JÄSENKUNTIEN YHTEINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN PALVELUSOPIMUSLUONNOS

JÄSENKUNTIEN YHTEINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN PALVELUSOPIMUSLUONNOS

2020

Yhtymähallitus xx.xx.2020

Sisällysluettelo

1 SOPIJAOSAPUOLET 4

2 PALVELUSOPIMUKSEN YLEISET EHDOT 4

2.1 Palvelusopimuksen luonne ja tarkoitus 4

2.2 Palvelusopimuksen vastuuhenkilöt 4

2.3 Palvelusopimuksen suhde perussopimukseen 5

2.4 Palvelusopimuksen voimassaolo 5

2.5 Palvelusopimuksen seuranta ja tarkistaminen. 5

3 PALVELUJEN SISÄLTÖ JA EHDOT 6

3.1 Palvelujen sisältö 6

3.2 Palveluiden kuntakohtaisten maksuosuuksien määräytymisperusteet 7

3.3 Palvelujen laatu, seuranta, valvonta ja arviointi 8

4 VARAUTUMISVASTUU 8

5 PALVELUIDEN EDELLYTTÄMIEN TILOJEN JA LAITTEIDEN HALLINTA 8

6 PALVELUJÄRJESTELMÄN TEHOKKUUS JA TALOUDEN HALLINTA 9

7 ALLEKIRJOITUKSET 9

Kainuun soten palveluverkon uudistaminen 11

1. Palveluverkon lähtökohdat 11

2. Palveluiden nykytila ja ongelmat Kainuussa 13

3. Asiakkaiden palvelutarve 13

4. Maakunnalliset yhteiset palvelut 14

5. Paikasta riippumattomat palvelut 14

6. Lähipalvelut 14

7. Alueelliset palvelut 16

8. Keskitetyt palvelut 16

9. Erityisvastuualueen palvelut 16

10. Valtakunnalliset palvelut 17

1 SOPIJAOSAPUOLET

A)

1. Hyrynsalmen kunta

2. Kajaanin kaupunki

3. Kuhmon kaupunki

4. Paltamon kunta

5. Puolangan kunta (perussopimuksen mukainen osajäsenyys)

6. Ristijärven kunta

7. Sotkamon kunta

8. Suomussalmen kunta,

joista tässä sopimuksessa käytetään lyhennystä kunnat.

B) Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, josta tässä sopimuksessa käytetään lyhennystä sote-kuntayhtymä.

2 PALVELUSOPIMUKSEN YLEISET EHDOT

2.1 Palvelusopimuksen luonne ja tarkoitus

Sopimusmenettelyn tavoitteena on yhteissuunnittelun, tarkoituksenmukaisen työnjaon ja yhteistyön sekä koko hoito- ja palveluketjujen kehittämisen kautta parantaa toiminnan vaikuttavuutta ja tehokkuutta sekä taloudellisuutta, asia- kaslähtöisyyttä ja laadukkuutta joko samassa organisaatiossa toimimalla tai erillisten organisaatioiden välisenä yhteistyönä.

Hoitoon pääsyn lakisääteisestä turvaamisesta vastaa tuottajana toimiva sote- kuntayhtymä.

Tavoitteena on edistää perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosi- aalihuollon hoito- ja palveluketjun toimivuutta. Ympäristöterveydenhuolto ja jä- senkunnille tuotettavat tukipalvelut sisältyvät tähän sopimukseen.

Jos kunta on perussopimuksessa antanut sosiaali- ja terveydenhuollon palve- lut sote-kuntayhtymän tuotettavaksi, saa kunnan asukas käyttää sote- kuntayhtymän kyseisiä palveluja kuntarajoista riippumatta.

2.2 Palvelusopimuksen vastuuhenkilöt

Tämän palvelusopimuksen vastuuhenkilöt ovat:

A) Kuntien vastuuhenkilö

B) Sote-kuntayhtymän vastuuhenkilö

2.3 Palvelusopimuksen suhde perussopimukseen

Palvelusopimussuhteen perusta on määritetty voimassa olevan perussopi- muksen 3 §: n mukaisesti ja siinä määritetyssä laajuudessa.

Tällä sopimuksella määritellään tarkemmin perussopimuksen 3 §: ssä maini- tuista palveluista, muista asioista, palveluiden laadusta, seurannasta, arvioin- nista, varautumisvastuusta ja palvelujärjestelmän tavoitteista.

