteellisen tiedekunnan kanssa yhteis- työaluetasoisesti lääkäreiden yleislääketieteen ammatillista jatkokoulutusta, kouluttaen perusterveydenhuollon kouluttaja- ja ohjaajalääkäreitä sekä ylläpitäen toiminnan vaatimia verkostoja. Lääketieteellinen tiedekunta on merkittävä tohtorintutkintojen kouluttaja yh- dessä sopijapuolten kanssa.

Yliopistokoulutuksen osalta sovitaan seuraavat asiat:

• Etelä-Suomen yhteistyöalueen TKKI-koordinoiva neuvottelukunta

▪ selvittää miltä osin HUS-järjestämissopimuksessa sovitut lääkäreiden perus- ja erikoistumiskoulutukseen liittyvät asiat voidaan toteuttaa yhteistyöalueta- soisesti.

▪ edistää sekä perustason että erikoistason suun terveydenhuollon koulutuk- sen lisäämistä.

▪ edistää sosiaalityön kandidaatti- ja maisteriopintopaikkojen lisäämistä sekä tekee sosiaalityön tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä yliopistojen kanssa.

▪ edistää sosiaalityön erikoistumisopintojen, lisensiaatti- ja tohtoritason tut- kintopaikkojen lisäämistä.

• Yhteistyöalueen sosiaalialan osaamiskeskus koordinoi ja tukee sosiaalityön koulu- tusta (ml. sosiaalityön erikoistumiskoulutus) vastaamaan työelämän tarpeita.

10.4.2 Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulussa tarjottu perus- ja erikoistu- miskoulutus

Yhteistyöalueella järjestetään monipuolisesti hoito- ja sosiaalialan ammattikorkeakoulu- tusta, johon sisältyvät alemmat ammattikorkeakoulututkinnot (AMK), joita ovat esimer- kiksi sairaanhoitaja, terveydenhoitaja ja sosionomi, sekä laaja-alaisesti ylempiä ammatti- korkeakoulututkintoja (YAMK), jotka tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia työelämäläh- töiseen kehittämistoimintaan osana työntekijöiden jatkuvaa oppimista.

Ammattikorkeakoulutuksen osalta sovitaan seuraavat asiat:

• Etelä-Suomen yhteistyöalueen TKKI-koordinoiva neuvottelukunta

▪ edistää erityisesti harjoitteluyhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa.

▪ edistää sosiaali- ja terveysalojen ammattilaisten urapolkujen kehittämistä ja moniammatillisuuden tukemista.

▪ toimii aktiivisessa yhteistyössä alueen muiden toimijoiden ja verkostojen kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti huomioiden kansainvälisten rekry- tointien ja kansainvälisten opiskelijoiden harjoitteluihin liittyvät erityistar- peet.

10.5 Kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Uudenmaan hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä ovat sopineet kehittä- mis- ja innovaatiotoiminnan yhteistyöstä, yhteensovittamisesta ja työnjaosta HUS-järjes- tämissopimuksessa. Työryhmän laajentaminen yhteistyöaluetasoiseksi mahdollistaa laa- jemman yhteistyön kehittämis- ja innovaatiotoimissa mukaan lukien kansainväliset rahoi- tushaut.

Kehittämis- ja innovaatiotoiminnan osalta sovitaan seuraavat asiat:

• Etelä-Suomen yhteistyöalueen TKKI-koordinoiva neuvottelukunta selvittää mah- dollisuuksia laajentaa HUS-järjestämissopimuksessa kuvattua kehittämis- ja

innovaatiotoiminnan yhteistyötä, yhteensovittamista ja työnjakoa yhteistyöalueta- soiseksi. Neuvottelukunta sopii kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rakenteet.

