syys- LOKAKUU
syys-
LOKAKUU
2011
Konserniyhteistyötä edunvalvonnassa / Mikä on tes-neuvotteluissa tärkeintä?
2 Elintarviketyöläinen
Itsenäinen ja yhteistyökykyinen
Vellun palsta
sEL EI TyÖEHTOsOPIMUsTEN neuvottelemisessa ole juurikaan tur- vautunut TUPO-ratkaisuihin. Sopimusneuvottelut ja nii- den lopputuloksen hyväksyminen ovat olleet liittomme jä- senten valitsemien edustajien päätettävissä.
Sopimuspolitiikassa palkkaratkaisuissa olemme 2000-luvulla onnistuneet vähintäänkin kohtuullisesti, olemmehan viimeisimpien palkkatilastojen (2010) mu- kaan lähempänä teollisuuden keskiansiota kuin koskaan. Rahaakin ehkä merkittävämpi asia on, että me emme ole hyväksyneet sellaisia työaikajoustoja kuin monella muulla alalla on hyväksytty.
Kaikki jäsenemme tietävät, että meidän alallamme työn- antajan yksipuolisessa määräysvallassa olevat työaikajous- tot tietäisivät monelle ylitsepääsemättömiä vaikeuksia yh- distää työ ja perhe-elämä. Samalla meidän jo nyt raskas työmme kuluttaisi yhä enemmän ja kaikki eivät varmasti jaksaisi, jos työnantaja saisi päättää ylipitkistä päivistä tai ylipitkistä työviikoista. Samalla seurauksena saattaisi olla ansiotason alentumista.
Kolmas iso asia on ollut se, että emme ole ostaneet jul- kisuudessa paremmalta näyttäviä korotusprosentteja suos- tumalla paikallisesti jaettaviin korotuseriin. Emme ole hyväksyneet sitä, että osa korotuksista olisi työnantajan työpaikkakohtaisesti kohdennettavissa, joka mahdollistaisi naaman mukaan maksettavat palkankorotukset.
Sopimustoiminnan tulee olla vastuullista. Tähän vas- tuullisuuteen kuuluu niin jäsenistön kannalta parhaiden vaihtoehtojen puolesta yhdessä vääntäminen kuin myös periksiantamattomuuskin. Työehtoja myymällä ei jäsen- temme etuja turvata.
Työelämän lakien parantamiseen voimme edelleenkin vaikuttaa parhaiten SAK:ssa yhteistyössä muiden etenkin teollisuusliittojen kanssa. Miljoonajäsenisessä keskusjär- jestössä toki 36 000 jäsenen ammattiliitto on yksi mones- ta, mutta osaamisella ja vahvalla vaikuttamisella olemme varmasti kokoamme suurempi.
Tulevaisuuden yhteistyökumppanuutta eri ammattijär- jestöjen kanssa ei voi vähätellä. Nykyistä työehtosopimusta
väännettäessä meillä oli ensimmäisiä orastavia yhteistyö- kuvioita niin Toimihenkilöunionin (nykyisin Ammattiliitto Pro) kuin ylempien toimihenkilöidenkin kanssa. Tulokset olivat monessa paikassa positiivisia. Toimihenkilöunionil- ta oli jäsenilleen selkeät ohjeet, että selliläisten töitä ei teh- dä ja ylempien toimihenkilöiden keskusjärjestö pyrki sa- moin estämään jäsentensä lakonalaiset työt.
Työpaikalla tilanne on monesti vaikea, edustaahan työn- antajaa monesti juuri se toimihenkilöammattiliittoon kuu- luva esimies, mutta vielä vaikeampi tilanne on, jos tuo esimies ei kuulu ammattiliittoon. Edunvalvonnan yksi tu- levaisuuden mahdollisuus on rakentaa entistä tiiviimpää tes-yhteistyötä alan palkansaajajärjestöjen kesken.
Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxx
Elintarviketyöläinen on Elintarviketyöläisten vaaliliiton oma julkaisu. Päätoimittaja: Xxxxxxxxx Xxxxxxx. Kannen kuva: Puljonki Oy:n pääluottamusmies Xxxxx Xxxxxx Xxxxxxx. Xxxxxx: tilaajille ja alan työpaikoille. Palautetta voi antaa osoitteessa: xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx. Tilaa maksutta: xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxx tai lue verkkosivuilta. Painosmäärä: 2500 kpl.
