Ympäristönsuojeluviranomaisen ja rakennusvalvontaviran- omaisen yhteistä toimielintä koskeva sopimus

11.10.2017

Liite 3 b

Ympäristönsuojeluviranomaisen ja rakennusvalvontaviran- omaisen yhteistä toimielintä koskeva sopimus

Kuntalain (410/2015) 49 §:n 1 momentissa säädetty yhteistoiminta perustuu aina sopimukseen ja pykälän 2 momentissa säädetään julkisoikeudellisen yhteistoiminnan muodoista, joihin kuuluu kuntalain 51 §:n tarkoit- tama yhteinen toimielin.

Kuntalain yhteistä toimielintä koskevassa 51 §:n 1 momentissa säädetään, että kunta voi hoitaa tehtävää yhden tai useamman kunnan puolesta siten, että kunnilla on yhteinen toimielin, joka vastaa tehtävän hoita- misesta. Kunnat perustavat sopimuksella yhteisen toimielimen, joka toimii yhden järjestelyssä mukana ole- van kunnan (vastuukunta) organisaatiossa. Vastuukuntamallissa ”kunnan tehtävällä” tarkoitetaan tässä yh- teydessä kokonaista palvelualuetta.

Ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan tehtävät kunta voi hoitaa yhden tai useamman kunnan puolesta siten, että kunnilla on yhteinen toimielin, joka vastaa tehtävän hoitamisesta. Yhteistoimintaan ei ole kuiten- kaan lakisääteistä pakkoa.

Yhteistä toimielintä koskevan sopimuksen vähimmäissisältö

Kuntalain 52 §:ssä säädetään yhteistä toimielintä koskevan sopimuksen vähimmäissisällöstä. Yhteistä toi- mielintä koskevassa sopimuksessa on sovittava ainakin:

1) yhteisen toimielimen tehtävistä sekä tarvittaessa 8 §:ssä tarkoitetun järjestämisvastuun siirtymisestä;

2) yhteisen toimielimen kokoonpanosta ja muiden kuntien oikeudesta valita toimielimen jäseniä;

3) kustannusten perusteista ja jakautumisesta;

4) sopimuksen voimassaolosta ja irtisanomisesta.

Sopimuksessa voidaan myös sopia siitä, ettei vastuukunnan kunnanhallituksella ole oikeutta ottaa yhteisen toimielimen päättämää asiaa käsiteltäväkseen (ns. otto-oikeuden rajaaminen pois).

Kuntalain 52 § määrittää vähimmäisvaatimukset sille, mistä yhteistä toimielintä koskevassa sopimuksessa on sovittava. Yhteistä toimielintä koskevassa sopimuksessa tulisi sopia kuntalaissa säädettyjen vähimmäis- vaatimusten lisäksi myös muista tarvittavista seikoista. Kuntaliiton yhteistoimintasopimusmalli toimii poh- jana ja työkaluna sopimusvalmisteluissa. Se ei kuitenkaan ole valmis sopimus ja sopimukset on laadittava aina erikseen tilanteeseen sopiviksi.

Sopimuksessa tulee sopia siitä, mitä tehtäviä yhteinen toimielin hoitaa vastuukunnan ja muiden sopijakun- tien puolesta. Yleensä toimielimellä on järjestämisvastuu sille annettujen tehtävien hoitamisesta. Kuntalain 8

§:ssä säädetään, että tehtävien hoidosta järjestämisvastuussa oleva kunta tai kuntayhtymä vastaa järjestet- tävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden:

1) yhdenvertaisesta saatavuudesta

2) tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä

3) tuottamistavasta

4) tuottamisen valvonnasta

5) viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä

Kunta vastaa tehtäviensä rahoituksesta, vaikka järjestämisvastuu on siirretty toiselle kunnalle. Kuntien va- paaehtoisessa yhteistoiminnassa kunnat voivat sopia, miten järjestämisvastuu jaetaan. Järjestämisvastuun siirtävällä kunnalla on kuitenkin aina viimesijainen vastuu valvoa, että tehtävä tulee asianmukaisesti hoidet- tua.