2.4 Palvelusopimuksen voimassaolo

Sopimuskausi alkaa x.x.20xx. Palvelusopimus vahvistetaan kuntayhtymän yh- tymähallituksessa ja jäsenkunnan vahvistamien säännöstöjen tarkoittamassa toimivaltaisessa hallintoelimessä.

2.5 Palvelusopimuksen seuranta ja tarkistaminen

Palvelujärjestelmän toimivuutta ja kehittämishankkeita arvioitaessa hyödynne- tään kunnissa laadittavia hyvinvointisuunnitelmia ja muita lakisääteisiä suunni- telmia.

Hallintosäännön 33 §:n mukaan yhtymähallitus neuvottelee kuntien kanssa kuntayhtymän taloudesta ja investointitarpeesta. Neuvottelut talousarvion valmistelua varten kuntien kanssa käydään syksyisin perussopimuksen mu- kaisesti.

Tilinpäätöksen ja toiminnan tarkastamisen jälkeen järjestetään kuntakierros, joka on jäsenkuntien ja kuntayhtymän välinen vuotuinen seurantatapaaminen. Kuntakierroksella käydään läpi viimeksi päättyneen tilivuoden toiminnan ja ta- louden kehitys ja näihin liittyvien tavoitteiden toteutuminen. Kuntakierroksella käydään läpi tiedossa olevat tulevan taloussuunnittelukauden toimintaan ja ta- louteen vaikuttavat tekijät. Kuntakierroksella pohjustetaan talousarvion laadin- taan liittyviä omistajaohjausneuvotteluja. Hallintosäännön mukaisten kunta- kierrosten määrää voidaan tarvittaessa lisätä.

Omistajaohjausta toteuttavat jäsenkunnat.

Sote-kuntayhtymän yhtymähallitus kutsuu 3-4 kertaa kalenterivuodessa jä- senkuntien nimeämät (enintään kaksi/jäsenkunta) edustajat neuvottelemaan palvelusopimukseen liittyvistä asioista.

Palvelusopimusneuvottelujen valmistelu toteutetaan vuosittain sote- kuntayhtymän ja jäsenkuntien yhteistyönä.

Palvelusopimuksen arviointi ja tarkistaminen tapahtuu tarvittaessa vuosittain viimeistään 30.11. mennessä.

3 PALVELUJEN SISÄLTÖ JA EHDOT

3.1 Palvelujen sisältö

Tässä palvelusopimuksessa sovitaan, mitkä palvelut järjestetään lähipalvelui- na, alueellisina palveluina ja keskitettyinä palveluina (palveluverkko). Palvelu- verkko muodostetaan huomioiden alueelliset erityispiirteet, kuten väestöraken- teen muutokset, pitkät etäisyydet ja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio, sekä sote-kuntayhtymän strategiset päämäärät: 1. Hyvinvoivat, aktiiviset ja osallistuvat asiakkaat, 2. Houkutteleva työpaikka, 3. Hyvän palvelun Kainuu ja

4. Tasapainoinen talous.

Strategiakartta 2021–2028

Lähipalveluilla tarkoitetaan yksittäisen kunnan tai kunnan osa-alueella paikalli- sille asukkaille tuotettavaa palvelua.

Alueellisilla palveluilla tarkoitetaan useammalle kuin yhdelle kunnalle järjestet- tyä palvelua.

Keskitetyllä palvelulla tarkoitetaan palvelua, joka tuotetaan keskitetysti koko sote-kuntayhtymän alueelle.

Tämän palvelusopimuksen tavoitteena on turvata kuntalaisille kustannuste- hokkaat, vaikuttavat, oikea-aikaiset ja oikein mitoitetut sosiaali- ja terveyspal- velut tarkoituksenmukaisella tavalla. Tämän palvelusopimuksen tavoitteena on varmistaa kainuulaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertainen saata- vuus ja saavutettavuus.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertainen saatavuus tarkoittaa, että sosi- aali- ja terveyspalveluja on riittävästi tarjolla eri väestöryhmien tarpeisiin näh- den.

