TYÖEHTOSOPIMUS

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Metsäteolli- suus ry:n jäsenten paperi-, kartonki- ja selluloosatehtaiden, puu- hiomoiden, paperin- ja kartonginjalostustehtaiden sekä niiden tehdasalueella sijaitsevien raaka- ja tarveainevarastojen, ylläpi- to-, sivutuote- ja jalostusosastojen sekä näiden työntekijöiden välisiin työsuhteisiin.

Muist. 1 Sivutuoteosastona pidetään myös kuitu- ja kovalevy- tehtaita, jotka toimivat paperi-, selluloosa- tai puumas- satehtaan välittömässä yhteydessä ja pääasiallisesti käyttävät näiden tehtaiden jäteaineita raaka-aineena. Tätä sopimusta sovelletaan myös erillisinä toimivissa kuitulevytehtaissa.

SOV.

Liitot tarkoittavat raaka-ainevarastoilla puuraaka- ainevarastoja sekä tarveainevarastoilla esimerkiksi hiili-, kemikaali- ja muita niiden kaltaisia varastoja.

Muist. 2 Paperi- ja puumassateollisuuden työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Metsäteollisuus ry:n jäsenten teollisuuslaitosten kemiallisten osastojen ja näiden työntekijöiden välisiin työsuhteisiin paikallisesti sovituin poikkeuksin.

2. Mikäli työehtosopimuksen 1 §:n määrittelemässä sopimuksen soveltamisalassa aiotaan sopimuskauden kestäessä organisato- risista syistä tehdä muutoksia, on asiasta keskusteltava pääluot- tamusmiehen kanssa. Jos keskusteluissa esiintyy erimielisyyk- siä, asia siirtyy liittojen välisesti käsiteltäväksi.

3. Ulkopuolisen työvoiman käytössä sovelletaan liittojen sopimia soveltamisohjeita.

SOV. ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ

3.1. Ulkopuolisella työvoimalla tarkoitetaan kaikkea sitä työ- voimaa, joka ei ole työsopimussuhteessa alan asian- omaiseen työnantajaan.

Jos samalla tehdasalueella toimii useita tämän sopi- muksen soveltamispiirissä olevia yrityksiä, joiden työn- tekijöitä edustaa yhteinen pääluottamusmies tai asiasta on paikallisesti sovittu, ulkopuolisena työvoimana ei pi- detä työntekijää, joka on työsuhteessa toiseen samalla tehdasalueella olevaan yritykseen.

3.2. Välittömästi teollisuuslaitoksen tuotantoon ja niiden voimalaitosten energiantuotantoon liittyvät käyttö- ja valmistusosastojen, kemiantehtaiden sekä jalostuslai- tosten säännöllisesti toistuvat tuotantotehtävät luokitel- laan työehtosopimuksen tai paikallisen sopimuksen ammattiryhmittelyn mukaisesti sekä suoritetaan siltä osin yritykseen työsuhteessa olevalla työvoimalla tai

3.1. kohdan toisessa kappaleessa tarkoitetulla työvoi- malla.

SOV.

Työnantaja määrittää yhteistyössä pääluotta- musmiehen kanssa ennen 3.1. kohdan toi- sessa kappaleessa tarkoitetun työvoiman käyttöä tuotannossa sitä koskevat periaatteet ja myös 10.1. kohdan mukaiset palkkojen määräytymisen periaatteet.

3.3. Työhuippujen tasaamisessa tai muuten ajallisesti tai laadullisesti selvästi rajoitetuissa työtehtävissä on ulko- puolisen työvoiman tilapäinen käyttö mahdollista.

Tehtaan tuotantoprosessiin kuuluvissa tehtävissä ei saa käyttää ulkopuolista työvoimaa. Ulkopuolista työ- voimaa voidaan käyttää siivous- ja vartiointitehtävissä sekä ruokalatoiminnoissa. Muissa tuotannon palvelu- tehtävissä, kuten tarvikevarastoissa, ulkopuolista työ- voimaa voidaan käyttää paikallisesti sopimalla.

SOV.

Mikäli siivous-, vartiointi- ja ruokalatoiminnot ulkoistetaan ulkopuolisen palveluntarjoajan hoidettavaksi, annetaan liikkeenluovutuksen piiriin kuuluvalle henkilöstölle mahdollisuus jäädä luovuttavan yrityksen palvelukseen.

Liitot korostavat pääluottamusmiehelle vieraan työvoi- man käytöstä annettavan riittävän varhaisen informaa- tion merkitystä. Pääluottamusmiehelle annetaan kuu- kausittain tiedossa oleva mahdollisimman yksityiskoh- tainen selvitys tehtaalla olevista ja etukäteen selvitys sinne tulevista aliurakoitsijoista, töiden todennäköisestä kestoajasta ja työntekijämäärästä sekä neljännesvuo- sittain selvitys toteutuneesta ulkopuolisen työvoiman käytöstä. Tilaisuudesta laaditaan pöytäkirja, joka jae- taan työsuojeluvaltuutetulle ja ylläpito-osastojen luot- tamusmiehille. Poikkeuksista etukäteen annettuun kuu- kausiselvitykseen tiedotetaan pääluottamusmiehelle tai asianomaisen osaston luottamusmiehelle niiden il-

maannuttua. Tässä kappaleessa tarkoitetusta menette- lytavasta voidaan paikallisesti sopia toisin.

3.4. Ennen ulkopuolisen työvoiman hyväksikäyttöä edellä 3. kohdassa mainituissa tapauksissa on työnantajan var- mistauduttava, ettei oma, tehtävän suorittamiseen so- veltuva työvoima samaan aikaan toimi vajaatehoisesti. Ulkopuolisen työvoiman käyttö ei saa johtaa oman työ- voiman irtisanomiseen.

3.5. Kunnossapito- ja korjaustöissä sekä tehdasalueella ta- pahtuvissa kuljetuksissa ja puunkäsittelyssä on ulko- puolisen työvoiman käyttö mahdollista seuraavan kal- taisissa tapauksissa:

Kunnossapito- ja korjaustyöt, milloin kysymyksessä on:

a) työhuiput

b) suuret peruskorjaukset

c) yhtymän oman keskuskorjaamon tai konepajan käyt- tö

d) erikoiskalustoa, -työvälineitä tai -ammattimiehiä edel- lyttävät työt, ellei tehtaalla ole edellä mainittuja

e) koneiden ja laitteiden hankinta-, kauppa- tai vuokra- sopimukseen liittyvät asennus-, huolto- ym. vastaa- vat työt

f) muut tehtävät, joista sovitaan paikallisesti.

Puunkäsittelyssä sekä sisäiset kuljetukset, milloin ky- symyksessä on:

a) satunnaiset, ajoittain toistuvat tai muutoin vain osak- si työllistävät tehtävät

b) tehtaalle ulkoapäin suuntautuvat tai tehtaalta tilaajil- le, rautateille ja ulospäin menevät kuljetukset. Sata- makuljetuksissa säilytetään nykyinen tilanne, ellei paikallisesti toisin sovita.

c) luonteeltaan väliaikaiset tehtävät

d) erikoiskaluston käyttö ja muut tehtävät, josta sovi- taan paikallisesti.

Kaikissa varastotoiminnoissa sekä lastaus- ja purku- töissä ulkopuolista työvoimaa voidaan käyttää paikalli- sesti sopimalla.

SOV.

Purkutyöllä tarkoitetaan myös raaka-aineen siirtoa tuotantoprosessiin.

3.6. Xxxxxxxxxxxx tai työvoiman lainaajan kanssa tehtäviin sopimuksiin on otettava ehto, jonka mukaan alihankkija tai työvoiman lainaaja sitoutuu soveltamaan yrityksen piirissä työtä suorittaviin työntekijöihin alansa yleistä työehtosopimusta, ts. sen työehtosopimuksen mää- räyksiä, johon hän työnantajana on sidottu sekä täyt- tämään työ- ja sosiaalilainsäädännön määräykset. Xxx xxxxxxxxxxx tai työvoiman lainaaja ei ole sidottu mihin- kään työehtosopimukseen tulee hänen työntekijänsä työ- ja palkkaehtojen niveltyä ko. teollisuuslaitoksessa sen omille työntekijöille annettuihin etuihin. Alihankkijan tai työvoiman lainaajan on työntekijöiden niin vaatiessa tehtävä sopimus kirjallisesti.

Työturvallisuuskysymyksissä ulkopuolisen työvoiman tulee noudattaa työvoiman tilaajan tehdaslaitoksessa yleisesti noudatettavia työturvallisuusohjeita. Laimin- lyöntitapauksissa on tehtaan työsuojeluvaltuutetulla mahdollisuus huomauttaa asiasta. Tehdasalueella noudatettavia järjestysmääräyksiä sovelletaan myös ul- kopuoliseen työvoimaan.

4. Sopimuspuolet ovat velvolliset huolehtimaan siitä, että tähän so- pimukseen sidotut työnantajat ja työntekijät noudattavat tämän sopimuksen määräyksiä.

Järjestäytymisvapaus

Työnantajilla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää liittymi- sestään ammatillisiin järjestöihin.

Paperiteollisuuden yleissopimuksen noudattaminen

Paperiteollisuuden yleissopimusta 1.4.2012 noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

Työrauhavelvoite

Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai näihin verrattaviin toimenpiteisiin tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassa- oloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirti- sanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saa- vuttamiseksi on kielletty.

Työsuhteen alkaminen ja päättyminen

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

2. Uudelle työntekijälle annetaan opastusta yhteisesti sovitulla ta- valla työpaikoilla käytössä olevista järjestys- ja turvallisuusmää- räyksistä sekä työsuhteeseen liittyvistä muista määräyksistä. Li- säksi hänelle annetaan tieto pääluottamusmiehestä ja työsuoje- luvaltuutetusta sekä opastetaan työntekijä heidän puheillensa.

3. Työntekijälle, jonka kanssa on sovittu työnopastustehtävien suo- rittamisesta, maksetaan siltä ajalta, kun hän oman työnsä ohella suorittaa opastustyötä ennalta laaditun ja hyväksytyn opastusoh- jeen mukaisesti erillisenä tuntikohtaisena korvauksena 10 % hä- nen keskituntiansiostaan. Paikallisesti voidaan sopia muustakin korvauksesta.

Ennen työnopastajan nimittämistä työnantajan tulee kuulla työ- suojeluvaltuutettua ja pääluottamusmiestä.

Työnopastajan tulee olla ammattitaitoinen, kouluttajaksi soveltu- va ja asianmukaisen koulutuksen saanut henkilö.

SOV. TYÖNOPASTUS

Työnopastus on suunnitelmallista koulutustoimintaa. Työnopastuksessa uusi työntekijä koulutetaan työn- opastajan avulla ennalta laaditun ja paikallisesti yhtei- sesti hyväksytyn kirjallisen työnopastusohjeen mukaan. Työnopastus on osa perehdyttämistoimintaa, jossa uusi työntekijä koulutetaan tuntemaan työpaikka ja hänelle tuleva työtehtävä. Työnopastuksessa työntekijä koulu- tetaan tuntemaan työssä ja työympäristössä esiintyvät vaarat ja niiden torjunta sekä työsuhteesta johtuvat oi- keudet ja velvollisuudet.

Työnopastusta on syytä antaa myös sellaisille jo työ- suhteessa oleville työntekijöille, jotka siirtyvät uudelle osastolle tai täysin uuteen tehtävään. Tällaisissa ta- pauksissa opastus koskee vain sellaisia asioita, joita työntekijä ei vielä tunne.

Työnopastuksen sisällöstä ja toteuttamisesta työ- ja ympäristösuojeluun liittyvien kysymysten osalta pyri- tään yhteistoimintaan työnantajan ja työsuojeluvaltuute- tun sekä työsuojeluasiamiehen välillä siten, että työpai- kassa työntekijöillä on mahdollisimman hyvin selvillä työhönsä liittyvät ympäristövaikutukset.

4. Paperiteollisuuden irtisanomissuojaa koskevaa sopimusta 3.2.2003 noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

Määräajaksi sovittua työsopimusta ei saa irtisanoa päättyväksi kesken sopimuskauden. Jos työ jatkuu sovitun kauden jälkeen- kin, katsotaan työsopimuksen jatkuvan toistaiseksi tehtynä ja työsuhteen kestoaika luetaan työn alkamisesta.

Määräajaksi tai määrättyä työtä varten tehty työsopimus voidaan solmia vain kerran, ellei työnantajan ja ammattiosaston välillä ole toisin sovittu. Tarkoituksena on estää tilapäisluontoisten työsuh- teiden jatkettu käyttö.

Muist. 1. Pääluottamusmiehellä on oikeus saada nähtäväkseen työntekijän kanssa tehty kirjallinen työsopimus, mikäli työsopimuksen sisällöstä, sen määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta on syntynyt epäselvyyttä.

5. Työnantajan on ilmoitettava työntekijän työsuhteen päättämises- tä tai lomauttamisesta asianomaiselle työosaston luottamusmie- helle välittömästi.

6. Työnantajalla on oikeus työsopimuksen irtisanomiseen tai pur- kamiseen oikeuttavilla työntekijän henkilöön liittyvillä perusteilla työsuhteen päättämisen sijasta pidättää työntekijä työnteosta ja jättää palkka maksamatta. Palkanmaksun keskeytyksen enim- mäisaika ja muut siihen liittyvät menettelytavat sovitaan työpaik- kakohtaisesti noudattaen yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia.

II TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

Säännöllinen työaika Työaikamuodot‌

Teollisuuslaitoksissa, joissa sovelletaan tätä työehtosopimusta, ovat työaikamuodot seuraavat:

keskeytymätön vuorotyö	tam 37
päivätyö	tam 15, 16
jatkuva 1- ja 2-vuorotyö	tam 17, 27
keskeytyvä 2-vuorotyö	tam 25, 26
keskeytyvä 3-vuorotyö	tam 35, 36

Työaikamuoto määräytyy työvuorojärjestelmän tai työntekijän työtuntijärjestelmän perusteella.

SOV.

Työaikamuoto ei vaihdu, mikäli työntekijän työtuntijär- jestelmän työajat noudattavat työvuorojärjestelmän yh-

den vuoron säännöllisen työajan alkamis- ja päättymis- aikoja.

Säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisaikojen poi- ketessa työvuorojärjestelmän yhden vuoron työajoista, vaihtuu työntekijän työaikamuoto.

Keskimääräinen työaika

Paikallisesti voidaan sopia liittojen suostumuksella säännöllisen työajan järjestämisestä eri työaikamuotoja koskevista 6 §:n 8-10 kohtien määräyksistä poiketen siten, että säännöllinen työaika on enintään keskimäärin 40 tuntia viikossa enintään 52 viikon ajanjakson aikana.

Työaikapankki

Paikallisesti voidaan sopia työaikapankin käyttöönottamisesta työehtosopimuksen liitteenä oleva työaikapankkiohjeistuksen määräykset huomioiden.

Työaikapankkisopimuksella voidaan poiketa

- työehtosopimuksen säännöllistä työaikaa koskevien 6 §:n 8-10 kohtien määräyksistä siten, että säännöl- linen työaika on enintään keskimäärin 40 tuntia vii- kossa enintään 52 viikon ajanjaksona ja

- vuorovapailta maksettavaa korvausta koskevasta

6.12.5 kohdan määräyksestä.

Työviikko, vuorokausi ja yötyö

Työviikko alkaa maanantaina. Työvuorokausi alkaa vuorotyössä klo 06.00 ja päivätyössä klo 07.00, ellei paikallisesti toisin sovita.

Yötyötä saadaan teettää työaikalain 8 §:n säännöksiä noudatta- en tai sopimalla paikallisesti.

6.2.1 Liukuvan työajan seurantajakso

Käytettäessä liukuvan työajan seurantajaksoa on seurantajak- son pituus 12 kuukautta.

Arkipyhäviikot

6.3.1 Säännöllinen työaika arkipyhäviikkoina

Arkipyhäviikolla arkipyhäksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauan- tain säännöllinen työaika on 8 tuntia.

Vapaapäiviä päivätyössä ja keskeytyvissä työaikamuodoissa 25 ja 35 ovat pääsiäislauantai, uudenvuodenpäivä-, vapunpäivä- ja itsenäisyyspäiväviikon lauantai, pääsiäisen, helatorstain ja joulun jälkeinen lauantai, sekä loppiaisen johdosta, mikäli loppiainen on muuna arkipäivänä kuin lauantaina, elleivät tuotantotekniset syyt muuta vaadi.

Vappu on päivätyössä (tam 15, 16) ja keskeytyvässä vuorotyös- sä (tam 25, 26, 35, 36) vapunaatosta kello 14.00 alkaen vapaa- päivä.

Juhannusviikon keskiviikon klo 22 ja juhannusviikon torstain klo 22 välinen aika on kaikissa työaikamuodoissa säännöllistä työai- kaa, joka sisältyy kausipalkkaan.

Keskeytyvässä vuorotyössä (tam 35, 36) juhannusviikon torstain klo 22.00 ja juhannusaaton klo 06.00 sekä jouluaaton aaton klo

22.00 ja jouluaaton klo 06.00 välinen aika voi olla säännöllistä työaikaa, jolta maksetaan kausipalkan lisäksi 200 %:n korotus- osa.

Keskeytyvässä vuorotyössä (tam 35, 36) voidaan juhannusviikon torstain yövuorolle antaa vuorovapaa, jolta maksetaan 100 %:n korotusosa. Jalostustehtaan- ja osaston työntekijän vuorovapail- ta maksettava korvaus määräytyy kuitenkin 6.12.5 kohdan mu- kaisesti.

6.3.2 Keskeytyvä vuorotyö (tam 25, 26, 35, 36) sunnuntaina, arkipyhinä ja niihin liittyvinä vapaapäivinä

Tilapäisestä koko työosaston työskentelystä keskeytyvässä vuo- rotyössä sunnuntaina, arkipyhinä tai niihin välittömästi liittyvinä vapaapäivinä on sovittava pääluottamusmiehen tai asianomai-

sen osaston luottamusmiehen kanssa viimeistään kolme päivää ennen kyseistä päivää.

SOV.

Tätä kohtaa ei sovelleta, kun on kyse viikoittaisen yli- työn teettämisestä vain osalla työntekijöistä.

6.3.3 Säännöllinen työaika päivätyössä (tam 15, 16) sekä keskeytyvässä vuorotyössä (tam 25, 26, 35, 36) helatorstaina ja muulle arkipäivälle kuin lauantaille sattuvana loppiaisena

Työehtosopimuksen 6.3.2 määräyksestä poiketen voidaan jalos- tustehtailla ja -osastoilla säännöllinen työaika järjestää päivä- työssä (15, 16) ja keskeytyvässä vuorotyössä (25, 26, 35, 36) si- ten, että säännöllinen työvuoro voi sijoittua helatorstaille ja muul- le arkipäivälle kuin lauantaille sattuvalle loppiaiselle.

SOV.

Työn jatkuminen edellä mainittuina arkipyhinä tai toise- na niistä selvitetään pääluottamusmiehelle hyvissä ajoin ennen kuin asianomaisen arkipyhäviikon työtunti- luettelo saatetaan työntekijöiden tietoon. Jos tasoittu- misjakson aikana tehdään työtä arkipyhänä, työvuoro- jen lukumäärässä otetaan huomioon säännöllistä työai- kaa arkipyhäviikkoina koskevan 6.3.1-kohdan mää- räyksen tarkoitus.

Tes-seisokit

6.4.1 Töiden keskeytyminen tes-seisokkeina keskeytymättömässä ja jatkuvassa vuorotyössä (tam 37, 17, 27)

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä (tam 37) ja jatkuvassa vuorotyössä (tam 17, 27) keskeytetään työt juhannuksen ja jou- lun johdosta. Töitä ei keskeytetä höyrykattilahuoneissa, voima- laitoksissa ja niihin verrattavissa osastoissa, joiden keskeytymä- tön käynti on välttämätöntä.

Juhannus

Joulu

Työt keskeytetään juhannusviikon torstaina klo 22.00 ja aloitetaan juhannuksen jälkeisenä maanantaina klo

06.00. Säännöllistä päivätyötä ei suoriteta juhannusaat- tona.

Työt keskeytetään jouluaaton aattona klo 22.00 ja aloi- tetaan tapaninpäivän jälkeisenä aamuna klo 06.00.

