Kenkä- ja Nahkateollisuuden
Kenkä- ja Nahkateollisuuden
Työehtosopimus
17.4.2020-28.2.2022
Sisällys
KENKÄ- JA NAHKATEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS 3
1 § Sopimuksen soveltamisala 3
2 § Liitesopimukset 3
3 § Sopimuksen sitovaisuus 4
4 § Työntekijän toimeen xxxx, työnjohto ja järjestäytymisvapaus 4
5 § Irtisanomissuoja, lomauttaminen ja lyhennetty työviikko 4
6 § Työaika 6
7 § Päivittäiset lepoajat 9
8 § Ylityö 10
9 § Aikapalkat. 10
10 § Suorituspalkat 14
11 § Keskituntiansion laskeminen 15
12 § Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö 16
13 § Arkipyhäkorvaus 17
14 § Matkakorvaus ja päiväraha 18
15 § Palkanmaksu 18
16 § Sairausajan palkka 19
17 § Lääkärintarkastukset 24
18 § Perhevapaat 27
19 § Palvelusvuosilisä 32
20 § Vuosiloma 33
21 § Erinäiset korvaukset 35
22 § Työn- ja aikatutkimukset 36
23 § Työturvallisuus 37
24 § Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut 37
25 § Teollisuusliiton hallintoelinten kokoukset 40
26 § Riitaisuuksien ja erimielisyyksien sovittelu 40
27 § Paikallinen sopiminen 42
28 § Erinäisiä määräyksiä 42
29 § Ryhmähenkivakuutus 43
30 § Sopimuksen voimassaoloaika 44
LIITE 1 55
KENKÄTEOLLISUUDEN PALKKARYHMITTELYT 55
KENKÄALAN NIMIKELUETTELO 56
NAHKATEOLLISUUDEN PALKKARYHMITTELYT 62
NAHKATEOLLISUUDEN TYÖNIMIKELUETTELO 62
TURKISMUOKKAAMOIDEN PALKKARYHMITTELYT 71
TURKISMUOKKAAMOIDEN TYÖNIMIKELUETTELO 72
KÄSILAUKKUALAN NIMIKKEISTÖ 74
MATKALAUKUN NIMIKKEISTÖ 76
LIITE 2 79
NAHKATEOLLISUUDEN OLOSUHDELISÄT 79
LIITE 3 83
TYÖAJAN LYHENTÄMINEN KERTYMÄJÄRJESTELMÄN MUKAAN KENKÄ– JA NAHKATEOLLISUUDESSA
............................................................................................................................................................ 83
LIITE 4 87
KESKEYTYMÄTTÖMÄN 3–VUOROTYÖN TYÖAIKA KENKÄ– JA NAHKATEOLLISUUDESSA 87
LIITE 5 89
KESKEYTYVÄN 3–VUOROTYÖN TYÖAIKA 89
LIITE 6 91
TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI 91
LIITE 7 YLEISSOPIMUS 93
LIITE 8 Lomapalkkasopimus 109
LIITE 9 IRTISANOMISUOJASOPIMUS 111
LIITE 10 TYÖAIKAPANKKI 122
LIITE 11 SELVIYTYMISTOIMET YRITYKSEN TALOUDELLISISSA VAIKEUKSISSA 124
TYÖNTEKIJÖIDEN VUOSITYÖAIKA KENKÄ‐ JA NAHKATEOLLISUUDESSA 2020 - 2023 125
KENKÄ– JA NAHKATEOLLISUUS RY:N
ja
TEOLLISUUSLIITTO RY:N
kesken solmittu
KENKÄ- JA NAHKATEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS
17.4.2020 – 28.2.2022
1 § Sopimuksen soveltamisala
Tätä sopimusta sovelletaan Kenkä– ja Nahkateollisuus ry:n jäsen- tehtaitten ja niissä työskentelevien kaikkien työntekijöiden välisissä työsuhteissa.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Sopijapuolet suosittavat, että tämän sopimuksen palkkamääräyksiä sovelletaan soveltuvin osin myös kotityöntekijöihin ja että kotityön urakkahinnoittelu perustuu soveltuvin osin tehtaalla tehtyihin työntutkimuksiin. Mikäli työntekijä perustellusti esittää, että urakkahinta on virheellinen tulee hänen ilmoittaa tästä työnantajalle. Tarkistus suoritetaan tehtaalla.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Kotityöntekijälle maksetaan kunkin palkanmaksun yhteydessä hänen ansaitsemastaan rahapalkasta tämän sopimuksen arkipyhäkorvausta vastaava 3,9 %:n sekä lomakorvausta ja lomaltapaluurahaa vastaava 14 %:n suuruinen erillinen lisä.
Mikäli työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä kestänyt keskeytyksettä vähintään yhden vuoden, maksetaan lomakorvausta ja lomalta- paluurahaa vastaava 16,5 %:n suuruinen erillinen lisä.
2 § Liitesopimukset
Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liittojen välillä solmittuja sopimuksia:
• Yleissopimus
• Irtisanomissuojasopimus
• Lomapalkkasopimus
Jos edellä mainittuihin sopimuksiin tehdään tämän työehtosopimuksen voimassa ollessa muutoksia, noudatetaan niitä siitä päivästä lukien, jolloin allekirjoittaneet liitot ovat sopineet niiden liittämisestä tähän työehto- sopimukseen.
Pöytäkirjamerkintä:
Työriitojen sovittelusta annetun lain mukaisesti noudatetaan yleissopimuksesta poiketen kahden viikon lakkovaroitusaikaa.
3 § Sopimuksen sitovaisuus
Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.
4 § Työntekijän toimeen xxxx, työnjohto ja järjestäytymisvapaus
Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työnjohdosta ja työnjaosta.
Työnantajilla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään ammatillisiin järjestöihin.
Pöytäkirjamerkintä:
Liitot suosittelevat, että yrityksissä, joissa se työpaikan suuruus ja muut olosuhteet huomioon ottaen on tarpeellista ja tarkoituksenmukaista, järjestetään uusille työntekijöille yritystä ja sen työsuhteita koskevia esittelytilaisuuksia, joissa selostetaan yrityksen organisaatiota, työehtosopimusasiain neuvottelujärjestystä, työturvallisuuteen ja sosiaalisiin kysymyksiin sekä työmarkkinajärjestöjen toimintaan kuuluvia ym. työsuhteeseen liittyviä asioita. Myös yrityksen pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tulee näissä tilaisuuksissa antaa mahdollisuus selostaa edellä mainittuja kysymyksiä.
5 § Irtisanomissuoja, lomauttaminen ja lyhennetty työviikko
1. Irtisanomista ja lomautusta koskeviin työsuhteen ehtoihin sovelletaan liittojen välistä irtisanomissuojasopimusta ja voimassa olevaa lainsäädäntöä irtisanomisen ja lomautuksen perusteista.
Pöytäkirjamerkintä:
Työsuhteen purkamisesta annetaan ennen sen toimeenpanoa tieto pääluottamus- miehelle.
2. Työsopimusta irtisanottaessa noudatetaan seuraavia irtisanomisaikoja:
Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä, eikä muusta ole sovittu, on
työnantajan irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava
Työsuhteen pituus | Irtisanomisaika |
alle vuoden | 14 päivää |
yli vuoden, mutta enintään 4 vuotta | 1 kuukausi |
yli 4, mutta enintään 8 vuotta | 2 kuukautta |
yli 8, mutta enintään 12 vuotta | 4 ” |
yli 12 vuotta | 6 ” |
Työntekijän on puolestaan irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava
Työsuhteen pituus | Irtisanomisaika |
enintään 5 vuotta yli 5 vuotta | 14 päivää 1 kk |
Pöytäkirjamerkintä:
Mikäli työvoimaa sen supistuneen tarpeen takia joudutaan vähentämään, ilmoittaa työnantaja tästä etukäteen työntekijäin luottamusmiehelle ja noudatetaan tällöin, mikäli mahdollista, sitä sääntöä, että ensiksi joutuvat työstä pois viimeksi tehtaaseen työhön tulleet työntekijät, kuitenkin huomioon ottaen ensisijaisesti ammattitaitoisen työvoimatarpeen.
Sotavammaisille sekä saman työnantajan työssä osatyökyvyttömyyden aiheutta- neen vamman saaneille pyritään mahdollisuuksien mukaan työtä järjestämään.
Jouduttaessa vähentämään tai lomauttamaan työvoimaa, taikka ottamaan käyt- töön lyhennetty työviikko, on siitä ilmoitettava myös julkiselle työvoima- viranomaiselle.
3. Milloin työnantaja erittäin painavista syistä kuten tuotteiden riittämättömän menekin, raaka– ja tarveaineiden puutteen, työn säännöllisen kulun häiriintymisen tai muun niihin verrattavan syyn vuoksi ja ellei muuta työtä voida järjestää, ottaa käytäntöön säännöllistä lyhyemmän viikoittaisen työajan, tai työsuhdetta lopettamatta lomauttaa työntekijöitä, on tällaisesta toimenpiteestä ilmoitettava vähintään kahta viikkoa ennen sen toimeenpanoa.
Pöytäkirjamerkintä:
Ilmoittaessaan edellä 3. kohdassa mainituista toimenpiteistä tulee työnantajan samalla antaa pääluottamusmiehelle selostus niihin johtaneista syistä. Pääluotta- musmiehen niin esittäessä tiedotetaan edellä mainituista toimenpiteistä myös ilmoitustaululla.
4. Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava työn alkamisesta vähintään kahta päivää ennen. Kuitenkin on työntekijällä oikeus tulla työhön viimeistään viikon kuluttua ilmoituksen saamisesta työsuhteen katkeamatta. Tästä tulee hänen mikäli mahdollista, ilmoittaa työnantajalleen ennen työn ilmoitettua alkamispäivää.
5. Neuvotteluajan laskenta
Jos työpaikalla syntyy tarve irtisanoa, lomauttaa tai osa-aikaistaa työntekijöitä taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä, yhteistoimintalain (334/07) soveltamisalan piiriin kuuluvan työnantajan on noudatettava yhteistoimintalain säännöksiä kuitenkin tässä kohdassa sovituin poikkeuksin. Yhteistoimintalaki ei ole työehtosopimuksen osa. Tämän kohdan määräykset ovat lakia täydentäviä ja niillä korvataan lain
vastaavat kohdat.
Yhteistoimintalain soveltamispiirissä olevan työnantajan harkitessa työntekijän irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleen- järjestelyistä johtuvista syistä yhteistoimintavelvoitteet katsotaan yhteistoimintalain 45 §:n neuvotteluesityksen antamista ja 51 §:n neuvotteluvelvoitteen täyttymistä koskevista säännöksistä poiketen täytetyksi, kun neuvotteluja on käyty yhteistoimintalaissa edellytetyllä tavalla kirjallisen neuvotteluesityksen tekemisen jälkeen ja etukäteen annettujen tarpeellisten tietojen pohjalta yhteistoimintalain 51 §:n mukaan määräytyvän neuvotteluajan, jollei lain nojalla ole sovittu muusta
neuvotteluajasta.
6. Milloin työntekijä työpaikkaa kohdanneen tulipalon tai poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun senkaltaisen työsopimuslain 2 luvun 12§:n
2. momentin tarkoittaman esteen takia ei ole voinut suorittaa työtään, noudatetaan lain määräyksiä.
7. Työntekijän oikeus äitiys–, isyys– ja vanhempain- sekä hoitovapaaseen määräytyy työsopimuslain, sairausvakuutuslain ja –asetuksen mukaisesti.
6 § Työaika
1. Työaikaan nähden noudatetaan työaikalain ja tämän sopimuksen määräyksiä.
2. Säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.
3. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa päivätyössä ja 2-vuorotyössä enintään 16 viikon pituisena ajanjaksona (tai paikallisesti sopien enintään vuoden pituisena ajanjaksona) edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärään.
4. Säännöllistä vuorokautista ja viikoittaista työaikaa voidaan paikallisesti sopimalla pidentää. Vuorokautisen työajan enimmäismäärä on 12 tuntia ja viikoittaisen työajan enimmäismäärä on 50 tuntia.
Työajan tulee em. tapauksissa enintään vuoden pituisen ajanjakson puitteissa tasoittua kahdeksaan tuntiin vuorokaudessa ja 40 tuntiin viikossa.
5. Työaikalain 3 luvun 7 §:n mukaisessa työssä (jaksotyö) säännöllinen työaika määräytyy lain 3 luvun 7 §:n 1. momentin mukaan.
Jaksotyön tekemisestä on mahdollista sopia paikallisesti muissakin kuin työaikalain 7§:ssä mainituissa tapauksissa.
6. Työntekijällä on viikon aikana sunnuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen, mikäli mahdollista, olla lauantai. Toisen vapaapäivän ollessa liikkuva viikonpäivä, tulee sen ilmetä etukäteen laaditusta työvuoroluettelosta.
Tätä kohtaa ei sovelleta edellä 3. kohdan mukaista keskimääräistä viikko- työaikaa käytettäessä eikä myöskään silloin, kun työaika on järjestetty edellä 4. kohdan tarkoittamalla tavalla.
7. Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika 8 tuntia, lukuun ottamatta pääsiäisen jälkeistä, vapunpäiväviikon, helatorstaiviikon, itsenäisyyspäiväviikon, joulun jälkeistä ja uudenvuodenviikon lauantaita, juhannus– ja jouluaattoa, jotka ovat vapaapäiviä. Näinä päivinä tehdystä työstä maksetaan korvaus, kuten viikkoylityöstä on sovittu. Tätä kohtaa ei sovelleta edellä 3. kohdan mukaista keskimääräistä viikkotyöaikaa käytettäessä eikä myöskään silloin, kun työaika on järjestetty edellä 4. kappaleen tarkoittamalla tavalla.
8. Säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä tarpeelliset väliajat työssä määrää työnantaja työehtosopimuksen rajoissa. Käytännön vaatimista tilapäisistä muutoksista neuvotellaan sitä ennen pääluottamus- miehen kanssa.
9. Työnantaja on oikeutettu järjestämään työajan tarkkailun käyttämällä kontrollikelloa tai muita sitä vastaavia laitteita. Järjestelyn tulee olla sellainen, ettei se aiheuta työntekijöille turhaa ajanhukkaa.
10. Työnantaja ei saa pidentää säännöllistä työaikaa antamalla työtä kotona tehtäväksi.
11. Työviikko lasketaan alkavan yksi– ja kaksivuorotyössä maanantaina aamuvuoron alkamisajasta ja kolmivuorotyössä sunnuntaina yövuoron alkamisajasta.
Pöytäkirjamerkintä:
Liittojen välillä allekirjoitettu työajan lyhentämistä kertymäjärjestelmän mukaan koskeva pöytäkirja on tämän sopimuksen liitteenä (liite 3).
Liittojen välillä on allekirjoitettu työajan lyhentämistä keskeytymättömässä kolmivuorotyössä koskeva pöytäkirja (liite 4).
Samoin on liittojen välillä allekirjoitettu työajan lyhentämistä keskeytyvässä kolmivuorotyössä koskeva pöytäkirja (liite 5).
12. Työajan enimmäismäärä
Työajan enimmäismäärä noudattaa työaikalaissa säädettyjä rajoituksia. Työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta. Kalenterivuoden sijasta voidaan tarkastelujaksoksi sopia paikallisesti 12 kuukauden pituinen ajanjakso.
13. Työaikapankki
Työpaikalla voidaan paikallisesti sopien ottaa käyttöön työaikapankki. Työehtosopimuksen liitteessä 10 on lueteltu työaikapankkia käyttöön otettaessa sovittavia asioita.
14. Viikoittainen vapaa-aika
Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on, mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen vapaa- aika voidaan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.
Keskeytymättömässä vuorotyössä vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi, enintään 12 viikon aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa. Teknisten olosuhteiden tai työn järjestelyjen niin edellyttäessä voidaan menetellä vastaavalla tavalla, jos
siihen on työntekijän suostumus.
Pöytäkirjamerkintä
Määräyksen tulkinta vastaa vanhan työaikalain (9.8.1996/605) 31 §:n säännöksen tulkintaa (mukaan lukien sitä koskevat työneuvoston lausunnot,
esim. TN 1365-00 ja TN 1417-06).
Viikoittaisesta vapaa-ajasta voidaan poiketa, jos säännöllinen työaika on enintään
3 tuntia vuorokaudessa sekä työaikalain 28 §:ssä mainituissa poikkeustapauksissa. Näissä poikkeustapauksissa viikoittainen vapaa-aika on
korvattava saman pykälän 2. momentissa säädetyllä tavalla.
7 § Päivittäiset lepoajat
1. Päivätyössä on työntekijöillä tunnin kestävä lepoaika. Työnantaja ja työntekijä voivat päivätyössä sopia myös vähintään puolen tunnin pituisesta lepoajasta. Lepoaikana työntekijä saa poistua esteettömästi työpaikalta.
2. Vuorotyössä ei työntekijällä ole lepoaikaa, vaan varataan hänelle tilaisuus ruokailuun työn aikana ja tapahtuu ruokailu suunnilleen työvuoron keskivaiheilla työn suorittamisen kannalta kulloinkin sopivimpana ajankohtana. Mikäli työn laatu ja tuotannon järjestely ei sitä estä, voidaan kaksivuorotyössä sopia puolen tunnin lepoajasta, jonka aikana työntekijä saa vapaasti poistua työpaikalta.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Lepoaikaan nähden voidaan noudattaa työpaikan vakiintunutta käytäntöä tai voidaan siitä, milloin erityistä syytä on, erikseen sopia kokonaistyöaikaa kuitenkaan muuttamatta.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Kulloinkin neljä tuntia kestävän työjakson aikana työntekijällä on 10 minuutin pituinen virkistystauko, jonka aikana työntekijän sallitaan nauttia työpaikalle tuomiaan virvokkeita. Järjestely suoritetaan paikallisesti tehdaskohtaiset olosuhteet ja kohtuulliset siisteysnäkökohdat huomioon ottaen.
3. Vuorokausilepo
Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin, sekä jaksotyössä vähintään yhdeksän tunnin keskeytymätön lepoaika, jollei kysymyksessä ole varallaoloaikana tehty työ. Jos työn tarkoituksenmukainen järjestäminen edellyttää, työnantaja ja asianomainen työntekijä voivat sopia tilapäisestä vuorokausilevon lyhentämisestä. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään seitsemän tuntia.
Muilta osin noudatetaan työaikalain 25 § säännöksiä.
8 § Ylityö
1. Työntekijää saadaan hänen suostumuksellaan pitää ylityössä lain sallimissa rajoissa. Ylityöstä on ilmoitettava, mikäli mahdollista, viimeistään edellisenä päivänä ennen työajan päättymistä.
2. Vuorokauden vaihteen yli jatkunut ylityö luetaan kuuluvaksi sen vuorokauden tunteihin, jolloin ylityö alkoi.
3. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan korotettua palkkaa työaikalain mukaan eli mukaan eli kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 %:n ja sen jälkeisiltä ylityötunneilta 100 %:n korotus.
4. Työehtosopimuksen 6 §:n 4. kohdan tarkoittamassa tapauksessa ylityö- korotus maksetaan tämän kohdan mukaisesti sovitun säännöllisen työajan jälkeisiltä tunneilta.
5. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta ylityötunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
6. Lisä- ja ylityöstä maksettava palkka voidaan myös sopia annettavaksi vapaa-aikana työaikalain 21 §:n mukaisesti.
Pöytäkirjamerkintä:
Mikäli työntekijällä sairauden, vuosiloman tai työnantajan määräyksestä tehdyn matkan takia ei ole työviikon työvuoroluettelon mukaisina työpäivinä ollut mahdollisuutta tehdä työtä niin monta tuntia, että se vastaisi hänen säännöllistä viikoittaista työaikaansa ja hän tekee työtä työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänä, maksetaan vapaapäivänä tehdyistä työtunneista ylityölisää siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.
Ylityön määräytyminen työaikamuodon vaihtuessa
7. Jos työntekijä työskentelee työviikon aikana eri työaikamuodoissa, katsotaan ylityöksi asianomaisella viikolla eniten noudatetun työvuoro- luettelon mukaisen työaikamuodon ylittävät tunnit, ellei ole sovittu näiden tuntien vaihtamisesta vapaa-aikaan.
9 § Aikapalkat
1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin vähimmäis- tuntipalkat ovat paikkakuntaluokittain ja palkkaryhmittäin sentteinä seuraavat:
Ohjetuntipalkat 1.2.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:
Palkkaryhmä | senttiä/tunti |
1. | 884 |
2. | 911 |
3. | 946 |
4. | 975 |
5. | 1022 |
Ohjetuntipalkat 1.9.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:
Palkkaryhmä | senttiä/tunti |
1. | 893 |
2. | 920 |
3. | 955 |
4. | 985 |
5. | 1032 |
Ohjetuntipalkat 1.3.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:
Palkkaryhmä | senttiä/tunti |
1. | 906 |
2. | 933 |
3. | 969 |
4. | 999 |
5. | 1046 |
Pöytäkirjamerkintä 1:
Työntekijän suorittaessa aikapalkalla sellaiseen palkkaryhmään kuuluvia kenkä–
/nahka–/laukkualan töitä, jonka palkkaryhmän muita, liitteessä mainittuja ammattivuosia koskevia edellytyksiä hän ei täytä, määräytyy hänen palkkansa lähinnä alemman palkkaryhmän mukaisesti. Kuitenkin, jos tällaista työskentelyä on pidettävä vakinaisluontoisena ja jos työntekijä ammattitaidoltaan ja työteholtaan pystyy asianomaisen työn tai työryhmän normaalisaavutuksiin, jotka todetaan esimerkiksi hänen urakkatyösuoritustensa tai muiden saavutettujen työtulosten nojalla, maksetaan hänelle vastaavan palkkaryhmän palkka.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Jos aikapalkalla työskentelevä työntekijä ilman omaa syytään siirretään työhön, jonka vähimmäistuntipalkka on hänen siihenastista vähimmäistuntipalkkaansa pienempi, maksetaan hänelle lähinnä seuraavan palkanmaksukauden loppuun entisen vähimmäistuntipalkan mukaisesti muodostunut palkka.
1. Yllä mainitut palkat tarkoittavat rahapalkkoja ilman luontoisetuja. Milloin luontoisetuja on, otetaan niiden raha–arvo huomioon verohallituksen vahvistamaa hinnoittelua noudattaen.
2. Nuorten alle 18-vuotiaiden työntekijäin palkat ovat asianomaisen työssäoloajasta, työkyvystä ja työtaidosta riippuen 85–100 %
2. palkkaryhmän vähimmäistuntipalkasta. Nuorelle työntekijälle, joka omaa sen palkkaryhmän edellyttämän työtaidon ja ammattikokemuksen, jossa hän vakituisesti työskentelee, maksetaan täysin työkykyisten työntekijäin palkkaperusteiden nojalla määräytyvä palkka.
3. Sen mukaan, poikkeavatko työntekijän työtaito, työteho tai kokemus taikka työn hänelle asettamat vaatimukset kysymyksessä olevan työntekijäryhmän yleisestä keskitasosta, voidaan hänelle maksaa enintään
7 % korkeampi palkka kuin asianomaiselle palkkaryhmälle edellä
1. kohdassa mainitun vähimmäistuntipalkkataulukon mukaan on maksettava.
Yksittäistapauksittain voidaan suorittaa korkeampaakin palkkaa.
