TYÖEHTOSOPIMUS

TYÖEHTOSOPIMUS

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖT

21.1.2022-30.11.2023

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TYÖNANTAJAT RY AMMATTILIITTO PRO RY

978-952-238-272-6

978-952-238-278-8 (pdf)

Painopaikka: Grano Oy, 2022

Sisällysluettelo

Sisällysluettelo

TYÖEHTOSOPIMUS TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TOI- MIHENKILÖT ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 13

TYÖEHTOSOPIMUS 21

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖT 21

1 § Soveltamisala 21

2 § Liitesopimukset 24

3 § Työsuhde ja työsuhteesta johtuvat yleiset velvollisuudet 24

4 § Palkkausta koskevat määräykset 27

5 § Osa-ajan palkka 44

6 § Säännöllinen työaika 47

7 § Säännöllisen työajan sijoittaminen 54

8 § Vapaapäivät 60

9 §Arkipyhäviikot 61

10 § Lepoajat ja viikkolepokorvaus 63

11 § Lisätyö 66

12 § Ylityö 68

13 § Sunnuntaityö 74

14 § Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö 75

15 § Varallaolo 78

16 § Hälytysluontoinen työ ja puhelinohjeet 79

17 § Kaivoslisä ja keskeytymättömän sekä

jatkuvan vuorotyön lisä 81

18 § Palkka sairauden ja tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta 83

19 § Lääkärintarkastukset 85

20 § Äitiys- ja isyysvapaan ajan palkka ja työhönpaluu perheva- paalta 87

21 § Lyhyt tilapäinen poissaolo 88

22 § Matkakorvaukset 89

23 § Koulutustilaisuudet 94

24 § Vuosiloma 97

25 § Kokoontumisoikeus 100

Sisällysluettelo

26 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö 101

27 § Neuvottelujärjestys 102

28 § Paikallinen sopiminen 104

29 § Sopimuksen sitovuus 106

30 § Sopimuksen voimassaolo 107

TOIMIHENKILÖIDEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 108

TOIMIHENKILÖIDEN

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 128

RATKAISULAUTAKUNTA 145

TYÖAIKAPANKKISOPIMUS 148

SELVIYTYMISLAUSEKE 153

ETÄTYÖOHJE 156

TYÖEHTOSOPIMUKSEN TARKOITTAMA

PAIKALLINEN SOPIMINEN 159

Adoptio 87

Ajokilometrikorvaus 94

Alarajanveto 22

Alihankinta 101-102

Allekirjoituspöytäkirja (TES) ..................................... 13-20, 106

— palkkaratkaisu 14-16

— työryhmät 16-20

Aloittamistyöt 72-74

Ammatillinen koulutus 95, 96, 111, 128

Ammattiyhdistysjäsenmaksu 24

Arkipyhäviikot ..............................................49-50, 61-63, 72-74

Ay-koulutus 121-123

Eläkkeelle siirtyminen 98

Erimielisyyksien ratkaiseminen (Neuvottelujärjestys) .. . .............

........................................................................... 102-104, 143

Erimielisyysmuistio 103

Erityisäitiysvapaa 87

Hammassairaus 86

Harjoittelijat 39

Helatorstaiviikko 61

Hälytysluontoinen työ 79-81

Hälytysraha 79-80

Iltatyö 77-78

Iltatyölisä 77

Irtisanominen

— Irtisanomissuojasopimus 128-144

— ilmoitus työsopimuksen päättämisestä 131-132

— irtisanomisajan noudattamatta jättäminen 131

— irtisanomisajat 130

— irtisanomisajoista toisin sopiminen 129

— irtisanomisen perusteen ilmoittaminen 132

— irtisanomisen xxxxxxxxx 000

— irtisanomista koskevat ilmoitukset 131-132

— lomautus 134, 138-140

— työvoiman vähentämisjärjestys 138

Itsenäisyyspäivä 62, 74

Joulu 47, 62, 69

Xxxxxxxxxxx 51, 58, 60, 68, 70, 75, 98

Juhannus 47, 62, 69

Järjestäytymisvapaus 24

Kaivoslisä 81-82

Kaksivuorotyö...............................................47-48, 49-50, 57, 77

Kehittämistoiminta 119-120

Kertausharjoitukset 89

Keskimääräinen säännöllinen työaika 49, 57-60

Keskeytymättömän ja jatkuvan vuorotyön lisä 82-83

Kokoontumisoikeus 100

Kolmivuorotyö ........................................... 48, 52-54, 72, 82, 99

Koulutus

— ammatillinen koulutus 95, 96, 111, 128

— ay-koulutus 121-123

— kolmen kuukauden luottamusmieskurssi 122

— yhteinen koulutus 121

Koulutustilaisuudet 94-95

Kunnallinen luottamustehtävä 89

Kuolema 89

Laboratorio- ja röntgentutkimukset 85

Lapsen sairastuminen 89

Lepoajat 63-66

Lisätyö...................................................................... 59, 66-68, 71

Lomapalkka 97

Lomaraha 60, 97-98

Lomautus 134, 138-140

Lopettamistyöt 72-74

Luontoisedut 41

Luottamusmies 14, 40, 105, 113-120

— ks. yhteistoimintasopimus 108-127

— ansionmenetyksen korvaaminen 113-116

— ehdokassuoja 118

— ilmoitukset 110, 119

— koulutus 121-123

— luottamusmiehelle annettavat henkilötilastotiedot 124-126

— osastoluottamusmies ....................................110-111, 116-118

— tietojen luottamuksellisuus 126

— toimitila 116

— työsopimuksen irtisanominen 117

— työsopimuksen purkaminen 117

— vapautus työstä 113-115

— varamiehet 119

Lyhyt tilapäinen poissaolo 88-89

Läheisen omaisen kuolema 88

Lääkärintarkastukset 85-86

— hammassairaus 86

— korvaaminen 85-86

— laboratorio- ja röntgentutkimukset 85

— lakisääteiset tarkastukset 86

— matkakorvaus ja päiväraha 89-90

— raskaus 86

— työajan tarpeettoman menetyksen välttäminen 85

Lääkärintodistus 83

Matkakorvaukset 89-94

— kilometrikorvaus 94

— majoituskustannusten korvaus 91-92

— matka-ajan korvaus 92-94

— matkakustannukset 90

— matkan alkaminen ja päättyminen 89-90

— matkustamisvelvollisuus 89

— päiväraha, kotimaa 90-91

— päiväraha, xxxxxxxx 00

— ruokaraha 91

— työtuntien ja matka-ajan laskeminen 93

— työtuntijärjestelmän edellyttämä tuntimäärä ja kuukausipalkkatakuu 93

— yömatkaraha 91

Muutokset toimihenkilön asemassa 37

Neuvottelujärjestys 102-104

— neuvottelujen aloittaminen 102

— neuvotteluvelvollisuus 102

— palkkamääräyksiin liittyvä paikallinen sopiminen 40

— pöytäkirjan tai erimielisyysmuistion laatiminen 103

Nuoret

— palkkaus 39

Oman auton käyttö 94

Osa-ajan palkka

— poissaolopäivän laskeminen 44-46

— poissaolotunnin laskeminen 44-45

Osastoluottamusmies ........................................110-111, 116-118

Paikallinen sopiminen

— lisätyö 66-68

— lomaraha 97

— mekanismi 106-107

— mekanismi (palkkamääräykset) 41

— työajan lyhennysvapaat 56

— sunnuntaityö 74-75

— työaikamääräykset 59-60

— työaikamääräyksistä poikkeaminen 49-50

— ylityö 68-74

Palkan maksaminen 40

Palkan maksaminen kurssiajalta 122

Palkanmaksu vapautuksen aikana 114

Palkkaus 27-44

— harjoittelijat 39

— henkilökohtainen palkanosuus 35-36

— nuoret 39

— tehtäväkohtainen palkanosuus 27-35

— vaativuusluokkapalkat 32-33

Palkkiopalkka 37

Palvelusvuosilisä 42-43

Perhevapaa 87-88

Poissaolopäivän laskeminen 44-46

Poissaolotunnin laskeminen 44

Puhelinohjeet 80

Provisiopalkka 26, 71, 97

Päivittäinen lepoaika 63-64

Päiväraha 90-91

Raskaus 86

Reservin harjoitukset 89

Ruokaraha 91

Ryhmähenkivakuutus 24-25

Röntgentutkimukset 85

Sairaus 83-85

Sairausajan palkka 83-85

— alle kuukauden työsuhde 84

— ilmoitusvelvollisuus 83

— korvausajanjaksot 84

— korvausperuste 84

— lääkärintodistuksen esittäminen 83

— perhevapaa 87-88

— sama sairaus 85

— sairausajan palkan epääminen 83

— työkyvyttömyyden toteaminen 83-84

— työkyvyttömyyden uusiutuminen 85

— vähennykset 84

— äitiysvapaa 87-88

Sijaisuudet 38-39

Sopimuksen sitovuus 106

Soveltamisala (työehtosopimuksen) ....................21-23, 145-147

Sunnuntaityö 74-75

Synnytys 86

Säännöllinen työaika 47-54

Tapaturma 83

Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden

yhteistoimintasopimus 24, 108-127

Tiedotus 123-126

Toimenkuvaus 27

Toimen muutokset 30-31

Tulospalkkaus 38

Tuottavuuden ja teknologian kehittämistoiminta

— ks. yhteistoimintasopimus 120

Työaika

— keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika 56-59

— keskimääräinen säännöllinen vuorokautinen työaika 49-54, 58

— pituus ...................................................................49-51, 56-60

— säännöllinen työaika 50-52

— työaikaero ja palkka 48

— työajan tilapäinen pidentäminen 49-50

— vuorotyö 75-77

Työajan lyhentäminen päivä- ja kaksivuorotyössä 50-54

Työnjohto-oikeus 24

Työrauhavelvoite 104

Työsopimuksen purkaminen ............................117-118, 128, 140 Työsuhteen ehtojen muuttaminen 26

Työsuojelu 111-114

Työsuojelukoulutus 121

Työsuojelupäällikkö 112

Työsuojeluvaltuutettu 109-113

— ajankäyttö 113-114

Työtaistelusta ilmoittaminen 108

Työtuntijärjestelmä ............................................44, 51-52, 54-56

— ilmoitusvelvollisuus 54

— laatimisvelvollisuus 54-55

— neuvotteluvelvollisuus 54

— pysyvä muutos 54

— tilapäinen muutos 55

Työviikko 49, 55

Työvoiman vähentämisjärjestys (irtisanomissuojasopimus) 138

Työvuorokausi 55, 98

Ulkomaan päivärahat 92

Ulkopuolisen työvoiman käyttö 101-102

Vapaapäivät 52, 53, 57-61

Varallaolo 78-79

Vastuuvakuutus 24-25

Viikkolepo 64-66

Viikkolepokorvaus 65-66

Viikoittainen ylityö 68-74

Vuorokautinen ylityö 68-74

Vuorotyö

— vuorotyölisä iltavuorossa 75-77

— vuorotyölisä yövuorossa 75-77

— vuorotyölisä yli- ja sunnuntaityöstä 77

Vuosiloma

— kuukausipalkan jakaja 97

— lomaraha 97-98

— työsuhteen päättyminen ja lomaraha 98

— vuosilomapalkka 97

— ylimääräinen lomaraha 99

Vähimmäispalkka 27, 37, 153

Yhteistoimintasopimus (teknologiateollisuuden toimihenkilöiden) 108-127

— yleisiä määräyksiä 108-109

— yhteistoimintatehtävät ja yhteistoimintaorganisaatiot 110-114

— luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun sekä työsuojeluasiamiehen asemaa koskevat määräykset 114-120

— yhteistoiminta 120-121

— koulutus 121-124

— yhteinen koulutus 121

— ay-koulutus 121-123

— tiedotustoiminta 123-126

Yhteiskunnallinen luottamustehtävä 88

Yleiset velvollisuudet 24

Ylityö

—ylityöksi luettava työ 68

— peruspalkan laskeminen 73-74

— säännöllisen työajan ylityöjakaja 71-72

— vapaapäivänä tehdyn työn korvaaminen 70

— viikoittainen ylityö 69-70

— vuorokautinen ylityö 69-70

Ylärajanveto 21-22

Yömatkaraha 91

Yötyö 75-77

Yötyölisä 77

Äitiysvapaa 87-88

Äkillinen sairaustapaus 88

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TYÖNANTAJAT RY AMMATTILIITTO PRO RY‌

TYÖEHTOSOPIMUS TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖT ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Aika 21.1.2022

Paikka Teknologiateollisuuden työnantajat ry, Helsinki

Läsnä Teknologiateollisuuden työnantajat ry Xxxxxx Xxxxxxxxxx Xxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Ammattiliitto Pro ry Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxx Xxxxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx

1 §

Työehtosopimuksen allekirjoittaminen

Todettiin, että liittojen välillä on tänään allekirjoitettu neuvottelu- tuloksen 13.1.2022 mukainen työehtosopimus. Nyt allekirjoitettu työehtosopimus tulee voimaan 21.1.2022 alkaen.

Sopimuksen sisältöä koskevat muutokset tulevat voimaan 21.1.2022 alkaen, ellei asianomaisessa sopimuskohdassa ole voi- maantulon osalta muusta sovittu.

2 § Palkkaratkaisu

PALKANTARKISTUKSET VUONNA 2022

Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yri- tyksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla. Hyvissä ajoin ennen paikal- listen neuvotteluiden aloittamista työnantaja toimittaa luottamus- miehelle tarvittavat tiedot yrityksen tai työpaikan talous-, tilaus- kanta- ja työllisyystilanteesta sekä näiden ennakoitavasta kehitty- misestä. Neuvotteluiden pohjaksi on tarkoituksenmukaista toimit- taa tietoa myös palkkaratkaisua koskevan esityksen perusteista.

Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityk- sen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuut- ta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla.

Paikallinen palkkaratkaisu

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantar- kistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa 18.2.2022 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita.

Palkantarkistuksen toteutustapa, ellei paikallista palkkaratkaisua

Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korote- taan 1,5 % suuruisella kaikille toimihenkilöille jaettavalla koro- tuksella viimeistään 1.3.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta.

Lisäksi 1.3.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta toimihenkilöiden palkkojen korottamiseen käytetään yritys- tai työpaikkakohtainen erä, jonka suuruus on 0,4 % las- kettuna toimihenkilöiden edellisen kuukauden palkkasummasta luontoisetuineen.

Yritys- tai työpaikkakohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkan- muodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkaraken- netta ja palkkaporrastusta, tuottavuuden kehittymistä työpaikalla, työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista sekä oikaista mahdolli- sia vinoumia.

Toimihenkilöiden ammattitaidon ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökohtaisten korotusten jakamisessa. Suuremmat korotukset ohjataan toimihenkilöille, joiden yritys- kohtainen palkanosuus suhteessa henkilökohtaiseen palkanosuu- teen on keskivertosuhdetta pienempi.

Luottamusmiehelle annettavat tiedot palkkaratkaisun kohdentami- sesta

Luottamusmiehellä on oikeus saada selvitys palkankorotusten koh- dentumista kohtuullisessa ajassa palkankorotusten jälkeen, kuiten- kin viimeistään kuukauden kuluessa palkkaratkaisun toteuttami- sesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi toimihenkilöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä toimihenkilöiden palkankorotusten kokonaismäärä.

PALKANTARKISTUKSET VUONNA 2023

Liitot tarkastelevat elo-syyskuun aikana sopimuksen tavoitteiden toteutumista sekä arvioitavissa olevia talouden ja työllisyyden nä- kymiä. Arvioinnin perusteella liitot neuvottelevat 30.9.2022 men- nessä 1.3.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta toteutettavien palkantarkistusten kustannusvaikutuksesta ja

sen jakautumisesta. Samassa yhteydessä voidaan tarkastella edel- lytyksiä sopimuskauden jatkamiseen 30.11.2023 jälkeiselle ajalle.

Vuoden 2023 palkantarkistukset toteutetaan samalla tavalla kuin vuoden 2022 palkantarkistukset. Ensisijainen tapa toteuttaa pal- kantarkistukset on paikallinen palkkaratkaisu. Toissijaisen palkka- ratkaisun kustannusvaikutus ja sen jakautuminen sovitaan liittojen välisissä neuvotteluissa syyskuun 2022 loppuun mennessä.

Mikäli 1.3.2023 toteutettavan toissijaisen palkkaratkaisun mu- kaisen palkantarkistuksen suuruudesta ei päästä yksimielisyyteen 30.9.2022 mennessä, voi kumpikin sopimusosapuoli irtisanoa tä- män sopimuksen päättymään 30.11.2022. Irtisanomista koskeva il- moitus on toimitettava kirjallisesti viimeistään 14.10.2022 toiselle sopijaosapuolelle sekä tiedoksi valtakunnansovittelijalle.

3§

Työehtosopimuksen kehittäminen ja koulutus

Liitot asettavat työryhmän, joka käsittelee jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti työehtosopimukseen liittyviä asioita pyr- kien kehittämään yritysten kilpailukykyä ja toimihenkilöiden työ- ehtoja ja ryhtyen mahdollisesti tarvittaviin toimenpiteisiin. Työ- ryhmä edistää myös erimielisyysasioiden tehokasta käsittelyä ja pyrkii jatkuvasti ylläpitämään ja lujittamaan osapuolten välisiä hyviä neuvottelusuhteita ja yhteistoimintaa. Lisäksi Työryhmä selkeyttää sopimustekstejä, keskittyen sopimuskaudella erityisesti työehtosopimuksen rakenteen ja luettavuuden parantamiseen.

