VUOSIKERTOMUS 2018
VUOSIKERTOMUS 2018
Tuemme hyvässä työnantajuudessa
KT:n työnantajaverkostot | 46 | ||
SISÄLLYS
Xxxxxx: Xxxxx Xxxxx, Xxxxxx Xx Xxxxxx kuva: Xxxxx Xxxxxxxxx Kuvat: Xxxx Xxxxxx,
Xxxxx Xxxxxxxx s.3 ja s.16, Xxxxxx Xxxxxxx s.5,
Xxxxx-Xxxxx Xxxxxxxxxx s.45 Pixhill s.53
KT Kuntatyönantajat
Toinen linja 14, 00530 Helsinki
puh. 09 7711 xx.xx
”Kunta-alan sopimusneuvottelut huipentuivat alkuvuonna, kun saavutimme neuvottelutuloksen helmikuun 2018 alussa.”
Xxxxxx Xxxxxxx
Kunta-alan työmarkkinajohtaja
3 TYÖMARKKINAJOHTAJAN PUHEENVUORO
Työmarkkinajohtajan puheenvuoro
Kunta-alan sopimusneuvottelut huipentuivat alku- vuonna, kun saavutimme neuvottelutuloksen helmi- kuun alussa. Xxxxxx neuvotteluissa aikaan työ- rauhan ja vältimme työtaistelut, joiden uhka oli jo selvästi kasvanut.
Sopimuskausi on kaksi vuotta ja kaksi kuukautta, ja se päättyy maaliskuun lopussa vuonna 2020.
Kustannustaso noudattaa yleistä linjaa. Sopimuksiin sisältyy paikallinen järjestelyerä, minkä kautta voi- daan paikalliset tarpeet ottaa parhaiten huomioon. Sopimukset sisältävät poikkeuksellisen paljon niin sanottuja tekstimuutoksia, niitä tuli muun muassa työaikoihin. Ammatillisessa opetuksessa saimme otettua käyttöön vuosityöaikajärjestelmän.
KT:n ammattitaitoiselle henkilöstölle neuvotteluaika on aina vaativa ponnistus normaalien päivittäisten työtehtävien päälle. Selvisimme siitä kuitenkin jäl- leen hyvin, kiitos siitä.
Työllisyyden parantaminen oli KT:lle keskeinen tavoi- te niin työmarkkinaratkaisuissa kuin muussa edun- valvonnassa. Vuoden 2018 aikana Suomen työlli- syysaste parani merkittävästi ja työttömyydestä aiheutuvat menot alenivat. Kuntatyönantajien työttömyysvakuutusmaksuja voitiin alentaa.
KT oli mukana vuoden aikana ajamassa kuntatyön- antajien etua työmarkkinakeskusjärjestönä yli
sadassa kaksi- ja kolmikantaisessa työryhmässä ja organisaatiossa. Pitkäaikainen tavoitteemme yhdis- tää julkisen ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmät eteni.
Vastasimme vuoden aikana noin 8000 kuntatyön- antajien edunvalvontaa koskevaan sähköpostiin. Useimmat kysymykset koskivat uusien sopimusten soveltamista, palkkausta, työaikaa ja palvelus- suhteita koskevia erimielisyysasioita. Koulutimme tuhansia työnantajien edustajia ja esimiehiä. Kehi- timme henkilöstöjohtamista ja työelämää sekä vies- timme KT:n toiminnasta monin tavoin.
KT:n hyvin toimivat työnantajaverkostot olivat kes- keisessä asemassa kaikessa toiminnassamme.
Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu piti koko Suomea varpaillaan läpi viime vuoden. KT teki paljon valmistelutyötä ja antoi muutostukea uudistuksen toteuttamiseksi, mutta nyt tiedämme, että hallituk- sen esitykset raukesivat. Valmistelu kuitenkin ete- nee kunta- ja kuntayhtymäpohjaisesti. Vaalien jäl- keen muodostettava uusi hallitus linjaa soten jatko- valmistelua. Alkamassa oleva työmarkkinakierros käydään nykyisen kunta-alan sopimusjärjestelmän pohjalta.
Xxxxxx Xxxxxxx
Kunta-alan työmarkkinajohtaja
Kunta-alalle neuvoteltiin sopimukset 2018–2019
Kunta-alan virka- ja työehtosopimuksista saavu- tettiin neuvottelutulos 8. helmikuuta. Neuvotte- lut uusista kunta-alan sopimuksista käytiin liitto- kohtaisina. Sopimuskauden 2018–2019 pituus on 26 kuukautta. Sopimusten kustannusvaikutus on sopimuskaudella 3,5 prosenttia.
Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset 2017 olivat voimassa toimintavuoden tammikuun loppuun.
Neuvottelut uusista sopimuksista käynnistyivät syksyllä 2017. Neuvotteluja käytiin yli kymmenessä sopimusalakohtaisessa ja muussa neuvottelu- ryhmässä. Neuvotteluita johti ja koordinoi 18-jäse- ninen pääneuvotteluryhmä, jonka jäseninä ovat KT:n ja järjestöjen pääneuvottelijat.
Neuvotteluja vaikeutti järjestöjen vaatimus loma- rahaleikkausten kompensoimisesta, vaikka järjestöt itse olivat sitoutuneet kilpailukykysopimuksessa jul- kisen sektorin lomarahojen määräaikaiseen leikkaa- miseen.
Pitkien ja vaikeiden neuvottelujen jälkeen KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt pääsivät 8. helmikuuta neuvottelutulokseen kunnallisista virka- ja työehto- sopimuksista 2018–2019.
KT:n valtuuskunta hyväksyi neuvottelutuloksen helmikuun 13. päivänä. Sopimusten allekirjoitus- tilaisuus järjestettiin Kuntatalossa 2. maaliskuuta.
Neuvotteluissa KT edustaa kuntatyönantajia eli Manner-Suomen kuntia ja kuntayhtymiä. Henkilös- töä edustaa kolme kunta-alan pääsopijajärjestöä: Julkisen alan unioni (JAU), Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö (JUKO) sekä Kunta-alan koulutet- tu hoitohenkilöstö (KoHo).
Pitkä sopimuskausi
Kunta-xxxx xxxxx- ja työehtosopimusten 2018–2019 sopimuskauden pituus on 26 kuukautta. Sopimus- kausi alkoi 1. helmikuuta 2018 ja se päättyy
31. maaliskuuta 2020. KT tavoitteli pitkää sopimus- kautta, koska se loi edellytyksiä sote- ja maakunta- uudistuksen toimeenpanolle.
Sopimuskaudella toteutetaan yleiskorotukset 1.5. 2018 ja 1.4.2019. Niiden lisäksi toteutetaan paikal- linen järjestelyerä 1.1.2019 lukien. Paikallisella eräl- lä voidaan kehittää palkkausjärjestelmiä ja edistää tuloksellisuutta.
Lisäksi neuvotteluosapuolet sopivat paikallisen tuloksellisuuteen perustuvasta kertaerästä, joka maksetaan tammikuussa 2019 niille, joilla täyttyvät sopimuksessa määritellyt ehdot erän saamiselle.
Sopimusten kustannusvaikutus 26 kuukauden sopimusjaksolla on 3,5 prosenttia, mikä vastaa työ- markkinakierroksella syntynyttä ns. yleistä linjaa.
Vuonna 2018 työvoimakustannukset nousevat kunta-alalla keskimäärin 0,87 prosenttia ja vuonna 2019 keskimäärin 2,35 prosenttia. Lisäksi erillisen tuloksellisuuteen perustuvan kertaerän kustannus- vaikutus on 0,67 prosenttia vuonna 2019.
Sopimuksiin 2018–2019 sovittiin paljon tekstimuutoksia
• Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen työaikoja koskevia määräyksiä päivitettiin laajas- ti. Jaksotyön soveltamisala laajeni. Liukuvaan työaikaan tuli uudet määräykset. Koulutustilai- suutta koskevaa määräystä muutettiin. Eräiden asiantuntijoiden työaikamuoto poistui ja muuttui KVTES liitteen 18 mukaiseksi.
• Varhaiskasvatuksen palkkahinnoittelu uudistet- tiin. Lastentarhaopettajien työajan suunnittelua koskeva määräys päivitettiin.
• Kunnallisessa opetushenkilöstön virka- ja työehto- sopimuksessa sovittiin vuosityöaikajärjestelmän käyttöönotosta ammatillisissa oppilaitoksissa.
• Perusopetuksen rehtorien palkkaus- ja työaika- määräyksiin tuli muutoksia, jotka joustavoittavat esimiestyön järjestämistä.
• Osa-aikaisten lääkärien ja eläinlääkärien työajan keskeytysmääräyksiä uudistettiin.
• Sopimuksiin tuli uusi sopimusmääräys mahdolli- suudesta vaihtaa lomaraha vapaaksi. Määräys on voimassa sopimuskauden 2018–2019.
• Luottamusmiesjärjestelmää täydennettiin sillä, että järjestelmän tarkoitus on myös kehittää tu- loksellisuutta ja työelämän laatua. Uutena tehtä- vänä on myös paikallisen sopimisen edistäminen.
• Luottamusmiehille annettavaa vapautusta muu- tettiin määräaikaisesti sopimuskauden loppuun. Kiinteä vapautus määräytyy tällä ajalla siten, että vapautus on keskimäärin työpäivä viikossa 105 luottamusmiehen edustamaa viranhaltijaa tai työntekijää kohden.
• Palkallisen tilapäisen hoitovapaan ikäraja nousi 12-vuotiaaseen lapseen. Isyysvapaalta maksetaan kuuden päivän sijaan isyysvapaan 12 ensimmäisen päivän palkka.
• Erityismääräys palkan takaisinperinnästä poistui tilanteessa, jossa palkansaajalle on myönnetty määräaikainen kuntoutustuki tai työkyvyttömyyseläke.
Kunta-alan työmarkkinaosapuolet käynnistivät toimintavuonna kunta-alan työn murroksen seurannan ensimmäisenä toimialana Suomessa. Tavoitteena on rakentaa työn murroksesta yhtei- nen kuva ja vahvempi tietopohja, jota voidaan hyödyntää kunta-alan ja sen työmarkkinoiden kehittämisessä.
Työn murroksella tarkoitetaan vuosia ja vuosi- kymmeniä kestävää muutosta kohti uudenlaista ja monipuolisempaa työn maailmaa. Työn murros vaikuttaa eri tavoin eri ammatteihin ja toimialoihin
muuttaen työtehtäviä, toimintatapoja ja työn orga- nisointia. Se synnyttää kokonaan uusia ammatteja ja tehtäviä, kun samalla osa vanhoista tehtävistä häviää tai siirtyy muulla tavoin hoidettavaksi.
Työn murrosta vauhdittavat ainakin
• uuden teknologian, kuten digitaalisten palvelujen, robottien, tekoälyn ja alustojen hyödyntäminen
• toimintatapojen uudistaminen ja kehittäminen työyhteisöissä ja työpaikoilla
• resurssien rajallisuus.
Konkreettisen tekemisen seurantaa
KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjes- töt (Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Julkisen alan unioni JAU ja Kunta-alan koulu- tettu hoitohenkilöstö KoHo) sopivat lokakuussa
2018 yhteisestä linjauksesta työn murroksen seu- rantaan. Pääneuvotteluryhmä hyväksyi työn organi- soinnin ja toiminnan suuntaviivat yhteisille toimille vuosille 2019–2020.
Työn murroksen seurannassa keskitytään työn muutosten tarkasteluun kunta-alan ammateissa, toimialoilla ja työpaikoilla ja kuunnellaan työpaikko- jen edustajia, johtoa ja henkilöstöä. Seurannassa hyödynnetään myös muiden toimialojen ja maiden kokemuksia sekä erilaisten tutkimus- ja kehittämis- hankkeiden tuloksia.
Työryhmä valitsi 21 työn murroksen seurattavaa asiakokonaisuutta. Megatrendien, hallinnollisten re- formien ja visioiden sijasta seuranta suunnattiin jo nyt konkreettiseen tekemiseen kuntatyöpaikoilla.
Seurattavat asiakokonaisuudet ovat:
• Tarinoiden kirjastot
• Hallinto- ja toimistotyön arvo ja muutos
• Digitalisaation ja uusien toimintatapojen hyödyntäminen kotihoidossa
• Uudistuva sosiaali- ja terveyskeskus
• Sairaalat teknologian ja työn murroksessa
• Sosiaalityön uudet ratkaisut
• Uudistuva kaavoitus, rakennusvalvonta ja kiinteistönhoito
• Tärkeät ateria- ja puhtauspalvelut
• Maailman paras peruskoulu
• Uudistuva ammatillinen koulutus
• Digitalisaation ja uusien toimintatapojen hyödyntäminen lukiossa
• Kehittyvä ja innovatiivinen kuntatyö
• Asiakaslähtöiset kuntapalvelut
• Robotit ja tekoäly ihmisten apuna
• Itseohjautuvuus ja tiimityöskentely kunta-alalla
• Monimuotoiset työyhteisöt
• Asiakkaana koko kansakunta
• Työssä oppiminen ja ohjaus
• Etätyö
• Liikkumisen ja logistiikan uudet ratkaisut
• Uudistuva varhaiskasvatus
Yhteistyö työelämän kehittämiseksi jatkui
Työn murroksen seurantakyselyt ja seurannan vies- tintä käynnistettiin toimintavuoden syksyllä. Ensim- mäisiä tuloksia on odotettavissa keväällä 2019.
KT ja pääsopijajärjestöt jatkoivat näin yhteistyötä työelämän kehittämiseksi ja palvelujen tuloksellisuu- den parantamiseksi. Työn murroksen seurannan ohessa käynnissä on muun muassa yhteinen
kunta- ja maakunta-alan työelämän kehittämishanke Kunteko 2020, joka nostaa esiin työelämän hyviä käytäntöjä ja kiinnostavia ratkaisuja.
Kunta-alan työmarkkinaosapuolet haluavat olla aktiivisesti mukana edistämässä työn sisältöjen, toimintatapojen ja organisointitapojen kehittämistä. Tavoitteena on, että tuloksellisesti toimivat ja kehit- tyvät julkiset palvelut säilyvät myös jatkossa suo- malaisen yhteiskunnan kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin ytimessä.
Kunta-ala kärsi syksyn poliittisista työtaisteluista
Kunnat ja kuntayhtymät joutuivat syksyllä 2018 useiden palkansaajajärjestöjen poliittisten työ- taisteluiden kohteeksi. Työtaistelut toteutettiin useissa erissä syys- ja lokakuun aika. Keinoina olivat ylityö- ja vuoronvaihtokiellot sekä lakot.
Poliittiset työtaistelut olivat kunta-alalle kohtuuttomia, sillä perimiltään ne kohdistuivat maan hallitukseen. Järjestöt vastustivat hallituksen esitystä muuttaa irtisanomissuojaa pienissä yrityksissä. Valmisteilla ollut laki ei koskenut kunta-alan työpaikkoja.
Järjestöpolitiikka toimien taustalla
KT katsoi syksyllä 2018, että kyse oli itseään ruok- kivasta järjestöpoliittisesta kierteestä. Kaikki kunta- alan järjestöt eivät rajanneet työtaistelun ulkopuo- lelle toimintoja, joissa on kyse kansalaisten henges- tä, terveydestä ja turvallisuudesta.
Kunta-alalla työtaisteluun osallistui Superin, Tehyn, Jytyn, JHL:n, Talentian ja Terveydenhoitajaliiton jä- seniä. Kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevät virkasuhteiset eivät voi lain mukaan osallistua poliit- tisiin työtaisteluihin.