Ajankohtaista
Konserniyhteistyö tärkeää edunvalvontaa
Elintarviketyöläinen
3
KAUPPA KEsKITTyy kahden ketjun käsiin. Plus- sa- ja S-korttilaisten myymälät hallitsevat jo 80 prosenttia päivittäistavarakaupasta. Kaupan tapaan keskittymiskehitys on val- lalla meidänkin alallamme, joskaan ei ihan yhtä pahana.
Lihateollisuudessa suuria toimijoita on kaksi, juomateollisuudessa kaksi-kolme ja leipomossa kaksi. Yhteistä näille on, että yhteinen markkinaosuus on vähintään 60 prosenttia. Maidonjalostuksessa on perin- teisesti ollut yksi suuri toimija.
Miksi keskittyminen on pahasta? Työn- antajat puhuvat mielellään tehokkuudesta ja päällekkäisyyksien karsimisesta, mutta keskittyminen tarkoittaa paitsi markkinoi- den jakamista, myös sitä, että keskittyneillä toimijoilla on työmarkkinoilla valtaa enem- män kuin usealla pienemmällä yhteensä.
Konserniyhteistyölle selkeät ohjeet
Suomen Elintarviketyöläisten liitossa kon- serniyhteistyötä on harjoitettu enemmän tai vähemmän kiinteästi käytännössä jo 90-luvulta. Konserniyhteistyön ohjeita uu- distettiin kevään liittohallituksen kokouk- sessa. Toimintaa haluttiin selkeyttää sekä taata toiminnalle liiton tuki ja myös sopia perusteista, joilla liitto maksaa kokoukseen osallistuvien kustannukset.
Jokaisella konsernilla on nimetty liiton toi- mitsija, joka vastaa siitä, että kokoukset pi- detään ja yhteistyö pelaa. Vastuuhenkilöiksi on nimetty liiton aluesihteeri, jonka alueel- la toimii konsernin jokin yksikkö. Konser- nikokoukseen kutsutaan jokaisen yksikön pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ja näiden estyneenä ollessa varat.
Mikä on konserni
Tällä hetkellä liitolla on nimetty säännölli- nen konserniyhteistyö Atrian, HK:n, Faze-
rin, Vaasan Oy:n, Lännen Tehtaiden, Saari- oisten, Orklan (Panda, Xxxxx Xxxx) ja Valion yksiköihin.
Varmasti edelleen on pohdittava, millai- sia yhteistyön muotoja kehitetään niiden yritysten osalle, joilla on sopimus valtakun- nallisesta yhteismarkkinoinnista ja jotka voivat jakaa tuotantoa ja töitä eri yksiköiden välillä ja näin vaikuttaa työehtoihin. Tällai- siahan ovat esimerkiksi osittain Ykköslei- puri- ja Perheleipuri-ketjut.
Luottamuksellisia asioita
Konsernikokousten luonteeseen kuuluu, että niissä on voitava käsitellä luottamuk- sellisia asioita. Eri yksiköiden luottamus- tehtävissä toimivien on tiedettävä, mitä työnantaja tekee tai suunnittelee yrityksen toisissa yksiköissä.
Työnantajan vanhalle ”hajota ja hallit- se” -keinolle pitää olla työntekijäpuolen vastavoima. Niin kovin tuttuihin työnanta- jan huhupuheisiin ”että kyllä muualla vain tehdään” tai ”sitten työt siirretään muual- le”, on pystyttävä vastaamaan eri yksiköi- den luottamusmiesten keskinäisellä tieto- jenvaihdolla.
Luottamusmiesten tehtävänä on myös tiedottaa oman talonsa väelle eri yksiköiden tilanteesta työntekijöiden näkökulmasta.
Vahva yhteistyö antaa turvaa
Liiton uusissa konsernikokousten ohjeissa velvoitetaan pitämään yksiköiden yhteinen kokous kaksi kertaa vuodessa. Tämän li- säksi konsernikokous on kutsuttava koolle aina, jos yrityksen jossakin yksikössä aloite- taan yt-neuvottelut.