Työryhmä selvittää lisäksi työlainsäädännön muutosten, erityi- sesti perhevapaauudistuksen ja yhteistoimintalain uudistuksen vaikutuksia työehtosopimukseen. Perhevapaauudistuksen osalta liitot toteavat, että sopimuskauden aikana mahdollisesti tulevat

perhevapaita koskevat lainsäädäntömuutokset eivät vaikuta työeh- tosopimuksessa määriteltyihin äitiys- tai isyysvapaan palkallisiin jaksoihin. Äitiys- ja isyysvapaan palkkaa maksetaan työehtoso- pimuksen mukaisesti laissa määriteltyjen vapaiden nimikkeistä riippumatta. Työryhmä seuraa perhevapaauudistuksen etenemistä ja huomioi yhdessä sovittavalla tavalla kustannusneutraalisti uu- distuksesta aiheutuvat muutostarpeet työehtojen kehittämisessä.

Liitot järjestävät yhteisiä koulutuksia yhdessä sovittavalla tavalla. Työryhmän tehtävänä on arvioida ja järjestää koulutuksia sopi- muskauden aikana epäasiallinen käyttäytymisen ehkäisemisestä sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus -suunnitelmasta. Koulutuksia kehitetään kohti monimuotokoulusta.

4§

Osaamisen kehittäminen

Liitot antavat yhteistä ohjeistusta työntekijöiden ammatissa tarvit- tavaa osaamista edistävän koulutuksen järjestämisestä ja koulu- tussuunnitelman laatimisesta työpaikoilla. Tavoitteena lisätä toi- mihenkilöiden tietämystä tulevaisuuden työelämän edellyttämästä osaamisesta ja siitä, miten ja mistä tällaista osaamista voi hankkia.

5 § Työhyvinvointi

Työhyvinvointitoiminta on jatkuvaa ja kokonaisvaltaista työn, työ- ympäristön ja työyhteisön kehittämistä. Henkilöstön hyvinvointi luo edellytyksiä myös menestyvälle liiketoiminnalle. Työikäisen väestön väheneminen korostaa työurien pidentämiseksi suunnat- tujen toimien tärkeyttä.

Osana työhyvinvoinnin edistämistä liitot suosittelevat Työhyvin- vointikortin suorittamista kaikissa työyhteisöissä.

Ikääntyneiden työ- ja toimintakyvyn edistäminen työpaikalla

Työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt työntekijä käyvät työnantajan selvityksen pohjalta keskustelun niistä toimenpiteistä, jotka tuke- vat ikääntyneen työntekijän työssä jatkamista.

6 §

Luottamusmiehen asema

Työryhmän tehtävänä on järjestää yhteistä koulutusta luottamus- miesten roolista, asemasta ja paikallisesta sopimisesta.

7 §

Luottamushenkilön asemaan liittyvät ongelmatilanteet

Luottamushenkilön ja työnantajan välille voi syntyä eri syistä on- gelmia, jotka kärjistyessään voivat johtaa siihen, että työnantaja harkitsee luottamushenkilön työsuhteen päättämistä. Kun liitot ovat saaneet edellä todetusta tiedon, niiden välille luodaan pikai- sesti neuvotteluyhteys sen selvittämiseksi, mitkä syyt, olosuhteet ja tosiseikat ovat aiheuttaneet ongelman. Tarpeellisia muita toi- menpiteitä harkitessaan liitot tiedostavat, että niillä on vastavuo- roisesti tehostettu valvontavelvollisuus työehtosopimuksen ja sen sisältämän työrauhavelvoitteen noudattamisesta tällaisessa asiayh- teydessä.

Liittojen tulee toimia asiassa ilman aiheetonta viivytystä. Liittojen tavoitteena on pyrkiä yhteiseen kannanottoon niistä edellytyksistä, joilla luottamushenkilön ja työnantajan keskinäinen, työsuhteen perustana oleva luottamus voitaisiin palauttaa.

Liittojen tehtäviin kuuluu myös antaa paikallisille osapuolille muutoinkin neuvoja, koulutusta ja muuta opastusta luottamus- miesjärjestelmän toimivuuden takaamiseksi.

8§

Palkkausjärjestelmän kehittäminen

Liitot asettavat työryhmän kehittämään palkkausjärjestelmää uu- della sopimuskaudella seuraavilla toimenpiteillä:

Kehitetään palkkausjärjestelmän koulutusaineistoa tukemaan paremmin monimuotokoulusta sekä toteutetaan sopimuskauden aikana sekä yleistä että yrityskohtaista palkkausjärjestelmäkoulu- tusta.

Edistetään tuloksellisuutta ja kannustavuutta tukevien palkitsemis- järjestelmien kehittämistä.

Edistetään työpaikkakohtaisten palkkaustyöryhmien syntyä ja tu- etaan niiden toimintaa.

9§

Työpaikkakohtaiset kokeilut

Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on työpaikkakoh- taisten, toimihenkilöitä ja muuta henkilöstöä koskevien yhteisten palkka ja muita työehtoja koskevien kokeilujen seuranta.

Paikallisesti sopien kokeiluissa voidaan poiketa työehtosopimuk- sen määräyksistä kaikkien toimihenkilöille maksettavia palkka ja muita rahaeriä koskevien sopimuskohtien osalta. Poikkeamien käyttöönotto edellyttää liittojen hyväksymistä.

Työpaikkakohtaiset kokeilut merkitsevät luottamusmiehen tehtä- vien lisääntymistä, mikä yhteistoimintasopimuksen 3.1 kohdassa mainitun vapautuksen tarvetta arvioitaessa tulee ottaa huomioon. Erityisesti kokeilujen aloitusvaiheessa tämä yleensä merkitsee

luottamusmiehen vapauttamista määräajaksi työnteosta. Vapautus tulee antaa luottamusmiehen ansiotasoa vähentämättä.

10 §

Pöytäkirjan tarkastaminen

Sovittiin, että Xxxxxx Xxxxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxx tarkastavat tämän pöytäkirjan.

Vakuudeksi

Xxxx Xxxxx

Tarkastettu

Xxxxxx Xxxxxxxxxx

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TYÖNANTAJAT RY AMMATTILIITTO PRO RY‌‌‌

TYÖEHTOSOPIMUS TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖT

1 § Soveltamisala

1 Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat Teknologiateollisuus työnantajat ry:n jäsenyritysten palveluksessa olevat, toimi- henkilötehtävissä toimivat henkilöt. Näitä voivat olla esim. ammattikorkeakouluista tai muista ammatillisista oppilai- toksista valmistuvat tekniikan, talouden, hallinnon tai esi- miestehtäviin valmiuksia antavan koulutuksen suorittaneet henkilöt.

2 Ylärajanveto

Sopimus ei koske henkilöitä, jotka edustavat työnantajaa toimihenkilökunnan palkka- ja työehtoja määriteltäessä eikä henkilöitä, joilla on itsenäinen asema ja hallinnollinen, taloudellinen tai toiminnallinen vastuu yrityksessä tai sen huomattavassa osassa sekä asemaltaan näihin verrattavissa olevia henkilöitä. Arviointia suoritettaessa otetaan huomi- oon yrityksen koko.

Lisäksi sopimusalueen ulkopuolella ovat keskisuuressa tuotannollista toimintaa harjoittavassa yritysorganisaatios- sa ns. osastopäällikkötasoon luettavat henkilöt, joilla teh- tävissään on sellainen itsenäinen asema ja hallinnollinen, taloudellinen tai toiminnallinen vastuu, mitä edellisessä

kappaleessa on tarkoitettu. Yritysorganisaatiossa voi myös olla edellä sanotulla tasolla tai sitä ylemmällä henkilöitä, joilla ei ole esimiesvastuuta, mutta jotka edustavat asian- tuntemusta tietyllä erikoisalalla ja jotka tästä syystä ja ase- mansa itsenäisyyden puolesta rinnastetaan edellä mainittui- hin henkilöihin. Suurissa yrityksissä organisaatiotasoja on luonnollisesti useampia, ja siten myös sopimuksen sovel- tamisalan ulkopuolelle voi jäädä useammalla organisaatio- tasolla toimivia henkilöitä, edellyttäen, että muut edellises- sä kappaleessa todetut edellytykset ovat olemassa.

Toimiminen toimihenkilöiden esihenkilönä ei sellaisenaan sulje tehtävää pois tämän sopimuksen piiristä. Sopimuk- sen soveltamisalalla ei ole koulutuksellista ylärajaa. Tämä merkitsee sitä, että esim. korkeakoulu tai muun erityis- koulutuksen saanut toimihenkilö kuuluu tämän sopimuksen soveltamispiiriin, mikäli toimi ei sisällön perusteella ole ylemmän toimihenkilön tehtävä. Ylemmän toimihenkilön toimi määräytyy ylempiä toimihenkilöitä koskevan työeh- tosopimuksen soveltamismääräysten mukaisesti.

3 Alarajanveto

Sopimusta ei sovelleta työntekijätehtävissä oleviin henki- löihin.

4 Poikkeus ja erityismääräyksiä

Henkilöihin, jotka suorittavat työnsä pääasiallisesti provisi- otyönä, noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä sovel- tuvin osin.

Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että toimihenkilöitä koskevia työehtosopimuksia voidaan solmia yksinomaan teollisuuslinjaperiaatetta noudattaen siten, että ne käsittä-

vät koko asianomaisen teollisuusalan kaikki toimihenkilöt erikoisammattialasta tai koulutuksesta riippumatta.

Mikäli teknologiateollisuutta harjoittava työnantaja har- joittaa muutakin teollisuutta, mutta kuuluu vain metallite- ollisuutta harjoittavien tehdaslaitosten tai osastojen osalta Teknologiateollisuuden työnantajat ry:hyn, tätä sopimusta sovelletaan vain näiden tehdaslaitosten tai osastojen toimi- henkilöiden työsuhteisiin.

Jos toimihenkilön työ (esim. konserniyhtiössä tai pääkont- torissa) palvelee välittömästi useampaa kuin yhtä EK:n toi- mialaa, katsotaan toimihenkilön työskentelevän yrityksen päätoimialalla.

Soveltamisohje:

Soveltamisala on tehtäväkohtainen ja se määräytyy toimen tosiasiallisen sisällön perusteella. Sopimuksen tehtäväkoh- taisuudesta johtuu, ettei henkilön koulutustasolla, annetulla tilastonimikkeellä tai palkanmaksutavalla ole ratkaisevaa merkitystä ratkaistaessa kysymystä siitä, minkä sopimuksen piiriin henkilö kuuluu.

Uusia työntekijöitä palkattaessa ja tehtävämuutosten yhte- ydessä työnantajan edustaja toimittaa henkilöstöryhmien edustajille tiedon tehtävän sisällöstä sekä siihen sovelletta- vasta työehtosopimuksesta.

Työehtosopimuksen osana sovelletaan ratkaisulautakuntaa koske- vaa liitettä.

2 § Liitesopimukset‌‌

• Toimihenkilöiden yhteistoimintasopimus

• Toimihenkilöiden irtisanomissuojasopimus

• Ratkaisulautakuntaa koskeva pöytäkirja

3 §

Työsuhde ja työsuhteesta johtuvat yleiset velvollisuudet

1 Työnjohto-oikeus

Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toi- meen ja siitä erottaa toimihenkilö.

2 Järjestäytymisvapaus ja ammattiyhdistysjäsenmaksujen pi- dättäminen

Osapuolet toteavat järjestäytymis- ja yhdistysvapauden ole- van puolin ja toisin loukkaamaton.

Ammattiliitto Pro ry:n jäsenmaksu peritään palkasta toimi- henkilön annettua valtuutuksen ja tilittää ne palkanmaksu- kausittain Ammattiliitto Pro ry:n ilmoittamalle pankkitilil- le. Pidättäminen suoritetaan siten kuin liittojen allekirjoitta- massa sopimuspöytäkirjassa on erikseen sovittu. Toimihen- kilölle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

3 Vastuuvakuutus ja ryhmähenkivakuutus

Työnantaja ottaa esimiesasemassa oleville toimihenkilöille tarkoitetun ns. työnantajan vastuuvakuutuksen, joka peit- tää työnantajan, hänen sijaisensa sekä vakuutuksenottajan palveluksessa johtavassa tai valvovassa asemassa olevan toimihenkilön, esim. työnjohtajan vastuun omalle työnte-

kijälle tuotetusta henkilö ja omaisuusvahingosta siltä osin kuin vahinko ei kuulu korvattavaksi lain säätämässä tapa- turmavakuutuksessa tai liikennevakuutuksessa. Korvaus- ten enimmäismäärät ovat henkilövahingosta 150.000 euroa kuitenkin siten, että korvausten enimmäismäärä on 60.000 euroa yhtä henkilöä kohti ja omaisuusvahingosta 30.000 euroa. Myös muut vakuutusehdot määräytyvät voimassa olevien työnantajan vastuuvakuutusta koskevien yleisten ja erityisten vakuutusehtojen mukaan.

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä kos- kevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskus- järjestöjen välillä sovittu.

4 Yleiset velvollisuudet

Toimihenkilön tulee asemansa edellyttämällä tavalla edis- tää ja valvoa työnantajan etuja.

Työnantajan tulee luottamuksella suhtautua toimihenkilöön ja mahdollisuuksien mukaan tukea toimihenkilöä myös tä- män pyrkiessä kehittämään ammattitaitoaan. Työnantajan tulee tiedottaa toimihenkilölle hänen asemassaan tapahtu- vista muutoksista mahdollisimman aikaisin ja tukea toimi- henkilöä hänen toimiessaan työnantajan edustajana. Hänen alaisiansa koskevista ratkaisuista tulee tiedottaa viimeis- tään samanaikaisesti, kun näistä tiedotetaan alaisille.

Toimihenkilö tulee perehdyttää työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Uusi toimihenkilö tulee perehdyttää myös yri- tykseen ja sen toimintaperiaatteisiin sekä henkilöstöpoli- tiikkaan ja mahdollisiin järjestyssääntöihin.

Uudelle toimihenkilölle selvitetään sovellettava työehtoso- pimus ja sen neuvottelujärjestelmä sekä toimihenkilöiden edustajat.

5 Provisiopalkkaisten myyntimiesten työehdot

Kokonaan tai osittain provisiopalkkaisten myyntimiesten työehdot sovitaan mahdollisimman täsmällisesti huomioon ottaen kauppaedustajista ja myyntimiehistä annettu laki. Tällöin on syytä selvittää mm. palkkaus, kulujen korvaus- perusteet, vuosiloma ja sairausajan palkan laskemisperus- teet ja provisio osan määräytymisperuste sekä provision maksuajankohta. Ennen kuin työnantaja vahvistaa myynti- tavoitteet on tarkoituksenmukaista, että niistä keskustellaan työnantajan ja asianomaisen myyntimiehen välillä. Työn- antaja korvaa kaikki työtehtävän hoitamisesta aiheutuvat kulut.

6 Muutokset työsuhteen ehdoissa

Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, jos molemmat osapuo- let siitä sopivat. Jos asiasta ei voida sopia, voidaan muutos toteuttaa, mikäli sille on irtisanomiseen oikeuttava peruste ja noudattaa irtisanomissuojasopimuksen mukaista irtisa- nomisaikaa. Menettely on siis sama kuin työsopimusta irti- sanottaessa.

Toimihenkilö saatetaan siirtää toimihenkilöasemansa säi- lyttäen toiseen tehtävään. Jos se merkitsee huononnusta hänen etuihinsa, tulee tässäkin tapauksessa olla edellä mai- nittu peruste ja noudattaa irtisanomissuojasopimuksen mu- kaista irtisanomisaikaa.

4 §‌

Palkkausta koskevat määräykset

1 Toimihenkilön palkka muodostuu toimen vaativuuteen pe- rustuvasta tehtäväkohtaisesta osuudesta ja työsuoritus ja pätevyystekijöiden perusteella määräytyvästä henkilökoh- taisesta osuudesta sekä mahdollisesta yrityskohtaisesta osuudesta. Työsuhteen keston perusteella maksetaan eril- listä palvelusvuosilisää.

Vähimmäispalkka

Toimihenkilön vähimmäispalkka saadaan lisäämällä henki- lökohtainen palkanosuus toimihenkilön tehtäväkohtaiseen palkanosuuteen.

2 Tehtäväkohtainen palkanosuus

2.1 Toimen vaativuus määritetään toimenkuvauksen tai muun riittävän selvityksen perusteella.

Pöytäkirjamerkintä:

Liittojen laatima koulutusaineisto sisältää esimerkin toi- menkuvauslomakkeesta.

Työpaikalla käytetään vain yhtä toimenvaativuusmittaria. Perusmittarina on METTOVA. Paikallisesti voidaan sopia muun toimenvaativuusmittarin käytöstä. Tämän mittarin tulee olla rakenteeltaan sellainen, että sen avulla voidaan mitata kaikkien tämän työehtosopimuksen soveltamisalalla olevien toimien vaativuudet.

