Apteekkien työntekijöiden työehtosopimus
a
Apteekkien työntekijöiden työehtosopimus
1.5.2012–31.5.2014
Apteekkien työntekijöiden työehtosopimus
Apteekkien työntekijöiden työehtosopimus 1.5.2012−31.5.2014 1
1.5.2012−31.5.2014
AAKKOSELLINEN HAKEMISTO 6
1. SOPIMUKSEN SOVELTAMINEN 11
1 § Soveltamisala 11
2. TYÖSUHDE. 11
2 § Työnjohto 11
3 § Työsopimus ja koeaika 12
4 § Työsuhteen päättyminen ja lomautus 12
Irtisanomisaika 12
Määräaikainen työsopimus 13
Työsuhteen purkaminen 14
Päättämistoimenpiteet 14
Lomautus 14
3. TYÖAIKA 15
5 § Työaika 15
Säännöllinen työaika 15
Työajan järjestäminen 16
Työvuoroluettelo 17
6 § Ruoka- ja kahvitauko 17
Ruokatauko 17
Kahvitauko 17
7 § Vapaat 18
Vuorokausilepo 18
Viikoittainen vapaa-aika 18
Vapaapäivä 18
Aattovapaa 21
Arkipyhälyhennys 21
Kokoaikaiset 21
Osa-aikaiset 21
8 § Lisä- ja ylityö 22
Lisä- ja ylityökorvauksen laskeminen 22
Tuntipalkka 24
Lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikana 24
Työaikapankki 25
9 § Sunnuntaityö 25
4. PALKKAUS 26
10 § Palkat 26
Palkan määrä 26
Xxxxxxxxxxx 00
Koululaispalkka 26
Lähetin palkka 26
Harjoittelijan palkka 26
Lääketyöntekijä- ja lääketeknikko-oppilaan palkka 26
Palvelusvuodet 27
Työkohtaisuuslisä 28
Henkilökohtainen lisä 28
11 § Työaikalisät 28
Iltalisä 28
Lauantai- ja aattolisä 28
Yölisä 29
Lisien maksaminen 29
Lisien vaihto vapaa-aikaan 29
12 § Osa-aikaisen palkka 29
13 § Osakuukauden palkka 30
5. POISSAOLOT 31
14 § Sairastuminen 31
Palkanmaksuedellytykset 31
Ilmoitusvelvollisuus 31
Lääkärintodistus 32
Palkanmaksu 32
Sairauden uusiutuminen 34
15 § Tilapäinen poissaolo 35
Äkillinen sairaus perheessä 35
Vihkiminen ja merkkipäivä 36
Kuolema ja hautajaiset 36
Ammattiliiton luottamustehtävät 36
Yhteiskunnalliset tehtävät 37
Kertausharjoitukset 37
Poissaolon edellytykset ja vuosilomaedut 37
16 § Lääkärintarkastukset 37
Palkanmaksuedellytykset 37
Sairauden toteaminen 37
Äkillinen hammassairaus 38
Raskaus 38
Työterveystarkastukset 38
Poissaolo muista syistä 38
17 § Lapsen syntymä 38
Perhevapaat 38
Ilmoitusajat 38
Palkanmaksu 39
Etuudet 39
6. VUOSILOMA 40
18 § Vuosiloma 40
Loman pituus 40
Loman antaminen 41
Loma ja vapaapäivät 42
Lomapalkka ja lisät 43
Lomapalkan maksaminen 44
Lomakorvaus 46
19 § Lomaltapaluuraha 46
Maksamisedellytykset 46
Suuruus 46
Lomaltapaluurahan maksaminen 47
Hoito-, opinto-, vuorottelu- ja muu palkaton vapaa 48
Eläkkeelle siirtyminen 48
Varusmiespalvelus ja vapaaehtoinen asepalvelus 48
Työsuhteen päättyminen loman aikana 48
7. TYÖPAIKKAKOHTAINEN SOPIMINEN 49
20 § Työpaikkakohtainen sopiminen 49
8. ERINÄISET MÄÄRÄYKSET 50
21 § Erinäiset määräykset 50
Luottamusmies 50
Yhdyshenkilö 50
Koulutus 51
Työhyvinvointi 51
Työtakki 51
Jäsenmaksuperintä 51
Ryhmähenkivakuutus 52
Kuolemantapausavustus 52
Oman auton käyttö 52
Perehdyttäminen 52
9. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA 53
22 § Erimielisyydet 53
Paikalliset neuvottelut 53
Liittoneuvottelut 53
Työtuomioistuin 53
Työtaistelutoimenpiteet 53
10. NÄHTÄVILLÄPITO JA VOIMASSAOLO 54
23 § Sopimuksen nähtävilläpito 54
24 § Sopimuksen voimassaolo 54
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 55
KERTAERÄN MAKSAMISPERIAATTEET 58
Apteekkien työntekijöiden työehtosopimuksen mukainen apteekkikohtainen erä vuonna 2012 60
Työaikapankkipöytäkirja 64
APTEEKKIEN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKKARYHMITTELY 66
APTEEKKIEN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKAT 1.5.2012 ALKAEN 67
APTEEKKIEN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKAT 1.6.2013 ALKAEN 68
TYÖSOPIMUSLOMAKE 69
Työsopimuslomakkeen täyttöohjeet 70
PERHEVAPAAT 72
• Graafinen suunnittelu Saarinen Design Oy, Helsinki 2012 •
A Aattolisä 28, 43, 67, 68
Aattovapaa 21
Adoptiovapaa 38, 39
Allekirjoituspöytäkirja 55
Ammatillinen koulutus 51
Ammattiyhdistysjäsenmaksu 51
Arkipyhälyhennys
- kokoaikaiset 21
- osa-aikaiset 22
Avopuoliso 36
D Direktio 11
E Epidemia 32
Erimielisyydet 53
F Farmanomi 11, 66
H Hammassairaus (äkillinen) 38
Harjoittelija 11, 26, 67, 68
Harjoitteluaika 26
Hautajaiset 36
Henkilökohtainen lisä 28
Hoitovapaa 27, 38, 48, 58, 72
I Iltalisä 28, 43, 45, 67, 68
Irtisanominen, -sanoutuminen 12–14
Isyysvapaa 27, 38, 72
J Jakaja
- tuntipalkka 24, 30
- työpäivän palkka 30
- vuosilomapäivän palkka 31, 43
Jouluaatto 21, 28, 42
Juhannusaatto 21, 28, 42
Järjestäytymisoikeus 11
Jäsenmaksuperintä 51
K Kahvitauko 17
Karenssiaika 32, 34
Kertaerä 58
Kertakorvaus, määräaikainen työsuhde 13
Kertausharjoitukset 37
Koeaika 12, 69, 70
Konttorityöntekijä 11, 66
Koululaispalkka 26, 67, 68
Koulutus 51
Kunnalliset luottamustoimet 37
Kuolemantapausavustus 52
Kuukausipalkan jakaja
- tuntipalkka 24, 30
- työpäivän palkka 30
- vuosilomapäivän palkka 31, 43
Kuukausipalkan osittaminen 30
L Laboratorio- ja röntgentutkimukset 37
Lapsen sairastuminen 35, 36
Lauantailisä 28, 43, 45, 67, 68
Lisät
- aattolisä 28, 43, 45, 67, 68
- henkilökohtainen lisä 28
- iltalisä 28, 43, 45, 67, 68
- lauantailisä 28, 43, 45, 67, 68
- työkohtaisuuslisä 28
- yölisä 29, 43, 45, 67, 68
- maksaminen 29
- vaihto vapaa-aikaan 29
Lisätyö 22–24
Lomakausi 41
Lomakorvaus 46
Lomanmääräytymiskuukausi 40
Lomanmääräytymisvuosi 40
Lomapalkka 43–45
Lomaltapaluuraha 46–48
Lomautus 14
Luottamusmies 50
Luottamustehtävät 37, 50
Lähetti 26, 67, 68
Lääketeknikko 11, 27, 66
Lääketyöntekijä- ja lääketeknikko-oppilas 11, 26, 67, 68
Lääketyöntekijä 11, 27, 66
Lääkärintarkastus 37
Lääkärintodistus 32
M Merkkipäivä (50-, 60-vuotta) 36
Määräaikainen työsopimus 13, 69, 70
N Neuvottelujärjestys 53
O Oppisopimuskoulutus
- lääketyöntekijä, lääketeknikko 11, 26, 27, 67, 68
Osa-aikatyöntekijä
- arkipyhälyhennys 22
- kuukausipalkka 29
- palvelusvuodet 27
- tuntipalkka 24, 30
- vuosilomapalkka, tuntipalkkainen 44
P Paikalliset neuvottelut 53
Xxxxxxxxxxx 00
Palkkaryhmät 66
Palkkataulukot 67, 68
Palvelusvuodet 27, 67, 68
Palvelusvuosiportaan muutos 28
Pekkaspäivä 15, 19, 20
Perehdyttäminen 52
Periodi 15, 16
Periodiylityö 22–24
Poissaolot, tilapäiset
- ammattiliiton luottamustehtävät 36
- hammassairaus, äkillinen 38
- hautajaiset 36
- kertausharjoitukset 37
- kuolemantapaus 36
- laboratoriotutkimus 37
- lapsen sairaus 35, 36
- lääkärintarkastukset 37, 38
- merkkipäivä (50-, 60-vuotta) 36
- perheenjäsenen sairaus 35
- röntgentutkimus 37
- vihkiäiset 36
- yhteiskunnalliset tehtävät 37
Purku 12, 14
Päiväpalkka
- työpäivä 30
- vuosilomapäivä 31, 43
R Ruokatauko 17
Ryhmähenkivakuutus 52
S Sairastuminen
- lapsi 35, 36
- perheenjäsen 35
- työntekijä 31–35
- uusiutuminen 34
Sairausajan palkka 31–35
Sairauspäiväraha 32–34
Siivooja 11, 30, 66–68
Soveltamisala 11
Suhteutettu kuukausipalkka 29
Sunnuntaityö 23–25
Sunnuntaityökorvaus 23–25
T Tapaturma 31
Tasaus 45
Tauot
- kahvitauko 17
- ruokatauko 17
Tekninen työntekijä 11, 66
Terveystarkastukset 38
Tuntipalkkainen 30, 66–68
Työaikaa lyhentävät päivät
- kokoaikaiset 21
- osa-aikaiset 22
Työajan lyhennysmallit 15, 16
Työhyvinvointi 51
Työkohtaisuuslisä 28
Työnjohto-oikeus 11, 69, 71
Työpaikkakohtainen sopiminen ...............................................................
...... 15, 16, 18, 20, 22, 24, 25, 26, 29, 34, 41, 44, 47, 49, 64, 65
Työpalkat 26–28, 67, 68
Työsopimus 12, 69
Työsopimuslomake ja täyttämisohje 69–70
Työsuhteen päättyminen 12–14
Työtaistelutoimenpiteet 53
Työtakki 51
Työterveystarkastukset 38
Työvuoroluettelo 17
V Vapaapäivä 18–22, 35, 36, 42, 43
Vanhempainvapaa 27, 38, 39, 41, 72
Vapaaehtoinen asepalvelus 48
Varusmiespalvelus 48
Vihkiminen 36
Viikkoylityö 22–24
Viikoittainen vapaa-aika 18–20, 23
Vuorokausilepo 18
Vuorokautinen ylityö 22–24
Vuosityöajan lyhennys 15, 16
Y Yhdyshenkilö 50, 61
Yhteiskunnalliset tehtävät 37
Ylityö
- periodiylityö 22–24
- viikkoylityö 22–24
- vuorokautinen ylityö 22–24
Yötyölisä 29, 43, 67, 68
Ä Äitiysvapaa 27, 38, 39, 72
Äitiysraha 39
TYÖNANTAJALIITTO AMMATTILIITTO
APTEEKKIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS
1. SOPIMUKSEN SOVELTAMINEN
1 § Soveltamisala
1. Sopimusta noudatetaan apteekeissa täysin työkykyisten
- farmanomien
- konttorityöntekijöiden
- lähettien
- lääketeknikoiden
- lääketyöntekijöiden
- teknisten työntekijöiden
- siivoojien
- oppisopimussuhteisten lääketyöntekijä- ja lääketeknikko-oppilaiden
- harjoittelijoiden ja
- muiden apteekin työntekijöiden työsuhteissa.
2. Sopimus sitoo sopijapuolten jäseniä.
2. TYÖSUHDE
2 § Työnjohto
1. Työnantaja johtaa ja jakaa työtä.
2. Työnantaja ottaa ja erottaa työntekijät.
3. Työntekijä on velvollinen tarpeen vaatiessa tekemään muutakin työtä.
4. Järjestäytymisoikeus on loukkaamaton.
3 § Työsopimus ja koeaika
1. Työsuhteen alussa on tehtävä kirjallinen työsopimus noudattaen työ- ehtosopimuksen liitteenä (s. 69) olevaa mallia.
2. Koeajasta voidaan sopia työsopimuksessa.
3. Koeajan pituus on enintään 4 kuukautta.
Kahdeksaa (8) kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla kuitenkin enintään puolet työsopimuksen kestosta.
4. Koeaikana sopimus voidaan molemmin puolin purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta. Työsuhde lakkaa tällöin sen työpäivän päättyessä, jonka aikana purkuilmoitus annetaan.
4 § Työsuhteen päättyminen ja lomautus
Irtisanomisaika
1. Työnantajan noudattama irtisanomisaika on, ellei pidemmästä irtisano- misajasta ole sovittu,
työsuhteen jatkuttua
irtisanomisaika
enintään 5 vuotta
yli 5–enintään 10 vuotta yli 10–enintään 15 vuotta yli 15 vuotta
1 kuukausi
2 kuukautta
3 kuukautta
4 kuukautta
2. Työntekijän noudattama irtisanomisaika on, ellei muusta ole sovittu
työsuhteen jatkuttua
irtisanomisaika
enintään 10 vuotta
yli 10 vuotta
14 päivää
1 kuukausi
3. Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomista seuraavana päivänä.