Yt-neuvotteluiden alkaessa on erittäin tärkeää, että kaikki yrityksen pääluottamus- miehet ja työsuojeluvaltuutetut kokoon- tuvat päättämään tilanteen aiheuttamis-
ta toimenpiteistä. Kokemus on osoittanut, että työnantajan pyrkimys on aina asettaa työntekijät toisiaan vastaan. Yksinkertai- simmillaan tämä tietysti tapahtuu niin, että luvataan vähentävän yksikön töitä jollekin toiselle yksikölle.
Mikäli yt-neuvotteluissa on kyse irtisano- misista, on aivan selvää, että irtisanomisten vastustamisen ja erilaisten sosiaalipaket- tien vääntövoima on koko konsernin yksi- köillä. Yt-tilanteissa koko yrityksen työn- tekijöiden solidaarisuus ja yhteistyö antaa parhaiten turvaa meille kaikille. Itsekkyy- dellä ei koskaan pystytä ajamaan yhteisiä etuja.
Xxxxx Xxxxxxxx
Konsernivastaavat
• Atria: Xxxxxx Xxxxxxxx, Vaasan aluesihteeri
• Fazer: Xxxx Xxxxxxxx,
Kaakkois-suomen aluesihteeri
• HK: Xxxxx Xxxxxxxx,
Länsi-suomen aluesihteeri
• Lännen tehtaat: Xxxxx Xxxxxxxx, Länsi-suomen aluesihteeri
• Orkla: Xxxx Xxxxxxxx,
Kaakkois-suomen aluesihteeri
• saarioinen: Xxxx Xxxxxxxx,
Häme-Keski-suomen aluesihteeri
• Vaasan: Xxxx Xxxxxxxx, Kaakkois-suomen aluesihteeri
• Valio: Xxxxx Xxxxxxxx,
Etelä-suomen aluesihteeri
4
Elintarviketyöläinen Elintarviketyöläiset vastaavat
Elintarvike- työläiset vastaavat
Xxxxx Xxxxxxxx
Xxxxx Xxxxxxxx on leipomotyöntekijä ja pääluottamusmies Pielispakarin leipo- mossa Nurmeksessa.
TyÖEHTOsOPIMUsNEUVOTTELUIssA tärkeimpiä ovat palkka- ja työaika-asiat. Mihin vaan työaikajoustoihin ei ruveta.
Neuvotteluissa tarvitaan kaikille yh- teisiä tavoitteita, mutta sopimusala- kohtaisiakin tavoitteita pitää olla. Lei- pomoalalla työ on kuitenkin ihan erilaista esimerkiksi työajoiltaan kuin vaikka liha-alalla. Leipomoissa tehdään enemmän tuoretuotteita.
Esimerkiksi meillä pienessä leipo- mossa työajat voivat vaihdella päivit- täin. Siinä ei pääse syntymään työn- tekijälle säännöllistä rytmiä ja se on hankalaa muun elämän kannalta.
Työ on fyysisesti raskasta, joutuu paljon nostelemaan. Meillä naiset- kin nostavat 20 kilon säkkejä käsin ja keittävät riisipuurot piirakoihin. Tulee paljon sairauslomia esimerkiksi selkä- vikojen takia. Työtä pitäisi pystyä ke- ventämään.
Xxxxx Xxxxxxxx
Xxxxx Xxxxxxxx on ylöslyöjä ja pääluot- tamusmies Vaasan Oy:n Tampereen leipomossa.
sUKUPUOLTEN VÄLIsTÄ tasa-arvoa pitää paran- taa niin, että naiset ja miehet sijoittu- vat tasapuolisemmin eri työtehtäviin. Työnantajan tehtävä on huolehtia siitä, että koneet ja apuvälineet ovat sellai- set, että kaikkia työtehtäviä pystyy teke- mään sukupuolesta riippumatta.
Työolosuhdelisät ovat tärkeitä, koska ne ovat haittalisiä. Esimerkiksi yötyöli- sä ei ole palkanlisää, vaan se on korva- us menetetystä terveydestä.
Sekä tessissä että lainsäädännössä perhevapaita pitäisi parantaa.
Viime kierroksella saimme tessiin kirjauksen ikäohjelmasta. Jatkossa ikääntyneillä voisi olla mahdollisuus tehdä lyhennettyä työaikaa ilman, että ansiot vähenevät.