Toimenvaativuusmittari METTOVA

Toimen vaativuus mitataan työpaikalla seuraavien tekijöiden avulla:

1 TARVITTAVAT TIEDOT JA TAIDOT

Vaativuus on sitä suurempi

• mitä enemmän itsenäistä harkintaa toimeen sisältyy

• mitä enemmän tietoja ja taitoja toimessa tarvitaan

1.1	Yksityiskohtaiset työohjeet. Opastus työpaikalla.	40
1.2	Yleiset työohjeet. Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan koulutuksella ja/tai lyhyellä kokemuksella.	70
1.3	Yleisluontoiset toimeksiannot. Tarvittavat moni- puoliset tiedot ja taidot saadaan koulutuksella ja/tai pitkähkön kokemuksen avulla.	100
1.4	Yleisluontoiset toimintamallit. Tarvittavat monipuo- liset ja laajat tiedot ja taidot saadaan koulutuksen ja/tai lisätiedoilla täydennetyn pitkän kokemuksen avulla.	130
1.5	Toimintaperiaatteet ja ennakkotapaukset ohjaavat toimintaa. Tarvittavat monipuoliset ja syvälliset eri- tyistiedot ja -taidot saadaan koulutuksen ja/tai pitkän kokemuksen avulla.	160

2 RATKAISUJEN JA PÄÄTÖSTEN VAIKUTUKSET

Vaativuus on sitä suurempi

2.1 mitä laajemmin vaikutukset koskevat koko toimipaikkaa

2.11	Ratkaisujen vaikutusalue on yleensä oma työ/työ- ryhmä.	10
2.12	Ratkaisujen vaikutusalue on yleensä lähiympäristöä laajempi alue.	20
2.13	Ratkaisujen vaikutusalue on yleensä osasto/yksikkö.	30
2.14	Ratkaisujen vaikutusalue on yleensä useita osastoja/ suuri yksikkö.	40

2.2 mitä suuremmat ovat ratkaisujen ja päätösten taloudel- liset, toiminnalliset ja muut vaikutukset

2.21	Ratkaisujen vaikutus on tavanomainen.	10
2.22	Ratkaisujen vaikutus on kohtalainen.	20
2.23	Ratkaisujen vaikutus on melkoinen.	30
2.24	Ratkaisujen vaikutus on suuri.	40

3 VUOROVAIKUTUS

Vaativuus on sitä suurempi

• mitä syvällisempi ja laajempi neuvonnan, opastamisen, motivoinnin tai neuvottelu ja yhteistyötaitojen vaatimus toimeen sisältyy.

3.1	Yhteydet ovat yleensä tietojen vastaanottamista, välit- tämistä ja jakelua.	25
3.2	Toimeen tai sen lähipiiriin kuuluvia asiantuntijayhte- yksiä.	50
3.3	Neuvottelu ja/tai yhteistyötaitoja vaativa toimi.	75
3.4	Vaikuttamistaitoja ja erityisiä yhteistyötaitoja vaativa toimi.	100

4 TEHTÄVÄ JA JOHTAMISVASTUU

Vaativuus on sitä suurempi,

• mitä vaikeampia erilaisten näkökohtien käsittelyä ja yh- teensovittamista tehtävään kuuluu,

• mitä vaativampi on tehtävän asema toiminta ja johtamis- järjestelmissä.

4.1	Oma tai opastava ja/tai ohjaava tehtävä.	15
4.2	Itsenäinen tehtäväalue tai organisointi ja resurssivastuu ja/tai esimiestehtävä.	30
4.3	Laaja itsenäinen tehtävä tai laaja organisointi ja resurs- sivastuu ja/tai laaja esimiestehtävä.	45
4.4	Laaja ja monipuolinen itsenäinen tehtävä tai monipuoli- nen organisointi ja resurssivastuu ja/tai esimiestehtävä, jossa alaisia useilla organisaatiotasoilla.	60

Määritetyn toimenvaativuuden tulee vastata toimen todellista vaa- tivuutta. Määritykset tarkistetaan kaikkia koskien säännöllisin vä- liajoin vähintään kerran vuodessa ja toimihenkilökohtaisesti tehtä- vien pysyvän muutoksen yhteydessä.

Uuden toimihenkilön toimen vaativuus määritellään niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään neljän kuukauden kuluttua toi- mihenkilötyösuhteen alkamisesta. Samaa neljän kuukauden aika- rajaa noudatetaan myös tehtävien pysyvän muutoksen yhteydessä.

Tehdyt toimenvaativuusmääritykset ja –muutokset käydään läpi työnantajan ja toimihenkilöiden edustajan kanssa vähintään kerran vuodessa, ja lisäksi uusien tehtävien osalta sekä tehtävien pysyvi- en muutosten yhteydessä. Toimihenkilöiden edustajalla on oikeus tuoda esiin perusteltu näkemyksensä toimenvaativuuden määri- tyksestä, järjestelmän toimivuudesta ja esiin tulleista ongelmista.

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli työpaikalla ei ole toimihenkilöiden edustajaa, on toi- mihenkilöllä oikeus pyydettäessä saada tietää toimensa vaati- vuusluokka vaativuustekijöineen.

Soveltamisohje:

Toimihenkilöiden lukumäärän sitä edellyttäessä työpaikalle perustetaan palkkausjärjestelmän ylläpitoa varten työnanta- jan ja toimihenkilöiden yhteinen palkkaustyöryhmä. Palkka- ustyöryhmän muodostavat palkkausjärjestelmäkoulutuksen saaneet toimenvaativuuden määrittelyyn perehtyneet henkilöt. Palkkaustyöryhmä toimii toimen vaativuuteen liittyvissä yllä- pito- ja seurantakysymyksissä tarvittaessa kokoontuvana asi- antuntijaryhmänä. Ryhmällä on oikeus tuoda esiin perusteltu näkemyksensä toimenvaativuuden määrityksestä, järjestelmän toimivuudesta ja esiin tulleista ongelmista. Tämän lisäksi työ- ryhmässä voidaan paikallisesti sovittavalla tavalla käsitellä muitakin palkkaukseen liittyviä kysymyksiä. Työryhmän tulee käsitellä asiat tarpeetonta viivytystä välttäen. Ryhmä kokoon- tuu kuitenkin vähintään kerran vuodessa.

Jos työpaikan työorganisaatiossa on toteutettu sellaisia muu- toksia, jotka ovat merkittävästi vaikuttaneet toimien sisältöihin, saattaa olla syytä tehdä kaikkien tointen vaativuuden määri- tykset uudelleen palkkaustyöryhmässä. Sama koskee myös uu- silla toimipaikoilla toteutettavaa järjestelmän käyttöönottoa.

Liitot antavat tarkempaa ohjeistusta työpaikan palkkaustyö- ryhmän tehtävistä koulutusaineistossa.

2.2 Vaativuusluokkapalkat

Vaativuusluokkapalkkoina noudatetaan sen palkanmaksukauden päättymiseen asti, jonka päättymispäivä on 28.2.2022 tai lähinnä sen jälkeen (€/kk):

Toimen vaativuus- pisteet	Vaativuus- luokka	Viikko- työaika 37,5 h/vko palkka €/kk	Viikko- työaika 40 h/vko palkka €/kk
100−129	1	1604	1617
130−159	2	1745	1759
160−189	3	1899	1914
190−219	4	2066	2083
220−249	5	2248	2266
250−279	6	2445	2465
280−309	7	2661	2682
310−339	8	2895	2918
340−369	9	3149	3175
370−000	00	0000	3454

Vaativuusluokkapalkat sen palkanmaksukauden alusta, jonka alka- mispäivä on 1.3.2022 tai lähinnä sen jälkeen (€/kk):

Toimen vaativuus- pisteet	Vaativuus- luokka	Viikko- työaika 37,5 h/vko palkka €/kk	Viikko- työaika 40 h/vko palkka €/kk
100−129	1	1634	1647
130−159	2	1778	1792
160−189	3	1934	1950
190−219	4	2104	2121
220−249	5	2290	2308
250−279	6	2491	2511
280−309	7	2710	2732
310−339	8	2949	2972
340−369	9	3208	3234
370−000	00	0000	3518

Jos työaika poikkeaa edellä mainituista viikkotyöajoista, on se otettava huomioon vaativuusluokkapalkassa.

2.3 Paikallisesti sovittu toimenvaativuusmittari

Käytettäessä paikallisesti sovittua toimenvaativuusmittaria, vaativuusluokkapalkat muodostetaan yllä olevasta taulu- kosta siten, että koko taulukon alue on käytettävissä.

Jos paikallisesti sovittu vaativuusluokkien lukumäärä on sama tai suurempi kuin edellä olevassa taulukossa, käy- tetään alimpana lukuna taulukon alinta lukua ja ylimpänä lukuna taulukon ylintä lukua.

Jos vaativuusluokkien lukumäärä on pienempi kuin edellä olevassa taulukossa, uuden taulukon alin porras muodos- tetaan kahden tai useamman alimman portaan painotetun keskiarvon perusteella ja ylin porras kahden tai useamman ylimmän portaan painotetun keskiarvon perusteella.

Soveltamisohje:

Painotettu keskiarvo lasketaan käyttäen painoarvona osamäärää, joka on yllä olevan taulukon portaiden lu- kumäärä jaettuna paikallisen taulukon portaiden luku- määrällä.

Esimerkiksi, jos edellä olevan taulukon portaiden luku- määrä on 10 ja paikallisen taulukon portaiden lukumää- rä on 8, on osamäärä 10/8 = 1,25.

Laskentakaavat ovat:

alin taulukkoluku + toiseksi alin taulukkoluku x (osamäärä 1) osamäärä

ylin taulukkoluku + toiseksi ylin taulukkoluku x (osamäärä 1) osamäärä

2.4 Tehtäväkohtainen palkanosuus

Toimihenkilön tehtäväkohtainen palkanosuus määräytyy sen vaativuusluokan perusteella, johon hänen tehtävänsä vaativuuden perusteella sijoittuu.

3 Henkilökohtainen palkanosuus

Henkilökohtainen palkanosuus määritetään työpaikan (yri- tyksen) toiminnan ja toimien kannalta merkityksellisten tekijöiden perusteella. Tekijöitä voivat olla ammatillinen osaaminen ja työtulos sekä muut pätevyystekijät.

Ammatillinen osaaminen määritetään tarkastelemalla toi- mihenkilön suoriutumista toimeen liittyvistä työskentelyta- paa ja työmenetelmää sekä niiden kehittämistä koskevista valintatilanteista. Moniosaaminen määritetään arvioimalla toimihenkilön kykyä ja valmiutta tehdä erilaisia töitä orga- nisaatiossa.

Työtulos määritetään vertaamalla toimihenkilön työtulosta ns. normaaliin työtulokseen.

Muita pätevyystekijöitä voivat olla mm. joustavuus, ihmis- suhdetaidot, työssä kehittyminen ja työyhteisön tarpeiden huomioonotto.

Työnantaja laatii paikallisen arviointijärjestelmän, jonka si- sältö käsitellään ennen käyttöönottoa toimihenkilöiden tai heidän edustajiensa kanssa. Pyydettäessä arviointijärjestel- mä tulee antaa kirjallisena.

Ohjeena järjestelmän laadinnassa on valita ammatillisesta osaamisesta, työtuloksesta ja muista pätevyystekijöistä pai- kallisesti tarpeelliset porrastustekijät.

Pöytäkirjamerkintä:

Liittojen laatima koulutusaineisto sisältää malleja pätevyy- den arvioinnin osalta.

Toimihenkilön työsuorituksen ja pätevyyden arvioinnin te- kee lähin esimies.

Toimihenkilön henkilökohtainen palkanosuus on suuruu- deltaan vähintään 5 % ja enintään 26 % toimihenkilön teh- täväkohtaisesta palkanosuudesta.

Toimihenkilöiden henkilökohtaisten palkanosuuksien mää- ritys on riippumaton toimien vaativuudesta. Tämä tarkoit- taa sitä, että sekä vaativissa että vähemmän vaativissa toi- missa voi esiintyä eritasoisia työsuorituksia.

Työpaikkakohtaisesti toimihenkilöille määriteltyjen henki- lökohtaisten palkanosuuksien prosenttilukujen keskiarvo on 11–19 prosentin välillä.

Keskiarvon toteutuminen todetaan kaikkia toimihenkilöi- tä koskevien määritysten yhteydessä. Määritykset tehdään säännöllisin väliajoin, vähintään kerran vuodessa, jollei toi- sin sovita.

Henkilökohtaisen palkanosuuden määritys tehdään toimi- henkilön tehtävien pysyvän muutoksen yhteydessä.

Uuden toimihenkilön henkilökohtainen palkanosuus mää- ritellään niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään neljän kuukauden kuluttua toimihenkilötyösuhteen alkami- sesta.

4 Ylläpito

Säännöllisin väliajoin tehtävien vaativuudenluokituksen ja/ tai henkilökohtaisen osuuden uudelleenmääritysten yhtey-

dessä tehdään määrityksiä vastaavat muutokset toimihenki- lön tehtävä ja henkilökohtaisiin palkanosuuksiin seuraavan palkanmaksukauden alusta.

Tehtäväkohtaisen ja henkilökohtaisen palkanosuuden uu- delleenmääritys tehdään tehtävien pysyvän muutoksen yh- teydessä niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään neljän kuukauden kuluessa muutoksesta.

Uudelleenmäärityksistä mahdollisesti aiheutuva kuukausi- palkan korotus tehdään määritystä seuraavan palkanmak- sukauden alusta.

Tapauksissa, joissa toimihenkilön tehtävä ja/tai henkilö- kohtainen palkanosuus muuttuvat aiempaa pienemmiksi, ei kuitenkaan hänen kuukausipalkkaansa alenneta ilman irtisanomisperusteeseen verrattavaa perustetta ja käyttäen toimihenkilön henkilökohtaista irtisanomisaikaa, ellei toi- mihenkilön kanssa toisin sovita.

5 Palkanmääritysjakso ja palkkaustavat

Toimihenkilön palkka määritetään kuukautta kohti.

Käytettävä palkkaustapa perustuu tehtävän ominaisuuksiin ja palkkausteknillisiin edellytyksiin.

Palkkaustapoja ovat mm. aikapalkat ja erilaiset palkkio- palkat. Palkkiopalkkojen hinnoittelusta sovitaan etukäteen työnantajan ja sen toimihenkilön tai niiden toimihenkilöi- den välillä, joille palkkiopalkkatyö tarjotaan.

Palkkaustavasta riippumatta toimihenkilölle maksetaan vä- hintään vähimmäispalkka, joka saadaan lisäämällä henki-

lökohtainen palkanosuus toimihenkilön tehtäväkohtaiseen palkanosuuteen.

Palkkaustapoja voidaan täydentää erilaisilla tulospalkkio- lisillä.

Jos työnantaja ottaa käyttöön tässä työehtosopimuksessa mainittuja palkkaustapoja täydentävinä palkkioina mak- settavia lisiä ns. tulospalkkioita, työnantajan tulee selvit- tää toimihenkilölle palkkiojärjestelmän sisältö ennen sen käyttöönottoa. Käyttöönotosta sovitaan paikallisesti ja se kirjataan.

Tulospalkkion peruste on muu kuin välitön työsuoritus. Palkkion perusteena on yleensä taloudellinen tulos, tuot- tavuus tai kehitystavoitteen saavuttaminen. Palkkio kertyy usein palkanmaksukautta pitemmissä jaksoissa.

6 Sijaisuudet

Toimeen olennaisesti liittyvät sijaisuudet tulee ottaa huo- mioon toimihenkilön tehtävän vaativuutta määritettäessä ja henkilökohtaista pätevyyttä arvioitaessa.

Muiden sijaisuuksien osalta selvitetään ja todetaan toimi- henkilön toimen vaativuuden, työn määrän ja vastuun mah- dollinen lisääntyminen ja sovitaan erillisestä korvauksesta, elleivät muutokset ole niin vähäisiä, ettei korvauksen mak- samiselle ole edellytyksiä.

Soveltamisohje:

Toimeen olennaisesti liittyvillä sijaisuuksilla tarkoitetaan toisen toimihenkilön sijaistamista toistuvien lyhyiden pois- saolojen ajalta tai työnteon muutoin estyessä.

Muu sijaisuus tarkoittaa toisen toimihenkilön sijaistamista tilanteissa, joita ei ole voitu ennalta ottaa huomioon, ja joi- den perusteena on esimerkiksi pitkä sairausjakso, perheva- paa tai muu vastaava pidempi poissaolo.

7 Nuoret toimihenkilöt

16 vuotta täyttäneen toimihenkilön ohjepalkka on 70 pro- senttia tehtäväkohtaisen vaativuusluokan palkasta.

17 vuotta täyttäneen toimihenkilön ohjepalkka on 80 pro- senttia tehtäväkohtaisen vaativuusluokan palkasta.

Nuoren alle 18 vuotiaan suorittaessa samaa työtä kuin täysi ikäinen toimihenkilö ja hänen omatessaan työn edellyttä- män ammattitaidon ja pätevyyden eikä hänen työskente- lyynsä kohdistu ylityösäännösten lisäksi muita lainsäädän- nöstä johtuvia rajoituksia, määräytyy hänen palkkansa asi- anomaisen työn palkkaperusteiden mukaisesti.

8 Harjoittelijat

Kohdassa 2.2 mainituista palkoista voidaan poiketa sellais- ten harjoittelijoina työskentelevien opiskelijoiden suhteen, joilla ei ole asianomaisen työn vaatimaa kokemusta ja tut- kintovaatimuksiin sisältyy työharjoittelujakso tai jaksoja.

9 Muut palkkarakenteet

Paikallisesti voidaan sopia muustakin palkkarakenteesta. Tämän työehtosopimuksen alinta tehtäväkohtaista palkkaa, johon on lisätty alin henkilökohtainen palkanosuus (5 % tehtäväkohtaisesta palkasta) ei kuitenkaan saa alittaa.

10 Palkkamääräyksiin liittyvä paikallinen sopiminen

Tässä pykälässä mainitun paikallisen sopimisen osapuoli- na ovat, ellei asianomaisessa kohdassa ole toisin määrätty, työnantaja ja työehtosopimuksen tarkoittama luottamus- mies tai, jollei tällaista ole, työpaikan tämän työehtosopi- muksen soveltamispiiriin kuuluvat toimihenkilöt sopimal- laan tavalla yhdessä. Sopimus voidaan tehdä määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irti- sanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu. Sopimus on tehtävä kirjallisena.

11 Palkan maksaminen

Palkka maksetaan säännöllisesti kussakin työpaikassa toi- mihenkilöitä koskevien ohjesääntöjen mainitsemina pal- kanmaksupäivinä tai, milloin tätä ei ole ohjesäännöissä määritelty, muulla tavoin ennakolta ilmoitettuina kiinteinä maksupäivinä.

