Kotitalouskone- ja kodintekniikkahuoltoa

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n välinen Kotitalouskone- ja kodintekniikkahuoltoa sekä palveluautomaattialaa koskeva työeh- tosopimus uudistetaan seuraavin muutoksin.

2. Sopimuskausi

Sopimuskausi on 1.2.2018 – 29.2.2020

3. Palkkaratkaisu

Vuosi 2018

1. Palkkoja korotetaan 1.5.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta 1,6 % suuruisella korotuksella.

2. Korotuksesta 0,5 % voidaan maksaa yrityskohtaisena eränä luottamusmiehen kanssa paikallisesti sopien.

3. Yrityskohtaisen erän suuruus lasketaan kuukausi- ja tuntipalkkaisten työntekijöi- den peruskuukausi- ja tuntipalkoista, siten kuin paikallisesti sovitaan.

4. Xxxx xxxxxxxxxxx kuvaajia korotetaan 1.5.2018 alkaen 1,6 %:lla.

Vuosi 2019

1. Palkkoja korotetaan 1.4.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta 1,7 % suuruisella korotuksella.

2. Korotuksesta 0,5 % voidaan maksaa yrityskohtaisena eränä luottamusmiehen kanssa paikallisesti sopien.

Yrityskohtaisen erän suuruus lasketaan kuukausi- ja tuntipalkkaisten työntekijöi- den peruskuukausi- ja tuntipalkoista, siten kuin paikallisesti sovitaan.

3. Xxxx xxxxxxxxxxx kuvaajia korotetaan 1.4.2019 alkaen 1,7 %:lla.

Yrityskohtainen erä 2018 ja 2019

Erän tarkoituksena on tukea palkkapoliittisia tavoitteita, palkkauksen kannustavuutta ja oikeudenmukaisuutta. Työntekijöiden osaamisen ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä korotusten jakamisessa.

Yrityskohtainen erä käytetään ensisijaisesti työntekijöiden mahdollisten palkkaerojen tarkistuksiin ottaen huomioon työntekijän ammattitaito, erityisosaaminen, monipuoli- suus ja kokemus.

Yrityskohtaisen erän jakamiseksi luottamusmiehelle annetaan riittävät ja tarpeelliset tiedot jaettavana olevasta erästä sekä selvitetään erän määräytymisperusteet ja suu- ruus.

Selvitys toteutuneesta jaosta annetaan luottamusmiehelle kirjallisesti kahden kuu- kauden kuluessa korotusajankohdasta.

3. Tekstimuutokset

4 § Työsuhteen alkaminen 1 kohta

Työsuhteen alkaessa voidaan sopia koeajasta, joka määräytyy kulloinkin voi- massaolevan työsopimuslain mukaan. Koeaikana työsuhde voidaan kummalta- kin puolen purkaa ilman irtisanomisaikaa. Tällöin lakkaa työsuhde sen työpäi- vän päättyessä, jonka aikana ilmoitus purkamisesta tehtiin.

10 § Sairausajan palkka 1 kohdan johdanto

Jos työntekijää kohtaa sairastuminen tai tapaturma, joka estää häntä tekemästä työtä eikä hän ole aiheuttanut sairauttaan tai tapaturmaa tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, hänellä on työsuhteen jatkuessa oikeus saada työnantajal- taan palkkansa kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä seuraavasti:

15 § Lomaltapaluuraha

6 kohta

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lomarahan pitämisestä palkallisena va- paana.

Lomarahavapaan ajalta työntekijä ansaitsee vuosilomaa.

Työntekijän sairastuessa lomarahavapaaseen noudatetaan vuosilomalain sää- döksiä

19 § Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu

Korvauksia korotetaan 1.5.2018 lukien 3,3 %:lla.

21 § Tilapäinen poissaolo 2.xxxxxx toinen kappale

Muulle kuin yksinhuoltajalle palkkaa maksetaan, jos molemmat huoltajat ovat ansiotyössä eikä toisella huoltajista ole ansiotyönsä ja työaikansa johdosta mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta. Tilanteeseen rinnastetaan myös se, jos toinen on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon työttömyysturva- lain mukaiseen ja työttömyysetuuksien edellytyksenä olevaan työllistymistä edistävään palveluun tai vastaavaan toimenpiteeseen osallistumisen vuoksi. Työntekijän, jonka avio- tai avopuoliso on asevelvollisuuttaan suorittamassa tai kertausharjoituksissa, rinnastetaan yksinhuoltajaan.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY

1 § Sopimuksen ulottuvuus ‌

Tällä Palvelualojen työnantajat PALTA:n sekä Palvelualojen ammattiliiton välisellä työehtosopimuksella määrätään kotitalouskone- ja kodintekniikkahuollossa sekä pal- veluautomaattialalla työskentelevien työntekijöiden työ- ja palkkaehdot.

2 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus ‌

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja erottaa työn- tekijöitä.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

3. Jos työntekijä katsoo, että hänet on vastoin tämän pykälän määräyksiä erotettu työntekijöiden järjestöön kuulumisensa vuoksi, on hänen, ennen kuin muihin toi- menpiteisiin ryhdytään, järjestönsä välityksellä pyydettävä tutkimusta asiassa.

3 § Keskusjärjestöjen ja liittojen väliset sopimukset ‌

Erikseen on sovittu seuraavista sopimuksista:

− yleissopimus (EK-SAK)

− luottamusmiessopimus (EK-SAK)

− koulutussopimus (ETL-PAM)

− suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä sekä hoitoonohjauk- sesta työpaikoilla (EK-SAK)

− työehtosopimuslain mukaisia hyvityssakkoja koskeva pöytäkirja (EK-SAK)

− yhteistoimintasopimus (EK-SAK)

Jos mainittuihin sopimuksiin tehdään työehtosopimuksen voimassa ollessa muutok- sia, noudatetaan niitä siitä päivästä lukien, jolloin allekirjoittaneet liitot ovat sopineet muutosten liittämisestä työehtosopimukseen.

4 § Työsuhteen alkaminen ‌

1. Työsuhteen alkaessa voidaan sopia koeajasta, joka määräytyy kulloinkin voimas- saolevan työsopimuslain mukaan. Koeaikana työsuhde voidaan kummaltakin puo- len purkaa ilman irtisanomisaikaa. Tällöin lakkaa työsuhde sen työpäivän päätty- essä, jonka aikana ilmoitus purkamisesta tehtiin.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot suosittelevat uusissa työsuhteissa työsopimuksen tekemistä kirjalli- sena.

