Luottotieto- ja perintäalan työehtosopimus

Palkkoja korotetaan 1.6.2022 lukien yrityskohtaisella erällä, jonka suuruus on 0,4 prosenttia laskettuna työehtosopimuksen piiriin kuuluvien toimihenkilöiden huhtikuun 2022 siitä palkkasummasta, jota korotetaan työehtosopimuksen mu- kaisella yleiskorotuksella. Yhtiökohtaisen erän toteuttamisesta sovitaan paikal- lisesti 15.5.2022 mennessä luottamusmiehen tai tämä puuttuessa henkilöstön kanssa. Mikäli paikallisissa neuvotteluissa ei päästä sopimukseen, työnantaja toteuttaa erän korottamalla toimihenkilön henkilökohtaista palkkaa.

Yrityskohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkanmuodostuksen oikeuden- mukaisuutta ja kannustavuutta, ottaen huomioon työsuorituksen tuloksellisuu- den ja ammattitaidon kehittymisen ja palkkarakenteessa mahdollisesti olevat epäkohdat.

Työnantaja ilmoittaa 30.6.2022 mennessä luottamusmiehelle tai tämän puuttu- essa henkilöstölle yrityskohtaisen erän kokonaiseuromäärän, korotuksen saa- neiden lukumäärän ja keskimääräisen korotuksen euromääräisenä. Edellä mai- nitut tiedot annetaan myös erikseen naisten ja miesten osalta. Tämä edellyttää kuitenkin, että molemmissa ryhmissä on vähintään 6 toimihenkilöä.

Henkilöstön edustajien lisiä korotetaan 1.6.2022 lukien 1,9 prosenttia.

Tehtävä- ja pätevyyslisiä korotetaan 1.6.2022 lukien 1,5 prosenttia. Lisien vä- himmäismäärät ovat 1.6.2022 lukien 90 euroa.

Palkankorotukset vuonna 2023

Vuoden 2023 palkankorotuksista neuvotellaan 30.11.2022 mennessä. Ellei neuvottelutulosta saavuteta, päättyy työehtosopimus 28.2.2023.

3 § Tekstimuutokset

Muutetaan luottamusmiessopimuksen 6 §:n 4. kohdan sana ”lokakuun” sa- naksi ”syyskuun”.

4 § Erinäiset määräykset

Henkilökohtaisena kuukausi- ja tuntipalkkana pidetään toimihenkilön kuukausit- tain maksettavaa rahapalkkaa, joka muodostuu taulukkopalkasta, pätevyysli- sistä ja muista säännöllisesti maksettavista lisistä, jotka eivät riipu työtehtävistä (tehtävälisät) tai olosuhteista (lauantai-, ilta-, yö- ja vuorolisät, varallaolo-, häly- tystyö- ja soittokorvaus).

Tällä sopimuksella ei muuteta yrityksessä olevaa käytäntöä toimihenkilöiden ruokailusta. Työnantaja on kuitenkin velvollinen järjestämään ruokailun.

Puhelinpalvelussa tai muussa laitesidonnaisessa työssä olevien elpymistau- oista neuvotellaan yrityskohtaisesti.

Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää yrityksen ta- vanomaisia toimistovälineitä sekä internet-yhteyksiä (sähköposti).

5 § Työryhmät

1. Perhevapaatyöryhmä

Liitot asettavat työryhmän, joka selvittää 15.6.2022 mennessä perhevapaalain- säädännön uudistuksen vaikutuksia työehtosopimuksen lapsen syntymään liit- tyviin määräyksiin. Ollessaan yksimielinen työryhmä sopii työehtosopimukseen tarvittavat muutokset.

2. Vuosilomatyöryhmä

Työryhmä selvittää sopimuskauden aikana mahdollisuutta siirtyä vuosilomien ansainnassa ja lomien antamisessa viisipäiväiseen vuosilomaviikkoon siten, että uutta järjestelmää voitaisiin soveltaa 1.4.2023 lukien.

3. Tilastotyöryhmä

Sopijapuolten tilastotyöryhmä jatkaa toimintaansa.

4. Etätyöryhmä

Työryhmä selvittää tarpeet ja mahdollisuudet laatia etätyön tekemistä koskeva suositus.

5. Palkkausjärjestelmätyöryhmä

Työryhmän tehtävän on selvittää 30.9.2022 mennessä

a) nykyisten palkkausta koskevien työehtosopimusmääräysten muuttamistar- peet ja mahdollisuudet

b) millä edellytyksillä vaativuusluokittelusta voidaan paikallisesti sopia toisin.

Jatkuvan neuvottelun periaate kirjataan allekirjoituspöytäkirjaan. Helsingissä 25.3.2022

Palvelualojen työnantajat Palta ry Ammattiliitto Pro ry

LUOTTOTIETO- JA PERINTÄALAN TYÖEHTOSOPIMUS 25.3.2022-29.2.2024

1. SOVELTAMISALA ‌

1 § SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA ‌

1. Sopimus sitoo sopijapuolten jäseniä.

2. Sopimusta noudatetaan luottotieto- ja perintäyrityksissä.

3. Sopimus ei koske:

a) yritysjohtajia

b) henkilöstöpäälliköitä

c) siivoojia, talonmiehiä ja muita työntekijöitä

d) kesäapulaisia.

4. Tuntipalkkaisten työehtojen poikkeamat ovat liitteessä 1.

2. TYÖSUHDE ‌

2 § TYÖSOPIMUKSEN TEKEMINEN ‌

1. Työsopimus tehdään työsuhteen alussa kirjallisesti mallin mukaan (liite 2).

2. Työehtosopimusta paremmista ehdoista on sovittava kirjallisesti.

3. Työsuhteen alussa noudatetaan enintään kulloinkin voimassa olevan lain mukaista koeaikaa.

4. Luottamusmies voi toimihenkilön suostumuksella tutustua työsopimukseen.

3 § MÄÄRÄAIKAINEN TYÖSOPIMUS ‌

1. Työsopimus ei ole määräaikainen, ellei siitä nimenomaan ole sovittu.

2. Määräaikaisuuden peruste on mainittava työsopimuksessa.

3. Työnantajan on hyvissä ajoin ilmoitettava määräaikaisen työsuhteen päät- tymispäivä.

4 § OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET ‌

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä.

2. Toimihenkilön on suoritettava työnsä huolellisesti.

3. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

5 § TYÖSUHTEEN PÄÄTTÄMINEN ‌

1. Jos ei työsopimusta päättäessä ole toisin sovittu, noudatetaan tämän pykä- län mukaisia irtisanomisaikoja.

2. Toimihenkilön noudattama irtisanomisaika on:

a) 14 päivää työsuhteen kestettyä enintään 5 vuotta

b) 1 kk työsuhteen kestettyä yli 5 vuotta.

3. Työnantajan noudattama irtisanomisaika on:

a) 14 päivää työsuhteen kestettyä enintään 1 vuoden

b) 1 kk työsuhteen kestettyä yli 1 vuoden, mutta enintään 4 vuotta

c) 2 kk työsuhteen kestettyä yli 4, mutta enintään 8 vuotta

d) 4 kk työsuhteen kestettyä yli 8, mutta enintään 12 vuotta

e) 6 kk työsuhteen kestettyä yli 12 vuotta.

4. Työsuhde on päätettävä kirjallisesti tai muuten todistettavasti.

5. Ennen varoituksen antamista varataan toimihenkilölle oikeus tulla kuulluksi ja käyttää apuna luottamusmiestä.

3. TYÖAIKA ‌

6 § SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA ‌

1. Säännöllinen työaika on arkipäivisin 8 t/vrk siten, että se on 40 t/vko. Työai- kaan sisältyy 30 minuutin ateriatauko.

2. Työviikko alkaa maanantaina.

3. Lauantait, juhannusaatto ja jouluaatto ovat vapaapäiviä. Säännöllistä lauan- taityötä voidaan tehdä liitteen 3 mukaisesti.

4. Työantaja voi määrätä toimihenkilön säännöllisen työaikansa lisäksi työhön liittyvään osaamista ylläpitävään koulutukseen tai muuhun vastaavaan toi- mintaan, enintään 24 tuntia kalenterivuodessa. Tämä aika on säännöllistä työaikaa ja tältä ajalta maksetaan perustuntipalkka. Työaika- ja olosuhdeli- siä ei makseta.

Osaamisen kehittäminen voidaan toteuttaa siten, että säännöllinen työaika pitenee siihen käytettävällä ajalla, kuitenkin enintään kahdella tunnilla päi- vässä. Osaamisen kehittämiseen voidaan käyttää myös kokonaisia päiviä, ei kuitenkaan arkipyhiä, arkipyhäviikon lauantaita taikka sunnuntaipäiviä. Mikäli toiminta sijoitetaan lauantaille, on päivän pituus vähintään 6 tuntia, ellei toimihenkilön kanssa toisin sovita. Työnantaja ilmoittaa hyvissä ajoin koulutuksen järjestämisestä. Toimihenkilö voi tapauskohtaisesti kieltäytyä painavilla perusteilla koulutukseen osallistumisesta.

Luottamusmiehen kanssa voidaan sopia, että osa em. 24 tunnista voidaan ohjata säännöllisen työajan pidentämiseen noudattaen muutoin tämän koh- dan määräyksiä.

Pöytäkirjamerkintä:

vuonna 2020 tässä kohdassa sovittu koulutusmäärä voi olla enin- tään kuusi tuntia.

5. Työaikalain 18 §:n mukainen työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso on enintään 12 kuukautta. Liukuvan työajan seurantajakso on 6 kuukautta. Luottamusmiehen kanssa voidaan sopia, että seurantajakso on enintään 12 kuukautta.

6. Työaikalain 13 §:n mukaisen joustotyöajan tasoittumisjakso on enintään 26 viikkoa. Joustotyöaikaan noudatetaan muutoin työehtosopimuksen mää- räyksiä. Luottamusmiehellä on neljännesvuosittain oikeus pyytää tehtyjen joustotyösopimusten lukumäärä.

7. Työaikalain mukaisen viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakautuu kahdelle seitsemän päivän jaksolle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittuu sen seitsemän päivän jaksolle, jonka viikkolevosta on kyse.

7 § JAKSOTTELU ‌

1. Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan pidentää enintään kahdella tun- nilla.

2. Viikoittaisen säännöllisen työajan on tasoituttava 3 viikossa 40 tuntiin.

3. Pysyvästä jaksottelusta ilmoitetaan kuukausi ja tilapäisestä viikko etukä- teen.

4. Ilmoitus tehdään toimihenkilölle ja luottamusmiehelle.

5. Jaksottelusta laadittavasta työtuntilistasta selviävät työn aloittamis- ja lopet- tamisajat.

8 § TYÖAIKALYHENNYS ‌

1. Toimihenkilön vuotuista työaikaa lyhennetään 16 tuntia ellei hän ole poissa koko vuotta. Uuden työsuhteen alkaessa kesken vuoden 31.5. mennessä toimihenkilön vuotuista työaikaa lyhennetään 16 tuntia. Uuden työsuhteen alkaessa tämän jälkeen toimihenkilön vuotuista työaikaa lyhennetään 8 tun- tia.

Soveltamisohje koskien osa-aikaisia kuukausipalkkaisia työn- tekijöitä ja tuntityöntekijöitä:

Työajan lyhennys tulee antaa kahtena palkallisena vapaapäivänä, jos toimihenkilö sitä pyytää. Säännöllisesti viisi päivää viikossa ja joka päivä saman työtuntimäärän työskentelevä osa-aikainen kuu- kausipalkkainen työntekijä on oikeutettu saamaan vapaapäiviltä säännöllisen kuukausipalkkansa. Muissa tapauksissa, mikäli osa- aikainen kuukausipalkkainen työntekijä haluaa pitää kaksi vapaa- päivää, hänen päiväpalkkansa arvo saadaan suhteuttamalla hänen työsopimuksensa mukainen työaika ja palkka täyteen työaikaan ja palkkaan. Mikäli osa-aikaiselle työntekijälle ei ole määritetty kiin- teää viikkotyöaikaa, saadaan se työaikalyhennyksen toteutta- miseksi laskemalla hänen keskimääräinen viikkotyöaikansa edelli- seltä 6 kuukaudelta.

2. Työajan lyhennys toteutetaan paikallisesti sovittavalla tavalla. Toimihenkilö voi esittää toivomuksensa vapaan ajankohdasta. Vapaa-aika annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana.

3. Ellei vapaa-aikaa ole pidetty kalenterivuoden päätyttyä on toimihenkilöllä oi- keus vastaavaan rahakorvaukseen, joka lasketaan kuten lisätyökorvaus.