Mikäli palkanmaksupäivän pysyvä muuttaminen koskee useampia toimihenkilöitä tai muuten merkittävää osaa hen- kilökunnasta, tulee muutoksesta neuvotella luottamusmie- hen kanssa etukäteen. Muutos tapahtuu kahden kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen, ellei paikallisesti toisin sovita.

Säännöllisen työajan lisäksi tehdystä työstä tulevat korva- ukset on maksettava korvauksiin oikeuttavaa työtä seuraa- van palkanmaksukauden palkan yhteydessä.

Toimihenkilön tulee saada palkanmaksun yhteydessä palk- kalaskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräy- tymisen perusteet.

12 Toimihenkilölle annettavat tiedot

Työnantajan on annettava toimihenkilölle kirjallisesti tieto toimen vaativuusluokasta, henkilökohtaisesta palkanosuu- desta sekä muiden palkanosien perusteista kerran vuodessa. Tiedot tulee toimittaa lisäksi tehtäväkohtaisen ja henkilö- kohtaisen palkanosuuden uudelleenmäärityksen yhteydes- sä. Erillisen selvityksen antaminen on tarpeetonta, mikäli tiedot käyvät ilmi palkkalaskelmasta.

13 Luontoisedut

Luontoisedun raha-arvona pidetään palkkausjärjestelmää sovellettaessa luontoisedun käypää arvoa. Silloin, kun käy- pää arvoa ei pystytä selvittämään, käytetään sen sijasta ve- rotusarvoa. Verohallinto vahvistaa vuosittain ne perusteet, joiden mukaan luontoisetujen raha-arvo määräytyy vero- tuksessa.

Esimerkki luontoisedun laskemisesta
(autoetu ja puhelinetu)
Rahapalkka	2 200 €
Autoedun verotusarvo	300 €
Puhelinedun verotusarvo	20 €
Palkkatilastoon ilmoitettujen
luontoisetujen raha-arvo	320 € 320 €
Palkkamääräysten soveltamisessa
käytettävä palkka	2 520 €

14 Palvelusvuosilisä

Ellei paikallisesti palvelusvuosilisän maksamisen ajankoh- dasta muuta sovita, maksetaan toimihenkilölle joulukuun

1. päivää lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä pal- velusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuh- teensa on tätä joulukuuta edeltävän marraskuun loppuun mennessä yhtäjaksoisesti kestänyt.

Lisää maksetaan seuraavasti:

Työsuhteen yhtäjaksoinen kesto	Lisänä maksettava euro määrä lasketaan kaavasta
10 mutta ei 15 vuotta	0,15 x Lkk x 12	kuukausipalkka luontoisetuineen
15 mutta ei 20 vuotta	0,30 x Lkk x 12	kuukausipalkka luontoisetuineen
20 mutta ei 25 vuotta	0,45 x Lkk x 12	kuukausipalkka luontoisetuineen
25 vuotta tai enemmän	0,60 x Lkk x 12	kuukausipalkka luontoisetuineen

Kaavassa

Lkk on edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeuttavi- en kuukausien lukumäärä.

Palvelusvuosilisän maksujakso voidaan paikallisesti sopia myös lyhyemmäksi kuin vuosi.

Maksettaessa palvelusvuosilisää kolmen kuukauden tai lyhyem- missä jaksoissa, käsitellään sitä palkkahallinnon eri tilanteissa (muun muassa vuosilomapalkkaa, osa-ajan palkkaa, yli- ja sun- nuntaityökorotuksia jne. laskettaessa) kuten varsinaista kuukau- sipalkkaa.

Perusteen toteaminen

Se, kuuluuko toimihenkilö lisän soveltamispiiriin ja minkä perus- teen mukaisesti mahdollinen lisä hänelle suoritetaan, todetaan vuo- sittain 30.11. Tällöin todettua perustetta noudatetaan seuraavaan tarkastusajankohtaan asti. Työsuhteen kestoa ja yhdenjaksoisuutta määriteltäessä noudatetaan vuosilomalain soveltamiskäytäntöä.

Palvelusvuosilisän vaihtaminen vapaaseen

Työnantaja ja toimihenkilö voivat vuosittain sopia, että toimihen- kilön ansaitsema palvelusvuosilisä tai sen osa vaihdetaan vastaa- vaan vapaaseen. Vapaa voidaan pitää palvelusvuosilisän tarkistus- ajankohdan jälkeen. Työnantaja ja toimihenkilö sopivat vapaan ajankohdasta tai menettelytavasta, jota vapaan pitämisessä nouda- tetaan. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

Palvelusvuosilisä tai sen osa muunnetaan vapaaksi seuraavasti:

Palvelusvuosilisä = vapaapäivien lkm kk-palkka / 21

Vapaan ajalta maksetaan toimihenkilölle hänen säännöllisen työ- aikansa palkka. Vapaaksi vaihdettua palvelusvuosilisää pidetään työssäolon veroisena aikana vuosiloman ansainnassa.

Työsuhteen päättyminen

Mikäli lisän soveltamispiiriin kuuluvan toimihenkilön työsuhde päättyy ennen lisän vuosittaista maksua, maksetaan työntekijälle lopputilin yhteydessä edeltävän joulukuun alusta laskettuna kulta- kin sellaiselta kuukaudelta, jolta työntekijä on ansainnut vuosilo- maa, 1/12 siitä summasta, joka hänelle viimeksi palvelusvuosili- sänä maksettiin.

5 §‌

Osa-ajan palkka

Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta, saadaan tunnilta maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomai- seen kuukauteen sisältyvien työtuntijärjestelmän mukaisten sään- nöllisten työtuntien lukumäärällä. Kuukausipalkan käsite on tässä sama kuin 12 §:n 6 kohdan 2 kappaleessa. Poissaolo voidaan myös korvata vastaavalla määrällä työtunteja.

Soveltamisohje:

Osa ajan palkka maksetaan esimerkiksi silloin, kun työsuhde alkaa tai päättyy muuna ajankohtana kuin palkanmaksukau- den alussa tai lopussa taikka milloin toimihenkilö on ollut poissa työstä eikä työnantaja ole velvollinen maksamaan pois- saoloajalta palkkaa.

Ellei poissaoloa korvata tekemällä vastaava määrä työtunteja, menetellään seuraavasti:

poissaolopäivä/-tunti

- lasketaan kuukauteen sisältyneet työtuntijärjestelmän mu- kaiset säännölliset työpäivät/-tunnit

- kuukausipalkka jaetaan työpäivien/-tuntien lukumäärällä

= poissaolopäivän/-tunnin palkka

- poissaolopäivän/-tunnin palkka vähennetään kuukausipal- kasta = osa-ajan palkka

Poissaolopäivän tai -tunnin palkka vaihtelee joka kuukausi ao. kuukauteen sisältyvien työpäivien tai työtuntien mukaan:

Kuukausityöaika 2022

2022	työpäiviä	tunnit 37,5 h/vko	tunnit 40 h/vko
tammikuu	20	150	160
helmikuu	20	150	160
maaliskuu	23	172,5	184
huhtikuu	19	142,5	152
toukokuu	21	157,5	168
kesäkuu	21	157,5	168
heinäkuu	21	157,5	168
elokuu	23	172,5	184
syyskuu	22	165	176
lokakuu	21	157,5	168
marraskuu	22	165	176
joulukuu *	21	157,5	168

*) sisältää itsenäisyyspäivän

Kuukausityöaika 2023

2023	työpäiviä	tunnit 37,5 h/vko	tunnit 40 h/vko
tammikuu	21	157,5	168
helmikuu	20	150	160
maaliskuu	23	172,5	184
huhtikuu	18	135	144
toukokuu	21	157,5	168
kesäkuu	21	157,5	168
heinäkuu	21	157,5	168
elokuu	23	172,5	184
syyskuu	21	157,5	168
lokakuu	22	165	176
marraskuu	22	165	176
joulukuu*)	19	142,5	152

*) sisältää itsenäisyyspäivän

Säännöllisen työajan pidentämiseksi työehtosopimuksen 6 §:n 1.3 kohdan mukaisesti lisätty työaika pidentää kyseisen kuukauden säännöllisen työajan tunteja ja lisää kyseisen kuukauden työpäivi- en lukumäärää.

Tämän taulukon käyttämisen edellytyksenä on, että kysymyksessä on osa ajan palkan laskeminen, että asianomainen toimihenkilö ei ole keskeytymättömässä 3 vuorotyössä ja että toinen vapaapäivä on lauantai.

Taulukkoa sovelletaan tarvittaessa myös tämän sopimuksen 7 §:n 2 kohdan tarkoittamissa tilanteissa, ellei paikallisesti toisin sovita.

6 §‌

Säännöllinen työaika

1 Säännöllisen työajan pituus

a. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, mikäli toimihenkilö työskentelee tuotannollisella osastolla tai työpaikassa, jossa on jat- kuvasti noudatettu 8 tunnin vuorokautista ja 40 tunnin viikoittaista työaikaa.

b. Muissa tapauksissa säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa.

1.1 Keskimääräinen viikkotyöaika

Päivä ja kaksivuorotyössä, jossa säännöllinen työaika on kahdeksan tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, tulee työ- aika järjestää siten, että se on

• vuonna 2022 keskimäärin 36,6 tuntia viikossa

• vuonna 2023 keskimäärin 36,2 tuntia viikossa.

Tällöin työajan lyhennysvapaat, arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto tasaavat viikkotyöajan näihin määriin kalen- terivuoden aikana. Työajan tasaamisessa noudatetaan 2. kohdan määräyksiä.

Päivä- ja kaksivuorotyössä, jossa säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, työaika on arki- pyhät sekä juhannus- ja jouluaatto huomioon ottaen

• vuonna 2022 keskimäärin 36,3 tuntia viikossa

• vuonna 2023 keskimäärin 36,0 tuntia viikossa.

6 §:n 1.3 kohdan mukaan toteutettu työaikamääräyksistä poikkeamisen perusteella mahdollisesti lisätty työaika las- ketaan tässä kohdassa 1.1 mainittujen keskimääräisten viik- kotuntimäärien lisäksi.

Säännöllinen työaika keskeytyvässä kolmivuorotyössä on keskimäärin 35,8 tuntia viikossa. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ja maanalaisessa kaivostyössä työaika on keskimäärin 34,9 tuntia viikossa. Kolmivuorotyössä työajan tulee enintään vuoden, pääsääntöisesti kalenteri- vuoden pituisena ajanjaksona tasoittua edellä mainittuihin määriin viikossa, ottaen huomioon mitä paikallisesta sopi- misesta on kohdassa 1.3 määrätty.

Siirryttäessä työaikamuodosta toiseen määräytyy työaika siirron jälkeen kyseistä työaikamuotoa koskevien määrä- ysten mukaan.

Soveltamisohje:

Työaikamuotojen määritelmät

TAM 1/5 tarkoittaa yksivuorotyötä, jota tehdään vii- tenä päivänä viikossa.

TAM 2/5 tarkoittaa kaksivuorotyötä, jota tehdään viitenä päivänä viikossa.

TAM 3/5 tarkoittaa keskeytyvää kolmivuorotyötä, jota tehdään viitenä päivänä viikossa.

TAM 3/7 tarkoittaa keskeytymätöntä kolmivuoro- työtä, jota tehdään yhteensä 24 tuntia vuorokaudes- sa seitsemänä päivänä viikossa.

1.2 Viikkotyöajan muuttaminen päivä- ja kaksivuorotyössä

Paikallisesti voidaan työehtosopimuksen neuvottelujärjes- tyksen mukaisesti sopia siirtymisestä 37,5 tunnin työvii- kosta 40 tunnin työviikkoon tai 40 tunnin työviikosta 37,5 tunnin työviikkoon. Siirtymisen yhteydessä kuukausipalk- ka suhteutetaan todelliseen työajan muutokseen, ellei toisin sovita.

1.3 Työaikamääräyksistä poikkeaminen

Paikallisesti sopien

Paikallisesti sopien voidaan poiketa työehtosopimuksen 6

§:n ja työsopimuksen työaikaa koskevista määräyksistä si- ten, että työaikaa voidaan pidentää enintään 32 tuntia vuo- dessa. Osapuolten on kuitenkin kaikissa tapauksissa nouda- tettava ehdottomia työaikalain koskevia säännöksiä.

Järjestelyä suunniteltaessa tulee keskustella järjestelyn tar- peesta, hyödystä yritykselle ja osapuolten työaikatarpeista sekä sopia toteutustavasta ja korvauksesta. Sopimus teh- dään luottamusmiehen kanssa kirjallisesti. Jos paikallisesti sovitaan työajan sijoittamisesta arkipyhälle, ei arkipyhän ajalta makseta sunnuntaityökorotusta, ellei toisin sovita. Paikallisesti sovittavan järjestelyn tarkoituksena on edistää työaikaratkaisuja, joilla tuetaan yrityksen tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä toimihenkilöiden yksilöllisten työaika- tarpeiden huomioon ottamista.

Työnantajan osoituksella

Mikäli paikallisesti sopien ei saada toteutettua perustellun tuotannon tarpeen edellyttämää työajan sijoittamista, voi työnantaja työehtosopimuksen 6 §:n ja työsopimuksen es- tämättä ja niissä sovitun lisäksi osoittaa kullekin toimihen-

kilölle kalenterivuoden aikana säännöllistä työaikaa enin- tään 8 tuntia yhdenjaksoisena työvuorona. Mikäli järjestely koskee useita toimihenkilöitä, sen käyttöönotosta keskus- tellaan vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin luottamusmie- hen kanssa. Työaikaa osoitettaessa otetaan huomioon toimi- henkilön henkilökohtaiset työaikatarpeet. Työaikaa ei voida osoittaa arkipyhäpäiville eikä arkipyhäviikon lauantaille.

Lisätyltä säännölliseltä työajalta maksetaan kuukausipal- kan lisäksi peruspalkka mahdollisine vuoro- ja olosuhdeli- sineen. Toimihenkilöllä on asiallisista ja painavista henkilö- kohtaisista syistä mahdollisuus tapauskohtaisesti kieltäytyä tämän kappaleen mukaisista työaikamuutoksista.

2 Työajan lyhentäminen päivä- ja kaksivuorotyössä

Päivä- ja kaksivuorotyön 1 a. kohdan mukaisen työajan ly- hentäminen toteutuu antamalla vapaata niin, että työaika enintään kalenterivuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 1.1 kohdan mukaiseen määrään viikossa. Vuo- silomapäiviä ei voida käyttää työajan tasaamiseen.

Vapaata pidetään työnantaja osoituksen mukaan vähintään työvuoro kerrallaan, ellei toimihenkilön kanssa työsuhteen aikana toisin sovita vapaan pitämisestä tai sen korvaamises- ta. Työtuntijärjestelmään merkitsemätön, pitämätön vapaa annetaan viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Mikäli vapaata tällöin on antamatta, korvataan se kuten viikkoylityö.

Soveltamisohje:

Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia työajan lyhen- tämisvapaiden tai osan niistä korvaamisesta rahalla. Sopimus tehdään joko asianomaista kalenterivuotta

koskien tai toistaiseksi. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa päättymään kulloinkin kuluvan kalenterivuoden loppu- essa irtisanomalla sopimus viimeistään lokakuun lop- puun mennessä.

Korvaus kulloinkin korvattavista lyhennysvapaista laske- taan käyttäen 12 §:n 6 kohdan mukaisia ylityöjakajia. Kor- vauksen suuruus määritetään aina uudelleen palkantarkas- tusten yhteydessä.

Paikallisesti voidaan sopia työajan lyhentämisvapaiden vaihtamisesta joustovapaaseen. Joustovapaan osalta me- netellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukaisesti, mut- ta joustovapaan ajankohdasta on sovittava. Joustovapaan osalta ei makseta lomarahaa.

Mikäli jokaisen yksittäisen vapaan antamisajankohdasta ei päätetä erikseen, vaan usean tai kaikkien vapaiden anta- misajankohdat vahvistetaan yhdellä kertaa, kutsutaan tätä suunnitelmaa työtuntijärjestelmäksi. Työtuntijärjestelmää laatiessaan tulee työnantajan pyrkiä ottamaan huomioon toimihenkilöiden yksilölliset toivomukset vapaiden ajan- kohdista tuotannon tarpeiden sekä käynti ja palveluaikojen sallimissa rajoissa.

Työtuntijärjestelmä on luonteeltaan kollektiivinen ja kos- kee sitä aikaa, jolloin käytettävänä työaikamuotona asiano- maisessa työkohteessa, osastolla tai työpaikalla yleensä on päivä tai kaksivuorotyö. Siirryttäessä muuhun työaikamuo- toon, esimerkiksi kolmivuorotyöhön, määräytyy työaika siirron jälkeen kyseistä työaikamuotoa koskevien määrä- ysten mukaan.

Ellei edellä mainittua työtuntijärjestelmää ole etukäteen vahvistettu, vapaan antamisen ajankohta ilmoitetaan vii- meistään viikkoa ennen, ellei paikallisesti ennen vapaan pitämistä muuta sovita.

Työajan lyhennys toteutetaan ansiotasoa alentamatta.

Tämän momentin perusteella annetut vapaapäivät, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä, luetaan työssäolopäivien veroisiksi päiviksi vuosilomaa ansaittaessa.

Mikäli työtuntijärjestelmästä ei muuta johdu, työstä pois- saolevan toimihenkilön katsotaan saaneen vapaata, vaikkei poissaoleville ole siitä erikseen ilmoitettu, kun koko yritys, sen työosasto tai työryhmä, johon toimihenkilö kuuluu, on tässä sopimuksessa tarkoitettua vapaata pitänyt.