2. Työnantaja tai tämän edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle työntekijälle lyhy- esti alan järjestö- ja neuvottelusuhteet ja ilmoittaa, kuka toimii työpaikan työnteki- jäin luottamusmiehenä ja missä luottamusmies on tavattavissa.

5 § Työsuhteen päättyminen ‌

1. Ellei pidemmästä irtisanomisajasta ole sovittu, noudatetaan seuraavia irtisano- misaikoja, jolloin ensimmäiseksi irtisanomispäiväksi lasketaan irtisanomista seu- raava päivä,

Työnantajan irtisanoessa työsuhteen on irtisanomisaika 1 kuukautta, jos työsuhde kestänyt enintään 1 vuoden

2 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt enintään 5 vuotta 3 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt enintään 9 vuotta 4 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt enintään 12 vuotta

5 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt enintään 15 vuotta ja 6 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt yli 15 vuotta.

Työntekijän irtisanoessa työsopimuksen on irtisanomisaika:

14 vuorokautta, jos työsuhde on kestänyt enintään 1 vuoden 1 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt enintään 10 vuotta ja 2 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta.

2. Työsuhde voidaan puolin ja toisin purkaa laissa säädetyin edellytyksin. Tällöin työsuhde päättyy välittömästi. Työsopimuksen purkamisesta koeaikana on mää- rätty tämän sopimuksen 4 pykälässä.

3. Irtisanominen ja työsuhteen purkaminen suoritetaan kirjallisesti tai muuten todis- tettavasti. Irtisanomisen syy ja työsuhteen päättymisen ajankohta on vaadittaessa ilmoitettava kirjallisesti työntekijälle.

4. Määräajaksi tehty tai muuten määräaikaisena pidettävä työsopimus lakkaa sovi- tun työkauden päättyessä ilman irtisanomista, ellei toisin ole sovittu. Jos työkau- den pituutta ei ole määrätty kalenteriajan mukaan, työnantajan on hyvissä ajoin ilmoitettava työntekijälle odotettavissa olevasta työsuhteen päättymisestä, milloin se riippuu sellaisesta seikasta, joka on työnantajan mutta ei työntekijän tiedossa.

5. Jos työntekijä jättää työnsä irtisanomisaikaa noudattamatta, lukuun ottamatta niitä tapauksia, joissa hän lain tai tämän sopimuksen mukaan on oikeutettu purkamaan työsopimuksen tai muuten lopettamaan työsuhteen ilman irtisanomisaikaa, hän on velvollinen suorittamaan työnantajalle noudattamatta jätetyn irtisanomisajan palk-

kaa vastaavan määrän. Mainittu korvaus voidaan pidättää työntekijän saatavista siten, kuin työsopimuslaissa on säädetty.

6. Työnantaja, joka ei noudata edellä mainittua irtisanomisaikaa, on velvollinen suo- rittamaan työntekijälle täyden palkan laiminlyödyltä irtisanomisajalta tai sen osal- ta. Tällöin päättyy työsuhde irtisanomisajan päätyttyä.

7. Työntekijä, joka on toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa, voidaan lomaut- taa noudattaen tämän työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden osalta 14 päivää lomautusilmoitusaikaa. Samoilla edellytyksillä kuin toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa olevat työntekijät voidaan lomauttaa ne työntekijät, jotka ovat määräaikaisissa tai muuten määräaikaisina pidettävissä työsuhteissa.

6 § Työaika ‌

1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja enintään 40 tuntia viikossa.

2. Työmarkkinakeskusjärjestöjen 14.6.2016 solmima kilpailukykysopimus 24 tunnin vuosittaisen työajan lisäämiseksi:

Vuosittaista työaikaa pidennetään 1.1.2017 lukien keskimäärin 24 tunnilla ansio- tasoa muuttamatta. Työajan lisäyksestä ei makseta erillistä korvausta eikä siitä synny korvattavaa lisä- tai ylityötä.

Osa-aikaisen työntekijän vuosittaisen työajan pidennyksen tuntimäärä lasketaan työntekijän tammikuun 1. päivän mukaisen työsopimuksessa sovitun säännölli- sen työajan suhteessa vastaavan kokoaikaiseen tuntimäärään. Määräaikaisella työntekijällä tämän kohdan mukainen vuosittainen pidennyksen tuntimäärä laske- taan suhteuttamalla työsuhteen pituus kyseisenä kalenterivuotena 12 kuukau- teen.

Työajan pidentäminen toteutetaan ensisijaisesti paikallisesti sopien, yrityksen ja henkilöstön tarpeet huomioiden.

Esimerkkejä:

Työajan pidennys voidaan toteuttaa siten, että työaikaan aiemmin sisältynyt am- matillinen tai muu työn tekemisen edellytyksenä oleva koulutus taikka työnanta- jan järjestämä muu työntekijän läsnäoloa edellyttävä tilaisuus siirretään järjestet- täväksi varsinaisen työajan ulkopuolelle palkattomana toteutettavaksi.

Uusien työntekijöiden osalta työajan pidennys voidaan käyttää myös työhön pe- rehdyttämiseen. Pidennyksen tuntimäärä suhteutetaan sovitun työajan mukaan esimerkiksi siten, että 50 prosentin työajassa voidaan järjestää perehdytystä yh- teensä 12 tuntia kolmessa 4 tunnin erässä.

Mikäli työajanpidennystavasta ei sovita paikallisesti, toteutetaan pidennys alla mainitulla tavoilla:

Täyttä viikkotyöaikaa tekevien työajan pidennys toteutetaan käyttämällä työajan lyhennysvapaiden kertymisessä 1.1.2017 voimaan tullutta uutta taulukkoa (ks. työajan lyhentämistä koskeva pöytäkirja)

37,5 tuntia viikossa tekeville kuukausipalkkaisille, työajan pidennys toteutetaan pidentämällä viikkotyöaikaa 38 tuntiin viikossa.

Alle 38 tuntia viikossa tekevien työntekijöiden työaikaa lisätään sovittuun työai- kaan suhteutetulla vuosittaisella erällä kalenterivuodessa siten, että työaikaan aiemmin sisältynyt ammatillinen tai muu työn tekemisen edellytyksenä oleva kou- lutus taikka työnantajan järjestämä muu työntekijän läsnäoloa edellyttävä tilai- suus siirtyy varsinaisen työajan ulkopuolelle palkattomana toteutettavaksi.

Työnantaja päättää edellä mainitun koulutuksen tai muun tilaisuuden ajankohdan sijoittamisesta viimeistään 2 viikkoa aiemmin noudattaen työehtosopimuksen määräyksiä työvuoroluettelon antamisesta. Vapaapäiväksi sijoitettavan työajan pidennyksen kesto on vähintään 6 tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita.

3. Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan, jos siitä etukäteen sovitaan, tilapäi- sesti pidentää, ei kuitenkaan enempää kuin tunnilla edellyttäen, että viikkotuntien lukumäärä enintään 3 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu edellä 1 kohdan mu- kaisesti määräytyvään säännölliseen viikkotyöaikaan. Tällöin siitä on sovittava viimeistään sitä päivää edeltävänä työpäivänä, jona pidennettyä työaikaa ensi kerran sovelletaan.

4. Vuorokauden säännöllinen työaika järjestetään, ellei perusteltua aihetta muuhun menettelyyn ole, lepotaukoa lukuun ottamatta yhdenjaksoisesti. Lepotauko voi- daan paikallisesti sopia puolen tunnin pituiseksi. Mikäli työntekijä saa esteettö- mästi poistua työpaikalta lepotauon aikana, ei lepotaukoa lueta työaikaan.

5. Työntekijälle annetaan työaikana sellaisena työnjohdon määräämänä aikana, jol- loin se kunkin työntekijän osalta työtä haittaamatta ja siinä keskeytystä aiheutta- matta käy päinsä, kaksi kymmenen minuutin virkistystaukoa.

6. Työviikko alkaa maanantaina.

7. Pääsiäislauantai, helatorstai sekä juhannus- ja jouluaatto samoin kuin uudenvuo- den-, loppiaisen, vapun- ja itsenäisyyspäiväviikon sekä joulun ja pääsiäisen jäl- keinen lauantai ovat vapaapäiviä, ellei yrityksen toiminnasta muuta johdu.

8. Työajan lyhentämispöytäkirja on työehtosopimuksen liitteenä.

7 § Palkat ja vaativuusluokat ‌

Yleistä

Kodintekniikka- ja palveluautomaattihuoltotyötä tekevän henkilön palkka sovitaan työnantajan ja työntekijän välisellä työsopimuksella.

Ellei työpaikalla olla yhtä mieltä kokonaispalkan määrittelystä, on jommallakummalla osapuolella oikeus pyytää liittotasolta neuvotteluapua erimielisyyden ratkaisemiseksi.

Osapuolet ovat yhtä mieltä, että henkilön, jonka tehtävänä on perehdyttää uusia työntekijöitä tai työssäoppijoita ja harjoittelijoita tai valvoa näyttötutkintoja, on oltava ennalta määrätty ja riittävästi tehtävään perehdytetty. Lisäksi henkilölle tulee varata riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseksi.”

Henkilökohtainen kokonaispalkka:

Työntekijän henkilökohtaista kokonaispalkkaa määriteltäessä tulee ottaa huomioon jäljempänä mainitut työtehtävien vaativuusryhmittely ja henkilökohtaiset palkanmää- räytymisperusteet.

Palkkausmuoto on kuukausipalkka, ellei muuta sovita.

Tehtävien vaativuusryhmittely

Ohjatut perustehtävät

Tehtävät ovat ammattitöitä, jotka suoritetaan selvien määräysten mukaisesti.

Tehtävä edellyttää ammatil- listen tietojen ja työmene- telmien tuntemusta. Työn suorittamiseen liittyy oh- jausta.

Perustehtävät

Tehtävät ovat alalle tyypilli- siä ja monipuolisia ammatti- tehtäviä. Tehtävät edellyttä- vät ammatillisten tietojen ja työmenetelmien hallintaa, joka perustuu ammattikou- lutukseen tai ammattikoke- mukseen. Työ on luonteel- taan itsenäistä.

Vaativat ammatti- ja erikois- tehtävät

Tehtävät ovat laaja-alaisia tai vaativia alan ammattiteh- täviä tai kapea-alaisia kor- keatasoisia tietotaito vaati- via erikoistehtäviä. Tehtävät edellyttävät tietojen ja taito- jen vankkaa hallintaa, joka perustuu ammattikoulutuk- seen tai hyvään ammattiko- kemukseen.

Henkilökohtaiset palkanmääräytymisperusteet

Työntekijän kokonaispalkan määräytymiseen vaikuttavat tehtävien vaativuuden lisäk- si henkilön työsuoritus ja ammattitaito.

Henkilökohtaisilla perusteilla tapahtuvalla palkkojen porrastuksella on tarkoitus kan- nustaa ja palkita henkilöä hyvästä työsuorituksesta ja ammattitaidon kehittämisestä.

Arvioinnin oikeudenmukaisuus saavutetaan luotettavimmin järjestelmällisellä arvioin- nilla, jossa kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin:

1. Työsuoritus

− määrä

− laatu

− tulos

2. Ammattitaito

− koulutus ja kokemus suhteessa työn vaatimiin tietoihin/taitoihin

− käytettävyys/monipuolisuus

− ammattitaidon kehittäminen ja ylläpitäminen (kurssit/tutkinnot)

3. Henkilökohtaiset ominaisuudet

− luotettavuus

− täsmällisyys

− aktiivisuus kouluttajana ja perehdyttäjänä

Pöytäkirjamerkintä:

Kokemuksen karttuessa tulee työnantajan ja työntekijän yhdessä vähin- tään kahden vuoden välein arvioida henkilökohtaisen palkan määräyty- misperusteet uudelleen.

Pöytäkirjamerkintä:

Hyväksyttävästi suoritetun työhön liittyvän ammatti- ja erikoisammattitut- kinnon jälkeen työntekijän esityksestä on arvioitava henkilökohtaisen pal- kan määräytymisperusteet uudelleen.

PALKKATASON KUVAAJAT

Palkkaa määriteltäessä käytetään apuna seuraavia käytännön ansioihin perustuvia palkkatason kuvaajia:

1.5.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta

A. 1791,71 – 2210,36

B. 1977,55 – 2480,38

C. 2214,88 – 2754,91

1.4.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta

A. 1822,17 – 2247,94

B. 2011,17 – 2522,55

C. 2252,53 – 2801,74

Sovellutusohje:

Henkilö sijoitetaan työtehtävien vaativuuden perusteella vaativuusluokkaan A, B tai C, jonka jälkeen arvioidaan hänen henkilökohtaiset palkanmääräytymis- perusteensa. Tehtäväryhmän palkkatason kuvaajista nähdään, minkä mark- kamäärien välille suurin osa asianomaisen tehtävätason käytännön palkoista sijoittuu. Mikäli henkilön kanssa sovittava palkka sijoittuu tälle välille, voidaan todeta sen olevan normaalitasoa.