Säännöllistä päivätyötä ei suoriteta jouluaattona.

Sulfaattiselluloosatehtaiden kalkin- ja meesanpolttouuneilla kes- keytetään työt enintään kahdeksi vuorokaudeksi kerrallaan. Tä- näkin aikana ylläpidetään uunien lämmitystä kuitenkin vähenne- tyllä työvoimalla.

6.4.2 Töiden aloittaminen ja lopettaminen tes-seisokkeina

Riippumatta 6.4.1 kohdassa mainituista töiden keskeyttämistä ja aloittamista koskevista aikamääristä tulee puuhiomoiden, sellu- loosatehtaiden happo- ja lipeäosastojen ja niihin verrattavien, paikallisesti sovittavien osastojen työntekijöiden saapua työhön niin ajoissa, että koko tehtaan käynti pääsee määräaikana alka- maan.

6.4.3 Kunnostus- ja korjaustyöt tes-seisokkeina

Kunnostus- ja korjaustyöt voidaan teettää päivätyöntekijöillä tes- seisokkeina.

Juhannusaattona, jouluaattona ja joulupäivänä tehtävistä kun- nostus- ja korjaustöistä on sovittava paikallisesti erikseen.

SOV.

Työnantajan tulee hyvissä ajoin ennen seisokin alkua selvittää asianomaisille luottamusmiehille tes- seisokkiaikana tehtävien korjaustöiden laatu ja laajuus.

Vuorotyöntekijöillä voidaan teettää kunnostus- ja kor- jaustöitä tes-seisokin aikana paikallisesti niin sovittaes- sa.

6.4.4 Töiden jatkaminen tes-seisokkina

Joulu- tai juhannusseisokkiajat ovat edellä 6.4.1 kohdassa mää- rätystä poiketen niiden työntekijöiden säännöllistä työaikaa, joi- den työ jatkuu tes-seisokin ajan.

Työnantajan tulee ilmoittaa työvuorojärjestelmän mukaisesta työskentelyn jatkamisesta tes-seisokkina asianomaisille työtään jatkaville työntekijöille vähintään kaksi viikkoa ennen seisokin al- kamista. Pääluottamusmiehelle ja työskentelyä jatkavien työ- osastojen osaston luottamusmiehelle varataan mahdollisuus esittää mielipiteensä työskentelystä seisokkiaikana ennen työn- antajan ilmoituksen antamista. Liitot suosittelevat, että samassa yhteydessä sovitaan vuorovapaiden antamisen yleisistä periaat- teista. Seisokin aikainen työskentely tapahtuu ilmoitetun mukai- sesti riippumatta viimemainitun neuvottelun lopputuloksesta.

Työnantajalla on oikeus peruuttaa ilmoituksensa tes- seisokkityöskentelystä ilmoituksen jälkeen syntyneen ylivoimai- sen esteen aiheuttamasta syystä viimeistään seitsemän vuoro- kautta ennen tes-seisokkityöskentelyn alkamista.

Lepoajat

6.5.1 Päivittäinen lepoaika

Päivätyössä työntekijällä on tunnin lepoaika, joka ei ole työaikaa. Tänä aikana työntekijä voi poistua työpaikaltaan. Paikallisesti voidaan sopia puolen tunnin lepoajasta. Lauantaisin tai arkipy- hien aattoina ei lepoaikaa pidetä.

Vuorotyössä työntekijällä on 20 minuutin ruokailutauko työaikana tähän tarkoitukseen varatussa tilassa, ellei riittävän pitkiä taukoja ruokailua varten muuten synny.

Sovittaessa yli yhdeksän tunnin työvuoroista, sovitaan samalla työssä jaksamista edistävästä tauotuksesta.

6.5.2 Virkistystauot päivätyössä

Työntekijä voi pitää 10 minuutin virkistystauon työaikanaan kah- desti päivässä työnantajan määräämänä aikana siihen varatussa paikassa. Työntekijällä on oikeus pitää lauantaisin ja arkipyhien aattoina kaksi 10 minuutin taukoa tai yksi 20 minuutin tauko.

6.5.3 Vuorokausilepo

Vuorokausilepo määräytyy työaikalain 25 §:n mukaisesti.

Työaikalain 25 §:ssä säädetyn lisäksi voidaan vuorotyössä tila- päisesti enintään kolmen peräkkäisen vuorokausilevon aikana kerrallaan lyhentää vuorokausilepoa. Lepoajan on kuitenkin olta- va vähintään viisi tuntia. Työntekijälle on annettava lyhennetyn vuorokausilevon korvaavat lepoajat mahdollisimman nopeasti, viimeistään kuitenkin työaikalaissa säädetyn ajan kuluessa.

Työajan seuranta

Työnantaja on oikeutettu järjestämään työajan seurannan siten, että se ei aiheuta työntekijöille turhaa ajanhukkaa. Työntekijän, joka on estynyt menemään töihin, on ilmoitettava poissaolostaan työnjohdolle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista ennen työvuoron alkua.

Lastaus- ja purkaustyöt

Lastaus- ja purkaustöissä ja muissa samankaltaisissa paikalli- sesti sovittavissa töissä voi työnantaja ilmoittamalla etukäteen mahdollisimman pian ja viimeistään edellisenä päivänä, muuttaa säännöllisen työn alkamisaikoja sekä työaikamuotoja. Säännölli- nen työaika on tällöin 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 2 vii- kon pituisena ajanjaksona keskimäärin 40 tuntia viikossa.

Keskeytymätön vuorotyö (tam 37)

6.8.1 Tam 37:n käyttö

Tehdasosastoilla, joiden keskeytymätön käynti on tuotantotekni- sistä syistä välttämätöntä, työskennellään 21 vuoroa viikossa.

Paikallisesti voidaan sopia keskeytymättömästä käynnistä myös muilla tehdasosastoilla.

6.8.2 Säännöllinen työaika (tam 37)

Keskeytymättömässä vuorotyössä on säännöllinen työaika 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään vuoden pituisena ajanjaksona keskimäärin 34,5 tuntia viikossa.

6.8.3 Työvuorojärjestelmä (tam 37)

Työvuorojärjestelmä perustuu 20 vuorokauden jaksoihin seuraa- vasti:

iiii-aaaa-yyyy--vvv- tai

aaaa-iiii-yyyy--vvv-

SOV.

Työvuorojärjestelmä voi sisältää 60 vuorokauden jak- son, jossa vuorovapaiden tai vuosiloman antamiseksi on 14 vuorokauden vapaajakso.

Työvuorojärjestelmän sisältämä 60 vuorokauden jakso voidaan paikallisella sopimuksella jakaa kolmeksi 20 vuorokauden jaksoksi.

Lyhyt vuorokierto

Työvuorojärjestelmä voi edellä todetusta poiketen olla paikalli- sesti sopimalla 20 vuorokauden jaksossa lyhyenä kiertona seu- raava:

aaiiyy-vv-aaiiyy--v- 12-tuntiset työvuorot

Keskeytymättömän vuorotyön (tam 37) työvuorojärjestelmä voi- daan järjestää myös 12-tuntisin työvuoroin paikallisesti siitä so-

pimalla noudattaen liitteenä olevaa pöytäkirjaa 12-tuntisten työ- vuorojen käyttöönottamisesta.

6.8.4 Työvuorojärjestelmän valinta (tam 37)

Työnantaja valitsee käytettävän työvuorojärjestelmän ottaen huomioon paikalliset olosuhteet kuten kesätyövoiman saata- vuus, järjestelyiden edellyttämät ammattitaitovaatimukset ja henkilökunnan mielipiteet. Koko tehdasta koskevana otetaan käyttöön yksi järjestelmä.

Vaihtoehto 1

Vuoro jaetaan kesäajaksi enintään viiteen ryhmään si- ten, että jokainen ryhmä saa eri aikaan yhtäjaksoisen 26 vuorokauden vapaajakson 18.5. – 16.9. välisenä ai- kana. Järjestelmässä on jokaisen yövuorojakson jäl- keen 6 vuorokauden vapaajakso.

Vaihtoehto 2

Kesäajaksi muodostetaan kuudes vuoro. Tällöin kukin vuoro saa yhtäjaksoisen 22 vuorokauden vapaan 26.5.

– 4.9. välisenä aikana. Järjestelmässä on jokaisen yö- vuorojakson jälkeen 6 vuorokauden vapaajakso.

Paikallisesti voidaan sopia edellä mainitusta poikkeavan työvuo- rojärjestelmän käyttöönotosta edellyttäen, että työehtosopimuk- sen mukainen työaika toteutuu ja työajan lyhennyksen yhtey- dessä 28.12.1988 sovitut periaatteet otetaan huomioon.

Lomittajille voidaan laatia vaihtoehtojen 1 ja 2 pohjalta erillinen työvuorojärjestelmä eri vuoroissa olevien työntekijöiden lomituk- sen järjestämiseksi. Lomittajien työvuorojärjestelmä voi sisältää 6, 22 tai 26 vuorokauden vapaan.

6.8.5 Työskentely neljässä vuorossa

Vuoron purku (tam 37)

Tuotantoseisokki voidaan 5-vuorojärjestelmässä toteuttaa siten, että määrätty aika työskennellään neljässä vuorossa, jolloin kai- killa vuoroilla on samanaikaisesti vapaajakso. Ilmoitus tällaisesta työvuorojärjestelmän muuttamisesta on tehtävä pääluottamus- miehelle vähintään kahta viikkoa ennen muutosta.

SOV.

Siirtymisestä 4-vuorojärjestelmään johtuva yhden vuo- ron tilapäinen purkaminen toteutetaan siten, että eri kertoina purettava vuoro vaihtuu, ellei paikallisesti toisin sovita. Purettu vuoro on työnjohdon käytettävissä.

Vuorovapaat annetaan kaikille vuoroille samanaikaisesti tuotan- toseisokin yhteydessä.

Mikäli puretun vuoron työntekijän vuorovapaita ei voida antaa samanaikaisesti, ilmoitetaan vuorovapaista samaan aikaan kuin vuoron purkamisesta.

Sijoitettaessa puretun vuoron työntekijä muihin työaikamuotoihin kuin keskeytymättömään vuorotyöhön on hän oikeutettu saa- maan enintään kahden kuukauden ajalta palkkaa tam 37 mu- kaan. Sääntöä sovelletaan 26.5. – 4.9. välisen ajan. Palkkakau- den palkka lasketaan kertomalla keskituntiansio luvulla 82. Li- säksi maksetaan keskimääräisenä sunnuntaityökorotuksena 13 x keskituntiansio palkkakaudessa. Ansio sisältää muiden työai- kamuotojen mahdolliset vakiolisät.

Jos työntekijän ansio uudessa työssä on keskituntiansiota kor- keampi, maksetaan työntekijälle uuden työn ansion ja oman keskituntiansion erotus.

Puretun vuoron työntekijällä verotusvuoden päättyessä olevia lii- kaa pidettyjä vuorovapaita ei teetetä takaisin, jos työntekijä on muuten työskennellyt 5-vuorojärjestelmän mukaisesti.

4-vuorojärjestelmä kesäaikana

Tehtaalla tai sen tuotantolinjalla voidaan siitä paikallisesti sopien siirtyä kesäajaksi 4-vuorojärjestelmään ilmoittamalla siitä vähin-

tään kuukausi ennen lomakauden alkamista siten, että yksi vuo- ro on kerrallaan vuosilomalla purkamalla yksi työvuoro. Työvuo- ron purun johdosta työntekijöiden vuorovapaiden lukumäärä ei muutu. Purettu työvuoro lomittaa jäljelle jäävää neljää työvuoroa. Vuosilomat annetaan tällöin poiketen työehtosopimuksen 25 §:n määräyksistä siten, että koko vuoro on yhtä aikaa poissa työstä 26 vuorokauden ajanjakson. Vuosilomajaksojen päällekkäin osuvina ajanjaksoina järjestetään tuotantoseisokki, jonka pituus on 3-12 päivää. Tänä aikana niille työntekijöille, jotka eivät ole vuosilomalla annetaan vuorovapaita.

Sovittaessa siirtymisestä 4-vuorojärjestelmään, sovitaan myös 5- vuorojärjestelmään palaamisen edellyttämistä tilapäisistä työ- vuorojärjestelyistä.

6.8.6 Vuorovapaajärjestelmä (tam 37)

Vuotuisen työajan tasaaminen keskimäärin 34,5 tuntiin viikossa toteutetaan vuorovapaajärjestelmällä. Keskeytymättömässä vuo- rotyössä ansaitaan verotusvuoden (ansaintakausi) aikana vuo- rovapaita tehdyistä säännöllisistä työvuoroista seuraavasti:

Vaihtoehto 1: Vuoro on jaettu enintään viiteen ryhmään

Vähintään	5	työvuoroa	= 1	vuorovapaa
"	10	"	= 2	vuorovapaata
"	15	"	= 3	"
"	20	"	= 4	"
"	25	"	= 5	"
"	30	"	= 6	"
"	35	"	= 7	"
"	39	"	= 8	"
"	44	"	= 9-10	"
"	49	"	= 10-11	"
"	54	"	= 11-12	"
"	59	"	= 12-13	"
"	64	"	= 13-14	"
"	69	"	= 14-15	"
"	74	"	= 15-16	"
"	78	"	= 16-17	"

"	83	"	= 17-19	"
"	88	"	= 18-20	"
"	93	"	= 19-21	"
"	98	"	= 20-22	"
"	103	"	= 21-23	"
"	108	"	= 22-24	"
"	113	"	= 23-25	"
"	117	"	= 24-26	"
"	122	"	= 25-28	"
"	127	"	= 26-29	"
"	132	"	= 27-30	"
"	137	"	= 28-31	"
"	142	"	= 29-32	"
"	147	"	= 30-33	"
"	152	"	= 31-34	"
"	156	"	= 32-35	"
"	161	"	= 33-37	"
"	166	"	= 34-38	"
"	171	"	= 35-39	"
"	176	"	= 36-40	"
"	181	"	= 37-41	"
"	186	"	= 38-42	"
"	191	"	= 39-43	"
"	196	"	= 40-45	"

Vähintään vuoden työsuhteessa verotusvuoden alkuun mennes- sä olleelle työntekijälle annetaan edellä määrätyn lisäksi yksi vuorovapaa työvuorosta verotusvuoden aikana.

Vaihtoehto 2: Kesäajaksi muodostetaan kuudes vuoro

Vähintään	5	työvuoroa	= 1	vuorovapaa
"	10	"	= 2	vuorovapaata
"	15	"	= 3	"
"	20	"	= 4	"
"	26	"	= 5	"

"	31	"	= 6	"
"	36	"	= 7	"
"	42	"	= 8	"
"	47	"	= 9-10	"
"	52	"	= 10-11	"
"	58	"	= 11-12	"
"	63	"	= 12-13	"
"	68	"	= 13-14	"
"	74	"	= 14-15	"
"	79	"	= 15-16	"
"	84	"	= 16-17	"
"	90	"	= 17-19	"
"	95	"	= 18-20	"
"	100	"	= 19-21	"
"	106	"	= 20-22	"
"	111	"	= 21-23	"
"	116	"	= 22-24	"
"	122	"	= 23-25	"
"	127	"	= 24-27	"
"	132	"	= 25-28	"
"	138	"	= 26-29	"
"	143	"	= 27-30	"
"	148	"	= 28-31	"
"	154	"	= 29-32	"
"	159	"	= 30-33	"
"	164	"	= 31-35	"
"	170	"	= 32-36	"
"	175	"	= 33-37	"
"	180	"	= 34-38	"
"	186	"	= 35-39	"
"	191	"	= 36-40	"
"	196	"	= 37-42	"

Vähintään vuoden työsuhteessa verotusvuoden alkuun mennes- sä olleelle työntekijälle annetaan edellä määrätyn lisäksi yksi vuorovapaa työvuorosta verotusvuoden aikana.

Edellä määrätyn lisäksi vaihtoehdossa 2 ansaitaan vuorovapaita seuraavasti:

Vähintään	60	työvuoroa	1	vuorovapaa
"	120	"	2	vuorovapaata
"	180	"	3	"

Nämä vuorovapaat annetaan ensisijaisesti vuosiloman tai vuo- rovapaajaksojen yhteydessä.

SOV.

Vaihtoehdossa 2 sovelletaan kahta vuorovapaatauluk- koa erikseen. Perustaulukon mukaan määräytyy työ- vuorojärjestelmässä olevien vuorovapaiden lukumäärä ja lisätaulukon mukaan perustaulukon lisäksi annetta- vien vuorovapaiden määrä. Mikäli työvuorojärjestel- mässä olevien vuorovapaiden määrä ylittää perustau- lukon ylärajan, sovitetaan molempien taulukoiden vuo- rovapaat yhteen. Perustaulukon ylittävät vuorovapaat vähennetään tällöin lisätaulukon vuorovapaista.

6.8.7 Vuorovapaa (tam 37)

Vuorovapaa (v) on työehtosopimuksen mukainen vuorokausi (klo 06.00 – 06.00) ja se sijoittuu työvuorojärjestelmään pää- sääntöisesti seuraavalla tavalla:

Vuorovapaita 4 vuorokauden vapaajaksoissa (lyhyt kierto) ovat: aaiiyy-vv-aaiiyy--v-

Vuorovapaita 6 vuorokauden vapaajaksossa ovat: yyyy--vvv-iiii

Vuorovapaita 14 vuorokauden vapaajaksossa ovat: yyyy--vvv-vvv-vvv-iiii

Vuorovapaita 22 vuorokauden vapaajaksossa ovat: yyyy--vvv-vvv-vvv-vvv-vvv-iiii

Vuorovapaita 24 vuorokauden vapaajaksossa (lyhyt kierto) ovat: aaiiyy-vv-vvv-vvv-vvv-vvv-vvv-aaiiyy

Vuorovapaita 26 vuorokauden vapaajaksossa ovat: yyyy--vvv-vvv-vvv-vvv-vvv-vvv-iiii

6.8.8 Vuorovapaan antaminen (tam 37)

Vuorovapaiden antokausi on verotusvuosi. Vuorovapaat anne- taan ensisijaisesti työntekijän oman työvuorojärjestelmän mukai- sesti. Jos se ei ole mahdollista, ne annetaan muuna työnantajan määräämänä ajankohtana. Vuorovapaiden antokauden päätty- essä pitämättömät vuorovapaat korvataan maksamalla vuorova- paaraha antokauden päättymistä seuraavana palkanmaksupäi- vänä. Vuorovapaat voidaan antaa seuraavan vuoden puolella työntekijän kanssa niin sovittaessa.

SOV.

Siirtotapausten, poissaolojen ja vastaavien johdosta voidaan vuorovapaiden antamiseen tehdä muutoksia.

Xxxxxxxxxxx tulisi antaa siten, että ansaintakauden päättyessä työntekijä olisi saanut kaikki ansaitsemansa vuorovapaat, mutta myös tehnyt liikaa pitämänsä takai- sin. Kun vuorovapaita ei ole voitu antaa työvuorojärjes- telmän mukaisesti ja ne siirtyvät myöhemmin annetta- viksi, on keskeytymättömässä vuorotyössä pyrittävä antamaan vähintään neljä vuorovapaata kerrallaan, jol- loin ne annetaan neljän peräkkäisen työvuoron jaksos- sa.

6.8.9 Liikaa pidettyjen vuorovapaiden tasaaminen (tam 37)

Vuorovapaataulukon ylärajan ylittävät vuorovapaat teetetään ta- kaisin siten, että vastaava määrä työntekijän työvuorojärjestel- män mukaisista vuorovapaista on työntekijän työpäiviä. Niiltä maksettava palkka sisältyy kausipalkkaan.

Mikäli työntekijä on pitänyt liikaa vuorovapaita, voidaan ne teet- tää takaisin jo saman vuorovapaiden ansaintakauden aikana, kuitenkin viimeistään seuraavan toukokuun 26. päivään men- nessä.