• Yhteistyöalueen sosiaalialan osaamiskeskukset koordinoivat sosiaalihuollon laatua ja vaikuttavuutta edistävää yhteistyöaluetasoista kehittämis- ja innovaatiotoimin- taa omalta osaltaan osana neuvottelukuntaa sekä osaamis- ja tukikeskusraken- netta.

10.6 Sosiaalialan osaamiskeskustoiminta yhteistyöalueella

Valtioneuvoston asetus hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksen sisällöstä ja valmiste- lusta (309/2023) 3§ edellyttää yhteistyöalueella toimivien sosiaalialan osaamiskeskusten toiminnan ja tavoitteiden yhteensovittamista koko yhteistyöaluetta ja hyvinvointialueiden toimintaa tukevaksi kokonaisuudeksi. Etelä-Suomen yhteistyöalueen osaamiskeskukset valmistelevat yhteistyössä hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin sosiaalihuollon johtajien ja asiantuntijoiden kanssa rakenteet kattavalle sosiaalialan osaamiskeskustoi- minnalle Etelä-Suomen yhteistyöalueella.

Tällä hetkellä yhteistyöalueella toimii neljä sosiaalialan osaamiskeskusta:

• Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Socca on Uudenmaan hyvinvointialuei- den, Helsingin kaupungin ja Helsingin yliopiston yhteinen tutkimus- ja kehittä- misorganisaatio, joka sijoittuu toistaiseksi HUS-yhtymään.

• Sosiaalialan osaamiskeskus Verso on osa Päijät-Hämeen hyvinvointialuetta.

• Kaakkois-Suomen osaamiskeskus SOCOM Oy toimii Etelä-Karjalan ja Kymenlaak- son maakuntien alueella.

• Kaksikielisillä alueilla toimii ruotsinkielinen Ab Det finlandssvenska kompe- tenscentret inom det sociala området (FSKC)

Sosiaalialan osaamiskeskustoiminnassa tehdään tiivistä yhteistyötä Helsingin yliopiston Helsinki Practice Research Centren ja sosiaalityön yliopistokoulutuksen yksiköiden muo- dostaman kansallisen Sosnet-verkoston kanssa. Osaamiskeskustoiminta on lakisääteistä (1230/2001), ja kuluvalla hallituskaudella sosiaali- ja terveysministeriö arvioi sosiaali- huollon TKKI-toiminnan rakenteisiin ja sääntelyyn liittyviä kehittämistarpeita.

Sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta sovitaan seuraavat asiat:

• Etelä-Suomen yhteistyöalueen sosiaalialan osaamiskeskukset

▪ toimivat sosiaalihuoltoa koskevan tutkimuksen osalta kokoavina toimi- joina sosiaalityön valtion tutkimusrahoituksella toteutettavien tutkimus- ten käytäntörelevanssin vahvistamisessa.

▪ edistävät tuleviin TKKI-rakenteisiin kiinnittyvien yliopistollisten perhe- ja sosiaali- ja terveyskeskusten syntymistä yhteistyöalueella

▪ kokoavat hyvinvointialueiden tarpeista nousevia tutkimusaiheita, osallis- tuvat tutkimusten toteutukseen, edistävät tutkimustulosten implemen- tointia ja toteuttavat tutkimusviestintää.

▪ kokoavat yhteen alueen kehittämistyötä, koordinoivat sosiaalihuollon alueen kattavia hankkeita ja huolehtivat kehittämistiedon kumuloitumi- sesta ja hyödynnettävyydestä uusissa kehittämishankkeissa.

• Kehittämistoiminnan painopisteitä ovat sosiaalihuollon tiedonhallinta, näyttöön perustuvan sosiaalityön kehittäminen, rakenteellinen sosiaalityö ja kehittämistyötä tukeva tiedontuotanto.