Työtaistelujen kohdentamista kunta-alalle ei voinut ymmärtää senkään vuoksi, että alan työpaikat ovat
turvallisia ja vakaita. Maan hallitus tai kukaan muu- kaan ei 2018 esittänyt muutoksia suurten työn- antajien irtisanomisperusteisiin.
Kuntatyönantajilla on vastuu palvelujen järjestämi- sestä myös työtaistelutilanteissa. Siksi työnantajat käyttivät työnjohto-oikeuksiaan turvatakseen palve- lut ja potilasturvallisuuden. Työtaisteluiden päätyt- tyä tehdyn selvityksen mukaan poliittiset lakot hait- tasivat selvästi kuntalaisten elämää.
Kunta-alalle merkittävää haittaa
Kuntatyönantajilta kerättyjen vastausten mukaan eniten haittaa kunnissa koitui ruokapalveluille muun muassa kouluissa ja päiväkodeissa. Vastaajista mil- tei 70 prosenttia oli sitä mieltä, että haittaa kertyi paljon tai erittäin paljon.
Siivoustoimessa lähes 60 prosenttia kuntatyön- antajista koki erittäin tai melko paljon haittaa.
Liikuntatoimessa luku oli vielä 40 prosenttia, kiin- teistötoimessa ja kulttuuritoimessa vähemmän. Eräässä kunnassa jäi kokonaan hoitamatta päivä- kotien, uimahallien ja liikuntapaikkojen puhtaus- palvelut. Kuntatyönantajan arvion mukaan lakko vaaransi asiakkaiden hyvinvointia ja turvallisuutta.
Terveydenhuollossa jouduttiin siirtämään joitakin kii- reettömiä leikkauksia ja muita toimenpiteitä, mutta potilasturvallisuus ei vaarantanut. Sosiaalitoimessa oli erityisesti kotihoidossa ja vanhusten palveluissa sijaisten saanti vaikeaa. Osa päiväkodeista jouduttiin sulkemaan normaalia aikaisemmin. Myös vanhem- mat joutuivat joustamaan lastensa hakuajoissa.
Esimiehille työvuorojen ja sijaisuuksien järjestämi- nen ylityö- ja vuoronvaihtokiellon aikana aiheutti pal- jon lisätyötä. Vaikeinta oli sijaisten saaminen hoita- maan yllättäviä poissaloja kuten sairaustapauksia.
Useat kuntatyönantajat kertoivat, että etenkin loka- kuinen poliittinen lakko myös kärjisti ilmapiiriä työ- paikoilla.
Lainsäädäntö vanhasta maailmasta
Poliittinen lakko ei kohdistu voimassa oleviin työ- ehtosopimuksiin, mutta se rikkoo työrauhan ja vaa- rantaa kunta-alalla lakisääteistä palvelutuotantoa. Pitkät työtaistelut ovat korvautuneet lyhytaikaisilla lakoilla sekä ylityö- ja vuoronvaihtokielloilla. Uutta ovat myös ”surulakot”, jotka perustuvat jostain työnantajan toimesta aiheutuneeseen pahan mielen kokemukseen.
Työtaisteluoikeudet nojaavat työelämän peruslakei- hin, jotka ovat Suomen lainsäädännön vanhimpia osia. Työehtosopimuslaki on vuodelta 1946 ja laki työriitojen sovittelusta vuodelta 1962.
KT:n näkökulmasta nämä lait ovat vanhentuneita. Niitä säädettäessä suomalainen yhteiskunta työ- markkinajärjestelmä olivat hyvin erilaisia kuin ny- kyään. Yritykset uudistaa järjestelmää ovat vuosien kuluessa kuitenkin kaatuneet. Viimeisin suuri yritys oli 2013–2015, jolloin työmarkkinajärjestöt arvioi- vat yhteisessä työryhmässä työrauha- ja neuvotte- lujärjestelmää onnistumatta löytämään yksimieli- syyttä.
KT:n tärkein tehtävä on työrauhan pitäminen ja kunnallisen palvelutuotannon turvaaminen kaikissa oloissa, myös työtaistelujen aikana. Nykyinen neu- vottelujärjestelmä antaa tälle täydet mahdollisuu- det. Sen sijaan esimerkiksi suojelutyöstä annetut määräykset vaativat uudistamista. Nykyisin ainoas- taan lakon ulkopuolella on virkasuhteinen henkilö, joka on velvollinen tekemään työtaistelun aikana suojelutyötä.
Sote- ja maakunta- uudistuksen toimeen- panoa valmisteltiin
KT osallistui toimintavuonna aktiivisesti valtio- neuvoston vetämään sote-ja maakuntauudistuk- sen valmisteluun.
KT:n tavoitteena oli turvata onnistunut työnantaja- vaihdos niin henkilöstöä luovuttaville kuin sitä vas- taanottaville työnantajille sekä niille noin 214 000 palkansaajalle, joiden oli tarkoitus siirtyä kunta- työnantajilta uusien maakuntatyönantajien palve- lukseen.
Sote- ja maakuntauudistukseen valmistauduttiin neuvottelemalla kunta-alan pääsopijajärjestöjen kanssa kunnallisen sopimus- ja neuvottelujärjestel- män uudistamisesta. Perusteet järjestelmän uudis- tamiseen poistuivat, kun sote- ja maakuntauudistus kaatui.
KT antoi muutostukea
Uudistuksen liittyvien lakien valmistelussa seura- simme eduskunnan työskentelyä. Olimme kuultava- na muun muassa työ- ja tasa-arvovaliokunnassa, sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja hallintovalio- kunnassa. Annoimme myös lausuntoja uudistuk- seen liittyviin lakiesityksiin.
KT oli mukana myös sosiaali- ja terveysministeriön sekä valtiovarainministeriön vetämässä sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpanoa valmistele- vassa verkostossa.
KT tuki kuntia ja kuntayhtymiä sekä uudistuksen esi- valmisteluorganisaatioita valmistautumisessa sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpanoon. Tietoa uudistuksen etenemistä ja ohjeita uudistukseen valmistautumiseen kerrottiin KT:n verkkosivujen Muutostuki-sivuilla ja Kuntatyönantaja-lehdessä.
Muutostukea uudistukseen varautumisessa annet- tiin muun muassa KT:n työnantajaverkostoissa.
KT:n HR-verkosto levitti muutosjohtamisen hyviä käytäntöjä. KT:n tutkimus arvioi kunnista ja kunta- yhtymistä maakuntatyönantajille siirtyvän henkilös- tön määrää maakunnittain. Tietoja hyödynnettiin henkilöstösiirtoihin liittyvien toimintamallien suun- nittelussa.
KT tuki myös valtakunnallista HR-valmistelua, jota tehtiin KT:n perustamassa ja koordinoimassa maa- kuntien HR-vastuuvalmistelijoiden verkostossa.
KT:n asiantuntijat osallistuivat Kuntaliiton ja valtio- varainministeriön järjestämiin maakuntakiertueisiin sekä uudistuksen valtakunnallisen viestintäryhmän työhön.
Eläkejärjestelmien yhdistämistä selvitettiin
Eläkejärjestelmien yhdistämistä selvittävä työryhmä jatkoi työtään toimintavuonna. Sen oli määrä saada raporttinsa val- miiksi kesällä 2018, mutta työn laajuuden vuoksi määräaikaa siirrettiin.
Sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön yhteisessä työryhmässä olivat mukana muun muassa työmarkkinakeskusjärjes- töt. Työryhmän asettaminen perustui vuoden 2017 eläkeuudistuk- seen, jonka yhteydessä KT ja muut työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat, että eläkejärjestelmien erillisyyttä selvitetään.
Työryhmän toimeksiantona oli selvittää, onko tarkoituksenmukaista ja mahdollista luopua kokonaan tai osittain nykyisestä kunnallisen ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmien erillisyydestä.
Työryhmän oli myös arvioitava ratkaisun vaikutuksia, esimerkiksi julkiseen talouteen ja erityisesti kuntatalouteen, työntekijöihin, työnantajiin sekä kunnalliseen ja yksityisen sektorin eläkejärjes- telmiin.
Työryhmä jätti raporttinsa helmikuussa 2019, jossa se katsoi, että julkinen ja yksityinen eläkejärjestelmä on mahdollista ja tarkoituksen mukaista yhdistää. Toteuttaminen vaatii laajaa jatkovalmistelua.
KT pitää tärkeänä, että julkisella sektorilla työskentely ei voi olla työeläkevakuutusmaksukustannuksiltaan eri hintaista kuin yksityi- sellä sektorilla. Tämän vuoksi julkisen sektorin työeläkevakuutus- maksu tulisi olla kokonaisuudessaan hyvin lähellä yksityisen sekto- rin vastaavaa maksua.
Kunta-alan henkilöstö
Kunta-alalla työskenteli 421 000 palkansaajaa loka- kuussa 2018. Heistä 74 prosenttia oli työsuhteisia ja 26 prosenttisia virkasuhteisia.
■ 74 % – työsuhteiset
■ 26 % – virkasuhteiset
KT Kuntatyönantajat on kunta-alan työnantaja- järjestö ja työmarkkinakeskusjärjestö. KT edus- taa kuntatyönantajia valtakunnallisissa työmark- kinaneuvotteluissa sekä kolmikantayhteistyössä.
KT neuvottelee ja solmii kunta-alan virka- ja työ- ehtosopimukset henkilöstöä edustavien pääsopija- järjestöjen kanssa. Se tukee kuntatyönantajia henki- löstöjohtamisen, työelämän laadun ja tuloksellisuu- den kehittämisessä. KT hoitaa kuntatyönantajien edunvalvontaa myös Euroopan unionissa.
KT:n toimintaa säätelee laki Kunnallisesta työmark- kinalaitoksesta (254/1993). Hallinnollisesti KT on osa Suomen Kuntaliittoa, jossa KT vastaa työmarkkinoi- ta ja työelämän kehittämistä koskevista asioista.
Vuonna 2018 Suomessa oli 311 kuntaa ja 118 kuntayhtymää, joiden palveluksessa työskenteli noin 421 000 työntekijää ja viranhaltijaa. Kunta-alan sopimusjärjestelmän piirissä ovat Ahvenanmaan kuntia (16) lukuun ottamatta kaikki Suomen kunnat ja kuntayhtymät sekä kunnalliset liikelaitokset ja niiden palveluksessa olevat palkansaajat.
Valtuuskunta käyttää KT:n päätösvaltaa. Valtuuskunta päättää virka- ja työehtosopi- muksista sekä keskeisistä työmarkkina-asioista.
Valtuuskuntaan kuuluu yksitoista jäsentä, joista jokaiselle on nimetty henkilökohtainen varajäsen. Valtuuskunnan toimikausi on neljä vuotta. Valtuus- kunnan toimikausi alkaa kuntavaaleja seuraavan vuoden alusta.
Valtuuskunnan jäsenet edustavat kunnallista työn- antajaa ja ovat keskeisissä luottamushenkilö- tai palvelussuhteissa kuntaan, kuntayhtymään tai kun- tien keskusjärjestöön. Valtiovarainministeriö nimeää KT:n valtuuskunnan jäsenet ja varajäsenet Kunta- liiton esityksestä. Jäseniä ehdotettaessa otetaan huomioon kuntavaalien tuloksien perusteella kunnis- sa vallitsevat poliittiset voimasuhteet sekä tasa- puolisuusnäkökohdat.
Uusi valtuuskunta aloitti tammikuussa
Toimikaudeksi 1.1.2018–31.12.2021 nimitetty uusi valtuuskunta järjestäytyi tammikuussa. Valtuus- kunta kokoontui toimintavuonna 14 kertaa. Valtuus- kunta hyväksyi helmikuussa neuvottelutuloksen kunta-alan uusiksi virka- ja työehtosopimuksiksi, jotka ovat voimassa 30.3.2020 saakka. Valtuus- kunnan kokouksissa käsiteltiin muun muassa kunta- alan sopimus- ja neuvottelujärjestelmän uudistamista,
eläkejärjestelmien yhdistämistä sekä työsopimus- lain ja työaikalain uudistamista sekä varauduttiin työnantajaedunvalvonnan järjestämiseen, mikäli sote- ja maakuntauudistus toteutuu vuonna 2019.
KT:n valtuuskunta 1.1.2018–31.12.2021
Valtuuskunnan puheenjohtaja
Xxxxx-Xxxxx Xxxxxxxx (sd.)
I varapuheenjohtaja Xxxxx Xxxxxxxx (kesk.)
II varapuheenjohtaja Xxxxx Xxxxxxxx (kok.)
Varsinaiset jäsenet: (henkilökohtainen varajäsen)
Haapanen Jorma, Kirkkonummi, palvelujohtaja (kok.)
(Pirhonen Jarmo, Kuopio, kaupunginjohtaja)
Xxxxxxx Xxxx, Jyväskylä, toimialajohtaja (kok.) (Xxxxxxxx Xxxxx, Lahti, kapteeni evp)
Xxxxxxxx Xxxxxxx, Turku, henkilöstöjohtaja (kok.) (Raukko Päivi, Hämeenlinna,
sivistys- ja hyvinvointijohtaja)
Xxxxxxxx Xxxxx-Xxxxx, Vantaa, henkilöstöjohtaja (sd.)
(Xxxxxx Xxxx, Petäjävesi, kunnanjohtaja)
Määttänen Petra, Turku, hallintojohtaja (sd.) (Xxxx Xxxx, Siuntio, kaupunkikehitysjohtaja)
Xxxxxxxxx Xxxx, Eura, kunnanjohtaja (sd.) (Xxxxxxx Xxxxxx, Kemi, toiminnanjohtaja)
Xxxxxxxx Xxxxx, Parkano, projektipäällikkö (kesk.) (Xxxxxxx Xxxxx, Hirvensalmi, kunnanjohtaja)
Xxxxxxxx Xxxx, Tohmajärvi, kunnanjohtaja (kesk.) (Xxxxx Xxxxx-Xxxxx, Hyvinkää, varhaiskasvatuspäällikkö)
Ojansuu-Kaunisto Kirsi, Hämeenlinna, teol.kand., KM (vihr.)
(Xxxxxxxxx Xxxxx, Lohja, toiminnanjohtaja)
Xxxxxxxx Xxxxx, Kitee, yrittäjä (ps.) (Kärkkäinen Ilpo, Sonkajärvi, kunnanvaltuuston puheenjohtaja)
Xxxxxxxxx Xxxxx, Tuusula, HM, kunnanvaltuutettu (vas.)
(Luosujärvi Riitta, Kemi, sairaanhoitopiirin johtaja)
Toimikunta
KT:n valtuuskunnan asettama toimikunta päättää ja antaa valtuutuksia yksittäisille kunnille tai kuntayhty- mille tehdä paikallisia virka- tai työehtosopimuksia. Vuonna 2018 toimikunta kokoontui 5 kertaa käsit- telemään saapuneita eri toimivaltuutuspyyntöjä.
Toimikunnan puheenjohtaja on työmarkkinajohtaja Xxxxxx Xxxxxxx. Jäseniä ovat neuvottelupäälliköt Xxxxx Xxxxxx, Xxxxxxx Xxxxxxxx-Xxxxxx,
Xxxx Xxxxxx ja Xxxxx Xxxxxx.