9 § YLITYÖ ‌

1. Ylityötä on työehtosopimuksen säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi tehty työ.

2. Ylityötä voidaan toimihenkilön suostumuksella teettää lain sallimissa ra- joissa.

3. Toimihenkilö voi kieltäytyä ylityön tekemisestä asiallisen syyn perusteella.

4. Ylityökorvaus on:

a) arkipäivinä 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta 100 %

b) sunnuntaina 2 ensimmäiseltä tunnilta 150 % ja seuraavilta 200 %

5. Perustuntipalkka on toimihenkilön kuukausipalkka jaettuna luvulla 156.

6. Vuorokauden vaihtuminen ei alenna ylityökorvausperustetta.

7. Ylityökorvauksen vaihtamisesta vastaavaan vapaa-aikaan voidaan sopia.

8. Ylityökorvaus maksetaan ja vapaa annetaan 2 kuukauden kuluessa, ellei toisin sovita.

9. Lauantaityö on ylityötä, ellei 6.3 §:stä muuta johdu.

10 § ILTA- JA YÖLISÄ ‌

1. Säännöllisiltä iltatyötunneilta klo 17.30–23 maksetaan iltalisänä 20 %.

2. Säännöllisiltä yötyötunneilta klo 23–07 maksetaan yölisänä 30 %.

11 § VUOROLISÄ ‌

1. Vuorotyössä vuorot vaihtuvat etukäteen määrätyllä tavalla.

2. Perättäiset vuorot ovat enintään tunnin päällekkäin tai niillä on enintään tun- nin väli.

3. Säännöllisiltä vuorotyötunneilta maksettava:

a) iltavuorolisä on 20 %

b) yövuorolisä on 30 %

12 § VARALLAOLOKORVAUS ‌

1. Varallaolossa on oltava sopimuksen mukaan paikassa, josta voidaan kutsua työhön.

2. Varallaolosta maksetaan 50 % perustuntipalkasta kuitenkin vähintään 2 tun- nin perustuntipalkka.

3. Varallaolon pituus sovitaan etukäteen.

4. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan.

13 § HÄLYTYSKORVAUS ‌

1. Hälytysluonteisesti työhön kutsuttavalle maksetaan hälytyskorvaus.

2. Korvauksen edellytyksenä on, että toimihenkilö on ehtinyt poistua työpai- kalta.

3. Hälytyskorvaus on 4 tunnin peruspalkka.

4. Hälytystyön ollessa ylityötä maksetaan ylityökorvaus.

14 § SOITTOKORVAUS ‌

1. It-toimihenkilölle maksetaan soittokorvaus työajan ulkopuolisesta soitosta.

2. Edellytyksenä on, että asia pystytään hoitamaan puhelimitse.

3. Korvaus on 3 tunnin perustuntipalkka.

4. PALKKAUS ‌

15 § PALKKAUSMUOTO ‌

1. Palkka on kuukausipalkka.

2. Osakuukausipalkka lasketaan jakamalla ja kertomalla kuukausipalkka työ- päivillä.

3. Alle 32 t/vko työskentelevän palkka on tuntipalkka.

16 § VAATIVUUSLUOKITTELU ‌

1. Vaativuusluokka määräytyy päätehtävän perusteella. Päätehtävä on se työ- kokonaisuus, jota tehdään yli puolet työajasta.

2. Työnantaja ilmoittaa vaativuusluokan ja päätehtävän sekä tehtävä- ja päte- vyyslisien perusteet ja suuruuden toimihenkilölle kirjallisesti. Ilmoitus voi- daan tehdä myös kirjallisella toimen- tai työnkuvauksella sekä henkilökoh- taisen pätevyyden arvioinnin palautelomakkeella (liitteenä työnkuvauslo- make).

3. Töitä vaativuusluokkiin sijoitettaessa käytetään apuna liittojen välillä sovittua vaativuusluokittelua (liitteenä).

Kaikki työehtosopimuksen piirissä olevat työt luokitellaan työehtosopimuk- sen mukaisiin vaativuusluokkiin.

Yrityskohtaisesta luokitteluyhteistyöstä sovitaan pääluottamusmiehen kanssa.

Luokitteluyhteistyön tavoitteena on sijoittaa työt vaativuusluokkiin yhteisym- märryksessä yleiskuvausten ja niitä täydentävien työnkuvausten mukaan.

Tehtävälisän ja pätevyyslisän saamisen yleiset perusteet käsitellään yritys- kohtaisessa luokitteluyhteistyössä.

Pätevyyslisä palkitsee henkilökohtaisesta pätevyydestä sekä osaamisesta ja ammatin hallinnasta. Jokaisella on oikeus tietää mitä häneltä odotetaan sekä saada palaute siitä, miten ja millä perusteilla hänen pätevyyttään ja osaamistaan arvioidaan. Esimiehen on arvioinnissa pyrittävä ehdottomaan oikeudenmukaisuuteen ja syrjimättömyyteen.

Työnantaja antaa luottamusmiehille ja pääluottamusmiehelle tiedot työnte- kijöistä ja heidän palkoistaan siten kuin luottotieto- ja perintäalan luottamus- miessopimuksen 6 §:ssä on todettu.

4. Töiden tai sopimuksen muuttumisen aiheuttamista muutoksista vaativuus- luokitteluun neuvotellaan työpaikan luottamusmiehen ja työnantajan välillä. Ellei yksimielisyyttä saavuteta, voi jompikumpi osapuoli saattaa asian liitto- jen ratkaistavaksi.

5. Yrityksen vaativuusluokittelu tarkastetaan vuosittain luottamusmiehen ja työnantajan välillä.

17 § VAATIVUUSLUOKAN MUUTOS ‌

1. Päätehtävän vaativuuden muuttuessa määritellään vaativuusluokka uudes- taan.

2. Palkan nousu toteutetaan päätehtävämuutosta seuraavan kuukauden alusta.

3. Henkilön hakeutuessa alemman vaativuusluokan päätehtävään voidaan vaativuusluokka ja palkkaa alentaa siirtoa seuraavan kuukauden alusta.

4. Muutoin päätehtävän vaativuuden alentuessa voidaan vaativuusluokka ja palkka alentaa tehtävän muutosta seuraavan 4. kuukauden alusta. Asia kä- sitellään luottamusmiehen kanssa.

5. Vaativuusluokan aleneminen pienentää vähimmäispalkan muutoksen ver- ran palkkaa.

18 § VAATIVUUSLUOKAN TILAPÄINEN MUUTOS ‌

1. Päätehtävän vaativuuden tilapäinen aleneminen ei muuta palkkaa ja vaati- vuusluokkaa.

2. Päätehtävän vaativuuden vähintään kuukauden kestävän nousun aikana maksetaan uuden vaativuusluokan mukaista palkkaa.

19 § KOKEMUSVUODET JA VÄHIMMÄISPALKAT ‌

1. Kokemusvuosia laskettaessa otetaan huomioon luottotieto- ja perintäalalla yhteensä palveltu aika.

2. Ennen 1.6.1995 palveltu aika otetaan huomioon entisten säännösten mu- kaan.

3. Vaativuus- ja kokemusluokkien mukaiset vähimmäispalkat ovat liitteessä 4.

19a § LISÄT VAATIVUUS- JA KOKEMUSLUOKAN NOUSTESSA ‌

1. Vaativuus- ja kokemusluokan noustessa seuraavaan luokkaan lisä säilyy ennallaan, ellei vaativuusluokasta toiseen siirryttäessä kyseinen uusi vaati- vuusluokka edellytä lisän perusteena olevia tekijöitä. Lisä voidaan poistaa vaativuus- tai kokemusluokan noustessa silloin, kun voidaan osoittaa lisän perusteen muuttuneen. Luottamusmiehellä on mahdollisuus esittää käsityk- sensä poistamisesta.

20 § TEHTÄVÄLISÄ ‌

1. Päätehtävää vaativammista tai vastuullisemmista tehtävistä maksetaan teh- tävälisää.

2. Tehtävälisän perusteena voi olla tehtävässä lisävaativuudeksi katsottavat

a) erityiset vuorovaikutustaidot

b) tehtävän edellyttämä kielitaito

c) työnopastus

d) aluetoimihenkilön tehtävä

3. Työnantaja ilmoittaa kirjallisesti tehtävälisän perusteena olevan tehtävän.

4. Lisää maksetaan niiltä kuukausilta joina tehdään lisän perusteena olevaa tehtävää. Lisän perusteen muutos todetaan yhteisesti.

5. Tehtävälisän suuruus on 1.6.2022 lukien vähintään 90 euroa

21 § PÄTEVYYSLISÄ ‌

1. Erityisestä ammattitaidosta, työtehosta ja työpanoksesta maksetaan päte- vyyslisää.

2. Pätevyyslisän perusteena voi olla toimihenkilön lisäansioksi katsottava

a) taitava asiakaspalvelu

b) aloitteellisuus

c) itsenäisyys

d) monipuolisuus

3. Ennen lisien myöntämistä luottamusmiehellä on mahdollisuus esittää käsi- tyksensä.

4. Vaativuus- tai kokemusluokan noustessa arvioidaan pätevyyslisän perus- teet uudelleen. Mikäli perusteissa ei ole tapahtunut muutoksia tai lisää on maksettu alle vuoden ennen uuteen kokemusluokkaan siirtymistä, säilyy lisä ennallaan.

5. Pätevyyslisän suuruus on 1.6.2022 lukien vähintään 90 euroa.

5. VUOSILOMA ‌

22 § VUOSILOMA ‌

1. Vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan.

2. Vuosilomaa ansaitaan työsuhteen jatkuttua lomanmääräytymisvuoden päättyessä:

a) alle vuoden 2 arkipäivää/kk

b) vähintään vuoden 2,5 arkipäivää/kk

c) vähintään 10 vuotta 3 arkipäivää/kk

d) 31.3.1994 mennessä vähintään 15 vuotta 3,5 arkipäivää/kk.

3. Ennen 1.6.1995 palveltu aika otetaan huomioon 31.5.1995 voimassa ollei- den sääntöjen mukaan.

4. Talviloma annetaan samana kalenterivuotena kuin kesäloma, ellei toisin so- vita.

5. Työsuhteen päättyessä lomakorvaus maksetaan 2 kappaleen mukaan.

6. Laskettaessa vuosilomapalkkaa tai -korvausta saadaan päiväpalkka jaka- malla kuukausipalkka luvulla 25.

7. Jos työntekijän työaika ja vastaavasti palkka on muuttunut lomanmääräyty- misvuoden aikana vuosilomalain 10.4 §:n 1. lauseen tarkoittamalla tavalla, niin vuosilomapäivien palkka lasketaan päiväarvolla 0,38 %. Lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavasta korvauksesta.

Pöytäkirjamerkintä:

Tätä säännöstä sovelletaan niihin työntekijöihin, jotka ovat loman- määräytymisvuoden aikana ansainneet lomaa enemmän kuin 30 päivää. Työssäoloajan palkkaan lisätään työssäolon veroiselta ajalta laskennallista palkkaa (vuosilomalain 7 §:n 2 momentin 1-4 ja 7 kohdat). Sen sijaan työssäoloajan palkkaan ei lasketa

edelliseltä lomanmääräytymisvuodelta kertynyttä loma-ajan palk- kaa eikä lomarahaa, kuten ei myöskään hätätyöstä tai ylityöstä maksettavaa korotusta. Tätä määräystä sovelletaan 1.4.2013 al- kaen ansaittuihin vuosilomiin.

23 § LOMARAHA ‌

1. Vuosilomalle jäävälle maksetaan lomarahaa 50 % lakisääteisen vuosiloman palkasta.

2. Lomaraha maksetaan vuosilomapalkan yhteydessä tai yrityksessä sovitulla tavalla.

3. Lomaraha maksetaan vuosilomaltaan hoitovapaalle tai asevelvolliseksi siir- tyvälle.

4. Xxxxxxxxx ei makseta työsuhteen päättyessä paitsi eläkkeelle siirtyvälle.

24 § LOMARAHAN VAIHTO PALKALLISEKSI VAPAAKSI ‌

1. Työnantajan ja toimihenkilön kesken voidaan sopia lomarahan vaihtami- sesta palkalliseksi vapaaksi.

2. Vapaasta sovittaessa sovitaan myös vapaan pitämisen ajankohta.

3. Toimihenkilö saa palkalliseksi vapaaksi puolet vaihdettavaksi sovittavien lo- marahaan oikeuttavien vuosilomapäivien lukumäärästä.

4. Toimihenkilön sairastuessa vapaa keskeytyy ja se muuttuu sairastumista seuraavan vuorokauden alusta sairaslomaksi. Pitämättä jäänyt vapaa anne- taan myöhemmin tai maksetaan rahana.

25 § VUOSILOMASAPATTI ‌

1. Vuosilomasapatiksi voi toimihenkilö sovittaessa säästää:

a) 24 päivää ylittävää vuosilomaoikeutta

b) säästetyn vuosiloman lomarahoja vastaavan vapaa-ajan

c) työaikalyhennyksen (8 §)

d) ylityövapaata.

2. Vuosilomasapatti pidetään sovittavana ajankohtana viimeistään 5 vuoden kuluessa.

3. Etukäteen laaditaan suunnitelma säästämisestä ja vuosilomasapatin pitämi- sestä.

4. Vuosilomasapattiin noudatetaan soveltuvin osin vuosilomalain säännöksiä.

5. Vuosilomasapatin toteutuksesta sovitaan tarkemmin yrityskohtaisesti.

6. POISSAOLOT ‌

26 § LAPSEN SYNTYMÄ ‌

1. Äitiys-, isyys- ja vanhempainlomaa sekä hoitovapaata annetaan lain mu- kaan.

2. Työnantaja maksaa täyden palkan 72 arkipäivän äitiys- ja adoptiolomalta.

3. Palkallisuus edellyttää 9 kuukauden työsuhdetta.

4. Työnantaja maksaa täyden palkan kuudelta arkipäivältä isyysvapaan ajalta.

5. Kun toimihenkilö palaa perhevapaalta tai muulta pitkäaikaiselta poissaololta takaisin työhön, tulee työnantajan kiinnittää huomiota työssä tapahtuneisiin muutoksiin ja tarvittaessa perehdyttää toimihenkilö uudelleen työhön. Tar- vittaessa kartoitetaan koulutustarve ja laaditaan koulutussuunnitelma.