Työntekijän estyessä pakottavasta syystä tekemästä takaisin lii- kaa pitämiään vuorovapaita työnantajan määräämänä aikana, teetetään ne takaisin muuna ajanjaksona. Mikäli pakottavasta esteestä johtuen liikaa pidettyjä vuorovapaita ei ole teetetty ta- kaisin seuraavan toukokuun 26. päivään mennessä, peritään työntekijältä ylimääräiset vuorovapaat takaisin rahassa perimis- hetken vuorovapaarahan mukaisesti.

Työntekijän tehdessä pyynnöstään liikaa pitämiään vuorovapaita takaisin vapaavuorokauden aikana, tehty työ ei ole ylityötä eikä tehdyn työajan veroista viikoittaista ylityötä laskettaessa. Siitä maksettava korvaus sisältyy kausipalkkaan.

SOV.

Takaisin teetettävät vuorovapaat pyritään sijoittamaan vapaajakson alkuosaan, loppuosaan tai molempiin.

Esim. Takaisin teetettävien vuorovapaiden sijoittaminen työvuorojärjestelmän vuorovapaajaksoon:

Oma vuoro:

yyyy--vvv-ii

Työnantajan määräämä:

a) yyyy--v88-ii

b) yyyy--88v-ii

Työntekijän pyynnöstä:

c) yyyy-88-v-ii

d) yyyy--v-88ii

Oma vuoro (lyhyt kierto):

aaiiyy-vv-aaiiyy--v-

Työnantajan määräämä:

e) aaiiyy-88-aaiiyy--8-

Työntekijän pyynnöstä:

f) aaiiyy--88aaiiyy---8

Vuorovapaiden lukumäärän kirjausta on käsiteltävä kahdella eri tavalla riippuen siitä, onko vuorovapaiden teettäminen takaisin tapahtunut ennen vuorovapaiden ansaintakauden päättymistä tai sen jälkeen.

a) Mikäli takaisin teettäminen tapahtuu ennen vuorova- paiden ansaintakauden päättymistä, ei päivä ole vuorovapaa.

b) Mikäli takaisin teettäminen tapahtuu antokauden päättymisen jälkeen, vuorovapaita kuluu yhtä monta kuin on takaisin teetettäviä vuorovapaita.

Työntekijän joutuessa tekemään takaisin vuorovapaita pyritään työvuorosta ilmoittamaan mahdollisimman aikaisin.

Työaikalain 27 §:n viikoittaista vapaa-aikaa koskevaa säännöstä sovelletaan vuorovapaita takaisin teetettäessä.

Työntekijän sairastuessa ennen takaisin teetettävää päivää kat- sotaan vuorovapaa tehdyksi.

Vuorovapaaraha maksetaan, jos alitetaan vuorovapaataulukon alaraja.

SOV.

Vuorovapaiden takaisin teettämistä ja vuorovapaara- han maksamista havainnollistavat seuraavat esimerkit:

Esim. Vuoro jaettu enintään viiteen ryhmään

Työntekijä on työskennellyt vuorovapaiden määräyty- miskauden aikana 130 työvuoroa keskeytymättömässä vuorotyössä.

Vuorovapaita pidetty 24

Maksettava vuorovapaaraha on (26-24) x 8 x kta tai Vuorovapaita pidetty 31

Takaisin teetettävien vuorovapaiden lukumäärä on 31- 29 = 2 työvuoroa.

Esim. Kuudes vuoro kesäajaksi

Työntekijä on työskennellyt vuorovapaiden määräyty- miskauden aikana 130 työvuoroa keskeytymättömässä vuorotyössä.

Vuorovapaita pidetty 22

Maksettava vuorovapaaraha on (24-22) x 8 x kta.

Tämän lisäksi maksetaan vuorovapaaraha lisätaulukon mukaisesti 2 x 8 x kta.

tai

Vuorovapaita pidetty 29

Takaisin teetettävien vuorovapaiden lukumäärä on 29- 27 = 2 työvuoroa.

Lisätaulukon mukaan työntekijä on ansainnut kaksi vuorovapaata, joista vähennetään kaksi takaisin teetet- tävää työvuoroa, jolloin ansaitut ja pidetyt vuorovapaat menevät tasan.

6.8.10 Uusi työntekijä (tam 37)

Keskeytymättömässä vuorotyössä uudelle työntekijälle ei pää- sääntöisesti anneta ensimmäisen kolmen kuukauden aikana vuorovapaita, mutta hän ansaitsee vuorovapaita normaalisti.

Oman vuoron ollessa vuorovapailla uuden työntekijän säännöl- listen työvuorojen lukumäärä on tänä aikana sama kuin työvuo- rojärjestelmän vuorovapaiden lukumäärä. Näiltä työvuoroilta maksettava palkka sisältyy kausipalkkaan.

SOV.

Oman vuoron ollessa vuosilomalla tai vuorovapailla uudelle työntekijälle annetaan henkilökohtainen työtun- tijärjestelmä mahdollisimman aikaisin. Mikäli työtuntijär- jestelmää ei ole ilmoitettu, vuorovapaat annetaan työ- vuorojärjestelmän mukaisesti.

Vapaajakson aikana uuden työntekijän työpäivinä voi- daan käyttää kaikkia päiviä lukuun ottamatta vapaajak- son ensimmäistä ja viimeistä vuorokautta.

6.8.11 Työskentely kesken vuorovapaiden (tam 37)

Mikäli työntekijä sovitusti tekee töitä vuorovapaapäivänä, vas- taava määrä vuorovapaita siirtyy annettavaksi myöhemmin an- saintakauden aikana.

6.8.12 Koulutus ja vuorovapaat (tam 37)

Työnantajan järjestäessä ammatillista jatko-, täydennys- tai uu- delleenkoulutusta, yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain tai Paperiteollisuuden yleissopimuksen edellyttämää koulutusta vuorovapaat eivät kulu vaan siirtyvät myöhemmin annettaviksi.

Ay-koulutuksen aikana vuorovapaat kuluvat riippumatta siitä, kuuluuko kurssi liittojen välisen koulutustyöryhmän hyväksymien kurssien mukaisesti työnantajan tuen piiriin vai ei.

6.8.13 Tes-seisokeista ansaittavat vuorovapaat

6.8.13.1 Vuorovapaiden ansainta tes- seisokkityöskentelystä

Työntekijän säännöllinen työ jatkuu koko tes-seisokin

Työntekijä, jonka säännöllinen työ jatkuu koko tes-seisokin ajan, ansaitsee kultakin seisokilta kolme vuorovapaata keskeytymät- tömässä vuorotyössä (tam 37), kaksi vuorovapaata jatkuvassa 2-vuorotyössä (tam 27) ja yhden vuorovapaan jatkuvassa 1- vuorotyössä (tam 17).

Työntekijällä on oikeus edellä määrättyihin vuorovapaisiin myös silloin, kun hän on tes-seisokin aikana työvuorojärjestelmän mu- kaisella vapaalla tai vuosilomalla.

Mikäli saman verotusvuoden aikana joulu- ja juhannusseisokkien työvuorojärjestelmien mukaisten tehtyjen työvuorojen yhteenlas- kettu määrä ylittää ensimmäisen kappaleen mukaan ansaittujen vuorovapaiden määrän, annetaan työntekijälle tehtyjen työvuoro- jen ja ansaittujen vuorovapaiden erotusta vastaava määrä yli- määräisiä vuorovapaita.

Työntekijä työskentelee vain osan tes-seisokkia tai toimii sijaisena

Työntekijä ansaitsee tes-seisokkityöskentelystä, edellä todetusta poiketen, tehtyjä työvuoroja vastaavan määrän vuorovapaita sil- loin, kun

- työntekijän säännöllinen työ jatkuu koko tes-seisokin ajan, mutta työntekijä työskentelee vain osan tes-seisokin työvuoro- järjestelmän mukaisista työvuoroistaan,

- työntekijän säännöllinen työ jatkuu vain osan tes-seisokkia,

- kun työntekijä työskentelee omassa vuorossaan työehtosopi- muksen 6.4.2 kohdan tarkoittamissa aloittamis- ja lopettamis- töissä tai

- työntekijä työskentelee sijaisena tes-seisokkina jatkuvassa työssä, jolloin työntekijä ansaitsee vuorovapaita kuitenkin enintään yhdeltä työvuorolta tes-vuorokaudessa tai vain en- simmäiseltä toisiaan seuraavilta työvuoroilta.

SOV.

Sijaisena työskentelevän työntekijän oman säännölli- sen työn jatkuessa koko tes-seisokin ajan, on työntekijä oikeutettu ainoastaan tämän kohdan ensimmäisen kappaleen perusteella ansaittaviin vuorovapaisiin.

Palovartijat ja vastaavissa tehtävissä työskentelevät työntekijät (tam 37)

Tes-seisokkina keskeytymättömässä vuorotyössä työskentelevät palovartijat ja vastaavanluonteisessa, muussa kuin omassa työssään työskentelevät työntekijät ansaitsevat puoli vuorova- paata kultakin tes-seisokin aikana tekemältään työvuorolta.

Työsuhteen kestoedellytys

Työntekijä ansaitsee tämän kohdan määräysten mukaisesti vuo- rovapaita, mikäli hänen työsuhteensa on kestänyt vähintään kolme kuukautta ennen asianomaisen tes-seisokin alkamista.

6.8.13.2 Poissaolon vaikutus tes-seisokkityöskentelystä ansaittaviin vuorovapaisiin

Työntekijällä ei ole oikeutta vuorovapaisiin, jos työntekijä on poissa jokaisesta tes-seisokin aikaisen työvuorojärjestelmän mukaisesta työvuorostaan muusta kuin vuosilomasta johtuvasta syystä.

6.8.13.3 Korjaus- ja eräät aloittamis- ja lopettamistyöt tes-seisokkina

Korjaustyöt tai työt, jotka pääluottamusmiehen kanssa tehdyn sopimuksen nojalla tilapäisesti tehdään tes-seisokkiaikana, eivät oikeuta vuorovapaisiin. Vuorovapaita ei ansaita sellaisista muussa kuin omassa työvuorossa tehtävissä lopettamis- ja aloit- tamistöistä, jotka työntekijä tekee välittömästi tes-seisokkia edel- täneen työvuoronsa jälkeen tai välittömästi ennen seisokin jäl- keistä työvuoroaan.

6.8.13.4 Tes-seisokkityöskentelystä ansaittujen vuorovapaiden an- taminen

Tes-seisokkityöskentelystä ansaittavat vuorovapaat annetaan viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asianomaisen tes- seisokin päättymisestä, jollei paikallisesti ole sovittu muusta an- toajasta.

Työnantajan tulee ilmoittaa tässä kohdassa tarkoitettujen vuoro- vapaiden antamisesta vähintään viikkoa etukäteen.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työntekijän aloitteesta kun- kin tes-seisokista ansaittavan vuorovapaan korvaamisesta kah- deksan tunnin keskituntiansiota vastaavalla rahakorvauksella.

Mikäli sopimus on tehty ennen tes-seisokin alkamista, korvaus maksetaan tes-seisokin ajalta maksettavan palkan yhteydessä. Muussa tapauksessa korvaus maksetaan sen palkkakauden palkanmaksun yhteydessä, jolloin korvausta koskeva sopimus on tehty.

6.8.13.5 Muiden vuorovapaiden ansainta ja kuluminen tes-seisokkina

Tes-seisokkien aikana tämän pykälän 8.6 ja 9.5 kohdan mukai- sia vuorovapaita ei ansaita eikä anneta.

SOV.

Työvuorojärjestelmässä oleva vuorovapaa ei kulu ju- hannusviikon torstaina eikä jouluaaton aattona.

Päivätyö, keskeytyvä 2-vuorotyö sekä jatkuva 1- ja 2-vuorotyö (tam 15, 16, 25, 26, 17 ja 27)

6.9.1 Säännöllinen työaika päivätyössä (tam 15, 16)

Säännöllinen työaika päivätyössä on 8 tuntia vuorokaudessa ja 5 päivää viikossa tai enintään 2 viikon pituisena ajanjaksona kes- kimäärin 40 tuntia viikossa.

Paikallisesti voidaan sopia kuitenkin enintään 12 tunnin säännöl- lisestä vuorokautisesta työajasta. Työajan tulee tällöin tasoittua keskimäärin enintään 40 tuntiin enintään 52 viikon tasoittumis- jakson aikana.

Mikäli työsäännöissä ei ole toisin määrätty tai asiasta paikallises- ti toisin sovita, työaika alkaa päivätyössä klo 07.00 ja päättyy klo 16.00.

Lauantaisin tai arkipyhien aattoina alkaa työaika päivätyössä klo

06.00 ja päättyy klo 14.00, ellei paikallisesti toisin sovita. Tällöin työvuorokausi vaihtuu normaalista työvuorokaudesta poiketen klo 06.00.

Tuotantoteknisten syiden vaatiessa tehdään päivätyötä myös pääsiäislauantaina.

6.9.2 Säännöllinen työaika keskeytyvässä 2-vuorotyössä ja jatkuvassa 1- ja 2-vuorotyössä (tam 25, 26, 17 ja 27)

Keskeytyvän 2-vuorotyön sekä jatkuvan 1- ja 2-vuorotyön sään- nöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 8 viikon pituisena ajanjaksona keskimäärin enintään 40 tuntia viikossa.

Jatkuvassa 2-vuorotyössä voidaan paikallisesti sopia käytettä- väksi pääsäännöstä poikkeava ja liittojen hyväksymä työvuoro- järjestelmä.

Mikäli mahdollista, on sunnuntain ajaksi keskeytyvässä työssä viikon toinen vapaapäivä lauantai. Jos toinen vapaapäivä on liik- kuva, tulee sen ilmetä etukäteen laaditusta työtuntijärjestelmäs- tä.

Jos työntekijä, jonka vapaapäivät ovat kiinteitä, tulee sovitusti työhön vapaapäivänään, on hänen vapaapäivänsä samanaikai- sesti sovittava joksikin muuksi saman tai seuraavan viikon päi- väksi. Tällöin hänen säännöllinen työaikansa ei saa ylittää 48 tuntia viikossa eikä keskimäärin 40 tuntia kahden peräkkäisen viikon aikana.

6.9.3 Vuorovapaat päivätyössä (tam 15, 16)

Vuotuista työaikaa lyhennetään otsikossa mainituissa työaika- muodoissa vuorovapaita antamalla. Vuorovapaita ansaitaan ve- rotusvuoden (ansaintakausi) aikana tehdyistä säännöllisistä työ- vuoroista tai työpäivistä seuraavasti:

Väh.	16	työvuoroa/työpäivää	= 1	vuorovapaa
"	33	"	= 2	vuorovapaata
"	49	"	= 3	"
"	65	"	= 4	"
"	82	"	= 5	"
"	98	"	= 6	"
"	114	"	= 7	"
"	131	"	= 8	"
"	147	"	= 9	"
"	163	"	= 10	"
"	180	"	= 11	"
"	204	"	= 13	"

SOV.

Mikäli työntekijän säännöllinen viikoittainen työaika on sopimuksen tai käytännön perusteella alle 40 tuntia, hän ei ole oikeutettu tämän kohdan mukaisiin vuorova- paisiin.

Mikäli työntekijä saa paikallisen sopimuksen tai käytän- nön perusteella pidemmän kuin 30 päivän vuosiloman tai säännöllisesti vuosittain toistuvia ylimääräisiä va- paapäiviä, vähennetään tällaiset loma- ja vapaapäivät tämän kohdan perusteella ansaituista vuorovapaista.

Vuorovapaiden antokausi on 1.3. – 28.(29).2. välinen aika. Vuo- rovapaat annetaan työnantajan määrääminä ajankohtina ja työ- tuntijärjestelmän mukaisina työpäivinä. Työnantajan tulee ilmoit- taa vuorovapaista vähintään kaksi viikkoa ennen niiden antamis- ta.

Pitämättömät vuorovapaat korvataan maksamalla vuorovapaa- raha antokauden päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä. Vuorovapaat voidaan antaa työntekijän kanssa niin sovittaessa antokauden päättymistä seuraavan toukokuun loppuun mennes- sä.

Vuorovapaita voidaan sovittaessa antaa myös etukäteen ennen

1.3. alkavaa antokautta.

Mikäli työntekijä on pitänyt liikaa vuorovapaita, voidaan vuorova- paat teettää takaisin jo saman vuorovapaiden antokauden aika- na kuitenkin viimeistään antokauden päättymistä seuraavan tou- kokuun loppuun mennessä.

Liikaa pidetyt vuorovapaat voidaan työntekijän pyynnöstä vähen- tää palkasta siten, että kustakin liikaa pidetystä vuorovapaasta vähennetään kahdeksan tunnin palkka keskituntiansion mukaan.

6.9.4 Vuorovapaat keskeytyvässä 2-vuorotyössä (tam 25, 26)

Väh.	16	työvuoroa/työpäivää	=1	vuorovapaa
"	33	"	=2	vuorovapaata
"	49	"	=3	"
''	65	''	=4	''
"	82	"	=5	"
"	98	"	=6	"
"	115	"	=7	"
"	131	"	=8	"
"	147	"	=9	"
"	164	"	=10	"
"	180	"	=11	"
"	204	"	=13,5	"

Vuorovapaat annetaan noudattaen 9.3 kohdan vuorovapaiden antamista koskevia määräyksiä.

6.9.5 Vuorovapaat jatkuvassa 1- ja 2-vuorotyössä (tam 17, 27)

Väh.	14	työvuoroa/työpäivää	= 1	vuorovapaa
"	29	"	= 2	vuorovapaata
"	43	"	= 3	"
"	58	"	= 4	"
"	72	"	= 5	"
"	87	"	= 6	"
"	101	"	= 7	"
"	115	"	= 8	"
"	130	"	= 9	"
"	144	"	= 10	"
"	159	"	= 11	"
"	173	"	= 12	"
"	188	"	= 13	"
"	202	"	=14	"

Vuorovapaat annetaan noudattaen 9.3 kohdan vuorovapaiden antamista koskevia määräyksiä.

Keskeytyvä 3-vuorotyö (tam 35, 36)

6.10.1 Säännöllinen työaika (tam 35, 36)

Keskeytyvässä 3-vuorotyössä säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään kahdeksan viikon pituisena ajanjak- sona 40 tuntia viikossa.

Paikallisesti voidaan sopia enintään 12 tunnin säännöllisestä vuorokautisesta työajasta. Työajan tulee tällöin tasoittua keski- määrin enintään 40 tuntiin enintään 52 viikon tasoittumisjakson aikana.

6.10.2 Vuorovapaat keskeytyvässä 3-vuorotyössä (tam 35, 36)

Vuotuista työaikaa lyhennetään vuorovapaita antamalla. Vuoro- vapaat ansaitaan verotusvuoden (ansaintakausi) aikana tehdyis- tä säännöllisistä työvuoroista seuraavasti:

Väh.	11	työvuoroa/työpäivää	=1	vuorovapaa
"	22	"	=2	vuorovapaata
"	34	"	=3	"
''	46	''	=4	''
"	56	"	=5	"
"	68	"	=6	"
"	80	"	=7	"
"	91	"	=8	"
"	102	"	=9	"
"	114	"	=10	"
"	125	"	=11	"
"	137	"	=12	"
"	148	"	=13	"
"	159	"	=14	"
"	171	"	=15	"
"	183	"	=16	"
"	199	"	=17,5	"

SOV.

Paikallisesti voidaan sopia keskeytyvän kolmivuorotyön lyhentäminen siten, että perjantain ja lauantain välinen yövuoro on vapaa joinakin viikkoina vuodesta.

Vuorovapaat annetaan noudattaen 6.9.3 kohdan vuorovapaiden antamista koskevia määräyksiä.

6.10.3 Helluntaiaaton yövuoro (tam 35, 36)

Helluntaiaaton yövuoro on säännöllistä työaikaa. Mikäli työnan- taja ei teetä helluntaiaaton yövuoroa, tulee työnantajan ilmoittaa siitä vähintään 30 vuorokautta etukäteen. Työntekijällä on oikeus kausipalkkaansa vähentämättömänä, vaikka helluntaiaattona ei työskenneltäisi.

6.10.4 Työskentely toisena pääsiäispäivänä (tam 35, 36)

Toinen pääsiäispäivä ei ole keskeytyvässä 3-vuorotyössä työ- päivä, ellei paikallisesti toisin sovita.