Esimerkki 1.
a. Irtisanomisaika 14 vrk
Työsuhde irtisanottiin maanantaina 13.1. Irtisanomisaika alkaa kulua tiistaina 14.1. Työsuhteen viimeinen päivä on maanantai 27.1.
b. Irtisanomisaika kuukausina
Kun irtisanomisaika lasketaan kuukausina, työsuhde päättyy järjes- tysnumeroltaan samana päivänä, kun irtisanominen on suoritettu. Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jossa määräaika päättyisi, työsuhde päättyy kuukauden viimeisenä päivänä.
Irtisanomisaika 2 kk
4.3. <——————— 2 kk ———————> 4.5.
irtisanominen työsuhteen
viimeinen päivä
Irtisanomisaika 3 kk
30.11. <—————— 3 kk ———————> 28.2.
irtisanominen työsuhteen
viimeinen päivä (kuukauden viimeinen päivä)
Määräaikainen työsopimus
4. Määräaikainen työsopimus lakkaa sovitun työkauden päättyessä ilman irtisanomista, ellei toisin ole sovittu.
5. Työnantajan on ilmoitettava hyvissä ajoin työntekijälle sopimuksen päät- tymisajankohdasta, jos se on vain työnantajan tiedossa.
6. Päättäessään määräaikaisen työsuhteen ennen määräaikaa ilman pur- kuperustetta työntekijä korvaa työnantajalle kertakorvauksena kahden
viikon palkan tai laiminlyödyn työkauden ollessa lyhyempi sitä vastaavan määrän.
Korvauksen kuittaaminen määräytyy työsopimuslain 2 luvun 17 §:n mu- kaan.
7. Päättäessään määräaikaisen työsuhteen ennen määräaikaa ilman pur- kuperustetta työnantaja korvaa työntekijälle aiheuttamansa vahingon työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaan.
Työsuhteen purkaminen
8. Työsuhteen purkaminen määräytyy työsopimuslain mukaan.
Purettaessa työsuhde lopputili maksetaan viimeistään kahden viikon kuluessa työsuhteen päättymisestä.
Päättämistoimenpiteet
9. Irtisanominen, irtisanoutuminen ja työsuhteen purkaminen suoritetaan kirjallisesti tai muuten todistettavasti.
10. Irtisanomisen syy ja työsuhteen päättymisaika on vaadittaessa ilmoitettava kirjallisesti työntekijälle.
Lomautus
11. Toistaiseksi voimassa olevaan tai määräaikaiseen työsuhteeseen otettu työntekijä voidaan lomauttaa työsopimuslain ja apteekkien yhteistoiminta- sopimuksen mukaisesti.
5 § Työaika
Säännöllinen työaika
1. Säännöllinen työaika on enintään 115 tuntia 3 viikossa. Muuta periodia käytettäessä työaika on keskimäärin enintään 38 tuntia 20 minuuttia vii- kossa.
2. Säännöllisen keskimääräisen työajan ollessa 120 tuntia 3 viikossa tai 40 tuntia viikossa, kokoaikainen työntekijä ansaitsee ylimääräisiä vapaapäiviä kalenterivuodessa seuraavasti:
Kuukaudet, joissa työskennelty Vapaapäivien lukumäärä
keskimäärin 40 t/vko
2–3 kuukautta
4–6 kuukautta
7–8 kuukautta
9–10 kuukautta
11–12 kuukautta
2 vapaapäivää
4 vapaapäivää
6 vapaapäivää
8 vapaapäivää
10 vapaapäivää
Edellä mainittuihin kuukausiin luetaan ne kalenterikuukaudet, joissa työn- tekijällä on vähintään 14 työpäivää.
Työpäivien veroisiksi lasketaan myös:
- työehtosopimuksen 15 §:n tilapäiseen poissaoloon liittyvät vuosilo- maa kerryttävät päivät (s. 37) ja
- vuosilomalain 7 §:n mukaiset päivät lukuun ottamatta ko. pykälän
2. momentin 1 kohdan äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempain- vapaata, 2 kohdan sairautta ja tapaturmaa, 3 kohdan kuntoutusta, 5 kohdan opintovapaata, 7 kohdan lomautusta ja 8 kohdan työviikkojen lyhentämistä.
3. 2. kohdan vapaapäivät annetaan
- seuraavan kalenterivuoden huhtikuun loppuun mennessä tai
- 20 §:n mukaisella sopimuksella seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä.
Jos vapaapäivä tai yhdistetyt vapaapäivät annetaan muuna ajankohtana kuin työntekijä on esittänyt tai on sovittu, siitä ilmoitetaan työntekijälle vähintään 2 viikkoa etukäteen.
Vapaapäivät kerryttävät vuosilomaa. Työsuhteen päättyessä
- pitämättömät vapaapäivät korvataan vastaavalla päiväpalkalla
(jakajana 21,5)
- liikaa annettujen vapaapäivien palkka vähennetään palkkaennakkona lopputilistä.
Vapaapäivät voidaan antaa vastaavana rahakorvauksena 20 §:n mukaan sopimalla.
4. Työntekijän kanssa voidaan sopia 20 §:n mukaan muusta järjestelmästä, joka toteuttaa työajan vuositasolla. Sopimus on voimassa kalenterivuoden kerrallaan, ellei toisin sovita.
5. Työviikko alkaa maanantaina, elleivät pätevät syyt toisin edellytä.
6. Vuorokausi alkaa klo 00.
Työajan järjestäminen
7. Säännöllinen työaika voidaan järjestää keskimääräisenä viikkotyöaikana 2–8 viikon periodissa.
Periodin pituus voi poikkeuksellisesti vaihdella 2–8 viikon puitteissa.
Pysyvästä periodin vaihtelusta tai pidemmän periodin käytöstä sovitaan 20 §:n mukaisesti työntekijän kanssa.
8. Säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 48 tuntia viikossa.
9. Säännöllinen työaika voidaan työntekijän halutessa sopia 20 §:n mukaises- ti enintään 10 tunniksi vuorokaudessa. Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.
11. Työajan jakaminen samana työpäivänä kahteen vuoroon, joiden välillä on yli 2 tuntia, edellyttää
- tilapäisiä painavia syitä tai
- työntekijän suostumusta.
12. Alle neljän (4) tunnin työvuoroa ei tule käyttää, ellei perusteltu syy tai työntekijän tarpeet tätä edellytä. Tämä kirjaus ei muuta 11. kohtaa.
Työvuoroluettelo
13. Työnantajan on laadittava työvuoroluettelo, jossa on työntekijän
- säännöllisen työajan alkaminen ja päättyminen
- ruokailu- ja lepoajat sekä
- vapaapäivät.
Työvuoroluettelo annetaan kirjallisesti tiedoksi viimeistään kaksi viikkoa ennen työaikaperiodin alkua. Tämän jälkeen sitä saa muuttaa vain työnteki- jän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä.
6 § Ruoka- ja kahvitauko
Ruokatauko
1. Työaikalain 28 §:stä poiketen on sovittu seuraavaa:
- jos vuorokautinen työaika on 7 tuntia pidempi työntekijälle järjestetään ruokailumahdollisuus työaikana
- ruokailuun tarvittava aika on pääsääntöisesti 20 minuuttia.
Kahvitauko
2. Työntekijälle varataan mahdollisuus kahvitaukoon työn lomassa seuraa- vasti:
Työpäivän pituus
Kahvitauko
yli 7 tuntia
6 tuntia–7 tuntia
4 tuntia–alle 6 tuntia
10 minuuttia
15 minuuttia
10 minuuttia
7 § Vapaat
Vuorokausilepo
1. Työntekijälle annetaan jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika.
2. Vuorokausilevosta voidaan sopia toisin työntekijän kanssa 20 §:n mukai- sesti. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään 7 tuntia.
Viikoittainen vapaa-aika
3. Viikoittainen vapaa-aika on 35 tuntia työaikalain 31 §:n mukaan.
4. Työntekijän kanssa voidaan sopia 20 §:n mukaisesti viikoittaisen vapaa- ajan siirtämisestä edelliselle tai seuraavalle viikolle. Tällöin perättäisten työpäivien määrä on enintään 10.
Vapaapäivä
5. Työntekijällä on viikoittaisen vapaa-ajan lisäksi yksi vapaapäivä kutakin työaikaperiodin työssäoloviikkoa kohti.
Vapaapäivä voidaan antaa
- saman viikon aikana tai
- yhdistämällä työaikaperiodissa kaksi tai useampia vapaapäiviä yhdeksi tai useammaksi yhdenjaksoiseksi vapaaksi tai
- siirtämällä se työpaikkakohtaisella sopimuksella muuhun työaika- periodiin.
Vapaapäivä on pyrittävä sijoittamaan viikoittaisen vapaa-ajan yhtey- teen.
Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
V | T | T | T | T | T | VV |
Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
T | T | T | T | T | VV | T |
Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
T | T | T | PP | V | V | VV |
Esimerkki 2.
Työaika 120 tuntia 3 viikossa.
1. viikko:
2. viikko:
3. viikko:
T = työpäivä
V = vapaapäivä
VV = viikoittainen vapaa-aika PP = ”Pekkaspäivä” (s. 15)
6. Poissaolot eivät aiheuta muutosta sovittuihin, ilmoitettuihin tai työvuoro- listaan ennen poissaoloa merkittyihin vapaapäiviin.
Esimerkki 3.
Työaika keskimäärin 40 tuntia viikossa. Työvuoroluettelo:
Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
T | T | T | - | PP | V | VV |
|———————————————————|
Sairausloma Torstaina kyseisellä viikolla arkipyhä.
Sairausloman alta ei vapaapäiviä siirretä myöhempään ajankohtaan.
Työvuoroluettelo:
Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
T | T | T | V | T | T | VV |
|—————————|
Sairausloma
Työvuoroluettelon mukainen vapaapäivä (V) on sairausloman ulkopuolella, joten työntekijä palaa töihin perjantaina
T = työpäivä
PP = ”Pekkaspäivä” V = vapaapäivä
VV = viikoittainen vapaa-aika
7. Työntekijän kanssa voidaan sopia 20 §:n mukaisesti 6-päiväisestä työ- viikosta.
Aattovapaa
8. Keskimäärin viitenä päivänä viikossa, toistaiseksi voimassa olevassa työ- suhteessa työskentelevälle työntekijälle annetaan vapaana juhannusaatto tai jouluaatto.
Työsuhteen alkamisvuonna aattovapaa annetaan, jos työsuhde on alkanut ennen juhannusviikkoa.
Vuosilomalle sijoittuva aattovapaa lasketaan saaduiksi aattovapaiksi.
Arkipyhälyhennys
9. Työaikaa lyhentävät
- pitkäperjantai
- toinen pääsiäispäivä
- helatorstai
- juhannusaatto.
Työaikaa lyhentävät maanantaista perjantaihin sijoittuvat
- uudenvuodenpäivä
- loppiainen
- vapunpäivä
- itsenäisyyspäivä
- jouluaatto tai toinen joulupäivä
- ensimmäinen joulupäivä.
Työajan lyhennys annetaan lyhentävän päivän sisältävällä periodilla. Arkipyhälyhennykset eivät koske:
- enintään kuukauden kestäviä määräaikaisia työsuhteita
- työntekijöitä, jotka työskentelevät vain 1.6.–31.8. välisenä aikana.
Kokoaikaiset
10. Työajan lyhennys on 7 tuntia 30 minuuttia lyhennyspäivää kohden.
Työajan lyhennys on 8 tuntia lyhennyspäivää kohden keskimääräisen viikkotyöajan ollessa 40 tuntia viikossa.
Lyhennys toteutetaan antamalla yhdenjaksoinen vapaa.
Jos se ei ole mahdollista, lyhennetään periodin tuntimäärää muulla tavalla.
Osa-aikaiset
11. Osa-aikaisen työaikaa lyhennetään sillä tuntimäärällä, joka saadaan jakamalla työsopimuksessa sovittu keskimääräinen viikkotyöaika 5:llä.
Periodityöajan vaihdellessa keskimääräinen viikkotyöaika lasketaan kol- melta edelliseltä kalenterikuukaudelta.
Osa-aikaisen työajan lyhennys voidaan sopia rahakorvauksena.
8 § Lisä- ja ylityö
Lisä- ja ylityökorvauksen laskeminen
1. Lisä- ja ylityökorvauksia laskettaessa työvuoroluetteloa verrataan työaika- periodin kunakin päivänä ja viikkona tehtyihin työtunteihin sekä periodin kokonaistunteihin.
2. Lisätyö syntyy ylitettäessä työvuoroluettelon mukainen tuntimäärä mutta ei ylityörajoja. Lisätyöstä maksetaan korottamatonta tuntipalkkaa.
3. Vuorokautinen ylityö syntyy tehtäessä yli 9-tuntisia päiviä tai yli 10-tun- tisia päiviä (20 §). Yli 9 tuntia / 10 tuntia vuorokaudessa tehdystä työstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja seuraavilta 100 %:lla korotettu palkka.
4. Viikkoylityö syntyy viikon työtuntien ylittäessä vielä 48 tuntia tai 56 tun- tia (7 §:n 4. kohdan sopimus) saman viikon mahdollisten vuorokautisten ylityötuntien vähentämisen jälkeen. Viikkoylityötunnit korvataan 50 %:lla korotetulla palkalla.
5. Periodiylityö syntyy työaikaperiodin kokonaistuntien ylittäessä vielä peri- odin enimmäistuntimäärän (viikkojen lukumäärä x 40 tuntia) mahdollisten vuorokautisten ja viikkoylityötuntien vähentämisen jälkeen. Periodiylityö korvataan maksamalla 20 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja sen jälkeisiltä tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
6. Lisä- ja ylityökorvausta laskettaessa työaika pyöristetään lähimpään nel- jännestuntiin.
Esimerkki 4.