27 § SAIRASTUMINEN ‌

1. Sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön saa palkkansa kunkin työkyvyt- tömyystapauksen yhteydessä vähintään:

a) 4 viikolta työsuhteen kestettyä alle 3 vuotta

b) 5 viikolta työsuhteen kestettyä 3-5 vuotta

c) 6 viikolta työsuhteen kestettyä yli 5 vuotta

d) 8 viikolta työsuhteen kestettyä yli 10 vuotta

2. Toimihenkilön on ilmoitettava viipymättä työkyvyttömyydestä ja sen arvioitu kesto.

3. Toimihenkilön on vaadittaessa esitettävä lääkärintodistus tai muu luotettava selvitys.

4. Nimetessään lääkärin työnantaja maksaa lääkärintodistuksen hankkimis- kustannukset.

5. Lääkärin tai terveydenhoitajan todistuksen vaatimisen ohella työnantaja voi ottaa käyttöön menettelyn, jossa esimies voi toimihenkilön oman ilmoituksen perusteella olla vaatimatta lääkärin taikka terveyden- tai sairaanhoitajan to- distusta toimihenkilön omissa lyhytaikaisissa sairauspoissaoloissa.

28 § LÄÄKÄRINTARKASTUKSET ‌‌

1. Toimihenkilöllä on oikeus käydä säännöllisenä työaikana:

a) lääkärintarkastuksessa ja siihen liittyvässä laboratorio- tai röntgentutki- muksessa

b) työkyvyn ylläpitämiseksi välttämättömässä fysikaalisessa hoidossa

c) äkillisen hammassairauden sattuessa hammaslääkärin vastaanotolla

d) raskauden edellyttämissä tarkastuksissa

e) lääkärin vastaanotolla vammaisen tai alle 10-vuotiaan lapsen sairauden toteamiseksi

f) neuvolatarkastuksissa lapsen kanssa

g) syöpäsairauden edellyttämässä hoitotoimenpiteessä.

2. Palkanmaksun edellytys on, että:

a) asiaa ei ole saatu järjestetyksi työajan ulkopuolella ja

b) tarpeetonta työajan menetystä vältetään.

3. Työterveyshuollon tarkastukseen osallistuvalle maksetaan välttämättömät matkakulut.

29 § LYHYT TILAPÄISPOISSAOLO ‌

1. Palkka- ja muita etuja ei vähennä työpäivänä tapahtuva lyhyt poissaolo, joka johtuu:

a) lähiomaisen äkillisestä sairaudesta, kuolemasta tai hautajaisista; enin- tään 1 päivä

b) alle 10-vuotiaan lapsensa äkillisestä sairaustapauksesta; 3 päivää

c) alle 18-vuotiaan vaikeaa sairautta sairastavan lapsensa äkillisestä sai- raustapauksesta; 1 päivä

Pöytäkirjamerkintä:

Vaikeita sairauksia tai vammoja ovat leukemia ja muut pahanlaa- tuiset kasvaimet, vaikeat sydänviat, vaikeat tapaturmat ja palovam- mat, vaikeasti tasapainotettava sokeritauti ja sokeritaudin hoidon aloitusvaihe, vaikeat mielenterveyden häiriöt, vaikea kehitysvam- maisuus, vaikea keuhkoastma ja vaikea nivelreuma sekä muut edellä mainittuihin sairauksiin vaikeusasteeltaan verrattavat sairau- det, vammat ja sairaudentilat.

d) omista vihkiäisistä, parisuhteen rekisteröinnistä ja asunnon muutosta

e) toimihenkilön 50- ja 60-vuotispäivistä

f) STTK:n tai Ammattiliitto Pron tai sen jäsenjärjestön liitto-, edustajiston taikka hallituksen tai neuvottelukunnan kokouksesta, johon toimihenkilö osallistuu valittuna edustajana.

7. MATKAT

30 § MATKAKUSTANNUKSET ‌

1. Matkakustannukset korvataan verohallituksen päätösten mukaan.

2. Työstä aiheutuvista lisämatkakustannuksista sovitaan yrityskohtaisesti.

8. VAKUUTUS JA ELÄKE ‌

31 § RYHMÄHENKIVAKUUTUS ‌

1. Työnantaja kustantaa toimihenkilöiden ryhmähenkivakuutuksen.

32 § ELÄKE-EDUT ‌

1. Eläketurva järjestetään kulloinkin voimassa olevan työntekijäin eläkelain mukaisesti.

9. NEUVOTTELUJÄRJESTYS ‌

33 § KOKOONTUMINEN TYÖPAIKALLA ‌

1. Ammattiliitto Pro ry:n yhdistykset ja ammattiosastot voivat työajan ulkopuo- lella järjestää kokouksia työpaikan työsuhdeasioista edellyttäen, että:

a) kokouksen pidosta etukäteen sovitaan työnantajan kanssa

b) työnantaja osoittaa tarkoitukseen soveltuvan kokouspaikan

c) järjestyksestä ja siisteydestä vastaa järjestäjä

d) järjestäjällä on oikeus kutsua kokoukseen liiton edustajia.

34 § LUOTTAMUSMIES ‌

1. Luottotieto- ja perintäyrityksissä noudatetaan luottotieto- ja perintäalan luot- tamusmiessopimusta (sopimuksen liite 8).

35 § KOULUTUS ‌

1. Luottotieto- ja perintäyrityksissä noudatetaan luottotieto- ja perintäalan kou- lutussopimusta (sopimuksen liite 9).

35a § YHTEISTOIMINTA ‌

1. Luottotieto- ja perintäyrityksissä noudatetaan luottotieto- ja perintäalan yh- teistoimintasopimusta (sopimuksen liite 10).

36 § ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN ‌

1. Neuvottelumenettelyssä noudatetaan luottamusmiessopimusta.

2. Elleivät liitot pääse yhteisymmärrykseen voidaan asia viedä työtuomioistui- meen.

37 § TYÖRAUHAVELVOITE ‌

1. Sopimuskokonaisuuteen tai -määräykseen kohdistuvat työtaistelutoimet ovat kielletyt.

10. ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ ‌

38 § JÄSENMAKSUPERINTÄ ‌

1. Ammattiliitto Pro ry:n jäsenmaksu peritään palkasta toimihenkilön annettua valtuutuksen.

2. Verotusta varten työnantaja antaa todistuksen pidätetystä summasta.

39 § LIITTOJEN JA KESKUSJÄRJESTÖJEN VÄLISET SOPIMUKSET ‌

Työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia kulloinkin voimassa olevia sopimuksia:

a) Yleissopimus EK – STTK (PT (LTK)-STTK Yleissopimus 6.3.1989)

b) Suositus hoitoonohjauksesta EK – STTK (EK-AKAVA-SAK-STTK-KT- KiT-VTML Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihde- asioiden käsittelystä ja hoitoon-ohjauksesta työpaikoilla 12.1.2006)

c) Jäsenmaksuperintäsopimus EK – STTK

d) Hyvityssakkopöytäkirja EK – STTK (PT (LTK)-AKAVA-SAK-TVK hyvityssakkopöytäkirja 5.6.1984 (tarkistus 28.1.2000))

40 § SOPIMUKSEN ESILLÄOLO ‌

1. Sopimus on pidettävä työpaikan toimihenkilöiden nähtävillä.

41 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO ‌

1. Sopimus on voimassa 29.2.2024 asti, ellei sopimus allekirjoituspöytäkir- jassa ilmenevällä tavalla pääty 28.2.2023.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry AMMATTILIITTO PRO ry

LIITE 1 TUNTIPALKKAISTEN ERITYISMÄÄRÄYKSET ‌

1 § SOVELTAMISALA

1. Sopimus koskee toimihenkilöitä:

a) joiden säännöllinen työaika on alle 32 tuntia viikossa

b) jotka kuuluvat luottotieto- ja perintäalan työehtosopimuksen piiriin.

2. Tuntipalkkaisiin noudatetaan luottotieto- ja perintäalan työehtosopimusta, ellei tästä sopimuksesta muuta johdu.

2 § TYÖAIKA

1. Säännöllinen työaika on enintään 8 t/vrk siten, että se on enintään 40 t/vko.

2. Säännöllisestä työajasta sovitaan työsopimuksella.

3. Työpäivien lukumäärä, sijoittuminen ja päivittäinen työaika vahvistetaan mahdollisuuksien mukaan kuukausittain etukäteen.

3 § LISÄ- JA YLITYÖ

1. Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka.

2. Säännöllisen vuorokautisen enimmäistyöajan lisäksi tehty työ on ylityötä.

4 § LOMAKORVAUS

1. Lomapalkan ja lomarahan sijasta maksettava lomakorvaus on:

a) 13,5 % työsuhteen kestettyä alle vuoden

b) 17 % työsuhteen kestettyä vähintään vuoden

c) 19 % työsuhteen kestettyä vähintään 10 vuotta

d) 21 % työsuhteen kestettyä 31.3.1994 vähintään 15 vuotta.

2. Työsuhteen päättyessä on lomakorvaus:

a) 9 % työsuhteen kestettyä alle 1 vuoden

b) 11,5 % työsuhteen kestettyä vähintään 1 vuoden

c) 12 % työsuhteen kestettyä vähintään 10 vuotta

d) 13 % työsuhteen kestettyä 31.3.1994 vähintään 15 vuotta.

3. Lomakorvaus lasketaan:

a) vuosilomalain mukaan lomanmääräytymisvuoden ansiosta

b) edellisen vuoden lomakorvauksesta

c) lakisääteisen synnytysloman ajan keskipalkasta.

5 § SYNNYTYS- JA ADOPTIOLOMA

1. Työnantaja maksaa palkkaa 6 edellisen kuukauden keskipalkan mukaan 3 kuukaudelta.

6 § TOIMIHENKILÖN SAIRASTUMINEN

1. Jos ei etukäteen ole vahvistettu työpäivien lukumäärää, sijoittumista eikä työaikaa, määräytyy sairausajan palkka 6 edellisen kuukauden keskipalkan perusteella.

7 § PALKKAUS

1. Tilapäinen siirto korkeampaa vähimmäispalkkaa edellyttävään tehtävään, korvataan maksamalla tältä ajalta tehtävän edellyttämä korkeampi tunti- palkka siirtoa seuraavan päivän alusta lukien.

8 § VOIMASSAOLO

1. Tämä sopimus on voimassa kuten luottotieto- ja perintäalan työehtosopi- mus.

LIITE 2 TYÖSOPIMUSMALLI ‌

1. TYÖSOPIMUKSEN TEKIJÄT	Työnantajan nimi			jota tässä sopimuksessa kutsutaan yritykseksi
	Toimihenkilön nimi			jota tässä sopimuksessa kutsutaan toimihenkilöksi
	Henkilötunnus			Yllä mainittu toimihenkilö sitoutuu korvausta vastaan tekemään työtä yllä mainitulle yritykselle tämän johdon ja valvonnan alaisena seuraavin ehdoin.
2. TYÖSOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA	Työsuhteen alkamispäivämäärä
	Työsopimus on voimassa			Mihin asti
			määräajan
				määräaikaisuuden peruste
	toistaiseksi
3. KOEAIKA	Työsuhteen alkamispäivästä lukien noudatetaan kuukauden koeaikaa (enintään lain mukainen), jonka kuluessa tämä sopimus voidaan molemminpuolin purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta
4. TYÖAIKA JA TYÖPAIKKA	Säännöllinen työaika			Työpaikka
	Yrityksellä on oikeus muuttaa näitä työsopimuksen ehtoja vain työnjohto.oikeutensa rajoissa
6. TYÖTEHTÄVÄT	Xxxxxxxxxxxx aloittaa työskentelynsä seuraavavassa työtehtävässä ja hän on velvollinen suorittamaan muitakin työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa osoittamaa työtä.			Työtehtävä
	Xxxxxxxxxxxxx kanssa on sovittu seuraavan määrätynlaisen työn tekemisestä ja hän on velvollinen suorittamaaan muuta työt erikseen sovittaessa tai erityisen tarpeen vaatiessa.			Työtehtävä
7. PALKKAEHTOJEN PERUSTIEDOT
	Kokemusvuodet työsuhteen alussa v.				kk
	Palkka työsuhteen alussa			Vaativuusluokka	Palkan määrä e / kk / t
8. NOUDATETTAVA TYÖEHTOSOPIMUS	Työsuhteessa noudatetaan puolin ja toisin palkka- ja muiden työehtojen osalta voimassa olevia lakeja, asianmukaisesti annettuja yrityksen sisäisiä ohjeita ja sääntöjä sekä luotto- ja perintäalan työehtosopimusta siitä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole sovittu toimihenkilöille paremmista ehdoista.
9. TYÖEHTOSOPIMUKSESTA POIKKEAVAT EHDOT	Sovitut alan sopimusta paremmat / sopimukseen sisältymättömät työ- ja palkkaehdot



10. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS	Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, joista yksi annetaan toimihenkilölle ja yksi jää yritykselle
	Paikka Aika
Yrityksen edustajan allekirjoitus		Toimihenkilön allekirjoitus

LIITE 3 SÄÄNNÖLLISEN LAUANTAITYÖN TYÖAIKAJÄRJESTELYT ‌

1 § Työjärjestelyt

1. Säännöllinen työaika sijoitetaan maanantaista perjantaihin, ellei tässä sopi- muksessa sovittuja määräyksiä noudattaen muuta sovita.

2. Tämän liitteen mukaista lauantaityötä voi tehdä kaikissa toiminnoissa.

3. Lauantaityöstä ja sen käyttöönotosta sekä lauantaityön teettämisen periaat- teista tulee käydä yhteistoimintaneuvottelut. Neuvottelujen käymisen jäl- keen lauantaityön käyttöönotto edellyttää, että siitä sovitaan paikallisesti luottamusmiehen kanssa. Sopimus on tehtävä kirjallisesti ja siitä tulee käydä ilmi ne periaatteet, joiden puitteissa lauantaityöstä voidaan sopia yksittäisen työntekijän kanssa. Työjärjestelyiden käytännön toteutuksissa huomioidaan yksilökohtaiset olosuhteet.