Arkipyhäviikoilta ansaittavat vuorovapaat työaikamuodoissa 17, 27, 16, 26 ja 36

Otsikossa mainituissa työaikamuodoissa ansaitaan yksi palkalli- nen vuorovapaa uudenvuodenpäivä-, loppiais-, vapunpäivä- se- kä itsenäisyyspäiväviikon lauantailta, mikäli kyseinen pyhäpäivä ei satu lauantaiksi tai sunnuntaiksi. Kyseinen vuorovapaa anne- taan kolmen kuukauden kuluessa ansaitsemisesta.

Lisäksi näissä työaikamuodoissa ansaitaan yksi palkallinen vuo- rovapaa pääsiäisen ja joulun jälkeiseltä lauantailta, mikäli se ei ole pyhäpäivä.

Työaikamuodoissa 26 ja 36 ansaitaan helatorstaiviikon lauantail- ta yksi palkallinen vuorovapaa. Kyseinen vuorovapaa annetaan kolmen kuukauden kuluessa ansaitsemisesta.

SOV.

Vuorovapaa ansaitaan, mikäli em. lauantai sisältyy jak- soon, jolloin työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus tai työntekijä on työnjohdon luvalla pois työstä.

Jatkuvissa työaikamuodoissa (tam 17, 27) pääsiäislauantaina, I- ja II-pääsiäispäivänä, helatorstaiviikon lauantaina ja helluntaina olevat työntekijän työvuorojärjestelmän mukaiset työvuorot sisäl- tyvät perusosaltaan kausipalkkaan ja niistä ansaitaan tehtyä työ- tä vastaavasti vuorovapaita. Vuorovapaat annetaan työvuorojär- jestelmän mukaisista työvuoroista kolmen kuukauden aikana ansaitsemisesta.

Jatkuvassa 2-vuorotyössä (tam 27) ansaitaan työvuorojärjestel- mässä olevan vapunaaton iltavuorossa tehtyä työtä vastaava vuorovapaa. Se annetaan työvuorojärjestelmän mukaisesta työ- vuorosta verotusvuoden loppuun mennessä.

Kaikissa työaikamuodoissa sovellettavat vuorovapaamääräykset

6.12.1 Vuorovapaiden tasaus

Ansaintakauden päättymiseen mennessä ei työntekijällä tulisi ol- la liikaa pidettyjä eikä pitämättömiä vuorovapaita.

Jos työntekijällä on ansaintakauden päättyessä liikaa pidettyjä vuorovapaita, teetetään ne takaisin. Pitämättä olevat vuorova- paat annetaan antokauden kuluessa. Ellei niitä ole voitu antaa, maksetaan vuorovapaaraha.

6.12.2 Säännöllisiin työvuoroihin rinnastettavat työvuorot

Säännöllisiin työvuoroihin tai työpäiviin rinnastetaan:

- pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun sijaisena toi- mimisen johdosta enintään 28 kalenteripäivän aikana kerral- laan jossakin muussa työaikamuodossa tehdyt työvuorot;

- työvuorot, jotka työntekijä on oikeutettu saamaan palkalliseksi vapaaksi 23 §:n kohtien 3 - 8 sekä 24 §:n perusteella;

- työnantajan määräämän ja kustantaman sekä Paperiteolli- suuden yleissopimuksen 7. kohdan tarkoittaman työnantajan ansionmenetyksen korvauksen piiriin kuuluvan koulutuksen ajalle sisältyvät työvuorot, kuitenkin yhteensä enintään 20 työ- vuoroa verotusvuoden aikana;

- Paperiliiton hallituksen, liittovaltuuston ja liittokokouksen ajalle sisältyvät työvuorot;

- työvuorot, joilta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa;

- jos työvuorojärjestelmän mukaisesta tehdystä työvuorosta 4 tuntia tai enemmän sisältyy kausipalkkaan, ansaitaan siltä vuorovapaita kyseessä olevan työaikamuodon mukaisesti;

SOV.

Samasta työvuorosta ansaitaan ainoastaan yhden työ- aikamuodon mukaisesti vuorovapaita, jos työaikamuoto muuttuu keskellä työvuoroa.

- vuorovapaat, jotka pidetään antokauden jälkeen;

- tes-seisokkiaikoina työskentelystä ansaitut vuorovapaat (6.8.13) sen työaikamuodon työvuorojen mukaisesti, jossa vuorovapaa on pidetty;

- työaikalain 21 §:n (lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikana) perus- teella vapaana annettavaksi sovitut työvuorot;

- enintään 12-tuntisia työvuoroja koskevan paikallisen sopimuk- sen perusteella annettavat tasaamisvapaat.

6.12.3 Vuorovapaat ja sairaus

Vuorovapaat kuluvat sinä aikana, jolta työnantaja maksaa sai- rausajan palkkaa.

Sairaana olevaa työntekijää ei saa määrätä vuorovapaille. Mikäli vuorovapaat annetaan osastolle, tuotantolinjalle tai työvuorolle samanaikaisesti, vuorovapaat kuluvat.

Mikäli työntekijälle on ilmoitettu vuorovapaista, ja hän tämän jäl- keen sairastuu, vuorovapaat kuluvat.

6.12.4 Vuorovapaat ja isyysvapaa

Vuorovapaat eivät kulu eivätkä kartu isyysvapaan aikana.

6.12.5 Vuorovapailta maksettava korvaus

Vuorovapailta maksettava korvaus sisältyy kausipalkkaan. Li- säksi maksetaan 15 §:n mukainen keskimääräinen lisien ja palk- kioiden osuus. Sunnuntaina tai arkipyhänä olevalta vuorovapaal- ta maksetaan sunnuntaityön korotusosa.

Mikäli vuorovapaa tai puoli vuorovapaata korvataan rahassa, maksetaan keskituntiansion perusteella määräytyvä vuorova- paaraha.

Työvuorojärjestelmässä olevasta vuorovapaasta maksetaan 200

%:n korotusosa uudenvuoden aaton klo 06.00 ja seuraavan ar- kipäivän klo 06.00 välisenä aikana. Samoin menetellään pääsi- äislauantaina, I- ja II-pääsiäispäivänä, helluntaiaattona ja hellun-

taina sekä sunnuntaiksi sattuvana itsenäisyyspäivänä työvuoro- järjestelmässä olevien vuorovapaiden suhteen.

Annettaessa vuorovapaa työvuorosta maksetaan 200 %:n koro- tusosa uudenvuodenaaton kello 14.00 ja seuraavan arkipäivän aamun klo 06.00, pääsiäislauantain kello 14.00 ja pääsiäisen jäl- keisen tiistain kello 06.00 sekä helluntaiaaton kello 22.00 ja hel- luntain jälkeisen päivän kello 06.00 välisenä aikana olevalta vuo- rovapaalta. Sunnuntaiksi sattuvana itsenäisyyspäivänä olevalta vuorovapaalta maksetaan 200 %:n korotusosa. Perusosa sisäl- tyy kausipalkkaan.

6.12.6 Vuorovapaat työsuhteen päättyessä

Työntekijän työsuhteen päättyessä maksetaan pitämättä olevilta vuorovapailta vuorovapaaraha. Liikaa pidetyiltä vuorovapailta maksettu korvaus vähennetään lopputilistä.

SOV.

Mikäli työntekijä on pitänyt tai tulisi pitämään liikaa vuo- rovapaita, ei irtisanomisaikana ole tarkoituksenmukais- ta antaa vuorovapaita.

6.12.7 Vuorovapaiden yhteensovitus (tam 15, 16, 17, 25, 26, 27, 35, 36)

Työntekijän työskennellessä verotusvuoden aikana eri työaika- muodoissa, ansaitaan tehdyistä säännöllisistä työvuoroista vuo- rovapaita kyseisten työaikamuotojen vuorovapaataulukoiden mukaisesti, kuitenkin vähintään työehtosopimuksen 6.9.3 koh- dan vuorovapaataulukon mukaisesti.

Työajan enimmäismäärä ja hätätyö Ylityö‌

Työntekijää saa pitää hänen suostumuksellaan ylityössä työaika- lain 17 §:n mukaisesti.

SOV.

Ylityö on rajoitettava sellaisiin tapauksiin, jotka tuotan- non säännöllisen kulun kannalta ovat välttämättömiä eikä töitä voida suorittaa säännöllisenä työaikana.

Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimää- rin 48:aa tuntia viikossa verotusvuoden pituisena yhtenä ajan- jaksona.

Hätätyö

SOV.

Työajan enimmäismäärään lasketaan kaikki tehdyt tun- nit sisältäen säännöllisen työajan, lisätyön, ylityön, aloittamis- ja lopettamistyön sekä hätätyön.

9.12.2019 alkavan ja 20.12.2020 päättyvän verotus- vuoden aikana voidaan 7.1 toisen kappaleen sijasta noudattaa seuraavaa määräystä: Työaikalain (605/1996) 19 §:ssä tarkoitetun ylityön enimmäismää- rää (250 tuntia) seurataan verotusvuoden pituisena yh- tenä ajanjaksona. Paikallisesti sovittavan lisäylityön enimmäismäärä on 80 tuntia verotusvuoden aikana.

Hätätyötä voidaan teettää työaikalain 19 §:n mukaisesti.

SOV.

Ratkaisut työaikalain mukaisen hätätyön teettämisestä on tehtävä huolellisesti ja johdonmukaisesti. Määräys hätätyöhön pyritään antamaan olosuhteet huomioon ot- taen kirjallisesti. Määräyksessä tulee mainita hätätyönä teetettävä työ ja määräyksen antaja. Määräyksestä an- netaan jäljennös työsuojeluvaltuutetulle.

Luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle varataan mahdollisuus liittää lausuntonsa työsuojeluviranomai- selle tehtävään hätätyöilmoitukseen. Ilmoituksesta an- netaan jäljennös työsuojeluvaltuutetulle.

Jalostustehtaita ja -osastoja koskevat määräykset Viikonlopputyöskentely‌

Jalostustehtaiden- ja osastojen työntekijöiden säännöllinen työ- aika voidaan järjestää 6 §:n määräyksistä poiketen paikallisesti siitä sopimalla myös lauantain ja sunnuntain aikana tai toisena näistä päivistä muussa kuin keskeytymättömässä vuorotyössä (tam 37) tilapäisesti ennalta ilmoitetun enintään kahden kuukau- den määräajan kestävänä ajanjaksona enintään 12 tunnin sään- nöllisinä työvuoroina tai yhtenä työvuorona.

Muist. 1 Jalostustehtailla ja -osastoilla tarkoitetaan työehtoso- pimuksen numero 43 ammattiryhmittelyn mukaisia K- ryhmän työpaikkoja.

SOV.

Viikonlopputyöskentelyä ei käytetä sellaisessa tehtaas- sa, joka normaalisti käy tam 37:ssä.

Työtä ei voida järjestää edellä olevalla tavalla pysyvästi seitsemänä päivänä viikossa niin, että viikon alku maa- nantaista perjantaihin tai lauantaihin käytäisiin esimer- kiksi tam 35:ssa tai 26:ssa ja viikonloppu 12 tunnin työ- vuoroin.

Viikonloppuvuoroina työssä voivat olla myös muut kuin tehtaalla vakituisesti työskentelevät työntekijät.

Työntekijä ansaitsee pidemmistä säännöllisistä työvuo- roista vuorovapaita sen vuorovapaataulukon mukaan, jonka mukaisessa työaikamuodossa työtä asianomai- sella osastolla muutoin tehdään. Työvuorojen lukumää- rää laskettaessa otetaan kahdeksaa tuntia pidemmät työvuorot huomioon suhteuttamalla työvuoron pituus kahdeksaan tuntiin. Tällöin esimerkiksi yhtä 12 tunnin työvuoroa pidetään 1,5 työvuorona.

Tuotannon keskeyttäminen pääsiäisenä tai helluntaina

Tuotannon keskeyttämisestä pääsiäisen tai helluntain ajaksi ja- lostustehtaalla ja -osastolla on työnantajan ilmoitettava pääluot- tamusmiehelle viimeistään 30 vuorokautta ennen juhlapyhän al- kua. Tällöin kausipalkka maksetaan vähentämättömänä ja vuo- rovapaita ei ansaita eikä anneta.

Työaikamuodon tai työvuoron muuttaminen tai vuorovapaiden ennakkoilmoitusaika

Muutettaessa työaikamuotoa, työvuoroa tai vuorovapaiden an- tamisajankohtaa on ennakkoilmoitusaika seitsemän päivää.

III PALKKAMÄÄRÄYKSET

Töiden järjestäminen

Kussakin tehtaassa työnantaja määrittää yhteistyössä henkilös- tön edustajien kanssa miehityksen ja toimintatavat. Yhteistyön tavoite on henkilöstön työn sisältöön ja tehtäväjärjestelyyn liitty- vän asiantuntemuksen kuuleminen tarkoituksenmukaisen toi- minnan varmistamiseksi. Erityistä huomiota yhteistyössä tulee kiinnittää henkilöstön oikeaan lukumäärään.

Miehityksen ja toimintatapojen määrityksessä otetaan huomioon työntekijöiltä edellytettävät ammattitaitovaatimukset ja työturval- lisuusnäkökohdat.

Palkkauksen määräytyminen Palkkojen määräytymisen periaatteet‌

Kussakin tehtaassa sovitaan paikallisesti tehtävien vaativuuteen ja työntekijän käytettävyyteen perustuva sekä työvoiman jousta- vaa käyttöä edistävä palkkausjärjestelmä.

SOV.

Palkkausjärjestelmään liittyvässä tehtävien vaativuuden arvioinnissa käytetään työehtosopimuksen liitteenä olevaa vaativuuden arviointijärjestelmää. Paikallisesti

voidaan sopia myös muusta tehtävien vaativuuden ar- viointijärjestelmästä, joka saatetaan liittojen tietoon en- nen sen käyttöönottoa.

Työntekijälle voidaan maksaa tehtäväkohtaisen palkan lisäksi kausipalkkaan sisältyvää työnsuoritukseen ja pätevyyteen perus- tuvaa palkanosaa, jonka perusteet ja määrä sovitaan paikallises- ti.

Kausipalkka

Työntekijöiden palkat maksetaan kausipalkkana siten kuin jäl- jempänä 13 §:ssä määrätään.

Kausipalkat sovitaan kussakin tehtaassa erikseen työnantajan ja pääluottamusmiehen välisellä sopimuksella noudattaen 10.1 kohdan mukaisesti sovittua palkkausjärjestelmää. Kausipalkko- jen sopimisessa otetaan huomioon tehtävän vaativuus ja muut työnsuorittamiseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat oi- keudenmukaisessa suhteessa porrastetuiksi.

Alin kausipalkka on 30.3.2020 alkaen 940,67 euroa ja 1.3.2021

alkaen 959,49 euroa.

Tämän kohdan mukaisesti sovittuja kausipalkkoja noudatetaan työehtosopimuksen osana.

Muutosten vaikutus palkkaukseen Muutosten arviointi ja kirjaaminen‌

Sovittaessa palkkausjärjestelmästä 10.1 todetun mukaisesti, so- vitaan myös periaatteista, joiden mukaan tehtävien vaativuudes- sa ja työntekijän käytettävyydessä tapahtuneet muutokset vai- kuttavat kausipalkkoihin. Samalla sovitaan tehtävien vaativuus- arvioinnin ylläpidon ja tarkastelun periaatteet. Ylläpito ja tarkas- telu suoritetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodes- sa.

SOV.

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoa seuraavan kahden vuoden aikana edellä tarkoitettu ylläpito ja tar- kastelu suoritetaan vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Työnantaja kirjaa tehtävien vaativuusarvioinnin ylläpitoon ja tar- kasteluun vaikuttavat muutokset työtehtävissä. Kirjaukset saate- taan pääluottamusmiehen tietoon.

SOV.

Kirjauksesta riippumatta työt suoritetaan siten, kuin töi- den järjestämisestä 9 §:ssä on määrätty.

Erimielisyydet

Palkkausjärjestelmää sekä kausipalkkoja koskevat erimielisyydet voidaan saattaa liittojen käsiteltäväksi työehtosopimuksen 27 §:n määräyksiä noudattaen.

Ellei asiasta päästä liittojen välillä yhteisymmärrykseen, voidaan erimielisyys alistaa ratkaisulautakunnan ratkaistavaksi.

Suorituspalkat

Suorituspalkkatyö ja sen teettäminen

Suorituspalkkaustapoja ovat urakka ja palkkiopalkka.

Suorituspalkkatyönä voidaan teettää työ, joka on laadultaan sel- laista, että työntekijän palkkaus voidaan määrätä suoritetun työn laadun tai määrän perusteella.

Suorituspalkkatyöstä maksetaan työntekijälle vähintään vastaa- vanlaisessa työssä maksettava kausipalkka.

Hinnoittelusta sopiminen

Suorituspalkkatyön hinnoittelusta sovitaan paikallisesti, mikäli mahdollista, jo ennen työn alkamista. Suorituspalkkatyön hinnoit- telusta tehty sopimus on voimassa määräajan tai irtisanomisen- varaisena toistaiseksi. Suorituspalkkatyön hinnoittelusta tehty sopimus pidetään työpaikoilla asianomaisten työntekijöiden näh- tävillä.

Ellei hinnoittelusta päästä sopimukseen, tehdään työ kausipal- kalla. Hinnoittelua koskevat erimielisyydet käsitellään työehtoso- pimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

Hinnoittelun muuttaminen

Hinnoittelun perusteita voidaan työnantajan tai työntekijöiden aloitteesta arvioida uudelleen neuvottelemalla asiasta paikalli- sesti. Mikäli perusteltuja syitä ilmenee, yksikköhinta on korjatta- va. Tarkistettua yksikköhintaa sovelletaan sopimuksen tekohet- kestä lukien.

Sinä aikana, kun käydään hinnoittelun muuttamista koskevia neuvotteluja ja työn tulos säilyy ennallaan, maksetaan työnteki- jän palkka hänen keskituntiansionsa mukaan.

Urakka- ja palkkiotyö ylityönä

Jos urakka- tai palkkiotyötä on tehtävä ylityönä tai muuna kuin arkipäivänä, on siitä maksettava 16 §:ssä edellytetty korotettu palkka.

Palkanmaksu Palkkakausi‌

Palkkakausi on kaksi työehtosopimuksen mukaista työviikkoa.

Vajaa palkkakausi on palkkakausi, jolloin on tes-seisokki (6.4.1) tai jolloin itsenäisyyspäivä tai kirkollinen juhlapäivä on muuna ar- kipäivänä kuin lauantaina ja työntekijän työvuoro- tai työtuntijär- jestelmän säännöllisten työvuorojen ja vuorovapaiden lukumäärä kerrottuna luvulla 8 on vähemmän kuin 80.

Kausipalkka

Työntekijälle maksetaan palkka kausipalkkana, joka on palkka- kauden säännöllisen työajan aikatyön palkka.

Tehtäessä säännöllistä työtä tes-seisokin (6.4.1) aikana perus- osa ei kuitenkaan sisälly kausipalkkaan lukuun ottamatta 6.3.1 kohdan viidennessä kappaleessa tarkoitettua työtä.

Kausipalkasta saadaan tuntipalkka jakamalla kausipalkka luvulla 82 keskeytymättömässä vuorotyössä (tam 37) ja luvulla 80 muissa työaikamuodoissa.

Työaikamuodon tai työvuoron vaihtuessa palkkakauden aikana kausipalkan kerroin on 80. Työvuoron vaihtuessa keskeytymät- tömässä vuorotyössä (tam 37) on kausipalkan kerroin 82.

Palkkapäivä

Palkkapäivä on palkkakauden jälkimmäisen viikon perjantai, jol- loin maksetaan edellisen palkkakauden kausipalkka, lisät ja kor- vaukset.

Mikäli palkkapäivä sattuu vapunpäiväksi, itsenäisyyspäiväksi tai kirkolliseksi pyhäpäiväksi, maksetaan palkka edellisenä arkipäi- vänä.

Palkkapäivästä voidaan sopia paikallisesti toisin.

Palkkaperusteiden muutokset

Pysyvät muutokset palkkaperusteissa otetaan huomioon kausi- palkassa seuraavan täyden palkkakauden alusta lukien. Muutos on pysyvä, kun se kestää vähintään yhden kokonaisen palkka- kauden.