1. vko Työvuoroluetteloon merkitty 38 t, tehty 38 t
2. vko Työvuoroluetteloon merkitty 38 t, tehty 38 t
3. vko Työvuoro- | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su | yht. |
luettelo | 8 | 8 | 8 | 8 | 7 | - | - | 39 t = 115 t/3 vko |
Tehty | 8 | 8 | 10 | 8 | 7 | 7 | 6 | 54 t = 130 t/3 vko |
Lisätyö 0 % | 1 | 4 | 5 | |||||
Vuorok. ylityö 50 % | 1 | 1 | ||||||
Vuorok. ylityö 100 % Vkoylityö 50 % | 3 | 2 | 5 | |||||
Periodiylityö 50 % | 4 | 4 | ||||||
Sunnuntaityökorvaus | 6 | 6 | ||||||
Viikoittaisen vapaa-ajan korvaus | 6 | 6 | ||||||
Korvaukset:
Lisätyö
120 tunnin ja työvuoroluetteloon merkityn 115 tunnin erotus on lisätyötä, joka korvataan korottamattomalla tuntipalkalla. Lisätyötä on tehty 1 tunti keskiviikkona ja 4 tuntia lauantaina.
Vuorokautinen ylityö
Keskiviikkona on tehty yli 9 tuntinen päivä. Keskiviikon vuorokautinen ylityötunti korvataan 50 %:lla korotetulla palkalla.
Viikkoylityö
Viikossa on tehty 54 tuntia. Tästä vähennetään saman viikon jo kor- vattu vuorokautinen ylityötunti. Viikkoylityötä on 48 tunnin ylite eli 5 tuntia, jotka korvataan 50 %:lla korotetulla palkalla. Viikkoylityötä on tehty 3 tuntia lauantaina lisätyön jälkeen ja 2 tuntia sunnuntaina.
Periodiylityö
Jaksossa on tehty kaikkiaan 130 tuntia. Tästä vähennetään jo korvattu vuorokautinen ylityötunti ja 5 tuntia viikkoylityötä. Jäljelle jää 124 tuntia. 120 tuntia ylittävät 4 tuntia on periodiylityötä ja kor- vataan 50 %:lla korotetulla palkalla. Periodiylityötä on tehty 4 tuntia sunnuntaina viikkoylityön jälkeen.
Sunnuntaityö
Sunnuntaina tehdyiltä 6 tunnilta maksetaan ylityökorvausten lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen tuntipalkka. Menetetty viikoittainen vapaa-aika on lain mukaan korvattava ensisijaisesti antamalla työntekijälle 6 tunnin palkallinen vapaa tai sopimalla vastaava rahakorvaus. Työaikaa on lyhennettävä viimeistään kol- men kuukauden kuluessa viikoittaisena vapaa-aikana tehdyn työn tekemisestä, elleivät työnantaja ja työntekijä ole muuta sopineet.
Tuntipalkka
7. Tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka mahdollisine henkilökoh- taisine lisineen luvulla 160.
Osa-aikatyöntekijän tuntipalkka saadaan jakamalla palvelusvuosia vastaa- va täyden työajan taulukkopalkka mahdollisine henkilökohtaisine lisineen luvulla 160.
Lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikana
8. Lisä- ja ylityökorvaus voidaan vaihtaa vapaa-aikaan työaikalain 23 §:n mukaan.
Esimerkki 5.
Työntekijä on tehnyt 5 tuntia lisätyötä ja 2 tuntia vuorokautista ylityötä. Vapaana annetaan 5 tuntia lisätyöstä ja 2 tuntia 50 %:lla korotettuna eli 3 tuntia. Yhteensä vapaata annetaan 8 tuntia.
Työaikapankki
9. Pöytäkirja työaikapankista on työehtosopimuksen liitteenä (s. 64).
9 § Sunnuntaityö
1. Sunnuntaityö määräytyy työaikalain 33 §:n mukaan.
2. Sunnuntaina tai kirkollisena juhla-, itsenäisyys- ja vapunpäivänä tehdystä työstä maksetaan kaksinkertainen palkka.
Esimerkki 6.
Työntekijä on työskennellyt työvuoroluettelon mukaisesti sunnuntai- na 6 tuntia. Sunnuntaityön peruspalkka sisältyy kuukausipalkkaan. Sunnuntaityökorvauksena työntekijälle maksetaan kuukausipalkan lisäksi yksinkertainen tuntipalkka 6 tunnilta. Tuntipalkka määräytyy 8 §:n 7. kohdan mukaan.
3. Sunnuntaityökorvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa- aikaan työaikalain 23 §:n mukaan.
10 § Palkat
Palkan määrä
1. Palkan määrään vaikuttavat:
- työtehtävät
- koulutus
- palvelusvuodet
- lisät
2. Palkkaryhmittely ja palkat ovat sopimuksen liitteenä (s. 66–68).
Palkanmaksu
3. Palkat maksetaan ainakin kerran kuukaudessa.
Koululaispalkka
4. Peruskoulun, lukion tai ammatillisen oppilaitoksen oppilaalle voidaan maksaa koululaispalkkaa. Koululaispalkka on 70 % II palkkaryhmän 1. vuoden palkasta.
Koululaisen työskenneltyä tämän työehtosopimuksen tarkoittamassa ammatissa 2,5 kuukautta palkka määräytyy työstä riippuen lähetin tai harjoittelijan palkan mukaan.
Lähetin palkka
5. Lähetin palkka on 80 % II palkkaryhmän 1. vuoden palkasta.
Harjoittelijan palkka
6. Harjoitteluaika teknisellä henkilökunnalla on yksi vuosi, ellei lyhyemmästä harjoitteluajasta ole sovittu.
Harjoittelijan palkka on 85 % II palkkaryhmän 1. vuoden palkasta.
Lääketyöntekijä- ja lääketeknikko-oppilaan (oppisopimusoppilas) palkka
7. Apteekissa tapahtuvan työnopetuksen ja työharjoittelun ajalta palkka määräytyy seuraavasti:
- palkka on 82 % III palkkaryhmän 1. vuoden palkasta niillä oppilailla, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta apteekkialalta
- palkka on 85 % III palkkaryhmän ao. vuosiportaan palkasta niillä oppilailla, jotka ovat työskennelleet II palkkaryhmän teknisinä työn- tekijöinä. Näillä oppilailla luetaan palvelusvuosiin II palkkaryhmässä palveltu aika.
Palvelusvuodet
8. Palkkataulukon palvelusvuosiin lasketaan palkkaryhmittäin
- työssäolokuukaudet ilman harjoitteluaikaa
- palkkaan oikeuttava poissaoloaika
- lakisääteinen äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa (hoitovapaata ja muuta palkatonta vapaata ei lasketa palvelusvuosiin).
Osa-aikaisen palvelusvuodet kertyvät seuraavasti:
Keskimääräinen
viikkotyöaika
Osa-aikaisesta työsuhteesta
palvelusvuosiin lasketaan
10–19 tuntia
20–29 tuntia
30 tuntia tai enemmän
puolet (1/2)
kaksi kolmasosaa (2/3) kaikki
9. Lääketyöntekijän ja lääketeknikon palvelusvuosiin lasketaan
- hänen alalla teknisenä työntekijänä palvelemansa aika
- puolet oppisopimusohjelman kestosta tutkinnon tultua hyväksytysti suoritetuksi.
Esimerkki 7.
Työntekijä on ollut apteekissa harjoitteluajan ja teknisenä 5 vuotta. Sen jälkeen hän on suorittanut 2-vuotisen oppisopimusohjelman ja valmistunut lääketyöntekijäksi.
Palvelusvuosia laskettaessa teknisenä työskennelty aika 5 vuotta otetaan huomioon sellaisenaan ja oppisopimusohjelmasta puolet
10. Palvelusvuosiportaan muuttuessa palkkaus muuttuu seuraavan palkan- maksukauden alusta lukien.
Työkohtaisuuslisä
11. Työkohtaisuuslisää maksetaan työntekijän tehdessä omaa palkkaryh- määnsä vaativampia tai monipuolisempia tehtäviä.
Työkohtaisuuslisä on vähintään 5 % ja enintään 15 %.
Henkilökohtainen lisä
12. Henkilökohtaista lisää voidaan maksaa työntekijän työtaidon, työtehon tai kokemuksen poiketessa kyseisen työntekijäryhmän yleisestä keskitasosta. Poikkeavana työtaitona pidetään muun muassa taitavaa asiakaspalvelua.
Henkilökohtaisena lisänä voidaan maksaa enintään 15 % ja Helsingissä, Espoossa, Vantaalla sekä Kauniaisissa enintään 20 % korkeampi palkka.
Työkohtaisuuslisää ja henkilökohtaista lisää voidaan maksaa samanai- kaisesti.
11 § Työaikalisät
Iltalisä
1. Kello 18.00 ja 22.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan:
- 1.5.2012 alkaen 3,48 euroa tunnilta.
- 1.6.2013 alkaen 3,55 euroa tunnilta.
Sunnuntaina, muuna kirkollisena juhla-, vapun- tai itsenäisyyspäivänä tehdystä työstä iltalisä maksetaan kaksinkertaisena.
Lauantai- ja aattolisä
2. Lauantaina kello 15.00, joulu- ja juhannusaattona kello 12.00 jälkeen tehdystä työstä maksetaan:
- 1.5.2012 alkaen 3,72 euroa tunnilta.
- 1.6.2013 alkaen 3,79 euroa tunnilta.
Yölisä
3. Kello 22.00 ja 08.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan:
- 1.5.2012 alkaen 4,45 euroa tunnilta.
- 1.6.2013 alkaen 4,53 euroa tunnilta. Yölisää ei makseta aamulla työvuoroon tuleville.
Lisien maksaminen
4. Lisiä laskettaessa työaika pyöristetään työvuorokohtaisesti lähimpään neljännestuntiin.
Lisien vaihto vapaa-aikaan
5. Työntekijän kanssa voidaan sopia työaikalisien vaihtamisesta vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana tai näin syntyvien vapaiden siirtä- misestä työaikapankkiin. Samalla sovitaan laskutavasta.
Apteekin tämän työehtosopimuksen työntekijöitä koskevasta sopimuksesta neuvotellaan 20 §:n mukaisesti mahdollisesti valitun luottamusmiehen kanssa.
12 § Osa-aikaisen palkka
1. Osa-aikaisen peruskuukausipalkka määräytyy sovitun keskimääräisen viikkotyöajan ja 38 tunnin 20 minuutin suhteessa taulukkopalkasta las- kettuna.
Esimerkki 8.
Osa-aikaisen työsopimuksessa sovittu työaika on 96 tuntia 3 vii- kossa eli keskimääräinen viikkotyöaika on 32 tuntia. Kokoaikaisen taulukkopalkka on 1.650 €.
Osa-aikaisen peruskuukausipalkka on näin ollen: 32 x 1.650 € = 1.377,51 €.
38,33
2. Osa-aikaiselle voidaan maksaa tuntipalkkaa, jos
- asiasta sovitaan tai
- työaika vaihtelee periodista toiseen.
Tuntipalkka saadaan jakamalla kokoaikaisen vastaava taulukkopalkka luvulla 160.
3. Alle 20 tuntia viikossa työskentelevälle siivoojalle voidaan maksaa palk- kaliitteen mukaista tuntipalkkaa.
13 § Osakuukauden palkka
1. Maksettaessa työntekijälle palkkaa osalta kuukautta päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21,5.
2. Osakuukauden palkka lasketaan:
- kertomalla päiväpalkka palkkaan oikeuttavilla päivillä, jos niitä on alle 13
- vähentämällä kuukausipalkasta poissa oltujen työpäivien palkka, jos palkkaan oikeuttavia päiviä on vähintään 13.
Työaikaa lyhentävät päivät rinnastetaan palkkaan oikeuttaviin päiviin tai poissa oltuihin työpäiviin sen mukaan sisältyvätkö ne palkalliseen vai palkattomaan osaan kuukautta.
Esimerkki 9.
Työssä
Poissaolo
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 ...
1.–12. välisenä aikana on 8 palkkaan oikeuttavaa päivää, joista yksi on työaikaa lyhentävä arkipyhä. Kuukausipalkka on 1.935 euroa.
Päiväpalkka: 1.935 € : 21,5 = 90 €.
Palkkaa maksetaan: 90 € x 8 = 720 €.
Työssä
Poissaolo
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 ... 30
1.–17. välisenä aikana on 13 palkkaan oikeuttavaa päivää. 18.–30. välisenä aikana poissa oltuja työpäiviä on 9.
Kuukausipalkka on 1.935 euroa.
Päiväpalkka: 1.935 € : 21,5 = 90 €.
Poissa oltujen työpäivien palkka: 90 € x 9 = 810 €. Palkkaa maksetaan: 1.935 € - 810 € = 1.125 €.
3. Vuosilomapalkkaa ja lomakorvausta laskettaessa päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka vuosilomalain mukaisesti luvulla 25.
5. POISSAOLOT
14 § Sairastuminen
Palkanmaksuedellytykset
1. Palkka maksetaan jos:
- työntekijä on sairastumisen tai tapaturman johdosta estynyt tekemästä työtä ja
- työntekijä ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.
Ilmoitusvelvollisuus
2. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava poissaolosta ja sen arvioidusta kestosta. Sairausajan palkanmaksu alkaa ilmoituksesta.
Lääkärintodistus
3. Työntekijän on vaadittaessa esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärin- todistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Vaatimus on esitettävä mahdollisimman varhaisessa työkyvyttömyysvaiheessa selvityksen saatavuuden ja luotettavuuden vuoksi. Työnantajan nimetessä lääkärin työnantaja maksaa lääkärintodistuksen hankkimiskustannukset.