4. Säännöllisen lauantaityön tulee perustua vapaaehtoisuuteen. Lauantai- työstä on sovittava työnantajan ja toimihenkilön kanssa kirjallisesti erillisellä työsopimuksen liitteellä.

Pöytäkirjamerkintä:

Osapuolet ovat samaa mieltä siitä, että toimihenkilöiden kanssa, joiden työsopimus on ollut voimassa ennen tämän pöytäkirjan voi- maan tuloa, pitää sopia erikseen mahdollisesta lauantaityöstä kir- jallisesti. Vanhoja työsopimuksia ei voida tulkita siten, että ne mah- dollistaisivat säännöllisen lauantaityöskentelyn. Osapuolet ovat myös samaa mieltä siitä, että sopiminen tapahtuu vapaaehtoisuu- den pohjalta. Kieltäytyminen ei edellytä perusteluja. Yritystason 3. kohdan tarkoittama sopimus ei velvoita yksittäistä toimihenkilöä so- pimaan lauantaityöstä.

5. Luottamusmiehellä on, toimihenkilön suostumuksella, oikeus tarkistaa hä- nen kanssaan tehty sopimus.

2 § Säännöllinen työaika lauantaityötä tehtäessä

1. Lauantaityötä tehtäessä toimihenkilön keskimääräinen työaika on 40 tuntia viikossa. Lauantaityötä tehtäessä säännöllinen työaika perustuu keskimää- rin viisipäiväiseen työviikkoon. Lauantaityötä teetettäessä vuorokautinen enimmäistyöaika voi olla 10 tuntia.

2. Tasoittumisjakso lauantaityötä tehtäessä on enintään kuusi (6) viikkoa, jonka aikana työajan on tasoituttava.

Pöytäkirjamerkintä:

Työaika voidaan tarvittaessa tasoittaa myös niin, että keskimäärin 40 tuntia viikossa ja keskimäärin yli 5 työpäivää viikossa ylittävää

työtä vastaava vapaa voidaan antaa välittömästi tasoittumisjaksoa seuraavan tasoittumisjakson alussa.

3. Työnantaja laatii täsmällisen työvuoroluettelon tasoittumisjakson ajalle. Työ- vuoroluettelo annetaan toimihenkilön tietoon viimeistään kaksi viikkoa en- nen työvuoroluettelon alkamista. Töiden järjestelyyn liittyvästä painavasta syystä työvuoroluettelo voidaan kuitenkin antaa toimihenkilön tietoon vii- meistään viikkoa ennen työvuoroluettelon alkamista. Tiedoksi annettua työ- vuoroluetteloa saa muuttaa vain toimihenkilön suostumuksella.

Työvuoroluetteloa laadittaessa on otettava huomioon toimihenkilöiden tarve yhdenjaksoisiin vapaisiin. Mikäli toimihenkilön työaika sijoittuu lauantaille, viikon toinen vapaapäivä on pyrittävä antamaan lauantaita edeltävän tai sitä seuraavan vapaapäivän yhteydessä.

Mikäli mahdollista, työvuorolistoja laadittaessa toimihenkilölle voidaan sijoit- taa yksi (1) lauantaityövuoro kuuden viikon ajanjaksolle. Tällä ei kuitenkaan pyritä rajoittamaan toimihenkilön työskentelyä lauantaisin, mikäli hän itse haluaa tehdä töitä useampana lauantaina.

4. Toimihenkilö voi, niin halutessaan, olla työskentelemättä kesäaikana lauan- taisin. Kesäaika alkaa juhannuksesta ja päättyy elokuun puolessa välissä. Xxxxxx toimihenkilö ei halua työskennellä kesäaikana, tulee hänen ilmoittaa siitä hyvissä ajoin, mutta kuitenkin viimeistään kuukautta ennen kesäajan alkamista.

3 § Lauantaityötä koskevan sopimuksen irtisanominen

1. Yksittäinen toimihenkilö voi painavasta henkilökohtaisesta syystä irtisanoa kirjallisesti tekemänsä sopimuksen päättymään kolmen (3) kuukauden ku- luttua. Syyn on liityttävä lauantaina tehtävän työn estymiseen.

2. Yritystason sopimuksen osapuoli voi perustellusta syystä kirjallisesti irtisa- noa tekemänsä sopimuksen päättymään kolmen (3) kuukauden kuluttua.

4 § Lauantailisä

1. Säännöllisiltä työtunneilta lauantaisin maksetaan 50 % korotettua palkkaa. Lauantailisä voidaan sopia vaihdettavaksi osaksi tai kokonaan vastaavaan vapaa-aikaan työntekijän säännöllisenä työaikana. Vapaa-ajan pituus las- ketaan samalla tavalla kuin korotettu palkka.

2. Xxxxxx toimihenkilö saa lauantaina tehdystä työstä muuta samansuuruista tai parempaa korvausta, ei lauantailisää makseta.

5 § Voimassaolo

1. Tämä sopimus on voimassa kuten luottotieto- ja perintäalan työehtosopimus

PAIKALLINEN SOPIMUS LAUANTAITYÖN TEETTÄMISESTÄ ‌

1. Yritys	Nimi, Y-tunnus
2. Sopimuksen kohde	Tämä sopimus koskee lauantaityön teettämistä.
3. YT-neuvot- telut	Lauantaityöstä ja sen käyttöönotosta sekä lauantaityön teettämisen pelisäännöistä on käyty yhteistoimintaneuvottelut.
4. Lauantai- työn teettämi- nen	4.1 Lauantaityötä tehtäessä toimihenkilön keskimääräinen säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Lauantaityötä tehtäessä säännöllinen työaika perustuu keskimäärin viisipäiväi- seen työviikkoon. Lauantaityötä teetettäessä vuorokautinen enimmäistyöaika voi olla 10 tuntia. 4.2 Tasoittumisjakso lauantaityötä tehtäessä on enintään kuusi (6) viikkoa, jonka aikana työ- ajan on tasoituttava. Yrityksessä on sovittu, että tasoittumisjakso on viikkoa. 4.3 Työaika voidaan tarvittaessa tasoittaa myös niin, että keskimäärin 40 tuntia viikossa ja keskimäärin yli 5 työpäivää viikossa ylittävää työtä vastaava vapaa voidaan antaa välittö- mästi tasoittumisjaksoa seuraavan tasoittumisjakson alussa. Kyllä käytössä (tämä kohta jää sopimukseen / Ei käytössä (tämä kohta pyyhitään pois). 4.4 Työnantaja laatii täsmällisen työvuoroluettelon tasoittumisjakson ajalle. Työvuoroluettelo annetaan toimihenkilön tietoon viimeistään kaksi viikkoa ennen työvuoroluettelon alka- mista. Töiden järjestelyyn liittyvästä painavasta syystä työvuoroluettelo voidaan kuitenkin antaa toimihenkilön tietoon viimeistään viikkoa ennen työvuoroluettelon alkamista. Työ- vuoroluetteloa laadittaessa on otettava huomioon toimihenkilöiden tarve yhdenjaksoisiin vapaisiin. 4.5 Mikäli toimihenkilön työaika sijoittuu lauantaille, viikon toinen vapaapäivä on pyrittävä an- tamaan lauantaita edeltävän tai sitä seuraavan vapaapäivän yhteydessä. 4.6 Mikäli mahdollista, työvuorolistoja laadittaessa toimihenkilöille voidaan sijoittaa yksi (1) lau- antaivuoro kuuden viikon ajanjaksolle. Tällä ei kuitenkaan pyritä rajoittamaan toimihenkilön työskentelyä lauantaisin, mikäli hän itse haluaa tehdä töitä useampana lauantaina. 4.7 Mikäli toimihenkilö haluaa tehdä lauantaityötä useampana kuin yhtenä lauantaina tasoittu- misjakson aikana, tulee hänen ilmoittaa siitä (tähän kuvataan henkilö tai taho jolle ilmoitus annetaan sekä miten se annetaan). Ilmoitus voidaan antaa (1) tasoittumisjakso kerrallaan, (2) määräajaksi tai (3) se voidaan antaa toistaiseksi voimassa olevana. 4.8 Mikäli yksittäinen toimihenkilö ei halua työskennellä kesätyöaikana lauantaityössä, tulee hänen antaa sitä koskeva ilmoitus . Kesätyöaika alkaa juhannuksesta ja päättyy elokuun puolessa välissä.

Täydentävät säännökset työajan sijoit- telusta

Edellä sovitun lisäksi lauantaityön teettämisestä on sovittu seuraavaa:

Lauantailisän korvaaminen

6.1

Lauantailisä korvataan yrityksessä ensisijaisesti vapaana/rahana (yliviivaa tarpeeton). Yk- sittäisen toimihenkilön kanssa voidaan sopia lauantailisän korvaamisesta muulla tavoin.

6.2

Yrityksessä on sovittu vapaiden pitämisestä/säästämisestä seuraavaa:

Xxxxxxxxxxxxx

kanssa sopi- minen

Lauantaityöstä ja sen teettämisestä on sovittava erikseen yksittäisen toimihenkilön kanssa käyttämällä liittojen välistä työsopimusmallia

Sopimuksen irtisanominen

8.1

Sopimuksen osapuoli voi perustellusta syystä kirjallisesti irtisanoa tekemänsä sopimuksen päättymään kolmen kuukauden kuluttua.

8.2

Yksittäinen toimihenkilö voi painavasta henkilökohtaisesta syystä irtisanoa kirjallisesti te- kemänsä sopimuksen päättymään kolmen kuukauden kuluttua. Syyn on liityttävä lauan- taina tehtävän työn estymiseen. Sopimuksen irtisanomisilmoitus tulee toimittaa yrityk- sessä .

Allekirjoituk- set

Paikka ja päiväys

Etunimi Sukunimi Etunimi Sukunimi

Titteli Luottamusmies

SOPIMUS LAUANTAITYÖN TEETTÄMISESTÄ (TYÖSOPIMUKSEN LIITE)‌

1. Yritys

Nimi, Y-tunnus, jäljempänä työnantaja

Toimihenkilö

Xxxxxxx Xxxxxxxx (ppkkvvv-yyyx), jäljempänä toimihenkilö

3. Lauantaityön teettäminen

3.1

Lauantaityötä tehtäessä toimihenkilön keskimääräinen säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Lauantaityötä tehtäessä säännöllinen työaika perustuu keskimäärin viisipäiväi- seen työviikkoon. Lauantaityötä teetettäessä vuorokautinen enimmäistyöaika voi olla 10 tuntia.

3.2

Lauantaityötä teetätettäessä noudatetaan yritystasolla sovittua tasoittumisjaksoa.

3.3

Mikäli toimihenkilön työaika sijoittuu lauantaille, viikon toinen vapaapäivä on pyrittävä an- tamaan lauantaita edeltävän tai sitä seuraavan vapaapäivän yhteydessä.

3.4

Mikäli mahdollista, työvuoroja laadittaessa toimihenkilöille voidaan sijoittaa yksi (1) lauan- taivuoro kuuden viikon ajanjaksolle. Xxxxxx toimihenkilö haluaa tehdä töitä useampana lauantaina, tulee hänen ilmoittaa siitä yrityksessä sovitun käytännön mukaisesti.

3.5

Mikäli toimihenkilö ei halua työskennellä kesätyöaikana, tulee hänen antaa sitä koskeva ilmoitus yrityksessä sovitun käytännön mukaisesti hyvissä ajoin, mutta kuitenkin viimeis- tään kuukautta ennen kesätyöajan alkamista

Täydentävät säännökset

työajan sijoitte- lusta

Edellä sovitun lisäksi lauantaityön teettämisestä on sovittu seuraavaa:

Lauantailisän korvaaminen

5.1

Toimihenkilön kanssa lauantailisän korvaamisesta on sovittu:

a) Lauantailisä korvataan yrityksessä sovitun käytännön mukaisesti. Tätä sopimusta teh- täessä lauantailisä korvataan yrityksessä rahana/vapaana (poista tarpeeton).

b) Lauantailisä korvataan rahana/vapaana (poista tarpeeton) 5.2

Vapaiden pitämisen periaatteista/säästämisestä seuraavaa:

Sopimuksen ir- tisanominen

Toimihenkilö voi painavasta henkilökohtaisesta syystä kirjallisesti irtisanoa lauantaityötä koskevan sopimuksen päättymään kolmen kuukauden kuluttua ilmoittamalla siitä yritys- tason sopimuksella sovitun mukaisesti. Syyn on liityttävä lauantaina tehtävän työn esty- miseen.

Lauantaityön päättämistä koskeva ilmoitus ei merkitse työsopimuksen irtisanomista, vaan lauantaityötä koskevan sopimuksen päättyessä toimihenkilö palaa tekemään työsopimuk-

sensa mukaista työaikaa.