4. Työntekijälle, joka työn luonteesta johtuen työnantajan nimenomaisesta määräyksestä joutuu suorittamaan työtä pääasiassa aikapalkalla, voidaan suorittaa aikatyössä korkeampaa tuntipalkkaa kuin tämän pykälän 1. ja 4. kohtien mukaan olisi mahdollista. Palkkaa määrättäessä on otettava huomioon työn vaativuus, vastuunalaisuus ja laatu sekä työkoneesta, tuotantolinjan muun työn urakoinnista tai muista syistä johtuvaa keski- määräistä aikatyön suoritustasoa korkeampi työvauhti.
5. Kuukausi- tai viikkopalkalla työskenteleville on edellä mainitut ohjetunti- palkat pidettävä perusteena palkasta sovittaessa.
6. Työntekijät jaetaan eri palkkaryhmiin liitteessä ilmenevällä tavalla.
Pöytäkirjamerkintä:
Aikapalkalla työskentelevän työntekijän joutuessa säännönmukaisesti suoritta- maan eri palkkaryhmiin kuuluvia töitä, pidetään palkan perusteena sitä työtä, jota hän pääasiallisesti tekee, kuitenkin huomioon ottaen korottavasti myös hänen osallistumisensa tätä vaativampiin töihin, joihin vaadittavan ammattitaidon hän omaa.
7. Puuseppiin, autonkuljettajiin ja autonapumiehiin nähden noudatetaan tämän työehtosopimuksen määräyksiä, paitsi palkkojen suhteen, joiden osalta noudatetaan asianomaisella pääalalla tämän sopimuskauden aikana voimassa olevia palkkoja. Korjauspajan ammattityöntekijöihin noudatetaan tämän työehtosopimuksen määräyksiä, paitsi palkkojen suhteen, jotka on liittojen välillä erikseen sovittu. Tehtaitten sähkömiesten palkat, korvaukset korjauspajan hälytysluonteisesta työstä ja varallaolosta sekä työskentelystä tehdasalueen ulkopuolella määräytyvät metalli- teollisuudessa tänä sopimuskautena voimassa olevien määräysten mukaan.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Sellaisten korjauspajan työntekijäin palkkoja muodostettaessa, jotka eivät täytä asianmukaisia ammattityöntekijävaatimuksia, otetaan kuitenkin huomioon heidän työkokemuksensa ja työtaitonsa korjauspajan töissä.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Työnantaja ja työntekijä ovat siis työriitaisuuksiin nähden sidotut tähän sopimukseen.
Pöytäkirjamerkintä 3:
Työnantaja järjestää työntekijöille työssä tarvittavia varusteita seuraavasti (nahkateollisuudessa):
Nahka– ja kumiesiliinat maksuttomasti työssä käytettäviksi.
Niissä kalkkiosaston töissä, joissa se on tarpeen, kangaskäsineet maksuttomasti työssä käytettäväksi. Työrukkaset (nahka tai kumi) myydään 75 %:n alennuksella vahvistetuista vähittäishinnoista märissä ja likaisissa töissä työskenteleville. Käyttökelvottomiksi kuluneet rukkaset on työntekijäin palautettava uusia ostaessaan. Työkäyttöön sopivia saappaita luovutetaan 1 pari vuodessa märkäpuolen työssä käytettäväksi. Tarvittaessa myy työnantaja tämän lisäksi ko. saappaita märkäpuolen työntekijöille tehtaan omakustannushinnalla.
Kumisaappaita luovutetaan käyttöön loka–, kaivo– tai muissa siihen verrattavissa tilapäistöissä työskenteleville. Siinä tapauksessa, että jollakin työpaikalla on myönnetty suurempia etuisuuksia kuin edellä on sovittu, voidaan entistä käytäntöä edelleen noudattaa. Samoin voidaan erityisistä syistä sopia edellä mainitusta poikkeavasta käytännöstä. Työntekijä on velvollinen huolellisesti hoitamaan käytäntöönsä saamiaan varusesineitä ja tulee hänen korvata työnantajalle tahallisesti tai huolimattomuudellaan aiheuttamansa vahinko.
Kenkä- ja Nahkateollisuus ry:n jäsenyrityksissä maksetaan erittäin raskaissa, märissä ja likaisissa töissä erityistä senttimääräistä olosuhde- ja peseytymislisää seuraavan taulukon mukaan (senttiä/t):
Olosuhdelisät 1.5.2010 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta lukien (snt/h):
A1 38 | A2 29 | A3 23 | A4 16 |
B 15 | C 13 | D 11 | E 8 |
Tässä kohdassa mainittua lisää suoritetaan seuraavissa töissä sen suuruisena työtuntia kohti kuin liitteen 2 mukainen taulukko kussakin kirjaimilla A1, A2, A3, A4, B, C, D ja E merkityissä ryhmissä osoittaa.
10 § Suorituspalkat
1. Urakkatyön hinnoittelun perusteena pidetään sitä, että työntekijän urakka–ansio nousee normaalisella urakkatyövauhdilla 20 % tämän sopimuksen 10 §:n 1. momentissa mainittuja vastaavia vähimmäistunti- palkkoja korkeammaksi ja kasvaa työnsuoritusten tai työtehon lisään- tyessä vähintään samassa suhteessa.
Pöytäkirjamerkintä:
Urakkahinnoittelun perusteena pidetään sen palkkaryhmän vähimmäis- tuntipalkkaa, johon kysymyksessä oleva työ luetaan kuuluvaksi tämän työehtosopimuksen mukaan.
2. Urakkatyöstä on työntekijälle taattu hänen henkilökohtainen tunti- palkkansa.
3. Milloin työ– ja tuotantomenetelmissä, raaka– ja tarveaineissa, koneistuksessa tai muissa näihin verrattavissa, työsuoritukseen oleellisesti vaikuttavissa tekijöissä tapahtuu muutoksia, suoritetaan uusi urakka- hinnoittelu, pitäen ohjeena edellä 1. kohdan mukaisesti muodostunutta ansiotasoa.
4. Jos voimassa olevia urakkahintoja joko työnantajan tai työntekijän aloitteesta halutaan tarkistaa, voidaan se tehdä asianomaisen työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella. Ellei heidän välillään päästä uudesta urakkahinnoittelusta yksimielisyyteen, jatkuu urakkatyö entisillä perus- teilla ja asia siirretään allekirjoittaneiden liittojen ratkaistavaksi. Ratkaisua tehdessään tai antaessaan suosituksensa asian järjestämiseksi tulee liittojen huomioon ottaa ne tekijät, jotka ovat vaikuttaneet asian vireillä- oloajan pituuteen ja niiden nojalla määrätä uuden urakkahinnoittelun voimaantuloajasta.
5. Sellaisissa töissä, joissa suora urakka ei osoittaudu tarkoituksen- mukaiseksi, voidaan sopia myös palkkamuodoista, joissa palkka määräytyy osittain työhön käytetyn ajan ja osittain työnsuorituksen perusteella. Tällaisissa töissä sovelletaan soveltuvin osin tämän pykälän 2–4 momenttien määräyksiä. Työnsuorituksen vastatessa normaalia urakkatyövauhtia, tulee ansio nousta 20 % sen palkkaryhmän vähimmäistuntipalkkaa korkeammaksi, johon kysymyksessä oleva työ tämän sopimuksen liitteen mukaisesti luetaan.
6. Xxxxxxx työntekijä työnantajan määräyksestä joutuu keskeyttämään aloittamansa sovitun urakan muun työn takia, eikä keskeytyksen aiheuttanutta työtä voida järjestää urakalla, maksetaan työntekijälle keskeytyksen ajalta, enintään kuitenkin 10 työpäivältä, hänen keski- tuntiansionsa mukainen palkka. Jos tuntityö jatkuu kauemmin kuin 10 työpäivää, maksetaan sen jälkeiseltä tuntityöajalta aikapalkkaa.
Pöytäkirjamerkintä:
Edellä 6. kohdassa oleva koskee myös sellaista tapausta, kun urakkatyöntekijä siirretään tekemään aikapalkalla näytetyötä tai vastaavaa tuotteiden kehitystyötä.
7. Jos työntekijän työ keskeytyy tavanomaisesta poikkeavan teknillisen tai tuotannollisen häiriön vuoksi tai muuten työnantajasta riippuvasta syystä, maksetaan aikatyöntekijälle odotusajalta henkilökohtaista aikapalkkaa ja urakkatyöntekijälle ohjetuntipalkka 20 %:lla korotettuna.
8. Niille urakkatyöntekijöille, jotka eivät ole työssään saavuttaneet urakan hinnoittelutasoa, maksetaan kuitenkin heidän keskituntiansionsa mukainen palkka.
Pöytäkirjamerkintä:
Työssä tavanomaisesti esiintyvät lyhyet katkot, jotka johtuvat esim. ompelukoneen neulan katkeamisesta, on otettava huomioon urakka- hinnoittelussa.
11 § Keskituntiansion laskeminen
1. Työntekijän keskituntiansiota käytetään laskentatekijänä palkan ja korvausten maksamisessa siten, kuin tässä työehtosopimuksessa erikseen määrätään.
2. Säännöllisen työajan keskituntiansiota laskettaessa käytetään laskentajaksona edellistä vuosineljännestä.
Uuden työntekijän ollessa kyseessä, tai milloin työntekijä esimerkiksi sairauden vuoksi on vuosineljänneksen aikana ollut työssä vähemmän kuin 160 tuntia, käytetään keskituntiansion laskentajaksona vuosineljänneksen asemesta sellaista lähinnä edeltävää tilikautta, jolta keskituntiansio voidaan luotettavasti laskea.
3. Työntekijän säännöllisen työajan keskituntiansio lasketaan siten, että hänen laskentajakson aikana työajalta eri palkkaustapojen mukaan saamansa ansio mahdollisine erillisine lisineen ylityö– ja sunnuntaityölisiä lukuun ottamatta (kokonaisansio) jaetaan ko. laskentajakson aikana tehtyjen työtuntien kokonais- määrällä.
4. Kohdan 2. tarkoittamia vuosineljänneksiin perustuvia keskituntiansioita käytetään seuraavasti:
• xxxxx–, maalis– ja huhtikuun aikana edellisen vuoden IV vuosineljänneksen keskituntiansiota,
• touko–, kesä– ja heinäkuun aikana vuoden I vuosineljänneksen keskituntiansiota,
• elo-, syys- ja lokakuun aikana vuoden II vuosineljänneksen keskituntiansiota sekä
• marras-, joulu- ja tammikuun aikana III vuosineljänneksen keskituntiansiota.
Tässä kohdassa mainitut kuukausijaksot ja vuosineljännekset lasketaan alkaviksi ja päättyviksi tilikausien mukaan siten, että tilikauden jakautuessa kahdelle yllämainituista kuukausijaksoista tai kahdelle vuosineljännekselle, tilikausi luetaan siihen jaksoon, jolle jakaantuu suurempi määrä säännöllisiä työtunteja.
12 § Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö
Vuorolisät 1.2.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavasti:
93 senttiä/tunti
173 senttiä/tunti
Iltavuoro Yövuoro
Pöytäkirjamerkintä:
Tämän pykälän soveltamisesta sovittiin, että
• vuorotyölisä sunnuntaina ja kirkollisina juhlapäivinä suoritetusta vuorotyöstä maksetaan erillisenä lisänä, mutta vastaavine prosenttikorotuksineen
• vuorotyölisä maksetaan urakkatyötä tekeville työntekijöille niin ikään erillisenä lisänä tehtyjen työtuntien perusteella
• sekä kaksivuorotyössä että kolmivuorotyössä katsotaan toinen vuoro iltavuoroksi ja kolmivuorotyössä kolmas vuoro yövuoroksi.
1. Xxxxxxx työ ei ole vuorotyötä, ylityötä tai hätätyötä ja työntekijä joutuu suorittamaan sitä klo 18–22 välillä, katsotaan tällainen työ iltatyöksi sekä 22–6 välillä suoritettu työ yötyöksi. Iltatyössä maksetaan samansuuruinen lisä kuin vuorotyön iltavuorossa. Jos edellä olevan mukaisesti iltatyöksi katsottava työ on alkanut ennen klo 18, maksetaan iltatyölisä klo 16 jälkeen tehdystä työstä.
2. Jäätäessä vuoron päätyttyä ylityöhön, maksetaan ylityöstä vuorotyölisä työntekijän säännöllisen vuoron perusteella.
3. Ns. limittäisessä vuorotyössä maksetaan iltavuorolisää siitä alkaen, kun ensimmäinen vuoro on päättynyt.
4. Limittäisessä vuorotyössä maksetaan iltavuorolisä siitä alkaen, kun ensimmäinen vuoro on päättynyt. Vuorojen katsotaan vaihtuvan säännöllisesti, kun vuoro jatkuu enintään yhden tunnin yhdessä työhön sijalle tulleen vuoron kanssa tai kun vuorojen väliin jää enintään yhden tunnin aika.
13 § Arkipyhäkorvaus
Työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvauksena pitkäperjantailta, 2. pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, helatorstailta, juhannusaatolta, 2. joulupäivältä 8 tunnin palkka keskituntiansion mukaan.
Vapaapäiväksi sattuvalta itsenäisyyspäivältä sekä milloin työntekijä ei sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyytensä vuoksi ole oikeutettu itsenäisyyspäivän palkkaan, maksetaan arkipyhäkorvaus tämän pykälän mukaisesti.
Loppiaisen, jouluaaton, 1. joulupäivän tai uudenvuodenpäivän ollessa muuna arkipäivänä kuin lauantaina se lyhentää työaikaa ja siitä maksetaan menetettyä ansiota vastaava korvaus tämän pykälän mukaisesti.
1. Arkipyhäkorvaus maksetaan kuitenkin vain työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään kolme kuukautta ennen ko. arkipyhää ja edellyttäen, että työntekijä on ollut työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja myös sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä tai toisena näistä päivistä, jos poissaolo on johtunut työnantajan luvasta tai työntekijän sairaudesta, reservin harjoituksesta tai muusta niihin verrattavasta syystä.
2. Arkipyhäkorvaus maksetaan tämän pykälän tarkoittamalle työntekijälle myös vuosiloman, enintään 3 kuukautta arkipyhää ennen kestäneen sairauden ja lakisääteisen äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan, työehtosopimuksen 19 §:ssä tarkoitetun lapsen sairaudesta johtuvan
palkallisen poissaolon sekä taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen enintään 2 viikkoa arkipyhää ennen kestäneen lomautuksen aikana sattuvilta arkipyhiltä sekä myös silloin, kun arkipyhä sattuu työn- tekijän vapaapäiväksi riippumatta siitä, onko työntekijä sanottuna päivänä ollut työssä vaiko ei. Jos poissaolo työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväksi sattuvana arkipyhänä on johtunut muusta kuin 2. kohdassa mainitusta syystä, ei arkipyhäkorvausta kuitenkaan makseta.
Edellytyksenä arkipyhäkorvauksen maksamiseksi lomautuksen ajalta on lisäksi se, ettei työntekijä itsestään riippuvasta syystä jätä käyttämättä hyväkseen hänelle tarjottua mahdollisuutta palata työhön lomautuksen päätyttyä.
3. Työntekijän aikatuntipalkkaa kuukausipalkaksi muutettaessa menetellään siten, että hänen aikatuntipalkkansa kerrotaan luvulla 170. Näin saatua kuukausipalkkaa korotetaan 4,3 %, mikä vastaa erillisesti korvattavien arkipyhien vaikutusta ansioon.
4. Osa-aikatyötä tekevän työntekijän arkipyhäkorvaus lasketaan siten, että kerrotaan viikon säännöllisten tuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä edellä oleva arkipyhäkorvaus.
14 § Matkakorvaus ja päiväraha
1. Matkakorvaukset ja päiväraha maksetaan kulloinkin voimassa olevan valtion virkaehtosopimuksen matkaluokka II mukaan.
2. Menetettyjä säännöllisiä työtunteja vastaavalta määrältä matkatunteja maksetaan keskituntiansion mukainen korvaus.
Vapaapäivänä tapahtuvalta matkalta maksetaan enintään 8 tunnin matka– ajalta keskituntiansion mukainen korvaus.
Milloin työntekijälle on järjestetty makuupaikka, ei edellä mainittua korvausta suoriteta kello 22.00 – 06.00 välisenä aikana.
Matkaan käytettyä aikaa ei lasketa työajaksi.
15 § Palkanmaksu
Työpalkat maksetaan kerran viikossa, kerran kahdessa viikossa tai, paikallisesti sopien, kaksi kertaa kuukaudessa.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Tilissä saadaan jättää sisään enintään viiden päivän palkka. Jos palkanmaksu- päivä sattuu juhlapäiväksi tai muuksi vapaapäiväksi tai kun palkka maksetaan pankin kautta ja pankki on suljettu palkanmaksupäivänä, maksetaan palkka edellisenä arkipäivänä kuitenkin niin, että mikäli tilinlaskenta–ajalle sattuu useampia sunnuntai– tai juhlapäiviä, voidaan laskentaa varten varata neljä työpäivää. Kuitenkin voidaan edellä olevien määräysten estämättä paikallisesti sopia toisinkin riittävän ajan varaamisesta palkan laskemista ja maksamista varten.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työsuhteen päättyessä erääntyvät saatavat maksetaan yrityksen normaalina palkanmaksupäivänä.
Kuukausipalkkaiselle työntekijälle palkka voidaan maksaa kerran kuukaudessa.
16 § Sairausajan palkka
Edellytykset
1. Sairausajan palkka maksetaan, jos
– työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työsopimuksen mukaista työtä
– työntekijä ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.
Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus
2. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan. Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella, ellei tästä ohjeesta muuta johdu.
Epidemian aikana, kun lääkäriin pääsy vaikeutuu tai kun lääkä- rinpalveluksia ei muutoin ole riittävästi saatavilla, työterveyshoitaja tai terveydenhoitaja voi antaa tutkimuksensa perusteella sairausloma- todistuksen enintään kolmeksi vuorokaudeksi kerrallaan.
S o v e l t a m i s o h j e :
Edellä olevan määräyksen mukaan työntekijällä on edelleen oikeus valita lääkärinsä. Näillä säännöksillä ei ole kuitenkaan tarkoitettu aikaansaada sellaista käytäntöä, että työntekijä valitsisi toispaikka- kuntalaisen tai sellaisen lääkärin palveluksia, joita hänen ei ole mahdollista saada oman säännöllisen työaikansa ulkopuolella. On siis toisin sanoen edellytetty, että työntekijä ensisijaisesti käyttää oman työterveyslääkärin palveluja ja näitäkin, mikäli mahdollista oman säännöllisen työaikansa ulkopuolella.
Sairauslomatodistus on edellä mainituin edellytyksin hyväksyttävä todis- tus, jollei työnantaja perustelluin syin pysty osoittamaan väärinkäytöstä.
Pöytäkirjamerkintä:
Aiemmin todetun kroonisen sairauden johdosta tapahtuvan poissaolon osalta työantaja voi hyväksyä myös työntekijän omaan ilmoitukseen perustuvan enintään 2 työpäivän poissaolon.
Palkanmaksu
3. Työnantaja maksaa sairausajan palkkaa seuraavasti:
Työsuhteen kesto sairastumishetkellä Ajanjakson pituus
vähintään 1 kuukauden mutta alle 3 vuotta 28 päivää
3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 ”
5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 ”
10 vuotta tai kauemmin 56 ”
Palkka maksetaan sairastumisjaksoon sisältyviltä työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä keskituntiansion mukaan. Palkka maksetaan toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.
Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa ennen kuin työsuhde on jatkunut yhden kuukauden, työnantaja maksaa sairausajan palkkana 50 % työntekijän henkilökohtaisesta aikapalkasta, kuitenkin enintään niiltä työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä, jotka ovat työkyvyttömyyden alkamispäivän ja sen jälkeisen 9 arkipäivän pituisen ajanjakson sisällä. Karenssipäivältä maksettavan palkan suhteen ja myös muutoinkin noudatetaan tämän pykälän määräyksiä.
Jos työntekijälle sairausvakuutuslain mukaan kuuluva oikeus päivärahaan alkaa aikaisemmin, lyhenee vastaavasti aika, jolta palkkaa on maksettava.
Karenssi
4. Työnantaja maksaa palkan myös karenssipäivältä, mikäli
– sairauden aiheuttama työkyvyttömyys jatkuu sairastumispäivän jälkeen vähintään 6 arkipäivää
– työkyvyttömyys on aiheutunut työtapaturmasta.
– Työntekijälle, jonka työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 12 kk, sairausajanpalkka maksetaan ensimmäisen sellaisen sairauspäivän alusta lukien, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.
Sairastuminen kesken työpäivän
5. Mikäli työntekijän työkyvyttömyys alkaa kesken työpäivän, hänelle maksetaan hänen sinä päivänä menettämältään säännölliseltä työajalta keskituntiansion mukainen korvaus.
Saman sairauden uusiutuminen
6. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön paluusta lasketaan poissaolojaksot yhteen ja niiltä maksetaan palkka kuin kyseessä olisi yksi sairastumisjakso.
Saman sairauden uusiutuessa yli 30 päivän kuluttua töihin palaamisesta sairausajan palkka maksetaan niin kuin kyseessä olisi uusi sairaus eli noudatetaan normaaleja karenssi- ja jaksosäännöksiä.
Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai eri sairaus, tapahtuu Kansaneläkelaitoksen tekemän ratkaisun perusteella.
S o v e l t a m i s o h j e :
Jos työntekijä työstänsä saaman ammattitaudin johdosta joudutaan siirtämään toiseen tehtävään, tulisi siirto, jos hän ei ole oikeutettu osaeläkejärjestelmän mukaiseen eläkkeeseen, mahdollisuuksien mukaan ja kyseisen henkilön työkyvyn sekä toisaalta hänen ammat- titaudista tapaturmavakuutuslain nojalla saamansa korvauksen huo- mioonottaen pyrkiä järjestämään siten, ettei hänen ansionsa olennai- sesti alene. Tämän saavuttamiseksi tulisi kiinnittää erityistä huomiota kuntoutukseen ja uudelleenkoulutukseen.
Työntekijän palatessa sairauslomalta hänet on pyrittävä sijoittamaan entiseen tai sitä palkkaukseltaan vastaavaan työhön.
Vähennykset
7. Sairausajan palkasta vähennetään samasta työkyvyttömyydestä ja samalta ajanjaksolta saatu päiväraha tai siihen rinnastettava korvaus, joka maksetaan lain tai sopimuksen perusteella. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta vähentää ko. korvausta sairausajan palkasta siltä osin kuin korvausta maksetaan työntekijälle hänen kokonaan tai osaksi itse kustantamansa vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella.
Siltä ajalta, jolta työnantaja on työntekijälle maksanut sairausajan tai äitiysvapaan palkan, on hän oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena työntekijälle tulevan edellisen kappaleen mukaisen päivärahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.
Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, työnantajalla on oikeus vähentää sairausloman palkasta se päiväraha tai sen osa, mikä työntekijän laiminlyönnin johdosta on jäänyt maksamatta.
Sairausajan palkanmaksuun liittyvät menettelytapaohjeet
a) Työkyvyttömyys todetaan työnantajan hyväksymällä todistuksella
Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella, ellei tästä ohjeesta muuta johdu.
Xxxxxxxxx kappaleen mukaisesti taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kirjoittanut todistukseen perusteet taannehtivuudelle.
b) Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet
Työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa, kun sairausajan palkan perusteet ja määrä on hyväksyttävästi selvitetty.
Mikäli työnantaja ei ole perustellusta syystä hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärintodistusta, on hänellä oikeus osoittaa työntekijä nimetyn lääkärin tarkastettavaksi. Tällöin työnantaja suorittaa lääkärin- todistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.
