VÄLIAIKAISEN HUS-VALMISTELURYHMÄN LUONNOS 18.3.2022
HUS-yhtymän perussopimus
VÄLIAIKAISEN HUS-VALMISTELURYHMÄN LUONNOS 18.3.2022
Sisällysluettelo
1 § Hyvinvointiyhtymän nimi ja kotipaikka 4
2 LUKU – TEHTÄVÄT, STRATEGIA JA OHJAUS 4
7 § Ylintä päätösvaltaa käyttävä toimielin 5
9 § Kokouskutsu ja päätösvaltaisuus 5
10 § Yhtymäkokouksen tehtävät 5
4 LUKU – YHTYMÄHALLITUS JA HUS-YHTYMÄN JOHTAMINEN 6
13 § Yhtymähallituksen tehtävät 6
14 § Yhtymähallituksen päätöksenteko 6
15 § HUS-yhtymän toimitusjohtaja 7
19 § Kansalliskielilautakunta 7
20 § Muiden toimielinten asettaminen 7
22 § Jäsenten osuudet varoista ja veloista 8
23 § Talousarvio ja taloussuunnitelma 8
24 § HUS-yhtymän tulonmuodostus 8
25 § Maksuosuuksien tasausmenettely 8
26 § Talouden ja toiminnan seuranta 9
27 § Investointien suunnittelu ja rahoittaminen 9
28 § Yli- tai alijäämän käsittely 9
29 § HUS-yhtymän tiedonantovelvollisuus 9
32 § Perussopimuksen muuttaminen 9
35 § Myrskylän ja Pukkilan kuntien peruspääomaosuuksien siirtyminen 10
36 § HUS-yhtymän ensimmäisen yhtymäkokouksen koollekutsuminen 10
37 § Äänivalta ensimmäisenä vaalikautena 10
1 LUKU – YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Hyvinvointiyhtymän nimi ja kotipaikka
HUS-yhtymä, ruotsiksi HUS-sammanslutningen, on hyvinvointialueesta annetussa laissa tarkoitettu hyvinvointiyhtymä.
HUS-yhtymän kotipaikka on Helsinki.
2 § HUS-yhtymän jäsenet
HUS-yhtymän jäseniä ovat Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueet sekä Helsingin kaupunki.
HUS-yhtymä ja sen jäsenet tekevät keskenään kiinteää yhteistyötä niille laissa säädettyjen ja tässä perussopimuksessa sekä muissa sopimuksissa määrättyjen vastuiden ja tehtävien hoitamiseksi.
2 LUKU – TEHTÄVÄT, STRATEGIA JA OHJAUS
3 § HUS-yhtymän tehtävät
HUS-yhtymällä on järjestämisvastuu sille laissa säädetyistä ja HUS-järjestämissopimuksessa mää- rätyistä palveluista. HUS-yhtymän tehtävänä on laissa tarkoitetuin tavoin myös sen järjestämisvas- tuuseen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvä koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja in- novaatiotoiminta, sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta sekä hoitoon pääsyn odotusaikojen julkaiseminen. HUS-yhtymä ylläpitää yliopistollista sairaalaa. HUS-yhtymä huolehtii lisäksi muista hyvinvointiyhtymälle laissa säädetyistä tehtävistä.
HUS-yhtymä voi tarjota jäsenilleen muita tehtäviinsä liittyviä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tai niitä tukevia palveluja sekä olla osakkaana tai jäsenenä yhteisöissä, jotka edistävät HUS-yhty- män tehtäviin liittyviä tavoitteita tai toimintoja. Tämä ei kuitenkaan saa vaarantaa 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien toteuttamista.
HUS-yhtymä voi tarjota tehtäviinsä liittyviä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tai niitä tukevia palveluja myös muille kuin jäsenilleen edellyttäen, että palveluista saatava korvaus kattaa täysi- määräisesti niistä aiheutuvat kustannukset. Tämä ei kuitenkaan saa vaarantaa 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen tehtävien ja palvelujen toteuttamista.
4 § HUS-järjestämissopimus
HUS-yhtymä ja sen jäsenet tekevät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämi- sestä Uudellamaalla annetun lain 3 luvussa tarkoitetun järjestämissopimuksen, jossa sovitaan osa- puolten keskinäisestä työnjaosta, yhteistyöstä ja toiminnan yhteensovittamisesta terveydenhuollon palvelujen järjestämiseksi sikäli kuin niistä ei ole laissa erikseen säädetty. Järjestämissopimukseen sisältyvien tehtävien siirron yhteydessä on sovittava tehtäviin kohdistuvasta rahoituksesta.