On hälyttävää, että työnantajat käyt- tävät niin paljon määräaikaista, osa-ai- kaista ja vuokratyövoimaa. Töiden pi- tää jatkossakin perustua kokoaikaisiin ja vakituisiin työsuhteisiin. Tämän pi- tää olla tessissä.
Kysyimme elintarvike- työläisiltä:
Mitkä asiat ovat työehtosopimus- neuvotteluissa tärkeimpiä?
5
Elintarviketyöläiset vastaavat Elintarviketyöläinen
Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxxxxx
Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxxxxx on prosessi- työntekijä ja pääluottamusmies Profoo- din perunatehtaalla Vihannissa.
TyÖAIKA-AsIAT OVAT työehtosopimuksessa tärkeimpiä asioita, nykyisiin työaikoi- hin ei saa tulla heikennyksiä.
Joillakin aloilla kertyy 36 vuosiloma- päivää vuodessa ja siihen meidänkin pitäisi pyrkiä, se olisi fyysisesti raskaal- le työlle tärkeää vastapainoa.
Taulukkopalkkoihin tarvitaan hyvät euromääräiset korotukset.
Myös palvelusvuosilisiä pitäisi ko- rottaa yläpäästä niin, että mitä kau- emmin on ollut palveluksessa, sitä pa- remmat korotukset saa, se palkitsisi pitkistä työurista.
Se on hyvä, että viime tes-kierroksel- la saatiin sovittua, että II paikkakunta- kalleusluokka poistuu kokonaan palk- kataulukoista 1.1.2014.
Luottamusmiehelle tarvitaan työstä- vapautusaikaa lisää, nyt ei ehdi hoitaa kaikkia asioita siihen varatulla työajal- la.
Xxxxx Xxxxxx
Xxxxx Xxxxxx on lähettämötyöntekijä Fazerin Lahden leipomossa.
MULLE RAHA EI OLE koskaan ollut neuvot- teluissa tärkeintä, vaan asiat tessin tekstipuolella. Esimerkiksi 50 tunnin työviikon torjunta meillä viime tes- neuvotteluissa oli sellainen asia, jonka arvoa ei voi edes mitata rahassa. Paljon muutakin sellaista hyvää on vuosien varrella saatu.
Yhteiskuntaa ei saa ajaa enää yhtään enempää siihen, että se pyörii 24 tun- tia vuorokaudessa.
Nyt kun paljon puhutaan 68 ikävuo- teen asti työelämän pidentämisestä, pi- täisi työnantajien ja päättäjien ymmär- tää, että me vuorotyöntekijät emme siihen koskaan pysty. Työhistorian ras- kaus, esimerkiksi se, että on tehnyt vuorotöitä, pitäisikin huomioida eläke- iässä.
Xxxxx Xxxxx
Xxxxx Xxxxx on Xxxxxxx Xxxxxxx leipomo- ssa leipomotyöntekijä ja pääluottamus- mies.
ENNEN KUN tes-neuvotteluita lähdetään käymään, pitää olla yhteiset tavoitteet, jotta tiedetään, mitä lähdetään hake- maan ja esimerkiksi kuinka pitkää so- pimusta haetaan. Pitää olla tiedossa myös, mistä tavoitteista ollaan valmiita tinkimään ja mistä ei tingitä.
Myös toisen sopijaosapuolen eli työnantajan tavoitteet pitää olla tiedos- sa.
Neuvotteluissa on pyrittävä säilyt- tämään neuvotteluyhteys toiseen osa- puoleen mahdollisimman pitkään, jot- ta ei jouduta valtakunnansovittelijalle, kuten meillä viimeksi kävi, kun työn- antajapuoli ei halunnut neuvotella. Valtakunnansovittelijalta tuleva ratkai- su harvoin tyydyttää.
Työehtosopimuksen pykälien pitäisi olla niin yksiselitteisiä, että tulkintaris- tiriitoja ei tulisi työnantajan kanssa.
6
Elintarviketyöläinen Elintarviketyöläiset vastaavat
Xxxxx Xxxxxxxx
Xxxxx Xxxxxxxx on tamperelaisen lihanjalostustehdas Tapolan lähettämö- työntekijä ja pääluottamusmies.
PALKANKOROTUKsEN pitää olla sellainen, että työntekijän ostovoima säilyy ja sillä ra- halla, jonka tehtaasta repii, tulee toi- meen. Viime kierroksella saadut pal- kankorotukset olivat niin pienet, ettei niillä kuitata ruuan ja bensan hinnan nousua.