Muut palkkaperusteiden muutokset otetaan huomioon tuntikoh- taisesti.

Lisät ja korvaukset

Kausipalkkaan sisältymättömät erät kuten vuoro- ja saunalisät, sunnuntaityön korotusosat ja ylityökorvausten perus- ja korotus- osat maksetaan tuntikohtaisen palkkakirjanpidon perusteella.

Suorituspalkkatyö

13.6.1 Palkanmaksu suorituspalkkatyössä

Suorituspalkkatyötä tekevälle työntekijälle maksetaan aikatyö- hön tai muuhun työhön perustuva kausipalkka, johon lisätään tai josta vähennetään suorituspalkkatyössä työ- ja tuntikohtaiseen

palkkakirjanpitoon perustuvan urakkahinnoittelun mukaisen an- sion ja vastaavan ajanjakson kausipalkan erotus.

13.6.2 Vajaan palkkakauden erillinen korvaus suorituspalkkatyössä

Vajaalta palkkakaudelta maksetaan suorituspalkka työntekijälle muussa kuin keskeytymättömässä vuorotyössä tämän sopimuk- sen 15 §:n mukainen keskimääräinen lisien ja palkkioiden osuus niiltä tunneilta, jotka saadaan vähentämällä 80 tunnista palkka- kauden säännöllisten työvuorojen ja vuorovapaiden yhteismäärä kerrottuna luvulla 8.

SOV.

Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että työn- antajalla on kyseiseltä jaksolta palkanmaksuvelvolli- suus, työntekijän palkkakauden työtunneista on vähin- tään puolet tehty muussa kuin keskeytymättömässä vuorotyössä ja vähintään puolet palkkakauden työtun- neista on tehty suorituspalkkatyössä.

Erillistä korvausta ei makseta, jos vajaan palkkakauden aiheuttava päivä on vuosiloman aikana.

Esimerkki:

Tam 15:n työaika 72 tuntia juhannuksen sisältävällä palkkakau- della
* aikatyötä	24 tuntia
* palkkiotyötä	48 tuntia
* keskim. lisien ja palkkioiden osuus (tes 15 §)	1 euro
* tuntipalkka	10 euroa
* kausipalkka	800 euroa
* palkkiotyöansio	480 euroa
Työntekijän palkka palkkakaudelta:
* kausipalkka	800 euroa
* palkkiotyöansio vähennettynä vastaavan ajan kausipalkalla 480 - 10 x 40	80 euroa
* erillinen korvaus (8 x 1 euro)	8 euroa

Yhteensä

888 euroa

Palkattomat poissaolot

Päivätyössä (tam 15, 16) ja keskeytyvässä vuorotyössä (tam 25,

26, 35 ja 36) palkattomat poissaolot vähennetään kausipalkasta kertomalla poissaolotuntien määrä työntekijän tuntipalkalla.

Keskeytymättömässä ja jatkuvassa vuorotyössä (tam 37, 17 ja 27) palkattomat poissaolot vähennetään kausipalkasta suhtees- sa työntekijän työvuorojärjestelmän mukaisiin työvuoroihin ja vuorovapaisiin.

Tes-seisokin (6.4.1) sisältäminä palkkakausina kausipalkasta vähennetään palkaton poissaolo keskeytymättömässä sekä jat- kuvassa vuorotyössä (tam 37, 17, 27) kertomalla poissaolotun- tien määrä työntekijän tuntipalkalla, mikäli työntekijän työvuoro- järjestelmän säännöllisten työvuorojen ja vuorovapaiden luku- määrä kerrottuna luvulla 8 on vähemmän kuin 80.

Mikäli työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta palkkakau- den aikana, kausipalkkaa tai sen osaa ei työntekijälle kuitenkaan makseta.

Palkanmaksu työsuhteen alkaessa

Palkkakautena, jona työntekijän työsuhde alkaa, palkka makse- taan tehtyjen työtuntien mukaan ja toisen palkkakauden alusta sovelletaan kausipalkkaa koskevia määräyksiä.

Työsuhteen alkaessa palkkakauden ensimmäisellä viikolla uu- delle työntekijälle maksetaan seuraavan viikon palkanmaksupäi- vänä ensimmäisen viikon säännölliseltä työajalta palkkaennak- ko. Palkkaennakko vähennetään seuraavana palkanmaksupäi- vänä.

Työntekijälle, jonka työsuhde alkaa palkkakauden toisella viikol- la, palkka maksetaan seuraavan palkkakauden palkanmaksu- päivänä.

Palkkaus toiseen työhön siirrettäessä

1. Jos aikapalkalla työskentelevä työntekijä siirretään alempipalk- kaiseen työhön, palkkaa ei alenneta ennen kuin 14 päivää on kulunut siirrosta tehdyn ilmoituksen jälkeen ja työntekijä on siir- tynyt uuteen työhön.

Jos aikapalkalla työskentelevä työntekijä siirretään korkeampi- palkkaiseen työhön, korottuu hänen palkkansa heti uuden työn alkaessa.

2. Mikäli urakkatyöntekijä muun syyn kuin urakkatyön vähyyden ta- kia siirretään toiseen työhön ja toinen työntekijä siirron takia suo- rittaa hänen työnsä, maksetaan siirretylle työntekijälle hänen aiemman työn mukainen ansio, kuitenkin enintään 14 päivän ajalta siirrosta tehdyn ilmoituksen jälkeen.

3. Mikäli ammattitautivaaran alaisena työskentelevä työntekijä siir- retään terveydellisistä syistä väliaikaisesti muihin tehtäviin ei hä- nen säännöllisen työajan ansiotaan (vakiolisineen) tämän siirron johdosta alenneta.

4. Xxxxxx 50 vuotta täyttänyt työntekijä, jonka työsuhde on saman yrityksen palveluksessa tämän sopimuksen puitteissa jatkunut vähintään 20 vuotta, on menettänyt siinä määrin työkykyään, ettei hän enää voi suorittaa entistä tehtäväänsä, suosittelevat lii- tot, että ko. työnantaja siirtää hänet tehtävään, jossa aikaisem- massa työssä saavutettu keskituntiansio ei alene 1,5 vuoden ajalta siirrosta lukien ja sen jälkeen hänen kausipalkkansa ei alene.

Keskituntiansio

Keskituntiansion muodostaminen

Keskituntiansio muodostetaan lisäämällä voimassa olevaan kausipalkan tuntipalkkaan keskimääräinen lisä.

SOV.

Kun työntekijälle maksetaan keskituntiansiota, vuoroli- siä tai muita keskimääräiseen lisään sisältyviä pal- kaneriä ei makseta.

Keskimääräisen lisän laskeminen

Keskimääräinen lisä saadaan laskemalla yhteen työntekijälle edelliseen vuosineljännekseen sisältyvien palkkakausien aikana kausipalkan tuntipalkan lisäksi maksetut lisät. Xxxxxx yhteissum- ma jaetaan saman ajanjakson aikana tehdyillä työtunneilla.

Lisiä ovat olosuhde-, sauna- ja vuorotyölisät sekä suorituspalk- katyöstä maksetun kausipalkan tuntipalkan ylittävät osuudet il- man yli-, sunnuntai- ja seisokkityön korotusosuuksia.

SOV.

Keskimääräiseen lisään lasketaan myös mm.

- työnopastuslisät,

- luontaisetukorvaukset ja

- palkkakauden aikana tapahtuneet tuntipalkan tilapäi- set muutokset.

Keskimääräiseen lisään ei lasketa mm.

- ylityön, seisokkityön eikä sunnuntaityön korotus- osuuksia,

- viikoittaiselta vapaa-ajalta maksettuja korvauksia,

- hälytys- ja varallaolorahoja,

- työvälinekorvauksia,

- 28.6 kohdan mukaisia lisäkorvauksia,

- vajaan palkkakauden erillisiä korvauksia,

- muulta kuin työajalta maksettua palkkaa kuten vuosi- lomapalkkaa, lomallelähtörahaa, vuorovapaarahaa, sairausajan palkkaa ja palvelusvuosikorvausta eikä

- aloite-, kirjoitus- ja kokouspalkkioita.

Vuosineljänneksen lisien yhteissummasta vähennetään

13.6.1 kohdan perusteella vähennettävät palkanosuu- det.

Jos työntekijälle ei voida määrittää keskimääräistä lisää edellisen vuosineljänneksen mukaan, käytetään edelli- sen kokonaisen palkkakauden keskimääräistä lisää tai vastaavan työntekijäryhmän edellisen vuosineljännek- sen keskimääräistä lisää.

Mikäli vuosineljänneksen aikana on teetetty takaisin enemmän kuin kaksi liikaa pidettyä vuorovapaata, kor- jataan keskimääräinen lisä vähentämällä jakajasta ta- kaisin teetetyt tunnit.

Keskimääräisen lisän käyttäminen

Keskimääräistä lisää käytetään vuosineljänneksen päättymisen jälkeen toisen tai palkanlaskennan niin vaatiessa kolmannen palkkakauden alusta lukien seuraavan vuosineljänneksen vas- taavan palkkakauden alkuun saakka.

IV ERINÄISET KORVAUSMÄÄRÄYKSET

Ylityökorvaukset ja korotettu palkka Vuorokautinen ylityö‌

Työ, jota tehdään säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi, on vuorokautista ylityötä.

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palk- ka.

SOV.

Mikäli työaikamuodossa 35, 36 ja 37 työskentelevä työntekijä joutuu jatkamaan työskentelyään välittömästi säännöllisen työvuoronsa päätyttyä, katsotaan tehty työ vuorokautiseksi ylityöksi, vaikka vuorokausi vaihtuisi.

Viikoittainen ylityö

16.2.1 Pääsääntö

Viikoittaista ylityötä on työ, joka ylittämättä säännöllistä vuoro- kautista työaikaa ylittää säännöllisen viikoittaisen työajan, eikä vapaapäivän siirtämisestä ole sovittu 6.9.2 kohdan mukaisesti.

16.2.2 Vapaavuorokausisääntö

Työaikamuodoissa 17, 27 ja 37 on viikoittaista ylityötä säännölli- sen vapaavuorokauden aikana suoritettu työ, mikäli työntekijä jatkaa välittömästi työtään aikaisemmassa työvuorossaan.

Vapaavuorokaudella tarkoitetaan työaikamuodossa 37 työvuoro- järjestelmän mukaisten työpäivien välisiä sekä työpäivien ja vuo- rovapaiden välisiä työehtosopimuksen mukaisia vuorokausia.

Vapaavuorokausia eivät kuitenkaan ole 14 vuorokauden vapaa- jakson aikana vuorovapaiden välissä olevat päivät.

16.2.3 Viidennen päivän sääntö

Viikoittaista ylityötä on viidentenä (lyhyessä kierrossa seitsemän- tenä) peräkkäisenä päivänä suoritettu työ, mikäli jonakin vapaa- vuorokauden jälkeisenä työpäivänä ennen seuraavaa vapaavuo- rokautta työntekijän työvuoro tai työaikamuoto vaihtuu ja työnte- kijä työskentelee tänä aikana vähintään yhden työvuoron työai- kamuodoissa 17, 27 tai 37.

16.2.4 Siirtymäpalkkakauden sääntö

Työntekijän työvuoron tai työaikamuodon vaihtuessa palkkakau- della yksinomaan työaikamuodossa 37 on 82 säännöllisen työ- tunnin ja muissa työaikamuodoissa 80 säännöllisen työtunnin ylittävä työaika viikoittaista ylityötä.

Jos siirron johdosta tulee ylimääräisiä lepopäiviä, on työntekijälle varattava tilaisuus tehdä työtä niin, että säännöllisen työajan an- sio ei alene.

Siirtymäpalkkakauden sääntöä ei sovelleta, jos työntekijä vaih- taa työvuoroa tam 37 työajan lyhentämiseksi tarvittavan työvuo- rojärjestelmän muutoksen yhteydessä.

16.2.5 Vajaan palkkakauden sääntö

Työntekijän työaikamuodon tai työvuoron vaihtuessa vajaalla palkkakaudella on viikoittaista ylityötä työ, joka ylittää palkka- kauden alussa olleen työvuoro- tai työtuntijärjestelmän säännöl- listen työvuorojen ja vuorovapaiden lukumäärän perusteella las- ketun tuntimäärän.

16.2.6 Korvaus viikoittaisesta ylityöstä

Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50

%:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Työaikamuodoissa 17, 27 ja 37 tehdystä sekä vapaavuorokausi- sääntöön perustuvasta viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kui- tenkin 100 %:lla korotettu palkka.

Ylityökorvaus 8 viikoittaisen ylityötunnin jälkeen

Kaikki ylityö maksetaan 8 viikoittaisen ylityötunnin jälkeen 100

%:lla korotetulla palkalla.

Yöylityö

Vuorotyössä kello 22.00 ja 06.00 välisenä aikana ja päivätyössä kello 22.00 ja 07.00 välisenä aikana suoritetusta ylityöstä mak- setaan 100 %:lla korotettu palkka.

SOV.

Jos säännöllinen työaika on sovittu alkavaksi kello 06.00, maksetaan 100 %:lla korotettu palkka mainittuun kellon aikaan saakka.

Viikoittaisena vapaa-aikana työskentelyn korvaaminen

Viikoittainen vapaa-aika tulee järjestää keskimäärin 35 tunniksi palkkakauden aikana siten, että viikoittainen yhdenjaksoinen va- paa-aika on kuitenkin vähintään 24 tuntia.

Edellä mainitusta poiketen keskeytymättömässä kolmivuoro- työssä (tam 37) ei keskimääräisyyttä tarkastella, vaan viikoittai- sen yhdenjaksoisen vapaa-ajan tulee olla 24 tuntia viikossa.

Mikäli työntekijä joutuu työskentelemään kaikkina viikon päivinä ja siten myös työaikalain 27 §:n tarkoittamana viikoittaisena va- paa-aikanaan, korvataan työhön käytetty aika työaikalain 28 §:n 2 momentin mukaisesti.

SOV.

Vähintään puolet viikoittaisesta vapaa-ajasta tulee si- joittua viikon alussa voimassa olleen työtuntijärjestel- män mukaiselle viikon viimeiselle vapaapäivälle.

Työntekijällä ei ole oikeutta tässä kohdassa tarkoitet- tuun korvaukseen, jos hän on ollut poissa työstä minä päivänä tahansa tai mistä syystä tahansa (esim. vuosi- loma, sairaus tai muu vapaapäivä) viikon aikana siten, että työvuorojen väliin jää keskeytymättömässä vuoro- työssä 24 tuntia ja muissa työaikamuodoissa 35 tuntia.

Pääsiäislauantaina tehty työ

Työaikamuodoissa 15, 16, 25, 26, 35 ja 36 korvataan pääsiäis- lauantaina tehty työ kello 14.00 saakka kuten viikoittainen ylityö.

Työaikamuodoissa 17, 27 ja 37 sisältyy työtuntijärjestelmän mu- kainen aamuvuoro pääsiäislauantaina kausipalkkaan.

Työskentely helatorstaiviikon lauantaina

Helatorstaiviikon lauantaina tehdyiltä työtunneilta maksetaan työntekijöille ylimääräinen tuntipalkka.

Seisokkikorvaus

Työstä, jota tehdään 6.4.1 kohdassa tarkoitettujen juhannus- ja jouluseisokkien aikana maksetaan 200 %:lla korotettu palkka, joka sisältää sunnuntai- ja ylityökorvaukset.

Samalla tavalla korvataan työskentely

- sunnuntaiksi sattuvana itsenäisyyspäivänä,

- uudenvuodenaaton kello 14.00 ja seuraavan arkipäivän aa- mun vuorotyössä kello 06.00 ja päivätyössä kello 07.00 väli- senä aikana,

- pääsiäislauantain klo 14.00 ja pääsiäisen jälkeisen tiistain vuorotyössä klo 06.00 ja päivätyössä kello 07.00 välisenä ai- kana ja

- helluntaiaaton kello 22.00 ja helluntain jälkeisen aamun vuoro- työssä kello 06.00 ja päivätyössä kello 07.00 välisenä aikana.

Päivätyöntekijälle maksetaan seisokkikorvaus myös jouluseisok- kia välittömästi seuraavana sunnuntaina tehdystä työstä.

Saunalisä

Lauantain ja juhlapäivän aaton klo 06.00 sekä sunnuntain ja juh- lapäivän klo 06.00 välisenä aikana maksetaan työntekijälle kul- takin työtunnilta erillisenä lisänä saunalisä, joka on 23,05 % pa- periteollisuuden neljännen vuosineljänneksen keskituntiansiosta. (Paperiteollisuuden palkkatilastosarakkeet 5 ja 6 yhteenlaskettu- na).

Peräkkäisinä aatto- ja lauantaipäivänä saunalisä maksetaan ai- noastaan ensimmäiseltä. Saunalisälle maksetaan työehtosopi- muksen edellyttämät seisokki- ja ylityökorotukset.

Muist. 1. Neljännen neljänneksen perusteella määräytyvää sau- nalisää sovelletaan seuraavan neljännen vuosineljän- neksen alusta lukien.

Palvelusvuosikorvaus Palvelusvuosikorvauksen määrä‌

Työntekijälle maksetaan hänen keskituntiansionsa ja työsuh- teensa keston perusteella määräytyvä palvelusvuosikorvaus.

Palvelusvuosikorvaus määräytyy tilastovuosineljänneksen vii- meiseen päivään yhtäjaksoisesti jatkuneen työsuhteen perus- teella seuraavasti:

Työsuhteen kesto			Palvelusvuosikorvauksen määrä
vähintään	3	vuotta	8,00	x	keskituntiansio
''	6	''	14,00	x	''
''	9	''	26,00	x	''
''	12	''	32,00	x	''
''	18	''	38,00	x	''

Uudet taulukot tulevat voimaan vuoden 2020 toisen tilastovuosi- neljänneksen alusta lukien (30.3.2020).

Siirtymäsäännös:

Mikäli työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään yhden vuoden 10.2.2020 mennessä, hänelle maksetaan palvelusvuosikorvaus- ta 9.2.2020 saakka voimassa olleen työehtosopimuksen n:o 49 taulukon mukaisesti siihen saakka, kunnes hänen työsuhteensa on kestänyt vähintään 3 vuotta.

SOV.

Työsuhteen kestoaikaa laskettaessa otetaan huomioon kaikki työsuhteet saman Metsäteollisuus ry:n jäsenyri- tyksen tai saman konsernin eri yrityksen palveluksessa paperiteollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä edellyttäen, että työsuhde on kestänyt vähin- tään 3 kuukautta ja työsuhteiden välillä on ollut enin- tään 3 kuukauden pituinen katko, ellei työsuhteen päät- tyminen johdu TSL 7:2 §:ssä tarkoitetusta työntekijän henkilöön liittyvästä perusteesta. Tätä määräystä nou- datetaan 10.2.2020 lukien, joten ennen 10.2.2020 päät- tyneitä työsopimuksia ei huomioida.

Työsuhteen kestoaika karttuu lakisääteisen äitiys-, isyys-, vanhempainloman aikana tai asevelvollisuuden suorittamisen aikana.

Työsuhteen kestoaika ei kartu työntekijän ollessa hoi- tovapaalla, opintovapaalla tai kun työsuhde on muutoin lepäävä.

Oikeus palvelusvuosikorvaukseen ja sen maksaminen

Työntekijällä on oikeus palvelusvuosikorvaukseen, aina kun hän on työsuhteessa yritykseen korvauksen maksupäivänä. Palvelu- vuosikorvaus maksetaan palkanmaksussa käytössä olevan kes- kituntiansion perusteella tilastovuosineljänneksen päättymistä seuraavana toisena palkanmaksupäivänä.

SOV.

Hoitovapaalla olevalle työntekijälle maksetaan kultakin palvelusvuosikorvauksen maksupäivää edeltävän vuo- sineljänneksen vuosilomaan oikeuttavalta kuukaudelta 1/3 palvelusvuosikorvauksesta.

Vuosineljännekseltä, jona työntekijän työsuhde päättyy tai hän lähtee suorittamaan asevelvollisuuttaan, makse- taan kultakin vuosilomaan oikeuttavalta kuukaudelta 1/3 palvelusvuosikorvauksesta.

