UUDENMAAN PÄIHDEHUOLLON LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS
UUDENMAAN PÄIHDEHUOLLON LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS
1 luku
YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 §
Nimi ja kotipaikka
Liikelaitoskuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon liikelaitoskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.
2 § Jäsenet
Liikelaitoskuntayhtymän jäseniä ovat: Askola, Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Iitti, Järvenpää, Karkkila, Kerava, Kouvola, Lohja, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Orimattila, Pornainen, Pukkila, Tuusula, Vantaa ja Vihti sekä Keski-uudenmaan sote- kuntayhtymä.
3 §
Liikelaitoskuntayhtymän tehtävät
Liikelaitoskuntayhtymän tehtävänä on järjestää päihdehuollon palveluita ensisijaisesti jäsenten osoittamille asiakkaille.
Toiminnasta määrätään tarkemmin Liikelaitoskuntayhtymän hallintosäännössä.
2 luku HALLINTO
YHTYMÄKOKOUS
4 §
Jäsenten lukumäärä
Liikelaitoskuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous. Kukin jäsen valitsee yhtymäkokoukseen yhden edustajan.
5 §
Äänivallan perusteet
Yhtymäkokousedustajalla on niin monta ääntä, kuin hänen edustamansa jäsenen peruspääomaosuus on prosentteina kaikkien kuntien peruspääomaosuuksien summasta Liikelaitoskuntayhtymän viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen mukaan. Äänimäärät lasketaan prosentin kymmenyksen tarkkuudella.
Jäsenen valitseman edustajan äänimäärä voi kuitenkin olla enintään yksi viidesosa (1/5) kaikkien jäsenten valitsemien edustajien yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä.
6 § Päätösvaltaisuus
Yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) edustajista on saapuvilla ja he edustavat vähintään puolta (1/2) kaikkien edustajien yhteenlasketusta äänimäärästä.
7 §
Asema, tehtävät, toimivalta ja toiminta
Yhtymäkokouksen asemasta, tehtävistä, toimivallasta ja toiminnasta on soveltuvin osin voimassa, mitä valtuustosta kuntalain 60 §:ssä (410/2015) säädetään. Yhtymäkokouksen toiminnasta määrätään tarkemmin yhtymäkokouksen työjärjestyksessä.
Yhtymäkokous pidetään kaksi kertaa vuodessa Kevätkokous järjestetään kesäkuun loppuun mennessä. Syyskokous järjestetään marraskuun loppuun mennessä.
Yhtymäkokouksen kutsuu koolle yhtymähallitus/hallituksen puheenjohtaja.
Ylimääräinen yhtymäkokous on kutsuttava koolle, jos jäsen sitä kirjallisesti
vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Tällainen kokous on valmisteltava kiireellisesti tai kutsuttava koolle 2 kuukauden kuluessa vaatimuksesta.
JOHTOKUNTA
8 §
Jäsenten lukumäärä, valinta ja toimikausi
Yhtymäkokous valitsee ensimmäisessä kunnallisvaalien jälkeen pidettävässä varsinaisessa yhtymäkokouksessa johtokunnan, jossa on seitsemän jäsentä ja heillä kullakin henkilökohtainen varajäsen. Yhtymäkokous määrää yhden jäsenen puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi.
Johtokunnan jäsenten toimikausi päättyy seuraavien kunnallisvaalien jälkeen pidettävässä ensimmäisessä varsinaisessa yhtymäkokouksessa.
9 §
Tehtävät ja toimivalta
Liikelaitoskuntayhtymän johtokunta johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa siten kuin siitä on erikseen kuntalaissa ja erityislaeissa säädetty tai perussopimuksessa tai Liikelaitoskuntayhtymän hallintosäännössä määrätään. Johtokunnan tehtävät ja toimivalta määräytyvät kuntalain kunnanhallitusta koskevien säännösten mukaan.
Johtokunta valvoo liikelaitoskuntayhtymän etua, edustaa liikelaitoskuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset.
Johtokunnan tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
10 §
Liikelaitoskuntayhtymän nimenkirjoitusoikeus
Hallintosäännössä määrätään oikeudesta liikelaitoskuntayhtymän nimenkirjoittamiseen.
11 §
Liikelaitoskuntayhtymän johtaja
Kuntayhtymällä on johtaja, joka johtaa yhtymähallituksen alaisena Liikelaitoskuntayhtymän hallintoa, taloutta ja muuta toimintaa. Liikelaitoskuntayhtymän johtajan tehtävistä määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
3 luku
TALOUS JA TALOUDEN TARKASTUS
12 § Peruspääoma
Peruspääoma muodostetaan vuoden 1996 tilinpäätöksen käyttöpääomasta vuoden 1997 aloittavaan taseeseen kirjanpitolautakunnan kuntajaoston taseohjeen mukaisesti. Peruspääoman määrän vahvistaa yhtymäkokous.
Peruspääoma jaetaan jäsenkuntien osuuksiksi vuoden 1996 tilipäätöksen omistusosuuksien suhteessa.