Tila, jossa sosiaali- ja terveyspalveluja on riittävästi tarjolla eri väestöryhmien tarpeisiin nähden. THL Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertaisuuden käsit- teet versio 1.0, 2018)

Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertainen saavutettavuus tarkoittaa, että eri väestöryhmien yhdenvertainen pääsy sosiaali- ja terveyspalveluihin on tur- vattu ja eri väestöryhmät pystyvät hyödyntämään palveluja yhdenvertaisesti.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertainen saavutettavuus koostuu fyysi- sestä, taloudellisesta, tiedollisesta, taidollisesta ja asenteellisesta saavutetta- vuudesta. Saavutettavuuteen vaikuttavat muun muassa palvelujen etäisyys asiakkaan asuinpaikasta, asiakkaan mahdollisuudet liikkua, rakennetun ympä- ristön esteettömyys, asiakasmaksut, tiedon saanti, palveluissa käytettävä kieli, mahdollisuus käyttää sähköisiä asiointikanavia ja digitaalisia palveluja sekä luottamus sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöihin, avun saamiseen, asioinnin turvallisuuteen ja yhdenvertaiseen kohteluun. (THL Sosiaali- ja ter- veyspalvelujen yhdenvertaisuuden käsitteet versio 1.0, 2018)

Lakisääteisessä yhteistoiminnassa jäsenkuntaa ei kuitenkaan voida ilman suostumustaan velvoittaa osallistumaan uusien vapaaehtoisten tehtävien hoi- tamiseen ja näistä aiheutuviin kustannuksiin.

3.2 Palveluiden kuntakohtaisten maksuosuuksien määräytymisperusteet

Sote-kuntayhtymän tuottamien palveluiden kuntakohtaiset maksuosuudet määräytyvät perussopimuksen 16 §:n ja 18 §:n mukaisesti.

3.3 Palvelujen laatu, seuranta, valvonta ja arviointi

Laadun varmistamiseksi sote-kuntayhtymä ylläpitää terveys- ja sosiaalipalve- lujen laadunhallintajärjestelmää, jonka toimivuus varmistetaan vuosittain.

Toiminnan suunnittelussa otetaan kattavasti käyttöön tarvittavat palvelujärjes- telmän laatua kuvaavat tavoitteet ja mittarit.

Sote-kuntayhtymä vastaa sen toimialaan kuuluvasta tutkimus- ja kehittämis- toiminnasta ja koordinoinnista. Tutkimus- ja kehittämistoiminta tulee suunnata ja mitoittaa yhteensopivaksi erityisvastuualueen yhteisesti sovittujen suunni- telmien ja voimavarojen kanssa.

Palvelujen saatavuuden, saavutettavuuden, määrän ja laadun tavoitteiden to- teutumista seurataan, valvotaan ja raportoidaan säännönmukaisesti hyödyn- täen kattavasti kuntayhtymän käyttämää ja ylläpitämää raportointijärjestelmää (toiminta ja palvelut, henkilöstö, talous).

4 VARAUTUMISVASTUU

Sote-kuntayhtymä vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon osalta valmiuslain 40

§:ssä tarkoitetusta varautumisesta kuntien normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Sopimusosapuolet sitoutuvat suunnitelmalliseen yhteistyöhön varautumisessa.

5 PALVELUIDEN EDELLYTTÄMIEN TILOJEN JA LAITTEIDEN HALLINTA

Palvelun järjestämisen edellyttämistä tiloista säännellään perussopimuksen 21

§:ssä.

Vuokrasopimukset ja vuokrien määrittely tehdään yhdenmukaisin perustein.

Kiinteän omaisuuden vuokrauksen ja vuokrattavissa rakennuksissa olevan, sote-kuntayhtymän palvelutoiminnassaan käyttämän muun omaisuuden ja ai- neettomien oikeuksien luovutuksen periaatteet ovat kaikille kunnille samat ja määräytyvät seuraavasti:

a) kunta sitoutuu huolehtimaan kiinteän omaisuuden peruskorjauksista kiinteistöjen kuntoarvioinnissa yhteisesti hyväksytyn suunnitelman ja aikataulun mukaisesti. Suunnitelman sisällöstä ja aikataulusta sovitaan palvelusopimusneuvotteluissa.

b) uusinvestointien ja peruskorjausten tarpeesta ja toteuttamisesta sovi- taan palvelusopimuksessa; samaa menettelyä noudatetaan toiminnal- listen muutosten vaatimissa toimitilamuutoksissa.

c) kun em. tarve on todettu ja sovittu, kunnat vastaavat uusinvestointien, peruskorjausten ja toimitilamuutosten rahoituksesta.

d) sote-kuntayhtymä määrittelee toimitilatarpeet yhdessä xxxxxxx kanssa.

e) uusinvestointien, peruskorjausten ja toimitilamuutosten edellyttämistä kalusteiden ja laitteiden hankinnasta vastaa sote-kuntayhtymä.

f) sote-kuntayhtymä tekee irtaimiston uushankinnat.

