Ohjaavien ministeriöiden ja Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäris- tökeskuksen välinen tulossopimus vuosille 2024-2027
Ohjaavien ministeriöiden ja Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäris- tökeskuksen välinen tulossopimus vuosille 2024-2027
KESKI-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS
0295 024 500 Kirjaamo
xxx.xxx-xxxxxx.xx PL 250, 40101 Jyväskylä
Y-tunnus 2296962-1 xxxxxxxx.xxxxx-xxxxx@xxx-xxxxxx.xx
SISÄLLYS
2 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 7
5 Voimassaolo, seuranta ja allekirjoitukset 24
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeen- pano- ja kehittämistehtäviä alueilla.
ELY-keskusten tulostavoitteet perustuvat hallitusohjelmaan, valtion talousarvioon ja julkisen talouden suunnitel- maan, AVI-ELY -strategia-asiakirjaan ja eri hallinnonalojen strategioihin sekä ottavat huomioon hallituksen alue- kehittämispäätöksen ja maakuntaohjelmien linjaukset. Lisäksi koko valtionhallintoa koskevat muut strategiat, valtioneuvoston periaatepäätökset ym. keskeiset linjaavat dokumentit huomioidaan soveltuvin osin.
Valtion aluehallinnon uudistuksen tavoitteena on vahvistaa yhdenmukaista lupa- ja valvontakäytäntöä alueesta riippumatta ja sujuvoittaa lupaprosesseja. Kehittämisen pääperiaatteena on monialaisuus. Ensisijaisesti tämä tarkoittaa lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien kokoamista uuteen perustettavaan monialaiseen virastoon, johon yhdistetään Valvira, Aluehallintovirastot sekä ELY-keskusten Y-vastuualueen tarkoituksenmukaiset tehtävät.
Uudessa virastossa ympäristöön liittyvät lupa- ja valvontatehtävät muodostavat yhden yhtenäisen kokonaisuu- den.
ELY-keskusten puitteissa järjestetyn hallinnon osalta lähtökohtana on monialainen valtion aluehallinto, joka koo- taan nykyistä vahvemmille alueille Elinvoimakeskuksiin. Uudistamisessa huomioidaan käynnissä oleva TE- uudistus. Elinvoimakeskukset ja niiden alueet muodostetaan nykyisten täyden palvelun ELY-keskusten pohjalta mahdollistaen tarvittaessa korkeamman toimipistemäärän. Elinvoimakeskusten määrää voidaan kasvattaa enin- tään yhdellä elinvoimakeskuksella palveluiden turvaamiseksi molemmilla kansalliskielillä. Edelleen mahdolliste- taan elinvoimakeskusten erikoistuminen ja keskinäinen työnjako.
Valtion aluehallinnon uudistamisen osalta valmistelu tehdään niin, että uuden mallin mukaan järjestetty valtion aluehallinto käynnistää toimintansa lähtökohtaisesti vuoden 2025, mutta viimeistään vuoden 2026 alusta. Var- mistetaan, ettei muutosvaihe vaaranna käynnissä olevien prosessien sujuvuutta. Uudistamisessa huomioidaan valtionhallinnon tuottavuusohjelma ja toimintamenojen sopeutustarve.
1.2 Aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten strategia-asiakirja
Aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten strategia ja toimintaympäristö 2024-2027 on määritelty virastojen yhtei- sessä strategia-asiakirjassa: ”Kestävää tulevaisuutta tekemässä – yhdessä ja lähellä”:
<.. image(Aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten strategiset painopisteet ja tavoitteet vuosille 2024 - 2027 Kuvassa on kuvattu aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan mukaiset strategiset painopisteet ja tavoitteet vuosille 2024 - 2027. Lisäksi kuvaan on kuvattu myös strategia-asiakirjan mukaisesti toimintaympäristöä, jossa em. virastot toimivat.) removed ..>
Strategia-asiakirjassa on lisäksi kuvattu myös toimintaa koskevat arvot: asiakaslähtöisyys, asiantunti- juus ja yhteistyö.
1.3 Strategisten painopisteiden huomiointi ELY-keskuksen alueella
Keski-Suomen ELY-keskuksen toiminnassa strategiset painopisteet ovat keskeinen osa kaikkien kolmen vas- tuualueen tehtäväkokonaisuuksia. Yhteistyö sekä viraston sisällä että sidosryhmien kanssa on ensiarvoisen tär- keää vaikuttavuuden näkökulmasta. Keski-Suomen maakuntaohjelmassa kasvun kärkinä olevat bio- ja kiertota- lous, uudistuva teollisuus ja hyvä vointi yhdistyvät luontevasti AVI ELY -strategian painopisteisiin.
Lisäämme elinvoimaa
Elinkeinotoiminta Keski-Suomessa uudistuu, kasvaa ja monipuolistuu. Maakunnan kärkialat bio- ja kiertotalous, kyberturvallisuus ja hyvinvointiteknologia vahvistuvat ja kasvavat. Uusina aloina kärkeen ovat nousemassa puo- lustusteollisuus ja materiaalivirtoja uudistava kuituosaaminen.
Osaaminen ja uudistuminen ovat maakunnan yritysten menestystekijöitä. Rahoituksen kohdentuminen puhtaan siirtymän investointeihin luo pohjaa rakentaa menestystä kestävälle tulevaisuudelle. Yritysten kehittyminen eri puolilla maakuntaa on tärkeää. Ylläpidämme ja kehitämme maaseutualueiden palvelutuotantoa ja yleishyödyl- listä infrastruktuuria muun muassa tukemalla nopeiden tietoliikenneyhteyksien rakentamista.
TKI-panostukset kasvavat. ELY-keskuksen kokoama strateginen verkosto luo uusia avauksia yhteistyölle ja määrittää yhteiset tavoitteet maakunnan TKI-työlle. Tavoitteena on hallitusohjelman mukainen panosten tason
nosto 4 prosenttiin BKT:stä, mutta myös Keski-Suomen kestävän kasvun tehostaminen ja viennin lisääminen. Maanteiden hyvällä palvelutasolla varmistetaan Keski-Suomen sisäinen ja ulkoinen saavutettavuus sekä elinkei- noelämän kuljetusten, joukkoliikenteen ja työmatkaliikenteen sujuvuus.
Väestön koulutustasoon pyritään vaikuttamaan yhteistyöllä oppilaitosten kanssa. Xxxxxxx vahvan panostuk- sen myös jatkuvan oppimisen ja elinikäisen ohjauksen asioihin. Molemmat ovat teemoja, joita ELY-keskus koor- dinoi. Koulutuksen resurssointi ja kohdennus ovat kriittisiä onnistumiselle. Yritysten ja oppilaitosten kiinteän yh- teistyön edistäminen on myös aluekehittämisen ytimessä.
Ruuantuotannon haaste on suuri maakunnassamme, jossa maatilayrittäjien määrä vähenee. Samaan aikaan tilat kuitenkin kasvavat ja ovat yhä yrittäjämäisemmin johdettuja. Keskeinen kysymys on, millä keinoin pys- tymme tukemaan maataloustuottajia ja edistämään sukupolvenvaihdoksia ja alan jatkuvuutta.
Toteutamme kestävää ja puhdasta siirtymää
Kannustamme kehittämisorganisaatioita ja yrityksiä ideoimaan ympäristön ja ilmaston tilaa parantavia toimenpi- teitä. Viestimme julkisen tuen mahdollisuuksista ja tuemme puhdasta siirtymää edistäviä hankkeita. Eri rahoitus- välineiden välinen koordinaatio on keskeinen asia, jotta tulokset ovat kokonaisuutena mahdollisimman vaikutta- via. Maakunnallinen yhteistyö rahoituksen kanavoinnissa on säännöllistä ja avointa, mikä auttaa myös tuenhaki- joita etenemään oikean rahoituslähteen äärelle.
Tienpidon suunnittelussa ja toteutuksessa resurssiviisaus ja materiaalien uusiokäyttö sekä kierrätys ovat osa suunnittelua, hankkeiden toteutusta ja korjaustoimintaa. Suunnittelun avulla varmistetaan, että toteutettavat ra- kenteet ovat ilmastokestäviä ja rakenteiden käyttöikä varmistetaan elinkaaren mukaisilla korjauksilla. Liikenne- järjestelmäsuunnittelua tehdään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa osana valtakunnallista ja maakunnal- lista työtä. Jatkuva ja laaja vuoropuhelu eri sidosryhmien kanssa takaa mahdollisuuden eri näkökulmien huomi- oon ottamiselle riittävän varhaisessa vaiheessa.
Ilmastotyön vaikuttavuutta alueella kasvatetaan. Esimerkiksi vesistöjen osalta edistämme ilmastonmuutoksen hillintää sekä sopeutumista muun muassa säännöstelyn kehittämishankkeilla. Edistämme tulvasuojelua, tulva- riskien hallintaa ja avustamme kuntia hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelussa. Toteutamme yhdessä neljän muun ELY-keskuksen kanssa Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto -ohjelmaa tukemalla ohjelman tavoitteita tukevia kehittämishankkeita, jotka kohdistuvat muun muassa vesistöjen tilan parantamiseen tai kierto- talouden edistämiseen.
Kestävää ja puhdasta siirtymää edistävien hankkeiden ilmastovaikutusten arviointia systematisoidaan läpi han- keketjun. Ristikkäisvaikutusten tunnistamiseksi lisäämme sisäistä yhteistyötä aina rahoituksesta valvontaan saakka. Edistämme ympäristöllisten menettelyiden sujuvuutta käymällä asiakkaiden kanssa ennakkoneuvotte- luja sekä antamalla asiantuntija-apua.
Haitallisten päästöjen kulkeutumista maaperään, pohjavesiin sekä vesistöihin pyritään ehkäisemään ympäristö- lainsäädännön mukaisesti tukemalla kuntien ympäristövalvonnan tehtäviä sekä hoitamalla ELY-keskuksen val- vontatehtävät huolellisesti, tarkasti ja ilman aiheetonta viivytystä. Edistämme kuntien maankäytön suunnitte- lussa kestävää yhdyskuntarakennetta, luonnon monimuotoisuutta ja valtakunnallisten sekä maakunnallisesti merkittävien rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Huomioimme rakennettua ympäristöä koskevat tavoitteet kuntien alueidenkäytön edistämistehtävissä edistämällä rakennusten elinkaariajattelua, rakennettujen kulttuuriympäristöjen säilymistä ja kestävää korjausrakentamista.
Keski-Suomen ELY-keskuksella on tärkeä rooli yhteensovittaa eri tahojen osin ristiriitaisiakin intressejä. Myös ELY-keskuksen sisäisen, vastuualueiden välisen yhteistyön kehittäminen on hyvän lopputuloksen saavutta- miseksi avainasemassa.