Liikelaitoskuntayhtymän peruspääoma muodostuu jäsenten pääomasijoituksista. Peruspääoma jakaantuu jäsenosuuksiin. Liikelaitoskuntayhtymän peruspääoma jakautuu omistusosuuksien suhteessa.
Peruspääoma jäsenten osuuksina ilmoitetaan taseen liitteessä.
Peruspääomaa voidaan lisätä jäsenien pääomasijoituksin ja sitä voidaan vähentää jäsenen erotessa kuntayhtymästä.
Peruspääomaa voidaan lisäksi alentaa yhtymäkokouksen päätöksellä, kun perusteena on pysyvien vastaavien määrän pysyvä alentuminen omaisuuden luovutuksen, menetyksen tai ylimääräisten poistojen taikka arvonalentumisten seurauksena. Muusta peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättävät jäsenkunnat yhtäpitävin päätöksin.
Uuden jäsenen peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta päättää yhtymäkokous
Peruspääomalle ei makseta korkoa.
13 §
Jäsenten osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista
Jäsenen osuus Liikelaitoskuntayhtymän varoihin määräytyvät peruspääomaosuuksien suhteessa. Kuntayhtymässä on pidettävä ajantasaista rekisteriä jäsenten peruspääomaosuuksista.
Jäsenten vastuu Liikelaitoskuntayhtymän veloista ja kuntayhtymään kohdistuvista velvoitteista sekä vastuista määräytyy kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa. Sama koskee sellaisia kuntayhtymän menoja, joita ei muutoin saada katetuksi.
Mikäli Liikelaitoskuntayhtymän jäsenyydestä eroava kunta luovuttaa peruspääomaosuutensa tai jäsen osan peruspääomaosuudestaan toiselle jäsenkunnalle, siirtyvät luovutettuihin osuuksiin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet seuraavan kalenterivuoden alusta, ellei yhtymäkokous asianomaisten kuntien esityksestä toisin päätä. Peruspääomaosuuksien luovutuksesta on tehtävä ilmoitus kuntayhtymälle.
14 §
Talousarvio- ja suunnitelma
Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenille on varattava riittävän ajoissa tilaisuus esitysten tekemiseen liikelaitoskuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi ja sopeuttamiseksi jäsenten toiminnallisiin tavoitteisiin ja taloudellisiin mahdollisuuksiin.
Olennaisista liikelaitoskuntayhtymän toimintaan ja talouteen liittyvistä muutoksista ja hankkeista on pyydettävä erikseen jäsenten lausunnot.
Liikelaitoskuntayhtymän johtokunnan ehdotus talousarvioksi ja -suunnitelmaksi on toimitettava yhtymäkokoukselle ja jäsenille siten, että jäsenillä on vähintään x kalenteriviikkoa aikaa esityksen käsittelemiseen.
Liikelaitoskuntayhtymän johtokunnan esityksessä talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi on otettava kantaa jäsenten tekemiin esityksiin.
Muutokset talousarvioon on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana.
Hallituksen hyväksyttyä ehdotuksen seuraavan kalenterivuoden talousarvioksi, se on lähetettävä viivytyksettä jäsenkunnille tiedoksi.
Tilikauden aikana hyväksyttävien talousarviomuutosten on perustuttava toiminnan tai palvelujen käytön taikka talouden yleisten perusteiden tilikauden aikana jo tapahtuneisiin tai arvioitaviin muutoksiin.
15 §
Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille
Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen. Yhtymähallitus raportoi 2 kuukauden välein jäsenkohtaisesti toiminnan ja talouden toteutumisesta jäsenille.
16 §
Alijäämän kattaminen
Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 §:n 2 momentissa tarkoitettua selvityshenkilön tekemää ehdotusta alijäämien kattamisesta kuntalain 57 §:ssä säädetyllä tavalla, jäsenkunnat vastaavat alijäämän kattamisesta 19 §:n mukaisesti.
17 §
Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen
Tilinpäätöksen allekirjoittavat johtokunnan jäsenet ja esittelijä.
Hyväksyessään tilinpäätöksen yhtymäkokous päättää samalla tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä.
Luku 4
LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHOITTAMINEN
18 §
Jäseniltä perittävät palvelumaksut ja laskutus
Jäsen on velvollinen maksamaan palvelumaksut liikelaitoskuntayhtymän palveluista, joita jäsenen asiakas tai asukas on käyttänyt.
Palvelumaksujen perusteena on omakustannushinta, joka sisältää kaikki palvelujen tuottamisesta kuntayhtymälle talousarvion mukaan aiheutuvat välittömät ja välilliset kustannukset sekä pääomakustannukset.
Jäseniä laskutetaan yhdenmukaisin perustein. Jollei jäsenten ja kuntayhtymän kesken muuta sovita, tulee laskusta käydä ilmi jäsenen maksuvelvollisuuden perusteet.
Yhtymäkokous määrää talousarvion hyväksymisen yhteydessä ne palvelut, joista palvelumaksuja peritään ja vahvistaa palvelumaksujen yleiset perusteet. Liikelaitoskuntayhtymän johtokunta vahvistaa palvelujen yksikköhinnat ja määrää palvelumaksujen laskutusajat.