Henkilöstö työskentelee asiantuntijatehtävissä eri osaamisalueilla, joita ovat: johto, hallinto, viestintä ja Kuntatyönantaja-lehden toimitus, yleiset palvelussuhdeasiat, sosiaali- ja terveys- palvelujen sekä varhaiskasvatuksen palvelus- suhdeasiat, opetus- ja sivistystoimen palvelus- suhdeasiat, työmarkkinatutkimus ja henkilöstö- voimavarojen kehittäminen.
KT:ssä työskenteli toimintavuonna noin 55 toimi- henkilöä. Toimistoa johtaa kunta-alan työmarkkina- johtaja Xxxxxx Xxxxxxx.
Toimintavuonna toimistossa hallinnon vastuulla valmisteltiin uuden asiakkuudenhallintajärjestelmän käyttöönottoa. Projekti koskee kaikkia osaamisalo- ja, mutta toiminnan käynnistysvaiheessa se työllisti eniten hallinnon asiantuntijoita ja johtoa. Projektia vetämään palkattiin projektipäällikkö, joka vastaa aikataulusta sekä valmistelun ja käyttöönoton suju- vuudesta. Asiakkuusjärjestelmän tavoitteena on pa- rantaa asiakaskokemusta ja tehdä näkyväksi KT:ssä tehtävää työtä.
Johtoryhmä
Jalonen Markku, kunta-alan työmarkkinajohtaja
Arolainen Teuvo, viestintäpäällikkö, päätoimittaja
Freund Xxxxx, neuvottelupäällikkö, opetus- ja sivistystoimi
Xxxxxxxx Xxxx, tutkimuspäällikkö, työmarkkinatutkimus
Xxxxxx Xxxxx-Xxxxx, xxxxxxxxxxxxxxxxx
Xxxxxxxx-Xxxxxx Xxxxxxx, neuvottelupäällikkö, sosiaali- ja terveyspalvelut
Xxxxxx Xxxx, neuvottelupäällikkö, yleiset palvelussuhdeasiat
Xxxxxx Xxxxx, neuvottelupäällikkö, henkilöstövoimavarojen kehittäminen
Henkilöstö
Xxxxxxxx Xxxxx,
työmarkkinalakimies
Xxxxxxx Xxxxx,
toimistoisäntä
Xxxxxxx Xxxxx,
xxxxxxx työelämän kehittämisen asiantuntija
Hallia Kaisa,
hallintosihteeri, 1.12.2018 alkaen
Xxxxxxxxx Xxxxx,
hallintosihteeri
Hotti Anne,
johtava työmarkkinatutkija
Xxxxxxxxx Xxxx,
taloussuunnittelija, 4.6.2018 alkaen
Xxxxxxxxxx Xxxxx-Xxxxx,
tiedottaja
Xxxxxxxxxx Xxxxx,
työmarkkinalakimies
Xxxxxxxxxx Xxxxx,
työmarkkina-asiamies
Xxxxx Xxxx-Xxxx,
ohjelmapäällikkö, Kunteko
Xxxxxxxx Xxx-Xxxx,
sihteeri
Karhu Taina,
projektipäällikkö, 3.9.2018 alkaen
Kiiski Anne,
työmarkkinalakimies
Kirkko-Xxxxxxxx Xxxxx,
työmarkkina-asiamies, 1.12.2018 saakka
Kolkkala Riikka,
työmarkkinalakimies, 10.12.2018 alkaen
Korppi Kirsi,
työmarkkina-asiamies
Koskela Kaisa,
työmarkkinatiedottaja, toimitussihteeri
Xxxxxx Xxxxxx,
työmarkkinatutkija, 6.8.2018 alkaen
Kämäri Suvi,
johtava työmarkkina-asiamies
Lehtinen Maarit,
työmarkkinalakimies
Xxxxxxx Ritva,
työmarkkinalakimies
Lilja Satu,
työmarkkina-asiain sihteeri
Lith Mimosa,
työmarkkinalakimies
Xxxxxxx Xxxxxxxx,
verkkotiedottaja
Metsäranta Teija,
johtava työmarkkinalakimies
Mäkelä Katri,
taloussihteeri
Mäntylä Maija,
työmarkkinalakimies, 9.8.2018 saakka
Niinimaa Ilkka,
työmarkkina-asiamies
Xxxxxxxx Xxxxx,
johtava työmarkkinalakimies
Nypelö Eeva,
työmarkkinalakimies
Xxxxxxxxx Xxxxx,
työmarkkinatutkija
Pakarinen Terttu,
kehittämispäällikkö
Pirhonen Jaana,
xxxxxx assistentti
Xxxxx Xxxxx,
työmarkkina-asiamies
Xxxxx Xxxxx, projektipäällikkö, Kunteko, 12.3.2018 alkaen
Rusanen Merja,
työelämän kehittämisen asiantuntija
Ruskoaho Juho,
työmarkkinatutkija
Xxxxxxxx Xxxxxx,
johtava työmarkkina-asiamies
Seppänen Tanja,
sihteeri
Sievänen Xxxxxxxx,
viestinnän ja markkinoinnin suunnittelija, 26.11.2018 alkaen
Sivonen Sirpa,
kehittämispäällikkö
Taavitsainen Virpi,
johtava työmarkkina-asiamies
Xxxxxxxx Xxxxx,
projektisuunnittelija, Kunteko
Tossavainen Xxxxx-Xxxxx,
työmarkkinalakimies
Xxxxx Xxxxxxx,
projektipäällikkö, Kunteko
Tyrkkö Nelli,
työmarkkinalakimies, 4.6.2018 saakka
Vaskelainen Tuula,
työmarkkina-asiamies
Xxxxxxx Xxxxxxx,
työmarkkina-asiamies, 5.2.2018 alkaen
Vesterbacka Eeva,
työmarkkinalakimies
KT:n (Kunnallisen työmarkkinalaitoksen) kulut olivat vuonna 2018 yhteensä 6 947 700 euroa.
Tuotot olivat 2 374 200 euroa ja kuntien
maksuosuuksina perittiin 4 573 500 euroa.
Tuotot
Toimintatulot olivat yhteensä noin 2 374 tuhatta euroa. Palvelukorvauksina perittiin koulutuspalve- luista sekä asiantuntijapalveluiden myynnistä yh- teensä noin 723 tuhatta euroa. Julkaisujen myynti- tulot ja Kuntatyönantaja-lehden tilausmaksut olivat yhteensä noin 928 tuhatta euroa. Muu myynti oli 170 tuhatta euroa. Ulkopuolisen hankerahoituksen/ projektirahoituksen osuus oli yhteensä 553 tuhatta euroa.
Kulut
KT:n toiminnan suurin kuluerä ovat palkat ja laki- sääteiset henkilösivukulut, yhteensä noin 4 344 tuhatta euroa, eli 63 % kaikista kuluista. KT maksoi ulkopuolisista ostopalveluista noin 816 tuhatta euroa sekä korvauksena Kuntaliitto Palvelut Oy:lle, FCG Finnish Consulting Group Oy:lle hallintopalve- luista 571 tuhatta euroa. Muut toimintakulut olivat yhteensä noin 1 217 tuhatta euroa.
Kuntien maksuosuudet
Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta annetun lain (254/93) 6. §:n mukaan ”Työmarkkinalaitoksen me- not peritään kunnilta puoliksi niiden veroäyrien lu- vun mukaan, jotka kunnassa on määrätty edellisenä vuotena toimitetussa kunnallisverotuksessa ja puo- liksi saman vuoden tammikuun 1. päivän asukas- lukujen mukaisessa suhteessa. Kuntien maksu- osuuksista voidaan periä ennakkoja.”
Suomen Kuntaliitto peri vuonna 2018 kunnilta maksuosuusennakoina KT:n menoihin yhteensä 3 706 tuhatta euroa. Tilinpäätöksen mukaan kuntien lopulliset maksuosuudet ovat yhteensä
noin 4 573 tuhatta euroa. Tilinpäätökseen liittyvän kuntakohtaisen maksuosuuslaskelman mukaan kun- nilta peritään lisää lopullisina maksuosuuksina yh- teensä noin 867 tuhatta euroa.
TULOSLASKELMA
2018 | 2017 | |
2 374 218,41 | 2 679 579,29 | |
–4 228 440,61 | ||
–2 131,56 | ||
–6 947 702,23 | –2 533 586,68 –6 764 158,85 | |
–4 573 483,82 | –4 084 579,56 | |
4 573 483,82 | 4 084 579,56 | |
0,00 | 0,00 |
VARSINAINEN TOIMINTA
Tuotot
Kulut Henkilöstökulut Poistot
Muut kulut
Kulujäämä
VARAINHANKINTA
Maksuosuudet
–4 343 534,69
–2 169,56
–2 601 997,98
Tilikauden ylijäämä/alijäämä
TASE
31.12.2018 | 31.12.2017 |
221 093,50 | 362 573,01 |
44 412,60 | 756 578,42 |
867 023,82 | 139 895,56 |
333 825,73 | 167 969,11 |
1 466 355,65 | 1 427 016,10 |
1 466 355,65 | 1 427 016,10 |
433 700,00 | 448 600,00 |
4888,98 | 4 165,29 |
82 054,26 | 115 390,35 |
80 464,94 | 76 381,38 |
865 247,47 | 782 479,08 |
1 032 655,65 | 978 416,10 |
1 466 355,65 | 1 427 016,10 |
VASTAAVAA
Vaihtuvat vastaavat
Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Maksuosuudet Siirtosaamiset
Vaihtuvat vastaavat yhteensä VASTAAVAA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
Pakolliset varaukset
Eläkevastuut
Lyhytaikainen vieras pääoma
Saadut ennakot Ostovelat
Muut velat Siirtovelat
Vieras pääoma yhteensä
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
1. TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET
KT Kuntatyönantajat kuuluu Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta annetun lain (254/1993) 1. §:n perusteella Suomen Kuntaliittoon. KT Kuntatyönantajat ei kirjaa ylijäämää eikä alijäämää, vaan annetun lain perusteella liikaa tai liian vähän kannetut maksuosuusennakot joko palautetaan kunnille tai peritään lopullisina maksuosuuksina.
Tuloslaskelman liitetiedot
2018 | 2017 |
6 947 702,23 | 6 764 158,85 |
–6 947 702,23 | –6 764 158,85 |
723 133,46 | 811 929,14 |
264 325,49 | 323 882,60 |
987 458,95 | 1 135 811,74 |
–4 093 075,44 | –3 959 226,38 |
–2 169,56 | –2 131,56 |
–1 996 377,17 | –1 831 232,13 |
–6 091 622,17 | –5 792 590,07 |
–5 104 163,22 | –4 656 778,33 |
–53 544,19 | –54 683,50 |
–28 234,49 | –18 761,74 |
–81 778,68 | –73 445,24 |
2. VARSINAISEN TOIMINNAN TUOTOT JA KULUT
Kokonaistuotot Kokonaiskulut
Toimintokohtainen tulo- ja kuluerittely
KT Kuntatyönantajien toimisto Palvelukorvaukset
Muut toimintatuotot
Henkilöstökulut Poistot
Muut kulut
Valtuuskunta Henkilöstökulut Muut kulut
138 175,00 –44 454,60 –81 786,16 –126 240,76 | 146 925,00 –48 686,60 –81 088,58 –129 775,18 |
11 934,24 822 226,65 –178 728,24 –178 728,24 | 17 149,82 850 900,29 –153 857,54 –153 857,54 |
643 498,41 354 753,13 –152 460,46 –245 267,24 | 697 042,75 475 772,23 –165 844,13 –378 476,66 |
–42 974,57 71 604,68 –71 604,68 | –68 548,56 70 170,03 –70 170,03 |
0,00 2018 –3 706 460,00 4 573 483,82 | 0,00 2017 –3 944 684,00 4 084 579,56 |
867 023,82 2 169,56 | 139 895,56 2 131,56 |
Kuntatyönantaja -lehti Tuotot Henkilöstökulut Muut kulut
Julkaisumyynti Tuotot Muut kulut
Kunta-alan työelämän kehittäminen Tuotot
Henkilöstökulut Muut kulut
CEEP
Tuotot Muut kulut
3. VARAINHANKINTA
Maksuosuusennakot Kuntien maksuosuudet Lisäperintä (+)/palautus (–)
4. POISTOT
Käyttöomaisuushankinnat poistetaan kokonaan hankintavuonna, tilivuosittain tasattavien kuntakohtaisten maksuosuuksien vuoksi.
Koneet ja kalusto
2018 3 376 616,02 51 710,85 54 229,10 731 523,23 129 455,49 | 2017 3 304 984,57 51 394,00 54 908,80 679 529,78 137 623,46 |
4 343 534,69 55 2018 867 023,82 176 779,24 157 046,49 | 4 228 440,61 56 2017 139 895,56 148 628,30 19 340,81 |
1 200 849,55 433 700,00 777 117,88 88 129,59 | 307 864,67 448 600,00 712 711,21 69 767,87 |
865 247,47 | 782 479,08 |
5. VASTUUSITOUMUKSET
KT Kuntatyöntekijän palveluksessa olevien henkilöiden eläketurva on järjestetty Kuntien eläkevakuutuksen kautta.
6. HENKILÖSTÖKULUJEN ERITTELY
Palkat
Palkkiot, valtuuskunta Palkkiot, muut Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Henkilöstön keskimääräinen luku
Taseen liitetiedot
7. Siirtosaamiset
Maksuosuudet kunnilta Ulkopuolinen hankerahoitus Muut siirtosaamiset
8. Pakolliset varaukset
Pakollinen varaus työnantajan maksamia lisäeläkkeitä varten.
9. Siirtovelat Lomapalkkavaraus Muut siirtovelat
TILINTARKASTUSLAUSUNTO
SUOMEN KUNTALIITTO RY:N HALLITUS
Paatero Xxxxx Xxxxxx Sari
hallituksen puheenjohtaja hallituksen I varapuheenjohtaja
Tölli Xxxxxx Xxxxxxxxxxxx Toimi
hallituksen II varapuheenjohtaja
Xxxxx Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxxxx
Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx-Xxxxxxxx Xxxx-Xxxxx
Xxxxxx Xxxx Xxxx Xxxxx
Xxxxxxxx Xxxxxxx Xxxxxxxx Xxxxxx
Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx
Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Minna
toimitusjohtaja
TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä 25. päivänä huhtikuuta 2019
KPMG Oy Ab
Tilintarkastusyhteisö
Xxxxx Xxxxxxx
KHT
KT:n viestinnässä korostuivat vuonna 2018 kunta-alan sopimusneuvottelut ja -ratkaisut, sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu ja syksyn poliittiset työtaistelut. Kaikki nämä edellyttivät sekä tehostettua mediaviestintää että kattavaa kuntatyönantajien palvelemista.
Myös palkansaajajärjestöjen kanssa vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus sekä julkisen sektorin lomarahojen leikkaaminen olivat yhä toistuvasti esil- lä etenkin sosiaalisessa mediassa. KT joutui arvoste- lun ja kritiikin kohteeksi myös muiden tahojen toimista.
Kokonaisuutena KT:n viestinnän vuosi oli kuitenkin menestyksekäs. Tiedotteiden, verkkouutisten ja so- siaalisen median päivityksien määrä kasvoi, samoin näkyvyys seminaareissa ja muissa vastaavissa tilai- suuksissa. Sekä painetun lehden että verkkosivus- ton sisältö monipuolistui, ja verkon kävijämäärässä tehtiin uusi ennätys. Kunta-alan sopimuskirjat tuo- tettiin aiempaa nopeammin. Lisäksi toteutettiin muutamia viestintään liittyviä selvityksiä ja aloitet- tiin eräitä kehittämishankkeita.
