TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 14.2.2020–30.11.2021
TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 14.2.2020–30.11.2021
Sisällys
TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 5
1 § Työehtosopimuksen allekirjoittaminen 5
3 § Palkkausjärjestelmän kehittäminen 7
4 § Työhyvinvointi, osaamisen kehittäminen ja työkyvyn ylläpitäminen 7
5 § Luottamusmiehen asema ja henkilöstöedustuksen toimivuus 7
6 § Luottamushenkilön asemaan liittyvät ongelmatilanteet 7
9 § Työehtosopimusten soveltamisala 8
10 § Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 8
11 § Epäasiallisen käyttäytymisen ehkäiseminen 9
12 § Pöytäkirjan tarkastaminen 9
TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 10
3 § Työsuhde ja työsuhteesta johtuvat yleiset velvollisuudet 11
4 § Palkkausta koskevat määräykset 12
7 § Säännöllisen työajan sijoittaminen 28
10 § Lepoajat ja viikkolepokorvaus 33
14 § Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö 38
16 § Hälytysluontoinen työ ja puhelinohjeet 41
17 § Kaivoslisä ja keskeytymättömän sekä jatkuvan vuorotyön lisä 42
18 § Palkka sairauden ja tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta 43
20 § Äitiys- ja isyysvapaan ajan palkka ja työhönpaluu perhevapaalta 44
21 § Lyhyt tilapäinen poissaolo 45
26 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö 49
30 § Sopimuksen voimassaolo 52
Liite 1 TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 53
2 YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT 53
3 LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 55
Liite 2 TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVA IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 62
I TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMISTÄ KOSKEVIA YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 62
3 § Toimihenkilön oikeus työllistymisvapaaseen 63
4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen 63
5 § Ilmoitus työsopimuksen päättämisestä 63
6 § Työsopimuksen päättämisen perusteiden ilmoittaminen 64
II TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN JA TOIMIHENKILÖN LOMAUTTAMINEN TOIMIHENKILÖSTÄ JOHTUVASTA TAI HÄNEN HENKILÖÖNSÄ LIITTYVÄSTÄ SYYSTÄ 64
7 § Työsopimuksen päättämisen ja lomauttamisen perusteet 64
8 § Irtisanomisen toimittaminen 64
9 § Toimihenkilön kuuleminen 64
III TYÖSOPIMUKSEN IRTISANOMINEN JA TOIMIHENKILÖN LOMAUTTAMINEN TALOUDELLISISTA, TUOTANNOLLISISTA TAI TYÖNANTAJAN TOIMINNAN UUDELLEENJÄRJESTELYISTÄ JOHTUVISTA SYISTÄ 64
11 § Irtisanomisen perusteet 65
12 § Työvoiman vähentämisjärjestys 66
13 § Toimihenkilön takaisin ottaminen 66
16 § Menettely erimielisyystapauksissa 68
18 § .................................................................................................................................................... 69
Liite 3 TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 1 §:SSÄ TARKOITETTU RATKAISULAUTAKUNTA TYÖEHTOSOPIMUSTEN SOVELTAMISALAKYSYMYSTEN RATKAISEMISEKSI 70
Liite 4 Työaikapankkisopimus 72
TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY AMMATTILIITTO PRO RY
TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
Aika 14.2.2020
Paikka Teknologiateollisuus ry, Helsinki
Läsnä | Teknologiateollisuus ry Xxxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxxxx | Ammattiliitto Pro ry Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxx Xxxxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx |
1 § Työehtosopimuksen allekirjoittaminen
Todettiin, että liittojen välillä on tänään allekirjoitettu neuvottelutuloksen 10.2.2020 mukainen työehtosopi- mus. Nyt allekirjoitettu työehtosopimus tulee voimaan 14.2.2020 alkaen.
Sopimuksen sisältöä koskevat muutokset tulevat voimaan 14.2.2020 alkaen, ellei asianomaisessa sopi- muskohdassa ole voimaantulon osalta muusta sovittu.
2 § Palkkaratkaisu
Vuosi 2020
Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista
Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla. Hyvissä ajoin ennen paikallisten neuvottelui- den aloittamista työnantaja toimittaa luottamusmiehelle tarvittavat tiedot yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanteesta sekä näiden ennakoitavasta kehittymisestä. Neuvotteluiden pohjaksi on tarkoituksenmukaista toimittaa tietoa myös palkkaratkaisua koskevan esityksen perusteista.
Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vas- taava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmu- kaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla.
Paikallinen palkkaratkaisu
Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suu- ruus. Sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa 29.2.2020 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita.
Palkantarkistuksen toteutustapa, ellei paikallista palkkaratkaisua
Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korotetaan 1,3 % suuruisella kaikille toimihenki- löille jaettavalla korotuksella viimeistään 1.3.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.
Luottamusmiehelle annettavat tiedot palkkaratkaisun kohdentamisesta
Luottamusmiehellä on oikeus saada selvitys palkankorotusten kohdentumista kohtuullisessa ajassa pal- kankorotusten jälkeen, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa palkkaratkaisun toteuttamisesta. Selvi- tyksestä tulee käydä ilmi toimihenkilöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä toimihenkilöiden palkankorotusten kokonaismäärä.
Vuosi 2021
Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista
Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla. Hyvissä ajoin ennen paikallisten neuvottelui- den aloittamista työnantaja toimittaa luottamusmiehelle tarvittavat tiedot yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanteesta sekä näiden ennakoitavasta kehittymisestä. Neuvotteluiden pohjaksi on tarkoituksenmukaista toimittaa tietoa myös palkkaratkaisua koskevan esityksen perusteista.
Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vas- taava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmu- kaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla.
Paikallinen palkkaratkaisu
Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suu- ruus. Sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa 15.1.2021 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita.
Palkantarkistuksen toteutustapa, ellei paikallista palkkaratkaisua
Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korotetaan 1,2 % suuruisella kaikille toimihenki- löille jaettavalla korotuksella viimeistään 1.2.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.
Lisäksi 1.2.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta toimihenkilöiden palkkojen korottamiseen käytetään yritys- tai työpaikkakohtainen erä, jonka suuruus on 0,8 % laskettuna toimihen- kilöiden edellisen kuukauden palkkasummasta luontoisetuineen. Erästä työnantaja osoittaa henkilökohtai- sen korotuksen kullekin toimihenkilöille.
Yritys- tai työpaikkakohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeu- denmukaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta, tuottavuuden kehittymistä työpaikalla, työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista sekä oikaista mahdollisia vinoumia.
Toimihenkilöiden ammattitaidon ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökohtaisten korotusten jakamisessa. Suuremmat korotukset ohjataan toimihenkilöille, joiden yrityskohtainen pal- kanosuus suhteessa henkilökohtaiseen palkanosuuteen on keskivertosuhdetta pienempi.
Luottamusmiehelle annettavat tiedot palkkaratkaisun kohdentamisesta
Luottamusmiehellä on oikeus saada selvitys palkankorotusten kohdentumista kohtuullisessa ajassa pal- kankorotusten jälkeen, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa palkkaratkaisun toteuttamisesta. Selvi- tyksestä tulee käydä ilmi toimihenkilöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä toimihenkilöiden palkankorotusten kokonaismäärä.
3 § Palkkausjärjestelmän kehittäminen
Liitot jatkavat edellisellä sopimuskaudella asetetun palkkaustyöryhmän toimeksiantoa. Palkkausjärjestel- män ylläpitoa ja kehittämistä varten työryhmä saa uudella sopimuskaudella tehtäväkseen:
• Toteuttaa sopimuskauden aikana sekä yleistä että yrityskohtaista palkkausjärjestelmäkoulu- tusta.
• Jatkaa tuloksellisuutta ja kannustavuutta edistävien palkitsemisjärjestelmien kehittämistä.
• Edistää työpaikkakohtaisten palkkaustyöryhmien syntyä.
• Selvittää palkkataulukon suhteiden toimivuutta.
4 § Työhyvinvointi, osaamisen kehittäminen ja työkyvyn ylläpitäminen
Työhyvinvointitoiminta on jatkuvaa ja kokonaisvaltaista työn, työympäristön ja työyhteisön kehittämistä. Henkilöstön hyvinvointi luo edellytyksiä myös menestyvälle liiketoiminnalle. Työikäisen väestön vähene- minen korostaa työurien pidentämiseksi suunnattujen toimien tärkeyttä.
Osana työhyvinvoinnin edistämistä liitot suosittelevat Työhyvinvointikortin suorittamista kaikissa työyhtei- söissä.
Liitot kannustavat työpaikkoja osallistumaan käynnissä olevaan Työhyvinvointia ja tuottavuutta – hankkee- seen ja jatkavat osallistuvien työpaikkojen tukemista hyvinvointihankkeiden toteuttamisessa.
Liitot antavat yhteistä ohjeistusta työntekijöiden ammatillista osaamista edistävän koulutuksen järjestämi- sestä ja koulutussuunnitelman laatimisesta työpaikoilla. Liitot kehottavat yrityksiä hyödyntämään liittojen yhdessä laatimaa Osaaminen haltuun -prosessimallia.
Työntekijöiden työkykyyn ja kuormitukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Sairastavuuden ja siitä johtu- vien sairauspoissaolojen vähentämiseksi ja työkykyisyyden säilyttämiseksi työpaikkojen on syytä hyödyn- tää laadittuja työterveyshuollon työpaikkaselvityksiä, riskien arviointeja ja henkilöstösuunnitelmia. Näiden pohjalta suunnitellaan tarvittaessa yksilöllisiä toimenpiteitä työkyvyn ylläpitämiseksi. Tässä työssä työpai- kat voivat hyödyntää liittojen laatimaa yhteistä aineistoa.
Ikääntyneiden työ- ja toimintakyvyn edistäminen työpaikalla
Työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt työntekijä käyvät työnantajan selvityksen pohjalta keskustelun niistä toi- menpiteistä, jotka tukevat ikääntyneen työntekijän työssä jatkamista. Liittojen yhteisessä Teknologiateolli- suuden työkaarimalli -julkaisussa on esimerkkejä mahdollisista toimenpiteistä.
5 § Luottamusmiehen asema ja henkilöstöedustuksen toimivuus
Liitot jatkavat edellisellä sopimuskaudella asetetun työryhmän toimeksiantoa. Työryhmän tehtävänä on järjestää yhteistä koulutusta luottamusmiesten roolista, asemasta ja paikallisesta sopimisesta sekä seu- rata hallintoedustusta koskevan uudistuksen etenemistä ja ryhtyä yhdessä sovittaviin toimenpiteisiin edis- tääkseen hallintoedustuksen toteuttamista niissä yrityksissä, joita hallintoedustus koskee.
6 § Luottamushenkilön asemaan liittyvät ongelmatilanteet
Luottamushenkilön ja työnantajan välille voi syntyä eri syistä ongelmia, jotka kärjistyessään voivat johtaa siihen, että työnantaja harkitsee luottamushenkilön työsuhteen päättämistä.
Kun liitot ovat saaneet edellä todetusta tiedon, niiden välille luodaan pikaisesti neuvotteluyhteys sen sel- vittämiseksi, mitkä syyt, olosuhteet ja tosiseikat ovat aiheuttaneet ongelman. Tarpeellisia muita toimenpi- teitä harkitessaan liitot tiedostavat, että niillä on vastavuoroisesti tehostettu valvontavelvollisuus työehto- sopimuksen ja sen sisältämän työrauhavelvoitteen noudattamisesta tällaisessa asiayhteydessä.
Liittojen tulee toimia asiassa ilman aiheetonta viivytystä. Liittojen tavoitteena on pyrkiä yhteiseen kannan- ottoon niistä edellytyksistä, joilla luottamushenkilön ja työnantajan keskinäinen, työsuhteen perustana oleva luottamus voitaisiin palauttaa.
Liittojen tehtäviin kuuluu myös antaa paikallisille osapuolille muutoinkin neuvoja, koulutusta ja muuta opas- tusta luottamusmiesjärjestelmän toimivuuden takaamiseksi.
7 § Työryhmät
7.1 Revisiotyö
Liitot asettavat työryhmän, joka jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti käsittelee työehtosopimuk- seen liittyviä asioita yritysten kilpailukyvyn ja toimihenkilötyön kehittämiseksi ja ryhtyy mahdollisesti tarvit- taviin toimenpiteisiin. Työryhmä jatkaa sopimustekstien selkiyttämistä, keskittyen sopimuskaudella erityi- sesti työehtosopimuksen rakenteen ja luettavuuden parantamiseen.
7.2 Työpaikkakohtaiset kokeilut
Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on työpaikkakohtaisten, toimihenkilöitä ja muuta henkilöstöä koskevien yhteisten palkka ja muita työehtoja koskevien kokeilujen seuranta.
Paikallisesti sopien kokeiluissa voidaan poiketa työehtosopimuksen määräyksistä kaikkien toimihenkilöille maksettavia palkka ja muita rahaeriä koskevien sopimuskohtien osalta. Poikkeamien käyttöönotto edellyt- tää liittojen hyväksymistä.
Työpaikkakohtaiset kokeilut merkitsevät luottamusmiehen tehtävien lisääntymistä, mikä yhteistoimintaso- pimuksen 3.1 kohdassa mainitun vapautuksen tarvetta arvioitaessa tulee ottaa huomioon. Erityisesti ko- keilujen aloitusvaiheessa tämä yleensä merkitsee luottamusmiehen vapauttamista määräajaksi työnte- osta. Vapautus tulee antaa luottamusmiehen ansiotasoa vähentämättä.
7.3 Työpaikoilla tapahtuva oppiminen
Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää työpaikalla tapahtuvan oppimisen hyviä käytäntöjä. Selvityksen pohjalta liitot laativat yhteisen suosituksen, jolla edistetään hyvien käytäntöjen leviämistä ja ryhtyvät tarvittaessa muihin toimenpiteisiin.
7.4 Toimialakohtainen vuoropuhelu digitalisaation vaikutuksista
Liitot aloittavat sopimuskauden aikana toimialakohtaisen vuoropuhelun teknologian kehityksen ja digitali- saation vaikutuksista toimihenkilötyön kehittymiseen, koulutustarpeisiin, työympäristön ja työn tekemisen muotojen uudistumiseen sekä muihin työelämän muutoksiin.
8 § Rinnakkaissopimukset
Sopijapuolet sitoutuvat vaikuttamaan siihen, että sopimuksen soveltamispiirissä ei tehdä rinnakkaissopi- muksia.
9 § Työehtosopimusten soveltamisala
Liitot asettavat yhteisen työryhmän selvittämään toimialan toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusten soveltamisalaan liittyviä kysymyksiä. Työryhmän tehtävänä on mahdollisuuksien mu- kaan selventää ja yhtenäistää soveltamisalasta annettua ohjeistusta.
10 § Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
Liitot pitävät tärkeänä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä työpaikoilla tasa-arvolain mukaisesti ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi korostavat laissa mainittujen velvollisuuksien ja toimenpiteiden toteutta- misen merkitystä.
Tätä työtä tukeakseen sopijapuolet päivittävät tarvittavilta osin koulutusaineistoa, järjestävät sopimuskau- den aikana vuosittain yhteistä koulutusta sekä viestivät tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laati- misesta sekä palkkakartoituksen tekemisestä työpaikoilla. Valtakunnallisia koulutustilaisuuksia pyritään järjestämään sopijapuolten sopimalla tavalla 2 kertaa vuodessa. Näiden lisäksi järjestetään tarvittaessa alueellisia ja yrityskohtaisia koulutustilaisuuksia.
Sopijaosapuolet arvioivat työehtosopimuksen sopimusmääräysten sukupuolivaikutukset sopimuskauden aikana.
Pöytäkirjamerkintä:
Tätä tarkoitusta varten sopijaosapuolet asettavat yhteisen työryhmän, joka voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Sukupuolivaikutusten arvioinnissa tulee kiinnittää erityistä huomiota välillisesti syrjiviin määräyksiin sekä eriarvoisuuteen johtaviin tilanteisiin ja rakenteisiin.
11 § Epäasiallisen käyttäytymisen ehkäiseminen
Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on sopimuskauden aikana selvittää toimintatapoja, joilla kye- tään tehokkaasti ennalta ehkäisemään ja puuttumaan mahdollisesti esiintyvään epäasialliseen käyttäyty- miseen työpaikalla. Selvityksen pohjalta työryhmä laatii mahdollisuuksien mukaan yhteisen suosituksen häirintään ja epäasialliseen kohteluun puuttumiseksi tai toimintamallin rakentamiseksi.
12 § Pöytäkirjan tarkastaminen
Sovittiin, että Xxxxxx Xxxxxxx, Xxxxx Xxxxx, Xxxxx Xxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxx tarkastavat tämän pöytäkirjan.
Vakuudeksi
Xxxxxx Xxxxxxxxxx Tarkastettu
Xxxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx
Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx
TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY AMMATTILIITTO PRO RY
TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS
1 § Soveltamisala
1. Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten palveluksessa olevat, toimi- henkilötehtävissä toimivat henkilöt. Näitä voivat olla esim. ammattikorkeakouluista tai muista ammatillisista oppilaitoksista valmistuvat tekniikan, talouden, hallinnon tai esimiestehtäviin valmiuksia antavan koulutuk- sen suorittaneet henkilöt.
2 Ylärajanveto
Sopimus ei koske henkilöitä, jotka edustavat työnantajaa toimihenkilökunnan palkka- ja työehtoja määri- teltäessä eikä henkilöitä, joilla on itsenäinen asema ja hallinnollinen, taloudellinen tai toiminnallinen vastuu yrityksessä tai sen huomattavassa osassa sekä asemaltaan näihin verrattavissa olevia henkilöitä. Arvioin- tia suoritettaessa otetaan huomioon yrityksen koko.
Lisäksi sopimusalueen ulkopuolella ovat keskisuuressa tuotannollista toimintaa harjoittavassa yritysorga- nisaatiossa ns. osastopäällikkötasoon luettavat henkilöt, joilla tehtävissään on sellainen itsenäinen asema ja hallinnollinen, taloudellinen tai toiminnallinen vastuu, mitä edellisessä kappaleessa on tarkoitettu. Yri- tysorganisaatiossa voi myös olla edellä sanotulla tasolla tai sitä ylemmällä henkilöitä, joilla ei ole esimies- vastuuta, mutta jotka edustavat asiantuntemusta tietyllä erikoisalalla ja jotka tästä syystä ja asemansa itsenäisyyden puolesta rinnastetaan edellä mainittuihin henkilöihin. Suurissa yrityksissä organisaatiotasoja on luonnollisesti useampia, ja siten myös sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle voi jäädä useammalla organisaatiotasolla toimivia henkilöitä, edellyttäen, että muut edellisessä kappaleessa todetut edellytykset ovat olemassa.
Toimiminen toimihenkilöiden esimiehenä ei sellaisenaan sulje tehtävää pois tämän sopimuksen piiristä. Sopimuksen soveltamisalalla ei ole koulutuksellista ylärajaa. Tämä merkitsee sitä, että esim. korkea- koulu- tai muun erityiskoulutuksen saanut toimihenkilö kuuluu tämän sopimuksen soveltamispiiriin, mikäli toimi ei sisällön perusteella ole ylemmän toimihenkilön tehtävä. Ylemmän toimihenkilön toimi määräytyy ylempiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamismääräysten mukaisesti.
3 Alarajanveto
Sopimusta ei sovelleta työntekijätehtävissä oleviin henkilöihin.
4 Poikkeus- ja erityismääräyksiä
Henkilöihin, jotka suorittavat työnsä pääasiallisesti provisiotyönä, noudatetaan tämän sopimuksen mää- räyksiä soveltuvin osin.
Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että toimihenkilöitä koskevia työehtosopimuksia voidaan solmia yksin- omaan teollisuuslinjaperiaatetta noudattaen siten, että ne käsittävät koko asianomaisen teollisuusalan kaikki toimihenkilöt erikoisammattialasta tai koulutuksesta riippumatta.
Mikäli teknologiateollisuutta harjoittava työnantaja harjoittaa muutakin teollisuutta, mutta kuuluu vain me- talliteollisuutta harjoittavien tehdaslaitosten tai osastojen osalta Teknologiateollisuus ry:hyn, tätä sopi- musta sovelletaan vain näiden tehdaslaitosten tai osastojen toimihenkilöiden työsuhteisiin.
Jos toimihenkilön työ (esim. konserniyhtiössä tai pääkonttorissa) palvelee välittömästi useampaa kuin yhtä EK:n toimialaa, katsotaan toimihenkilön työskentelevän yrityksen päätoimialalla.
Soveltamisohje:
Soveltamisala on tehtäväkohtainen ja se määräytyy toimen tosiasiallisen sisällön perusteella. Sopimuksen tehtäväkohtaisuudesta johtuu, ettei henkilön koulutustasolla, annetulla tilasto- nimikkeellä tai palkanmaksutavalla ole ratkaisevaa merkitystä ratkaistaessa kysymystä siitä, minkä sopimuksen piiriin henkilö kuuluu.
Uusia työntekijöitä palkattaessa ja tehtävämuutosten yhteydessä työnantajan edustaja toimittaa henkilös- töryhmien edustajille tiedon tehtävän sisällöstä sekä siihen sovellettavasta työehtosopimuksesta.
Työehtosopimuksen osana sovelletaan ratkaisulautakuntaa koskevaa liitettä.
2 § Liitesopimukset
• Teknologiateollisuuden yhteistoimintasopimus
• Teknologiateollisuuden toimihenkilöitä koskeva irtisanomissuojasopimus
• Ratkaisulautakuntaa koskeva pöytäkirja
3 § Työsuhde ja työsuhteesta johtuvat yleiset velvollisuudet
1 Työnjohto-oikeus
Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilö.
2 Järjestäytymisvapaus ja ammattiyhdistysjäsenmaksujen pidättäminen
Osapuolet toteavat järjestäytymis- ja yhdistysvapauden olevan puolin ja toisin loukkaamaton.
Ammattiliitto Pro ry:n jäsenmaksu peritään palkasta toimihenkilön annettua valtuutuksen ja tilittää ne pal- kanmaksukausittain Ammattiliitto Pro ry:n ilmoittamalle pankkitilille. Pidättäminen suoritetaan siten kuin liittojen allekirjoittamassa sopimuspöytäkirjassa on erikseen sovittu. Toimihenkilölle annetaan kalenteri- vuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.
3 Vastuuvakuutus ja ryhmähenkivakuutus
Työnantaja ottaa esimiesasemassa oleville toimihenkilöille tarkoitetun ns. työnantajan vastuuvakuutuksen, joka peittää työnantajan, hänen sijaisensa sekä vakuutuksenottajan palveluksessa johtavassa tai valvo- vassa asemassa olevan toimihenkilön, esim. työnjohtajan vastuun omalle työntekijälle tuotetusta hen- kilö- ja omaisuusvahingosta siltä osin kuin vahinko ei kuulu korvattavaksi lain säätämässä tapaturmava- kuutuksessa tai liikennevakuutuksessa. Korvausten enimmäismäärät ovat henkilövahingosta 150.000 eu- roa kuitenkin siten, että korvausten enimmäismäärä on 60.000 euroa yhtä henkilöä kohti ja omaisuusva- hingosta 30.000 euroa. Myös muut vakuutusehdot määräytyvät voimassa olevien työnantajan vastuuva- kuutusta koskevien yleisten ja erityisten vakuutusehtojen mukaan.
Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.
4 Yleiset velvollisuudet
Toimihenkilön tulee asemansa edellyttämällä tavalla edistää ja valvoa työnantajan etuja.
Työnantajan tulee luottamuksella suhtautua toimihenkilöön ja mahdollisuuksien mukaan tukea toimihen- kilöä myös tämän pyrkiessä kehittämään ammattitaitoaan. Työnantajan tulee tiedottaa toimihenkilölle hä- nen asemassaan tapahtuvista muutoksista mahdollisimman aikaisin ja tukea toimihenkilöä hänen toimi- essaan työnantajan edustajana. Hänen alaisiansa koskevista ratkaisuista tulee tiedottaa viimeistään sa- manaikaisesti, kun näistä tiedotetaan alaisille.
Toimihenkilö tulee perehdyttää työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Uusi toimihenkilö tulee perehdyttää myös yritykseen ja sen toimintaperiaatteisiin sekä henkilöstöpolitiikkaan ja mahdollisiin järjestyssääntöihin.
Uudelle toimihenkilölle selvitetään sovellettava työehtosopimus ja sen neuvottelujärjestelmä sekä toimi- henkilöiden edustajat.
5 Provisiopalkkaisten myyntimiesten työehdot
Kokonaan tai osittain provisiopalkkaisten myyntimiesten työehdot sovitaan mahdollisimman täsmällisesti huomioon ottaen kauppaedustajista ja myyntimiehistä annettu laki. Tällöin on syytä selvittää mm. palk- kaus, kulujen korvausperusteet, vuosiloma- ja sairausajan palkan laskemisperusteet ja provisio-osan mää- räytymisperuste sekä provision maksuajankohta. Ennen kuin työantaja vahvistaa myyntitavoitteet on tar- koituksenmukaista, että niistä keskustellaan työnantajan ja asianomaisen myyntimiehen välillä. Työnan- taja korvaa kaikki työtehtävän hoitamisesta aiheutuvat kulut.
6 Muutokset työsuhteen ehdoissa
Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, jos molemmat osapuolet siitä sopivat. Jos asiasta ei voida sopia, voidaan muutos toteuttaa, mikäli sille on irtisanomiseen oikeuttava peruste ja noudatetaan irtisanomisai- kaa. Menettely on siis sama kuin työsopimusta irtisanottaessa.
Toimihenkilö saatetaan siirtää toimihenkilöasemansa säilyttäen toiseen tehtävään. Jos se merkitsee huo- nonnusta hänen etuihinsa, tulee tässäkin tapauksessa olla edellä mainittu peruste ja noudattaa irtisano- missuojasopimuksen mukaista irtisanomisaikaa.
4 § Palkkausta koskevat määräykset
1 Toimihenkilön palkka muodostuu toimen vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta osuudesta ja työsuoritus- ja pätevyystekijöiden perusteella määräytyvästä henkilökohtaisesta osuudesta sekä mahdol- lisesta yrityskohtaisesta osuudesta. Työsuhteen keston perusteella maksetaan erillistä palvelusvuosilisää.
Vähimmäispalkka
Toimihenkilön vähimmäispalkka saadaan lisäämällä henkilökohtainen palkanosuus toimihenkilön tehtävä- kohtaiseen palkanosuuteen.
2 Tehtäväkohtainen palkanosuus
2.1 Toimen vaativuus määritetään toimenkuvauksen tai muun riittävän selvityksen perusteella.
Pöytäkirjamerkintä:
Liittojen laatima koulutusaineisto sisältää esimerkin toimenkuvauslomakkeesta.