Epidemian aikana hyväksyttäväksi poissaoloselvitykseksi voidaan katsoa työterveys- tai terveydenhoitajan tutkimuksensa perusteella antama to- distus. Sairausloman pituus on tällöin enintään kolme vuorokautta.
Palkanmaksu
4. Palkka maksetaan kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä seuraa- vasti:
Työsuhteen kesto
sairastumishetkellä
Palkallisen jakson pituus
vähintään kuukausi
sairausvakuutuslain xxxxxxxx- aika eli sairastumispäivä
ja sitä seuraavat 9 arkipäivää
vähintään 2 kk mutta
alle 3 vuotta
28 kalenterivuorokautta
vähintään 3 mutta
alle 5 vuotta
35 kalenterivuorokautta
vähintään 5 vuotta
42 kalenterivuorokautta
Palkka maksetaan jaksoon sisältyviltä työpäiviltä.
5. Työkyvyttömyyden kestäessä yli edellä mainitun 28, 35 tai 42 kalente- rivuorokauden palkallisen jakson täyden palkan ja sairauspäivärahan erotusta maksetaan edelleen 28 lisävuorokauden ajalta. Lisäjakso tulee maksettavaksi ainoastaan kerran 12 perättäisen kuukauden aikana ja se voi muodostua yhdestä tai useammasta osasta.
Mikäli uusi työkyvyttömyys on alkanut ennen kuin 12 perättäisen kuukau- den jakso on päättynyt ja jatkuu edelleen yhdenjaksoisesti jakson päätty- misen jälkeen, ei tämän työkyvyttömyyden johdosta suoriteta sairausajan lisäjakson palkkaa.
Esimerkki 11 a.
Työntekijän työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta. Hän on sairauslomalla 1.3.–17.6. Työsuhteen keston perusteella hänelle maksetaan sai- rausajan palkkaa 42 + 28 kalenterivuorokauden jaksoon sisältyviltä työpäiviltä.
Saman työntekijän 5.12.–16.2. sairauslomasta palkka maksetaan vain 42 kalenterivuorokauden jaksoon sisältyviltä työpäiviltä. Lisä- jakso 28 kalenterivuorokautta on jo käytetty kuluneen 12 kuukauden aikana.
Esimerkki 11 b:
Yli 5 vuotta työsuhteessa olleen työntekijän sairausloma alkaa 1.3. ja päättyy 9.5. Sairausajan palkkaa maksetaan 42 kalenterivuo- rokauden perusjaksolta ja 28 kalenterivuorokauden lisäjaksolta. Hän sairastuu uudelleen seuraavan vuoden huhtikuun alussa. Sairausloma kestää 1.4.–31.5. Sairausajan palkkaa maksetaan 42 kalenterivuorokauden perusjaksolta eli 1.4.–12.5. Lisäjakso ei tule maksettavaksi, koska uusi työkyvyttömyys on alkanut ennen kuin 12 perättäisen kuukauden jakso on päättynyt (9.5.) vaikka sairausloma jatkuu jakson päättymisen jälkeen.
42+28 42
1.3. 9.5. 1.4.
Palkallinen jakso Palkaton jakso
9.5
12.5. 31.5.
6. Työnantaja maksaa sairausajan palkan suoraan työntekijälle ja hakee itselleen tältä ajalta tulevan sairausvakuutuskorvauksen saatuaan työnte- kijältä siihen tarvittavat selvitykset ja valtuutuksen, jotka työntekijän tulee toimittaa viivytyksettä.
Paikallisesti voidaan 20 §:n mukaisesti sopia sairausajan palkan maksa- misesta seuraavaa:
Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjaksolta maksetaan täysi palkka. Tämän jälkeiseltä ajanjaksolta maksetaan päiväpalkan ja sairausvakuutusmaksulain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotusosan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä.
Huomautus:
Sairausvakuutuslain mukaisella karenssiajalla tarkoitetaan sairastumis- päivää ja sitä seuraavaa 9 arkipäivää.
Jos työntekijä ei ole toimittanut Kelan pyytämiä selvityksiä, eikä sairauspäi- värahaa tästä syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, vähenee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksamatta jääneellä määrällä.
Sairausajan palkasta vähennetään mitä työntekijä saa saman työkyvyttö- myyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa kor- vausta sairausavustuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta, taikka tapaturmavakuutuslain, työntekijän eläkelain, liikennevakuutuslain, rikosvahinkolain tai sotilasvammalain perusteella. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritet- tu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.
Sairauden uusiutuminen
7. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön paluusta sairausajan palkka maksetaan seuraavasti:
- poissaolojaksot lasketaan yhteen ja niiltä maksetaan palkka kuin kyseessä olisi yksi sairastumisjakso
- palkka maksetaan kuitenkin vähintään sairausvakuutuslain karens- siajalta. Xxxxxxxx on päivärahaoikeuden alettua jo aiemmalla jaksolla
uusiutumistapauksissa vain sairastumispäivä. Palkka maksetaan sairastumispäivän ollessa työpäivä.
15 § Tilapäinen poissaolo
Äkillinen sairaus perheessä
1. Työntekijälle pyritään antamaan mahdollisuus lyhyeen palkattomaan poissaoloon perheessä sattuneen äkillisen sairauden johdosta.
2. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti lapsen huoltajalle makse- taan palkka 14 §:n mukaan 1–3 kalenteripäivään sisältyviltä työpäiviltä jos:
- lyhyt poissaolo on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi ja
- työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta ja sen arvioidusta kestosta sekä
- lapsen sairaudesta on toimitettu lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys.
Esimerkki 12.
T = työpäivä
V = vapaapäivä
VV = viikoittainen vapaa-aika
S = lapsi sairaana ja työntekijä pois työstä
Palkka maksetaan kolmeen kalenteripäivään (Ti–To) sisältyviltä
työpäiviltä (Ti ja To).
Muulle kuin yksinhuoltajalle palkka maksetaan jos toisella huoltajalla ei ole ansiotyön eikä työajan takia mahdollisuutta järjestää hoitoa tai hoitaa lasta itse.
Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
T | T | V | T | T | T | VV |
S | S | S | S |
To | Pe | La | Su | Ma | Ti |
T | T | V | V | T | T |
S | S | S | S |
Palkka maksetaan kolmeen kalenteripäivään (Pe–Su) sisältyvältä työpäivältä (Pe).
3. Lapsen ollessa vaikeasti sairas työntekijä on sovittaessa oikeutettu pal- kattomaan poissaoloon (VNP 130/85).
Vihkiminen ja merkkipäivä
4. Työntekijän vihkimispäivä tai parisuhteen rekisteröintipäivä on palkallinen vapaapäivä, kun se sattuu hänen työpäiväkseen.
5. Vähintään vuoden työsuhteessa olleen työntekijän 50- ja 60-vuotispäivä on palkallinen vapaapäivä, kun merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.
Kuolema ja hautajaiset
6. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen poissaoloon lähiomaisen kuoleman ja hautajaisten johdosta.
Lyhyellä poissaololla tarkoitetaan kuolemasta ja hautajaisista johtuviin järjestelyihin tarvittavaa aikaa.
Poissaolon kestäessä yli päivän työntekijän on annettava työnantajan pyynnöstä etukäteen selvitys ajan tarpeesta.
Lähiomaisia ovat lähinnä avio- ja avopuoliso, vanhemmat, iso- ja xxxx- vanhemmat, lapsi, sisar ja veli.
Poissaolo ei vähennä ansioita.
Ammattiliiton luottamustehtävät
7. Työntekijälle, joka on nimetty Palvelualojen ammattiliiton edustajaksi työehtosopimusneuvotteluihin, järjestetään mahdollisuuksien mukaan tilaisuus niihin osallistumiseen palkattomasti.
Yhteiskunnalliset tehtävät
9. Työntekijälle maksetaan palkan ja ansionmenetyskorvauksen erotus hänen osallistuessa työaikana:
- kunnanvaltuuston tai
- kunnanhallituksen tai
- valtiollisten tai kunnallisten vaalien vaalilautakunnan tai -toimikunnan työskentelyyn.
Erotus maksetaan työntekijän annettua selvityksen ansionmenetyskorva- uksesta.
Kertausharjoitukset
10. Työntekijälle maksetaan reservin kertausharjoituspäiviltä palkan ja reser- viläispalkan erotus.
Poissaolon edellytykset ja vuosilomaedut
11. Tämän pykälän mukaisesta poissaolostaan työntekijän on sovittava työn- antajan kanssa.
12. Tämän pykälän mukaiset poissaolot ovat vuosilomaa ansaittaessa työpäi- vien tai työtuntien veroista aikaa lukuun ottamatta 3., 4., 5. ja 8. kohtaa.
16 § Lääkärintarkastukset
Palkanmaksuedellytykset
Säännöllisen työajan palkkaa ei vähennetä seuraavissa tapauksissa (a.–e.) edellyttäen, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty tarpee- tonta työajan menetystä välttäen:
a. Sairauden toteaminen
Sairauden toteamiseksi välttämätön lääkärintarkastus ja siihen liittyvä lääkärin määräämä laboratorio- tai röntgentutkimus, jos aikaa ei ole saatu työajan ulkopuolella. Jos vastaanotolle pääseminen siirtyisi viikkoja sen johdosta, että työntekijä ei saa vastaanottoaikaa työajan ulkopuolella, hyväksytään lääkärissäkäynti työaikana.
b. Äkillinen hammassairaus
Äkillisen hammassairauden hoitotoimen ajalta jos:
- hammassairaus ennen hoitoa aiheuttaa työkyvyttömyyden ja
- hammassairaus vaatii hoitoa samana päivänä tai saman työvuoron aikana ja
- hammaslääkärin antama todistus osoittaa työkyvyttömyyden ja hoi- don kiireellisyyden.
c. Raskaus
Raskaana olevan työntekijän käydessä synnytystä edeltävissä lääketie- teellisissä tutkimuksissa, jos aikaa ei ole saatu työajan ulkopuolella.
d. Työterveystarkastukset
Työntekijän käydessä lakisääteisessä ja työterveyshuollon suunnitelmassa mainitussa tarkastuksessa tai näissä määrätyssä jälkitarkastuksessa.
Työnantaja maksaa työntekijälle välttämättömät matkakustannukset kyseisiin tutkimuksiin tai jälkitarkastuksiin sekä edellytysten täyttyessä päivärahan, jos ne tehdään muulla paikkakunnalla.
e. Poissaolo muista syistä
Kunnan järjestämät seulontatutkimukset (Vna 1339/2006: mammografia- ja papakoe), mikäli käynnit eivät ole työvuoro- tai vapaapäiväjärjestelyitä taikka työaikapankkivapaita käyttäen mahdollisia työajan ulkopuolella.
17 § Lapsen syntymä
Perhevapaat
1. Erityisäitiys-, äitiys-, isyys-, adoptio-, vanhempainvapaa sekä hoito- että osittainen hoitovapaa ja työhön paluu näiltä määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain mukaan.
Ilmoitusajat
2. Äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaasta tulee ilmoittaa kaksi kuu- kautta ennen vapaan alkamista.
Adoptiovapaasta on ilmoitettava mikäli mahdollista kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista.
Palkanmaksu
3. Äitiys- tai adoptiovapaalle lähtevälle työntekijälle maksetaan:
a. 3 kuukauden palkka, jolloin työnantaja hakee itselleen sairaus- vakuutuslain äitiysrahan tai
b. 3 kuukaudelta palkan ja sairausvakuutuslain äitiysrahan erotus.
(Tekstimuutos tulee voimaan 1.8.2011 jälkeen xxxxxxxx äitiysvapaan palkan- maksuihin).
Maksamisen edellytyksenä ovat:
- työsuhde on kestänyt vähintään 9 kuukautta ennen vapaan alkua ja
- työntekijä palaa vanhempain-, adoptio- tai hoitovapaan jälkeen työ- hön.
Erotuksen maksaminen edellyttää työntekijän selvitystä äitiysrahan suu- ruudesta.
Jos työntekijä ei ole toimittanut Kelan pyytämiä selvityksiä, eikä äitiysrahaa tästä syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, vähenee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksamatta jääneellä määrällä.
Etuudet
4. Työntekijän ollessa poissa työstä yli lakisääteisen äitiys- ja vanhempainva- paan, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työssäoloajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kestoon sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.
18 § Vuosiloma
1. Vuosilomaetuudet määräytyvät työehtosopimuksen mukaan ellei vuosi- lomalaista muuta johdu.
Loman pituus
Kohdassa c. työsuhteen kestoon luetaan nykyisestä työsuhteesta tämän työehtosopimuksen piirissä työskennelty aika, joka oikeuttaa palvelusvuosiin.
2. Lomaa ansaitaan täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraavasti:
Työsuhteen kesto lomanmääräytymis- vuoden (1.4.–31.3.) loppuun mennessä | Lomapv / kk | Täysi loma |
a. alle 1 v | 2 pv | 24 pv |
b. vähintään 1 v, alle 15 v | 2,5 pv | 30 pv |
c. vähintään 15 v tämän työehtosopimuksen piirissä | 3 pv | 36 pv |
Jos loman pituutta laskettaessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaisluku, on päivän osa annettava täytenä lomapäivänä.
Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi:
- jonka aikana työntekijä on työskennellyt vähintään 14 päivää.
- jonka aikana työntekijä on työskennellyt vähintään 35 tuntia. Lomaa ansaitaan joko 14 päivän tai 35 tunnin säännön perusteella.
Lomaa ansaitaan 35 tunnin säännön perusteella työntekijän työskennelles- sä työsopimuksen mukaan pääsääntöisesti alle 14 päivää kuukaudessa.
Esimerkki 13.