Sairauslomatodistus on edellä mainituin edellytyksin hyväksyttävä todistus, jollei työnantaja perustelluin syin pysty osoittamaan väärinkäytöstä. Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti saattaen asia tarvittaessa sairauslomatodistuksia käsitteleviin viranomais– ja asian- tuntijaelimiin.
c) Xxxxxxxxx työterveyspalvelujen hyväksikäytön tulee olla ensisijaista
Työntekijän tulee käydä ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin vastaanotolla.
Työntekijällä on edelleen oikeus valita lääkärinsä. Sairausajan palkan maksamisen perusteena oleva työkyvyttömyys todetaan ensisijaisesti työterveyslääkärin antamalla todistuksella, ellei työntekijä esitä perusteltua syytä muun lääkärin käyttöön. Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi omalääkärijärjestelmän käyttäminen, tarve kääntyä erikois- lääkärin puoleen, pitkäaikainen hoitosuhde, työterveysaseman aukioloajat tai pitkä matka työterveyslääkärin vastaanotolle.
d) Sairastuminen epidemian aikana
Työntekijöiden sairastumiset voivat epidemioiden aikana olla siinä määrin lukuisia, että lääkäriin pääsy vaikeutuu. Sama tilanne voi syntyä tilapäisesti silloin, kun lääkärin palveluksia ei ole saatavilla siinä määrin, että asia voitaisiin muuten hoitaa.
Edellisessä kappaleessa tarkoitetuissa tilanteissa sairaus voidaan katsoa todistetuksi myös silloin, kun työterveyshoitaja tai terveydenhoitaja tutki- muksensa perusteella ilmoittaa havaitsemansa oireet ja mahdollisen sairausloman tarpeen enintään kolmeen vuorokauteen saakka kerrallaan edellyttäen, että kertautuvan todistuksen antaja on sama terveyden- hoitaja. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota mahdollisen lääkärin- hoidon tarpeeseen.
Osapuolet edellyttävät kuitenkin, että työterveyshoitaja tai terveydenhoitaja ennen sairauslomatodistuksen antamista on yhdessä lääkärin kanssa todennut edellä tarkoitetun tilanteen olemassaolon.
e) Sairauspoissaolojen aiheuttamien ongelmien vähentäminen
Liitot kiinnittävät paikallisten osapuolten huomiota sairauksien ja tapa- turmien ennalta ehkäisevään toimintaan. Myös urheilusta johtuvat, varsinkin vaikeammanasteiset vammat aiheuttavat toistuessaan työnantajalle lisääntyviä sairausajan palkkakustannuksia ja vaikeuksia työntekijän työhön sijoittamisessa. Osapuolten yhteinen etu on saada poissaolot mahdollisimman vähäisiksi. Liitot seuraavat myöhemmin sovittavalla tavalla sairauspoissaolojen kehittymistä ja selvittävät tarvittaessa keinoja poissaolojen aiheuttamien tuotannollisten ongelmien selvittämiseksi.
Työnantajan ja luottamusmiesten tulee yhdessä pyrkiä ohjaamaan työn- tekijöitä työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten oikeaan soveltamiseen.
Uusille työntekijöille asiaa koskevaa valistusta ja ohjausta on suositeltavaa jakaa heti perehdyttämisen yhteydessä.
f) Selvä väärinkäyttö voi olla työsopimuksen päättämisperuste
Mikäli sairausajan palkkaetuja käytetään tahallaan väärin, ei sairausajan palkkaa luonnollisestikaan makseta. Tahallinen väärinkäyttö saattaa lisäksi johtaa työsopimuslain säännösten perusteella tapahtuvaan työsopimuksen purkamiseen tai irtisanomiseen.
g) Sairastumisesta tulee tehdä ilmoitus työnantajalle ennen työvuoron alkua, milloin se on mahdollista
Työntekijän tulee ilmoittaa sairastumisestaan lähimmälle esimiehelleen tai työnantajan ilmoittamalle muulle henkilölle jo ennen työvuoron alkua, milloin se olosuhteet huomioon ottaen on suinkin mahdollista. Tähän liittyvät menettelytavat työnantajan tulee saattaa työntekijöiden tietoon.
Ajoissa tehty ilmoitus on tärkeä sen vuoksi, että työpaikalla jo työvuoron alkaessa tiedetään, onko joku mahdollisesti poissa ja miten poissaolo- tapauksessa työt sinä päivänä järjestetään.
Jos työntekijä tahallisesti laiminlyö ilmoittaa viipymättä sairastumisestaan työnantajalle, alkaa sairausajan palkanmaksuvelvollisuus aikaisintaan sinä päivänä, jona ilmoitus on tehty.
17 § Lääkärintarkastukset
Lakisääteiset lääkärintarkastukset
1. Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston päätöksen (950/94) tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aikana suoritettavissa terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa hänen menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samoin menetellään tapauksissa, joissa on kysymys nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/93), ja säteilylaissa (592/91) tarkoitetuista tutkimuksista. Samaa sääntöä noudatetaan lisäksi niissä tartuntatautilain (583/86) edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan.
Työntekijälle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitet- tuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälki- tarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.
Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa–aikana, maksetaan työn- tekijälle korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaista tarveharkintaisen päivärahan määrää.
Muut lääkärintarkastukset
2. Ansionmenetyksen korvattavuuden edellytykset ovat seuraavat:
Perusedellytykset (koskevat kaikkia A–E kohtia)
Kysymyksessä on oltava sairastumis– tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Työntekijän on esitettävä lääkärintarkastuksesta työnantajan hyväksymä selvitys (esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä työnantajan pyytäessä selvitys siitä kuinka kauan lääkärintarkastus odotus- ja kohtuullisine matka-aikoineen kesti.
Muissa kuin edellisessä kappaleessa tarkoitetuissa sairastumis- tai tapa- turmatapauksissa edellytetään, että työntekijä varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan (esim. normaalitapauksissa viikon) kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella. Työntekijän on esitettävä luotettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella.
Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.
Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä välttäen. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastusta koskevien sopimus- määräysten nojalla suoriteta. Korvausta ei suoriteta myöskään sairausajan palkkamääräysten edellyttämänä karenssipäivänä suoritetun lääkärin- tarkastuksen ajalta.
Xxxxxxx sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta, ei ansionmenetystä korvata.
Erityisedellytykset
Ansionmenetys korvataan:
a) Uusi tai uusiutuva sairaus
Ansionmenetys korvataan sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan työntekijän sairaus.
Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuorokauden kestäneen työkyvyttömyyden ajalta.
Xxxxxxx työntekijä sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.
Ansionmenetys korvataan myös valtioneuvoston asetuksen mukaiseen syöpäseulontaan osallistumisen ajalta.
b) Aikaisemmin todettu sairaus
Xxxxxxxxx sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyttäen, että kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi.
Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työntekijän on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen.
Xxxxxx määrittelemiseksi tarpeellisen ao. erikoisalan lääkärin tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi.
Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.
Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttö- myyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.
c) Laboratorio- ja röntgentutkimukset
Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio– ja röntgentutkimuksen ajalta. Laboratorio– ja röntgentutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta.
Erillisen laboratorio– tai röntgentutkimuksen ajalta aiheutuva ansion- menetys korvataan vain, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta päästä em. laboratorio– tai röntgentutkimukseen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä vuorokauden ajankohtana. Tällainen ajankohtavaatimus tulee selvittää lääkärin- todistuksella.
d) Xxxxxxxxxx liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset
Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta.
Synnytystä edeltävän lääketieteellisen tutkimuksen ajalta, mikäli tutki- mukset on suoritettava työaikana.
e) Äkillinen hammassairaus
Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.
Laskenta
3. Edellä kohdissa 1–2 tarkoitettu ansionmenetys määräytyy ao. työehto- sopimuksen sairausajan palkan laskenta- ja yhteensovitussääntöjen mukaan. Samoin sovelletaan 1. kohdan toisessa kappaleessa tarkoitetun päivärahan osalta ao. työehtosopimuksen matkakustannusten korvaus- määräyksiä.
18 § Perhevapaat
1. Äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaa annetaan lain mukaisesti. Raskaana olevaa työntekijää ei saa pitää sellaisessa työssä, joka saattaa aiheuttaa vaaraa hänelle tai sikiölle.
Äitiysvapaan palkka
2. Kun työntekijän työsuhde on jatkunut vähintään 6 kuukautta ennen synnytystä, hänelle maksetaan keskituntiansion mukaista palkkaa äitiysvapaan ajalta 42 päivän pituisen ajanjakson työpäiviltä työsopimuslain 4. luvun 1 §:n mukaisen äitiysvapaan alkamispäivästä lu- kien.
S o v e l t a m i s o h j e :
Jos uusi äitiysvapaa alkaa siten, että työntekijä ei palaa välillä työhön, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta uuden äitiysvapaan osalta, lukuun ottamatta tilannetta, jolloin työntekijä siirtyy suoraan hoitovapaalta äitiysvapaalle.
Työntekijä katsotaan palanneeksi työhön, jos työhönpaluu on esty- nyt sairausloman tai vuosiloman vuoksi.
Jos perheeseen on adoptoitu alle 7-vuotias lapsi, on jommalla- kummalla adoptiovanhemmista oikeus 42 päivän pituiseen vanhempainvapaaseen, jolta ajalta työnantaja maksaa palkan työntekijälle niin sanotun äitiysvapaan palkan maksamista koskevien työehtosopimusmääräysten mukaisesti ja että työn- antajalle maksetaan tältä ajalta Sairausvakuutuslain mukaista vanhempainpäivärahaa.
Isyysvapaan palkka
Sairausvakuutuslain mukaiseen 18 arkipäivän pituiseen isyysvapaaseen liittyen maksetaan työntekijälle säännöllisen työajan palkka ensimmäiseltä kuudelta (6) isyysvapaapäivältä. Isyysajan palkanmaksussa noudatetaan samoja edellytyksiä ja muita säännöksiä kuin äitiysvapaan palkan maksamisessa.
Kokonaissuunnitelma
3. Liitot suosittelevat kokonaissuunnitelman laatimista vanhempain- ja hoitovapaan käyttämisestä keskusjärjestöjen yhteisesti laatimalla lomakkeella. Perhevapaiden käyttämisestä on ilmoitettava pääsääntöisesti kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista.
S o v e l t a m i s o h j e :
a. Vanhempain- tai hoitovapaan keskeyttäminen
Työntekijällä on oikeus perustellusta syystä muuttaa vanhempain- tai hoitovapaan ajankohta. Muutoksesta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kuukautta ennen muutoksen toteuttamista tai niin pian kuin mahdollista. Työntekijän keskeyttäessä vanhempain- tai hoitovapaan työkyvyttömyyden takia ei työnantajalla ole sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta työsopimuslain mukaisesti ilmoitetun vanhempain- tai hoitovapaan ajalta.
b. Työnteko muualla vanhempain- tai hoitovapaan aikana
Vanhempain- tai hoitovapaa on tarkoitettu käytettäväksi lapsen hoi- tamiseen. Työskentely vapaan aikana on siten mahdollista vain, jos se voi tapahtua niin, ettei lapsen hoito esty tai häiriinny. Esimerkiksi iltatyö voi olla mahdollista, jos työ normaalisti on päivätyötä ja lapsen hoito on järjestetty iltaisin.
4. Perhevapaalta palaavalla työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, on työntekijälle tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä ja jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta työsopimuksen mukaista työtä (työsopimuslaki 4. luku 9 §).
Alle 10-vuotiaan lapsen äkillinen sairastuminen
Alle 10-vuotiaan oman tai muun kodissa pysyvästi asuvan lapsen äkillisesti sairastuessa, maksetaan äidille tai isälle tai lasta huoltavalle henkilölle, joka asuu vakituisesti yhteisessä taloudessa äidin tai isän kanssa tämän työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukainen korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä, lyhyestä tilapäisestä poissaolosta. Xxxxxxxxxx maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Edellä sanottua sovelletaan sekä yksinhuoltajuuteen että yhteis- huoltajuuteen.
Saman sairastumisen johdosta korvausta maksetaan vain toiselle huoltovastuullisista.
Samoin perustein maksetaan vastaava korvaus lapsen äidille tai isälle, mikäli jommallakummalla vanhemmista ei sairauden, matkan, työsken- telystä, opiskelusta tai koulutukseen osallistumisesta johtuvan toisella paikkakunnalla asumisen tms. tilapäisen esteen vuoksi ole mahdollisuutta osallistua lapsen hoitoon eikä muuta hoitoa saada järjestetyksi tämän momentin mukaisesti. Tätä momenttia sovellettaessa opiskelu rinnastetaan ansiotyöhön.
Saman sairastumisen johdosta korvausta maksetaan samanaikaisesti vain toiselle vanhemmista siten, että palkallinen ajanjakso ei yhteenlaskettuna ylitä jäljempänä soveltamisohjeen 5. kohdassa mainittua poissaolon enimmäispituutta.
S o v e l t a m i s o h j e :
1. Selvitys lapsen sairaudesta
Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että lapsen sairaudesta ja sen aiheuttamasta poissaolosta vaaditaan sama selvitys kuin työehtosopimuksen ja yrityksessä mahdollisesti omaksutun käytän- nön mukaan vaaditaan työntekijän omasta sairaudesta. Yleensä tämä merkitsee lääkärintodistuksen hankkimista lapsen sairaudesta. Mikäli kuitenkin työpaikalla hyväksytään työntekijän sairastumistapauk- sessa jokin muu selvitys, tulee tämän riittää myös lapsen sairas- tumisen vuoksi tapahtuvan poissaolon selvittämiseksi.
2. Xxxxxxx poissaolo on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi
Poissaolo on sallittu sopimuksen mukaan sekä lapsen äidille, isälle tai jommankumman kanssa vakituisesti samassa taloudessa asuvalle lasta huoltavalle henkilölle. Edellytyksenä poissaololle on molempien huoltovelvollisien ansiotyössä olo. Lähtökohtana on, että työntekijän tulisi ensisijaisesti pyrkiä järjestämään hoito. Vasta silloin, kun tähän ei ole mahdollisuuksia, voi jompikumpi huoltovelvollisista jäädä hoitamaan lasta. Poissaolotapauksissa työntekijältä vaaditaan selvitykseksi poissaolon välttämättömyydestä tieto lapsen hoito- paikan sekä samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten hoito- mahdollisuudesta ja sopivuudesta tehtävään. Työnantajalle ei tarvitse antaa selvitystä naapurien, kunnallisten kodinhoitajien ym. hoitajien puutteesta.
Perheenjäsenillä tarkoitetaan kyseisen lapsen vanhempia, isovanhempia sekä lapsen vanhempia sisaruksia sekä muita työntekijän taloudessa eläviä.
3. Lapsi sairastuu kesken vanhemman työpäivän
Mikäli sopimuksen muut edellytykset ovat olemassa, tulee työn- tekijälle korvata poissaolotapauksessa palkka työehtosopimuksen mukaisesti käyttäen keskituntiansiota. Yleensä tämä merkitsee sitä, että työntekijä saa lapsen sairastumispäivältä palkan työvuoronsa loppuun asti. Sairastumispäivää seuraava päivä on yleensä sairaus- loman ensimmäinen päivä, johon sovelletaan muun muassa työehto- sopimuksen karenssiaikaa koskevia määräyksiä.
4. Saman sairauden uusiutuminen
Mikäli lapsi sairastuu uudelleen samaan sairauteen työehtosopimuk- siin tai alakohtaisiin käytäntöön perustuvan 30 päivän kuluessa, maksetaan työehtosopimuksen sairausajan palkka (keskituntiansio) myös lapsen hoidon osalta ilman karenssia, kuten se tapahtuisi työn- tekijän omankin sairauden osalta.
Sopimuksen tarkoittamana saman sairauden uusimisena ei pidetä kahden tai useamman lapsen sairastumista peräkkäin alle 30 päivän välein samassa perheessä. Myöskään työntekijän ja lapsen peräkkäin sattuvat sairaudet eivät keskenään muodosta työehtosopimuksen tarkoittamaa uusiutumistapausta.
5. Poissaolon pituus
Sopimuksella mainitulla lyhyellä tilapäisellä poissaololla tarkoitetaan yhden, kahden, kolmen tai neljän päivän poissaoloa. Poissaolon pituus on aina arvioitava tapaus tapaukselta ottaen huomioon muun muassa hoidon järjestämismahdollisuudet ja sairauden laatu. Sopimus ei siten merkitse automaattista oikeutta neljän päivän pal- kalliseen enimmäispoissaoloon. Poissaolon ollessa sovittua pitemmän ei korvausta makseta. Xxxxxxxxxxxx on kuitenkin, ettei sairasta lasta voida aina jättää yksin lapsen sairauden jatkuessa pitempäänkin kuin sen ajan, jolta korvausta maksetaan.
6. Lapsen sairastumisesta aiheutuvan poissaolon vaikutus työntekijän vuosiloman ansaitsemiseen
Vuosilomalain 3 §:n luettelo työssäolopäivien veroisista päivistä ei si- sällä lapsen sairastumisesta johtuvia poissaolopäiviä. Liitot ovat kui- tenkin sopineet, että palkallinen poissaolo lapsen äkillisen sairastumisen johdosta ei vähennä työntekijän vuosiloman ansaitse- mista. Tämän mukaan ko. poissaolopäivät rinnastetaan lain tarkoitta- miin työssäolopäivien veroisiin päiviin.
7. Yksinhuoltaja
Sopimuksen tarkoittamassa mielessä katsotaan yksinhuoltajaksi myös henkilö, joka ilman erillistä asumusero- ja avioeropäätöstä pysyvästi on muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan sekä henkilö, jonka puoliso on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten vuoksi.
8. Xxxxxxxx vanhemmat vuorotyössä
Mikäli lapsen vanhemmat ovat saman työnantajan palveluksessa vuorotyössä siten, että vanhempien työvuorot osuvat peräkkäin, varataan kotona olevalle vanhemmalle mahdollisuus ilman palkan menetystä hoitaa äkillisesti sairastunutta lasta siihen saakka, kunnes toinen vanhemmista palaa työvuoroltaan kotiin. Tällaisen palkallisen poissaolon pituus on se aika, mikä kuluu edestakaiseen työmatkaan.
Vaikeasti sairas lapsi
5. Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa valtioneuvoston päätöksessä numero 1335/2004 tarkoitettua vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.
19 § Palvelusvuosilisä
Joulukuun 1. päivää lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä suoritetaan työntekijälle palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on tätä edeltävän marraskuun loppuun mennessä yhdenjaksoisesti kestänyt.
Palvelusvuosilisä on maksettava kuitenkin viimeistään joulukuun 18. päivään mennessä.
Lisä määräytyy seuraavasti:
Työsuhteen kesto | Lisänä suoritettava euromäärä lasketaan kaavasta: |
5 mutta ei 10 vuotta | 0,5 x Lkk x KTA |
10 mutta ei 15 vuotta | 1,5 x Lkk x KTA |
15 mutta ei 20 vuotta | 2,5 x Lkk x KTA |
20 mutta ei 25 vuotta | 3,5 x Lkk x KTA |
25 vuotta tai enemmän | 4,5 x Lkk x KTA |
Lkk = edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä
KTA = työehtosopimuksen 12 §:ssä tarkoitettu keskituntiansio
1. Perusteen toteaminen
Kuuluuko työntekijä lisän soveltamispiiriin ja minkä perusteen mukaisesti mahdollinen lisä hänelle suoritetaan, todetaan vuosittain 30.11. Tällöin todettua perustetta noudatetaan seuraavaan tarkastusajankohtaan asti. Työsuhteen yhdenjaksoisuutta laskettaessa noudatetaan vuosilomalain soveltamiskäytäntöä.
2. Työsuhteen päättyminen
Mikäli lisän soveltamispiiriin kuuluvan työntekijän työsuhde päättyy ennen lisän vuosittaista maksua, suoritetaan työntekijälle lopputilin yhteydessä edeltävän joulukuun alusta laskettuna kultakin sellaiselta kuukaudelta, jolta työntekijä on ansainnut vuosilomaa, 1/12 osa siitä summasta, joka hänelle viimeksi palvelusvuosilisänä suoritettiin.
3. Käsittely palkkahallinnossa
Palvelusvuosilisä suoritetaan erillisenä lisänä. Sitä ei oteta huomioon työehtosopimuksen mukaista eikä lomapalkkasopimuksen 2 § 1. kohdan mukaista keskituntiansiota laskettaessa.
4. Ns. leikkurisääntö
Milloin yritys jo käyttää omaa palvelusvuosilisäjärjestelmää, on työehtosopimuksen mukainen menettely ja olemassa oleva järjestelmä yhteensovitettava ilman, että palveluaikaan perustuvat etuudet maksetaan kahteen kertaan.
5. Palvelusvuosilisän maksuajankohdasta ja –tavasta voidaan paikallisesti sopien poiketa siitä, mitä edellä tässä pykälässä on sanottu.
6. Osa-aikatyötä tekevän palvelusvuosilisän suuruus lasketaan siten, että kerrotaan viikon säännöllisten tuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä edellä olevan kaavan mukaan laskettu palvelusvuosilisä.
20 § Vuosiloma
1. Työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain mukaan.
Vuosilomalain 3 §:n mukaan työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräy- tymisvuoden loppuun mennessä jatkunut vähintään yhden vuoden, on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
Vuosiloma annetaan lomakautena, ellei paikallisesti toisin sovita. Paikallisesti voidaan sopia, että lomapalkka maksetaan normaalina palkanmaksupäivänä.
2. Vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle suoritetaan lomaltapaluu- rahaa 50 % hänen lakisääteisen vuosilomansa ajalta maksetusta palkasta.
3. Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä.
4. Lomaltapaluuraha suoritetaan kuitenkin, mikäli työntekijä välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 3 §:n 5. momentissa mainitun syyn takia.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi rinnastetaan tilanteisiin, joissa työntekijä on poissa työnantajan suostumuksella. Edellytyksenä lomaltapaluurahan maksamiselle on, että työntekijä palaa työhön hoitovapaalta työsopimuslain tarkoittaman ilmoituksen tai siihen myöhemmin perustellusta syystä tehdyn muutoksen mukaisesti.
5. Lomaltapaluurahasta 1/3 suoritetaan ennakkona vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Tätä osaa eivät koske edellä olevat lomalta- paluurahan saamista koskevat edellytykset lomaltapaluun osalta.
6. Lomaltapaluuraha suoritetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka lomaltapaluupäivältä maksetaan tai olisi maksettu, mikäli hän ei edellä 4 kappaleessa mainitusta syystä olisi ollut estynyt saapumasta työhön, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa lomaltapaluusta.
7. Lomaltapaluuraha voidaan paikallisesti sopia maksettavaksi joko yhtenä tai useampana eränä kuitenkin niin, että se on kokonaan maksettu viimeistään ko. kalenterivuoden loppuun mennessä.
Lomaltapaluurahan maksuajankohdat tulee sopia täsmällisesti siten, että erääntymispäivä tai –päivät ovat riidattomat. Lomarahan siirrosta tulee sopia ennen vuosiloman tai sen osan alkamista. Lomaltapaluurahan siirtosopimus tulee tehdä kirjallisesti.
Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen lomaltapaluurahan edellä tarkoitetulla tavalla sovittua maksamisajankohtaa, maksetaan se työsuhteen päättyessä, mikäli työntekijä muutoin on siihen tämän työehtosopimuksen mukaan oikeutettu. Mikäli lomaltapaluurahasta on jo osa maksettu, koskee edellä sanottu lomaltapaluurahan vielä maksamatta olevaa osaa.
8. Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin lomanosan päätyttyä sitä vastaava osa lomaltapaluurahasta noudattaen vastaavasti, mitä edellä 1– 6 kohdissa on määrätty. Edellä 5. kohdassa mainittu ennakko maksetaan kuitenkin vain pisimmän lomanosan yhteydessä.
9. Vanhuus–, työkyvyttömyys–, varhennetulle vanhuus– tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaltapaluuraha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu.
10. Työntekijällä, joka vakinaiseen palvelukseen astumisen vuoksi menettäisi hänelle muutoin työehtosopimuksen mukaan kuuluvan lomaltapaluurahan, on oikeus saada lomaltapaluuraha, mikäli hän suoritettuaan asevelvollisuuden vakinaisessa väessä palaa palvelusajan päätyttyä työhön palvelukseen kutsutun asevelvollisen työ– tai virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (570/61) edellyttämällä tavalla.
11. Asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen työhön palattaessa maksettavan lomaltapaluurahan määrä lasketaan työehtosopimuksen osoittamana prosenttina siitä lomakorvauksesta, joka työntekijälle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan. Jos palvelukseen astuminen on tapahtunut välittömästi vuosilomalta, lasketaan lomaltapaluuraha vastaavasti työntekijälle maksetun vuosilomapalkan ja lomakorvauksen yhteismäärästä.
12. Mikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloman aikana siten, että työntekijä on työsuhteen päättymisen vuoksi estynyt palaamasta vuosilomaltaan työhön, työntekijä ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomaltapaluurahaan.
21 § Erinäiset korvaukset
1. Työnantaja maksaa varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle työntekijälle kutsuntapäivän ansion- menetyksen korvauksena yhden työpäivän ansiota vastaavan määrän.
2. Työnantaja maksaa kunnanvaltuuston tai -hallituksen jäsenenä tahi valtiollisia taikka kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaali- lautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä toimivalle työntekijälle edellä tarkoitetun toimielimen kokouksesta aiheutuvasta säännöllisen työajan ansionmenetyksestä korvausta siten, että työntekijä yhdessä kunnan tai valtion maksaman ansionmenetyksen korvauksen kanssa saa täydet palkkaedut.
Korvaus maksetaan sen jälkeen, kun työntekijä on toimittanut työn- antajalle selvityksen kunnan tai valtion maksamasta korvauksesta.
3. Työntekijällä, joka on ollut yrityksen palveluksessa vähintään vuoden, on oikeus 50- ja 60-vuotispäivinään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.
4. Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että työntekijä saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.
Pöytäkirjamerkintä:
Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka väestönsuojelulain nojalla koulutetaan väestönsuojelun erikoistehtäviin.
5. Työntekijöillä on oikeus saada yksi päivä palkallista vapaata työstä läheisenomaisensa kuoleman johdosta sekä omana vihkimispäivänään.
Pöytäkirjamerkintä:
Läheisenä omaisena pidetään työntekijän aviopuolisoa, samassa taloudessa asuvaa avopuolisoa, lapsia ja xxxxxxxxxx, hänen vanhempiaan, ottovanhempiaan, isovanhempiaan sekä veljiään ja xxxxxxxxx sekä aviopuolison vanhempia ja isovanhempia.
22 § Työn- ja aikatutkimukset
1. Sopimuspuolet toteavat, että työpaikoilla järjestettävät työn- ja aikatutkimukset ovat tarpeellisia ja tarkoittavat paitsi työntulosta myös työntekijäin ansioiden paranemista, mutta toteavat samalla, etteivät niiden johdosta ehkä tapahtuvat muutokset töiden järjestelyssä saa aiheuttaa työn- tekijäin ylirasittumista eivätkä myöskään haitallisesti vaikuttaa heidän normaalisiin palkkatuloihinsa.
2. Työntutkimusten tavoitteena on työmenetelmien kehittämisen lisäksi löytää oikeudenmukainen perusta palkkojen määrittelylle. Työn mittaus on suoritettava määrättyä työmenetelmää ja todellisia olosuhteita vastaavasti, ottamalla huomioon kaikki työaikaan vaikuttavat tekijät.
Tämä edellyttää työntutkimusta suorittavalta henkilökunnalta hyvää tutkimustekniikan hallitsemista ja ammattitaitoa.
3. Työntekijäin ammatillisille luottamusmiehille on varattava mahdollisuus työpaikalla perehtyä työn- ja aikatutkimusten suoritustapaan samoin kuin niiden perusteella toimeenpantuihin uudistuksiin etenkin palkkojen järjestelyssä.
4. Liittojen välistä yleissopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.
Pöytäkirjamerkintöjä:
1. Niillä työpaikoilla, joilla työnantaja käyttää työntutkimuksia, on työnantajan annettava työntekijöiden edustajille riittävä selvitys tutkimustavoista sekä siitä, miten niitä mahdollisesti sovelletaan työntekijöiden palkkaukseen.
2. Kun on kysymyksessä välittömästi työntekijän työhön kohdistuva työnmittaus, annetaan ennen työntutkimuksen aloittamista hänelle ilmoitus tästä ja sen tarkoituksesta.
3. Rationalisointikonsulttien käyttö edellyttää riittävän varhaista tiedottamista, minkä yhteydessä tulee ilmetä, mitä rationalisointi- ja työntutkimustehtäviä toimeksianto sisältää.
4. Liitot ovat laatineet 30.1.1989 yhteisen muistion videotekniikan käyttämisestä työntutkimuksessa.
23 § Työturvallisuus
1. Työnantaja huolehtii siitä, että työpaikalla käytettävien kemiallisten aineiden käytöstä ja niiden terveydellisistä vaaroista on työpaikalla selvät ohjeet. Kun on syytä otaksua aineen sisältävän terveydelle vaarallisia aineosia, suorituttaa työnantaja siitä tutkimuksen.
Xxxxxxx käytettävistä aineista haihtuu kaasuja, on huolehdittava riittävästä tuuletuksesta.
2. Liittojen välistä yleissopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.
24 § Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut
Liittojen välistä yleissopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.
Pääluottamusmiehelle annetaan vapaata viikoittain ja maksetaan korvausta kuukausittain seuraavasti:
Työpaikan työntekijöiden lukumäärä | Vapaa tunteina/vko |
Alle 30 | 1 |
30 – 50 | 5 |
51 – 100 | 9 |
101 – 150 | 13 |
151 – 200 | 16 |
201 – 400 | 18 |
401 – 600 | 22 |
yli 600 | 26 |
Pääluottamusmiehen kuukausikorvaus 31.8.2020 asti:
Työpaikan työntekijöiden lukumäärä | Korvaus €/kk |
Alle 200 201 – 400 yli 400 | 77 € 80 € 87 € |
Pääluottamusmiehen kuukausikorvaus 1.9.2020 lukien:
Työpaikan työntekijöiden lukumäärä | Korvaus €/kk | ||
Alle 200 201 – 400 yli 400 | 79 € 82 € 89 € | ||
Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle paikan, jossa voidaan säilyttää luottamusmiestehtäviä varten tarvittavat asiakirjat ja toimistovälineet.
Milloin työpaikan koko sitä edellyttää, työnantaja järjestää tarkoituksen- mukaisen toimitilan, jossa voidaan käydä luottamusmiestehtävien hoita- mista varten välttämättömät keskustelut.
Pääluottamusmiehelle on luottamusmiestehtäville välttämättömän yhtey- denpidon hoitamiseksi varattava mahdollisuus puhelimen käyttöön.
Työsuojeluvaltuutetun vapautus työstä määräytyy seuraavasti:
Työpaikan työntekijöiden lukumäärä | Työsuojeluvaltuutetun vapautus h/vko |
Alle 30 | 1 |
30 – 50 | 2 |
51 – 100 | 4 |
101 – 150 | 7 |
151 – 200 | 9 |
201 – 400 | 13 |
401 – 600 | 17 |
yli 600 | 21 |
Työsuojeluvaltuutetun korvaus määräytyy seuraavasti:
31.8.2020 asti:
Työpaikan työntekijöiden lukumäärä | Korvaus €/kk |
Alle 100 100 tai yli | 66 € 77 € |
1.9.2020 lukien:
Työpaikan työntekijöiden | Korvaus €/kk |
lukumäärä | |
Alle 100 | 68 € |
100 tai yli | 79 € |
Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kuukausikorvausta, työstä vapautustarvetta ja yleissopimuksen 4.2 kohdassa määritettyä ansiokehitystä tarkastellaan vähintään kerran vuodessa paikallisesti sovittavalla tavalla.
Pöytäkirjamerkintä:
Liitot toteavat, että ansiokehitystä tarkastellaan aikapalkkojen kehityksen perusteella.
Jos työnantaja irtisanoo pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun varamiehen työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun sijaisena taikka hänellä ei muutoinkaan ole luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun asemaa, katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen työntekijän luottamustehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta seikasta.
Liittokäsittely
Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päättämiseen liitty- vistä riidoista työnantajan on ilman tarpeetonta viivytystä ilmoitettava työnantajaliitolle, jonka on saatettava asia työntekijäliiton tietoon. Liittojen on ilman aiheetonta viivytystä selvitettävä paikallisten osapuolten myötävaikutuksella työsuhteen päättymiseen vaikuttavat seikat. Liittojen on viikon kuluessa selvitystyön päättymisestä käsiteltävä luottamus- miehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päättämiseen liittyvät erimielisyydet liittojen välisessä neuvottelussa ja esitettävä omat kantansa asiassa. Liittojen kannat saatetaan tiedoksi työnantajalle.
25 § Teollisuusliiton hallintoelinten kokoukset
Työntekijällä, joka on valittu Teollisuusliitto ry:n liittokokoukseen, valtuustoon, hallitukseen tai näiden asettamiin pysyviin elimiin (sektorijohtokunta, työehtoneuvottelukunta, ruotsinkielinen jaosto, työympäristö- ja tasa-arvojaosto, nuorisojaosto, koulutusjaosto ja kulttuuri- ja vapaa-ajan jaosto), on oikeus saada vapautusta työstä osallistuakseen näiden hallintoelimien virallisiin kokouksiin.
Työntekijän on ilmoitettava vapautuksen tarpeestaan niin pian kuin mahdollista ja esitettävä asianmukainen selvitys kokoukseen tarvitsemastaan ajasta.
26 § Riitaisuuksien ja erimielisyyksien sovittelu
1. Jos jossakin tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa syntyy erimielisyyttä työnantajan tai hänen edustajansa ja työntekijäin välillä, on pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin tai työpaikan asianomaisen luottamusmiehen kanssa. Ellei yksimielisyyteen päästä, on asia siirrettävä liittojen ratkaistavaksi.
2. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista sopimuspuolten kesken edellä 1. kohdassa mainittua menettelyä noudattaen ei ole päästy yksimielisyyteen, ja jotka työtuomioistuimesta annetun lain mukaan kuuluvat työtuomioistuimessa käsiteltäviin tapauksiin, jätetään työtuomio- istuimen ratkaistavaksi sanotun lain säätämässä laajuudessa ja järjestyksessä.
3. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen samoin kuin joukkoirtisanomiseen tai irti- sanoutumiseen tämän sopimuksen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samassa tarkoituksessa on kielletty.
4. Ammattiosasto, luottamusmiehet ammattiosaston edustajana ja työnantaja ovat velvollisia ylläpitämään työrauhaa työpaikalla. Työrauhahäiriön uhan tultua ammattiosaston, luottamusmiehen tai työnantajan tietoon, nämä ovat velvollisia viipymättä saattamaan asian ja kaikki sen arviointiin vaikuttavat seikat liittojen tietoon. Paikallisten osapuolten on pidättäydyttävä kaikista työtaistelutoimista, kunnes liitot ovat käsitelleet asian.
5. Liittojen on kohdassa 4. tarkoitetun ilmoituksen saatuaan viipymättä selvitettävä syy uhkaavaan työtaisteluun ja annettava arvionsa siitä, onko uhkaava työtaistelutoimi työehtosopimuslain vastainen. Liitot saattavat kantansa paikallisille osapuolille tiedoksi. Työtaistelun ollessa liittojen arvion mukaan työehtosopimuslain vastainen työtaisteluun ei saa ryhtyä. Ammattiosaston on noudatettava liittojen näkemystä ja pidättäydyttävä työtaistelusta tai mikäli työrauhahäiriö on jo käynnissä, päätettävä työtaistelutoimet ja palautettava työrauha välittömästi.
Paikallisten osapuolten pyynnöstä liitot sekä työnantaja ja pääluottamusmies selittävät kolmen arkipäivän kuluessa tarpeellisiksi katsottavin yhteisin toimin mihin työrauhaa vaarantanut kiista kohdistuu ja mitkä ovat sen syyt ja mitkä olisivat mahdollisen työtaistelun
Liittojen tulee ohjata paikallisia osapuolia työrauhan ylläpitoon.
seuraukset. Mikäli paikallinen erimielisyys liittyy työehtosopimuksen soveltamiseen tai tulkintaan, asia tulee käsitellä työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä.
6. Työehtosopimuslain vastaiseen työtaistelutoimeen ryhtymisestä ja valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä voidaan työehtosopimuslain mukaan määrätä hyvityssakko. Liittojen näkemyksen mukaan
– ammattiosaston tai työnantajan laiminlyötyä 4.−5. kohdan mukaisia velvoitteitaan tämä tulisi huomioida hyvityssakkoa korottavana tekijänä ja
– liitoille määrättävää hyvityssakkoa korottavana tai alentavana tekijänä tulisi huomioida myös liittojen 5. kohdan mukaiset toimet lainvastaisen työtaistelun estämiseksi.
–
7. Kenkä- ja nahkateollisuus ry sitoutuu olemaan nostamatta työrauha- kannetta työtaistelutoimella uhkaamisesta kohtien 4.-5. mukaisen menettelyn ollessa liittojen välillä kesken.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Liittojen on annettava kohdassa 4.tarkoitetun ilmoituksen saatuaan viipymättä, ja viimeistään vuorokauden sisällä, kohdassa 5.tarkoitettu arvionsa siitä, onko uhkaava työtaistelutaistelutoimi työehtosopimuslain vastainen.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Osapuolet toteavat, että työtaistelun uhkaa ei tule käyttää painostuskeinona voimassa olevan työehtosopimuksen taikka paikallisen sopimuksen tai käytännön työehtosopimuksen mukaisen ehdon tai tulkinnan muuttamiseen. Työehtosopimuksen soveltamiseen liittyvät erimielisyydet on käsiteltävä työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti, eikä tämän pykälän tarkoittamassa järjestyksessä.
27 § Paikallinen sopiminen
Työehtosopimuksessa erikseen mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnantajan ja työntekijän kesken tai luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Jälkimmäinen menettely tulee kysymykseen silloin, kun sovittava asia koskee koko tuotantolaitosta, työosastoa tai siihen verrattavaa suurempaa työntekijäryhmää.
Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.
Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamusmies luottamusmiessopimuksen mukaan edustaa ja se on solmittava kirjallisesti, mikäli jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Kirjallinen sopimus on voimassa olevan työehtosopimuksen osa.
28 § Erinäisiä määräyksiä
1. Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, Teollisuusliiton jäsenmaksut palkasta. Pidätys tapahtuu palkanmaksukausittain, mutta jos palkanmaksukausi on yksi viikko, suoritetaan pidätys kahden viikon väliajoin. Jäsenmaksut tilitetään työntekijäliiton nimeämälle pankkitilille palkanmaksukausittain ja työntekijälle annetaan vuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.
2. Muiden kuin teollisuuslaitoksen työsuhteessa olevien henkilöiden tuominen tehdasalueelle ilman kussakin tapauksessa erikseen teollisuuslaitoksen johdolta saatua lupaa on kielletty.
Teollisuusliiton toimitsijoilla on oikeus, ilmoitettuaan siitä ao. tehtaan johdolle, käydä tutustumassa olosuhteisiin tämän pykälän työehto- sopimuksen käsittämissä teollisuuslaitoksissa.
3. Teollisuusliiton ja sen paikallisten osastojen sallitaan kiinnittää kokous- ilmoituksensa ilmoitustaululle tai muuhun työnantajan osoittamaan paikkaan.
4. Teollisuusliiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin.
a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoittamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.
b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan läheisyydessä, työnantajan hallinnassa oleva tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa noudateltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.
c) Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjä. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.
d) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisen keskusjärjestön edustajia.
5. Mikäli joissakin tämän työehtosopimuksen alaisissa tehtaissa olevien työsääntöjen määräykset ovat ristiriidassa tämän sopimuksen määräysten kanssa, noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä kunnes työsäännöt on saatettu tarpeellisilta osiltaan yhdenmukaisiksi tämän työehtosopimuksen kanssa.
6. Työntekijän tulee myös noudattaa työnantajan tai tämän edustajan antamia muita määräyksiä ja ohjeita, elleivät ne ole ristiriidassa voimassa olevien lain määräysten, tämän työehtosopimuksen tai työsääntöjen kanssa.
29 § Ryhmähenkivakuutus
Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmä- henkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.
30 § Sopimuksen voimassaoloaika
Tämä sopimus on voimassa 17.4.2020 – 28.2.2022, jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehto- sopimuksen määräykset voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut ovat päättyneet.
Helsingissä 28. päivänä huhtikuuta 2020
KENKÄ JA NAHKATEOLLISUUS RY
_ _ Xxxx Xxxxxxxxx
TEOLLISUUSLIITTO RY
_ _ Xxxx Xxxxx Xxxx Xxxxx
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KENKÄ- JA NAHKATEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI AJALLE 17.4.2020 - 28.2.2022
Aika 28.4.2020
Paikka Eteläranta 10, Helsinki
Läsnä Kenkä- ja nahkateollisuus ry
Xxxx Xxxxxxxxx
Teollisuusliitto ry
Xxxx Xxxxx Xxxx Xxxxx
1. Sopimuskausi
Todettiin, että osapuolina olevat liitot ovat 17.4.2020 saavuttaneet neuvottelu- tuloksen kenkä- ja nahkateollisuuden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen teksti- ja palkkamuutoksista. Liitot ovat tänään allekirjoittaneet edellä mainittua alaa koskevan työehtosopimuksen.
Todettiin, että uusi työehtosopimus korvaa 17.4.2020 lukien osapuolten kesken ajalle 1.12.2017 – 31.10.2020 allekirjoitetut työehtosopimukset. Tämä sopimus on voimassa 17 4.2020 – 28.2.2022.
2. Palkantarkistukset ajalle 17.4.2020-28.2.2022
2.1. Palkantarkistusten ajankohta, toteutustapa ja suuruus
Työntekijän henkilökohtaista palkkaa ilman palvelusaikalisää ja muita erillisiä lisiä, korotetaan 1.9.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,0 %.
Työntekijän henkilökohtaista palkkaa ilman palvelusaikalisää ja muita erillisiä lisiä, korotetaan 1.3.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,6 %.
Yritys- ja toimipaikkakohtaisesti on 1.3.2021 käytössä 0,8 % suuruinen paikallinen erä, jonka suuruus lasketaan työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvien työntekijöiden maaliskuussa 2021 maksettujen henkilökohtaisten tunti- tai kuukausipalkkojen summasta (ansiot aika-, urakka- ja palkkiotyössä ilman erillisiä, esim. palvelusvuosi-, vuorotyö-, olosuhde- jne. lisiä) summasta. Erä käytetään työntekijöiden pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvaan henkilökohtaiseen palkanosan kehittämiseen.
Paikallisen erän käytöstä neuvotellaan ja sovitaan paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen, ja ellei pääluottamusmiestä ole valittu, työnantajan ja työntekijöiden kesken. Sopimus tehdään kirjallisesti.
Mikäli yrityskohtaisen erän jakamisesta ei päästä paikallisesti sopimukseen, erä maksetaan 0,4 % prosentin suuruisena yleiskorotuksena kaikille sopimuksen soveltamispiiriin kuuluville työntekijöille laskettuna yleiskorotuksella korottamattomasta palkasta ja työnantaja päättää 0,4 %:n erän kohdentamisesta. Yleiskorotus on tällöin 1,0 %.
2.2. Paikallisten palkkaneuvotteluiden tavoitteet
Paikallisten neuvottelujen tavoitteena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan taloustilannetta, tilauskantaa, työllisyystilannetta sekä kustannuskilpailukykyä tukeva palkkaratkaisu. Tavoitteena on, että palkan muodostuksella kannustetaan kehittämään osaamista ja toimimaan sen suuntaisesti, että yrityksen tuottavuus ja työhyvinvointi kehittyvät sille asetettujen tavoitteiden suuntaisesti.
2.3. Luottamusmiehelle neuvotteluja varten annettavat tiedot ja sopimusmenettely
Työnantaja antaa ennen neuvotteluja luottamusmiehelle, tai henkilöstöryhmälle, jos luottamusmiestä ei ole valittu, tiedot jaettavasta palkkasummasta ja miten se on laskettu.
Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutustapa (yleiskorotus tai yrityskohtainen) ja kriteerit.
Sopimus tehdään pääluottamusmiehen, tai jos luottamusmiestä ei ole valittu, henkilöstöryhmän kanssa 15.2.2021 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita. Sopimus tehdään kirjallisesti.
Työnantaja päättää korotusten kohdentamisesta paikallisesti tehdyn sopimuksen puitteissa.
Korotusten tekemisen jälkeen työnantaja käy pääluottamusmiehen, ja ellei pääluottamusmiestä ole valittu, koko työntekijäryhmän kanssa yhdessä läpi kohtuullisessa ajassa työntekijöiden kokonaismäärän, kuinka moni työntekijä on saanut korotuksen, keskimääräisen korotuksen suuruuden sekä työntekijöiden
palkkojen korottamiseen käytetyn summan eritellen sen yrityskohtaiseen ja yleiskorotukseen.
Neuvotteluissa annetut tiedot ovat luottamuksellisia ja niitä voidaan käyttää vain paikallisen erän jakamiseen.
Vuoden 2021 yritys- ja toimipaikkakohtainen palkankorotus lasketaan työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvien työntekijöiden maaliskuussa 2021 maksettujen henkilökohtaisten tunti- tai kuukausipalkkojen summasta (ansiot aika-, urakka- ja palkkiotyössä ilman erillisiä lisiä).
Kriisilauseke vuoden 2021 palkankorotusta ajatellen.
Vuoden 2021 korotuksesta voidaan paikallisesti luopua osittain tai kokonaan pääluottamusmiehen kanssa sopien, mikäli yrityksen toimintaedellytykset edellyttävät sitä koronapandemiasta johtuen.
Soveltamisohje:
Laskennassa ovat mukana kaikki maaliskuussa 2021
työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevät työsuhteen laadusta (toistaiseksi voimassa oleva, määräaikainen, osa-aikainen) riippumatta. Sellaisten työntekijöiden, jotka ovat työsuhteessa palkankorotusajankohdassa, mutta ovat poissa laskentakuukauden aikana esimerkiksi sairauden tai vuosiloman johdosta, palkat otetaan mukaan laskentaan. Mikäli poissaolo johtuu perhevapaasta, opintovapaasta tai muusta sellaisesta pidemmästä vapaasta, ja työntekijöille on palkattu sijainen, lasketaan palkkojen summaan ainoastaan sijaisen palkka.