Asevelvollisuuttaan ja asepalvelustaan suorittamassa olevalle työntekijälle ei makseta palvelusvuosikorvaus- ta.

Palvelusvuosikorvausta ei oteta huomioon lomanmää- räytymisvuoden ansiossa.

Työkyvyttömyyden jatkuttua niin pitkään, ettei vuosilo- maa enää kerry vuosilomalain 7 §:n 2 momentin 2 ja 3 kohtien mukaisesti, ei palvelusvuosikorvausta enää makseta. Kyseiseltä vuosineljännekseltä, jolloin vuosi- loman kertyminen lakkaa, työntekijälle maksetaan kul- takin palvelusvuosikorvauksen maksupäivää edeltävän vuosineljänneksen vuosilomaan oikeuttavalta kuukau- delta 1/3 palvelusvuosikorvauksesta. Tätä määräystä noudatetaan 1.3.2020 lukien.

Palvelusvuosikorvauksen vaihtaminen vapaaksi

18.3.1 Osittain työkykynsä menettäneet

Verotusvuoden aikana maksettavat palvelusvuosikorvaukset voidaan vaihtaa yhdenjaksoiseksi enintään neljän viikon pi- tuiseksi vapaaksi tuotannon järjestämisen kannalta tarkoituk- senmukaisena aikana. Tällainen oikeus on 50 vuotta täyttäneellä työntekijällä, jonka työsuhde on saman yrityksen palveluksessa ja paperiteollisuuden työehtosopimuksen puitteissa jatkunut vä- hintään 20 vuotta ja hän on menettänyt siinä määrin työkykyään, ettei hän enää voi suorittaa entistä tehtäväänsä ja hänet on siir- retty toisiin tehtäviin 14 §:n 4. kohdan perusteella.

18.3.2 55 vuotta täyttäneet

Työhyvinvoinnin lisäämiseksi ja työssäjaksamisen edistämiseksi 55 vuotta täyttäneellä työntekijällä, jonka työsuhde on saman työnantajan palveluksessa kestänyt yhdenjaksoisena vähintään 20 vuotta, on oikeus ilmoittamalla siitä työnantajalle ennen vero- tusvuoden alkua, enintään kahden palvelusvuosikorvauksen vaihtamiseen vapaaksi verotusvuoden aikana. Ilmoitus sitoo työntekijää.

Vaihdettavan vapaan pituus määräytyy siten, että yksi neljän- nesvuosittain maksettava palvelusvuosikorvaus oikeuttaa yhden viikon mittaiseen yhdenjaksoiseen vapaaseen. Vapaan ajankoh- dasta on pyrittävä sopimaan. Ellei vapaan ajankohdasta päästä sopimukseen, vapaa annetaan yhdenjaksoisena tuotannon jär- jestämisen kannalta tarkoituksenmukaisena aikana saman vero- tusvuoden kuluessa.

Vaihtoehtoisesti vapaita voidaan säästää vuosittain ja pitää yh- denjaksoisena ennen työntekijän vanhuuseläkkeelle jäämistä.

Vapaan aikana työntekijälle maksetaan palkka työtuntijärjestel- män mukaisesti työpäiviltä ja vuorovapailta ja työvuorot ovat työssäolon veroista aikaa vuosiloman ja vuorovapaiden ansain- nassa.

Mikäli työntekijän työsuhde päättyy ennen vapaan pitämistä, korvataan pitämättä jäänyt vapaa-aika voimassa olevan keski- tuntiansion mukaan. Kertoimena käytetään 18.1 kohdan kerroin- ta.

Ellei muuta sovita, työntekijän siirtyessä osa-aikaiseksi työnteki- jäksi, vapaat pidetään ennen siirtymistä osa-aikatyöhön.

Tämän määräyksen mukaista oikeutta ei ole työntekijällä, jolla on oikeus palvelusvuosikorvauksen vapaaksi vaihtamiseen

18.3.1 kohdan perusteella.

Tämän määräyksen rajoittamatta voivat työntekijä ja työnantaja sopia palvelusvuosikorvauksen vapaaksi vaihtamisesta ja va- paan pitämisestä toisin.

Vuorolisät sekä ilta- ja yötyölisät Vuorolisät‌

Työntekijälle maksetaan iltavuorolisää kello 14.00 ja 22.00 ja yö- vuorolisää kello 22.00 ja 06.00 välisenä aikana tehdystä sään- nöllisestä vuorotyöstä.

Jos paikallisesti sovitun käytännön perusteella vuoron alkamis- ja päättymisajankohta on toinen kuin edellä mainittu, maksetaan vuorolisät kuitenkin 8 tunnin ajalta.

Iltavuorolisän suuruus on 7,14 % ja yövuorolisän 12,81 % pape- riteollisuuden neljännen vuosineljänneksen keskituntiansiosta (Paperiteollisuuden palkkatilastosarakkeet 5 ja 6 yhteenlaskettu- na).

Edellä mainittuja lisiä sovelletaan seuraavan neljännen vuosinel- jänneksen alusta lukien.

Työntekijälle, joka jatkaa työtä säännöllisen työvuoronsa jälkeen, maksetaan tältä ajalta samaa vuorotyölisää kuin silloin työssä olevan vuoron työntekijälle.

SOV.

Kolmivuorotyössä iltavuoron jälkeen tehdyiltä tunneilta (ylityö) maksetaan yövuorolisä 19.3 kohdan edellyttä- mällä tavalla korotettuna.

Kaksivuorotyössä iltavuoron jälkeen tehdyiltä tunneilta (ylityö) maksetaan iltavuorolisä 19.3 kohdan edellyttä- mällä tavalla korotettuna.

Ilta- ja yötyölisät (tam 15, 16, 17)

Työstä, joka ei ole vuoro-, yli- eikä hätätyötä, mutta jota tehdään työpaikalla käytössä olevasta säännöllisestä työajasta poiketen (ilta- ja yötyö), maksetaan lisiä seuraavasti:

- kello 16.00 ja 22.00 väliseltä ajalta tehdystä työstä maksetaan iltavuorolisää vastaava korvaus

- kello 22.00 ja 06.00 väliseltä ajalta tehdystä työstä maksetaan yövuorolisää vastaava korvaus.

Työntekijälle, jolle on maksettu tämän kohdan perusteella sään- nölliseltä työajalta ilta- tai yötyövuorolisää, maksetaan myös säännöllistä työaikaa välittömästi seuraavilta ylityötunneilta sa- ma lisä korotettuna kuin mitä hänelle on maksettu säännölliseltä työajalta.

Iltatyö- ja yötyölisiä ei sovelleta 6.4. kohdassa mainittuina sei- sokkiaikoina tehtävään työhön.

Lisien korotukset

Edellä mainituille lisille maksetaan yli- ja sunnuntaityökorotus sekä työehtosopimuksen 16.8. kohdan edellyttämät lisät.

Hälytysraha

1. Xxxxxxx työntekijä kutsutaan työhön siitä edeltäkäsin ilmoittamatta hänen säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttu- aan työpaikaltaan, maksetaan hänelle tehtävän vaatiman ajan pituudesta riippumatta varsinaisen palkan lisäksi erityistä häly- tysrahaa seuraavasti:

a) milloin kutsu hälytystyöhön on annettu työntekijän sellaisella vuorokautisen työajan lepotauolla, jota ei ole luettava työai- kaan kuuluvaksi, yhden tunnin keskituntiansiota vastaava hä- lytysraha;

b) milloin kutsu hälytystyöhön on annettu työntekijän vuorokauti- sen työajan ulkopuolella vuorotyöntekijälle klo 06.00 ja klo

22.00 välillä ja päivätyöntekijälle klo 07.00 ja klo 22.00 välillä, kahden tunnin keskituntiansiota vastaava hälytysraha ja

c) milloin kutsu hälytystyöhön on annettu työntekijän vuorokauti- sen työajan ulkopuolella vuorotyöntekijälle klo 22.00 ja klo

06.00 välillä ja päivätyöntekijälle klo 22.00 ja klo 07.00 välillä, kolmen tunnin keskituntiansiota vastaava hälytysraha.

2. Lyhyemmästä kuin tunnin työajasta maksetaan yhden tunnin palkka.

SOV.

Työntekijä, joka on poistunut työpaikaltaan säännölli- sen työajan päätyttyä, vaikkei hän ole vielä poistunut tehdasalueelta, on oikeutettu saamaan hälytysrahan.

3. Hälytysrahalle ei tule sunnuntai- tai ylityökorotusta.

Erittäin raskaan ja erittäin likaisen työn lisät

Poikkeuksellisen raskaissa, likaisissa tai vaikeissa olosuhteissa suoritettavista töistä voidaan paikallisesti sopia maksettavaksi korotettua palkkaa.

Muist. 1. Töissä, joissa paikallisesti on sovittu maksettavaksi erit- täin likaisen tai erittäin raskaan työn lisää, maksetaan tämä lisä jokaiselle tätä työtä suorittavalle riippumatta siitä mihinkä ryhmään työntekijä kuuluu.

Matkakustannukset ja päivärahat Matkakustannusten korvaaminen‌

Jos työntekijä joutuu työnantajan määräyksestä työskentele- mään vieraalla paikkakunnalla, korvataan työntekijälle tästä koi- tuvat tarpeelliset matkakustannukset.

22.1.1 Työmatkan alkaminen ja päättyminen

Työmatka ja matkavuorokausi alkavat, kun työntekijä lähtee ko- mennuspaikalle työpaikaltaan tai asunnostaan ja ne päättyvät silloin, kun hän palaa työpaikalleen. Ellei työntekijä voi palata työpaikalleen säännöllisen työajan kuluessa matka ja matkavuo- rokausi päättyvät silloin, kun hän palaa asuntoonsa.

22.1.2 Kunnossapitotyöntekijöiden työkomennuksen ilmoittamismenettely

Pääasiallisesti kunnossapitotehtävissä työskentelevälle työnteki- jälle ilmoitetaan työkomennuksesta viimeistään kolmantena mat- kaa edeltävänä päivänä.

Edellä todetusta ilmoitusajasta voidaan kuitenkin poiketa, jos työntekijän kanssa tehty työsopimus tai työntekijän normaalit työtehtävät muuten vaativat jatkuvaa matkustamista tai toistuvia lyhyitä työkomennuksia tai jos on kysymyksessä kiireellinen työ- komennus.

Matkustusajan palkka

Matkustamiseen käytetyltä säännölliseltä työajalta tuleva kor- vaus sisältyy aikatyötä tekevälle työntekijälle hänen kausipalk- kaansa ja suorituspalkkatyötä tekevälle työntekijälle maksetaan hänen keskituntiansion mukainen korvaus. Mikäli matkustami- nen on tapahtunut säännöllisen työajan jälkeen, maksetaan työntekijälle säännöllisen työajan tuntipalkkaa vastaava korvaus siten, että matkustusajan palkkaa sekä palkkaa säännölliseltä työajalta suoritetusta työstä maksetaan yhteensä enintään 16 tunnilta vuorokaudessa. Mikäli työntekijälle on järjestetty makuu-

paikka, ei klo 21.00 - 07.00 väliseltä ajalta suoriteta mainittua korvausta.

Oikeus päivärahaan

Työntekijän oikeus päivärahaan määräytyy noudattaen kulloinkin voimassa olevaa verohallinnon päätöstä matkakustannusten korvausten perusteista ja määrästä.

Oman auton käyttö

Jos työntekijän oman auton käytöstä matkatyössä on ennen matkaa sovittu, maksetaan siitä sekä työnantajan määräyksestä tapahtuneesta muiden henkilöiden tai tavaran kuljettamisesta noudattaen kulloinkin voimassa olevaa verohallinnon päätöstä matkakustannusten korvausten perusteista ja määrästä.

Ateriakorvaus

Kun työntekijällä ei ole työmatkallaan oikeutta päivärahaan eikä hänellä työn vuoksi ole mahdollisuutta ruokailutauon aikana ate- rioida tavanomaisella ruokailupaikallaan, maksetaan hänelle ate- riakorvaus verohallinnon kulloinkin voimassa olevan päätöksen mukaan. Ateriakorvaus maksetaan kaksinkertaisena, jos työ matkoineen jatkuu vähintään 10 tuntia.

Sairaalapäiväraha

Työntekijän joutuessa komennuspaikkakunnalla sairaalahoitoon, työnantaja maksaa hänelle päivärahan asemesta 3,03 euron sai- raalapäivärahan vuorokaudelta enintään siihen saakka, kun työnantajalla on sairausajan palkanmaksuvelvollisuus. Työnteki- jällä ei ole oikeutta sairaalapäivärahaan, mikäli työntekijä saa korvausta sairaalan perimästä hoitopäivämaksusta työnantajan kustantaman vakuutuksen perusteella.

Majoittumiskustannukset

Työnantaja selvittää ennen työkomennusta majoittumismahdolli- suudet komennuspaikkakunnalla tai sen lähistöllä ja järjestää tarvittaessa majoituksen työntekijälle.

Ellei työntekijälle ole järjestetty majoittumismahdollisuutta, työn- antaja korvaa työkomennuksen aikaiset majoittumiskustannuk- set hyväksymänsä selvityksen mukaisesti.

Verohallinnon verovapaaksi vahvistaman suuruinen yömatkara- ha maksetaan sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuoro- kaudelta, jona työntekijälle ei ole järjestetty ilmaista majoitusta tai hän ei ole saanut majoittumiskorvausta tai matkan ajaksi ma- kuupaikkaa. Yömatkarahaa ei kuitenkaan suoriteta, mikäli työn- tekijä on perusteettomasti jättänyt käyttämättä työnantajan hä- nelle varaaman ja ilmoittaman majoitusmahdollisuuden.

Työskentely ulkomailla

Ulkomailla tapahtuvan matkatyön työehdoista on tarkoituksen- mukaista sopia kirjallisesti työnantajan ja työntekijän välillä en- nen matkan alkamista.

Sovittavia asioita voivat olla muun muassa:

- palkka

- työaika ja ylityö

- vuosiloma

- majoitus

- vakuutukset

- sairastuminen

- verotus

- matkat ja kotona käynti

- keskeytys

Työntekijää ei saa määrätä ulkomaan työkomennukselle ilman hänen suostumustaan, ellei työntekijän kanssa tehty työsopimus tai työntekijän normaalit työtehtävät muuten edellytä matkusta- mista ulkomaille.

Ulkomaan päivärahat

Päivärahan suuruus ja perusteet määräytyvät noudattaen kul- loinkin voimassa olevaa verohallinnon päätöstä verovapaista matkakustannusten korvauksista.

Muita korvauksia Työvälinekorvaus‌

Työntekijöille, jotka pääasiallisesti joutuvat käyttämään omia työvälineitään siitä etukäteen työnantajan kanssa sovittuaan, maksetaan työvälinekorvausta. Korvaus maksetaan neljännes- vuosittain ja sen suuruus on 30 kertaa kausipalkan tuntipalkka tai muu paikallisesti sovittu korvaus.

SOV.

Työvälinekorvaus maksetaan myös vuosiloman ja pal- kallisen sairasloman ajalta.

Työvaatekorvaus

Niille toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oleville työn- tekijöille, joille työnantaja ei hanki työvaatetusta, maksetaan vuosittain työvaatekorvaus. Korvaus on kone-, sähkö-, mittari- ja autokorjausosastojen sekä rakennus- ja ulkotyöosastojen työn- tekijöille 55,50 euroa ja muille työntekijöille 36,16 euroa.

Korvaus maksetaan syyskuun ensimmäisen palkanmaksun yh- teydessä tai muuna paikallisesti sovittuna ajankohtana.

Yhteiskunnalliset luottamustehtävät

Työnantaja korvaa työntekijälle sen ansionmenetyksen, mikä työntekijälle aiheutuu sellaisen kunnallisen luottamustehtävän hoitamisesta hänen työaikanaan, josta kunta tai kuntainliitto kun- talain 82 §:n mukaan on velvollinen suorittamaan ansionmene- tyksen korvauksen.

SOV. KUNNALLISET LUOTTAMUSTEHTÄVÄT

Ansionmenetyksen korvaus maksetaan vain em. toi- mielinten varsinaisiin kokouksiin käytetyltä ajalta. Välit- tömästi ennen kunnallisvaltuuston kokousta pidettä- vään (yleensä enintään yhden tunnin pituiseen) ryhmä- kokoukseen voi valtuuston jäsenenä toimiva työntekijä osallistua ansion tästä alenematta. Työntekijän on välit- tömästi kokouksen jälkeen palattava työpaikalle. Kui- tenkin voidaan paikallisesti sopia, että kokousta ennen tai sen jälkeen jäävän erityisen lyhyen työssäoloajan vuoksi työntekijän ei tarvitse tulla työpaikalleen ansion tästä alenematta. Työntekijä on velvollinen heti tiedon saatuaan ilmoittamaan työnantajalle kokousajankoh- dasta.

Työntekijän on korvauksen järjestelyjen vuoksi myötä- vaikutettava siihen, että kunnan työnantajalle suoritet- tava korvaus voidaan hoitaa mahdollisimman jousta- vasti ja nopeasti toimittamalla todistus kokouksen kes- toajasta ja osallistumisesta sekä allekirjoittamalla valta- kirja, jolla työnantaja oikeutetaan nostamaan kunnan maksama ansionmenetyksen korvaus. Tarvittavat toi- menpiteet pitää suunnitella paikallisesti kunnan palk- kiosääntö ja maksutavat huomioon ottaen.

Samoin perustein korvaus suoritetaan myös verotuksen oikaisulautakunnan kokouksiin osallistumisista.

50- ja 60-vuotispäivät

Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevalla työnteki- jällä on oikeus saada palkallisesti vapaaksi 50- ja 60- vuotispäiväkseen sattuvat työvuoronsa.

SOV.

Kolmivuorotyössä vapaita ovat juhlapäivän kanssa sa- malle kalenterivuorokaudelle sattuvat yövuorot.

Lähiomaisen hautauspäivä tai oma hääpäivä

Työntekijällä on oikeus saada palkalliseksi vapaaksi lähiomaisen hautauspäiväksi sekä omaksi hääpäiväksi sattuva työvuoronsa.

SOV.

Lähiomaisena pidetään avio- tai avopuolisoa, lapsia ja ottolapsia, vanhempia, isovanhempia, veljiä ja sisaria sekä avio- tai avopuolison vanhempia.

Lapsen sairastuminen

Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti on äiti tai isä oi- keutettu palkalliseen poissaoloon lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi välttämättömän, lyhyen tilapäisen pois- saolon ajalta.

Poissaolon edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä tai sairastuneen lapsen äiti tai isä on yksinhuoltaja.

Poissaoloajalta maksetaan palkka myös, jos toinen ansiotyössä oleva puoliso ei sairauden, matkan, työskentelystä, opiskelusta tai koulutukseen osallistumisesta johtuvan toisella paikkakunnal- la asumisen, asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin ker- tausharjoituksiin osallistumisen tai muun sellaisen tilapäisen es- teen vuoksi voi hoitaa lasta eikä muuta hoitoa saada järjestetyk- si.

Poissaolosta on annettava 24.2.1 kohdan mukainen selvitys.

SOV.

Tämän kohdan 3. kappaletta sovellettaessa opiskelu rinnastetaan ansiotyöhön.

Äidin tai isän tulee ensisijaisesti pyrkiä järjestämään hoito. Huoltajan tulee esittää selvitykseksi poissaolon välttämättömyydestä tieto lapsen hoitopaikan sekä sa- massa taloudessa asuvien perheenjäsenten hoitomah- dollisuudesta ja sopivuudesta tehtävään.

Kutsunta

Lapsen sairastuessa kesken työpäivän maksetaan palkka lapsen sairastumispäivältä työvuoron loppuun. Sairastumispäivää seuraavaan poissaolopäivään so- velletaan 24.1.2 kohdan karenssiaikaa koskevia mää- räyksiä. Saman sairastumisen johdosta on vain toisella vanhemmista oikeus poissaoloon.

Lyhyellä tilapäisellä poissaololla tarkoitetaan yhden, kahden, kolmen tai neljän päivän poissaoloa. Poissa- olon pituus määräytyy kussakin tapauksessa erikseen ottaen huomioon muun muassa hoidon järjestämis- mahdollisuudet ja sairauden laatu.

Palkallinen poissaolo on työssäolon veroista aikaa vuosiloman pituutta määrättäessä.