11 Tietohallinnon ratkaisut ja sähköiset palvelut

11.1 Yleistä

Sopijapuolet sitoutuvat tekemään yhteistyötä sekä laatimaan ja ylläpitämään yhteisiä suunnitelmia ja käytäntöjä, jotka voivat koskea sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallin- taa ja digitaalisia palveluja, yhteistä viitearkkitehtuuria, yhteisiä rajapintoja, yhteisiä toi- mintamalleja ja käytäntöjä, järjestelmä- ja tietomäärityksiä ja kirjaamiskäytäntöjä, sekä tarkastelemaan vuosittain ICT (Information and Communication Technology) -investoin- tisuunnitelmien yhteensovittamista (Valtioneuvoston opas hyvinvointialueiden investoin- tisuunnitelmien laadintaan, päivätty 6.6.2023, tai sen jälkeisiä versioita). Sopijapuolet edistävät yhteisen palvelujärjestelmän rakentamista ja ylläpitoa tietojärjestelmillä ja digi- taalisilla palveluilla. Sopijapuolet sitoutuvat kehittämään ja ylläpitämään yhteisiä ICT-rat- kaisuja silloin, kun se on toiminnallisesti tarkoituksenmukaista, kustannustehokasta ja vaikuttavaa.

Sopijapuolet tunnistavat tulevassa yhteistyössään asiat, jotka eivät kuulu yhteistyöalueella sovittaviksi tai kehitettäviksi. Sopijapuolet tunnistavat myös asiat, jotka edellyttävät joko yhteistyöalueiden välistä tai valtakunnallista sopimista ja ohjaamista.

11.2 Yhteistyö toimintatavoissa ja käytännöissä

Sopijapuolet perustavat ICT-yhteistyötä ohjaavan Etelä-Suomen yhteistyöalueen ICT- koordinaatioryhmän (jäljempänä ICT-koordinaatioryhmä). ICT-koordinaatioryhmä joh- taa ja koordinoi yhteistyöalueen yhteisiksi tunnistettujen tietojärjestelmien ja digitaalisten palvelujen suunnittelua ja yhteensovittamista.

ICT-koordinaatioryhmä ylläpitää yhteisiä tiedonhallinnan ja sähköisten palveluiden peri- aatteita, yleisiä päämääriä ja linjauksia. ICT-koordinaatioryhmä voi kutsua kokouksiinsa asiantuntijoita esittelemään asioita ja tarvittaessa nimetä valmistelevia työryhmiä valmis- telemaan asioita.

11.3 Yhteistyö alueellisissa ICT-ratkaisuissa

Yhteistyöalueella tavoitellaan monistettavia ja skaalattavia ratkaisuja, joilla voidaan hel- pottaa asiakkaiden asiointia digitaalisissa palveluissa, lisätä ammattilaisten työn suju- vuutta sekä edistää tietojen liikkumista eri ammattilaisten ja yhteistyökumppanien välillä.

Valittujen ratkaisujen yhteentoimivuus varmistetaan viitearkkitehtuurin, yhtenäisten ja standardoitujen rajapintojen ja integraatioteknologioiden avulla.

11.4 Yhteistyö tiedolla johtamisessa

Sopijapuolet suunnittelevat tiedolla johtamisen rakenteet siten, että ne ovat mahdollisim- man yhtenäiset. Sopijapuolet huolehtivat siitä, että kullakin on käytettävissään lainsää- dännön mahdollistama tietoaineisto.

11.5 Poikkeusoloihin varautuminen

Sopijapuolet tuottavat häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin tarvittavat tiedot ja varmista- vat, että kriittiset tiedot ovat saatavissa vaatimusten mukaisesti, ja että järjestelmät on luokiteltu ohjeistusten mukaisesti.

11.6 Kyberturvallisuus

ICT-koordinaatioryhmä laatii yhteiset kyberturvaperiaatteet ja sopijapuolet sitoutuvat noudattamaan niitä.

11.7 Alueelliset ohjelmistoratkaisut

Sopijapuolet määrittävät ja laativat yhtenäiset ICT-palveluluettelot. Yhtenäiset palvelu- luettelot mahdollistavat yhteistyön ICT-palvelunhallinnassa.