Osa-aikainen työntekijä työskentelee viikossa kaksi päivää ja kumpa- nakin päivänä kahdeksan tuntia. Työsopimuksensa mukaan hänellä ei ole mahdollisuutta työskennellä 14 työpäivänä kuukaudessa. Lomaoikeus lasketaan 35 työtunnin ansaintasäännön perustella.
Työntekijä ansaitsee vuosilomaa jokaiselta vähintään 35 työtunnin kuukaudelta.
Loman antaminen
3. Työnantajan on annettava ennen loman määräämistä työntekijälle mah- dollisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta.
Työnantaja määrää loman alkamisajankohdan vuosilomalain mukaisesti.
Loman ajankohta on ilmoitettava työntekijälle mikäli mahdollista kuukautta tai kuitenkin viimeistään 2 viikkoa ennen loman alkamista. Työkyvyttömyy- den johdosta siirretyn loman alkamisesta ilmoitetaan mikäli mahdollista kaksi viikkoa tai kuitenkin viimeistään viikkoa ennen loman alkamista.
4. Kuukaudelta 2,5 päivää lomaa ansaitsevalle annetaan 24 lomapäivää lomakaudella (2.5.–30.9.) ja muu osa lomasta ennen seuraavan loma- kauden alkua (1.10.–30.4.).
Kuukaudelta 3 päivää lomaa ansaitsevalle annetaan kertyneestä lomasta 30 päivää lomakaudella.
Allekirjoittajajärjestöt suosittelevat, että kesäloman ja ns. talviloman välinen aika olisi vähintään 2 viikkoa.
5. Työsuhteen päättymisen sekä vanhempain- että hoitovapaalle jäämisen yhteydessä työnantaja ja työntekijä voivat sopia myös muusta loman antamisajankohdasta vuosilomalain 20 ja 21 §:stä ja edellä määrätystä poiketen.
6. Lomapäiviksi ei lomaa annettaessa lueta sunnuntaita, muuta kirkollista juhla-, vapun-, itsenäisyyspäivää, pääsiäislauantaita, juhannus- tai joulu- aattoa.
7. Lakisääteisen vuosiloman ylittävä loman osa voidaan korvata rahassa.
Loma ja vapaapäivät
8. Vuosiloma ei aiheuta muutoksia työntekijän kiinteään vapaapäiväjärjes- telmään.
Ennalta laadittua vapaapäiväsuunnitelmaa noudatetaan myös vuosiloman alkamis- ja päättymisviikolla.
Jos työntekijällä ei ole kiinteää vapaapäivää (ks. esimerkki 14)
- loman alkaessa tai päättyessä kesken viikkoa ei vajaalla viikolla ole vapaapäivää
- loman alkaessa ja päättyessä kesken kalenteriviikkoa jommalla kummalla viikolla on vapaapäivä.
Esimerkki 14.
T = työpäivä
VL = vuosilomapäivä
VV = viikoittainen vapaa-aika
Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su VL VL VL VL VL VL - VL VL T T T T VV
Xxxxx päättyessä kesken viikkoa tiistaina ei päättymisviikolla ole vapaapäivää.
Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su T T T VL VL VL - VL VL VL VL VL VL VV
Loman alkaessa torstaina ja päättyessä lauantaina, ei vajaalla viikolla ole vapaapäivää.
Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su T T T VL VL VL - VL VL VL T T V VV
Loman alkaessa kesken viikkoa torstaina ja päättyessä kesken viik- koa keskiviikkona, vapaapäivä on annettu loman päättymisviikolla. Vaihtoehtona on sijoittaa vapaapäivä loman alkamisviikolle.
Lomapalkka ja lisät
9. Lomapäivän palkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 25.
Lomapalkan lisäksi kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan korvaus- ta lomanmääräytymisvuoden aikana maksetuista ilta-, lauantai-, aatto- ja yölisistä:
- 9 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun men- nessä alle vuoden
- 11,5 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden.
Esimerkki 15.
Kuukausipalkkainen
Työntekijän kuukausipalkka on 1.500 €. Ilta- ja lauantailisiä hänelle on maksettu lomanmääräytymisvuoden aikana 600 €. Tästä 11,5 % on 69 €, johon sisältyy sekä kesä- että talviloman ajalle maksettavat lisät.
Työntekijällä on oikeus 30 päivän lomaan.
24 päivän kesälomalle lähtiessä maksettava palkka on
24 x 1.500 € + 24 x 69 € (kesälomaa vastaava osuus lisistä) 25 30
= 1.440 € + 55,20 € = 1.495,20 €.
Loput lisien osuudesta (13,80 €) maksetaan talviloman yhteydessä. Lomaltapaluurahan suuruus on 50 % 1.495,20 €:sta eli 747,60 €
Esimerkki 16.
Tuntipalkkainen
Osa-aikainen tuntipalkkainen työntekijä, jonka työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, työskentelee 2–3 päivää viikossa. Hänen vuosilomansa määräytyy sen vuoksi 35 tunnin ansaintasäännön mukaan.
Ensin selvitetään 1.4.–31.3. maksetut työssäoloajan palkat ja vuosi- lomalain 12 §:n 2. momentin laskennalliset palkat.
Työssäoloajan palkkoja hänelle on lomanmääräytymisvuoden aikana maksettu 11.500 € ja sairausajan palkkoja 500 €. Hänellä on oikeus 30 päivän lomaan, koska kaikissa lomanmääräytymisvuoden kuu- kausissa on vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia.
Lomapalkka on 11,5 % x 12.000 € = 1.380 €. Kesälomapalkkana maksetaan 24/30 x 1.380 € = 1.104 € ja talvilomapalkkana loput eli 276 €.
Jos työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun 31.3. mennessä alle vuoden, vuosilomaa ansaitaan 2 pv / kuukaudessa ja lomapalkka määräytyy 9 %:n mukaan.
Vuosilomaa annettaessa lomapäiviksi lasketaan osa-aikatyönte- kijöilläkin kaikki vuosilomalain mukaiset arkipäivät (normaalisti 6 arkipäivää / viikko), vaikka työpäiviä olisi 2–3 päivää viikossa.
Lisäksi maksetaan erikseen lomaltapaluuraha 19 §:n mukaan.
Lomapalkan maksaminen
10. Lomapalkka maksetaan ennen loman alkua, elleivät työntekijä ja työn- antaja 20 §:n mukaisesti toisin sovi. Apteekin tämän työehtosopimuksen työntekijöitä koskevasta sopimuksesta neuvotellaan mahdollisesti valitun luottamusmiehen kanssa.
Enintään kuuden päivän loman palkka saadaan maksaa apteekin nor- maalina palkkapäivänä.
11. Kuukausipalkkaisen laskennallinen lomapalkka ja työssäoloajan palkka tasataan tarvittaessa vastaamaan sovittua palkkaa. Tasauksessa ei huo- mioida ilta-, lauantai-, aatto- ja yölisiä.
Esimerkki 17.
Työntekijän kuukausipalkka on 1.500 €. Hänellä on 24 päivän vuo- siloma 1.–28.8. Xxxxxxx lähtiessään hän saa lomapalkkana
24 x 1.500 € = 1.440 €.
25
Koska työntekijän tulee saada elokuulta sovittu palkkansa vuosi- lomasta huolimatta, hänelle maksetaan loppukuun palkkana:
1.500 € - 1.440 € = 60 €.
Esimerkki 18.
Työntekijän kuukausipalkka on 1.500 €. Hänellä on 24 päivän vuosi- loma 1.6.–1.7. Xxxxxxx lähtiessään hän saa lomapalkkana edellisen esimerkin mukaisesti 1.440 €.
Koska työntekijän tulee saada sekä kesä- että heinäkuulta sovittu palkkansa, palkka tasataan heinäkuun palkanmaksun yhteydessä niin, että hän saa näiltä kuukausilta yhteensä 3.000 €.
Heinäkuussa työntekijälle maksetaan 3.000 € - 1.440 € = 1.560 €.
Lomakorvaus
12. Työsuhteen päättyessä maksetaan lomakorvaus ansaituista, pitämättö- mistä lomapäivistä. Lomakorvaus lasketaan kuten lomapalkka.
Esimerkki 19.
Työntekijän sairausloman sijaisena olleen henkilön työsuhde kesti 3 päivää. Työtunteja kertyi yhteensä 15 tuntia.
Työsopimuksen perusteella on työskennelty niin lyhyt aika, että täyttä lomanmääräytymiskuukautta ei ole tästä syystä kertynyt. Työsuhteen päättyessä maksetaan kuitenkin lomakorvauksena 9 % työstä maksetusta palkasta.
19 § Lomaltapaluuraha
Maksamisedellytykset
1. Lomaltapaluuraha maksetaan työntekijän:
- aloittaessa loman ilmoitettuna tai sovittuna aikana ja
- palatessa työhön heti loman päätyttyä.
Lomaltapaluuraha maksetaan myös työntekijän:
- oltua poissa työstä työnantajan suostumuksella välittömästi ennen xxxxx alkamista tai sen päätyttyä tai
- ollessa estynyt palaamasta työhön vuosilomalain 7 §:n 2 momentissa mainitusta syystä tai
- ollessa siihen oikeutettu jäljempänä olevien 6.–9. kohtien tilanteissa.
Suuruus
2. Lomaltapaluuraha on 50 % vuosilomalain mukaan ansaittua lomaa (2 / 2,5 pv/kk) vastaavasta lomapalkasta.
35 tunnin säännön mukaan xxxxx ansaitsevan tuntipalkkaisen lomaltapa- luuraha määräytyy ansaittujen lomapäivien ja työsuhteen keston mukaan määräytyvän teoreettisen kokonaislomaoikeuden suhteessa.
Esimerkki 20 a:
Tuntipalkkaisen työntekijän työsuhde alkoi 1.9. Hän ansaitsee lomaa 35 tunnin säännön perusteella. 1.9.–31.3. hän on neljänä kalenteri- kuukautena työskennellyt vähintään 35 tuntia. Lomapäiviä on näin ollen yhteensä 4 x 2 pv = 8 päivää. Lomaltapaluuraha on tällöin:
8 x lomapalkka x 50 %
14
Jakaja on 14 koska ko. ajanjakson teoreettinen lomaoikeus on 7 x 2 pv = 14 päivää.
Esimerkki 20 b.
Tuntipalkkaisen työntekijän työsuhde on kestänyt yli vuoden. Hän ansaitsee vuosilomaa 35 tunnin säännön perusteella. Lomanmää- räytymisvuoden aikana hän on 8 kuukautena työskennellyt vähintään 35 tuntia. Lomapäiviä on näin ollen yhteensä 8 x 2,5 pv = 20 päivää. Lomaltapaluuraha on tällöin:
20 x lomapalkka x 50 %
30
Lomaltapaluurahan maksaminen
3. Lomaltapaluuraha maksetaan vuosilomapalkan yhteydessä, elleivät työn- antaja ja työntekijä 20 §:n mukaisesti toisin sovi.
4. Vuosiloman ollessa jaettu maksetaan kutakin loman osaa vastaava osuus lomaltapaluurahasta vuosilomapalkan yhteydessä, ellei paikallisesti muuta ole sovittu.
5. Työntekijän halutessa voidaan lomaltapaluuraha vaihtaa 20 §:n mukaisella sopimuksella vapaaksi säännöllisenä työaikana. Lomaltapaluurahava- paiden määrä on 50 % vuosilomalain mukaisten lomapäivien määrästä. Lomaltapaluurahavapaiksi lasketaan arkipäivät (ma.–la).
Apteekin tämän työehtosopimuksen työntekijöitä koskevasta sopimuksesta neuvotellaan mahdollisesti valitun luottamusmiehen kanssa.
Hoito-, opinto- ja vuorotteluvapaa sekä muu palkaton vapaa
6. Lomaltapaluuraha maksetaan myös työntekijän oltua poissa työstä vä- littömästi loman päätyttyä hoitovapaan, opintovapaan, vuorotteluvapaan tai muun näihin rinnastettavan palkattoman vapaan vuoksi. Lomaltapa- luurahan maksamisedellytyksenä on, että työntekijä on palannut työhön vapaalta ilmoituksensa mukaisesti.
Lomaltapaluuraha maksetaan vapaan päättymistä seuraavan palkanmak- sun yhteydessä.
Eläkkeelle siirtyminen
7. Lomaltapaluuraha maksetaan vuosilomapalkasta ja -korvauksesta työn- tekijän siirtyessä vanhuus-, työkyvyttömyys- tai varhennetulle vanhuus- eläkkeelle.
Varusmiespalvelus ja vapaaehtoinen asepalvelu
8. Lomaltapaluuraha maksetaan asevelvollisuutta sekä vapaaehtoista ase- palvelusta suorittavalle hänen palattua asianmukaisesti työhön.
Lomaltapaluuraha määräytyy 2. kohdan mukaan ennen palvelukseen as- tumista maksetusta lomapalkasta tai lomakorvauksesta ja silloin voimassa olleen työehtosopimuksen mukaisesti.
Työsuhteen päättyminen loman aikana
9. Lomaltapaluuraha maksetaan työsuhteen päättyessä loman aikana ta- loudellisista tai tuotannollisista syistä.
Esimerkki 21.
Työntekijän työsuhde irtisanottiin 30.5. taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla päättymään 30.7. Työntekijän kesäloman ajankohdaksi oli sovittu 14.7.–10.8.
Työntekijä saa lomaltapaluurahana 50 % sovitun kesälomansa (14.7.–10.8.) lomapalkasta. Lopputilin yhteydessä maksettavasta lomakorvauksesta lomaltapaluurahaa ei makseta.
7. TYÖPAIKKAKOHTAINEN SOPIMINEN
20 § Työpaikkakohtainen sopiminen
1. Työpaikkakohtaisessa sopimisessa sopijapuolia ovat työnantaja tai hänen edustajansa ja luottamusmies, työntekijä tai työntekijät.