Turvaamme varautumista ja kokonaisturvallisuutta
Keski-Suomen ELY-keskuksessa varautumiseen ja turvallisuusteemoihin on jo kiinnitetty huomioita muun mu- assa selvittämällä poikkeusolojen tehtäväkokonaisuuksia ja toimintamalleja. Huoltovarmuusnäkökulma on Keski-Suomen ELY-keskukselle tärkeä ja se koskee esimerkiksi ruuan- ja energiatuotantoon liittyviä asioita. Myös VAP-varaukset on ajantasaistettu sekä toimintamallia maaseudun traktorien ja työkoneiden varaamisen osalta on valmisteltu pilottihankkeella. ELY-keskuksen edustajat kuuluvat maakunnallisiin varautumisryhmiin. Myös elinkeinoelämän varautuminen on ajan tasalla ja systemaattista.
Alueen ruokatuotannon ja huoltovarmuuden edistämiseksi tuemme maatilojen kilpailukykyä ja tuotantoraken- netta kehittäviä investointeja. Yleishyödyllisten investointihankkeiden avulla turvataan muun muassa vesihuol- toa. Lisäksi tuemme hankkeita, joilla parannetaan kansalaisten varautumistietoisuutta ja -valmiuksia. Myös tul- variskien hallinta ja pohjavesien suojelu ovat keskeisiä osatekijöitä varautumisessa ja kokonaisturvallisuudessa.
Maanteiden hyvällä palvelutasolla ja yksityistieavustuksilla varmistetaan Keski-Suomen sisäinen ja ulkoinen saavutettavuus ja samalla turvataan kansalaisten arjen liikkuminen ja yhteiskunnan toimintavarmuus. Tienpi- dossa huomioidaan suunnitellusti myös muiden valtion toimijoiden tarpeet yhteiskunnan toimintavarmuuden tur- vaamiseksi.
Turvaamme hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta
Palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen koko maakunnassa on haasteellista. Hyvinvointialu- eet ja kunnat ovat taloushaasteissa, joka todennäköisesti johtaa lähipalvelutarjonnan karsimiseen tai korvaami- seen digitaalisin keinoin. Harvaan asuttujen seutujen ikääntyvä väestö tulee huomioida, vaikka digipalveluja li- sätäänkin. Tuemme maaseuturahoituksella alueiden palvelutuotantoa esimerkiksi älykkäiden kylien hankkeissa, joissa hyödynnetään digitalisaation ja kansalaisten uudenlaisen yhteistyön tuomia mahdollisuuksia palveluiden järjestämisessä.
ELY-keskuksen rooli on tukea työllisyysalueita tehtävissään ja huolehtia osaltaan myös siitä, että palvelut olisi- vat yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla työllisyysalueesta tai asuinpaikasta riippumatta. Tuemme kuntia, hyvin- vointialuetta ja tulevia työllisyysalueita kotoutumisen asioissa ja kotoutumiseen liittyvien palvelujen tuottami- sessa. Kansainvälisen osaamisen hyödyntämisessä onnistuminen luo hyvinvoinnin mahdollisuuksia koko maa- kunnalle.
Maanteiden hyvällä palvelutasolla voidaan varmistaa Keski-Suomen sisäinen ja ulkoinen saavutettavuus ja lii- kenneturvallisuus. Seuraamme henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrän kehittymistä maanteillä ja yhteistyössä sidosryhmien kanssa kehitämme liikenneturvallisuutta. Osana maankäytön suunnittelua huoleh- dimme eri liikkumismuotojen huomioimisesta sekä maankäytön ja liikenteen mahdollisimman hyvästä yhteisso- vittamisesta, jotta kaikille liikkujille luotaisiin mahdollisimman miellyttävää ja turvallista ympäristöä.
ELY-keskuksen toiminta maakunnan elinvoiman edistäjänä näkyy strategiassa monipuolisesti ja on hyvin sovi- tettavissa maakuntaohjelman painopisteisiin. Elinvoiman lisääminen näyttäytyy vahvojen toimialojen uusissa innovaatioissa ja uusien toimialojen nousussa. Puhtaan ja kestävän siirtymän toimet yhdistyvät erityisesti uudis- tuvaan teollisuuteen ja puhtaan energiantuotannon kasvuun. Kokonaisturvallisuuden ja varautumisen sekä hy- vinvoinnin ja yhdenvertaisuuden painopisteet liittyvät kokonaisvaltaiseen hyvään vointiin, yhteenkuuluvuuden ja turvallisuuden tunteen lisäämiseen sekä maakunnan yhteisöllisyyteen. Keski-Suomelle tärkeää on uudistuminen ja osaamisen kehittäminen, jotka luovat maakunnalle mahdollisuudet kestävän tulevaisuuden varmistamiseen jatkossa. Yhteinen ennakointi ja vahva skenaariotyö voivat näyttää suuntaa yhteistyölle.
2 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
ELY-keskukset toteuttavat osaltaan seuraavia talousarviossa 2024 pääluokkatasolla asetettuja vaikuttavuusta- voitteita (suluissa ministeriö, jonka pääluokassa tavoite on asetettu):
<.. image(ELY-keskuksia koskevat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet (TAE) Kuvassa on lueteltu eri ministeriöiden vuoden 2024 talousarvioon asettamat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet siltä osin kuin ne koskevat ELY-keskuksia.) removed ..>
Yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista osaltaan tukevat ELY-keskusten tulossopi- muksen tulostavoitteet kootaan AVI ja ELY –strategian painopisteiden mukaisesti neljän ilmiölähtöi- sen ylätason tavoitteen alle. Nämä ylätason tavoitteet vuosille 2024-2027 ovat seuraavat:
1. Lisäämme elinvoimaa
2. Toteutamme kestävää ja puhdasta siirtymää
3. Edistämme varautumista ja kokonaisturvallisuutta
4. Turvaamme hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta
Tulostavoitekokonaisuudet viedään soveltuvin osin AVI ja ELY –strategian tavoitteiden mukaisten vä- liotsikoiden alle. Henkilöstöä, digitalisaatiota ja muuta virastojen oman toiminnan kehittämistä koskeva tavoitteisto on pääasiassa koottu omiin kokonaisuuksiinsa lukuihin kolme ja neljä.
ELY-keskukset hyödyntävät aktiivisesti sekä virastokokonaisuuden eri tehtäväalueiden, että ELY-keskusten keskinäisiä yhteistyömahdollisuuksia tässä tulossopimuksessa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. ELY- keskukset toimivat tiiviissä vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä keskenään sekä valtakunnallisten ja alueellisten kumppaniverkostojen kanssa edistäessään alueen elinvoimaa, kestävää kasvua, puhdasta siirtymää sekä va- rautumista ja kokonaisturvallisuutta. Toiminnot edistävät myös hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta.
ELY-keskukset ja KEHA-keskus edistävät yhteistyössä keskenään sekä tulosohjausta koordinoivan ministeriön kanssa yhteisen digitaalisuuden edistämisen päämäärän ja palvelulupauksen toteuttamista: ”Tuotetut digitaali- set palvelut ovat turvallisia, luotettavia, yhteen toimivia, asiakaslähtöisiä ja prosesseja sujuvoittavia”.
ELY-keskukset ja KEHA-keskus edistävät yhteistyössä keskenään sekä tulosohjausta koordinoivan ministeriön kanssa tietojohtamisen tavoitetilan toteutumista. ”Tietojohtamisen tavoitteena on tiedon järjestelmällinen hyö- dyntäminen valmistelussa, päätöksenteossa ja toimeenpanossa.”
ELY-keskukset toimeenpanevat osaltaan Suomen kestävän kasvun ohjelmaa varmistaen ohjelman toimeenpa- non tuloksellisuuden ja lainmukaisuuden RRF-toimeenpanon edellyttämillä tukiviranomaisen vastuilla, joista
säädetään laissa EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta (537/2022).
Työllisyyteen, työelämän laatuun, yritysten kansainvälistymiseen, koulutus- ja osaamistason nostamiseen, en- nakointiin sekä osittain myös maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvä tavoitteisto arvioidaan ELY-keskusten osalta uudelleen TE24 –lakiuudistuksen voimaantulon lähestyessä syksyllä 2024 ja työllisyyspalveluiden siirty- essä kuntien muodostamien työllisyysalueiden hoidettavaksi.
Tässä luvussa esitellään ELY-keskuksen tulostavoitteet. Tulostavoitekokonaisuudet on soveltuvin osin viety AVI ja ELY –strategian tavoitteiden mukaisten väliotsikoiden alle. Tulostavoitteiden toteutumista seurataan puolivuo- sittain liikennevalomallia hyödyntäen (kts. tarkemmin luku 5). Lisäksi tulossopimuksen liitteessä 1 (Täydentävät seurantamittarit) on mainittu ne mittarit, joiden kehitystä seurataan tulostavoitteiden toteutumisen seurannan yhteydessä.