5 § HUS-yhtymän strategia
HUS-yhtymällä on strategia, jossa päätetään HUS-yhtymän toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. HUS-yhtymää johdetaan strategian mukaisesti. Strategiassa tulee ottaa huomioon:
1) asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen HUS-yhtymän tehtäväalalla,
2) palvelujen järjestämistä ja tuottamista koskevat valtakunnalliset ja alueelliset strategiset linjaukset,
3) HUS-yhtymän tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt ja sopimuksissa asetetut palveluta- voitteet,
4) HUS-yhtymän jäsenten asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet yhtymän toiminnassa,
5) kielellisten oikeuksien toteutuminen HUS-yhtymän palvelujen järjestämisessä ja tuottami- sessa.
6) omistajapolitiikka,
7) henkilöstöpolitiikka, sekä
8) HUS-yhtymän pitkän aikavälin tuottavuus ja taloudellisuus.
Strategian tulee perustua arvioon HUS-yhtymän ja sen jäsenten tilanteesta strategian laatimishet- kellä sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista HUS-yhtymän tehtävien toteuttamiseen. Strategia valmistellaan yhteistyössä jäsenten kanssa.
6 § Omistajaohjaus
Omistajaohjauksella HUS-yhtymän jäsenet myötävaikuttavat sen hallintoon ja toimintaan. Omistaja- ohjauksen keinoja ovat muun muassa toimiohjeiden antaminen jäseniä yhtymäkokouksessa edus- taville henkilöille, yhteisvalmistelu ja lausuntomenettely. Omistajaohjausta koskevia tarkempia mää- räyksiä voidaan antaa hallintosäännössä, HUS-järjestämissopimuksessa tai muussa sopimuksessa.
3 LUKU – YHTYMÄKOKOUS
7 § Ylintä päätösvaltaa käyttävä toimielin
HUS-yhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous, joka kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa.
Yhtymäkokouksessa kutakin jäsentä edustaa yksi edustaja. Yhtymäkokousedustajalle on nimet- tävä henkilökohtainen varaedustaja.
Yhtymäkokous valitsee keskuudestaan puheenjohtajan.
8 § Äänivalta
Yhtymäkokouksessa jäsenten äänivalta jakautuu niiden asukasmäärien suhteessa.
Jäsenten asukasmäärät tarkistetaan vaalikausittain Tilastokeskuksen väestörakennetilaston vaali- vuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopussa olevien tietojen mukaan.
9 § Kokouskutsu ja päätösvaltaisuus
Yhtymäkokouksen kutsuu koolle HUS-yhtymän yhtymähallitus. Kutsu on toimitettava HUS-yhtymän jäsenille vähintään kuukautta ennen kokousta, ellei erityisestä syystä ole tarpeen noudattaa lyhy- empää kutsuaikaa.
Yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä ja yli puolet jäsenten äänival- lasta on edustettuna kokouksessa.
10 § Yhtymäkokouksen tehtävät
Yhtymäkokouksen tehtävänä on:
1) päättää HUS-järjestämissopimuksen hyväksymisestä HUS-yhtymän puolesta;
2) päättää HUS-yhtymän strategiasta;
3) hyväksyä hallintosääntö;
4) valita HUS-yhtymän yhtymähallitus;
5) valita tarkastuslautakunta;
6) valita kansalliskielilautakunta;
7) valita muiden hallintosäännössä määrättyjen toimielinten jäsenet;
8) valita tilintarkastajat;
9) päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista;
10) päättää talousarviosta ja taloussuunnitelmasta;
11) päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta;
12) päättää suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteista;
13) vahvistaa HUS-konsernin omistajaohjauksen periaatteet ja hyväksyä konserniohje;
14) päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista;
15) päättää peruspääoman korottamisesta tai alentamisesta;
16) päättää HUS-yhtymän purkamisesta lain niin edellyttäessä.
Lisäksi yhtymäkokous vastaa muista hallintosäännössä sille määrätyistä tehtävistä.
11 § Päätöksenteko
Päätökset yhtymäkokouksessa tehdään annettujen äänten yksinkertaisella enemmistöllä, ellei laista tai tästä perussopimuksesta muuta johdu.