Viestinnän kanavat
KT:n viestinnän keskeisiä kanavia 2018 ovat edel- leen KT:n verkkopalvelut (xx.xx ja xx.xx/xx), Kunta- työnantaja-lehti ja sen verkkosivut (kuntatyon- xxxxxxxxxxx.xx).
Lisäksi KT julkaisi säännöllisesti säännöllisesti uutis- kirjeitä, yleiskirjeitä, yhteyshenkilö- ja mediatiedot- teita, uutisia ja erilaisia julkaisuja sekä hyödynsi sosiaalisessa mediassa Twitterin, LinkedInin ja Youtuben kanavia.
KT oli myös esillä erilaisilla messuilla, seminaareissa, koulutustilaisuuksissa ja verkostotapahtumissa.
Kuntatyönantaja-lehti
Kuntatyönantaja on kuudesti vuodessa ilmestyvä ammattilehti kunnallisille päättäjille, johdolle, esimiehille ja henkilöstöhallinnossa työskenteleville. Lehti keskittyy työnantajatoimintaan ja -edun- valvontaan. Se tarjoaa esimiestyössä tarvittavaa tietoa ja taustaa työnantajapäätöksiin sekä nostaa esiin kunnissa ja kuntayhtymissä tehtävää hyvää henkilöstöjohtamista, esimiestyötä ja työnantaja- politiikkaa.
Lehden painos on noin 7 000 kappaletta ja se pos- titetaan noin 5 000 osoitteeseen. Lehti on maksulli- nen, kestotilauksen hinta on 45 euroa vuodessa.
Kuntatyönantajalla on lisäksi laaja vapaakappale- jakelu sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille.
Vuosi 2018 oli lehden 44. ilmestymisvuosi.
Kuntatyönantaja-lehden jokaisessa numerossa on yksi teema, jota pyritään tarkastelemaan laajasti ja monipuolisesti eri näkökulmista. Toimintavuonna lehden teemoina käsiteltiin johtamista, kunta-alan sopimuksia, vastuullisuutta, työn murrosta, maahanmuuttoa sekä kuntaa työnantajana.
Osa Kuntatyönantajan kirjoituksista julkaistaan leh- den verkkosivuilla teemoittain ja verkkopalvelun muuhun aineistoon soveltuvasti linkittäen. Lehden verkossa oleva laaja juttuarkisto ulottuu vuoteen 2011. Lehden verkkosivuilla oli toimintavuonna lähes 75 000 yksittäistä kävijää.
Vuonna 2018 toteutettiin lehden lukijatutkimus yh- dessä Eficode Oy:n kanssa. Lukijat arvioivat lehteä varsin myönteisesti. Kouluarvosanoilla lehden luo- tettavuus ja yleisarvosana olivat kiitettäviä, ja leh- den ulkoasu hyvä. Tutkimuksen mukaan sopimukset ja lait sekä näiden soveltaminen, oikeustapaukset, työelämän kehittäminen ja johtaminen ovat luetuin- ta sisältöä. Lehdestä haetaan erityisesti syventä- vää ja taustoittavaa asiantuntijasisältöä.
Julkaisut
KT julkaisee vuosittain sopimuskirjoja, oppaita, sel- vitysraportteja tai esitteitä. Vuonna 2018 julkaistiin seitsemän suomenkielistä uutta kunta-alan virka-
ja työehtosopimuskirjaa, joista käännettiin viisi ruotsinkielelle. Ruotsinkielelle ei käännetty näyt- telijöiden ja muusikoiden työehtosopimuskirjoja. Painettua sopimuskirjaa myytiin KT:n verkkokaupasta, ja sähköiset versiot ovat luettavissa KT:n sopimus- alakohtaisilla verkkosivuilla.
Vuonna 2018 julkaistut sopimuskirjat:
• Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES 2018–2019
• Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus LS 2018–2019
• Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus OVTES 2018–2019
• Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus TS 2018–2019
• Kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus TTES 2018–2019
• Xxxxxxxxxxx näyttelijöiden työehtosopimus 2018–2019
• Kunnalliset muusikkojen virka- ja työehtosopimukset 2018–2019
Lisäksi julkaistiin tilastoesite kunta-alan henkilöstös- tä ja palkkauksesta sekä selvitys kunnallista perhe- päivähoitajista ja heidän hoidossaan olevista lapsista.
• Kunnalliset palkat ja henkilöstö, syyskuu 2018: Kunnalliset palkat ja henkilöstö
-esitteen tilastotiedot perustuvat pääosin Tilastokeskuksen kuntasektorin lokakuun 2017 palkkatilastoon. Esite on maksuton, ja sen saa ladattua PDF-julkaisuna tai tilattua painettuna KT:n verkkokaupasta.
• Kunnalliset perhepäivähoitajat: KT:n tuottama selvitys kunnallisista perhepäivähoitajista ja heillä hoidossa olevista lapsista perustuu KT:n kyselyyn, joka lähetettiin perhepäivähoitajille syksyllä 2017. Selvitys on maksutta luettavissa ja ladattavissa KT:n verkkokaupasta PDF-julkaisuna.
Tiedotteet ja uutiset
KT julkaisi lähes joka toinen työpäivä verkkosivuillaan uuden uutisen tai tiedotteen. Medialle toimitettiin vuoden aikana 23 tiedotetta, joista osa laadittiin yhdessä työmarkkinakeskusjärjestöjen tai muiden sidosryhmien kanssa. Tiedotteiden aiheina olivat muun muassa kunta-alan palkat, työmarkkinakeskusjärjes- töjen neuvottelutulokset ja yhteiset kannanotot, esitykset kehysriiheen, työtaistelut, maakunta- ja sote-uudistus sekä hallitusohjelman tavoitteet.
Tiedotteet julkaistiin aina myös KT:n verkkosivuilla. Verkkosivuilla julkaistiin lisäksi yhteensä 94 uutista, joissa käsiteltiin laajemmin ja yleisesti kunta-alan ajankohtaisia asioita.
KT:n työmarkkinajohtaja ja asiantuntijat antoivat toimintavuoden aikana lukuisia haastatteluja me- dialle. Yleensä aiheena oli jokin kunta-alaa koskeva ajankohtainen työmarkkinakysymys. Vuoden ainoan medialle suunnatun tiedotustilaisuuden aiheena oli virka- ja työehtosopimuksien allekirjoitus.
Verkkojulkaiseminen
KT:n verkkopalvelussa vieraili noin 83 400 yksittäis- tä kävijää kuukaudessa. Kaikkiaan sivuille tehtiin keskimäärin 119 000 käyntiä kuukaudessa. Yhteen- sä sivulatauksia oli toimintavuoden aikana yli viisi miljoonaa. Sivuston kaikkien aikojen kävijäennätys tehtiin huhtikuussa 2018, jolloin sivuilla vierailtiin yli 152 000 kertaa.
Toimintavuoden aikana verkossa julkaistiin kunta- alan uudet virka- ja työehtosopimukset sekä suomeksi että ruotsiksi. Ne olivat yleiskirjeiden ja sopimusneuvontaan liittyvien ohjeiden ja usein ky- syttyjen kysymysten ohella sivuston käytetyimpiä sisältöjä. Myös kunta-alan palkkatietoihin liittyvät tilastot kiinnostivat käyttäjiä.
Käynnit verkkosivuilla vuonna 2017 ja 2018
180000
160000
140000
120000
100000
80000
60000
40000
20000
0
Vuonna 2018 jatkettiin verkkosivujen teknistä ja sisällöllistä kehittämistä. Tavoitteena oli parantaa verkkosivujen saavutettavuutta uusien saavutet- tavuusvaatimusten mukaisesti. Toimintavuonna julkaistiin myös vuosikertomus 2017 ensimmäistä kertaa sähköisesti.
2018
2017
Blogi
KT:n omia blogikirjoituksia julkaistiin verkkosivuilla yhteensä 14. Kirjoitukset käsittelivät pinnalla olevia työelämän teemoja, usein muutosta tai murrosta. Xxxxxx kirjoittivat pääasiassa KT:n työmarkkina- johtaja ja asiantuntijat, mutta vuonna 2018 mukana blogia kirjoittamassa oli myös Työterveyslaitoksen asiantuntijoita. Luetuin teksti käsitteli hoitohenkilö- kunnan oman työehtosopimuksen alustavaa ehdo- tusta 15.1.2018 ”Hoitohenkilöstön oma sopimus – nyt vai ei koskaan?”. Kirjoittaja oli neuvottelu- päällikkö Xxxxxxx Xxxxxxxx-Xxxxxx.
Messut ja tapahtumat
Tärkeimmät KT:n tapahtumat vuonna 2018 olivat elokuun perinteinen Lappeenranta-seminaari, joka järjestettiin yhteistyössä pääsopijajärjestöjen sekä Lappeenrannan kaupungin kanssa sekä syyskuussa Kuntamarkkinoiden yhteydessä järjestetty KT:n työ- markkinaseminaari.
Lappeenranta-seminaari eli kunta-alan yhteistoimin- ta- ja työelämän kehittämisseminaari järjestettiin Kuntaventures-hengessä. Kaksipäiväisessä semi- naarissa pohdittiin muun muassa kuntien kilpailu- kykyä ja tulevaisuutta. Seminaarin juonsivat Xxxx Xxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxx. Seminaari keräsi pai- kalle ennätysmäärän yleisöä, yli 700 osallistujaa.
KT:n työmarkkinaseminaariin Kuntatalossa osallistui paikan päällä noin 250 ihmistä, minkä lisäksi sitä
seurattiin ahkerasti striimattuna verkon kautta. Seminaarissa keskusteltiin kestävyysvajeesta sekä korostettiin maltin merkitystä työmarkkina- ratkaisuissa. Puhujina olivat muun muassa uusi valtakunnansovittelija Xxxxxx Xxxxxxxx sekä valtiovarainministeriön valtiosihteeri Xxxxxx Xxxxxxxx.
KT tuotti myös muuta sisältöä Kuntamarkkinoille. KT:n viestintä muun muassa julkisti viestintätoimis- to Pohjoisranta BCW:n kanssa elokuussa 2018 to- teutetun verkkokyselyn tulokset. Selvityksen aihee- na ovat kuntien viestinnän tärkeimmät kehityskoh- teet ja haastateltavina paikallistoimittajat eri puolel- ta Suomea. Selvityksen toimittajat toivovat kunnilta entistä ennakoivampaa viestintää sekä oma-aloittei- suutta ja aktiivisuutta, etenkin kuntalaisia kosketta- vista ajankohtaisista asioista.
KT:n asiantuntijat palvelivat omalla messuosastolla helmikuussa FCG:n talous- ja rahoitusfoorumissa, elokuussa Kuntajohtajapäivillä Joensuussa ja xxxx- xxxxxx Kuntamarkkinoilla. Lisäksi asiantuntijat osal- listuvat useisiin muihin ulkopuolisiin alan koulutus- ja verkostotapaamisiin.
Uutiskirjeet ja yhteyshenkilötiedotteet
KT-uutiskirjeessä kerrotaan ajankohtaisia työmark- kinauutisia kunta-alalta ja muistutetaan KT:n koulu- tuksista ja tapahtumista sekä uusimmista Kunta- työnantaja-lehden verkossa julkaistuista artikkeleista. Toimintavuoden aikana lähetettiin kuusi uutiskirjettä,
minkä lisäksi lähetettiin kolme Suosittelemme -kir- jettä, joissa tuotiin esille yksittäisiä tapahtumia ku- ten koulutusta tai seminaaria.
Uutiskirje on vapaasti tilattavissa. Sen jakelussa oli vuonna 2018 noin 4000 sähköpostiosoitetta. Lue- tuin oli uutiskirje 4/2018 (9.10.2018), jossa kerrot- tiin työaikalain uudistumisesta ja sen muutoksista kunta-alalle ja vuodenvaihteen järjestelyerää koske- vista neuvotteluista sekä pohdittiin työrauhajärjes- telmän ajantasaisuutta.
KT:n yleiskirjeitä laadittiin 18 kappaletta. Yleis- kirjeillä välitetään kuntiin ja kuntayhtymiin ajan- kohtaista tietoa sopimuksista ja työmarkkina-asiois- ta. Yleiskirje julkaistaan kt.fi-verkkosivuilla, ja tästä lähetetään tieto sähköpostilla yhteyshenkilöille kun- tiin ja kuntayhtymiin.
KT-yhteyshenkilötiedotteita lähetettiin KT-yhteys- henkilöille sähköpostilla vuoden aikana 57 kappa- letta. Määrä kasvoi entisestään edellisvuodesta.
Yhteyshenkilökirjeet lähetetään kuntiin nimetyille KT-yhteyshenkilöille, jotka koordinoivat henkilöstö- asioita, huolehtivat virka- ja työehtosopimusten täytäntöönpanosta sekä yhtenäisen linjan noudat- tamisesta sopimusten soveltamisessa kunnissa ja kuntayhtymissä. Yhteyshenkilöitä on 545.
HR-info-uutiskirjeitä kirjoitettiin toimintavuonna yhteensä 11 kappaletta HR-verkoston jäsenille. HR-verkosto kokoaa yhteen kunta-alan henkilöstö- työtä tekevät työnantajan edustajat. Verkoston tavoitteena on kehittää henkilöjohtamista, jakaa
hyviä käytäntöjä ja tukea muutosjohtamista uudis- tuksissa. Uutiskirjeen jakelussa on noin 450 hen- kilöä.
KT tiedottaa työsuojelupäälliköille -uutiskirjeitä laadittiin yhteensä kymmenen. Uutiskirjeen jakelus- sa on yhteensä noin 500 henkilöä, jotka ovat kuntien ja kuntayhtymien työsuojelupäälliköitä, työsuojelupäällikön tehtäviä hoitavia tai työsuoje- lusta kiinnostuneita työnantajan edustajia.
Sosiaalinen media ja videot
Sosiaalisen median kanavista KT:llä käytössä on pääasiassa Twitter @Kuntatyönantaja, jota hyödynnetään ajankohtaistiedon välittämiseen ja seurantaan. Vuonna 2018 KT twiittasi noin
165 kertaa. Seuraajia oli vuoden lopussa yhteensä 3141. Suosituimmat sisällöt liittyivät käynnissä olleisiin sopimusneuvotteluihin sekä niiden tuloksiin. Twitterin lisäksi KT:llä on organisaatiotili LinkedInissä. Tiliä käytettiin vuonna 2018 pää- asiassa tiedottamiseen omista avoimista työ- paikoista.
KT Kuntatyönantajien toimintaa ja ajankohtais- tietoa tuotiin esille myös videoilla, joita kuvattiin seitsemän. Videot julkaistiin KT-uutiskirjeessä ja kt.fi-sivuilla, mutta ne ovat katsottavissa myös YouTubessa tai Dreambrokerissa. YouTubessa suo- situin oli syyskuussa julkaistu video, jossa tarkastel- laan palkan määrittymistä tehtävän vaativuuden mukaan.
Tutkimustietoa edunvalvonnan tueksi
KT:n työmarkkinatutkimuksen osaamisalueella tehdään kunta-alaa koskevia kyselyjä, joilla kerätään tietoja sopimusneuvottelujen ja työn- antajien edunvalvonnan tueksi. Osa kyselyistä tehdään vuosittain.
KT tekee selvityksiä muun muassa kuntien ja kuntayhtymien
• työllisyystilanteesta,
• työvoimatarpeesta,
• työvoimakustannuksista,
• sopimuksiin sisältyvien palkkaerien käytöstä,
• työajoista,
• työnantajan järjestämästä ammatillisesta täydennyskoulutuksesta.