Uudistuva, kasvava, monipuolistuva ja kansainvälistyvä elinkeinotoiminta
Työllistyminen on nopeutunut ja rakennetyöttömyys pienentynyt | |
2024 | Työttömyysjaksojen keskimääräinen enimmäiskesto 50 päivää. Tavoitteeseen tähdätään työnhaun vahvalla alkupalvelulla ja työnvälitystoiminnalla sekä tehokkailla RekryKoulutuksen prosesseilla. |
Rakennetyöttömien määrä on laskenut | |
2024 | Rakennetyöttömien määrä 8500 työtöntä työnhakijaa. Rakennetyöttömyyttä ehkäistään panostamalla asiakkaiden työnhaun alkuun oh- jauksella ja aktiivisilla työnvälitystoimilla sekä vaikuttavilla TE-palveluilla. TE- palveluissa kehitämme vaikuttavuus- ja tulosperusteisia hankintoja. Työtä tukee ELY-keskuksen ESR-rahoitteinen Jalava-hanke (2024–2026). |
Alueen yritysten kasvua ja työllistämisen edellytyksiä on vahvistettu | |
2024 | RekryKoulutuksen avulla vahvistetaan yrityksen työllistämisen edellytyksiä niin, että yrityksen kasvu ei jää kiinni osaavan työvoiman saatavuudesta. Ennakointi- työllä ja kohdennetulla työvoimakoulutustarjonnalla vastaamme laajasti alueen yri- tysten osaavan työvoiman saatavuuteen. Liikevaihtokerroin 22 |
2025 | Tunnistetaan alueen luovan alan ja kulttuurin elinvoimatekijät. Edistämällä luovien alojen verkostoitumista, tuemme alueen elinkeinoelämän uudistumista ja kasvua niin luovilla kuin muillakin aloilla. Tavoitteena on, että alueen yritykset ja organisaa- tiot käyttävät luovuutta ja innovaatioita kilpailuetunaan ja lisäarvon tuojana. Ote- taan huomioon taiteen ja kulttuurin osallistavan käytön mahdollisuudet kotouttami- sen kentällä. Liikevaihtokerroin 23 |
2026 | Yritysrahoituksen avulla tuemme tuotekehityshankkeita kartoitus- ja valmisteluvai- heen rahoituksesta aina investointeihin saakka. Rahoituksen kohdennuksessa huomioidaan Länsi-Suomen yritysrahoitusstrategian painotukset sekä hallitusohjel- man tavoitteet. Liikevaihtokerroin 24 |
2027 | Aktivoimme yritysten kehittämishankkeita, jotka kytkeytyvät valtakunnallisiin toimin- taympäristön yhteiskehittämiskokonaisuuksiin. Hyödynnämme TKI-rahoitusta sekä valtakunnallisia EAKR:n Innovaatio- ja osaamisverkostoja. Edistämme elinkei- noelämälähtöisen tutkimuksen kehittämistä alueellista innovaatiotoimintaa vahvis- taen. Tavoitteena on aktivoida yrityksiä ja muita TKI-toimijoita kasvuun, verkottumi- seen ja kansainvälistymiseen. Liikevaihtokerroin 25 |
Alueiden elinkeinorakenne on monipuolistunut (maaseudut, saaristot, kaupungit) | |
2024 | Yritystuet ovat keskeisin keino vastata elinkeinojen monipuolistamisen, kilpailuky- vyn parantamisen ja uuden yrittäjyyden luomisen tavoitteisiin. Rahoitusta suunna- taan suoraan yrityksiin sekä lisäksi infraan (mm. laajakaistat) ja kehittämiseen ta- voitellen mahdollisimman suurta vaikuttavuutta. Tavoite: 41 (CAP-ohjelmasta tuettujen maaseutu- ja biotalousyritysten lukumäärä) |
2025 | Biotaloudessa edistämme paikallisten elintarviketuotteiden tuotekehitystä ja mark- kinoille saattamista sekä ruokaan liittyvien innovaatioiden kehitystä. Metsäbiotalou- den osalta tuemme uusien yritysten syntymistä ja kasvua. Vesibiotalouden kehittä- misessä laajennamme kumppanuusverkostoa JÄSMY-ohjelman avulla ja ELY- keskuksen vastuualueet ylittävällä yhteistyöllä. Tavoite: 54 (CAP-ohjelmasta tuettujen maaseutu- ja biotalousyritysten lukumäärä) |
2026 | Yritysrahoituksessa vastuullisuus- ja kestävyysnäkökohdat ovat merkittävässä roo- lissa. Kiinnitämme huomiota uuden teknologian ja digitalisaation hyödyntämiseen, yritysten omistajanvaihdoksiin ja yhteistyöhön kilpailukyvyn ja uudistumisen edistä- miseksi. Tavoite: 55 (CAP-ohjelmasta tuettujen maaseutu- ja biotalousyritysten lukumäärä) |
2027 | Uusien älykäs kylä -hankkeiden avulla käynnistetään kokonaisuuksia, joissa yhdis- tyvät alueellisen suunnitelman maaseudun vetovoiman kaksi osa-aluetta, elinkei- not ja asuminen. Aktivoimme sekä matkailu- että muiden toimialojen yritys- ja vilje- lijäryhmien muodostumista. Tavoite: 41 (CAP-ohjelmasta tuettujen maaseutu- ja biotalousyritysten lukumäärä) |
TF-kansainvälistymispalveluihin (ml. kansainväliset rekrytointipalvelut) aktivoitujen ja osuviin kan- sainvälistymispalveluihin ohjattujen yritysten määrä kasvaa | |
2024 | ELY-keskuksen liidit muille TF-toimijoille (kpl): 20 KasvuCRM:ään kirjatut kv-neuvonnat (kpl): 20 |
2025 | ELY-keskuksen liidit muille TF-toimijoille (kpl): 25 KasvuCRM:ään kirjatut kv-neuvonnat (kpl): 25 |
2026 | ELY-keskuksen liidit muille TF-toimijoille (kpl): 30 KasvuCRM:ään kirjatut kv-neuvonnat (kpl): 30 |
2027 | ELY-keskuksen liidit muille TF-toimijoille (kpl): 35 KasvuCRM:ään kirjatut kv-neuvonnat (kpl): 35 |
Kansainvälistä osaamista hyödyntämällä edistetään yritysten kasvua ja kansainvälistymistä | |
2024 | Vuonna 2024 painopisteenä on valtion ja tulevien työvoimaviranomaisten kansain- välisen rekrytoinnin palveluiden yhteensovittaminen yhteistyössä Work in Finlandin kanssa. Edistämme Talent Boost -toimenpideohjelmaa ja kansainvälistä rekrytoin- tia tukevien palveluiden tunnettuutta. Aktivoimme alueen työnantajia ja yritysneu- vojia hyödyntämään palveluita ja kehittämään yritysten ja työyhteisöjen vastaanot- tovalmiutta, houkuttelevuutta ja pitovoimaa. Kansainväliset rekrytoinnit tukevat paitsi työvoiman saatavuutta myös yritysten vientiä. Parannamme jo alueella ole- vien osaajien työllistymistä, asettautumista ja integroitumista työelämään. Koostetaan yhteistyössä kattava kansainvälisen osaamisen hyödyntämistä tukeva palveluvalikoima. Perustetaan ELY-keskusvetoinen, alueellinen kehittämis- ja koordinaatioryhmä. |
Verkosto- ja kumppanuusyhteistyö on alueellisesti ja valtakunnallisesti vaikuttavaa | |
2024 | Verkostojen toiminnan vakiinnuttaminen. TF- ja yritysneuvojaverkoston yhteistyön kehittäminen. Jäsenten toimintaan ja resursseihin tutustuminen, kokonaisuuden jä- sentäminen ja yhteisen fokuksen lisääminen. Viestinnän tehostaminen. Yhteistyötapaamisten määrä: Yritysverkostot vuosittain 20 kpl:tta (6 x TKI ja yritys- neuvojaverkosto, 8 x TF-verkosto, 4 x Luovien alojen verkosto, 2 x tulevaisuusfoo- rumi). Elinikäisen ohjauksen verkoston ja jatkuvan oppimisen verkoston strategisten ta- voitteiden toteutuminen ja seuranta. |
2025 | TKI-kumppaneiden ja yritysten välisen yhteistyön lisääminen, yhteisten indikaatto- rien vahvistaminen seurannan tueksi. Mahdollisuuksien näyttäminen ja tiedon li- sääminen yrityskentässä. Yritysneuvojien osaamistason nostaminen ja yhteistyön edistäminen. |
2026 | Rahastojen (EAKR, ESR+, JTF, maaseuturahoitus) välisen yhteistyön edelleen ke- hittäminen ja koordinointi rahoituksen kokonaisvaikuttavuuden parantamiseksi. Seurannan ja viestinnän koordinoinnin kehittäminen. |
2027 | Maakunnallisen koordinoidun toimintamallin vakiinnuttaminen. Organisaatioiden palvelutuotteiden ja roolien esiintuominen ja yhteisen verkkoalustan kehittäminen (Keski- Suomen yrityspalvelut). |
Keski-Suomen ELY-keskus edistää alueensa elinvoimaa koordinoimalla verkostoja ja suuntaamalla kehittämis- panostuksia ennakoinnin nostamiin painopisteisiin ja alueellisiin vahvuuksiin. Yritysneuvojaverkoston avulla nostetaan yritysneuvojien osaamistasoa ja edistetään keskinäistä yhteistyötä. TKI-verkostojen avulla ediste- tään yritysten ja tutkimus- ja oppilaitosten yhteistyötä sekä TKI-palveluiden parempaa hyötykäyttöä. Luovien alojen verkoston (K-S Luova) avulla nostetaan aineettoman talouden merkitystä ja keskitetään voimavaroja luovan talouden viennin edistämiseen sekä luovan alan kehittämiseen alueella. Lisäämällä dialogia ja yhteiske- hittämistä sekä tiivistämällä verkostoyhteistyötä saadaan aikaan kasvua ja elinvoimaa. TF-verkostojen avulla edistetään vientiä harkitsevien yritysten pääsyä palvelujen äärelle sekä tukipalvelujen kohdentamista merkittä- viin vientihankkeisiin yhteistyössä ELY-keskuksen koordinoimien verkostojen kanssa.
Keski-Suomen ELY- keskus on rakennerahastojen rahoittava viranomainen eli ns. välittävä toimielin (VTE) Länsi-Suomen suuralueella. Rahoittajan roolissa ELY- keskus tekee laajasti yhteistyötä suuraluetasolla muun muassa Maakuntien liittojen vetämissä koordinaatioryhmissä kolmella suuralueella (Länsi-Suomi, Etelä-Suomi ja Pohjois-Suomi) sekä alueellisten ELY- keskusten kanssa. Verkostoyhteistyöllä pyritään kehittämään eri rahastojen (EAKR, ESR+, JTF) välistä yhteistyötä ja koordinoimaan tehtäviä toimia rahoituksen vaikuttavuuden parantamiseksi.
Maaseuturahoituksen mahdollisuuksia tuodaan esiin etenkin harvaan asutun ja ydinmaaseudun kumppanei- den kanssa tehtävässä yhteistyössä. Alueiden välistä yhteistyötä kehittämistoiminnassa tehdään Järvi-Suo- men maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelmassa viiden ELY-keskuksen alueella.
ELY-keskus vastaa Keski-Suomessa maanteiden kehittämisestä, suunnittelusta ja kunnossapidosta yhteiskun- nan, kansalaisten ja sidosryhmien tarpeet huomioiden. Kehitämme liikennejärjestelmää valtakunnallisen liiken- nejärjestelmäsuunnitelman ja alueellisten maankäytön tarpeiden mukaisesti. Keräämme säännöllisesti asiakas- palautetta monin eri tavoin kansalaisilta ja elinkeinoelämän edustajilta ja sidosryhmiltä. Tietoa hyödyn- nämme toiminnan suunnittelussa. Teemme verkostomaista yhteistyötä ohjaavien tahojen ja muiden ELY- keskuksien kanssa sekä jatkuvaa yhteistyötä Keski-Suomen liiton, kuntien ja kaupunkien, eri viranomais- ten ja alueen elinkeinoelämän kanssa. Toteutamme yhteisrahoitteisia suunnittelu- ja tiehankkeita kuntien, kaupunkien ja elinkeinoelämän kanssa.
Sekä elinikäisen ohjauksen että jatkuvan oppimisen kehittämis- ja koordinaatioverkostot kattavat koko maakunnan olennaiset toimijat. Ne asettavat toiminnalle alueelliset strategiset tavoitteet, ja tavoitteiden toteutu- mista seurataan. Maahanmuuttajien kuntiin ohjaamisen aluetyöryhmässä käydään laajassa verkostossa erityisesti kunnille olennaisen tärkeää keskustelua maahanmuuttajien kuntiin sijoittumisen ja kotoutumisen asi- oista. Maahanmuuttajien koulutustyöryhmässä ovat edustettuina kaikki maahanmuuttajille suomen kielen eritasoista koulutusta tarjoavat oppilaitokset ja palveluntuottajat. Ryhmän tavoitteena on, että tieto kulkee eri koulutusorganisaatioiden välillä, ja koulutuksia pystytään koordinoimaan niin, että kaikkien resurssit ovat mah- dollisimman tehokkaassa käytössä.