Allekirjoitukset

Paikka ja päiväys

Etunimi Sukunimi Etunimi Sukunimi

Titteli Toimihenkilö

LIITE 4 PALKAT ‌

Luottotieto- ja perintäalan kuukausipalkkaisten toimihenkilöiden vähimmäiskuukau- sipalkat 1.6.2022 lukien

Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen

	1.-2.	3.-4.	5.-7.	8.-11.	12.-15.	16.
1	1 838	1 876	1 919	1 966	2 015	2 057
2	2 032	2 080	2 113	2 191	2 261	2 354
3	2 156	2 197	2 273	2 351	2 438	2 552
4.1.	2 252	2 324	2 421	2 511	2 613	2 730
4.2.	2 365	2 443	2 551	2 646	2 739	2 866
5.1.	2 571	2 678	2 788	2 910	3 027	3 173
5.2.	2 944	3 085	3 210	3 339	3 481	3 656

Muu Suomi

	1.-2.	3.-4.	5.-7.	8.-11.	12.-15.	16.
1	1 778	1 820	1 862	1 896	1 950	1 985
2	1 983	2 030	2 073	2 122	2 173	2 254
3	2 094	2 138	2 190	2 260	2 332	2 436
4.1.	2 171	2 236	2 322	2 409	2 494	2 604
4.2.	2 283	2 356	2 443	2 538	2 633	2 749
5.1.	2 469	2 560	2 674	2 778	2 888	3 029
5.2.	2 833	2 944	3 070	3 199	3 326	3 483

Luottotieto- ja perintäalan tuntipalkkaisten toimihenkilöiden vähimmäistuntipalkat 1.6.2022 lukien

Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen

	1.-2.	3.-4.	5.-7.	8.-11.	12.-15.	16.
1	11,93	12,19	12,50	12,79	13,14	13,41
2	13,28	13,58	13,83	14,35	14,87	15,48
3	14,14	14,40	14,97	15,47	16,06	16,81
4.1.	14,75	15,29	15,94	16,52	17,15	17,94
4.2.	15,57	16,09	16,80	17,43	18,04	18,84
5.1.	16,90	17,64	18,36	19,14	19,90	20,89
5.2.	19,36	20,30	21,12	22,01	22,95	24,04

Muu Suomi

	1.-2.	3.-4.	5.-7.	8.-11.	12.-15.	16.
1	11,53	11,79	12,09	12,33	12,70	12,95
2	12,94	13,22	13,54	13,89	14,25	14,77
3	13,66	14,00	14,35	14,87	15,36	16,05
4.1.	14,24	14,68	15,28	15,84	16,41	17,12
4.2.	15,02	15,51	16,09	16,69	17,33	18,11
5.1.	16,23	16,85	17,60	18,28	19,00	19,93
5.2.	18,63	19,36	20,23	21,05	21,89	22,96

LIITE 5 LIITTOJEN SUOSITUS YHTEISTOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ ‌

Ennen työsuhteen päättämistä työnantajan ja henkilöstön välillä käytävissä neuvotteluissa pyritään ottamaan huomioon käytettävissä olevat mahdollisuudet jatkaa voimassaolevia työsuhteita.

LIITE 6 TYÖNKUVAUSLOMAKE ‌

LUOTTOTIETO- JA PERINTÄALA

1. Selvitys ja yleisluonnehdinta päätehtäväkokonaisuudesta ja sen sisällöstä. (Pää- tehtävä on se työkokonaisuus, jonka tekemiseen käytetään yli puolet työajasta.)

Työnkuvaus vaativuusluokan ja tehtävälisän perusteiden määrittämistä varten Tehtävänimike: Päiväys:

2. Selvitys ja yleisluonnehdinta muista kuin päätehtäväkokonaisuuteen kuuluvista töistä.

3. Harkinta: Kuinka itsenäisesti, minkälaisten ohjeiden mukaan ja minkälaisissa harkin- tatilanteissa työtä tehdään.

4. Vuorovaikutus: Työn edellyttämät vuorovaikutus-, myynti-, neuvottelu yms. -taidot.

5. Työn edellyttämä osaaminen, tiedot ja taidot.

6. Vaativuusluokka: 7. Tehtävälisän peruste ja määrä:

LIITE 7 VAATIVUUSLUOKITTELUTAULUKKO

LIITE 8 LUOTTAMUSMIESSOPIMUS ‌

1 § Sopimuksen soveltaminen

1. Sopimusta sovelletaan yrityksissä, jotka ovat sidottuja luottotieto- ja perintä- alan työehtosopimukseen.

2 § Luottamusmies

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan järjestäytyneiden toimihenkilöiden keskuu- destaan valitsemaa luottamusmiestä ja varaluottamusmiestä.

2. Työpaikan luottamusmiehellä tarkoitetaan yhden tai useamman konttorin tai osaston muodostaman työpaikan järjestäytyneiden toimihenkilöiden tässä sopimuksessa mainittuja tehtäviä hoitamaan keskuudestaan valitsemaa toi- mihenkilöä.

3. Yrityksissä, joissa on vähintään 100 luottotieto- ja perintäalan työehtosopi- musten sovellutuspiiriin kuuluvaa toimihenkilöä, sekä yrityksissä, jotka erik- seen todetaan sopijapuolten kesken, voivat järjestäytyneet toimihenkilöt va- lita alueellisesti tai toiminnallisesti itsenäisiin yksiköihin luottamusmiehiä, joista jäljempänä käytetään nimitystä neuvotteleva luottamusmies.

4. Yrityksissä, joissa on vähintään 30 luottotieto- ja perintäalan työehtosopi- musten sovellutuspiiriin kuuluvaa toimihenkilöä, voivat järjestäytyneet toimi- henkilöt valita erityisen asianomaisen yrityksen kaikkia järjestäytyneitä toi- mihenkilöitä edustavan luottamusmiehen, josta jäljempänä käytetään nimi- tystä pääluottamusmies.

5. Yrityksissä, joissa ei ole pääluottamusmiestä, valitaan yrityksen kaikkia jär- jestäytyneitä toimihenkilöitä edustava luottamusmies, josta jäljempänä käy- tetään nimitystä neuvotteleva luottamusmies.

6. Edellä 2.-5. kappaleissa mainituille luottamusmiehille voidaan valita vara- luottamusmies, joka luottamusmiehen estyneenä ollessa toimii hänen sijai- senaan ja jolla on tänä aikana luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet.

7. Tässä sopimuksessa tarkoitetun luottamusmiehen tulee olla Suomessa asuva, asianomaisen yrityksen tai työpaikan vakinainen toimihenkilö, joka työskentelee luottotieto- ja perintäalan työehtosopimusten soveltamisalalla ja on Ammattiliitto Pron jäsen sekä perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.

8. Yrityksen tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supistuessa, laa- jentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan luotta- musmiesorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaa- maan yrityksen tai sen toimintayksikön muuttunutta kokoa ja rakennetta.

9. Ellei luottamusmiehen valinnasta ei päästä paikallisesti yksimielisyyteen, voidaan asia alistaa liittojen ratkaistavaksi. Mikäli liitot eivät pääse asiassa yksimielisyyteen, ratkaistaan asia työehtosopimuksen 36 §:n mukaan.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työaikana työpaikalla ja tällöin kai- kille järjestäytyneille toimihenkilöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Xxxxxx toimittamisesta huolehtivat lähinnä luottamusmies tai hänen estyneenä ollessaan mahdollinen varaluot- tamusmies. Vaalin toimittamiseen näiltä kulunut välttämätön aika luetaan luottamusmiestehtäviin käytetyksi ajaksi.

2. Valitusta luottamusmiehestä ja hänen mahdollisesta varamiehestään sekä näiden eroamisesta tai näitten erottamisesta on ilmoitettava kirjallisesti työn- antajalle.

4 § Luottamusmiehen työsuhde

1. Luottamusmiehen tehtävien menestyksellisen hoitamisen edellytyksenä on tässä sopimuksessa sovittu niistä luottamusmiehen työsuhteeseen liittyvistä seikoista, jotka poikkeavat muiden toimihenkilöiden työsuhteen ehdoista. Muissa kohdin luottamusmies on työsuhteessa työnantajaansa samassa asemassa kuin muutkin toimihenkilöt. Luottamusmies on velvollinen henki- lökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja ja työaikoja, työnjohdon mää- räyksiä sekä työpaikan järjestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiestehtävän takia.

3. Luottamusmiehenä toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa ilman hänen suostumustaan siirtää huonompipalkkaiseen työhön tai ilman erityisen painavaa syytä toiseen työpaikkaan, kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan, eikä häntä luottamusmies- tehtävän takia saa painostaa tai erottaa työstä.

4. Jos luottamusmieheksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luotta- musmiehen tehtävien hoitamista on hänelle ottaen huomioon yrityksen tai sen toimintayksikön olosuhteet ja luottamusmiehen ammattitaito, järjestet- tävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alen- tumista.

5. Luottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata koko luottotieto- ja perintä- alan identtisten henkilöiden ansiokehitystä.

Pöytäkirjamerkintä:

Identtisten henkilöiden ansiokehityksellä tarkoitetaan sitä, että sa- mojen henkilöiden palkkojen muutosta mitataan ajankohdasta toi- seen. Tässä kohdassa tällä tarkoitetaan kahta peräkkäistä vuotta.

6. Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuo- tannollisista syistä, on noudatettava sellaista järjestystä, että luottamusmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos luottamusmiehelle ei voida tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä määräyksestä voidaan poiketa. Jos luottamusmies katsoo, että hänet on ir- tisanottu tai lomautettu vastoin edellä olevia määräyksiä, hänellä on oikeus vaatia asian selvittämistä järjestöjen välillä.

7. Muutoin ei luottamusmiehen työsopimusta irtisanota lainmukaisilla irtisano- misperusteilla noudattamatta työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää toimihenkilöiden enemmistön suostumusta, joka selvitetään Ammattiliitto Pro ry:n toimesta.

8. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 3 luvun 1 §:ään sisältyviä järjestysmääräyksiä. Luot- tamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta purkuperusteel- lakaan noudattamatta työsuhteen päättymiseen irtisanomisajan pituista ai- kaa.

9. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin toimihenkilöihin nähden.

10. Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös luottamusmiesehdokkaa- seen, josta on kirjallisesti ilmoitettu työnantajalle. Ehdokassuoja alkaa kui- tenkin aikaisintaan 3 kuukautta ennen valittavana olevan luottamusmiehen toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa luottamusmieheksi vali- tuksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

11. Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös luottamusmiehenä toimi- neeseen työntekijään 6 kuukautta hänen luottamusmiestehtävänsä päätty- misen jälkeen.

12. Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuu- kautta ennen työehtosopimuksen mukaista irtisanomisajan alkamista. Luot- tamusmiehelle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomisen syy. Luottamusmiehelle annetusta ilmoituksesta työnantaja antaa tiedon myös Ammattiliitto Pro ry:lle.

13. Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastai- sesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen pe- rusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentissa on sää- detty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän so- pimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat

olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityi- sen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

5 § Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen työ- ehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies edustaa järjestäytyneitä toimihenkilöitä työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja toimihenkilöiden välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luotta- musmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön vä- lisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

6 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilöiden palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, luottamusmiehelle on annettava kaikki erimielisyyden kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

2. Luottamusmies saa kirjallisesti kaikista yrityksen toimihenkilöistä seuraavat tiedot:

a) toimihenkilöiden suku- ja etunimet

b) työpaikka (organisatorinen osasto/konttori)

c) palvelukseen tuloaika

d) irtisanotut, osa-aikaistetut ja lomautetut toimihenkilöt

e) määräaikaisten toimihenkilöiden lukumäärä ja työsuhteiden sovittu kes- toaika

f) koko- ja osa-aikatoimihenkilöiden lukumäärä

g) puolen vuoden aikana työssä olleiden erikseen työhön kutsuttavien tai muun tilapäisen henkilöstön lukumäärä

h) selvitys työhönoton yhteydessä kerättävistä tiedoista ja niissä tapahtu- vista muutoksista

i) selvitys määräaikaisten ja osa-aikaisten toimihenkilöiden työsuhteiden käyttöperusteista

j) vaativuusluokka, johon toimihenkilö tai hänen suorittamansa työ kuuluu

k) toimihenkilölle maksettavat lisät (euromääräinen tieto eriteltynä jokaisen lisän osalta erikseen)

3. Luottamusmies saa tiedot kerran vuodessa paikallisesti sovittuina ajankoh- tina. Luottamusmies saa uusista toimihenkilöistä tiedot puolivuosittain.

4. Lisäksi pääluottamusmies saa vuosittain viimeistään 15.5. mennessä edel- lisen syyskuun palkkatilastojen perusteella seuraavat tiedot:

a) ansiotasot kaikista tilastoiduista kokoaikaisista työntekijöistä erikseen naisten ja miesten osalta sekä yhteensä

b) edellä mainitut tiedot myös identtisten työntekijöiden osalta

c) ansiotasojen hajontaluvut, eli alin ja ylin kvartiili sekä mediaani

d) keskiansiot tehtävänimikkeittäin

e) vaativuusluokkajakauma (työntekijöiden lukumäärät ja keskiansiotasot erikseen naisten ja miesten osalta sekä yhteensä)

f) pätevyyslisien lukumäärä ja keskiarvo

g) tehtävälisien lukumäärä ja keskiarvo

Tietoja, jotka koskevat viittä henkilöä pienempiä ryhmiä, ei anneta.

Yrityskohtaisesti sovitaan, miten em. tiedot toimitetaan myös muille luotta- musmiehille.

5. Työehtosopimuksella sovittujen palkkaratkaisujen seurantaa ja paikallisten erien jakamista varten Yrityksen tulee antaa pääluottamusmiehelle luotto- tieto- ja perintäalan työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluvan identtisen henkilöstön palkankorotusta edeltävän kuukauden ja palkankoro- tuskuukauden palkkasummat. Identtisen henkilöstön ansiokehityksellä tar- koitetaan sitä, että samojen henkilöiden palkkojen muutosta mitataan ajan- kohdasta toiseen. Tässä kohdassa identtisellä henkilöstöllä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat palkanmaksun piirissä peräkkäisinä kuukausina eli sekä palkankorotusajankohtana että sitä edeltävänä kuukautena.