xxx.xxxxxx.xxx xxx.xxxxxxxxxx.xxx

Suomen Kuntaliitto

Toinen linja 14,00530 Helsinki PL 200, 00101 Helsinki

Puh. 09 7711,faksi 09 771 2291

xxxxxxx.xxxxxxxx@xxxxxxxxxxx.xx

Finlands Kommunförbund Andra linjen 14,00530 Helsingfors PB 200, 00101 Helsingfors

Tfn 09 7711, fax 00 000 0000

xxxxxxx.xxxxxxxxx@xxxxxxxxxxxxxxx.xx

Hallinnon järjestäminen

Yhteistä toimielintä koskeva hallinto järjestetään ns. vastuukuntamallilla. Yhteistoimintasopimuksessa tulee määritellä mitä tehtäviä yhteinen toimielin hoitaa vastuukunnan ja muiden sopijakuntien puolesta. Xxxxxxxx toimielin on vastuukunnan valtuuston ja kunnanhallituksen alainen toimielin, ja sen alaisena toimiva organi- saatio on osa vastuukunnan organisaatiota.

Sopimuksessa tulee sopia siitä, miten toimielimen kokoonpano muodostuu, eli kuinka monta jäsentä kullakin kunnalla toimielimessä on ja miten valinta tapahtuu. Jokaiselle kunnalle voidaan antaa oikeus valita omat jäsenensä. Myös siitä, mistä kunnasta toimielimen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat tulevat ja miten heidät valitaan, voidaan sopia.

Kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) 7 §:n mukaan kunnanvaltuusto voi antaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle oikeuden siirtää toimivaltaansa edelleen alaiselleen viranhaltijalle, jollei laissa erikseen toisin säädetä. Toimivaltaa ei kuitenkaan voida siirtää viranhaltijalle asiassa, joka sisäl- tää hallinnollisen pakon käyttämistä. Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 21 §:n mukaan rakennusval- vontaviranomaisen toimivallan siirtämiseen sovelletaan, mitä kuntalaissa säädetään. Hallintopakkoa ja oikai- suvaatimusta koskevaa asiaa ei kuitenkaan saa siirtää viranhaltijan ratkaistavaksi.

Talous ja kustannusten jakaminen

Sopimuksessa on aiheellista määrätä siitä, miten sopimuskunnille varataan mahdollisuus osallistua yhteistoi- minta-asioiden taloussuunnitteluun ja talousarvion valmisteluun. Yhteistoimintasopimuksessa tulee sopia kustannusten jakautumisesta ja perusteista. Esimerkiksi rakennusvalvonnan ja/tai ympäristönsuojelun net- tokulut voidaan sopia jaettavan kuntien asukasmäärän ja lupien määrän perusteella. Jakoperusteita voidaan myös yhdistää.

Yhteistoiminnan kustannuksia ovat esimerkiksi:

• yhteistoimintaan osallistuvan henkilöstön palkkakustannukset

• matkakulut

• lautakunnan kokouspalkkiot Taksat

Ympäristönsuojelun maksujen perusteista säädetään ympäristönsuojelulain 205 §:ssä ja rakennusvalvonta- viranomaisen maksujen perusteista säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 145 §:ssä. Ympäristönsuojelu- lain 205 §:ssä säädetään, että kunnalle perittävä maksu voi vastata enintään suoritteen tuottamisesta kun- nalle aiheutuvia kokonaiskustannuksia. Maksun perusteista määrätään tarkemmin kunnan hyväksymässä taksassa. Maankäyttö- ja rakennuslain 145 §:n mukaan luvan hakija tai toimenpiteen suorittaja on velvolli- nen suorittamaan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä kunnalle maksun, jonka perusteet määrätään kunnan hyväksymässä taksassa. Yhteistoimintasopimukseen on aiheellista ottaa mää- räykset ympäristönsuojeluviranomaisen/rakennusvalvontaviranomaisen maksutaksan päättämisestä koske- vista menettelyistä.