Työpaikalla käytetään vain yhtä toimenvaativuusmittaria. Perusmittarina on METTOVA. Paikallisesti voi- daan sopia muun toimenvaativuusmittarin käytöstä. Tämän mittarin tulee olla rakenteeltaan sellainen, että sen avulla voidaan mitata kaikkien tämän työehtosopimuksen soveltamisalalla olevien toimien vaativuu- det.
Toimenvaativuusmittari METTOVA
Toimen vaativuus mitataan työpaikalla seuraavien tekijöiden avulla: 1 TARVITTAVAT TIEDOT JA TAIDOT
Vaativuus on sitä suurempi
• mitä enemmän itsenäistä harkintaa toimeen sisältyy
• mitä enemmän tietoja ja taitoja toimessa tarvitaan
1.1 | Yksityiskohtaiset työohjeet. Opastus työpaikalla. | 40 |
1.2 | Yleiset työohjeet. Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan koulutuksella ja/tai ly- hyellä kokemuksella. | 70 |
1.3 | Yleisluontoiset toimeksiannot. Tarvittavat monipuoliset tiedot ja taidot saa- daan koulutuksella ja/tai pitkähkön kokemuksen avulla. | 100 |
1.4 | Yleisluontoiset toimintamallit. Tarvittavat monipuoliset ja laajat tiedot ja taidot saadaan koulutuksen ja/tai lisätiedoilla täydennetyn pitkän kokemuksen avulla. | 130 |
1.5 | Toimintaperiaatteet ja ennakkotapaukset ohjaavat toimintaa. Tarvittavat mo- nipuoliset ja syvälliset erityistiedot ja -taidot saadaan koulutuksen ja/tai pit- kän kokemuksen avulla. | 160 |
2 RATKAISUJEN JA PÄÄTÖSTEN VAIKUTUKSET
Vaativuus on sitä suurempi
2.1 mitä laajemmin vaikutukset koskevat koko toimipaikkaa
2.11 | Ratkaisujen vaikutusalue on yleensä oma työ/työryhmä. | 10 |
2.12 | Ratkaisujen vaikutusalue on yleensä lähiympäristöä laajempi alue. | 20 |
2.13 | Ratkaisujen vaikutusalue on yleensä osasto/yksikkö. | 30 |
2.14 | Ratkaisujen vaikutusalue on yleensä useita osastoja/suuri yksikkö. | 40 |
2.2 mitä suuremmat ovat ratkaisujen ja päätösten taloudelliset, toiminnalliset ja muut vaikutukset
2.21 | Ratkaisujen vaikutus on tavanomainen. | 10 |
2.22 | Ratkaisujen vaikutus on kohtalainen. | 20 |
2.23 | Ratkaisujen vaikutus on melkoinen. | 30 |
2.24 | Ratkaisujen vaikutus on suuri. | 40 |
3 VUOROVAIKUTUS
Vaativuus on sitä suurempi
• mitä syvällisempi ja laajempi neuvonnan, opastamisen, motivoinnin tai neuvottelu- ja yhteistyö- taitojen vaatimus toimeen sisältyy.
3.1 | Yhteydet ovat yleensä tietojen vastaanottamista, välittämistä ja jakelua. | 25 |
3.2 | Toimeen tai sen lähipiiriin kuuluvia asiantuntijayhteyksiä. | 50 |
3.3 | Neuvottelu- ja/tai yhteistyötaitoja vaativa toimi. | 75 |
3.4 | Vaikuttamistaitoja ja erityisiä yhteistyötaitoja vaativa toimi. | 100 |
4 TEHTÄVÄ- JA JOHTAMISVASTUU
Vaativuus on sitä suurempi,
• mitä vaikeampia erilaisten näkökohtien käsittelyä ja yhteensovittamista tehtävään kuuluu,
• mitä vaativampi on tehtävän asema toiminta- ja johtamisjärjestelmissä.
4.1 | Oma tai opastava ja/tai ohjaava tehtävä. | 15 |
4.2 | Itsenäinen tehtäväalue tai organisointi- ja resurssivastuu ja/tai esimies- tehtävä. | 30 |
4.3 | Laaja itsenäinen tehtävä tai laaja organisointi- ja resurssivastuu ja/tai laaja esimiestehtävä. | 45 |
4.4 | Laaja ja monipuolinen itsenäinen tehtävä tai monipuolinen organisointi- ja resurssivastuu ja/tai esimiestehtävä, jossa alaisia useilla organisaatiota- soilla. | 60 |
Määritetyn toimenvaativuuden tulee vastata toimen todellista vaativuutta. Määritykset tarkistetaan kaikkia koskien säännöllisin väliajoin vähintään kerran vuodessa ja toimihenkilökohtaisesti tehtävien pysyvän muutoksen yhteydessä.
Uuden toimihenkilön toimen vaativuus määritellään niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään neljän kuukauden kuluttua toimihenkilötyösuhteen alkamisesta. Samaa neljän kuukauden aikarajaa noudatetaan myös tehtävien pysyvän muutoksen yhteydessä.
Tehdyt toimenvaativuusmääritykset ja –muutokset käydään läpi työnantajan ja toimihenkilöiden edustajan kanssa vähintään kerran vuodessa, ja lisäksi uusien tehtävien osalta sekä tehtävien pysyvien muutosten yhteydessä. Toimihenkilöiden edustajalla on oikeus tuoda esiin perusteltu näkemyksensä toimenvaativuu- den määrityksestä, järjestelmän toimivuudesta ja esiin tulleista ongelmista.
Pöytäkirjamerkintä:
Mikäli työpaikalla ei ole toimihenkilöiden edustajaa, on toimihenkilöllä oikeus pyydettäessä saada tietää toimensa vaativuusluokka vaativuustekijöineen.
Soveltamisohje:
Toimihenkilöiden lukumäärän sitä edellyttäessä työpaikalle perustetaan palkkausjärjestel- män ylläpitoa varten työnantajan ja toimihenkilöiden yhteinen palkkaustyöryhmä. Palkkaus- työryhmän muodostavat palkkausjärjestelmäkoulutuksen saaneet toimenvaativuuden mää- rittelyyn perehtyneet henkilöt. Palkkaustyöryhmä toimii toimen vaativuuteen liittyvissä yllä- pito- ja seurantakysymyksissä tarvittaessa kokoontuvana asiantuntijaryhmänä. Ryhmällä on oikeus tuoda esiin perusteltu näkemyksensä toimenvaativuuden määrityksestä, järjestelmän toimivuudesta ja esiin tulleista ongelmista. Tämän lisäksi työryhmässä voidaan paikallisesti sovittavalla tavalla käsitellä muitakin palkkaukseen liittyviä kysymyksiä. Työryhmän tulee kä- sitellä asiat tarpeetonta viivytystä välttäen. Ryhmä kokoontuu kuitenkin vähintään kerran vuodessa.
Jos työpaikan työorganisaatiossa on toteutettu sellaisia muutoksia, jotka ovat merkittävästi vaikuttaneet toimien sisältöihin, saattaa olla syytä tehdä kaikkien tointen vaativuuden määritykset uudelleen palkkaus- työryhmässä. Sama koskee myös uusilla toimipaikoilla toteutettavaa järjestelmän käyttöönottoa.
Liitot antavat tarkempaa ohjeistusta työpaikan palkkaustyöryhmän tehtävistä koulutusaineistossa.
2.2 Vaativuusluokkapalkat
Vaativuusluokkapalkkoina noudatetaan sen palkanmaksukauden päättymiseen asti, jonka päättymispäivä on 29.2.2020 tai lähinnä sen jälkeen, 1.11.2017–31.10.2019 voimassa olleen työehtosopimuksen 4 §:n
2.2 kohdan mukaisia, 1.1.2019 alkaen noudatettuja vaativuusluokkapalkkoja.
Vaativuusluokkapalkat sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on 1.3.2020 tai lähinnä sen jälkeen (€/kk):
Toimen vaativuuspis- teet | Vaativuusluokka | Viikkotyöaika 37,5 h/vko palkka €/kk | Viikkotyöaika 40 h/vko palkka €/kk |
100−129 | 1 | 1573 | 1586 |
130−159 | 2 | 1711 | 1726 |
160−189 | 3 | 1862 | 1877 |
190−219 | 4 | 2026 | 2043 |
220−249 | 5 | 2204 | 2222 |
250−279 | 6 | 2398 | 2418 |
280−309 | 7 | 2609 | 2631 |
310−339 | 8 | 2839 | 2862 |
340−369 | 9 | 3089 | 3114 |
370−000 | 00 | 0000 | 3388 |
Vaativuusluokkapalkat sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on 1.2.2021 tai lähinnä sen jälkeen (€/kk):
Toimen vaativuuspis- teet | Vaativuusluokka | Viikkotyöaika 37,5 h/vko palkka €/kk | Viikkotyöaika 40 h/vko palkka €/kk |
100−129 | 1 | 1604 | 1617 |
130−159 | 2 | 1745 | 1759 |
160−189 | 3 | 1899 | 1914 |
190−219 | 4 | 2066 | 2083 |
220−249 | 5 | 2248 | 2266 |
250−279 | 6 | 2445 | 2465 |
280−309 | 7 | 2661 | 2682 |
310−339 | 8 | 2895 | 2918 |
340−369 | 9 | 3149 | 3175 |
370−000 | 00 | 0000 | 3454 |
Jos työaika poikkeaa edellä mainituista viikkotyöajoista, on se otettava huomioon vaativuusluokkapal- kassa.
2.3 Paikallisesti sovittu toimenvaativuusmittari
Käytettäessä paikallisesti sovittua toimenvaativuusmittaria, vaativuusluokkapalkat muodostetaan yllä ole- vasta taulukosta siten, että koko taulukon alue on käytettävissä.
Jos paikallisesti sovittu vaativuusluokkien lukumäärä on sama tai suurempi kuin edellä olevassa taulu- kossa, käytetään alimpana lukuna taulukon alinta lukua ja ylimpänä lukuna taulukon ylintä lukua.
Jos vaativuusluokkien lukumäärä on pienempi kuin edellä olevassa taulukossa, uuden taulukon alin porras muodostetaan kahden tai useamman alimman portaan painotetun keskiarvon perusteella ja ylin porras kahden tai useamman ylimmän portaan painotetun keskiarvon perusteella.
Soveltamisohje:
Painotettu keskiarvo lasketaan käyttäen painoarvona osamäärää, joka on yllä olevan taulu- kon portaiden lukumäärä jaettuna paikallisen taulukon portaiden lukumäärällä.
Esimerkiksi, jos edellä olevan taulukon portaiden lukumäärä on 10 ja paikallisen taulukon portaiden lukumäärä on 8, on osamäärä 10/8 = 1,25.
Laskentakaavat ovat:
alin taulukkoluku + toiseksi alin taulukkoluku x (osamäärä - 1)
osamäärä
ylin taulukkoluku + toiseksi ylin taulukkoluku x (osamäärä - 1)
osamäärä
2.4 Tehtäväkohtainen palkanosuus
Toimihenkilön tehtäväkohtainen palkanosuus määräytyy sen vaativuusluokan perusteella, johon hänen tehtävänsä vaativuuden perusteella sijoittuu.
3 Henkilökohtainen palkanosuus
Henkilökohtainen palkanosuus määritetään työpaikan (yrityksen) toiminnan ja toimien kannalta merkityk- sellisten tekijöiden perusteella. Tekijöitä voivat olla ammatillinen osaaminen ja työtulos sekä muut päte- vyystekijät.
Ammatillinen osaaminen määritetään tarkastelemalla toimihenkilön suoriutumista toimeen liittyvistä työs- kentelytapaa ja työmenetelmää sekä niiden kehittämistä koskevista valintatilanteista. Moniosaaminen määritetään arvioimalla toimihenkilön kykyä ja valmiutta tehdä erilaisia töitä organisaatiossa.
Työtulos määritetään vertaamalla toimihenkilön työtulosta ns. normaaliin työtulokseen.
Muita pätevyystekijöitä voivat olla mm. joustavuus, ihmissuhdetaidot, työssä kehittyminen ja työyhteisön tarpeiden huomioonotto.
Työnantaja laatii paikallisen arviointijärjestelmän, jonka sisältö käsitellään ennen käyttöönottoa toimihen- kilöiden tai heidän edustajiensa kanssa. Pyydettäessä arviointijärjestelmä tulee antaa kirjallisena.
Ohjeena järjestelmän laadinnassa on valita ammatillisesta osaamisesta, työtuloksesta ja muista pätevyys- tekijöistä paikallisesti tarpeelliset porrastustekijät.
Pöytäkirjamerkintä:
Liittojen laatima koulutusaineisto sisältää malleja pätevyyden arvioinnin osalta.
Toimihenkilön työsuorituksen ja pätevyyden arvioinnin tekee lähin esimies.
Toimihenkilön henkilökohtainen palkanosuus on suuruudeltaan vähintään 5 % ja enintään 26 % toimihen- kilön tehtäväkohtaisesta palkanosuudesta.
Toimihenkilöiden henkilökohtaisten palkanosuuksien määritys on riippumaton toimien vaativuudesta. Tämä tarkoittaa sitä, että sekä vaativissa että vähemmän vaativissa toimissa voi esiintyä eritasoisia työ- suorituksia.
Työpaikkakohtaisesti toimihenkilöille määriteltyjen henkilökohtaisten palkanosuuksien prosenttilukujen keskiarvo on 11–17 prosentin välillä.
Keskiarvon toteutuminen todetaan kaikkia toimihenkilöitä koskevien määritysten yhteydessä. Määritykset tehdään säännöllisin väliajoin, vähintään kerran vuodessa, jollei toisin sovita.
Henkilökohtaisen palkanosuuden määritys tehdään toimihenkilön tehtävien pysyvän muutoksen yhtey- dessä.
Uuden toimihenkilön henkilökohtainen palkanosuus määritellään niin pian kuin mahdollista, kuitenkin vii- meistään neljän kuukauden kuluttua toimihenkilötyösuhteen alkamisesta.
4 Ylläpito
Säännöllisin väliajoin tehtävien vaativuudenluokituksen ja/tai henkilökohtaisen osuuden uudelleenmääri- tysten yhteydessä tehdään määrityksiä vastaavat muutokset toimihenkilön tehtävä- ja henkilökohtaisiin palkanosuuksiin seuraavan palkanmaksukauden alusta.
Tehtäväkohtaisen ja henkilökohtaisen palkanosuuden uudelleenmääritys tehdään tehtävien pysyvän muu- toksen yhteydessä niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään neljän kuukauden kuluessa muutok- sesta.
Uudelleenmäärityksistä mahdollisesti aiheutuva kuukausipalkan korotus tehdään määritystä seuraavan palkanmaksukauden alusta.
Tapauksissa, joissa toimihenkilön tehtävä- ja/tai henkilökohtainen palkanosuus muuttuvat aiempaa pie- nemmiksi, ei kuitenkaan hänen kuukausipalkkaansa alenneta ilman irtisanomisperusteeseen verrattavaa perustetta ja käyttäen toimihenkilön henkilökohtaista irtisanomisaikaa, ellei toimihenkilön kanssa toisin so- vita.
5 Palkanmääritysjakso ja palkkaustavat
Toimihenkilön palkka määritetään kuukautta kohti.
Käytettävä palkkaustapa perustuu tehtävän ominaisuuksiin ja palkkausteknillisiin edellytyksiin.
Palkkaustapoja ovat mm. aikapalkat ja erilaiset palkkiopalkat. Palkkiopalkkojen hinnoittelusta sovitaan etu- käteen työnantajan ja sen toimihenkilön tai niiden toimihenkilöiden välillä, joille palkkiopalkkatyö tarjotaan.
Palkkaustavasta riippumatta toimihenkilölle maksetaan vähintään vähimmäispalkka, joka saadaan lisää- mällä henkilökohtainen palkanosuus toimihenkilön tehtäväkohtaiseen palkanosuuteen.
Palkkaustapoja voidaan täydentää erilaisilla tulospalkkiolisillä.
Jos työnantaja ottaa käyttöön tässä työehtosopimuksessa mainittuja palkkaustapoja täydentävinä palkki- oina maksettavia lisiä ns. tulospalkkioita, työnantajan tulee selvittää toimihenkilölle palkkiojärjestelmän si- sältö ennen sen käyttöönottoa. Käyttöönotosta sovitaan paikallisesti ja se kirjataan.
Tulospalkkion peruste on muu kuin välitön työsuoritus. Palkkion perusteena on yleensä taloudellinen tulos, tuottavuus- tai kehitystavoitteen saavuttaminen. Palkkio kertyy usein palkanmaksukautta pitemmissä jak- soissa.
6 Sijaisuudet
Toimeen olennaisesti liittyvät sijaisuudet tulee ottaa huomioon toimihenkilön tehtävän vaativuutta määri- tettäessä ja henkilökohtaista pätevyyttä arvioitaessa.
Muiden sijaisuuksien osalta selvitetään ja todetaan toimihenkilön toimen vaativuuden, työn määrän ja vas- tuun mahdollinen lisääntyminen ja sovitaan erillisestä korvauksesta, elleivät muutokset ole niin vähäisiä, ettei korvauksen maksamiselle ole edellytyksiä.
Soveltamisohje:
Toimeen olennaisesti liittyvillä sijaisuuksilla tarkoitetaan toisen toimihenkilön sijaistamista toistuvien lyhyiden poissaolojen ajalta tai työnteon muutoin estyessä.
Muu sijaisuus tarkoittaa toisen toimihenkilön sijaistamista tilanteissa, joita ei ole voitu ennalta ottaa huo- mioon ja joiden perusteena on esimerkiksi pitkä sairausjakso, perhevapaa tai muu vastaava pidempi pois- saolo.
7 Nuoret toimihenkilöt
17 vuotta täyttäneen toimihenkilön ohjepalkka on 80 prosenttia tehtäväkohtaisen vaativuusluokan pal- kasta.
16 vuotta täyttäneen toimihenkilön ohjepalkka on 70 prosenttia tehtäväkohtaisen vaativuusluokan pal- kasta.
Nuoren alle 18-vuotiaan suorittaessa samaa työtä kuin täysi-ikäinen toimihenkilö ja hänen omatessaan työn edellyttämän ammattitaidon ja pätevyyden eikä hänen työskentelyynsä kohdistu ylityösäännösten li- säksi muita lainsäädännöstä johtuvia rajoituksia, määräytyy hänen palkkansa asianomaisen työn palkka- perusteiden mukaisesti.
8 Harjoittelijat
Kohdassa 2.2 mainituista palkoista voidaan poiketa sellaisten harjoittelijoina työskentelevien opiskelijoiden suhteen, joilla ei ole asianomaisen työn vaatimaa kokemusta ja tutkintovaatimuksiin sisältyy työharjoitte- lujakso tai -jaksoja.
9 Muut palkkarakenteet
Paikallisesti voidaan sopia muustakin palkkarakenteesta. Tämän työehtosopimuksen alinta tehtäväkoh- taista palkkaa, johon on lisätty alin henkilökohtainen palkanosuus (5 % tehtäväkohtaisesta palkasta) ei kuitenkaan saa alittaa.
10 Palkkamääräyksiin liittyvä paikallinen sopiminen
Tämän pykälän useissa määräyksissä mainitun paikallisen sopimisen osapuolina ovat, ellei asianomai- sessa kohdassa ole toisin määrätty, työnantaja ja työehtosopimuksen tarkoittama luottamusmies tai, jollei tällaista ole, työpaikan tämän työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvat toimihenkilöt sopimallaan ta- valla yhdessä. Sopimus voidaan tehdä määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voi- massa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomis- ajasta ole muuta sovittu. Sopimus on tehtävä kirjallisena.
11 Palkan maksaminen
Palkka maksetaan säännöllisesti kussakin työpaikassa toimihenkilöitä koskevien ohjesääntöjen mainitse- mina palkanmaksupäivinä tai, milloin tätä ei ole ohjesäännöissä määritelty, muulla tavoin ennakolta ilmoi- tettuina kiinteinä maksupäivinä.
Mikäli palkanmaksupäivän pysyvä muuttaminen koskee useampia toimihenkilöitä tai muuten merkittävää osaa henkilökunnasta, tulee muutoksesta neuvotella luottamusmiehen kanssa etukäteen. Muutos tapah- tuu kahden kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen, ellei paikallisesti toisin sovita.
Säännöllisen työajan lisäksi tehdystä työstä tulevat korvaukset on maksettava korvauksiin oikeuttavaa työtä seuraavan palkanmaksukauden palkan yhteydessä.
Toimihenkilön tulee saada palkanmaksun yhteydessä palkkalaskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet.
12 Toimihenkilölle annettavat tiedot
Työnantajan on annettava toimihenkilölle kirjallisesti tieto toimen vaativuusluokasta, henkilökohtaisesta palkanosuudesta sekä muiden palkanosien perusteista kerran vuodessa. Tiedot tulee toimittaa lisäksi teh- täväkohtaisen ja henkilökohtaisen palkanosuuden uudelleenmäärityksen yhteydessä. Erillisen selvityksen antaminen on tarpeetonta, mikäli tiedot käyvät ilmi palkkalaskelmasta.
13 Luontoisedut
Luontoisedun raha-arvona pidetään palkkausjärjestelmää sovellettaessa luontoisedun käypää arvoa. Sil- loin, kun käypää arvoa ei pystytä selvittämään, käytetään sen sijasta verotusarvoa. Verohallinto vahvistaa vuosittain ne perusteet, joiden mukaan luontoisetujen raha-arvo määräytyy verotuksessa.
Esimerkki luontoisedun laskemisesta (autoetu ja puhelinetu)
Rahapalkka 2 200 €
Autoedun verotusarvo 300 €
Puhelinedun verotusarvo | 20 € | |
Palkkatilastoon ilmoitettujen | ||
Luontoisetujen raha-arvo | 320 € | 320 € |
Palkkamääräysten soveltamisessa | ||
käytettävä palkka | 2 520 € |
14 Palvelusvuosilisä
Ellei paikallisesti palvelusvuosilisän maksamisen ajankohdasta muuta sovita, maksetaan toimihenkilölle joulukuun 1. päivää lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on tätä joulukuuta edeltävän marraskuun loppuun mennessä yhtäjaksoisesti kestänyt.
Lisää maksetaan seuraavasti:
Työsuhteen yhtäjaksoinen kesto Lisänä maksettava euro-
määrä lasketaan kaavasta
10 mutta ei 15 vuotta 0,15 x Lkk x kuukausipalkka luontoisetuineen
12
15 mutta ei 20 vuotta 0,30 x Lkk x kuukausipalkka luontoisetuineen
12
20 mutta ei 25 vuotta 0,45 x Lkk x kuukausipalkka luontoisetuineen
12
25 vuotta tai enemmän 0,60 x Lkk x kuukausipalkka luontoisetuineen
12
Kaavassa
Lkk on edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä. Palvelusvuosilisän maksujakso voidaan paikallisesti sopia myös lyhyemmäksi kuin vuosi.
Maksettaessa palvelusvuosilisää kolmen kuukauden tai lyhyemmissä jaksoissa, käsitellään sitä palkka- hallinnon eri tilanteissa (muun muassa vuosilomapalkkaa, osa-ajan palkkaa, yli- ja sunnuntaityökorotuksia jne. laskettaessa) kuten varsinaista kuukausipalkkaa.
Perusteen toteaminen
Se, kuuluuko toimihenkilö lisän soveltamispiiriin ja minkä perusteen mukaisesti mahdollinen lisä hänelle suoritetaan, todetaan vuosittain 30.11. Tällöin todettua perustetta noudatetaan seuraavaan tarkastusajan- kohtaan asti. Työsuhteen kestoa ja yhdenjaksoisuutta määriteltäessä noudatetaan vuosilomalain sovelta- miskäytäntöä.
Palvelusvuosilisän vaihtaminen vapaaseen
Työnantaja ja toimihenkilö voivat vuosittain sopia, että toimihenkilön ansaitsema palvelusvuosilisä tai sen osa vaihdetaan vastaavaan vapaaseen. Vapaa voidaan pitää palvelusvuosilisän tarkistusajankohdan jäl- keen. Työnantaja ja toimihenkilö sopivat vapaan ajankohdasta tai menettelytavasta, jota vapaan pitämi- sessä noudatetaan. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.
Palvelusvuosilisä tai sen osa muunnetaan vapaaksi seuraavasti:
Palvelusvuosilisä |
= vapaapäivien lkm |
kk-palkka / 21 |
Vapaan ajalta maksetaan toimihenkilölle hänen säännöllisen työaikansa palkka. Vapaaksi vaihdettua pal- velusvuosilisää pidetään työssäolon veroisena aikana vuosiloman ansainnassa.
Työsuhteen päättyminen
Mikäli lisän soveltamispiiriin kuuluvan toimihenkilön työsuhde päättyy ennen lisän vuosittaista maksua, maksetaan työntekijälle lopputilin yhteydessä edeltävän joulukuun alusta laskettuna kultakin sellaiselta kuukaudelta, jolta työntekijä on ansainnut vuosilomaa, 1/12 siitä summasta, joka hänelle viimeksi palve- lusvuosilisänä maksettiin.
5 § Osa-ajan palkka
Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta, saadaan tunnilta maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomaiseen kuukauteen sisältyvien työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työ- tuntien lukumäärällä. Kuukausipalkan käsite on tässä sama kuin 12 §:n 6 kohdan 2 kappaleessa. Poissa- olo voidaan myös korvata vastaavalla määrällä työtunteja.
Soveltamisohje:
Osa-ajan palkka maksetaan esimerkiksi silloin, kun työsuhde alkaa tai päättyy muuna ajan- kohtana kuin palkanmaksukauden alussa tai lopussa taikka milloin toimihenkilö on ollut poissa työstä eikä työnantaja ole velvollinen maksamaan poissaoloajalta palkkaa.