Mikäli lapsen vanhemmat ovat saman työnantajan pal- veluksessa vuorotyössä ja vanhempien työvuorot osu- vat peräkkäin, varataan kotona olevalle vanhemmalle mahdollisuus ilman palkan menetystä hoitaa äkillisesti sairastunutta lasta, kunnes toinen vanhemmista palaa työvuoroltaan kotiin. Palkallisen poissaolon pituus on tällöin edestakaiseen työmatkaan kuluva aika.

Lapsen sairastumisessa noudatetaan 24.2.3 kohdan sairauspoissaoloa omalla ilmoituksella koskevia mää- räyksiä.

Työnantajalla on tarvittaessa oikeus vaatia työntekijältä poissaolosta 24.2.1 kohdan mukainen selvitys.

Yrityskohtaiset ohjeet oman sairauden ilmoittamisesta koskevat myös lapsen sairaudesta ilmoittamista.

Työntekijä saa palkalliseksi vapaaksi kutsuntapäiväksi tai valin- tatilaisuuspäiväksi sattuvan työvuoronsa sekä on oikeutettu pal- kalliseen poissaoloon kutsuntaan liittyvään lääkärintarkastuksen ajalta.

Reservin harjoitukset

Reservin harjoitusten ajalta työnantaja maksaa palkkaa siten, et- tä työntekijä saa reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.

SOV.

Vuorovapaat kuluvat reservin harjoitusten aikana. Työntekijä saa vuorovapaajaksoilta normaalin palkan sekä valtion maksaman reserviläispalkan.

Poissaoloajan palkka ja poissaolosta ilmoittaminen

Tässä pykälässä tarkoitettu poissaoloajan palkka maksetaan, kuten sairausajan palkasta on 24.7.1 kohdassa määrätty.

SOV.

Maksaminen edellyttää, että poissaolo sattuu työnteki- jän säännöllisen työvuoron ajalle.

Työntekijän on ilmoitettava poissaolostaan työnantajalle viipy- mättä siitä tiedon saatuaan ja hoidettava poissaolonsa tarpee- tonta työajan menetystä välttäen.

Vaikeasti sairaan lapsen hoito

Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa sairausvakuutuslain 10 luvun 2 §:n 3 momentissa tarkoitettua vaikeaa sairautta tai vammaa (valtioneuvoston päätös 1335/04), on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.

V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

Työntekijän sairastuminen, tapaturma, äitiysvapaa ja lääkärintarkastukset

Sairausajan palkka

24.1.1 Oikeus sairausajan palkkaan

Työntekijällä, joka sairauden tai tapaturman johdosta on estynyt tekemästä työtä, on oikeus sairausajan palkkaan tässä kohdas- sa määrätyllä tavalla.

24.1.2 Työsuhde on kestänyt vähemmän kuin 6 kuukautta

Työntekijällä, jonka työsuhde on kestänyt vähemmän kuin 6 kuukautta maksetaan palkka toisen sellaisen sairauspäivän alus- ta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä tai vuoro- vapaa enintään siihen saakka, kunnes sairausvakuutuslain mu- kainen oikeus sairauspäivärahaan alkaa. Sairausajan palkka maksetaan myös odotuspäivältä (karenssipäivä) sairauden ai- heuttaman työkyvyttömyyden jatkuttua koko sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan.

Sairausajan palkkaa ei kuitenkaan makseta, jos sama sairaus uusiutuu 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta on viimeksi suo- ritettu sairausvakuutuslaissa tarkoitettua päivärahaa.

SOV.

Sairauden alkaessa kesken työvuoron, maksetaan palkka vuoron loppuun ja odotuspäivä on seuraava työpäivä tai vuorovapaa.

Työntekijällä, joka työssä sattuneen tapaturman johdosta on es- tynyt tekemästä työtä, on oikeus sairausajan palkkaan enintään 35 päivän pituiselta ajanjaksolta.

24.1.3 Työsuhde on kestänyt vähintään 6 kuukautta

Jos työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään kuusi kuu- kautta, on työntekijällä oikeus saada sairausajan palkka enin-

tään 35 päivän pituiselta ajanjaksolta työkyvyttömyyden alka- mispäivästä lukien.

Vastaavasti ajanjakso on:

- 42 päivää työsuhteen kestettyä vähintään viisi vuotta ja

- 56 päivää työsuhteen kestettyä vähintään kymmenen vuotta.

SOV.

Kesken työvuoroa sairastuneelle maksetaan palkka työvuoron loppuun ja 35, 42 tai 56 vuorokauden jakso alkaa seuraavasta päivästä. Sairauden päättyessä vuo- rovapaiden aikana ja työntekijän sairastuttua uudelleen selvästi tervehtymisensä jälkeen alkaa uusi sairausajan palkanmaksujakso. Palkka maksetaan myös silloin, kun kysymyksessä on sairausvakuutuslaissa tarkoitettu saman sairauden uusiutuminen.

Sairaudesta annettava selvitys

24.2.1 Lääkärintodistuksen esittäminen

Sairausajan palkanmaksu edellyttää, että työntekijä esittää vaa- dittaessa sairaudestaan lääkärintodistuksen tai poissaolostaan terveydenhoitoviranomaisen määräyksen.

SOV.

Paikallisesti voidaan sopia, että työterveyshoitajan an- tama todistus on riittävä peruste sairausajan palkan maksamiseksi.

24.2.2 Lääkärintodistuksen esittäminen saman sairauden uusiutuessa

Saman sairauden uusiutuessa vähintään 6 kuukautta kestäneis- sä työsuhteissa enintään 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jol- loin viimeksi maksettiin sairausajan palkkaa tai sairauspäivära- haa, on sairausajan palkan maksamisen edellytyksenä se, että työntekijä esittää yrityksen työterveyslääkärin tai työnantajan hy-

väksymän muun lääkärintodistuksen sairaudestaan työnantajan vaatiessa.

Xxxxxxx työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkä- rintodistusta ja osoittaa työntekijän toisen nimetyn lääkärin tar- kastettavaksi, on työnantajan korvattava tästä aiheutuva lääkä- rintodistuspalkkio.

24.2.3 Sairauspoissaolo omalla ilmoituksella

Edellä 1 kohdassa määrätystä poiketen työntekijällä on oikeus siitä itse ilmoittamalla olla sairauden vuoksi poissa työstä ja saa- da sairausajan palkkaa enintään kolmen vuorokauden pituiselta ajanjaksolta.

Pidemmän sairaudesta johtuvan poissaolon yli kolmen päivän osuudesta tulee antaa 1 kohdan mukainen selvitys.

Sairauspoissaolo omalla ilmoituksella on mahdollista seuraavia periaatteita noudattaen:

- sairauspoissaolosta ilmoitetaan viipymättä suullisesti esimie- helle ja työhön palatessaan työntekijä allekirjoittaa selvityksen poissaolonsa syystä,

- tarvittaessa työnantajalla on oikeus määrätä työntekijä työter- veyslääkärin tarkastettavaksi,

- tässä määräyksessä todettujen periaatteiden vastaisen me- nettelyn seurauksena työntekijä menettää oikeuden olla omal- la ilmoituksellaan sairauden vuoksi pois työstään.

SOV.

Sairauspoissaolo omalla ilmoituksella edellyttää työpai- kalla työhönpaluukeskustelun mahdollistamista sen selvittämiseksi, ovatko poissaolot työstä johtuvia.

Äitiys- ja isyysvapaan palkka

Työsuhteen jatkuttua vähintään kuusi kuukautta, maksetaan äi- tiysvapaalla olevalle työntekijälle palkka 35 työpäivältä ja jos työsuhde on jatkunut vähintään 5 vuotta 45 työpäivältä.

Keskeytymättömässä vuorotyössä (tam 37) palkka maksetaan työvuorosta riippumatta seuraavasti:

Työsuhde vähintään 6 kk:

30 työpäivän palkka kta:n mukaan

5 vuorovapaan palkka kta:n mukaan

5 työpäivältä su-korotusosuus kta:n mukaan

Työsuhde vähintään 5 v:

38 työpäivän palkka kta:n mukaan

7 vuorovapaan palkka kta:n mukaan

6 työpäivältä su-korotusosuus kta:n mukaan

Äitiysvapaan palkka maksetaan 4 ensimmäisenä palkanmaksu- päivänä äitiysvapaan alusta lukien siten, että kunakin palkkapäi- vänä suoritetaan yksi neljäsosa palkan kokonaismäärästä.

Adoptoitaessa alle 7-vuotias lapsi maksetaan toiselle, kotiin jää- välle adoptiovanhemmalle palkkaa edellä mainitulla tavalla. Pal- kan maksaminen edellyttää, että työntekijällä on oikeus van- hempainrahaan ja että työntekijä noudattaa sen nostamista kos- kevia säännöksiä.

Työsuhteen jatkuttua kuuden kuukauden ajan maksetaan isyys- vapaalla olevalle työntekijälle palkka isyysrahakauden kuudelta ensimmäiseltä työpäivältä. Isyysvapaan palkka maksetaan kes- kituntiansion mukaan.

Muilta osin tässä kohdassa määrätyn palkan maksamiseen so- velletaan 24.7 kohdan määräyksiä.

Lääkärintarkastukset

Työnantaja korvaa 24.7. kohdan mukaisesti ansionmenetyksen sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkäritarkastuksen ja tarkastukseen liittyvän lääkärin määräämän laboratorio- tai rönt- gentutkimuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella.

Ansionmenetys korvataan myös seuraavissa tapauksissa:

- Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan työnteki- jän sairaus.

- Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuoro- kauden kestäneen työkyvyttömyyden ajalta.

- Työntekijä on otettu sairausoireiden vuoksi sairaalaan tarkkail- tavaksi tai tutkittavaksi.

- Kroonisen sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyttäen, että kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi.

- Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työntekijän on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen.

- Hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen asianomaisen erikois- alan lääkärin tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi.

- Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittele- miseksi tarpeellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lää- kärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.

- Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta.

Työnantaja korvaa raskaana olevalle työntekijälle ansionmene- tyksen sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edel- lytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta, ellei työnteki- jä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella.

Xxxxxxxxxx suorittaminen edellyttää, että lääkärintarkastus sekä mahdollinen laboratorio- tai röntgentutkimus on järjestetty työ- ajan tarpeetonta menetystä välttäen. Mikäli työntekijä saa lääkä- rintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansion- menetyksestä suoriteta.

Korvausta ei suoriteta myöskään sairausajan palkkamääräysten edellyttämänä karenssipäivänä suoritetun lääkärintarkastuksen ajalta, jos työntekijän työsuhde on kestänyt vähemmän kuin kuusi kuukautta.

Lakisääteiset terveystarkastukset

Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen työsuhteen aikana suoritettavasta terveystarkastuksesta tai tutkimuksesta sekä siihen liittyvistä matkoista hänen menettämiään säännölli- siä työtunteja vastaavalta ajalta, kun kyseessä on

- lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston päätöksen (1484/01) tarkoittama ja työterveyshuollon toimin- tasuunnitelmassa hyväksytty toimenpide,

- nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/93) tai säteily- laissa (592/91) tarkoitettu toimenpide tai

- työterveyshuoltolain (1383/01) edellyttämä tarkastus, joka joh- tuu työntekijän siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtä- vään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan.

Työntekijälle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuk- sessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Muulla paikkakunnalla tehtävästä tutkimuksesta tai jälkitarkastuksesta maksaa työnan- taja myös päivärahan.

Työntekijän vapaa-aikana tehdyn tarkastuksen ajalta maksetaan työntekijälle korvauksena ylimääräisistä kuluista sairausvakuu- tuslain mukaista vähimmäispäivärahaa vastaava summa.

Hammassairaudet

Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, maksetaan työnteki- jälle ansionmenetyksen korvaus 24.7. kohdan mukaisesti hoito- toimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

Sairausajan palkan maksaminen ja päivärahojen yhteensovitus

24.7.1 Sairausajan palkan maksaminen

Sairausajan palkka maksetaan kausipalkkana, jonka lisäksi maksetaan työtuntijärjestelmän mukaiset vuorotyö- ja saunalisät.

Suorituspalkkatyötä tekevälle työntekijälle maksetaan kausipal- kan lisäksi keskimääräinen lisien ja palkkioiden osuus.

SOV.

Aika- ja suorituspalkkatyötä tehneelle työntekijälle maksetaan sairausajan palkka sen palkkausmuodon mukaan, jossa enin osa palkkakauden säännöllisen työajan työtunneista on tehty.

Sairausajan palkka maksetaan korotettuna työtuntijärjestelmän mukaiselta sunnuntailta, arkipyhältä ja 16.8 kohdan 2. kappa- leessa tarkoitetulta ajanjaksolta ja juhannusviikon torstain klo

22.00 ja juhannusaaton klo 06.00 sekä jouluaatonaaton klo

22.00 ja jouluaaton klo 06.00 väliseltä ajalta.

Sairausajan palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aikaansaanut sairauden tai tapaturman tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.

SOV.

Ammattiosastojen ja niiden luottamusmiesten tulee toimia väärinkäytösten estämiseksi.

Sairausajan palkkaetuuksien väärinkäyttö saattaa joh- taa työsopimuslain säännösten perusteella työsopi- muksen päättämiseen.

24.7.2 Päivärahojen yhteensovitus

Xxxxxxxxxxx ja äitiysvapaan palkasta vähennetään, mitä työnte- kijä saa samalta ajanjaksolta päivä-, äitiys-, isyys- tai vanhem- painrahana taikka siihen verrattavana muuna korvauksena lain

tai sopimuksen perusteella. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oi- keutta vähentää korvausta palkasta siltä osin kuin se maksetaan työntekijälle hänen kokonaan tai osaksi itse kustantamansa va- paaehtoisen vakuutuksen perusteella.

Siltä ajalta, jolta työnantaja on työntekijälle maksanut sairaus- ajan tai äitiysvapaan palkan, on hän oikeutettu nostamaan itsel- leen palautuksena työntekijälle tulevan edellisen kappaleen mu- kaisen päivä- tai äitiysrahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.

SOV.

Ajanjaksolta, jolta työnantaja maksaa sairausajan palk- kaa, maksetaan sairausvakuutuslain ja tapaturmava- kuutuslain mukainen päiväraha työnantajalle myös vuo- rovapaiden ajalta.

Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäi- sempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan- tai äitiysvapaan pal- kasta se päiväraha tai sen osa, mikä työntekijän laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.

Vuosilomat Vuosilomalaki‌

Työntekijän vuosilomiin nähden noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja tätä työehtosopimusta.

SOV.

Kohdan 25.5 mukaista ansiota laskettaessa loman määräytymisvuosi on 1.4. – 31.3. aikaa vastaavat palk- kakaudet (II, III, IV ja I tilastovuosineljännes).

Kohdan 25.5 mukaista keskituntiansiota laskettaessa palkkakaudelle, jossa on sekä työtä että vuosilomaa,

kausipalkka jaetaan työtuntijärjestelmän työvuorojen ja loma-aikaan sisältyvien vuorovapaiden suhteessa.

Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

SOV.

Vuosilomalain 24 §:n mukaan ilman työntekijän suos- tumusta ei työnantaja saa määrätä lomaa tai sen osaa alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, mikäli tämä johtai- si lomapäivien lukumäärän vähenemiseen. Tätä mää- räystä on tulkittava siten, että vuosiloma ei saa alkaa työntekijän vapaapäivänä, jos vuosilomaan kuuluvien tai siihen liittyvien vapaapäivien lukumäärä vähenisi.

Mikäli työntekijän vuosiloma alkaa tai päättyy kesken neljän yövuoron, työntekijää ei kutsuta työhön vajaaksi yövuoroksi ja kausipalkka maksetaan täytenä. Vuosi- loma ei kulu työaikamuodoissa 37, 17 ja 27 tes- seisokkina.

Työssäolopäivien veroiset päivät

Työssäolon veroisia päiviä vuosiloman pituutta laskettaessa ovat vuosilomalaissa määrättyjen työssäolopäivien lisäksi:

- ammattiyhdistyskoulutukseen enintään yhden kuukauden pi- tuisiin kursseihin käytetyt työpäivät;

- tämän sopimuksen 6 §:ssä tarkoitetut vuorovapaat;

- Paperiliiton liittokokoukseen, liittovaltuustoon tai hallituksen kokoukseen sekä SAK:n edustajiston kokoukseen osallistumi- sen ajalle sattuvat työvuorot. Työntekijän tulee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osal- listumiseen tarvitsemastaan ajasta;

- enintään 12-tuntisia työvuoroja koskevan paikallisen sopimuk- sen perusteella annettavat tasaamisvapaat.

Loma keskeytymättömässä vuorotyössä (tam 37)

25.3.1 Loma vaihtoehdossa 1, jossa kesäajaksi vuoro jaetaan enintään viiteen ryhmään

Jokainen vuoron ryhmä saa 26 vuorokauden yhdenjaksoisen vapaan 18.5. – 16.9. välisenä aikana. Vapaajaksoon sisältyy vuosilomalain mukaisia lomapäiviä. Vuorojen sisällä toteutetaan lomien kierto enintään 106 vuorokauden aikana. Loppuosa lo- masta annetaan seuraavan 14 vuorokauden vuorovapaajakson tai kahden 6 vuorokauden vuorovapaajaksojen aikana.

Työntekijällä, joka on oikeutettu 30 lomapäivään, saattaa olla lomapäiviä enemmän kuin kesän 26 vuorokauden vapaan ja syksyn kahden 6 vuorokauden vuorovapaajaksoissa on vuosi- lomalain mukaisia arkipäiviä. Jäljelle jäävät lomapäivät annetaan seuraavan 6 vuorokauden vuorovapaajakson aikana siten, ettei- vät vuorovapaa ja lomapäivä kulu samanaikaisesti (= merkkaus- loma).

Työvuorojärjestelmän määräytyessä edellä 6.8.3 kohdassa tar- koitettuna lyhyenä kiertona jokainen vuoron ryhmä saa 24 vuo- rokauden yhdenjaksoisen vapaan 18.5. – 16.9. välisenä aikana. Vapaajaksoon sisältyy vuosilomalain mukaisia lomapäiviä. Vuo- rojen sisällä toteutetaan lomien kierto enintään 104 vuorokauden aikana. Loppuosa lomasta annetaan seuraavan neljän vapaa- jakson aikana.

Työntekijällä, joka on oikeutettu 30 lomapäivään, saattaa olla lomapäiviä enemmän kuin kesän 24 vuorokauden vapaassa ja syksyn neljässä vuorovapaajaksossa on vuosilomalain mukaisia arkipäiviä. Jäljelle jäävät lomapäivät annetaan seuraavien va- paajaksojen aikana siten, etteivät vuorovapaa ja lomapäivä kulu samanaikaisesti (= merkkausloma).

SOV.

Työntekijällä, jolla on oikeus 30 lomapäivään jää syk- syn 14 vrk:n vapaajaksoon yleensä 8 - 12 lomapäivää. Loput jaksoon sisältyvästä 14 vrk:n vapaasta on työ- vuorojärjestelmän mukaisesti vuorovapaapäiviä.

Mikäli em. järjestelyjen johdosta vuorovapaita jää antamatta, menetellään näiden vuorovapaiden suhteen 6.8.8 kohdan mu- kaisesti.

25.3.2 Loma vaihtoehdossa 2, jossa kesäajaksi muodostetaan kuudes vuoro

Kukin vuoro saa yhtäjaksoisen 22 vuorokauden vapaan 26.5. –

4.9. välisenä aikana, johon sisältyy vuosilomalain mukaisesti lo- mapäiviä.

Loppuosa vuosilomasta annetaan seuraavan 14 vuorokauden vuorovapaajakson tai seuraavien kolmen 6 vuorokauden vuoro- vapaajaksojen aikana. Työntekijällä, joka on oikeutettu 30 loma- päivään, saattaa olla lomapäiviä enemmän kuin kesän 22 vuoro- kauden vapaan ja syksyn 14 vuorokauden tai kolmen 6 vuoro- kauden vuorovapaajaksoissa on vuosilomalain mukaisia arkipäi- viä. Jäljelle jäävät lomapäivät annetaan seuraavan 6 vuorokau- den vuorovapaajakson aikana siten, etteivät vuorovapaa ja lo- mapäivä kulu samanaikaisesti (= merkkausloma).