Keski-Suomen ELY-keskus edistää maakunnallista työllisyydenhoitoa koordinoimalla tiedolla johtamisen yh- teistyötä ELY-keskuksen, TE-toimiston ja työllisyyden kuntakokeilujen kesken. Verkostoyhteistyön tavoitteena on kehittää työn strategisuutta, suunnitelmallisuutta ja vaikuttavuutta. Keski-Suomen ELY-keskus on pilottialu- eena Keha-keskuksen pilotissa, joka liittyy TEP24 ja Koto24- uudistukseen ja työllisyysalueiden tuloksellisuu- den seurantaan. Vuonna 2024 perustetaan kansainvälistä osaamista hyödyntävä alueellinen verkosto ja kehittämisryhmä, jota vetää ELY-keskus.
Kasvavat tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset kaikilla alueilla
TKI–toimintaan liittyvä yritysten, korkeakoulujen ja muiden innovaatiotoimijoiden välinen yhteistyö on vahvistunut | |
2024 | Yritysasiakkuustyötä tehdään kahdessa eri ELY-keskuksen perustamassa verkos- tossa: yritysneuvojaverkosto sekä TKI-verkosto, jossa on kaksi toiminnan tasoa: strateginen TKI-työ ja TKI-hankkeiden yhteistyöverkosto. Kaikessa on läpileikkaavana teemana puhdas siirtymä, jota edistetään myös erilli- sillä tapahtumilla ja rahoituksen markkinoinnilla. Verkostotapahtumien määrä: 6 |
2025 | ELY-keskus tukee pk-yritysten, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten välisen yhteistyön kehittämistä valtakunnallisella toimintaympäristötuki -rahoituksella. Verkostotapah- tumien määrä: 7 |
2026 | Rahoitusasiantuntijat pyrkivät tunnistamaan yrityksen tarpeen ja motivaation tehos- taa TKI-panostuksia. Tavoitteena on, että ELY-keskuksessa ja yritysneuvojaver- kostossa osataan sujuvasti ohjata yritys oikealle polulle TKI- yhteistyökumppaneiden hakemisessa. Verkostotapahtumien määrä: 8 |
2027 | Keski-Suomen ELY-keskus edistää hallituksen asettamaa tavoitetta: TKI-panostus 4 % BKT:stä. Verkostotapahtumien määrä: 9 |
T&K-toimia sisältävien hankkeiden osuus (%) rahoitusta saaneista yritysten kehittämishankkeista on kasvanut | |
2024 | 50 % |
2025 | 52 % |
2026 | 55 % |
2027 | 60 % |
T&K-toimiin aktivoitujen ja ohjattujen yritysten määrä on kasvanut | |
2024 | T&K tapaamismerkinnät: 30 T&K liidit: 5 |
2025 | T&K tapaamismerkinnät: 40 T&K liidit: 10 |
2026 | T&K tapaamismerkinnät: 45 T&K liidit: 10 |
2027 | T&K tapaamismerkinnät: 50 T&K liidit: 10 |
Valtaosaan kehittämishankkeista sisältyy T&K-työtä. Lukuihin lasketaan ne tapaukset, joissa T&K on keskei- sessä roolissa. T&K- toimia sisältävien hankkeiden osuus on ollut korkealla tasolla vuonna 2023 ja siinä on edesauttanut merkittävästi yritysten kehittämispalveluiden (kehpa) toimenpiteinä käynnistyvät kehityshankkeet. Vuodesta 2024 eteenpäin yrityksen kehittämispalvelut päättyvät jättäen merkittävän palveluaukon kehittämisra- hoitukseen. Niiden aktivoiva merkitys erityisesti uusien T&K- hankkeiden liikkeelle panijana on ollut suuri. Tä- män takia on odotettavissa, että hankkeiden käynnistymismäärissä tulee hienoinen lasku vuonna 2024.
Määrissä on huomioitu myös erikseen raportoitavat, muille TF-toimijoille tehtävät liidit ja kv-tapaamismerkinnät sekä viraston sisäisten liidien poisjääminen.
Nouseva sekä talouden uudistumista, työllisyyttä ja hyvinvointia edistävä väestön koulutus ja osaamistaso
Koulutustarjonta vastaa paremmin elinkeinoelämän ja jatkuvan oppimisen tarpeisiin | |
2024 | Tuemme alueen yritysten osaavan työvoiman saamista ja työssä olevien oman osaamisen kehittämistä. Välineinä ennakointityö, työvoimabarometriprosessi, jat- kuvan oppimisen alueellinen kehittämistyö, elinikäisen ohjauksen kehittämis- ja koordinaatiotyö sekä ELY-keskuksen laaja verkostotyö ja tiedolla johtaminen. Kou- lutustarjonnan kapeikkoihin vastaamme muun muassa työvoiman täydennyskoulu- tuksen ja RekryKoulutuksen avulla. |
Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä
Saavutettavat ja hyvin saatavilla olevat palvelut
ELY-keskukset ovat edistäneet parempien tietoliikenneyhteyksien saatavuutta | |
2024 | Uusien laajakaistahankkeiden määrä 2 |
2025 | Uusien laajakaistahankkeiden määrä 3 |
2026 | Uusien laajakaistahankkeiden määrä 3 |
2027 | Uusien laajakaistahankkeiden määrä 2 |
Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä
Kuntien työvoimapalveluita hyvin tukeva valtion aluehallinto
Alueelliset yhteistyö- ja seurantakeskustelut tukevat työllisyysalueiden toimintaa sujuvassa yhteis- työssä | |
2024 | ELY-keskukset yhteistyössä KEHA-keskuksen kanssa ovat luoneet keskinäiset yh- teistyön toimintamallit keskusteluista sopimiselle ja keskusteluihin liittyvän tiedon tuottamiselle |
2025 | Toimintamallin toimivuutta on testattu vuoden 2025 aluekeskustelujen järjestämi- sessä. Tämän pohjalta havaitut jatkokehittämistarpeet on otettu tarkasteluun mallin jatkokehitystyössä. |
Uuden asiakaspalvelumallin (POMA) toimeenpano tehostuu | |
2024 | Alkuhaastattelun toteutuminen viiden arkipäivän kuluessa työnhaun alkamisesta. |
Alueella toteutetaan työllisyysalueiden seurantakeskustelut. ELY-keskus tuottaa omaa tiedolla johtamisen ai- neistoa, esim. karttoja työllisyysalueiden toiminnan tueksi ja palvelujen suuntaamisen tueksi. Vuosina 2024– 2026 Keski-Suomen ELY-keskuksessa toimii ESR-rahoitteinen Jalava-hanke, joka tukee Keski-Suomen työlli- syysalueita asiakasosallisuuden edistämisessä, palveluiden tulos- ja vaikuttavuusasioissa sekä vaikuttavuustie- dolla johtamisessa.
Pohjoismaisen työpalvelumallin (POMA) mukaisesti, alkuhaastatteluissa ja työnhakukeskusteluissa lisätään kasvokkaisia asiakastapaamisia. Työttömien työnhakijoiden alkuhaastattelut käydään pääsääntöisesti kasvok- kain tai videoyhteydellä. Tehostetaan työnvälitys- ja työmarkkinoille suuntautuvia sekä työkyvyn parantamiseen liittyviä toimia. Eri asiakasryhmille asetetaan kattavasti työnhakuvelvoitteita, ja työtarjouksien sekä tiedotteiden määrää lisätään. Henkilöasiakaspalvelussa lisätään työnantajayhteistyötä säännöllisten kontaktien ja käyntien avulla sekä etsitään piilotyöpaikkoja.
Kokonaiskestävä, kilpailukykyinen ja häiriöitä sietävä ruokajärjestelmä
Maatilat hyödyntävät CAP-työkaluja toimintansa uudistamiseksi | |
2024 | 4,5 % alueen maatiloista hyödyntää CAP-työkaluja toimintansa uudistamiseksi. |
2025 | 5,7 % alueen maatiloista hyödyntää CAP-työkaluja toimintansa uudistamiseksi. |
2026 | 6,2 % alueen maatiloista hyödyntää CAP-työkaluja toimintansa uudistamiseksi. |
2027 | 6,0 % alueen maatiloista hyödyntää CAP-työkaluja toimintansa uudistamiseksi. |
Maatilojen toiminnan kehittämiseksi tehtyjen investointihankkeiden määrät ja maatilan aloitustukea saavien määrät on arvioitu Keski-Suomen maaseudun alueellisessa kehittämissuunnitelmassa. Osalle maatiloista voi kohdistua useampia hankkeita.