8 § Yli- ja pyhätyö ‌

1. Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään säännöllisen lain mukaisen enimmäis- työajan lisäksi vuorokaudessa. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta en- simmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

2. Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, jota ylittämättä vuorokautista säännöllistä työaikaa, tehdään lain mukaisen enimmäistuntimäärän lisäksi viikossa tai keski- määräistä viikkotyöaikaa sovellettaessa jakson aikana. Siitä maksetaan kahdek- salta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

3. Sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä teh- dystä työstä suoritetaan 100 %:lla korotettu palkka sekä ylityötapauksissa edellä 2 tai 3 kohdan mukainen ylityökorvaus.

4. Ylityö voidaan paikallisesti sopien korvata vastaavasti korotetulla vapaa-ajalla. Vapaa-aika on pidettävä ylityön tekemistä seuraavan kalenterivuoden aikana.

9 § Kuukausipalkan jakajat ‌

1. Ylityön laskemista varten tuntipalkan jakajana käytetään lukua 160.

2. Päiväpalkan määrittämiseksi lomautuksen tai työsuhteen alkamis- ja päättymisti- lanteita tms. varten jakajana käytetään lukua 21,5.

3. Vuosiloman määrittämiseen käytettävä jakaja on 25.

10 § Työntekijän sairastuminen ‌

1. Jos työntekijää kohtaa sairastuminen tai tapaturma, joka estää häntä tekemästä työtä eikä hän ole aiheuttanut sairauttaan tai tapaturmaa tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, hänellä on työsuhteen jatkuessa oikeus saada työnantajal- taan palkkansa kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä seuraavasti:

− jos työsuhde on jatkunut alle kuukauden, sairastumispäivältä ja 9 seuraavalta arkipäivältä 50 % palkasta

− jos työsuhde on jatkunut kuukauden mutta alle 3 vuotta, neljän viikon pituiselta ajanjaksolta

− jos työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 3 mutta alle 5 vuotta, vii- den viikon pituiselta ajanjaksolta

− jos työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 5 vuotta, mutta alle 10 vuotta, kuuden viikon pituiselta ajanjaksolta

− jos työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut yli 10 vuotta, kahdeksan viikon pi- tuiselta ajanjaksolta. Sairausajan palkka suoritetaan tällaisessa tapauksessa neljä viikkoa ylittävältä osalta enintään kerran kalenterivuoden aikana.

Pöytäkirjamerkintä:

Keskusjärjestöjen 6.3.1975 tekemän sopimuksen perusteella työntekijälle, joka terveydenhoitolain 43 §:n mukaan (ns. karanteenitapauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa tai palkan ja sairauspäivärahan erotusta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti.

2. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jom- paakumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen:

a) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjaksolta maksetaan täysi palkka ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta päiväpalkan ja sai- rausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotus- osan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä.

b) Työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sai- rausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset.

3. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtu- vasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sai- rausvakuutuslain 16 ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähen- tää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta.

4. Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyy- den takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta sai- rausavustuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta, taikka tapaturma- vakuutuslain tai työntekijäin eläkelain, työnantajan kokonaan tai osaksi kustanta- man muun vakuutuksen liikennevakuutuslain taikka rikosvahinkojen korvaamises- ta valtion varoista annetun lain perusteella. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oi- keus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä ei enempää kuin maksamansa määrän.

5. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän.

6. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kus- tannukset. Enintään 3 kalenteripäivää kestävän sairaustapauksen osalta selvitys voidaan kuitenkin esittää terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antamalla todis- tuksella edellyttäen, että

− kysymyksessä on epidemialuontoinen sairaus ja

− työntekijä ei ole pyynnöstään huolimatta saanut vastaanottoaikaa julkisen ter- veydenhuollon piiriin kuuluvalta lääkäriltä hoidon kiireellisyysluokituksen tai muun pakottavan syyn vuoksi.

Soveltamisohje:

Suositellaan, että paikallisesti sovittaisiin tarvittavista täsmentävistä ohjeis- ta sairauspoissaolojen johdosta.

7. Osana sairauspoissaolojen seurantaa ja hallintaa yrityksessä voi olla käytössä oma ilmoitus –menettely. Oma ilmoitus –menettely tarkoittaa työntekijän mahdolli- suutta ilmoittaa omasta työkyvyttömyydestään työnantajalle ilman työkyvyttömyy- den todentavaa lääkärin- tai terveydenhoitajan todistusta. Menettely koskee enin- tään kolme vuorokautta kestäviä työntekijän omia poissaoloja. Työkyvyttömyydes- tä tulee ilmoittaa työnantajalle viipymättä.

Jos työnantajalla on perusteltu syy epäillä työntekijän työkyvyttömyyttä, työnanta- ja voi aina pyytää työntekijää toimittamaan poissaolo-oikeuden ja palkanmaksu- velvollisuuden edellytyksenä lääkärinlausunnon työterveyslääkäriltä tai muulta nimeämältään lääkäriltä.

11 § Äitiys-, isyys- ja vanhempain- sekä hoitovapaa ‌

1. Työntekijän oikeus äitiys-, isyys- ja vanhempain- sekä hoitovapaaseen määräytyy työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

2. Jos työntekijän poissaolo on johtunut edellä mainitusta syystä tai synnytykseen liittyvästä sairaudesta, ei työntekijän työsuhteen katsota tämän poissaolon vuoksi katkenneen.

3. Työntekijän ollessa 1. kappaleen mukaisesti poissa työstä yli lakisääteisen äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työssä- oloajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kestoaikaan sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.

4. Työntekijälle maksetaan äitiysvapaan ajalta palkka 3 kuukauden ajanjaksolta. Sil- tä ajalta, kun työnantaja maksaa palkkaa, suoritetaan äitiysraha työnantajalle. Jos äitiysrahaa ei makseta työntekijän laiminlyönnin johdosta, vähennetään palkasta menetettyä äitiysrahaa vastaava määrä. Palkan maksamisen edellytyksenä on li- säksi, että työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään vuoden ja että työn- tekijä palaa perhevapaan jälkeen takaisin työhön. Työntekijän adoptoidessa alle 7-vuotiaan lapsen, maksetaan hänelle palkkaa 3 kuukaudelta vastaavin edellytyk- sin.

5. Työntekijälle maksetaan isyysvapaan ajalta palkka kuuden arkipäivän ajanjaksolta samoin edellytyksin kuin äidille äitiysvapaan ajalta.

12 § Lääkärintarkastukset ‌

Työnantaja ei vähennä työntekijän säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa seuraa- vissa tapauksissa:

1. Sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkastuksen ja tarkastukseen liit- tyvän lääkärin määräämän laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta, ellei työnte- kijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolelta.

