LOUNAIS-HÄMEEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN
LOUNAIS-HÄMEEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN
PERUSSOPIMUS
Sisällys
1 LUKU JÄSENKUNNAT JA TEHTÄVÄT 4
1 § Nimi, kotipaikka ja kieli 4
4 § Jäsenkuntien osuudet ja vastuu 4
5 § Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema 4
7 § Yhtymävaltuuston jäsenten valinta 5
9 § Yhtymävaltuuston päätösvaltaisuus 6
10 § Yhtymävaltuuston tehtävät 6
3 LUKU YHTYMÄHALLITUS JA KUNTAYHTYMÄN JOHTAJA 7
11 § Toimikausi ja kokoonpano 7
12 § Yhtymähallituksen tehtävät 7
13 § Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen 7
18 § Peruspääoma ja jäsenkuntien osuudet 8
19 § Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista 9
20 § Talousarvio ja -suunnitelma 9
21 § Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä ja raportointi jäsenkunnille 9
22 § Tilikauden yli- ja alijäämäkäsittely 9
25 § Kuntayhtymän tiedonantovelvollisuus 10
7 LUKU KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHOITTAMINEN 10
26 § Kuntayhtymän toiminnan rahoitus 10
27 § Investoinnit ja pääomarahoitus 10
29 § Jäsenkunnan maksuosuuden erääntyminen ja viivästyskorko 11
8 LUKU HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS 11
32 § Hallinnon ja talouden tarkastus 11
9 LUKU KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS 11
34 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys 11
35 § Perussopimuksen muuttaminen 12
36 § Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen 12
1 LUKU JÄSENKUNNAT JA TEHTÄVÄT
1 § Nimi, kotipaikka ja kieli
Kuntayhtymän nimi on Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki.
Kuntayhtymän valtuuston päätöksellä kuntayhtymä voi ottaa käyttöön muun toiminimen. Kuntayhtymän kieli on suomi.
2 § Jäsenkunnat
Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Forssa, Humppila, Jokioinen, Somero, Tammela, Urjala ja Ypäjä.
3 § Tehtävät
Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää toisen asteen koulutusta.
Kuntayhtymä voi järjestää ammatillista ja yleissivistävää koulutusta ja tuottaa myös muita toimi- alaansa kuuluvia tai sitä tukevia koulutus- ja muita palveluja.
Tehtäviensä toteuttamiseksi kuntayhtymä hallinnoi oppilaitoksia.
Kuntayhtymä voi olla osakkaana osakeyhtiössä ja jäsenenä muissa yhteisöissä.
4 § Jäsenkuntien osuudet ja vastuu
Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääomaosuuksien suhteessa.
Kuntayhtymässä on pidettävä luetteloa jäsenkuntien peruspääomaosuuksista.
Mikäli jokin kuntayhtymän jäsenkunta haluaa siirtää lukiokoulutuksensa kuntayhtymän ylläpi- dettäväksi, vastaa kyseinen kunta siirtyvän lukiokoulutuksen kustannuksista investointikustan- nuksineen niiltä osin kuin kustannuksia ei pystytä kattamaan lukiokoulutukseen osoitetuilla val- tionosuuksilla.
5 § Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema
Kunnan, joka haluaa tulla kuntayhtymän jäseneksi, on tehtävä siitä esitys kuntayhtymälle. Kun- tayhtymän valtuusto päättää uuden jäsenkunnan ottamisesta.
Uuden jäsenkunnan ottaminen edellyttää kuntayhtymän perussopimuksen muuttamista kunta- lain mukaisesti. Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa, ellei toisin määrätä, pe- russopimuksen muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta.
Uuden jäsenkunnan liittyessä kuntayhtymään määritetään jäsenkunnan edustus kuntayhtymän toimielimissä, peruspääomaosuus sekä vastuu kuntayhtymän velvoitteista.
Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee ilmoittaa siitä kuntayhtymän hallituk- selle. Eroaminen tapahtuu kalenterivuoden päättyessä jäsenkunnan ilmoitettua eroamisesta vähintään vuotta aikaisemmin.
Jäsenkunnan erotessa kuntayhtymästä sille voidaan suorittaa yhtymävaltuuston päätöksellä sen osuus nettovarallisuudesta tai osa siitä. Korvaus peruspääomaosuudesta suoritetaan tasa- suuruisina erinä (10) vuoden aikana eron voimaantulosta lukien ellei muusta aikataulusta xxxx- seen sovita.
Eläkevastuut siirtyvät eroavalle kunnalle peruspääoman suhteessa.
Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan kunnan osuutta nettovarallisuudesta tai osaa siitä, alennetaan peruspääomaa. Mikäli kuntayhtymän nettovarallisuus on negatiivinen, eroava jä- senkunta on yhtymävaltuuston päätöksellä velvollinen suorittamaan kuntayhtymälle kunnan osuuden negatiivisesta nettovarallisuudesta.
Kuntayhtymästä eroava kunta voi luovuttaa osuutensa ja jäsenkunta voi luovuttaa osan osuuk- sistaan kuntayhtymän varoihin toiselle jäsenkunnalle sen mukaan kuin asianomaisten kuntien kesken sovitaan. Luovutuksesta on ilmoitettava kuntayhtymälle.
Jos jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä tai luopuu osasta osuuksiaan, kuntayhtymä voi yhtymä- valtuuston päättämien perusteiden mukaisesti lunastaa osuudet kunnalta.
Mikäli jäsenkunnan eroaminen koskee vain osaa kuntayhtymän toiminnasta, koskee edellä tar- koitettu jäsenkunnan osuus vastaavasti tätä toimintaa.
Luovutettuihin osuuksiin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet alkavat tai siirtyvät luovutusta seu- raavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä, jollei yhtymävaltuuston päätöksen mukaan toisin sovita.
2 LUKU YHTYMÄVALTUUSTO
6 § Ylin päättävä toimielin
Yhtymävaltuusto käyttää kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa.
7 § Yhtymävaltuuston jäsenten valinta
Jäsenkuntien kunnanvaltuustot valitsevat yhtymävaltuustoon valtuustojen toimikautta vastaa- vaksi ajaksi yhden (1) jäsenen kutakin kunnan varaamaa 4 §:ssä tarkoitettua alkavaa kym- mentä (10) osuutta kohti, kuitenkin enintään viisi (5) ja vähintään kaksi (2) jäsentä. Kunnan va- raamien osuuksien lukumäärä otetaan huomioon sellaisena kuin se on vaalin toimittamisen ai- kana.
8 § Jäsenten äänivalta
Yhtymävaltuustossa on kunkin jäsenkunnan valitsemilla jäsenillä yhteensä yksi (1) ääni kutakin asianomaisen kunnan varaamaa 4 §:ssä tarkoitettua osuutta kohti. Kunnan valitsemien jäsen- ten äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken.
Kunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä voi olla kuitenkin enintään viidennes (1/5) kaikkien jäsenkuntien valitsemien jäsenten yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä.
9 § Yhtymävaltuuston päätösvaltaisuus
Yhtymävaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta (2/3) jäsenistä on läsnä.