Kestävää kasvua ja saavutettavuutta tukeva liikennejärjestelmä
Väylänpidon toimenpiteet on kohdistettu asiakastarpeiden ja vaikuttavuuden perusteella. Alemman tieverkon käytettävyys turvataan ja kuntoa on parannettu yksittäisillä kriittisimmillä osuuksilla | |
2024 | Tunnemme asiakkaidemme ja sidosryhmiemme tarpeet, keräämme aktiivisesti pa- lautetta ja hyödynnämme sitä laajasti väylänpidossa. ELY-keskuksen tienpidon prosessit tukevat tehokasta ja vaikuttavaa tienpitoa. Päätieverkon palvelutaso on hyvä ja alemmalla tieverkolla palvelutaso sovitetaan tien liikenteelliseen merkitykseen, huomioiden elinkeinoelämän ja muiden asiakas- ryhmien tarpeet. Päivittäisellä hoidolla ja korjauksilla varmistetaan saavutettavuus ja tieverkon liikennöitävyys. Toimenpiteet kohdistetaan Väyläviraston toimintalinjojen mukaisesti, alemmalla tie- verkolla korjaustoimenpiteet ovat pääasiassa yksittäisiä korjauksia. |
2025 | Tunnemme asiakkaidemme ja sidosryhmiemme tarpeet, keräämme aktiivisesti pa- lautetta ja hyödynnämme sitä laajasti väylänpidossa. ELY-keskuksen tienpidon prosessit tukevat tehokasta ja vaikuttavaa tienpitoa. Päätieverkon palvelutaso on hyvä ja alemmalla tieverkolla palvelutaso sovitetaan tien liikenteelliseen merkitykseen, huomioiden elinkeinoelämän ja muiden asiakas- ryhmien tarpeet. Päivittäisellä hoidolla ja korjauksilla varmistetaan saavutettavuus ja tieverkon liikennöitävyys. Toimenpiteet kohdistetaan Väyläviraston toimintalinjojen mukaisesti, alemmalla tie- verkolla korjaustoimenpiteet ovat pääasiassa yksittäisiä korjauksia. |
2026 | Tunnemme asiakkaidemme ja sidosryhmiemme tarpeet, keräämme aktiivisesti pa- lautetta ja hyödynnämme sitä laajasti väylänpidossa. ELY-keskuksen tienpidon prosessit tukevat tehokasta ja vaikuttavaa tienpitoa. Päätieverkon palvelutaso on hyvä ja alemmalla tieverkolla palvelutaso sovitetaan tien liikenteelliseen merkitykseen, huomioiden elinkeinoelämän ja muiden |
asiakasryhmien tarpeet. Päivittäisellä hoidolla ja korjauksilla varmistetaan saavu- tettavuus ja tieverkon liikennöitävyys. Toimenpiteet kohdistetaan Väyläviraston toimintalinjojen mukaisesti, alemmalla tie- verkolla korjaustoimenpiteet ovat pääasiassa yksittäisiä korjauksia. | |
2027 | Tunnemme asiakkaidemme ja sidosryhmiemme tarpeet, keräämme aktiivisesti pa- lautetta ja hyödynnämme sitä laajasti väylänpidossa. ELY-keskuksen tienpidon prosessit tukevat tehokasta ja vaikuttavaa tienpitoa. Päätieverkon palvelutaso on hyvä ja alemmalla tieverkolla palvelutaso sovitetaan tien liikenteelliseen merkitykseen, huomioiden elinkeinoelämän ja muiden asiakas- ryhmien tarpeet. Päivittäisellä hoidolla ja korjauksilla varmistetaan saavutettavuus ja tieverkon liikennöitävyys. Toimenpiteet kohdistetaan Väyläviraston toimintalinjojen mukaisesti, alemmalla tie- verkolla korjaustoimenpiteet ovat pääasiassa yksittäisiä korjauksia. |
Tienkäyttäjien tyytyväisyys maanteiden kuntoon kesäkaudella on kasvanut | |
2024 | 2,8 (asteikolla 1–5) |
2025 | 2,8 (asteikolla 1–5) |
2026 | 2,7 (asteikolla 1–5) |
2027 | 2,7 (asteikolla 1–5) |
Tienkäyttäjien tyytyväisyys maanteiden kuntoon talvikaudella on kasvanut | |
2024 | 2,8 (asteikolla 1–5) |
2025 | 2,9 (asteikolla 1–5) |
2026 | 2,9 (asteikolla 1–5) |
2027 | 2,8 (asteikolla 1–5) |
Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä
Toteutamme kestävää ja puhdasta siirtymää
Talouden rakennemuutosta ja kasvua sekä luonnonvarojen kestävää käyttöä tukeva puhdas siirtymä
Yritystoiminnan tukeminen puhtaaseen siirtymään: puhtaan siirtymän investointien määrä on kasva- nut | |
2024 | Rakennerahastojen rahoituksella (EAKR, JTF) edistetään yritysten puhtaan siirty- män investointeja. Maaseuturahoituksella tuetaan uusiutuvan energian ja biopolttoaineiden tuotantoa edistäviä investointeja. Tavoite: 13 Puhtaan energian YVA-prosessien määrä: 22 |
2025 | JTF-ohjelman rahoituksella tuetaan aluetalouden uudistumista ja siirtymää kohti hiilineutraaliutta erityisesti turvetuotannosta riippuvilla alueilla. Maaseuturahoituk- sella tuetaan uusiutuvan energian ja biopolttoaineiden tuotantoa edistäviä inves- tointeja. Tavoite: 18 Puhtaan energian YVA-prosessien määrä: 23 |
2026 | EAKR-rahoitusta kohdennetaan energiatehokkuutta ja kiertotaloutta edistäviin tut- kimus- ja tuotekehityshankkeisiin ja tuotannollisiin investointeihin. Maaseuturahoi- tuksella tuetaan uusiutuvan energian ja biopolttoaineiden tuotantoa edistäviä in- vestointeja. Tavoite: 23 Puhtaan energian YVA-prosessien määrä: 22 |
2027 | Osaamisen kehittämistä pk-yrityksissä tuetaan ESR+- ohjelman kautta. Maaseutu- rahoituksella tuetaan uusiutuvan energian ja biopolttoaineiden tuotantoa edistäviä investointeja. Tavoite: 22 Puhtaan energian YVA-prosessien määrä: 21 |
Puhtaan siirtymän hankkeita on edistetty ennakollisuuden ja viranomaisyhteistyön kautta | |
2024 | Puhtaan siirtymän hankkeita edistetään sujuvalla viranomaisyhteistyöllä. Ennakko- neuvotteluita järjestetään ja niihin osallistutaan aina tarvittaessa. Puhtaan |
siirtymän hankkeita edistämään on vuosille 2024–2025 käytössä 1 htv ympäristö- valvonnan tehtävissä. Ennakkoneuvotteluiden määrä: (YSL & YVA) 10 kpl | |
2025 | Ympäristölupaa ja/tai YVA-menettelyä edellyttävissä hankkeissa pyritään jousta- vaan ja laadukkaaseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen ja painotetaan yhteis- työn ennakollisuutta. Puhtaan siirtymän hankkeita edistämään on vuosille 2024– 2025 käytössä 1 htv ympäristövalvonnan tehtävissä. Ennakkoneuvotteluiden määrä: (YSL & YVA) 10 kpl |
2026 | Puhtaan siirtymän hankkeita edistetään sujuvalla viranomaisyhteistyöllä. Ennakkoneuvotteluiden määrä: (YSL & YVA) 10 kpl |
2027 | Puhtaan siirtymän hankkeita edistetään sujuvalla viranomaisyhteistyöllä. Ennakkoneuvotteluiden määrä: (YSL & YVA) 10 kpl |
Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä
Hiilinegatiivisuutta ja luontokadon pysäyttämistä kohti eteneminen
Ilmastotyön vaikuttavuus alueella kasvaa | |
2024 | ELY-keskus ohjaa omalla työllään alueen kehitystä hiilineutraaliksi. Kehitämme oman henkilöstömme ilmasto-osaamista ja tuomme ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen yhä tiiviimmin osaksi työtehtäviä. Edistämme ilmastonmuutoksen hillintää sekä sopeutumista vesitaloustehtävissä muun muassa säännöstelyn kehittämishankkeilla. Edistämme tulvasuojelua, tulva- riskien hallintaa ja avustamme kuntia hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelussa. Kasvihuonekaasupäästöjen kehittyminen alueella SYKEn Hinku-laskennan mu- kaan: 1690 kt |
2025 | Edistämme ilmastotyötä ja kestävää aluekehitystä verkostoissamme ja sidosryh- mäyhteistyössä. Pohjaamme maakuntaliiton Hiilineutraali Keski-Suomi tiekarttaan ja olemme mukana tiekartan kehittämisessä. Ilmastotyötä kehitetään yhteistyössä ELY-ilmastoerikoistumisen ja valtakunnallisen ilmastoyksikön kanssa. Ilmastotyön vauhdittamisessa hyödynnetään ELY-ilmastoverkostoa ja ohjaavien tahojen ilmas- toryhmää. Kasvihuonekaasupäästöjen kehittyminen alueella arviolta 1600 kt |
2026 | Kehitämme ilmastovaikutusten arviointia omissa prosesseissamme ja tarjoamme asiantuntemusta sidosryhmille. Ratkaisumme perustuvat tutkittuun tietoon. Kasvihuonekaasupäästöjen kehittyminen alueella arviolta 1510 kt |
2027 | Pidämme yllä keskustelua ilmastotyön tarpeellisuudesta alueella, kannustamme ja näytämme esimerkkiä omassa toiminnassamme. Kasvihuonekaasupäästöjen kehittyminen alueella arviolta 1420 kt |
ELY-keskukset vauhdittavat kiertotaloutta alueella | |
2024 | Kiertotalous ja sen uudet liiketoimintamallit ovat keskeisen osa EAKR- ohjelman painopisteissä rahastokaudella 2021–2027. EAKR- ohjelman toimintalinja 2 painot- tuu kiertotalouden ja energiatehokkuuden edistämiseen ja rahoitushakujen paino- tuksilla ohjataan yrityksiä uusien ratkaisujen kehittämiseen. Huomioimme vaikutusmahdollisuudet yhdyskuntajätteen kierrätyksen edistämi- sessä mm. ympäristölupahakemuksista ja kuntien jätehuoltomääräyksistä annetta- vissa lausunnoissa ja kannustamme yrityksiä kierrätettävien jakeiden erotteluun sekä tuotteiden uudelleenkäyttöön. Niitä kuntia, joiden jätehuoltomääräysten erillis- keräysvaatimukset eivät ole lainsäädännön mukaisia, kehotetaan saattamaan ne lainsäädännön edellyttämälle tasolle. Selvitetään, onko Keski-Suomen jätehuolto- viranomaisten päätökset pysyä kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuk- sessa tarkasteltu jätelain edellyttämällä tavalla. |
2025 | Maaseuturahoituksella on mahdollista rahoittaa yhteistyöhankkeita luonnonvarojen kestävän hoidon edistämiseksi. Rahoitettavia hankkeita haetaan sekä alueellisesti että ylialueellisesti mm. Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelman teemoista. Ympäristölupiin liittyvissä valvonnoissa huomiota kiinnitetään yhdyskuntajätteen la- jitteluun. Jatkamme valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa ja osallis- tumme uuden jätelain mukaisen alueellisen yhteistyöryhmän toimintaan. |
2026 | Yhdyskuntajätteen kierrätyksen edistämistä jatketaan xxxxxx ohjaamalla. Jätelain mukaisia toimeenpanotehtäviä jatketaan lainsäädännön edellyttämällä tavalla. |
2027 | Yhdyskuntajätteen kierrätyksen edistämistä jatketaan xxxxxx ohjaamalla. Jätelain mukaisia toimeenpanotehtäviä jatketaan lainsäädännön edellyttämällä tavalla. |
Luonnon monimuotoisuutta vaalitaan ja vahvistetaan | |
2024 | Luontotyyppien ja lajisuojelun edistäminen: Kunnostusta ja jatkuvan hoidon toimenpiteitä kuudella lintuvesikohteella. Perinnebiotooppien aitaaminen laitumiksi: 5 kohdetta ja 15 ha. Pienten kohteiden jatkuva hoito: 5–10 kohdetta ja 3 ha. Metsäisten elinympäristöjen hoitotoimia toteutetaan 5–10 kohteessa. Pienvesihankkeessa 2 purokilometrin kunnostaminen, 2–5 nousuesteen poistami- nen ja 2–5 lähteen ennallistaminen. Lettosoiden ennallistamisen ja hoidon käytännön toteutuksia 1 isolla ja 2–3 pie- nemmällä lettokohteella. Uhanalaisten lajien esiintymien hoitaminen 10–20 kohteessa. Erityisesti suojeltavien lajien rajauspäätöksiä valmistellaan 1–2 kpl. Luonnonsuoje- lualueiden toteutus: 700 ha |
2025 | Luontotyyppien ja lajisuojelun edistäminen: Säilytetään toiminnan volyymi vähin- tään 2024 tasolla. Huomioidaan vuosittaisissa kohdemäärissä Helmi-ohjelman ta- voitteiden mahdollinen alueellinen jyvittäminen. Luonnonsuojelualueiden toteutus 700 ha |
2026 | Luontotyyppien ja lajisuojelun edistäminen: Säilytetään toiminnan volyymi vähin- tään 2024 tasolla. Huomioidaan vuosittaisissa kohdemäärissä Helmi-ohjelman ta- voitteiden mahdollinen alueellinen jyvittäminen. Luonnonsuojelualueiden toteutus 1 000 ha |
2027 | Luontotyyppien ja lajisuojelun edistäminen: Säilytetään toiminnan volyymi vähin- tään 2024 tasolla. Huomioidaan vuosittaisissa kohdemäärissä Helmi-ohjelman ta- voitteiden mahdollinen alueellinen jyvittäminen. Luonnonsuojelualueiden toteutus 1 000 ha |
Ilmastotyö: Omantuotannon hankkeena toteutettava JTF-rahoitteinen suunnittelu- ja esiselvityshanke NEVALA käynnistyy loppuvuonna 2023. Hanke toteutetaan yhteistyöhankkeena Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Varsinais- Suomen (Satakunta) ELY-keskusten välillä. Hankkeessa kartoitetaan erityisesti ennallistamiseen soveltuvia tur- vetuotannosta poistuneita tai lähiaikoina poistuvia tuotantoalueita.