Nämä palkkasummatiedot annetaan erikseen esimies- ja asiantuntijatason (5.2) ja toimihenkilöiden osalta yrityksissä, joissa on vähintään 10 toimihen- kilöä sekä esimies- ja asiantuntijatasolla että toimihenkilötasolla. Tämän li- säksi pääluottamusmiehelle annetaan tiedot toteutettujen palkankorotusten lukumäärästä ja suuruudesta.

6. Mikäli yrityksessä on pääluottamusmies, annetaan edellä mainitut tiedot hä- nelle. Jos yrityksessä on pääluottamusmiehen ohella neuvottelevia luotta- musmiehiä, toimitetaan tiedot paikallisesti sovittavalla tavalla myös heille. Samalla sovitaan edellä mainittujen tietojen toimittamisesta liiketoiminta- tai vastaavien alueiden osalta neuvotteleville luottamusmiehille. Sellaisissa yri- tyksissä, joissa ei ole pääluottamusmiestä, edellä mainitut tiedot annetaan neuvottelevalle luottamusmiehelle.

7. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin lainsäädännön tarkoittamalla luot- tamusmiehellä perehtyä hätä- ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä makse- tuista korotetuista palkoista laadittuun luetteloon.

8. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevalla perusteella tehtäviensä hoi- tamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

7 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä

1. Mikäli luottamusmiehen edustamien toimihenkilöiden lukumäärä heidän vaihtuvuutensa tai heidän työpisteittensä lukumäärä edellyttävät luottamus- miehen vapauttamista hänen varsinaisesta työstään luottamusmiestehtä- vien hoitamista varten, varataan luottamusmiehelle, erityisesti neuvottele- valle luottamusmiehelle ja pääluottamusmiehelle riittävästi työaikaa ja tarvit- taessa säännöllisesti toistuvaa vapautusta työstä luottamusmiestehtävien hoitamista varten paikallisesti sovittavalla tavalla.

Arvioitaessa luottamusmiestehtävän edellyttämän työstä vapautuksen tar- vetta on huomiota kiinnitettävä edellä todettujen tehtävien lisäksi erityisesti palkkausjärjestelmästä aiheutuvien tehtävien määrään ja annettava luotta- musmiehelle näiden tehtävien edellyttämää lisävapautusta, josta sovitaan paikallisesti.

Pöytäkirjamerkintä:

Paikallisen sopimuksen ohjeeksi erimielisyystilannetta varten ovat sopijapuolet laatineet seuraavan ohjeistuksen, jossa on otettu huo- mioon myös yhteistoimintamenettelyn vaatima ajankäyttö:

Toimihenkilöiden lukumäärä	Ohjeellisen työstä vapautuksen määrä tuntia/viikko
Pääluottamusmies
30 – 49	4 – 6
50 – 99	6 – 8
100 – 149	8 – 10
150 – 199	10 – 13
200 – 999	13 – 19
1000 –	Kokonaan vapautettu
Neuvotteleva luottamusmies
20 – 49	3 – 4
50 – 99	4 – 5
100 – 199	5 – 6
200-	6 – 7

Luottamusmiehen luottamustehtävien hoitoa helpotetaan luomalla varamiesjär- jestelmä, josta sovitaan paikallisesti.

2. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, milloin edellä 1 koh- dassa mainittu työstä vapautus annetaan. Tällöin tulee ottaa huomioon yri- tyksen toiminnalliset edellytykset sekä se, että luottamusmiestehtävät voi- daan asianmukaisesti hoitaa.

3. Pääluottamusmiehellä ja neuvottelevilla luottamusmiehillä on lisäksi valta- kunnallisissa yrityksissä oikeus kerran vuodessa paikallisesti sovittavana ajankohtana ja sovitussa paikassa pitää enintään yhden työpäivän pituinen kokous, jonka osalta heille korvataan aiheutuneet kustannukset yrityksen matkustussäännön mukaisesti. Kokouksen kutsuu koolle työnantaja ja sen asialistaan tulee ottaa työnantajan edustajien ja pääluottamusmiehen sekä neuvottelevien luottamusmiesten yhteiskokoontuminen sekä edellä mainit- tujen luottamusmiesten keskinäinen kokoontuminen, jonka tulee ajallisesti muodostaa kokouksen pääosa.

8 § Luottamusmiehen säilytys- ja toimistotilat

1. Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytystilaa tehtävissään tarvittaville asiakirjoille ja toimistovälineille. Pääluottamusmiehellä ja neuvottelevalla luottamusmiehellä on oikeus tarvittaessa käyttää korvauksetta luottamus- miestehtävien hoitamiseen luottamusmiehen käyttöön luovutettavissa ole- vaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa, mikäli sellaista on työnantajan hal- linnassa. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää tällaisessa toimistotilassa olevia toimistovälineitä työnantajan kanssa sovittujen luottamusmiestehtä- vien hoitamiseen.

2. Mikäli luottamusmies on asiakaspalvelutehtävissä tai hän ei voi muuten luot- tamusmiestehtäväänsä hoitaa varsinaisella työpaikallaan, tulee hänelle osoittaa tehtävään sopiva tila.

9 § Ansionmenetyksen korvaaminen

1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimies- saan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

2. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöl- lisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökor- vausta. tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

3. Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittujen tehtäviensä hoitamista varten tämän määräyksestä joutuu matkustamaan, suoritetaan hänelle mat- kakustannusten korvausta yrityksen matkustussäännön mukaan, kuitenkin siten, että hänen todelliset kustannuksensa peitetään.

4. Työnantaja maksaa pääluottamusmiehelle ja neuvottelevalle luottamusmie- helle säännöllisesti kuukausittain peruspalkkaan lisättynä kuukausikorvauk- sena luottamusmieslisää, jonka suuruus on:

Pääluottamusmies
Toimihenkilöiden lukumäärä	Luottamusmieslisä 1.6.2022 lukien (€)
30-49	179
50-99	237
000-000	000
000-000	000
000-000	000
000-000	000
700-	466
Neuvotteleva luottamusmies
Toimihenkilöiden lukumäärä	Luottamusmieslisä 1.6.2022 lukien (€)
20-29, jos ainoa neuvotteleva lm	143
30-49	143
00-000	000
200-	226
5. Edellä mainittu luottamusmieslisä	maksetaan varapääluottamusmiehelle

hänen hoitaessaan pääluottamusmiehen tehtäviä vähintään 4 viikon ajan- jakson.

10 § Luottamusmiehen koulutus

1. Osallistumista varten sopijapuolten yhdessä tai niiden yhteistyöelimien jär- jestämiin tai hyväksymiin kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäviin luot- tamusmiestoimintaan liittyviin kursseihin on työnantaja velvollinen anta- maan työsuhteen katkeamatta vapautuksen luottamusmiehelle, mikäli tämä voi tapahtua tuottamatta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan luottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapauden myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on, milloin kurssi kestää enintään viikon, annettava vähintään 2 viikkoa ennen kurssin alkua, sekä milloin on kysymys pidemmästä kurssista, vähintään 6 viikkoa ennen.

2. Pääluottamusmiehellä, varapääluottamusmiehellä, neuvottelevalla luotta- musmiehellä ja työpaikan luottamusmiehellä on oikeus osallistua luottamus- mieskursseille sen vaikuttamatta hänen palkkaansa vähentävästi.

3. Luottamusmiehen osallistuessa sopijapuolten yhdessä tai niiden yhteis- työelimien järjestämiin tai hyväksymiin työsuojelua, rationalisointia, henki- löstöhallintoa, yritystaloutta tai muuta sellaista käsittelevään koulutustoimin- taan korvaa työnantaja sekä heidän ansionmenetyksensä että koulutustoi- minnasta aiheutuvat kustannukset.

4. Edellä tässä pykälässä tarkoitetulle kurssille osallistuminen ei saa aiheuttaa työsuhteen katkeamista eikä vuosiloma-, eläke- tai muihin niihin verrattavien etujen vähentymistä.

5. Pääluottamusmiehen luottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen tulee hä- nen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitai- don ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulu- tusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuk- sen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, luot- tamusmieskauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

11 § Neuvottelujärjestys

1. Työn suorittamista ja sen teknistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä tulee toimihenkilön kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.

2. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitet- tävä paikallisissa neuvotteluissa.

3. Luottamusmiehelle ja toimihenkilölle on ilmoitettava kuka toimii työnantajan edustajana paikallisissa neuvotteluissa sekä mikä on hänen toimialueensa ja toimivaltansa, jos ne on alueellisesti tai henkilöstöasioiden osalta rajoi- tettu tiettyihin asiaryhmiin.

4. Neuvottelut erimielisyyden selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi on aloitettava viivytyksettä neuvottelupyynnön esittämisestä. Mikäli neuvotteluja ei voida aloittaa heti, on luottamusmiehelle ilmoitettava syy tähän sekä ajankohta, milloin neuvottelut aloitetaan. Neuvottelut on käytävä asiallisesti pitkittä- mättä kannanottamista.

5. Erimielisyys on ensin käsiteltävä työnantajan edustajan ja toimihenkilön tai asianomaisen luottamusmiehen välillä. Työpaikkakohtaisessa erimielisyy- den käsittelyssä selvitetään erimielisyyteen liittyvät asiatiedot sekä esitetään mahdollisuuksien mukaan kannanotto perusteluineen itse riitakysymyk- seen.

6. Ellei erimielisyys näin ratkea neuvotellaan erimielisyydestä neuvottelevan luottamusmiehen ja työnantajan nimeämän paikallisen edustajan välillä. Ellei näissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmärrystä tai ellei yrityksessä ole neuvottelevia luottamusmiehiä, neuvotellaan asiasta pääluottamusmie- hen ja työnantajan edustajan välillä.

7. Ellei yksimielisyyttä saavuteta, on pääluottamusmiehen ja työnantajan edus- tajan välisistä neuvotteluista tai niissä yrityksissä, joissa ei ole pääluotta- musmiestä, neuvottelevan luottamusmiehen ja työnantajan edustajan väli- sistä neuvotteluista laadittava muistio. Muistio on tehtävä turhaa viivytystä välttäen ja allekirjoitettava kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kum- mallekin osapuolelle. Muistion tulee sisältää erimielisyyden aihe täsmennet- tynä, erimielisyyteen liittyvät asiatiedot sekä osapuolten kannat perustelui- neen. Niissä yrityksissä, joissa on pääluottamusmies, voi neuvotteleva luot- tamusmies taikka työnantajan edustaja vaatia muistion laatimista.

8. Ellei yksimielisyyttä saavuteta paikallisesti, voi jompikumpi osapuolista alis- taa erimielisyysasian sopijapuolten eli liittojen ratkaistavaksi.

9. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen pe- ruste on riitautettu.

12 § Luottamusmiehen estyneenä oleminen

1. Pääluottamusmies katsotaan estyneeksi hoitamaan tehtäviään, perhevapai- den, opintovapaan, vuorotteluvapaan tai muun palkattoman poissaolon ajan, jos jokin edellä mainitusta poissaolosta kestää yli kuusi viikkoa. Mikäli pääluottamusmies on estynyt hoitamasta tehtävänsä, hoitaa hänen tehtävi- ään tuon ajan varapääluottamusmies. Luottamusmieskorvaus maksetaan tuolta ajalta varapääluottamusmiehelle.

2. Liitot suosittavat, että työnantajalle on ilman aiheetonta viivytystä tehtävä kirjallinen ilmoitus luottamusmiehen estyneenä olemisesta. Ilmoituksen voi tehdä luottamusmies, varaluottamusmies tai muu ammattiliiton edustaja.

13 § Voimassaolo

1. Sopimus on voimassa kuten luottotieto- ja perintäalan työehtosopimus.

LIITE 9 KOULUTUSSOPIMUS ‌

1 § AMMATILLINEN JATKO-, TÄYDENNYS- JA UUDELLEENKOULUTUS

1. Työnantajan antaessa toimihenkilöille ammatillista koulutusta tai lähettä- essä toimihenkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korva- taan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansio- menetys.

2. Koulutuksen tapahtuessa työajan ulkopuolella ei käytettyä aikaa lueta työ- ajaksi, mutta toimihenkilölle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannuk- set.

2 § YHTEINEN KOULUTUS

1. Yhteistoimintasopimusten edellyttämä koulutus annetaan yleensä yrityskoh- taisesti.

2. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan yrityskohtaisesti yhteistyöelimessä tai ellei sellaista ole, työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

3. Koulutukseen osallistuminen korvataan kuten 1 §:n mukainen koulutus.

3 § AMMATTIYHDISTYSKOULUTUS

3.1 Osallistumisoikeus

1. Luottamusmiehen oikeus osallistua ay-koulutukseen määräytyy luottamus- miessopimuksen mukaan.

2. Työsuojeluvaltuutetulla ja työsuojelutoimikunnan jäsenellä on oikeus osal- listua hyväksytyille työsuojelukursseille.

3.2 Korvaukset

1. Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunnan jäsen osal- listuvat koulutustyöryhmän hyväksymälle kurssille ilman, että heidän palk- kaansa vähennetään.

4 § LIITTOJEN KOULUTUSTYÖRYHMÄ

1. Sopimuksen toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä.

2. Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymistä pyydetyt tiedot.