10 § Yhtymävaltuuston tehtävät
Valtuusto päättää
• strategiasta
• hallintosäännöstä
• talousarviosta ja taloussuunnitelmasta
• omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta
• varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteista
• sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista
• palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista
• takaussitoumusten tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta
• jäsenten valitsemisesta toimielimiin
• luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista
• tilintarkastajan valitsemisesta
• tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta
• muista valtuuston päätettäväksi säädetyistä ja määrätyistä asioista Yhtymävaltuuston on viimeistään kesäkuussa
1) käsiteltävä yhtymähallituksen laatima tilinpäätös edelliseltä kalenterivuodelta ja tarkastuslautakunnan arviointikertomus sekä tilintarkastajan kertomus sa- moin kuin tehtyjen muistutusten johdosta annetut selitykset ja lausunnot;
2) päätettävä tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämi- sestä yhtymähallitukselle ja muille tilivelvollisille sekä niistä toimenpiteistä, joihin edellisessä kohdassa mainitut kertomukset saattavat antaa aihetta; ja
Yhtymävaltuuston on viimeistään marraskuussa hyväksyttävä kuntayhtymän seuraavan vuo- den talousarvio sekä vähintään kolmea vuotta koskeva taloussuunnitelma.
3 LUKU YHTYMÄHALLITUS JA KUNTAYHTYMÄN JOHTAJA
11 § Toimikausi ja kokoonpano
Yhtymävaltuusto valitsee toimikaudekseen yhtymähallitukseen yksitoista (11) jäsentä ja kulle- kin näistä henkilökohtaisen varajäsenen. Yhtymävaltuusto valitsee jäsenten keskuudesta yhty- mähallitukselle puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Yhtymähallituksessa tulee olla jäseniä kaikista jäsenkunnista.
Yhtymähallituksen kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuus- toissa edustettuina olevien eri poliittisten ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kun- tayhtymän alueella.
12 § Yhtymähallituksen tehtävät
Yhtymähallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa siten kuin siitä on erikseen kuntalaissa ja erityislaeissa säädetty tai perussopimuksessa ja kuntayhtymän hallintosäännössä määrätään.
Yhtymähallitus valvoo yhtymän etua, edustaa yhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset.
Yhtymähallituksen muista tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkem- min hallintosäännössä.
Yhtymähallituksen alaisuuteen voidaan perustaa jaostoja, joiden tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
Yhtymävaltuusto voi hallintosäännössä siirtää toimivaltaansa yhtymähallitukselle sekä luotta- mushenkilöille ja viranhaltijoille.
13 § Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen
Oikeudesta kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen määrätään hallintosäännössä.
14 § Kuntayhtymän johtaja
Kuntayhtymällä on johtaja, joka johtaa yhtymähallituksen alaisena kuntayhtymän hallintoa, ta- loutta ja muuta toimintaa.
Kuntayhtymän johtajan tehtävistä, oikeuksista ja velvollisuuksista määrätään tarkemmin hallin- tosäännössä ja johtajasopimuksessa.
4 LUKU MUUT TOIMIELIMET
15 § Muut toimielimet
Kuntayhtymällä voi olla muita yhtymävaltuuston päättämiä toimielimiä, joiden kokoonpanosta, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään hallintosäännössä.
5 LUKU OMISTAJAOHJAUS
16 § Omistajaohjaus
Kuntayhtymän johdolla ja jäsenkunnilla on neuvottelumenettely, jossa sovitaan kuntayhtymän talouden ja toiminnan pitkän aikavälin suunnittelua ja tavoitteita koskevista periaatteista ottaen huomioon palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, palvelutavoitteet, omistajapolitiikka, henki- löstöpolitiikka.
Ennen kuin yhtymävaltuusto hyväksyy talousarvion ja –suunnitelman, ehdotus lähtee lausun- nolle jäsenkuntiin. Tarvittaessa jäsenkuntien johto kutsutaan neuvotteluun koulutuskuntayhty- mään ja/tai kuntayhtymän johtaja vierailee jäsenkunnissa.
17 § Konserniohje
Kuntayhtymän hallintosääntöön on kirjattu konsernijohdon vastuut ja niiden jakautuminen. Hal- lintosäännön hyväksyy yhtymävaltuusto.
6 LUKU TALOUS
18 § Peruspääoma ja jäsenkuntien osuudet
Peruspääoma muodostetaan vuoden 1996 tilinpäätöksen käyttöpääomasta vuoden 1997 aloit- tavaan taseeseen kirjanpitolautakunnan taseohjeen mukaisesti. Peruspääoman määrän vah- vistaa yhtymävaltuusto.