Palkkojen summaan ei sisällytetä mm. seuraavia lisiä: luottamusmieslisiä, työsuojeluvaltuutetun korvauksia, ylityökorvauksia, tulosperusteisiä eriä, palvelusvuosi-, vuorotyö-, sunnuntai-, olosuhdelisiä, arkipyhäkorvaus, lomaraha, lomakorvaus jos työsuhde on päättynyt.
2.2. Palkantarkistusten myöhentämisestä sopiminen
Mikäli korotuksen ajankohtaa myöhennetään, sopimus tulee tehdä kirjallisesti pääluottamusmiehen kanssa vuoden 2020 korotusten osalta 31.8.2020 ja vuoden 2021 korotusten osalta 28.2.2021 mennessä. Ellei yrityksessä ole luottamusmiestä, työnantaja käy neuvottelut koko henkilöstöryhmän kanssa. Sopimus tehdään kirjallisesti.
Mikäli sovitaan palkan tarkistusten myöhentämisestä, tulee samalla sopia muutoksesta mahdollisesti aiheutuneen ansionmenetyksen korvaamisesta vastaavalla kertaluontoisella erällä. Erotus maksetaan viimeistään palkankorotuksen toteuttamisajankohdasta.
Mikäli yrityksissä tehdään palkankorotuksia työehtosopimuksen palkankorotuksista poikkeavina ajankohtina, voidaan paikallisesti sopia otettavaksi huomioon työehtosopimukseen perustuvia korotuksia toteutettaessa. Tällöin työntekijälle on ilmoitettava, että korotus pitää sisällään työehtosopimukseen perustuvan korotuksen.
2.3. Palkkataulukot Aikapalkat
Vuosi 2020
Ohjetuntipalkat 1.9.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:
Palkkaryhmä | senttiä/tunti |
1. | 893 |
2. | 920 |
3. | 955 |
4. | 985 |
5. | 1032 |
Korotusten toteuttaminen yrityskohtaisissa palkkausjärjestelmissä
Yrityskohtaisten palkkausjärjestelmien mukaisia ohjetuntiapalkkoja korotetaan 1.9.2020 lukien 1,0 prosentilla.
Vuosi 2021
Ohjetuntipalkat 1.3.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:
Palkkaryhmä | senttiä/tunti |
1. | 906 |
2. | 933 |
3. | 969 |
4. | 999 |
5. | 1046 |
Korotusten toteuttaminen yrityskohtaisissa palkkausjärjestelmissä
Yrityskohtaisten palkkausjärjestelmien mukaisia ohjetuntipalkkoja korotetaan 1.3.2021 lukien 1,4 prosentilla.
Tutustu työelämään ja tienaa
Liitot ovat sopineet Tutustu työelämään ja tienaa -suosituksesta vuosille 2020- 2021. Sopimus on työehtosopimuksen liitteenä.
2.4. Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun korvaukset Pääluottamusmiehen kuukausikorvaus 1.9.2020 lukien:
Työpaikan työntekijöiden lukumäärä | Korvaus €/kk |
Alle 200 201 – 400 yli 400 | 79 € 82 € 89 € |
Työsuojeluvaltuutetun kuukausikorvaus 1.9.2020 lukien:
Työpaikan työntekijöiden lukumäärä | Korvaus €/kk |
Alle 100 100 tai yli | 68 € 79 € |
3. Tekstimuutokset 17.4.2020 alkaen, ellei toisin ole pykälän yhteydessä mainittu
5 § Irtisanomissuoja, lomauttaminen ja lyhennetty työviikko
Lisätään uusi kohta ”Neuvotteluajan laskenta” jonka perusteella neuvotteluesityksen antamisen 5 päivän aika sisältyy yhteistoimintalain mukaisiin neuvotteluaikoihin seuraavasti:
Neuvotteluajan laskenta
Jos työpaikalla syntyy tarve irtisanoa, lomauttaa tai osa-aikaistaa työntekijöitä taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä, yhteistoimintalain (334/07) soveltamisalan piiriin kuuluvan työnantajan on noudatettava yhteistoimintalain säännöksiä kuitenkin tässä
kohdassa sovituin poikkeuksin. Yhteistoimintalaki ei ole työehtosopimuksen osa. Tämän kohdan määräykset ovat lakia täydentäviä ja niillä korvataan lain vastaavat kohdat.
Yhteistoimintalain soveltamispiirissä olevan työnantajan harkitessa työntekijän irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä yhteistoimintavelvoitteet katsotaan yhteistoimintalain 45 §:n neuvotteluesityksen antamista ja 51 §:n neuvotteluvelvoitteen täyttymistä koskevista säännöksistä poiketen täytetyksi, kun neuvotteluja on käyty yhteistoimintalaissa edellytetyllä tavalla kirjallisen neuvotteluesityksen tekemisen jälkeen ja etukäteen annettujen tarpeellisten tietojen pohjalta yhteistoimintalain 51 §:n mukaan määräytyvän neuvotteluajan, jollei lain nojalla ole sovittu muusta neuvotteluajasta.
Allekirjoituspöytäkirjaan:
Pykäläviittaukset yhteistoimintalakiin ovat ainoastaan informatiivisia.
6 § Työaika
Poistetaan nykyinen kohta 12. ” Kilpailukykysopimukseen perustuvan 24 tunnin työajan pidentämisen toteuttaminen 1.1.2017 alkaen. ”
Lisätään uusi kohta 12 työajan enimmäismäärästä seuraavasti:
Työajan enimmäismäärä noudattaa työaikalaissa säädettyjä rajoituksia. Työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta. Kalenterivuoden sijasta voidaan tarkastelujaksoksi sopia paikallisesti 12 kuukauden pituinen ajanjakso.
Lisätään viikoittaista vapaa-aikaa koskeva määräys kohdaksi 14 seuraavasti:
14. Viikoittainen vapaa-aika
Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on, mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.
Keskeytymättömässä vuorotyössä vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi, enintään 12 viikon aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa. Teknisten olosuhteiden tai työn järjestelyjen niin edellyttäessä voidaan menetellä vastaavalla tavalla, jos siihen on työntekijän suostumus.
Pöytäkirjamerkintä
Määräyksen tulkinta vastaa vanhan työaikalain (9.8.1996/605) 31 §:n säännöksen tulkintaa (mukaan lukien sitä koskevat työneuvoston lausunnot, esim. TN 1365-00 ja TN 1417-06).
Viikoittaisesta vapaa-ajasta voidaan poiketa, jos säännöllinen työaika on enintään
3 tuntia vuorokaudessa sekä työaikalain 28 §:ssä mainituissa poikkeustapauksissa. Näissä poikkeustapauksissa viikoittainen vapaa-aika on korvattava saman pykälän 2. momentissa säädetyllä tavalla.
7 § Päivittäiset lepoajat
3. Vuorokausilepo
Muutetaan pykäläviittaus vastaamaan uutta työaikalakia seuraavasti:
3. Vuorokausilepo
Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin, sekä jaksotyössä vähintään yhdeksän tunnin keskeytymätön lepoaika, jollei kysymyksessä ole varallaoloaikana tehty työ. Jos työn tarkoituksenmukainen järjestäminen edellyttää, työnantaja ja asianomainen työntekijä voivat sopia tilapäisestä vuorokausilevon lyhentämisestä. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään seitsemän tuntia.
Muilta osin noudatetaan työaikalain 29 § 25 § säännöksiä.
13 § Arkipyhäkorvaus
Muutetaan työehtosopimuksen 13§ seuraavasti (maksetaan arkipyhäkorvaus vain, mikäli kyseinen arkipyhä on muuna arkipäivänä kuin lauantaina):
Työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvauksena uudenvuodenpäivältä, pitkäperjantailta, 2. pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, helatorstailta, juhannusaatolta, jouluaatolta, 1. ja 2. joulupäivältä 8 tunnin palkka keskituntiansion mukaan.
Vapaapäiväksi sattuvalta itsenäisyyspäivältä sekä milloin työntekijä ei sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyytensä vuoksi ole oikeutettu itsenäisyyspäivän palkkaan, maksetaan arkipyhäkorvaus tämän pykälän mukaisesti.
Loppiaisen, jouluaaton, 1. joulupäivän tai uudenvuodenpäivän ollessa muuna arkipäivänä kuin lauantaina se lyhentää työaikaa ja siitä maksetaan menetettyä ansiota vastaava korvaus tämän pykälän mukaisesti.
26 § Riitaisuuksien ja erimielisyyksien sovittelu
Muutetaan työehtosopimuksen 26 §:n kohdat 4. ja 5. seuraavasti:
4. Ammattiosasto, luottamusmiehet ammattiosaston edustajana ja työnantaja ovat velvollisia ylläpitämään työrauhaa työpaikalla. Työrauhahäiriön uhan tultua ammattiosaston, luottamusmiehen tai työnantajan tietoon, nämä ovat velvollisia viipymättä saattamaan asian ja kaikki sen arviointiin vaikuttavat seikat liittojen tietoon. Paikallisten osapuolten on pidättäydyttävä kaikista työtaistelutoimista, kunnes liitot ovat käsitelleet asian.
5. Liittojen on kohdassa 4. tarkoitetun ilmoituksen saatuaan viipymättä selvitettävä syy uhkaavaan työtaisteluun ja annettava arvionsa siitä, onko uhkaava työtaistelutoimi työehtosopimuslain vastainen. Liitot saattavat kantansa paikallisille osapuolille tiedoksi. Työtaistelun ollessa liittojen arvion mukaan työehtosopimuslain vastainen työtaisteluun ei saa ryhtyä. Ammattiosaston on noudatettava liittojen näkemystä ja pidättäydyttävä työtaistelusta tai mikäli työrauhahäiriö on jo käynnissä, päätettävä työtaistelutoimet ja palautettava työrauha välittömästi.
Liittojen tulee ohjata paikallisia osapuolia työrauhan ylläpitoon. Paikallisten osapuolten pyynnöstä liitot sekä työnantaja ja pääluottamusmies selvittävät kolmen arkipäivän kuluessa tarpeellisiksi katsottavin yhteisin toimin mihin työrauhaa vaarantanut kiista kohdistuu ja mitkä ovat sen syyt ja mitkä olisivat mahdollisen työtaistelun seuraukset. Mikäli paikallinen erimielisyys liittyy työehtosopimuksen soveltamiseen tai tulkintaan, asia tulee käsitellä työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä.
YLEISSOPIMUS
5 LUKU TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET
Työaikakirjanpito
Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä työaikalain (605/96) (872/2019) mukaisesti laadittuun luetteloon siten kuin siihen on työsuojeluvaltuutetulla lain mukaan oikeus.
IRTISANOMISSUOJASOPIMUS
14 § Lomauttaminen
Muutetaan kohta 1 seuraavaksi:
Ellei työehtosopimuksen 27 §:n mukaisesti paikallisesti ole toisin sovittu, työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa ja lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi.
Lisätään uusi työsopimuslain 5 luvun 4 §:n määräaikaiseen muuttamiseen (1.4. - 31.6.2020, ellei muutoksen voimassa oloa jatketa) perustuva määräys lomautusilmoitusajasta seuraavasti:
Ellei irtisanomissuojasopimuksen 14 §:n mukaisesti ole toisin sovittu, työntekijän lomauttamisessa on työsopimuslain 5 luvun 4 §:n mukaisen lomautusilmoitusaikaa koskevan muutoksen voimassa ollessa noudatettava vähintään viiden päivän ilmoitusaikaa.
16 § Poikkeukselliset lomautustilanteet
3. Xxxxxxxxxxx keskeyttäminen Lisätään pöytäkirjamerkintä
Tilapäisestä työstä voi kieltäytyä vain perustellusta syystä.
4. Allekirjoituspöytämerkinnät
4.1 Jatkuva neuvottelu
Jatkuvan neuvottelun tavoitteena on edistää yhteistoimintaa työpaikoilla, kehittää alan työllisyyttä ja tuottavuutta, valmistella sopimuskauden aikana muutoksia työehtosopimuksiin sekä laatia yhteisiä soveltamisohjeita työpaikoilla hankaliksi koettuihin tilanteisiin.
Osapuolet toteuttavat jatkuvan neuvottelun periaatetta sopimuskauden aikana siten, että sopimuskauden aikana neuvotellaan ja etsitään ratkaisua erillisiin teemoihin. Osapuolet voivat neuvotella muistakin esiin tulevista asioista toisen osapuolen esityksestä.
Neuvotteluissa sovitut tekstimuutokset hyväksytään sopijaosapuolten hallinnoissa ja tulevat voimaan erikseen sovittuna aikana.
4.2 Työhyvinvointi
Työhyvinvointi syntyy työn tavoitteista, tarkoituksesta ja sisällöstä, työyhteisön ja yksilöiden erilaisten tarpeiden, resurssien ja vahvuuksien tunnistavasta sekä yhteen sovittavasta johtamisesta ja työyhteisötaitojen hallinnasta kohti menestyvää liiketoimintaa.
Sopimusosapuolten vuonna 2010 yhteisesti käynnistämä Hyvää huomista ohjelma on vakiintunut edistämään työhyvinvointia alalla. Ohjelmassa toteutettavat työpaikkojen kehittämiskohteet voivat olla mitä tahansa yhteistyössä toteutettavaa työn, työmenetelmien, työyhteisön, prosessien, työympäristön tai tuottavuuden kehittämistä, joilla on myönteinen vaikutus ohjelman tavoitteiden kannalta.
Työnantaja- ja työntekijäliittojen nimittämä työryhmä valitsee yhteiset kehittämisen teemat etsien uusia näkökulmia, ideoita ja konkreettisia työvälineitä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämiseksi yritysten käyttöön hyödyntäen aiempia Hyvää huomista -ohjelmassa saatuja kokemuksia.
Sopijaosapuolet kannustavat työpaikkoja suunnitelmalliseen ja määrätietoiseen työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämiseen sekä hyödyntämään Hyvää huomista -ohjelman palveluja ja tuloksia sekä muita työmarkkinajärjestöjen yhteistyössä tuotettuja materiaaleja - esimerkiksi keskusjärjestöjen julkaisemaa Työkaarimallia.
5. Sopimuksen voimassaolo
Työehtosopimus on voimassa 17.4.2020−28.2.2022 saakka jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat työehtosopimuksen määräykset voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut ovat päättyneet.
6. Pöytäkirjan sitovuus ja tarkastaminen
Tällä pöytäkirjalla on sama sitovuus ja voimassaoloaika kuin osapuolten välisellä työehtosopimuksella.
Tätä pöytäkirjaa on laadittu kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.
Pöytäkirja todettiin molempien osapuolten allekirjoituksella tulleen tarkastetuksi ja hyväksytyksi.
Helsingissä 28.4.2020
KENKÄ- JA NAHKATEOLLISUUS RY
Xxxx Xxxxxxxxx
TEOLLISUUSLIITTO RY
Xxxx Xxxxx Xxxx Xxxxx
LIITE 1
KENKÄTEOLLISUUDEN PALKKARYHMITTELYT
Soveltamisohje
Kenkäalan ammattikouluaika tai ammattikurssiaika otetaan kokonai- suudessaan huomioon ammattivuosia laskettaessa. Muiden kenkä- teollisuutta lähellä olevien teollisuusalojen ammattikouluajasta tai –kurssi- ajasta otetaan huomioon puolet, mikäli tällaisen koulun tai kurssin suorittamisesta katsotaan olevan hyötyä kenkäteollisuuden töissä.
Palkkaryhmät (18 vuotta täyttäneet työntekijät)
Palkkaryhmään 1 luetaan seka– ja aputyötä ja yksinkertaista vaihetyötä suorittavat sekä muut heihin verrattavat työntekijät. Lisäksi kuuluvat tähän palkkaryhmään portti– ja yövahdit sekä siivoustöissä työskentelevät työntekijät.
Palkkaryhmään 2 luetaan kuuluvaksi alempana olevassa nimikeluettelossa tähän palkkaryhmään kuuluvaksi mainittua työtä suorittava työntekijä. Lisäksi kuuluvat tähän palkkaryhmään portti– ja yövahti, jolle on määrätty myös muita tehtäviä ja vaativuudeltaan tähän palkkaryhmään nimitettyihin töihin verrattavat raskaat sekatyöt sekä tuotanto–osastoilla toimivat siistijät.
Palkkaryhmään 3 luetaan kuuluvaksi jotakin alempana olevassa nimike- luettelossa tähän palkkaryhmään kuuluvaksi mainittua työtä suorittava työn- tekijä, joka on työskennellyt vähintään yhden vuoden varsinaisissa kenkäalan töissä.
Palkkaryhmään 4 luetaan kuuluvaksi jotakin alempana olevassa nimike- luettelossa tähän palkkaryhmään kuuluvaksi mainittua työtä suorittava työn- tekijä, joka on työskennellyt vähintään 2 vuotta varsinaisissa kenkäalan töissä.
Palkkaryhmään 5 luetaan kuuluvaksi jotakin alempana olevassa nimike- luettelossa tähän palkkaryhmään kuuluvaksi mainittua työtä suorittava työn- tekijä, joka on työskennellyt vähintään 3 vuotta varsinaisissa kenkäalan töissä.
KENKÄALAN NIMIKELUETTELO
1.1. Päällisten leikkuu
Järj. n:o Työvaihe Palkkaryhmä
1 Päällisosien leikkaus nahasta, käsin tai koneella 5
2 Nahkavuorien ja niiden osien sekä turkisvuorien leikkaus 3
3 Päällisosien leikkaus (tekstiili– ja tekoaineet), käsin 3
4 Päällisosien leikkaus (tekstiili– ja tekoaineet), koneella 2
5 Kangasvuorien leikkuu käsin sekä villavuorien ja keinoturkiksen leikkuu käsin ja koneella 3
6 Kangasvuorien leikkuu koneella 2
7 Päällisosien ja vuorien halkaisu vannehalkaisukoneella (spalttaus) 2
8 Päällisosien ohennus vanneohennuskoneella matriisia käyttäen 2
9 Numerointi ja leimaus 2
10 Matriisilävistys ja kuviointi 2
11 Päällis– ja vuoriosien kokoaminen ja töiden lähetys 2
12 Kirjuri 2
13 Kirjuri (vaativa, näyttöpäätteellä) 3
14 Xxxxxxx xxxxxxxxxx sekä perusmallien teko 4
15 Leikkeen tarkastaja 5
16 Rajuri 5
1.2. Neulomo
Järj. n:o | Työvaihe | Palkkaryhmä | |
1 | Päällisten ohennus | 5 | |
2 | Vuorien ja pikkukappaleiden ohennus | 3 | |
3 | Polttopäärmäys | 2 | |
4 | Kuvion piirto, käsin ja koneella | 2 | |
5 | Koristeiden punominen | 2 | |
6 | Päällisosien punomalla yhdistäminen | 3 | |
7 | Koristerei`itys ja harkotus | 4 | |
8 | Sauman avaus | 2 | |
9 | Välivuorin silitys tai prässäys silitysraudalla | 2 | |
10 | Vuorin kokoaminen liimaamalla | 2 | |
11 | Vuorin kokoaminen ompelemalla, kangastyöt | sekä | muut |
yksinkertaiset ompelutyöt; esim. kantin neulominen ohjai- mella, takavahvikkeen neulominen, tikkaukset kasetti- tai siihen rinnastettavalla automaattikoneella, tavallisten ilttien kiinnitys, remmien ja ilttien ympärineulominen, vetoketjun kiinnitys ohjainta käyttäen 2-neulakoneella tai etukäteen liimattuna sekä lyhytommelautomaattityöt 3
12 Kuvioiden tikkaus sekä kokoamistyöt (esim. yksinkertaiset kappaleiden yhdistämiset, vetoketjut avotyönä, palkotikkaus, vaativat ohjaintyöt, saumaus erillisenä käännettävän nahka- ja ripsikantin neulominen sekä ympärineulominen) saappaan ompelutyöt (muut kuin luokassa 5.) 4
13 Nahka- ja ripsikantin kääntäminen 4
14 Päärmäys 5
▪ Valokenno-ohjattu päärmäys 4
15 Kärkikovikkeen asetus ja puristaminen 2
16 Vaativat kokoamistyöt (esim. kaudot, takaleet¸ koristeiltit ja –remmit, vetoketjut pussityönä, kireä piilosaumaus, vaativat venyketyöt, ympärineulominen (muu kuin kohdassa 11 ja 12), päällystykset, näytteiden tikkaus, saappaan kapin tikkaus, tikkaus kokonaistyönä sekä