Haitallisten päästöjen väheneminen ja ilmastoriskien hallinta
Vesienhoidon ja merenhoidon toimenpiteet ovat toteutuneet | |
2024 | Toteutusaste 30–50 % Painopisteenä on maa- ja metsätalouden hajakuormituksen vähentäminen valuma- aluetasoisilla kunnostushankkeilla sekä vesistöjen kunnostukset. Toimenpiteitä edistetään vuosittain 10–15 tilaltaan heikentyneessä vesistössä. Pistekuormituk- sen toimenpiteet etenevät. Asiantuntijaverkostoja vahvistetaan yhteisin koulutuksin ja teematilaisuuksin, tavoitteena 10 kpl/v. Suunnittelu pyritään edistämään tasolle 30–50 %. Jatketaan pohjavesien tilan seu- rantaa ja edistetään pohjavesien suojelusuunnitelmien laatimista yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Pyritään ELY-keskuksen sisäisen yhteistyön keinoin vähentä- mään tiesuolauksen vaikutuksia pohjavesiin. |
2025 | Toteutusaste 30–50 % Kunnostusten osalta aktiivinen viestintä ja hanketoimijoiden neuvonta sekä tukemi- nen jatkuu. Alueelliset kunnostusesimerkit edesauttavat toteutukseen pääsemistä koko maakunnassa. Yhdyskuntien jätevesien käsittelyn toimenpiteitä edistetään vesienhoidon ja ympä- ristölupavalvonnan yhteistyötä tiivistämällä. Pinta- ja pohjavesien paineiden arviointi ja tilan luokittelu valmistuvat toimenpitei- den suunnittelun pohjaksi 4. vesienhoitokaudelle. |
2026 | Toteutusaste 50–70 % Kunnostusten osalta tarkennetaan ja suunnitellaan eteenpäin hankkeita. Ilman ve- silain mukaista lupaa toteutettavat hankkeet etenevät toteutukseen, ja laajemmat hankkeet jatkavat luvitukseen tai tarkentavaan suunnitteluun. |
Vesienhoidon suunnitelmaluonnokset ja toimenpideohjelmaluonnokset valmistuvat kuulemista varten. | |
2027 | Toteutusaste 90–100 % Yhdyskuntien jätevesien käsittelyn toimenpiteistä toteutuu 70–90 %. Osa toteutuu vasta 4. vesienhoitokaudella. Haja- ja loma-asutuksesta aiheutuvan hajakuormituksen vähentämiseksi tulisi kiin- teistökohtaista jätevedenkäsittelyä tehostaa. Jollei toimenpiteiden edistämiseen osoiteta resursseja kuntiin, on toteutusaste todennäköisesti <10 % vuonna 2027. Vesienhoidon suunnitelmat ja toimenpideohjelmat valmistuvat valtioneuvoston kä- sittelyä varten. |
Pilaantuneista maa-alueista johtuvat riskit vähenevät (tehtävä hoidetaan keskitetysti Pirkanmaan ELY- keskuksesta) | |
2024 | Mittarit: Pilaantuneiden alueiden selvityskohteet (järjestäminen/avustukset) Pilaan- tuneiden alueiden puhdistuskohteet (järjestäminen/avustukset) Vuosittain tulee selvittää 50 kohteen pilaantuneisuus ja puhdistaa 10 kohdetta. |
2025 | Mittarit: Pilaantuneiden alueiden selvityskohteet (järjestäminen/avustukset) Pilaan- tuneiden alueiden puhdistuskohteet (järjestäminen/avustukset) Vuosittain tulee selvittää 50 kohteen pilaantuneisuus ja puhdistaa 10 kohdetta. |
2026 | Mittarit: Pilaantuneiden alueiden selvityskohteet (järjestäminen/avustukset) Pilaan- tuneiden alueiden puhdistuskohteet (järjestäminen/avustukset) Vuosittain tulee selvittää 50 kohteen pilaantuneisuus ja puhdistaa 10 kohdetta. |
2027 | Mittarit: Pilaantuneiden alueiden selvityskohteet (järjestäminen/avustukset) Pilaan- tuneiden alueiden puhdistuskohteet (järjestäminen/avustukset) Vuosittain tulee selvittää 50 kohteen pilaantuneisuus ja puhdistaa 10 kohdetta. |
Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä
Ihmisten hyvinvointia, luontosuhdetta sekä sujuvaa ja turvallista arkea tukeva rakennettu ym- päristö
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet toteutuvat ja yhdyskuntarakenne on kestävää | |
2024 | Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista ohjataan kuntien maan- käytön suunnittelun edistämis- ja ohjaustehtävissä, mm. kaavalausunnoilla ja kaa- vaneuvotteluissa. 20/ha/asukas YKR-ruuduilla asuvien asukkaiden osuus ELY-keskusalueella kas- vaa: 0,1 % |
2025 | Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista valvotaan maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyllä tavalla käyttämällä mm. viimesijaisena keinona ELY- keskukselle säädettyä muutoksenhakuoikeutta valtakunnallisten arvojen säilyttä- miseksi. 20/ha/asukas YKR-ruuduilla asuvien asukkaiden osuus ELY-keskusalueella kas- vaa: 0,1 %. |
2026 | 20/ha/asukas YKR-ruuduilla asuvien asukkaiden osuus ELY-keskusalueella kas- vaa: 0,1 %. |
2027 | 20/ha/asukas YKR-ruuduilla asuvien asukkaiden osuus ELY-keskusalueella kas- vaa: 0,1 % |
Kaavoitus edistää ilmastokestävyyttä ja puhdasta siirtymää | |
2024 | Pidämme yllä vuoropuhelua ja kannustamme kuntia kohti ilmastoviisasta kaavoi- tusta. Tuulivoimayleiskaavoja vireillä noin 20, lainvoimaisia tuulivoimakaavoja 10. |
2025 | Tarjoamme neuvontaa ja opastusta alueella kaavojen keskeisistä ilmastovaikutuk- sista ja kiertotalouden mahdollisuuksista kaavoissa. Tuulivoimayleiskaavoja vireillä noin 20, lainvoimaisia tuulivoimakaavoja 12. |
2026 | Edistämme ilmastovaikutusten arviointiin liittyvien laskentatyökalujen käyttöönottoa kunnissa. Tuulivoimayleiskaavoja vireillä noin 20, lainvoimaisia tuulivoimakaavoja 14. |
2027 | Kaavalausunnoissa ilmastovaikutusten arviointiin kiinnitetään huomiota ja ohjataan vähäpäästöisempiin ratkaisuihin. Tuulivoimayleiskaavoja vireillä noin 20, lainvoimaisia tuulivoimakaavoja 15. |
Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä
Edistämme varautumista ja kokonaisturvallisuutta
Vahva poikkihallinnollinen varautuminen ja kokonaisturvallisuuden yhteistoiminta
Turvaamme kriittisten toimintojen jatkuvuuden vastuualueilla normaaliolojen vakavissa häiriötilan- teissa ja poikkeusoloissa huoltovarmuus huomioiden | |
2024 | Varautumisen mahdollistavat ELY-keskusten kriittiset toiminnot ja niihin kohdistu- vat uhkat on ennakoivasti tunnistettu. Kriittisten toimintojen resursoinnista kaikissa olosuhteissa on huolehdittu ja toimintojen häiriösietoisuutta on vahvistettu syste- maattisella alueellisella harjoitustoiminnalla. Eri vastuualueiden kriittiset tarpeet on tunnistettu myös samalla alueella vaikuttavien muiden ELY-keskusten välillä. |
2025 | Toimintakyvyn varmistamisen ja jatkuvuuden hallinnan prosessit, ml. poikkisekto- raalinen yhteistyö, on päivitetty toimiviksi myös aluehallintouudistuksen jälkeisessä ajassa. Eri vastuualueiden toiminnot on yhteen sovitettu. |
2026 | Valmiuslain uudistamisen yhteydessä arvioidaan vaikutukset ELY-keskusten (/elin- voimakeskusten) toimintoihin ja sitä kautta virastojen valmiussuunnitelmiin ja poik- keusoloissa tapahtuvan toiminnan osalta. |
2027 | Yhteinen alueellinen sekä kansallinen valmiusharjoittelu, jossa toteutetaan käytän- nössä eri vastuualueiden kriittisen infrastruktuurin, palveluiden ja toimintojen tur- vaamista samassa harjoituksessa yhdessä yhteistyökumppanien ja sidosryhmien kanssa. |
Turvaamme hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta
Valvonta on vaikuttavaa ja oikea-aikaista
Normaaliolojen turvallisuutta on kehitetty ja seurattu aktiivisesti | |
2024 | Ruokaturva: ELY-keskus toteuttaa maatalouden valvontasuunnitelmat ja elintarvi- keturvallisuuden valvontasuunnitelmat täysimääräisesti (100 %:n valvontojen kat- tavuus). Säädösten vaatimukset täyttävien elintarvikeketjun toimijoiden osuus on vähintään 90 %. Ympäristövalvonnan valvontasuunnitelmiin sisältyvän YSL:n mukaisen valvontaoh- jelman toteutuminen: 100 % Liikenne: henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrä enintään 100 kpl |
2025 | Ruokaturva: ELY-keskus toteuttaa maatalouden valvontasuunnitelmat ja elintarvi- keturvallisuuden valvontasuunnitelmat täysimääräisesti (100 %:n valvontojen kat- tavuus). Säädösten vaatimukset täyttävien elintarvikeketjun toimijoiden osuus on vähintään 90 %. Ympäristövalvonnan valvontasuunnitelmiin sisältyvän YSL:n mukaisen valvontaoh- jelman toteutuminen: 100 % Liikenne: henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrä enintään 97 kpl |
2026 | Ruokaturva: ELY-keskus toteuttaa maatalouden valvontasuunnitelmat ja elintarvi- keturvallisuuden valvontasuunnitelmat täysimääräisesti (100 %:n valvontojen kat- tavuus). Säädösten vaatimukset täyttävien elintarvikeketjun toimijoiden osuus on vähintään 90 %. Ympäristövalvonnan valvontasuunnitelmiin sisältyvän YSL:n mukaisen valvontaoh- jelman toteutuminen: 100 % Liikenne: henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrä enintään 95 kpl |