Työnantajan on ennen tämän sopimuksen tarkoittaman työaikajärjestelyn toimeenpanoa neuvoteltava toimihen- kilöiden edustajien kanssa. Neuvotteluissa on otettava huomioon työpaikan toimihenkilötyön luonne, käynti- ja palveluaikojen turvaaminen, muiden henkilöstöryhmien työaikajärjestelyt sekä muut vastaavat seikat.

Eräät erityistilanteet

Työsuhteen alkaessa tai päättyessä kesken vuoden, suh- teutetaan työajan lyhentämisvapaiden määrä toimihenki- lön kyseisen kalenterivuoden keskimääräisen viikoittaisen työajan mukaisesti. Työsuhteen päättyessä pitämättä olevat, tällä tavoin lasketut vapaat korvataan säännöllisen työajan palkkaa vastaavalla korvauksella.

Työaikamuodon tai osaston vaihtuminen:

Toimihenkilö voi esimerkiksi joutua siirtymään ennen päivätyötä koskevien työajan lyhennysvapaiden pitämistä keskeytyvään kol- mivuorotyöhön niin, että aiotut vapaapäivät muuttuvatkin työpäi- viksi.

kolmivuorotyö

–––––––––

––––––––––––––––––––

päivätyö työaikamuodon

vaihtumisajankohta

Vapaat eivät seuraa mukana työaikamuodon vaihtuessa. Vapaita saatetaan kuitenkin antaa esimerkiksi suunniteltua aikaisemmin tai mikäli 3 vuorotyö kestää vain lyhyehkön ajan, vapaita voidaan antaa sen jälkeen, kun toimihenkilö on siirtynyt takaisin päivätyö- hön. Jos toimihenkilön työaikamuoto vaihtuu usein, huolehditaan siitä, että toimihenkilön suhteellinen työaika ei pitene.

3 Työajan lyhentämisen korvaaminen kolmivuorotyössä

Keskeytyvä kolmivuorotyö:

Työajan lyhentäminen toteutetaan ansiotasoa alentamatta. Paikal- lisesti selvitetään mahdollinen ansiotason aleneminen sekä pääte- tään sen korvaustavasta. Mikäli yrityksessä on käytössä järjestel- mä, joka ottaa huomioon kompensaation, ei tällaista järjestelmää tarvitse muuttaa.

Keskeytymätön kolmivuorotyö:‌

Ansionmenetyksen kompensaationa maksetaan keskeytymättö- mässä kolmivuorotyössä ja maanalaisessa kaivostyössä toimihen- kilölle kuukausittain 5 %:n suuruinen erillinen lisä. Mikäli yrityk- sessä on käytössä järjestelmä, joka jo ottaa huomioon kompensaa- tion, ei tällaista järjestelmää tarvitse muuttaa.

7 §

Säännöllisen työajan sijoittaminen

1 Työtuntijärjestelmä

Työpaikalla on laadittava työtuntijärjestelmä, milloin se on työn laatuun nähden mahdollista. Kolmivuorotyötä varten tulee enna- kolta laatia työtuntijärjestelmä ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu 6 §:n 1.1 kohdassa mainittuihin keskimääriin vii- kossa. Työtuntijärjestelmästä tulee ilmetä päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohta, ruokailutauon pituus ja ajankohta sekä viikoittaiset vapaapäivät.

Työtuntijärjestelmään tulevista pysyvistä muutoksista on ilmoitet- tava asianomaisille toimihenkilöille ja luottamusmiehelle mahdol- lisimman ajoissa ja viimeistään kaksi viikkoa ennen muutoksen voimaantuloa. Jos muutos koskee useampia toimihenkilöitä tai muuten merkittävää osaa henkilökunnasta, muutoksesta tulee neu- votella luottamusmiehen kanssa etukäteen.

Työtuntijärjestelmään tulevista tilapäisistä poikkeuksista ilmoi- tetaan asianomaisille toimihenkilöille mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kolmantena muutoksen voimaantuloa edeltävänä päi- vänä, ellei kysymyksessä ole hätätyö. Jos muutos koskee osas- toa tai vastaavaa toiminnallista kokonaisuutta, asiasta ilmoitetaan myös luottamusmiehelle.

Soveltamisohje:

Tilapäisen muutoksen määritelmä

Muutos on luonteeltaan tilapäinen, jos muutoksen aihe- uttaneen olotilan lakattua työpaikalla on tarkoitus siirtyä takaisin käytössä olevaan työtuntijärjestelmään.

Paikallisesti sopimalla voidaan poiketa edellä mainituista ilmoi- tusajoista.

Työviikko alkaa maanantaina, ellei paikallisesti toisin sovita. Työvuorokausi alkaa klo 7, ellei paikallisesti toisin sovita.

2 Liukuva työaika

Erilaisten työaikajärjestelyjen käyttöönottoa suunniteltaessa on tarkoituksenmukaista selvittää myös mahdollisuudet liukuvan työajan käyttöön ottamiseen. Paikallisesti voidaan sopia liukuvan työajan järjestämisestä, liukuvan työajan liukumarajoista ja kerty- mästä työaikalaista poiketen, kuitenkin niin, että kertymä voi olla enintään -40 / +120 tuntia.

Mikäli työpaikalla on sovittu liukuvan työajan käyttöönotosta, työajan seuranta tulee järjestää siten, että se tarkoitukseen soveltu- valla tavalla mahdollistaa tehdyn työajan pituuden, työajan aloit- tamis- ja lopettamisajankohtien ja liukumakertymän sekä lepoai- kojen toteutumisen luotettavan seurannan.

Työaikalain mukainen liukuvan työajan seurantajakso on 6 kuu- kautta. Paikallisesti seurantajaksoksi voidaan sopia enintään 12 kuukautta.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työajan plussaldoa vä- hennetään työntekijälle annettavalla palkallisella vapaa-ajalla. Työnantajan on työntekijän sitä pyytäessä pyrittävä antamaan vapaa-aika kokonaisina työpäivinä.

Pöytäkirjamerkintä:

Liukuvan työajan järjestelmässä voi olla käytössä meka- nismi, joka estää saldoa kertymästä yli sovitun kertymä- rajan ja jonka tarkoituksena on ohjata yksilöä käyttämään säännöllistä työaikaa liukuvan työajan rajoissa. Liitot seuraavat mekanismien käyttöä ja toimivuutta ottaen huo- mioon myös uuden työaikalain (5.7.2019/872) säännökset. Saatujen selvitysten perusteella liitot kehittävät määräystä toimivammaksi ja antavat tarvittaessa tarkempaa ohjeis- tusta asiasta.

3 Keskimääräinen säännöllinen työaika

Keskimääräisen säännöllisen viikkotyöajan käyttöönotta- minen edellyttää työtuntijärjestelmän laatimista vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu kyseisessä työaikamuodossa sovittuun keskimää- rään, enintään 40 tuntiin viikossa.

3.1. Työnantajan päätöksellä

Edellyttäen, ettei säännöllinen vuorokautinen työaika ylitä 8 tuntia, säännöllinen viikoittainen työaika voidaan järjes- tää keskimääräiseksi seuraavasti:

- päivätyössä yrityksen toimintojen välttämättömästi sitä vaatiessa siten, että se enintään 4 kuukauden pi- tuisena ajanjaksona tasoittuu säännölliseen viikko- työaikaan;

- keskeytyvässä kaksivuorotyössä siten, että se enin- tään 4 kuukauden pituisena ajanjaksona tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan; sekä

- keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuo- rotyössä sekä jatkuvassa vuorotyössä siten, että se enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan.

Sekä vuoro- että päivätyössä tasoittumisjaksoon tulee sisäl- tyä keskimäärin kaksi vapaapäivää viikkoa kohti.

Perustellun, ennalta-arvaamattoman tuotannollisen tar- peen vuoksi työnantaja voi kolmen päivän ilmoitusaikaa noudattaen tilapäisesti pidentää päivä- ja kaksivuorotyössä työskentelevien toimihenkilöiden vuorokautista säännöllis- tä työaikaa enintään 10 tuntiin ja viikoittaisen säännöllisen työajan enintään 50 tuntiin.

Työnantaja voi pidentää tämän määräyksen nojalla vuoro- kautista säännöllistä työaikaa enintään 20 työvuoron osalta 6 työviikon aikana kalenterivuodessa. Työajan pidennystä voidaan kohdentaa enintään kahdelle peräkkäiselle työvii- kolle.

Työajan tulee tasoittua työehtosopimuksen 6 §:n 1.1 koh- dan mukaiseen säännölliseen työaikaan 52 kalenteriviikon kuluessa.

Mikäli työaikaa ei ole tasattu 52 kalenteriviikon kulues- sa, tasaamatta jääneet tunnit korvataan 50 % korotettuna seuraavan palkanmaksun yhteydessä, ellei toimihenkilön

kanssa sovita vapaan vaihtamisesta joustovapaaseen. Jous- tovapaan osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukaisesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava.

Toimihenkilöllä on mahdollisuus kieltäytyä tämän sopi- musmääräyksen mukaisesta työaikamuutoksesta asiallises- ta ja painavasta henkilökohtaisesta syystä.

3.2. Paikallisesti sopimalla

a. Paikallisesti sopimalla voidaan työaika järjestää myös siten, että se on keskimäärin työehtosopimuk- sen 6 §:n 1.1 kohdassa määrätyn vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituinen. Tasoittumisjakso on enintään yksi vuosi. Työajan tasoittaminen näihin määriin voi tapahtua myös antamalla viikkovapaan lisäksi kokonaisia vapaapäiviä.

Vuorokautinen säännöllinen työaika voi kuitenkin tällöin olla enintään 12 tuntia. Tasoittumisjakso on enintään 1 vuosi.

b. Jos työsuhde tässä työaikamuodossa päättyy kesken tasoittumisjakson, lasketaan työsuhteen päättyes- sä, kuinka monta tuntia keskimääräinen työaika on viikkoa kohti sopimukseen perustuvaa säännöllistä työaikaa pitempi ja tämän tuntimäärän ylittäviltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus. Vastaavasti, jos keskimääräinen työaika on viikkoa kohti sopimukseen perustuvaa säännöllistä työaikaa lyhyempi, on työnantajalla oikeus vähentää vastaava määrä toimihenkilön pal- kasta. Samoja periaatteita noudatetaan myös silloin

kun palkanmaksu on keskeytynyt tasoittumisjakson aikana eikä työaika tasoitu tasoittumisjakson päätty- essä.

Soveltamisohje:

Vajaatyöllisyystilanteessa käytetään ensisijaisesti työajan tasaamisvapaata ja tarvittaessa vasta sen jälkeen turvaudutaan lomauttamiseen.

c. Työtuntijärjestelmä on laadittava vähintään kolmek- si viikoksi kerrallaan. Siinä on mainittava työn alka- mis- ja päättymisaika.

4 Paikallinen sopiminen työaikamääräyksistä

Työehtosopimuksen määräysten puitteissa voidaan paikal- lisesti sopia:

• säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäispituus (6 §:n 1 kohdan a ja b, 7 §:n 2.2 kohta),

• poikkeaminen työaikamääräyksistä (6 §:n 1.3 kohta),

• työajan lyhentämisvapaan pitämisestä tai sen korvaa- misesta (6 §:n 2 kohta),

• työvuorokauden ja työviikon alkaminen (7 §:n 1 koh- ta),

• työtuntijärjestelmän muuttaminen (7 §:n 1 kohta),

• liukuvan työajan käyttöönotto ja liukuvan työajan enimmäisrajat (7 §:n 2 kohta),

• liukuvan työajan seurantajakso (7 §:n 2 kohta),

• työajan tasoittumisjakson pituus, enintään 1 vuosi (7

§:n 2.2. kohta),

• päivittäisen lepoajan pituus (10 §:n 1 kohta),

• lisätyön korvaamisesta vastaavalla vapaalla (11 §:n 5.kohta),

• yli- ja sunnuntaityön korvaamisesta kiinteällä kuukau- sikorvauksella tai vastaavalla vapaalla, taikka vaihta- misesta joustovapaaseen (12 §:n 2. kohta ja 13 §:n 3 kohta),‌

• yhdestä ylityökäsitteestä (12 §:n 5 kohta),

• lomarahan korvaamisesta vastaavalla vapaalla tai vaihtamisesta joustovapaaseen (24 §:n 4. kohta).

Pöytäkirjamerkintä:

Tämän sopimuksen 6 §:n 2 kohdan mukaisia työajan lyhennysvapaita ja edellä mainittuja paikallisesti so- vittuja vapaajaksoja tai muita joustavien työaikajär- jestelmien mukaisia vapaita annetaan työtilanteen niin salliessa ja toimihenkilön niin halutessa useamman työvuoron jaksoissa.

8 §

Vapaapäivät

1. Viikkoa kohti annettava toinen vapaapäivä voi olla:

• kiinteä viikonpäivä, joka on lauantai, tai ellei se ole mahdollista, maanantai, taikka

• vaihtuva viikonpäivä, jos työtä tehdään vähintään kuu- tena päivänä viikossa.

2. Jos työssä noudatetaan keskimääräistä viikkotyöaikaa, va- paapäivät ajoitetaan siten, että jaksoon tulee niin monta va- paapäivää, että työaika jakson kuluessa tasoittuu säännölli- seen viikkotyöaikaan.

Ellei vapaapäiviä voida ennakoida, tasoittumisvapaan an- tamisesta on ilmoitettava vähintään viikkoa etukäteen, ellei paikallisesti toisin sovita.‌

3. Mikäli säännöllistä työaikaa pidennetään 6 §:n 1.3 kohdan mukaisesti ottamalla lauantai tai muu vapaapäivä työpäi- väksi, kyseisellä viikolla ei tarvitse olla kahta vapaapäivää.

9 § Arkipyhäviikot

1. Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aa- ton ja lauantain säännöllinen työaika sama kuin muina ar- kipäivinä.

2. Vapaapäiviä ovat kuitenkin:

• uudenvuodenpäivän viikon lauantai

• loppiaisviikon lauantai

• pääsiäislauantai

• pääsiäisen jälkeinen lauantai

• vapunpäivän viikon lauantai

• helatorstaiviikon lauantai

• juhannusaatto

• itsenäisyyspäiväviikon lauantai

• jouluaatto

• joulun jälkeinen lauantai

3. Eräiden arkipyhäviikkojen työaika vuosina 2022- 2023 Eräiden arkipyhäviikkojen työaika 2022

Eräiden arkipyhäviikkojen työaika 2022
3. viikko	loppiaisviikko	4 pv
15. viikko	pääsiäistä edeltävä viikko	4 pv
16. viikko	pääsiäisen jälkeinen viikko	4 pv
21. viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25. viikko	juhannusviikko	4 pv
49 viikko	itsenäisyyspäiväviikko	4 pv
52. viikko	joulun jälkeinen viikko	4 pv

Eräiden arkipyhäviikkojen työaika 2023

Eräiden arkipyhäviikkojen työaika 2023
1. viikko	loppiaisviikko	4 pv
14. viikko	pääsiäistä edeltävä viikko	4 pv
15. viikko	pääsiäisen jälkeinen viikko	4 pv
18. viikko	vapunpäiväviikko	4 pv
20. viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25. viikko	juhannusviikko	4 pv
49 viikko	itsenäisyyspäiväviikko	4 pv
51.viikko	jouluviikko	5 pv
52. viikko	joulun jälkeinen viikko	3 pv

4. Tapauksissa, joissa toimihenkilö on tehnyt arkipyhäviikolla työtä enemmän kuin ko. arkipyhäviikon työaika edellyttää (tes–ylityö), katso 12 § 8. kohta.‌

5. Mikäli säännöllistä työaikaa pidennetään 6 §:n 1.3 kohdan mukaisesti sopimalla arkipyhä tai arkipyhäviikon lauantai työpäiväksi, kyseisen viikon työaika pitenee vastaavasti.

10 §

Lepoajat ja viikkolepokorvaus

1. Päivittäinen tauko

Milloin työ on järjestetty säännöllisesti vaihtuviin kuutta tuntia pitempiin vuoroihin, niin myös työaikalain 7 §:ssä tarkoitetuissa töissä, on toimihenkilölle annettava vähin- tään puoli tuntia kestävä tauko tai tilaisuus aterioida työn aikana.

Kun työaika on päivätyössä kuutta tuntia pitempi, on toimi- henkilölle annettava työn aikana ainakin yksi säännöllinen vähintään tunnin kestävä tauko. Se voidaan kuitenkin sen jälkeen, kun siitä on paikallisesti sovittu, lyhentää 1/2 tun- tiin asti. Toimihenkilöllä on oikeus poistua tauon aikana es- teettömästi työpaikalta. Tämä ei kuitenkaan koske sellaisia toimihenkilöitä, joiden työpaikalla olo on työn jatkumiselle välttämätöntä. Paikallisesti voidaan myös muiden osalta so- pia ruokailusta työn lomassa.

Työaikaan luetaan koko se aika, jonka toimihenkilö on si- dottu työhönsä tai velvollinen olemaan työpaikalla, mutta ei sitä vastoin sellaista taukoa, jonka aikana hänellä on sekä oikeus että myös käytännössä mahdollisuus vapaasti pois- tua työpaikalta.

Osapuolet suosittelevat, että toimihenkilöille varattaisiin mahdol- lisuus kerran päivässä työn suorittamisen kannalta sopivimpana ajankohtana työnsä lomassa nauttia kahvia tai virvokkeita siten, että tämä mahdollisimman vähän aiheuttaa haittaa työn kululle.

2. Viikkolepo

2.1. Toimihenkilön työaika järjestetään niin, että toimihenkilö saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeyty- mättömän lepoajan, joka on, mikäli mahdollista, sijoitetta- va sunnuntain yhteyteen. Viikkolepo voidaan järjestää kes- kimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Viikkolevon tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikos- sa. Työnantajan on ilmoitettava toimihenkilölle viikkole- von keskimääräistämisestä aina ennen viikkolevon aikaista työntekoa.