Ellei poissaoloa korvata tekemällä vastaava määrä työtunteja, menetellään seuraavasti: poissaolopäivä/-tunti
• lasketaan kuukauteen sisältyneet työtuntijärjestelmän mukaiset säännölliset työpäivät/-tunnit
• kuukausipalkka jaetaan työpäivien/-tuntien lukumäärällä = poissaolopäivän/- tunnin palkka
• poissaolopäivän/-tunnin palkka vähennetään kuukausipalkasta = osa-ajan palkka
Poissaolopäivän tai -tunnin palkka vaihtelee joka kuukausi ao. kuukauteen sisältyvien työ- päivien tai työtuntien mukaan:
Kuukausityöaika 2020 – 2021
2020 | työpäiviä | tunnit 37,5 h/vko | tunnit 40 h/vko |
tammikuu | 21 | 157,5 | 168 |
helmikuu | 20 | 150 | 160 |
maaliskuu | 22 | 165 | 176 |
huhtikuu | 20 | 150 | 160 |
toukokuu | 19 | 142,5 | 152 |
kesäkuu | 21 | 157,5 | 168 |
heinäkuu | 23 | 172,5 | 184 |
elokuu | 21 | 157,5 | 168 |
syyskuu | 22 | 165 | 176 |
lokakuu | 22 | 165 | 176 |
marraskuu | 21 | 157,5 | 168 |
joulukuu * | 21 | 157,5 | 168 |
*) itsenäisyyspäivä on sunnuntai
2021 | työpäiviä | tunnit 37,5 h/vko | tunnit 40 h/vko |
tammikuu | 19 | 142,5 | 152 |
helmikuu | 20 | 150 | 160 |
maaliskuu | 23 | 172,5 | 184 |
huhtikuu | 20 | 150 | 160 |
toukokuu | 20 | 150 | 160 |
kesäkuu | 21 | 157,5 | 168 |
heinäkuu | 22 | 165 | 176 |
elokuu | 22 | 165 | 176 |
syyskuu | 22 | 165 | 176 |
lokakuu | 21 | 157,5 | 168 |
marraskuu | 22 | 165 | 176 |
joulukuu * | 22 | 165 | 176 |
*) joulukuu sisältää itsenäisyyspäivän
Säännöllisen työajan pidentämiseksi työehtosopimuksen 6 §:n 1.3 kohdan mukaisesti lisätty työaika pi- dentää kyseisen kuukauden säännöllisen työajan tunteja ja lisää kyseisen kuukauden työpäivien lukumää- rää.
Tämän taulukon käyttämisen edellytyksenä on, että kysymyksessä on osa-ajan palkan laskeminen, että asianomainen toimihenkilö ei ole keskeytymättömässä 3-vuorotyössä ja että toinen vapaapäivä on lauan- tai.
Taulukkoa sovelletaan tarvittaessa myös tämän sopimuksen 7 §:n 2 kohdan tarkoittamissa tilanteissa, ellei paikallisesti toisin sovita.
6 § Säännöllinen työaika
1 Säännöllisen työajan pituus
a. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, mikäli toimihenkilö työskentelee tuotannollisella osastolla tai työpaikassa, jossa on jatkuvasti noudatettu 8 tunnin vuorokautista ja 40 tunnin viikoittaista työaikaa.
b. Muissa tapauksissa säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa.
1.1 Keskimääräinen viikkotyöaika
Päivä ja kaksivuorotyössä, jossa säännöllinen työaika on kahdeksan tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, tulee työaika järjestää siten, että se on
• vuonna 2020 keskimäärin 36,5 tuntia viikossa
• vuonna 2021 keskimäärin 36,6 tuntia viikossa
Tällöin työajan lyhennysvapaat, arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto tasaavat viikkotyöajan näihin mää- riin kalenterivuoden aikana. Työajan tasaamisessa noudatetaan 2. kohdan määräyksiä.
Päivä- ja kaksivuorotyössä, jossa säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, työ- aika on arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto huomioon ottaen.
• vuonna 2020 keskimäärin 36,2 tuntia viikossa
• vuonna 2021 keskimäärin 36,3 tuntia viikossa
6 §:n 1.3 kohdan mukaan toteutettu työaikamääräyksistä poikkeamisen perusteella mahdollisesti lisätty työaika lasketaan tässä kohdassa 1.1 mainittujen keskimääräisten viikkotuntimäärien lisäksi.
Säännöllinen työaika keskeytyvässä kolmivuorotyössä on keskimäärin 35,8 tuntia viikossa. Keskeytymät- tömässä kolmivuorotyössä ja maanalaisessa kaivostyössä työaika on keskimäärin 34,9 tuntia viikossa. Kolmivuorotyössä työajan tulee enintään vuoden, pääsääntöisesti kalenterivuoden pituisena ajanjaksona tasoittua edellä mainittuihin määriin viikossa, ottaen huomioon mitä paikallisesta sopimisesta on kohdassa
1.3 määrätty.
Siirryttäessä työaikamuodosta toiseen määräytyy työaika siirron jälkeen kyseistä työaikamuotoa koske- vien määräysten mukaan.
Soveltamisohje:
Työaikamuotojen määritelmät
TAM 1/5 tarkoittaa yksivuorotyötä, jota tehdään viitenä päivänä viikossa. TAM 2/5 tarkoittaa kaksivuorotyötä, jota tehdään viitenä päivänä viikossa.
1.2 Viikkotyöajan muuttaminen päivä- ja kaksivuorotyössä
Paikallisesti voidaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti sopia siirtymisestä 37,5 tunnin työviikosta 40 tunnin työviikkoon tai 40 tunnin työviikosta 37,5 tunnin työviikkoon. Siirtymisen yhteydessä kuukausipalkka suhteutetaan todelliseen työajan muutokseen, ellei toisin sovita.
1.3 Työaikamääräyksistä poikkeaminen
Paikallisesti sopien
Paikallisesti sopien voidaan poiketa työehtosopimuksen 6 §:n ja työsopimuksen työaikaa koskevista mää- räyksistä siten, että työaikaa voidaan pidentää enintään 32 tuntia vuodessa. Osapuolten on kuitenkin kai- kissa tapauksissa noudatettava ehdottomia työaikalain koskevia säännöksiä.
Järjestelyä suunniteltaessa tulee keskustella järjestelyn tarpeesta, hyödystä yritykselle ja osapuolten työ- aikatarpeista sekä sopia toteutustavasta ja korvauksesta. Sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa kir- jallisesti. Jos paikallisesti sovitaan työajan sijoittamisesta arkipyhälle, ei arkipyhän ajalta makseta sunnun- taityökorotusta, ellei toisin sovita. Paikallisesti sovittavan järjestelyn tarkoituksena on edistää työaikarat- kaisuja, joilla tuetaan yrityksen tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä toimihenkilöiden yksilöllisten työaikatar- peiden huomioon ottamista.
Työnantajan osoituksella
Mikäli paikallisesti sopien ei saada toteutettua perustellun tuotannon tarpeen edellyttämää työajan sijoit- tamista, voi työnantaja työehtosopimuksen 6 §:n ja työsopimuksen estämättä ja niissä sovitun lisäksi osoit- taa kullekin toimihenkilölle kalenterivuoden aikana säännöllistä työaikaa enintään 8 tuntia yhdenjaksoi- sena työvuorona. Mikäli järjestely koskee useita toimihenkilöitä, sen käyttöönotosta keskustellaan vähin- tään kaksi viikkoa aikaisemmin luottamusmiehen kanssa. Työaikaa osoitettaessa otetaan huomioon toi- mihenkilön henkilökohtaiset työaikatarpeet. Työaikaa ei voida osoittaa arkipyhäpäiville eikä arkipyhäviikon lauantaille.
Lisätyltä säännölliseltä työajalta maksetaan kuukausipalkan lisäksi peruspalkka mahdollisine vuoro- ja olo- suhdelisineen. Toimihenkilöllä on asiallisista ja painavista henkilökohtaisista syistä mahdollisuus tapaus- kohtaisesti kieltäytyä tämän kappaleen mukaisista työaikamuutoksista.
2 Työajan lyhentäminen päivä- ja kaksivuorotyössä
Päivä- ja kaksivuorotyön 1 a. kohdan mukaisen työajan lyhentäminen toteutuu antamalla vapaata niin, että työaika enintään kalenterivuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 1.1 kohdan mukaiseen mää- rään viikossa. Vuosilomapäiviä ei voida käyttää työajan tasaamiseen.
Vapaata pidetään työnantaja osoituksen mukaan vähintään työvuoro kerrallaan, ellei toimihenkilön kanssa työsuhteen aikana toisin sovita vapaan pitämisestä tai sen korvaamisesta. Työtuntijärjestelmään merkit- semätön, pitämätön vapaa annetaan viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Mikäli vapaata tällöin on antamatta, korvataan se kuten viikkoylityö.
Soveltamisohje:
Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia työajan lyhentämisvapaiden tai osan niistä korvaami- sesta rahalla. Sopimus tehdään joko asianomaista kalenterivuotta koskien tai toistaiseksi. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa päät- tymään kulloinkin kuluvan kalenterivuoden loppuessa irtisanomalla sopimus viimeistään lo- kakuun loppuun mennessä.
Korvaus kulloinkin korvattavista lyhennysvapaista lasketaan käyttäen 12 §:n 6 kohdan mu- kaisia ylityöjakajia. Korvauksen suuruus määritetään aina uudelleen palkantarkastusten yh- teydessä.
Paikallisesti voidaan sopia työajan lyhentämisvapaiden vaihtamisesta joustovapaaseen. Joustovapaan osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukaisesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovit- tava. Joustovapaan osalta ei makseta lomarahaa.
Mikäli jokaisen yksittäisen vapaan antamisajankohdasta ei päätetä erikseen, vaan usean tai kaikkien va- paiden antamisajankohdat vahvistetaan yhdellä kertaa, kutsutaan tätä suunnitelmaa työtuntijärjestel- mäksi. Työtuntijärjestelmää laatiessaan tulee työnantajan pyrkiä ottamaan huomioon toimihenkilöiden yk- silölliset toivomukset vapaiden ajankohdista tuotannon tarpeiden sekä käynti- ja palveluaikojen sallimissa rajoissa.
Työtuntijärjestelmä on luonteeltaan kollektiivinen ja koskee sitä aikaa, jolloin käytettävänä työaikamuotona asianomaisessa työkohteessa, osastolla tai työpaikalla yleensä on päivä- tai kaksivuorotyö. Siirryttäessä muuhun työaikamuotoon, esimerkiksi kolmivuorotyöhön, määräytyy työaika siirron jälkeen kyseistä työai- kamuotoa koskevien määräysten mukaan.
Ellei edellä mainittua työtuntijärjestelmää ole etukäteen vahvistettu, vapaan antamisen ajankohta ilmoite- taan viimeistään viikkoa ennen, ellei paikallisesti ennen vapaan pitämistä muuta sovita.
Työajan lyhennys toteutetaan ansiotasoa alentamatta.
Tämän momentin perusteella annetut vapaapäivät, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä, luetaan työssä- olopäivien veroisiksi päiviksi vuosilomaa ansaittaessa.
Mikäli työtuntijärjestelmästä ei muuta johdu, työstä poissaolevan toimihenkilön katsotaan saaneen va- paata, vaikkei poissaoleville ole siitä erikseen ilmoitettu, kun koko yritys, sen työosasto tai työryhmä, johon toimihenkilö kuuluu, on tässä sopimuksessa tarkoitettua vapaata pitänyt.
Työnantajan on ennen tämän sopimuksen tarkoittaman työaikajärjestelyn toimeenpanoa neuvoteltava toi- mihenkilöiden edustajien kanssa. Neuvotteluissa on otettava huomioon työpaikan toimihenkilötyön luonne, käynti- ja palveluaikojen turvaaminen, muiden henkilöstöryhmien työaikajärjestelyt sekä muut vastaavat seikat.
Eräät erityistilanteet
Työsuhteen alkaessa tai päättyessä kesken vuoden, suhteutetaan työajan lyhentämisvapaiden määrä toi- mihenkilön kyseisen kalenterivuoden keskimääräisen viikoittaisen työajan mukaisesti. Työsuhteen päätty- essä pitämättä olevat, tällä tavoin lasketut vapaat korvataan säännöllisen työajan palkkaa vastaavalla kor- vauksella.
Työaikamuodon tai osaston vaihtuminen:
Toimihenkilö voi esimerkiksi joutua siirtymään ennen päivätyötä koskevien työajan lyhennysvapaiden pi- tämistä keskeytyvään kolmivuorotyöhön niin, että aiotut vapaapäivät muuttuvatkin työpäiviksi.
Vapaat eivät seuraa mukana työaikamuodon vaihtuessa. Vapaita saatetaan kuitenkin antaa esimerkiksi suunniteltua aikaisemmin tai mikäli 3-vuorotyö kestää vain lyhyehkön ajan, vapaita voidaan antaa sen jälkeen, kun toimihenkilö on siirtynyt takaisin päivätyöhön. Jos toimihenkilön työaikamuoto vaihtuu usein, huolehditaan siitä, että toimihenkilön suhteellinen työaika ei pitene.
3 Työajan lyhentämisen korvaaminen kolmivuorotyössä Keskeytyvä kolmivuorotyö
Työajan lyhentäminen toteutetaan ansiotasoa alentamatta. Paikallisesti selvitetään mahdollinen ansiota-
son aleneminen sekä päätetään sen korvaustavasta. Mikäli yrityksessä on käytössä järjestelmä, joka ottaa huomioon kompensaation, ei tällaista järjestelmää tarvitse muuttaa.
Keskeytymätön kolmivuorotyö
Ansionmenetyksen kompensaationa maksetaan keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ja maanalai- sessa kaivostyössä toimihenkilölle kuukausittain 5 %:n suuruinen erillinen lisä. Mikäli yrityksessä on käy- tössä järjestelmä, joka jo ottaa huomioon kompensaation, ei tällaista järjestelmää tarvitse muuttaa.
7 § Säännöllisen työajan sijoittaminen
1 Työtuntijärjestelmä
Työpaikalla on laadittava työtuntijärjestelmä, milloin se on työn laatuun nähden mahdollista. Kolmivuoro- työtä varten tulee ennakolta laatia työtuntijärjestelmä ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu 6 §:n 1.1 kohdassa mainittuihin keskimääriin viikossa. Työtuntijärjestelmästä tulee ilmetä päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohta, ruokailutauon pituus ja ajankohta sekä viikoittaiset vapaapäivät.
Työtuntijärjestelmään tulevista pysyvistä muutoksista on ilmoitettava asianomaisille toimihenkilöille ja luot- tamusmiehelle mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kaksi viikkoa ennen muutoksen voimaantuloa. Jos muutos koskee useampia toimihenkilöitä tai muuten merkittävää osaa henkilökunnasta, muutoksesta tulee neuvotella luottamusmiehen kanssa etukäteen.
Työtuntijärjestelmään tulevista tilapäisistä poikkeuksista ilmoitetaan asianomaisille toimihenkilöille mah- dollisimman ajoissa ja viimeistään kolmantena muutoksen voimaantuloa edeltävänä päivänä, ellei kysy- myksessä ole hätätyö. Jos muutos koskee osastoa tai vastaavaa toiminnallista kokonaisuutta, asiasta ilmoitetaan myös luottamusmiehelle.
Soveltamisohje:
Tilapäisen muutoksen määritelmä
Muutos on luonteeltaan tilapäinen, jos muutoksen aiheuttaneen olotilan lakattua työpaikalla on tar- koitus siirtyä takaisin käytössä olevaan työtuntijärjestelmään.
Paikallisesti sopimalla voidaan poiketa edellä mainituista ilmoitusajoista. Työviikko alkaa maanantaina, ellei paikallisesti toisin sovita.
Työvuorokausi alkaa klo 7, ellei paikallisesti toisin sovita.
2 Liukuva työaika
Erilaisten työaikajärjestelyjen käyttöönottoa suunniteltaessa on tarkoituksenmukaista selvittää myös mah- dollisuudet liukuvan työajan käyttöön ottamiseen. Paikallisesti voidaan sopia liukuvan työajan järjestämi- sestä, liukuvan työajan liukumarajoista ja kertymästä työaikalaista poiketen, kuitenkin niin, että kertymä voi olla enintään -40 / +120 tuntia.
Mikäli työpaikalla on sovittu liukuvan työajan käyttöönotosta, työajan seuranta tulee järjestää siten, että se tarkoitukseen soveltuvalla tavalla mahdollistaa tehdyn työajan pituuden, työajan aloittamis- ja lopettamis- ajankohtien ja liukumakertymän sekä lepoaikojen toteutumisen luotettavan seurannan.
Työaikalain mukainen liukuvan työajan seurantajakso on 6 kuukautta. Paikallisesti seurantajaksoksi voi- daan sopia enintään 12 kuukautta.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työajan plussaldoa vähennetään työntekijälle annettavalla pal- kallisella vapaa-ajalla. Työnantajan on työntekijän sitä pyytäessä pyrittävä antamaan vapaa-aika kokonai- sina työpäivinä.
Pöytäkirjamerkintä:
Liukuvan työajan järjestelmässä voi olla käytössä mekanismi, joka estää saldoa kertymästä yli sovitun kertymärajan ja jonka tarkoituksena on ohjata yksilöä käyttämään säännöllistä työaikaa liukuvan työajan rajoissa. Liitot seuraavat mekanismien käyttöä ja toimivuutta ottaen huomioon myös uuden työaikalain (5.7.2019/872) säännökset. Saatujen selvitysten perus- teella liitot kehittävät määräystä toimivammaksi ja antavat tarvittaessa tarkempaa ohjeistusta asiasta.
3 Keskimääräinen säännöllinen työaika
Keskimääräisen säännöllisen viikkotyöajan käyttöönottaminen edellyttää työtuntijärjestelmän laatimista vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu kyseisessä työaikamuodossa sovittuun keskimäärään, enintään 40 tuntiin viikossa.
3.1. Työnantajan päätöksellä
Edellyttäen, ettei säännöllinen vuorokautinen työaika ylitä 8 tuntia, säännöllinen viikoittainen työaika voi- daan järjestää keskimääräiseksi seuraavasti:
- päivätyössä yrityksen toimintojen välttämättömästi sitä vaatiessa siten, että se enintään 4 kuukauden pituisena ajanjaksona tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan;
- keskeytyvässä kaksivuorotyössä siten, että se enintään 4 kuukauden pituisena ajanjaksona tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan; sekä
- keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatkuvassa vuorotyössä siten, että se enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan.
Sekä vuoro- että päivätyössä tasoittumisjaksoon tulee sisältyä keskimäärin kaksi vapaapäivää viikkoa kohti.
Perustellun, ennalta-arvaamattoman tuotannollisen tarpeen vuoksi työnantaja voi kolmen päivän ilmoitus- aikaa noudattaen tilapäisesti pidentää päivä- ja kaksivuorotyössä työskentelevien toimihenkilöiden vuoro- kautista säännöllistä työaikaa enintään 10 tuntiin ja viikoittaisen säännöllisen työajan enintään 50 tuntiin.
Työnantaja voi pidentää tämän määräyksen nojalla vuorokautista säännöllistä työaikaa enintään 20 työ- vuoron osalta 6 työviikon aikana kalenterivuodessa. Työajan pidennystä voidaan kohdentaa enintään kah- delle peräkkäiselle työviikolle.
Työajan tulee tasoittua työehtosopimuksen 6 §:n 1.1 kohdan mukaiseen säännölliseen työaikaan 52 ka- lenteriviikon kuluessa.
Mikäli työaikaa ei ole tasattu 52 kalenteriviikon kuluessa, tasaamatta jääneet tunnit korvataan 50 % koro- tettuna seuraavan palkanmaksun yhteydessä, ellei toimihenkilön kanssa sovita vapaan vaihtamisesta joustovapaaseen. Joustovapaan osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukaisesti, mutta jous- tovapaan ajankohdasta on sovittava.
Toimihenkilöllä on mahdollisuus kieltäytyä tämän sopimusmääräyksen mukaisesta työaikamuutoksesta asiallisesta ja painavasta henkilökohtaisesta syystä.
3.2. Paikallisesti sopimalla
a. Paikallisesti sopimalla voidaan työaika järjestää myös siten, että se on keskimäärin työehtosopimuksen 6 §:n 1.1 kohdassa määrätyn vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituinen. Tasoittumisjakso on enintään yksi vuosi. Työajan tasoittaminen näihin määriin voi tapahtua myös antamalla viikkovapaan lisäksi koko- naisia vapaapäiviä.
Vuorokautinen säännöllinen työaika voi kuitenkin tällöin olla enintään 12 tuntia. Tasoittumisjakso on enin- tään 1 vuosi.
b. Jos työsuhde tässä työaikamuodossa päättyy kesken tasoittumisjakson, lasketaan työsuhteen päätty- essä kuinka monta tuntia keskimääräinen työaika on viikkoa kohti sopimukseen perustuvaa säännöllistä työaikaa pitempi ja tämän tuntimäärän ylittäviltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vas- taava korvaus. Vastaavasti, jos keskimääräinen työaika on viikkoa kohti sopimukseen perustuvaa sään- nöllistä työaikaa lyhyempi, on työnantajalla oikeus vähentää vastaava määrä toimihenkilön palkasta. Sa- moja periaatteita noudatetaan myös silloin kun palkanmaksu on keskeytynyt tasoittumisjakson aikana eikä työaika tasoitu tasoittumisjakson päättyessä.
Soveltamisohje:
Vajaatyöllisyystilanteessa käytetään ensisijaisesti työajan tasaamisvapaata ja tarvittaessa vasta sen jälkeen turvaudutaan lomauttamiseen.
c. Työtuntijärjestelmä on laadittava vähintään kolmeksi viikoksi kerrallaan. Siinä on mainittava työn alka- mis- ja päättymisaika.
4 Paikallinen sopiminen työaikamääräyksistä
Työehtosopimuksen määräysten puitteissa voidaan paikallisesti sopia:
• säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäispituus (6 §:n 1 kohdan a ja b, 7
§:n 2.2 kohta),
• poikkeaminen työaikamääräyksistä (6 §:n 1.3 kohta),
• työajan lyhentämisvapaan pitämisestä tai sen korvaamisesta (6 §:n 2 kohta),
• työvuorokauden ja työviikon alkaminen (7 §:n 1 kohta),
• työtuntijärjestelmän muuttaminen (7 §:n 1 kohta),
• liukuvan työajan käyttöönotto ja liukuvan työajan enimmäisrajat (7 §:n 2 kohta),
• liukuvan työajan seurantajakso (7 §:n 2 kohta),
• työajan tasoittumisjakson pituus, enintään 1 vuosi (7 §:n 2.2. kohta),
• päivittäisen lepoajan pituus (10 §:n 1 kohta),
• lisätyön korvaamisesta vastaavalla vapaalla (11 §:n 5.kohta),
• työajan enimmäismäärän seurantajakso (12 §:n 1 kohta),
• yli- ja sunnuntaityön korvaamisesta kiinteällä kuukausikorvauksella tai vastaavalla vapaalla, taikka vaihtamisesta joustovapaaseen (12 §:n 2. kohta ja 13 §:n 3 kohta),
• yhdestä ylityökäsitteestä (12 §:n 5 kohta),
• lomarahan korvaamisesta vastaavalla vapaalla tai vaihtamisesta joustovapaaseen (24 §:n 4. kohta).
Pöytäkirjamerkintä:
Tämän sopimuksen 6 §:n 2 kohdan mukaisia työajan lyhennysvapaita ja edellä mainittuja paikallisesti sovittuja vapaajaksoja tai muita joustavien työaikajärjestelmien mukaisia vapaita annetaan työtilanteen niin salliessa ja toimihenkilön niin halutessa useamman työvuoron jak- soissa.
8 § Vapaapäivät
1. Viikkoa kohti annettava toinen vapaapäivä voi olla:
• kiinteä viikonpäivä, joka on lauantai, tai ellei se ole mahdollista, maanantai, taikka
• vaihtuva viikonpäivä, jos työtä tehdään vähintään kuutena päivänä viikossa.
2. Jos työssä noudatetaan keskimääräistä viikkotyöaikaa, vapaapäivät ajoitetaan siten, että jaksoon tulee niin monta vapaapäivää, että työaika jakson kuluessa tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan.
Ellei vapaapäiviä voida ennakoida, tasoittumisvapaan antamisesta on ilmoitettava vähintään viikkoa etu- käteen, ellei paikallisesti toisin sovita.
3. Mikäli säännöllistä työaikaa pidennetään 6 §:n 1.3 kohdan mukaisesti ottamalla lauantai tai muu vapaa- päivä työpäiväksi, kyseisellä viikolla ei tarvitse olla kahta vapaapäivää.
9 § Arkipyhäviikot
1. Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika sama kuin muina arkipäivinä.
2. Vapaapäiviä ovat kuitenkin:
a. uudenvuodenpäivän viikon lauantai
b. loppiaisviikon lauantai
c. pääsiäislauantai
x. pääsiäisen jälkeinen lauantai
e. vapunpäivän viikon lauantai
f. helatorstaiviikon lauantai
g. juhannusaatto
x. itsenäisyyspäiväviikon lauantai
i. jouluaatto
x. xxxxxx jälkeinen lauantai
3. Eräiden arkipyhäviikkojen työaika vuosina 2020-2021 Eräiden arkipyhäviikkojen työaika 2020
1. | viikko | uudenvuoden viikko | 4 pv |
2. | viikko | loppiaisviikko | 4 pv |
15. | viikko | pääsiäistä edeltävä viikko | 4 pv |
16. | viikko | pääsiäisen jälkeinen viikko | 4 pv |
18. | viikko | vapunpäiväviikko | 4 pv |
21. | viikko | helatorstaiviikko | 4 pv |
25. | viikko | juhannusviikko | 4 pv |
52. | viikko | jouluviikko | 3 pv |
53. | viikko | joulun jälkeinen viikko | 4 pv |
Eräiden arkipyhäviikkojen työaika 2021
1. | viikko | loppiaisviikko | 4 pv |
13. | viikko | pääsiäistä edeltävä viikko | 4 pv |
14. | viikko | pääsiäisen jälkeinen viikko | 4 pv |
19. | viikko | helatorstaiviikko | 4 pv |
25. | viikko | juhannusviikko | 4 pv |
49. | viikko | itsenäisyyspäiväviikko | 4 pv |
51. | viikko | jouluviikko | 4 pv |
4. Tapauksissa, joissa toimihenkilö on tehnyt arkipyhäviikolla työtä enemmän kuin ko. arkipyhäviikon työ- aika edellyttää (tes–ylityö), katso 12 § 8. kohta.
5. Mikäli säännöllistä työaikaa pidennetään 6 §:n 1.3 kohdan mukaisesti sopimalla arkipyhä tai arkipyhä- viikon lauantai työpäiväksi, kyseisen viikon työaika pitenee vastaavasti.
10 § Lepoajat ja viikkolepokorvaus
1 Päivittäinen tauko
Xxxxxxx työ on järjestetty säännöllisesti vaihtuviin kuutta tuntia pitempiin vuoroihin, niin myös työaikalain 7
§:ssä tarkoitetuissa töissä, on toimihenkilölle annettava vähintään puoli tuntia kestävä tauko tai tilaisuus aterioida työn aikana.
Kun työaika on päivätyössä kuutta tuntia pitempi, on toimihenkilölle annettava työn aikana ainakin yksi säännöllinen vähintään tunnin kestävä tauko. Se voidaan kuitenkin sen jälkeen, kun siitä on paikallisesti sovittu, lyhentää 1/2 tuntiin asti. Toimihenkilöllä on oikeus poistua tauon aikana esteettömästi työpaikalta. Tämä ei kuitenkaan koske sellaisia toimihenkilöitä, joiden työpaikalla olo on työn jatkumiselle välttämä- töntä. Paikallisesti voidaan myös muiden osalta sopia ruokailusta työn lomassa.