2. Äkillisen hammassairauden aiheuttaman hoitotoimenpiteen ajalta, jos hammas- sairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa. Edellytyk- senä on, että työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

3. Raskaana olevan työntekijän osallistuessa sairausvakuutuslain mukaisen äitiys- rahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömään tarkastukseen, ellei työntekijä ole saanut vas- taanottoa työajan ulkopuolelta.

4. Työntekijän osallistuessa lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvos- ton päätöksen tarkoittamiin ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksyt- tyihin työsuhteen aikana suoritettaviin terveystarkastuksiin näihin liittyvine matkoi- neen. Sama koskee nuorten työntekijäin suojelusta annetussa laissa tarkoitettuja tutkimuksia sekä niitä terveydenhoitolain edellyttämiä tutkimuksia, jotka ovat työnantajan edellyttämiä tai johtuvat työntekijän siirtymisestä saman yrityksen si- sällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan. Työntekijälle, joka lähetetään tässä kohdassa mainittuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tar- kastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämät- tömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.

Edellä olevien määräysten soveltamisen edellytyksenä on, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen. Määräykset sii- tä, ettei työntekijän palkkaa vähennetä, eivät tule sovellettaviksi siinä tapaukses- sa, että työntekijä saa kyseiseltä ajalta sairausajan palkkaa.

13 § Matkakustannukset ja päivärahat ‌

Työntekijälle, joka joutuu työnantajan määräyksestä matkustamaan, suoritetaan mat- kakustannusten korvausta, majoittumiskorvausta ja päivärahaa seuraavasti:

a) Kaikki tarpeelliset matkustamiskustannukset korvaa työnantaja. Tarpeellisiksi kus- tannuksiksi luetaan rautatie-, laiva- ym. matkalippujen hinnat II luokassa, matka- tavarakustannukset sekä, milloin matka tapahtuu yön aikana makuulippujen hin- nat vastaavassa luokassa.

Korvauksena oman auton käytöstä maksetaan 1.5.2014 43 senttiä/km.

Jos työntekijä työnantajan määräyksestä tai suostumuksella kuljettaa autossaan muita henkilöitä, suoritetaan em. korvauksen lisäksi kunkin mukana seuraavan osalta 3 senttiä/km.

b) Päivärahalla tarkoitetaan korvausta ruokailu- ja muiden elinkustannusten lisäyk- sestä, joka palkansaajalle aiheutuu työmatkasta. Päivärahaan ei lueta matkusta- misesta eikä majoittumisesta suoritettavaa korvausta. Päivärahan suorittaminen edellyttää, että erityinen työntekemispaikka on yli 15 km:n etäisyydellä palkansaa- jan varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta taikka, mikäli työmatka tehdään toisen kunnan alueelle, yli 5 km:n etäisyydellä kunnan rajasta.

Työmatkan kestoajasta ja kohteesta riippuen päivärahan määrät ovat 1.5.2014 seuraavat:

1. Kokopäiväraha suoritetaan, kun työmatka on kestänyt yli 10 tuntia. Kokopäivä- raha on 39 euroa.

2. Osapäiväraha suoritetaan, kun työmatka on kestänyt yli 6 tuntia. Osapäivära- ha on 18 euroa.

Kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden

− vähintään 2 tunnilla, maksetaan osapäiväraha tai

− yli 6 tunnilla, maksetaan kokopäiväraha.

Jos henkilö xxxxxxx matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisälty- neen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet 1 ja 2 momentin mukaisista mää- ristä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollessa kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollessa yhtä ilmaista ateriaa.

Kun työntekijälle ei sopimuksen mukaan suoriteta päivärahaa ja kun työmatka kestää vähintään 6 tuntia eikä hänellä ole mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida ta- vanomaisella ruokailupaikallaan, maksetaan hänelle ateriakorvauksena 9,75 euroa.

Pöytäkirjamerkintä:

Niiltä työpäiviltä, joilta työntekijä saa työnantajan kustantaman aterian, jos- ta hän maksaa veron, tai lunastaa verotusarvolla verohallituksen hyväk- symän maksimihintaisen lounassetelin, ei ateriakorvausta makseta.

c) Jos työntekijä joutuu työnantajan määräämän matkan johdosta yöpymään eikä työnantaja järjestä ilmaista majoitusta, sovitaan majoittumiskustannusten xxxxx- xxxxxxx työnantajan ja työntekijän välillä.

d) Työnantajan määräyksestä ulkomaille suuntautuvasta matkasta suoritetaan kor- vaus matkakustannuksista ja majoituksesta sekä päivärahaa siten kuin työnanta-

xxx ja työntekijän välillä on tämän pykälän periaatteita noudattaen erikseen sovit- tu.

e) Tämän pykälän määräyksistä voidaan yrityksen matkustusohjesäännössä poike- ta, mikäli näin sovellettava muu vaihtoehto johtaa työntekijöille kokonaisuutena katsoen tasoltaan yhtä edulliseen lopputulokseen.

14 § Vuosiloma ‌

Vuosiloma määräytyy vuosilomasta annetun lain mukaan.

Työtekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden lop- puun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

15 § Lomaltapaluuraha ‌

1. Vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle suoritetaan lomaltapaluurahana 50

% hänen lakisääteisen vuosilomansa palkasta.

2. Lomaltapaluuraha suoritetaan vuosiloman päättymistä seuraavana palkanmaksu- päivänä. Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan, ellei paikallisesti ole muuta sovit- tu, kunkin loman osan päättyessä sitä vastaava osa lomaltapaluurahasta noudat- taen vastaavasti mitä edellä on määrätty.

3. Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilo- mansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä. Oikeus lomaltapaluurahaan syntyy myös, jos työntekijä välittömästi en- nen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 7 §:n 2 momentissa mainitun syyn takia. Jos vuosiloma päättyy edellä mainittuun esteeseen, erääntyy lomaltapaluuraha kuten 2. kappaleessa on määrätty.

4. Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomalta- paluuraha edellä mainittuna prosenttina työntekijän vuosilomapalkasta ja vuosi- lomakorvauksesta.

5. Lomaltapaluuraha maksetaan asevelvollisuuttaan ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittamaan lähtevälle työntekijälle hänen palattuaan sen jälkeen asianmukai- sesti työhön. Tällöin maksettavan lomaltapaluurahan määrä lasketaan työntekijän palvelukseen astuessa sovellettavan työehtosopimuksen osoittamana prosenttina siitä lomapalkasta ja vuosilomakorvauksesta, joka työntekijälle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan.

6. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lomarahan pitämisestä palkallisena vapaana.

Lomarahavapaan ajalta työntekijä ansaitsee vuosilomaa.

Työntekijän sairastuessa lomarahavapaaseen noudatetaan vuosilomalain sää- döksiä

16 § Jäsenmaksun periminen ‌

1. Mikäli työntekijä antaa siihen valtuudet, perii työnantaja Palvelualojen ammattilii- ton jäsenmaksut työntekijän palkanmaksun yhteydessä ja antaa työntekijälle vuo- den päättyessä verotusta varten todistuksen pidätetystä summasta.

2. Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut Palvelualojen ammattiliiton ilmoitta- malle pankkitilille annettujen ohjeiden mukaisesti.

17 § Ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuk- sen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

18 § Kokoontuminen työpaikoilla ‌

Tämän työehtosopimuksen osapuolena olevan Palvelualojen ammattiliiton rekiste- röidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruoka- tunnilla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkole- poon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysy- myksistä seuraavin edellytyksin:

1. Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai tässä pykälässä tarkoitetussa muussa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista kolme päivää ennen aiottua kokousta.

2. Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan lähei- syydessä työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei täl- laista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksen- mukaisen rat- kaisun löytämiseksi.

Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvalli- suudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.

3. Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjä. Järjestön luotta- mushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.

4. Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuo- lena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisen keskusjärjestön edus- tajia.

5. Työntekijäliiton ja sen tämän pykälän 1. kappaleessa mainitun alaosaston ilmoi- tuksia ja tiedotuksia saadaan työpaikalla kiinnittää sitä varten asetetulle ilmoitus- taululle.

19 § Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ‌

1. Kunkin yrityksen tämän sopimuksen piirissä olevilla työntekijöillä on oikeus kes- kuudestaan valita luottamusmies ja varaluottamusmies, jonka tehtävänä on edus- taa heitä tämän sopimuksen tulkintaa ja työehtoja yleensä koskevissa asioissa sekä valvoa heidän puolestaan tämän sopimuksen noudattamista. Luottamus- miehen vaalista on viipymättä annettava kirjallinen tieto työnantajalle. Varaluotta- musmiehestä on ilmoitettava, milloin hän hoitaa luottamusmiehen tehtäviä. Tänä aikana on varaluottamusmiehellä luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet.

2. Luottamusmieheksi valittua ei saa tämän tehtävän vuoksi painostaa tai työstä erottaa.

3. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai muista työsuh- teeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki valituksen alai- sen tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

4. Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti ao. työntekijäin valtuuksin seuraa- vat yrityksen järjestäytyneitä työntekijöitä koskevat tiedot:

A. Työntekijän suku- ja etunimet.

B. Palvelukseen tuloaika uusista työntekijöistä sekä irtisanotuista ja lomautetuista työntekijöistä.

C. Palkkaryhmä tai vastaava, johon työntekijä tai hänen suorittamansa työ kuu- luu.

Edellä kohdissa A ja C tarkoitetut tiedot on luottamusmiehellä oikeus saada ker- ran vuodessa työehtosopimuksen tultua alalla solmituksi ja sen aiheuttamien muutosten tultua yrityksessä toteutetuiksi tänä ajankohtana yritykseen työsuh- teessa olevista työntekijöistä. Uusien työntekijäin osalta on luottamusmiehellä oi- keus saada kohdissa A - C mainitut tiedot ainakin neljännesvuosittain. Työntekijän valtuutukseksi edellä mainittujen tietojen antamista varten on katsottava asianmu- kaisesti täytetty jäsenmaksuperintäsopimus.

Luottamusmiessopimuksen tarkoittamalla luottamusmiehellä on sama oikeus kuin lain mukaan on lakisääteisellä luottamusmiehellä perehtyä ylityöstä ja siitä mak- setusta korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.

5. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

6. Työnantaja on velvollinen korvaamaan sen ansion, jonka työpaikan luottamus- mies menettää työaikana neuvotteluissa työnantajien edustajien kanssa tai toimi- essaan muuten työnantajan määräämissä tehtävissä.

7. Luottamusmiestehtävien hoitamisesta säännöllisen työajan ulkopuolella makse- taan erillistä korvausta seuraavasti:

1.5.2018 lukien:

korvaus työntekijöiden lukumäärä

36,30 €/kk 4 – 19

67,40 €/kk 20 –

8. Muilta osin noudatetaan EK:n ja SAK:n välistä luottamusmiessopimusta.

9. Työsuojeluvaltuutettuun noudatetaan EK:n ja SAK:n välistä yhteistoimintasopi- musta. Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan erillisenä korvauksena 1.3.2016 lukien 35,14 €/kk, mikäli edustettavien määrä on 20 työntekijää tai enemmän.

20 § Paikallinen sopiminen ‌

Työsopimuksen määräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista niissä asi- oissa, joissa se on työehtosopimuksen eri pykälissä mahdollistettu.

Paikallinen sopiminen toteutetaan työnantajan ja luottamusmiehen kesken tai työnanta- jan ja työntekijöiden välillä, jos luottamusmiestä ei ole valittu. Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan.

Paikallinen sopimus voidaan solmia olemaan voimassa toistaiseksi tai määräajaksi. Mi- käli määräaikainen sopimus on sovittu olemaan voimassa yli vuoden, voidaan se tämän jälkeen irtisanoa kuten toistaiseksi voimassa oleva sopimus.

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomis- aikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole paikallista sopimusta tehtäessä muuta sovittu.

Paikallinen sopimus on tehtävä kirjallisena, jos jompikumpi osapuoli sitä pyytää. Tällöin sopimus astuu voimaan vasta, kun se on molemmin puolin allekirjoitettu.

Paikallista sopimusta ei saa uudelle työntekijälle esittää koeaikana työsopimuksen eh- tona, ellei kyseessä ole työntekijäryhmittäin yleisesti käytössä oleva tai luottamusmie- hen tekemä paikallinen sopimus.

Tässä pykälässä tarkoitettu paikallinen sopimus on voimassa olevan työehtosopimuk- sen osa.

21 § Tilapäinen poissaolo ‌

1. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen palkatto- maan poissaoloon, joka johtuu perheessä sattuneesta äkillisestä sairaustapauk- sesta. Tällaisen poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähennetä.

2. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen huoltajalle palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti 1 - 3 päivää kes- tävän poissaolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lap- sen hoitamiseksi. Huoltajaan rinnastetaan muu lapsen kanssa samassa taloudes- sa asuva henkilö. Edellä oleva koskee myös vammaisen tai vaikeasti sairaan lap- sen sairastumista.