11.8 Yhteinen ICT-investointisuunnittelu

Sopijapuolet noudattavat 6.6.2023 päivättyyn Valtioneuvoston oppaan hyvinvointialuei- den investointisuunnitelmien laadintaan ja tässä sopimuksessa sovittavan investointime- nettelyn mukaisia ohjeita.

12 Vaikutuksiltaan laajakantoiset, taloudellisesti merkittävät investoinnit ja sopimukset

12.1 Tausta

Tässä sopimuksessa sovitaan sopijapuolten vaikutuksiltaan laajakantoisten ja taloudelli- sesti merkittävien investointien ja investointeja vastaavien sopimusten yhteensovittami- sesta sekä sopijapuolten välisestä työnjaosta ja yhteistyöstä sikäli, kun niistä ei ole muu- alla lainsäädännössä säädetty.

Järjestämislain 26 §:ssä säädetään, että hyvinvointialueiden investointisuunnitelmat eivät saa olla ristiriidassa lain 36 §:ssä tarkoitetun hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksen kanssa. Investointisuunnitelma voidaan jättää myös hyväksymättä, jos on ilmeistä, että siihen sisältyvä vaikutuksiltaan laajakantoinen tai taloudellisesti merkittävä investointi tai investointia vastaava sopimus voitaisiin toteuttaa kustannustehokkaammin sopijapuolten välisenä yhteistyönä.

12.2 Investointien yhteensovittaminen

Yhteishankkeiden tavoitteena on kiinnittää yhteistyöalueella huomiota investointien mää- rään, ajoitukseen ja vaikuttavuuteen. Tavoite on pitää investointitaso taloudellisesti kestä- vällä pohjalla. Investointien on oltava kustannusvaikuttavuuden, käyttötarpeen pysyvyy- den, käyttöasteen ja henkilöstöresurssien osalta kestävällä pohjalla.

Sopijapuolet pyrkivät tunnistamaan eri alueiden investointien yhteensovittamismahdolli- suudet kaikissa investointilajeissa (rakentaminen, laitteet ja ICT) tarkoituksena saada to- teutettua tunnistetut kohteet yhteisinvestointeina. Investointisuunnittelun aikana pyri- tään tunnistamaan kohteet, jotka ovat vaikutuksiltaan laajakantoisia tai taloudellisesti merkittäviä, ja jotka voitaisiin toteuttaa kustannustehokkaammin sopijapuolten välisenä yhteistyönä. Investointisuunnittelussa otetaan huomioon sopijapuolten välillä sovittu työnjako.

Investointien koordinaatioon perustetaan Etelä-Suomen yhteistyöalueen investointityö- ryhmä (jäljempänä investointityöryhmä). Tarvittaessa investointityöryhmä voi nimetä erilliset työryhmät kullekin investointilajille. Yhteisinvestointeina mahdollisesti toteutet- tavia investointihankkeita voidaan tarkastella eri työryhmissä, jotka tekevät esityksen mahdollisesta yhteistyönä toteutettavasta investoinnista. Investointityöryhmä johtaa ja koordinoi yhteisteistyöalueen yhteisinvestointien suunnittelua ja yhteensovittamista eri investointilajien osalta. Ehdotukset yhteisinvestoinneista valmistellaan Etelä-Suomen yh- teistyöalueen ohjausryhmälle. Yhteistyöalueella laaditaan periaatteet investointityöryh- män koordinoimana siitä, mitkä laitteet ja investoinnit liittyvät pelkästään yliopistosai- raala-tasoiseen toimintaan, jolloin muut kuin HUS-yhtymä eivät hanki näitä.