Työaikaan luetaan koko se aika, jonka toimihenkilö on sidottu työhönsä tai velvollinen olemaan työpaikalla, mutta ei sitä vastoin sellaista taukoa, jonka aikana hänellä on sekä oikeus että myös käytännössä mah- dollisuus vapaasti poistua työpaikalta.
Osapuolet suosittelevat, että toimihenkilöille varattaisiin mahdollisuus kerran päivässä työn suorittamisen kannalta sopivimpana ajankohtana työnsä lomassa nauttia kahvia tai virvokkeita siten, että tämä mahdol- lisimman vähän aiheuttaa haittaa työn kululle.
2 Viikkolepo
2.1. Toimihenkilön työaika järjestetään niin, että toimihenkilö saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kes- tävän keskeytymättömän lepoajan, joka on, mikäli mahdollista, sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikko- lepo voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Viikkolevon tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa. Työnantajan on ilmoitettava toimihenkilölle viikkolevon keskimää- räistämisestä aina ennen viikkolevon aikaista työntekoa.
2.2. Keskeytymättömässä vuorotyössä viikkolepo voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi enintään 12 viikon aikana. Lepoajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.
2.3. Viikkolepo voidaan antaa työviikkojen vaihteessa sellaisena yhtäjaksoisena aikana, joka sijoittuu osaksi edelliseen ja osaksi jälkimmäiseen työviikkoon edellyttäen, että enin osa viikkolevosta sijoittuu sille viikolle, jonka viikkolevosta on kysymys.
2.4. Tämän pykälän viikkolepoa koskevista säännöksistä voidaan poiketa:
a) toimihenkilön säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään kolme tuntia;
b) toimihenkilöä tarvitaan hätätyössä;
c) työn tekninen laatu ei salli joidenkin toimihenkilöiden täydellistä työstä vapauttamista;
d) toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikkoleponsa aikana yrityksessä suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi.
3 Viikkolepokorvaus
3.1. Toimihenkilölle suoritetaan hänen tilapäisesti viikkolevon tekemästä työstä korvaus lyhentämällä vas- taavasti hänen säännöllistä työaikaansa mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään työn tekemistä seu- raavan kolmen kuukauden aikana.
3.2. Viikkolevon aikana tehty tilapäinen työ on korvattava myös siinä tapauksessa, että toimihenkilö on ollut saman viikon aikana poissa työstä sairauden, tilapäisen hoitovapaan, tapaturman, työnantajan mää- räämän koulutuksen tai työnantajan määräyksestä tehdyn matkan vuoksi.
3.3. Sillä viikolla, jona vastaava vapaa annetaan, on säännöllinen työaika työtuntijärjestelmän mukainen viikkotyöaika vähennettynä annetun viikkolevon tuntimäärällä.
3.4. Toimihenkilön suostumuksella voidaan viikkolepokorvaus korvata kokonaisuudessaan rahana siten, että hänelle suoritetaan kuukausipalkan lisäksi työhön käytetyltä ajalta
• peruspalkka 100 %:lla korotettuna sekä
• tämän sopimuksen edellyttämät yli- ja sunnuntaityökorotukset, jos kyseessä samalla on yli- tai sunnuntaityö.
Korvaustavasta on sovittava samalla, kun sovitaan viikkolevon aikana tehtävästä työstä.
11 § Lisätyö
1 Lisätyön käsite
Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, joka toimihenkilön suostumuksella tehdään yli sovitun työajan sen kuitenkaan ylittämättä 6 §:n 1. a)-kohdan ja 7 §:n 2 kohtien mukaisia säännöllisen työajan enimmäismääriä.
Lisätyö voi siten, poissaolotapauksia lukuun ottamatta, tulla kysymykseen vain niiden toimihenkilöiden osalta, joiden sovittu säännöllinen työaika on alle 40 tuntia viikossa.
2 Lisätyön muodot
Lisätyötä esiintyy seuraavissa muodoissa:
a. Päivittäisenä lisätyönä, tavallisesti vain 0,5 tuntia päivässä.
b. Vapaapäivänä
• tavallisesti enintään 2,5 tuntia, milloin lisätyötä ei lainkaan ole tehty viikon aikana tai
• aina 40 tuntiin saakka viikkoa kohti, milloin toimihenkilö on viikon aikana ollut poissa työstä.
3. Sovellettaessa keskimääräistä viikkotyöaikaa, lisätyötä on se säännöllisen sovitun viikkotyöajan lisäksi tehty työ, mikä koko jakson kuluessa keskimäärin alittaa 40 tuntia viikkoa kohti.
Milloin työtuntijärjestelmän pohjana oleva ajanjakso on niin pitkä, ettei se mahdu saman palkanmaksukau- den puitteisiin, voidaan lisätyö laskea viikoittain käyttäen vertailuperusteena asianomaiselle viikolle työ- tuntijärjestelmässä vahvistettua säännöllistä viikkotyöaikaa.
4 Lisätyöstä maksettava palkka
Lisätyöstä maksetaan tuntiluvun mukaan korottamaton palkka, ellei lisätyön korvaamisesta vastaavalla vapaalla ole sovittu. Lisätyöstä maksettava perustuntipalkka lasketaan samalla tavalla kuin ylityökorvausta laskettaessa.
Toimihenkilölle, jonka säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, maksetaan kui- tenkin työtuntijärjestelmän mukaisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan ylittävästä lisätyöstä korvaus kuten vuorokautisesta tai viikoittaisesta ylityöstä on sovittu. Lisätyö ei ole ylityötä.
Lisätyön korvaamisesta kiinteällä kuukausikorvauksella voidaan sopia toimihenkilön kanssa samalla kuin sovitaan ylitöistä maksettavasta kuukausikorvauksesta. Sopiminen tapahtuu samalla tavalla ja samassa yhteydessä, kuin sovitaan 12 §:n 2. kohdan 4. kappaleen mukaan kiinteästä kuukausikorvauksesta ylitöi- den osalta.
5. Paikallisesti voidaan sopia lisätyön vaihtamisesta joustovapaaseen. Xxxxxxxxxxxx osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukaisesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava. Joustovapaan osalta ei makseta lomarahaa.
12 § Ylityö
1. Ylityöksi luetaan työ, jota tehdään laissa säädettyjen säännöllisen työajan enimmäismäärien lisäksi.
Keskimääräistä työaikaa käytettäessä ylityötä on työ, jota tehdään työtuntijärjestelmän mukaisten sään- nöllisten työtuntien lisäksi, ei kuitenkaan siltä osin kuin työaika on keskimäärin lyhyempi kuin 8 tuntia vuo- rokaudessa ja 40 tuntia viikossa, ellei tässä sopimuksessa ole toisin sovittu.
Kolmivuorotyössä työ, joka ylittää asianomaisen työviikon työtuntijärjestelmän mukaisen viikkotyöajan, korvataan siten kuin työehtosopimuksessa viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.
Työaikalain mukainen työajan enimmäismäärän seurantajakso on 6 kuukautta. Teknisistä tai työn järjes- tämistä koskevista syistä työajan enimmäismäärän tasoittumisjaksoksi voidaan paikallisesti sopia enin- tään 12 kuukautta.
2. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä (TAL-ylityö ja TES-ylityö) maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
Milloin viikoittaista ylityötä on kertynyt 8 tuntia, maksetaan tehdystä vuorokautisesta ylityöstä 100 prosen- tilla korotettu palkka.
Lauantaipäivänä sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdystä viikoittaisesta ylityöstä ja TES-ylityöstä (12
§ 8 kohta) maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
Lisä- ja ylityötyökorotus tai koko palkka lisä- ja ylityön ajalta voidaan maksaa lisä- ja ylityön arvioituun määrään perustuvana vastaavana erillisenä kiinteänä kuukausikorvauksena tai vaihtaa vastaavaan va- paaseen, jos siitä on sovittu asianomaisen toimihenkilön kanssa. Sopimus voidaan tehdä työsuhteen ai- kana. Vapaa-ajan ajankohdasta sovitaan asianomaisen toimihenkilön kanssa.
Vaihtoehtoisesti voidaan sopia ylityökorotuksen tai koko ylityöpalkan vaihtamisesta joustovapaaseen. Joustovapaan osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukaisesti, mutta joustovapaan ajankoh- dasta on sovittava. Joustovapaan osalta ei makseta lomarahaa.
3. Xxxxxxx toimihenkilö vuosiloman, sairauden, tapaturman, työnantajan määräyksestä suoritetun matkan, taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä tapahtuneen lomautuksen, 40-tuntisen viikkotyöajan vuotuiseksi lyhentämiseksi annetun vapaan pitämisen, liukumavapaan, palvelusvuosivapaan, työaikapankkivapaan pitämisen, taikka työnantajan järjestämään tai liittojen väliseen koulutussopimuksen tarkoittamaan
ammatilliseen tai yhteistoimintakoulutukseen osallistumisen vuoksi ei ole voinut tehdä säännöllistä viikko- työaikaa vastaavaa tuntimäärää ja hän joutuu tulemaan työtuntijärjestelmän mukaisena vapaapäivänään työhön, korvataan vapaapäivänä tehty työ siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.
4. Jos toimihenkilö siirtyy kesken työviikon työaikamuodosta toiseen, katsotaan, ellei tämän sopimuksen tai sen liitteiden muista määräyksistä muuta johdu, viikoittaiseksi ylityöksi työ, joka ylittämättä säännöllistä vuorokautista työaikaa ylittää 40 tuntia viikossa.
5. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että ylityöstä maksettava korvaus määräytyy yhden ylityökäsitteen avulla. Tällöin ylityökorvauksia ei makseta erikseen vuorokautisesta ja viikoittaisesta ylityöstä, vaan tietyn pitemmän ajanjakson ajalta kaikki ylityötunnit korvataan yhden ja saman ylityökorvaussäännön perus- teella.
Paikallisesta sopimuksesta tulee ilmetä ylityökorvausta koskevan jakson pituus sekä ylityökorvauksen suuruus, joko porrastettuna ylityötuntien lukumäärän mukaan tai yhtenä prosenttilukuna.
Paikallinen sopimus tehdään työnantajan ja luottamusmiehen välillä kirjallisesti.
Paikallista sopimusta laadittaessa selvitetään riittävän pitkältä ajanjaksolta työpaikan nykyisen ylityökor- vausjärjestelmän taso ja ratkaisun tavoitteet, jotka voivat liittyä mm. monipuolisten työaikajärjestelyiden edistämiseen, kustannusten hallintaan ja ylityön korvaamista koskevien periaatteiden yksinkertaistami- seen.
Pöytäkirjamerkintä:
Työpaikan keskimääräinen ylityöprosentti lasketaan seuraavasti:
Toimihenkilöille kertyneiden ylityöprosenttien summa jaetaan ylityölisään oikeuttaneiden teh- tyjen työtuntien summalla.
Laskentaa suoritettaessa huomioidaan kulumassa olevana vuonna sopimuksentekohetkeen mennessä ja tätä edeltävänä vuonna kertyneet ylityöprosentit.
Tehdyillä työtunneilla tarkoitetaan ylityölisään oikeuttaneiden työtuntien summaa vastaavalta ajalta.
6. Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa on peruspalkka laskettava siten, että kuukausi- palkka luontoisetuineen jaetaan luvulla 160 silloin, kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa, ja luvulla 158 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ja maanalaisessa kaivostyössä jakajana käytetään lukua 149. Keskeytyvän kolmivuorotyön jakaja on 155. Säännöllisen työajan ollessa jokin muu, käytetään jakajana vastaavasti laskettua säännölliseen työhön tosiasiallisesti keskimäärin kuukaudessa käytettyä työtuntien lukumäärää.
Peruspalkkaa laskettaessa tulee kuukausipalkan lisäksi ottaa huomioon mahdollisten luontoisetujen raha- arvo, provisiopalkka ja tuotantopalkkiot, sekä sijaisuuskorvaus, mutta ei sen sijaan vuorotyölisää, sään- nöllisestä sunnuntaityöstä maksettavaa korvausta eikä tilapäisluontoisia poikkeuksellisia korvauksia, ku- ten yli-, sunnuntai- ja lisätyökorvauksia.
Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden tai työvuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes toimihenkilön säännölli- nen työvuoro normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden sään- nöllistä työaikaa laskettaessa.
7. Toimihenkilön jäädessä säännöllisen työajan päätyttyä ylityöhön, jonka arvioidaan kestävän vähintään kaksi tuntia, on pidettävä kohtuullisena, että hänelle varataan mahdollisuus pitää ruokailun kannalta vält- tämätön tauko tai tilaisuus ruokailla työn lomassa.
8. Toimihenkilölle, joka on tehnyt arkipyhäviikolla työtä enemmän kuin ko. arkipyhäviikon työaika edellyttää (TES-ylityö), korvataan ylittävät tunnit, kuten viikkoylityöstä on sovittu, mikäli sitä ei ole korvattava vuoro- kautisena ylityönä. Tämä määräys koskee ainoastaan päivä- ja kaksivuorotyötä, jota tehdään siten
järjestettynä, että työviikossa on viisi säännöllistä työpäivää (tam 1/5 ja tam 2/5). Tämä määräys ei koske tilanteita, joissa työaika on järjestetty keskimääräiseksi ennalta laaditun työtuntijärjestelmän mukaisesti.
9. Xxxxxxx aloittamis- ja lopettamistöistä aiheutuu vuorokautista ylityötä, on siitä maksettava korvaus. Tä- män vuoksi on tarpeellista, että paikallisesti selvitetään ne tehtävät, joissa aloittamis- ja lopettamistyötä esiintyy. Samalla tulee selvittää myös se, miten po. työt kussakin tapauksessa korvataan.
Esimerkki ylitöiden korvaamisesta 12 §:n mukaan:
Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
8 | 8 | 8 | 10 | 8 | 1,5 | 10 |
- lasketaan viikon kaikki suoritetut
työtunnit yhteen 53,5 tuntia
- edellisestä vähennetään vuorokautisten ylityötuntien
kokonaismäärä (To ja Su) 4,0 tuntia 49,5 tuntia
- jäännöksestä vähennetään ao. työtuntijärjestelmän säännöllinen
työaika 40,0 tuntia
viikkoylityötä 9,5 tuntia
Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 50 prosentilla korotettu palkka (torstai). Kuitenkin milloin viikoittaista ylityötä on jo kertynyt 8 tuntia, maksetaan tehdystä vuorokautisesta ylityöstä 100 prosentilla korotettu palkka. Tässä siis sunnuntain kahdelta viimeiseltä tunnilta maksetaan palkka 100 prosentilla korotettuna.
Viikkoylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla korotettu palkka ja sen jäl- keen 100 prosentilla korotettu. Tässä siis lauantain tunnit ja sunnuntain 6,5 ensimmäistä tuntia ovat 50 prosentilla korotettavaa viikoittaista ylityötä ja sunnuntain 1,5 seuraavaa tuntia ovat 100 prosentilla koro- tettavaa viikoittaista ylityötä. Sunnuntain viimeiset kaksi tuntia ovat 100 prosentilla korotettavaa vuoro- kautista ylityötä.
Sunnuntaina tehdystä työstä maksetaan muun palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen pe- ruspalkka kaikilta 10 tunnilta.
Lisäksi on annettava viikkolepo myöhemmin tai maksettava viikkolepokorvaus niiden määräysten mukaan, jotka on selostettu aikaisemmin 10 §:ssä.
Lisätyön korvaamisesta ks. sopimuksen 11 §. Arkipyhäviikkojen työajan osalta ks. 9 §. Aattopäivinä tehdyn ylityön osalta ks. sopimuksen 12 §:n 2 kohtaa.
13 § Sunnuntaityö
1. Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäi- syyspäivänä tehtyä työtä. Siitä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuk- sena yksinkertainen peruspalkka.
2. Mikäli säännöllistä työaikaa pidennetään 6 §:n 1.3 kohdan mukaisesti sopimalla arkipyhä työpäiväksi, kyseiseltä arkipyhältä ei makseta sunnuntaikorotusta, ellei toisin sovita. Kyseisenä arkipyhänä tehdään työtä ilman eri suostumusta.
3. Jos sunnuntaina tehty työ on lisä- tai ylityötä, maksetaan siitä korvaus asianomaisten lisä- ja ylityötä koskevien säännösten mukaan sekä lisäksi edellä olevan kohdan 1. mukaisena sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka.
4. Sunnuntaityökorotus tai koko palkka sunnuntaityön ajalta voidaan maksaa kiinteänä kuukausikorvauk- sena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä sovitaan asianomaisen toimihenkilön kanssa. Vapaa-ajan
ajankohdasta sovitaan asianomaisen toimihenkilön kanssa. Vaihtoehtoisesti sunnuntaityökorotus tai koko palkka sunnuntaityön ajalta voidaan sopia vaihdettavaksi joustovapaaseen. Xxxxxxxxxxxx osalta mene- tellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukaisesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava. Jousto- vapaan osalta ei makseta lomarahaa.
14 § Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö
1. Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään neljän viikon pituisin ajanjaksoin muut- tua. Toimihenkilö voi kuitenkin, milloin niin sovitaan, työskennellä jatkuvasti samassa vuorossa. Vuoro- työksi katsotaan myös työ, jossa vuorot vaihtuvat siten, että perättäiset vuorot menevät enintään tunnin päällekkäin tai niillä on enintään tunnin väli ja jossa vuorot muuttuvat etukäteen määrätyllä tavalla.
2. 29.2.2020 saakka noudatetaan 31.10.2019 päättyneen työehtosopimuksen mukaisia vuorolisiä. Vuoro- työlisän suuruus tunnilta on sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on 1.3.2020 tai lähinnä sen jälkeen:
Kuukausipalkka luon- toisetuineen ollessa (€/kk) | Iltavuorolisä senttiä | Yövuorolisä senttiä | ||
alle | 1952 | 167 | 313 | |
1952 | - | 2055 | 171 | 323 |
2056 | - | 2157 | 176 | 331 |
2158 | - | 2255 | 182 | 340 |
2256 | - | 2353 | 188 | 355 |
2354 | - | 2456 | 196 | 361 |
2457 | - | 2556 | 199 | 369 |
2557 | - | 2657 | 204 | 379 |
2658 | - | 2758 | 207 | 386 |
2759 | - | 2856 | 216 | 396 |
2857 | suu- rempi | 220 | 404 | |
Vuorotyölisän suuruus tunnilta on sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on 1.2.2021 tai lähinnä sen jälkeen:
Kuukausipalkka luon- toisetuineen ollessa (€/kk) | Iltavuorolisä senttiä | Yövuorolisä senttiä | ||
alle | 1991 | 170 | 319 | |
1991 | - | 2096 | 174 | 329 |
2097 | - | 2200 | 180 | 338 |
2201 | - | 2300 | 186 | 347 |
2301 | - | 2400 | 192 | 362 |
2401 | - | 2505 | 200 | 368 |
2506 | - | 2607 | 203 | 376 |
2608 | - | 2710 | 208 | 387 |
2711 | - | 2813 | 211 | 394 |
2814 | - | 2913 | 220 | 404 |
2914 | suu- rempi | 224 | 412 | |
3. Vuorotyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan ylityön ajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään. Xxxxxxx toimihenkilö kaksivuorotyössä jää iltavuoron jälkeen ylityöhön, maksetaan hänelle ylityöstä vuorotyölisä yövuoron mukaan.
4. Xxxxxxx työ ei ole vuorotyötä, ylityötä tai hätätyötä ja toimihenkilö joutuu tekemään sitä kello 18-22, kat- sotaan tällainen työ iltatyöksi sekä kello 22-06 tehty työ yötyöksi. Tällaisesta työstä maksetaan samansuu- ruinen lisä, kuin mikä olisi ollut iltavuoro- tai yövuorolisä tuosta työstä, jos se olisi ollut vuorotyötä.
5. Milloin ilta- tai yötyössä oleva toimihenkilö jää työvuoronsa jälkeen ylityöhön, maksetaan säännöllisen työajan mukaan määräytyvä ilta- tai yötyölisä myös ylityön ajalta, enintään kello 06 saakka.
6. Vuorotyökorvaus voidaan maksaa myös erillisenä kiinteänä kuukausikorvauksena. Tällöin tulee kuu- kausikorvauksen suuruus määrätä vähintään sopimuksessa mainittuja senttimääriä perusteena käyttäen.
7. Yli- ja sunnuntaityöstä mahdollisesti maksettava vuorotyölisä on suoritettava samalla tavalla korotettuna kuin muukin siltä ajalta maksettava palkka.
8. Yötyötä saadaan teettää työaikalain säännöksiä noudattaen tai sopimalla paikallisesti.
15 § Varallaolo
1. Varallaololla tarkoitetaan sitä, että toimihenkilö on sopimuksen mukaan velvollinen olemaan työajan ulkopuolella päivystysvalmiudessa siten, että hänet voidaan määrätä suorittamaan työtehtäviä. Työn te- keminen voi tapahtua työpaikalla, asiakkaan luona tai etäyhteyksien välityksellä. Varallaoloaika ei ole työ- aikaa.
2. Työnantaja on velvollinen maksamaan toimihenkilölle korvausta varallaolon vapaa-ajan käytölle aiheut- tamista rajoituksista.
3. Varallaoloajalta maksettava korvaus on:
• 50 % peruspalkasta, mikäli toimihenkilö on velvollinen ryhtymään työhön viimeistään 2 tunnin kuluttua kutsusta,
• 30 % peruspalkasta, mikäli toimihenkilö on velvollinen ryhtymään työhön viimeistään 4 tunnin kuluttua kutsusta,
• 15 % peruspalkasta, mikäli edellä mainittu vasteaika on yli 4 tuntia.
4. Varallaolokorvaus maksetaan siltä ajalta, jonka toimihenkilö joutuu olemaan päivystysvalmiudessa työtä suorittamatta. Varallaolokorvaus maksetaan kuitenkin vähintään neljältä varallaolotunnilta. Paikallisesti voidaan sopia varallaolokorvauksesta toisinkin.
5. Jos varalla oleva toimihenkilö kutsutaan työhön, maksetaan palkka työhön käytetyltä ajalta tämän sopi- muksen muiden määräysten mukaisesti. Työtunneilta ei makseta varallaolokorvausta eikä hälytysluontei- sesta työstä maksettavia korvauksia.
Soveltamisohje:
Varallaolosta on sovittava ao. toimihenkilön kanssa niin selvästi, ettei jälkeenpäin voi syntyä erimielisyyttä tarkoitetun sidonnaisuuden luonteesta ja kestoajasta.
Milloin kysymyksessä on kohdan 3. a) mukaisesti sidotusta varallaolosta, ei varallaoloaika kalenterikuukautta kohden saa pysyvästi ylittää 150 tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita.
16 § Hälytysluontoinen työ ja puhelinohjeet
1. Hälytysluontoisessa työssä työ tehdään hälytyskutsun perusteella ja toimihenkilö joutuu tulemaan työ- hön säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikalta.
2. Hälytysrahan suuruus määräytyy kutsun antamisajankohdan perusteella seuraavasti:
a) kahden tunnin peruspalkka, jos kutsu annetaan klo 16.00 mennessä päättyvällä säännöllisellä työajalla tai työajan jälkeen ennen kello 21.00 ja
b) kolmen tunnin peruspalkka, jos kutsu annetaan kello 21.00 ja 06.00 välisenä aikana.
3. Milloin kutsu hälytysluontoiseen työhön on annettu kello 21.00 ja 06.00 välisenä aikana, maksetaan työhön käytetyltä ajalta 100 prosentilla korotettu peruspalkka, mihin sisältyvät mahdolliset ylityökorotukset.
4. Lyhyemmästä kuin yhden tunnin pituisesta hälytysluontoisesta työstä maksetaan kuitenkin yhden tunnin palkka.
5. Hälytysluontoista työtä ei voida korvata lyhentämällä vastaavasti toimihenkilön säännöllistä työaikaa.
6. Xxxxxxx toimihenkilön toimeen kuuluu pysyvänä ja luonteenomaisena osana velvollisuus antaa vapaa- aikanaan, yrityksen toiminnan niin vaatiessa, puhelimitse erityisiä toimintaohjeita tai -määräyksiä, tulee tämä ottaa huomioon toimihenkilön kokonaispalkkauksessa tai erillisenä lisänä siten kuin paikallisesti so- vitaan.
Soveltamisohje:
Kun toimihenkilö kutsutaan hälytysluontoisesti työhön, aiheutuu tästä hänelle ylimääräistä haittaa, joka korvataan hälytysrahalla. Milloin toimihenkilö kutsutaan työhön sellaisena vuo- rokauden aikana, jona yleiset kulkuyhteydet puuttuvat tai niin kiireellisesti, että ei ole mah- dollista käyttää yleistä kulkuneuvoa, maksetaan toimihenkilölle matkakulujen korvaus selvi- tystä vastaan.
Säännöstä ei kuitenkaan sovelleta, jos hälytysluontoinen työ välittömästi liittyy seuraavan työvuorokauden työhön.
Kohdassa 6. määritelty puhelinohjeiden antaminen huomioidaan toimihenkilön kokonaispalk- kauksessa palkan yrityskohtaisessa osassa. Tästä osuudesta annetaan pyydettäessä kirjal- linen selvitys.
Palkka työstä
Hälytysrahan lisäksi saa toimihenkilö työstään normaalin palkan ja ylityökorvauksen, jos työ on ylityötä. Erikseen on sovittu klo 21-06 välisenä aikana annetun kutsun perusteella tehdyn työn korvaamisesta. Mainittuna aikavälinä suoritetusta hälytysluontoisesta työstä maksetaan aina 100 %:lla korotettu perus- palkka, mihin sisältyvät mahdolliset ylityökorotukset.
Sopimuksen 15 §:n mukaisissa varallaolotapauksissa ei sovelleta hälytysluontoista työtä koskevia mää- räyksiä.
17 § Kaivoslisä ja keskeytymättömän sekä jatkuvan vuorotyön lisä
Kaivoslisä
Maanalaista työtä vakituisesti suorittavalle toimihenkilölle maksetaan erillisenä vähimmäispalkkavertailuun kuulumattomana lisänä sen palkanmaksukauden päättymiseen asti, jonka päättymispäivä on 29.2.2020 tai lähinnä sen jälkeen 263 euroa kuukaudessa, ja sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.3.2020 tai lähinnä sen jälkeen 266 euroa kuukaudessa, ja sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.2.2021 tai lähinnä sen jälkeen 271 euroa kuukaudessa. Xxxxxx toimihenkilö vakituisesti työskentelee osan, mutta yli puolet työajastaan maan alla, muodostetaan hänen kaivoslisänsä kertomalla maan alla keskimäärin kuukautta kohden suoritettujen työtuntien lukumäärä sen palkanmaksukauden päättymiseen asti, jonka päättymispäivä on 29.2.2020 tai lähinnä sen jälkeen 1,54 eurolla, ja sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.3.2020 tai lähinnä sen jälkeen 1,56 eurolla, ja sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.2.2021 tai lähinnä sen jälkeen 1,59 eurolla. Siltä ajalta, jonka kaivoksessa vakinaisesti työskentelevä toimihenkilö työskentelee maan päällä, vähennetään kaivoslisästä mainittuja ajankohtia vastaavasti 1,54 euroa tai 1,56 euroa taikka 1,59 euroa tuntia kohden. Vastaavasti maksetaan kaivoksen maanpäällisiä töitä vakinaisesti suorittavalle toimihenkilölle kaivoslisänä mainittuja ajankohtia vastaavasti 1,54 euroa tai 1,56 euroa taikka 1,59 jokaiselta tunnilta, jonka hän työskentelee maan alla.
