Evitskogin asemakaavan käynnistämissopimus

Evitskogin asemakaavan käynnistämissopimus

Tämä sopimus perustuu kunnanhallituksen päätökseen pp.kk.2021 § xx.

1. Sopijaosapuolet

Kirkkonummen kunta, y-tunnus 0203107-0 PL 20

02401 Kirkkonummi

jäljempänä tässä sopimuksessa ”Kunta”

ja

Cliffpoint Oy, y-tunnus 3010762-6

jäljempänä tässä sopimuksessa ”Maanomistaja”

2. Sopimusalue

Sopimusalueeseen kuuluu Kirkkonummen kunnassa seuraavat Maanomistajan omis- tamat kiinteistöt:

- xxxx XXXXXXXXXX RN:o 4:72 kiinteistötunnus 257-414-4-72

- xxxx XXXXXXXXXXX RN:o 4:88 kiinteistötunnus 257-414-4-88, ja

- tila Aspängen RN:o 1:3 kiinteistötunnus 257-500-1-3.

Lisäksi sopimusalueeseen kuuluu tilasta LONNOSBACKA RN:o 4:88 hotellikiinteistölle erotettu määräala.

Sopimusalueen pinta-ala on noin 17,5 ha. Sopimusalue on osoitettu karttaliitteessä,

jäljempänä ”sopimusalue”.

3. Kaavallinen lähtötilanne

Sopimusalueella kiinteistöjen RN:o 4:72 ja 4:88 osalla on voimassa Kirkkonummen yleiskaava 2020 (vahvistettu v. 1999). Sopimusalue on yleiskaavassa:

- yksityisten palvelujen ja hallinnon aluetta (kaavamerkintä PK), ja

- maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (kaavamerkintä M).

4. Sopimuksen tarkoitus

Kunta ja Maanomistaja sopivat tällä sopimuksella sopimusalueen asemakaavan, jäl- jempänä ”asemakaava”, laatimisen käynnistämisestä ja siihen liittyvistä ehdoista. Sopi- jaosapuolet ovat tietoisia siitä, että käynnistyvä asemakaavan valmistelu ei välttämättä johda sen hyväksymiseen.

5. Kunnan esittämät tavoitteet sopimusalueen asemakaavalle

Xxxxx on elinkeinopoliittinen. Kunnan tavoitteena on saada sopimusalueelle elinvoi- maista lähimatkailuhanketta tukeva kaava.

Tavoitteena on, että alueen olevat urheiluhalli- ja hotellikiinteistöt säilyvät käyttötar- koitukseltaan nykyisessä käytössä, ja että uudisrakentaminen tulee käyttötarkoituksel- taan pääasiassa lähimatkailukäyttöön. Tavoitteena on, että kaava-aluetta ei liitetä kunnalliseen vesihuoltoverkostoon.

Kunnan ilmastotavoitteiden mukaisesti alueen uudisrakentamisessa tulee soveltuvilta osin käyttää hiilinielua kasvattavia rakenneratkaisuja (massiivipuurunko) sekä muu- toinkin kestäviä ja ekologisia materiaaleja. Uudisrakentamisen perustamistavassa on otettava huomioon rakennusten jalanjäljen minimointi.

Sopimusalueelle ei muodosteta katualueita tai virkistysalueita (kaavamerkintä VL). Yleiseen käyttöön tarkoitetut uudet kulkuyhteydet ja ulkoilualueet (kaavamerkintä MU) jäävät Maanomistajan toteuttamis- ja ylläpitovastuulle.

Vesihuollon järjestäminen ja toiminnan vaikutusarviointi ovat suunnittelun keskeisiä haasteita ja ehto asemakaavan hyväksymiselle. Suunnittelussa arvioidaan alueen luon- toarvot sekä uudisrakentamisen tarvitsemat yleiseen käyttöön tarkoitetut yhteydet ja ulkoilualueet (kaavamerkintä MU).

6. Maanomistajan esittämät tavoitteet sopimusalueen asemakaavalle omista- millaan alueilla

Yleisenä tavoitteena asemakaavalle on sen pohjalta virkistää ja kehittää koko ympäris- tön kokonaisilmettä. Tavoitteena on mahdollistaa olemassa olevien opisto- ja urheilu- hallirakennusten ja niiden tuottamien palvelujen vakaa toiminta tulevaisuudessa, tuo- malla läheisyyteen lisää käyttäjiä ja toimintaa. Tämän ohella pyritään siihen, että kylä aktivoituu, saadaan lisää työpaikkoja ja nykyisiä elinkeinonharjoittajia tuetaan Kirkko- nummen alueella laajemminkin.