Palvelujen järjestäminen ja palvelutaso

Palvelutason tulee vastata lakisääteistä vähimmäistasoa ja palveluiden tulee olla yhdenvertaisesti saavutet- tavissa. Mahdollisen järjestämisvastuun siirtyessä palvelujen laadun osalta olisi hyvä sopia siitä, että palvelu on lähtökohtaisesti saman tasoista kaikissa kunnissa. Sopimuksessa tulisi määritellä palvelujen määrä, tarve sekä laatu.

Sopimukseen voidaan kirjata erillisistä lisäpalveluista omat kohtansa koskien esimerkiksi:

• ympäristön tilan seurannan laajuutta

• ilmastotyön koordinointia

• energiatehokkuusseurantaa Hallintopakkoon liittyvät teettämiskustannukset

Hallintopakkoon mahdollisesti liittyvistä teettämiskustannuksista säädetään uhkasakkolain (1113/1990) 17

§:ssä. Uhkasakkolain teettämiskustannuksia koskevan 17 §:n mukaan teettämiskustannukset maksetaan etukäteen valtion tai, jos teettämisestä päättää kunnallinen viranomainen, kunnan tai kuntayhtymän va-

roista, ja peritään velvoitetulta tai 20 §:ssä tarkoitetulta luovutuksensaajalta siinä järjestyksessä kuin vero- jen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin on säädetty. Yhteistä toimielintä perustettaessa tulisi ottaa huo- mioon, miten hallintopakkotilanteissa syntyvät teettämiskustannukset hoidetaan/jaetaan yhteistoiminnassa.

Vakuudet

Ympäristönsuojeluviranomaiset ja rakennusvalvontaviranomaiset voivat vaatia erilaisia vakuuksia erityislain- säädännön nojalla (muun muassa ympäristönsuojelulain 59 §:n jätteen käsittelytoiminnan vakuus, vakuus maa-aineslain 11 §:n nojalla määrättyjen toimenpiteiden suorittamisesta ja maankäyttö- ja rakennuslain 144 §:n aloittamisoikeutta koskeva vakuus). Yhteistä toimielintä perustaessa tulisi ottaa huomioon olemassa olevat vakuudet ja niiden mahdollinen siirtäminen.

Maakuntauudistus

Tuleva maakuntauudistus mahdollistaa rakennusvalvontaviranomaisen ja ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäväkokonaisuuden siirtämisen kunnasta maakunnan hoidettavaksi, jos kaikki maakunnan kunnat niin maakunnan kanssa sopivat. Tehtävän siirtyessä kuntien on myös osoitettava tehtävälle rahoitus. Mikäli täl- laiseen järjestelyyn päädytään, on sopimisen yhteydessä sovittava tarkoin paitsi siirtyvistä resursseista, myös siirrettävän tehtäväkokonaisuuden sisällöstä ja laatutasosta. Tärkeää on niin ikään sopia, millä tavoin kunnan tarvitsema rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun asiantuntemus on tehtävänsiirron jälkeen kun- nan käytössä. Esimerkiksi maankäytön suunniteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvät yhteistyöryhmät, tarvittavat lausunnot ja muut toimivat ja tarpeelliset yhteistyökäytännöt hoidetaan jatkossa. Tästä on tar- peen sopia, koska lainsäädännössä ei tällaisesta yhteistyöstä ole tähän asti ollut tarpeen säätää.

Ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan yhteistä toimielintä koskeva mallisopimus ja sopimuk- seen liittyvät perustelut

Sopimusmallissa on ensin esimerkkiehto ja sen alapuolella ehtoa koskevat perustelut. Kuntien sopimuksis- saan käyttämiä ehtoja on kirjattu kursiivilla perustelujen alle. Kaikkiin kohtiin ei liity esimerkkiehtoa mutta perusteluissa on avattu erilaisia mahdollisuuksia sopimusehdoille.

1. Sopimuksen osapuolet

Tämän yhteistä toimielintä koskevan sopimuksen osapuolina ovat X kunta (vastuukunta) ja Y kunta.

Perustelut: Sopimuksen osapuolet luetellaan yhteistoimintasopimuksessa, eli vastuukunta ja muut kunnat, jotka ovat sopimuksen osapuolia.

2. Sopimuksen tarkoitus ja tavoitteet

Tämä on kuntalain 52 §:n 1 momentin mukainen sopimus yhteisestä toimielimestä, jolla Y:n kunta antaa sopimuksessa tarkemmin määritellyt tehtävät X:n kunnan (vastuukunnan) hoidettavaksi.

Tämän sopimuksen tarkoituksena on sopia kuntien järjestettäväksi säädettyjen lakisääteisten sekä kuntien yhteisesti päättämien muiden ympäristönsuojeluviranomaisten ja rakennusvalvontaviranomaisten tehtävien järjestämisestä yhteisessä toimielimessä kuntalain 51 §:n mukaisesti.

Yhteistoiminnan tavoitteena on     Yhteisen toimielimen tehtävinä ovat:   

Kunta Y siirtää kuntalain 8 §:ssä tarkoitetun palvelujen järjestämisvastuun kunnalle X (vastuukunta).

Perustelut: Sopimuksessa voidaan määritellä järjestelyn tavoitteet. Yleensä yhteistoiminnan tarkoi- tuksena on muun muassa alentaa kuntien kustannuksia, turvata palvelujen saatavuus sekä parantaa tuottavuutta. Tavoitteet voidaan mainita suoraan sopimustekstissä tai erillisessä liitteessä. Sopimuk- sessa tulee määritellä mitä tehtäviä varten yhteinen toimielin on perustettu.

Xxxxxxxxx mukaan tarvittaessa on sovittava lain 8 §:ssä tarkoitetun järjestämisvastuun siirtymisestä.

Tällä sopimuksella   kunnat sopivat ympäristönsuojelun tehtävien hoitamisesta   kunnan (vas- tuukunta) alaisen   yksikön toimesta siten, kuin jäljempänä tarkemmin sovitaan.

Tällä sopimuksella sopijaosapuolet sopivat ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) mukaisten tehtävien järjestämisestä yhteisesti. Lisäksi sopijaosapuolet sopivat muista yhteisen toi- mielimen tehtävistä joihin kuuluu jätelain (646/2011) mukaisena valvontaviranomaisena toimimi- nen, sopijakunnalle kuuluvasta ilmanlaadun seurannasta vastaaminen sekä toimiminen ulkoilulain (606/1973) tarkoittamana kunnan leirintäalueviranomaisena.

Yhteistoiminnan tavoitteena on ympäristönsuojelun (527/2014) palveluiden tuottaminen laadullisesti ja määrällisesti samanlaisina lainsäädännön vaatimusten mukaisesti koko seutukunnan alueelle.

Vastuukunnalla on toiminnan kehittämisvastuu kaikkien kuntien osalta.

Sopimuskunnalla ei ole oikeutta hankkia sopimuksen piiriin kuuluvaa palvelua kolmannelta osapuo- lelta tämän sopimuksen vastaisesti.

3. Hallinto ja päätöksenteko

Yhteistoiminnan hallinnosta vastaa X kunta (vastuukunta). Yhteistoiminnan järjestämistä varten perustetaan yhteiseksi toimielimeksi    lautakunta. Toimielin toimii X kunnan organisaatiossa.

Yhteisessä toimielimessä on    jäsentä. Sopijakuntien valtuustot nimittävät yhteiseen lautakuntaan jäse- niä seuraavasti: X kunta    jäsentä ja Y kunta    jäsentä.

Lautakunnan tehtävistä ja kokousjärjestelyistä määrätään tarkemmin X kunnan hallintosäännössä.

Perustelut: Yhteinen toimielin on vastuukunnan organisaatioon kuuluva toimielin, joka hoitaa muiden sopijakuntien puolesta sopimuksessa tarkoitetut tehtävät. Xxxxxxxx toimielin on vastuukunnan val- tuuston ja kunnanhallituksen alainen. Yhteinen ympäristö- ja rakennuslautakunta on toimivaltainen sille kuuluvissa asioissa kaikissa yhteistoiminnan piiriin kuuluvissa asioissa.

Sopimuksessa tulee sopia toimielimen kokoonpanosta ja kuntien edustuksesta siinä sekä oikeudesta valita jäseniä. Kuntalain 51 §:n 2 momentissa säädetään, että kunnat voivat sopia, että muut kunnat valitsevat osan yhteisen toimielimen jäsenistä. Sopimuksessa voidaan sopia siitä, mistä kunnasta toimielimen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat tulevat ja miten heidät valitaan.

Vaalikelpoisuudesta kuntien yhteiseen toimielimeen säädetään kuntalain 77 §:ssä. Säännöksen mu- kaan kuntien yhteisessä toimielimessä jäseninä voivat olla asianomaisten kuntien vastaavaan toi- mielimeen vaalikelpoiset henkilöt. Sopimuksessa voidaan vapaasti päättää toimielimen jäsenmää- rästä.

Ympäristötoimen hallinnosta ja palvelujen tuottamisesta vastaa  kunta (vastuukunta). Hallintoa varten perustetaan vastuukuntaan   lautakunta (yhteislautakunta).

Toiminnassa noudatetaan vastuukunnan hallintosääntöä.

Lautakunnan alaisena toimivat organisaatiot vastaavat tehtävien hoitamisesta sopimuskuntien alu- eella.

4. Otto-oikeus

Vastuukunnalle ei ole otto-oikeutta yhteiselle toimielimelle siirrettyihin asioihin.

Perustelut: Yhteistoimintasopimuksessa vastuukunnan ylemmän toimielimen otto-oikeus voidaan sulkea pois. Xxxxxxxxx mukaan ylemmän toimielimen käsiteltäväksi ei saa ottaa kuntien yhteiselle toimielimelle siirrettyjä asioita, jos asianomaiset kunnat niin sopivat. Kohdan ”otto-oikeus” ottami- nen yhteistoimintasopimukseen on siis kuntien keskenään harkittavissa. Otto-oikeuden ulkopuolelle on myös rajattu kuntalain mukaan lain tai asetuksen mukaiset lupa-, ilmoitus-, valvonta- tai toimi- tusmenettelyä koskevat asiat.

Vastuukunnalla ei ole otto-oikeutta yhteiselle toimielimelle siirrettyihin yhteistoimintasopimuksen tarkoittamiin asioihin.

5. Henkilöstö

Henkilöstö on X kunnan palveluksessa (vastuukunta). Henkilöstö siirretään vastuukunnan palvelukseen työ- sopimuslain ja kunnallisista viranhaltijoista annetun lain liikkeen luovutusta koskevien määräysten mukai- sesti pp.kk.vv lukien. Vastuukunta perustaa tarvittavat virat ja toteaa siirretyt työsuhteet.

Perustelut: Henkilöstö on yleensä vastuukunnan palveluksessa. Henkilöstön siirtymiseen yhteistoi- minnasta vastaavan kunnan palvelukseen sovelletaan työsopimuslain (55/2001) ja kunnallisista vi- ranhaltijoista annetun lain (304 /2003) liikkeen luovutusta koskevia määräyksiä. Henkilöstö siirtyy uuden työantajan palvelukseen entisin palvelussuhteen ehdoin.

Siirtämisessä on otettava huomioon työsopimuslain ja viranhaltijalain liikkeenluovutussäännökset sekä puitelain (laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta 169/2007) 13 §:n mukainen irtisanomis- suoja.

6. Talous

Perustelut: Kuntalain 52 §:n mukaan yhteistoimintaa koskevassa sopimuksessa on sovittava kus- tannusten perusteista ja jakautumisesta. Taloudenhoito on vastuukunnan vastuulla. Sopimuksessa tulisi määrätä siitä, miten sopimuskunnille varataan mahdollisuus osallistua yhteistoiminta-asioiden taloussuunnitteluun ja talousarvion valmisteluun.

Yhteistoimintasopimuksessa tulee sopia kustannusten jakautumisesta ja perusteista. Esimerkiksi ra- kennusvalvonnan ja/tai ympäristönsuojelun nettokulut voidaan sopia jaettavan kuntien asukasmää-

rän ja lupien määrän perusteella. Jakoperusteita voidaan myös yhdistää. Yhteistoiminnan kustan- nuksia ovat muun muassa yhteistoimintaan osallistuvan henkilöstön palkkausmenot, lautakunnan kokouspalkkiot ja matkakulut.

Yhteistoimintasopimuksessa on aiheellista sopia miten ympäristönsuojelulain ja maankäyttö- ja ra- kennuslain mukaisista lupa- yms. maksuista muodostuvista taksoista päätetään. Taksan hyväksy- minen on toimielimen tehtävä mutta sopimuksessa voidaan sopia siitä, miten sopijakunnat osallis- tuvat valmisteluprosessiin.

Yhteistoimintasopimusta valmisteltaessa on aiheellista käsitellä sitä, miten hallintopakkomenette- lyissä syntyvät teettämiskustannukset hoidetaan yhteistoiminnassa. Kunnat voivat esimerkiksi so- pia, että teettämiskustannuksista vastaa se kunta, jonka alueella teettäminen tapahtuu tai, että kustannukset katetaan yhteisen toimielimen budjetista.

Toiminnan maksutuottojen kohdentamisesta voidaan ottaa sopimukseen ehtoja.

Maksuista kertyvät tuotot kirjataan ympäristölautakunnan tuotoiksi.

Lautakunnan alaisesta toiminnasta saatavat tulot, kuten rakennusvalvontamaksut, ympäristölupa- maksut jne. kohdennetaan lupakohteen sijaintikuntaan.

Toimintakulut jaetaan ympäristönsuojelussa laskutushetkellä voimassa olevien virallisten asukaslu- kujen suhteessa, jonka jälkeen ympäristölautakunta arvioi mallin toimivuuden sopijakuntien kuullen. Toimintakulut sisältävät

7. Vahingonkorvausvastuu

Perustelut: Vahingonkorvausoikeus jakaantuu eri kategorioihin ja vahinkotilanteista voidaan erottaa sopimuksenulkoinen vastuu ja sopimusvastuu. Sopimuksenulkoiseen vastuuseen sovelletaan vahingon- korvauslain (412/1974) säännöksiä, toisin kuin sopimusperusteiseen vahingonkorvausvastuuseen, joka aktualisoituu tilanteissa, joissa suoritusvelvollinen osapuoli ei täytä sopimusvelvoitettaan asianmukai- sesti.

Mahdollinen vahingonkorvausvastuu voidaan jakaa niin, että yhteistoimintatehtävien hoitamisessa mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen kustannukset kirjataan yhteisiin kustannuksiin, jotka jaetaan esi- merkiksi jäsenkuntien asukaslukujen suhteessa tai muun jakoperusteen mukaan.