4 LUKU – YHTYMÄHALLITUS JA HUS-YHTYMÄN JOHTAMINEN
12 § Yhtymähallitus
HUS-yhtymän toimintaa, hallintoa ja taloutta johtaa yhtymähallitus. Yhtymähallituksessa on 17 jä- sentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Yhtymähallituksella kokonaisuutena on oltava HUS-yhtymän tehtävien sekä sen toiminnan, hallinnon ja talouden menestyksekkään johtamisen edellyttämä osaaminen.
HUS-yhtymän jäsenet nimeävät ehdokkaita yhtymähallitukseen seuraavasti: Helsingin kaupunki kuusi jäsentä ja varajäsentä, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue neljä jäsentä ja varajäsentä, Keski- Uudenmaan hyvinvointialue kaksi jäsentä ja varajäsentä, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue kaksi jäsentä ja varajäsentä sekä Itä-Uudenmaan hyvinvointialue yksi jäsen ja varajäsen. Lisäksi yhty- mähallitukseen valitaan Helsingin yliopiston ehdotuksen perusteella kaksi jäsentä ja heille varajä- senet.
Yhtymäkokous valitsee yhtymähallituksen jäsenten keskuudesta puheenjohtajaksi Helsingin kau- pungin nimeämän jäsenen ja varapuheenjohtajaksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ni- meämän jäsenen.
Yhtymähallituksen toimikausi on vaalikausi.
13 § Yhtymähallituksen tehtävät
Yhtymähallitus johtaa HUS-yhtymän toimintaa, hallintoa ja taloutta siten kuin siitä on säädetty laissa tai määrätty tässä perussopimuksessa taikka HUS-yhtymän hallintosäännössä. Yhtymähalli- tus vastaa HUS-yhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta ja erityisesti HUS-yhtymän
1) järjestämisvastuulla olevien tehtävien toteuttamisesta
2) HUS-yhtymän toimitusjohtajan valinnasta;
3) strategian toteuttamisesta
4) yhtymäkokouksen päätösten valmistelusta, toimeenpanosta ja laillisuuden valvonnasta
5) talousarvion noudattamisesta
6) asiakasmaksujen ja muiden perittävien korvausten vahvistamisesta talousarviossa mää- rättyjen perusteiden mukaisesti
7) toiminnan yhteensovittamisesta
8) valtakunnallisten ja yhteistyöaluekohtaisten tehtävien toteuttamisesta
9) yliopistollisen lääketieteellisen ja terveystieteellisen opetus- ja tutkimustoiminnan edelly- tyksistä
10) työnantajatoiminnasta ja
11) hallinnon ohjauksesta.
Yhtymähallitus vastaa HUS-yhtymän asiakkaiden palvelujen yhteensovittamisesta ja integraatiosta lain edellyttämällä tavalla.
Yhtymähallitus valvoo HUS-yhtymän etua, edustaa HUS-yhtymää ja tekee sen puolesta sopimuk- set, jollei hallintosäännössä toisin määrätä.
14 § Yhtymähallituksen päätöksenteko
Päätökset yhtymähallituksessa tehdään läsnä olevien jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä. Ään- ten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee ja vaalissa arpa.
15 § HUS-yhtymän toimitusjohtaja
HUS-yhtymän operatiivisesta johtamisesta vastaa toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja johtaa ja kehittää yhtymähallituksen alaisena HUS-yhtymän hallintoa, taloudenhoitoa, viestintää ja muuta toimintaa sekä vastaa osaltaan siitä, että yhtymäkokouksen ja yhtymähallituksen asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan.
Toimitusjohtajan kanssa tehdään johtajasopimus.
16 § Hallintosääntö
HUS-yhtymää johdetaan ja yhtymä toimii hallintosäännön mukaisesti. Hallintosäännössä annetaan tarpeelliset hyvinvointialueesta annetun lain 95 §:ssä mainitut määräykset HUS-yhtymää koskevan lainsäädännön säännökset sekä tämän perussopimuksen määräykset huomioon ottaen.
17 § Konserniohje
HUS-yhtymä tytäryhteisöineen muodostaa HUS-konsernin. Konserniohje sisältää toimintaperiaat- teet, joilla johdetaan, ohjataan ja valvotaan yhtymäkonsernia yhtymäkokouksen asettamien tavoit- teiden saavuttamiseksi.