6 PALVELUJÄRJESTELMÄN TEHOKKUUS JA TALOUDEN HALLINTA

Sote-kuntayhtymä sitoutuu vastaamaan siitä, että valtakunnallisesti tilastoita- via sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan ja talouden tunnuslukuja voidaan tuottaa ja ylläpitää omassa laskentajärjestelmässä.

Palvelut tuotetaan mahdollisimman kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti.

Väestön sairastavuus, ikärakenne ja palvelutarve huomioidaan palvelujen ko- konaiskustannuskasvussa.

Henkilöstön määrä ja rakenne sovitetaan palveluiden ja tuotteiden kysyntää vastaavalle tehokkaalle tasolle.

Palvelutarpeen todenmukaisen arvioimisen takia kehitetään tuotteistamista ja palveluiden läpinäkyvyyttä. Toimintojen tehostamiseksi palveluprosessit kuva- taan laatusuositusten mukaisesti.

Kunnat sitoutuvat kohdan kuusi (6) tavoitteiden toteuttamiseen.

7 ALLEKIRJOITUKSET

Tätä sopimusta on laadittu yhdeksän (9) samasanaista kappaletta, yksi kaikille sopijapuolille.

Kajaanissa x. -kuuta 20xx.

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Kunnat

Hyrynsalmen kunta Kajaanin kaupunki

Kuhmon kaupunki Paltamon kunta

Puolangan kunta Ristijärven kunta

Sotkamon kunta Suomussalmen kunta

Kainuun soten palveluverkon uudistaminen

1. Palveluverkon lähtökohdat

Kuntayhtymän strategian BSC:n mukaisesti:

- hillitsemme sote-xxxxxxx xxxxxx

- tuotamme palvelut tehokkaasti ja vaikuttavasti

- johdamme hoito- ja palveluketjuja kokonaisvaltaisesti Alueelliset erityispiirteet huomioiden:

- ikääntyvä väestö

- sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio

- työvoimapula ja työvoiman saatavuus

- sähköisten ja liikkuvien palveluiden kehittäjä

- haluammeko olla edelläkävijä vai seuraaja

- väestömuutoksen hyödyntäminen: palveluja supistetaan ja toimitiloja tiivistetään hallitusti väestöennusteen mukaisesti

- ennakointi ja yhteistyö jäsenkuntien kanssa: terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

- soten säästöpotentiaalin hyödyntäminen: mm. ympärivuorokautisen palvelutarpeen vähentäminen kaikissa palveluissa, digitalisaation hyödyntäminen

- yksityisten palveluntuottajien ja järjestöjen rooli sote-palveluissa

- lainsäädäntömuutokset (sote-uudistus, asiakasmaksut yms.)

- alibudjetointi, omistajaohjauksen ongelmat (ks. xxxx://xxxxxxxxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxx/00000/000000/00- 2018-MOHJU.pdf)

- riippuvuudet: huomioidaan tulevaisuuden sote-keskuksen valmistelu ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma

- tehdään suunnitelma vähintään valtuustokaudeksi

- vrt.

xxxx://xxx.xxxxxx.xx/xxxxxx/xxxxxxxxxxxxx/0000/Xxxxxxxxx/Xxxxxxxxxxx onnos%20A%20skenaariot.pdf

- palveluverkon valmistelussa hyödynnetään kansalaisen, taloustieteel- linen, yhteiskuntatieteellinen, terveystieteellinen ja lääketieteellinen näkökulma, käytetään hyväksi benchmarking- materiaaleja sekä tehty- jä ulkopuolisen tahon arvioita

Väestörakenne

Kainuussa on ikääntyvä, vähentyvä ja sairas väestö, mikä aiheuttaa suurta kysyntää mutta heikon tulopohjan.

Kuvio. Väestöennuste 2040 xxxxx://xxx.xxx.xx/xxxxxxx0000/

Kuvio. Kainuun sote -kustannukset ja asiakkaat 1v ikäryhmittäin

Kuvio. Sairastavuus (esim. THL)

2. Palveluiden nykytila ja ongelmat Kainuussa

Väestön ikääntyminen ja sairastaminen lisäävät palvelujen kysyntää. Piene- nevä, ikääntyvä ja valtakunnan keskitasoa vähemmän ansaitseva asukasmää- rä ei pysty kustantamaan tarvetta. Xxxxxx etäisyydet tuovat oman haasteensa. Valmiuden ylläpitämiseen kuluu pienen väkimäärän vuoksi suhteessa ja paljon sekä henkilöstöä että varoja.