Vastuun osalta olisi hyvä miettiä muun muassa seuraavia kohtia

• vastuu sopimussuhteen ulkopuolisille (kolmansille) aiheutetuista vahingoista

• vastuu toiselle sopimuskumppanille aiheutetusta vahingosta

• vastuu tilanteissa, joissa vastuukunnan toiminnassa huomataan laiminlyöntejä

• vakuutukset

Yhteisen yksikön toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen kustannukset kirjataan yhteisiin kustannuksiin, jotka jaetaan jäsenkunnille sopimuksessa sovittujen periaatteiden mukaan.

8. Erimielisyyksien ratkaiseminen

Tästä sopimuksesta johtuvat erimielisyydet pyritään ratkaisemaan kuntien välisin neuvotteluin.

Jos yhteisymmärrykseen ei päästä, erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita-asiana   hallinto-oikeudessa.

Perustelut: Ensisijaisesti kuntien väliset erimielisyydet tulisi ratkaista neuvotteluin. Kuntalain 63 §:n mukaan yhteistoimintasopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita-asioina hal- linto-oikeudessa siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

9. Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen

Tämä sopimus tulee voimaan pp.kk.vv ja on voimassa toistaiseksi. Irtisanomisaika on    ja irtisanominen tulee tehdä kirjallisesti.

Perustelut: Yhteistä toimielintä koskevaan sopimukseen tulee ottaa sopimuksen voimassaoloaikaa ja irtisanomista koskevat ehdot. Sopimus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassaoleva. Mää- räaikainen sopimus voidaan purkaa, jos toinen sopijapuoli olennaisesti rikkoo sopimusehtoja, mutta määräaikaista sopimusta ei voi irtisanoa.

Tämä sopimus tulee voimaan   ja on voimassa valtuustokauden, jonka jälkeen se jatkuu tois- taiseksi voimassaolevana yhden vuoden irtisanomisajalla.

10. Sopimuksen muuttaminen ja tarkastaminen

Tämän yhteistä toimielintä koskevan sopimuksen muutoksista päätetään sopijakuntien valtuustojen yhtäpi- tävillä päätöksillä.

Perustelut: Yksi sopimuskunta ei voi muuttaa yksipuolisesti tämän sopimuksen sisältöä, vaan kaik- kien kuntien tulee olla yksimielisiä sopimuksen muuttamisesta ja tehdä vastaavat päätökset kunnissa valtuustojen yhtäpitävinä päätöksinä.

Sopimuksen tarkistamisesta voidaan sopia yhteistoimintasopimuksessa. Velvoite sopimuksen tarkis- tamiseen voidaan kytkeä esimerkiksi olennaisiin muutoksiin, jotka tapahtuvat kustannusten perus- teissa tai jakautumisessa. Sopimuksessa voidaan myös sopia, että se tarkistetaan tietyin määrä- ajoin.

Sopimuksen muutoksia koskevat päätökset tehdään sopijakuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätök- sillä.

11. Siirtymäsäännös

Sopijakunnassa ennen sopimuksen voimaantuloa vireille tulleiden asioiden käsittely siirtyy yhteisen toimieli- men toimivaltaan sopimuksen voimaan tultua.

Perustelut: Sopimukseen voidaan ottaa ehto, jonka mukaan sopijakunnassa ennen sopimuksen voi- maantuloa vireille tulleiden asioiden käsittely siirtyy yhteisen toimielimen toimivaltaan sopimuksen voimaan tultua, vireillä olevien asioiden käsittelyä koskevien epäselvyyksien minimoimiseksi.

Muita huomioon otettavia asioita Muut sopimukset

Sopimuskunnilla saattaa olla voimassaolevia päällekkäisiä sopimuksia, jotka ovat ristiriidassa yhteistä toimielintä koskevan sopimuksen kanssa. Päällekkäisyydet tulisi pyrkiä purkamaan neuvottelemalla kolmansien sopimusosapuolien kanssa. Valmistelussa on hyvä ottaa huomioon sopimukset, joilla voi olla vaikutusta yhteistoimintaan sekä aiemmat yhteistoimintaa koskevat sopimukset.