12.3 Investointisuunnittelun aikataulu

Sopijapuolet valmistelevat investointisuunnitelmansa siten ja sellaisessa aikataulussa, että yhteisinvestoinnit pystytään tunnistamaan ja esittämään ministeriöille laissa säädetyn hy- vinvointialueiden yleisen investointiaikataulun mukaisesti. Investointisuunnittelun tar- kempi aikataulu vahvistetaan investointityöryhmässä.

12.4 Yhteisinvestointien kustannusten jako

Yhteissuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa yhteisesti toteutettavat investointihankkeet ja kirjata investointisuunnitelmiin kunkin organisaation maksuosuudet. Kukin sopijapuoli vastaa omista kustannuksistaan ja niiden toteutumisesta sovitun sitoumuksen mukaisesti. Kustakin merkittävästä yhteisesti toteutettavasta investoinnista laaditaan erillinen työnja- koa, vastuita ja kustannusten jakamista koskeva sopimus. Yhteisinvestointeja ja maksu- osuuksia voidaan lainanottovaltuuspäätöksen jälkeen tarkentaa.

12.5 Taloudellisuustarkastelu

Investointien suunnittelussa tulee huomioida riittävät taloudellisuustarkastelut, jotta suunnitellun hankkeen tarkoituksenmukaisuudesta voidaan varmistua. Taloudellisuustar- kastelussa huomioidaan muun muassa tila-, laite- ja henkilöstönäkökulmat.

Investointityöryhmä määrittelee tarkemmin taloudellisuustarkastelujen sisällön osana in- vestointien suunnitteluprosessia.

13 Muut sovittavat asiat

13.1 Xxxxxxxxxxxxxxxx varassa elävien henkilöiden henkilökohtainen apu ja hoito

Sopijapuolet voivat tämän sopimuksen perusteella sopia sosiaalihuollon piirin 1.1.2025 lukien kuuluvien hengityslaitteen varassa elävien henkilöiden hoidossa tehtävästä työnja- osta ja yhteistyöstä erillisellä sopimuksella.

13.2 Omavalvonta

Omavalvonta on ennakoivaa ja suunnitelmallista laadun- ja riskienhallintaa, asiakas- ja potilasturvallisuustyötä sekä valvonnan ensisijainen muoto. Omavalvonta on osa organi- saation sisäistä valvontaa. Omavalvonnan ja sisäisen valvonnan velvoitteista säädetään lainsäädännössä.

• Kukin sopijapuoli vastaa omalla vastuullaan olevasta omavalvonnasta lakisääteisen omavalvontavelvoitteen mukaisesti.

• Sopijapuolet ovat sitoutuneet osallistumaan kansalliseen omavalvonnan kehittämi- seen ja yhteistyöhön.

• Omavalvonnan kehittämisessä yhteistyöalueella pyritään hyödyntämään sopija- puolten asiantuntijaosaamista, minkä lisäksi sopijapuolet voivat tarpeiden mukai- sesti konsultoida toisiaan esimerkiksi omavalvontaohjelman- ja suunnitelman si- sällön laadusta ja riittävyydestä.

• Sopijapuolet tapaavat tarvittaessa vuosittain.

• Sopijapuolet voivat myös perustaa yhteistyöalueelle erillisen asiantuntijatyöryh- män kehittämään omavalvonnan toimintakäytäntöjä.

• Sopijapuolet voivat sopimuskauden aikana sopia yksityiskohtaisemmasta omaval- vonnan yhteistyön toteutuksesta.

13.3 Potilasvakuuttaminen [HUOM! Tekstin muotoilu kesken]

14 Kustannusten jako

14.1 Kustannusten jaon yleisperiaatteet

Tässä kohdassa 14.1 tarkoitetaan toiminnalla hankkeita ja muuta yhteistyötä, esim. han- kintoihin tai tukipalvelujen järjestämiseen tai muuhun sovittuun työnjakoon liittyen, Osa- puolella yhteistyössä toteutettuun toimintaan osallistuvaa sopijapuolta, ja Vastuutoteutta- jalla alla määriteltyä Osapuolta.

