Kaakkois-Suomen kasvusopimus

Kaakkois-Suomen kasvusopimus

Katsaus valmisteluun 6.9.2013

Xxxxx Xxxxxxx

Sopimuksen osapuolet

(Kaakkois-Suomen esitys ministeriöille)

• Kaakkois-Suomen kaupungit

• Kouvola

• Lappeenranta

• Kotka

• Imatra

• Hamina

• Kaakkois-Suomen ELY-keskus valtion aluehallinnon edustajana

• Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien liitot sekä sekä

• Työ- ja elinkeinoministeriö

• Liikenne- ja viestintäministeriö

• Valtionvarainministeriö

• Ympäristöministeriö

• Opetus- ja kulttuuriministeriö.

TAVOITTEET

🞆 Kaakkois-Suomen sijaintiaseman ja Venäjä-kasvupotentiaalin hyödyntäminen koko maan talouskasvua ja kansainvälistymistä edistävällä tavalla. Sopimuksella varaudutaan venäläismatkailijoiden ja Venäjä-liiketoiminnan tulevaan kasvuun sekä edistetään kansainvälistä kauppaa käyvien yritysten ja investointien sijoittumista Kaakkois-Suomeen.

🞆 Kasvusopimus kokoaa ja varmistaa riittävän laajat yhteiset resurssit Venäjän tarjoamien kasvumahdollisuuksien realisoimiseksi.

STRATEGISET PAINOPISTEET

🞆 Yrityspalvelujen kehittäminen sekä Venäjä-liiketoiminnan työllistävän vaikutuksen edistäminen

🞆 Venäjä-osaamisen ja kansainvälisen koulutustoiminnan laajentaminen

🞆 Rajaliikenteen sujuvuus ja liikennekäytävien kehittäminen

Yrityspalvelujen kehittäminen sekä Venäjä-liiketoiminnan

työllistävän vaikutuksen edistäminen

🞆 edistetään venäläisten ja muiden ulkomaisten yritysten sijoittumista sekä venäläis-suomalaisten innovaatioiden kaupallistamista ja investointeja Kaakkois-Suomeen.

🞆 lisätään toimia, joilla edistetään Venäjä-verkostojen yhteistä kehittämistä sekä

pk-yritysten kansainvälistymistä

🞆 kehitetään innovaatioperusteisten kansainvälisten start-up-yritysten rahoitusmekanismeja sekä kasvuhakuisten yritysten rahoituksen saatavuutta mm. edistämällä rajat ylittävien pääomasijoittajien verkostoitumista

🞆 sopimusosapuolet varautuvat siihen, että niiden alaiset tahot päättävät yhteisten markkinointiresurssien vahvistamisesta ja yhteistyön tiivistämisestä kaupan, hyvinvointipalvelujen ja matkailun edistämiseksi

🞆 yrittäjyyskasvatuskoulutusta edistetään ja kehitetään

Venäjä-osaamisen ja kansainvälisen koulutustoiminnan

laajentaminen

Kehitetään Venäjä-osaamista ja kansainvälistä koulutusta sekä vahvistetaan alueen asemaa Venäjän ja EU:n innovaatiotoimintojen solmukohtana.

Korkeakoulut muodostavat valtakunnallisesti merkittävän Venäjä-osaamisen klusterin,

joka edistää alueen kilpailukykyä ja kasvua.

Korkeakoulut toimivat kaupunkiseutujen kumppaneina hallitun rakennemuutoksen aikaansaamisessa edistäen uuden yritystoiminnan syntymistä. Teknologia- ja palveluinnovaatioista syntyy kasvuhakuisia, osin myös venäläistaustaisia pk-yrityksiä.

🞆 Toimeenpannaan alueen korkeakoulujen yhteisesti sopimia Venäjä-toiminnan painopisteitä ja linjauksia. Korkeakoulut toimivat edelläkävijöinä kansainvälisen yhteistyön edistämisessä sekä kansainvälisten koulutusohjelmien rakentamisessa koti- ja ulkomaalaisten opiskelijoiden tarpeisiin.

🞆 Haetaan yhteisiä keinoja, joilla koulutetut opiskelijat ja maahanmuuttajat löytävät paikkansa alueen työmarkkinoilla

Rajaliikenne sekä liikenne- ja kasvukäytävät

Rajanylityksen sujuvuuden varmistaminen sekä Pohjoisen kasvukäytävän, johon E18- ja Salpausselän kehityskäytävät sisältyvät, kehittäminen on ensisijaisen tärkeää Kaakkois- Suomen teollisuuden, palvelutoimialojen ja logistiikan edistämiselle sekä Venäjän tarjoamien mahdollisuuksien täysimääräiselle hyödyntämiselle.

🞆 Sopimusosapuolet edistävät raja-integraation myönteisiä vaikutuksia vahvistamalla Kaakkois-Suomen asemaa Venäjän ja muun Suomen välissä. Venäjän rajan toimivuus on edellytys koko Suomen viennin ja venäläisten matkailun kasvulle ja edellyttää rajanylityspaikkojen sekä rajalle johtavien liikennekäytävien merkittävää kehittämistä. Yhteisesti tulee varautua mahdollisen viisumivapauden vaikutuksiin.