Tämän sopimuksen solmimishetkellä voimassa olevat tämän sopimuksen toimialaan kuuluvat sopija- kuntien keskinäiset yhteistoimintaa koskevat sopimukset raukeavat ilman erillistä irtisanomista tämän sopimuksen voimaantulopäivänä, ellei yhdessä toisin sovita.

Tietoturva

Sopimusvalmisteluissa on aiheellista pohtia tietojärjestelmiin ja tietoturvaan liittyviä kysymyksiä sekä henkilötietolainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä.

Sopimuskunnat sitoutuvat ylläpitämään tietojärjestelmiä ja tietoturvaa sillä tasolla, että se mahdollis- taa yhteistoimintayksikön joustavan ja turvallisen toiminnan.

Sopimuksen valvonta ja seuranta

Yhteistoimintasopimukseen voidaan ottaa maininta sopivin väliajoin kokoontuvasta seurantaryhmästä, joka käsittelee yhteistyön käytännön toimivuutta ja kehitystarpeita, sekä seurantaryhmän kokoonpa- nosta ja kuntien edustuksesta siinä.

Sopimuksen seurantaa varten perustetaan neuvottelukunta, jonka tehtävänä on seurata toiminnan suunnittelua, talousarvion laadintaa, investointeja sekä palvelutason määrittelyyn liittyviä keskeisiä asi- oita, sopimuksen toteutumista ja seurata toimintaympäristön muutosta. Neuvottelukunta koostuu kun- tien johtajista tai heidän määräämistään henkilöistä sekä ympäristölautakunnan määräämistä henki- löistä.

Arkistointi

Vastuukunta vastaa yhteisen toimielimen arkistotoimesta. Asiakirjojen käsittelyohjeisiin ja asiakirjojen säilytykseen liittyvät kysymykset olisi hyvä ottaa esiin jo yhteistoimintasopimuksen valmistelussa. Vas- tuukunta täydentää arkistonmuodostussuunnitelmaansa sovittujen tehtävien osalta ja sopijakunnat mer- kitsevät sopimuksella hoidettavien tehtävien asiakirjojen sijainnit ja käsittelykäytännöt kunnan arkiston- muodostussuunnitelmaan. Asiakirjojen ja tietojen säilyttämisestä, arkistoinnista ja mahdollisesta siir- rosta palvelutuottajan vaihtuessa noudatetaan arkistolakia (831/1994). Lisää tietoa arkistoinnista löytyy Kuntaliiton julkaisusta Asiakirjahallinto ja asiakirjatiedon turvaaminen kunnallisten organisaatioiden muutostilanteissa (Xxxxxx Xxxxxx, 2012).

Lisätietoa ja kirjallisuutta:

Xxxxxxx, Xxxxxx - Xxxxxxxx, Xxxx: Kuntalaki - Tausta ja tulkinnat

Botska, Maaret: Asiakirjahallinto ja asiakirjatiedon turvaaminen kunnallisten organisaatioiden muutostilan- teissa, Kuntaliiton verkkojulkaisu 2012

Lait

Kuntalaki (410/2015), KuntaL

Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta (64/1986), KYHL Ympäristönsuojelulaki (527/2014), YSL

Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999), MRL Maa-aineslaki (555/1981) MAL Hallintolainkäyttölaki (586/1996), HLL Uhkasakkolaki (1113/1990), UhkasakkoL Vahingonkorvauslaki (412/1974), VahL Arkistolaki (831/1994) ArkistoL Työsopimuslaki (55/2001) TyöSopL

Laki kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003)

Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (169/2007)

Hallituksen esitykset

Hallituksen esitys eduskunnalle kuntalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 268/2014 vp) Hallituksen esitys eduskunnalle kuntalaiksi (HE 192/1994 vp)