2.2. Keskeytymättömässä vuorotyössä viikkolepo voidaan jär- jestää keskimäärin 35 tunniksi enintään 12 viikon aikana. Lepoajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

2.3. Viikkolepo voidaan antaa työviikkojen vaihteessa sellaise- na yhtäjaksoisena aikana, joka sijoittuu osaksi edelliseen ja osaksi jälkimmäiseen työviikkoon edellyttäen, että enin osa viikkolevosta sijoittuu sille viikolle, jonka viikkolevosta on kysymys.

2.4. Tämän pykälän viikkolepoa koskevista säännöksistä voi- daan poiketa:

a) toimihenkilön säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään kolme tuntia;

b) toimihenkilöä tarvitaan hätätyössä;

c) työn tekninen laatu ei salli joidenkin toimihenkilöi- den täydellistä työstä vapauttamista;

d) toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikkoleponsa aikana yrityksessä suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi.

3. Viikkolepokorvaus

3.1. Toimihenkilölle suoritetaan hänen tilapäisesti viikkolevon tekemästä työstä korvaus lyhentämällä vastaavasti hänen säännöllistä työaikaansa mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään työn tekemistä seuraavan kolmen kuukauden aikana.

3.2. Viikkolevon aikana tehty tilapäinen työ on korvattava myös siinä tapauksessa, että toimihenkilö on ollut saman viikon aikana poissa työstä sairauden, tilapäisen hoitovapaan, ta- paturman, työnantajan määräämän koulutuksen tai työnan- tajan määräyksestä tehdyn matkan vuoksi.

3.3. Sillä viikolla, jona vastaava vapaa annetaan, on säännöl- linen työaika työtuntijärjestelmän mukainen viikkotyöaika vähennettynä annetun viikkolevon tuntimäärällä.

3.4. Toimihenkilön suostumuksella voidaan viikkolepokorvaus korvata kokonaisuudessaan rahana siten, että hänelle suori- tetaan kuukausipalkan lisäksi työhön käytetyltä ajalta

• peruspalkka 100 %:lla korotettuna sekä

• tämän sopimuksen edellyttämät yli- ja sunnuntaityöko- rotukset, jos kyseessä samalla on yli- tai sunnuntaityö.

11 §‌

Korvaustavasta on sovittava samalla, kun sovitaan viikko- levon aikana tehtävästä työstä.

Lisätyö

1. Lisätyön käsite

Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, joka toimihenkilön suostu- muksella tehdään yli sovitun työajan sen kuitenkaan ylittä- mättä 6 §:n 1. a)-kohdan ja 7 §:n 2 kohtien mukaisia sään- nöllisen työajan enimmäismääriä.

Lisätyö voi siten, poissaolotapauksia lukuun ottamatta, tul- la kysymykseen vain niiden toimihenkilöiden osalta, joiden sovittu säännöllinen työaika on alle 40 tuntia viikossa.

2. Lisätyön muodot

Lisätyötä esiintyy seuraavissa muodoissa:

a. Päivittäisenä lisätyönä, tavallisesti vain 0,5 tuntia päi- vässä.

b. Vapaapäivänä

• tavallisesti enintään 2,5 tuntia, milloin lisätyötä ei lain- kaan ole tehty viikon aikana tai

• aina 40 tuntiin saakka viikkoa kohti, milloin toimihen- kilö on viikon aikana ollut poissa työstä.

3. Sovellettaessa keskimääräistä viikkotyöaikaa, lisätyötä on se säännöllisen sovitun viikkotyöajan lisäksi tehty työ, mikä koko jakson kuluessa keskimäärin alittaa 40 tuntia viikkoa kohti.

Milloin työtuntijärjestelmän pohjana oleva ajanjakso on niin pitkä, ettei se mahdu saman palkanmaksukauden puit- teisiin, voidaan lisätyö laskea viikoittain käyttäen vertai- luperusteena asianomaiselle viikolle työtuntijärjestelmässä vahvistettua säännöllistä viikkotyöaikaa.

4. Lisätyöstä maksettava palkka

Lisätyöstä maksetaan tuntiluvun mukaan korottamaton palkka, ellei lisätyön korvaamisesta vastaavalla vapaalla ole sovittu. Lisätyöstä maksettava perustuntipalkka laske- taan samalla tavalla kuin ylityökorvausta laskettaessa.

Toimihenkilölle, jonka säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, maksetaan kuitenkin työ- tuntijärjestelmän mukaisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan ylittävästä lisätyöstä korvaus kuten vuorokautisesta tai viikoittaisesta ylityöstä on sovittu. Lisätyö ei ole yli- työtä.

Lisätyön korvaamisesta kiinteällä kuukausikorvauksella voidaan sopia toimihenkilön kanssa samalla kuin sovitaan ylitöistä maksettavasta kuukausikorvauksesta. Sopiminen tapahtuu samalla tavalla ja samassa yhteydessä, kuin so- vitaan 12 §:n 2. kohdan 4. kappaleen mukaan kiinteästä kuukausikorvauksesta ylitöiden osalta.

5. Paikallisesti voidaan sopia lisätyön vaihtamisesta joustova- paaseen. Joustovapaan osalta menetellään muutoin vuosilo- malain 27 §:n mukaisesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava. Joustovapaan osalta ei makseta lomarahaa.‌

12 § Ylityö

1. Ylityöksi luetaan työ, jota tehdään laissa säädettyjen sään- nöllisen työajan enimmäismäärien lisäksi.

Keskimääräistä työaikaa käytettäessä ylityötä on työ, jota tehdään työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työ- tuntien lisäksi, ei kuitenkaan siltä osin kuin työaika on kes- kimäärin lyhyempi kuin 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa, ellei tässä sopimuksessa ole toisin sovittu.

Kolmivuorotyössä työ, joka ylittää asianomaisen työviikon työtuntijärjestelmän mukaisen viikkotyöajan, korvataan si- ten kuin työehtosopimuksessa viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

Työaikalain mukainen työajan enimmäismäärän seuranta- jakso on 6 kuukautta. Teknisistä tai työn järjestämistä kos- kevista syistä työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso voi olla enintään 12 kuukautta.

2. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäi- seltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä (TAL- ylityö ja TES-ylityö) maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 pro- sentilla korotettu palkka.

Milloin viikoittaista ylityötä on kertynyt 8 tuntia, makse- taan tehdystä vuorokautisesta ylityöstä 100 prosentilla ko- rotettu palkka.

Lauantaipäivänä sekä pyhä ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdys- tä viikoittaisesta ylityöstä ja TES-ylityöstä (12 § 8 kohta) maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palk- ka.

Lisä- ja ylityötyökorotus tai koko palkka lisä- ja ylityön ajalta voidaan maksaa lisä- ja ylityön arvioituun määrään perustuvana vastaavana erillisenä kiinteänä kuukausikor- vauksena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä on so- vittu asianomaisen toimihenkilön kanssa. Sopimus voidaan tehdä työsuhteen aikana. Vapaa-ajan ajankohdasta sovitaan asianomaisen toimihenkilön kanssa.

Vaihtoehtoisesti voidaan sopia ylityökorotuksen tai koko ylityöpalkan vaihtamisesta joustovapaaseen. Xxxxxxxxxxxx osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukai- sesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava. Jous- tovapaan osalta ei makseta lomarahaa.

3. Xxxxxxx toimihenkilö vuosiloman, sairauden, tapaturman, työnantajan määräyksestä suoritetun matkan, taloudelli- sesta tai tuotannollisesta syystä tapahtuneen lomautuksen, 40 tuntisen viikkotyöajan vuotuiseksi lyhentämiseksi an- netun vapaan pitämisen, liukumavapaan, palvelusvuosiva- paan, työaikapankkivapaan pitämisen, taikka työnantajan järjestämään tai liittojen väliseen koulutussopimuksen tar- koittamaan ammatilliseen tai yhteistoimintakoulutukseen

osallistumisen vuoksi ei ole voinut tehdä säännöllistä viik- kotyöaikaa vastaavaa tuntimäärää ja hän joutuu tulemaan työtuntijärjestelmän mukaisena vapaapäivänään työhön, korvataan vapaapäivänä tehty työ siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

4. Jos toimihenkilö siirtyy kesken työviikon työaikamuodosta toiseen, katsotaan, ellei tämän sopimuksen tai sen liitteiden muista määräyksistä muuta johdu, viikoittaiseksi ylityök- si työ, joka ylittämättä säännöllistä vuorokautista työaikaa ylittää 40 tuntia viikossa.

5. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että ylityöstä maksettava korvaus määräytyy yhden ylityökäsitteen avulla. Tällöin ylityökorvauksia ei makseta erikseen vuorokautisesta ja viikoittaisesta ylityöstä, vaan tietyn pitemmän ajanjakson ajalta kaikki ylityötunnit korvataan yhden ja saman ylityö- korvaussäännön perusteella.

Paikallisesta sopimuksesta tulee ilmetä ylityökorvausta koskevan jakson pituus sekä ylityökorvauksen suuruus, joko porrastettuna ylityötuntien lukumäärän mukaan tai yhtenä prosenttilukuna.

Paikallinen sopimus tehdään työnantajan ja luottamusmie- hen välillä kirjallisesti.

Paikallista sopimusta laadittaessa selvitetään riittävän pit- kältä ajanjaksolta työpaikan nykyisen ylityökorvausjärjes- telmän taso ja ratkaisun tavoitteet, jotka voivat liittyä mm. monipuolisten työaikajärjestelyiden edistämiseen, kustan- nusten hallintaan ja ylityön korvaamista koskevien periaat- teiden yksinkertaistamiseen.

Pöytäkirjamerkintä:

Työpaikan keskimääräinen ylityöprosentti lasketaan seuraavasti:

Toimihenkilöille kertyneiden ylityöprosenttien summa jaetaan ylityölisään oikeuttaneiden tehtyjen työtuntien summalla.

Laskentaa suoritettaessa huomioidaan kulumassa ole- vana vuonna sopimuksentekohetkeen mennessä ja tätä edeltävänä vuonna kertyneet ylityöprosentit.

Tehdyillä työtunneilla tarkoitetaan ylityölisään oikeut- taneiden työtuntien summaa vastaavalta ajalta.

6. Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa on peruspalkka laskettava siten, että kuukausipalkka luon- toisetuineen jaetaan luvulla 160 silloin, kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa, ja luvulla 158 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa. Keskeytymät- tömässä kolmivuorotyössä ja maanalaisessa kaivostyössä jakajana käytetään lukua 149. Keskeytyvän kolmivuoro- työn jakaja on 155. Säännöllisen työajan ollessa jokin muu, käytetään jakajana vastaavasti laskettua säännölliseen työ- hön tosiasiallisesti keskimäärin kuukaudessa käytettyä työ- tuntien lukumäärää.

Peruspalkkaa laskettaessa tulee kuukausipalkan lisäksi ot- taa huomioon mahdollisten luontoisetujen raha-arvo, provi- siopalkka ja tuotantopalkkiot, sekä sijaisuuskorvaus, mutta ei sen sijaan vuorotyölisää, säännöllisestä sunnuntaityöstä maksettavaa korvausta eikä tilapäisluontoisia poikkeuksel- lisia korvauksia, kuten yli-, sunnuntai- ja lisätyökorvauksia.

Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden tai työvuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityö- korvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes toimihenkilön säännöllinen työvuoro normaa- listi alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkim- mäisen vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.

7. Toimihenkilön jäädessä säännöllisen työajan päätyttyä yli- työhön, jonka arvioidaan kestävän vähintään kaksi tuntia, on pidettävä kohtuullisena, että hänelle varataan mahdolli- suus pitää ruokailun kannalta välttämätön tauko tai tilaisuus ruokailla työn lomassa.

8. Toimihenkilölle, joka on tehnyt arkipyhäviikolla työtä enemmän kuin ko. arkipyhäviikon työaika edellyttää (TES- ylityö), korvataan ylittävät tunnit, kuten viikkoylityöstä on sovittu, mikäli sitä ei ole korvattava vuorokautisena ylityö- nä. Tämä määräys koskee ainoastaan päivä- ja kaksivuo- rotyötä, jota tehdään siten järjestettynä, että työviikossa on viisi säännöllistä työpäivää (tam 1/5 ja tam 2/5). Tämä määräys ei koske tilanteita, joissa työaika on järjestetty kes- kimääräiseksi ennalta laaditun työtuntijärjestelmän mukai- sesti.

9. Milloin aloittamis- ja lopettamistöistä aiheutuu vuorokau- tista ylityötä, on siitä maksettava korvaus. Tämän vuoksi on tarpeellista, että paikallisesti selvitetään ne tehtävät, joissa aloittamis- ja lopettamistyötä esiintyy. Samalla tulee selvit- tää myös se, miten po. työt kussakin tapauksessa korvataan.

Esimerkki ylitöiden korvaamisesta 12 §:n mukaan:

Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
8	8	8	10	8	1,5	10

- lasketaan viikon kaikki suoritetut

työtunnit yhteen 53,5 tuntia

- edellisestä vähennetään vuorokautisten ylityötuntien

kokonaismäärä (To ja Su) 4,0 tuntia 49,5 tuntia

- jäännöksestä vähennetään ao.

työtuntijärjestelmän säännöllinen työaika 40,0 tuntia viikkoylityötä 9,5 tuntia

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 50 prosentilla korotet- tu palkka (torstai). Kuitenkin milloin viikoittaista ylityötä on jo kertynyt 8 tuntia, maksetaan tehdystä vuorokautisesta ylityöstä 100 prosentilla korotettu palkka. Tässä siis sun- nuntain kahdelta viimeiseltä tunnilta maksetaan palkka 100 prosentilla korotettuna.

Viikkoylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tun- nilta 50 prosentilla korotettu palkka ja sen jälkeen 100 pro- sentilla korotettu. Tässä siis lauantain tunnit ja sunnuntain 6,5 ensimmäistä tuntia ovat 50 prosentilla korotettavaa vii- koittaista ylityötä ja sunnuntain 1,5 seuraavaa tuntia ovat 100 prosentilla korotettavaa viikoittaista ylityötä. Sunnun- tain viimeiset kaksi tuntia ovat 100 prosentilla korotettavaa vuorokautista ylityötä.

13 §‌

Sunnuntaina tehdystä työstä maksetaan muun palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka kai- kilta 10 tunnilta.

Lisäksi on annettava viikkolepo myöhemmin tai maksetta- va viikkolepokorvaus niiden määräysten mukaan, jotka on selostettu aikaisemmin 10 §:ssä.

Lisätyön korvaamisesta ks. sopimuksen 11 §. Arkipyhä- viikkojen työajan osalta ks. 9 §. Aattopäivinä tehdyn yli- työn osalta ks. sopimuksen 12 §:n 2 kohtaa.

Sunnuntaityö

1. Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkolli- sena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä teh- tyä työtä. Siitä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalk- ka.

2. Mikäli säännöllistä työaikaa pidennetään 6 §:n 1.3 kohdan mukaisesti sopimalla arkipyhä työpäiväksi, kyseiseltä arki- pyhältä ei makseta sunnuntaikorotusta, ellei toisin sovita. Kyseisenä arkipyhänä tehdään työtä ilman eri suostumusta.

3. Jos sunnuntaina tehty työ on lisä tai ylityötä, maksetaan siitä korvaus asianomaisten lisä ja ylityötä koskevien sään- nösten mukaan sekä lisäksi edellä olevan kohdan 1. mukai- sena sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka.

4. Sunnuntaityökorotus tai koko palkka sunnuntaityön ajalta voidaan maksaa kiinteänä kuukausikorvauksena tai vaih- taa vastaavaan vapaaseen, jos siitä sovitaan asianomaisen toimihenkilön kanssa. Vapaa ajan ajankohdasta sovitaan

14 §‌

asianomaisen toimihenkilön kanssa. Vaihtoehtoisesti sun- nuntaityökorotus tai koko palkka sunnuntaityön ajalta voi- daan sopia vaihdettavaksi joustovapaaseen. Xxxxxxxxxxxx osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukai- sesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava. Jous- tovapaan osalta ei makseta lomarahaa.

Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö

1. Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään neljän viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Toimi- henkilö voi kuitenkin, milloin niin sovitaan, työskennellä jatkuvasti samassa vuorossa. Vuorotyöksi katsotaan myös työ, jossa vuorot vaihtuvat siten, että perättäiset vuorot menevät enintään tunnin päällekkäin tai niillä on enintään tunnin väli ja jossa vuorot muuttuvat etukäteen määrätyllä tavalla.

2. 28.2.2022 saakka noudatetaan alla olevan taulukon mukai- sia vuorolisiä:

Kuukausipalkka luontoisetuineen ollessa (€/kk)		Iltavuorolisä senttiä	Yövuorolisä senttiä
alle	1991	170	319
1991 -	2096	174	329
2097 -	2200	180	338
2201 -	2300	186	347
2301 -	2400	192	362

2401 -	2505	200	368
2506 -	2607	203	376
2608 -	2710	208	387
2711 -	2813	211	394
2814 -	2913	220	404
2914	suurempi	224	412

Vuorotyölisän suuruus tunnilta on sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on 1.3.2022 tai lähinnä sen jäl- keen:

Kuukausipalkka luontoisetuineen ollessa (€/kk)		Iltavuorolisä senttiä	Yövuorolisä senttiä
alle	2029	173	325
2029 -	2136	177	335
2137 -	2242	183	344
2243 -	2344	190	354
2345 -	2446	196	369
2447 -	2553	204	375
2554 -	2657	207	383
2658 -	2761	212	394
2762 -	2866	215	401
2867 -	2968	224	412
2969 -	suurempi	228	420

3. Vuorotyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan ylityön ajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään. Xxxxxxx toimihenkilö kaksivuorotyössä jää iltavuoron jälkeen ylityöhön, maksetaan hänelle ylityöstä vuorotyölisä yövuoron mukaan.