Toisaalta joku työehtosopimuksen teksti voi olla arvokkaampi kuin palkan- korotus, jonka inflaatio syö. Esimerkik- si pekkaset ovat niin arvokas asia, että niistä kannattaa pitää kiinni. Jotkut alat ovat myyneet ne neuvotteluissa, eivätkä ole saaneet niistä mitään pysyvää vasti- neeksi.
Työssäjaksamista pitää parantaa, liha- tehtaassa terveys pettää yleensä ennen kuin eläkeikä on lähelläkään.
Palkkaryhmien alapäähän painottu- vat euromääräiset korotukset olisivat kaikkein oikeudenmukaisimmat, kos- ka on työtehtäviä, joissa ei voi nousta ylimpiin palkkaryhmiin, kuten pakkaa- mo- ja lähettämötyöt. Se on myös tasa- arvoasia, koska ne ovat yleensä naisten töitä.
Xxxx xxxxxxxx
Xxxx xxxxxxxx on linjamestari ja pääluottamusmies Eckes-Granini Finlan- din tehtaalla Turussa.
TÄRKEIMPIÄ tes-neuvotteluissa ovat laa- tukysymykset, kuten työsuhdeturvan parantaminen, pidemmät irtisanomis- ajat ja määräaikaisissa työsuhteissa olevien aseman parantaminen.
Myös raha ratkaisee eli millaiset pal- kankorotukset saadaan. Euromääräiset korotukset olisivat kaikille tasapuoli- semmat, meidän alalla ne toisivat use- ammalle paremmat korotukset.
Tärkeää on myös luottamusmies- ten ja työsuojeluvaltuutettujen aseman vahvistaminen. Osaston luottamus- miesten irtisanomissuojan pitäisi olla parempi.
Työsuojeluvaltuutetun saama työs- tävapautusaika ja korvaus pitää saada samalle tasolle kuin pääluottamusmie- hellä, sillä molemmat hoitavat työpai- kalla yhtä tärkeää tehtävää.
Xxxxx xxxxxxxx
Xxxxx xxxxxxxx on leipomotyöntekijä Porokylän leipomossa Nurmeksessa.
TyÖAIKA-AsIAT ovat tes-neuvotteluissa kaikkein tärkeimpiä. Työaikojen pitää olla inhimilliset. Kyllä palkkakin on tärkeä, mutta mitä hyötyä rahasta on, jos kaikki vapaa-aika menee palautu- miseen töistä.
Tasa-arvon toteutumiseen mies- ten ja naisten välillä pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Välillä tuntuu, että miehet saavat helpommin vakitui- sia työsuhteita kuin naiset, jotka ovat pidempään määräaikaisissa työsuh- teissa.
Xxxx vaihtanut elintarvikealalle vaa- teteollisuudesta, jossa työskentelin ai- kaisemmin ompelijana. Työt loppui- vat, kun työnantaja vei ne rajan taakse. Elintarviketeollisuudessa palkat ovat selvästi paremmat, vaikka parantami- seen varaa täälläkin on.
7
Elintarviketyöläinen
Ajankohtaista lyhyesti
Xxxxx Xxxxxxxx
Xxxxx Xxxxxxxx on Valion Haapaveden tehtaalla valmistuksen ohjaaja ja pääluottamusmies.
PALKAT KIINNOsTAVAT porukkaa neuvotte- luissa. Paikalliset palkkaerät ovat kak- sipiippuinen juttu, koska ei ole kahta samanlaista taloa. Tarpeeksi iso yleis- korotus ja siitä irrallinen tulospalkkio on parempi.
Tulospalkkioissakin on ongelmansa, se on porkkana, mutta sen saamiseen vaikuttavat myös sellaiset asiat, joihin työntekijä ei itse pysty omalla toimin- nallaan vaikuttamaan.
Peruspalkkoja pitää korottaa, mutta lisätkin ovat tärkeitä, koska ne ovat esi- merkiksi korvausta siitä, että teet töitä silloin kun muut nukkuvat tai viettävät viikonloppua perheidensä kanssa.
Keskeytymätön kolmivuorotyö ku- luttaa työntekijää niin paljon, että elä- keikää pitäisi laskea.