Kaavoitettavaa aluetta kehitetään mahdollisimman ekologiseen lähimatkailun ja va- paa-ajanvieton tarpeisiin. Vapaa-ajan asumisen lisäämistä alueelle puoltaa loma- asumisen suosion viimeaikainen selvä kasvu. Erityisesti pääkaupunkiseudulla on vilje- lyn ja puutarhanhoidon mahdollistava siirtolapuutarhatyyppinen yhteisöllinen ja ympä- ristöä kuormittamaton vapaa-ajan asuminen noussut halutuksi vapaa-ajan vieton muodoksi.

Alueen läheinen sijainti suurten asutuskeskusten suhteen mahdollistaa lähimatkailuun panostamisen, lyhytaikaisen poikkeamisen alueelle arkipäivinä ja osa-aikaisen etätyön tekemisen paikalta. Alueen kaavoittaminen luo paremmat mahdollisuudet rehevöity- neen ja osittain umpeen kasvaneen Stora Lonoks -järven kunnostamiselle.

Kaavoitettavan alueen uusi rakennuskanta tulee olemaan mahdollisimman omavarai- nen, vähän ympäristöä kuormittava kokonaisuus. Alue on tarkoitus rakentaa siirtola- puutarhaperiaatteiden mukaan: Alueen rakenteissa ja toiminnoissa korostetaan yhtei- söllisyyttä. Alueelle ei ole tarpeellista rakentaa uutta vesi- tai viemärijärjestelmää.

Kaavoitettavan alueen mökit ovat pääosin kesäasuttavia pieniä (n. 30 kem2) kevytra- kenteisia mökkejä. Olevaa urheiluhallin läheisyyteen ehdotetaan sijoitettavaksi hieman isompia (n. 60 kem²) mökkejä. Nykyisten asuinrakennusten läheisyyteen sijoitetaan joi- takin uusia pientaloja. Rakentamattomaksi jääville ulkoilualueille sijoitetaan yhteisiä puutarhoja ja viljelymaita ja sekä leikki-, seikkailu- ja kuntoilutoimintaa. Uuden raken- tamisen kokonaisrakennusoikeudeksi arvioidaan n. 8 000 kem². Rakennusoikeuden määrä tarkentuu asemakaavatyön aikana. Rakentaminen tullaan toteuttamaan vaiheit- tain.

Maankäyttösopimuksen mukaisesta korvauksesta kunnalle vähennetään yhteiskäyt- töisten maa-alueiden arvo (maanviljelys- ja ulkoilualueet, pysäköintialueet ja tiet). Maanomistajan tavoitteena on, että korvauksen maksuaikataulua porrastettaisiin suh- teessa alueen rakentumiseen.

Maanomistaja on tietoinen siitä, että maanomistajan esittämät tavoitteet eivät sido kuntaa kaavoittajana.

7. Kartoitus

Sopimusalueesta laaditaan Maanomistajan toimesta asemakaavan pohjakartta, joka täyttää julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan antaman ohjeen ’JHS 185 Asemakaavan pohjakartan laatiminen’ vaatimukset. Pohjakartan käyttö edellyttää Kunnan tarkastamista ja hyväksyntää.

8. Asemakaavan laatiminen, aikataulu ja töiden tilaaminen

Tavoitteena on saada asemakaava hyväksymiskäsittelyyn vuonna 2022.

Sopimusalueen asemakaavan laatii Maanomistajan ehdottama ja Xxxxxx hyväksymä konsultti tai konsultit. Kunta ohjaa kaavoitustyötä.

Suunnittelun lähtötiedoiksi on laadittava maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tarvit- tavat selvitykset. Kaikki suunnitteluun ja selvityksiin sisältyvät konsulttisopimukset on esitettävä Xxxxxxxx hyväksyttäväksi.

Kaavoituksen lähtötiedoksi on laadittava tarvittavat selvitykset, jotka todetaan yhdessä Xxxxxx ja Maanomistajan konsultin kesken ennen niiden toteuttamista. Asemakaavoi- tuksen yhteydessä laadittavaksi tulevia selvityksiä ja suunnitelmia voivat olla esimer- kiksi luontoselvitys ja vesihuollon selvitys.