Kyselyt lähetetään useimmiten KT-yhteyshenkilöille. Niihin vastaavat työnantajien edustajat kunnista ja kuntayhtymistä. Kunnat ja kuntayhtymät vastaavat kyselyihin varsin kattavasti. Toimintavuonna KT to- teutti 15 eri kyselyä, joista alla on kerrottu merkittä- vimmät.
Tiedustelu henkilöstömenojen sopeuttamisesta 2018 ja 2019
Kuntien ja kuntayhtymien työvoimakustannuksia ja niiden hallintaa on seurattu 1990-luvulta lähtien. Vuosittain tehtävillä tiedusteluilla selvitään muun muassa henkilöstömäärän kehitystä, lomautuksia ja muita säästötoimenpiteitä. Toimintavuonna selvi- tettiin vuoden 2018 sopeutustoimien tilannetta sekä arviota vuodelle 2019. Talouden tasapainotta- misohjelmat ovat yleistyneet kunnissa ja kuntayhty- missä. Henkilöstömenoissa ei haeta vaikutukseltaan lyhytkestoisia säästöjä, vaan taloutta suunnitellaan useaksi vuodeksi eteenpäin. Talouden sopeuttami- nen on osa henkilöstöjohtamisen arkea.
Kunta-alan henkilöstön ammatillinen täydennyskoulutus
Tietoja kuntatyönantajien sosiaali- ja terveysalan henkilöstölle järjestämästä ammatillisesta täy- dennyskoulutuksesta kerätään vuosittain. Toiminta- vuoden selvityksessä pyydettiin kolmatta kertaa myös muun henkilöstön koulutustiedot. Toiminta- vuonna kartoitettiin vuonna 2017 järjestettyä am- matillista täydennyskoulutusta. Selvityksillä saatiin tietoa siitä, kuinka suuri osa henkilöstöstä osallistuu koulutukseen, miten eri ammattiryhmät osallistuvat
koulutukseen ja kuinka monta koulutuspäivää am- matillista koulutusta on annettu.
Kunta-alan työvoimatilannetiedustelut Sairaalalääkärien ja -hammaslääkärien työvoima- tilanne selvitetään eri lääkäriryhmittäin. Tiedustelut tehdään joka vuosi. Muiden sosiaali- ja terveysalan ammattiryhmien työvoimatilanne selvitetään joka toinen vuosi.
Työterveyshuollon järjestäminen
Kuntien ja kuntayhtymien omalle henkilöstölleen jär- jestämän työterveyshuollon hankintaa ja yhteistyön toimivuutta työterveyshuollon palvelutuottajan kanssa selvitettiin toimintavuonna ensimmäistä kertaa.
Poliittisten työtaistelujen vaikutukset kuntasektorilla
Erillisellä tutkimuksella tiedusteltiin kunta-alan palkansaajajärjestöjen jäsenten ylityö- ja vuoron- vaihtokiellon 26.–28.9.2018 ja JHL:n järjestämän poliittisen lakon 22.–23.10.2018 vaikutuksia kunta- sektorilla.
Työnantajaselvityksiä sopimusmääräysten kehittämisen taustaksi
Kunta-alan virka- ja työehtosopimusten sopimus- määräyksiä kehitetään työryhmissä, joista sovitaan sopimusneuvotteluissa. Toimintavuonna kartoi- tettiin kuntatyönantajien tarpeita muun muassa KVTES:n palkkaus- ja sairauslomamääräysten kehittämistyön taustaksi.
Kunta-alan sopimukset
Kunta-alalla on seitsemän eri sopimusalaa.
Eniten henkilöstöä oli kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piirissä yhteensä noin 311 000 palkansaajaa. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen suurimpia ammattiryhmiä ovat sairaanhoitajat, lähihoitajat, lastentarhanopettajat, sosiaalialan ohjaajat, koulunkäyntiavustajat ja
-ohjaajat sekä perhepäivähoitajat.
Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehto- sopimukseen (OVTES) kuului noin 61 000 opettajaa. Opettajista suurin osa eli noin 70 prosenttia työs- kentelee peruskouluissa ja noin 10 prosenttia lu- kioissa.
Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehto- sopimuksen (TS) alaisuudessa oli 24 000 palkan- saajaa. Sopimuksen suurin ammattiryhmä on palo- ja pelastustoimen henkilöstö. Muita ammattiryhmiä ovat muun muassa kiinteistönhoitajat, rakennus- mestarit ja insinöörit.
Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimukseen (LS) kuuluivat 17 000 kunnissa tai kuntayhtymissä työs- kentelevät lääkärit. Lääkäreistä noin 10 000 toimii sairaaloissa ja noin 4200 terveyskeskuksissa.
Lisäksi sopimukseen kuuluu noin 2500 hammas- lääkäriä ja noin 500 eläinlääkäriä.
Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehto- sopimuksen (TTES) piirissä oli noin 7 000 työnteki- jää. Tuntipalkkausta käytetään kausiluonteisissa tehtävissä, kuten erilaisissa rakennus- ja asennus- töissä, katujen kunnossa- ja puhtaanapidon sekä puisto- ja puutarha-alan tehtävissä.
Näiden lisäksi ovat kunnallinen muusikkojen virka- ja työehtosopimukset kaupunginorkestereissa työs- kenteleville muusikoille ja kapellimestareille sekä kunnallinen näyttelijöiden työehtosopimus kau- punginteattereissa työskenteleville näyttelijöille.
Näiden sopimusten piirissä työskentelee yhteensä noin 1 000 viranhaltijaa ja työntekijää.
Toimintavuosi oli kunnallisten virka- ja työ- ehtosopimusten 2018–2019 sopimuskauden
1.2.2018–31.3.2020 ensimmäinen vuosi. Kaikilla sopimusaloilla toteutettiin yleiskorotus
1. toukokuuta lukien ja toimeenpantiin sopimus- ratkaisuissa sovittuja sopimusmääräyksiä.
Vuonna 2018 kunta-alan henkilöstömenot olivat 20,6 miljardia euroa. Lokakuussa 2018 kunnissa
ja kuntayhtymissä työskenteli 420 500 palkan- saajaa.
Toimintavuosi oli toinen vuosi, jona kilpailukykysopi- muksen mukaisesti toteutettiin lomarahojen leikkaa- minen 30 prosentilla. Lomarahojen vähennetään lomanmääräytymisvuosina 2016–2017, 2017–
2018 ja 2018–2019.
Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES
KVTES 2018–2019:n piirissä palkkoja tarkistettiin yleiskorotuksella 1. toukokuuta.
• Tehtäväkohtaista palkkaa korotettiin
26 eurolla tai vähintään 1,25 prosentilla.
• Henkilökohtaista lisää korotettiin 1,25 prosentilla.
Työaikamääräyksiin useita muutoksia
KVTES 2018–2019:ssa uudistettiin laajasti työaika- määräyksiä. Osa uusista määräyksistä tuli voimaan toimintavuonna 1. toukokuuta ja osa 7. toukokuuta.
• Jaksotyön soveltamisalaan lisättiin kotihoito ja kotisairaanhoito.
• Toimistotyöaikaan ja yleistyöaikaan neuvoteltiin määräykset, joiden mukaan määräytyvät säännöllinen työaika, lisätyö ja ylityö viikoilla ja tasoittumisjaksoissa, joihin sisältyy poissaoloja.
• Määräys eräiden asiantuntijoiden työajasta (37,5 tuntia) poistui. Uuden sopimusmääräyksen mukaan näiden ryhmien työaika on 38 tuntia
15 minuuttia.
• Liukuvan työajan järjestelmä uusittiin.
• Johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien työaikakorvausmääräyksiä selkiytettiin.
Muutoksia varhaiskasvatukseen Varhaiskasvatushenkilöstön ns. palkkahinnoittelu- liite uusittiin. Hinnoittelu muuttui 1. toukokuuta. Uudistuksessa huomioitiin varhaiskasvatuslain- säädännössä tapahtuvia muutoksia.
Lastentarhanopettajien työajan jakautumista kos- keva määräys päivitettiin niin, että suunnittelulle, arvioinnille ja kehittämiselle varattava työaika piden- tyivät. Määräykset tulivat voimaan 1. toukokuuta.
Muutoksia palvelussuhteen ehtoihin
KVTES 2018–2019:n neuvottelutuloksessa sovittiin myös muutoksia, jotka koskevat myös muiden sopimusalojen piirissä olevaa henkilöstöä.
• Hoito- ja isyysvapaa muuttuivat. Palkallisen tilapäisen hoitovapaan ikärajaa nostettiin niin, että vapaata on oikeus saada alle 12-vuotiaan lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi. Isyysvapaalta maksetaan jatkossa kuuden arkipäivän sijaan isyysvapaan 12 ensimmäisen arkipäivän palkka. Hoito- ja isyysvapaata koskevat muutokset tulivat voimaan takautuvasti 1. helmikuuta.
• Erillismääräys palkan takaisinperinnästä poistui tilanteessa, jossa palkansaajalle on myönnetty määräaikainen kuntoutustuki tai työkyvyttömyyseläke.
• Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaksi tehtiin mahdolliseksi sovitulla mallilla sopimuskaudella 2018–2019. Vaihtamismahdollisuus edellyttää, että määräysten käyttöönotosta on sovittu ensin paikallisesti. Malli perustuu malliin, joka on ollut käytössä lääkärisopimuksessa jo vuosia.
• Luottamusmiesten asemaan tuli muutoksia. Luottamusmiesjärjestelmän tarkoitusta laajennettiin siten, että sen tavoitteena on edistää ja kehittää paikallista sopimista ja työelämän laatua. Luottamusmiehen ajankäyttöä muutettiin määräaikaisesti sopimuskauden ajaksi niin, että kiinteä vapautus on keskimäärin työpäivä viikossa hänen 105 edustamaansa viranhaltijaa tai työntekijää kohden.
Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus OVTES
OVTES 2018–2019:n palkantarkistukset noudatta- vat kunta-alan sopimusten yleistä tasoa. Toiminta- vuonna OVTES:n korotuksia toteutettiin kahtena ajankohtana:
• toukokuuta: yleiskorotus 1,17 prosenttia ja peruskoulun rehtorien hinnoittelumuutokset
• joulukuuta: 0,3 prosentin korotus eräille opettajaryhmille ja 8 vuoden lisän pienentäminen.
OVTES 2018–2019:ssa sovittiin vuosityöaikajärjes- telmän käyttöönottamisesta ammatillisissa oppilai- toksissa. Ratkaisu yhdenmukaisti yli 10 000 opetta- jan työaika- ja palkkausjärjestelmät. Uudistuksessa opettajan sidotun työtunnin hinta säilyi keskimäärin ennallaan. Oppilaitokset ottavat järjestelmän käyt- töönsä haluamaan ajankohtana. Suurin osa oppi- laitoksista otti sen käyttöön 1. elokuuta 2018 tai
1. tammikuuta 2019. Järjestelmä on otettava käyt- töön viimeistään elokuun alussa 2020.
Merkittävä uudistus oli myös perusopetuksen reh- torien, apulaisrehtorien ja koulunjohtajien palkkaus- ja työaikamääräysten joustavoittaminen. Koulun johtamisen resursoinnissa on mahdollista ottaa huomioon muitakin tekijöitä kuin opettajien tai oppi- laiden määrä. Uudet määräykset tulivat voimaan toimintavuonna 1. toukokuuta ja 1. elokuuta.
Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus LS
LS 2018–2019:n piirissä palkkoja tarkistettiin toi- mintavuonna yleiskorotuksella 1. toukokuuta. Yleis- korotus vaihteli ammattiryhmittäin riippuen kunkin ryhmän palkkausrakenteesta:
• Sairaalalääkärien yleiskorotus oli 1,2 prosenttia.
• Terveyskeskuslääkärien ja -hammaslääkärien yleiskorotus oli 2,55 prosenttia.
• Eläinlääkärien yleiskorotus oli 1,3 prosenttia.
Osa-aikaisten ja eläinlääkärien työaikamääräyksiä parannettiin. Työajan keskeytymismääräyksiä muu- tettiin 1. helmikuuta lukien. Lääkärisopimuksen li- säksi lääkäreitä, hammaslääkäreitä ja eläinlääkäreitä koskivat myös eräät päivitetyt KVTES 2018– 2019:n määräykset.
Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus TS
TS 2018–2019:n piirissä olevien palkkoja tarkistet- tiin yleiskorotuksella 1. toukokuuta lukien.
• Tehtäväkohtaisen palkan korotus oli 26 euroa, kuitenkin vähintään 1,25 prosenttia.
• Henkilökohtaista lisää ja erillislisää korotettiin 1,25 prosentilla.
Sopimuksen 8 §:n määräyksiä uudistavan työ- ryhmän työn tuloksen toteuttamiseen oli varattu 0,3 prosenttia keskitettyä erää. Koska sopijaosa-
puolten kesken ei saavutettu yksimielisyyttä sen käytöstä, erän osuus lisättiin paikalliseen järjes- telyerään 1.1.2019.
Kunnallinen tuntipalkkaisten työehtosopimus TTES
TTES 2018–2019:n mukaan tuntipalkkoja korotettiin toimintavuonna yleiskorotuksella 1.toukokuuta lukien:
• Perustuntipalkkoja korotettiin 15-20 senttiä.
• Urakkapalkkoja korotettiin 1,25 prosenttia.
Tuntipalkkaisten työehtosopimuksessa toteutettiin työvapaamääräyksiä koskevat muutokset. Sen sijaan sopimuksen työaikamääräyksiä ei muutettu kuten KVTES:ssa.
Muusikot ja näyttelijät
Muusikoiden ja näyttelijöiden sopimuskauden koro- tukset noudattelevat tasoltaan kunta-alan sopimuk- sia. Toimintavuonna palkkoja tarkistettiin 1. touko- kuuta yleiskorotuksella.
Muusikoiden sopimuksessa yleiskorotuksen suuruus oli 30 euroa, kuitenkin vähintään 1,28 prosenttia.
Henkilökohtaista lisää korotettiin 1,28 prosentilla. Näyttelijöiden sopimuksessa yleiskorotuksen suu- ruus oli 28 euroa, kuitenkin vähintään 1,29 prosent- tia. Henkilökohtainen lisä ja rasitelisä korottuivat 1,29 prosentilla.
Toimintavuonna tuli voimaan eräitä lakimuutok- sia, joilla oli merkitystä kunta-alan palvelus- suhteisiin.
Uusi laki ammatilliseen koulutukseen
Laki ammatillisesta koulutuksesta tuli voimaan tammikuun alussa. Uusi laki korvasi lain ammatilli- sesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuis- koulutuksesta. Lakiuudistus vaikutti neuvotteluihin kunnallisesta opetushenkilöstön virka- ja työehto- sopimuksesta. Vuosityöaikajärjestelmä otetaan käyttöön kaikissa ammatillisissa oppilaitoksissa
1. elokuuta 2020 mennessä.
Vuoden alussa muutettiin myös ammatillisten oppi- laitosten opettajien kelpoisuuksia. Kelpoisuusase- tusta päivitettiin vastaamaan uusia ammatillista koulutusta koskevia säädöksiä. Uuden asetuksen mukaan rehtorilta vaaditaan ylempää korkeakoulu- tutkintoa.
Muutoksia viranhaltijalakiin
Viranhaltijalakiin tuli kaksi muutosta, jotka koskivat pitkäaikaistyöttömän ottamista määräaikaiseen virkasuhteeseen ja koeajan pidentämistä työkyvyt- tömyyden tai perhevapaan perusteella.