EK:n palkka-ankkuri ei tunnu hyväl- tä. Ihmisillä pitää olla ostovoimaa, kun ruuan ja bensan hinta ja muut elinkus- tannukset nousevat, pitää myös palk- kojen pysyä tahdissa, ettei jäädä jäl- keen.
Xxxxx Xxxxxxxx
Xxxxx Xxxxxxxx on Lahdessa sijaitsevassa suomen Hiivassa prosessinhoitaja ja pääluottamusmies.
PALKANKOROTUKsIEN pitää olla sellaisella tasolla, että ne turvaavat työntekijöi- den ostovoiman koko sopimuskauden ajan.
Riittävä, kaikille alan työntekijöille tuleva yleiskorotus on tärkeintä. Pai- kalliset erät ovat huonoja, koska niitä voi olla vaikea saada ja ne ovat usein pieniä, ainakin meillä.
Naispalkkaerä voisi olla tarpeen, ai- nakin meidän talossa naiset tekevät vä- hemmän vuorotyötä, ja heiltä jää siksi lisiä saamatta. Peruspalkkoja pitääkin korottaa suhteessa enemmän, jotta li- sien painoarvo palkassa ei olisi niin suuri.
Tes-neuvotteluissa ei saa myydä mi- tään saavutettuja etuja rahasta.
Pitkät sopimukset ovat tänä aika- na siitä syystä huonoja, että maailma muuttuu ympärillä niin nopeasti, 2-3 vuotta olisi hyvä sopimuskausi, jotta pystytään reagoimaan muutoksiin.
Edustajakokousaikataulu selvillä
syKsyN ENsIMMÄINEN liittohallitus päätti ensi vuonna pidettävän edustajakokouksen ajankohdaksi 8.-10.6.2012. Edustaja- kokoukseen valitaan edustajat vaaleilla. Sääntöjen mukaan vaalit voidaan toi- mittaa sekä postivaalina että ammatti- osastojen järjestäminä uurnavaaleina. Jäsenellä on mahdollisuus valita kum- massa vaalissa äänestää. Postivaalit toi- mitetaan 28.3.-4.4.2012 ja uurnavaalit 18.-25.4.2012.
Äänestää voi postitse tai työpaikoilla
XXXXXXxXxxX VUODEN 2007 vaaleissa selliläisis- tä äänioikeuttaan käytti 46 prosenttia, mikä on SAKlaisista ammattiliitoista hy- vää keskitasoa. Korkea äänestysprosent- ti on jäsendemokratian kannalta tärkeä, valitsevathan edustajakokoukseen va- litut jäsenet sekä liittopuheenjohtajan että liittohallituksen ja -valtuuston, jotka päättävät mm. työehtosopimuksista.
Liittohallituksen kokouksessa vähem- mistöryhmä esitti, että vaaleissa ei voisi lainkaan äänestää työpaikoilla järjestet- tävissä uurnavaaleissa. Esitys on sikäli outo, että viime vaaleissa noin joka kuu- des jäsenten antama ääni annettiin uur- navaaleissa. Liiton enemmistöryhmän äänin mahdollisuus uurnavaalien järjes- tämiseen tulevissakin vaaleissa kuiten- kin turvattiin.
Hävityn äänestyksen jälkeen vähem- mistöryhmä esitti vielä, että viikon uurnavaaliaikaa lyhennettäisiin muu- tamaan päivään. Esitys olisi toteutues- saan tarkoittanut, että tosiasiassa vuoro- työtä tekevillä työpaikoilla uurnavaalien toteuttaminen olisi ollut mahdotonta. Myöskään tätä jäsendemokratian kan- nalta outoa esitystä ei liittohallituksessa hyväksytty.
Kaikkien tulisi tehdä työtä, jotta mah- dollisimman moni jäsen käyttäisi ää- nioikeuttaan. Näin voidaan taata, että edustajakokoukseen valitut selliläiset edustavat mahdollisimman monen jäse- nen mielipidettä.
Elintarviketyöläisten verkkosivuilla uutta
ELINTARVIKETyÖLÄIsTEN vaaliliiton uudet verkko- sivut avautuivat syyskuun alussa.