2027 | Ruokaturva: ELY-keskus toteuttaa maatalouden valvontasuunnitelmat ja elintarvi- keturvallisuuden valvontasuunnitelmat täysimääräisesti (100 %:n valvontojen |
kattavuus). Säädösten vaatimukset täyttävien elintarvikeketjun toimijoiden osuus on vähintään 90 %. Ympäristövalvonnan valvontasuunnitelmiin sisältyvän YSL:n mukaisen valvontaoh- jelman toteutuminen: 100 % Liikenne: henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrä enintään 92 kpl |
Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä
Maahanmuuttaneiden kotoutuminen ja työllistyminen nopeutuvat ja tehostuvat
Kotoutuminen ja työllistyminen tapahtuvat nopeasti ja maahanmuuttajien omaa vastuuta lisäävästi | |
2024 | ELY-keskus varmistaa osaltaan, että alue- ja paikallistasolla TE24-uudistuksen ja kotoutumislain kokonaisuudistuksen toimeenpanossa vahvistetaan maahanmuut- tajien työllisyyttä ja omaa vastuuta kotoutumisestaan. Tilapäistä suojelua saavien työllistyminen ja kuntiin siirtyminen nopeutuu ja tehos- tuu. ELY-keskusten on TE-toimistojen tulosohjauksessa huomioitava, että maahan- muuttajien oma vastuu kototutumisestaan vahvistuu, työllisyys lisääntyy sekä tuki- riippuvuus vähenee. Erityisenä kohderyhmänä ovat kv. suojelua saavat ja maa- hanmuuttajanaiset. ELY-keskus seuraa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alueellaan, keskei- senä kohderyhmänä ulkomaalaistaustaiset naiset. |
2025 | ELY-keskus varmistaa osaltaan, että alue- ja paikallistasolla työllisyyspalvelu-uu- distuksen ja kotoutumislain kokonaisuudistuksen toimeenpanossa vahvistetaan maahanmuuttajien työllisyyttä ja omaa vastuuta kotoutumisestaan. Tilapäistä suojelua saavien työllistyminen ja kuntiin siirtyminen nopeutuu ja tehos- tuu. ELY-keskus seuraa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alueellaan, keskei- senä kohderyhmänä ulkomaalaistaustaiset naiset. ELY-keskus varmistaa osaltaan, että maahanmuuttajaäitien työllisyys ja kielitaito paranevat. ELY-keskus tekee yhteistyötä KEHA-keskuksen kanssa maahanmuuton ja kotou- tumisen alueellisen seurannan kehittämiseksi. |
2026 | ELY-keskus varmistaa osaltaan, että alue- ja paikallistasolla vahvistetaan maahan- muuttajien työllisyyttä ja omaa vastuuta kotoutumisestaan. Tilapäistä suojelua saavien työllistyminen ja kuntiin siirtyminen nopeutuu ja tehos- tuu. ELY-keskus seuraa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alueellaan, keskei- senä kohderyhmänä ulkomaalaistaustaiset naiset. ELY-keskus varmistaa osaltaan, että maahanmuuttajaäitien työllisyys ja kielitaito paranevat. ELY-keskus tekee yhteistyötä KEHA-keskuksen kanssa maahanmuuton ja kotou- tumisen alueellisen seurannan kehittämiseksi. |
2027 | ELY-keskus varmistaa osaltaan, että alue- ja paikallistasolla vahvistetaan maahan- muuttajien työllisyyttä ja omaa vastuuta kotoutumisestaan. Tilapäistä suojelua saavien työllistyminen ja kuntiin siirtyminen nopeutuu ja tehos- tuu. ELY-keskus seuraa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alueellaan, keskei- senä kohderyhmänä ulkomaalaistaustaiset naiset. ELY-keskus varmistaa osaltaan, että maahanmuuttajaäitien työllisyys ja kielitaito paranevat. ELY-keskus tekee yhteistyötä KEHA-keskuksen kanssa maahanmuuton ja kotou- tumisen alueellisen seurannan kehittämiseksi. |
Alueelliseen yhteistyöhön, kansainvälistä suojelua saavien vastaanottoon ja rinnakkaisyhteiskuntien torjumiseen sekä hyvien väestösuhteiden edistämiseen panostetaan | |
2024 | ELY-keskus vahvistaa tietoisuutta kotoutumisjärjestelmän kannustavuuden ja vel- voittavuuden lisäämisestä. Osana alueellista yhteistyötä, ELY-keskus tukee kuntia ja hyvinvointialueita rinnak- kaisyhteiskuntien syntymisen torjumisessa ja hyvien väestösuhteiden edistämi- sessä. |
2025 | ELY-keskus vahvistaa tietoisuutta kotoutumisjärjestelmän kannustavuuden ja vel- voittavuuden lisäämisestä. Osana alueellista yhteistyötä, ELY-keskus tukee kuntia ja hyvinvointialueita rinnak- kaisyhteiskuntien syntymisen torjumisessa ja hyvien väestösuhteiden edistämi- sessä. |
2026 | ELY-keskus vahvistaa tietoisuutta kotoutumisjärjestelmän kannustavuuden ja vel- voittavuuden lisäämisestä. Osana alueellista yhteistyötä, ELY-keskus tukee kuntia ja hyvinvointialueita rinnak- kaisyhteiskuntien syntymisen torjumisessa ja hyvien väestösuhteiden edistämi- sessä. |
2027 | ELY-keskus vahvistaa tietoisuutta kotoutumisjärjestelmän kannustavuuden ja vel- voittavuuden lisäämisestä. Osana alueellista yhteistyötä, ELY-keskus tukee kuntia ja hyvinvointialueita rinnak- kaisyhteiskuntien syntymisen torjumisessa ja hyvien väestösuhteiden edistämi- sessä. |
Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä
Tulosohjauksessa huomioitavat valtionhallinnon yhteiset teemat
Digitalisaation edistäminen/Turvalliset, luotettavat ja yhteen toimivat digitaaliset palvelumme ovat asiakaslähtöisiä ja sujuvoittavat prosesseja
Toimintaprosesseja sujuvoitetaan digitalisaation keinoin. | |
2024 | Keski-Suomen ELY-keskus osallistuu aktiivisesti asiakkaidemme käyttämien digi- taalisten palveluiden kehittämiseen siten, että ne ovat turvallisia, luotettavia, yh- teen toimivia, asiakaslähtöisiä ja prosesseja sujuvoittavia. Keski-Suomen ELY- keskus asettaa asiantuntijoita (oto) tähän kehitystyöhön. ELY-keskukset, yhdessä KEHA-keskuksen kanssa tekevät ehdotuksia myös niiden järjestelmien kehittä- miseksi, jotka palvelevat ELY-keskuksen asiakkaita, vaikka nämä järjestelmät eivät olisikaan KEHA-keskuksen ylläpitämiä. Tavoitteiden saavuttamista mitataan asiakastyytyväisyyden, sidosryhmätyytyväi- syyden ja henkilöstötyytyväisyyden avulla. |
2025 | Keski-Suomen ELY-keskus osallistuu aktiivisesti asiakkaidemme käyttämien digi- taalisten palveluiden kehittämiseen siten, että ne ovat turvallisia, luotettavia, yh- teen toimivia, asiakaslähtöisiä ja prosesseja sujuvoittavia. Keski-Suomen ELY- keskus asettaa asiantuntijoita (oto) tähän kehitystyöhön. ELY-keskukset, yhdessä KEHA-keskuksen kanssa tekevät ehdotuksia myös niiden järjestelmien kehittä- miseksi, jotka palvelevat ELY-keskuksen asiakkaita, vaikka nämä järjestelmät eivät olisikaan KEHA-keskuksen ylläpitämiä. Tavoitteiden saavuttamista mitataan asiakastyytyväisyyden, sidosryhmätyytyväi- syyden ja henkilöstötyytyväisyyden avulla. |
2026 | Keski-Suomen ELY-keskus osallistuu aktiivisesti asiakkaidemme käyttämien digi- taalisten palveluiden kehittämiseen siten, että ne ovat turvallisia, luotettavia, yh- teen toimivia, asiakaslähtöisiä ja prosesseja sujuvoittavia. Keski-Suomen ELY- keskus asettaa asiantuntijoita (oto) tähän kehitystyöhön. ELY-keskukset, yhdessä KEHA-keskuksen kanssa tekevät ehdotuksia myös niiden järjestelmien kehittä- miseksi, jotka palvelevat ELY-keskuksen asiakkaita, vaikka nämä järjestelmät eivät olisikaan KEHA-keskuksen ylläpitämiä. Tavoitteiden saavuttamista mitataan asiakastyytyväisyyden, sidosryhmätyytyväi- syyden ja henkilöstötyytyväisyyden avulla. |
2027 | Keski-Suomen ELY-keskus osallistuu aktiivisesti asiakkaidemme käyttämien digi- taalisten palveluiden kehittämiseen siten, että ne ovat turvallisia, luotettavia, yh- teen toimivia, asiakaslähtöisiä ja prosesseja sujuvoittavia. Keski-Suomen ELY- keskus asettaa asiantuntijoita (oto) tähän kehitystyöhön. ELY-keskukset, yhdessä KEHA-keskuksen kanssa tekevät ehdotuksia myös niiden järjestelmien kehittä- miseksi, jotka palvelevat ELY-keskuksen asiakkaita, vaikka nämä järjestelmät eivät olisikaan KEHA-keskuksen ylläpitämiä. |
Tavoitteiden saavuttamista mitataan asiakastyytyväisyyden, sidosryhmätyytyväi- syyden ja henkilöstötyytyväisyyden avulla. |
Tietojohtamisen kehittäminen
Tiedolla johtamisen osa-alue: kattava ja laadukas tiedonhallinta | ||
2024 | ELY-keskusten tietotarpeiden kokonaiskartoitukset/-tarkastelut huomioiden mm. vuonna 2025 voimaan tulevat muutokset (esim. TE-palvelu-uudistus) sekä muut tietotarpeet. Tietotarvekartoitusprosessin rakentaminen yhteistyössä KEHA-keskuksen ja oh- jaavien tahojen kanssa. | |
2025 | Uusien tehtävien mukaisten tietotarpeiden määrittely huomioiden vuonna 2026 voimaan tulevat muutokset (elinvoimakeskukset). | |