Mikäli em. järjestelyjen johdosta vuorovapaita jää antamatta, menetellään näiden vuorovapaiden suhteen 6.8.8 kohdan mu- kaisesti.

Esimerkki: Keskeytymättömässä vuorotyössä syksyllä olevat lo- mat toteutetaan seuraavasti (6. vuoro kesäaikana).

Ansaittuja lomapäiviä 30
Työvuorot	1	2	3	4	5
100 vrk:n jakson lomapäivien lukumäärä	15	18	18	18	18

Syksyn varsinaisen lomajakson lomapäivien lukumäärä (3x20 vrk:n jakso)

Merkkauslomajakso

Työvuoro seisokki/työvuoro/lomapäivä

Varsinainen syksyn	A	L	-	Y	I
lomajakso	A	L	L	Y	I
	-	A	L	Y	I
	I	A	-	Y	-
	I	A	-	-	Y
	I	A	L	L	Y
	I	-	A	L	Y
	-	I	A	L	Y
	Y	I	A	V	-
	Y	I	A	-	L
	Y	I	-	A	L
	Y	-	I	A	-
	-	Y	I	A	L
	L	Y	I	A	L
	L	Y	I	-	A
	L	Y	-	I	A
	L	-	Y	I	A
	-	L	Y	I	A
	A	-	Y	I	-
	A	L	Y	-	I
	A	L	-	Y	I
Merkkauslomajakso	A	-	L	Y	I
	-	A	V	Y	I
	I	A	V	Y	-
	I	A	V	-	Y
	I	A	-	-	Y
	I	-	A	V	Y
	-	I	A	V	Y
	Y	I	A	V	-

Y	I	A	-	-
Y	I	-	A	V
Y	-	I	A	V
-	Y	I	A	V
L	Y	I	A	-
V	Y	I	-	A
L	Y	-	I	A
L	-	Y	I	A
-	-	Y	I	A

25.3.3 Loman sijoittaminen 24 lomapäivään oikeutetuilla

Työntekijälle, joka on oikeutettu 24 lomapäivän vuosilomaan, jää syksyllä olevan vuosiloman osan yhteyteen yleensä 2 - 8 loma- päivää. Koska em. vapaajaksoihin sisältyy yleensä enemmän arkipäiviä kuin vuosilomalain mukaisia lomapäiviä on jäljellä, on työntekijä velvollinen tulemaan työhön vapaajakson alku- tai lop- puajaksi. Työpäivien lukumäärä on sama kuin vapaajakson alku- tai loppuosaan sisältyvien vuorovapaiden lukumäärä.

25.3.4 Loman antaminen tuotantoseisokin yhteydessä

Tuotannollisista syistä aiheutuneen seisokin johdosta voidaan vuosiloma antaa yhdenjaksoisena. Lomasta voi tällöin olla 26.5.

– 4.9. jakson ulkopuolella enintään kuusi lomapäivää. SOV.

Maininta vuosiloman yhdenjaksoisuudesta tarkoittaa 24 lomapäivää. Niille työntekijöille, jotka eivät saa vuosi- lomaa tai loma-ajan palkkaa yhtä pitkältä ajalta kuin töiden keskeytys kestää, pyritään järjestämään työtä, jos he ennen loman alkamista ilmoittavat sitä halua- vansa.

Tuotannollisista syistä toimeenpantava tuotantoseisokki voidaan järjestää paikallisesti sopimalla jakamalla kesäaikana annettava vuosiloma kahteen osaan. Tällöin työntekijän toisen yhdenjak- soisen vuosiloman osan vähimmäispituus on 12 lomapäivää.

25.3.5 Vuosiloman siirto työntekijän sairastuessa

Työntekijän sairastuessa ennen vuosilomaa tai sen aikana loma siirretään vuosilomalain mukaisesti hänen pyynnöstään. Sai- rauspoissaolo omalla ilmoituksella ei oikeuta vuosiloman siir- toon.

Näissä tapauksissa sairausajan palkka maksetaan työtuntijärjes- telmässä olevien vuorovapaiden mukaisesti. Tällöin vuorovapaat eivät kulu.

SOV.

Nämä työtuntijärjestelmän vuorovapaat luetaan sään- nöllisten työvuorojen veroisiksi vuorovapaita ansaitta- essa. Vastaavasti siirretyn loman ajalta vuorovapaita ei ansaita silloin, kun loma pidetään saman verotusvuo- den aikana.

Työntekijän sairastuessa ennen syksyllä olevaa merk- kauslomaa voidaan loma siirtää kuluvan verotusvuoden vuorovapaajaksoihin siten, ettei siirto vaikuta työnteki- jän vuosilomapäivien lukumäärään.

Lomallelähtöraha

Työntekijälle maksetaan toukokuun toisena palkanmaksupäivä- nä lomallelähtörahana 13 tunnin palkka kultakin vuosilomaan oi- keuttavalta kuukaudelta.

Lomallelähtörahan laskentaperuste on I vuosineljänneksen jäl- keen 3. palkkakauden alkaessa voimassa oleva keskituntiansio korotettuna 3,4 prosentilla. Mikäli edellä mainittua I neljänneksen keskituntiansiota ei ole käytettävissä, käytetään maksuhetkellä voimassa olevaa keskituntiansiota (15 §).

SOV.

Työntekijän siirtyessä samassa yrityksessä toisen työ- ehtosopimuksen piiristä paperiteollisuuden sopimuksen piiriin, maksetaan hänelle lomallelähtörahaa (13 x kta/

kukin lomaan oikeuttava kuukausi) niiltä kuukausilta, joilta työntekijään on sovellettu tätä sopimusta.

Työntekijän siirtyessä samassa yrityksessä pysyvästi paperiteollisuuden sopimuksen piiristä toisen työehto- sopimuksen piiriin työsuhteen katkeamatta, maksetaan hänen siirtyessään lomallelähtöraha (13 x kta/kukin vuosilomaan oikeuttava kuukausi).

Loma-ajan palkanmaksu

Kausipalkka maksetaan loma-aikana normaaleina palkanmak- supäivinä. Kausipalkan kertoimena käytetään sen palkkakauden kerrointa, jolloin loma alkoi.

Työntekijän loman alkaessa palkkakausien vaihteessa käytetään kertoimena päättyneen palkkakauden kerrointa.

SOV.

Mikäli työntekijän vuosiloman aikana astuu voimaan palkankorotus, korotetaan loman aikana maksettavia kausipalkkoja vastaavasti.

Loma-ajan palkan laskenta

Yrityksessä, joka liittyy työnantajaliiton jäseneksi kesken loman- määräytymisvuotta, tulee alla oleva laskentatapa voimaan liitty- mistä seuraavan lomanmääräytymisvuoden alusta.

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus

1) Työntekijäin vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentape- rusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmää- räytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai mak- settavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.

2) Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kerto- malla hänen 1) kohdassa tarkoitettu keskituntiansionsa vuosilo- malain 5 ja 6.1 §:ssä tarkoitettujen lomapäivien lukumäärän pe-

rusteella määräytyvällä seuraavasta taulukosta ilmenevällä ker- toimella:

Lomapäivien kerroin lukumäärä

2	16,0
3	23,5
4	31,0
5	37,8
6	44,5
7	51,1
8	57,6
9	64,8
10	72,0
11	79,2
12	86,4
13	94,0
14	101,6
15	108,8
16	116,0
17	123,6
18	131,2
19	138,8
20	146,4
21	154,4
22	162,4
23	170,0
24	177,6
25	185,2
26	192,8
27	200,0
28	207,2
29	214,8
30	222,4

Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan ker- rointa luvulla 7,2 lomapäivää kohden.

Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuoro- kautinen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosi- lomapalkka ja lomakorvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.

Työssäolon veroinen aika

Vuosiloman pituutta määrättäessä työssäolon veroiseksi luetaan aika, jolloin työntekijälle on annettu vapautusta työstä oman ammattiliittonsa liittokokoukseen tai liittovaltuuston taikka Paperi- liitto r.y.:n hallituksen tai näitä vastaavan hallintoelimen kokouk- seen osallistumista varten. Samoin pidetään työssäolon veroise- na myös aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen Ammattiliit- tojen Keskusjärjestö SAK r.y:n edustajiston kokoukseen osallis- tumista varten. Työntekijän tulee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitse- mastaan ajasta.

Lomapalkan tasauserä

Työntekijälle maksetaan lomapalkan tasauseränä heinäkuun en- simmäisenä palkanmaksupäivänä 25.5 kohdan mukaan lasketun lomapalkan ja loma-ajalta maksettavien kausipalkkojen erotus.

Lomapalkan tasauserä määritetään vähentämällä 25.5 kohdan mukaan lasketusta lomapalkasta loma-ajan kausipalkkoja vas- taava laskennallinen rahamäärä. Vähennettävän rahamäärän suuruus lasketaan kertomalla lomapäivien lukumäärä luvulla 6,67 ja työntekijän tasauserän maksua edeltävän palkkakauden alussa voimassaolevalla kausipalkan tuntipalkkatekijällä.

Työntekijän työsuhteen päättyessä lomapalkan tasauserän mak- samisen jälkeen, mutta ennen kaikkien päättyneen lomanmää- räytymisvuoden vuosilomapäivien pitämistä, lomakorvauksesta vähennetään jo maksettu tasauserä ja pidetyn vuosiloman ajalta maksetut kausipalkat.

Lomakorvaus työsuhteen päättyessä

Työsuhteen päättyessä lomakorvaus maksetaan 25.5 kohdan mukaan lasketun lomapalkan mukaisesti. Lisäksi maksetaan lo- mallelähtörahana kultakin vuosilomalain lomaan oikeuttavalta kuukaudelta 13 tunnin palkka voimassa olevan keskituntiansion (15 §) mukaan.

Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen vä- lillä sovittu.

VI NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

Neuvottelujärjestysmääräykset

Jos tämän työehtosopimuksen, jonkin muun työehtosopimukse- na noudatettavan liittojen välillä solmitun sopimuksen tai edellä mainittujen sopimusten perusteella paikallisesti sovittujen työeh- tosopimuksen osana noudatettavien sopimusten tulkinnasta syn- tyy erimielisyyttä, tulee paikallisten osapuolten pyrkiä selvittä- mään erimielisyys neuvottelemalla paikallisesti.

Myös muut kuin edellä mainitut erimielisyydet tulee pyrkiä selvit- tämään neuvottelemalla paikallisesti.

Mikäli paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, laaditaan asiasta erimielisyysmuistio. Muistiossa selvitetään lyhyesti eri- mielisyyden sisältö ja osapuolten kannat siihen. Paikalliset osa- puolet allekirjoittavat muistion ja lähettävät sen liitoille.

Toisen liiton esittäessä neuvotteluja tässä kohdassa tarkoitetus- sa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

Liittojen välisen neuvottelun tuloksesta laaditaan pöytäkirja tai erimielisyyspöytäkirja, mikäli asian ratkaisusta ei päästä yhteis-

ymmärrykseen. Liitot voivat harkintansa mukaan myös palauttaa asian paikallisesti neuvoteltavaksi.

Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen edellä 1. kappaleessa mainituista asioista, voidaan ne saattaa työtuomioistuimen rat- kaistavaksi. Työehtosopimuksen tulkinnasta johtuvat erimieli- syydet voidaan saattaa työtuomioistuimen sijasta liittojen välillä allekirjoitetun välimiesmenettelypöytäkirjan mukaisesti välimies- oikeuden ratkaistavaksi. Työtuomioistuinlain estämättä voidaan työrauhakanteeseen nostettu vastakanne saattaa työtuomiois- tuimen tutkittavaksi, vaikka asiasta ei osapuolten kesken ole neuvoteltu.

Liittojen edustajat voivat toisen tai molempien paikallisten osa- puolten pyynnöstä osallistua tämän työehtosopimuksen sovel- tamispiirissä olevilla työpaikoilla käytäviin työnantajan ja työnte- kijäpuolen välisiin neuvotteluihin, vaikka osapuolet eivät ole teh- neet erimielisyysmuistiota. Osallistumisesta paikallisiin neuvotte- luihin tulee ilmoittaa hyvissä ajoin etukäteen toiselle liitolle. Mikä- li tämä ei ole asian kiireellisyyden ja ennalta arvaamattomuuden vuoksi mahdollista, on osallistumisesta kuitenkin tiedotettava ennen neuvottelujen alkamista. Ilmoituksen tulee sisältää tieto neuvottelupäivästä ja neuvoteltavasta asiasta. Neuvottelut voi- daan pitää siinäkin tapauksessa, ettei toinen liitoista lähetä edustajaansa neuvotteluihin. Ellei näin ilmoitetuissa neuvotte- luissa päästä yksimielisyyteen, menetellään tämän pykälän eri- mielisyyksien sovittelua koskevien määräysten mukaisesti.

Paperiliiton toimitsijalla on oikeus käydä tutustumassa tämän työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevien työpaikkojen olo- suhteisiin ilmoitettuaan tästä asianomaisen työpaikan johdolle.

VII SUHDEMÄÄRÄYKSET

Luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ja ammattiosaston toimihenkilöt

Paperiteollisuuden yleissopimuksen soveltaminen

Paperiteollisuuden yleissopimuksen lisäksi luottamusmiehiin, työsuojeluvaltuutettuihin ja ammattiosaston toimihenkilöihin nou- datetaan tämän pykälän määräyksiä.

Pääluottamusmies

28.2.1 Tehtävät ja toimialue

Paperiliiton paikallisen ammattiosaston ja työnantajan yhdys- miehenä toimii työpaikan pääluottamusmies tai hänen estyneenä ollessaan varapääluottamusmies.

Pääluottamusmiehen tehtävänä on toimia ammattiosaston edus- tajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

Pääluottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työn- tekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä ky- symyksissä. Pääluottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoi- minnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Tehtäväänsä valitun pääluottamusmiehen asema säilyy muut- tumattomana tuotantolaitoksen tai sen osan luovutuksesta, su- lautumisesta, yhtiöittämisestä tai niihin verrattavasta olennaises- ta organisaatiomuutoksesta huolimatta. Mikäli organisaatiomuu- toksessa syntyy eri konserniin kuuluvia yhtiöitä, säilyttää pää- luottamusmies asemansa, jos paikallisesti ammattiosaston ja työnantajien kesken niin sovitaan.

Mikäli pääluottamusmies ei säilytä edellisessä kappaleessa tar- koitetusta syystä asemaansa, noudatetaan paperiteollisuuden yleissopimuksen 4.3.6 kohdan jälkisuojaa koskevaa määräystä.

Pääluottamusmiehen vaihtuessa voivat ammattiosasto ja työn- antajat sopia siitä, että pääluottamusmiehen toimikauden aikana tapahtuneista työnantajan organisaatiomuutoksista huolimatta, ammattiosasto voi valita yhteisen pääluottamusmiehen edusta- maan yhdellä tehdasalueella toimivien ja samaan konserniin kuuluvien yritysten palveluksessa olevia työntekijöitä.

Jos sama henkilö valitaan sekä pääluottamusmieheksi että työ- suojeluvaltuutetuksi, hänen oikeutensa työstä vapautukseen ja lisäkorvaukseen määräytyy laskemalla yhteen työntekijöiden lu- kumäärään perustuvat työehtosopimuksen 28.2.2 ja 28.4.2 koh- tien mukaisen työstä vapautusajat ja 28.6.1 ja 28.6.4 kohtien mukaiset lisäkorvaukset.

28.2.2 Työstä vapautus

Pääluottamusmies, joka edustaa vähintään 250 työntekijää, on vapautettu työstä luottamusmiestehtävän hoitamista varten.

Pääluottamusmiehelle, joka edustaa vähempää kuin 250 työnte- kijää, annetaan luottamusmiestehtäviensä hoitamista varten vii- koittain vapaa-aikaa edustamiensa työntekijöiden lukumäärän mukaan seuraavasti:

250	vapautus kokonaan
150 – 249	24
100 – 149	20
alle 100	8

Pääluottamusmiehen ja työnantajan välillä voidaan sopia työstä vapautusaika kokonaan tai osittain maksettavaksi lisäkorvauk- sena.

Pääluottamusmies on luottamustehtäviensä hoitamista varten tai muutoin työnantajan toimeksiannosta oikeutettu keskeyttämään työnsä tai poistumaan työpaikaltaan työnantajan suostumuksel- la. Pääluottamusmiehen tulee noudattaa säännöllistä työaikaa.

28.2.3 Siirto päivätyöhön

Vähintään 100 työntekijää edustava pääluottamusmies siirretään oman osastonsa varamieheksi päivätyöhön, jollei paikallisesti toisin sovita. Hän on tilapäisesti työnjohdon käytettävissä myös vuorotöissä. Työ, johon pääluottamusmies on siirretty, ei saa olla toisarvoista eikä hänen arvoaan alentavaa.

Jos pääluottamusmies on kokonaan työstä vapautettu, pyritään pääluottamusmiehen kanssa käytävät neuvottelut järjestämään säännöllisenä työaikana.

28.2.4 Palkan muodostaminen ja tarkistaminen

Vuorotyöstä päivätyöhön siirretylle pääluottamusmiehelle muo- dostetaan kausipalkka seuraavasti:

- keskeytymättömästä vuorotyöstä siirrettäessä 82 x keskitunti- ansio + keskimääräisenä sunnuntaikorotuksena 15 x keskitun- tiansio;

- jatkuvasta 1- ja 2-vuorotyöstä siirrettäessä 80 x keskituntian- sio + keskimääräisenä sunnuntaikorotuksena 12 x keskitunti- ansio.

Päivätyöstä tai keskeytyvistä työaikamuodoista pääluottamus- mieheksi siirtyvän työntekijän kausipalkka muodostetaan kerto- malla hänen keskituntiansionsa luvulla 80. Pääluottamusmiehen tuntipalkka lasketaan jakamalla tämän kohdan mukaan muodos- tettu kausipalkka luvulla 80.

SOV.

Pääluottamusmiehen ansion tulee seurata vähintään hänen varsinaisen ammattinsa ansion kehitystä pysy- vien palkan tai palkkaperusteiden muutosten osalta.

Tarkistukset suoritetaan samanaikaisesti kuin varsinai- sessa ammatissa. Pääluottamusmiehen varsinaisen ammatin loppuessa sovitaan, miten vastaavaa ansio- kehitystä seurataan.

28.2.5 Palkkaus luottamustehtävän päätyttyä

Luottamustehtävien päätyttyä pääluottamusmiehen palkka mää- räytyy sen tehtävän mukaan, johon hän siirtyy, ellei paikallisesti toisin sovita.

SOV.

Liitot suosittelevat, että pääluottamusmies sijoitetaan pääluottamustehtävän päätyttyä entiseen tai sitä vas- taavaan tehtävään.

28.2.6 Toimitilat

Työnantajan tulee varata vähintään 200 työntekijää edustavalle pääluottamusmiehelle tehdasalueelta tai paikallisesti niin sovit- taessa välittömästi sen läheisyydestä tarkoituksenmukainen huonetila, jossa pääluottamusmiehellä on mahdollisuus säilyttää asiakirjoja lukittavassa säilytystilassa sekä siellä häiriintymättä keskustella työntekijöiden kanssa.

Työnantaja varaa alle 200 työntekijää edustavalle pääluotta- musmiehelle mahdollisuuden käyttää tarvittaessa edellä tarkoite- tun kaltaista huonetilaa sekä antaa hänen käyttöönsä lukittavan kaapin. Pääluottamusmiehellä tulee olla mahdollisuus puhelimen käyttöön tehdasalueella.

28.2.7 Annettavat tiedot

Työntekijöiden palkkalistat on pidettävä konttoriaikana pääluot- tamusmiehen nähtävänä.

Työnantajan tulee neljännesvuosittain toimittaa pääluottamus- miehelle, työsuojeluvaltuutetulle ja asianomaisen työosaston luottamusmiehelle ylityö- ja hätätyötuntiluettelot, joita työnantaja lain mukaan on velvollinen pitämään.

28.2.8 Varapääluottamusmies

Pääluottamusmiehen estyneenä ollessa toimii hänen sijaisenaan varapääluottamusmies.

Document Metadata

Table of Contents

TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata