OPTIKOIDEN
OPTIKOIDEN
TYÖEHTOSOPIMUS
1.4.2023 – 31.3.2025
Kädessäsi on Erton neuvottelema optikoiden työehtosopimus Työehtosopimuksen avulla varmistamme optiselle alalle reilut työehdot.
Työehtosopimuksessa sovimme työntekijän puolesta mm.
• palkan vähimmäistason
• palkankorotukset
• lomarahan
• palkalliset arkipyhävapaat
• ilta-, aattoilta- ja lauantailisät
• perhevapaiden palkat
Laki ei siis takaa näitä automaattisesti, vaan ne sovitaan aina työehtosopimuksessa. Lisäksi olemme neuvotelleet sopimukseen muun muassa seuraavat lakia paremmat ehdot:
• sairausajan palkka pidemmälle ajalle
• lyhyemmät työajat
Vain jäseniemme tuella voimme säilyttää ja entisestään parantaa nykyisiä työehtoja. Mitä enemmän Ertoon kuuluvia jäseniä työpaikoilla on, sen parempia ehtoja saamme alalle neuvoteltua.
LUE LISÄÄ: xxxx.xx
Optikoiden työehtosopimus 1.4.2023 – 31.3.2025 1
Optikoiden työehtosopimus 1.4.2023 – 31.3.2025
SISÄLTÖ
2. TYÖSUHDE 7
5 § Määräaikainen työsopimus 8
6 § Työsuhteen päättyminen ja lomauttaminen 8
Säännöllisen työajan järjestäminen 10
Arkipyhäviikon työajan lyhennys 14
Korotettu palkka tasoittumisjaksossa 17
Työaikalisät ja lisä- ja ylityö 17
Palkan maksaminen tasoittumisjaksossa 17
Lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikana 18
Työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumisjakson 18
Lisä- ja ylityökorvausten vanhentuminen 19
Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus 23
Äkillinen sairaus perheessä 26
Kutsunta ja kertausharjoitukset 27
Välttämätön hammaslääkärikäynti 28
Lakisääteiset tarkastukset ja tutkimukset 29
Vapaan ajankohdan muuttaminen 30
Siirtymäsäännös 31
6. VUOSILOMA 32
17 § Vuosiloma 32
Loman pituus 32
Loman antaminen 32
Loma ja vapaapäivä 33
Lomapalkan maksaminen 33
Lomapalkan ja lomakorvauksen laskeminen 33
Lomapalkan ja lomakorvauksen laskeminen lisien osalta 33
Alle 37,5 tuntia tekevät 34
18 §Lomaraha 35
Suuruus 35
Maksamisedellytykset 35
Hoitovapaa 35
Varusmiespalvelus 36
Työsuhteen päättyminen loman aikana 36
Eläkkeelle siirtyminen 36
Maksamisaika 36
Alle 37,5 tuntia tekevät 36
7. MATKAT 37
19 § Matkakustannukset 37
8. ERINÄISET MÄÄRÄYKSET 37
20 § Erinäiset määräykset 37
Jäsenmaksun perintä 37
Kokoontuminen työpaikalla 37
Luottamusmies 38
Ryhmähenkivakuutus 38
Työasut 38
9. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA 38
21 § Erimielisyydet 38
Paikalliset neuvottelut 38
Liittoneuvottelut 38
Neuvottelujen toteutus 38
Työtuomioistuin 38
22 § Työrauha ja sopimusrikkomukset 39
10. VOIMASSAOLO 39
23 § Sopimuksen voimassaolo 39
TYÖAIKAPANKKI 40
Siirrettävät työtunnit 40
Vapaan pitäminen 40
Poissaolot ja vuosiloma 41
Kirjanpito 41
Työsuhteen päättyminen 41
LOMARAHAN VAIHTAMINEN VAPAAKSI 42
KOULUTUSSOPIMUS 43
1 § Ammattiyhdistyskoulutus 43
Koulutustyöryhmä 43
Osallistumisoikeus 43
Ilmoitusvelvollisuus 43
Työsuojelukoulutus 44
Korvaukset 44
Muut edut 44
2 § Yhteinen koulutus 45
3 § Ammatillinen koulutus 45
Näköä-koulutustapahtuma 46
4 § Työhyvinvointikorttikoulutus 46
5 § Voimassaolo 46
SELVIYTYMISLAUSEKE 47
ERIMIELISYYSMUISTIO 51
TYÖSOPIMUS 52
PAIKALLISEN ERÄN SOVELTAMISOHJE 53
LUOTTAMUSMIESSOPIMUS (erillinen tiedosto työehtosopimuksen lopussa)
YHTEISTOIMINTASOPIMUS (erillinen tiedosto työehtosopimuksen lopussa)
1. SOVELTAMISALA
Kaupan liitto Toimihenkilöliitto ERTO ry OPTIKOIDEN TYÖEHTOSOPIMUS
1 § Sopimuksen ulottuvuus
1. Sopimusta noudatetaan optikkoliikkeissä.
2. Sopimus koskee työaikalain alaisia optikoita, optometristejä, johtavia optikoita ja optometristejä sekä optometristiopiskelijoita.
3. Sopimuksen osana noudatetaan seuraavia voimassa olevia liittojen välisiä sopimuksia:
• Koulutussopimus
• Luottamusmiessopimus
2 § Paikallinen sopiminen
Ulottuvuus
1. Paikallisesti voidaan sopia toisin tämän työehtosopimuksen niistä määräyksistä, joissa se on erikseen todettu.
Sopimismenettely
2. Paikallisessa sopimisessa:
• sopijapuolia ovat työnantaja ja työntekijä, työntekijät tai luottamus- mies, ellei työehtosopimusmääräyksessä ole toisin sovittu
• sopimus tehdään kirjallisesti
• sopimus tehdään toistaiseksi tai määräajaksi ja se voi olla voimassa aikaisintaan allekirjoitushetkestä
• toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisaika on 2 kuukautta
• yli 12 kuukautta kestänyt määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa 2 kuukauden irtisanomisajalla
• sopimuksen päätyttyä noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä.
3. Sovitun järjestelyn ollessa sidottu tiettyyn ajanjaksoon se jatkuu irtisano- misesta huolimatta jakson loppuun.
4. Jos sopimusta ei tehdä, noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä.
2. TYÖSUHDE
3 § Työnjohto
1. Työnantaja johtaa ja jakaa työtä.
2. Määrätynlaiseen työhön otettu työntekijä on velvollinen tarpeen vaaties- sa tekemään muutakin ammattiinsa kuuluvaa tai siihen rinnastettavaa työtä.
3. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.
4 § Työsopimus ja koeaika
1. Työsopimus on tehtävä kirjallisesti. Työsopimuksessa tulee olla oheisen mallilomakkeen ja sen täyttämisohjeiden mukaiset vähimmäistiedot.
2. Työsopimus on joko toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen.
3. Koeajasta on sovittava työsopimuksessa.
4. Koeaika määräytyy kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukaan.
5. Koeaikana sopimus voidaan molemmin puolin purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta.
6. Työntekijän palatessa kohtuullisessa ajassa aikaisemman työnantajansa palvelukseen ja entisen kaltaiseen työhön koeaikaa ei sovelleta, ellei sii- hen ole erityistä syytä.
5 § Määräaikainen työsopimus
1. Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen määräytyy työsopimuslain 1:3 §:n mukaan.
2. Sopimuksen päättymisajankohdan on oltava työntekijän tiedossa hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään viikkoa ennen, jos mahdollista.
3. Päättäessään työsuhteen ennen määräaikaa työntekijä korvaa työnanta- jalle aiheuttamansa vahingon.
Korvaus on kahden viikon palkka tai laiminlyödyn työkauden ollessa lyhyempi sitä vastaava määrä.
Korvauksen kuittaaminen määräytyy työsopimuslain 2:17 §:n mukaan.
4. Päättäessään työsuhteen ennen määräaikaa työnantaja korvaa työnteki- jälle aiheuttamansa vahingon työsopimuslain 12:2 §:n mukaan.
6 § Työsuhteen päättyminen ja lomauttaminen
Irtisanomisajat
1. Työnantajan noudattama irtisanomisaika määräytyy seuraavasti, ellei kohdan 3. nojalla muuta sovita:
työsuhteen jatkuttua | irtisanomisaika |
enintään vuoden | 14 päivää |
yli vuoden–enintään 4 vuotta | 1 kuukausi |
yli 4–enintään 8 vuotta | 2 kuukautta |
yli 8–enintään 12 vuotta | 4 kuukautta |
yli 12 vuotta | 6 kuukautta |
2. Työntekijän noudattama irtisanomisaika määräytyy seuraavasti, ellei kohdan 3. nojalla muuta sovita:
14 päivää
1 kuukausi
enintään 5 vuotta
yli 5 vuotta
irtisanomisaika
työsuhteen jatkuttua
3. Työntekijä ja työnantaja voivat sopia työsuhteessa noudatettavasta ir- tisanomisajasta. Työntekijän noudattamaksi sovittu irtisanomisaika ei voi kuitenkaan olla työnantajan noudattamaa irtisanomisaikaa pidempi. Työantajan noudattama irtisanomisaika ei voi myöskään olla lyhyempi kuin 2 viikkoa, eikä työntekijän noudattama irtisanomisaika pidempi kuin 4 kuukautta.
Soveltamisohje:
Irtisanomisajoista voidaan sopia kohtien 1-3 mukaisesti työsopimuksissa, jotka on allekirjoitettu 1.4.2023 tai myö- hemmin. Jos työsuhde on alkanut ennen 1.4.2023, sopimi- nen on mahdollista vain, jos samalla työntekijän kanssa sovi- taan uudesta työsopimuksesta, jossa on edellistä sopimusta vaativammat tehtävät ja korkeammat ansiot.
4. Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomista seuraavana päivänä.
5. Työsopimus irtisanotaan todistettavasti.
6. Irtisanomisen syy ja työsuhteen päättymisaika on vaadittaessa ilmoitet- tava työntekijälle viivytyksettä kirjallisesti.
Korvaukset
7. Työntekijän, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on korvattava työnantajalle noudattamatta jätetyn irtisanomisajan palkka.
Korvauksen kuittaaminen määräytyy työsopimuslain 2:17 §:n mukaan.
8. Työnantajan, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on maksettava työntekijäl- le noudattamatta jätetyltä irtisanomisajalta täysi palkka.
Työsuhteen purkaminen
9. Työsuhteen purkaminen määräytyy työsopimuslain mukaan.
Lomauttaminen
10. Paikallisesti sopien (2 §:n mukaisesti) työsopimuslain 5 luvun 4 §:n mu-
kainen lomautusilmoitusaika voidaan lyhentää 5 päivään.
3. TYÖAIKA
7 § Työaika
Työajasta sopiminen
1. Säännöllinen työaika on enintään keskimäärin 37,5 tuntia viikossa.
2. Työsopimuksessa sovitaan keskimääräisestä vähimmäisviikkotyöajasta.
Säännöllisen työajan järjestäminen
3. Työviikko alkaa maanantaina kello 00.00, ellei paikallisesti toisin sovita (2 §:n mukaisesti).
4. Säännöllinen työaika voidaan järjestää seuraavasti:
a. Yhden viikon aikana
Työaika on enintään 10 tuntia vuorokaudessa ja enintään 37.5 tuntia vii- kossa.
b. Usean viikon jaksossa
Työnantaja laatii etukäteen työajan tasoittumissuunnitelman, jonka aika- na viikkotyöaika tasoittuu enintään 37.5 tuntiin.
Tasoittumisjakso voi olla enintään 26 viikkoa.
Säännöllinen työaika ei saa ylittää 10 tuntia vuorokaudessa eikä 48 tuntia viikossa.
c. Paikallisesti sopien
Paikallisesti sopien (2 §:n mukaisesti) voidaan säännöllinen viikkotyöaika järjestää myös seuraavasti:
Työnantaja laatii etukäteen työajan tasoittumissuunnitelman, jonka aika- na viikkotyöaika tasoittuu enintään 37,5 tuntiin.
Tasoittumisjakso voi olla enintään 26 viikkoa. Säännöllinen työaika ei saa ylittää 10 tuntia vuorokaudessa eikä 50 tuntia viikossa.
5. Työnantajan laatimaan työajan tasoittumissuunnitelmaan merkitään:
• tasoittumisjakson pituus,
• kokonaistyöaika sekä
• jakson alkamis- ja päättymispäivä.
Työajan tasoittumissuunnitelma annetaan tiedoksi viimeistään kaksi viik- koa ennen tasoittumisjakson alkamista.
Työvuoroluettelo
6. Työvuorosuunnittelussa on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan huomioi- maan työntekijöiden asema ja tarpeet. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota tasapuoliseen kohteluun ja työssä jaksamiseen.
Työnantajan laatimaan työvuoroluetteloon merkitään:
• työntekijän säännöllisen työajan alkaminen ja päättyminen,
• tämän sopimuksen mukaiset ruokatauot sekä
• tasoittumisjakson jäljellä oleva viikkojen ja työtuntien määrä.
Työvuoro on säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen välinen aika ja se sisältää tämän sopimuksen mukaisen ruokatauon. Työvuoro on mer- kittävä työvuoroluetteloon yhdenjaksoisena.
Yhdenjaksoiseen työvuoroon ei kuitenkaan tarvitse sisällyttää koulutus-, esittely- tai vastaavia tilaisuuksia. Vuorokautinen työaika yhteensä ei saa ylittää 10 tuntia ja tilaisuus tulee järjestää työvuoron yhteyteen, ellei työn- tekijän kanssa toisin sovita.
Yhdenjaksoisuuden vaatimuksesta voidaan poiketa ilman sopimista kor- keintaan viisi kertaa kalenterivuodessa, mikäli siihen on painavat syyt. Tällöin tilaisuuteen osallistuminen tulee järjestää etäyhteyksien avulla, mikäli se on tilaisuuden laatuun nähden tarkoituksenmukaista.
Työvuoroluettelo annetaan tiedoksi viimeistään kaksi viikkoa ennen työ- viikon alkamista.
Työvuorosuunnittelussa on noudatettava seuraavia rajoituksia:
• Työvuoroluetteloa laadittaessa vapaapäivien välissä voi olla enintään 8 työpäivää.
° Työpaikkakohtaisesti sopien (2 §:n mukaisesti) vapaapäivien välissä voi olla enintään 10 työpäivää.
• Vähintään 9 tunnin työpäiviä saa olla enintään 3 peräkkäin, ellei työntekijän tarpeista johtuen tai muusta perustellusta syystä johtuen sovita työntekijän ja työnantajan kesken korkeintaan viidestä perättäi- sestä vähintään 9 tunnin työpäivästä.
• Alle 4 tunnin työvuoroa ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä. Perusteltu syy tulee käydä työnteki- jän kanssa läpi ennen työvuoroluettelon laatimista
7. Suosituslauseke ns. avaamis- ja sulkemistyöt
Myymälässä on luottamusmiehen tai luottamusmiehen puuttuessa koko henkilöstön kanssa selvitettävä avaamis- ja sulkemistöiden käytännön järjestelyt siten, että avaamis- ja sulkemistyö tulee kirjattua työaikalain edellyttämällä tavalla. Työnantajan tulee toimittaa selvityksen lopputulos koko henkilöstölle kirjallisesti tai sähköisesti tiedoksi.
Vuorokausilepo
8. Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vuorokausilevosta toisin (2 §:n mu- kaisesti). Sen tulee kuitenkin olla vähintään 8 tuntia.
Poikkeuksellisessa tilanteessa työntekijän kanssa voidaan kuitenkin edellä mainitusta kertaluontoisesti sopia toisin siten, että vuorokausilevon pi- tuus on vähintään 7 tuntia.
8 § Vapaat
Vapaapäivät
1. Työviikko on keskimäärin 5-päiväinen.
Työntekijällä on työaikalain viikkolepoajan lisäksi yksi työehtosopimuk- seen perustuva vapaapäivä.
Tasoittumissuunnitelman aikana on oltava yhtä monta työehtosopimuk- sen mukaista vapaapäivää kuin tasoittumissuunnitelmassa on viikkoja.
Vapaapäivä voidaan antaa tasoittumissuunnitelman aikana yhdistämäl- lä vapaapäiviä yhdenjaksoiseksi vapaaksi. Vapaapäiviä ei saa olla viittä enempää peräkkäin ilman työntekijän suostumusta.
Poissaolot eivät muuta työvuoroluettelon mukaisia vapaapäiviä.
Työnantaja ja alle 37.5 tuntia tekevä työntekijä voivat sopia työntekijän halutessa 6-päiväisestä työviikosta.
Vapaapäivien sijoittelu
2. Vapaapäivien antamisessa on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan huo- mioimaan työntekijöiden asema ja tarpeet. Lisäksi on kiinnitettävä huo- miota tasapuoliseen kohteluun ja työssä jaksamiseen.
Vapaapäivät sijoitetaan seuraavasti:
2.1. Viikonloppuvapaa
Vapaapäivä pyritään antamaan eri viikonpäivinä kiertävänä vapaana si- ten, että lauantai-, sunnuntai-, maanantaiyhdistelmä toistuu säännön- mukaisesti.
Työntekijälle tulee antaa seuraavat viikonloppuvapaat:
• Kalenterivuoden aikana annetaan vähintään 11 perjantai–lauantai tai lauantai–sunnuntai vapaapäiväyhdistelmää
° Työnantaja ja työntekijä voivat sopia viikonloppuvapaiden antamisesta muuna arkipäivänä
° Vuosilomalle osuvia vapaita ei lasketa annetuiksi vapaiksi
° Jos työsuhde ei ole jatkunut koko kalenterivuotta, annetaan viikonloppuvapaita vastaavassa suhteessa.
Lauantain ollessa työntekijän vapaapäivä pyritään myös sunnuntai anta- maan vapaaksi.
Lomakauden aikana (1.5.–30.9.) pyritään antamaan vähintään 7 vapaata lauantaita. Vuosilomalauantait eivät vähennä kyseisten vapaiden määrää.
Jos työsuhde ei ole jatkunut koko kalenterivuotta, annetaan vapaat vas- taavassa suhteessa. Paikallisesti voidaan sopia lauantaivapaiden antami- sesta muuna arkipäivänä.
2.2. Aattovapaa
Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa sijoitetaan vapaapäivistä vähintään yksi seuraaviin aattoihin:
• pääsiäislauantai
• juhannusaatto
• jouluaatto
• uudenvuodenaatto.
Työsuhteen alkamisvuonna aattovapaat annetaan, jos työsuhde on alka- nut ennen pääsiäisviikkoa.
Vuosilomalle sijoittuvat aattovapaat lasketaan saaduiksi aattovapaiksi. Poissaolot eivät muuta työvuoroluettelon mukaisia vapaapäiviä.
Työnantaja voi korvata saamatta jääneen aattovapaan maksamalla kysei- senä päivänä tehdystä säännöllisestä työstä 100 %:lla korotetun palkan. Tämän lisäksi työntekijän työaikaa lyhennetään 5. kohdan mukaisesti.
Aattovapaa ei koske alle 37.5 tuntia tekevää, ellei toisin sovita.
2.3 Viikkolepo
Viikkolepo saadaan sijoittaa työviikkojen vaihteeseen siten, että yli puolet lepoajasta on sijoitettava sen viikon puolelle, jonka lepoajasta on kysymys.
Arkipyhäviikon työajan lyhennys
3. Työaikaa lyhentävät:
• pitkäperjantai
• pääsiäismaanantai
• helatorstai
• juhannuspäivä
Työaikaa lyhentävät myös maanantaista perjantaihin sijoittuvat:
• uudenvuodenpäivä
• vapunpäivä
• itsenäisyyspäivä
• jouluaatto
• tapaninpäivä.
4. Vapaapäivä annetaan:
• arkipyhäviikolla
• kahtena edeltävänä viikkona
• kahtena seuraavana viikkona tai
• tasoittumisjärjestelmässä.
5. Kohdan 3. mukainen työajan lyhennys vähentää työpäivien määrää yh- dellä ja työtuntien määrää 7.5:llä.
6. Paikallisesti sopien (2 §:n mukaisesti) voidaan kohdan 3. mukainen työ- ajan lyhennys toteuttaa myös lyhentämällä työaikaa 7,5 tuntia ilman, että työpäivien määrä vähenee.
7. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia (2 §:n mukaisesti) työajan lyhennyk- sen antamisesta rahakorvauksena eli päiväpalkkana (12 §:n 11. kohta).
8. Lauantain ollessa pysyvästi työntekijän vapaapäivä se on vapaa myös:
• uudenvuodenpäivä-,
• pääsiäismaanantai-,
• vapunpäivä-,
• itsenäisyyspäivä-,
• tapaninpäiväviikolla.
9. Työntekijä on oikeutettu arkipyhälyhennykseen edellyttäen, että työsuh- de ennen arkipyhää on kestänyt vähintään kuusi (6) kuukautta.
10. Alle 37,5 tuntia tekevälle annetaan arkipyhäviikon työajan lyhennys:
• rahakorvauksena tehtyjen työtuntien lisäksi
• tai palkallisena vapaana arkipyhäviikolla, kahtena edeltävänä viikkona, kahtena seuraavana viikkona tai tasoittumissuunnitelmassa.
Rahakorvaus tai työajan lyhennys lasketaan jakamalla työsopimuksessa sovittu viikkotyöaika 5:llä.
9 § Päivittäiset lepoajat
Ruokatauko
1. Säännöllisen työajan ollessa yhdenjaksoisesti yli 7 tuntia työntekijällä on vähintään tunnin ruokatauko.
2. Paikallisesti sopimalla (2 §:n mukaisesti) voidaan ruokatauko:
• lyhentää enintään 30 minuutilla tai
• poistaa kokonaan, jolloin työntekijä voi ruokailla työaikana.
3. Xxxxxxxxxx ei ole työaikaa työntekijän saadessa poistua esteettömästi työpaikalta.
4. Xxxxxxxxxxx ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän alkuun tai loppuun.
Kahvitauko
5. Työpäivän pituuden ollessa:
enintään 6 tuntia | yksi kahvitauko |
yli 6 tuntia | kaksi kahvitaukoa. |
6. Kahden kahvitauon vaikeuttaessa töiden järjestelyjä annetaan yksi pidem- pi kahvitauko.
10 § Lisä- ja ylityö
Lisätyö
1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa.
Ylityö
2. Ylityötä on 40 tuntia viikossa ylittävä työ.
3. Tasoittumissuunnitelmassa ylityötä on keskimäärin 40 tuntia viikossa ylittävä työ.
Lisä- ja ylityösuostumus
4. Työntekijän lisä- ja ylityösuostumus määräytyy työaikalain 17 §:n mukaan.
Vuorokaudessa yli 8 tuntia tai työvuoroluetteloon merkityn 8 tuntia pi- demmän työajan lisäksi tehtävään työhön edellytetään työntekijältä työ- aikalain 17 §:n 1 mom. mukainen suostumus.
Korotettu palkka
5. Vuorokaudessa 10 tuntia tai viikossa 37.5 tuntia ylittävästä työstä makse- taan 50 %:lla korotettu palkka.
Kokoaikatyöntekijälle maksetaan arkipyhäviikon enimmäistyöajan ylittä- västä työstä 50 %:lla korotettu palkka.
Kokoaikatyöntekijällä arkipyhäviikon enimmäistyöaika on 30 tuntia yhden arkipyhän lyhentäessä työaikaa ja 22.5 tuntia kahden arkipyhän lyhentä- essä työaikaa.
Korotettu palkka tasoittumisjaksossa
6. Tasoittumisjaksossa tehdystä tuntimäärästä
a. vähennetään yli 10 tuntia vuorokaudessa tehty työ
• maksetaan erikseen 50 %:lla korotettu palkka
b. vähennetään tasoittumisjakson viikkojen enimmäistyöajat
• viikkojen lukumäärä x 37.5 tuntia, josta vähennetään kokoaikatyön- tekijän arkipyhälyhennysten lukumäärä x 7.5 tuntia
c. maksetaan erotuksesta 50 %:lla korotettu palkka.
7. Tasoittumisjakson säännölliseen työaikaan lasketaan mukaan myös sel- laiset tasoittumissuunnitelmassa ilmoitetut tunnit, joiden aikana työnte- kijä on ollut poissa työstä hyväksyttävästä syystä.
Työaikalisät ja lisä- ja ylityö
8. Työaikalisiä ei oteta huomioon peruspalkassa laskettaessa lisä- ja ylityö- korvauksia. Työaikalisät maksetaan lisä- ja ylityön ajalta korottamattomina.
Palkan maksaminen tasoittumisjaksossa
9. Kaikista tasoittumisjakson tunneista maksetaan korottamaton tuntipalk- ka tavanomaisena palkanmaksupäivänä.
10. Korotusosat maksetaan tasoittumisjakson päättymistä seuraavana pal- kanmaksupäivänä.
Lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikana
11. Lisä- ja ylityökorvaus voidaan vaihtaa vapaa-aikaan työaikalain 21 §:n mukaan.
Työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumisjakson
12. Työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson ja työajan jäädessä tasoittumatta keskimääräiseen 37.5 viikkotuntiin maksetaan tämän tun- timäärän ylittäviltä tunneilta
a. korottamaton säännöllisen työajan palkka jos:
• työnantajalla on oikeus päättää työsopimus työntekijästä johtuvista syistä
• työntekijä irtisanoo työsopimuksen
b. 50 %:lla korotettu palkka jos:
• työntekijällä on oikeus purkaa työsopimus
• työnantaja irtisanoo sopimuksen taloudellisista tai tuotannollisista syistä.
Vuorokaudessa yli 10 tuntia tehdystä työstä maksetaan kuitenkin a. ja b. kohdissa 50 %:lla korotettu palkka.
13. Alle 37,5 tuntia tekevän työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumis- jakson ja työajan jäädessä tasoittumatta sovittuun keskimääräiseen viik- kotyöaikaan maksetaan tämän ylittäviltä tunneilta korottamaton sään- nöllisen työajan palkka keskimäärin 37,5 viikkotuntiin saakka. Lisäksi noudatetaan työehtosopimuksen 10 §:n 12. kohdan määräyksiä.
14. Työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson ennen työajan ta- soittumista sovittuun keskimääräiseen viikkotyöaikaan vähennetään te- kemättä jääneet tunnit työntekijän palkasta.
Tuntipalkkajakaja
15. Tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka 160:llä.
Lisä- ja ylityökorvausten vanhentuminen
16. Lisä- ja ylityökorvaukset vanhentuvat työaikalain 40 §:n mukaan.
11 § Sunnuntaityö
1. Sunnuntaityö määräytyy työaikalain 17 §:n mukaan.
2. Sunnuntaina tai kirkollisena juhla-, itsenäisyys- ja vapunpäivänä tehdystä säännöllisestä työstä maksetaan kaksinkertainen palkka.
3. Sunnuntaityökorvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vapaa-aikaan, joka on pidettävä 6 kuukauden kuluessa sunnuntaityön teettämisestä.
4. Työaikalisiä ei oteta huomioon peruspalkassa laskettaessa sunnuntaityö- korvausta.
Sunnuntaityökorvaus vanhenee työaikalain 40 §:n mukaan.
4. PALKKAUS
12 § Palkkaus
Vähimmäispalkka
1. Optikon vähimmäispalkka on
• 1.8.2023 alkaen 3.028 euroa kuukaudessa
• 1.6.2024 alkaen 3.089 euroa kuukaudessa
Optometristiopiskelija
2. Optometristiopiskelijan palkka on vähintään 65 % vähimmäispalkasta.
Optometristiopiskelijan, jolla on oikeus toimia laillistetun ammattihenki- lön tehtävässä, palkka on vähintään 75 % vähimmäispalkasta.
Lisien osalta noudatetaan tämän työehtosopimuksen määräyksiä.
Myymäläpäällikkölisä
3. Työnantajan nimeämällä myymäläpäällikköoptikolle maksetaan myymä- läpäällikkölisää 1.8.2023 lukien 168 euroa kuukaudessa. Lisä on 1.6.2024 lukien 172 euroa kuukaudessa.
Henkilökohtainen lisä
4. Työntekijän kanssa käydään viimeistään vuoden kuluessa työsuhteen alkamisesta keskustelu, jossa arvioidaan mm. henkilön työssä suoriutu- mista ja sen vaikutusta palkkaukseen. Tämän jälkeen keskustelu käydään vuosittain. Keskustelun perusteella työnantaja ratkaisee, maksetaanko työntekijälle henkilökohtaista lisää.
Henkilökohtaisen lisän perusteita voivat olla muun muassa:
– erityisen hyvä työn laatu ja erityisen hyvät työtulokset
– erityinen ammatillinen pätevyys tai osaaminen
– erityinen soveltuvuus ja asiakaspalvelutaidot
– työtehtävien hoitamisessa hyödyllinen työhistoria
– työtehtävien hoitamisessa hyödyllinen kielitaito
– erityiset tiedot ja taidot, jotka ovat hyödyllisiä ao. tehtävän hoitamisessa
– erittäin hyvät työyhteisötaidot ja aktiivinen ote työilmapiirin kehittämiseen
– tehtävänkuvaan kuulumaton uusien työntekijöiden perehdyttäminen Lisän suuruus määräytyy työntekijän työssä suoriutumisen perusteella.
Mikäli lisää maksetaan ja yhteisymmärrystä sen määrästä ei saavuteta, työnantaja ratkaisee sen perusteet ja suuruuden.
Mikäli yrityksessä on käytössä muu edellä kuvaillun kaltainen järjes- telmä, jossa työntekijän työssä suoriutumista ja sen vaikutusta hänen henkilökohtaiseen palkkaukseensa arvioidaan työntekijän kanssa yhdessä keskustellen vähintään kerran vuodessa, ei tätä määräystä tarvitse nou- dattaa.
Iltalisä
5. Kello 18.00–24.00 tehdystä työstä maksetaan iltalisää 1.8.2023 lukien 4,64 euroa tunnilta ja 1.6.2024 lukien 4,76 euroa tunnilta. Lisä maksetaan riippumatta myymälän aukiolosta.
Lisä voidaan sopia osaksi kuukausipalkkaa tai vaihdettavaksi vapaaksi.
Aattoiltalisä
6. Myymälän oltua auki kirkollisen juhlapäivän aattona kello 18.00 jälkeen maksetaan kello 18.00–24.00 tehdystä työstä lauantailisän suuruinen aattoiltalisä.
Näitä ovat:
• loppiaisen aatto
• kiirastorstai
• helatorstain aatto
• pyhäinpäivän aatto
• uudenvuoden aatto
Xxxxx ollessa lauantaina lisä määräytyy 6. xxxxxx mukaan.
Lisä voidaan sopia osaksi kuukausipalkkaa tai vaihdettavaksi vapaaksi.
Lauantailisä
7. Myymälän oltua auki lauantaina kello 13.00 jälkeen maksetaan kello 13.00–24.00 tehdystä työstä lauantailisää 1.8.2023 lukien 6,07 euroa tunnilta ja 1.6.2024 lukien 6,22 euroa tunnilta.
Aattopäiviltä (paitsi lauantaiaatoilta) lisää ei makseta.
Lisä voidaan sopia osaksi kuukausipalkkaa tai vaihdettavaksi vapaaksi.
Tilapäinen siirto
8. Siirrettäessä työntekijä korkeammin palkattuun työhön yhdenjaksoisesti yli kahdeksi viikoksi maksetaan yli menevältä ajalta kyseisen työn mukais- ta palkkaa.
Siirron aiheutuessa vuosilomajärjestelyistä ja sen kestäessä yli kuukau- den kalenterivuoden aikana maksetaan yli menevältä ajalta kyseisen työn mukaista palkkaa.
Ennen siirtoa työnantaja toteaa sen vaikutuksen palkkaukseen.
Osakuukauden palkka
9. Osakuukauden palkka lasketaan:
• kertomalla päiväpalkka palkkaan oikeuttavilla päivillä, jos niitä on alle 13
• vähentämällä kk-palkasta poissaoltujen työpäivien palkka, jos palkkaan oikeuttavia päiviä on vähintään 13.
Päiväpalkka saadaan jakamalla kk-palkka 21:llä.
Alle 37,5 tuntia tekevät
10. Alle 37,5 tuntia tekevälle voidaan maksaa suhteutettu kuukausipalkka tai tuntipalkka.
11. Työntekijälle voidaan maksaa kuukausipalkka sovitun viikkotyöajan ja 37,5 tunnin suhteessa.
Suhteutettua kuukausipalkkaa saavan työntekijän tuntipalkka määräytyy
12. xxxxxx mukaan.
12. Vähimmäistuntipalkka lasketaan jakamalla kokoaikatyöntekijän vähimmäispalkka luvulla 160.
13. Palkka maksetaan muun henkilöstön palkanmaksuajan mukaan.
5. POISSAOLOT
13 § Sairastuminen
Palkanmaksun edellytykset
1. Palkka maksetaan jos:
• työntekijä on sairauden tai tapaturman johdosta työkyvytön työsopimuksen mukaiseen työhön ja
• työntekijä ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.
Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus
2. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava poissaolosta ja sen tiedossa ole- vasta kestosta. Työntekijän laiminlyödessä välittömän ilmoittamisen pal- kanmaksuvelvollisuus alkaa ilmoittamisesta.
Työntekijän on pyydettäessä esitettävä viipymättä lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys työkyvyttömyydestä. Lääkärintodis- tus on haettava ensisijaisesti työterveyslääkäriltä tai muulta työnantajan nimeämältä lääkäriltä.
Jos työnantajalla on perusteltu syy epäillä työntekijän työkyvyttömyyttä, työnantaja voi pyytää työntekijää hankkimaan palkanmaksuvelvollisuu- den edellytyksenä uuden lääkärilausunnon nimeämältään lääkäriltä.
Työnantajan nimetessä lääkärin työnantaja maksaa lääkärintodistuksen hankkimiskustannukset.
Jos epidemiaksi todetun sairauden aikana ei ole saatavilla riittävästi lää- käripalveluksia, työterveyshoitaja tai terveydenhoitaja voi antaa tutki- muksensa perusteella sairauslomatodistuksen enintään kolmeksi päiväk- si kerrallaan. Todistuksen voi uusia vain sama hoitaja.
Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosilo- man tai sen osan aikana, työnantajalla on oikeus vaatia lääkärintodistus työkyvyttömyydestä edellisen kappaleen estämättä.
3. Alla oleva menettely ei koske yrityksissä ennen 1.3.2021 käyttöön otettuja omailmoitusjärjestelyjä.
Omailmoitusmenettely tarkoittaa työntekijän mahdollisuutta ilmoittaa omasta työkyvyttömyydestään työnantajalle ilman työkyvyttömyyden todentavaa lääkärin- tai terveydenhoitajan todistusta. Yrityksessä voi- daan sopia työpaikkakohtaisesti (2 §:n mukaisesti) sairauspoissaoloja koskevan omailmoitusmenettelyn käyttöönotosta.
Omailmoitusmenettely koskee vain lyhytkestoisia sairauksia, jotka eivät vaadi lääkärinhoitoa (esim. flunssa, vatsatauti). Omailmoitusmenettelyä koskevassa sopimuksessa määritellään, kuinka monen kalenteripäivän kestoista poissaoloa menettely koskee. Kesto voi olla esimerkiksi kolme
(3) kalenteripäivää.
Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa työnantajalle viipymättä. Työntekijän laiminlyödessä välittömän ilmoittamisen tahallaan tai huolimattomuu- desta palkanmaksuvelvollisuus alkaa ilmoittamisesta.
Työnantaja voi velvoittaa palkanmaksuvelvollisuuden edellytyksenä työn- tekijää toimittamaan lääkärintodistuksen jo ensimmäisestä päivästä lu- kien, mikäli katsoo sen perustellusta syystä tarpeelliseksi. Perusteltu syy tulee ilmoittaa työntekijälle.
Palkanmaksu
4. Palkka maksetaan kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä seuraa- vasti:
Työsuhteen kesto sairastumishetkellä | Palkallisen jakson pituus |
vähintään kuukausi | sairausvakuutuslain karenssiaika |
vähintään 3 kk mutta alle 3 vuotta | 4 viikkoa |
3 vuotta–alle 5 vuotta | 5 viikkoa |
5 vuotta–alle 10 vuotta | 6 viikkoa |
vähintään 10 vuotta | 8 viikkoa |
Sairausvakuutuslain karenssiaika on sairastumispäivä ja sitä seuraavat
9 arkipäivää. Työntekijän sairastuessa uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa sairausvakuutuslain karenssiaika on sairastumispäivä (ks. kohta 5, sairauden uusiutuminen)
Palkka maksetaan jaksoon sisältyviltä työpäiviltä.
Provisiot maksetaan sairausajan palkassa, jos niitä olisi kertynyt työnteki- jälle sairausjakson aikana.
Työnantaja maksaa sairausajan palkan suoraan työntekijälle ja hakee it- selleen sairausvakuutuskorvauksen.
Jos sairausvakuutuslain päivärahaa ei makseta tai se maksetaan normaa- lia pienempänä, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus vähenee maksa- matta jääneellä määrällä.
Paikallisesti voidaan sopia (2 §:n mukaisesti) sairausajan palkan maksa- misesta seuraavaa:
• Sairausvakuutuslain karenssiaikaan sisältyviltä työpäiviltä maksetaan täysi palkka.
• Karenssin jälkeisiltä työpäiviltä maksetaan päiväpalkan ja sairausva- kuutuspäivärahan erotus. Maksaminen edellyttää selvitystä päivära- han suuruudesta.
Työtapaturmasta johtuva sairausajan palkka maksetaan aina suoraan työntekijälle.
Sairausajan palkasta vähennetään samasta työkyvyttömyydestä ja sa- malta ajanjaksolta saatu päiväraha tai siihen rinnastettava korvaus, joka maksetaan:
• lain perusteella
• työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman muun vakuutuksen perusteella
• tai työnantajan kannatusmaksua saavasta sairausavustuskassasta.
Palkan tultua jo maksetuksi työnantaja voi nostaa korvaukset itselleen tai periä ne työntekijältä, kuitenkin enintään maksamansa määrän.
5. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön paluusta maksetaan sairausajan palkka seuraavasti:
• Poissaolojaksot lasketaan yhteen ja niiltä maksetaan palkka kuin kyseessä olisi yksi sairastumisjakso.
• Palkka maksetaan kuitenkin sairausvakuutuslain karenssiajalta eli sairastumispäivältä sen ollessa työpäivä.
Karanteeni
6. Työntekijän ollessa poissa työstä tartuntatautilain perusteella hänelle maksetaan palkka tämän pykälän mukaan.
Alle 37,5 tuntia tekevä
7. Alle 37,5 tuntia tekevälle tuntipalkkaiselle palkka maksetaan jaksoon sisältyviltä työtunneilta.
Työvuoroluettelon puuttuessa palkka maksetaan sovitun keskimääräisen viikkotyöajan mukaan.
14 § Tilapäinen poissaolo
Äkillinen sairaus perheessä
1. Työntekijälle pyritään antamaan mahdollisuus lyhyeen palkattomaan poissaoloon perheessä sattuneen äkillisen sairauden johdosta.
2. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti lapsen huoltajalle makse- taan palkka 1–3 kalenteripäivään sisältyviltä työpäiviltä 14 §:n mukaan jos:
• lyhyt poissaolo on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi
• työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta ja jos mahdollista sen kestosta
• lapsen sairaudesta on toimitettu lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys
Muulle kuin yksinhuoltajalle palkka maksetaan, jos
• toisella huoltajalla,
• huoltajan avio- tai avopuolisolla tai
• lapsen huoltajalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa, ei ole ansiotyön, työajan, välimatkan, asevelvollisuuden tai
siviilipalvelun suorittamisen tai kertausharjoitusten takia mahdolli- suutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta. Esteestä on pyynnöstä annettava selvitys.
Tarvittaessa työntekijälle pyritään antamaan 3 kalenteripäivää pidempi palkaton poissaolo.
Vihkiminen ja merkkipäivä
3. Työntekijän vihkimispäivä on palkallinen vapaapäivä sen ollessa työpäivä.
4. Työntekijän 50- ja 60-vuotispäivä on palkallinen vapaapäivä sen ollessa työpäivä.
Kuolema ja hautajaiset
5. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen poissaoloon lä- hiomaisen kuoleman ja hautajaisten johdosta.
Lyhyellä poissaololla tarkoitetaan kuolemasta ja hautajaisista johtuviin järjestelyihin tarvittavaa aikaa.
Poissaolon kestäessä yli päivän työntekijän on annettava työnantajan pyynnöstä etukäteen selvitys ajan tarpeesta.
Lähiomaisia ovat mm. puoliso, vanhemmat, xxx- xx xxxxxxxxxxxxx, lapsi, sisar ja xxxx.
Poissaolo ei vähennä ansioita.
Kutsunta ja kertausharjoitukset
6. Työntekijä voi osallistua ansion alentumatta asevelvollisten kutsuntaan ja siihen liittyvään lääkärintarkastukseen.
Lääkärintarkastukseen noudatetaan 15 §:n määräyksiä.
7. Työntekijälle maksetaan kertausharjoituspäiviltä palkan ja reserviläispalkan erotus.
Yhteiskunnallinen toiminta
8. Työntekijälle maksetaan palkan ja ansionmenetyskorvauksen erotus hä- nen osallistuessa:
• kunnanhallituksen
• tai valtiollisten tai kunnallisten vaalien vaalilautakunnan tai
-toimikunnan työskentelyyn työaikana.
Erotus maksetaan työntekijän annettua selvityksen ansionmenetys- kor- vauksesta.
Vaikeasti sairas lapsi
9. Lapsen ollessa vaikeasti sairas työntekijä on sovittaessa oikeutettu pal- kattomaan poissaoloon (Vnp 130/85).
Vuosilomaedut
10. Tämän pykälän mukaiset poissaolot eivät vähennä vuosilomaetuja lukuun ottamatta vaikeasti sairaan lapsen hoitoa.
15 § Lääkärintarkastukset
Palkanmaksun edellytykset
Säännöllisen työajan palkkaa ei vähennetä seuraavissa tapauksissa edel- lyttäen, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty tarpeetonta työ- ajan menetystä välttäen.
Sairauden toteaminen
Sairauden toteamiseksi välttämätön lääkärin tarkastus ja siihen liittyvä lääkärin määräämä laboratorio- tai röntgentutkimus, jos aikaa ei ole saatu työajan ulkopuolella.
Välttämätön hammaslääkärikäynti
Välttämättömän hammaslääkärikäynnin ajalta jos:
• hampaasta aiheutuu työkyvyttömyys ennen hammaslääkärikäyntiä ja
• hammaslääkärikäynti on kiireellinen, eli vaatii käynnin samana päivä- nä tai saman työvuoron aikana eikä aikaa ole saatu työajan ulkopuo- lella ja
• hammaslääkärin antama todistus osoittaa hammaslääkärikäynnin kiireellisyyden.
Raskaana olevan työntekijän käydessä synnytystä edeltävissä lääketie- teellisissä tutkimuksissa, jos aikaa ei ole saatu työajan ulkopuolella.
Lakisääteiset tarkastukset ja tutkimukset
Työntekijän käydessä:
• työterveyshuoltolain tarkoittamissa ja yrityksen työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan hyväksytyissä tarkastuksissa
• nuorista työntekijöistä annettuun lakiin liittyvissä tutkimuksissa
• tartuntatautilakiin liittyvissä ja työnantajan edellyttämissä tutkimuk- sissa
• tartuntatautilain edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työnte- kijän siirtymisestä yrityksessä toisiin tehtäviin
Työnantaja maksaa työntekijälle välttämättömät matkakustannukset ky- seisiin tutkimuksiin tai jälkitarkastuksiin sekä päivärahan, jos ne tehdään muulla paikkakunnalla.
16 § Lapsen syntymä
Perhevapaat
1. Erityisraskaus-, raskaus-, adoptio- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimus- ja sairausvakuutuslain mukaan.
2. Raskausvapaan palkka
Työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain 9 luvun 1 §:n mukaiseen raskausrahaan, maksetaan palkka raskausvapaan alusta lukien yhdenjak- soisen 40 raskausrahapäivän ajalta.
3. Vanhempainvapaan palkka
Työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n 1–3 mo- mentin mukaiseen vanhempainrahaan, maksetaan palkka vanhempain- vapaan alusta lukien 36 ensimmäisen vanhempainrahapäivän ajalta.
Palkkana maksetaan:
a. palkan ja sairausvakuutuslain raskaus- tai vanhempainrahan erotus tai
b. palkka, jolloin työnantaja hakee itselleen sairausvakuutuslain raskaus- ja/tai vanhempainrahan.
Maksamisen edellytyksenä ovat:
• työsuhde on kestänyt vähintään 9 kuukautta ennen vapaan alkua ja
• työntekijä palaa perhevapaalta työhön.
Erotuksen maksaminen edellyttää työntekijän selvitystä päivärahan mää- rästä.
Jos työntekijä ei ole toimittanut Kelan pyytämiä selvityksiä, eikä päivära- haa tästä syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, vähe- nee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksamatta jääneellä määrällä.
Alle 37.5 tuntia tekevälle maksetaan erotus sovitun keskimääräisen viik- kotyöajan mukaan.
Muut perhevapaat ovat palkattomia.
Ilmoitusajat
4. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle raskaus-, vanhempain- ja hoito- vapaasta viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan alkamista.
Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi.
Työntekijän tulisi antaa työnantajalle hyvissä ajoin kokonaissuunnitelma vapaiden käytöstä kummankin vanhemman osalta.
Vapaan ajankohdan muuttaminen
5. Työntekijä voi työsopimuslain mukaisesta perustellusta syystä muuttaa aikaisemmin ilmoittamansa raskaus-, vanhempain- tai hoitovapaan ajan- kohdan noudattaen 1 kuukauden ilmoitusaikaa.
Työntekijä saa aikaistaa raskausvapaan sekä muuttaa sellaisen synnytyk- sen yhteydessä pidettäväksi aiotun vapaan ajankohdan, joka on oikeus pitää yhtä aikaa toisen vanhemman tai puolison kanssa, jos se on tarpeen lapsen syntymän tai lapsen tai vanhemman terveydentilan vuoksi. Muu- toksesta on ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista.
Työntekijän keskeyttäessä vanhempain- tai hoitovapaan työkyvyttö- myyden takia työnantajalla ei ole sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta työsopimuslain mukaisesti ilmoitetulta vanhempain- tai hoitovapaalta.
Siirtymäsäännös:
Uusia perhevapaita koskevia työehtosopimuksen määräyksiä noudate- taan 1.4.2023 alkaen niihin työntekijöihin, joihin noudatetaan 1.8.2022 voimaan tulleita sairausvakuutuslain muutoksia (ns. perhevapaauudis- tus). Mikäli työntekijään noudatetaan 31.7.2022 voimassa olleita perhe- vapaita koskevia sairausvakuutuslain säännöksiä (vanhat perhevapaat), noudatetaan työsuhteessa 31.3.2023 voimassa olleita työehtosopimuk- sen äitiys- ja isyysvapaan määräyksiä.
Uusia perhevapaita koskevia säännöksiä ei sovelleta taannehtivasti ennen 1.4.2023 pidettyihin perhevapaisiin, vaikka työntekijä olisi 1.8.2022 voi- maan tulleen sairausvakuutuslain muutosten piirissä.
Adoptiovapaan osalta uusia määräyksiä noudatetaan vastaavasti sairaus- vakuutuslain siirtymäsäännöksiä noudattaen.
6. VUOSILOMA
17 § Vuosiloma
1. Loma määräytyy vuosilomalain mukaan.
Loman pituus
2. Lomaa ansaitaan täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) loppuun mennessä:
alle vuoden
vähintään vuoden
2 arkipäivää
2.5 arkipäivää
Työsuhteen kestettyä 31.3. mennessä 15 vuotta annetaan 24 päivää ylit- tävä loman osa 50 %:lla pidennettynä 1.10. alkaen.
Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä on työskennellyt:
• vähintään 14 päivää
• vähintään 35 tuntia.
Lomaa ansaitaan joko 14 päivän tai 35 tunnin säännön perusteella.
Lomaa ansaitaan 35 tunnin säännön perusteella työntekijän työskennel- lessä työsopimuksen mukaan alle 14 päivää kuukaudessa.
Loman antaminen
3. Työnantaja määrää loman alkamisajankohdan vuosilomalain mukaisesti.
Työnantajan on annettava ennen loman määräämistä työntekijälle tai tä- män edustajalle mahdollisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta.
Kesä- ja talviloman ei tulisi välittömästi seurata toisiaan.
Lomapäiviksi ei lasketa pyhäpäiviä, pääsiäislauantaita, vapunpäivää, ju- hannusaattoa, itsenäisyyspäivää ja jouluaattoa.
4. Loman alkamiseen vapaapäivänä tarvitaan työntekijän suostumus. Vä- hintään 6 päivän loma voi alkaa työntekijän maanantaivapaapäivänä il- man hänen suostumustaan.
Enintään 3 päivän lomaan ei voi sisältyä vapaapäivää ilman työntekijän suostumusta.
Vähintään 6 päivän loman päättyessä muuna arkipäivänä kuin lauantaina työntekijällä on myös tällä viikolla lomapäivien lisäksi vähintään yksi va- paapäivä.
Vähintään 6 päivän pituisen vuosiloman
• alkaessa maanantaina on loman alkamista edeltävä sunnuntai vapaapäivä, ellei työntekijän kanssa toisin sovita;
• päättyessä lauantaina on loman päättymistä seuraava sunnuntai vapaapäivä, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.
Lomapalkan maksaminen
5. Lomapalkka voidaan maksaa yrityksen normaalina palkanmaksupäivänä.
Lomapalkan ja lomakorvauksen laskeminen
6. Käytettäessä vuosilomapalkan laskennassa jakajaa se on 25.
Lomapalkka provision osalta lasketaan vuosilomalain mukaan.
Jos työntekijän työaika ja vastaavasti palkka on muuttunut lomanmääräy- tymisvuoden aikana ja hän on kuukausipalkkainen lomanmääräytymis- vuoden lopussa (31.3.), lasketaan hänen lomapalkkansa tämän pykälän 8 – 11 kohtien mukaan.
Lomakorvaus työsuhteen päättyessä lasketaan kuten lomapalkka.
Lomapalkan ja lomakorvauksen laskeminen lisien osalta
7. Lomapalkkaan ja -korvaukseen lisätään suuruudeltaan vaihtelevat työ- ehtosopimukseen perustuvat lisät. Tällaisia ovat mm. ilta- ja lauantailisät.
Lomapalkkaan ja -korvaukseen lisätään lomanmääräytymisvuoden aika- na maksetuista lisistä:
• 10 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä alle vuoden
• 12.5 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä vähintään vuoden.
Alle 37,5 tuntia tekevät
8. Lomapalkka tai -korvaus on jäljempänä esitetystä lomanmääräytymis- vuoden ansiosta:
• 10 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä alle vuoden
• 12.5 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä vähintään vuoden.
9. Lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) ansio muodostuu:
• työssäoloajan palkasta lukuun ottamatta hätä- ja ylityön ajalta maksettua palkkaa ja
• poissaoloajalta maksetusta palkasta (tes: 15–16 §) ja
• laskennallisesta palkasta
10. Maksettuun palkkaan lisätään laskennallista palkkaa:
• sairauspoissaolojen ajalta yhteensä enintään 75 työpäivältä loman- määräytymisvuoden aikana (75 työpäivän jaksoon sisältyvät palkal- liset sairauspoissaolot)
• sairauspoissaolojen ajalta yhteensä enintään 105 kalenteripäivältä ansaittaessa lomaa 35 tunnin säännön mukaan. (105 kalenteripäivän jaksoon sisältyvät palkalliset sairauspoissaolot)
• äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta
• lomautusajalta enintään 30 työpäivältä kutakin lomautusta kohden
• lomautuksen ajalta yhteensä enintään 42 kalenteripäivältä ansaitta- essa lomaa 35 tunnin säännön mukaan
• tilapäisen hoitovapaan ajalta
• pakottavien perhesyiden ajalta
• lääkinnällisen kuntoutuksen ajalta yhteensä enintään 75 työpäivältä
• lääkinnällisen kuntoutuksen ajalta yhteensä enintään 105 kalenteri- päivältä ansaittaessa lomaa 35 tunnin säännön mukaan
• sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen vuoksi
11. Poissaoloajalta maksettava laskennallinen palkka määräytyy poissaolon alkamishetken tuntipalkan ja sovitun keskimääräisen viikkotyöajan mu- kaan tai kuukausipalkkaisella poissaolon alkamishetken kuukausipalkan mukaan.
Jos tuntipalkkaisella ei ole sovittu keskimääräistä viikkotyöaikaa, lasken- nallinen palkka määräytyy poissaoloa edeltävän 12 viikon keskimääräisen viikkotyöajan mukaan.
12. Jos optikolla ei ole lomapäiviä, lomakorvaus maksetaan viimeistään loma- kauden loppuun (30.9.) mennessä.
18 § Lomaraha
Suuruus
1. Lomaraha on 50 % lakisääteisestä vuosilomapalkasta, elleivät työnantaja ja työntekijä sovi sen vaihtamisesta vapaaksi työehtosopimuksen vapaak- sivaihtamismääräyksiä noudattaen.
Maksamisedellytykset
2. Lomaraha maksetaan työntekijän:
• aloittaessa loman ilmoitettuna tai sovittuna aikana
• palatessa työhön heti loman päätyttyä.
Xxxxxxxx maksetaan myös työntekijän:
• oltua poissa työstä työnantajan suostumuksella välittömästi ennen loman alkamista tai sen päätyttyä
• ollessa estynyt palaamasta työhön vuosilomalain 7 §:n 2 momentis- sa mainitusta syystä.
Edellytysten jäädessä toteutumatta lomaraha voidaan periä takaisin.
Hoitovapaa
3. Hoitovapaalla olevalle maksetaan lomaraha 7. xxxxxx mukaan. Jos työn- tekijä ei palaa työhön ennakkoilmoituksen tai siihen tehdyn muutoksen mukaisesti hoitovapaan päätyttyä, työnantajalla on oikeus periä maksa- mansa lomaraha takaisin.
4. Xxxxxxxx maksetaan asevelvollisuutta suorittavalle hänen palattua asianmukaisesti työhön.
Xxxxxxxx on 50 % ennen palvelukseen astumista maksetusta lomapal- kasta tai lomakorvauksesta.
Työsuhteen päättyminen loman aikana
5. Työsuhteen päättyessä taloudellisista tai tuotannollisista syistä loman ai- kana tai loman viimeisenä päivänä maksetaan lomaraha.
Eläkkeelle siirtyminen
6. Lomaraha maksetaan vuosilomapalkasta ja -korvauksesta työntekijän siir- tyessä vanhuus-, työkyvyttömyys- tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle.
Maksamisaika
7. Lomaraha voidaan maksaa yrityksen normaalina palkanmaksupäivänä ennen loman alkua, ellei toisin sovita (2 §:n mukaisesti).
Puolet kesäloman lomarahasta voidaan maksaa viimeistään joulua edel- tävänä palkanmaksupäivänä, elleivät työnantaja ja työntekijä sovi myö- hemmästä ajankohdasta. Työsuhteen päättyessä ennen sitä lomaraha maksetaan lopputilissä.
Alle 37,5 tuntia tekevät
8. Lomarahan maksaminen edellyttää, että työntekijä on ansainnut vuosi- lomapäiviä.
7. MATKAT
19 § Matkakustannukset
1. Matkakustannukset korvataan vaihtoehtoisesti:
• valtion matkustussäännön mukaan
• verohallituksen päätöksen mukaan
• yrityksen matkustussäännön mukaan.
2. Yrityksen matkustussäännön korvausten euromääräinen taso määräytyy valtion matkustussäännön mukaan ja maksuperusteet (aikarajat) vero- hallituksen päätöksen mukaan.
8. ERINÄISET MÄÄRÄYKSET
20 § Erinäiset määräykset
Jäsenmaksun perintä
1. Työntekijän pyynnöstä työnantaja tekee hänen kanssaan perintälomak- keen mukaisen sopimuksen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n jäsenmaksun perinnästä.
Kokoontuminen työpaikalla
2. Toimihenkilöliitto ERTO ry:n jäsenet, ammattiosastot tai vastaavat voivat pitää työajan ulkopuolella kokouksia työsuhdekysymyksistä jos:
• kokouksen pitämisestä sovitaan työnantajan kanssa 3 päivää etukäteen, jos mahdollista
• työnantaja osoittaa pyydettäessä tarkoituksenmukaisen kokouspaikan
• järjestäjä vastaa järjestyksestä ja kokoustilojen siisteydestä.
Järjestäjällä on oikeus kutsua kokoukseen liiton edustajia tai muita asiantuntijoita.
3. Työnantaja ja luottamusmies sopivat luottamusmiesasioiden tiedotta- mistavoista yrityksen työntekijöille.
Ryhmähenkivakuutus
4. Työnantaja kustantaa työntekijän ryhmähenkivakuutuksen.
Työasut
5. Työnantajan edellyttäessä erityistä työasua työnantaja hankkii ja huoltaa
sen.
Työasu on työnantajan omaisuutta.
Paikallisesti voidaan sopia (2 §:n mukaisesti), että optikko huoltaa työ- asunsa korvausta vastaan.
9. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA
21 § Erimielisyydet
Paikalliset neuvottelut
1. Työehtosopimukseen liittyvistä erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työnantajan ja työntekijän tai luottamusmiehen kanssa.
Asian jäädessä erimieliseksi laaditaan kahtena kappaleena oheinen eri- mielisyysmuistio.
Liittoneuvottelut
2. Paikalliset osapuolet voivat jättää asian liittojen ratkaistavaksi.
Neuvottelujen toteutus
3. Paikalliset ja liittoneuvottelut aloitetaan ja käydään viivytyksettä.
Työtuomioistuin
4. Asian jäädessä liittoneuvotteluissa erimieliseksi se voidaan jättää työtuo-
mioistuimen ratkaistavaksi.
22 § Työrauha ja sopimusrikkomukset
1. Kaikki sopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet on kielletty.
2. Tämän sopimuksen rikkomisen seuraamukset määräytyvät allekirjoitus- päivänä voimassaolevan työehtosopimuslain ja keskusjärjestösopimuk- sen mukaan.
10. VOIMASSAOLO
23 § Sopimuksen voimassaolo
1. Sopimus on voimassa 31.3.2025 asti.
2. Sopimus jatkuu vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota kirjallisesti viimeis- tään kuukautta ennen sen päättymistä.
3. Irtisanomisen yhteydessä on jätettävä kirjallisesti yksilöidyt muutosesi- tykset.
TYÖAIKAPANKKI
1. Paikallisesti sopien (2 §:n mukaisesti) voidaan tehtyjä työtunteja siirtää työaikapankkiin alla esitetyllä tavalla.
Siirrettävät työtunnit
2. Työnantajan ja työntekijän sopiessa voidaan työaikapankkiin siirtää:
• lisä- ja ylityötunteja
• vapaaksi vaihdettavia työaikalisätunteja
• sunnuntaityön korotustunteja
• tes-vapaapäivänä tehtyjä työtunteja
• arkipyhälyhennyspäivänä tehtyjä työtunteja
• työaikalain mukaisena vapaapäivänä tehtyjä työtunteja
• lomarahan vaihtamisvapaapäivänä tehtyjä työtunteja
3. Työnantajan aloitteesta tehtävät ja korotetulla palkalla maksettavat työ- tunnit siirretään työaikapankkiin vastaavasti korotettuina.
Työntekijän aloitteesta tehtävät tunnit siirretään työaikapankkiin korotta- mattomina.
4. Työnantaja ja työntekijä sopivat siirrettävien työtuntien määrästä.
Työaikapankissa saa kokoaikatyöntekijällä olla enintään 75 tuntia ja alle 37,5 tuntia tekevällä enintään kaksi kertaa työsopimuksessa sovittu viik- kotyöaika.
Vapaan pitäminen
5. Työnantaja ja työntekijä pyrkivät sopimaan työaikapankkiin kertyneen vapaan antamisajankohdan. Muussa tapauksessa työnantaja määrää va- paan antamisajankohdan.
Vapaan antamisajankohdasta on ilmoitettava työntekijälle hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään kaksi viikkoa etukäteen.
6. Vapaa annetaan kokonaisina vapaapäivinä, ellei toisin sovita.
Vapaa pyritään antamaan muiden vapaapäivien tai vuosiloman yhteydessä.
Vapaa on pidettävä viimeistään kertymisvuotta seuraavan kalenterivuo- den aikana, ellei hyväksyttävän poissaolon takia muuta sovita.
7. Työnantajan tai työntekijän irtisanoessa työaikapankkisopimuksen pide- tään työaikapankkiin siirretyt työtunnit vapaana tämän pykälän mukaan.
Poissaolot ja vuosiloma
8. Työntekijän ollessa työkyvytön ennen vapaan alkamista tai työkyvyttö- myyden alkaessa vapaan aikana noudatetaan vuosilomalain säännöksiä.
Vapaapäivät kerryttävät vuosilomaa.
Kirjanpito
9. Työaikapankista on kirjattava:
• milloin työ on tehty
• kumman aloitteesta
• montako tuntia tehty ja montako siirretty pankkiin
• vapaan ajankohta ja montako tuntia pankista otetaan
Työsuhteen päättyminen
10. Työsuhteen päättyessä pitämätön vapaa korvataan peruspalkalla.
LOMARAHAN VAIHTAMINEN VAPAAKSI
Xxxxxxxxx vaihtamisessa vapaaksi noudatetaan seuraavaa:
1. Sopimus lomarahan vaihtamisesta vapaaksi on tehtävä kirjallisesti.
2. Sopimus on tehtävä ennen vuosiloman tai sen osan alkamista.
3. Sopimus on toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen.
Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa 2 kuukauden irti- sanomisajalla päättymään 30.4. mennessä.
Irtisanomisajasta voidaan sopia toisin.
4. Vapaapäivien määrä (arkipäiviä) on enintään puolet ansaittujen loma- päivien määrästä.
5. Vapaapäivien pitämisajankohdista sopivat työnantaja ja työntekijä.
6. Vapaapäivät tulee pitää viimeistään 30.4. mennessä.
7. Vapaapäivistä maksetaan lomarahan suuruinen korvaus suhteessa pidet- tävien vapaapäivien määrään, ellei toisin sovita.
Esimerkki:
Työntekijän lomaoikeus on 30 päivää.
Työntekijä vaihtaa lomarahasta vapaaksi 8 päivää. Palkka vapaapäiviltä on 8/15 kertaa lomaraha.
8. Vapaan ajalta työntekijä ansaitsee vuosilomaa.
9. Muuten noudatetaan vuosilomalain säännöksiä.
KOULUTUSSOPIMUS
1 § Ammattiyhdistyskoulutus
Koulutustyöryhmä
1. Tämän sopimuksen mukaista ammattiyhdistyskoulutusta varten on liitto- jen välinen koulutustyöryhmä.
2. Työryhmä hyväksyy työnantajan tuen piiriin kuuluvat kurssit seuraavasti:
• hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve
• kurssit hyväksytään kalenterivuodeksi kerrallaan
• tarvittaessa kursseja voidaan hyväksyä kalenterivuoden aikana
• ennen hyväksymistä työryhmälle annetaan selvitys kurssin tavoit- teista, opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta ja koh- deryhmästä
• hyväksyttyjen kurssien joukossa tulee olla myös viikkoa lyhyempiä ja paikallisia kursseja.
3. Liitot tiedottavat kursseista viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäi- sen kurssin alkua.
4. Työryhmä voi osallistua kurssien opetuksen seurantaan.
Osallistumisoikeus
5. Henkilöstön edustaja voi osallistua työsuhteen katkeamatta koulutus- työryhmän hyväksymälle enintään 2 viikon kurssille, jos se ei aiheuta yri- tykselle tuntuvaa haittaa.
6. Henkilöstön edustaja voi osallistua:
• vuoden aikana yhdelle kurssille
• vuoden aikana useampijaksoisen kurssin kaikille jaksoille kurssin kokonaispituuden ollessa enintään 2 viikkoa
• kolmen vuoden aikana yhdelle samansisältöiselle kurssille
(aika lasketaan edellisen samansisältöisen kurssin päättymisestä).
Ilmoitusvelvollisuus
7. Työntekijän on ilmoitettava osallistumisestaan kurssille mahdollisimman aikaisin.
Enintään viikon pituisesta kurssista on ilmoitettava vähintään 3 viikkoa ennen sen alkua ja yli viikon pituisesta kurssista vähintään 6 viikkoa en- nen sen alkua.
8. Työnantajan on ilmoitettava henkilöstön edustajalle viimeistään 2 viikkoa ennen kurssin alkua syy, miksi kurssille osallistuminen aiheuttaisi yrityk- selle tuntuvaa haittaa.
Työsuojelukoulutus
9. Liiton työsuojelukoulutus pyritään antamaan erityisesti työsuojeluvaltuu- tetuille.
Korvaukset
10. Luottamusmies, varaluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu voivat osal- listua koulutustyöryhmän hyväksymille kursseille ilman ansiomenetystä.
Työnantaja maksaa pääluottamus- ja luottamusmiehelle kohtuulliset ja tavanomaiset matka- ja majoituskustannukset vuosittain yhteen luotta- mushenkilöiden toimintaedellytyksiä parantavaan koulutukseen, mikäli kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta yritykselle tuntuvaa haittaa. Majoituskustannukset sisältävät enintään 3 yötä.
11. Luottamusmiehen ansiomenetys korvataan enintään 2 viikolta ja työsuo- jeluvaltuutetun enintään 1 viikolta edellyttäen, että kurssi liittyy osanotta- jan yhteistyötehtävään yrityksessä.
12. Ansiomenetys korvataan työntekijän peruspalkan mukaan.
Tuntikohtaisia lisiä ei korvata. Kuukausikohtaiset lisät korvataan.
Muut edut
13. Osallistuminen tämän pykälän mukaiseen koulutukseen ei vähennä vuo- siloma-, eläke- tai näihin verrattavia etuuksia.
1. Yhteistä koulutusta annetaan pääsääntöisesti työpaikkakohtaisesti.
2. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työnantajan ja työntekijän tai luottamusmiehen kanssa tai muulla paikallisesti sovittavalla tavalla.
3. Yhteistä koulutusta ovat esimerkiksi:
• yhteistoimintasopimuksen edellyttämä yhteinen koulutus
• osallistumisjärjestelmiin liittyvä koulutus
• työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset yritysten tai
• Työturvallisuuskeskuksen järjestämät perus- ja erikoiskurssit
4. Korvaukset määräytyvät 3 §:n mukaan.
3 § Ammatillinen koulutus
1. Optikon täydennyskoulutusvelvollisuus määräytyy terveydenhuollon am- mattihenkilölain 18 §:n mukaan.
Optometrian Eettinen Neuvosto hyväksyy kurssit, jotka täyttävät täyden- nyskoulutukselta vaadittavat edellytykset.
2. Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta työaikana tai työnantajan lähettäessä hänet ammatilliseen koulutukseen työnantaja korvaa koulutuskustannukset ja ansiomenetyksen.
3. Säännöllisen työajan ansiomenetys korvataan työntekijän peruspalkan mukaan.
Tuntikohtaisia lisiä ei korvata. Kuukausikohtaiset lisät korvataan. Matkakustannukset korvataan halvimman kulkuneuvon mukaan.
4. Koulutuksen tapahtuessa työajan ulkopuolella työntekijälle korvataan sii- tä johtuvat suoranaiset kustannukset.
5. Ennen koulutukseen ilmoittautumista todetaan, onko kysymyksessä tä- män pykälän mukainen koulutus.
6. Optikko voi osallistua toimialajärjestön järjestämään Näköä-koulutus- ta- pahtumaan, jos:
• osallistuminen ei aiheuta haittaa yrityksen tai toimipaikan toiminnalle
• optikko ei ole osallistunut kyseisenä vuonna työnantajansa järjestä- mään Näköä-koulutustapahtumaa vastaavaan koulutustilaisuuteen. Työnantaja maksaa koulutustilaisuudesta aiheutuvat välittömät kustannukset.
4 § Työhyvinvointikorttikoulutus
Työhyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpitämiseen tähtäävä koulutus osana työ- hyvinvoinnin edistämistä liitot suosittelevat, että työntekijät ja myymälä- päälliköt voivat halutessaan suorittaa työnantajan kustantamana työhy- vinvointikortin työajalla ilman ansionmenetystä.
5 § Voimassaolo
Tämä sopimus on voimassa osana optikoiden työehtosopimusta sen 23
§:n mukaisesti.
SELVIYTYMISLAUSEKE
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29. helmikuuta 2016 solmimassaan kilpailukykysopimuksessa esittäneet, että työttömyys- ja palkkaturva- lainsäädäntöä tulee työehtosopimuksiin sisällytettävästä selviytymislau- sekkeesta sovittaessa muuttaa siten, että työntekijän työttömyysturvan ja palkkaturvan taso määräytyy lakimuutosten seurauksena mahdollis- ta selviytymissopimusta edeltävän tason mukaan. Tässä määräyksessä tarkoitettu paikallinen sopimus voidaan tehdä vasta sanottujen lainsää- däntömuutosten voimaantulon jälkeen.
1 §
Jos sopimuskauden aikana paikallisesti yhdessä todetaan, että yritys on vakavissa ja poikkeuksellisissa taloudellisissa vaikeuksissa, voidaan pai- kallisesti sopia työsuhteen ehtojen määräaikaisesta sopeuttamisesta työvoiman vähentämisen välttämiseksi ja toimintaedellytysten turvaami- seksi. Syyn pitää olla tilapäinen, työnantajan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella oleva olosuhteissa tapahtunut muutos. Selviytymissopimuk- sen tekemisen syy ei saa olla toimialan tavanomaisesta kilpailusta aiheu- tuva kysynnän heikkeneminen.
Ennen neuvottelujen aloittamista on mahdollisuuksien mukaan tarkistet- tava muut työehtosopimukseen sisältyvät paikallisen sopimisen mahdol- lisuudet ja vaikutukset yrityksen tilanteelle.
2 §
Selviytymislausekkeesta ja - sopimuksesta neuvotellaan ja sovitaan luot- tamusmiehen kanssa.
Jos työntekijät eivät ole valinneet luottamusmiestä, tämän pöytäkirjan mukaisesta selviytymislausekkeesta ja -sopimuksesta neuvotellaan yh- dessä samanaikaisesti työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvien työntekijöiden ryhmän kanssa. Sopimuksen voimaantulo edellyttää työ- ehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvien työntekijöiden ryhmän kes- kuudessaan yksimielistä yhteistä päätöstä.
Sopimuksen voimassa ollessa työnantaja ei saa taloudellisin ja tuotannol- lisin perustein irtisanoa tai osa-aikaistaa työntekijöitä eikä lisätä vuokra- työvoiman käyttöä.
3 §
Työnantajan on osoitettava toteen edellä tarkoitettujen taloudellisten vaikeuksien olemassa olo ja esitettävä luottamusmiehelle / henkilöstölle hyvissä ajoin ennen neuvottelun alkua kaikki tarvittavat tiedot kirjallisesti taloudellisen tilanteen toteamiseksi ja sopimuksen tekemiseksi sekä sel- viy- tymissuunnitelmassa tarkoitettujen toimenpiteiden ja niiden vaiku- tusten arvioimiseksi.
Kaikki sellaiset tiedot, jotka sisältävät liike- ja ammattisalaisuuksia, ei- jul- kisia tietoa yrityksen taloudellisesta asemasta tai jotka yritys on muutoin ilmoittanut luottamuksellisiksi, ovat salassa pidettäviä. Sama koskee lain tai sopimuksen nojalla salassa pidettäviä tietoja.
Luottamusmiehellä / henkilöstöllä on salassapitosäännösten estämättä oikeus konsultoida asiantuntijaa ja pyytää neuvoja asiassa liitolta ja esit- tää perustellusta syystä asiakirjat liiton edustajalle. Liitolla on velvolli- suus käsitellä tietoja luottamuksellisesti ja hävittää tiedot käytön jälkeen. Luottamusmiehellä ja henkilöstöllä on oikeus kokoontua kohtuullisessa ja tarpeellisessa määrin ilman ansionmenetystä käsitelläkseen selviytymis- lausekkeen käyttöönottoa ja siihen liittyviä asioita.
Mikäli luottamusmies on valittu, on tämä kokonaan työstä vapautettu ilman ansionmenetystä tässä tarkoitettuun taloudellisen tilanteen sel- vittämiseen ja toteamiseen sekä sopimuksen neuvottelemiseen kuluvan ajan. Mikäli yrityksessä on varaluottamusmies, hän hoitaa tänä aikana luottamusmiehen tehtäviä luottamusmiehen oikeuksin ja velvollisuuksin.
4 §
Selviytymissuunnitelma
Sopimuksen osaksi tehdään selviytymissuunnitelma. Suunnitelmassa tulee yksilöidä edellä mainittujen työehtojen sopeuttamisen lisäksi muut yrityksessä tehtävät sopeutustoimet. Suunnitelmassa yksilöidään lisäksi aikataulu ja menettelytavat, joilla sopeuttamistoimenpiteiden vaikutus- ten toteutumista arvioidaan. Selviytymissuunnitelmaa laadittaessa tulee tavoitella toimenpiteiden kohdistumista mahdollisimman tasapuolisesti koko henkilöstöön. Mahdollista työehtojen heikennysten kompensaatiota työpaikan taloudellisen tilanteen korjaannuttua on käsiteltävä selviyty- mislausekkeesta neuvoteltaessa.
5 §
Paikallisella sopimuksella voidaan sopia toisin seuraavista työehtosopi- muksen nojalla maksettavista palkaneristä:
- sunnuntaityökorvaus
- iltalisä
- aattoiltalisä
- lauantailisä
- työehtosopimuksen mukaiset korotetut palkanosat
- lomaraha
Työntekijän tehtävään liittyvistä lisistä (myymäläpäällikkölisä ym.) ei voi- da sopia toisin.
Lisäksi sopimuksen osana voidaan sopia toisin työntekijän kanssa henki- lökohtaisesta palkkauksesta siten, ettei työehtosopimuksen vähimmäis- tasoa aliteta.
Työvuoroluettelon julkaisuaikataulusta ja muuttamisen perusteista voi- daan sopia toisin osana selviytymissopimusta.
6 §
Paikallinen sopimus voidaan tehdä siksi määräajaksi, jonka kuluessa yh- teisesti arvioidaan edellytysten selviytymissopimuksen käyttämiseksi olevan voimassa, kuitenkin enintään vuoden määräajaksi. Mikäli sopimus tehdään vuotta lyhemmäksi ajaksi, sopimus voidaan uudistaa, jos sen te- kemisen edellytykset määräajan päättyessä ovat edelleen voimassa. So- pimusten enimmäispituus yhteenlaskettuna ei voi ylittää yhtä (1) vuotta ensimmäisen sopimuksen alkamisajankohdasta laskettuna. Tämän mää- räajan täytyttyä uutta sopimusta ei ole mahdollista tehdä 12 kuukauteen. Sopimus tehdään kirjallisesti.
Paikallisen sopimuksen osapuolet tarkastelevat ja seuraavat sopimuk- sen toteutumista ja vaikutuksia selviytymissuunnitelmassa sovittavalla tavalla. Sopimus tulee päättää ennenaikaisesti, mikäli edellä kuvattuja perusteita sen voimassaolon jatkamiselle ei enää ole olemassa. Sopimus voidaan irtisanoa 3 kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, mikäli sopi- musolosuhteissa on tapahtunut sellainen olennainen muutos, joka puol- taa sopimuksen päättämistä. Sopimus voidaan tehdä myös ehdollisek- si, yrityksen taloudellisen tilanteen kehityksestä riippuvaiseksi. Sopimus
purkautuu voimaantulosta lukien, mikäli osapuoli syyllistyy olennaiseen sopimusrikkomukseen tai sopimus on saatu aikaan olennaisesti väärin perustein.
Sopimus voi tulla voimaan aikaisintaan seuraavasta palkanmaksukaudes- ta lukien.
7 §
Työntekijällä on selviytymissopimuksen voimassa ollessa oikeus irtisanoa työsopimuksensa sen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa siinä vaiheessa, kun sopeutustoimilla on ollut vaikutusta hänen palkkaansa kuuden (6) kuukauden ajan.
8 §
Tämän pöytäkirjan mukaisella selviytymissopimuksella on samat oikeus- vaikutukset kuin työehtosopimuksella.
9 §
Työnantajan tulee tiedottaa sopimuksen syntymisestä ja sen keskeisestä sisällöstä koko henkilöstölle viipymättä. Liitot seuraavat selviytymislau- sekkeiden käyttöä ja vaikutuksia optisen alan yrityksissä. Työnantaja on velvollinen antamaan työntekijälle tarvittavat tiedot viranomaisia varten.
Yritys....................................................................................................................................................................
Toimipaikka........................................................................................................................................................
Työnantaja tai työnantajan edustaja ..........................................................................................................
Työntekijä tai työntekijän edustaja .............................................................................................................
Yhteisesti todettu tapahtumien kulku ja erimielisyyden syy
...............................................................................................................................................................................
...............................................................................................................................................................................
...............................................................................................................................................................................
...............................................................................................................................................................................
Työntekijän selvitys ja vaatimukset perusteluineen (työehtosopimuksen/lain kohdat)
...............................................................................................................................................................................
...............................................................................................................................................................................
...............................................................................................................................................................................
Voidaan käyttää erillistä liitettä.
Työnantajan selvitys ja vastaus perusteluineen (työehtosopimuksen/lain kohdat)
...............................................................................................................................................................................
...............................................................................................................................................................................
...............................................................................................................................................................................
Voidaan käyttää erillistä liitettä.
Aika ja paikka ...................................................................................................................................................
Työnantaja tai työnantajan edustaja Työntekijä tai työntekijän edustaja
................................................................................. .....................................................................................
................................................................................. .....................................................................................
Nimen selvennys, puhelinnumero Nimen selvennys, puhelinnumero ja sähköpostiosoite ja sähköpostiosoite
Tätä muistiota on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta. Työnantaja toimittaa toisen Kaupan liittoon ja työntekijä toisen Toimihenkilöliitto ERTO ry:lle..
1. TYÖSUHTEEN OSAPUOLET | Työnantaja | Liike- tai kotipaikka |
Työntekijä | Henkilötunnus | |
Yllä mainittu työntekijä sitoutuu korvausta vastaan tekemään yllä mainitun työnantajan hänelle osoittamaa työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena sekä seuraavin ehdoin: | ||
2. TYÖSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO | Työsuhteen alussa on kuukauden koeaika. | |
toistaiseksi voimassa oleva työsuhde Työsuhde kestää toistaiseksi ja sen alkamis- päivämäärä on | määräaikainen työsuhde Määräaikaisen työsuhteen alkamispäivämäärä on ja kesto saakka. Määräaikaisen työsuhteen peruste: tai kunnes seuraavassa yksilöity työtehtävä on suoritettu ja sen arvioitu kesto on saakka. | |
3. TYÖAIKA | Työaika on keskimäärin 37,5 tuntia viikossa. alle 37,5 tuntia viikossa, jolloin keskimääräinen viikkotyöaika on tuntia. Työntekijä suostuu tekemään lisätyötä laissa säädetyin edellytyksin, jolloin siitä maksetaan lain ja työehtosopimuksen mukainen korvaus. Työntekijä suostuu tekemään tarvittaessa sunnuntaityötä ei suostu tekemään sunnuntaityötä Sunnuntaityöstä maksetaan lain ja työehtosopimuksen mukainen korvaus. | |
4. TYÖTEHTÄVÄT | Työntekijän työtehtävät (työtehtävien pääasiallinen laatu): | |
5. PALKKAUS | Työsuhteen alussa työntekijän palkka määräytyy seuraavasti: Alallaolovuodet: Palkan määrä kuukaudessa tai tunnissa: | |
6. VUOSILOMA | Vuosiloma määräytyy vuosilomalain ja noudatettavan työehtosopimuksen mukaan. | |
7. IRTISANOMISAIKA | Irtisanomisaika määräytyy noudatettavan työehtosopimuksen mukaan. | |
8. TYÖEHTOSOPIMUS | Työsuhteessa noudatetaan työnantajaa sitovaa työehtosopimusta, voimassa olevia lakeja ja asetuksia sekä yrityksen sisäisiä ohjeita ja sääntöjä. Sairausajan palkkaa, vuosilomaa ja työaikaa koskevien määräysten osalta noudatetaan työehtosopimuksen voimassaoloajan päätyttyä ja ennen uuden työehtosopimuksen voimaanastumista päättyneen sopimuksen määräyksiä. | |
9. MUUT EHDOT | ||
10. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS | Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, joista yksi annetaan työntekijälle ja yksi jää työnantajalle. Xxxxxx Xxxx
Työnantajan allekirjoitus Työntekijän allekirjoitus
Nimen selvennys Nimen selvennys | |
SELVITYS:
Työsopimuslain 2:4 §:n mukaisesti työnantaja ilmoittaa lisäksi työsuhteen keskeisistä ehdoista seuraavaa:
Työn suorittamispaikka: (Esimerkiksi yrityksen tietty toimipaikka/-paikat tai yrityksen kaikki toimipaikat tai tietty työnsuorittamisalue/-alueet)
Palkanmaksukausi on
Työsuhteen alussa työnantajaa sitova työehtosopimus on
52 Optikoiden työehtosopimus 1.4.2023 – 31.3.2025
Optikoiden työehtosopimus 1.3.2021¬31.3.2022 51
Muuta:
PAIKALLISEN ERÄN SOVELTAMISOHJE
Mikä on paikallisen erän tavoite?
• Tukea toimivaa ja oikeudenmukaista palkkausta
• Olla selkeä ja läpinäkyvä osa palkkausjärjestelmää
Mihin paikallista erää käytetään?
• Työntekijän palkitseminen hyvästä työsuorituksesta tai osaamisen kehittämisestä
• Yrityksen palkkarakenteen kehittäminen
• Paikallisesti määritellyt perusteet
Mikä on paikallinen erä?
• Paikallisessa erässä jaettavien palkankorotusten suuruudet voivat vaihdella työntekijöiden kesken
• Optikoiden työehtosopimuksen piirissä olevan henkilöstön palkoista lasketaan summa, joka voidaan jakaa työntekijöiden kesken
Miten paikallinen erä toteutetaan?
• Työnantaja ja luottamusmies tai henkilöstö neuvottelevat erän toteuttamisesta
• Tavoitteena löytää yhteisymmärrys perusteista ja toimintatavoista
• Viime kädessä työantaja voi päättää erän käytöstä työehtosopimuk- sen määräyksiä noudattaen
Mikä on paikallisen erän vaihtoehto?
• Yleiskorotus
Paikallinen erä
Tämä soveltamisohje koskee työehtosopimuskaudelle 1.4.2023–31.3.2025 sovittua paikallista palkankorotuserää.
Erän tarkoitus
Paikallisen erän tarkoitus on tukea toimivaa ja oikeudenmukaista palkkaus- ta. Erän tulee olla selkeä ja läpinäkyvä osa palkkausjärjestelmää. Paikallisen erän tarkoituksena on mm. palkita työntekijää hyvästä työsuorituksesta ja/tai osaamisen merkittävästä kehittämisestä tai kehittää yrityksen palk- karakennetta.
Erän jakamisen tarkemmat kriteerit määritellään paikallisesti.
Erän käyttämisen vaihtoehtona on suorittaa kokonaispalkankorotuksen suuruinen yleiskorotus (yleiskorotus + paikallinen erä).
Erän käyttö ja jakoperusteista päättäminen
Paikallisen erän jakamisen kriteereistä neuvotellaan paikallisesti luotta- musmiehen kanssa tai sellaisen puuttuessa työehtosopimuksen piirissä olevan henkilöstön kanssa hyvissä ajoin ennen erän jakamista. Neuvotte- lut tulee käydä toukokuun 2024 loppuun mennessä. Tavoitteena on saa- vuttaa yhteisymmärrys erän käyttötarpeista sekä jakokriteereistä.
Työnantaja antaa hyvissä ajoin ennen neuvotteluja luottamusmiehelle ja työehtosopimuksen piirissä olevalle henkilöstölle tarvittavat tiedot suun- nitelluista jakoperusteista. Tietojen kirjallisen antamisen tarkoituksena on, että osapuolet voivat itse ja edustajiensa tukemana arvioida jakope- rusteiden tarkoituksenmukaisuutta kyseisessä yrityksessä. Jos tietoja ei anneta, annetaan paikallinen erä yleiskorotuksena kaikille.
Luottamusmies (tai hänen puuttuessaan henkilöstö) voi tällöin esittää omat näkemyksensä jakoperusteista. Tämän jälkeen osapuolet neuvotte- levat yhden tai useamman kerran erän käytöstä sekä jakoperusteista.
Sopimus paikallisen erän jakamisesta tulee tehdä kirjallisesti. Jos neuvot- teluja ei ole käyty toukokuun 2024 loppuun mennessä, annetaan paikalli- nen erä yleiskorotuksena kaikille
Mikäli neuvotteluissa ei saavuteta yhteisymmärrystä, osapuolet ilmoitta- vat omat näkemyksensä toisilleen kirjallisesti ja käyvät vielä läpi mahdol-
lisuudet saavuttaa asiassa sopimus. Mikäli työnantaja ei tarjoa mahdolli- suutta eriävien näkemysten kirjalliseen kokoamiseen, annetaan paikallinen erä yleiskorotuksena kaikille.
Mikäli yhteisymmärrystä ei edelleenkään saavuteta, voi työnantaja viime- sijaisesti päättää erän jakamisesta ja sen perusteista.
Työntekijöiden osaaminen ja työssä suoriutuminen voivat olla ohjaavana tekijänä henkilökohtaisten korotusten jakamisessa. Paikallisen erän jako- kriteereitä voivat olla esimerkiksi:
• Osaamisen kehittäminen ja kouluttautuminen
• Hyvät asiakaspalvelutaidot
• Positiivisen hengen luominen työyhteisössä
• Työskentelytapojen ja toiminnan kehittäminen
Paikallista erää voidaan käyttää myös tasaamaan mahdollisia palkkaeroja, mikäli siihen on perusteltu syy.
Paikallista erää jaettaessa jokaiselle työntekijälle pitää tulla palkankorotus.
Paikalliseen erään ei lasketa mukaan palkkaa siltä osin kuin vähimmäis- palkan korotus johtaa yleiskorotusta suurempaan henkilökohtaisen pal- kan korotukseen.
Esimerkki neuvottelujen kulusta
Työnantaja haluaa käynnistää neuvottelut paikallisen erän käyttämises- tä. Jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä, työnantaja tekee henkilöstöl- leen aloitteen erän käyttämisestä, ja aloittaa neuvottelut henkilökunnan kanssa. Tilanteesta riippuen neuvottelukertoja voi olla yksi tai useampi.
Ennen neuvottelujen alkua työnantaja esittää oman suunnitelmansa erän jakoperusteista. On suositeltavaa, että henkilöstö esittää oman näkemyksensä jakoperusteista jo ennen ensimmäistä neuvotteluker- taa. Neuvotteluissa asioita käsitellään tarkemmin ja myös suunnitel- mat ja niiden perusteet voivat vielä muuttua ja tarkentua.
Osapuolten tulee neuvotella asiasta yhteisymmärryksen saavuttami- seksi. Mikäli yhteisymmärrystä ei saavuteta, osapuolet ilmoittavat
omat näkemyksensä toisilleen kirjallisesti ja käyvät vielä läpi mahdolli- suudet saavuttaa asiassa sopimus. Vasta tämä jälkeen työnantaja vii- me kädessä ratkaisee jakoperusteet.
Erän jakamisesta tiedottaminen
Erän jakamiseen liittyvistä toimintatavoista voidaan sopia paikallisesti. Jos muuta ei ole sovittu, noudatetaan seuraavaa:
Ennen erän maksamista työnantaja selvittää koko henkilöstölle erän jako- perusteet.
Erän jakamisen jälkeen jako tulee selvittää koko henkilöstölle. Selvitykses- sä työnantaja ilmoittaa jaettavan erän jakoperusteet, erän kokonaiseuro- määrän, korotuksen saaneiden työntekijöiden lukumäärän ja yksittäisten korotusten euromäärät ja keskiarvon.
Selvitykset voidaan hoitaa kirjallisesti. Selvitysten tulee olla kaikkien työn- tekijöiden saatavilla.
Yksittäiselle työntekijälle selvitetään (suullisesti tai kirjallisesti) erää kos- keva ratkaisu hänen osaltaan.
Jos yrityksessä on alle 7 työehtosopimuksen piirissä olevaa työntekijää, yksittäisten korotusten euromääriä ja keskiarvoa ei kuitenkaan anneta. Jos yrityksessä on alle 4 työehtosopimuksen piirissä olevaa työntekijää, selvityksessä on ilmoitettava vain erän jakoperusteet. Näissä tapauksissa työnantajan on pyydettäessä osoitettava, että koko yrityskohtainen erä on jaettu.
Jos yrityksen toimipisteessä on vähintään 7 työehtosopimuksen piirissä olevaa työntekijää, annetaan yksittäisten korotusten euromäärät anonyy- misti myös toimipisteen osalta.
Selvitys jaosta annetaan kirjallisesti viimeistään 15.7.2024. Mikäli selvi- tystä ei ole annettu, jaetaan erä yleiskorotuksena 1.6.2024 lukien takau- tuvasti.
Erän jakaminen
Erän jakaminen työntekijöiden kesken tapahtuu aiemmin määriteltyjen kriteerien mukaisesti.
Erä lisätään henkilökohtaiseen palkkaan.
Erän määrän laskentatapa
Paikallisen erän suuruus lasketaan työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden huhtikuun 2024 palkoista luontoisetuineen. Paikallisen erän laskennan pohjana on mahdollisimman normaali kuukausi- ja tunti- palkkojen yhteismäärä.
Paikallisen erän laskentapohjana on työehtosopimuksen piirissä olevalle henkilöstölle huhtikuussa 2024 maksetut tai maksettavaksi erääntyneet palkat. Palkoilla tarkoitetaan säännölliseltä työajalta maksettuja palkkoja mukaan luettuna kiinteät kuukausittain toistuvat lisät. Laskennassa ovat mukana kaikki työehtosopimuksen piiriin kuuluvat työntekijät työsuhteen kestosta (toistaiseksi voimassa oleva/määräaikainen) tai työajasta (koko- aikainen/ osa-aikainen) riippumatta. Paikalliseen erään ei lasketa mukaan palkkaa siltä osin kuin vähimmäispalkan korotus johtaa yleiskorotusta suurempaa henkilökohtaisen palkan korotukseen.
Mitä palkkasummaan ei lasketa?
• lisä- tai ylityökorvauksia
• ilta- ja lauantailisiä
• aattoiltalisiä
• sunnuntaityökorvauksia
• työsuhteen päättyessä maksettavia lomakorvauksia
• lomarahoja
Vuosi- tai sairausloman, palkallisen raskaus-, adoptio- tai vanhempain- vapaan ajalta taikka muulta palkalliselta poissaoloajalta maksetut tai maksettavaksi erääntyneet palkat otetaan huomioon ilman työaikalisien osuutta, paitsi milloin poissaolevalle työntekijälle on palkattu sijainen, jolloin huomioon otetaan joko poissaolijan tai sijaisen palkka. Valintaa poissaolijan ja sijaisen välillä on noudatettava yhdenmukaisesti. Mikäli työntekijän poissaolon sijaistaminen on toteutettu kokonaan tai osittain nostamalla osa-aikaisten työntekijöiden työsopimustunteja (pysyvästi tai
määräaikaisesti), otetaan huomioon nämä tuntinostot, mutta ei poissa olevan työntekijän palkkaa.
Palkattomia poissaoloja ei huomioida paikallisen erän laskentapohjassa, paitsi milloin niiden huomioimatta jättäminen johtaa merkittävään vää- ristymään erän laskentapohjassa.
Optikoiden luottamusmiessopimus
Optikoiden luottamusmiessopimus 1.4.2023 – 31.3.2025 1
1.4.2023 – 31.3.2025
SISÄLTÖ
OPTIKOIDEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS
3 § Luottamusmiehen tehtävät 3
Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet 5
7 § Luottamusmiehelle annettavat tiedot 6
8 § Työstä vapautus ja säilytystilat 7
9 § Ansionmenetyksen korvaus 8
10 § Luottamusmiehen koulutus 9
12 § Sopimuksen voimassaolo 10
OPTIKOIDEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS
1 § SOVELTAMISALA
Tätä sopimusta sovelletaan optikoita koskevan työehtosopimuksen piiriin kuuluvissa Kaupan liitto ry:n jäsenyrityksissä.
2 § LUOTTAMUSMIES
Luottamusmies voidaan valita yritykseen, jossa työskentelee vähintään kaksi (2) asianomaiseen toimihenkilöliittoon järjestäytynyttä optikkoa/ optometristiä.
Pääluottamusmies voidaan valita yritykseen, jossa työskentelee vähin- tään 20 optikkoa/optometristiä. Yrityksen erilliseen osaan voidaan valita luottamusmies tai alueellisesti hajautettuun yritykseen useampia luotta- musmiehiä, siten kuin siitä liittojen välillä sovitaan.
Luottamusmiehelle ja pääluottamusmiehelle voidaan valita myös vara- henkilö.
Työehtosopimuksen sopijaosapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että paikalli- nen sopiminen edellyttää riittävän laajaa luottamusmiesjärjestelmää ja luottamusmiehiä, joilla on riittävästi koulutusta sekä tarvittavat tiedot ja taidot tehtäviensä hoitamiseen.
3 § LUOTTAMUSMIEHEN TEHTÄVÄT
Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on valvoa työehtosopimuk- sen ja työlainsäädännön noudattamista. Hän edustaa oman sopimus- alansa piiriin kuuluvia toimihenkilöitä kysymyksissä, jotka koskevat mää- räysten soveltamista, työnantajan ja toimihenkilöiden välisiä suhteita tai neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämistä yrityksessä.
4 § VAALIKELPOISUUS
Luottamusmiehen tulee olla kyseisen yrityksen palveluksessa ja optikoi- den työehtosopimusalalla työskentelevä toimihenkilö. Hänen tulee myös olla työehtosopimuksen solmineen toimihenkilöjärjestön jäsen.
5 § VALITSEMINEN
Yrityksen järjestäytyneet, työehtosopimuksen solmineen toimihenkilö- järjestön jäsenenä olevat ja optikoiden työehtosopimuksen soveltamis- piiriin kuuluvat toimihenkilöt valitsevat luottamusmiehen ja hänen mah- dollisen varaluottamusmiehensä vaalilla.
Vaali voidaan järjestää työpaikalla työaikana siten, että kaikilla äänioike- utetuilla toimihenkilöillä on mahdollisuus osallistua vaaliin. Vaalista on ilmoitettava työnantajalle viimeistään 7 vuorokautta ennen vaalin toimit- tamista.
Vaalin järjestäneiden toimihenkilöiden on ilmoitettava valituista luotta- musmiehistä ja varaluottamusmiehistä sekä luottamusmiestehtävän päät- tymisestä työnantajalle kirjallisesti. Saatuaan tiedon valituista luottamus- miehistä työnantajan tulee ensi tilassa antaa luottamusmiehelle kirjallinen ilmoitus siitä, kuka toimii vastaavana työnantajan edustajana. Luottamus- miehen estyneenä ollessa hänen oikeutensa ja velvollisuutensa siirtyvät si- jaisena toimivalle, työnantajalle ilmoitetulle varaluottamusmiehelle.
Yrityksen tai sen osan toiminnan olennaisesti supistuessa tai laajentuessa tai liikkeen luovutuksen, sulautumisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan luottamusmiesorganisaatio mahdollisimman pian vastaamaan yrityksen tai sen osan muuttunutta rakennetta.
6 § TYÖSUHDETURVA
Syrjintäkielto
Luottamusmiestä ei saa luottamusmiestehtävänsä vuoksi painostaa, erottaa työstä eikä muutoinkaan syrjiä. Luottamusmiestehtävän aikana
tai sen johdosta häntä ei saa siirtää alempipalkkaiseen, vähempiarvoiseen tai luottamusmiestehtäviä selvästi vaikeuttavaan työhön.
Jos pääluottamusmieheksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa pääluottamusmiestehtävien hoitamista on hänelle, ottaen huomioon yri- tyksen tai sen osan olosuhteet ja luottamusmiehen ammattitaito, järjes- tettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.
Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet
Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla, tällaista toimenpidettä ei saa kohdistaa pää- luottamusmieheen, ellei yrityksen tai pääluottamusmiehen toimialueena olevan yrityksen osan toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, tai työnantaja voi muutoin näissä neuvotteluissa yksilöidys- ti osoittaa, ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla, voidaan tästä sään- nöstä kuitenkin poiketa.
Luottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa vain, kun luottamusmie- hen työ kokonaan päättyy eikä hänelle voida järjestää hänen ammatti- taitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Yksilösuoja
Luottamusmiehellä on työsopimuslain 7:10 §:n mukainen erityinen irti- sanomissuoja. Toimihenkilöiden enemmistön suostumus selvitetään työ- ehtosopimuksen osapuolena olevan toimihenkilöjärjestön toimesta.
Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun purkamisperusteita koskevia säännöksiä.
Ehdokassuoja
Työsuhdeturvamääräyksiä sovelletaan myös pääluottamusmiesehdok- kaaseen, jonka asettamisesta on ilmoitettu työnantajalle kirjallisesti. Ehdokassuoja alkaa aikaisintaan kolme kuukautta ennen pääluottamus- miehen toimikauden alkua ja päättyy muiden kuin valituksi tulleen osalta vaalin järjestäjän todettua vaalituloksen.
Työsuhdeturvamääräyksiä sovelletaan myös pääluottamusmiehenä toi- mineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen pääluottamusmies- tehtävänsä päättymisen jälkeen.
Korvaukset
Luottamusmiehelle, jonka työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, on suoritettava korvauksena vähintään 10 ja enintään 30 kuu- kauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12:2 §:n 2 momentissa on säädetty ja tällöin on otettava huomioon myös toimihenkilön luottamusmiesasema.
Liitot voivat yksittäistapauksissa erityisistä syistä sopia myös 10 kuukau- den palkkaa pienemmästä korvauksesta.
7 § LUOTTAMUSMIEHELLE ANNETTAVAT TIEDOT
Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilöiden palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, luotta- musmiehelle on annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.
Luottamusmiehellä on lisäksi oikeus saada kirjallisesti kaikki tarpeelliset paikallisen sopimisen neuvotteluihin liittyvät tiedot hyvissä ajoin ennen neuvottelujen aloittamista. Tietoja annettaessa on huomioitava henkilö- tietojen suojaa koskevat vaatimukset
Asianomaisella luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovitulla tavalla seuraavat yrityksen toimihenkilöitä koskevat tiedot:
– Suku- ja etunimet kerran vuodessa, uusista toimihenkilöistä ainakin neljännesvuosittain,
– työpaikka ja organisatorinen osasto,
– uusien toimihenkilöiden palvelukseen tuloaika ainakin neljännes- vuosittain sekä tieto irtisanotuista ja lomautetuista,
– tiedot määräaikaisista toimihenkilöistä ja työsuhteen sovittu kestoaika,
– vuosittain palkkaryhmä tai vastaava, johon toimihenkilö tai hänen suorittamansa työ kuuluu; uusista toimihenkilöistä ainakin neljän- nesvuosittain,
– koko- ja osa-aikaisten toimihenkilöiden lukumäärä sekä puolen vuoden aikana työssä olleiden erikseen työhön kutsuttavien tai muun tilapäisen henkilöstön lukumäärä kaksi kertaa vuodessa,
– selvitys työhönoton yhteydessä kerättävistä tiedoista ja niissä tapahtuvat muutokset.
Ellei muuta ole erikseen mainittu, tiedot annetaan aina aiemmin ilmoite- tun tilanteen muuttuessa.
Luottamusmiehen on pidettävä tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.
Myös pääluottamusmiehellä on oikeus saada tässä kohdassa 7 § 3 mo- mentissa kuvatut tiedot.
8 § TYÖSTÄ VAPAUTUS JA SÄILYTYSTILAT
Luottamusmiehellä on oikeus saada luottamusmiestehtävien hoitamista varten riittävä vapautus työstä. Vapautuksen määrään vaikuttavina teki- jöinä tulee ottaa huomioon mm. toimihenkilöiden ja työpisteiden luku- määrä, toimipaikan sijainti ja yrityksen toiminnan luonne.
Luottamusmiehelle annetaan, ellei työpaikan erityisolosuhteista muuta johdu, riittävästi säilytystilaa hänen tarvitsemilleen asiakirjoille ja tarvitta- essa oikeus käyttää työnantajan hallinnassa olevaa tarkoituksenmukais- ta toimistotilaa ja tavanomaisia toimistovälineitä, jotta asiakirjat voidaan säilyttää ja tehtävän vaatimat keskustelut käydä niin, että luottamuksel- lisuus säilyy.
Tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluvat myös yri- tyksessä yleisesti käytössä olevat viestintävälineet. Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen koko, luottamusmiehen tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä so- vitaan paikallisesti.
Yhteistyön ja paikallisen sopimisen edistämiseksi työnantaja ja pääluot- tamusmies tai luottamusmies voivat sopia seuraavista järjestelyistä:
• yrityksen sisäisten viestintäjärjestelmien käyttämisestä luottamus- miesten tiedottamisessa
• yrityksessä toimivien luottamusmiesten keskinäisestä yhteyden- pidosta ja kokoontumisista
• luottamusmiesten verkko-opiskelumahdollisuuksista
9 § ANSIONMENETYKSEN KORVAUS
Työnantaja korvaa sen ansionmenetyksen, jonka luottamusmies menet- tää hoitaessaan luottamusmiestehtäviä työaikanaan.
Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä sään- nöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan tästä ajasta lisä- tai ylityö- korvaus työehtosopimuksen mukaan.
Jos luottamusmies joutuu matkustamaan työnantajan kanssa sovittujen luottamusmiestehtävien johdosta, suoritetaan matkakorvaukset kuten normaalien työtehtävien yhteydessä.
Luottamusmiehelle maksetaan luottamusmiestehtävien hoitamisesta luottamusmieskorvausta toimialueeseensa kuuluvien optikoiden ja opto- metristien (riippumatta järjestäytyneisyydestä) perusteella seuraavasti:
Luottamusmieskorvaukset 1.8.2023 lähtien ovat seuraavat:
Optikoiden ja optometristien lukumäärä | Korvaus euroa/kk |
2 - 9 | sovitaan paikallisesti |
10 - 29 | 41 |
30 - 99 | 89 |
100 - 150 | 141 |
yli 150 | väh. 141 |
Luottamusmieskorvaukset 1.6.2024 lähtien ovat seuraavat:
Optikoiden ja optometristien lukumäärä | Korvaus euroa/kk |
2 - 9 | sovitaan paikallisesti |
10 - 29 | 42 |
30 - 99 | 91 |
100 - 150 | 145 |
yli 150 | väh. 145 |
Optikoiden ja optometristien lukumäärä todetaan puolivuosittain.
Pääluottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata vähintään yrityksen asianomaisen ammattiryhmän tai vastaavien toimihenkilöiden keskimää- räistä ansiokehitystä, ellei liittojen välillä ole muusta vertailuryhmästä so- vittu.
10 § LUOTTAMUSMIEHEN KOULUTUS
Työehtosopimusosapuolet pitävät tärkeänä luottamusmiesten koulut- tautumista ja toimia, joilla neuvottelukulttuuria, neuvotteluosaamista ja jatkuvaa vuoropuhelua edistetään työpaikoilla.
Luottamusmiehellä ja pääluottamusmiehellä ja heidän varahenkilöillä on oikeus osallistua koulutukseen liittojen välisen koulutussopimuksen mu- kaisesti.
Pääluottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen pääluottamusmies ja työnantaja selvittävät yhdessä, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entisessä tai vastaavassa työssä ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämän koulutuksen.
11 § NEUVOTTELUJÄRJESTYS
Toimihenkilön tulee kääntyä välittömästi esimiehensä puoleen palkkaus- taan tai työehtojaan koskevissa kysymyksissä.
Ellei asiaa saada selvitetyksi suoraan esimiehen kanssa, voidaan asia saattaa luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotte- luissa ratkaistavaksi. Ellei asiaa näin saada ratkaistuksi, voi luottamus- mies siirtää sen pääluottamusmiehelle.
Paikalliset neuvottelut tulee aloittaa ja käydä viivytyksettä.
Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.
Jos erimielisyys koskee luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen neuvottelut käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu. Jos pääluottamusmies riitauttaa taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla tapahtuneen irtisa- nomisen, on liittojen väliset neuvottelut käytävä irtisanomisajan kuluessa.
12 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO
Tämä sopimus on voimassa osana optikoiden työehtosopimusta sen 23 §:n mukaisesti.
Yhteistoimintasopimus 1.4.2023 – 31.3.2025 Optikot 1
1.4.2023 – 31.3.2025
SISÄLTÖ YHTEISTOIMINTASOPIMUS 3
3. YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA 3
4. YHTEISTOIMINTA TYÖSUOJELUSSA 6
4 § Työsuojeluyhteistoiminta 6
7 § Työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturva 8
5. YHTEISTOIMINTA TIEDOTUSASIOISSA 11
12 § Työnantajan tiedottamisvelvoite 11
13 § Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta 12
15 § Työstä vapautusaika ja korvaukset 13
19 § Sopimuksen voimassaolo 15
YHTEISTOIMINTASOPIMUS
1. JOHDANTO
1. Yhteistoimintasopimuksen tavoitteena on kehittää työnantajan ja työn- tekijöiden välistä yhteistyötä sekä edistää yhteistoiminta-, työsuojelu-, työterveyshuolto- ja tasa-arvolainsäädännön toteutumista työpaikoilla.
2. Avoimeen vuorovaikutukseen perustuvalla yhteistoiminnalla kehitetään päätöksentekoa yrityksissä, lisätään tuottavuutta ja työn mielekkyyttä sekä edistetään työsuhteiden pysyvyyttä ja työntekijöiden hyvinvointia.
2. SOVELTAMISALA
1 § Sopimuksen ulottuvuus
1. Sopimusta noudatetaan optikoiden työehtosopimuksen soveltamisalalla työehtosopimuksen osana.
2. Lakiviittaukset eivät ole sopimuksen osia, ellei nimenomaisesti toisin to- deta. Sopimus on lakia täydentävä.
3. Tämän sopimuksen 3. luvun 2 §:n määräyksiä ei sovelleta sellaisissa jä- senyrityksissä, joiden työsuhteessa olevan henkilöstön määrä on sään- nöllisesti alle 30.
4. Liitot voivat sopia toisin tämän sopimuksen määräyksistä lukuun otta- matta 7 §:n työsuhdeturvamääräyksiä, ellei kyseisessä kohdassa toisin todeta.
3. YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA
2 § Yhteistoiminta
1. Laeista poikkeavista yhteistoimintaelimistä sovitaan liittojen kesken tai paikallisesti.
2. Yhteistoimintamenettely voidaan toteuttaa myös henkilöstön edustajan aloitteesta.
3. Paikallisesti sopien henkilöstö voi valita yhteistoimintamenettelyä varten lisäedustajan.
4. Henkilöstön edustaja voi kuulla yhteistoimintamenettelyssä yrityksen asiantuntijoita.
5. Henkilöstöryhmien yhteisestä aloitteesta henkilöstön määrän ollessa säännöllisesti yli 200, perustetaan yhteistoimintalain mukainen neuvot- telukunta.
Työnantaja ja neuvottelukuntaa puoltavat henkilöstöryhmät voivat myös sopia neuvottelukunnan perustamisesta.
Neuvottelukunnan ulkopuolelle jääneelle henkilöstöryhmälle on kerran kalenterivuodessa varattava mahdollisuus liittyä neuvottelukunnan pe- rustamissopimukseen.
Neuvottelukunnan toimintamuodoista, järjestäytymisestä ja kokouksista sovitaan paikallisesti. Työnantajan on kuitenkin kutsuttava neuvottelu- kunta koolle tarvittaessa ja vähintään kaksi kertaa kalenterivuodessa.
Henkilöstön edustajille annetaan riittävä työstä vapautus neuvottelu- kunnan kokousvalmisteluihin.
6. Yrityksen tai sen osan toiminnan olennaisen supistumisen tai laajentumi- sen, liikkeen luovutuksen, sulautumisen tai muun vastaavan organisaatio- muutoksen johdosta neuvotellaan tarvittaessa myös yhteistoimintaorga- nisaatioiden muutoksesta. Muutoksen jälkeen yhteistoimintaorganisaatiot muutetaan mahdollisimman pian uutta tilannetta vastaavaksi.
7. Työsuojeluhenkilöstön osallistuminen yhteistoimintamenettelyyn on var- mistettava, jos asia koskee myös työsuojelua.
8. Yhteistoimintamenettelyssä todetaan henkilöstön edustajan pyynnöstä käsittelyn kohteena olevan asian päätöksentekoelin yrityksessä.
1. Kehittämistoiminnan tavoitteena on yrityksen kilpailukyvyn, tuottavuu- den, työsuhteiden pysyvyyden ja työolosuhteiden parantaminen.
Yrityksen työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee voida osallistua tä- män sopimuksen mukaisesti työorganisaatioiden, palveluteknologian, työolosuhteiden, työmenetelmien ja -tehtävien kehittämiseen ja muutos- ten toteuttamiseen.
2. Kehittämistoimenpiteiden aiheuttaessa olennaisia muutoksia työntekijöi- den asemaan, työtehtäviin tai määrään tulee työnantajan yhdessä luot- tamusmiehen kanssa selvittää vaihtoehdot, joilla työsuhteiden jatkuvuus voitaisiin turvata.
Selvitystä ei tarvitse tehdä, jos asia on käsitelty jo työnantajan ja työnte- kijän kesken.
3. Kehittämistoiminnan suunnittelun ja toteuttamisen tulee olla kiinteässä yhteydessä yrityksen henkilöstöpolitiikkaan.
Kehittämistoiminnassa pyritään monipuoliseen työn sisältöön.
Kehittämistoiminta ei saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen lisään- tymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.
4. Kehittämistoimintaa varten voidaan paikallisesti sopien perustaa erillinen kehittämistoimikunta tai työryhmä.
Työryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät. Työntekijät nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen työntekijöistä.
5. Kehittämistoimintaan liittyvät tutkimukset on tehtävä avoimesti. Niistä on ilmoitettava etukäteen henkilöstön edustajille ja toimenpiteiden koh- teena oleville henkilöille.
Henkilöstön edustaja voi pyynnöstä perehtyä tutkimusaineistoon ja -tu- loksiin.
6. Työnantajan käyttäessä kehittämistoiminnassa ulkopuolista konsulttia työnantaja vastaa siitä, että konsultin toiminta on tämän sopimuksen mu- kaista.
7. Työpaikoilla seurataan yhteisesti määräajoin toiminnan tuloksia ja kehi- tystä. Seurannan sisällöstä ja laajuudesta sovitaan paikallisesti.
8. Luottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja muille kehittämistoimin- taan pysyvämmin osallistuville annetaan kehittämistoimintaan liittyvää asianmukaista koulutusta ottaen huomioon kehittämistoiminnan laajuus.
Työnantaja huolehtii kehittämistoimenpiteiden käyttöönoton yhteydessä tarpeellisesta lisäkoulutuksesta tai työhön opastuksesta. Koulutustarve todetaan työnantajan ja luottamusmiehen kanssa.
4. YHTEISTOIMINTA TYÖSUOJELUSSA
4 § Työsuojeluyhteistoiminta
1. Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta määräytyy työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain, työterveyshuolto- lainsäädännön sekä tämän sopimuksen mukaan.
2. Liitot voivat sopia työpaikka-käsitteestä.
5 § Työsuojelupäällikkö
1. Työnantaja nimeää työpaikan työsuojelupäälliköksi työsuojeluasioihin pe- rehtyneen henkilön, ellei hän itse toimi työsuojelupäällikkönä.