2026 | Tiedonhallinnan prosessien (tiedon hankinta, jalostaminen, tallentaminen ja jaka- minen), yhteistyön ja työnjaon kehittäminen. Tietoalustojen (mm. Mylly) tehok- kaampi hyödyntäminen. | |
2027 | Tiedonhallinnan prosessien (tiedon hankinta, jalostaminen, tallentaminen ja jaka- minen), yhteistyön ja työnjaon kehittäminen. Tietoalustojen (mm. Mylly) tehok- kaampi hyödyntäminen. | |
Tiedolla johtamisen osa-alue: systemaattinen tiedolla johtaminen | ||
2024 | Tiedon hyödyntämisen nykytilan arviointi. Asiakastiedon parempi hyödyntäminen ja yhteisen tilannekuvan rakentaminen (ml. dialogikäytänteiden rakentaminen) toiminnan suunnittelussa ja päätöksente- ossa. | |
2025 | Tiedon hyödyntämisen prosessin ja roolitusten rakentaminen sekä pilotointi. | |
2026 | Tiedon hyödyntämisen prosessin kehittäminen tarvittavilta osin. | |
2027 | Tiedon hyödyntämisen tilan arviointi ja tiedon hyödyntämisen prosessin kehittä- minen tarvittavilta osin. | |
Tiedolla johtamisen osa-alue: Henkilöstön osaamisen ja kyvykkyyden kehittäminen | ||
2024 | Uusien tiedon jakamista ja osaamisen kehittämistä tukevien käytänteiden kehit- täminen (mm. koulutuksissa saadun uuden tiedon jakaminen ja jalkauttaminen, e-oppivan hyödyntäminen). Tiedonlukutaidon kehittäminen. | |
2025 | Uusien tiedon jakamista ja osaamisen kehittämistä tukevien käytänteiden kehit- täminen (mm. koulutuksissa saadun uuden tiedon jakaminen ja jalkauttaminen, e-oppivan hyödyntäminen) Tiedonlukutaidon kehittäminen. | |
2026 | Strateginen henkilöstön kehittämissuunnitelman 1. vaihe: kyvykkyyskehikon ra- kentaminen ja osaamisen nykytilan kartoitus. | |
2027 | Strateginen henkilöstön kehittämissuunnitelma 2. vaihe: kehittämis- ja toteutus- suunnitelmien laadinta. | |
Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä
Yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistäminen
Toiminnallisen yhdenvertaisuussuunnittelun laatua on kehitetty | |
2024 | Tavoitetaso: 2 Päivitetään viraston oma tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Suunnitellaan ja toteutetaan käytännön toimia. |
2025 | Tavoitetaso: 2 Lisätään avoimuutta ja kykyä tunnistaa ja arvioida yhdenmukaisen kohtelun tun- nusmerkkejä ja toteutumista. Seurataan suunnitelman toteutumista ja viestitään sen eteen tehdystä työstä. |
2026 | Tavoitetaso: 2 Päivitetään viraston oma tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Viestitään yh- denvertaisuuden toteutumisesta ja sen eteen tehdystä työstä. |
2027 | Tavoitetaso: 3 Tuetaan monimuotoisuusjohtamisen osaamista. Seurataan suunnitelman toteutu- mista. |
Tietoisuutta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi on lisätty | |
2024 | Tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskoulutuksen järjestäminen viraston johdolle |
Xxxxx on esillä paitsi työnantajan esittelemänä, myös työyhteisön sisäisen kehittämisen toimissa, laadun ja toiminnan kehittämisryhmän työskentelyssä. Ryhmän toimenpiteitä muun muassa strategioiden ja tulossopimuk- sen tavoitteista sekä yhteisöllisyyden ja yhteistyön kehittämisestä ja työsuojelusta suunnitellaan ja seurataan dynaamisesti päivittyvässä laadun- ja toiminnan kehittämissalkussa.
Toiminnallisen tehokkuuden sekä tuotosten ja laadunhallinnan tavoitteet
Toteuma 2022 | Arvio/Tot 2023 | Tavoite n (2024) | Alustava tavoite 2025 | Alustava tavoite 2026 | Alustava tavoite 2027 | ||
Asiakaspalvelu-tyytyväi- syys | 4,3 | >4,0 | > 4,2 | > 4,2 | > 4,2 | > 4,2 | TAE |
ELY-keskusten sidos- ryhmien kokonaistyyty- väisyys | - | 3,76 | - | >4,0 | - | >4,0 | TAE |
Ihmisten yhdenvertai- suus toteutuu työyhtei- sössäni (VM Baro) | 4,15 | 4,12 | 4,15 | 4,18 | 4,20 | 4,20 | |
Ihmisten yhdenvertai- suus toteutuu työyhtei- sössäni eri ikäisten koh- dalla (VM Baro) | 4,14 | 4,16 | 4,18 | 4,20 | 4,20 | 4,20 | |
Ihmisten yhdenvertai- suus toteutuu työyhtei- sössäni eri vähemmistö- ryhmien kohdalla (VM Baro) | 4,19 | 4,17 | 4,19 | 4,20 | 4,20 | 4,20 |
Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä
Taulukkoon on viety valmiiksi henkilöstövoimavarojen edistämisen tavoitteet, joita seurataan VM Ba- ron tulosten kautta. Lisäksi seurataan viraston henkilötyövuosimäärän kehittymistä.
Henkilöstövoimavarojen edistämisen tavoitteet
Toteuma 2022 | Toteuma 2023 | Tavoite 2024 | Alustava tavoite 2025 | Alustava tavoite 2026 | Alustava tavoite 2027 | ||
Henkilöstön kokonais- työtyytyväisyys paranee (VM Baro) | 3,73 | 3,73 | > 3,7 | > 3,7 | > 3,7 | > 3,7 | |
Työhyvinvointi paranee (VM Baro) | 8,02 | 7,95 | 8,0 | 8,0 | 8,0 | 8,0 | |
Johtaminen paranee (VM Baron johtamisin- deksi) | 3,35 | 3,36 | 3,4 | 3,45 | 3,5 | 3,6 |
Kirjoita tähän tarvittaessa taustoittavaa tai merkitystä avaavaa tekstiä
5 Voimassaolo, seuranta ja allekirjoitukset
Tulossopimuksessa tulostavoitteet asetetaan lähtökohtaisesti koko sopimuskaudeksi. Tarvittaessa asetettuja tulostavoitteita voidaan kuitenkin päivittää ja muuttaa sopimuspäivitysten yhteydessä. Tulostavoitteiden saavut- tamista kuvaavat vuosittaiset tavoitetasot asetetaan sitovasti seuraavalle vuodelle ja kolmen seuraavan vuoden tavoitetasot asetetaan alustavina. Tulossopimusta päivitetään rullaavasti vuosittain. Johtuen vuoden 2025 alusta voimaan tulevasta TE24 –lakiuudistuksesta, osa tulostavoitteista voidaan asettaa ainoastaan vuodelle 2024. Syksyllä 2024 tullaan tekemään tulostavoitteiden uudelleen tarkastelu niiden osa-alueiden osalta, joihin em. uudistus olennaisesti vaikuttaa.
Raportointi tulostavoitteiden toteumista tehdään vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tulostavoitteiden koko vuo- den toteumista raportoidaan tilinpäätöksessä ja siihen sisältyvässä toimintakertomuksessa. Tilinpäätöstietojen osalta tiedot toimitetaan ministeriölle viimeistään viikon kuluttua tilinpäätöksen hyväksymisestä ja puolivuotistie- tojen osalta 31.8. mennessä. Tulossopimuksen toteutumista arvioidaan ministeriön antamassa tilinpäätöskan- nanotossa toimintavuotta seuraavan vuoden kesäkuussa.
Tulossopimus ja tilinpäätöstiedot julkaistaan Valtiokonttorin määräyksen mukaisesti.
Tavoitteiden toteutumisen arviointia varten tulossopimuksen mittareille on määritelty yksi läpi koko tulossopi- muksen sovellettava arviointiasteikko. ELY-keskusten ja KEHA-keskuksen osalta sovelletaan kolmiportaista as- teikkoa eli ”liikennevalomallia”. Liikennevalomallissa tavoitteiden toteutumista arvioidaan seuraavasti: VIHREÄ
(3) = tavoite on saavutettu tai ylitetty, KELTAINEN (2) = tavoite on saavutettu osittain tai siitä ollaan jääty jonkin verran, PUNAINEN (1) = tavoitteesta on jääty paljon tai se ei ole toteutunut lainkaan. Sanallisessa tulosrapor- toinnissa keskitytään tulossopimuksen tulostavoitteiden poikkeama- ja riskiraportointiin. Erityisesti tavoitteista jäämisestä ja sen syistä tulee raportoida.
Toimialaohjaus täydentää tulosohjausta tarvittaessa ja hallinnonalat ohjeistavat toimialaohjauksen menettelyistä erikseen.
Allekirjoitukset toteutetaan sähköisesti.
30.1.2024
Työ- ja elinkeinoministeriö Xxxxx Xxxxxxxx, ylijohtaja
Maa- ja metsätalousministeriö Xxxxx Xxxx-Xxxxxx, kansliapäällikkö Xxxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx, ylijohtaja pääjohtajan sijainen
Opetus- ja kulttuuriministeriö Xxxxx Xxxxxxxxxx, kansliapäällikkö
Ympäristöministeriö Xxxxxx Xxxxxx, kansliapäällikkö
Väylävirasto Xxxx Xxxxxxx, pääjohtaja
Väylävirasto Xxxxx Xxxxxx, toimialajohtaja
Keski-Suomen ELY-keskus Xxxxx Xxxxxxxx, ylijohtaja
Keski-Suomen ELY-keskus Xxxx Xxxxxxxx, johtaja
Keski-Suomen ELY-keskus Xxxxxx Xxxxxxxx, johtaja
Liitteet
Liitteisiin sisällytetään ohjauksen näkökulmasta olennainen, varsinaista sopimusta täydentävä materiaali. Liit- teistä tehdään erillinen pdf- dokumentti.
Tulossopimuksen liitteisiin sisällytetään seuraavat:
1. Seurantamittarit, jotka täydentävät luvun 3 tulostavoitteita eli niillä seurataan viraston toimintaa ns. perusteke- mistä. Mikäli näissä tapahtuu laskua, nostetaan asia tarvittaessa tulostavoitteeksi.
2. Kuvaus riskienhallintajärjestelmästä
3. ELY-keskusten toimintamenomäärärahajako
4. ELY-keskuskohtaiset erikoistumistehtävät