4. Xxxxxxx työ ei ole vuorotyötä, ylityötä tai hätätyötä ja toi- mihenkilö joutuu tekemään sitä kello 18 22, katsotaan täl- lainen työ iltatyöksi sekä kello 22 06 tehty työ yötyöksi. Tällaisesta työstä maksetaan samansuuruinen lisä, kuin mikä olisi ollut iltavuoro- tai yövuorolisä tuosta työstä, jos se olisi ollut vuorotyötä.

5. Milloin ilta- tai yötyössä oleva toimihenkilö jää työvuo- ronsa jälkeen ylityöhön, maksetaan säännöllisen työajan mukaan määräytyvä ilta- tai yötyölisä myös ylityön ajalta, enintään kello 06 saakka.

6. Vuorotyökorvaus voidaan maksaa myös erillisenä kiinteänä kuukausikorvauksena. Tällöin tulee kuukausikorvauksen suuruus määrätä vähintään sopimuksessa mainittuja sentti- määriä perusteena käyttäen.

7. Yli- ja sunnuntaityöstä mahdollisesti maksettava vuorotyö- lisä on suoritettava samalla tavalla korotettuna kuin muukin siltä ajalta maksettava palkka.

8. Yötyötä saadaan teettää työaikalain säännöksiä noudattaen tai sopimalla paikallisesti.

15 § Varallaolo‌

1. Varallaololla tarkoitetaan sitä, että toimihenkilö on sopi- muksen mukaan velvollinen olemaan työajan ulkopuolel- la päivystysvalmiudessa siten, että hänet voidaan määrätä suorittamaan työtehtäviä. Työn tekeminen voi tapahtua työpaikalla, asiakkaan luona tai etäyhteyksien välityksellä. Varallaoloaika ei ole työaikaa.

2. Työnantaja on velvollinen maksamaan toimihenkilölle kor- vausta varallaolon vapaa-ajan käytölle aiheuttamista rajoi- tuksista.

3. Varallaoloajalta maksettava korvaus on:

a) 50 % peruspalkasta, mikäli toimihenkilö on velvolli- nen ryhtymään työhön viimeistään 2 tunnin kuluttua kutsusta,

b) 30 % peruspalkasta, mikäli toimihenkilö on velvolli- nen ryhtymään työhön viimeistään 4 tunnin kuluttua kutsusta,

c) 15 % peruspalkasta, mikäli edellä mainittu vasteaika on yli 4 tuntia.

4. Varallaolokorvaus maksetaan siltä ajalta, jonka toimihen- kilö joutuu olemaan päivystysvalmiudessa työtä suoritta- matta. Varallaolokorvaus maksetaan kuitenkin vähintään neljältä varallaolotunnilta. Paikallisesti voidaan sopia va- rallaolokorvauksesta toisinkin.

5. Jos varalla oleva toimihenkilö kutsutaan työhön, maksetaan palkka työhön käytetyltä ajalta tämän sopimuksen muiden määräysten mukaisesti. Työtunneilta ei makseta varallaolo- korvausta eikä hälytysluonteisesta työstä maksettavia kor- vauksia.‌

Soveltamisohje:

Varallaolosta on sovittava ao. toimihenkilön kanssa niin selvästi, ettei jälkeenpäin voi syntyä erimielisyyttä tarkoitetun sidonnaisuuden luonteesta ja kestoajasta.

Milloin kysymyksessä on kohdan 3. a) mukaisesti sido- tusta varallaolosta, ei varallaoloaika kalenterikuukaut- ta kohden saa pysyvästi ylittää 150 tuntia, ellei paikal- lisesti toisin sovita.

16 §

Hälytysluontoinen työ ja puhelinohjeet

1. Hälytysluontoisessa työssä työ tehdään hälytyskutsun pe- rusteella ja toimihenkilö joutuu tulemaan työhön säännöl- lisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpai- kalta.

2. Hälytysrahan suuruus määräytyy kutsun antamisajankoh- dan perusteella seuraavasti:

a) kahden tunnin peruspalkka, jos kutsu annetaan klo

16.00 mennessä päättyvällä säännöllisellä työajalla tai työajan jälkeen ennen kello 21.00 ja

b) kolmen tunnin peruspalkka, jos kutsu annetaan kello

21.00 ja 06.00 välisenä aikana.

3. Milloin kutsu hälytysluontoiseen työhön on annettu kello

21.00 ja 06.00 välisenä aikana, maksetaan työhön käytetyl- tä ajalta 100 prosentilla korotettu peruspalkka, mihin sisäl- tyvät mahdolliset ylityökorotukset.

4. Lyhyemmästä kuin yhden tunnin pituisesta hälytysluontoi- sesta työstä maksetaan kuitenkin yhden tunnin palkka.

5. Hälytysluontoista työtä ei voida korvata lyhentämällä vas- taavasti toimihenkilön säännöllistä työaikaa.

6. Xxxxxxx toimihenkilön toimeen kuuluu pysyvänä ja luon- teenomaisena osana velvollisuus antaa vapaa-aikanaan, yrityksen toiminnan niin vaatiessa, puhelimitse erityisiä toimintaohjeita tai määräyksiä, tulee tämä ottaa huomioon toimihenkilön kokonaispalkkauksessa tai erillisenä lisänä siten kuin paikallisesti sovitaan.

Soveltamisohje:

Kun toimihenkilö kutsutaan hälytysluontoisesti työhön, aiheutuu tästä hänelle ylimääräistä haittaa, joka kor- vataan hälytysrahalla. Milloin toimihenkilö kutsutaan työhön sellaisena vuorokauden aikana, jona yleiset kul- kuyhteydet puuttuvat tai niin kiireellisesti, että ei ole mahdollista käyttää yleistä kulkuneuvoa, maksetaan toi- mihenkilölle matkakulujen korvaus selvitystä vastaan.

Säännöstä ei kuitenkaan sovelleta, jos hälytysluontoi- nen työ välittömästi liittyy seuraavan työvuorokauden työhön.

Kohdassa 6. määritelty puhelinohjeiden antaminen huo- mioidaan toimihenkilön kokonaispalkkauksessa palkan yrityskohtaisessa osassa. Tästä osuudesta annetaan pyydettäessä kirjallinen selvitys.‌

Palkka työstä

Hälytysrahan lisäksi saa toimihenkilö työstään normaalin palkan ja ylityökorvauksen, jos työ on ylityötä. Erikseen on sovittu klo 21 06 välisenä aikana annetun kutsun pe- rusteella tehdyn työn korvaamisesta. Mainittuna aikavälinä suoritetusta hälytysluontoisesta työstä maksetaan aina 100

%:lla korotettu peruspalkka, mihin sisältyvät mahdolliset ylityökorotukset.

Sopimuksen 15 §:n mukaisissa varallaolotapauksissa ei so- velleta hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä.

17 §

Kaivoslisä ja keskeytymättömän sekä jatkuvan vuorotyön lisä

Kaivoslisä

Maanalaista työtä vakituisesti suorittavalle toimihenkilölle maksetaan erillisenä vähimmäispalkkavertailuun kuulu- mattomana lisänä sen palkanmaksukauden päättymiseen asti, jonka päättymispäivä on 28.2.2022 tai lähinnä sen jälkeen 271 euroa kuukaudessa ja sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäivä on 1.3.2022 tai lähinnä sen jäl- keen 276 euroa kuukaudessa. Xxxxxx toimihenkilö vakitui- sesti työskentelee osan, mutta yli puolet työajastaan maan alla, muodostetaan hänen kaivoslisänsä kertomalla maan alla keskimäärin kuukautta kohden suoritettujen työtun-

tien lukumäärä sen palkanmaksukauden päättymiseen asti, jonka päättymispäivä on 28.2.2022 tai lähinnä sen jälkeen 1,59 eurolla, ja sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.3.2022 tai lähinnä sen jälkeen 1,62 eurolla. Siltä ajalta, jonka kaivoksessa vakinaisesti työskentelevä toimihenkilö työskentelee maan päällä, vähennetään kaivoslisästä mai- nittuja ajankohtia vastaavasti 1,59 euroa tai 1,62 euroa tun- tia kohden. Vastaavasti maksetaan kaivoksen maanpäällisiä töitä vakinaisesti suorittavalle toimihenkilölle kaivoslisänä mainittuja ajankohtia vastaavasti 1,59 euroa tai 1,62 jokai- selta tunnilta, jonka hän työskentelee maan alla.

Keskeytymättömän sekä jatkuvan vuorotyön lisä

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatkuvassa kaksi- tai yksivuorotyössä työskentelevälle toimihenkilölle maksetaan kultakin lauantaityövuorokauden aikana teke- mältään säännöllisen työajan tunnilta erillinen lisä, jonka suuruus on sen palkanmaksukauden päättymiseen asti, jon- ka päättymispäivä on 28.2.2022 tai lähinnä sen jälkeen 2,26 euroa ja sen palkanmaksukauden alusta, jonka alkamispäi- vä on 1.3.2022 tai lähinnä sen jälkeen 2,30 euroa tunnissa.

Pöytäkirjamerkintöjä:

1 Lisää ei oteta huomioon yli-, sunnuntai-, lisätyön tai vastaavien palkkaerien laskennassa käytettävää pe- ruspalkkaa määrättäessä. Sitä ei makseta ylityöajalta. Pyhätyön ajalta lisä maksetaan yksinkertaisena. Lisää ei sisällytetä palkkaan, joka työehtosopimuksen perus- teella suoritetaan muulta kuin tehdyltä työajalta (esim. sairausajan palkka).

18 §‌

2 Teollisuuslaitoksissa, joissa on jo nyt käytössä joko vastaava tai ns. suurjuhlapyhäkorvauksen nimellä mak- settava palkanlisä, otetaan tämä huomioon. Tämä voi- daan toteuttaa joko niin, että lopetetaan aikaisemmin maksetut lisät tai niin, että lasketaan nyt kysymyksessä olevan lauantailisän vuosikustannusten ja aikaisemmin käytössä olevien lisien vuosikustannusten erotus, jonka pohjalta määritellään lauantaina maksettavan tunti- kohtaisen lisän suuruus jakamalla mainittu erotus vuo- den tuntien luvulla.

Palkka sairauden ja tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta

Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus

1. Toimihenkilön on ilmoitettava viipymättä työkyvyttömyy- destään ja sen arvioidusta kestosta.

2. Toimihenkilön on esitettävä vaadittaessa työkyvyttömyy- destään työnantajan hyväksymä lääkärintodistus.

3. Jos työnantaja ei hyväksy toimihenkilön esittämää lääkä- rintodistusta ja osoittaa hänet toisen nimetyn lääkärin tar- kastettavaksi, työnantaja korvaa tästä aiheutuvan lääkärin- todistuspalkkion.

Sairausajan palkanmaksun edellytykset

4. Toimihenkilölle maksetaan säännöllisen työajan palkkaa luontoisetuineen, jos hän on sairauden tai tapaturman joh- dosta työkyvytön eikä ole aiheuttanut työkyvyttömyyttään tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella eikä ole työ-

sopimusta tehtäessä tieten salannut työnantajalta sairautta. Palkkaa maksetaan työpäiviltä, jotka sisältyvät alla mainit- tuihin jaksoihin seuraavasti:

Työsuhteen jatkuttua yhdenjaksoisesti:	Palkallisen jakson pituus
vähintään 1 kk, mutta alle 1 v.	28 kalenteripäivää
vähintään 1v., mutta alle 5 v.	35 kalenteripäivää
vähintään 5 v. tai kauemmin	90 kalenteripäivää

Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa ennen kuin työsuhde on jatkunut yhden kuukauden, maksaa työnantaja sairausajan palkkana 50 % toimihenki- lön palkasta, kuitenkin enintään niiltä työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä, jotka ovat työkyvyttömyyden alka- mispäivän ja sen jälkeisen yhdeksän arkipäivän pituisen ajanjakson sisällä.

5. Ajalta, jolta työnantaja on maksanut sairausajan palkkaa, työnantajalla on oikeus saada toimihenkilölle lain tai so- pimuksen perusteella tuleva päiväraha tai siihen verrattava korvaus, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrä.

Vähennysoikeus ei koske toimihenkilön itsensä kokonaan tai osaksi kustantaman vapaaehtoisen vakuutuksen perus- teella saamaa päivärahaa tai korvausta.

Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei makseta tai se maksetaan vähäisempänä toimihenkilöstä johtuvas- ta syystä, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus vähenee maksamatta jääneellä määrällä.

Saman sairauden uusiutuminen‌

6. Toimihenkilön sairastuessa samaan sairauteen 30 kalente- ripäivän kuluessa työhön paluustaan, aika, jolta työnantaja on velvollinen suorittamaan sairausajan palkkaa, lasketaan siten kuin kysymyksessä olisi yksi sairastumisajanjakso. Sairausajan palkkaa maksetaan kuitenkin saman sairauden edellä tarkoitetuin tavoin uusiutuessa vähintään sairausva- kuutuslain 8 luvun 7 § 2 mom. tarkoittamalta omavastuu- ajalta.

Soveltamisohje;

Onko kysymyksessä sama vaiko eri sairaus, ratkaistaan epäselvässä tapauksessa sairausvakuutuslain tulkintoja noudattaen.

19 § Lääkärintarkastukset

Palkanmaksun edellytykset

Toimihenkilöllä on oikeus käydä työaikanaan seuraavissa tarkastuksissa ja tutkimuksissa edellyttäen, että ne on jär- jestetty tarpeetonta työajan menetystä välttäen:

1. Sairaus

Sairauden tai tapaturman vuoksi välttämätön lääkärintar- kastus ja siihen liittyvä laboratorio- tai röntgentutkimus tai syöpäsairauden edellyttämä hoito, jos aikaa ei ole saatu työ- ajan ulkopuolella.

Erikoislääkärin tarkastus, joka on tarpeellinen hoidon mää- rittelemiseksi tai jolloin annetaan tarvittavat määräykset apuvälineiden esim. silmälasien hankkimiseen.

2. Äkillinen hammassairaus

Äkillisen hammassairauden hoitotoimen ajalta jos:

• hammassairaus ennen hoitoa aiheuttaa työkyvyttö- myyden

• xxxxxxxxxxxxx vaatii hoitoa samana päivänä tai saman työvuoron aikana

• hammaslääkärin antama todistus osoittaa työkyvyttö- myyden ja hoidon kiireellisyyden.

3. Raskaus

Toimihenkilön käydessä työsopimuslain 4 luvun 8 § 2 mo- mentissa tarkoitetuissa synnytystä edeltävissä tutkimuksis- sa.

4. Lakisääteiset tarkastukset ja tutkimukset

a. Toimihenkilön käydessä työhön liittyvissä lakisääteisis- sä ja työnantajan edellyttämissä tarkastuksissa ja tutki- muksissa.

b. Työnantaja maksaa em. tutkimuksiin lähetetylle toimi- henkilölle matkustamiseen käytetyltä ajalta ansionme- netyksen säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Vält- tämättömät matkakustannukset ja päivärahat maksetaan tämän työehtosopimuksen 22 §:n mukaisesti.

c. Vapaa-aikana tapahtuvista tutkimuksista suoritetaan li- säksi korvaus, joka vastaa sairausvakuutuslain 11 luvun 7 §:n mukaisen sairauspäivärahan vähimmäismäärää.

20 §‌

Äitiys- ja isyysvapaan ajan palkka ja työhönpaluu perhevapaalta

Toimihenkilölle maksetaan työsopimuslain 4 luvun 1 §:n 1 momentin tarkoittaman erityisäitiys- ja äitiysvapaan ajal- ta säännöllisen työajan palkka luontoisetuineen yhteensä 3 kuukaudelta. Isyysvapaan ajalta toimihenkilöille maksetaan palkka luontoisetuineen enintään kuudelta arkipäivältä.

Palkanmaksun edellytyksenä on, että toimihenkilön työ- suhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 6 kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa.

Xxxxxxx naispuolinen toimihenkilö adoptoi alle kouluikäi- sen lapsen, hänelle maksetaan edellä mainituin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä 3 kuukauden pituinen äi- tiysvapaaseen rinnastettava palkallinen vapaa.

Xxxxxx, jolta työnantaja on maksanut äitiysvapaa-ajan tai isyysvapaa-ajan palkkaa, työnantajalla on oikeus saada toi- mihenkilölle lain tai sopimuksen perusteella tuleva päivä- raha tai siihen verrattava korvaus, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrä.

Työsopimuslain 4 luvun tarkoittamien perhevapaiden päättyessä toimihenkilöllä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, on toimihenkilölle tarjottava ensisijaisesti aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä ja jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta työsopimuksen mukaista työtä.

21 §‌

Tässä kappaleessa tarkoitetulla toimihenkilöllä on oikeus työnsaantiin ennen perhevapaan ajaksi työsuhteeseen otet- tua sijaista.

Perhevapaata käyttävän kanssa voidaan sopia toimihenki- lölle vapaaehtoisesta yhteydenpidosta perhevapaan aikana. Yhteydenpidon tarkoitus on helpottaa ja edistää paluuta työelämään.

Työnantaja perehdyttää perhevapaalta palaavan työpaikal- la tapahtuneisiin muutoksiin ja niiden vaikutuksiin asian- omaisen työntekijän tehtäviin. Perehdytys järjestetään pian työhön paluun jälkeen.