Vaaliliiton ihmisiä esitellään sivuilta löy- tyvällä Viikon elintarviketyöläinen -palstal- la. Lisäksi sivuilla on vaihtuva gallup-ky- symys sekä Elintarviketyöläinen-lehdet ja Elintarviketyöläisten vaaliliiton yhteiset ta- voitteet luettavissa, ladattavissa ja tulostet- tavissa pdf-tiedostoina.
Vaaliliiton ensi kevään edustajakokouk- seen ehdolla olevat ihmiset esitellään si- vuilla ensi vuoden alussa, kun ehdokkaat on virallisesti asetettu.
Palautetta voi antaa sivuilta, osoittees- ta xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx, löytyvällä lo- makkeella.
sEL alkaa julkaista uutiskirjettä
sEL:N UUsI sÄHKÖINEN uutiskirje alkaa ilmestyä marraskuussa. Uutiskirjeessä tiedotetaan
liiton ja sen yhteistyötahojen ajankohtaisis- ta asioista. Uutiskirje lähetetään sen tilan- neiden sähköpostiosoitteisiin noin kerran kuukaudessa.
Uutiskirjeen ensisijaisena kohderyhmä- nä ovat aktiiviset selliläiset, kuten luotta- musmiehet, työsuojeluhenkilöt ja ammat- tiosastojen aktiivit. Lisäksi kuka tahansa kiinnostunut jäsen voi tilata uutiskirjeen. Uutiskirjeen voi tilata SEL:n verkkosivuilta viikosta 43 alkaen löytyvällä lomakkeella.
Tavoiteohjelma syynissä
Työelämän kurjistumiselle stoppi, kokopäivätyötä vakituisissa työsuhteissa
TyÖELÄMÄ ON sUOMEssA kurjistunut. Epätyypilli- set työsuhteet alkavat olla jo varsin tyypil- lisiä työn teettämisen muotoja Suomessa. Neljäsosa Suomen työvoimasta tekee työn- sä pätkissä, silppuna tai työllistää itse itsen- sä, ja määrä on kasvussa.
Työnantajien tietoinen valinta on pyr- kiä teettämään työtä aikaisempaa enem- män muillakin tavoilla kuin toistaiseksi voimassa olevissa kokoaikaisissa työsuh- teissa. Tällainen toiminta on työnantajalle kannattavaa vain, jos työntekijälle makset- tava palkka tai muut työsuhteen ehdot ovat normaalia työsuhdetta heikommat. Tällais- ta työehtojen polkemista ei tule hyväksyä.
Vaikka työn teettämisen tavat ovat muut- tuneet, ei ole mitään syytä muuttaa lähtö- kohtaa: työnantajalla on edelleen velvol- lisuus pyrkiä järjestämään työt niin, että työntekijälle on tarjolla vakituista ja koko- aikaista työtä.
Tästä periaatteesta on voitava poiketa työ- paikoilla vain yhteisesti sovituilla perusteil-
la ja pelisäännöillä. Jotta työnantaja ei yk- sin pystyisi sanelemaan asioita, tarvitaan vahvan luottamusmiesorganisaation lisäksi työehtosopimusten sekä lainsäädännön an- tamaa selkänojaa.
Vuokratyövoiman, määräaikaisten ja osa- aikaisten työsuhteiden sekä erilaisten har- joittelijoiden väärinkäyttö ja silpputyönteki- jöiden hyväksikäyttö on saatava loppumaan työpaikoilla tekemällä lainsäädännöllä sii- tä taloudellisesti kannattamatonta työnan- tajille. Vuokratyöfirmat esimerkiksi pitää velvoittaa maksamaan vuokratyöntekijälle takuupalkka riippumatta siitä, onko yrityk- sellä tarjota työtä täyttä tuntimäärää.
Työttömyysturvan ja sosiaaliturvan ehto- jen sekä taloudellisen tason pitää olla riittä- vän hyvä, jotta kenenkään ei tarvitse ottaa vastaan työtä millä ehdoilla tahansa.
Neljäsosa työvoimasta tekee työnsä pätkissä, silppuna tai työllistää itse itsensä, ja määrä on kasvussa.
Tilaa Elintarviketyöläinen maksutta kotiisi ja työpaikkasi sosiaalitilaan: xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxx tai lue lehti jatkossa verkkosivuilta.
Karoliina Öystilä p. 040 508 2580
Joka toinen viikko uusi kysymys, vastaa gallupiin: www.elintarvike- xxxxxxxxx.xx