Tässä kohdassa sovitaan yleisperiaatteista sopimuksessa mainittujen yhteistyössä toteu- tettavien toimintojen kustannusten jakamisesta. Mikäli tässä sopimuksessa tai muutoin on erikseen sovittu jonkin asian osalta muusta kustannustenjako- tai hinnoitteluperiaat- teesta, noudatetaan sen asian osalta siinä sovittua menettelyä.

Xxxxxxxx toiminnalle määritellään tarpeen mukaan Vastuutoteuttaja, joka vastaa siitä, että kustannukset tulevat maksetuksi ja ne kohdennetaan osallistuville Osapuolille erikseen sovitulla tavalla.

Tähän sopimukseen perustuvan toiminnan hinnoittelu pohjautuu omakustannushintaan, johon sisältyvinä kustannuksina käsitellään toiminnan välittömät ja välilliset kustannuk- set.

Omakustannushinnan määräytymisen periaatteet tulee pystyä osoittamaan riittävällä tarkkuudella. Kustannusosuudet/hinnat määräytyvät Osapuolille yhdenmukaisin perus- tein aiheuttamisperiaatteen mukaisesti, mikäli asiasta ei tässä sopimuksessa tai muualla toisin sovita. Kunkin toiminnan kustannusten määräytymis- ja hinnoitteluperusteet ja mahdollinen yleiskustannuslisä sovitaan kirjallisesti Osapuolten kesken ennen toiminnan aloittamista. Samassa yhteydessä sovitaan raportoinnista sekä myös mahdollisista infor- mointi- ja toimintakäytännöistä, mikäli alkuperäinen kustannus-/hinta-arvio uhkaa mer- kittävästi ylittyä, jotta voidaan yhdessä sopia mahdollisista toimenpiteistä tähän liittyen.

Jos sopijapuolet antavat sosiaali- tai terveyspalveluja toisen sopijapuolen asukkaalle, kus- tannukset korvataan järjestämislain 57 §:n mukaisesti.

14.2 Kustannusjakoa koskevat muut sopimuskirjaukset

Sopijapuolet toteavat, että sen lisäksi mitä yllä on kirjattu kustannusten jaon yleisistä peri- aatteista, kustannusten jakoa eri yhteistyökokonaisuuksien osalta kuvataan sopimuksen seuraavissa kohdissa:

• Taudinmääritykseen liittyvät palvelut (5.2)

• Yhteistyö hankinnoissa (5.6)

• Valmiussuunnittelu (8.5)

• Etelä-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskuksen kustannusten jako (8.9)

• Kustannukset äkillisissä normaaliolojen häiriötilanteissa (8.10)

• Investoinnit (12.4)

15 Sopimuksen hyväksyminen ja voimassaolo

Tämä sopimus on hyväksytty Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuustossa xx.2024 § x, Helsingin kaupunginvaltuustossa x.x.2024 § x, HUS-yhtymän yhtymäkokouksessa xx.xx.2024, Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa xx.xx.2024 § x, Keski-Uu- denmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa xx.xx.2024 § x, Kymenlaakson hyvinvointi- alueen aluevaltuustossa xx.xx.2024 § x, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuus- tossa x.x.2024 § x, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuustossa xx.xx.2024 § x ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuustossa xx.xx.2024 § x.

Järjestämislain 37 §:n mukaisesti sopimus astuu välittömästi voimaan, kun se on hyväk- sytty kaikissa edellä mainituissa päätöksentekoelimissä.

Sopimus tehdään valtuustokausittain ja on voimassa, kunnes uusi yhteistyösopimus tulee voimaan.