rajurin työt 5
17 Vetoketjun asetus liimaamalla 2
18 Vuoritus liimaamalla ympärineulomista varten, pussityö 2
19 Xxxxxxxxx, koukutus ja niittaus 3
20 Puhtaaksi leikkaus koneella 2
21 Puhtaaksi leikkaus käsin 3
22 Valmiin neuloksen vuorinsyrjän värjäys 2
23 Saappaan varrenkääntö 2
24 Saappaan kapitus 3
25 Saappaan tereen puhtaaksi leikkaus 2
26 Saappaan kapin puhtaaksi leikkaus 2
27 Neulosten välitarkastus ja valmiiden neulosten tarkastus 4
28 Liimapinkomista varten suoritettava vuorin karsiminen pinkovarasta 2
29 Päällisen ja vuorin laminointi pinkomista varten 2
30 Lapikkaan varren kääntö 3
31 Lapikkaan varren kääntö ilman apulaitetta 4
32 Päällisen muodonnus, vaativa (esim. kasakkasaapas) 4
33 Työnjakaja 3
34 Työnjakaja (itsenäinen) 4
35 Mokkasiinin rypytys 5
36 Mokkasiinin palko 5
37 Mokkasiinin ketjuvirkkaus 5
38 Läpineulominen 5
III. Xxxxxxx, pohjaamo, viimeistely
Järj. n:o Työvaihe Palkkaryhmä
1 Lestien järjestely 2
2 Pinkopohjan kiinitys 2
3 Kapitus 4
– levykappi 3
4 Kärkikovikkeen asetus 2
5 (Neuloksen) kantion muodonnus erikoiskoneella 4
6 Neuloksen takaa kiinnitys 2
7 Kapinkulmien kiinnitys 2
8 Yhdistelmäkoneella pinnehtiminen ja etuosan pinkominen 5
9 Vuorin oikominen 4
10 Vuorin pinkominen (welt) 3
11 Kärjen ja kantion pinkominen taksikoneella
(ei pinkominen erikoiskoneella) 5
12 Sivun pinkominen 5
13 Sivun ja kantionpinkominen yhdistelmäkoneella 4
14 Kärjen pinkominen erikoiskoneella 4
15 Kantion pinkominen erikoiskoneella 3
16 Welt–pinkominen 4
17 Puukenkien pinkominen 3
– lesti sisällä 4
18 Pinkoneulominen 4
19 Kantionkoputus erikoiskoneella 2
20 Muodonnus, jälkikoputus ja silitys 4
21 Kuumailmapuhallus 2
22 Tarkastus pinkomisen jälkeen 3
23 Tarkastus pinkomisen jälkeen, mikäli työhön
liittyy käsisuutarintöitä 5
24 Reunoksen neulominen 5
25 Reunoksen vasartaminen 2
26 Reunossauman tasaus 4
27 Pikisauman tasaus (kärkikovikkeen ja vuorin
leikkaus ja sauman tasaus käsityönä) 4
28 Reunospään ohennus 2
29 Liian poishiertäminen (pinkomavara) 2
30 Pinkovaran karhennus (päällisen reunan altaraappaus) 4
31 Pinkovaran karhennus automaattikoneella 3
32 Puukenkien päällisen syrjän puhtaaksi leikkaus 2
33 Äärröstys (valereunoskenkään) 2
34 Kantion reunostus määrlykoneella 2
35 Anturan ja päkiän liimaus käsityönä tai koneella 2
36 Koron päällistys 3
37 Pohjitus, kuppipohjat 5
38 Pohjitus, muut valmisanturat | 3 |
39 Pohjitus, muut | 2 |
40 Anturan syrjäys ja uraus, reunostyö | 4 |
41 Anturan syrjäys, muu kuin reunostyö | 3 |
42 Anturan neulominen | 5 |
43 Läpineulominen | 4 |
44 Anturan naulaus | 3 |
45 Anturan ruuvaus | 3 |
46 Anturan silotus (glettaus) | 2 |
47 Lestin poisto, koneella | 2 |
48 Lestin poisto, käsin | 3 |
49 Lestin poisto käsin, saappaat | 4 |
50 Lestitys, pinkomislestillä, myös mokkasiinin | 3 |
51 Kantion naulaus | 2 |
52 Kansion höyläys | 3 |
53 Syrjän höyläys | 5 |
54 Kumianturoiden liianleikkuu | 3 |
55 Irtopohjan syrjän kursominen tai profiointi erikoiskoneella | 2 |
56 Patinaharjaus sekä viimeistelyharjaus kiinteällä | |
harjausvahalla | 3 |
57 Päällisen harjaus tai kiilloitus (muu kuin N:ossa 57 mainittu) | 2 |
58 Syrjän värjäys käsin | 2 |
59 Syrjän kiillotus | 3 |
60 Lärvin ja koron yhdistäminen, valmisanturatyö | 2 |
61 Koron sovittaminen käsin | 5 |
62 Koron sovittaminen koneella | 4 |
63 Koron esikiinnitys ja kiinnitys asetuksen yhteydessä | 3 |
64 Esikiinnitetyn koron naulaus | 2 |
65 Lärvityö | 4 |
66 Nastilapun naulaus koneella | 2 |
67 Nastilapun naulaus koneella kuvioon | 3 |
68 Nastilapun höyläys erikoiskoneella | 2 |
69 Koron kursominen erikoiskoneella (ei syrjähöylällä) | 3 |
70 Koron kursominen erikoiskoneella, naisten korkea | 4 |
71 Kumilapun asetus ja naulaus | 2 |
72 Koron edestä leikkaus (ei irtokoron) | 4 |
73 Koron edestä hiestaus | 2 |
74 Koron hiertäminen, muotoava | 4 |
75 Koron hiestaus | 2 |
76 Koron kiillotus ja rissan paino | 2 |
77 Anturan hiestaus | 3 |
78 Anturan maalaus kuvion mukaan | 2 |
79 Anturan kiillotus | 2 |
80 Pohjan reunan pyältäminen, painaminen ja kiillotus | 2 |
81 Lestitys, kalifornia | 3 |
82 Välipohjan asetus, kalifornia 3
83 Siulan pinkominen, kalifornia 3
84 Käsisuutarintyö 5
85 Päällisen ja anturan reunan puhdistaminen käsin 2
86 Päällisen puhdistaminen koneella 2
87 Pohjan vuoritus, kokopohja 2
88 Oikominen ja silitys (viimeistely) 2
89 Saappaan varren oikominen (plokaus) 3
90 Saappaan varren poimutus 5
91 Koristeiden kiinnitys 2
92 Vuorin puhtaaksileikkaus, koneella 2
93 Vuorin puhtaaksileikkaus, käsin 3
94 Käsinmaalaus ja paikkaus (viimeistely), myös
kiiltonahan (lakerin) paikkaus 4
95 Ruiskumaalaus, silakkeen veto ja ruiskutus 3
96 Nauhoitus 2
97 Askien leimaus 2
98 Lopputarkastus 5
99 Askitus 2
100 Pohjitus, vulko 4
101 Mokkasiinin esimuodonnus 4
IV. Xxxxxxxx (pohjien, korkojen, jäykkeiden ym. valm.)
Järj. n:o Työvaihe Palkkaryhmä
1 Anturoiden meistäminen nahasta 5
2 Pinko– ja välipohjien sekä kappien meistäminen nahasta 4
3 Korkolappujen meistäminen nahasta 2
4 Kumin ja levytavaran meistäminen 3
5 Kapin ohennus käsin 3
6 Pinkopohjien, anturoiden, kappien ja
lenkkikappaleiden viisto–ohennus 2
7 Pohjausmateriaalin taso– ja muottiohennus 2
8 Tekstiilikovikkeiden ohennus "Fortunalla" 2
9 Kaarrekappaleen ja jousen kiinnitys 2
10 Pohjien ja korkojen muodontaminen ja puristaminen 2
11 Reunospinkopohjan uurtaus 4
12 Reunospinkopohjan liimaritsaus 3
13 Viilteen nostaminen 2
14 Reunospinkopohjan kangastaminen 2
15 Väli– ja pinkopohjan kanttaus ja päällistäminen 2
16 Karhennus 2
Kuppipohjan karhennus 3
17 Anturan liimaus käsin ja koneella 2
18 Planet leikkaus 3
19 Koron hiertäminen, muotoava | 4 |
20 Nahkakoron rakentaminen, myös kuitunahkakorko | 3 |
21 Irtokoron edustan leikkaus | 2 |
22 Nastilapun naulaus koneella | 2 |
23 Nastilapun naulaus koneella kuvioon | 3 |
24 Nastilapun höyläys, erikoiskone | 3 |
25 Irtokoron hiestaus | 3 |
26 Muovikoron värjäys | 2 |
27 Koron kiillotus | 2 |
28 Koron päällistys | 3 |
29 Lärvin ja koron yhdistäminen, valmisanturatyö | 2 |
30 Irtopohjan syrjän kursoaminen tai profiointi erikoiskoneella | 2 |
31 Liimareunoksen kiinnitys valmispohjaan | 3 |
32 Pohjien lajittelu | 2 |
33 Pakkaaminen | 2 |
34 Koron kouruaminen | 2 |
35 Reunoshihnan värjäys ja liimaus | 2 |
36 PU–pohjakoneen hoitaja | 5 |
37 PU–pohjien värjääjä (suorittaa säädöt) | 3 |
38 PU–puhtaaksileikkaaja | 3 |
V. Varastotyöt
Järj. n:o | Työvaihe | Palkkaryhmä |
1 | Varastotyöt | 2 |
2 | Trukinkuljettaja | 3 |
3 | Vastuullinen päätoiminen kemikalioiden vastaanotto | |
ja järjestely | 4 |
4 Vastuullinen varastotyö (esim. kortistojen hoito, nahan lajittelu, tilausten toimitukset, raaka–aineiden
vastaanotto ja järjestely) 5
NAHKATEOLLISUUDEN PALKKARYHMITTELYT
Soveltamisohje
Nahka–alan ammattikouluaika tai ammattikurssiaika otetaan kokonai- suudessaan huomioon ammattivuosia laskettaessa. Muiden nahka- teollisuutta lähellä olevien teollisuusalojen ammattikouluajasta tai –kurssi- ajasta otetaan huomioon puolet, mikäli tällaisen koulun tai kurssin suorittamisesta katsotaan olevan hyötyä nahkateollisuuden töissä.
Palkkaryhmät (18 vuotta täyttäneet työntekijät)
Palkkaryhmään 1 luetaan seka– ja aputyötä ja yksinkertaista vaihetyötä suorittavat sekä muut heihin verrattavat työntekijät. Lisäksi kuuluvat tähän palkkaryhmään portti– ja yövahdit sekä siivoustöissä työskentelevät työntekijät.
Palkkaryhmään 2 luetaan kuuluvaksi alempana olevassa nimikeluettelossa tähän palkkaryhmään kuuluvaksi mainittua työtä suorittava työntekijä. Lisäksi kuuluvat tähän palkkryhmään portti– ja yövahti, jolle on määrätty myös muita tehtäviä ja vaativuudeltaan tähän palkkaryhmään nimitettyihin töihin verrattavat raskaat sekatyöt sekä tuotanto–osastoilla toimivat siistijät.
Palkkaryhmään 3 luetaan kuuluvaksi jotakin alempana olevassa nimike- luettelossa tähän palkkaryhmään kuuluvaksi mainittua työtä suorittava työntekijä, joka on työskennellyt vähintään yhden vuoden varsinaisissa nahka–alan töissä.
Palkkaryhmään 4 luetaan kuuluvaksi jotakin alempana olevassa nimike- luettelossa tähän palkkaryhmään kuuluvaksi mainittua työtä suorittava työntekijä, joka on työskennellyt vähintään 2 vuotta varsinaisissa nahka–alan töissä.
Palkkaryhmään 5 luetaan kuuluvaksi jotakin alempana olevassa nimike- luettelossa tähän palkkaryhmään kuuluvaksi mainittua työtä suorittava työn- tekijä, joka on työskennellyt vähintään 3 vuotta varsinaisissa nahka–alan töissä.
NAHKATEOLLISUUDEN TYÖNIMIKELUETTELO
Työkappaleen painoa osoittavat lyhennykset ovat:
K = kevyet, käsittäen –12 kg suolapainoa vastaavat, Kr = keskiraskaat, 12–18 kg ja
R = raskaat, +18 kg vuodat tai niiden osat.
Vuotavarasto
Järj. n:o Työvaihe Palkkaryhmä
1 Vastaanottotarkastaja, laatulajittelija, vastuullinen 5
2 Trukin– ja traktorinkuljettajat vuotavarastossa, kalkitus– ja parkitusosastoilla sekä kemikalioiden kuljetus– ja ulkoajot
3 Raakavuotavaraston työt 4
Esim. esilajittelu (ei laatulajittelu), suolan lyönti, lajittelu painoluokkiin ja punnitus, ositusleikkaus (kruponkeeraus)
Kalkitusosasto
Järj. n:o Työvaihe Palkkaryhmä
1 Halkaisukoneenhoitaja 5
2 Halkaisukoneen varahoitaja 4
– työntekijän toimiessa hoitajana 5
3 Halkaisukoneen vastaanottaja 3
4 Kalkitsija, vastuullinen 5
5 Liko– ja kalkkikaavinta Kr ja R 5
6 Liko– ja kalkkikaavinta (= lammas ja vuohi) 4
7 Reunojen leikkaus 4
8 Kalkittujen nahkojen vastuullinen lajittelija 4
9 Kalkinpoisto ja peitta 4
10 Muut kalkitusosaston työt, jotka rinnastetaan 3 pr:n töihin 3
Esim. apulainen kalkkikaavinnassa, vetäjät niskojen ja laitojen halkaisussa vannekoneella sekä vasikan päiden halkaisu erikoiskoneella, villojen ja karvojen pesu ja linkous, keittimen hoitaja (jätteiden keitto), karvontamaalaus, ositusleikkaus
(= kruponkeeraus).
Parkitusosasto
Järj. n:o Työvaihe Palkkaryhmä
1 Kemikalioiden punnitus, väri– ja viimeistelyaineiden vastuullinen valmistaja 5
2 Parkitun nahan halkaisukoneen hoitaja 5
3 Parkitun nahan halkaisukoneen varahoitaja 4
– työntekijän toimiessa hoitajana 5
4 Ohennus, lammas–, vuohi–, laidat ja niskat sekä
vuorinahat, palahaljas ja vastaavat 4
5 Ohennus, muut kuin kohdassa 4 mainitut 5
6 Oikominen ja rihtaus käsityönä, Kr ja R 5
7 Parkki– ja kromiparkitsija sekä tynnyrivärjääjä, vastuullinen 5
8 Lasilevykuivaus (silkkaus) lammas, vuohi ja haljas 3
9 Lasilevykuivaus (silkkaus) muu kuin kohdassa 8 mainittu 4
10 Siirtonosturin kuljettaja 4
11 Vesiprässäys telapuristimella 3
12 Märkähionta, ohennuksen jälkeen 3
13 Koneoikominen 3
14 Oikominen koipi– ja niskakoneella 3
15 Tyhjiökuivaus
a) märkä 4
b) puolikuiva, kuiva ja haljas 3
16 Parkitusosaston lajittelija:
– vuotanahat 5
– lammasnahat 4
– haljasnahat 3
17 Ylösrasvaus, käsin (ei pikkunahat) 3
18 Parkitun ja värjätyn nahan pukitus 3
19 Muut parkitusosaston työt, jotka rinnastetaan 2 pr:n töihin 2
Esim. nahkojen poisto ja lasilevyn pesu, liiman sively lasilevykuivaamossa.
Muokkausosasto
Järj. n:o Työvaihe Palkkaryhmä
1 Pehmitys–venytys, naudikas ja vuotanappa 5
2 Pehmitys, muu kuin kohdassa 1 mainittu ja jälkipehmitys naudikkaalle 4
3 Pehmitys automaattikoneella 3
4 Tynnyripehmitys 3
5 Käsinenahan venytys käsityönä 5
6 Rasvanpoistolaitoksen hoitaja 5
8 Kuviokorkkaus, sagrineeraus, käsityönä 4
9 Pehmitys, pyörässä 3
10 Syrjän leikkaus 3
11 Silitys käsiraudalla ennen naulausta 3
12 Reikkaus 3
13 Kuivaus–henkaus (kattokuljetin, kostutushuone
ja kuivaamo) R 3
14 Muut muokkausosaston työt, jotka rinnastetaan 2 pr:n töihin 2 Esim. naulauksesta poisto (=kolaus) purutyö–kostutus
(= muhaus), pehmityskorkkaus koneella, naulausreikkaus K.
Viimeistelyosasto ja varasto
Järj. n:o Työvaihe Palkkaryhmä
1 Myyntilajittelija 5
– puolivalmisteiden lajittelija 5
– kinnas– ja vuorihaljaslajittelija 3
2 Xxxxxx, vaativa, esim. mokkanahat 5
3 Kengänpäällisnahan pintahionta ennen viimeistelyä 4
4 Mustan naudikkaan kiillokkeen veto 4
5 Kiillotus, vaativa, esim. naudikas ja sauroonahat 4
6 Kiillotus, muu kuin kohdassa 5. mainittu 3
7 Hionta, muu kuin kohdassa 2 ja 3 mainittu, myös mokkahaljas 3
8 Haljaksen hionta, ei mokkahaljas 2
9 Pölynpoisto automaattikoneella 2
10 Mokkanahan harjaus käsin 3
11 Puleeraus hiomakoneella 4
12 Ruiskuvärjäys käsityönä 5
– apulaiset 2
13 Peitevärjäyskoneen hoitaja, vastuullinen 5
– peitevärjäyskoneen hoitaja syöttöön osallistuva 4
– syöttäjä ja vastaanottaja 3
14 Värivalukoneen hoitaja (kiiltonahka) 5
15 Pohjanahan mankelointi 3
16 Pohjustus ja värjäys pöydässä käsityönä ja liukuhihnalla 3
17 Pehmityskorkkaus, käsityönä 2
18 Martiointi–silitys, hydraulisella puristimella 3
19 Silitys sähköraudalla, viimeistelyn jälkeen 3
20 Mittauskoneen työt 3
21 Vaativat varastotyöt 4
22 Varastotyöt 3
23 Kumiterävarsien piirtäminen ja leikkaaminen 4
24 Verhoilunahan leikkaus kaavojen mukaan 5
25 Kemikalioiden punnitsija 5
– apulainen 3
26 Sävyttäjä, reseptin tekijä 5
27 Finiflex–kone
– syöttäjä 4
– vastaanottaja 4
28 Värikuvion painaminen
– syöttäjä 4
– vastaanottaja 3
29 Trukinkuljettaja 3
30 Muut viimeistelyosaston työt, jotka rinnastetaan 2 pr:n töihin2
Kappiteokset
Järj. n:o | Työvaihe | Palkkaryhmä |
1 | Meistäminen | 3 |
2 | Viisto–ohennus käsin | 3 |
3 | Viisto–ohennus koneella | 2 |
4 | Muotoilu käsin | 3 |
5 | Muotoilu koneella | 3 |
6 | Ohennus automaattikoneella | 2 |
7 | Pakkaus | 2 |
Kuitunahkatyöt | ||
Järj. n:o | Työvaihe | Palkkaryhmä |
1 Jauhatus, kuiva ja märkä | 3 | |
2 Massan valmistus | 4 | |
3 Levyn teko tyhjölaatikkoon | 4 | |
4 Märkäpuristus | 3 | |
5 Henkaus kuivaukseen | 2 | |
6 Lajittelu | 4 | |
7 Korkoemmeiden liimaus ja teko | 3 | |
Valjas– ja hihnateokset
Järj. n:o Työvaihe Palkkaryhmä
1 Leikkaus kokonahasta itsenäisesti 5
2 Satulaseppä, vaativimpien valjas– ja nahkateosten valmistukseen itsenäisesti pystyvä 5
3 Rahkeiden ja valjashihnojen luokittelu 5
4 Tuotteiden tarkastaja, vaativa työ 4
5 Valjasosien leikkuu, muu kuin kohdassa 1 mainittu 3
6 Käsinompelu, vaativammat työt 3
7 Käsinompelu, yksinkertaiset vaihetyöt 3
8 Koneompelu, valjasosien 3
9 Länkipatjan täyttö ja tikkaus 3
10 Silan– ja selustimen tyynyn täyttö 3
11 Kokoamistyöt valmiista osista 3
12 Leimaus– ja painatustyöt 3
13 Meistäminen 2
14 Meistäminen kokonahasta 4
15 Tasaus, käsityönä 2
16 Reunojen ohennus Fortuna–koneella, terotukseen ja
säätöön pystyvä työntekijä 3
17 Nahkaosien ohennus, muu kuin yllämainittu 2
18 Tamppien nitominen 2
19 Muiden valjasosien nitominen 3
20 Hihnan valmistustyöt, mustaus, xxxxxxx, veto, liimaus
ja lakkaus 2
21 Punominen ja rinnustimen kierto 2
22 Rahkeiden valmistustyöt: liimaus, prässäys, leimaus
ja pareiksi laitto 2
23 Xxxxxx rei'itys, rihlaus, reunan värjäys ja kiillotus 2
24 Painaminen ja lestaustyö 2
25 Kangasosien leikkaus koneella 3
26 Niittaus 2
27 Hihnojen reunojen pyöristysleikkaus 2
28 Hihnojen reunojen pyöristysleikkaus ja värjäys koneella 3
29 Ompelu Randal–koneella 4
30 Käsinsuihkutus 3
Teknilliset nahkateokset
Järj. n:o Työvaihe Palkkaryhmä
1 Meistaus, tiivisteet, kytkinnahat ym 2
2 Epäkeskopuristus, muovin leikkaus ym 2
3 Tasaus, pumpunnahka ja pikkutiivisteet 3
4 Puristus, käsityönä esim. pikkutiivisteet 3
5 Poraus, S–nahat, tiivisteet, pikkerit 2
6 Koneompelu, välihihnat, lyöntikapat 2
7 Leikkaus paloista, kiinnikenahat, solkiremmit jne 2
8 Liimaus, S–nahat, kitkapyörät, Rolleskinnahat,
reunoshihnat, konehihnojen pohjaliimaus 2
– Friitala–hihnojen liimaus 3
9 Tasaus: Gill–box ja frotenahat, lyöntikapat,
välihihnat S–nahat ja reunosnahat 2
10 Nitominen: välihihnat, lyöntikapat, S–nahat 2
11 Rasvaus: tiivisteet, niisihihnat, hahtuvahihnat jne 2
12 Kiilloitus ja viimeistely: konehihnat 2
13 Hihnojen pyöristys 3
14 Hihnojen veto: pyörö–, kiila–, kierrehihnat ja kengännauhat 2
15 Suojuspalkeen painaminen 4
16 Leikkaus pyörö– ja suuntoleikkurilla, lyönti–, niisi–, väli–, kone– ja reunoshihnat, lyöntikapat, S–nahat ja isot tiivisteet 4
17 Tasaus: V– ja U–tiivisteet 4
18 Puristus: Korkeapainetiivisteiden ja pikkerien 4
19 Leikkaus, iso vuota: Tiivisteet ja karstaushousunahat, kampakone–, gill–box–, hahtuvahihna–, kiila–, kierre– ja pyöröhihnanahat 5
20 Tasaus: Tiivisteet, muut kuin 3. ja 17. kohdassa mainitut 4
21 Saumaus ja liimaus: Frotenahat, hahtuvahihnanahat, konehihnat 3
22 Reunojen ohennus Fortunakoneella 3
23 Karstahousujen uurtaminen 5
24 Saumaus ja liimaus: Housu– ja gill–box nahat, muu
kuin kohdassa 21. mainittu, sekä nailonhihnan päättäminen 5
25 Muovin poraus talttaporakoneella, pikkerit 3
– terän asennukseen pystyvä 4
26 Muovin jyrsintä jyrsinkoneella, pikkerit, peltisepän-
vasarat ym. 4
– terän asennukseen pystyvä 5
27 Muovin sorvaus, asentajan vasarat, kartiorullat 5
Käsine– ja työkinnasteollisuus
Järj. n:o Työvaihe Palkkaryhmä
1 Leikkaus käsin kokonaistyönä: mokka–, pinta– ja xxxxxxxxxxxxx 0
2 Leikkaus koneella: mokka–, pinta–, käsine– ja urheilu– mokkanahat sekä myös viimeksi mainitun käsinleikkuu 4
3 Työkinnas– ja käsineen koneleikkaus sekä paloista leikkaus 3
4 Limi– ja vastasauman ompelu 4
5 Sormenpäiden ompelu ja ympäriompelu 5
6 Käsineen koristeompelu 4
7 Työkintaan ompelu 2
8 Työkäsineen ompelu (sormikkaan) 3
9 Steppisauman ompelu 5
10 Leikattujen osien tarkastus ja laskenta 3
11 Vuorinleikkuu ja ompelu 3
12 Vuorin ompelu 3
13 Työkintaan kääntö 2
14 Työkäsineen kääntö 3
15 Vuorillisen kintaan ompelu 3
16 Vuorillisen käsineen ompelu 4
17 Turkisrukkasen ompelu erikoiskoneella 4
18 Xxxxxxxx, rengastus, niputus, napitus ja lestitys 2
19 Jääkiekkohansikkaan kokoaminen 5
20 Valmiiden tuotteiden tarkastus 5
21 Käsineen kanttaus 2
22 Käsineen vuoritus 2
23 Käsineen silitys (sormikkaan) 3
24 Pesäpalloilijan räpylän kokoaminen 4
25 Turkissormikkaan ompelu 5
Nahkapuku– ja turkkityö
Järj. n:o Työvaihe Palkkaryhmä
1 Leikkaus kokonaistyönä nahasta ja turkisnahasta,
myös turkiskaulukset 5
2 Kaavojen ja leikkuurautojen asettelu 5
3 Päällisosien leikkaus osatyönä 4
4 Turkisvuorien leikkaus 4
5 Päälliskankaiden leikkaus 4
6 Värilajittelu 5
7 Leikattujen osien tarkastus ja välitarkastus 4
8 Vuorien piirtäminen ja leikkaus 3
8 Pienten nahkaosien, vuorien, liinojen ja vahvikkeiden
leikkaus 3
10 Ohentaminen, saumojen reunat 3
11 Saumojen avaukset ja liimaukset 3
12 Viikaus, taskujen ja napinreikien kääntäminen 4
13 Nappien, painonappien merkkaus ja kiinnitys 3
14 Yhdyssaumojen, liimanauhojen, vahvikkeiden,
väliliinojen silitys, kauluksen muotoilu ja vastaava 3
15 Saumanvarojen keritseminen 3
16 Turkisten venytys 3
17 Puhtaaksi leikkaus 3
18 Vuorisaumojen silitys 2
19 Tukikankaiden laitto 3
20 Merkkaus ja numerointi 2
21 Nappien ja solkien päällystys 2
22 Turkispaikkaus 2
23 Alku– ja sisäsaumaus sekä housutyö 4
24 Päällisosien ompelu 4
25 Ympärisaumaus 4
26 Hihan istutus 4
27 Kuviointitikkaus, koristekuviot ja kantintikkaus 4
28 Turkiskaulusten ompelu 4
29 Napinreikien ompelu erikoiskoneella 3
30 Alikauluksen kiinnitys erikoiskoneella 3
31 Vuorienompelutyöt 3
32 Muu turkisompelu 3
33 Vahvikkeiden ja vyön kannattimien ompelu ja kiinnitys erikoiskoneella 3
34 Käsiompelu 3
35 Nahka–asusteiden korjaus 4
36 Käytettyjen nahka–asusteiden korjaus 5
37 Erikoishousu– ja haalarityö kokonaistyönä 5
38 Mallikappaleen tekijä kokonaistyönä 5
39 Pukine kokonaistyönä 5
40 Pukineen valmiiksi prässäys kokonaistyönä | 5 | |
41 Pukineen prässäys | 4 | |
42 Viimeistelysilitys | 3 | |
43 Valmiiden tuotteiden tarkastus | 5 | |
44 Imurointi | 3 | |
45 Työn opastaja | 5 | |
46 Työn jakaja itsenäinen | 4 | |
47 Työn jakaja | 3 | |
48 Sarjaaja | 5 | |
49 Kaavojen piirtäminen, leikkaus ja raudoitus | 4 | |
Puhdistuspalvelu | ||
Järj. n:o | Työvaihe | Palkkaryhmä |
1 | Hiekkapuhallus | 5 |
2 | Pölynpoisto | 3 |
3 | Konepesu, vastuullinen | 4 |
4 | Vastaanottotarkastus ja lähetys, vastuullinen | 4 |
5 | Värikorjaus, suihkutus | 5 |
– pöytätyönä | 3 | |
6 | Muu korjaus ja puhdistustyö | 3 |
TURKISMUOKKAAMOIDEN PALKKARYHMITTELYT
Soveltamisohje
Turkisalan ammattikouluaika tai ammattikurssiaika otetaan kokonai- suudessaan huomioon ammattivuosia laskettaessa. Muiden turkis- teollisuutta lähellä olevien teollisuusalojen ammattikouluajasta tai –kurssi- ajasta otetaan huomioon puolet, mikäli tällaisen koulun tai kurssin suorittamisesta katsotaan olevan hyötyä turkisteollisuuden töissä.