3. Kurssin hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve.

4. Koulutustyöryhmä voi hyväksyä kursseja myös kesken vuotta.

5 § VOIMASSAOLO

1. Sopimus on voimassa kuten luottotieto- ja perintäalan työehtosopimus.

LIITE 10 YHTEISTOIMINTASOPIMUS ‌

SISÄLLYS

1. JOHDANTO

2. SOVELTAMISALA

1 § Sopimuksen ulottuvuus

3. YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKOILLA

2 § Yhteistoiminta

3 § Yt-neuvottelukunta

4 § Kehittämistoiminta

4. YHTEISTOIMINTA TYÖSUOJELUSSA 5 § Työsuojeluyhteistoiminta 6 § Työsuojelupäällikkö

7 § Työsuojeluvaltuutettu

8 § Työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturva 9 § Työsuojeluasiamies

10 § Työsuojelutoimikunta

11 § Yksintyöskentely

12 § Työterveyshuolto

5. YHTEISTOIMINTA TIEDOTUKSESSA

13 § Työnantajan tiedottamisvelvoite

14 § Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta

6. MUUT MÄÄRÄYKSET

15 § Koulutus

16 § Työstävapautusaika ja korvaukset 17 § Tietojen salassapito

18 § Neuvottelujärjestys

19 § Sopimuksen voimassaolo

1. JOHDANTO

1. Sopimuksen tavoitteena on kehittää työnantajan ja toimihenkilöiden välistä yhteistyötä sekä edistää yhteistoiminta-, työsuojelu-, työterveyshuolto- ja tasa-arvolainsäädännön toteutumista työpaikoilla.

2. Avoimeen vuorovaikutukseen perustuvalla yhteistoiminnalla kehitetään päätöksentekoa yrityksissä, lisätään tuottavuutta ja työn mielekkyyttä sekä edistetään työsuhteiden pysyvyyttä ja toimihenkilöiden hyvinvointia.

2. SOVELTAMISALA

1 § Sopimuksen ulottuvuus

1. Sopimusta noudatetaan yrityksissä, jotka ovat sidottuja luottotieto- ja perin- täalan työehtosopimukseen.

2. Lakiviittaukset eivät ole sopimuksen osia, ellei nimenomaisesti toisin todeta. Sopimus on lakia täydentävä.

3. Tämän sopimuksen 2 §:n määräyksiä ei sovelleta sellaisissa jäsenyrityk- sissä, joiden työsuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti alle 20.

3. YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA 2 § Yhteistoiminta

1. Muista tästä sopimuksesta poikkeavista yhteistoimintaelimistä voidaan so- pia yt-neuvottelukunnassa.

2. Yhteistoimintamenettely voidaan toteuttaa myös henkilöstön edustajan aloit- teesta.

3. Yt-neuvottelukunnassa sopien henkilöstö voi valita yhteistoimintamenette- lyä varten lisäedustajia.

4. Henkilöstön edustaja voi kuulla yhteistoimintamenettelyssä yrityksen asian- tuntijoita.

5. Yrityksen tai sen osan toiminnan olennaisen supistumisen tai laajentumisen, liikkeen luovutuksen, sulautumisen tai muun vastaavan organisaatiomuu- toksen johdosta neuvotellaan tarvittaessa myös yhteistoimintaorgani-

saatioiden muutoksesta. Muutoksen jälkeen yhteistoimintaorganisaatiot muutetaan mahdollisimman pian uutta tilannetta vastaavaksi.

6. Työsuojeluhenkilöstön osallistuminen yhteistoimintamenettelyyn on varmis- tettava, jos asia koskee myös työsuojelua.

7. Yhteistoimintamenettelyssä todetaan henkilöstön edustajan pyynnöstä kä- sittelyn kohteena olevan asian päätöksentekoelin yrityksessä.

8. Kun työnantaja harkitsee yhden tai useamman toimihenkilön lomauttamista enintään 90 päiväksi, lasketaan yhteistoimintalain 51 §:n mukainen neuvot- teluaika alkavaksi siitä päivästä, jona yhteistoimintalain 45 §:n mukainen kir- jallinen neuvotteluesitys annetaan tiedoksi.

3 § Yt-neuvottelukunta

1. Yrityksiin perustetaan yt-neuvottelukunta seuraavasti:

Henkilöstön lukumäärä	Henkilöstön edustajien lukumäärä	Työnantajan edustajien lukumäärä
100 – 199	3 – 4	2 – 3
200 – 499	4 – 8	2 – 4
500 –	8 – 12	4 – 6

2. Yt-neuvottelukunta voi sopia, että yt-neuvottelukunta toimii myös tämän so- pimuksen mukaisena työsuojelutoimikuntana.

3. Henkilöstön itseoikeutettuina edustajina kuuluvat neuvottelukuntaan pää- luottamusmies, varapääluottamusmies ja päätyösuojeluvaltuutettu. Pääluot- tamusmies, neuvottelevat luottamusmiehet ja työpaikan luottamusmiehet päättävät toimihenkilöpuolen muiden jäsenten valintamenettelystä. Henki- löstön jäsenten valinta tapahtuu välittömästi luottamusmiesvaalien tuloksen selvittyä.

4. Neuvottelukunnan jäsenten toimikausi on sama kuin luottamusmiesten toi- mikausi. Jos neuvottelukunnan jäsenen asema henkilöstön edustajana lak- kaa kesken neuvottelukunnan toimikauden lakkaa, myös hänen jäsenyy- tensä neuvottelukunnassa. Henkilöstön edustajat valitsevat neuvottelukun- nan jäljellä olevaksi toimikaudeksi hänen tilalleen uuden jäsenen xxxxxx- xxxx edellä todettua valintamenettelyä.

5. Neuvottelukunnan jäsenille annetaan kokousvalmisteluihin 3 tuntia va- paata/kokous.

6. Neuvottelukunnan toimintamuodoista, järjestäytymisestä ja kokouksista so- vitaan yt-neuvottelukunnassa. Työnantajan on kuitenkin kutsuttava neuvot- telukunta koolle tarvittaessa ja vähintään kaksi kertaa kalenterivuodessa.

4 § Kehittämistoiminta

1. Kehittämistoiminnan tavoitteena on yrityksen kilpailukyvyn, tuottavuuden, työsuhteiden pysyvyyden ja työolosuhteiden parantaminen.

2. Yrityksen henkilöstön ja heidän edustajiensa tulee voida osallistua tämän sopimuksen mukaisesti työorganisaatioiden, palveluteknologian, työolosuh- teiden, työmenetelmien ja -tehtävien kehittämiseen ja muutosten toteuttami- seen.

3. Kehittämistoimenpiteiden aiheuttaessa olennaisia muutoksia henkilöstön asemaan, työtehtäviin tai määrään tulee työnantajan yhdessä luottamus- miehen kanssa selvittää vaihtoehdot, joilla työsuhteiden jatkuvuus voitaisiin turvata. Selvitystä ei tarvitse tehdä, jos asia on käsitelty jo työnantajan ja toimihenkilön kesken.

4. Kehittämistoiminnan suunnittelun ja toteuttamisen tulee olla kiinteässä yh- teydessä yrityksen henkilöstöpolitiikkaan.

5. Kehittämistoiminnassa pyritään monipuoliseen työn sisältöön. Kehittämistoi- minta ei saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen lisääntymiseen, josta aiheutuu haittaa toimihenkilöiden terveydelle tai turvallisuudelle.

6. Kehittämistoimintaa varten voidaan paikallisesti sopien perustaa erillinen kehittämistoimikunta tai työryhmä. Työryhmässä ovat tasapuolisesti edus- tettuina yritys ja henkilöstö. Henkilöstö nimeää omat edustajansa ensi si- jassa kehitettävän kohteen toimihenkilöistä.

7. Kehittämistoimintaan liittyvät tutkimukset on tehtävä avoimesti. Niistä on il- moitettava etukäteen henkilöstön edustajille ja toimenpiteiden kohteena ole- ville henkilöille. Henkilöstön edustaja voi pyynnöstä perehtyä tutkimusai- neistoon ja -tuloksiin.

8. Työnantajan käyttäessä kehittämistoiminnassa ulkopuolista konsulttia työn- antaja vastaa siitä, että konsultin toiminta on tämän sopimuksen mukaista.

9. Työpaikoilla seurataan yhteisesti määräajoin toiminnan tuloksia ja kehitystä. Seurannan sisällöstä ja laajuudesta sovitaan paikallisesti.

10. Luottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja muille kehittämistoimintaan pysyvämmin osallistuville annetaan kehittämistoimintaan liittyvää asianmu- kaista koulutusta ottaen huomioon kehittämistoiminnan laajuus.

11. Työnantaja huolehtii kehittämistoimenpiteiden käyttöönoton yhteydessä tar- peellisesta lisäkoulutuksesta tai työhön opastuksesta. Koulutustarve tode- taan työnantajan ja luottamusmiehen kanssa.

4. YHTEISTOIMINTA TYÖSUOJELUSSA

5 § Työsuojeluyhteistoiminta

1. Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta määräytyy lain työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006, jäljempänä työsuojelun yhteistoimintalaki) työterveyshuoltolain (1383/2001) sekä tämän sopimuk- sen mukaan.

6 § Työsuojelupäällikkö

1. Työnantaja nimeää työpaikan työsuojelupäälliköksi työsuojeluasioihin pe- rehtyneen henkilön. Usealle työpaikalle voidaan nimetä yhteinen työsuoje- lupäällikkö.

2. Työsuojelupäällikkö välittää työsuojelutoimikunnan kannanotot yrityksen päätöksentekoelimelle.

3. Työsuojelupäällikön tehtävät määräytyvät työsuojelun yhteistoimintalain 28

§ mukaan, jota tältä osin noudatetaan sopimuksen osana.

7 § Työsuojeluvaltuutettu

Valinta

1. Työpaikan henkilöstö valitsee työsuojeluvaltuutetun ja hänelle kaksi vara- valtuutettua sellaiselle työpaikalle, jossa henkilöstön määrä on säännölli- sesti vähintään 10. Myös pienemmille työpaikoille ko. valtuutetut voidaan valita.

2. Työpaikkana pidetään:

2.1. yritystä,

2.2. konttoria tai sovittuja konttoreita,

2.3. alue/piirikonttoria sen alaisuudessa toimivine konttoreineen ja

2.4. yrityksessä toimivaa erityisyksikköä (esim. atk-keskus, keskuskeit- tiö).

Ilmoitukset

3. Henkilöstön edustaja ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti valitut valtuutetut. Työsuojeluvaltuutetun ollessa estyneenä hänen sijaisenaan toimii varaval- tuutettu sen jälkeen, kun sijaisuudesta on ilmoitettu työnantajalle.

Tehtävät

4. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun yhteistoimintalain 31 § mukaan, jota tältä osin noudatetaan tämän sopimuksen osana.

5. Tämän lisäksi työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on osallistua työsuojelutoimi- kunnassa tai vastaavassa työsuojeluyhteistoimintaelimessä käsiteltävien asioiden valmisteluun.

6. Jos samalla työpaikalla työskentelee toisen työnantajan palveluksessa ole- via henkilöitä, heillä on oikeus kääntyä työpaikan työsuojeluvaltuutetun puo- leen työpaikan olosuhteista johtuvissa työsuojeluasioissa.

7. Varavaltuutetun hoitaessa työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hänellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin työsuojeluvaltuutetulla.

Työskentelytilat

8. Työsuojeluvaltuutetulle annetaan työpaikan olosuhteet huomioon ottaen riit- tävästi säilytystilaa hänen tarvitsemilleen asiakirjoille ja tarvittaessa oikeus käyttää työnantajan hallinnassa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa ja tavanomaisia toimistovälineitä.

9. Työnantaja huolehtii siitä, että työsuojeluvaltuutetulla on käytettävissä tä- män tehtävän hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset sekä muut työ- suojelumääräykset ja ohjeet.

10. Tarvittaessa edellä mainitut asiakirjat hankitaan myös muiden työsuoje- luelinten käyttöön siten kuin työsuojelutoimikunnassa sovitaan.

Päätyösuojeluvaltuutettu

11. Yrityksissä, joissa on pääluottamusmies, toimikaudelle valitut työsuojeluval- tuutetut valitsevat keskuudestaan päätyösuojeluvaltuutetun 2 vuodeksi ker- rallaan. Hänen tehtävänään on muiden työsuojeluvaltuutettujen valvontatoi- men valvonta ja opastus sekä toimihenkilöiden edustaminen työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa.

Korvaukset

12. Päätyösuojeluvaltuutetulle ja työsuojeluvaltuutetulle maksetaan säännölli- sesti kuukausittain palkkaan lisättynä korvaus seuraavasti:

TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN KORVAUKSET 1.6.2022 LUKIEN

Päätyösuojeluvaltuutettu

Henkilöstön lukumäärä	Korvaus 1.6.2022 lukien (€)
30-49	82
50-99	109
000-000	000
200-	188

Työsuojeluvaltuutettu
Henkilöstön lukumäärä	Korvaus 1.6.2022 lukien (€)
10-49	56
50-99	70
100-	82

8 § Työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturva

Syrjintäkielto

1. Työsuojeluvaltuutettua ei saa valtuutetun tehtäviensä hoitamisen takia erot- taa työstä.

2. Työsuojeluvaltuutettua ei saa valtuutetun tehtävän aikana tai sen johdosta siirtää alempipalkkaiseen tai vähempiarvoiseen työhön kuin missä hän oli valituksi tullessa. Työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää valtuutetun tehtävien takia.