Sote-palveluiden ja saavutettavuuden kartasto xxxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxxxxxxxx/xxxxx/xxx.xxxx

THL:n arviointiraportit (2018&2019)

THL:n tietoikkuna, hyvinvointikompassi, TEA-viisari ym.

Visualisointi KUVA-indikaattoreista: xxxxx://xxx.xxxxxxx.xxx/xxxx?xxxxXxXxxxXXXxX0XxXXXxXxXxXX00XxX0XX E2ZDEtYzk4OTVmMDIzOGI2IiwidCI6IjIwNTE3YmMzLTJjZmYtNDdhYy1iMjE zLTY4NDYwY2U3ZGJmNyIsImMiOjl9

Visualisointi sosiaali- ja terveydenhuollon talousindikaattoreista Kainuussa xxxxx://xxx.xxxxxxx.xxx/xxxx?xxxxXxXxxxXXXxXXXxXXXxXxxxXX00XxXxXXX0 NmMtNzQ5OTM1YjAyNjdkIiwidCI6IjIwNTE3YmMzLTJjZmYtNDdhYy1iMjEzLT Y4NDYwY2U3ZGJmNyIsImMiOjl9

KPMG 9/2019: Kainuun sote kestävälle pohjalle -arviointi

KPMG 2018/2019: Pohjois-Suomen terveydenhuollon kilpailukyky

3. Asiakkaiden palvelutarve Nykytila

Kainuun kunnissa sairastavuus on suurta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tar-

ve kasvaa sairastavuuden ja ikääntymisen myötä. Kainuussa sairastavuus ja ikääntyminen kasautuvat erityisesti pienissä kunnissa. Tämän vuoksi ei ole tarkoituksenmukaista keskittää palveluita kokonaan vain isoille paikkakunnil- le. Palveluiden tuottamisen tapaa etäkontaktien suuntaan muokkaamalla pal- velut voidaan viedä kaikkiin kuntiin ja turvata palvelujen saavutettavuus. Kai- nuun vähäiset julkiset liikenneyhteydet ja pitkät välimatkat puoltavat etäyh- teyksien hyödyntämistä palveluiden tuottamisessa silloin, kun fyysistä tutki- mista tai hoitamista ei tarvita. Tähän voidaan käyttää puhelinta tai sähköisiä yhteydenottovälineitä. Tämä säästää palveluja käyttävien kuntalaisten matkoi- hin kuluvaa aikaa ja kustannuksia. Kun henkilökuntaa voidaan erityisesti etäyhteyksissä joustavasti käyttää kuntien välillä, vähenee myös henkilöstön epätarkoituksenmukainen työajan käyttö siirtymisiin paikkakunnalta toiselle.

Etäyhteyksien avulla tuotetuista palveluista on Kainuussa jo pitkä kokemus mm. terveyskeskuslääkäripalveluissa.

a. Kainuun soten toimintakertomuksen liitteenä on toimintalukuja kunnittain ku- vaava tilasto-osio, joka tehdään vuosittain.

b. Lisäksi palvelukatalogi sisältää osan Kainuun soten oman tuotannon yksiköi- den tuottamista palveluista ja hinnoista.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeeseen vaikuttavia tekijöitä mm. väes- törakenne ja sen muutokset, sairastavuus ja muut toimintaympäristön muutokset arvioidaan vuosittain arvioitaessa lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteiden asetta- mista. Palvelutarvetta arvioidaan lisäksi palvelujen käytön toimintatilastojen avul- la.

Kuntien tehtävänä on tarjota hyvinvointia edistäviä palveluja, joilla on merkitystä asukkaiden hyvinvoinnille.

Xxxxxxx kanssa suunnitellaan ennaltaehkäisevien palveluiden tuottaminen ja työnjako.

4. Maakunnalliset yhteiset palvelut

= yhteisesti maakunnan tasolla tuotettavat palvelut

hallinnon palvelut (talous, henkilöstö) tietotekniikka ja tietojärjestelmät

5. Paikasta riippumattomat palvelut

= palvelut, joita tuotetaan maakunnallisesti yhteisinä kuntarajoista riippumatta ja joiden tuottaminen ei ole sidottu tiettyyn paikkaan.

liikkuvat palvelut sähköiset ja etäpalvelut

6. Lähipalvelut

Lähipalveluiden määritteleminen

Lähipalveluiden määrittely on haasteellista ja sen on sidoksissa aikaan ja paikkaan.