Peruspääoma jaetaan jäsenkuntien osuuksiksi vuoden 1996 tilinpäätöksen omistusosuuksien suhteessa. Taseen liitteessä peruspääoma ilmoitetaan jäsenkuntien osuuksina osajäsenyyk- sien edellyttämällä tarkkuudella.
Peruspääoman korottamisesta siirrolla muusta omasta pääomasta päättää yhtymävaltuusto.
Peruspääomaa voidaan alentaa yhtymävaltuuston päätöksellä, kun perusteena on pysyvien vastaavien määrän pysyvä alentuminen omaisuuden luovutuksen, menetyksen tai ylimääräis- ten poistojen taikka arvonalentumisten seurauksena.
Muusta peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättävät jäsenkunnat (yhtäpitävin) päätöksin.
Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen 4 momentin mukaisesta määrästä ja suoritus- ajasta päättää yhtymävaltuusto.
Kuntayhtymässä on pidettävä ajantasaista rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista ja mahdollisista rahasto-osuuksista. Rekisterissä on eriteltävä peruspääomaosuudet ja rahasto- osuudet jäsenkunnittain.
Kuntayhtymä voi yhtymävaltuuston päätöksellä suorittaa peruspääoman jäsenkuntaosuuksille korkoa enintään 2 %, korko maksetaan 30.11. mennessä.
19 § Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista
Jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoihin määräytyvät kuntayhtymän peruspääomaosuuk- sien suhteessa.
Jäsenkuntien vastuu kuntayhtymän veloista ja kuntayhtymään kohdistuvista velvoitteista sekä vastuista määräytyy kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa. Sama koskee sellaisia kuntayhtymän menoja, joita ei muutoin saada katetuksi.
20 § Talousarvio ja -suunnitelma
Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava riittävän ajoissa tilaisuus esityk- sen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi ja sopeuttamiseksi jäsenkuntien toi- minnallisiin tavoitteisiin ja taloudellisiin mahdollisuuksiin
Olennaisista kuntayhtymän toimintaan ja talouteen liittyvistä muutoksista ja hankkeista on pyy- dettävä erikseen jäsenkuntien lausunnot.
Yhtymähallituksen ehdotus talousarvioksi ja -suunnitelmaksi on toimitettava yhtymävaltuustolle ja jäsenkunnille viimeistään 30. lokakuuta mennessä ja hyväksytty talousarvio ja – suunnitelma kunnille 30. marraskuuta mennessä.
21 § Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä ja raportointi jäsenkunnille
Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ja niistä poikkeaminen.
Yhtymähallitus raportoi kaksi (2) kertaa vuodessa jäsenkunnille toiminnan ja talouden toteutu- misesta talousarvioon määritettyjen toiminnallisten ja taloudellisten mittareiden mukaisesti.
22 § Tilikauden yli- ja alijäämäkäsittely
Tilinpäätöstä käsiteltäessä yhtymävaltuusto päättää vuosittain, jos ylijäämää syntyy, että kunta- yhtymä voi suorittaa jäsenkuntien peruspääomalle korkoa enintään 2 %.
23 § Alijäämän kattaminen
Jäsenkunnat maksavat kattamatta jääneen alijäämän viimeksi päättyneen tilivuoden toteutunei- den kuntakohtaisten kokonaiskustannusten mukaisessa suhteessa seuraavan taloussuunnitel- man vuosina vuotuisin tasaerin.
24 § Tilinpäätös
Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja esittelijä.
Hyväksyessään tilinpäätöksen yhtymävaltuusto päättää samalla tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä.
25 § Kuntayhtymän tiedonantovelvollisuus
Kuntayhtymän on annettava jäsenkuntien kunnanhallitukselle kuntakonsernin taloudellisen ase- man arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittavat tiedot riittävän ajoissa.