Työnantajalla on mahdollisuus pidentää koeaikaa, jos viranhaltija on työkyvyttömyyden tai perhe- vapaan vuoksi ollut poissa työstä. Koeaikaa voi pidentää kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden.
Uusi varhaiskasvatuslaki muuttaa henkilöstörakennetta
Varhaiskasvatuslain kokonaisuudistusta koskeva laki tuli voimaan 1. syyskuuta. Uusi varhaiskasvatuslaki ja valtioneuvoston asetus varhaiskasvatuksesta ko- koaa aiemmin useisiin lakeihin ja asetuksiin perustu- neita säännöksiä.
Uusi varhaiskasvatuslaki yhtenäistää varhaiskasva- tuksessa käytettäviä tehtävänimikkeitä. Laissa sää- detään kelpoisuusehtoihin perustuvista tehtäväni- mikkeistä. Päiväkodin johtajan kelpoisuusvaatimuk- set nousivat. Uudessa laissa eriytettiin varhais- kasvatuksen opettajan ja varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänimikkeet ja kelpoisuusvaati- mukset.
Vuoden 2030 alussa tulee voimaan varhaiskasva- tuksen henkilöstörakennetta koskeva muutos. Se edellyttää, että päiväkodin kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä toimivasta mitoitukseen lasketta- vasta henkilökunnasta varhaiskasvatuksen opetta- jan tai sosionomin kelpoisuus on kahdella kolmas- osalla. Heistä vähintään puolella on oltava varhais- kasvatuksen opettajan kelpoisuus. Muilla pitää olla vähintään varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kel- poisuus.
Työsopimuslakiin muutoksia
Työsopimuslakiin ja työaikalakiin tuli muutoksia, jotka koskevat vaihtelevaa työaikaa tekevien työn- tekijöiden asemaa. Vaihtelevan työajan sopimusten käyttöalaa rajoitettiin tilanteisiin, joissa työnantajal- la on vaihteleva työvoimatarve. Lisäksi työnantajan olisi vaihtelevan työajan sopimuksia käyttäessään annettava työntekijälle selvitys siitä, missä tilanteis- sa ja missä määrin työnantajalle syntyy työvoima- tarvetta.
Työsopimuslakia ja kunnallisesta viranhaltijasta an- nettua lakia muutettiin siten, että työnantaja voi tehdä opiskelijan kanssa ammatillisesta koulutuk- sesta annetussa laissa tarkoitetun oppisopimuksen ja ottaa opiskelijan määräaikaiseen työ- tai virka- suhteeseen työnantajalle laissa säädetyn lisätyön
tarjoamisvelvollisuuden ja takaisinottovelvollisuu- den estämättä. Muutokset tulivat voimaan heinä- kuussa.
Työsopimuslain henkilöön perustuvia irtisanomis- perusteita koskevaa säännöstä muutettiin siten, että irtisanomisperusteelta vaadittavaa asiallista ja painavaa syytä koskevassa kokonaisarvioinnissa pitää ottaa huomioon työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.
Laki rokotussuojasta voimaan
Maaliskuun alussa tuli voimaan työntekijöiden ja opiskelijoiden rokotussuojaa koskeva lakisäännös, tartuntatautilain 48 §:n muutos.
Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden asiakas- ja potilastiloissa, joissa hoidetaan lääke- tieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita tai potilaita, työn- antaja saa käyttää vain erityisestä syystä työsken- telyyn henkilöä, jolla on puutteellinen rokotussuoja. Laki velvoittaa työnantajia huolehtimaan, että rokotussuoja on kunnossa.
Sopimusalakohtainen kehittäminen
Sopimusneuvotteluissa sovittiin useita työryhmiä sopimuskaudelle 2018–2019. Kaikkien työ- ryhmien työskentely käynnistyi toimintavuonna.
Virka- ja työehtosopimusmääräyksiä uudistetaan ja kehitetään työryhmissä, joiden asettamisesta sovi- taan sopimusten allekirjoituspöytäkirjoissa. Sopi- muskaudella toteutetaan kunta-alan palkkaselvitys, jossa selvitetään kunta-alan palkka- ja työvoima- kustannusten (ml. eläkemaksut) sekä muiden pal- velussuhteen ehtojen tasoa ja muutosta verrattuna yleisiin työmarkkinoihin. Selvityksen toteuttaminen aloitettiin kunta-alan tilastotyöryhmässä, joka koos- tuu sopijaosapuolten tutkijoista ja ekonomeista.
Toimintavuonna aloitti työssä oppimista ja ohjausta käsittelevä työryhmä. Sen tehtävä on selvittää työ- paikalla oppimisen ja ohjauksen tilaa työpaikoilla.
Myös etätyötä käsittelevä työryhmä aloitti työnsä. Sopimuskaudelle asetettiin SOTE-ryhmiä, joiden pe- rustaminen liittyi sote- ja maakuntauudistukseen.
Asetettujen työryhmien lisäksi sopimuksia kehite- tään sopimuskauden aikana ns. jatkuvan neuvot- telumenettelyn mukaisesti.
KVTES 2018–2019
Toimintavuonna aloittivat työnsä KVTES:n työ- ryhmät, jossa toisessa neuvotellaan työn vaativuu- denarviointijärjestelmän uudistamisesta ja kartoite- taan tehtäväkohtaisen palkan erilaisia ratkaisumalle- ja työnantajanvaihdostilanteisiin. Toisessa KVTES- työryhmässä käsitellään sairauslomaa koskevia sopimusmääräyksiä.
Lääkärisopimus 2018–2019
Lääkärisopimuksen sopijaosapuolet varautuivat sote- ja maakuntauudistukseen ja neuvottelivat uusista lääkärisopimuksista maakunta- ja yrityssek- toreille. Lääkäreille ja hammaslääkäreille pilotoitiin uutta palkkausjärjestelmä lokakuusta 2017 tammi- kuuhun 2018. Eläinlääkärien päivystyskorvausjärjes- telmää ja lepoaikamääräyksiä uudistava työryhmä aloitti työnsä.
OVTES 2018–2019
OVTES:n työaikaryhmässä neuvoteltiin lukion työ- aikajärjestelmän kehittämisestä vastaamaan lukio- uudistuksen vaatimuksia. Vuosityöaikaryhmä seura- si myös perusopetuksen työaikakokeiluja ja amma- tillisten oppilaitosten vuosityöaikauudistuksen etenemistä. Lisäksi työnsä aloitti työryhmä, jossa neuvoteltiin perusopetuksen esimiesten työn resur- soinnin joustavoittamisesta.
Teknisten sopimus 2018–2019
Palo- ja pelastustoimen työaikajärjestelyjen uudista- mista selvitetään työryhmässä, jonka tehtävänä on antaa toimenpide-ehdotukset sopimuskauden lop- puun mennessä. Työryhmä ottaa huomioon työaika- lain uudistamisen.
Teknisten sopimuksen 8 §:n sisällöstä neuvotellut työryhmä ei päässyt ratkaisuun toimenpide-ehdo- tuksista. Uudistuksen toteuttamiseen oli varattu keskitettyä järjestelyerää 0,3 prosenttia, joka lisät- tiin teknisten sopimuksen paikalliseen järjestely- erään 1.1.2019.
KT palvelee kuntien ja kuntayhtymien työnanta- jia antamalla neuvontaa sopimusmääräysten ja lakisäädösten soveltamiseen. KT:n asiantuntijat vastaavat sähköpostilla, puhelimitse tai verkko- sivujen kautta esitettyihin neuvonnan palvelu- pyyntöihin.
Toimintavuonna neuvonnassa oli käytössä kahdek- san palvelusähköpostisoitetta, joiden kautta annet- tiin vastaus noin 8 900 palvelupyyntöön. Vuonna 2018 palvelusähköposteja eri osaamisalueille tuli huomattavasti enemmän kuin vuonna 2017 johtuen pääasiassa alkuvuonna neuvotelluista uusista työ- ja virkaehtosopimuksista. Uudet sopimukset sisälsi- vät useita merkittäviä muutoksia sopimusmääräyk- siin sekä eri tavalla toteutettavia palkantarkistuksia.
Lainsäädäntöön ja yleisiä palvelusuhteen ehtojen tulkintaan liittyviä kysymyksiä
Kaikkiin palvelusähköposteihin lähetetään hyvin laa- ja-alaisesti erilaisia yleisiä palvelussuhteen ehtoja koskevia tulkintapyyntöjä sekä lainsäädäntöön liitty- viä kysymyksiä, jotka koskevat yleisimmin työsopi- muslain ja kunnallisen viranhaltijalain tulkintaa.
Kaikista vastatuista neuvonnan palvelupyynnöistä yli puolet liittyi yleisiin palvelusuhdeasioihin ja ylei- seen kunnalliseen virka- ja työehtosopimukseen (KVTES). Tähän liittyviä tulkintakysymyksiä oli lähe- tetty lähes kaikkiin palvelusähköpostiosoitteeseen,
mutta erityisesti kvtes- ja soster-palvelusähköposti- osoitteisiin.
Vastauksista 35 prosenttia liittyi opetusalaan ja kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopi- muksen tulkintakysymyksiin. Toimintavuonna sopi- muksen tulkintakysymysten lisäksi vastauksissa nousi esille erityisesti perusopetukseen ja ammatilli- sen koulutuksen vuosityöaikajärjestelmään liittyvät kysymykset.
Toimintavuonna perustettiin yksi uusi neuvonnan palvelusähköposti xxxx@xx.xx, johon ohjataan var- haiskasvatuksen sekä perhepäivähoitajien palve- lusuhdetta koskevat kysymykset. Käytössä oli myös sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun liittyvä xxxxxxxxxx@xx.xx palvelusähköposti, jota hyödyn- nettiin erityisesti sote- ja maakuntauudistuksen työnantajatoimintaan ja järjestäytymiseen liittyvissä suunnitelmissa ja valmisteluissa.
Palvelusähköpostit vuonna 2018
palvelusähköpostissa vastataan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimusta (KVTES) koskeviin tul- kintakysymyksiin. Palvelusähköpostiin lähetetään hyvin laaja-alaisesti erilaisia yleisiä palvelusuhteen ehtoja koskevia tulkintapyyntöjä.
Palvelusähköposti on tarkoitettu erityisesti sosiaali- ja terveysalan yksiköiden lähettämiin kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) ja kun-
Palvelusähköpostissa vastataan pääasiassa kunnal- lisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuk- seen (TS) liittyvissä kysymyksissä.
Palvelusähköpostin kautta vastataan alan erilaisia tilastoja, tutkimustietoa, kustannuksia ja kustannus- laskentaa koskeviin tiedusteluihin. Palvelusähkö- postista lähetetään myös käynnissä olevat tutki- mukset, ja vastataan näihin liittyviin kysymyksiin.
Muutostuki-palvelusähköpostissa vastattiin sote- ja maakuntauudistukseen liittyviin kysymyksiin. Muu- tostuen neuvonnassa vuoden aikana nousi esille erityisesti henkilöstön siirtoihin, yhteistoimintaan, maakuntahallinnon perustamiseen ja uuden työn- antajatoiminnan linjanvetoon liittyvät kysymykset.
nallisen lääkärien virkaehtosopimuksen (LS) tulkinta- kysymyksiin ja työlainsäädäntöä koskeviin kysy- myksiin.
Palvelusähköpostista vastataan varhaiskasvatus- henkilöstön sekä perhepäivähoitajien palvelusuhde- asioihin liittyviin kysymyksiin. Useat kysymykset koskevat kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopi- muksen (KVTES) tulkintaa.
Palvelusähköpostissa vastataan pääasiassa kunnal- lisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuk- seen (OVTES) liittyviin tulkintakysymyksiin.
Palvelusähköpostin kysymykset koskevat erityisesti kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopi- mukseen (TTES) liittyvää tulkintaa.
Palvelusähköpostien aiheiden jakautuminen vuonna 2018
■ 57 %
Yleiseen kunnalliseen virka- ja työehtosopimukseen ja palvelusuhteeseen liittyviä palvelupyyntöjä
■ 35 %
Opetusalan ja kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen palvelupyynnöt
■ 6 %
Xxxx xxxxxxxxx, tutkimustietoa, kustannuksia ja kustannuslaskentaa koskevat palvelupyynnöt
■ 2 %
Muut, sisältää lainsäädäntöön, eri työ- ja virkaehtosopimuksiin ja niiden tulkintaan liittyviä erillisiä sekä sote- ja maakuntauudistuksen muutokseen liittyviä palvelupyyntöjä
KT asiantuntijat kouluttavat vuosittain kuntien ja kuntayhtymien johtoa, esimiehiä sekä palkka- ja henkilöstöhallinnon tehtävissä toimivaa henki- löstöä. Kunta-alan uudet virka- ja työehtosopi- mukset tulivat voimaan 1.2.2018, minkä vuoksi toimintavuonna järjestettiin koulutuksia aiempaa enemmän.
KT:n varsinaiset koulutukset suunnitellaan ja järjes- tetään yhteistyössä Finnish Consulting Group FCG Oy:n kanssa. Toimintavuonna yhteistyössä järjestet- tiin yhteensä 68 koulutustilaisuutta. Xxxxxx osallistui reilut 3600 henkilöä. Lisäksi kunnat ja kuntayhty- mät tilasivat KT:lta suoraan 28 koulutustapahtu- maa ja KT järjesti itse kuntien työnantajille suunnat- tuja täsmäkoulutuksia ja sopimusinfoja. Kaiken kaik- kiaan erilaisiin koulutuksiin, infoihin ja perehdytyksiin osallistui yhteensä noin 5 000 henkilöä.
Koulutuksia järjestettiin KVTES-sopimusmuutoksis- ta 2018–2019 sekä työ- ja virkasuhteen ajankohtai- sista useilla eri paikkakunnilla. OVTES-palvelussuh- depäiviä järjestettiin sekä ammatilliselle että yleis- sivistävälle koulutukselle. Koulutusta järjestettiin muun muassa työaikamääräyksistä, vuosityöajasta ja palkanlaskennasta työnantajien edustajille.
Monipuolista koulutusta esimiehille
Koulutuksia pidetään muutaman tunnin täsmäkoulu- tuksena, yhden päivän seminaarina tai jopa vuoden kestävänä valmennuksena. Uusille esimiehille ja pal- kanlaskentatehtävissä toimiville järjestettiin pereh- dyttämiskoulutusta virka- ja työehtosopimuksista ja työlainsäädännöstä.
OVTES:n uudesta vuosityöaikajärjestelmästä järjes- tettiin syksyllä useita koulutuksia. Yhdessä FCG:n kanssa järjestettiin kolme erillistä koulutuspäivää ammatillisen koulutuksen henkilöstöhallinnon ja palkanlaskennan ammattilaisille. Lisäksi KT:n asian- tuntijat kävivät noin 25 eri oppilaitoksen esimiesin- foissa kertomassa uudesta vuosityöaikajärjestel- mästä, johon kaikki ammatillisten koulutuksen opet- tajat siirtyvät asteittain. Järjestelmään on voinut siirtyä jo elokuussa 2018, mutta se on otettava käyttöön viimeistään elokuussa 2020.