Esimerkiksi tietoyhteiskuntakehitys ja palvelujen digitalisointi on jo nyt muuttanut ja muuttaa edelleen käsityksiämme palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Kuitenkin itse palveluiden merkitys säilyy kuntalaisten arjessa. Määrittelyssä on oleellista kenen näkökulmasta lähipalveluja tarkastellaan. Voidaan erottaa ainakin kolmen eri tulokulman määrittelyjä.

Valtakunnallisella tasolla määritellään lähipalvelut usein käytetyiksi tai arkipäiväisik- si palveluiksi. Palvelut ovat kohtuullisen helposti saavutettavissa, joko asiakkaan lä- heltä, sähköisesti tai kotiin tuotuina. Tällöin oletetaan, että palveluiden läheisyys myös madaltaa niiden käyttökynnystä.

Kunta- ja aluetasolla lähipalvelut määritellään lähes samoin kuin edellä valtakunnan tasolla. Määrittelyssä korostuu se, että lähipalvelut tarjotaan kuntalaisten lähiympä- ristössä ja ne tulee olla kaikkien myös erityisryhmien saavutettavissa. Lisäksi kaksi- kielisissä kunnissa edellytetään, että palveluja tuotetaan sekä suomen että ruotsin kielellä.

Kolmantena tulokulmana lähipalvelut voidaan määritellä asiakkaan näkökulmasta. Tällöin lähipalvelut ovat jokaiselle helposti saavutettavissa olevia päivittäin tai usein käytettyjä palveluita. Asiakkaat kokevat nämä palvelut tärkeiksi. Lähipalveluita ei voida tyhjentävästi listata, vaan ne on määriteltävä kunkin alueen asiakkaiden ja alueellisten erityispiirteiden kautta. Tällöin korostuu eri ikäryhmien erilaiset tarpeet ja itse palvelun saavutettavuus ja erilaiset toteuttamistavat.

Sote-keskusten toimipisteet ovat kaikissa kunnissa Seuraavat palvelut tuotetaan kaikkiin kuntiin:

Ensihoito

Kotiin tuotava kotona asumista tukeva palvelu (terveydenhuolto, sosiaalihuol- to)

Kotihoito

Asumispalvelut ja niihin kytkeytyvät työ- ja päivätoiminnat

Omalle päätelaitteelle tarjottava etävastaanotto ja vastaanottopalveluja tuote- taan myös kunnissa olevissa yksiköissä.

Kouluterveydenhuolto sinne, missä on kouluja Omaishoito

Palveluohjaus Hoitokodit

Perhehoito

Terveysvalvonta ja eläinlääkintä osittain

Kunnat tarjoavat asukkaille hyvinvointipalveluja mm. kulttuuri, liikunta, kirjas- to, kansalaisopisto ja musiikkiopisto.

7. Alueelliset palvelut

= useammalle kuin yhdelle kunnalle järjestettyä palvelua

Sote-keskukset (tuotetaan sosiaali- ja terveyspalveluja useammalle kunnalle ja toimipisteitä kaikissa kunnissa)

Akuutti vuodeosastohoito Perheoikeudelliset palvelut Lastensuojelu

8. Keskitetyt palvelut

= tuotetaan keskitetysti koko sote-kuntayhtymän alueelle.

Keskussairaala

Merkittäviä laite- tai tilainvestointeja vaativat toiminnot Erityishuoltopiirin toiminta

9. Erityisvastuualueen palvelut

= Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella keskitettäväksi sovitut palvelut

Erityisvastuualueella keskitettäväksi sovitut palvelut (erikoissairaanhoidon jär- jestämissopimus)

muun muassa avosydän- ja keuhkokirurgia, neurokirurgia, terveydenhuoltolain 6 §: mukaan keskitettävät palvelut, sädehoito

10. Valtakunnalliset palvelut

= kansallisesti keskitettävät palvelut

Valtakunnallisesti keskitettäväksi sovitut palvelut (erikoissairaanhoidon järjestämis- sopimus)

Muun muassa elinsiirrot, lasten sydänkirurgia, harvinaissairauksien hoidon koordi- nointi