7 LUKU KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHOITTAMINEN
26 § Kuntayhtymän toiminnan rahoitus
Kuntayhtymän on rahoitettava toimintansa ja investointinsa rahoituslainsäädännön mukaisella rahoituksella, valtionosuuksilla, EU- ja muulla projektirahoituksella, opetus- ja muiden palvelui- den myynnistä saatavilla sekä muilla tuloilla.
27 § Investoinnit ja pääomarahoitus
Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuutena, jäsenkunnan rahoitusosuutena, jäsenkunnan suostumuksella peruspääoman korotuksena, lainana rahoitus- laitokselta tai käyttää muita rahoitusinstrumentteja yhtymävaltuuston/yhtymähallituksen hyväk- symän rahoitus- ja korkoriskipolitiikan mukaisesti.
Jäsenkunnan rahoitusosuuden tai peruspääoman korotuksen ehdoista päättää yhtymäval- tuusto hankekohtaisesti.
Jäsenkunnan rahoitusosuus investointimenoihin määräytyy peruspääomaosuuden mukaisessa suhteessa.
28 § Suunnitelmapoistot
Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymävaltuusto.
29 § Jäsenkunnan maksuosuuden erääntyminen ja viivästyskorko
Jäsenkunnilta perittävien maksuosuuksien ja muiden suoritusten erääntymisaika on neljän- toista (14) päivää.
Viivästyneelle suoritukselle jäsenkunta tai kuntayhtymä maksaa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisen viivästyskoron.
30 § Rahastot
Kuntayhtymällä voi olla omaan pääomaan kuuluvia rahastoja, joiden perustamisesta ja sään- nöistä päättää yhtymävaltuusto
8 LUKU HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS
31 § Tarkastuslautakunta
Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka tehtävistä säädetään kuntalaissa. Tarkastuslau- takuntaan valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kaksi muuta jäsentä sekä jokaiselle jä- senelle henkilökohtainen varajäsen. Tarkastuslautakunnan toimivallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
32 § Hallinnon ja talouden tarkastus
Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan, mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja mää- rätään hallintosäännössä.
33 § Sisäinen tarkastus
Kuntayhtymällä on sisäisen tarkastuksen toiminto. Sisäisen tarkastuksen toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
9 LUKU KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS
34 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
Kuntayhtymä on purettava, milloin sen tehtävät on järjestetty toisen kuntayhtymän tai jäsenkun- tien muutoin hoidettaviksi. Purkaminen on suoritettava vuoden kuluessa tällaisesta järjeste- lystä.
Kuntayhtymän purkamisesta ja purkamisen yksityiskohtia koskevasta sopimuksesta päättävät jäsenkuntien valtuustot.
Kuntayhtymän purkautuessa yhtymävaltuusto päättää loppuselvityksestä, josta yhtymähallitus huo- lehtii elleivät jäsenkunnat päätä asiasta muuta. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille niiden osuuksien suhteessa.
Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.
Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen. Viimeinen tilinpäätös ja vastuuvapaus kä- sitellään jäsenkuntien valtuustoissa.
Taloudellista loppuselvitystä ei tehdä, jos toiminta siirretään jatkavalle kuntayhtymälle, jolla on samat jäsenkunnat. Omaisuus siirtyy kirjanpitoarvosta. Tilinpäätös riittää loppuselvitykseksi.
Selvitys tulee kuitenkin tehdä, mikäli toiminta siirtyy kesken tilivuotta.
35 § Perussopimuksen muuttaminen
Perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannat- taa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukaslu- vusta.
36 § Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen
Yhteistoimintasopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita-asioina Hämeen- linnan hallinto-oikeudessa.
10 LUKU VOIMAANTULO
37 § Voimaantulo
Tämä perussopimus tulee voimaan kun jäsenkunnat ovat sen hyväksyneet ja yhtymävaltuusto on sen käsitellyt _22 /_11 2017.