Laajempina koulutuksina käynnistyi esimerkiksi palkka- ja henkilöstöhallinnon koulutusohjelma, joka jatkuu seuraavalle vuodelle. Koulutusohjelma antaa kokonaiskuvan palvelussuhdeasioista ja hen- kilöstöhallintoon ja palkanlaskentaan läheisesti liit- tyvistä tehtävistä. Koulutus perehdyttää kunnan ja kuntayhtymän henkilöstöä koskevaan lainsäädän- töön, mm. työ- ja virkalainsäädännön keskeiseen sisältöön.
Toimintavuonna toteutettiin myös KT:n suunnittele- ma Esimiespassi-verkkokoulutus. Koulutus antaa esimiehille valmiuksia toimia työnantajaroolissa ja
selvitä työyhteisön haastavista tilanteista. Koulu- tuksessa käydään läpi tavallisimpia esimiehen työs- sään kohtaamia tilanteita esimerkkien kautta. Käy- tännön esimerkit auttavat tulkitsemaan ja sovelta- maan kunnallisia virka- ja työehtosopimuksia sekä työlainsäädäntöä yleisellä tasolla. Kurssin suoritet- tuaan esimies tuntee vastuunsa henkilöstöasioissa sekä hallitsee xxxxxxxxxxx perustiedot palvelus- suhdeasioista ja työlainsäädännöstä. Verkkokoulu- tuksen voi aloittaa itselle sopivana ajankohtana.
Opiskeluoikeus kestää 60 vuorokautta.
Sopimusinfoja ja pop up -koulutusta
Varsinaisten sopimuskoulutusten lisäksi KT järjesti uusista sopimuksista myös erillisiä infotilaisuuksia maaliskuussa Oulussa ja Helsingissä sekä ruotsin- kielisenä Vaasassa. Keskeisistä sopimusmuutoksis- ta kertoivat KT:n neuvottelupäälliköt ja työmarkkina- johtaja. Helsingin tilaisuutta oli mahdollisuus seura- ta myös etäyhteyden kautta.
Uudenlaisena kokeiluna KT järjesti kunnista tullees- ta toivomuksesta marraskuussa pop up -koulutuk- sen palkkoihin liittyvästä kustannuslaskennasta, jos- sa käytiin läpi palkkoihin liittyvän kustannuslasken- nan periaatteita ja paikallisen järjestelyerän lasken- nan erityispiirteitä. Koulutukseen saattoi osallistua paikan päällä, mutta seurata myös verkon kautta.
Verkon kautta koulutusta seurasi reilut 150 osallis- tujaa. KT sai pop up -koulutuksesta hyvää palautet- ta, joten näitä järjestetään myös tulevaisuudessa tarpeen tai kysynnän mukaan.
Paikalliset tulkinta- erimielisyydet
Jos virka- tai työehtosopimuksen määräyksien tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy paikallises- ti erimielisyyttä, niistä käydään paikallisen työn- antajan ja pääsopijajärjestön edustajien kesken paikallisneuvottelut.
Neuvottelumenettelystä on määräykset kunnallises- sa pääsopimuksessa. Suurin osa työ- ja virkaehto- sopimusmääräyksiin liittyvistä erimielisyyksistä rat- keaa paikallisella tasolla, mikä on myös KT:n tavoite.
Mikäli paikallisneuvotteluissa ei päästä yksimielisyy- teen, paikallinen tulkintaerimielisyys voidaan tuoda ratkaistavaksi KT:n ja pääsopijajärjestön väliseen keskusneuvotteluun.
103 keskusneuvottelupyyntöä
Toimintavuonna KT:lle jätettiin 103 keskusneuvotte- lupyyntöä. Keskusneuvottelu voi päättyä yksimieli- seen ratkaisuun, molempien osapuolten kompromis- siin tai se voi jäädä erimieliseksi. Osa keskusneuvot- teluista sisältää hyvin laajoja kokonaisuuksia ja vaa- tivat paljon selvittelyä. Keskusneuvottelut voivat olla vireillä hyvin pitkään.
Mikäli erimielisyys ei ratkea keskusneuvotteluissa, asia voidaan viedä työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
Toimintavuonna tuli vireille yhteensä 15 työ- tuomioistuinasiaa. Määrä kasvoi huomattavasti edellisvuodesta, jolloin tuli vireille kaksi työtuomio- istuinasiaa.
Toimintavuonna työtuomioistuin antoi alla olevat merkittävät kunta-alaa koskevat ratkaisut:
Työtuomioistuimen ratkaisu TT 2018:3: Työtuomio- istuin ratkaisi, että työnantajan päätös aloittaa uusien opettajien palvelussuhde ja palkanmaksu vasta VESO-päivästä on OVTES:n palkkausmääräys-
ten mukainen. Päätös vahvisti, että virkaehtosopi- muksella ei voi sopia palvelussuhteen aloittamisen ajankohdasta. Kunnat päättävät itsenäisesti henki- löstönsä palvelussuhteiden aloittamisajankohdan ja tämä koskee myös opetushenkilöstöä.
Työtuomioistuimen ratkaisu TT 2018:18: Työnanta- ja oli maksanut eräille työntekijöille korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa kuin samaa työtä teke- ville, vaativuustasoltaan samalla tai korkeammalla tasolla oleville työntekijöille. Työtuomioistuimen päätöksessä työnantaja ei ollut esittänyt hyväk-
syttävää, työntekijöiden tehtävistä tai heidän ase- mastaan johtuvaa perustetta maksaa erisuuruisia tehtäväkohtaisia palkkoja samoista tehtävistä huo- mattavan pitkän ajan tapahtuneen liikkeenluovutuk- sen jälkeen. Palkkaerojen tasoittamiseksi ei myös- kään ollut enää olemassa suunnitelmaa.
Muita merkittäviä oikeuden ratkaisuja 2018
Korkein oikeus antoi muun muassa seuraavat ennakkopäätökset:
Korkeimman oikeuden ennakkopäätös KKO 2018:10: Korkein oikeus ratkaisi, että työ kuului työaikalain soveltamisalaan ja kanteessa vaaditut työaikakorvaukset kuuluivat työaikalain 38 §:ssä säädetyn kanneajan piiriin. Sellaisten vaatimusten vanhentumista, jotka perustuvat työaikalain työ- aikaa koskevaan sääntelyyn, arvioidaan työaikalain kanneaikasäännöksen pohjalta eikä työsopimuslain 13 luvun 9 §:n pohjalta.
Korkeimman oikeuden ennakkopäätös KKO 2018:40: Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmene- villä perusteilla katsottiin, että työntekijä oli oikeu- tettu sairausajan palkkaan ensimmäiseltä sairaus- lomajaksoltaan, mutta ei hänen työtaisteluun osal- listumisensa jälkeiseltä ajalta. Työtaistelu koski työntekoa ns. OTO-vuoroilla. Työntekijä oli ollut vuosilomalla työtaistelun alkaessa, joka jälkeen
hän oli jäänyt välittömästi sairauslomalle, joka oli alkanut samana päivänä kuin työntekijän ensimmäi- nen työtaistelun piirissä ollut työvuoro. Ensimmäi- sen sairauslomansa jälkeen työntekijä oli osallistu- nut työtaisteluun, minkä jälkeen hän oli jälleen ollut sairauslomalla OTO-vuorojensa aikana.
Korkeimman oikeuden ennakkopäätös KKO 2018:57: Korkein oikeus ratkaisi, että lomautta- miselle oli ollut työsopimuslain mukainen peruste. Taloudellisesti vaikeassa tilanteessa ollut yhtiö oli lomauttanut noin 2 500 työntekijäänsä 12 päivän ajaksi. Samaan aikaan porrastetusti toteutettujen lomautusten kanssa yhtiön palveluksesta oli pois- tunut työntekijöitä, joiden tilalle yhtiö oli palkannut uusia työntekijöitä. Korkein oikeus katsoi ratkaisus- ta ilmenevillä perusteilla, ettei yhtiö ollut kohtuudel- la voinut tarjota tätä työtä lomautettaville työnteki- jöille.
Korkeimman oikeuden ennakkopäätökset KKO 2018:64, 2018:65, 2018:66: Korkein oikeus antoi kolme ennakkopäätöstä joulukuussa liittyen liikkeen luovutukseen. Korkein oikeus katsoi liiketoimea ja liikettä kuvaavien tosiseikkojen kokonaisarviointien perusteella jokaista erikseen, että 1. iltapäiväkerho- toimintaa harjoittaneen, 2. tehostettua palveluasu- misen palveluja tuottaneen ja 3. vanhusten koti- hoitopalveluja tarjonneiden yksiköiden pysyneen niin samankaltaisena, että jokaisessa tapauksessa kyseessä oli ollut liikkeen luovutukset.
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa tehtiin muun muassa seuraavat päätökset:
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös KHO 2018:71: Viranhaltijalain 44 §:n 2 momentin sään- nöksen tarkoituksena on antaa työnantajalle mah- dollisuus korjata alkuperäistä irtisanomispäätöstä rasittavat menettelyvirheet. Viranhaltijan virka- suhteen ei katsota jatkuvan alkuperäisen irtisano- misajan jälkeen, jos irtisanomispäätökselle on ollut materiaaliset perusteet. Sillä seikalla, että viran- haltijan virkasuhde olisi muulla perusteella päätty- nyt ennen uuden irtisanomispäätöksen tekemistä, ei ollut vaikutusta viranomaisen mahdollisuuteen tehdä uusi irtisanomispäätös viranhaltijalain 44 §:n 2 momentin perusteella.
Korkeimman hallinto-oikeuden muu päätös 5980, 19.12.2018: Korkein hallinto-oikeuden päätöksen mukaan määräaikaisen opettajan ottaminen vain opetukselliselle ajalle, ei ole syrjivää. Määräaikaisen virkasuhteen päättäminen kesäkeskeytyksen alkuun ei ole Euroopan neuvoston määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen syrjimättömyyden peri- aatteen vastaista. Viranhaltijalain määräaikaisuuden perusteita koskevassa säännöksessä ei määritellä määräajan pituutta, vaan määräajan pituus määräy- tyy tarpeen mukaan.
KT on osallistunut aktiivisesti kansallisen Työelämä 2020 -strategian toteuttamiseen muun muassa sen ohjaus- ja valmistelutyöryhmissä.
Kunta-alalla Työelämä 2020 -strategiaa toteute- taan KunTeko 2020 -ohjelman kautta yhteis- työssä kunta-alan pääsopijajärjestöjen kanssa.
KT kehittää työelämää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa
Työelämän kehittämisessä yhteistyö eri verkostois- sa ja kumppaneiden kanssa on tärkeää.
Vuonna 2018 työelämän kehittämisessä tärkeitä verkosto- ja yhteistyökumppaneita olivat muun muassa Työsuojelurahasto, Työterveyslaitos ja Työturvallisuuskeskus.
Tuloksellisuutta, työhyvinvointia ja työturvallisuutta KT kehittää yhteistyössä pääsopijajärjestöjen, Työ- turvallisuuskeskuksen, Tapaturmavakuutuskeskuk- sen, sosiaali- ja terveysministeriön ja Xxxxx kanssa.
Työn murroksen seuranta alkoi
Kunta-alan työmarkkinaosapuolet haluavat olla aktii- visesti mukana kehittämässä työtä ja sen organi- sointitapoja.
Ensimmäisenä toimialana Suomessa kunta-alan työ- markkinaosapuolet päättivät kesäkuussa 2018 ryh- tyä seuraamaan yhdessä työn murrosta. Tavoittee- na on rakentaa kuvaa muutoksesta ja hyödyntää tietoa työmarkkina- ja kehittämistoiminnassa.
Johtamisvalmennusta ja opiskelija- ja oppilaitosmarkkinointia yhteistyössä
Kuntajärjestöjen keskinäistä yhteistyötä jatkettiin Kuntayt5 -toiminnan kautta. Kuntayt5-ryhmään kuuluvat KT, Avaintyönantajat Avainta ry, Suomen Kuntaliitto, Keva ja Kuntarahoitus.
Toimijat järjestivät yhdessä muun muassa jo neljät- tä kertaa Kuntien yritys- ja konsernijohtamisen foo- rumin maaliskuussa. Kunta-alan esimiesten johta- misvalmennusta edistettiin EKJ-ohjelmalla. FCG Talent Oy:n toteuttamaa opiskelija- ja oppilaitos- markkinointia tuettiin työvoiman saannin turvaa- miseksi kunta-alalle.
Kunteko 2020
KT:n ja pääsopijajärjestöjen yhteinen Kunta- ja maa- kunta alan työelämän kehittämisohjelma – KunTeko 2020 jatkui uuden rahoituksen turvin. Tavoitteena on edelleen edistää tuottavuutta, tuloksellisuutta ja työelämän laatua ja nostaa esille kuntatyöpaikoilla tapahtuvaa työelämän kehittämistä.
Kuntekon tarjoamia palveluja haettiin vilkkaasti. Sparraushakemuksia saatiin 53 ja päiviä haettiin enemmän kuin voitiin myöntää. Sisäisten kehittäjien valmennuksia alkoi eri puolilla Suomea 7. Kuntatyö- paikoilla toteutettiin palvelumuotoilun, henkilöstö- lähtöisen tuloksellisuuden kehittämisen ja digitali- saation edistämisen työpajoja ja webinaareja eri aiheista. Palveluista saatiin erinomaista palautetta.
Tekojen torilla oli vuoden 2018 lopussa noin 350 kehittämistekoa eri toimialoilta. Syksyn haastekam- panjan myötä saatiin kymmeniä uusia tekoja. Ohjel- man viestintä oli vilkasta. Vuoden aikana lähti 21 uutiskirjettä ja sosiaalisessa mediassa oltiin aktiivi- sia. Lisäksi tehtiin lehtijuttuja. Työelämäbrunsseja järjestettiin kolme.
Vuonna 2018 mukana ohjelman palveluissa oli noin 90 kuntaorganisaatiota ja yli 2200 osallistujaa.
Kuntekon kolmen hengen ohjelmatoimisto toimii KT:n toimiston yhteydessä.
Esimiesten ja keskijohdon johtamisvalmennus EKJ
Kuntien, kuntayhtymien ja kuntien omistamien yh- teisöjen esimiehille ja keskijohdolle on tarjolla johta- misvalmennusta EKJ-ohjelmassa, jonka taustalla ovat Kuntaliitto, KT Kuntatyönantajat, Keva, Avain- työnantajat Avainta ry ja Kuntarahoitus. Noin vuo- den kestävän johtamisvalmennuksen toteuttaa FCG Konsultointi Oy.
Keskijohdolle ja esimiehille suunnatussa EKJ-ohjel- massa tavoitteena on kehittää sekä organisaatiota että sen esimiesten johtamisosaamista.
Valmennusohjelman kolmas kausi päättyi 1.11.2018 Kuntatalolla tilaisuuteen, jossa 89 esi- miestä sai EKJ-sertifikaatin. Sertifikaatti on julkinen
tunnustus korkeatasoisista valmiuksista toimia kun- tasektorin esimiestehtävissä sekä kehittää omaa työyhteisöään ja osaamistaan.
Johtamisvalmennukseen osallistuneita organisaatioi- ta, kuntia, kuntayhtymiä ja kuntien omistamia yhtei- söjä oli mukana 13. Sertifioidut esimiehet osallistui- vat vuoden aikana viiteen johtamisfoorumiin, tekivät henkilökohtaisen sertifikaattityön, veivät kehittämis- työtä eteenpäin omassa organisaatiossaan ja arvioi- vat kehittämistyön etenemistä kehittävän arvioinnin tuella. Osallistuvissa organisaatioissa useita kehit- tämisteemoja yhdisti organisaatioiden strategisten tavoitteiden toteuttaminen vuorovaikutteisella, läpi- näkyvällä ja osallistavalla johtamisella.