Keskeytymättömän sekä jatkuvan vuorotyön lisä
Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatkuvassa kaksi- tai yksivuorotyössä työskentelevälle toimi- henkilölle maksetaan kultakin lauantaityövuorokauden aikana tekemältään säännöllisen työajan tunnilta erillinen lisä, jonka suuruus on sen palkanmaksukauden päättymiseen asti, jonka päättymispäivä on 29.2.2020 tai lähinnä sen jälkeen 2,19 euroa ja sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.3.2020 tai lähinnä sen jälkeen 2,22 euroa ja sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.2.2021 tai lähinnä sen jälkeen 2,26 euroa.
Pöytäkirjamerkintöjä:
1 Lisää ei oteta huomioon yli-, sunnuntai-, lisätyön tai vastaavien palkkaerien laskennassa käytettävää peruspalkkaa määrättäessä. Sitä ei makseta ylityöajalta. Pyhätyön ajalta lisä maksetaan yksinkertaisena. Lisää ei sisällytetä palkkaan, joka työehtosopimuksen perus- teella suoritetaan muulta kuin tehdyltä työajalta (esim. sairausajan palkka).
2 Teollisuuslaitoksissa, joissa on jo nyt käytössä joko vastaava tai ns. suurjuhlapyhäkorvauk- sen nimellä maksettava palkanlisä, otetaan tämä huomioon. Tämä voidaan toteuttaa joko niin, että lopetetaan aikaisemmin maksetut lisät tai niin, että lasketaan nyt kysymyksessä olevan lauantailisän vuosikustannusten ja aikaisemmin käytössä olevien lisien vuosikustan- nusten erotus, jonka pohjalta määritellään lauantaina maksettavan tuntikohtaisen lisän suu- ruus jakamalla mainittu erotus vuoden tuntien luvulla.
18 § Palkka sairauden ja tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta
Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus
1. Toimihenkilön on ilmoitettava viipymättä työkyvyttömyydestään ja sen arvioidusta kestosta.
2. Toimihenkilön on esitettävä vaadittaessa työkyvyttömyydestään työnantajan hyväksymä lääkärintodis- tus.
3. Jos työnantaja ei hyväksy toimihenkilön esittämää lääkärintodistusta ja osoittaa hänet toisen nimetyn lääkärin tarkastettavaksi, työnantaja korvaa tästä aiheutuvan lääkärintodistuspalkkion.
Sairausajan palkanmaksun edellytykset
4. Toimihenkilölle maksetaan säännöllisen työajan palkkaa luontoisetuineen, jos hän on sairauden tai ta- paturman johdosta työkyvytön eikä ole aiheuttanut työkyvyttömyyttään tahallisesti tai törkeällä huolimatto- muudella eikä ole työsopimusta tehtäessä tieten salannut työnantajalta sairautta. Palkkaa maksetaan työ- päiviltä, jotka sisältyvät alla mainittuihin jaksoihin seuraavasti:
Työsuhteen jatkuttua yhdenjaksoisesti: Palkallisen jakson pituus: vähintään 1 kk, mutta alle 1 v. 28 kalenteripäivää
vähintään 1v., mutta alle 5 v. 35 kalenteripäivää
vähintään 5 v. tai kauemmin 90 kalenteripäivää
Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa ennen kuin työsuhde on jatkunut yhden kuukauden, maksaa työnantaja sairausajan palkkana 50 % toimihenkilön palkasta, kuitenkin enintään niiltä työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä, jotka ovat työkyvyttömyyden alkamispäivän ja sen jälkeisen yh- deksän arkipäivän pituisen ajanjakson sisällä.
5. Ajalta, jolta työnantaja on maksanut sairausajan palkkaa, työnantajalla on oikeus saada toimihenkilölle lain tai sopimuksen perusteella tuleva päiväraha tai siihen verrattava korvaus, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrä.
Vähennysoikeus ei koske toimihenkilön itsensä kokonaan tai osaksi kustantaman vapaaehtoisen vakuu- tuksen perusteella saamaa päivärahaa tai korvausta.
Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei makseta tai se maksetaan vähäisempänä toimihenki- löstä johtuvasta syystä, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus vähenee maksamatta jääneellä määrällä.
Saman sairauden uusiutuminen
6. Toimihenkilön sairastuessa samaan sairauteen 30 kalenteripäivän kuluessa työhön paluustaan, aika, jolta työnantaja on velvollinen suorittamaan sairausajan palkkaa, lasketaan siten kuin kysymyksessä olisi yksi sairastumisajanjakso. Sairausajan palkkaa maksetaan kuitenkin saman sairauden edellä tarkoitetuin tavoin uusiutuessa vähintään sairausvakuutuslain 8 luvun 7 § 2 mom. tarkoittamalta omavastuuajalta.
Soveltamisohje:
Onko kysymyksessä sama vaiko eri sairaus, ratkaistaan epäselvässä tapauksessa sairaus- vakuutuslain tulkintoja noudattaen.
19 § Lääkärintarkastukset
Palkanmaksun edellytykset
Toimihenkilöllä on oikeus käydä työaikanaan seuraavissa tarkastuksissa ja tutkimuksissa edellyttäen, että ne on järjestetty tarpeetonta työajan menetystä välttäen:
1. Sairaus
Sairauden tai tapaturman vuoksi välttämätön lääkärintarkastus ja siihen liittyvä laboratorio- tai röntgentut- kimus tai syöpäsairauden edellyttämä hoito, jos aikaa ei ole saatu työajan ulkopuolella.
Erikoislääkärin tarkastus, joka on tarpeellinen hoidon määrittelemiseksi tai jolloin annetaan tarvittavat mää- räykset apuvälineiden esim. silmälasien hankkimiseen.
2. Äkillinen hammassairaus
Äkillisen hammassairauden hoitotoimen ajalta jos:
− hammassairaus ennen hoitoa aiheuttaa työkyvyttömyyden
− hammassairaus vaatii hoitoa samana päivänä tai saman työvuoron aikana
− hammaslääkärin antama todistus osoittaa työkyvyttömyyden ja hoidon kiireellisyyden.
3. Raskaus
Toimihenkilön käydessä työsopimuslain 4 luvun 8 § 2 momentissa tarkoitetuissa synnytystä edeltävissä tutkimuksissa.
4. Lakisääteiset tarkastukset ja tutkimukset
a. Toimihenkilön käydessä työhön liittyvissä lakisääteisissä ja työnantajan edellyttämissä tarkastuksissa ja tutkimuksissa.
b. Työnantaja maksaa em. tutkimuksiin lähetetylle toimihenkilölle matkustamiseen käytetyltä ajalta ansi- onmenetyksen säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Välttämättömät matkakustannukset ja päivärahat maksetaan tämän työehtosopimuksen 22 §:n mukaisesti.
c. Vapaa-aikana tapahtuvista tutkimuksista suoritetaan lisäksi korvaus, joka vastaa sairausvakuutuslain 11 luvun 7 §:n mukaisen sairauspäivärahan vähimmäismäärää.
20 § Äitiys- ja isyysvapaan ajan palkka ja työhönpaluu perhevapaalta
Toimihenkilölle maksetaan työsopimuslain 4 luvun 1 §:n 1 momentin tarkoittaman erityisäitiys- ja äitiysva- paan ajalta säännöllisen työajan palkka luontoisetuineen yhteensä 3 kuukaudelta. Isyysvapaan ajalta toi- mihenkilöille maksetaan palkka luontoisetuineen enintään kuudelta arkipäivältä.
Palkanmaksun edellytyksenä on, että toimihenkilön työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 6 kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa.
Xxxxxxx naispuolinen toimihenkilö adoptoi alle kouluikäisen lapsen, hänelle maksetaan edellä mainituin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä 3 kuukauden pituinen äitiysvapaaseen rinnastettava palkalli- nen vapaa.
Xxxxxx, jolta työnantaja on maksanut äitiysvapaa-ajan tai isyysvapaa-ajan palkkaa, työnantajalla on oikeus saada toimihenkilölle lain tai sopimuksen perusteella tuleva päiväraha tai siihen verrattava korvaus, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrä.
Työsopimuslain 4 luvun tarkoittamien perhevapaiden päättyessä toimihenkilöllä on oikeus palata ensisi- jaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, on toimihenkilölle tarjottava ensisijaisesti aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä ja jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta työsopimuksen mukaista työtä. Tässä kappaleessa tarkoitetulla toimihenkilöllä on oikeus työnsaantiin en- nen perhevapaan ajaksi työsuhteeseen otettua sijaista.
Perhevapaata käyttävän kanssa voidaan sopia toimihenkilölle vapaaehtoisesta yhteydenpidosta perheva- paan aikana. Yhteydenpidon tarkoitus on helpottaa ja edistää paluuta työelämään.
Työnantaja perehdyttää perhevapaalta palaavan työpaikalla tapahtuneisiin muutoksiin ja niiden vaikutuk- siin asianomaisen työntekijän tehtäviin. Perehdytys järjestetään pian työhön paluun jälkeen.
21 § Lyhyt tilapäinen poissaolo
1. Toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä poissaoloa ei vähennetä toimihenkilön palkasta tai vuosilomasta. Läheisellä omaisella tarkoitetaan puolisoa, omia ja puolison xxxxxxxxx, perheen lapsia sekä veljiä ja sisaria.
2. Lyhyt tilapäinen poissaolo annetaan myös yhteiskunnallisten luottamustehtävien hoitamista varten.
Kunnallisena luottamusmiehenä toimivan toimihenkilön kuukausipalkkaa vähennetään kunnallisten luotta- muselinten kokouksista aiheutuvan säännöllisen työajan menetystä vastaavasti. Kuukausipalkan vähen- täminen toimeenpannaan siten, että toimihenkilö yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauk- sen kanssa saa kuukausipalkkansa. Mahdollinen työnantajan osuus maksetaan sen jälkeen, kun toimi- henkilö on toimittanut työnantajalle selvityksen kunnan maksamasta ansionmenetyksestä.
Vastaava ansioiden yhteensovitus suoritetaan myös muiden yhteiskunnallisten luottamustehtävien osalta.
3. Alle 10 –vuotiaan lapsen osalta lyhyt tilapäinen poissaolo tarkoittaa lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi enintään 4 työpäivää. Muutoin poissaolon pituus on määrättävä suhteessa edellä mainittuihin tilanteisiin ja tarvittavaan matka-aikaan.
4. Osapuolet suosittelevat, että yritykset maksaisivat toimihenkilölle kertausharjoitusten ajalta palkkaa si- ten, että toimihenkilö saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.
5. STTK:n ja Ammattiliitto Pron edustajistoihin ja hallituksiin kuuluville toimihenkilöille varataan mahdolli- suus osallistua työaikana sellaisiin sanottujen elinten kokouksiin, joissa käsitellään työehtosopimusneu- votteluja koskevia asioita.
22 § Matkakorvaukset
1 Yleisiä määräyksiä
1.1. Toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät matkat. Matka on suoritettava tar- koituksenmukaisella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän kuin tehtävien hoitaminen välttämättömästi vaatii.
1.2. Matka katsotaan alkaneeksi, kun toimihenkilö lähtee matkalle työpaikalta tai milloin erikseen sovitaan kotoaan ennen säännöllisen työajan alkamista ja päättyneeksi silloin, kun toimihenkilö palaa työpaikalleen, ellei hän säännöllisen työajan päätyttyä palaa suoraan kotiin, jolloin matka katsotaan tällöin päättyneeksi. Päivärahaan oikeuttavat vuorokaudet lasketaan matkan alkamisesta matkan päättymiseen. Määräykset matka-ajan palkasta eivät vaikuta matkustamisvuorokausien laskemiseen.
1.3. Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matkakustannukset, joihin luetaan esimerkiksi majoituskustan- nukset, matkalippujen hinnat, matkatavarakustannukset sekä milloin matka tapahtuu yön aikana, makuu- lippujen hinnat.
Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvitta- essa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä.
2 Päiväraha
Edellytyksenä päivärajan maksamiselle on, että toimihenkilön työntekemispaikka on yleisesti käytetyn kul- kutien mukaisesti mitaten yli 40 kilometrin etäisyydellä toimihenkilön vakituisesta työpaikasta tai asun- nosta, riippuen siitä kummasta matka tehdään. Lisäksi työntekemispaikan on oltava 15 kilometrin etäisyy- dellä sekä toimihenkilön vakituisesta työpaikasta että asunnosta. Päivärahaa maksetaan kultakin matka- vuorokaudelta seuraavasti:
Kokopäiväraha suoritetaan, kun työmatka on kestänyt yli 10 tuntia.
Osapäiväraha maksetaan, kun työmatka on kestänyt yli 6 mutta enintään 10 tuntia.
Täyden matkavuorokauden jatkeena olevasta vajaavuorokaudesta, joka käsittää vähintään 2 ja enintään 6 tuntia, maksetaan osapäiväraha ja kokopäiväraha, kun ylitys on yli 6 tuntia.
Päiväraha on määrältään se, jonka verohallinto vuosittain verovapaaksi vahvistaa.
3 Ruokaraha
Milloin työmatkalta ei makseta päivärahaa, eikä toimihenkilöllä ole tavallisuudesta poikkeavasti mahdolli- suutta työn vuoksi aterioida työnantajan ruokalassa tai asunnossaan, eikä työntekopaikan läheisyydessä ole samantasoista ruokailumahdollisuutta kuin toimihenkilön työpaikalla, maksetaan toimihenkilölle ruoka- raha, joka on suuruudeltaan ¼ kotimaan päivärahasta.
4 Yöpymiskustannukset
Yöpymiskustannukset korvataan maksamalla joko majoittumiskustannukset tai yömatkaraha seuraavasti:
Ellei toimihenkilölle ole järjestetty majoittumismahdollisuutta, työnantajan korvaa työmatkan aikaiset ma- joittumiskustannukset hyväksymänsä selvityksen mukaisesti.
Verohallinnon verovapaaksi vahvistaman suuruinen yömatkaraha maksetaan sellaiselta päivärahaan oi- keuttavalta matkavuorokaudelta, jona toimihenkilölle ei ole järjestetty ilmaista majoitusta tai hän ei ole saanut majoittumiskorvausta tai matkan ajaksi makuupaikkaa. Yömatkarahaa ei kuitenkaan makseta, jos toimihenkilö on perusteettomasti jättänyt käyttämättä hyväkseen työnantajan varaaman ja ilmoittaman ma- joittumismahdollisuuden.
5 Työ ulkomailla
Työtehtävien edellyttämän ulkomaan matkan osalta maksetaan ulkomaan päivärahaa, jonka määrä kus- sakin maassa on se, jonka verohallinto vuosittain verovapaaksi vahvistaa.
Ulkomaille suuntautuvan matka osalta täyden matkavuorokauden jatkeena olevasta vajaavuorokaudesta, joka käsittää vähintään 2 ja enintään 10 tuntia, maksetaan puolet ulkomaan päivärahasta ja kokopäivä- raha, kun ylitys on yli 10 tuntia.
Vajaavuorokaudelta maksettava päiväraha määräytyy sen ulkomaanpäivärahan mukaan, joka maksetaan viimeiseltä täydeltä matkavuorokaudelta.
Mikäli ulkomaille suuntautuvaan työmatkaan käytetty kokonaisaika jää alle 24 tunnin, mutta kestää kuiten- kin vähintään 10 tuntia, maksetaan toimihenkilölle kysymyksessä olevan maan mukaan määräytyvä ko- kopäiväraha.
6 Matka-ajan korvaus
6.1. Työtuntijärjestelmän edellyttämän tuntimäärän rajoissa luetaan matkustamisvuorokauden aikana tehty työ säännölliseen työaikaan.
Xxxxxxx toimihenkilö matkustaa työnantajan määräyksestä työtuntijärjestelmän mukaisena vapaa-aika- naan, maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta korvauksena peruspalkka kuitenkin enintään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit. Matka-aikaa ei lueta työajaksi. Peruspalkka lasketaan kuten 12 § kohdassa 5.
Tämä etuus voidaan toteuttaa myös siten, että paikallisesti sovitaan erillisestä kiinteästä kuukausikorvauk- sesta.
Soveltamisohje:
Matka-ajan palkka määräytyy työvuorokauden mukaan. Matkustettaessa aikavyöhykkeiden yli työvuo- rokausi alkaa lähtöpaikan aikavyöhykkeen mukaan, kunnes saavutaan perille komennuskohteeseen tai majoituspaikkaan tai, jos on kysymys kotimatkasta, kunnes työmatka päättyy. Komennuspaikalla työvuorokausi alkaa paikallisen aikavyöhykkeen mukaan.
6.2. Mikäli työtuntijärjestelmän edellyttämää tuntimäärää ei ole voitu tehdä saman vuorokauden kuluessa, ei toimihenkilön kuukausipalkkaa kuitenkaan tämän vuoksi vähennetä.
Laskettaessa säännöllisen viikkotyöajan täyttymistä viikkoylityön laskemisen perusteeksi otetaan huomi- oon myös matkustamiseen käytetyt tunnit työtuntijärjestelmän mukaisen vuorokautisen säännöllisen työ- ajan enimmäismäärään saakka sellaisina matkustamispäivinä, jolloin säännöllinen vuorokautinen työaika ei muuten täyty. Näitä tunteja ei kuitenkaan lueta varsinaisiksi työtunneiksi.
6.3. Xxxxxxx toimihenkilön normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa matkustamista tai milloin toimihenkilö tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, ei korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta makseta. Näissä tilanteissa tehtävän edellyttämä matkustaminen huo- mioidaan toimihenkilön palkan määrittelyssä.
Edellä mainittujen päivärahojen ja ruokarahan maksamisen asemasta voidaan tässä momentissa tarkoi- tetun toimihenkilön kanssa sopia kiinteästä kuukausipalkan yhteydessä maksettavasta erillisestä korvauk- sesta.
7 Korvaus oman auton käytöstä
Jos oman auton käytöstä on sovittu, maksetaan siitä korvaus, jonka suuruus on se, jonka verohallinto vuosittain verovapaaksi vahvistaa.
8 Toisin sopiminen
Työmatkoista aiheutuvien kustannusten ja korvausten maksamisesta voidaan paikallisesti sopia toisin. Paikallinen kirjallinen sopimus tehdään työnantajan ja toimihenkilöiden luottamusmiehen välillä. Mikäli työn suorittaminen edellyttää vähintään 2 viikon yhtäjaksoista oleskelua samalla paikkakunnalla, voidaan myös toimihenkilön kanssa paikallisesti sopia päivärahojen suuruudesta, ottaen huomioon ne paikalliset olosuh- teet ja ne toimenpiteet, joihin työnantaja mahdollisesti on ryhtynyt oleskelua silmällä pitäen.
23 § Koulutustilaisuudet
1 Koulutustilaisuudet
Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai milloin toimihenkilö osallistuu työnantajan lähettämänä ammattitaidon edistämistä tarkoittavaan koulutustilaisuuteen, maksetaan koulutuksen aiheut- tamat suoranaiset kustannukset ja matkakorvaukset sopimuksen 22 §:n määräysten mukaisesti, lukuun ottamatta matka-ajan korvausta.
Edellisen kohdan mukaiset korvaukset maksetaan myös yhteistoimintasopimuksen 5 §:n mukaiseen yh- teiseen koulutustilaisuuteen osallistuvalle toimihenkilölle, mikäli tilaisuuden tarkoituksena on paikallisesti todettu olevan toimihenkilön ammatillisten valmiuksien edistäminen.
Työnantaja voi työehtosopimuksen 6 §:n ja työsopimuksen estämättä ja niissä sovitun lisäksi osoittaa toi- mihenkilölle kalenterivuoden aikana työtuntijärjestelmän ulkopuolella enintään 8 tuntia työnantajan järjes- tämää toimihenkilön ammatillista osaamista kehittävää ja/tai ylläpitävää koulutusta. Tähän koulutukseen käytetty aika on säännöllistä työaikaa, jolta maksetaan kuukausipalkan lisäksi peruspalkan mukainen kor- vaus. Koulutus voidaan toteuttaa myös kokonaisena päivänä. Koulutuksen tarpeesta, sisällöstä ja ajan- kohdasta keskustellaan toimihenkilön kanssa hyvissä ajoin ennen koulutuksen järjestämistä ottaen huo- mioon toimihenkilön henkilökohtaiset työaikatarpeet. Koulutusta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville.
Jos koulutustilaisuus järjestetään sellaiseen aikaan, että esim. yövuorossa oleva toimihenkilö joutuu tule- maan vapaa-aikanaan ao. tilaisuuteen, on hänelle tältä ajalta maksettava peruspalkan mukainen korvaus taikka annettava muulloin vastaava vapaa-aika.
Mikäli kurssille osallistuminen tapahtuu toimihenkilön säännöllisenä työaikana, ei hänen palkkaansa sen vuoksi vähennetä. Milloin tämän pykälän tarkoittamaan koulutukseen osallistuminen tapahtuu toimihenki- lön vapaapäivänä sopijapuolet toteavat, että koulutukseen osallistumisen korvausperusteista sovitaan tar- vittaessa paikallisesti.
Koulutustilaisuuksia järjestettäessä on huolehdittava siitä, että ao. toimihenkilöille tulee riittävän pitkä päi- vittäinen lepoaika.
2 Koulutustarpeen arviointi
Liitot korostavat henkilöstön suunnitelmallisen kehittämisen tärkeyttä. Työnantaja varaa tarvittaessa toimi- henkilölle mahdollisuuden vuosittain osallistua ammatilliseen koulutukseen, joka mahdollistaa hänen am- mattitaitonsa ylläpitämisen ja kehittämisen. Koulutustarve voidaan todeta esimerkiksi työnantajan ja toimi- henkilön välisessä kehityskeskustelussa.
Pöytäkirjamerkintä:
Yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/2007) 16 §:n mukaisesti yrityksissä on laa- dittava yhteistoimintaneuvotteluissa vuosittain henkilöstösuunnitelma ja koulutussuunni- telma toimihenkilöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi.
Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon ennakoitavat, yrityk- sen toiminnassa tapahtuvat muutokset, joilla ilmeisesti on henkilöstön rakennetta, määrää tai ammatillista osaamista koskevaa merkitystä.
24 § Vuosiloma
1. Vuosilomaan sovelletaan vuosilomalakia, ellei tästä työehtosopimuksesta muuta johdu.
2. Vuosilomapalkka lasketaan työpaikan toimihenkilöiden osalta vakiojakajaa 25 käyttäen. Jos toimihen- kilö ei ole vuosilomalla koko palkanmaksukauden aikaa, loma-ajan palkka lasketaan suhteuttaen se loma- ja työssäolojaksoihin siten, että se vastaa toimihenkilölle muutoin vastaavalta ajalta maksettavaa palkkaa.
Vuosilomapalkkana maksettava päiväpalkka lasketaan provisiopalkan perusteella siten, että lomaan oi- keuttavien kuukausien määrällä jaetaan näinä kuukausina ansaittu palkka ja näin saadun keskimääräisen kuukausipalkan päiväpalkaksi muuttamisessa käytetään lukua 25.
3. Vuosilomapalkka voidaan sovittaessa maksaa yrityksen säännönmukaisena palkanmaksupäivänä.
4. Lomaraha
1. Lomaraha on 50 prosenttia vakiojakajalla 25 lasketusta vuosilomapalkasta (=rahapalkka).
2. Lomaraha maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä tai yrityksessä sovitulla tavalla.
3. Lomaraha maksetaan aina pidetyn loman osalta.
Lomaraha maksetaan myös jo päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta maksettavan lomakorvauksen osalta, mikäli toistaiseksi voimassa oleva työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin toimihenkilöstä it- sestään johtuvasta syystä tai määräaikaisen työsuhteen päättyessä lomakautena.
Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle sekä varhennetulle vanhuus- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle siir- tyvälle toimihenkilölle maksetaan lomaraha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosilomapalkasta ja mah- dollisesta vuosilomakorvauksesta, johon toimihenkilö on oikeutettu.
Toimihenkilölle, joka suoritettuaan asevelvollisuuden vakinaisessa väessä, palaa palvelusajan päätyttyä työhön maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (305/2009)
edellyttämällä tavalla, on oikeus saada lomaraha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosilomakorvauk- sesta, joka toimihenkilölle maksettiin palvelukseen astuessaan.
Paikallisesti voidaan sopia lomarahan korvaamisesta vastaavalla vapaalla, joka on pidettävä edellä tarkoi- tetun lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä. Vaihtoehtoisesti voidaan sopia lomarahan vaihtami- sesta joustovapaaseen. Xxxxxxxxxxxx osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukaisesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava. Mikäli toimihenkilön työsuhde päättyy ennen lomarahan paikal- lisesti sovittua maksuajankohtaa, maksetaan lomaraha työsuhteen päättyessä, jos toimihenkilö muutoin on lomarahaan oikeutettu.
Sovittaessa vuosilomalain 27 §:n mukaisesti vuosiloman säästämisestä, on samalla sovittava siitä, mak- setaanko lomaraha säästettävän vuosiloman osalta vuosilomapalkan maksun yhteydessä vai vaihde- taanko lomaraha joustovapaaksi tämän sopimuksen määräyksen mukaisesti.
5. Työnantajalla on, milloin tuotannon ja töiden asianmukainen järjestely sitä edellyttää, oikeus antaa vuo- silomalain 20 §:n 2 momentissa tarkoitetusta lomasta (kesäloma) 18 lomapäivää ylittävä loman osa yh- denjaksoisena muulloin kuin lomakauden aikana. Tämän loman osalta, joka työnantajan aloitteesta näin annetaan lomakauden ulkopuolella, maksetaan sen lisäksi, mitä lomarahasta muutoin on sovittu, ylimää- räinen lomaraha, jonka suuruus on 50 prosenttia asianomaisen loman osan vuosilomapalkasta.
6. Vuosiloma keskeytymättömässä kolmivuorotyössä
Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä viisivuorojärjestelmää käytettäessä annetaan toimihenkilölle, mi- käli tuotantotekniset syyt eivät perustellusti muuta vaadi tai paikallisesti toisin sovita, 24 päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa-aika 20.5. - 20.9. välisenä aikana vuosilomaa varten.
Edellä olevasta käyttämättä jäävät lomapäivät 24 päivän lomanosasta annetaan pääsääntöisesti yhdessä jaksossa sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymisvuosi päättyy.
Xxxxxxxx tämän sopimuksen tarkoittamissa työvuorojärjestelmissä annetaan se lomanosa, joka ylittää 24 lomapäivää, sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymisvuosi päättyy tai sitä seuraavan vuo- den huhtikuun loppuun mennessä.
Muilta osin noudatetaan vuosilomaa annettaessa, samoin kuin vuosilomien ajankohdista ilmoitettaessa, vuosilomalain määräyksiä.
Liitot pitävät kuitenkin tarkoituksenmukaisena, että vuosilomien sijoittelu työtuntijärjestelmään pyrittäisiin toteuttamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäivien veroisina vuosilomaa määrättäessä, kuitenkin vähennettynä asianomaiseen kalenterikuukauteen sisältyvien päivätyöntekijöiden tavanomais- ten vapaapäivien lukumäärällä.
25 § Kokoontumisoikeus
Ammattiliitto Pro ry:n yhdistykset voivat työajan ulkopuolella järjestää kokouksia työpaikalla työsuhdeasi- oista edellyttäen, että kokousjärjestelyistä ja menettelytavoista sovitaan etukäteen työnantajan kanssa. Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.
26 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö
Alihankintaa ja työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädän- töä.
Työnantaja tiedottaa yrityksen toimihenkilötehtäviin osallistuvasta ulkopuolisesta työvoimasta etukäteen luottamusmiesmiehelle sekä mikäli mahdollista myös työsuojeluvaltuutetulle. Jos tiedottaminen ei ole työn kiireellisyyden tai muun sen kaltaisen syyn takia mahdollista, voidaan tiedottaminen tehdä näissä poik- keustilanteissa myös jälkikäteen viivytyksettä.
Vuokratyövoiman käyttö on pyrittävä rajoittamaan vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisosaamisen tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida tai ei ole tarkoituksenmukaista teettää omilla toimihenkilöillä.
Tilaajan vastuu ja selvitysten hankkiminen
Ulkopuolista työvoimaa käytettäessä voi syntyä perusteltu epäilys, että tilaajan sopimuspuoli ei hoida la- kisääteisiä tai työehtosopimukseen perustuvia velvoitteitaan.
Tilaajan tulee yhdessä luottamusmiehen kanssa arvioida asiantilaa ja sen ratkaisemiseksi tarpeellisten tietojen hankkimista sekä sen perusteella ryhtyä toimenpiteisiin selvitysten hankkimiseksi. Tilaajan luotta- musmiehellä on oikeus perehtyä hankittuihin selvityksiin.
Liitot ovat sitoutuneet edistämään harmaan talouden torjuntaa erityisesti tukemalla viranomaisvalvontaa, jolla toteutetaan lähetyistä työntekijöistä annetun lain ja tilaaja-vastuulain tavoitteita toisaalta lähetettyjen työntekijöiden tasavertaisesta asemasta suomalaisten työntekijöiden kanssa sekä myös yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista.
Pöytäkirjamerkintä:
Alihankinta- ja vuokratyösopimuksiin voidaan ottaa ehto, jonka mukaan tilaajalla on sopimus- suhteen aikana oikeus velvoittaa sopimuspuolensa luotettavan selvityksen antamiseen edellä tarkoitettujen tietojen osalta. Selvitys ei saa sisältää yksityisyyden suojan piiriin kuu- luvia tietoja.
27 § Neuvottelujärjestys
1. Sopijapuolet neuvottelevat kaikista niiden toimialalla ilmaantuvista kysymyksistä niiden ratkaisemiseksi yhteisymmärryksessä. Sopijapuolet myötävaikuttavat omalta osaltaan hyvien ja asiallisten neuvottelusuh- teiden kehittämiseen työpaikoilla.
2. Työehtosopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista tai muuta työsuhteeseen liittyvää asiaa kos- keva erimielisyys ratkaistaan noudattaen alla esitettyä neuvottelujärjestystä.
a) Erimielisyys ratkaistaan ensisijaisesti työpaikalla käytävin paikallisin neuvotteluin.
• Toimihenkilön työehtoja tai työsuhdetta koskevasta asiasta neuvottelevat ensin toimihenkilö ja hänen esimiehensä.
• Jos asiaa ei saada ratkaistuksi toimihenkilön ja esimiehen kesken, asia voidaan saattaa neu- voteltavaksi luottamusmiehen ja työnantajan välillä.
• Jos asia koskee luottamusmiehen toimialueen toimihenkilöitä yleisesti, voidaan neuvottelut aloittaa suoraan luottamusmiehen ja työnantajan välillä.
• Työehtosopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevasta asiasta neuvotellaan luottamusmiehen ja työnantajan välillä.
b) Ellei erimielisyyttä saada ratkaistuksi paikallisissa neuvotteluissa, asia on siirrettävä liittojen käsiteltä- väksi.
c) Paikalliset neuvottelut on aloitettava viivytyksettä ja viimeistään kahden viikon kuluessa neuvotteluesi- tyksen antamisesta toiselle osapuolelle.
d) Paikallisista neuvotteluista on laadittava pöytäkirja, jos jompikumpi osapuoli sitä pyytää. Pöytäkirjaa ei tarvitse tehdä asiassa, josta laaditaan erimielisyysmuistio.
e) Paikallisissa neuvotteluissa erimieliseksi jääneestä asiasta on laadittava yhteinen erimielisyysmuistio, jossa on lyhyesti määritelty erimielisyyden kohteena oleva asia sekä molempien osapuolten kannat.
f) Pöytäkirja tai erimielisyysmuistio on laadittava viikon kuluessa paikallisten neuvottelujen päättymisestä. Kummankin osapuolen on allekirjoitettava laadittava asiakirja.
1. Työehtosopimusta koskevat erimielisyydet, joista on neuvoteltu liittojen välillä pääsemättä yksimielisyy- teen, voidaan jommankumman liiton toimesta saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
2. Neuvotteluvelvollisuuden piiriin kuuluvan asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhun toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun estämiseksi niin kauan kuin erimielisyydestä käydään neuvotteluja.
3. Työehtosopimukseen sidottujen liittojen edustajilla on oikeus osallistua paikalliseen neuvotteluun, jos liitot niin sopivat. Edellytyksenä on, että neuvoteltavasta asiasta on jo aikaisemmin neuvoteltu paikallisesti. Ellei neuvottelussa, johon liitot osallistuvat, saada asiaa ratkaistua, menetellään 27 §:n 2-4 kohtien mukai- sesti.
28 § Paikallinen sopiminen
Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella sen osana vaikutetaan yrityksen tuottavuuden, kilpailukyvyn, työllisyyden sekä henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitoon ja kehittämiseen. Paikallinen sopiminen on ennen kaikkea toiminnan kehittämisen väline.
Kullakin työpaikalla määritellään yhteistuumin tavoitteet, joihin paikallisesti sopien pyritään. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä tavoitteita on arvioitava myös alati uudelleen. Tarpeellisista keinoista sovitaan, kun tavoitteet on selvitetty.
Toimintatapana paikallinen sopiminen koskee koko työyhteisöä. Se edellyttää avointa ja luottamusta syn- nyttävää vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstön välillä. Paikallista sopimista edistää tehokkaasti se, että luottamusmiehellä on mahdollisuus saada kaikki tarpeelliset paikallisen sopimisen neuvotteluihin liittyvät tiedot hyvissä ajoin ennen neuvotteluiden aloittamista.
Useissa tämän sopimuksen määräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopimuk- sen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnantajan ja toimihenkilön kesken tai luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Liitteessä 6 on listattu tarkemmin sopijaosapuolten määräytymisestä.
Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Sopimus on solmittava kirjalli- sena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää.
Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu. Irtisanomiselle ei vaadita erityisiä perusteita.
Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelletaan senkin jälkeen kun työ- ehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Tänä aikana ja kuukauden kuluessa uuden työehto- sopimuksen voimaantulon jälkeen voidaan määräajaksikin solmittu sopimus irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.
Pöytäkirjamerkintä:
Palkkausjärjestelmään liittyvästä paikallisesta sopimisesta on omat määräyksensä 4 §:n 10-kohdassa.
29 § Sopimuksen sitovuus
1. Tämä sopimus sitoo
a) allekirjoittaneita järjestöjä
b) niitä työnantajia, toimihenkilöitä ja näiden yhdistyksiä, jotka kuuluvat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat kuuluneet edellä tarkoitettuihin järjestöihin.
2. Sen jälkeen, kun sopimus on tullut liittoja sitovaksi, ovat kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin yksityiseen määräykseen kielletyt. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitä paitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat työn- antajat ja toimihenkilöt, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko sopimuksen määräyksiä.
30 § Sopimuksen voimassaolo
Tämä sopimus on voimassa 14.2.2020 lukien 30.11.2021 saakka ja jatkuu senkin jälkeen vuoden kerral- laan, ellei työehtosopimusta viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puo- lelta kirjallisesti irtisanottu.
Helsingissä 14. päivänä helmikuuta 2020
TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY
Xxxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx
AMMATTILIITTO PRO RY
Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx
Liite 1
TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY 1 (9)
AMMATTILIITTO PRO RY
TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS
1 YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
Sopijapuolet pyrkivät itse työpaikoilla edistämään neuvottelusuhteita ja sopimustoimintaa. Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoiminnan eri muotoja hyväksi käyttäen sekä valvomaan osal- taan tehtyjä sopimuksia. Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin toimihenkilöitä. Toimihenkilöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistys- organisaatioissa eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yksittäisen toimihenkilön tur- vallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.
Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai toimihenkilöliitolle mikäli mahdollista vähintään neljä päivää aikaisemmin. Jos työtaistelusta päätetään myöhemmin, on siitä ilmoitettava heti, kun se on käytännössä mahdollista. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.
Tätä sopimusta sovelletaan Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä jäljempänä mainituin rajoituksin. Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksen tuotantoyksikköä tai sitä vastaavaa toimintayksikköä.
Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoiminta- organisaatio vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.
Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta luottamusmiehen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmiestehtävissä sekä luottamusmiesten toimimisesta työ- suojelutehtävissä on työpaikalla toimivan toimihenkilöyhdistyksen ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena työsuojeluvaltuutettu ilmoittaa työnantajalle kir- jallisesti. Työnantaja ilmoittaa kirjallisesti luottamusmiehelle, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja luottamusmiehen kanssa.
Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työnantajalla on työlainsäädännön ja sopimusten mukaisesti oikeus ottaa toimeen ja erottaa toimihenkilö ja määrätä työn johtamisesta.
Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan lakia yhteistoiminnasta yrityksissä sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia, jotka eivät ole tä- män sopimuksen osia.
2 YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT
2.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset
Luottamusmiesjärjestelmän tehtävänä on työnantajan ja toimihenkilöiden välisten neuvottelu- ja yhteistoi- mintasuhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen. Luottamusmies toimii yhdistyksensä ja toimihenkilöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista, työrauhan turvaamista ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa.
Asianomaisen työpaikan tähän sopimukseen sidottuihin järjestöihin kuuluvilla toimihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies ja varaluottamusmies. Vaali voidaan järjestää työpaikalla. Tällöin on kaikilla edellä mainituilla toimihenkilöillä oltava mahdollisuus osallistua siihen. Työpaikalla voidaan sopia siitä, että luottamusmiehen tehtäviä hoitaa työsuojeluvaltuutettu tai päinvastoin.
Luottamusmiehen lisäksi toimihenkilöt voivat valita osastoluottamusmiehen sen jälkeen, kun työnantajan kanssa on sovittu siitä, mihin toiminnalliseen kokonaisuuteen valitaan osastoluottamusmies. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovittu toimialue on kooltaan tarkoituksenmukainen ja kattavuudeltaan sel- lainen, että se edistää neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä. Samalla on sovittava, missä asioissa ja missä laajuudessa osastoluottamusmies neuvottelujärjestyksen mukaisesti edustaa toimihen- kilöitä.
Mikäli osastoluottamusmiehen valinnasta, määrästä ja toimialueesta ei päästä paikallisesti sopimukseen, on toimihenkilöillä työpaikalla, jossa työskentelee vähintään 160 tähän sopimukseen sidottuun järjestöön kuuluvaa toimihenkilöä, oikeus valita osastoluottamusmiehiä yksi työpaikan jokaista alkavaa 50 toimihen- kilöä kohden.
Osastoluottamusmiehellä on edustamansa toiminnallisen kokonaisuuden puitteissa luottamusmieskor- vausta lukuun ottamatta samat oikeudet ja velvollisuudet kuin luottamusmiehellä.
Työnantajan kanssa käytäviin koko henkilöstöryhmää tai sen merkittävää osaa koskeviin neuvotteluihin, joihin ei osallistu muita henkilöstön edustajia, voi osallistua luottamusmiehen lisäksi varaluottamusmies, mikäli työnantajapuolelta osallistuu neuvotte-luihin useampi henkilö. Varaluottamusmiehelle annetaan riit- tävä vapautus työstä neuvotteluihin osallistumista varten ja varataan tilaisuus vaihtaa tietoja ennen neu- vottelua. Luottamusmiehen on annettava myös varaluottamusmiehen käyttöön kyseisiin neuvotteluihin liit- tyvät tiedot.
Työpaikoilla tulee keskustella säännöllisesti neuvottelujärjestelmän tavoitteista ja toimivuudesta. Keskus- telu tulee käydä ensimmäisen kerran kahden kuukauden kuluessa luottamusmiehen ja osastoluottamus- miehen toimikauden alkamisesta ja sen jälkeen vuosittain. Keskustelun osapuolina ovat kukin luottamus- mies ja osastoluottamusmies oman työnantajan edustajansa kanssa sekä tarpeen vaatiessa he kaikki yhdessä. Keskustelussa annetaan molemminpuolista palautetta, jonka pohjalta yhteistyötä pyritään edel- leen parantamaan. Samalla suunnitellaan luottamusmiehen tehtävään ja ammatilliseen osaamiseen liitty- vän koulutuksen tarve, aikataulut ja tavoitteet.
Työsuhteeseensa liittyvä asia toimihenkilön tulee selvittää esimiehensä kanssa. Ellei asiaa saada näin selvitetyksi, voi hän saattaa asian hoidettavaksi luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neu- votteluissa.
2.2 Työsuojeluyhteistoimintaa koskevat määräykset
Työsuojeluyhteistoimintaa koskevia määräyksiä sovelletaan työpaikassa, jossa säännöllisesti työskente- lee yhteensä vähintään 20 työntekijää ja toimihenkilöä. Työsuojeluvaltuutettu on kuitenkin valittava, kun työntekijöiden ja toimihenkilöiden lukumäärä on yhteensä vähintään kymmenen. Työpaikan toimihenkilö- asemassa olevilla työntekijöillä on työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta an- netun lain 29 §:n mukaan oikeus valita keskuudestaan oma työsuojeluvaltuutettunsa.
Työsuojeluyhteistoiminnasta vastaavan työsuojelupäällikön ja tähän tarkoitukseen valittujen valtuutettujen ja varavaltuutettujen lisäksi tällä sopimuksella tarkoitetuilla henkilöstöryhmillä paikallisesti niin sovittaessa on oikeus valita yksi tai useampia työsuojeluasiamiehiä mikäli yrityksen koko ja muut olosuhteet sitä edel- lyttävät.
Työsuojeluasiamiehen tehtävänä on muun muassa pitää yhteyttä toimialueensa työsuojeluasioista työ- suojeluvaltuutettuun ja työsuojelupäällikköön sekä osallistua tarvittaessa työsuojelua koskevaan tarkas- tukseen. Työsuojeluasiamiesten toimikausi on sama kuin työsuojeluvaltuutettujen. Jos työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toimialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamista. Sen mukaan kuin työsuoje- luasiamiehen tehtävät edellyttävät on hänellä oikeus sopia työnantajan kanssa vapautuksesta työstä näi- den tehtävien hoitamista varten.
Osapuolet osallistuvat yhdessä työterveyshenkilöstön, linjajohdon ja henkilöstöhallinnon kanssa työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Tässä yhteydessä seurataan yrityksen palveluksessa olevien työssä selviytymistä ja laaditaan tarvittaessa ohjeet työkykyä ylläpitävää toimintaa tarvitsevien ohjaamiseksi asiantuntijoiden hoitoon.
Työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu osallistuvat työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun työterveys- huollon toimintasuunnitelmaa laadittaessa. He osallistuvat myös suunnitelmien toteuttamiseen ja seuran- taan.
3 LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
3.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen
Tehtäviensä hoitamista varten luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle järjestetään tilapäisesti, sään- nöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Tosiasiallinen mahdollisuus käyttää aikaa luottamus- tehtäviin toteutetaan työmäärää suhteuttamalla tai muilla järjestelyillä. Tällöin on kiinnitettävä huomiota muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien toimihenkilöiden lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen ja tämän sopimuksen mukaisten tehtävien määrään.
Ellei työpaikan kaikkia henkilöstöryhmiä edustavan työsuojeluvaltuutetun vapauttamiseksi työstä ole pai- kallisesti sovittu, lasketaan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö 1.4.1986 lukien voimassa olleiden toimiala- kohtaisten kerrointen mukaan. Yksinomaan toimihenkilöitä edustava työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu saamaan riittävästi vapautusta työstään tehtäviensä asianmukaista hoitamista varten työn kannalta sopi- vana aikana. Vapautuksen määrä ja järjestelyt selvitetään ja sovitaan paikallisesti.
Tässä sopimuksessa tarkoitetun henkilöstön edustajan kuukausipalkkaa ei vähennetä, jos hän työaikana neuvottelee työnantajan edustajien kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä. Jos luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työai- kansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai hänen kanssaan sovittu lisäkor- vaus.
Työnantaja maksaa luottamusmiehelle erillisen kuukausikorvauksen, jonka suuruus on:
työpaikan toimihenkilöiden lukumäärä | korvaus euroa/kk 1.3.2020 alkaen |
5-9 | 77 |
10-24 | 129 |
25-50 | 162 |
00-000 | 000 |
000-000 | 000 |
000-000 | 000 |
000-000 | 000 |
600- | 423 |
työpaikan toimihenkilöiden lukumäärä | korvaus euroa/kk 1.2.2021 alkaen |
5-9 | 79 |
10-24 | 132 |
25-50 | 165 |
00-000 | 000 |
000-000 | 000 |
000-000 | 000 |
000-000 | 000 |
600- | 431 |
Työnantaja maksaa työsuojeluvaltuutettuna toimivalle toimihenkilölle, ellei muuta ole sovittu, erillisen kuu- kausikorvauksen, jonka suuruus on:
työsuojeluvaltuutetun edustamien toimihenkilöiden lukumäärä | korvaus euroa/kk 1.3.2020 alkaen |
5-24 | 66 |
25-50 | 71 |
51-100 | 79 |
101-200 | 90 |
000-000 | 000 |
000-000 | 000 |
600- | 134 |
työsuojeluvaltuutetun edustamien toimihenkilöiden lukumäärä | korvaus euroa/kk 1.2.2021 alkaen |
5-24 | 67 |
25-50 | 72 |
51-100 | 81 |
101-200 | 92 |
000-000 | 000 |
000-000 | 000 |
600- | 137 |
Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty samalle henkilölle, tämä otetaan lisäävänä teki- jänä huomioon työstä vapautuksesta ja hänelle maksettavan kuukausikorvauksen määrästä sovittaessa.
3.2 Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun asema
Tarvittaessa työnantaja järjestää luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukaisen pai- kan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työnantaja osoittaa mahdollisuuksien mukaan tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Työpaikan koon sitä edellyttäessä paikallisesti sovitaan, että luottamusmies voi tarvittaessa käyttää yrityk- sen tavanomaisia käytössä olevia toimisto-, yms. välineitä.
Luottamusmiehenä, osastoluottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Jos työpaikan kaikkia henkilöstöryhmiä edustavaksi työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.
Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansioke- hitystä. Tätä koskeva tarkastelu ja siitä mahdollisesti aiheutuvat muutokset toteutetaan vuosittain.
Kun kokonaan tai pääosin työstä vapautetun luottamusmiehen tai kokonaan tai pääosin työstä vapautetun työsuojeluvaltuutetun tehtävä päättyy, on työnantajan ja hänen yhteisesti selvitettävä, edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja jär- jestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Liitot ovat yhteisenä tulkintanaan todenneet, että työnantajan ja luottamusmiehen/työsuojeluvaltuutetun on selvitettävä myös luottamustehtävän aikana, edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpitäminen entiseen tai vastaavaan työhön sellaisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjestetään myös muille toimihenkilöille.
3.3 Työsuhdeturva
Jos yrityksen työvoimaa lomautetaan tai irtisanotaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei luottamus- miestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa ao. henkilöstö- ryhmän osalta keskeytetä kokonaan. Xxxxxx luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voi- daan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.
Osastoluottamusmiehen työsopimus voidaan irtisanoa tai osastoluottamusmies lomauttaa työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Luottamusmiehestä, osastoluottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden toimihenkilöiden enemmis- tön suostumusta, joita hän edustaa.
Luottamusmiehen, osastoluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun 1-2 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rik- konut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoi- tuksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.
Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös työpaikalla asetettuun luottamus- miesehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti työnantajalle ilmoitettu sekä työsuojeluvaltuutet- tuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vas- taavalle yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valitta- vana olevan luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.
Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös luottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.
Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itse- näisyytensä, luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus edellisessä kappaleessa mainittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.
Jos luottamusmiehen, osastoluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Milloin tuotantolaitoksessa tai vastaavassa toimintayksikössä säännöllisesti työsken- telee yhteensä alle 20 työntekijää ja toimihenkilöä on edellä mainittu korvaus kuitenkin työsuojeluvaltuu- tetun osalta vähintään neljän ja enintään 24 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perus- teiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentissa on säädetty.
3.4 Varamiehet
Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varaluottamusmieheen ja työsuojeluvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.
Jos työnantaja irtisanoo varaluottamusmiehen työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi luottamusmiehen sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan luottamusmiehen asemaa, katsotaan irtisa- nomisen tai lomauttamisen johtuneen toimihenkilön luottamusmiestehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta seikasta.
Yrityksissä, joissa työskentelee vähintään 30 tähän sopimukseen sidottua toimihenkilöä, voidaan varaluot- tamusmiehen työsopimus irtisanoa työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun mer- kittävä osa varaluottamusmiehen työtehtävistä päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammat- titaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
4 YHTEISTOIMINTA
Kehittämistoiminta
Toimihenkilöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttami- seen.
Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltamisen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä tuottavuuden parantamiseksi. Näin luo- daan toimihenkilölle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.
Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen lisääntymiseen, josta aiheu- tuu haittaa toimihenkilön terveydelle tai turvallisuudelle.
Yhteistoiminnan toteuttaminen
Työnantajan ja toimihenkilöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluonteisessa neuvottelukunnassa, ke- hittämishankkeiden toteuttamiseksi perustettavissa projektiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön väli- sissä neuvotteluissa. Kehittämiskohteen toteuttamista varten muodostettavassa projektiryhmässä ovat ta- sapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät ja toimihenkilöt. Toimihenkilöt nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen toimihenkilöistä.
Yhteistoimintaelin
Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee muun muassa kehittämistoimintaan sisältyviä asioita. Yhteiselin voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikun- nat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuo- jeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa-arvolain mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti so- vittavassa laajuudessa.
5 KOULUTUS
5.1 Yhteinen koulutus
Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät työmarkkinaosapuolet tai työnantaja- ja toi- mihenkilöpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.
Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta.
Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken.
Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus kuten työehtosopimuksen 23 §:ssä on määrätty. Koulu- tukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.
5.2 AY-koulutus
5.2.1 Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat
Ammattiliitto Pro ry:n järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan toimi- henkilöille tilaisuus osallistua, ellei se aiheuta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle. Edellä mainittua hait- taa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon sekä kurssipäivien lukumäärään. Ilmoitus aiko- muksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan luot- tamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.
Etukäteen on todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti.
Kohdassa 5.2.2 mainituille henkilöstön edustajille varataan em. sopimuskohdan mukaisesti tilaisuus osal- listua sellaiseen tämän sopimuksen tarkoittamaan koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään näiden hen- kilöiden pätevyyttä tämän sopimuksen tarkoittamien tehtävien hoitamisessa.
5.2.2 Korvaukset
Kurssilta, joka järjestetään Ammattiliitto Pro ry:n toimesta ja jonka koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työn- antaja maksaa luottamusmiehelle, osastoluottamusmiehelle, varaluottamusmiehelle, työsuojeluvaltuute- tulle, varavaltuutetulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edel- lyttämän koulutuksen osalta kuukausipalkan, luottamusmiehelle ja osastoluottamusmiehelle enintään kuu- kauden ajalta, sekä edellä mainituille työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta.
Luottamusmiehelle ja osastoluottamusmiehelle korvataan vastaavasti heidän osallistuessaan Ammattiliitto Pro ry:n toimesta järjestettävälle kolmen kuukauden kurssille ansion menetys yhden kuukauden osalta. Samoin menetellään jäsenyhdistyksen puheenjohtajan osalta edellyttäen, että hän työskentelee yrityk- sessä, jossa on 180 työsuhteessa olevaa ja hänen johtamassaan jäsenyhdistyksessä on vähintään 50 jäsentä.
Lisäksi maksetaan 5.2.2 kohdassa tarkoitetuille työntekijöille kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta kuu- kausipalkkaa ei vähennetä, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi liit- tojen välisessä koulutustyöryhmässä sovittu ateriakorvaus.
Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.
Osallistuminen 5.2 kohdan mukaiseen koulutukseen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.
6 TIEDOTUSTOIMINTA
Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:
1 Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta.
2 Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi tuo- tannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät.
3 Vuosittain henkilöstösuunnitelma., joka sisältää arviot henkilöstön määrässä, laadussa ja asemassa odotettavista olevista muutoksista.
Yrityksen tulee antaa viipymättä olennaiset muutokset kaikissa edellä mainituissa tiedoissa.
Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, annetaan yhteistoimintalain 10
§:n 1 momentin tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena.
Tämän sopimuksen tarkoittamalla henkilöstöryhmällä on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista tai yhteistoimintalain mukai- sista kysymyksistä. Henkilöstöryhmillä on myös oikeus jakaa jäsenilleen kokousilmoituksia, työpaikan työ- suhteisiin tai työmarkkinakysymyksiin liittyviä tiedonantoja.