Yksikköhintoja määrättäessä arvioidaan palvelusuoritteiden määrä ja asiakkailta perittävien maksutulojen sekä varsinaisen toiminnan muiden tulojen määrä. Yksikköhintoja voidaan muuttaa toimintavuoden aikana talousarvion hyväksyttyyn muutokseen perustuen ja niin, että yksikköhintoja korottava muutos voi tulla voimaan aikaisintaan ilmoitusta seuraavan toisen kuukauden alusta lukien.
Mikäli riittävän oman pääoman turvaaminen, korvausinvestointeihin varautuminen tai pitemmällä aikavälillä terve tai tasapainoinen taloudenhoito edellyttävät jälleenhankintahintaisten poistojen käyttöä palvelusuoritteiden hinnoittelussa, voidaan se toteuttaa yhtymäkokouksen päätöksellä.
19 §
Investointien pääomarahoitus
Liikelaitoskuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena, jäsenen oman pääoman ehtoisena sijoituksena taikka lainana jäseneltä tai rahoituslaitokselta. Perustamishankkeiden arvioidut kustannukset jaetaan valtion osuuden määräämiseksi jäsenten osuuksiksi viimeisen peruspääoman jaon suhteessa. Jäsenen osuus valtionosuudesta on näin lasketun kunnan perustamishankkeen kustannusosuuden ja kunnan valtionosuusprosentin mukainen.
Valtionosuuden ja –avustuksen määrällä korotetaan peruspääomaa ja kunkin kunnan osuutta peruspääomasta. Mikäli peruspääoma on savuttanut kuntayhtymälle sovitun peruspääomatason, suoritetaan investointien valtionosuus jäsenkunnille.
Varautuminen kuntayhtymän tulevien investointien rahoitukseen on jäsenten vastuulla. Liikelaitoskuntayhtymä voi varautua investointeihin myös tulorahoituksen kautta.
20 § Suunnitelmapoistot
Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymäkokous.
21 §
Rahastojen perustaminen
Liikelaitoskuntayhtymällä voi olla omaan pääomaan kuuluvia rahastoja. Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää yhtymäkokous.
22 §
Jäsenen maksuosuuden erääntyminen ja viivästyskorko
Jäsenkunnilta perittävien maksuosuuksien ja muiden suoritusten erääntymisajat määritellään siten, että jäsenkunnille jää vähintään neljäntoista (14) päivän suoritusaika.
Viivästyneelle suoritukselle jäsen tai kuntayhtymä maksaa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisen viivästyskoron.
Viivästyskorko
Jäsenkunnilta tämän perussopimuksen nojalla perittävien maksujen palvelu- ja muiden maksujen erääntymisajat on määrättävä niin, että kunnalle jää vähintään seitsemän päivää maksuaikaa laskun saapumisesta.
Jos jäsenkunta ei ole suorittanut 1 momentissa tarkoitettua maksua erääntymisaikana, se on velvollinen maksamaan viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentin mukaan.
Luku 5
HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS
23 § Tarkastuslautakunta
Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka tehtävistä säädetään kuntalaissa.
Yhtymäkokous asettaa jäsenten valtuustojen toimikautta vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten tarkastuslautakunnan, johon kuuluu neljä jäsentä sekä jokaiselle henkilökohtainen varajäsen. Yhtymäkokous määrää yhden jäsenen puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi.
Tarkastuslautakunnan toimivallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
24 §
Hallinnon ja talouden tarkastus
Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan, mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätään hallintosäännössä.
Yhtymäkokous valitsee jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten yhden tai useamman tilintarkastajan sekä varatilintarkastajat.
Yhtymäkokous voi myös päättää, että tilintarkastajien määrääminen annetaan tilintarkastusyhteisön tehtäväksi.
25 §
Sisäinen tarkastus
Liikelaitoskuntayhtymällä on sisäisen tarkastuksen toiminto. Sisäisen tarkastuksen toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
Luku 6
LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS
26 §
Liikelaitoskuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien jäsenten asema
Mikäli jäsen eroaa liikelaitoskuntayhtymästä, sille suoritetaan yhtymäkokouksen päätöksellä korvauksena jäsenen osuus peruspääomasta tai osa siitä. Mikäli muut jäsenet eivät lunasta eroavan jäsenen pääomaosuutta, alennetaan peruspääomaa. Yhtymäkokous voi päättää, että korvaus peruspääomasta suoritetaan tasasuuruisina erinä viiden vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.
27 §
Liikelaitoskuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
Liikelaitoskuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenten valtuustot.
Jäsenten valtuustot päättävät kuntayhtymän purkamisen yksityiskohtia koskevasta sopimuksesta.
Liikelaitoskuntayhtymän purkautuessa johtokunnan on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenet sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja
suurempi, jäsenet ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.
Jäsenten valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen. Viimeinen tilinpäätös ja vastuuvapaus käsitellään jäsenten valtuustoissa.
28 §
Perussopimuksen muuttaminen
Perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenistä sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenten yhteenlasketusta asukasluvusta.
29 §
Voimaantulo ja soveltaminen
Tämä perussopimus tulee voimaan 1.1.2022.