5 LUKU – MUUT TOIMIELIMET
18 § Tarkastuslautakunta
HUS-yhtymässä on tarkastuslautakunta. Lautakunnassa on 7 jäsentä. Jokaisella jäsenellä on hen- kilökohtainen varajäsen.
Hallinnon ja talouden tarkastuksesta, tarkastuslautakunnan tehtävistä ja muista lautakunnan työs- kentelyyn liittyvistä asioista määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
19 § Kansalliskielilautakunta
HUS-yhtymässä on kansalliskielilautakunta. Lautakuntaan valitaan HUS-yhtymän jäsenten alueen ruotsinkieliseen kielivähemmistöön kuuluvista henkilöistä 9 jäsentä ja heille henkilökohtaiset vara- jäsenet.
Kansalliskielilautakunnan tehtävänä on toteuttaa laissa säädettyjä tehtäviä HUS-yhtymän hallin- nossa.
Lautakunnalla voi olla myös muita hallintosäännössä määrättyjä tehtäviä.
Lautakunnan puheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus yhtymähallituksen kokouksessa.
20 § Muiden toimielinten asettaminen
HUS-yhtymällä voi olla muita lakisääteisiä tai hallintosäännössä taikka hallintosäännön nojalla ase- tettuja toimielimiä.
7 LUKU – TALOUS
21 § Peruspääoma
HUS-yhtymän peruspääoma vuoden 2023 aloittavaan taseeseen muodostuu Helsingin ja Uuden- maan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän peruspääomasta. Peruspääomaosuudet jaetaan jäsenten osuuksiksi siten, että jäsenen euromääräinen peruspääomaosuus on yhtä suuri kuin jäsenen alu- eella sijaitsevien kuntien osuus HUS-kuntayhtymän peruspääomasta yhteenlaskettuna oli vuoden 2022 taseessa. Helsingin kaupungin osuus on sama kuin vuoden 2022 taseessa. Yhtymän perus- pääoman määrän ja jaon jäsenten kesken vahvistaa yhtymäkokous.
Peruspääomaa voidaan korottaa tai alentaa, jos vähintään kolme HUS-yhtymän jäsenistä kannat- taa muutosta ja niiden asukasluku on yli puolet kaikkien HUS-yhtymän jäsenien yhteenlasketusta asukasluvusta.
Peruspääomalle maksettavasta korosta ja sen suuruudesta päättää yhtymäkokous. Jäsenten peruspääomaosuuksista ja niiden muutoksista on pidettävä luetteloa.
22 § Jäsenten osuudet varoista ja veloista
Kunkin HUS-yhtymän jäsenenä olevan Uudenmaan hyvinvointialueen sekä Helsingin kaupungin osuus HUS-yhtymän varoihin sekä vastuu sen veloista määräytyvät Helsingin kaupungin ja kunkin hyvinvointialueen peruspääomaosuuksien suhteessa.
23 § Talousarvio ja taloussuunnitelma
HUS-yhtymän talousarvio ja taloussuunnitelma hyväksytään talousarviovuotta edeltävän vuoden syysyhtymäkokouksessa. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa on huomioitava HUS-yhtymän strategia ja niihin on sisällytettävä strategiaa toteuttavat toiminnan ja talouden tavoitteet.
Talousarvioon sisällytetään HUS-yhtymän tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrära- hat ja tuloarviot. Talousarvio ei saa olla alijäämäinen ja siitä on ilmettävä, miten HUS-yhtymän ra- hoituksen tarve katetaan huomioiden valtion kokonaisrahoitus.
Taloussuunnitelma hyväksytään vähintään kolmelle seuraavalle toimintavuodelle. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Taloussuunnitelmaan sisältyvä investointisuunnitelma hyväksytään kuitenkin vähintään neljäksi vuodeksi.
Talousarvio ja taloussuunnitelma valmistellaan yhteistyössä jäsenten kanssa yhtymäkokouksen hy- väksymää talousarvion kehystä noudattaen.
Hallintosäännössä annetaan tarvittavat tarkemmat talousarviota, taloussuunnitelmaa, talousarvion kehystä ja yhteisvalmistelua koskevat määräykset.
24 § HUS-yhtymän tulonmuodostus
HUS-yhtymän tulot muodostuvat talousarvioon perustuvista jäsenten maksuosuuksista, asiakas- maksuista, 3 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetuista palveluista saatavista korvauksista sekä muista tuloista.
Jäsenten maksuosuuksista, niiden jaksottamisesta ja erääntymisestä sekä asiakasmaksujen ja mui- den korvausten perusteista määrätään talousarviossa.