Henkilöstöryhmillä on oikeus tiedottaa työmarkkinakysymysten ohella myös yleisiin kysymyksiin liittyvistä asioista yrityksen tavanomaisissa tiedotuskanavissa.
Luottamusmiehelle annettavat henkilö- ja tilastotiedot 1 Yleinen tiedonvälitys
Työnantajan tulee yleensä huolehtia siitä, että luottamusmiehelle ilmoitetaan mahdollisimman aikaisessa
vaiheessa asianomaisen työpaikan toimihenkilöitä välittömästi tai välillisesti koskevista asioista.
2 Erimielisyystapaukset
Milloin syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilön työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamus- miehelle tai osastoluottamusmiehelle annettava kaikki valituksenalaisen tapauksen selvittämiseksi tar- peelliset tiedot.
3 Henkilötiedot
Luottamusmiehellä on oikeus saada seuraavat tiedot tämän sopimuksen piiriin kuuluvista toimihenkilöistä:
1. Toimihenkilön suku- ja etunimet
2. Palvelukseentuloaika
3. Organisatorinen osasto
4. Vaativuusluokka
5. Tilastonimike
Tiedot annetaan kerran vuodessa. Uusista toimihenkilöistä annetaan kohdissa 1-5 mainitut tiedot niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään neljän kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta.
4 Palkkatilastotiedot
Palkkatilastotietoina annetaan luottamusmiehelle kerran vuodessa tämän sopimuksen piiriin kuuluvista toimihenkilöistä työpaikkakohtaisena keskiarvona sekä vaativuusluokittain ja sukupuolen mukaan jaotel- tuna
a) kuukausipalkka luontoisetuineen
b) säännöllisen työajan kuukausiansio ilman tulospalkkioita
c) henkilökohtaisten palkanosuuksien keskiarvo.
Lisäksi luottamusmiehelle annetaan tiedot toimihenkilöiden jakautumisesta eri vaativuusluokkiin.
Kuukausipalkka luontoisetuineen sisältää peruskuukausipalkan, suorituspalkan muuttuvan osuuden sekä luontoisetujen ennakonpidätysarvon keskimäärin kuukaudessa. Säännöllisen työajan kuukausiansio sisäl- tää edellä mainittujen lisäksi säännölliseltä työajalta maksetut vuoro- ja sunnuntaityölisät.
Tiedot annetaan kirjallisena joulukuun palkoista sen jälkeen kun työpaikkaa koskeva palkkatilasto on val- mistunut. Luottamusmies ei ole oikeutettu saamaan palkkatilastotietoja kolmea henkilöä pienemmistä ryh- mistä.
5 Työvoimatiedot
Työvoiman kehitystä koskevina tietoina annetaan luottamusmiehelle neljännesvuosittain organisatoristen osastojen puitteissa toimialueensa täysin työkykyisten työntekijöiden ja tämän sopimuksen piiriin kuulu- vien toimihenkilöiden lukumäärät.
Luottamusmiehelle on lisäksi annettava ilmoitus koeajaksi ja määräaikaiseen työsuhteeseen otetusta toi- mihenkilöstä. Erikseen pyydettäessä on luottamusmiehelle ilmoitettava myös määräaikaisen työsopimuk- sen solmimisen peruste.
6 Palkkausjärjestelmä ym.
Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kulloinkin voimassa ole- viin toimihenkilöitä koskeviin palkanmääräytymis- ja palkanlaskentajärjestelmiin. Lisäksi luottamusmie- hellä on oikeus perehtyä toimialueensa toimihenkilöiden osalta hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta työlainsäädännön mukaisesti laadittuun luetteloon.
7 Tietojen luottamuksellisuus
Luottamusmies saa edellä tarkoitetut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten. Tietoja ei tule luovuttaa muiden yritysten luottamushenkilöille eikä niitä saa muutoinkaan levittää.
7 VOIMAANTULO
Tämä sopimus on voimassa 1.11.2013 alkaen työehtosopimuksen osana. Sopimus korvaa Teknologiateollisuuden yhteistoimintasopimuksen 24.10.2011 Helsingissä 23. päivänä lokakuuta 2013
TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY
Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx
AMMATTILIITTO PRO RY
Xxxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxxx
Liite 2 TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY TOIMIHENKILÖUNIONI TU RY
TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVA IRTISANOMIS- SUOJASOPIMUS
1§ Soveltamisala
Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassaolevan työsopimuksen irtisanomista, toimihenkilön lomautta- mista sekä työsopimuksen purkamista ja purkautumista.
Sopimus koskee myös toimihenkilön irtisanoutumista sekä menettelyä, jota työsopimusta päätettäessä ja toimihenkilöä lomautettaessa on noudatettava.
Soveltamisohje:
Sopimus ei koske työsopimuksen päättämistä tai toimihenkilön lomauttamista, jos perusteena on
• työsopimuksen purkaminen koeaikana (TSL 1 luku 4 §)
• yrityssaneeraus (TSL 7 luku 7 §) taikka
• työnantajan konkurssi tai kuolema (TSL 7 luku 8 §).
Työsopimusta edellä mainituilla perusteilla päätettäessä noudatetaan kuitenkin tämän sopimuksen 5 ja 6
§:n menettelytapamääräyksiä sekä koeaikapurun osalta myös 11 §:ssä sovittua menettelyä.
Sopimus ei myöskään koske ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuja oppisopimussuh- teita.
I TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMISTÄ KOSKEVIA YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
2 § Irtisanomisajat
1. Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomisen yhteydessä sovittu, työnantajan on irtisanoessaan työ- sopimuksen noudatettava
a. 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden;
b. 1 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta;
c. 2 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli neljä, mutta enintään kahdeksan vuotta;
d. 4 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan, mutta enintään kaksitoista vuotta;
e. 6 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli kaksitoista vuotta.
2. Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanoutumisen yhteydessä sovittu, toimihenkilön on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava
a. 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta;
b. 1 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta. Pöytäkirjamerkintä:
Lomautusilmoitusajat ovat tämän sopimuksen 16 §:ssä.
3 § Toimihenkilön oikeus työllistymisvapaaseen
Jolleivät työnantaja ja toimihenkilö, työnantajan irtisanottua työsopimuksen työsopimuslain 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla perusteella, ole sopineet muuta, toimihenkilöllä on oikeus vapaaseen täydellä palkalla osallis- tuakseen irtisanomisaikanaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012) tarkoi- tetun työllistymisohjelman laatimiseen, sen mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitte- luun ja työssäoppimiseen tai oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastat- teluun tai uudelleensijoitusvalmennukseen.
Työllistymisvapaan pituus määräytyy irtisanomisajan pituuden mukaan seuraavasti:
1) enintään yhteensä viisi työpäivää, jos irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;
2) enintään yhteensä 10 työpäivää, jos irtisanomisaika on yhtä kuukautta pidempi mutta enintään neljä kuukautta;
3) enintään yhteensä 20 työpäivää, jos irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.
Edellä sovitun lisäksi toimihenkilöllä on oikeus saada työllistymisvapaata enintään viisi työpäivää työllisty- misohjelman mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssäoppimiseen.
Toimihenkilön on ennen työllistymisvapaan tai sen osan käyttämistä ilmoitettava siitä ja vapaan perus- teesta työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista sekä pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys kunkin vapaan perusteesta.
Työllistymisvapaan käyttämisestä ei saa aiheutua työnantajalle merkittävää haittaa. Soveltamisohje:
Työpäivillä tarkoitetaan työtuntijärjestelmän mukaisia työpäiviä. Työllistymisvapaan määrää voidaan käyttää myös työpäivän osina.
4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen
Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava toimihen- kilölle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.
Jos toimihenkilö eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen irtisanomisajan noudat- tamatta jättämisestä aiheutuvana kertakaikkisena korvauksena maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän toimihenkilölle maksettavasta loppu- tilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeudesta.
Mikäli irtisanomisajan noudattamatta jättäminen puolin tai toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, suo- ritusvelvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisanomisajan palkasta.
5 § Ilmoitus työsopimuksen päättämisestä
Ilmoitus työsopimuksen päättämisestä on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka toimihen- kilölle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jäl- keen, kun ilmoitus on lähetetty.
Toimitettaessa työsopimuksen päättämisilmoitus kirjeitse tai sähköisesti katsotaan työsopimuslain 1 luvun 4 ja 8 luvun 1 §:issä tarkoitettuihin päättämisperusteisiin vedotun sovitussa tai säädetyssä ajassa, jos ilmoitus tuon ajan kuluessa on jätetty postin kuljetettavaksi tai lähetetty sähköisesti.
Toimihenkilön ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasoittumiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kirjeitse tai sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen pe- rustuva päättäminen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaan päättymistä seuraavana päivänä.
6 § Työsopimuksen päättämisen perusteiden ilmoittaminen
Työnantajan on toimihenkilön pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työsopimuksen päätty- mispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen tai purkamisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.
II TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN JA TOIMIHENKILÖN LOMAUTTAMINEN TOIMIHENKILÖSTÄ JOHTUVASTA TAI HÄNEN HENKILÖÖNSÄ LIITTYVÄSTÄ SYYSTÄ
7 § Työsopimuksen päättämisen ja lomauttamisen perusteet
Irtisanomisen perusteet
Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta toimihenkilöstä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ilman työsopimuslain 7 luvun 1 - 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa perustetta.
Soveltamisohje:
Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia toimihenkilöstä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.
Purkamisen perusteet
Työnantaja voi purkaa työsopimuksen työsopimuslain 8 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla perusteella. Purkautuneena käsittelemisen perusteet
Työnantajalla on oikeus käsitellä työsopimusta purkautuneena työsopimuslain 8 luvun 3 §:n mukaisesti. Lomauttaminen toimihenkilöstä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä
Työnantaja voi lomauttaa toimihenkilön määräajaksi lomautusilmoitusaikaa noudattamatta samoilla perus- teilla, joilla työsopimus voitaisiin irtisanoa tai purkaa.
8 § Irtisanomisen toimittaminen
Työnantajan on toimitettava työsopimuksen irtisanominen työsopimuslain 7 luvun 1 - 2 §:ssä tarkoitetulla perusteella kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työnantajan tietoon.
9 § Toimihenkilön kuuleminen
Ennen kuin työnantaja irtisanoo työsopimuksen työsopimuslain 7 luvun 1 - 2 §:ssä tarkoitetulla perusteella tai purkaa sen mainitun lain 1 luvun 4 §:ssä tai 8 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta syystä, on hänen varattava toimihenkilölle mahdollisuus tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen perusteista. Toimihenkilöllä on oi- keus häntä kuultaessa käyttää avustajanaan esimerkiksi luottamusmiestä tai työtoveriaan.
III TYÖSOPIMUKSEN IRTISANOMINEN JA TOIMIHENKILÖN LOMAUTTAMINEN TALOUDELLISISTA, TUOTANNOLLISISTA TAI TYÖNANTAJAN TOIMINNAN UUDELLEENJÄRJESTELYISTÄ JOHTUVISTA SYISTÄ
10 § Neuvottelumenettely
Jos työpaikalla syntyy tarve irtisanoa, lomauttaa tai osa-aikaistaa toimihenkilöitä, on lain edellyttämässä yhteistoimintamenettelyssä otettava huomioon seuraavat määräykset:
Soveltamisohje:
Neuvotteluvelvollisuus koskee yrityksiä, jotka kuuluvat yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/07) soveltamispiiriin sellaisena kuin laki on voimassa 1.7.2007. Lain siirtymäsäännösten mukai- sesti säännöllisesti vähintään 20 mutta alle 30 henkilöä työllistävien yritysten osalta laki ja myös työehto- sopimusmääräykset tulevat voimaan 1.1.2008. Laki on tullut kuitenkin voimaan 1.7.2007 koskien tilanteita, joissa vähintään 20 henkilöä työllistävä yritys harkitse vähintään kymmenen työntekijän irtisanomista.
Yhteistoimintalaki ei ole tämän sopimuksen osa. Tämän pykälän määräykset ovat lakia täydentäviä ja niillä korvataan lain vastaavat kohdat.
Yhteistoimintalain 45 ja 51 §:istä poiketen yhteistoimintavelvoitteet katsotaan täytetyksi, kun asiaa on kä- sitelty yhteistoimintamenettelyssä kirjallisen neuvotteluesityksen tekemisen jälkeen etukäteen annettujen tarpeellisten tietojen pohjalta alla sovitun mukaisesti.
Pöytäkirjamerkintä:
Neuvotteluesitykseen liitettävistä tiedoista on säädetty yhteistoimintalain 47 §:ssä.
1 Taloudelliset, tuotannolliset tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat syyt
a) Jos neuvottelujen kohteena on toimenpide, joka ilmeisesti johtaa alle kymmenen henkilön osa-aikaista- miseen, lomauttamiseen tai irtisanomiseen taikka enintään 90 päivää kestävään vähintään kymmeneen henkilöön kohdistuvaan lomauttamiseen, katsotaan työnantajan neuvotteluvelvoite täytetyksi, ellei muuta sovita, kun asiasta on neuvoteltu 14 päivän ajan neuvotteluesityksen tekemisestä.
b) Jos neuvottelujen kohteena on toimenpide, joka ilmeisesti johtaa vähintään kymmenen henkilön osa- aikaistamiseen tai irtisanomiseen taikka lomauttamiseen yli 90 päivän ajaksi, katsotaan työnantajan neu- votteluvelvoite täytetyksi, ellei muuta sovita, kun asiasta on neuvoteltu kuuden viikon ajan neuvotteluesi- tyksen tekemisestä.
Yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien henkilöiden määrä on säännöllisesti vähintään 20 mutta alle 30, katsotaan työnantajan tämän määräyksen mukainen neuvotteluvelvoite täytetyksi, ellei muuta ole sovittu, kun asiasta on neuvoteltu 14 päivän ajan neuvotteluesityksen tekemisestä.
Yrityksen ollessa yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (47/1993) tarkoitetun saneerausmenettelyn kohteena, katsotaan työnantajan neuvotteluvelvoite täytetyksi, ellei muuta ole sovittu, kun asiasta on neu- voteltu 14 päivän ajan neuvotteluesityksen tekemisestä.
2 Toimintasuunnitelma ja toimintaperiaatteet
Työnantajan tehtyä neuvotteluesityksen tarkoituksestaan irtisanoa vähintään kymmenen henkilöä talou- dellisin tai tuotannollisin perustein hänen on yhteistoimintaneuvottelujen alussa annettava toimihenkilöiden edustajalle esitys työllistymistä edistäväksi toimintasuunnitelmaksi. Toimintasuunnitelmaa valmistelles- saan työnantajan on viipymättä selvitettävä yhdessä työvoimaviranomaisten kanssa työllistymistä tukevat julkiset työvoimapalvelut.
Toimintasuunnitelmasta tulee yhteistoimintalain 49 §:n 2 momentin mukaan käydä ilmi yhteistoimintaneu- vottelujen suunniteltu aikataulu, neuvotteluissa noudatettavat menettelytavat ja suunnitellut irtisanomisai- kana noudatettavat toimintaperiaatteet julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012) tarkoitettuja palveluja käytettäessä sekä työnhaun ja koulutuksen edistämiseksi.
Jos työnantajan harkitsemat irtisanomiset koskevat alle kymmentä henkilöä, työnantajan on yhteistoimin- tamenettelyssä esitettävä toimintaperiaatteet, joiden mukaisesti irtisanomisajan kuluessa tuetaan toimi- henkilöiden oma-aloitteista hakeutumista muuhun työhön tai koulutukseen sekä heidän työllistymistään julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitetuilla palveluilla.
11 § Irtisanomisen perusteet
Irtisanomisen perusteet ovat työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:ien (taloudelliset, tuotannolliset tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat syyt) mukaiset.
Pöytäkirjamerkintä:
Liitot katsovat, että työnantajan työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus koskee ensisijaisesti samalla työssäkäyntialueella tarjolla olevaa sellaista työtä, johon toimihenkilö voidaan tarkoi- tuksenmukaisesti ja kohtuudella sijoittaa.
12 § Työvoiman vähentämisjärjestys
Muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yri- tyksen toiminnalle tärkeitä ja erikoistehtäviin tarvittavia toimihenkilöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kes- toaikaan ja toimihenkilön huoltovelvollisuuden määrään.
13 § Toimihenkilön takaisin ottaminen
Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukaisesta työntekijän takaisin ottamisesta voidaan poiketa työnantajan ja toimihenkilöiden luottamusmiehen välisellä sopimuksella. Sopimus tehdään työsopimuksen irtisanomis- tai päättämistilanteessa erillisenä kirjallisesti ja siinä otetaan huomioon työnantajan toimenpiteet toimihen- kilön uudelleen työllistymisen edistämiseksi.
14 § Lomauttaminen
1 Lomauttamisen perusteet
Lomauttamisen perusteet ovat työsopimuslain 5 luvun 2 §:n 1 - 3 momenttien mukaiset. Pöytäkirjamerkintä:
Liitot katsovat, että työnantajan työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus koskee ensisijaisesti samalla työssäkäyntialueella tarjolla olevaa sellaista työtä, johon toimihenkilö voidaan tarkoi- tuksenmukaisesti ja kohtuudella sijoittaa.
a) Työn vähentyminen tilapäisesti
Jos työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti, voidaan toimihenkilö lomaut- taa tilapäistä työn vähyyttä vastaavaksi ajaksi tai toistaiseksi.
Soveltamisohje:
Työn vähentymistä voidaan pitää tilapäisenä silloin, kun sen arvioidaan kestävän enintään 90 kalenteripäivää.
b) Työn vähentyminen muutoin kuin tilapäisesti
Jos työn arvioidaan vähentyvän yli 90 kalenteripäivän ajaksi, voidaan toimihenkilö lomauttaa määräajaksi tai toistaiseksi.
2 Lyhennetty työaika
Lomauttamista koskevia menettelymääräyksiä noudatetaan myös siirryttäessä lomautusta vastaavaan ly- hennettyyn vuorokautiseen tai viikoittaiseen työaikaan.
3 Lomautusilmoitusaika
Ellei toisin ole lomauttamisen yhteydessä sovittu, on lomautusilmoitusaika 14 päivää. Lomautuksen ennakkoselvityksen antamisvelvollisuutta ei ole.
4 Paikallinen sopiminen
Lomauttamisesta ja lomautusilmoitusajasta voidaan sopia toisin työehtosopimuksen 28 §:n mukaisella paikallisella sopimuksella.
5 Lomautuksen siirtäminen ja keskeyttäminen
a) Xxxxxxxxxxx siirtäminen
Jos työnantaja saa lomautusilmoitusaikana tilapäisen työn, voidaan lomautuksen alkamista siirtää. Uutta lomautusilmoitusaikaa antamatta voidaan lomautuksen alkamista siirtää vain kerran ja enintään siksi ajaksi, mitä tilapäinen työ kestää.
b) Lomautuksen keskeyttäminen
Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Työnantajan ja toimihenkilön on sovittava lomauttamisen keskeyttämisestä, jos lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittö- mästi työn tekemisen jälkeen. Sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä tulee selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.
6 Lomautetun toimihenkilön työsuhteen päättyminen ja työnantajan korvausvelvollisuus eräissä tilanteissa
Toimihenkilö purkaa työsopimuksen
Lomautetulla toimihenkilöllä on oikeus purkaa työsopimuksensa irtisanomisajasta riippumatta, ei kuiten- kaan, jos lomautuksen päättymisaika on jo hänen tiedossaan, xxxxxxxxxxx päättymistä edeltävän seitse- män päivän aikana.
Työnantaja irtisanoo työsopimuksen
Irtisanomisajan palkka
Lomautetulla toimihenkilöllä on työsopimuslain 5 luvun 7 §:n 2 momentin nojalla oikeus saada irtisanomis- ajan palkkansa.
Irtisanomisajan palkasta ei vähennetä lomautusilmoitusajan palkkaa.
Irtisanomisajan palkka lasketaan samoin perustein kuin jäljempänä tämän sopimuksen kappaleessa Toi- mihenkilön irtisanoutuminen on määrätty.
Irtisanomisajan palkka maksetaan palkanmaksukausittain.
Toimihenkilön irtisanoutuminen
Lomautetulla toimihenkilöllä, joka irtisanoutuu työsopimuslain 5 luvun 7 §:n 3 momentin nojalla lomautuk- sen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää, on oikeus saada korvauksena palkkansa työnanta- jan noudatettavaksi määrätyltä irtisanomisajalta. Korvaus maksetaan viimeistään viikon kuluessa työsuh- teen päättymisestä, ellei toisin sovita.
Vuosilomakorvaus irtisanomisajalta
Toimihenkilöllä on oikeus saada irtisanomisajalta vuosilomalain mukainen lomakorvaus riippumatta siitä, kumpi työsopimuksen osapuolista on irtisanonut sopimuksen.
Pöytäkirjamerkintä:
Työsuhteen päättymisestä huolimatta työsuhteen osapuolet voivat sopia määräaikaisesta työsopimuk- sesta irtisanomisajaksi tai sen osaksi.
Tällöin irtisanomisajan palkkaa vastaavasta korvauksesta vähennetään toimihenkilön työstä saama palkka.
IV KORVAUKSET
15 § Korvaukset
Perusteen rikkominen
Työnantajan korvausvelvollisuus tämän sopimuksen mukaisten perusteiden vastaisesta työsopimuksen päättämisestä ja työntekijän lomauttamisesta määräytyy seuraavasti:
Työsopimuksen irtisanominen (9 ja 13 §:t)
Korvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti. Työsopimuksen purkaminen ja purkautuminen (9 §)
Irtisanomisajan menetyksestä syntynyt vahinko on korvattava tämän sopimuksen 4 §:n 1 kappaleen mu- kaisesti.
Mikäli työsopimuksen päättämiseen edes irtisanomalla ei olisi ollut oikeutta, määräytyy edellisen lisäksi maksettava korvaus työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti.
Toimihenkilön lomauttaminen (9 § ja 16 §:n 1 k)
Vahingonkorvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 1 §:n mukaisesti. Yhden korvauksen periaate
Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työsopimuslain nojalla määrätty- jen korvausten lisäksi eikä sijasta.
Menettelytapamääräysten rikkominen
Tämän sopimuksen menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei työnantajaa voida tuomita työehtosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa.
Menettelyä koskevien määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomioon korottavana tekijänä työ- sopimuksen perusteettomasta päättämisestä ja lomauttamisesta tuomittavan korvauksen suuruutta mää- rättäessä.
Korvauksen suhde hyvityssakkoon
Toimihenkilölle tuomittujen tämän pykälän tarkoittamien korvausten lisäksi työnantajaa ei voida tuomita työehtosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin kuin kysymyksessä on työehtoso- pimukseen perustuvien mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista sopimuksen mukainen korvaus on määrätty.
16 § Menettely erimielisyystapauksissa
Jos toimihenkilö katsoo, että hänen työsopimuksensa on päätetty tai hänet lomautettu ilman sopimuksen mukaista perustetta, voidaan erimielisyys saattaa ratkaistavaksi työehtosopimuksen 26 §:ssä sovittua neu- vottelujärjestystä noudattaen.
Xxxxxx tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvassa työsopimuksen päättämistä tai lomauttamista kos- kevassa riidassa ole päästy sovintoon, voidaan asia saattaa työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin mukaisessa järjestyksessä työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
17 § Kanneaika
Työsuhteen päättyessä oikeus tämän sopimuksen 17 §:n mukaiseen korvaukseen raukeaa, jos kannetta ei nosteta kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.
18 §
Tämä sopimus korvaa työehtosopimuksen osana noudatetun 16.6.2005 allekirjoitetun irtisanomissuojaso- pimuksen.
19 § Voimaantulo
Tämä sopimus on voimassa 28.1.2010 alkaen työehtosopimuksen osana. Helsingissä 4. päivänä helmikuuta 2010
TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY
Xxxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx TOIMIHENKILÖUNIONI TU RY
Xxxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxxx
TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY Liite 3
YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY TOIMIHENKILÖUNIONI TU RY
PÖYTÄKIRJA
TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN
1 §:SSÄ TARKOITETTU RATKAISULAUTAKUNTA TYÖEHTOSOPIMUSTEN SOVELTAMISALAKYSYMYSTEN RATKAISEMISEKSI:
1 §
Allekirjoittaneet liitot sopivat, että Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen 1 §:ssä tar- koitettuun ratkaisulautakuntaan sovelletaan tämän pöytäkirjan määräyksiä.
Ratkaisulautakunnan tarkoituksena on käsitellä ja ratkaista Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työ- ehtosopimuksen ja Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamis- alasta syntyneitä erimielisyyksiä niiden viimeisenä ratkaisuasteena. Tämän pöytäkirjan allekirjoittamisen jälkeen näitä kysymyksiä koskevia riitoja ei allekirjoittaneiden liittojen toimesta voi viedä työtuomioistuimen käsiteltäväksi.
Liitot sopivat samalla, että työehtosopimusten soveltamisalaa koskevat asiat käsitellään neuvottelujärjes- tyksen mukaisesti työpaikoilla ja liittojen välillä yhdessä niiden henkilöstöryhmien tai liittojen edustajien kanssa, joiden välisestä rajapinnasta on kysymys.
2 §
Allekirjoittaneet liitot nimeävät kukin yhden jäsenen ja hänelle tarpeellisen määrän varajäseniä ratkaisu- lautakuntaan. Jäsenten tulee olla allekirjoittaneiden liittojen palveluksessa tai muutoin työmarkkinasuhtei- siin perehtyneitä henkilöitä. Ratkaisulautakunnan jäsenet nimetään kahdeksi vuodeksi. Ensimmäinen kausi on 1.1.2008 – 31.12.2009.
Ratkaisulautakunnan jäsenet valitsevat toimikaudekseen puheenjohtajan, jonka tulee olla työmarkkina- suhteisiin perehtynyt, puolueeton henkilö. Jos jäsenet eivät voi yksimielisesti sopia puheenjohtajasta, val- takunnansovittelija valitsee puheenjohtajan.
3 §
Sopijapuolen, joka haluaa saattaa asian ratkaisulautakunnan ratkaistavaksi, tulee ilmoittaa siitä kirjallisesti muille sopijapuolille sekä toimittaa ilmoituksesta kappale ratkaisulautakunnan puheenjohtajalle 30 päivän kuluessa siitä, kun on ilmennyt, että liitot eivät neuvottelujärjestyksen mukaisissa neuvotteluissa pääse asiassa sovintoon ja asiasta on allekirjoitettu liittojen kannat sisältävä pöytäkirja.
Ratkaisulautakunnan tulee kokoontua puheenjohtajan kutsusta viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun riita on saatettu sen ratkaistavaksi, ellei liittojen välillä muuta sovita, käsittelemään asiaa sekä ratkaise- maan se.