Palkkaryhmät (18 vuotta täyttäneet työntekijät)
Palkkaryhmään 1 luetaan seka– ja aputyötä ja yksinkertaista vaihetyötä suorittavat sekä muut heihin verrattavat työntekijät. Lisäksi kuuluvat tähän palkkaryhmään portti– ja yövahdit sekä siivoustöissä työskentelevät työntekijät.
Palkkaryhmään 2 luetaan kuuluvaksi alempana olevassa nimikeluet- telossa tähän palkkaryhmään kuuluvaksi mainittua työtä suorittava työntekijä. Lisäksi kuuluvat tähän palkkaryhmään portti– ja yövahti, jolle on määrätty myös muita tehtäviä ja vaativuudeltaan tähän palkkaryhmään nimettyihin töihin verrattavat raskaat sekatyöt sekä tuotanto–osastoilla toimivat siistijät.
Palkkaryhmään 3 luetaan kuuluvaksi jotakin alempana olevassa nimike- luettelossa tähän palkkaryhmään kuuluvaksi mainittua työtä suorittava työntekijä, joka on työskennellyt vähintään yhden vuoden varsinaisissa turkisalan töissä.
Palkkaryhmään 4 luetaan kuuluvaksi jotakin alempana olevassa nimike- luettelossa tähän palkkaryhmään kuuluvaksi mainittua työtä suorittava työntekijä, joka on työskennellyt vähintään 2 vuotta varsinaisissa turkisalan töissä.
Palkkaryhmään 5 luetaan kuuluvaksi jotakin alempana olevassa nimike- luettelossa tähän palkkaryhmään kuuluvaksi mainittua työtä suorittava työntekijä, joka on työskennellyt vähintään 3 vuotta varsinaisissa turkisalan töissä.
TURKISMUOKKAAMOIDEN TYÖNIMIKELUETTELO
Vuotavarasto ja muokkaus
Järj. n:o Työvaihe Palkkaryhmä
1 Vuotavarasto, lajittelija vastuullinen 5
2 Työt raakavuotavarastossa 4
3 Ammetyöt, rasvaus ja raakanahan pesu, myös käsinrasvaus 3
4 Värjäys, ammattitaitoinen 5
5 Raakavillan leikkaus (hihnaverkkokoneella)
koneenhoitoon pystyvä työntekijä 4
6 Raakavillan leikkaus, muu kuin kohdassa 4 mainittu
sekä reunojen kerintä käsikoneella 3
7 Kaavinta ja harjakaavinta 4
8 Penkkityö 5
9 Ohennus, kaikkien turkisten, myös arvoturkisten
ohennukseen ja koneenhoitoon pystyvä työntekijä 5
10 Ohennus, muu kuin kohdassa 8 mainittu 3
11 Kypsennys ja parkitus, vastuullinen 5
12 Vesiprässäys 3
13 Harjavalkaisu 4
Jälkikäsittely ja viimeistely
Järj. n:o Työvaihe Palkkaryhmä
1 Rumputyö (purutyö ja kostutus) 3
2 Turkisten pehmitys ja venytys Universal– ja bakkelikoneella 4
3 Turkisten paikkaus 4
4 a) Naulaus 4
b) Reikkaus 3
c) Reikkaus – harjaus 3
5 Kone– ja pyörähionta 4
Syrjäys (reunojen leikkuu) 4
Käsinhionta (mokkahionta) 4
Viimeistelyhionta käsin krominahoilla 5
6 Villan valmiiksileikkaus 4
7 Villan leikkaus, muu kuin kohdassa 6 mainittu 3
8 Villan ja karvan puhdistus, kepitys ja karstaus ym.
vastaavat työt 3
9 Arvoturkisten puhdistus käsin, myös ketun kampaus 4
10 Kiillotus 4
11 Käsin– ja harjavärjäys 3
12 Turkisleikkuukoneiden hoitaja 5
13 Turkisnahkojen laatulajittelu (vastuullinen) 5
14 Nahkojen lukeminen, merkkaus, numerointi, tarkastus
ja pakkaus 2
15 Kemikalioiden, värien ja viimeistelyaineiden valmistaja 5
– apulainen 3
16 Villan pesu ja kuivaus (koneella) 3
18 Ruiskuvärjäys sekä kappojen ja bodien värikorjaus 5
20 Vasikan karvan leikkaus 4
21 Plastisointiliuoksen harjaus 3
22 Työnjakaja (työnsiirtely) 3
KÄSILAUKKU–, LAUKKU– JA NAHKATEOSTEOLLISUUDEN TYÖNIMIKELUETTELO
KÄSILAUKKUALAN NIMIKKEISTÖ
1. palkkaryhmä
Käsilaukkuala:
Alkupalkkaa maksetaan laukkualan työhön tottumattomalle työntekijälle enintään 3 kuukauden ajan.
Muu laukkuteosala:
Palkkaryhmään 1 luetaan seka– ja aputyötä suorittavat sekä muut heihin verrattavat työntekijät. Lisäksi kuuluvat tähän palkkaryhmään portti– ja yövahdit sekä siivoustöissä työskentelevät työntekijät.
2. palkkaryhmä
Käsilaukkuala:
Tähän palkkaryhmään luetaan kuuluvaksi jotakin alempana mainittua työtä suorittava työntekijä. Lisäksi tähän palkkaryhmään kuuluvat seka– ja aputyöt.
Muu laukkuteosala:
Tähän palkkaryhmään luetaan kuuluvaksi jotakin alempana mainittua työtä suorittava työntekijä. Lisäksi kuuluvat tähän palkkaryhmään portti– ja yövahti, jolle on määrätty myös muita tehtäviä ja vaativuudeltaan tähän palkkaryhmään nimitettyihin töihin verrattavat raskaat sekatyöt sekä tuotanto–osastoilla toimivat siistijät.
Järj. n:o Työvaihe
1 Vuorin kääntö (ostoslaukut)
2 Teippaus, merkkaus, niputus ja laskenta.
3. palkkaryhmä
Tähän palkkaryhmään luetaan kuuluvaksi jotakin alempana mainittua työtä suorittava työntekijä, joka on työskennellyt varsinaisissa laukkualan töissä yhden vuoden ajan.
Järj. n:o Työvaihe
1 Vuorin ja muiden tarvikeaineiden leikkaus
2 Ompelu: vuorit, koulu–, ostos– sekä nahkaiset palalaukut, keinoainelaukut, kukkarot, vyöt, remmit, kellonremmit ja pannat
Painatus ja kuumasaumaus
3 Meistäminen: kukkarot, koristeet, remmien päät ja muovilaukut ja nahkaiset palalaukut (myös kokonahasta)
4 Hihnan laikkaus koneella
5 Kehystys: lompakot, kukkarot ja muovilaukut
6 Kehyksien päällystys (muovilaukut)
7 Saumaus ja vuorityö (lompakon)
8 Taivutus– ja kääntötyöt, lukotus, helotus, liimaukset ja osien yhdistäminen (vaativammat muovilaukut sekä yksinkertaiset nahkalaukut)
9 Reunan kääntö, taivutus, viikaus – käsin
10 Reunan hionta ja värjäys
11 Vöiden valmistus
12 Yksinkertaiset niittaus–, rengastus– ja rei'itystyöt
13 Varastotyöt
14 Viimeistely ja lopputarkastus
15 Hihnojen kääntö
16 Ohennus
17 Vuoritus, konetyö (ostos– ja keinonahkalaukut)
18 Superlonin liimaus, koristeviivaus ja soljitus
4. palkkaryhmä
Tähän palkkaryhmään luetaan kuuluvaksi jotakin alempana mainittua työtä suorittava työntekijä, joka on työskennellyt varsinaisissa laukkualan töissä kaksi vuotta.
Järj. n:o Työvaihe
1 Nahkalaukkujen ja –salkkujen kehysten päällystys
2 Muovisten päällisosien leikkaus
3 Nahkaisten päällisosien meistäminen kokonahasta
4 Leikkuu käsin, laukkuhaljas ja –mokka
5 Vaativien nahkalaukkujen ja –salkkujen taivutus– ja kääntötyöt, lukotus ja helotus sekä osien yhdistäminen myös liimaamalla
6 Vaativat niittaus– ja nepitystyöt
7 Ompelu vaihetyönä: rinkkareput, sanomalehtien kantolaukut, lompakot ja yksinkertaiset nahkalaukut
8 Erilaisten nahkateosten, mm. tuppien valmistus, koristevöiden (kokonaistyönä)
9 Vaativat koristeompelut esim. päällystövyöt
10 Viimeistely ja lopputarkastus (nahkalaukut)
11 Tuotteiden tarkastaja
12 Kylmälaukun kokoaminen
13 Käsinsuihkutus
14 Vaativat varastotyöt
15 Siivoustyö (käsilaukkutehtaissa)
16 Reunan kääntö, taivutus, viikaus – koneella
5. palkkaryhmä
Tähän palkkaryhmään luetaan kuuluvaksi jotakin alempana mainittua työtä suorittava työntekijä, joka on työskennellyt varsinaisissa laukkualan töissä kolme vuotta.
Järj.n:o Työvaihe
1 Nahkaisten päällisosien leikkaus käsin (vuota, haljas ja mokka)
2 Ompelu, raskailla erikoiskoneilla sekä vaativat nahkaiset käsilaukut ja salkut
3 Ohennus, terotukseen ja säätöön pystyvä
4 Nahkalaukun kehystys
5 Laukun valmistus kokonaistyönä
6 Mallityöt
7 Autoverhoilu– ja telttatyö
8 Satulasepäntyö ja käsinompelu
9 Työnvalvojan työ
10 Varastonhoito, vastuullinen
MATKALAUKUN NIMIKKEISTÖ
1. palkkaryhmä
Alkupalkka
Alkupalkkaa maksetaan laukkualan työhön tottumattomalle työntekijälle enintään 3 kuukauden ajan.
2. palkkaryhmä
Tähän palkkaryhmään luetaan kuuluvaksi jotakin alempana mainittua työtä suorittava työntekijä. Lisäksi tähän palkkaryhmään kuuluvat apu– ja sekatyöt.
– Vuorin kääntö konetyönä ja muut yksinkertaiset konetyöt
– Kääntö, muovaus, yksinkertaiset vaihetyöt
3. palkkaryhmä
Tähän palkkaryhmään luetaan kuuluvaksi jotakin alempana mainittua työtä suorittava työntekijä, joka on työskennellyt varsinaisissa laukkualan töissä yhden vuoden.
– Muovilaukun ja –kassin niittaus ja yksinkertaiset vaihetyöt
– Meistaus
– Pöytätyöt
– Varastotyö ja pakkaus
– Vuorin leikkuu konetyönä
– Ompelu, kassit yksinkertaiset vaihetyöt
– Niittaus, naulaus ja puklaus (pahvilaukut)
– Tiigelialistaja
– Rei'itys ja rengastus
– Kevyen säilytyslaatikon niittaus
– Siivooja
4. palkkaryhmä
Tähän palkkaryhmään luetaan kuuluvaksi jotakin alempana mainittua työtä suorittava työntekijä, joka on työskennellyt varsinaisissa laukkualan töissä kaksi vuotta.
– Ohennus
– Matkalaukun reunan pellitys
– Matkalaukun päällisen taivutustyö
– Matkalaukun osa– ja koristeompelu
– Vuoritus käsityönä
– Xxxxxx xxxxxx (esim. lento– ja matkakassit)
– Vanhempi varastotyöntekijä
– Teollisuuslaatikon niittaus
– Matkalaukun vuorin ompelu
5. palkkaryhmä
Tähän palkkaryhmään luetaan kuuluvaksi jotakin alempana mainittua työtä suorittava työntekijä, joka on työskennellyt varsinaisissa laukkualan töissä kolme vuotta.
– Matkalaukun ateljeetyö
– Matkalaukun kasausompelu
– Ompelu raskailla erikoiskoneilla
– Päällisten leikkuu, nahka, keinonahka– ja pahvi
– Pahvin taivutus raskailla erikoiskoneilla (itsenäisesti työskentelevä)
– Varastonhoito vastuullinen
– Matkalaukun rungon päälleveto
– Matkalaukun niittaus, vaativat nahka– ja keinonahkatyöt (esim. lukotus ja yhdistäminen)
– ABS muovilaukun kokoaminen
– Tiigelinhoitaja
Jääkiekkovarusteita koskevat nimikkeet todetaan sopijapuolten välillä kirjeellä tämän työehtosopimuksen osaksi sellaisina kuin asiasta on sovittu KHF Sport Oy:n osalta.
LIITE 2
NAHKATEOLLISUUDEN OLOSUHDELISÄT
KROMI–, PARKKI– JA VALJASTYÖT
Vuotavarasto:
1 Työt raakavuotavarastossa – ryhmä A1
Kalkitusosasto:
2 Liko– ja kalkkikaavaus – ryhmä A1
3 Kalkitus – ryhmä A1
4 Kalkkihalkaisu – ryhmä A1
5 Reunojen leikkaus – ryhmä A1
6 Kalkitun nahan lajittelu – ryhmä A1
7 Ositusleikkaus kalkista, myös kalkitun haljaksen – ryhmä A1
8 Karvontamaalaus – ryhmä A1
Parkitusosasto:
9 Kalkinpoisto ja peittaus – ryhmä A2
10 Parkitus – ryhmä A2
11 Parkituksen jälkeinen pukitus – ryhmä A2
12 Kemikalioiden punnitus – ryhmä A2
Värjäysosasto:
13 Tynnyrivärjäys – ryhmä A2
14 Pukitus – ryhmä A2
15 Ositusleikkaus ennen vesiprässäystä – ryhmä A3
16 Vesiprässäys – ryhmä A3
17 Ositusleikkaus vesiprässäyksen jälkeen – ryhmä A4
18 Ohennus – ryhmä E, konevaskaus tukkikoneella yhdellä miehellä – ryhmä D, ohennus vuodat yhdellä miehellä – ryhmä D
19 Ohennus, kuivat nahat – ryhmä A4
20 Kromihalkaisu – ryhmä E
21 Ylösrasvaus, mustatun nahan rihtausrasvaus – ryhmä C
22 Parkkirasvanahan henkaus ylösrasvauksen jälkeen sekä käsinrasvatun krominahan henkaus – ryhmä C
23 Käsin oikominen, vuodat myös tyhjiökuivauksen kaikki vaiheet
– ryhmä A4
24 Rihtaus – ryhmä E
25 Liimaus (silkkaus): secotermiin – ryhmä C, paitsi lammas, vuohi ja haljas – ryhmä D
Lasilevyyn – ryhmä D, paitsi lammas, vuohi ja haljas – ryhmä E
26 Lasilevyn tai vastaavan pesu – ryhmä E
27 Nahkojen pesu liimauksen jälkeen – ryhmä E
28 Värien ja kemikalioiden punnitus ja liuotus – ryhmä A3
– viimeistelykemikalioiden punnitus ja liuotus – ryhmä A4
29 Pöytävärjäykset, myös liukuhihnalla – ryhmä D, aniliinivärjäys pöydässä ja liukuhihnalla – ryhmä C
30 Reikkaus (ei dynavac–kone) – ryhmä C
31 Silitys sähköraudalla ennen naulausta – ryhmä D
32 Ruiskuvärjäys, käsin – ryhmä A4
33 Mokka– ja huntingnahan harjaus, käsin – ryhmä C. Sama, koneellinen – ryhmä D
34 Mänttisauna – ryhmä A4
35 Hionta – ryhmä D
36 Koneharjaus – ryhmä D
37 Konevuolu – ryhmä D
38 Rasvanahan talkitus – ryhmä E
39 Ruiskuvärjäyskoneen syöttö ja tyhjennys formaliinia käytettässä, ryhmä C. Koneen päivittäinen puhdistus, ryhmä C
40 Ruiskuvärjäyskoneen puhdistus – ryhmä A1
41 Kypsennetyn nahan vaskaus ennen halkaisua – ryhmä D
42 Kuivaus–henkaus – ryhmä B
43 Tynnyripehmennys, kostea – ryhmä E
44 Koneoikominen rasvauksen/värjäyksen jälkeen välittömästi – ryhmä A3
45 Tuotanto–osastolla työskentelevät siivoojat, joiden tehtäviin kuuluu myös WC:n puhdistus – ryhmä A3
46 Värjättyjen vuotanahkojen konepehmitys, pölyävä, ei automaattikoneella – ryhmä E
47 Kostutus:– purutyö – ryhmä B
– kostutushuone – ryhmä D
– kostutuskone, syöttäjä – ryhmä D, ja vastaanottaja
– ryhmä C – ammekostutus – ryhmä D
48 Rasvakeittimien hoito – ryhmä A4
49 Hissinkuljettaja – ryhmä D
Turkisnahkatyöt:
50 Työt raakavuotavarastossa – ryhmä A1
51 a. Ammetyöt (myös sentrifugit), ryhmä A1
b. Vesikarsta, ryhmä A4
52 Pesu – ryhmä A1
53 Kypsennys ammeissa – ryhmä A2
54 Värjäysosaston työt – ryhmä A3
55 Konekaavinta, ei ohennuskaavinta – ryhmä A1
56 Tuotanto–osastoilla työskentelevät siivoojat, joiden tehtäviin kuuluu myös WC:n puhdistus – ryhmä A3
57 Koneiden pölypussien ja kanavien puhdistus – ryhmä A4
58 Purutyöt – ryhmä B
59 Pölyävän puru– ja hiekkarummun purkaminen – ryhmä B
60 Kuivaus aniliinisuolavärien jäljeltä – ryhmä C
61 Plastisointi, plastisoidun nahan kiillotus sekä happoruiskutus – ryhmä C
62 Reunojen kerintä käsikoneella – ryhmä C
63 Käsinrasvaus, muu kuin värjätyn nahan – ryhmä B
64 Märän, värjätyn, rasvatun nahan kuivatus (pingotus ja ripustaminen) – ryhmä A4
65 Penkkikaavinta (märkä) – ryhmä E
66 Hionta sekä kiillotus ja kepitys suoraan hionnasta – ryhmä E
67 Ohennuskaavinta pyörässä – ryhmä E
68 Raakavillan leikkuu – ryhmä E
69 Suojavärjäys (reservointi) – ryhmä E
70 Ruiskukostutus – ryhmä E
71 a) Hirven pehmitys bakkelikoneella – ryhmä C
b) Poron pehmitys bakkelikoneella – ryhmä D
72 Ohennuskaavinta pyörässä ja penkkityö – ryhmä E
73 Jauhorummutus ja jauhovalkki – ryhmä C
74 Rasvaus rummuissa ja valkissa – ryhmä E
75 Karstaus suoraan hionnasta – ryhmä E
76 Villan leikkuu formaliinikäsittelyn jälkeen – ryhmä D
77 Kuivaushuonetyöt, ei kanaali – ryhmä B
78 Ohennuskaavinta ja ohennus: hirvet ja vastaavat – ryhmä B
79 Ohennuskaavinta: hylje, lihaus ja ohennus samanaikaisesti – ryhmä C
80 Turkiksen kemiallinen pesu ja kuivaus (koneella) – ryhmä A3
81 Syrjäys suoraan hionnasta – ryhmä E
82 Venytys syrjäyksen kautta hionnan jälkeen – ryhmä E
83 Hylkeiden venytys ennen lihausta ja ohennusta – ryhmä E, ripustaminen – ryhmä E
Pohjanahkatyöt:
81 Työt koneprässäykseen asti, tämä mukaan luettuna, sekä alkali
happovalkaisu – ryhmä A4, ja siitä rasvauksen jälkeiseen henkaukseen saakka tämä mukaan luettuna – ryhmä B
Valjas– ja hihnatyöt:
82 Hihnan värjäys – ryhmä C
83 Xxxxxx veto mustauksen jälkeen – ryhmä E
84 Lakkaus – ryhmä E
85 Hihnan rasvaus – ryhmä E
86 Hamusten täyttö – ryhmä E
87 Karvojen ja lumppujen repiminen – ryhmä E
88 Karvojen pesu – ryhmä E
Kuitunahkatyö:
89 Jauhatus, kuiva ja märkä – ryhmä E
90 Massan valmistus – ryhmä A3
91 Levyn teko tyhjölaatikkoon – ryhmä A2
92 Märkäpuristus – ryhmä A4
93 Korkoemmeiden liimaus ja teko – ryhmä A4
Tekniset nahkateokset:
94 Friitala–hihnojen liimaus – ryhmä A4
95 Rasvaus: tiivisteet, niisihihnat, hahtuvahihnat – ryhmä D
Puhdistuspalvelu:
96 Hiekkapuhallus – ryhmä A1
97 Pölynpoisto – ryhmä A1
98 Konepesu, vastuullinen – ryhmä C
99 Vastaanotto tarkastus, vastuullinen – ryhmä D
100 Värinkorjaus – ryhmä A
Viimeistely:
101 Värikuvion painaminen
– syöttäjä – ryhmä D
– vastaanottaja – ryhmä D
KENKÄ– JA NAHKATEOLLISUUS RY TEOLLISUUSLIITTO RY
LIITE 3
TYÖAJAN LYHENTÄMINEN KERTYMÄJÄRJESTELMÄN MUKAAN KENKÄ– JA NAHKATEOLLISUUDESSA
1 Soveltamisala
Työajan lyhennys koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Näitä työaikamuotoja ovat normaalisti päivätyö, kaksivuorotyö sekä jatkuva yksivuoro– ja kaksivuorotyö.
Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma sekä että hänen vuotuista työaikaansa lyhentävät muutoin vain kirkolliset juhlapyhät ja helatorstai, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.
Työajan lyhennys ei kuitenkaan koske enintään kolmeksi kuukaudeksi määräaikaiseen työsuhteeseen otettuja työntekijöitä. Jos määräaikaista työsopimusta jatketaan, kertyvät työajan lyhennysvapaat työsuhteen alusta lukien.
2 Työajan lyhennyksen toteuttaminen
Työntekijälle kertyy vapaata kohdassa 1 tarkoitetuissa työaikamuodoissa tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti:
vähintään | 17 työpäivää | 1 vapaa |
" | 34 " | 2 vapaata |
" | 51 " | 3 " |
" | 68 " | 4 " |
" | 85 " | 5 " |
" | 102 " | 6 " |
" | 119 " | 7 " |
" | 136 " | 8 " |
" | 153 " | 9 " |
" | 170 " | 10 " |
" | 187 " | 11 " |
" | 204 " | 12 " |
" | 212 " | 12,5 " |
Täyden työvuoron yli ansaitut vapaat (4 tuntia) annetaan yhden- jaksoisesti, ellei paikallisesti toisin sovita.
Tehdyiksi säännöllisiksi työpäiviksi lasketaan myös ne työntekijän sairauden ajalle sattuvat työtuntijärjestelmän mukaiset työpäivät, joilta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa, synnytysloma 42 päivän
ajanjaksolta sekä työnantajan korvattava koulutus– ja matkustusaika säännöllisen työajan osalta.
Niin ikään tehtyihin säännöllisiin työpäiviin rinnastetaan seuraavista syistä johtuva palkallinen poissaolo:
– kunnallisvaltuuston tai –hallituksen kokous sekä valtiollisia tai kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai –toimikunnan kokous
– omat 50– ja 60–vuotispäivät
– kutsunta ja siihen liittyvä erillinen lääkärintarkastus
– työssäoloon rinnastettavia ovat ne työpäivät, joiden aikana työntekijä on lomautettuna, kuitenkin enintään 30 päivää vuodessa.
– sairausajan palkkajakson karenssipäivä (myös alle 10–vuotiaan lapsen sairastumistapauksissa)
– kertausharjoitukset
– omat häät
– läheisen omaisen kuolema
– alle 10–vuotiaan sairaan lapsen hoidon järjestäminen tai hoitaminen
– Teollisuusliiton hallituksen asettaman työehtosopimusjaoston kokouksiin käytetty aika, enintään kuitenkin kolme päivää vuodessa
– liittojen yhdessä asettamien toimikuntien kokouksiin käytetty aika
– lyhennysvapaaseen oikeuttavaa kertymää määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina päivinä myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä tämän pöytäkirjan mukaisten vapaiden pitämisen vuoksi.
Samoin tehtyihin säännöllisiin työpäiviin rinnastetaan Teollisuusliiton liitto- valtuuston ja/tai –hallituksen kokouksiin käytetty aika säännöllisen työajan osalta.
Jos annettava vapaa sisältyy em. säännöllisiä työpäiviä kartuttavaan aikaan katsotaan vapaapäivä pidetyksi.
Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin kohdassa 1 mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.
3 Vapaan antaminen
Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava työntekijälle viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, ellei paikallisesti työnantajan ja työntekijän välillä toisin sovita. Vapaan antamis- tavan ja ajankohdan määrää työnantaja kuitenkin niin, että ajankohdasta ilmoitettaessa noudatetaan kahden viikon ilmoitusaikaa, ellei paikallisesti toisin sovita.
Pöytäkirjamerkintä:
Liitot suosittelevat, että pääluottamusmiehelle annetaan hänen pyytäessään vuosineljänneksittäin tieto tämän sopimuksen mukaisesta työajan lyhentämisestä ja sen kertymisestä.
Vapaata annetaan vähintään työvuoro kerrallaan, ellei toisin sovita.
Jos työntekijän työsuhde päättyy, eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä annettu, maksetaan työntekijälle kertynyttä vapaata vastaava palkka keskituntiansion mukaan.
Jos työntekijälle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnantaja pidättää tätä vastaavan palkan työntekijän lopputilistä.
Työntekijän kanssa voidaan sopia myös siitä, ettei työajan lyhennys- vapaata pidetä. Vapaapäivänä tehdystä työstä maksetaan työntekijälle lyhennyskorvauksen lisäksi yksinkertainen palkka.
4 Ansiotaso
Ansionmenetyksen kompensaationa maksetaan tuntipalkkaisille työn- tekijöille vapaan ajalta korvaus keskituntiansiota laskuperusteena käyttäen.
Kuukausipalkkaisilla työntekijöillä ansionmenetys kompensoidaan säilyttä- mällä työntekijän kuukausipalkka ennallaan.
Kuukausipalkan jakajana käytetään lukua 170.
5 Viikkoylityö
Viikkoylityötä laskettaessa lyhentää tämän sopimuksen mukaisesti annettu vapaa ao. viikon säännöllisten työtuntien lukumäärää vapautusta vastaa- vasti.
6 Työssäolopäivien veroiset päivät
Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina päivinä myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä tämän pöytäkirjan mukaisten vapaitten pitämisen vuoksi.
7 Lyhennyksen voimaantulo
Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuskauden loppuun saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen kalenterivuoden loppumista ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
KENKÄ– JA NAHKATEOLLISUUS RY TEOLLISUUSLIITTO RY
KENKÄ– JA NAHKATEOLLISUUS RY PÖYTÄKIRJA TEOLLISUUSLIITTO RY
KESKEYTYMÄTTÖMÄN 3–VUOROTYÖN TYÖAIKA KENKÄ– JA NAHKATEOLLISUUDESSA
LIITE 4
1 § Liitot sopivat, että säännöllinen työaika keskeytymättömässä 3– vuorotyössä on keskimäärin 35 tuntia viikossa. Työajan lyhentäminen tapahtuu siirtymällä 5–vuorojärjestelmään tai käyttäen muita vuoro- järjestelmiä.
Pöytäkirjamerkintä:
Henkilö tulee tämän pöytäkirjan piiriin, kun hän on ollut keskeytyksettä keskeytymättömässä 3–vuorotyössä aamu–, ilta– ja yövuoron.
2 § Edellä 1 §:ssä tarkoitetussa työssä työajan tulee enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittua keskimäärin 35 tuntiin viikossa.
Työtä varten tulee ennakolta laatia työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään.
3 § Työajan lyhenemisestä aiheutuva ansion vähentyminen korvataan keskeytymättömässä 3-vuorotyössä siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta tässä työaikamuodossa työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta pennimääräisen lisän, jonka suuruus on 14,3 % työntekijän edellisen vuosineljänneksen keskituntiansiosta. Lisää ei oteta huomioon keskituntiansiota laskettaessa. Keskituntiansion laskemisajaksi varataan vuosineljännestä seuraava kuukausi.
Lisän maksaminen koskee myös työnantajan korvattavaa matkustamis- ja koulutusaikaa säännöllisen työajan osalta ja sitä aikaa, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa.
Ansaittujen lisien maksamisajankohdista voidaan paikallisesti sopia käytettävän vuorojärjestelmän tarpeiden mukaan.
Liitot pitävät suositeltavana mahdollisimman tasaisen ansion aikaan- saamista. Tämä voidaan toteuttaa mm. siten, että ansaitut lisät maksetaan pitempien yhtäjaksoisten palkattomien vapaajaksojen ajaksi sattuvina tai lähinnä niitä seuraavina palkanmaksupäivinä.
Tässä pykälässä mainittua lisää ei suoriteta viikko-, puolikuukausi- tai kuukausipalkalla työskenteleville.
4 § 5-vuorojärjestelmää käytettäessä annetaan työntekijälle 22 päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa-aika 20.5.–20.9. välisenä aikana vuosilomaa varten.
Edellä olevasta käyttämättä jäävät lomapäivät 24 päivän loman osasta annetaan pääsääntöisesti yhdessä jaksossa sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymisvuosi päättyy.
Xxxxxxxx tämän sopimuksen tarkoittamissa työvuorojärjestelmissä annetaan se lomanosa, joka ylittää 24 lomapäivää, sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymisvuosi päättyy tai sitä seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.
Muilta osin noudatetaan vuosilomaa annettaessa samoin kuin vuosilomien ajankohdista ilmoitettaessa vuosilomalain määräyksiä.
Liitot pitävät kuitenkin tarkoituksenmukaisena, että vuosilomien sijoittelu työtuntijärjestelmään pyrittäisiin toteuttamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
5 § Työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäivien veroisina vuosilomaa määrättäessä kuitenkin vähennettynä asianomaiseen kalenterikuukauteen sisältyvien päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaa- päivien lukumäärällä.
6 § Arkipyhäkorvaukset maksetaan työehtosopimuksen mukaisin edellytyksin.
7 § Tämän sopimuksen tarkoittamassa työaikamuodossa korvataan työ, joka ylittää asianomaisen työviikon työtuntijärjestelmän mukaisen viikkotyö- ajan, siten kuin työehtosopimuksessa viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.
8 § Siirryttäessä tämän sopimuksen tarkoittamasta työaikamuodosta muuhun työaikamuotoon sekä työntekijän työsuhteen päättyessä sovitaan ansaittujen, mutta pitämättä jääneiden vapaiden korvaamisesta joko antamalla vastaavasti vapaata tai maksamalla rahassa keskituntiansion mukaan.
9 § Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuskauden loppuun saakka ja sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä jompikumpi sopijapuoli ole kirjallisesti irtisanonut viimeistään kahta kuukautta ennen sopimuksen voimassaolon päättymisajankohtaa.
KENKÄ– JA NAHKATEOLLISUUS RY TEOLLISUUSLIITTO RY
KENKÄ– JA NAHKATEOLLISUUS RY PÖYTÄKIRJA TEOLLISUUSLIITTO RY
KESKEYTYVÄN 3–VUOROTYÖN TYÖAIKA
LIITE 5
1 § Liitot sopivat, että säännöllistä työaikaa keskeytyvässä kolmivuorotyössä lyhennetään siten, että se on keskimäärin 36,0 tuntia viikossa.
Pöytäkirjamerkintä:
Henkilö tulee tämän pöytäkirjan piiriin, kun hän on ollut keskeytyvässä 3– vuorotyössä aamu–, ilta– ja yövuoron.
2 § Työajan lyhentäminen tapahtuu antamalla vapaata niin, että työaika enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 36,0 tuntiin viikossa.
Pöytäkirjamerkintä:
Vuosityöaika tässä työaikamuodossa saadaan kertomalla työviikot 36,0:lla.
Työtä varten tulee ennakolta laatia työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään.
Voimassa olevaan työtuntijärjestelmään tehtävästä pysyväisluontoisesta muutoksesta on ilmoitettava työnantajan toimesta viimeistään kahta viikkoa ennen.
3 § Työajan lyhenemisestä aiheutuva ansion vähentyminen korvataan keskeytyvässä 3–vuorotyössä siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta tässä työaikamuodossa työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, jonka suuruus on 9,5 % työntekijän edellisen vuosi- neljänneksen keskituntiansiosta. Lisää ei oteta huomioon keskituntiansiota laskettaessa. Keskituntiansion laskemisajaksi varataan vuosineljännestä seuraava kuukausi. Lisän maksaminen koskee myös työnantajan korvattavaa matkustamis- ja koulutusaikaa säännöllisen työajan osalta ja sitä aikaa, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa.
Ansaittujen lisien maksamisajankohdista voidaan paikallisesti sopia käytettävän vuorojärjestelmän tarpeiden mukaan. Mikäli toisin ei ole sovittu, ansaitut lisät maksetaan palkanmaksukausittain.
Pöytäkirjamerkintä:
Liitot toteavat, että prosenttikorvauksesta on voitu, ja voidaan edelleen poiketa niissä yrityksissä, joissa tasaamisvapaat on vakiintuneesti korvattu keskituntiansiolla.
4 § Työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaan.
Työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäivien veroisina vuosilomaa määrättäessä kuitenkin vähennettynä asianomaiseen kalenterikuukauteen sisältyvien päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaa- päivien lukumäärällä.
5 § Tämän sopimuksen tarkoittamassa työaikamuodossa korvataan työ, joka ylittää asianomaisen työviikon työtuntijärjestelmän mukaisen viikkotyöajan, siten kuin työehtosopimuksessa viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.
6 § Siirryttäessä tämän sopimuksen tarkoittamasta työaikamuodosta muuhun työaikamuotoon sekä työntekijän työsuhteen päättyessä sovitaan ansait- tujen, mutta pitämättä jääneiden vapaiden korvaamisesta joko antamalla vastaavasti vapaata tai maksamalla rahassa keskituntiansion mukaan.
7 § Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuskauden loppuun saakka ja sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä jompikumpi sopijapuoli ole kirjallisesti irtisanonut viimeistään kahta kuukautta ennen sopimuksen voimassaolon päättymisajankohtaa.
KENKÄ– JA NAHKATEOLLISUUS RY TEOLLISUUSLIITTO RY
LIITE 6
TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI
Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen uuden toimintamallin tavoitteena on yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mahdollisimman nopea työllistyminen.
Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely
Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvottelujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoiman vähentämismenettelyssä toimitaan. Jos yhteistoiminta- neuvottelut koskevat alle 10 työntekijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta.
Toimintasuunnitelman sisällöstä neuvottelemista ei estä rajoitus, jonka mukaan irtisanomisen vaihtoehtojen käsittely voi yhteistoi- mintaneuvotteluissa alkaa suurissa irtisanomisissa aikaisintaan seitsemän päivän kuluttua perusteiden ja vaikutusten käsittelystä.
Suunniteltua vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä käsitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset.
Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat julkiset työvoimapalvelut viivyttelemättä yhteistoiminta- menettelyn tai pienten yritysten irtisanomismenettelyn alettua. Työvoimaviranomaisen kanssa pyritään sopimaan tarjottavien palvelujen laadusta ja niiden toimeenpanon aikataulusta sekä yhteistyöstä niiden toteutuksessa. Henkilöstön edustajat osallistuvat yhteistyöhön.
Työllistymisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana
Työnantajalla on tiedottamisvelvollisuus oikeudesta työllistymis- ohjelmaan ja korotettuun koulutustukeen. Työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle taloudellisin tai tuotannollisin perustein suoritetusta irtisanomisesta, jos irtisanotulla työntekijällä on työhistoriaa vähintään kolme vuotta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisen määräaikaisen työsuhteen päättymistä, joka on muodostunut yhdestä tai useammasta keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin yhteensä vähintään kolme vuotta samaan työnantajaan jatkuneesta määräaikaisesta työsopimuksesta. Työnantaja on velvollinen antamaan työvoimaviranomaiselle työntekijän suostu- muksella hänen koulutustaan, työkokemustaan ja työtehtäviään koskevat tiedot heti irtisanomisten tapahduttua. Työnantaja osallistuu erikseen niin sovittaessa muutoinkin työllistymisohjelman laatimiseen.
Työntekijällä on mahdollisuus osallistua työllistymisohjelman laati- miseen. Työllistymisohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää myöhemmin.
Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työntekijällä on oikeus vapaaseen ilman ansionmenetystä osallis- tuakseen irtisanomisaikanaan työllistymisohjelman tekemiseen, oma- aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työ- haastatteluun, uudelleensijoitusvalmennukseen, työssä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllistymisohjelmansa mukaiseen työvoima- poliittiseen koulutukseen. Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippuen seuraava:
1) enintään 5 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;
2) enintään 10 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli yksi kuukausi mutta enintään neljä kuukautta;
3) enintään 20 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.
Edellytyksenä on lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkittävää haittaa.
Työntekijän on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivyttelemättä ja pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.
LIITE 7 YLEISSOPIMUS
1 LUKU
YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
Lähtökohtia
Osapuolet pyrkivät edistämään työpaikoilla neuvottelusuhteita ja sopimustoimintaa sekä vai- kuttamaan kolmikantavalmisteluun yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Osapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoiminnan eri muotoja hyväksi-käyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.
Perusoikeudet
Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.
Työnjohto-oikeus
Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.
Osapuolten neuvottelut ja lausuntojen pyytäminen
Jommankumman osapuolen esittäessä työmarkkinaneuvotteluja, tulee ne mahdollisuuksien mukaan aloittaa viivytyksettä.
Osapuolet voivat yhdessä pyytää EK:n ja SAK:n lausunnon sopimusten tulkinnasta.
Työehtosopimusosapuolten nimeämillä edustajilla on siitä työnantajan kanssa erikseen sovittaessa oikeus käydä tutustumassa olosuhteisiin edustamiensa jäsenten työpaikoilla.
Ennakkoilmoitus työtaisteluista
Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnan- sovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan
vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.
Organisaatio-yms. muutokset
Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.
Lakiviittaukset
Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoiminnasta yrityk- sissä annettua lakia (334/07) sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoi- minnasta annettua lakia (44/2006), jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.
2 LUKU
YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA
Kehittämistoiminta
Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.
Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltamisen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä tuottavuuden parantamiseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.
Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen lisääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.
Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuotantoa ja henkilöstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seurantajärjestelmistä ja tunnusluvuista sovitaan paikallisesti.
Yhteistoiminnan toteuttaminen
Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluonteisessa neuvottelukunnassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perustettavissa projektiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Kehittämiskohteen toteuttamista varten
muodostettavassa projektiryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät. Työntekijät nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen työntekijöistä.
Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta on perustettava yritykseen tai sen osaan silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilöstöryhmät sitä haluavat.
Kehittämistoiminnan toteuttamiseksi voidaan paikallisesti sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee kehittämistoimintaan sisältyvät asiat. Se voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojelun valvontalain, työterveyshuoltolain (1383/01) ja naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain (609/86) mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.
Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ulkopuolisen konsultin tarjoamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että konsulttiyrityksen toiminta on tämän sopimuksen mukaista.
On tärkeää, että kehittämistoimien suunnittelu ja käytännön toteuttaminen kytketään läheisesti yrityksen henkilöstöpolitiikkaan, erityisesti henkilöstön työhönottoon, tasa-arvon edistämiseen, sisäisiin siirtoihin, koulutukseen, tiedotukseen, työsuojeluun, työkyvyn ylläpitämiseen ja työpaikkaterveydenhuoltoon.
Tyky-toiminta
Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet, joilla ylläpidetään työssä olevien henkilöiden työkykyä ja työssä selviytymistä, sisällytetään työsuojelun toimintaohjelmaan tai työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Sovittaessa voidaan edellä mainitut periaatteet sisällyttää myös työpaikalla laadittavaan kehittämistoiminta- tai muuhun vastaavaan suunnitelmaan. Työsuojelupäällikön ja -valtuutetun tehtävänä on osallistua suunnitelman laatimiseen, toteuttamiseen ja seurantaan.
3 LUKU
YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT
3.1
Luottamusmiehiä koskevat määräykset Valitseminen
Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, ammattiosaston valitsemia pääluottamusmiestä ja työosaston tai sitä vastaavan yksikön luottamusmiestä. Ammattiosastolla tarkoitetaan tässä sopimuksessa työehtosopimukseen osallisen ammattiliiton rekisteröityä alayhdistystä.
Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen työpaikan työntekijä ja perehtynyt työpaikan olosuhteisiin sen työntekijänä. Mikäli työpaikkaa varten on valittu vain yksi luottamusmies, on hän tämän sopimuksen tarkoittama pääluottamusmies. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hoitaa pääluottamusmies tai päinvastoin.
Pääluottamusmiehen valitsemisen lisäksi ammattiosaston esityksestä sovitaan paikallisesti siitä, mille osastolle tai osastoa vastaavaan yksikköön valitaan luottamusmies. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovitut toimialueet ovat tarkoituksenmukaisia ja kattavuudeltaan sellaisia, että ne edistävät neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä. Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. kyseessä olevan osaston työntekijöiden lukumäärä ja luottamusmiehen mahdollisuudet myös vuorotyö huomioon ottaen tavata osaston työntekijät. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että edellä mainittu luottamusmies hoitaa työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.
Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on ammattiosaston kaikille jäsenille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja varaa ammattiosaston nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.
Tehtävät
Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammattiosaston edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.
Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.
Neuvottelujärjestys
Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.
Työsuhteeseensa liittyvä asia työntekijän tulee selvittää esimiehensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, voi hän saattaa asian hoidettavaksi osaston tai vastaavan yksikön luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa näin saada selvitetyksi, voi edellä mainittu luottamusmies siirtää sen pääluottamusmiehelle.
Paikallisten osapuolten yhdessä pyytäessä on työehtosopimukseen sidotuilla liitoilla oikeus lähettää edustajansa paikalliseen erimielisyysneuvotteluun.
Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.
Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.
3.2
Työsuojelua koskevat määräykset
Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön. Työntekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräytyy työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain mukaisesti.
Tehtävät
Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuuluvien tehtävien ohella järjestää, ylläpitää ja kehittää työsuojeluyhteistoimintaa. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu suorittaa muut tehtävät, jotka hänelle muun lainsäädännön ja sopimusten perusteella kuuluvat. Jollei muista tehtävistä ole paikallisesti sovittu, työsuojeluasiamiehen tehtävänä on osallistua toimialuettaan koskevien työsuojelun yhteistoiminta-asioiden käsittelyyn ja toteutukseen. Varavaltuutettu hoitaa työsuojelu- valtuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidettavaksi.
Asiamies
Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueesta sovitaan paikallisesti samojen valintaperusteiden mukaisesti kuin mitä kohdan 3.1 kolmannessa kappa-
leessa on luottamusmiehen valinnasta sovittu. Lisäksi on otettava huomioon työsuojeluriskit ja muut työoloihin vaikuttavat tekijät. Työsuojeluasiamiehen valitsevat työpaikan työntekijät keskuudestaan.
Toimikunta
Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tarkoituksenmukaisesta yhteistoimintamuodosta sovitaan paikallisesti ottaen huomioon työpaikan laatu, laajuus ja työntekijöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. Ellei muusta yhteistoimintamuodosta ole sovittu, työsuojeluyhteistoimintaa varten perustetaan työsuojelu- toimikunta.
Soveltamisalan rajoitus
Tämän sopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä sovelletaan silloin, kun työpaikassa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Sen sijasta, mitä edellisessä virkkeessä on määrätty, on työsuojeluvaltuutettu valittava vastaavasti, kun työntekijöiden lukumäärä on vähintään 10.
3.3
Ilmoitukset
Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta pääluottamusmiehen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmiestehtävissä tai luottamusmiesten toimimisesta työsuojelutehtävissä on ammattiosaston tai vastaavan ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena on työsuojeluvaltuutetun ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa luottamushenkilöille, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja heidän kanssaan.
4 LUKU
LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
4.1
Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen Vapautus
Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle järjestetään tarvittaessa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Muulle luottamusmiehelle kuin pääluottamusmiehelle, työsuojeluasiamiehelle sekä muille yrityksen ja henkilöstön väliseen tämän sopimuksen edellyttämään yhteistoimintaan osallistuville henkilöstön edustajille järjestetään tarvittaessa tilapäisesti vapautus työstä.