16 Sopimuksen toimeenpano ja seuranta

16.1 Yleistä

Sopijapuolet sopivat yhteistyösopimuksen toimeenpanon ja seurannan ohjausrakenteesta, jossa huomioidaan yliopistollista sairaalaa ylläpitävälle hyvinvointialueelle Valtioneuvos- ton asetuksella hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksen sisällöstä ja valmistelusta (309/2023) 2 §:ssä ja 3 §:ssä määrätyt tehtävät, jotka jakautuvat HUS-yhtymän ja Helsin- gin kaupungin välillä asetuksen 6 §:n mukaisesti.

16.2 Ohjausrakenne

Sopimuksen toimeenpanoa ja seurantaa sekä ylimmän johdon yhteistyötä varten peruste- taan Etelä-Suomen yhteistyöalueen ohjausryhmä (YTA-ohjausryhmä) sekä tarvittavat työryhmät.

Liitteessä 4 on kuvattu sopimuksen toimeenpanon ja seurannan rakenteet sekä työryhmät ja työryhmäkohtaisia järjestäytymiseen liittyviä erityishuomioita. YTA-ohjausryhmään kuuluvat HUS-yhtymän toimitusjohtaja, yhteistyöalueen hyvinvointialuejohtajat ja Hel- singin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen toimialajohtaja. Puheenjohtajana toimii HUS-yhtymän toimitusjohtaja ja varapuheenjohtajana Helsingin kaupungin sosi- aali-, terveys- ja pelastustoimen toimialajohtaja. Jos varsinainen jäsen on estynyt osallis- tumasta kokoukseen, sopijapuoli voi lähettää hänen tilalleen varajäsenen.

YTA-ohjausryhmä kokoontuu säännöllisesti noin kerran kuukaudessa sekä aina tarvitta- essa.

YTA-ohjausryhmällä on ohjausryhmän kokousten yhteisvalmistelua ja muuta ohjausryh- män sopimaa yhteistyötä varten sihteeristö, jossa on edustajat jokaiselta sopijapuolelta. YTA-ohjausryhmän sihteerinä toimii HUS-yhtymän nimeämä henkilö.

YTA-ohjausryhmä

• seuraa yhteistyösopimuksen toimeenpanoa

• vahvistaa työryhmien puheenjohtajat, varapuheenjohtajat ja työryhmien jäsenet (pl. työryhmien perustamat alatyöryhmät)

• päättää tarvittavista työryhmien jäsenvaihdoksista kesken toimikauden

• perustaa tarvittavia uusia työryhmiä ja tarvittaessa lakkauttaa sopimukseen perus- tuvan työryhmän tai alatyöryhmän toiminnan

• voi antaa työryhmille erillisiä toimeksiantoja

• voi kutsua kokouksiinsa asiantuntijoita

• hyväksyy päivitykset liitteisiin 2 ja 4 sopimuskauden aikana

Työryhmä

• suorittaa sille tässä sopimuksessa sovitut sekä YTA-ohjausryhmän sille antamat tehtävät ja seuraa sopimuksen toimeenpanoa omalla osa-alueellaan

• kokoontuu säännöllisesti työryhmän määrittelemällä aikavälillä

• voi kutsua kokouksiinsa asiantuntijoita ja perustaa tarvittavia alatyöryhmiä, joiden perustamisesta tulee ilmoittaa YTA-ohjausryhmälle

Ellei YTA-ohjausryhmässä toisin päätetä, työryhmissä on jäsen jokaiselta sopijapuolelta. Työryhmien puheenjohtajuudet jaetaan kaikkien sopijapuolten kesken. Osa puheenjohta- juuksista määräytyy suoraan lainsäädännön tai tämän sopimuksen perusteella. Liitteessä 4 on kuvattu tarkemmin puheenjohtajatehtävien jakaantuminen ja kierto sopijapuolten välillä.

Työryhmien kokouksiin voi lähettää varajäsenen, jota ei nimetä erikseen, ellei toisin so- vita. Työryhmällä on tarvittaessa kokousten yhteisvalmistelua varten sihteeristö, jossa on edustajat jokaiselta sopijapuolelta. Ryhmän sihteerinä toimii puheenjohtajaorganisaa- tiosta nimetty edustaja. Sihteeri huolehtii työryhmän tarpeisiin soveltuvalla tavalla yhteis- työstä valmistelussa.