2. Usealle työpaikalle voidaan tarvittaessa nimetä yhteinen työsuojelu- päällikkö.
3. Työsuojelupäällikkö välittää työsuojelutoimikunnan kannanotot yrityksen päätöksentekoelimelle.
4. Työsuojelupäällikön tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta ja työ- paikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 28 §:n mukaan, jota täl- tä osin noudatetaan sopimuksen osana.
Valinta
1. Työpaikan työntekijät valitsevat työsuojeluvaltuutetun ja hänelle kaksi varavaltuutettua sellaiselle työpaikalle, jossa henkilöstön määrä on sään- nöllisesti vähintään 10. Myös pienemmille työpaikoille ko. valtuutetut voi- daan valita.
2. Toimihenkilöt voivat valita oman työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuute- tut.
Ilmoitukset
3. Työntekijät ilmoittavat työnantajalle kirjallisesti valitut valtuutetut. Työ- suojeluvaltuutetun ollessa estyneenä hänen sijaisenaan toimii varaval- tuutettu sen jälkeen, kun sijaisuudesta on ilmoitettu työnantajalle.
Tehtävät
4. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 31 §:n mukaan, jota tältä osin noudatetaan tämän sopimuksen osana.
Tämän lisäksi työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on tarvittaessa osallistua työsuojelutoimikunnassa tai vastaavassa työsuojeluyhteistoimintaeli- messä käsiteltävien asioiden valmisteluun.
Jos samalla työpaikalla työskentelee toisen työnantajan palveluksessa olevia työntekijöitä, heillä on oikeus kääntyä työpaikan työsuojeluvaltuu- tetun puoleen työpaikan olosuhteista johtuvissa työsuojeluasioissa.
Varavaltuutetun hoitaessa työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hänellä on sa- mat oikeudet ja velvollisuudet kuin työsuojeluvaltuutetulla.
Työskentelytilat
5. Työsuojeluvaltuutetulle annetaan työpaikan olosuhteet huomioon ottaen riittävästi säilytystilaa hänen tarvitsemilleen asiakirjoille ja tarvittaessa oikeus käyttää työnantajan hallinnassa olevaa tarkoituksenmukaista toi- mistotilaa ja tavanomaisia toimistovälineitä.
Työnantaja huolehtii siitä, että työsuojeluvaltuutetulla on käytettävissä tämän tehtävän hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset sekä muut työsuojelumääräykset ja ohjeet.
Tarvittaessa edellä mainitut asiakirjat hankitaan myös muiden työsuoje- luelinten käyttöön siten kuin työsuojelutoimikunnassa sovitaan.
7 § Työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturva
Syrjintäkielto
1. Työsuojeluvaltuutettua ei saa valtuutetun tehtäviensä hoitamisen takia erottaa työstä.
2. Työsuojeluvaltuutettua ei saa valtuutetun tehtävän aikana tai sen johdos- ta siirtää alempipalkkaiseen tai vähempiarvoiseen työhön kuin missä hän oli valituksi tullessa.
Työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää valtuutetun tehtävien takia.
3. Varsinaisen työn vaikeuttaessa työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoita- mista on hänelle järjestettävä muuta työtä ottaen huomioon yrityksen tai sen osan olosuhteet sekä valtuutetun ammattitaito. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa ansioiden alentumista.
Kokonaan työstä vapautetun työsuojeluvaltuutetun ansio ei saa alentua valtuutetun tehtävien takia.
Yksilösuoja
4. Työsuojeluvaltuutetulla on työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työ- suojeluyhteistoiminnasta annetun lain 37 §:n ja työsopimuslain 7:10 §:n mukainen erityinen irtisanomissuoja. Säännöksiä noudatetaan tältä osin sopimuksen osana.
5. Työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun säännöksiä, jota tältä osin noudatetaan sopimuksen osana.
Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet
6. Työsuojeluvaltuutettu voidaan irtisanoa tai lomauttaa taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla vain jos:
* valtuutetun työ päättyy kokonaan eikä hänelle voida järjestää hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kou-
luttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Säännöstä noudatetaan sopimuksen osana.
Päätyösuojeluvaltuutettu
7. Liitot voivat sopia päätyösuojeluvaltuutetun valinnasta. Päätyösuojeluval- tuutettuun noudatetaan työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturvamääräyk- siä. Tämän lisäksi häneen voidaan soveltaa ehdokassuojaa ja jälkisuojaa koskevia määräyksiä, jos niistä liittojen välillä erikseen sovitaan.
Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla, tällaista toimenpidettä ei saa kohdistaa pää- työsuojeluvaltuutettuun, ellei yrityksen tai päätyösuojeluvaltuutetun toimialueena olevan yrityksen osan toimintaa keskeytetä kokonaan. Jos yhteisesti todetaan tai työnantaja voi muutoin näissä neuvotteluissa yk- silöidysti osoittaa, ettei päätyösuojeluvaltuutetulle voida tarjota hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai koulut- taa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.
Korvaukset
8. Työsuojeluvaltuutetulle, jonka työsopimus on päätetty tämän sopimuk- sen vastaisesti, työnantajan on maksettava hyvityssakkojen sijasta korva- usta työsopimuslain mukaisesti.
8 § Työsuojeluasiamies
1. Työsuojeluasiamiesten lukumäärästä, toimikaudesta, toimialueista ja toi- mintaedellytyksistä sovitaan paikallisesti.
2. Työsuojeluasiamiehen tehtävänä toimialueellaan on:
* osallistua työsuojelutarkastukseen sekä tapaturmaan, ammattitautiin tai niiden uhkaan liittyvään tutkimukseen
* tarkkailla työsuojelumääräysten noudattamista ja ilmoittaa niiden rikkomisesta ao. työntekijöille
* ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista lähimmälle esimiehelle ja tarvittaessa työsuojeluvaltuutetulle
* tehdä aloitteita työsuojeluvaltuutetulle toimialueensa työsuojelun kehittämiseksi
3. Työsuojeluasiamiestä ei saa työsuojelutehtävien takia siirtää matalapalk- kaisempaan työhön, kuin mitä hän teki ennen työsuojeluasiamiesvalintaa eikä irtisanoa asiamiehen tehtävien hoitamisen johdosta.
9 § Työsuojelutoimikunta
1. Työsuojelutoimikunta perustetaan työsuojeluyhteistoimintaa varten jos:
* työpaikalla säännöllisesti työskentelevän henkilöstön määrä on vähintään 20.
* muusta yhteistoimintamuodosta ei ole paikallisesti sovittu
2. Työsuojelutoimikunnan tai muun sitä korvaavan yhteistoimintaelimen tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelu- yhteistoiminnasta annetun lain 26 §:n mukaan, jota tältä osin noudate- taan tämän sopimuksen osana.
3. Tämän lisäksi työsuojelutoimikunnan tai muun sitä korvaavan yhteistoi- mintaelimen tehtävänä on:
* käsitellä työympäristön tilaan, tasoon ja tapaturmiin liittyviä asioita
* osallistua yhdessä työterveyshenkilöstön, työpaikan esimiesten ja henkilöstöhallinnon kanssa työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnit- teluun, toteuttamiseen ja seurantaan
* käsitellä henkilöstöön kohdistuvia mahdollisia väkivaltatapauksia ja niiden ehkäisyyn liittyviä ratkaisumalleja; toimikunnan puuttuessa asia käsitellään työsuojeluvaltuutetun kanssa
* käsitellä yhteistyössä työterveyshenkilöstön kanssa päihdeongelmien ennaltaehkäisyä ja päihdekuntoutusta
* arvioida vuosittain työsuojelun yhteistyökoulutustarve ja tehdä esi- tyksiä sen toteuttamiseksi
* käsitellä henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun toimin- taohjelmaan mahdollisesti sisällytettävät toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi työpaikalla, jos yrityksessä on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää.
4. Työsuojelutoimikunta kokoontuu tarvittaessa. Kokousten pitämisestä ja käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti. Ennen kokousta jäsenille annetaan käsiteltävistä asioista tarpeelliset tiedot sekä asian laajuudesta riippuen varataan mahdollisuus kokousvalmisteluihin paikallisesti sovit- tavalla tavalla.
Tässä sopimuksessa mainittujen työsuojeluosapuolten tulee ottaa huo- mioon yksintyöskentelyssä mahdollisesti ilmenevät ongelmat ja tehdä esityksiä niiden poistamiseksi.
11 § Työterveyshuolto
1. Työpaikalla laaditaan vuosittain työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja korvaushakemus, joka käsitellään työsuojelutoimikunnassa.
Toimintasuunnitelmassa esitetään työkykyä ylläpitävän toiminnan peri- aatteet, tavoitteet ja mahdolliset toimenpiteet.
Työsuojelupäällikkö ja –valtuutettu osallistuvat toimintasuunnitelman te- kemiseen ja seurantaan.
Työsuojelutoimikunnan puuttuessa toimintasuunnitelma ja korvaushake- mus käsitellään työsuojeluvaltuutetun kanssa.
2. Työpaikkaselvitykset laaditaan yhteistyössä työnantajan, työterveys- henkilöstön ja työsuojeluvaltuutetun kanssa ja ne käsitellään työsuojelu- toimikunnassa.
5. YHTEISTOIMINTA TIEDOTUSASIOISSA
12 § Työnantajan tiedottamisvelvoite
1. Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:
* yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva sel- vitys yrityksen taloudellisesta tilasta; yhteistoimintalain tarkoittamat tilinpäätöstiedot annetaan pyydettäessä kirjallisena, jos henkilöstön määrä on säännöllisesti 30.
* vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana selvitys yrityksen taloudelli- sesta tilasta, josta käy ilmi yrityksen tuotannon, työllisyyden, kannat- tavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät
* vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön määrässä, laadussa ja asemassa tapahtuvista muutoksista
* viipymättä olennaiset muutokset edellä esitetyissä tiedoissa.
2. Yrityksen taloudellista tilaa koskevien selvitysten yhteydessä on tarkoi- tuksenmukaista tiedottaa myös yrityksen eri toimintayksikköjen toimin- nallisesta tuloksesta ja kehitysnäkymistä sekä alan yleisistä suhdanne- näkymistä.
3. Yrityksen taloudelliselle toiminnalle vahinkoa aiheuttavien erityisen pai- navien syiden ollessa esteenä tiedottamiselle työnantajan on tiedotettava edellä mainituista asioista välittömästi esteen poistuttua.
4. Yrityksen organisaation rakenne, henkilöstöpolitiikan periaatteet ja sisäi- set ohjeet annetaan henkilöstölle tiedoksi.
5. Yrityksen henkilöstön määrän ollessa säännöllisesti alle 30 noudatetaan edellä 1-4 kohdissa esitetyn lisäksi seuraavaa:
* työnantajan on tiedotettava suunnitteluvaiheessa henkilöstön ase- maan vaikuttavista olennaisista muutoksista työtehtävissä, työpai- kassa, työolosuhteissa, laitehankinnoissa ja ulkopuolisen työvoiman käytössä
* edellä esitetystä on tiedotettava myös päätöksenteon jälkeen, jos se poikkeaa suunnitteluvaiheessa tiedotetusta tai jos henkilöstö tai sen edustaja tiedottamista pyytää.
13 § Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta
1. Työnantajan on sallittava työntekijöiden ja heidän järjestöjensä käyttää maksutta työnantajan hallinnassa olevia sopivia tiloja taukojen aikana ja työajan ulkopuolella käsitelläkseen työsuhdeasioita sekä ammatillisen yhdistyksen toimialaan kuuluvia asioita. Kokoontumisoikeuden käyttö ei saa aiheuttaa haittaa työnantajan toiminnalle.
2. Edellä mainitut yhdistykset, työhuonekunnat tai vastaavat voivat jakaa jä- senilleen kokouskutsuja sekä kirjallisia työsuhde- ja työmarkkinatiedottei- ta.
Xxxxxxx tulee tapahtua ruokalassa, pukeutumis- tai muussa työnantajan kanssa sovitussa tilassa työajan ulkopuolella.
3. Edellä mainitut yhdistykset, työhuonekunnat tai vastaavat voivat julkaista:
* maksutta kokouskutsuja sekä työsuhde- ja työmarkkinatiedotteita yrityksen henkilöstölehdessä
* työmarkkina- ja yhteiskunnallisia tiedotteita työnantajan työntekijöi- den käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla
6. MUUT MÄÄRÄYKSET
14 § Koulutus
Henkilöstön edustajilla on oikeus tämän sopimuksen mukaisten tehtä- vien edellyttämään koulutukseen siten kuin siitä erikseen sovitaan liitto- jen koulutus- tai vastaavissa sopimuksissa. Määräyksellä ei rajoiteta 3 §:n kehittämistoiminnan 8. kohdan mukaista oikeutta koulutukseen.
15 § Työstä vapautusaika ja korvaukset
1. Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojelutehtävien hoitamisesta korvausta hänen toimialueeseensa kuuluvien työntekijöiden säännöllisen lukumäärän perusteella (riippumatta järjestäytyneisyydestä) 1.8.2023 lu- kien vähintään:
Optikoiden ja optometristien lukumäärä | Korvaus euroa/kk |
2 - 9 | sovitaan paikallisesti |
10 - 29 | 26 |
30 - 99 | 50 |
100 - 150 | 82 |
yli 150 | 114 |
Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojelutehtävien hoitamisesta korvausta hänen toimialueeseensa kuuluvien työntekijöiden säännöllisen lukumäärän perusteella (riippumatta järjestäytyneisyydestä) 1.6.2024 lukien vähintään:
Korvaus euroa/kk | |
2 - 9 | sovitaan paikallisesti |
10 - 29 | 27 |
30 - 99 | 51 |
100 - 150 | 84 |
yli 150 | 117 |
Työntekijämäärä todetaan puolivuosittain.
2. Liitot voivat sopia työsuojeluvaltuutetun ja -asiamiesten sekä tämän so- pimuksen mukaisten henkilöstön edustajien työstä vapautusajasta ja kor- vauksista tarkemmin.
3. Töiden järjestelyt hoidetaan siten, että henkilöstön edustajat voivat osal- listua tämän sopimuksen tarkoittamaan yhteistyöhön.
4. Yhteistoimintaneuvottelukunnan ja työsuojelutoimikunnan sihteerille maksetaan kokoustehtävistä valtion komiteoista olevien määräysten mu- kainen erillinen korvaus.
5. Henkilöstön edustajan matkustaessa tämän sopimuksen edellyttämien ja työnantajan kanssa sovittujen yhteistoimintatehtävien johdosta makse- taan matkakorvaukset kuten normaalien työtehtävien yhteydessä.
16 § Tietojen salassapito
Tietojen salassapitoon noudatetaan soveltuvin osin voimassa olevan lain- säädännön salassapitosäännöksiä.
17 § Neuvottelujärjestys
Tähän sopimukseen liittyvistä erimielisyyksistä neuvotellaan työehtoso- pimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.
18 § Työpaikkaruokailu
Osapuolet toteavat, että työpaikkaruokailun järjestäminen riippuu pai- kallisista järjestämisedellytyksistä. Näistä ja erilaisista taso- ja laatuvaa- timuksista riippuen työpaikkaruokaloissa tarjottavien aterioiden hinta saattaa vaihdella.
Osapuolet suosittelevat kuitenkin, että työpaikkaruokailun tapahtuessa työnantajan omistamissa ja hallitsemissa tiloissa ruoan hintaan sisälly- tetään enintään raaka-aine- ja työvoimakustannukset.
19 § Sopimuksen voimassaolo
Tämä sopimus tulee voimaan 1.4.2023 ja on voimassa osana optikoiden työehtosopimusta sen 23 §:n mukaisesti.
Toimihenkilöliitto Erton jäsenyhdistys Suomen Optometrian Ammattilaiset SOA ry on maan ainoa pelkästään optisen alan ammattilaisten asioihin keskittynyt yhdistys, joka sopii alan työehdoista. Tutustu yhdistykseen osoitteessa xxxxx.xx.
Toimihenkilöliitto Erto, Xxxxxxxxxxxxxxxx 0 X, 00000 Xxxxxxxx