Muulle kuin yksinhuoltajalle palkkaa maksetaan, jos molemmat huoltajat ovat an- siotyössä eikä toisella huoltajista ole ansiotyönsä ja työaikansa johdosta mahdol- lisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta. Tilanteeseen rinnastetaan myös se, jos toinen on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon työttömyysturvalain mukai- seen ja työttömyysetuuksien edellytyksenä olevaan työllistymistä edistävään pal- veluun tai vastaavaan toimenpiteeseen osallistumisen vuoksi. Työntekijän, jonka avio- tai avopuoliso on asevelvollisuuttaan suorittamassa tai kertausharjoituksis- sa, rinnastetaan yksinhuoltajaan.

Poissaolosta on annettava työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Samoin on esitettävä selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.

Edellä olevan poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähennetä.

3. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen poissaoloon, joka johtuu lähiomaisen kuolemasta ja hautajaisista. Tällaisen poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja eikä ansioita vähennetä. Lähiomaisella tarkoitetaan vanhempia, isovanhempia ja appivanhempia, lapsia, puolisoa, avopuolisoa sekä veljiä ja sisaria.

4. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään ja parisuhteen rekiste- röimistä varten, mikäli päivä on hänen työpäivänsä.

5. Kunnallisvaltuuston tai -hallituksen taikka valtiollisia taikka kunnallisia vaaleja var- ten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä toimivalta työntekijältä ei vähennetä vuosilomaetuja sen vuoksi, että mainittujen elinten ko- kous pidetään hänen työaikanaan. Jos mainittujen elinten kokous pidetään hänen työaikanaan, maksetaan hänelle palkan ja siltä osin, kuin ansionmenetyksen kor-

vaus mahdollisesti alittaa palkan määrän. Erotus maksetaan, kun työntekijä on esittänyt selvityksen kunnan suorittamasta ansionmenetyksen korvauksesta.

6. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivänään, jos merkkipäi- vä sattuu hänen työpäiväkseen.

7. Jos työntekijä osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänelle palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä.

8. Työntekijäliiton sopimusalatoimikunnan, valiokuntien, hallituksen ja edustajiston kokouksiin sekä liittokokoukseen työnantaja antaa oikeuden osallistua, ellei osal- listumiselle ole erityistä estettä. Työntekijän on ilmoitettava kokoukseen osallistu- misestaan niin pian kuin mahdollista ja esitettävä asianmukainen selvitys osallis- tumiseen tarvitsemasta ajasta.

22 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

1. Tämän sopimuksen tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koskevista erimielisyyk- sistä on neuvoteltava ao. työnantajan ja työntekijöiden tai luottamusmiehen välillä ja ellei yksimielisyyttä täten saavuteta, sopijapuolten kesken. Ellei yksimielisyyttä näinkään saavuteta, riitakysymys voidaan saattaa työtuomioistuimen ratkaista- vaksi.

2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut johtavat tulokseen, ja toinen osapuoli sitä haluaa, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet al- lekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu neuvoteltu asia. Jos paikalliset neuvotte- lut eivät johda tulokseen ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaista- vaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat sekä molempien osapuolten kanta.

3. Sopijapuolten välillä käytävät neuvottelut on pyrittävä aloittamaan viikon kuluessa siitä, kun jompikumpi sopijapuoli on asiasta ilmoittanut.

23 § Työrauhavelvoite ja seuraamukset sopimusrikkomuksista ‌

1. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuu- dessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

2. Seuraamukset työehtosopimuksen rikkomisesta määräytyvät sopimuksen allekir- joitushetkellä voimassa olevan työehtosopimuslain perusteella ottaen huomioon, mitä keskusjärjestöjen välillä on erikseen hyvityssakkojen korottamista koskevan lainmuutoksen varalta sovittu.

24 § Sopimuksen voimassaoloaika ‌

Tämä sopimus on voimassa 1.2.2018 alkaen 29.2.2020 saakka ja sen jälkeen vuo- den kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotteluosapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

Helsingissä 7. päivänä toukokuuta 2018 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM ry

Työajan lyhentämistä koskeva pöytäkirja ‌

Palvelualojen työnantajat PALTAn ja Palvelualojen ammattilitto PAMn väliseen kodinko- nealaa koskevaan työehtosopimukseen.

1 § Tällä pöytäkirjalla liitot sopivat kodinkone- ja AV- tekniikka ja palveluautomaattihuol- toa koskevan työehtosopimuksen 6 §:n 7. kohdan tarkoittamasta työajan lyhentämi- sestä.

2 § Soveltamisala

Työajan lyhennys koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 40 tun- tia viikossa. Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma sekä että hänen vuotuista työaikaansa muutoin lyhentävät vain kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä, vapun- päivä sekä joulun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai.

Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin edellä mainitut vuotuista työ- aikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuo- sittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät. Mikäli paikalliseen sopimuk- seen tai käytäntöön perustuen viikkotyöaika jo toteuttaa tämän pöytäkirjan tarkoitta- man vuotuisen työajan lyhennyksen, ei työajan lyhennys tule sovellettavaksi.

3 § Työajan lyhennyksen toteuttaminen

Työajan lyhentämisen piiriin kuuluvien työntekijöiden työaikaa lyhennetään vuonna 1990 ja sitä seuraavina vuosina 100 tuntia tai 12,5 päivää vuodessa.

Työajan lyhentäminen voidaan yritys-, toimipaikka tai osastokohtaisesti toteuttaa jäl- jempänä tarkemmin ilmenevällä tavalla keskimääräisen viikkotyöajan lyhentämisenä, antamalla työajan lyhennys kokonaisina työvuoroina tai muulla työantajan ja työnteki- jän kirjallisesti sopimalla tavalla.

Mikäli yrityksen palvelutaso kärsii kohtuutonta haittaa kokonaisten työvuorojen anta- misesta vapaana, voidaan paikallisesti sopia ns. sekamallista, jossa osa vapautuk- sesta annetaan kokonaisina työvuoroina ja osa keskimääräisenä viikkotyöajan ly- hennyksenä.

Työajan lyhennyksen toteuttamistavasta on tarkoituksenmukaista sopia siten, että se on yhdenmukainen toimipaikan muiden työntekijöiden kanssa.

Valittu työajan lyhentämistapa on voimassa kalenterivuoden kerrallaan, ellei paikalli- sesti toisin sovita.