Ratkaisulautakunta on päätösvaltainen, kun siinä on läsnä puheenjohtaja ja kunkin allekirjoittaneen liiton nimeämät jäsenet. Mikäli päätöksenteossa joudutaan äänestämään ja äänet menevät tasan (2 – 2), pu- heenjohtajan ääni ratkaisee.
4 §
Allekirjoittaneet liitot vastaavat nimeämiensä jäsenten kustannuksista ja yhdessä ratkaisulautakunnan pu- heenjohtajan kustannuksista.
5 §
Mikäli tässä sopimuksessa ei ole toisin määrätty, noudatetaan ratkaisulautakunnalle jätetyn riidan käsitte- lyssä soveltuvin osin välimiesmenettelystä annetun lain (967/1992) säännöksiä.
Ratkaisulautakunnan jäsenenä voi toimia myös henkilö, joka välimiesmenettelystä annetun lain 9 §:n mu- kaan voitaisiin julistaa esteelliseksi.
6 §
Ratkaisulautakunnan päätös on lopullinen eikä siihen saa hakea muutosta. Helsingissä 6. päivänä marraskuuta 2007
TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY
Xxxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx
YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY
Xxxxx Xxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxx
TOIMIHENKILÖUNIONI TU RY
Xxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxxxx
TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY Liite 4
AMMATTILIITTO PRO RY
Työaikapankkisopimus
1. Käsite ja tarkoitus
Työaikapankilla tarkoitetaan yritys- tai työpaikkatasolla käyttöönotettuja työ- ja vapaa-ajan yhteensovitus- järjestelyjä, joissa sovitaan eri osatekijöiden säästämisestä tai lainaamisesta sekä yhdistämisestä toisiinsa pitkäjänteisesti.
Pöytäkirjamerkintä:
Työaikapankin osatekijöiksi sovittujen erien antamista koskevat aika- ja muut rajoitteet syrjäytyvät työai- kapankkisopimuksella, ellei toisin sovita.
Työaikapankin tarkoituksena on tukea yrityksen tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä toimihenkilöiden yksilöl- listen työaikatarpeiden huomioon ottamista.
2. Työaikapankin käyttöönotto
Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta ja yksityiskohdista sovitaan työnantajan ja luottamusmiehen vä- lillä kirjallisesti. Työaikapankin käyttöönottosopimuksessa on sovittava ainakin
• keitä sopimus koskee,
• mistä osatekijöistä työaikapankki muodostuu,
• säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäismäärät (max. 12 h / vrk),
• työaikasaldon säästämis- ja lainaamisrajat, joiden puitteissa säännöllinen työaika voi pidem- mällä ajanjaksolla vaihdella,
• työajan tasoittumisjakson pituus,
• työkyvyttömyyden vaikutuksesta työaikapankkivapaan käyttöön Soveltamisohje:
Osatekijöiksi suositellaan sovittavaksi sellaisia työehtosopimuksen ja työaikalain mukaisia tekijöitä tai työ- ehtosopimuksen ja vuosilomalain mukaisia vapaisiin liittyviä tekijöitä, joista sopimalla voidaan tehokkaasti toteuttaa työaikapankin tarkoitusta. Tällaisia tekijöitä ovat mm. työaikalain osatekijät, työajan lyhennysva- paat, säästövapaat, vapaana annettavaksi sovittu lomaraha tai sen osa sekä tulos-, bonus- tai voittopalk- kio.
Mikäli liukuva työaika on käytössä, voidaan liukuvan työajan saldot ottaa osatekijäksi siten, että työaika- pankkiin voidaan sopia siirrettäväksi 40 tunnin kertymän ylittävä osa paikallisesti sovittuun enimmäismää- rään asti,
Sopimukseen tulee myös kirjata säännöllisen vuorokautisen ja/tai viikoittaisen työajan järjestämistä kos- kevat periaatteet sekä työajan järjestämiseen liittyvät ilmoitus- ja menettelytavat.
3. Työaikapankin käyttö
Työaikapankin säästämis- ja lainaamisrajat voidaan sopia vapaasti. Sovittaessa yli vuoden pituisesta ta- soittumisjaksosta, saa keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika kuitenkin olla enintään työaikalain mu- kainen.
Soveltamisohje säännöllisen työajan siirtämisestä työaikapankkiin:
Mikäli sekä työajan lyhennysvapaat ja arkipyhien työaikaa vastaava tuntimäärä siirretään kokonaisuudes- saan työaikapankkiin, voidaan vuositasolla tehdä työtä säännöllisenä työaikana päivä- ja kaksivuorotyössä eri vuosina seuraavasti:
• vuonna 2017: 148 tuntia
• vuonna 2018: 156 tuntia
• vuonna 2019: 156 tuntia
keskeytyvässä kolmivuorotyössä eri vuosina seuraavasti:
• vuonna 2017: 168 tuntia
• vuonna 2018: 176 tuntia
• vuonna 2019: 176 tuntia
ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä eri vuosina seuraavasti:
• vuonna 2017: 211 tuntia
• vuonna 2018: 219 tuntia
• vuonna 2019: 219 tuntia
Toimihenkilöllä, joka työskentelee 7,5 tuntia vuorokaudessa, työaikapankkiin voidaan siirtää eri vuosina:
• vuonna 2017: 161 tuntia
• vuonna 2018: 169 tuntia
• vuonna 2019: 169 tuntia
Liukuvan työajan kautta työaikapankkiin siirretty säännöllinen työaika sisältyy näihin enimmäismääriin.
Vapaan antamisajankohdasta sovitaan työnantajan ja toimihenkilön kesken. Mikäli ajankohdasta ei päästä sopimukseen, toimihenkilön on ilmoitettava työnantajalle pankkivapaan pitämisestä viimeistään neljä kuu- kautta ennen vapaan alkamista. Työnantaja voi siirtää vapaan ajankohtaa painavasta tuotannollisesta tai työn järjestelyyn liittyvästä syystä yhden kerran kalenterivuodessa.
Toimihenkilölle maksetaan pankkivapaan ajalta säännöllisen työajan palkka luontoisetuineen vapaan pi- tämisajankohtana voimassa olevan palkan mukaisesti.
Kokonaisina työpäivinä annettavat vapaat luetaan työssäolon veroiseksi ajaksi vuosiloman pituutta lasket- taessa.
4. Työsuhteen päättyminen
Työaikapankissa olevat saldot tasataan ennen työsuhteen päättymistä. Mikäli kuitenkin työsuhteen päät- tyessä työaikapankissa on säästettyä aika- tai rahasaldoa, ne maksetaan lopputilin yhteydessä paikalli- sesti sovitulla tavalla. Lainatut aika- ja rahasaldot peritään lopputilissä.
Pöytäkirjamerkintä:
Jos toimihenkilön työsopimus on irtisanottu työnantajasta johtuvasta syystä ja toimihenkilö on vapautettu työvelvoitteestaan koko irtisanomisajaksi, irtisanomishetkellä olevaa työaika-pankkivelkaa ei peritä takai- sin lopputilistä.
5. Työaikapankkisopimuksen irtisanominen
Työaikapankkisopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta, ellei paikallisesti muuta sovita. Työ-aika- saldojen tasaaminen tapahtuu irtisanomisajan puitteissa. Mikäli aika- tai rahasaldoja ei ole tasattu irtisa- nomisajan kuluessa, niiden maksaminen ja takaisin periminen suoritetaan kuten työsuhteen päättyessä, ellei paikallisesti toisin sovita.
6. Kirjanpito työaikapankkisaatavista
Työnantajan tulee pitää työntekijäkohtaista kirjanpitoa työaikapankkisaatavista ja niiden kertymisestä. Eril- linen kirjanpito ei ole tarpeen, mikäli tapahtumat päivämäärineen ja tilin saldo käyvät ilmi työaika- ja palk- kakirjanpidosta. Luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on pyynnöstä oikeus tutustua työaikapankkia koskevaan kirjanpitoon.
TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY Liite 5
AMMATTILIITTO PRO RY
Selviytymislauseke
Työnantajan toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi voidaan paikallisesti työnantajan ja luottamusmiehen välillä sopia palkka- tai muita taloudellisia etuuksia koskevien työehtoihin sopeuttamisesta myös työehto- sopimuksen vähimmäisehdoista poiketen siten kuin jäljempänä on sovittu. Sopimus tehdään koskemaan yritystä tai sen itsenäistä osaa. Toimihenkilön palkan tulee kuitenkin aina olla vähintään hänen vähimmäis- palkkansa suuruinen.
Osapuolet voivat sopia, että osa palkasta maksetaan myöhempänä ajankohtana. Tässä tapauksessa erä- päivänä maksettava osa voi olla vähimmäispalkkaa pienempi. Siirretty palkan osa on maksettava viimeis- tään kahden kuukauden kuluessa palkan erääntymisestä.
Tällä kirjauksella ei rajoiteta työsopimusosapuolten keskinäistä sopimusvapautta eikä työnantajan yksi- puolista oikeutta sopeuttaa työehtoja lain ja oikeuskäytännön mukaisesti.
Taloudelliset vaikeudet ja niiden toteaminen, tiedottaminen liitoille sekä suunnitelma
Sopimisen työehtojen sopeuttamisesta pitää liittyä työpaikalla yhteistoimintaneuvottelujen aikana taikka muussa yhteydessä yhteisesti todettuun työnantajaa kohdanneeseen vakavaan taloudelliseen tai äkilli- sesti toteutuneeseen tuotannolliseen kriisiin, jonka vaikutuksia - kuten työvoiman vähentämistä - toimen- piteellä voidaan ehkäistä tai rajoittaa.
Osapuolilla on oikeus käyttää neuvotteluissa apunaan liittojen asiantuntijoita työnantajan taloudellisia vai- keuksia tai tuotannollista kriisiä koskevaan toteamiseen liittyen. Luottamusmiehen ja mahdollisesti käytet- tyjen asiantuntijoiden on pidettävä salassa neuvottelujen yhteydessä saadut työnantajan taloudellista ase- maa koskevat tiedot sen mukaisesti kuin työnantaja on ilmoittanut tietojen olevan salassa pidettäviä (vrt. laki yhteistoiminnasta yrityksissä 57 §).
Ennen työpaikalla käynnistettäviä neuvotteluja tulee niistä antaa tieto työehtosopimusosapuolille.
Neuvottelujen alkaessa työnantajan on lisäksi esitettävä suunnitelma, jossa selostetaan kokonaisvaltai- sesti yrityksen talouden tervehdyttämiseksi ja toimintaedellytysten turvaamiseksi toteutetut ja suunnitellut toimenpiteet. Tavoiteltu päämäärä toteutuu parhaiten silloin, kun se otetaan työnantajan kaikessa toimin- nassa johdonmukaisesti huomioon. Suunnitelmaan voidaan sisällyttää paikallisten neuvottelujen aikana myös osapuolten yhteisiä tavoitteita ja kannanottoja (esim. mahdollinen pidättäytyminen irtisanomisista sopimuksen ajalle tai mahdollinen leikkausten kompensoiminen myöhemmin).
Neuvoteltaessa työpaikalla työehtojen sopeuttamista koskevasta sopimuksesta tulee työnantajan selvittää neuvotteluosapuolelleen avoimesti yrityksen taloudellinen tilanne ja sen kehitysnäkymät.
Sopimuksen kohteena olevien työehtojen heikennysten välttämättömyys ja kohtuullisuus
Työnantajan taloutta tai tuotannollista kriisiä vakauttavien sopeutusten palkka- tai muita taloudellisia etuuk- sia koskeviin työehtoihin tulee arvioida olevan välttämättömiä sopimuksen tavoitteet huomioon ottaen. Palkan alentamisen ja muiden vastaavien toimien tulee lisäksi olla suhteessa niillä saavutettaviin etuihin nähden. Osapuolten on yhdessä säännöllisesti arvioitava työvoimakulujen säästön vaikutus työantajan taloudelliseen tilanteeseen.
Toimenpiteiden tilapäisyys
Paikallinen sopimus tehdään kirjallisesti siksi määräajaksi, jonka kuluessa työnantajan taloudellisen tilan- teen arvioidaan vakautuvan, kuitenkin enintään vuodeksi kerrallaan. Määräaikainen sopimus voidaan irti- sanoa 2 kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, jos toinen osapuoli katsoo että sopimuksen jatkamiselle ei enää muutoin ole asiallisia perusteita.
Mikäli yritys asetetaan sopimuksen voimassaoloaikana konkurssiin, selvitystilaan tai yrityssaneerausme- nettelyyn, päättyy tämä sopimus automaattisesti kyseisenä päivänä, elleivät osapuolet erikseen sovi sen jatkamisesta alkuperäisen sopimuksen mukaisesti. Näissä tilanteissa on mahdollista sopia myös uusista toimista työnantajan toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi.
Teknologiateollisuus ry Liite 6
Ammattiliitto Pro ry
Liite, ei työehtosopimuksen osa.
Etätyöohje
Tarkoitus
Teknologiateollisuus ry ja Ammattiliitto Pro ry ovat yhteistyössä laatineet tämän ohjeen, jolla liitot pyrkivät luomaan turvalliset puitteet etätyöstä sopimiselle ja ohjaamaan etätyön käyttöä osapuolia tyydyttävällä tavalla.
Liitot kannustavat yrityksiä ottamaan käyttöön nykyaikaisia, tuottavuutta edistäviä työaikajärjestelmiä. Näitä järjestelmiä ovat mm. etätyöskentelyn mahdollistavat työaikajärjestelyt.
Etätyö tarjoaa mahdollisuuden työn tuottavuuden ja työelämän laadun parantamiseen, työn ja perheen yhteensovittamiseen, työssä jaksamiseen, työ- ja asuinpaikan joustavampaan sijoittumiseen ja työmatka- kustannusten sekä työmatkoihin käytettävän ajan vähenemiseen.
Määritelmä
Etätyöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä työsopimuksessa sovitun varsinaisen työntekopaikan ulkopuolella tapahtuvaa työntekoa. Etätyötä voidaan tehdä esimerkiksi toimihenkilön kotona, työ- tai koulutusmatkalla sekä muussa yhdessä sovittavassa paikassa.
Etätyötä tehdään sovellettavan lainsäädännön, työehtosopimuksen ja yrityssääntöjen asettamissa puit- teissa. Etätyöntekijän työmäärä ja tavoitteet ovat samat kuin vastaavien työnantajan tiloissa työskentele- vien toimihenkilöiden.
Etätyösopimus ja työehtojen määräytyminen
Toimihenkilö ja työnantaja sopivat kirjallisesti etätyön tekemisestä. Sopimuksesta tulee käydä ilmi etätyönä tehtävä työ, etätyön tekemisen ehdot ja kesto. Sopimus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Etätyösopimuksessa sovitaan, millä perusteella ja mitä ilmoitusaikaa noudattaen työnantaja tai toi- mihenkilö voi keskeyttää etätyön tekemisen. Etätyön keskeytyessä toimihenkilö palaa varsinaiseen työ- paikkaansa, ellei ole toisin sovittu.
Liitot suosittelevat, että etätyötilanteissa ryhdytään toimenpiteisiin, jotka estävät etätyöntekijän eristäyty- misen yrityksen muusta työyhteisöstä, kuten antamalla hänelle mahdollisuuden tavata säännöllisesti työ- tovereitaan ja pääsyn yrityksen tiedottamisen piiriin. Työnantajan on olosuhteet huomioon ottaen pyrittävä asettamaan etätyötä tekevät henkilöt muutoinkin yhdenvertaiseen asemaan muiden toimihenkilöiden kanssa.
Liitot suosittelevat työajanseurannan järjestämistä lähtökohtaisesti siten, että tässä tarkoitettuun etätyöhön käytetään samaa seurantajärjestelmää, kuin muihinkin yrityksen toimihenkilöihin.
TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY
Liite 7 AMMATTILIITTO PRO RY
Työehtosopimuksen tarkoittama paikallinen sopiminen
Näihin paikallisiin sopimuksiin sovelletaan työehtosopimuksen 27 §:n mukaista neuvottelujärjestystä sekä 28 §:n mukaisia paikallisen sopimisen määräyksiä.
Asioiden luonne ja laajuus ratkaisevat paikallisen sopimisen osapuolet kulloisessakin tilanteessa.
Lähtökohtaisesti luottamusmies edustaa toimihenkilöitä yhteistoiminnassa ja paikallisessa sopimisessa. Soveltamisalaltaan yhtä toimihenkilöä ja yksittäistilannetta koskevan asian työnantaja voi yleensä sopia suoraan toimihenkilön kanssa, ellei työehtosopimuksen määräys edellytä asiasta sovittavan luottamus- miehen kanssa.
Taulukot vastaavat osapuolten yhteistä näkemystä siitä, kuka on työehtosopimuksen neuvottelujärjestyk- sen mukaan sopijaosapuolena paikallisen sopimisen eri asiakokonaisuuksien osalta.
3 § Työsuhde ja työ- suhteesta johtuvat yleiset velvollisuudet | 5 kohta: provisiopalkkaisten myynti- miesten työehdot | toimihenkilön kanssa |
6 kohta: työsuhteen ehtojen muutta- minen | toimihenkilön kanssa | |
5 § Osa-ajan palkka | Kuukausityöajan taulukon sovelta- misesta poikkeaminen keskimääräi- sen työajan piirissä olevilla toimi- henkilöillä | luottamusmiehen tai niiden toimi- henkilöiden kanssa, joiden kanssa sovittu keskimääräisestä työajasta |
6 § Säännöllinen työ- aika | 1.2 kohta: siirtyminen 37,5 tunnin työviikosta 40 tunnin työviikkoon tai päinvastoin | kollektiivinen sopimus luottamus- miehen kanssa, jos luottamusmies on valittu |
1.3 kohta: poikkeaminen työaika- määräyksistä | luottamusmiehen kanssa kirjalli- sesti | |
2 kohta: työajan lyhennysvapaiden korvaaminen rahalla | toimihenkilön kanssa joko kalente- rivuotta koskevaksi tai toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopi- mus voidaan irtisanoa lokakuun aikana päättymään kalenterivuo- den lopussa. | |
2 kohta: työajan lyhennysvapaiden vaihtaminen joustovapaaseen. | toimihenkilön kanssa | |
2 kohta: lyhennysvapaan ajankoh- dasta ilmoittaminen | kollektiivinen siirto luottamusmie- hen kanssa, jos luottamusmies on valittu | |
7 § Säännöllisen työ- ajan sijoittaminen | 1 kohta: työtuntijärjestelmän muut- tamiseen liittyvä ilmoitusaika | kollektiivinen sopimus luottamus- miehen kanssa, jos luottamusmies on valittu |
1 kohta: työviikon ja työvuorokau- den alkamisajat | pääsääntöisesti luottamusmies, jos luottamusmies on valittu | |
2 kohta: liukuvaa työaikaan siirtymi- nen, liukumarajat ja enimmäissaldot sekä seurantajakso | kollektiivinen sopimus luottamus- miehen kanssa, jos luottamusmies on valittu | |
3.2 kohta: keskimääräinen työaika paikallisesti sopimalla | kollektiivinen sopimus luottamus- miehen kanssa, jos luottamusmies on valittu | |
8 § Vapaapäivät | 2 kohta: tasoittumisvapaasta ilmoit- taminen keskimääräistä viikkotyöai- kaa käytettäessä | kollektiivinen sopimus luottamus- miehen kanssa, jos luottamusmies on valittu |
10 § Lepoajat ja viikoit- taisen vapaa-ajan kor- vaaminen | 1 kohta: päivittäisen lepoajan (ruo- katunti) pituus ja ruokailu työn lo- massa | kollektiivinen sopimus luottamus- miehen kanssa, jos luottamusmies on valittu |
3 kohta: viikoittaisen vapaa-ajan ajankohta tai korvaaminen rahalla | toimihenkilön kanssa | |
11 § Lisätyö | 4 kohta: lisätyön vaihtaminen vas- taavaan vapaaseen | toimihenkilön kanssa |
5 kohta: lisätyön vaihtaminen jous- tovapaaseen | toimihenkilön kanssa | |
12 § Ylityö | 1 kohta: työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso | kollektiivinen sopimus luottamus- miehen kanssa, jos luottamusmies on valittu |
2 kohta: ylityökorotuksen tai koko ylityöajan palkan maksaminen kiin- teänä kuukausikorvauksena | toimihenkilön kanssa | |
2 kohta: ylityökorotuksen tai koko ylityöajan palkan vaihtaminen jous- tovapaaseen | toimihenkilön kanssa | |
5 kohta: yhden ylityökäsitteen käyt- töönotto | luottamusmiehen kanssa kirjalli- sesti | |
9 kohta: aloittamis- ja lopettamis- työn korvaaminen | toimihenkilön kanssa | |
13 § Sunnuntaityö | 3 kohta: sunnuntaityökorotuksen tai koko sunnuntain palkan kiinteä kuu- kausikorvaus taikka niiden vaihta- minen vapaaseen tai joustovapaa- seen | toimihenkilön kanssa |
14 § Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö | 1 kohta: työskentely jatkuvasti sa- massa vuorossa | toimihenkilön kanssa |
8 kohta: yötyön teettäminen muulla kuin työaikalaissa mainituissa ta- pauksissa | kollektiivinen sopimus luottamus- miehen kanssa, jos luottamusmies on valittu | |
15 § Varallaolo | 1 kohta: sopiminen varallaolosta | toimihenkilön kanssa |
4 kohta: varallaolokorvauksen määrä | kollektiivinen sopimus luottamus- miehen kanssa, jos luottamusmies on valittu | |
5 kohta: varallaolon kuukausittainen enimmäismäärä | kollektiivinen sopimus luottamus- miehen kanssa, jos luottamusmies on valittu | |
16 § Hälytysluontoi- nen työ ja puhelinoh- jeet | 6 kohta: puhelinohjeiden antamisen huomioiminen kokonaispalkassa tai erillisenä lisänä | toimihenkilön kanssa. Raamisopi- mus luottamusmiehen kanssa, jos luottamusmies on valittu |
22 § Matkakorvaukset | 6.1 kohta: matka-ajan korvaus kiin- teänä kuukausikorvauksena | toimihenkilön kanssa |
6.3 kohta: päivä- ja ruokarahan kiin- teä kuukausikorvaus toistuvasti matkustavilla | toimihenkilön kanssa | |
7 kohta: oman auton käyttö ja siitä aiheutuva korvaus | toimihenkilön kanssa | |
8 kohta: kollektiivinen sopimus työ- matkoista aiheutuvien kustannusten ja korvausten maksamisesta | luottamusmiehen kanssa kirjalli- sesti. Yli kahden viikon komennuk- selta maksettavien päivärahojen osalta toimihenkilön kanssa | |
23 § Koulutustilaisuu- det | 1 kohta: vapaapäivälle osuvan kou- lutuksen korvaaminen | kollektiivinen sopimus luottamus- miehen kanssa, jos luottamusmies on valittu |
24 § Vuosiloma | 3 kohta: vuosilomapalkan maksu yrityksen säännönmukaisena pal- kanmaksupäivänä | vakiintunut käytäntö voidaan tul- kita sopimukseksi |
4 kohta: lomarahan maksuajan- kohta | kollektiivinen sopimus luottamus- miehen kanssa, jos luottamusmies on valittu | |
4 kohta: lomarahan korvaaminen vastaavalla vapaalla tai joustova- paalla | luottamusmiehen kanssa voidaan sopia raami, toimihenkilö sopii omalta osaltaan |
6 kohta: vuosiloman antaminen kes- keytymättömässä kolmivuorotyössä viisivuorojärjestelmää käytettäessä | kollektiivinen sopimus luottamus- miehen kanssa, jos luottamusmies on valittu |
Irtisanomissuojasopimus
2 § Irtisanomisajat | 1 kohta: irtisanomisajoista toisin so- piminen työsuhteen päättämistilan- teessa | toimihenkilön kanssa |
10 § Neuvottelumenet- tely | 1 a) ja b) kohta: YT-neuvotteluajat | neuvotteluosapuolten kanssa |
13 § Toimihenkilön ta- kaisin ottaminen | Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukai- sesta takaisinottovelvollisuudesta toisin sopiminen | luottamusmiehen kanssa |
14 § Lomauttaminen | 3 kohta: lomautusilmoitusajasta toi- sin sopiminen lomautuksen yhtey- dessä | toimihenkilön kanssa |
4 kohta: lomauttamisesta ja lomau- tusilmoitusajasta toisin sopiminen | kollektiivinen järjestelmä luotta- musmiehen kanssa, jos luotta- musmies on valittu | |
5 kohta: lomautuksen keskeyttämi- nen | toimihenkilön kanssa | |
6 kohta: 200 päivän lomautuksen pe- rusteella maksettavan irtisanomis- ajan korvauksen maksuajankohta | toimihenkilön kanssa | |
6 kohta: määräaikaisen työsopimuk- sen sopiminen korvauksen sijasta | toimihenkilön kanssa |
Palkkausjärjestelmää koskeva paikallinen sopiminen
4 §:n useissa määräyksissä mainitun paikallisen sopimisen osapuolina ovat, ellei asianomaisessa kohdassa ole toisin määrätty, työnantaja ja työehtosopimuksen tarkoittama luottamusmies tai, jollei tällaista ole, työpaikan tämän työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvat toimihenkilöt so- pimallaan tavalla yhdessä. Sopimus voidaan tehdä määräajaksi tai olemaan voimassa tois- taiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisai- kaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu. Sopimus on tehtävä kirjallisena. | ||
4 § Palkkausjär- jestelmä | 2.1 kohta: sopimus muun toimenvaativuus- mittarin käytöstä | huom 4 §:n 2.3 kohta toimen- vaativuusmittarin osalta |
3 kohta: henkilökohtaisen palkanosuuden määrityksen ajankohta | ||
4 kohta: kuukausipalkan alentaminen ilman irtisanomisaikaa | toimihenkilön kanssa | |
5 kohta 3 kappale: palkkiopalkkojen hinnot- telu | toimihenkilön tai toimihenkilöit- ten kanssa | |
5 kohta 6 kappale: tulospalkkioiden käyt- töönotto | tulospalkkion sisällöstä päättää työnantaja | |
6 kohta: sijaisuuskorvaus | toimihenkilö omalta osaltaan, luottamusmies voi tarvittaessa sopia raamista | |
9 kohta: muun palkkarakenteen käyttöön- otto | ||
11 kohta: palkanmaksupäivän pysyvän muutoksen ilmoitusaika | mikäli muutos koskee merkittä- vää osaa henkilökunnasta, tu- lee muutoksesta neuvotella luottamusmiehen kanssa etu- käteen | |
14 kohta: palvelusvuosilisän maksamisen ajankohta sekä maksujakso | ||
14 kohta: 58v täyttäneen osalta palvelus- vuosilisän vaihtaminen vapaaseen | toimihenkilön kanssa | |