🞆 Liikennekäytäviä hyödynnetään kasvukäytävinä ja elinkeinopoliittisina investointeina, joiden vaikutusalueelle sijoittuu uusia työpaikka-alueita. Kaupungit hyödyntävät liikennevirtoja matkailu- ja muun palveluasioinnin kehittämistyössä. Toimeenpannaan liikennepoliittisessa selonteossa määritellyt liikenneinvestoinnit.

🞆 Valtio ja Kaakkois-Suomen kaupungit edistävät maidemme väliseen liikenteeseen suuntautuvia tieinvestointeja myös Venäjän puolella erityisesti Viipurin ja Suomen raja- asemien välillä.

🞆 Junayhteyksien käyttöönottoa ja rautatielogistiikkaa edistetään. Raide- ja muita liikennemuotoja kehittämällä voidaan vähentää maantieliikenteen rajajonoja.

🞆 Edistetään suomalaisten satamien kilpailukykyä ja neuvotellaan väylämaksujen tasosta

Rajanylityskapasiteetin vaikutus venäläismatkailijoiden ostoihin ja palveluiden käyttöön Suomessa

Toteutunut henkilöajoneuvoliikenne vv. 1990-2012 Henkilöliikenteen xxxxx xxxxxxx (lähde:LVM 2012)

Venäläismatkailijoiden ostot- ja palvelut Suomessa (lähde:TAK OY)

Rajanylitysten määrä

18 Milj.

Lähde: Kaakkois-Suomen ELY

12 Milj.

Rajanylityskapasiteetti 2014 lopulla*

Venäläisten ostot

Kapasiteetin puute voi kääntää rajan ylittävän liikenteen määrän ja venäläis- matkailun laskuun

Miljardiluokan potentiaali

1,2 Mrd €

1990

2012

Vuodet

06.06.2013/kh

* 2013-2014 toteutettavien ENPI-hankkeiden ja muiden jo sovittujen toimien vaikutus huomioitu

Rajajonojen vaikutus Suomen-matkailuun

kukaan ei lähtisi

kaikki

lähtisivät LENINGRADIN ALUE

PIETARI

MOSKOVA

rajajono 2 tuntia rajajono 4 tuntia rajajono 6 tuntia rajajono 8 tuntia

Rajan sujuvuuden turvaaminen

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, alueen maakuntaliittojen ja kaupunkiseutujen odotus:

Kaakon rajaylityspaikoille asetetaan palvelutasotavoitteet:

• Henkilöliikenteen läpäisyaika enintään kaksi tuntia ja

• Raskaan liikenteen läpäisyaika enintään kuusi tuntia.

Poikkeustilanteissa kuten vuodenvaihteessa ja suurten juhlapäivien ruuhkatilanteissa voidaan sallia poikkeamia yllä esitetyistä jonotusajoista

Perustelut:

Henkilöliikenne

Käynnissä olevan viisumivapausselvityksen välituloksena on saatu tieto, että kaksi tuntia on vielä kohtuullisen siedettävä jonotusaika. Neljä viidestä pietarilaisesta Suomeen aikovasta lähtee joka tapauksessa tulemaan. Jos ennakoitu jonotusaika kasvaa esimerkiksi neljään tuntiin, neljä viidestä alkaa harkita, lähteekö sittenkään ja puolet on varmoja ettei lähde lainkaan.

Tavaraliikenne

Tunnissa rajatarkastukset läpäisee nykyisin noin 20 rekkaa. Yhden kilometrin matkalle mahtuu jonottamaan 20 - 30 rekkaa. Kuudessa tunnissa rajan läpäisee siis noin 5 km mittainen jono. Esimerkiksi Vaalimaalla on juuri tuon mittainen rekkakaista.

Viisumivapausselvityksen keskeiset tulokset ja niistä vedettävät johtopäätökset(1)

Jos EU:n ja Venäjän välille tulisi viisumivapaus, matkoja Pietarista, Moskovasta ja Leningradin alueelta tehtäisiin Suomeen yhteensä vähimmillään noin 7,1 miljoonaa. Vuonna 2012 näiltä alueilta tehtiin noin 4 miljoonaa matkaa Suomeen.

• Viisumivapaus ei voi toteutua järjestelmänäkökulmakin huomioiden vuonna 2014,

vaan aikaisintaan vuonna 2018. Ratkaisu on kuitenkin poliittinen ja EU-tasoinen.

• Rajanylitykset lisääntyvät joka tapauksessa merkittävästi ilman viisumivapauttakin.

• Rajanylityspaikoilla vuoden 2014 loppuun mennessä tehtävien kehittämistoimien tuoma lisäkapasiteetti mahdollistaa ainakin 9 miljoonan edestakaisen matkan välittämisen. Tähän määrään sisältyy myös suomalaisten tekemät matkat Venäjälle.