Jos apteekkiin on valittu vain Suomen Farmasialiiton luottamusmies, työntekijät voivat kirjallisesti valtuuttaa hänet edustamaan heitä tämän pykälän mukaan sovittavissa asioissa.
2. Sopimus on tehtävä kirjallisena jommankumman sopijapuolen pyynnös- tä.
3. Sopimus voidaan tehdä toistaiseksi tai määräajaksi.
Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisaika on 3 kuukautta, ellei toisin sovita.
Kaksi vuotta kestänyt määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa kuten toistaiseksi voimassa oleva sopimus.
Sovitun järjestelyn ollessa sidottu tiettyyn ajanjaksoon se jatkuu joka tapauksessa jakson loppuun.
4. Sopimuksen päätyttyä noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä.
5. Tämän pykälän mukaisella työpaikkakohtaisella sopimuksella on työ- ehtosopimuksen oikeusvaikutukset.
21 § Erinäiset määräykset
Luottamusmies
1. Apteekin työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies edustamaan heitä tämän sopimuksen tulkintaa koskevissa asioissa.
Vaalista ja valitusta luottamusmiehestä on viipymättä ilmoitettava kirjalli- sesti työnantajalle.
2. Luottamusmieheksi valittua ei saa tämän tehtävän vuoksi painostaa tai erottaa työstä.
3. Luottamusmiehiin sovelletaan Palvelutyönantajien ja SAK:n välistä luot- tamusmiessopimusta.
4. Luottamusmiehelle myönnetään työstä vapautusta luottamusmiestehtävän hoitamiseksi Palvelutyönantajien ja SAK:n välisen luottamusmiessopimuk- sen mukaan.
5. Luottamusmiehelle maksetaan luottamusmiestehtävien hoitamisesta luot- tamusmieskorvausta, jos apteekissa on toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa vähintään 15 Palvelualojen ammattiliittoon järjestäytynyttä työntekijää. Korvauksen määrä on 1.5.2012 alkaen 23 euroa kuukaudes- sa. Korvaus maksetaan ajalta, jolta työnantaja maksaa tehdyn työajan palkkaa.
Yhdyshenkilö
6. Mikäli työpaikalle ei ole valittu tämän sopimuksen tarkoittamaa luottamus- miestä, työntekijät voivat valita keskuudestaan yhdyshenkilön.
Yhdyshenkilön valinnasta on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle.
7. Yhdyshenkilö tiedottaa työpaikan työntekijöille järjestönsä tiedotteiden sisällöstä.
Yhdyshenkilö voi osallistua tämän sopimuksen tulkintaa koskevien asioi- den käsittelyyn.
8. Yhdyshenkilöksi valittua ei saa tämän tehtävänsä vuoksi painostaa tai työstä erottaa.
Koulutus
9. Osapuolet pitävät työntekijöiden ammatillista koulutusta tärkeänä. Am- matillisen koulutuksen tarkoituksena on henkilöstön ammattitaidon ja pätevyyden ajan tasalla pitäminen ja kehittäminen vastaamaan apteekin nykyisiä ja tulevia tarpeita. Sillä voidaan myös vaikuttaa apteekin tuotta- vuuteen, henkilöstön työssään kehittymiseen ja työmotivaatioon.
Koulutustarpeiden kartoitus, siihen pohjautuva kehittämissuunnitelma kustannusarvioineen on tarkoituksenmukaista laatia työnantajan ja hen- kilöstön yhteistyönä. Koulutuksen toteuttaminen ja seuranta käsitellään vastaavasti vuosittain.
10. Työnantajan järjestäessä ammatillista koulutusta työpaikalla tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyvään koulutustilaisuuteen, korvataan koulutuskustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys.
Koulutuksen tapahtuessa työajan ulkopuolella korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.
Työhyvinvointi
11. Työhyvinvoinnin kannalta työntekijöiden työkyvyn ja sairauspoissaolojen seuranta työpaikalla on tärkeää. Työnantaja voi tarvittaessa ohjata työn- tekijän työterveyshuoltoon työkyvyn arviointia ja mahdollisten kuntoutus- tarpeiden selvittämistä varten.
Työtakki
12. Työnantaja hankkii työntekijöille työtakit ja vastaa niiden puhtaana- ja kunnossapidosta.
Jäsenmaksuperintä
13. Apteekkien Työnantajaliitto suosittelee jäsenapteekkejaan perimään Pal- velualojen ammattiliiton jäsenmaksut työntekijän palkasta, jos työntekijä on antanut siihen valtuutuksen.
Ryhmähenkivakuutus
14. Työnantaja kustantaa työntekijän ryhmähenkivakuutuksen keskusjärjes- töjen välillä sovitulla tavalla.
Kuolemantapausavustus
15. Kuolemantapausavustusta maksetaan, jos työntekijän työsuhde oli kes- tänyt vähintään 5 vuotta,
- yhden kuukauden palkkaa vastaava määrä, mikäli työntekijältä jää hänen huollettavanaan olleita läheisiä omaisia
- puolentoista kuukauden palkka, mikäli työntekijältä jää leski taikka yksi tai useampia alaikäisiä lapsia.
Oman auton käyttö
16. Työntekijän kuljettaessa omalla autollaan lääkkeitä apteekista sen toiseen toimipisteeseen tai asiakkaalle, hänelle maksetaan Xxxxxxxxxxxxxxx pää- töksen mukainen kilometrikorvaus.
Perehdyttäminen
17. Mikäli työntekijän tehtävänä on perehdyttää uusia työntekijöitä, työssä- oppijoita tai harjoittelijoita tai arvioida näyttötutkintoja, hänelle varataan riittävästi aikaa näiden tehtävien hoitamiseen.
9. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA
22 § Erimielisyydet
Paikalliset neuvottelut
1. Työehtosopimukseen liittyvistä erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työn- antajan ja työntekijän tai luottamusmiehen kanssa.
Asian jäädessä erimieliseksi paikalliset neuvottelut tulee yhteisesti todeta päättyneiksi. Tällöin suositellaan laadittavaksi erimielisyysmuistio. Siitä tulisi käydä ilmi muun muassa seuraavat seikat:
- apteekki
- erimielisyyden osapuolet
- erimielisyyden sisältö lyhyesti eri vaiheittain
- molempien osapuolten esittämät vaatimukset perusteluineen
- päiväys ja osapuolten allekirjoitukset.
2. Paikallisen neuvottelumenettelyn osalta noudatetaan Palvelutyönantajien ja SAK:n välisen luottamusmiessopimuksen 9 §:n määräyksiä.
3. Paikalliset neuvottelut pyritään aloittamaan mahdollisimman pian ja käy- mään tarpeetonta viivytystä välttäen.
Liittoneuvottelut
4. Asian jäädessä paikallisissa neuvotteluissa erimieliseksi, se voidaan antaa allekirjoittajajärjestöjen ratkaistavaksi.
Työtuomioistuin
5. Asian jäädessä liittoneuvotteluissa erimieliseksi se voidaan jättää työtuo- mioistuimen ratkaistavaksi.
Työtaistelutoimenpiteet
6. Kaikki työehtosopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet on kielletty.
7. Tämän työehtosopimuksen rikkomisen seuraamukset määräytyvät alle- kirjoituspäivänä voimassa olevan työehtosopimuslain ja keskusjärjestö- sopimuksen mukaan.
10. NÄHTÄVILLÄPITO JA VOIMASSAOLO
23 § Sopimuksen nähtävilläpito
Tämä työehtosopimus on pidettävä työpaikan ilmoitustaululla tai muussa vastaavassa paikassa työntekijöiden nähtävillä.
24 § Sopimuksen voimassaolo
1. Sopimus on voimassa 1.5.2012–31.5.2014.
2. Sopimus jatkuu vuoden kerrallaan ellei sitä irtisanota viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päättymistä.
3. Sopimuksen irtisanojan on samassa yhteydessä jätettävä muistio muu- tosesityksistä toiselle sopijapuolelle. Muutoin irtisanominen on mitätön.
4. Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotteluosapuolen toimesta on todettu päättyneeksi.
Apteekkien Työnantajaliitto ja Palvelualojen ammattiliitto PAM uudistavat apteekkien työntekijöiden työehtosopimuksen työmarkkinakeskusjärjes- töjen 13.10.2011 tekemän raamisopimuksen pohjalta seuraavin lisäyksin.
1. Sopimuskausi
Sopimuskausi on 1.5.2012–31.5.2014.
2. Palkankorotukset 1.5.2012
Apteekkien työntekijöiden voimassa olevia henkilökohtaisia palkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 1.5.2012 alkaen 1,6 %.
Taulukkopalkat 1.5.2012 alkaen ovat työehtosopimuksen liitteenä. Työehtosopimuksen 21 §:n 5. kohdan luottamusmieskorvaus on 1.5.2012
alkaen 23 euroa.
3. Kertaerä 1.5.2012
Apteekkien työntekijöille maksetaan toukokuun palkanmaksun yhteydessä 150 euron kertaerä työehtosopimuksen liitteenä olevan pöytäkirjan mu- kaisesti.
4. Apteekkikohtainen erä 1.5.2012
1.5.2012 alkaen käytetään palkkojen korottamiseen 0,8 % apteekkikoh- tainen erä työehtosopimuksen liitteen mukaisesti. Palkkataulukot säilyvät ennallaan.
5. Palkankorotukset 1.6.2013
Apteekkien työntekijöiden voimassa olevia henkilökohtaisia palkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 1.6.2013 alkaen 1,9 %.
Taulukkopalkat 1.6.2013 alkaen ovat työehtosopimuksen liitteenä.
6. Lisät
Työaikalisiä korotetaan 1.5.2012 alkaen 2,4 % ja 1.6.2013 alkaen 1,9 %.
Työaikalisät 1.5.2012 alkaen:
Iltalisä kello 18.00 ja 22.00 välisenä aikana on 3,48 euroa tunnilta, lau- antailisä kello 15.00 jälkeen sekä joulu- ja juhannusaattona kello 12.00 jälkeen on 3,72 euroa tunnilta ja yötyölisä kello 22.00 ja 08.00 välisenä aikana 4,45 euroa tunnilta.
Työaikalisät 1.6.2013 alkaen:
Iltalisä kello 18.00 ja 22.00 välisenä aikana on 3,55 euroa tunnilta, lau- antailisä kello 15.00 jälkeen sekä joulu- ja juhannusaattona kello 12.00 jälkeen on 3,79 euroa tunnilta ja yötyölisä kello 22.00 ja 08.00 välisenä aikana 4,53 euroa tunnilta.
7. Työajan pidennyksen soveltamisohje ja tekstimuutokset
Tekstimuutokset on kirjattu työehtosopimukseen.
Työajanpidennys toteutettiin 1.1.2008 jälkeen alkavasta ensimmäisestä täydestä työaikaperiodista lähtien. Yhden tunnin työajan pidennys 3 viikossa koski kaikkia kuukausipalkkaisia koko- ja osa-aikatyöntekijöitä, lukuun ottamatta osa-aikaeläkkeellä tai osittaisella hoitovapaalla olevia. Hoitovapaalla tai osittaisella hoitovapaalla olevan työaikaa pidennetään vapaan päätyttyä. Muuta kuin kolmen viikon periodia käytettäessä piden- nys on 20 minuuttia viikkoa kohden. Työajan pidennystä ei kompensoida rahassa. Työsopimukset muutetaan vastaamaan uutta työaikaa.
8. Kehittämistyö
Osapuolet selvittävät luottamusmiestä koskevien määräysten ja apteek- kien yhteistoimintasopimuksen kehittämistarpeita.
Osapuolet selvittävät sopimuskauden aikana apteekkialan korvaavaa työtä koskevat käytännöt ja näkemykset sekä tekevät tarvittavat esitykset.
Osapuolet selvittävät sopimuskauden aikana lisä- ja ylityömääräysten kehittämistarpeita.
Osapuolet ottavat huomioon työurien pidentämisen osalta asetettujen työryhmien suositukset ja toimenpide-esitykset (Ahtelan työryhmä).
9. Neuvottelulauseke
Mikäli työmarkkinakeskusjärjestöt yhdessä arvioivat, että talouden kehitys poikkeaa erittäin merkittävästi sopimuksen tekohetkellä arvioidusta ja suosittelevat alakohtaisten työehtosopimusten irtisanomista, allekirjoit- taneet osapuolet kokoontuvat kahden viikon kuluessa neuvottelemaan, mitä toimenpiteitä tämä edellyttää. Osapuolet voivat tällöin yhdessä sopia työehtosopimuksen päättymisestä tai sen muuttamisesta.
10. Työelämän kehittäminen
Osapuolet seuraavat työmarkkinakeskusjärjestöjen asettaman osaami- sen kehittämistä valmistelevan työryhmän työskentelyä ja neuvottelevat työryhmän ehdotusten mahdollisista vaikutuksista työehtosopimukseen.
11. Sopimuksen raukeaminen
Mikäli työmarkkinakeskusjärjestöt toteavat, ettei niiden 13.10.2011 solmimalla raamisopimuksella ole riittävää kattavuutta, jompikumpi alle- kirjoittajajärjestöistä voi todeta tämän sopimuksen rauenneeksi. Tällöin noudatetaan 1.5.2011–30.4.2013 voimassa olevaa työehtosopimusta.
Helsingissä 24. marraskuuta 2011
APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY
PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY
150 EURON KERTAERÄN MAKSAMISPERIAATTEET
Yleiset periaatteet
- kertaerä maksetaan toukokuun 2012 palkanmaksun yhteydessä.
- kertaerä maksetaan niille työntekijöille, joiden työsuhde on alkanut vii- meistään 1.2.2012.