Lyhyt tilapäinen poissaolo

1. Toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairaus- tapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä poissaoloa ei vähennetä toimihenkilön palkasta tai vuosilomasta. Läheisellä omaisella tarkoitetaan puolisoa, omia ja puolison xxxxxxxxx, perheen lapsia sekä veljiä ja sisaria.

2. Lyhyt tilapäinen poissaolo annetaan myös yhteiskunnallis- ten luottamustehtävien hoitamista varten.

Kunnallisena luottamusmiehenä toimivan toimihenkilön kuukausipalkkaa vähennetään kunnallisten luottamuselin- ten kokouksista aiheutuvan säännöllisen työajan menetystä vastaavasti. Kuukausipalkan vähentäminen toimeenpan- naan siten, että toimihenkilö yhdessä kunnan maksaman an- sionmenetyksen korvauksen kanssa saa kuukausipalkkan- sa. Mahdollinen työnantajan osuus maksetaan sen jälkeen, kun toimihenkilö on toimittanut työnantajalle selvityksen kunnan maksamasta ansionmenetyksestä.

Vastaava ansioiden yhteensovitus suoritetaan myös muiden yhteiskunnallisten luottamustehtävien osalta.‌

3. Alle 10 –vuotiaan lapsen osalta lyhyt tilapäinen poissaolo tarkoittaa lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi enintään 4 työpäivää.

4. Muutoin poissaolon pituus on määrättävä suhteessa edellä mainittuihin tilanteisiin ja tarvittavaan matka-aikaan.

5. Osapuolet suosittelevat, että yritykset maksaisivat toimi- henkilölle kertausharjoitusten ajalta palkkaa siten, että toi- mihenkilö saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.

6. STTK:n ja Ammattiliitto Pron edustajistoihin ja hallituksiin kuuluville toimihenkilöille varataan mahdollisuus osallis- tua työaikana sellaisiin sanottujen elinten kokouksiin, jois- sa käsitellään työehtosopimusneuvotteluja koskevia asioita.

22 § Matkakorvaukset

1. Yleisiä määräyksiä

1.1. Toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät matkat. Matka on suoritettava tarkoituksen- mukaisella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän kuin tehtävien hoitaminen välttämättömästi vaatii.

1.2. Matka katsotaan alkaneeksi, kun toimihenkilö lähtee mat- kalle työpaikalta tai milloin erikseen sovitaan kotoaan en- nen säännöllisen työajan alkamista ja päättyneeksi silloin, kun toimihenkilö palaa työpaikalleen, ellei hän säännölli- sen työajan päätyttyä palaa suoraan kotiin, jolloin matka

katsotaan tällöin päättyneeksi. Päivärahaan oikeuttavat vuorokaudet lasketaan matkan alkamisesta matkan päätty- miseen. Määräykset matka-ajan palkasta eivät vaikuta mat- kustamisvuorokausien laskemiseen.

1.3. Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matkakustannukset, joihin luetaan esimerkiksi majoituskustannukset, matkalip- pujen hinnat, matkatavarakustannukset sekä milloin matka tapahtuu yön aikana, makuulippujen hinnat.

Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvittaessa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä.

2. Päiväraha

Edellytyksenä päivärajan maksamiselle on, että toimihen- kilön työntekemispaikka on yleisesti käytetyn kulkutien mukaisesti mitaten yli 40 kilometrin etäisyydellä toimihen- kilön vakituisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen siitä kummasta matka tehdään. Lisäksi työntekemispaikan on oltava 15 kilometrin etäisyydellä sekä toimihenkilön vaki- tuisesta työpaikasta että asunnosta. Päivärahaa maksetaan kultakin matkavuorokaudelta seuraavasti:

Kokopäiväraha suoritetaan, kun työmatka on kestänyt yli 10 tuntia.

Osapäiväraha maksetaan, kun työmatka on kestänyt yli 6 mutta enintään 10 tuntia.

Täyden matkavuorokauden jatkeena olevasta vajaavuo- rokaudesta, joka käsittää vähintään 2 ja enintään 6 tuntia, maksetaan osapäiväraha ja kokopäiväraha, kun ylitys on yli 6 tuntia.

Päiväraha on määrältään se, jonka verohallinto vuosittain verovapaaksi vahvistaa.

3. Ruokaraha

Milloin työmatkalta ei makseta päivärahaa, eikä toimihen- kilöllä ole tavallisuudesta poikkeavasti mahdollisuutta työn vuoksi aterioida työnantajan ruokalassa tai asunnossaan, eikä työntekopaikan läheisyydessä ole samantasoista ruo- kailumahdollisuutta kuin toimihenkilön työpaikalla, mak- setaan toimihenkilölle ruokaraha, joka on suuruudeltaan ¼ kotimaan päivärahasta.

4. Yöpymiskustannukset

Yöpymiskustannukset korvataan maksamalla joko majoit- tumiskustannukset tai yömatkaraha seuraavasti:

Ellei toimihenkilölle ole järjestetty majoittumismahdolli- suutta, työnantajan korvaa työmatkan aikaiset majoittumis- kustannukset hyväksymänsä selvityksen mukaisesti.

Verohallinnon verovapaaksi vahvistaman suuruinen yö- matkaraha maksetaan sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, jona toimihenkilölle ei ole järjestetty ilmaista majoitusta tai hän ei ole saanut majoittumiskor- vausta tai matkan ajaksi makuupaikkaa. Yömatkarahaa ei kuitenkaan makseta, jos toimihenkilö on perusteettomasti jättänyt käyttämättä hyväkseen työnantajan varaaman ja il- moittaman majoittumismahdollisuuden.

5. Työ ulkomailla

Työtehtävien edellyttämän ulkomaan matkan osalta mak- setaan ulkomaan päivärahaa, jonka määrä kussakin maassa on se, jonka verohallinto vuosittain verovapaaksi vahvistaa.

Ulkomaille suuntautuvan matka osalta täyden matkavuo- rokauden jatkeena olevasta vajaavuorokaudesta, joka kä- sittää vähintään 2 ja enintään 10 tuntia, maksetaan puolet ulkomaan päivärahasta ja kokopäiväraha, kun ylitys on yli 10 tuntia.

Vajaavuorokaudelta maksettava päiväraha määräytyy sen ulkomaanpäivärahan mukaan, joka maksetaan viimeiseltä täydeltä matkavuorokaudelta.

Mikäli ulkomaille suuntautuvaan työmatkaan käytetty ko- konaisaika jää alle 24 tunnin, mutta kestää kuitenkin vä- hintään 10 tuntia, maksetaan toimihenkilölle kysymyksessä olevan maan mukaan määräytyvä kokopäiväraha.

6. Matka-ajan korvaus

6.1. Työtuntijärjestelmän edellyttämän tuntimäärän rajoissa lue- taan matkustamisvuorokauden aikana tehty työ säännölli- seen työaikaan.

Xxxxxxx toimihenkilö matkustaa työnantajan määräyksestä työtuntijärjestelmän mukaisena vapaa aikanaan, maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta korvauksena peruspalk- ka kuitenkin enintään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä. Matka aikaan luetaan täydet puolet tunnit. Matka aikaa ei lueta työajaksi. Peruspalkka lasketaan kuten 12 § kohdassa 5.

Tämä etuus voidaan toteuttaa myös siten, että paikallisesti sovitaan erillisestä kiinteästä kuukausikorvauksesta.

Soveltamisohje:

Matka-ajan palkka määräytyy työvuorokauden mukaan. Matkustettaessa aikavyöhykkeiden yli työvuorokausi alkaa lähtöpaikan aikavyöhykkeen mukaan, kunnes saavutaan perille komennuskohteeseen tai majoituspaikkaan tai, jos on kysymys kotimatkasta, kunnes työmatka päättyy. Ko- mennuspaikalla työvuorokausi alkaa paikallisen aikavyö- hykkeen mukaan.

6.2. Mikäli työtuntijärjestelmän edellyttämää tuntimäärää ei ole voitu tehdä saman vuorokauden kuluessa, ei toimihenkilön kuukausipalkkaa kuitenkaan tämän vuoksi vähennetä.

Laskettaessa säännöllisen viikkotyöajan täyttymistä viik- koylityön laskemisen perusteeksi otetaan huomioon myös matkustamiseen käytetyt tunnit työtuntijärjestelmän mu- kaisen vuorokautisen säännöllisen työajan enimmäismää- rään saakka sellaisina matkustamispäivinä, jolloin säännöl- linen vuorokautinen työaika ei muuten täyty. Näitä tunteja ei kuitenkaan lueta varsinaisiksi työtunneiksi.

6.3. Xxxxxxx toimihenkilön normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa matkustamista tai milloin toimihenkilö tehtävien- sä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, ei korvausta matkustamiseen käyte- tyltä ajalta makseta. Näissä tilanteissa tehtävän edellyttämä matkustaminen huomioidaan toimihenkilön palkan määrit- telyssä.

Edellä mainittujen päivärahojen ja ruokarahan maksamisen asemasta voidaan tässä momentissa tarkoitetun toimihen- kilön kanssa sopia kiinteästä kuukausipalkan yhteydessä maksettavasta erillisestä korvauksesta.‌

7. Korvaus oman auton käytöstä

Jos oman auton käytöstä on sovittu, maksetaan siitä korva- us, jonka suuruus on se, jonka verohallinto vuosittain vero- vapaaksi vahvistaa.

8. Toisin sopiminen

Työmatkoista aiheutuvien kustannusten ja korvausten mak- samisesta voidaan paikallisesti sopia toisin. Paikallinen kir- jallinen sopimus tehdään työnantajan ja toimihenkilöiden luottamusmiehen välillä. Mikäli työn suorittaminen edel- lyttää vähintään 2 viikon yhtäjaksoista oleskelua samalla paikkakunnalla, voidaan myös toimihenkilön kanssa pai- kallisesti sopia päivärahojen suuruudesta, ottaen huomioon ne paikalliset olosuhteet ja ne toimenpiteet, joihin työnanta- ja mahdollisesti on ryhtynyt oleskelua silmällä pitäen.

23 § Koulutustilaisuudet

1. Koulutustilaisuudet

Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulu- tusta tai milloin toimihenkilö osallistuu työnantajan lähet- tämänä ammattitaidon edistämistä tarkoittavaan koulutusti- laisuuteen, maksetaan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja matkakorvaukset sopimuksen 22 §:n mää- räysten mukaisesti, lukuun ottamatta matka-ajan korvausta.

Edellisen kohdan mukaiset korvaukset maksetaan myös yhteistoimintasopimuksen 5 §:n mukaiseen yhteiseen kou- lutustilaisuuteen osallistuvalle toimihenkilölle, mikäli tilai- suuden tarkoituksena on paikallisesti todettu olevan toimi- henkilön ammatillisten valmiuksien edistäminen.

Työnantaja voi työehtosopimuksen 6 §:n ja työsopimuksen estämättä ja niissä sovitun lisäksi osoittaa toimihenkilölle kalenterivuoden aikana työtuntijärjestelmän ulkopuolella enintään 8 tuntia työnantajan järjestämää toimihenkilön ammatillista osaamista kehittävää ja/tai ylläpitävää kou- lutusta. Tähän koulutukseen käytetty aika on säännöllistä työaikaa, jolta maksetaan kuukausipalkan lisäksi peruspal- kan mukainen korvaus. Koulutus voidaan toteuttaa myös kokonaisena päivänä. Koulutuksen tarpeesta, sisällöstä ja ajankohdasta keskustellaan toimihenkilön kanssa hyvissä ajoin ennen koulutuksen järjestämistä ottaen huomioon toi- mihenkilön henkilökohtaiset työaikatarpeet. Koulutusta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville.

Jos koulutustilaisuus järjestetään sellaiseen aikaan, että esim. yövuorossa oleva toimihenkilö joutuu tulemaan va- paa-aikanaan ao. tilaisuuteen, on hänelle tältä ajalta mak- settava peruspalkan mukainen korvaus taikka annettava muulloin vastaava vapaa-aika.

Mikäli kurssille osallistuminen tapahtuu toimihenkilön säännöllisenä työaikana, ei hänen palkkaansa sen vuoksi vähennetä. Milloin tämän pykälän tarkoittamaan koulutuk- seen osallistuminen tapahtuu toimihenkilön vapaapäivänä sopijapuolet toteavat, että koulutukseen osallistumisen kor- vausperusteista sovitaan tarvittaessa paikallisesti.

Koulutustilaisuuksia järjestettäessä on huolehdittava siitä, että ao. toimihenkilöille tulee riittävän pitkä päivittäinen lepoaika.

2. Koulutustarpeen arviointi

Liitot korostavat henkilöstön suunnitelmallisen kehittämi- sen tärkeyttä. Työnantaja varaa tarvittaessa toimihenkilölle mahdollisuuden vuosittain osallistua ammatilliseen kou- lutukseen, joka mahdollistaa hänen ammattitaitonsa yllä- pitämisen ja kehittämisen. Koulutustarve voidaan todeta esimerkiksi työnantajan ja toimihenkilön välisessä kehitys- keskustelussa.

Pöytäkirjamerkintä:

Yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/2007) 16 §:n mukaisesti yrityksissä on laadittava yhteistoi- mintaneuvotteluissa vuosittain henkilöstösuunnitelma ja koulutussuunnitelma toimihenkilöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi.

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon ennakoitavat, yrityksen toiminnas- sa tapahtuvat muutokset, joilla ilmeisesti on henkilös- tön rakennetta, määrää tai ammatillista osaamista koskevaa merkitystä.

24 § Vuosiloma‌

1. Vuosilomaan sovelletaan vuosilomalakia, ellei tästä työeh- tosopimuksesta muuta johdu.

2. Vuosilomapalkka lasketaan työpaikan toimihenkilöiden osalta vakiojakajaa 25 käyttäen. Jos toimihenkilö ei ole vuosilomalla koko palkanmaksukauden aikaa, loma-ajan palkka lasketaan suhteuttaen se loma- ja työssäolojaksoi- hin siten, että se vastaa toimihenkilölle muutoin vastaavalta ajalta maksettavaa palkkaa.

Vuosilomapalkkana maksettava päiväpalkka lasketaan pro- visiopalkan perusteella siten, että lomaan oikeuttavien kuu- kausien määrällä jaetaan näinä kuukausina ansaittu palkka ja näin saadun keskimääräisen kuukausipalkan päiväpal- kaksi muuttamisessa käytetään lukua 25.

3. Vuosilomapalkka voidaan sovittaessa maksaa yrityksen säännönmukaisena palkanmaksupäivänä.

4. Lomaraha

1. Lomaraha on 50 prosenttia vakiojakajalla 25 lasketusta vuosilomapalkasta (=rahapalkka).

2. Lomaraha maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä tai yrityksessä sovitulla tavalla.

3. Lomaraha maksetaan aina pidetyn loman osalta.

Lomaraha maksetaan myös jo päättyneeltä lomanmääräy- tymisvuodelta maksettavan lomakorvauksen osalta, mikäli toistaiseksi voimassa oleva työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin toimihenkilöstä itsestään johtuvasta syystä tai määräaikaisen työsuhteen päättyessä lomakautena.

Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle sekä varhennetul- le vanhuus tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle maksetaan lomaraha edellä mainittuna pro- senttina siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilo- makorvauksesta, johon toimihenkilö on oikeutettu.

Toimihenkilölle, joka suoritettuaan asevelvollisuuden vaki- naisessa väessä, palaa palvelusajan päätyttyä työhön maan- puolustusvelvollisuutta täyttävän työ ja virkasuhteen jatku- misesta annetun lain (305/2009) edellyttämällä tavalla, on oikeus saada lomaraha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosilomakorvauksesta, joka toimihenkilölle maksettiin palvelukseen astuessaan.

Paikallisesti voidaan sopia lomarahan korvaamisesta vas- taavalla vapaalla, joka on pidettävä edellä tarkoitetun lo- manmääräytymisvuoden loppuun mennessä. Vaihtoehtoi- sesti voidaan sopia lomarahan vaihtamisesta joustovapaa- seen. Joustovapaan osalta menetellään muutoin vuosiloma- lain 27 §:n mukaisesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava. Mikäli toimihenkilön työsuhde päättyy ennen lo- marahan paikallisesti sovittua maksuajankohtaa, maksetaan lomaraha työsuhteen päättyessä, jos toimihenkilö muutoin on lomarahaan oikeutettu.

Sovittaessa vuosilomalain 27 §:n mukaisesti vuosiloman säästämisestä, on samalla sovittava siitä, maksetaanko lo- maraha säästettävän vuosiloman osalta vuosilomapalkan maksun yhteydessä vai vaihdetaanko lomaraha joustova- paaksi tämän sopimuksen määräyksen mukaisesti.

5. Työnantajalla on, milloin tuotannon ja töiden asianmukai- nen järjestely sitä edellyttää, oikeus antaa vuosilomalain 20 §:n 2 momentissa tarkoitetusta lomasta (kesäloma) 18 lomapäivää ylittävä loman osa yhdenjaksoisena muulloin kuin lomakauden aikana. Tämän loman osalta, joka työn- antajan aloitteesta näin annetaan lomakauden ulkopuolella, maksetaan sen lisäksi, mitä lomarahasta muutoin on sovit- tu, ylimääräinen lomaraha, jonka suuruus on 50 prosenttia asianomaisen loman osan vuosilomapalkasta.

6. Vuosiloma keskeytymättömässä kolmivuorotyössä

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä viisivuorojärjes- telmää käytettäessä annetaan toimihenkilölle, mikäli tuo- tantotekniset syyt eivät perustellusti muuta vaadi tai pai- kallisesti toisin sovita, 24 päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa aika 20.5. 20.9. välisenä aikana vuosilomaa varten.

Edellä olevasta käyttämättä jäävät lomapäivät 24 päivän lomanosasta annetaan pääsääntöisesti yhdessä jaksossa sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymisvuosi päättyy.