• Jos rajanylityksen ohjausjärjestelmä saadaan toimimaan, se lisää matkustusmukavuutta, sujuvuutta ja viranomaistoiminnan tehokkuutta. Vastaava järjestelmä ja ylitysprosessit olisi kuitenkin saatava käyttöön myös Venäjän puoleisilla rajanylityspaikoilla.

• Vuonna 2018 käyttöön otettavat järjestelmät lisännevät edelleen rajanylityspaikkojen kapasiteettia.

Viisumivapausselvityksen keskeiset tulokset ja niistä vedettävät johtopäätökset(2)

Pietarissa, Moskovassa ja Leningradin alueella asuvat yöpyisivät Suomessa vuoden aikana 11,4 miljoonaa yötä, mikäli Suomen ja Venäjän välille tulisi viisumivapaus vuonna 2014.

Vuonna 2012 venäläiset viettivät Suomessa yhteensä 2,6 miljoonaa yötä.

Yhteensä Pietarissa, Moskovassa ja Leningradin alueella asuvat käyttäisivät Suomessa vähimmillään 3,4, mutta ehkä jopa yli 8 miljardia euroa vuoden aikana. Kaakkois- ja Etelä- Suomen raja-asemien kautta Suomeen saapuneet venäläiset käyttivät vuonna 2012 noin 1,2 miljardia euroa.

• Yöpymisten selvästi suurempi kasvu matkojen määrän kasvuun verrattuna johtuu siitä, että matkat erityisesti Moskovasta Suomeen lisääntyisivät tuntuvasti.

• Matkailijoiden majoituskapasiteetin merkittävään kasvattamiseen pitää varautua ja valinnanvaraa majoitusmuotojen osalta tulee monipuolistaa.

• Matkailu- ja muiden palvelujen tarjonnassa pitää ottaa huomioon keskimääräisten oleskeluaikojen huomattava kasvu. Ostosmatkailun lisäksi kasvupotentiaalia on esimerkiksi luonto- ja elämysmatkailussa.

Viisumivapausselvityksen keskeiset tulokset ja niistä vedettävät johtopäätökset(3)

Liikenne- ja viestintäministeriön ja sisäasianministeriön teettämät tuoreet selvitykset ja ennusteet osoittavat venäläisten matkustamisen lisääntyvän Suomeen huomattavasti ilman viisumivapauttakin, jos rajanylitykset sujuvat kohtuullisen nopeasti.

Kaakkois-Suomessa (Kymenlaakso, Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) toimialojen rakennemuutos ja sitä kautta työpaikkojen rakennemuutos on ollut erittäin voimakasta. Viranomaisten ja kehitysyhtiöiden keskeinen tehtävä on luoda edellytyksiä uusien työpaikkojen synnylle.

• Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva –työssä (ALLI) tulee Venäjän suunnan merkitys nostaa yhdeksi keskeiseksi pilariksi, koska tällä tuetaan koko maan kehitystä. ALLI-työn yhteydessä on selvitettävä ja huomiotava myös Venäjän puolen aluerakenne ja liikennejärjestelmä sekä sen nopea kehitys, mukaan lukien myös Pietarin ja Moskovan välisten liikenneyhteyksien kehitys.

• Maakuntaohjelmien ja maakuntakaavojen tulee luoda edellytyksiä ennakoidun kehityksen hyödyntämiselle.

• Palvelujen ja kaupan kehittämisen on vastattava ennakoituun merkittävään venäläisen ostovoiman kasvuun Suomessa. Tämä edellyttää viranomaisyhteistyön lisäksi alueen yritystoimijoiden yhteistyön kehittämistä.

• Alueella tarvitaan paljon enemmän venäjän osaajia.

• Viranomaisten tulee tukea myös viisumivapausselvityksessä osoitettua juna- ja linja-automatkustajien määrän kasvua.

Mahdollisia skenaarioita:

Venäläisten Suomeen jättämä rahamäärä tavaroiden ja palvelujen ostoina, jos rahan käytön vuotuinen kasvu on 5,10 tai 20 % ja viisumivapaus toteutuu vuonna 2018

Viisumivapauden oletettu kertavaikutus toteutumisvuotenaan on 2,2 miljardia euroa

8

7

Miljardia euroa

6

5

4 5 %

3 10 %

2 20 %

1

0

Viisumivapaus viranomaisnäkökulmasta;

- MITKÄ ASIAT ON VARMISTETTAVA JA HOIDETTAVA

• Toimet rajanylityspaikkojen infran kehittämiseksi molemmin puolin rajaa

• Rajanylitykseen liittyvät tieto- ja ohjausjärjestelmät

• Rajanylityspaikoille johtavien väylien kehittäminen molemmin puolin rajaa

• Rajanylityspaikkojen henkilöresurssien ja osaaminen varmistaminen

• Kaavallisten tarpeiden selvittäminen ja maankäytön sijoittumismahdollisuuksien turvaaminen.

• Osaavan työvoiman tarjonnan turvaaminen kaakon elinkeinoelämässä

• Viisumivapauteen liittyvien lieveilmiöiden hallinta