- kertaerän saaminen edellyttää, että työntekijälle maksetaan muuta palkkaa toukokuulta. Tällä tarkoitetaan sekä tehdyn työajan palkkaa että palkallisen poissaolon ajalta maksettua palkkaa. Kertaerää vähennetään siltä osin kuin työntekijällä on omasta aloitteestaan palkaton jakso tai palkattomia poissaoloja 1.–31.5.2012. Kertaerä maksetaan kuitenkin 1.–31.5.2012 vanhempainvapaalla olevalle työntekijälle, mikäli hän palaa vanhempain- ja hoitovapaan jälkeen työhön sopimuskauden loppuun mennessä. Jos työsuhde puretaan muusta kuin työnantajasta johtuvasta syystä touko- kuussa, kertaerää ei makseta.
• Esim. työntekijä saa koko toukokuun äitiysajan palkkaa tai sairaus- ajan palkkaa. Hän saa kertaerän, jos työsuhde on alkanut viimeistään 1.2.2012.
• Esim. irtisanoutuneen työntekijän työsuhde päättyy 27.5.2012. Ker- taerästä vähennetään toukokuun tekemättä jäävien työpäivien osuus eli 4 / 21,5 x 150 € = 27,91 €. Kertaeränä maksetaan 150 € - 27,91 €
= 122,09 €.
- kertaerää ei oteta huomioon laskettaessa lisä-, sunnuntai- tai ylityökorva- uksia, sairausajan palkkaa, vuosilomapalkkaa tai -korvausta, työkohtai- suuslisää, henkilökohtaista lisää eikä sitä muutoinkaan oteta huomioon palkkaperusteena.
Osa-aikaiset
- osa-aikaisen kuukausipalkkaisen työntekijän kertaerä määräytyy sovitun keskimääräisen viikkotyöajan ja 38 tunnin 20 minuutin suhteessa koko- aikatyöntekijän erästä laskettuna.
- osa-aikaisen tuntipalkkaisen työntekijän kertaerä määräytyy maksamista edeltävän kolmen kalenterikuukauden toteutuneen keskimääräisen viik- kotyöajan ja 38 tunnin 20 minuutin suhteessa kokoaikatyöntekijän erästä
laskettuna. Palkalliset poissaolotunnit rinnastetaan toteutuneisiin tuntei- hin. Palkaton poissaolojakso (esim. hoitovapaa) lyhentää 3 kuukauden tarkastelujaksoa.
Työsopimuksen muutostilanteet
- 2.5.2012 noudatettava periodityöaika (kokoaikainen / osa-aikainen) ja palkkaustapa (kuukausipalkkainen / tuntipalkkainen) määräävät kerta- erän laskentatavan. Ennen 2.5. tai sen jälkeen tapahtuneilla työajan tai palkkaustavan muutoksilla ei ole merkitystä.
• Esim. työntekijä on kuukausipalkkainen ja kokoaikainen 2.5. Hän saa täyden kertaerän, mikäli edellytykset muutoin täyttyvät.
• Esim. työntekijä on kuukausipalkkainen osa-aikaeläkeläinen 2.5. Hänellä kertaerä suhteutetaan lyhyempään työaikaan.
• Esim. työntekijä on tuntipalkkainen osa-aikainen 2.5. Hänen kertaerä määräytyy kolmen edeltävän kalenterikuukauden toteutuneen keski- määräisen viikkotyöajan ja 38 t 20 min suhteessa kokoaikatyöntekijän erästä laskettuna.
Helsingissä 24. marraskuuta 2011
APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY
PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY
Apteekkien työntekijöiden työehtosopimuksen mukainen apteekkikohtainen erä vuonna 2012
A. Apteekkikohtaisen erän tarkoitus
Apteekkikohtaista erää käytetään henkilökohtaisen hyvän työsuorituksen palkitsemiseen. Tarkoituksena on, että henkilön ammattitaidon kehittymi- nen, pätevyys, työtaidot ja -teho, oma-aloitteisuus, itsensä kouluttaminen tai erityisosaaminen otetaan huomioon henkilökohtaista palkankorotusta määriteltäessä. Jokaisen apteekin henkilöstöstä löytyy yksilöllisiä eroja näissä suhteissa.
Huom. Apteekkikohtaista erää ei ole tarkoitettu lähiaikoina eläkkeelle siirtyvän työntekijän tai määräaikaisen työsuhteensa kohta päättävän työn- tekijän palkitsemiseen. Tähän tarkoitukseen on muita palkitsemiskeinoja.
B. Apteekkikohtaisen erän toteuttaminen
1. Palkankorotuserän suuruus
Erän laskennan pohjana on apteekin mahdollisimman normaali kuukau- si- ja tuntipalkkojen yhteismäärä. Apteekki sivuapteekkeineen on yksi kokonaisuus. Ensin selvitetään 1.5.2012 työsuhteessa oleville apteekin työntekijöille huhtikuussa maksetut palkat. Tällä tarkoitetaan kuukau- si- ja tuntipalkkoja, työaikalisiä ja sunnuntaityökorotuksia säännöllisesti maksettavia henkilökohtaisia ja työkohtaisuuslisiä sekä lomapalkkoja ja apteekkikohtaisia eriä.
Palkkasummaan ei lasketa huhtikuussa maksettuja ylityökorvauksia, kuukausipalkkaisen työntekijän lisätyökorvauksia, lomaltapaluurahoja eikä lomakorvauksia. Mukaan lasketaan ne, joille on huhtikuussa maksettu palkkaa ja joiden työsuhde on voimassa 1.5.2012, joten esim. hoitova- paalla oleva ei ole mukana, hänen sijaisensa sen sijaan on.
Seuraavissa tilanteissa tehdään korjauksia huhtikuussa maksettuun to- delliseen palkkasummaan:
- jos äitiysvapaalla olevalle maksetaan huhtikuussa palkan ja äitiysra- han erotusta koko kuukausipalkka otetaan huomioon. Mahdollisen sijaisen palkkaa ei lasketa tällöin mukaan.
- jos huhtikuun lomapalkkoja on maksettu etukäteen maaliskuussa tai toukokuun lomapalkkoja etukäteen huhtikuussa, laskennassa otetaan huomioon vain henkilöiden normaalit kuukausipalkat.
- jos työntekijälle maksetaan huhtikuussa sairausajan palkkana palkan ja sv-päivärahan erotusta, koko palkka otetaan laskennassa huomi- oon. Mahdollisen sijaisen palkkaa ei lasketa tällöin mukaan.
Saadusta palkkasummasta lasketaan 0,8 %, joka muodostaa korotuksina jaettavan euromäärän.
2. Erän jakoperusteet
Jakoperusteeksi voidaan valita yksi tai useampi seuraavista:
A) Erityisosaamisalueet
B) Ammattitaidon ja pätevyyden kehittyminen
C) Hyvä asiakaspalvelija
D) Osaamisen myötä erityistä ammattipätevyyttä omaavat henkilöt
E) Työyhteisön tiimihengen (positiivisen ja kannustavan ilmapiirin) luoja
F) Muu apteekin toimintastrategian mukainen peruste
Valittavan jakoperusteen mukaisen tehtävän hoitaminen ei sellaisenaan ole peruste apteekkikohtaisen erän saamiselle, vaan edellytyksenä on, että asianomainen on tässä tehtävässään henkilökohtaisesti suoriutunut hyvin.
Kannustavuuden edistämiseksi jakoperusteet voidaan päättää hyvissä ajoin, jotta työntekijät voivat toimia tavoitteellisesti.
3. Keskustelut erän jakoperusteista ja jaosta
Neuvotteluosapuolina ovat apteekkari ja luottamusmies tai luottamus- miehen puuttuessa apteekin työntelijöiden yhdyshenkilö. Mikäli apteekin työntekijöillä ei ole kumpaakaan, työntekijät valitsevat keskuudestaan edustajan neuvotteluun. Jäljempänä käytetään yhteistä nimitystä luotta- musmies.
Erän jakamisessa edetään seuraavasti:
I. Apteekkikohtaisen erä toteuttamisesta käydään neuvottelu apteekkarin ja luottamusmiehen kesken.
Neuvottelussa käydään yhdessä läpi erän laskentaperusteet, jaettava euromäärä sekä kuinka monelle erä jaetaan. Lisäksi sovitaan käytettä- vät jakoperusteet (edellä A–F), käytetäänkö kaikkia vai vain osaa edellä mainituista.
Jos jakoperusteista tai monelle erä jaetaan, ei olla yhtä mieltä, apteekkari päättää jakoperusteet sekä saajien lukumäärän, ottaen huomioon asiasta käydyt keskustelut.
II. Seuraavaksi luottamusmies keskustelee apteekin työntekijöiden kanssa. Hän toteaa erän suuruuden, käytettävät jakoperusteet ja kuinka monelle erä on tarkoitus jakaa. Luottamusmies ja työntekijät keskustelevat, ketkä täyttävät jakoperusteet parhaiten. Luottamusmies tekee apteekkarille esityksen erän saajista. Luottamusmiehen ja työntekijöiden keskustelut saadaan käydä työajalla apteekin normaalin toiminnan häiriintymättä.
III. Tämän jälkeen apteekkari ja luottamusmies neuvottelevat jakoesityksestä ja kullekin jaettavasta summasta ja pyrkivät asiassa yksimielisyyteen. Jos erän saajista ja / tai kullekin jaettavasta summasta ei olla yksimielisiä, ap- teekkari päättää asian jakoesityksen pohjalta olematta siihen kuitenkaan sidottu. Apteekkari perustelee jakoesityksestä poikkeavan päätöksensä luottamusmiehelle ja tiedottaa hänelle erän saajat, jaetut euromäärät ja käytetyt jakoperusteet jotta tämä voi varmistua erän tulleen jaetuksi.
4. Yleiset periaatteet ja aikataulu
Suosituksena on, että erän saajina olisi noin puolet apteekin työntekijöistä. Jos tämä on epätarkoituksenmukaista esimerkiksi työntekijöiden vähäises- tä lukumäärästä johtuen, voidaan suosituksesta poiketa, mutta tällöinkin on tarkoitus, ettei summaa jaeta tasan kaikille vaan, että henkilökohtainen menestyminen työtehtävässä otetaan jaossa huomioon.
Liittojen yhteinen kanta on myös, ettei jakoperusteena voi olla se seikka, onko henkilö saanut aikaisemmin erää jaettaessa korotuksen vai ei. Jos henkilö on useamman kerran jäänyt saamatta erää, voidaan työpaikalla selvittää, onko mahdollista vaikuttaa asiaan perehdytyksen, opastuksen tai täydennyskoulutuksen avulla.
Erän saajia ja jaettuja euromääriä ei julkisteta koko henkilöstölle ilman asianomaisten lupaa. Palkkasalaisuus on tässä yhteydessä säilytettävä.
Liitot suosittelevat, että jaosta laaditaan pöytäkirja, johon merkitään erän saajat, jakoperusteet ja jaetut summat.
Neuvottelut on syytä aloittaa hyvissä ajoin ja käydä 30.4.2012 mennessä. Jos erää ei ehditä toteuttaa toukokuun palkanmaksun yhteydessä, se toteutetaan kesäkuun palkanmaksun yhteydessä takautuvasti.
5. Korotuksen toteuttaminen
Apteekkikohtainen erä lisätään sen saajan henkilökohtaiseen palkkaan eikä sitä voi myöhemmin poistaa palkkaa alentamalla. Erä ei ole erillinen lisä vaan osa henkilökohtaista palkkaa. Apteekkikohtainen erä ei vähennä palveluvuosiportaan vähimmäispalkan muutoksen mahdollisesti aiheut- tamaa palkankorotusta.
Jos yleiskorotus ja apteekkikohtainen erä tulevat toteutettavaksi samana ajankohtana, yleiskorotus lasketaan ensin. Apteekkikohtainen erä lisätään sen saajan henkilökohtaiseen yleiskorotuksella korotettuun palkkaan.
6. Voimaantulo
Edellä olevia ohjeita noudatetaan 1.5.2012 ja sen jälkeen toteutettaviin apteekkikohtaisiin eriin vuonna 2012.
1. Työpaikkakohtaisesti sopien (työehtosopimuksen 20 §:n mukaan, s. 49) voidaan tehtyjä työtunteja siirtää työaikapankkiin alla esitetyllä tavalla.
2. Lisä- ja ylityön tekemisestä sovitaan työaikalain mukaisesti.
Siirrettävät työtunnit
3. Työnantajan ja työntekijän sopiessa työaikapankkiin voidaan siirtää:
- lisätyötunteja
- ylityötunteja
- sunnuntaityökorvaus
- työaikalisistä sovittu vapaa
- viikoittaisen vapaa-ajan korvaus
- liukuvan työajan plus-saldotunteja
4. Työnantajan aloitteesta tehtävät työtunnit, jotka työehtosopimuksen mu- kaan korvataan korotetulla palkalla, siirretään työaikapankkiin vastaavasti korotettuina.
Työntekijän pyynnöstä vapaan keräämiseksi tehtävät työtunnit siirretään työaikapankkiin korottamattomina.
Sopiessaan työtuntien siirtämisestä työaikapankkiin, työnantaja ja työn- tekijä toteavat yhdessä, kuinka monta tuntia pankkiin siirretään ja kuinka monesta maksetaan rahakorvaus.
5. Työaikapankissa saa kokoaikatyöntekijällä olla enintään 80 tuntia ja osa-aikatyöntekijällä enintään kaksi kertaa työsopimuksen mukainen keskimääräinen viikkotyöaika.
Vapaan pitäminen
6. Työnantaja ja työntekijä pyrkivät sopimaan työaikapankkiin kertyneen vapaan antamisajankohdan. Muussa tapauksessa työnantaja määrää vapaan antamisajankohdan.
Vapaan antamisajankohdasta on ilmoitettava työntekijälle hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään työvuoroluettelon vahvistamisen yhteydessä.
Vapaa annetaan kokonaisina vapaapäivinä, ellei toisin sovita. Se pyritään antamaan muiden vapaapäivien tai vuosiloman yhteydessä.