3. Varsinaisen työn vaikeuttaessa työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista on hänelle järjestettävä muuta työtä ottaen huomioon yrityksen tai sen osan olosuhteet sekä valtuutetun ammattitaito. Tällainen järjestely ei saa aiheut- taa ansioiden alentumista. Kokonaan työstä vapautetun työsuojeluvaltuute- tun ansio ei saa alentua valtuutetun tehtävien takia.

Yksilösuoja

4. Työsuojeluvaltuutetulla on työsuojelun yhteistoimintalain 37 § ja työsopi- muslain 7 luvun 10 § mukainen erityinen irtisanomissuoja. Säännöksiä nou- datetaan tältä osin sopimuksen osana.

5. Työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun säännöksiä, jota tältä osin noudatetaan sopimuksen osana.

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

6. Työsuojeluvaltuutettu voidaan irtisanoa tai lomauttaa taloudellisilla ja tuotan- nollisilla perusteilla vain jos:

∗ valtuutetun työ päättyy kokonaan eikä hänelle voida järjestää muuta hä- nen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai

kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoi- tetulla tavalla.

7. Päätyösuojeluvaltuutettuun noudatetaan työsuojeluvaltuutetun työsuhde- turvamääräyksiä.

8. Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisilla tai tuo- tannollisilla perusteilla, tällaista toimenpidettä ei saa kohdistaa päätyösuoje- luvaltuutettuun, ellei yrityksen tai päätyösuojeluvaltuutetun toimialueena ole- van yrityksen osan toimintaa keskeytetä kokonaan. Jos yhteisesti todetaan tai työnantaja voi muutoin näissä neuvotteluissa yksilöidysti osoittaa, ettei päätyösuojeluvaltuutetulle voida tarjota hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa muuhun työhön työsopimus- lain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Vahingonkorvaus

9. Työsuojeluvaltuutetulle, jonka työsopimus on päätetty tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on maksettava hyvityssakkojen sijasta korvausta työsopimuslain mukaisesti.

9 § Työsuojeluasiamies

1. Työsuojeluasiamiesten lukumäärästä, toimikaudesta, toimialueista ja toi- mintaedellytyksistä sovitaan työsuojelutoimikunnassa.

2. Työsuojeluasiamiehen tehtävänä toimialueellaan on:

2.1. osallistua työsuojelutarkastukseen sekä tapaturmaan, ammattitautiin tai niiden uhkaan liittyvään tutkimukseen

2.2. tarkkailla työsuojelumääräysten noudattamista ja ilmoittaa niiden rik- komisesta ao. työntekijöille

2.3. ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista lähimmälle esimiehelle ja tar- vittaessa työsuojeluvaltuutetulle

2.4. tehdä aloitteita työsuojeluvaltuutetulle toimialueensa työsuojelun ke- hittämiseksi

3. Työsuojeluasiamiestä ei saa työsuojelutehtävien takia siirtää matalapalkkai- sempaan työhön, kuin mitä hän teki ennen työsuojeluasiamies-valintaa eikä irtisanoa asiamiehen tehtävien hoitamisen johdosta.

10 § Työsuojelutoimikunta

1. Yritykseen, jossa säännöllisesti työskentelevän henkilöstön lukumäärä on vähintään 20, valitaan työsuojelutoimikunta seuraavasti:

Henkilöstön lukumäärä	Henkilöstön edustajien lukumäärä	Työantajan edustajien lukumäärä
20 – 99	2 – 3	1
100 – 499	3 – 4	2
500 –	5 – 6	3

2. Työsuojelupäällikkö, mahdollinen päätyösuojeluvaltuutettu ja työsuojeluval- tuutettu ovat toimikunnan jäseniä. Mikäli työsuojeluvaltuutettujen lukumäärä on suurempi kuin mitä henkilöstön edustus työsuojelutoimikunnassa, valit- sevat työsuojeluvaltuutetut keskuudestaan työsuojelutoimikunnan jäsenet. Mikäli henkilöstön edustus työsuojelutoimikunnassa on suurempi kuin työ- suojeluvaltuutettujen lukumäärä, valitsevat työsuojeluvaltuutetut, varaval- tuutetut ja työsuojeluasiamiehet puuttuvat edustajat keskuudestaan.

3. Työsuojelutoimikunnan tai muun sitä korvaavan yhteistoimintaelimen tehtä- vät määräytyvät työsuojelun yhteistoimintalain 26 § ja 27 § mukaan, joita tältä osin noudatetaan tämän sopimuksen osana.

4. Tämän lisäksi työsuojelutoimikunnan tai muun sitä korvaavan yhteistoimin- taelimen tehtävänä on:

4.1. käsitellä työympäristön tilaan, tasoon ja tapaturmiin liittyviä asioita

4.2. osallistua yhdessä työterveyshenkilöstön, työpaikan esimiesten ja henkilöstöhallinnon kanssa työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitte- luun, toteuttamiseen ja seurantaan

4.3. käsitellä henkilöstöön kohdistuvia mahdollisia väkivaltatapauksia ja niiden ehkäisyyn liittyviä ratkaisumalleja sekä jälkihoitoa; toimikunnan puuttuessa asia käsitellään työsuojeluvaltuutetun kanssa

4.4. käsitellä yhteistyössä työterveyshenkilöstön kanssa päihdeongelmien ennaltaehkäisyä ja päihdekuntoutusta

4.5. arvioida vuosittain työsuojelun yhteistyökoulutustarve ja tehdä esityk- siä sen toteuttamiseksi

4.6. käsitellä henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun toimin- taohjelmaan mahdollisesti sisällytettävät toimenpiteet tasa-arvon edis- tämiseksi työpaikalla, jos yrityksessä on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää.

5. Työsuojelutoimikunta kokoontuu tarvittaessa ja jos mahdollista työaikana ot- taen huomioon mitä työsuojelun yhteistoimintalain 40 §:ssä on säädetty. En- nen kokousta jäsenille annetaan käsiteltävistä asioista tarpeelliset tiedot sekä asian laajuudesta riippuen varataan mahdollisuus kokousvalmistelui- hin työsuojelutoimikunnassa sovittavalla tavalla.

10a § Suositus työn henkisten vaarojen tunnistamisesta, arvioinnista ja poista- misesta

1. Liitot suosittelevat, että työehtosopimukseen sidotut työnantajat yhteistoi- minnassa työsuojeluorganisaation kanssa työn ja toiminnan luonne huomi- oon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvittävät ja tunnistavat työstä, työ- ajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, jos niitä ei voida poistaa, arvioivat niiden merki- tyksen työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle.

2. Työssä esiintyvien haitta- ja vaaratekijöiden poistamiseksi on suositeltavaa tehdä suunnitelma, jonka toteuttamista seurataan ja mahdollisten lisätoi- menpiteiden tarvetta arvioidaan yhteistoiminnassa.

3. Haittojen ja vaarojen poistamisessa hyödynnetään tarvittaessa työterveys- huollon asiantuntemusta.

11 § Yksintyöskentely

1. Tässä sopimuksessa mainittujen työsuojeluosapuolten tulee ottaa huomi- oon yksintyöskentelyssä mahdollisesti ilmenevät ongelmat ja tehdä esityk- siä niiden poistamiseksi.

12 § Työterveyshuolto

1. Työpaikalla laaditaan vuosittain työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja korvaushakemus, jotka käsitellään työsuojelutoimikunnassa. Toimintasuun- nitelmassa esitetään työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet, tavoitteet ja mahdolliset toimenpiteet.

2. Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu osallistuvat toimintasuunnitel- man tekemiseen ja seurantaan. Työsuojelutoimikunnan puuttuessa toimin- tasuunnitelma ja korvaushakemus käsitellään työsuojeluvaltuutetun kanssa.

3. Työpaikkaselvitykset laaditaan yhteistyössä työnantajan, työterveyshenki- löstön ja työsuojeluvaltuutetun kanssa ja ne käsitellään työsuojelutoimikun- nassa.

5. YHTEISTOIMINTA TIEDOTUSASIOISSA 13 § Työnantajan tiedottamisvelvoite

1. Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:

1.1. yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvi- tys yrityksen taloudellisesta tilasta; yhteistoimintalain tarkoittamat tilin- päätöstiedot annetaan pyydettäessä kirjallisena

1.2. vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana selvitys yrityksen taloudelli- sesta tilasta, josta käy ilmi yrityksen tuotannon, työllisyyden kannatta- vuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät

1.3. vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön mää- rässä, laadussa ja asemassa tapahtuvista muutoksista

Pöytäkirjamerkintä:

Tämä kohta on ainoastaan lakia täydentävä. Yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä säännöllisesti on vähin- tään 20, on laadittava yhteistoimintaneuvotteluissa vuosittain hen- kilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet työntekijöiden ammatilli- sen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Tämän osalta nou- datetaan tarkemmin yhteistoimintalain tai sen nojalla annettuja

säännöksiä. Yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöi- den määrä säännöllisesti on vähintään 20 mutta vähemmän kuin 30, voidaan henkilöstöryhmän tai -ryhmien edustajien kanssa so- pia, että edellä tässä kohdassa tarkoitetut asiat käsitellään yrityk- sen koko henkilöstölle järjestettävässä yhteisessä tilaisuudessa.

1.4. viipymättä olennaiset muutokset edellä esitetyissä tiedoissa.

2. Yrityksen taloudellista tilaa koskevien selvitysten yhteydessä on tarkoituk- senmukaista tiedottaa myös yrityksen eri toimintayksikköjen toiminnallisesta tuloksesta ja kehitysnäkymistä sekä alan yleisistä suhdannenäkymistä.

3. Yrityksen taloudelliselle toiminnalle vahinkoa aiheuttavien erityisen paina- vien syiden ollessa esteenä tiedottamiselle työnantajan on tiedotettava edellä mainituista asioista välittömästi esteen poistuttua.

4. Yrityksen organisaation rakenne, henkilöstöpolitiikan periaatteet ja sisäiset ohjeet annetaan henkilöstölle tiedoksi.

5. Yrityksen henkilöstön määrän ollessa säännöllisesti alle 20 noudatetaan edellä 1-4 kohdissa esitetyn lisäksi seuraavaa:

5.1. työnantajan on tiedotettava suunnitteluvaiheessa henkilöstön ase- maan vaikuttavista olennaisista muutoksista työtehtävissä, työpai- kassa, työolosuhteissa, laitehankinnoissa ja ulkopuolisen työvoiman käytössä

5.2. edellä esitetystä on tiedotettava myös päätöksenteon jälkeen, jos se poikkeaa suunnitteluvaiheessa tiedotetusta tai jos henkilöstö tai sen edustaja tiedottamista pyytää.

14 § Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta

1. Allekirjoittaneiden yhdistykset, ammattiosastot tai vastaavat voivat pitää työ- paikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-, työsuhde- ja yhteistoiminta-asioista siten kuin työpaikalla vakiintuneen käytännön mukai- sesti on sovittu.

2. Edellä mainitut elimet voivat jakaa jäsenilleen kokouskutsuja sekä kirjallisia työsuhde- ja työmarkkinatiedotteita. Xxxxxxx tulee tapahtua ruokalassa, pu- keutumis- tai muussa työnantajan kanssa sovitussa tilassa työajan ulkopuo- lella.

3. Edellä mainitut elimet voivat julkaista:

3.1. maksutta kokouskutsuja sekä työsuhde- ja työmarkkinatiedotteita yri- tyksen henkilöstölehdessä

3.2. työmarkkina- ja yhteiskunnallisia tiedotteita työnantajan henkilöstön käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla.

6. MUUT MÄÄRÄYKSET

15 § Koulutus

1. Henkilöstön edustajilla on oikeus tämän sopimuksen mukaisten tehtävien edellyttämään koulutukseen siten kuin siitä erikseen sovitaan liittojen koulu- tus- ja muissa sopimuksissa. Määräyksellä ei rajoiteta 4 §:n kehittämistoi- minnan 10.–11. kohtien mukaista oikeutta koulutukseen.

16 § Työstä vapautusaika ja korvaukset

1. Henkilöstön edustajien ansionmenetys korvataan työstä vapautuksen ajalta, kuten luottamusmiesten osalta on sovittu.

2. Henkilöstön edustajat saavat vapautusta työstä ajaksi, jonka nämä tarvitse- vat sovittujen tehtävien hoitamiseen ja niihin liittyvään henkilöstön edusta- jien keskinäistä valmistautumista varten.

3. Töiden järjestelyt hoidetaan siten, että henkilöstön edustajat voivat osallis- tua tämän sopimuksen tarkoittamaan yhteistyöhön.

4. Yhteistoimintaneuvottelukunnan ja työsuojelutoimikunnan sihteerille makse- taan kokoustehtävistä valtion komiteoista olevien määräysten mukainen eril- linen korvaus.

5. Henkilöstön edustajan matkustaessa tämän sopimuksen edellyttämien ja työnantajan kanssa sovittujen yhteistoimintatehtävien johdosta maksetaan matkakorvaukset kuten normaalien työtehtävien yhteydessä.

17 § Tietojen salassapito

1. Tietojen salassapitoon noudatetaan voimassa olevan lainsäädännön salas- sapitosäännöksiä.

18 § Neuvottelujärjestys

1. Tähän sopimukseen liittyvistä erimielisyyksistä neuvotellaan työehtosopi- muksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

19 § Sopimuksen voimassaolo

1. Sopimus on voimassa 1.1.2012 alkaen toistaiseksi kuuden kuukauden irti- sanomisajalla.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Ammattiliitto Pro

Xxxxxxxxxxxx 00 A,

00580 Helsinki

PL 183, 00581 Helsinki

Puh. 09 172 731

xxx.xxxxxxxxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

Luottotieto- ja perintäalan työehtosopimus

Document Metadata