4 § Keskimääräinen viikkotyöaika

Annettaessa työajan lyhennys keskimääräisenä viikkotyöajan lyhentämisenä, tapah- tuu lyhentäminen antamalla vapaata niin, että työaika on keskimäärin enintään 37 tuntia 50 minuuttia viikossa vuoden aikana.

Työtä varten tulee laatia ennakolta työtuntijärjestelmä, josta käy ilmi kunkin viikon työaika. Suositeltavaa on, että työtuntijärjestelmä laaditaan vähintään yhden kuukau- den ajaksi kerrallaan.

Työtuntijärjestelmä on laadittava vähintään viikkoa ennen sen käyttöönottamista.

Työnantajalla on oikeus muuttaa ilmoitettua työtuntijärjestelmää vain perustelluista syistä.

Työtuntijärjestelmän mukaisia työajan lyhentämisestä johtuvia vapaita työvuoroja pi- detään työssäolopäivien veroisina vuosilomaa määrättäessä.

Lakiin tai työehtosopimukseen perustuvat poissaolot eivät aiheuta muutosta laadit- tuun työtuntijärjestelmään.

Työntekijän työsuhteen alkaessa, päättyessä tai työnteon keskeytyessä kesken vuo- den, katsotaan hänen saaneen työajan lyhennyksen, mikäli työntekijä on työskennel- lyt oman ryhmänsä työtuntijärjestelmän mukaisesti.

Lomautettaessa katsotaan lomautusjakson työajan vastanneen muun ryhmän työai- kaa ja mikäli koko ryhmä on

lomautettu, katsotaan lomautusjakson työajan vastanneen keskimääräistä lyhennet- tyä työaikaa.

5 § Lyhentäminen kokonaisina työvuoroina

Annettaessa työajan lyhennys kokonaisina työvuoroina,

annetaan vapaata vuoden aikana tehtyjen säännöllisten työvuorojen perusteella seu- raavasti:

Vähintään 18 työvuoroa 1 vapaa tai 8 tuntia

"	36	"	2 vapaata	"	16	"
"	54	"	3 "	"	24	"
"	72	"	4 "	"	32	"
"	90	"	5 "	"	40	"
"	108	"	6 "	"	48	"
"	126	"	7 "	"	56	"
"	144	"	8 "	"	64	"
"	162	"	9 "	"	72	"
"	179	"	10 "	"	80	"
"	196	"	11 "	"	88	"
"	208	"	12 "	"	96	"
"	213	"	12,5 "	"	100	"

Kilpailukykysopimuksen 14.6.2016 mukainen kertymätaulukko Voimassa 1.1.2017 lukien.

vähintään 18 työpäivää 6 tuntia vapaata

"	36	"	12	"
"	54	"	18	"
"	72	"	24	"
"	90	"	30	"
"	108	"	36	"
"	126	"	42	"
"	144	"	48	"
"	162	"	54	"
"	179	"	60	"
"	196	"	66	"
"	208	"	72	"
"	213	"	78	"

Tehdyksi säännöllisiksi työvuoroiksi katsotaan myös ne työntekijän poissaolopäivät, joilta työnantaja lain tai työehtosopimuksen mukaan on velvollinen maksamaan palk- kaa tai ansionmenetyksen korvausta, ei kuitenkaan vuosiloman aikaa.

Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina työajan lyhen- tämisestä johtuneita vapaita.

Jos annettava vapaa sisältyy em. säännöllisiksi työvuoroiksi katsottavaan aikaan, katsotaan vapaa pidetyksi.

Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava työntekijälle viimeistään seu- raavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, ellei paikallisesti työnantajan ja työnte- kijän välillä toisin sovita. Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana. Vapaan antamisesta pyritään ilmoittamaan mahdollisimman hyvissä ajoin ja viimeis- tään viikkoa ennen sen antamista.

Jos työntekijän työsuhde päättyy, eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä an- nettu, maksetaan työntekijälle kertynyttä vapaata vastaava palkka keskituntiansion mukaan.

Jos työntekijälle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnantaja pi- dättää tätä vastaavan palkan työntekijän lopputilistä.

6 § Yrityskohtainen sopiminen

Edellä 4 ja 5 §:stä poiketen voivat työnantaja ja työntekijä sopia muustakin 3 §:ssä mainittujen lyhennysten toteuttamistavasta. Tällöin edellytetään, että sopimus teh- dään vuodeksi kerrallaan.

Mikäli paikallisesti ei päästä sopimukseen työajan lyhentämisestä, osapuolet voivat jommankumman toimesta saattaa sopimuksen liittotasolla ratkaistavaksi.

7 § Muita määräyksiä

Sellaisesta lisätyöstä, joka ylittää työtuntijärjestelmän mukaisen työajan tai jota on tehty tässä pöytäkirjassa tarkoitettuna vapaavuorona, mutta joka ei ylitä 8 tuntia vuo- rokaudessa tai 40 tuntia viikossa, maksetaan 50 %:lla korotettu palkka.

8 § Voimaantulo

Tämä pöytäkirja tulee voimaan 1.1.1992 lukien ja on voimassa kuten kodinkonealaa koskeva työehtosopimus.

Tämän pöytäkirjan mukaisesta kyseisen vuoden työajan lyhentämisestä tulee sopia ja ilmoittaa paikallisesti maaliskuun loppuun mennessä. Mikäli lyhentämistavaksi vali- taan keskimääräisen viikkotyöajan lyhentäminen, annetaan vuoden alusta saamatta jäänyt työajan lyhennys kokonaisina päivinä.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Palvelualojen ammattiliitto PAM

Siltasaarenkatu 18 A

00530 Helsinki

PL 54, 00531 Helsinki

Puh. 000 000 000

xxx.xxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

Kotitalouskone- ja kodintekniikkahuoltoa

Document Metadata

"	36	"	12	"
"	54	"	18	"
"	72	"	24	"
"	90	"	30	"
"	108	"	36	"
"	126	"	42	"
"	144	"	48	"
"	162	"	54	"
"	179	"	60	"
"	196	"	66	"
"	208	"	72	"
"	213	"	78	"

"	36	"	12	"
"	54	"	18	"
"	72	"	24	"
"	90	"	30	"
"	108	"	36	"
"	126	"	42	"
"	144	"	48	"
"	162	"	54	"
"	179	"	60	"
"	196	"	66	"
"	208	"	72	"
"	213	"	78	"

"	36	"	12	"
"	54	"	18	"
"	72	"	24	"
"	90	"	30	"
"	108	"	36	"
"	126	"	42	"
"	144	"	48	"
"	162	"	54	"
"	179	"	60	"
"	196	"	66	"
"	208	"	72	"
"	213	"	78	"