Vapaa on pidettävä viimeistään kertymisvuotta seuraavan kalenterivuoden aikana, ellei työntekijän hyväksyttävän poissaolon takia muuta sovita.
Työnantajan tai työntekijän irtisanoessa työaikapankkisopimuksen pide- tään työaikapankkiin siirretyt työtunnit vapaana tämän pykälän mukaan.
Poissaolot ja vuosiloma
7. Poissaolot eivät aiheuta muutosta sovittuihin, ilmoitettuihin tai työvuoro- listaan ennen poissaoloa merkittyihin vapaapäiviin.
Pankkivapaat kerryttävät vuosilomaa.
Kirjanpito
8. Työaikapankista työnantaja pitää kirjaa, josta ilmenee:
• milloin työ on tehty
• onko työ tehty työnantajan vai työntekijän aloitteesta
• montako tuntia työtä on tehty ja montako tuntia on siirretty pankkiin
• vapaan ajankohta ja montako tuntia pankista otetaan
Työsuhteen päättyminen
9. Työsuhteen päättyessä pitämätön vapaa korvataan rahana.
APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY
PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY
APTEEKKIEN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKKARYHMITTELY
I palkkaryhmä
Siivoojat.
Jos siivoojan työaika on keskimäärin alle 20 tuntia viikossa, hänen palk- kansa määräytyy tuntipalkkana.
II palkkaryhmä
Tekniset työntekijät tai teknisiä avustavia töitä suorittavat työpaikkakou- lutetut työntekijät tai vaativuudeltaan vastaavia konttoritöitä suorittavat työntekijät.
III palkkaryhmä
Lääketyöntekijät, lääketeknikot tai II palkkaryhmää vaativampia töitä suorittavat työntekijät ja konttoritöitä suorittavat työntekijät.
Tähän palkkaryhmään kuuluvat mm. ammattikoulutuksen saaneet työn- tekijät.
IV palkkaryhmä
Farmanomit, joilla on ammattikoulutuksen saaneina oikeus suorittaa käsikauppaan kuuluvia tehtäviä sekä vaativia konttoritöitä suorittavat työntekijät.
APTEEKKIEN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKAT 1.5.2012 ALKAEN, EUROA / KK
Palkka- Palvelusvuosi (ensimmäisenä, neljäntenä vuotena jne.)
ryhmä
1. | 4. | 7. | 9. | |
I | 1.523 | 1.593 | 1.652 | 1.721 |
II | 1.569 | 1.639 | 1.700 | 1.768 |
III | 1.627 | 1.701 | 1.763 | 1.834 |
IV | 1.733 | 1.806 | 1.870 | 1.936 |
Tuntipalkka saadaan jakamalla kokoaikaisen vastaava taulukkopalkka luvulla 160.
1.5.2012 alkaen: | |
Alle 20 tuntia tekevän siivoojan tuntipalkka | 10,27 € / t |
Koululainen | 1.098 € |
Lähetti | 1.255 € |
II palkkaryhmän harjoittelija | 1.334 € |
Lääketyöntekijä- ja lääketeknikko-oppilas (määräykset s. 26) | 1.334 € |
Työaikalisät 1.5.2012 alkaen: | |
Iltalisä | 3,48 € / t |
Lauantai-, jouluaatto- ja juhannusaattolisä | 3,72 € / t |
Yölisä | 4,45 € / t |
APTEEKKIEN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKAT 1.6.2013 ALKAEN, EUROA / KK
Palkka- Palvelusvuosi (ensimmäisenä, neljäntenä vuotena jne.)
ryhmä
1. | 4. | 7. | 9. | |
I | 1.552 | 1.623 | 1.683 | 1.754 |
II | 1.599 | 1.670 | 1.732 | 1.802 |
III | 1.658 | 1.733 | 1.796 | 1.869 |
IV | 1.766 | 1.840 | 1.906 | 1.973 |
Tuntipalkka saadaan jakamalla kokoaikaisen vastaava taulukkopalkka luvulla 160.
1.6.2013 alkaen:
Alle 20 tuntia tekevän siivoojan tuntipalkka | 10,47 € / t |
Koululainen | 1.119 € |
Lähetti | 1.279 € |
II palkkaryhmän harjoittelija | 1.359 € |
Lääketyöntekijä- ja lääketeknikko-oppilas | 1.360 € |
(määräykset s. 26) |
Työaikalisät 1.6.2013 alkaen:
Iltalisä 3,55 € / t
Lauantai-, jouluaatto- ja juhannusaattolisä 3,79 € / t Yölisä 4,53 € / t
1.TYÖSOPIMUKSEN TEKIJÄT | Työnantaja | |
Työntekijä | Ammattinimike | |
Henkilötunnus | ||
Yllä mainittu työntekijä sitoutuu korvausta vastaan tekemään työtä yllämainitulle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena ja seuraavin ehdoin. | ||
2. TYÖSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO | Työsuhteen alkamispäivä .... / .... .......... Työsopimus on voimassa Toistaiseksi Määräajan a) asti; Xxx määräaikaisuuteen: b) Kunnes seuraava työtehtävä, sijaisuus tms. on suoritettu: | |
3. KOEAIKA | Työsuhteen alkamispäivästä lukien koeaika on kuukautta. | |
4. TYÖPAIKKA JA TYÖAIKA | Työpaikka: | |
Työaika: 115 t / 3 vkoa 120 t / 3 vkoa Muu: | ||
5. YLITYÖ JA LISÄTYÖ | Työntekijällä voidaan teettää lisä-, yli- ja sunnuntaityötä lain ja työsopimuksen mukaisesti. | |
6. TYÖTEHTÄVÄ | Työntekijän työtehtävät ovat: Farmaseuttiset tehtävät Apteekin työntekijätehtävät Muut sovitut tehtävät, mitkä: Työntekijä on velvollinen suorittamaan muutakin työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa osoittamaa työtä. | |
7. PALKKAUS | Työsuhteen alkaessa huomioon otettava palvelusaika ja palkkaryhmä: v. kk palkkaryhmä | |
Työsuhteen alussa työntekijän palkka määräytyy seuraavasti: Palkka on eur kk t | ||
8. NOUDATETTAVA TYÖEHTO- SOPIMUS | Työsuhteessa noudatetaan puolin ja toisin palkka- ja muiden työehtojen osalta työnantajaa velvoittavaaa työehtosopimusta, voimassa olevia lakeja, asianmukaisesti annettuja sisäisiä ohjeita ja sääntöjä siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole sovittu työntekijälle paremmista ehdoista. | |
9. MUUT EHDOT | Purettaessa työsuhde lopputili maksetaan viimeistään kahden viikon kuluessa työsuhteen päätty- misestä lukien. | |
10. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS | Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle. | |
Xxxxxx Xxxx | ||
Työnantajan allekirjoitus | Työntekijän allekirjoitus | |
TYÖSOPIMUSLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET
Työsopimuksen voimassaolo
Työsuhteen alkamispäivämääräksi merkitään päivämäärä, jolloin työntekijä aloittaa työteon.
Normaalitapauksessa työsuhde on voimassa toistaiseksi. Tällöin merkitään rasti ao. kohtaan.
Mikäli määräaikainen työsuhde on sidottu kalenteriaikaan, työsuhteen viimeinen kestopäivä merkitään lomakkeeseen. Tällöin tulee myös to- deta kohdassa 2 a määräaikaisen työsuhteen peruste, esim. äitiys- ja vanhempain-vapaasijaisuus, vuosilomasijaisuus, työntekijän oma pyyntö jne.
Jos määräaikaisen työsuhteen kesto ei ole sidottu kalenteriaikaan, vaan se on riippuvainen esim. tietyn työtehtävän suorittamisesta, yksilöidään tämä tehtävä työsopimukseen kohtaan 2 b.
Koeaika
Sovitun koeajan pituus merkitään kohtaan 3 työsopimuksessa. Koeajan enimmäispituus on 4 kuukautta. Kahdeksaa (8) kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla kuitenkin enintään puolet työsopimuksen kestosta (ks. työehtosopimus 3 §, s. 12).
Työpaikka ja -aika
Työpaikaksi merkitään ko. apteekki, jolla tarkoitetaan apteekkia mahdol- lisine sivuapteekkeineen. Mikäli poikkeuksellisesti rajataan joku apteekin toimipisteistä ainoaksi työpaikaksi, se merkitään tähän kohtaan.
Lomakkeeseen on merkitty apteekin säännöllisen enimmäistyöajan vaihtoehdot. Mikäli sovitaan lyhyemmästä tai pidemmästä periodista tai osa-aikatyöstä, se merkitään kohtaan muu työaika, esim. 152 t / 4 viikkoa tai 60 t / 3 viikkoa.
Työtehtävä
Kohtaan muut sovitut tehtävät merkitään sellaiset erityistehtävät, jotka eivät sisälly farmaseuttisen henkilön tai apteekin työntekijän normaaliin toimenkuvaan.
Työntekijä on velvollinen suorittamaan muutakin ammattiinsa liittyvää työtä, jota työnantaja työnjohto-oikeutensa rajoissa osoittaa.
Palkkaus
Palkkaus määräytyy noudatettavan työehtosopimuksen mukaan. Palkan määräytymisperusteet ja palkan määrä sovitaan kohdassa 7.
Aikaisemmasta työkokemuksesta huomioon otettava palvelusaika mer- kitään tähän kohtaan, esim. 7 v 4 kk. Työntekijällä on näyttövelvollisuus aikaisemmasta työkokemuksestaan. Myös palkkaryhmä ja palvelusvuo- siporras merkitään tähän kohtaan, esim. I palkkaryhmä 9. vuosi.
Työsuhteen alussa sovittavan kuukausi- tai tuntipalkan määrä merkitään ao. kohtaan. Jos työntekijän kanssa sovitaan työkohtaisuus- tai henkilö- kohtaisesta lisästä tai esim. erityistehtävästä maksettavasta lisästä, sen määrä ja peruste merkitään joko tähän kohtaan tai kohtaan 9 muut eh- dot.
Muut ehdot
Tähän kohtaan kirjataan esimerkiksi sellaiset sovitut ehdot, joilla poiketaan työehtosopimuksen vähimmäismääräyksistä. Tällaisia ehtoja voi liittyä palkkaukseen, työaikaan, vapaapäiviin, luontoisetuihin, vuosilomaan jne.
Muita ohjeita
Mikäli lomakkeen jollekin kohdalle varattu tila ei riitä, voidaan käyttää erillistä liitettä, jossa viitataan työsopimukseen.
Jos työsuhteen ehtoja muutetaan olennaisesti pysyvästi tai määräajaksi työsopimuksen tekemisen jälkeen, muutoksesta tehdään merkintä työso- pimukseen tai sen liitteeseen.
Jos apteekkarin vaihdoksen jälkeen halutaan tehdä kirjalliset työsopimuk- set, ei kyse ole uudesta työsopimuksesta vaan sen hetkisten työsuhteen ehtojen kirjaamisesta. Tällöin esim. kokemusvuosiksi, palkkaryhmäksi ja palvelusvuosiportaaksi sekä palkan määräksi merkitään sen hetkinen tilanne. Työsuhteen alkamispäiväksi merkitään puolestaan se päivämäärä, jolloin työntekijä alun perin tuli apteekin palvelukseen.
Vapaa | Pituus | Jaksotus | Ilmoitus- velvollisuus | Muuttaminen |
Erityisäitiys- vapaa | Äitiysvapaan alkuun | – | – | – |
Äitiysvapaa | 105 arkipv | – | 2 kk ennen alkua | - terveydelliset syyt - perusteltu syy |
Isyysvapaa äitiys- ja vanhempain- rahakaudella | 1–18 arkipv | enintään 4 jaksoa | 2 kk ennen alkua | Syntymän yhteydessä niin pian kuin mahdollista terveydellisistä syistä, muutoin ilmoitusaika 1 kk - perusteltu syy |
Lisäisyysvapaa yhdistettynä vanhempain- vapaaseen Edellytyksenä; isä käyttää vanhempain- vapaasta väh. sen 12 viimeistä arkipäivää. | 1–24 arkipv | 1 jakso, enintään 24 arkipv | 2 kk ennen alkua | - perusteltu syy ilmoitusaika 1 kk |
Vanhempainvapaa | 158 arkipv | enintään 2 väh. 12 arkipv/jakso/vanh. | 2 kk ennen alkua | - perusteltu syy (ilmoitusaika 1 kk) |
Osittainen vanhempainvapaa | 158 arkipv | vähintään 2 kk | sopimus | - sopimus - perusteltu syy |
Hoitovapaa | Kunnes lapsi 3 v | Enintään 2 jaksoa; väh. 1 kk /jakso sop.mahd. | 2 kk ennen alkua | - perusteltu syy (ilmoitusaika 1 kk) |
Osittainen hoitovapaa (työajan lyhennys) | Sen vuoden heinäkuun loppuun, jolloin lapsen toinen lukuvuosi päättyy | Sopimus tai 1 jakso/kalenteri- vuosi | 2 kk ennen alkua | - sopimus - perusteltu syy (ilmoitusaika 1 kk) |
Tilapäinen hoitovapaa (alle 10 v. lapsen äkillinen sairastuminen) | 1–4 työpv | – | ilmoitus niin pian kuin mahdollista | – |
PL 340 (Eteläranta 10), 00131 Helsinki
Puhelin (09) 172 853, Faksi (09) 664 616
xxxxxxx.xxxxxxxx@xxxx.xx xxx.xxxx.xx
Toimitusjohtaja Xxxxx Xxxxxxxxxxx
Apteekkien työsuhdeasiat Xxxxx Xxxxxxxxxxx (00) 0000 0000
Xxxxx Xxxxxxx (00) 0000 0000
Sihteeri
Xxxxx Xxxxxxxxx (00) 0000 0000
a
Jälkipainos kielletään