16.3 Tiedonhallinta ja asiakirjojen säilyttämisvelvollisuus

HUS-yhtymä perustaa tämän sopimuksen ohjausrakennetta ja seurantaa varten sähköisen yhteiskäyttöalustan (esimerkiksi Teams-kanavan), jossa ohjausryhmä ja työryhmät säilyt- tävät materiaalinsa. Alustalle tallennetaan muun muassa kokousten pöytäkirjat ja sopi- muksen perusteella laaditut materiaalit sekä tämän sopimuksen mukaisesti päivitetyt liit- teet 2 ja 4. Vastuu aineiston hallinnoinnista, luovuttamisesta, säilyttämisestä ja arkistoin- nista on HUS-yhtymällä.

17 Sopimuksen muuttaminen

Järjestämislain 37 §:n mukaan sopimusta on tarvittaessa muutettava. Muutos voi perus- tua yhden tai useamman sopijapuolen esitykseen tai sosiaali- ja terveysministeriön aloit- teeseen.

Tarvetta muuttaa yhteistyösopimusta on arvioitava ainakin, jos sosiaali- ja terveydenhuol- lon valtakunnallisia tavoitteita muutetaan.

Sopimusmuutokset on tehtävä kirjallisesti, ja ne tulevat voimaan, kun ne on hyväksytty kaikissa sopijapuolten päätöksentekoelimissä. Sopimuksen muuttamiseen sovelletaan vastaavasti mitä yhteistyösopimuksen laatimisesta ja hyväksymisestä on säädetty.

18 Erimielisyyksien ratkaiseminen

Sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan ensisijaisesti neuvottelemalla. Ellei neuvotteluissa löydetä ratkaisua, sopijapuolten sopimusta koskevat erimielisyydet käsitel- lään hallintoriita-asioina hallinto-oikeudessa.

19 Sopimuksen liitteet

Sopimusasiakirjat muodostuvat tästä sopimuksesta ja seuraavista liitteistä:

Liite 1 Palvelutarpeen arviointi

Liite 2 Valtakunnallisesti ja alueellisesti keskitettävät hoidot Liite 3 Potilasvakuutus [liitteen muotoilu kesken]

Liite 4 Yhteistyö- ja seurantarakenteet Yllä mainitut sopimusasiakirjat täydentävät toisiaan.

Mikäli tämä sopimus ja sen liitteet ovat sisällöltään ristiriitaisia, noudatetaan ensisijaisesti tätä sopimusta.

20 Sopimuskappaleet ja allekirjoitukset

Tämä sopimus allekirjoitetaan sähköisesti, ja kaikki sopijapuolet saavat siitä oman saman sisältöisen kappaleensa.

Etelä-Karjalan hyvinvointialue Xxxxx Xxxxxxxx Hyvinvointialuejohtaja

Helsingin kaupunki Xxxx Xxxxxxxxx Toimialajohtaja

HUS-yhtymä Xxxxx Xxxxxxxxxx Toimitusjohtaja

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue Xxx Xxxxxxxxx Hyvinvointialuejohtaja

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue

Xxxxxxxxx Xxxxxxxxx-Xxxxxx Vt. hyvinvointialuejohtaja

Kymenlaakson hyvinvointialue Xxxxx Xxxxxx Hyvinvointialuejohtaja

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

Xxxxx Xxxxx Hyvinvointialuejohtaja

Päijät-Hämeen hyvinvointialue Xxxxx Xxxxxxxxxx Hyvinvointialuejohtaja

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

Xxxx Xxxxxxxx Hyvinvointialuejohtaja

Document Metadata

Table of Contents

Sisältö

Document Metadata