25 § Maksuosuuksien tasausmenettely
Jäsenten talousarvioon perustuvat maksuosuudet tasataan tilikauden päättyessä. Tasauksessa HUS-yhtymä hyvittää jäseniä, joiden toteutunut palvelujen käyttö on pienempi kuin talousarviossa suunniteltu ja perii maksuosuuden täydennystä jäseniltä, joiden toteutunut palvelujen käyttö on suu- rempi kuin talousarviossa suunniteltu. Tasaus ei vaikuta jäseniltä perittävien maksuosuuksien koko- naissummaan.
Yhtymäkokous voi antaa tarkentavia määräyksiä maksuosuuksien tasauksen toimeenpanosta.
26 § Talouden ja toiminnan seuranta
HUS-yhtymä seuraa talouttaan ja toimintaansa ajantasaisesti talousarvion toteutumisen sekä tavoit- teiden saavuttamisen todentamiseksi.
27 § Investointien suunnittelu ja rahoittaminen
HUS-yhtymän investointisuunnitelmaan sisällytetään vähintään neljän seuraavan vuoden aikana aloitettavat investoinnit ja niiden rahoitussuunnitelma.
Investointisuunnitelmaan, investointeihin ja niiden rahoitukseen sovelletaan, mitä niistä on erikseen säädetty tai hallintosäännössä taikka talousarviossa määrätty.
28 § Yli- tai alijäämän käsittely
Yhtymäkokous voi päättää HUS-yhtymän taseeseen kertyneen ylijäämän jakamisesta kokonaan tai osittain jäsenille. HUS-yhtymän taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien.
29 § HUS-yhtymän tiedonantovelvollisuus
HUS-yhtymän on annettava jäsenille yhtymän taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittavat tiedot.
30 § Viivästyskorko
Tässä perussopimuksessa mainitulle erääntyneelle suoritukselle HUS-yhtymältä jäsenelle tai jäse- neltä HUS-yhtymälle on maksettava korkolain mukainen viivästyskorko.
8 LUKU – MUUT MÄÄRÄYKSET
31 § Sisäinen tarkastus
HUS-yhtymällä on sisäisen tarkastuksen toiminto. Sisäisen tarkastuksen toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
32 § Perussopimuksen muuttaminen
Perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kolme HUS-yhtymän jäsenistä kannattaa muu- tosta ja niiden asukasluku on yli puolet kaikkien HUS-yhtymän jäsenien yhteenlasketusta asukaslu- vusta.
33 § Loppuselvitys
HUS-yhtymän purkautuessa lakisääteisistä syistä yhtymäkokous päättää loppuselvityksestä, josta yhtymähallitus huolehtii. HUS-yhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja vel- kojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenalueille niiden peruspääoma- osuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenalueet ovat velvolliset suorittamaan erotuksen perus- pääomaosuuksien suhteessa. Loppuselvitys lähetetään hyväksyttäväksi sosiaali- ja terveysministe- riöön.
34 § Voimaantulo
Tämä perussopimus tulee voimaan, kun Uudenmaan hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki ovat sen hyväksyneet.
Ennen perussopimuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimen- piteisiin.
35 § Myrskylän ja Pukkilan kuntien peruspääomaosuuksien siirtyminen
Myrskylän ja Pukkilan kuntien osuudet Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän peruspääomasta siirtyvät Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen osuuksiksi HUS-yhtymän peruspääomasta 1.1.2023 al- kaen. Yhtymäkokous vahvistaa siirtymästä aiheutuvat muutokset HUS-yhtymän peruspääomaan vuoden 2023 aikana.
36 § HUS-yhtymän ensimmäisen yhtymäkokouksen koollekutsuminen
Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin on ilmoitettava väliaikaiselle HUS-valmis- teluryhmälle edustajansa ensimmäiseen yhtymäkokoukseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2022. Väliaikainen HUS-valmisteluryhmä kutsuu yhtymäkokouksen koolle viipymättä sen jälkeen, kun Uudenmaan hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki ovat ilmoittaneet edustajansa.
37 § Äänivalta ensimmäisenä vaalikautena
Ensimmäisellä vaalikaudella HUS-yhtymän jokaisen jäsenen äänivalta perustuu Tilastokeskuksen väestörakennetilaston vuoden 2020 lopussa olevien tietojen mukaiseen asukaslukuun.