9. Asemakaavan laatimisen kustannukset

Maanomistaja vastaa kaikista sopimusalueen asemakaavan laatimisen kustannuksista. Asemakaavan laatimisen kustannuksia ovat mm. konsulttikustannukset, tarvittavien tutkimusten, selvitysten ja vaikutusten arviointien kustannukset sekä Xxxxxxxx ase- maavan käsittelystä aiheutuvat hallinnolliset kustannukset (kuten kuuluttaminen ja yleisötilaisuuksien järjestäminen).

10. Maankäyttösopimuksen laatiminen

Kunta ja Maanomistaja neuvottelevat asemakaavan toteuttamiseksi maankäyttö- ja rakennuslain 12 a luvun mukaisen maankäyttösopimuksen asemakaavaehdotuksen valmistuttua.

Maankäyttösopimuksella sopijaosapuolet sopivat Maanomistajan osallistumisesta asemakaavaa palvelevan yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin ja asemakaavassa osoitettujen yleisten alueiden luovuttamisesta Kunnalle lukuun ottamatta kaavamää- räyksin Maanomistajan toteuttamisvastuulle jääviä yleisiä alueita.

Kunta on edellyttänyt myös Maanomistajan omistamien alueiden ulkopuolisten aluei- den ottamista mukaan asemakaavaan, minkä Maanomistaja on hyväksynyt.

Maankäyttösopimuksen tulee olla hyväksytty ja allekirjoitettu ennen Kunnan asema- kaavan hyväksyvää valtuuston päätöstä.

11. Maankäyttösopimuskorvauksen määräytyminen ja maksaminen

Maankäyttösopimuskorvauksella katetaan Kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheu- tuvat kustannukset. Maksettava korvaus suhteutetaan Maanomistajan asemakaavasta saamaan hyötyyn, joka muodostuu asemakaavoituksen johdosta syntyvästä maan ar- vonnoususta.

Asemakaavoituksen tuomasta hyödystä peritään Xxxxxxxx osa sopimuskorvauksena. Sopimuskorvausten maksu pyritään ajoittamaan asemakaavaa palvelevan yhdyskunta- rakentamisen yhteyteen, ja korvausten suorittamiselle asetetaan aina takaraja.

12. Sopimuksen voimaantulo ja sitovuus

Tämä sopimus tulee voimaan sekä Kuntaa että Maanomistajaa sitovaksi sen jälkeen, kun tämä sopimus on allekirjoitettu ja Xxxxxx tämän sopimuksen hyväksymistä koske- va päätös ja Xxxxxx tämän kaavahankkeen kaavoitusaloitetta koskeva valtuuston hy- väksymispäätös ovat saaneet lainvoiman.

13. Sopimusalueen luovuttaminen kolmannelle ja sopimuksen siirtäminen

Maanomistaja ei saa siirtää tätä sopimusta osittain tai kokonaan kolmannelle ilman Kunnan antamaa kirjallista suostumusta. Mikäli Maanomistaja kuitenkin luovuttaa so- pimusalueella sijaitsevan kiinteistönsä osittain tai kokonaan kolmannelle tämän sopi- muksen voimassa ollessa, Maanomistaja vastaa edelleen Kuntaan nähden tämän so- pimuksen mukaisista velvoitteista, ellei luovutuskirjassa ole siirretty tämän sopimuksen mukaisia velvoitteita luovutuksensaajalle ja Xxxxx ole hyväksynyt sopimuksen siirtoa.

14. Erimielisyyksien ratkaiseminen

Sopijaosapuolet pyrkivät ratkaisemaan tätä sopimusta koskevat erimielisyytensä ensisi- jaisesti neuvottelemalla.

Mikäli sopijaosapuolet eivät pysty kohtuullisessa ajassa ratkaisemaan erimielisyyksiään neuvottelemalla, ratkaistaan ne jommankumman sopijaosapuolen niin vaatiessa Länsi- Uudenmaan käräjäoikeudessa.

Sopimuksen liitteet

• Karttaliite sopimusalueesta ja Maanomistajan omistamista alueista

Allekirjoitukset

Tätä sopimusta on laadittu kaksi (2) yhtäpitävää kappaletta, yksi Maanomistajalle ja yksi Kunnalle.

Evitskogin asemakaavan käynnistämissopimus (dnro 1056/10.00.00/2021) Karttaliite sopimusalueesta ja Maanomistajan omistamista alueista

Selite

Sopimusalue

Maanomistajan omistamat alueet

Ote yleiskaavakartasta + opastekartta ja kiinteistöjaotus

1: 5 000