Marraskuussa käynnistyi EKJ4-ohjelma, jossa aloitti 74 esimiestä 10 organisaatiosta.
HR-verkosto uudistuvien organisaatioiden asialla
HR-verkosto kokoaa yhteen kunta-alan henkilöstö- työtä tekevät työnantajan edustajat. Verkoston ta- voitteena on kehittää strategista henkilöstöjohta- mista, jakaa hyviä käytäntöjä ja tukea muutosjohta- mista uudistuksissa.
HR-verkostossa on mukana henkilöstöjohtoa ja hen- kilöstöjohtamisesta vastaavia, kehittämispäälliköitä sekä HR-asiantuntijoita ja esimiehiä. Verkoston jäsenmäärä kasvoi yhä, toimintavuoden lopussa
HR-verkostossa oli 384 jäsentä 186 eri organisaa- tiosta.
Ideatyöpajoja ja tietotärskyjä
HR-verkostossa pohdittiin toimintavuonna erityisesti, miten organisaatiot uudistuvat ja millaista henkilöstöjohtamista ja muutoksen johta- mista uudistuminen edellyttää. HR-verkoston toi- mintamalliin kuuluvat verkostotapaamiset, joita ovat ideatyöpajat ja tietotärskyt. Niissä työskennel- lään uusimpien tutkimusten ja toimintaympäristön muutosten parissa sekä opitaan toisten hyvistä käytännöistä.
Vuoden aikana pidettiin kaksi ideatyöpajaa. Helmi- kuussa ideatyöpajan teemana oli onnistu muutok- sessa – menesty tulevaisuuden työnantajana.
Lokakuun ideatyöpajassa käsiteltiin luottamuksen merkitystä uudistuksissa ja harjoiteltiin ketteriä rat- kaisukeskeisiä työtapoja. Molemmissa ideatyöpa- joissa seurattiin ARTTU2 – Henkilöstö strategisena resurssina -tutkimuksen etenemistä. Ideatyöpajoihin osallistui noin 130 HR-ammattilaista.
Tietotärskyjä järjestettiin kaksi, kesäkuussa ja joulu- kuussa. Kesäkuun tietotärskyssä pohdittiin työn murrosta ja henkilöstöjohtamista. Kesäkuun päi- vään osallistui 100 henkilöä. Toinen tietotärsky järjestettiin joulukuussa yhdessä KT:n työsuojelu- päälliköt -verkoston kanssa ja sen aiheena oli työ- terveyshuolto. Osallistujia paikan päällä oli 50.
Tietotärskyjä sekä ideatyöpajoja voi seurata myös verkon kautta.
Aktiivista viestintää ja verkoston kehittämistä
HR-verkostolla on myös oma verkostoviesti HR-info, jonka jakelussa on noin 450 henkilöä. HR-uutiskirjei- tä lähetettiin vuoden aikana yhteensä 11 kappalet- ta. Lisäksi vuoden aikana käsitellyistä aiheista kirjoi- tettiin KT:n blogissa: Työn vai organisaatioiden murros – vai henkilöstöjohtamisen uusi aalto?
sekä Uutta kunnissa -julkaisu 9/2018: Työn murros haastaa henkilöstöjohtamisen.
HR-verkoston toimintaa kehittää 15 asiantuntijan neuvonantajisto. Se koostuu eri puolella Suomea toimivista henkilöstöjohtajista ja -asiantuntijoista. Toimintavuoden aikana tämä neuvonantajisto ki- teytti verkoston teemat ja odotukset saattamalla päätökseen Vetovoimainen työnantaja -kehittämis-
työn, jossa nostettiin esiin strateginen henkilöstö- johtaminen ja johtamisen johtaminen. Näiden koe- taan vaikuttavan osaavan työvoiman saatavuuteen ja organisaatioiden onnistumiseen tehtävissään.
KT:lta odotetaan kuntien hyvän henkilöstöjohtami- sen näkyväksi tekemistä, HR:n strategisen roolin ja osaamisen korostamista sekä alan verkostoitumi- sen mahdollistamista
Vertaisverkostosta tukea maakuntien HR-vastuuvalmistelijoille
Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu oli käyn- nissä kaikissa maakunnissa. KT:n perustama ja koor- dinoima maakunta- ja sote-uudistuksen HR-vastuu- valmistelijoiden verkosto toimi aktiivisesti koko vuoden. Verkoston toiminnassa mukana olivat
HR-valmistelusta vastaava edustaja jokaisesta maa- kunnasta sekä KT:n asiantuntijoista koottu muutos- tuki -ryhmä. Verkoston tarkoitus oli tukea tulevia maakuntatyönantajia henkilöstöasioiden valmiste- lussa. Verkostossa käsiteltiin sekä lakisääteistä työ- markkinatoimintaa ja työnantajaedunvalvontaa että tulokselliseen henkilöstöjohtamiseen liittyviä kysy- myksiä.
Verkosto tapasi KT:n koollekutsumana viisi kertaa toimintavuoden aikana. Tapaamiset järjestettiin Kuntatalolla, Helsingissä, mutta niihin saattoi osal- listua myös verkon kautta. Verkoston työn tueksi otettiin käyttöön sähköinen työkalu, jota hyödyn- nettiin yhteydenpidossa, dokumentoinnissa sekä keskustelukanavana.
Toimintavuoden aikana verkostossa toimi aktiivise- na kaksi työryhmää:
• Henkilöstösiirrot ja yhteistoimintamenettelyt
-työryhmässä laadittiin toimintamalli henkilöstön tietojen siirtämiseen sekä mallinnettiin tähän liittyvää viestintää ja yhteistoimintamenettelyä.
• Työnantajakuva ja HR-toimintamallit
-työryhmässä keskityttiin HR-työn organisoitu- miseen maakuntakonsernissa sekä henkilöstö- johtamisen strategiaan ja tavoitteisiin.
Verkostossa sekä sen molemmissa työryhmissä keskusteltiin aktiivisesti ja jaettiin tietoa uudistuk- sen etenemisestä. KT kertoi valtakunnallisista ajan- kohtaisista uudistuksen vaiheista sekä vastuuvalmis- telijat oman maakuntansa valmistelun tilanteesta.
Työsuojelupäälliköiden verkosto
KT:n työsuojelupäälliköiden verkosto on tarkoitettu kuntien ja kuntayhtymien työsuojelupäälliköille, työ- suojelupäällikön tehtäviä hoitaville tai työsuojelusta kiinnostuneille työnantajan edustajille.
Kunta-alan työsuojelupäälliköt kokoontuivat huhti- kuussa yhteiseen ajankohtaispäivään Helsinkiin.
Päivän pääaiheena oli psykososiaalinen kuormittu- minen, jota käsiteltiin kuntien ja aluehallintoviraston näkökulmasta. Verkosto tekee myös yhteistyötä muiden verkostojen, erityisesti HR-verkoston kanssa.
Vuoden aikana käsiteltiin ajankohtaisia työsuojelu- asioita myös yhteisissä skype-kokouksissa. Lisäksi lähetettiin 10 KT tiedottaa työsuojelupäälliköille
-uutiskirjettä. Uutiskirjeen jakelussa on noin 500 henkilöä.
Opetusalan työnantajaverkostot
Opetus- ja sivistystoimen palvelussuhdeasioiden osaamisalueella toimii kolme eri verkostoa opetus- alan työnantajille. Verkostoissa on mukana opetus- toimen johtoa, henkilöstöjohtoa ja rehtoreita. Kukin verkosto kokoontuu KT:n kutsumana noin kahden kuukauden välein. Kokouksissa käsitellään ajankoh- taisia työmarkkinakysymyksiä. Painopiste on työ- ja virkaehtosopimusasioissa, mutta myös muut henki- löstökysymykset ovat esillä. OVTES -neuvotteluissa verkostot tukevat KT:n neuvottelijoita oman oppi- laitosmuotonsa tarkempien neuvottelutavoitteiden linjaamisessa.
• Perusopetuksen työnantajaryhmään kuuluvat 15 suurimman kaupungin edustajat. Vuonna 2018 kokouksissa käytiin läpi muun muassa vuosityöaikakokeilun laajentamista sekä kokei- luista saatuja kokemuksia, liittokierroksen so- pimusratkaisua sekä työn murrosta perusope- tuksessa.
• Lukion työnantajaryhmään kuuluvat 15 suu- rimman lukiokoulutuksen järjestäjien edustajat. Vuonna 2018 kokouksissa linjattiin muun muas- sa vuosityöaika- ja tutoropettajasopimusta ja eri- tyisopettajan palvelussuhteen ehtoja sekä käsi- teltiin liittokierroksen sopimusratkaisua, lukiolain vaikutuksia palvelussuhteen ehtoihin ja työn murrosta lukiossa.
• Ammatillisen koulutuksen työnantajaryhmä on avoin kaikille kunnallisille ja Avaintyönantajat Avainta ry:n ammatillisen koulutuksen järjestäjil- le. Verkostossa on mukana yli 40 koulutuksen järjestäjää. Vuonna 2018 tarkasteltiin erityisesti liittokierroksen osana saavutettua vuosityöaika- ratkaisua sekä siihen liittyviä tulkintakysymyksiä. Muista henkilöstöasioista esillä olivat OVTES:n ja KVTES:n soveltamisalakysymykset, työpaikalla tapahtuva oppiminen sekä työn murros ammatil- lisessa koulutuksessa.
KT pitää yhteyttä suurten kaupunkien HR-johtajiin
KT:n johtoryhmä ja kymmenen suurimman kaupun- gin HR-johtajat tapaavat vakiintuneesti kahdesti vuodessa. Verkoston tapaamiset tarjoavat käytän- nöllisen ja samalla tärkeän keinon keskustella henki- löstöhallinnon ajankohtaisista teemoista. KT:n johto saa tuoretta tietoa kunta-alaa puhuttavista aiheista ja kaupungit puolestaan ohjeita ja neuvoja.
Vuoden 2018 ensimmäisessä tapaamisessa Tampe- reella tarkasteltiin tuoretta sopimusratkaisua henki- löstöjohdon näkökulmasta ja opetusalan sopimuk- sen vuosityöaikajärjestelmää. Muita aiheita olivat muun muassa johtaminen sekä työtuloksiin perus- tuva kannustinjärjestelmä.
Loppuvuoden tapaamisessa Jyväskylässä puhuttiin muun muassa kunta-alan palkkausjärjestelmän uudistamisen tarpeista, tulevaisuuden työterveys- huollosta sekä työn murroksen seurannasta kunta- alalla.
Pohjoismainen työnantajayhteistyö
KT:llä on tiiviit yhteydet muiden Pohjoismaiden kuntatyönantajajärjestöihin. Pohjoismaisten kunta- työnantajien työ- ja virkaehtosopimusten piirissä on yhteensä noin 2,5 miljoonaa palkansaajaa.
Vuonna 2018 KT isännöi Pohjoismaiden kuntatyön- antajajärjestöjen vuosittaista tapaamista, joka jär- jestettiin Helsingissä syyskuussa.
Pohjoismaiden kuntatyönantajien johto kokoontui Kuntatalossa 21. syyskuuta. Helsingin työnantaja- tapaamissa käytiin läpi tehtyjä työmarkkinaratkaisu- ja ja muita ajankohtaisia kysymyksiä. Myös muissa Pohjoismaissa on pohdittu muun muassa työn mur- rosta, digitalisaatiota ja keinoja turvata työvoiman saatavuus.
Edunvalvontaa kuntien ja kuntayhtymien puolesta
KT:lla oli toimintavuoden aikana edustus yli sa- dassa työryhmässä, joissa vaikutimme lainsää- dännön valmisteluun ja erinäisiin kansallisiin työ- elämää koskeviin hankkeisiin. KT seuraa ja hyö- dyntää työelämän tutkimusta edunvalvonnas- saan ja kehittämistoiminnassaan.
Toimintavuonna KT oli mukana lainsäädäntöä valmistelevissa työryhmissä, muun muassa sote- ja maakuntauudistusta, eläkelainsäädännön, sairaus- vakuutuslain ja työttömyysturvan uudistuksia val- mistelevissa työryhmissä. KT edusti kuntatyön- antajia kansallisen tulorekisterin valmistelussa ja eläkejärjestelmien erillisyyttä selvittäneessä työ- ryhmässä.
Työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteisiä julkilausumia
Työmarkkinakeskusjärjestöt valmistelivat yhdessä kehysriiheen Työstä työhön -ehdotukset, joilla hel- potettaisiin ja nopeutettaisiin uuden osaamisen hankkimista työuran aikana. Samalla tuettaisiin työllisyysasteen nostamista ja Suomen kilpailu- kykyä.
Työmarkkinakeskusjärjestöt esittivät yhdessä aikuis- koulutustuen uudistamista. Järjestöt saavuttivat asiasta neuvottelutuloksen marraskuussa. Tavoit- teena on parantaa mahdollisuuksia jatkuvaan oppi- miseen sekä työn ja opiskelun yhteensovittamiseen. Uudistus selkeyttää myös aikuiskoulutustuen hake- mista ja tuen ennakoitavuutta sekä keventää aikuis- koulutustuen hallintoa.
Työmarkkinakeskusjärjestöt antoivat yhteisen kannanoton myös korkeakoulutuksesta. Järjestöjen mukaan korkeakoulutuksen on tuettava osaamisen uudistamista. Korkeakoulujen on kehitettävä jousta- via koulutusmahdollisuuksia jo työelämässä oleville. Suomessa valmistellaan parhaillaan vuoteen 2030 tähtäävää suunnitelmaa korkeakoulutus- ja tutkimusjärjestelmän uudistamiseksi.
Kaikki työmarkkinakeskusjärjestöt toteuttivat osana kolmikantaista samapalkkaisuusohjelmaa kyselyn tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten toimi- vuudesta työpaikoilla. Yhteisessä kannanotossaan järjestöt katsoivat, että tasa-arvosuunnitelmien tuli- si edistää tehokkaammin tasa-arvoa työpaikoilla.
KT:lla pysyvä edustus
Osa KT:n edustuksista on pysyvissä toimielimissä ja yhteistyötahojen hallinnoissa. KT edustaa Työttö- myysvakuutusrahastossa ja Koulutusrahastossa.
Toimintavuoden aikana saatiin päätökseen näiden rahastojen yhdistäminen Työllisyysrahastoksi, joka aloitti toimintansa vuoden 2019 alussa.
KT on päättämässä Työsuojelurahaston, Työ- terveyslaitoksen, Työturvallisuuskeskuksen ja Eläketurvakeskuksen hallinnoissa.
KT on edustettuna myös työtuomioistuimessa ja vakuutusoikeudessa sekä sosiaaliturvan ja työeläke- asioiden muutoksenhakulautakunnassa.
Kansainvälisessä edunvalvonnassa KT vaikuttaa EU:n kansallisissa valmistelujaostoissa ja Suomen ILO-neuvottelukunnassa. KT tekee yhteistyötä eurooppalaisten julkisen alan työnantajajärjestöjen kanssa.
Lisäksi KT:lla on edustaja muun muassa työneuvos- tossa, työ-, koulutus ja elinkeinoasiainneuvostossa, kuntien eläkeneuvottelukunnassa, työturvallisuus- säännöksiä valmistelevassa neuvottelukunnassa sekä työsuojelun, työterveyshuollon, kuluasiain ja lomitusasioiden neuvottelukunnissa.
KT on mukana myös yhdenvertaisuusasioiden neu- vottelukunnan työelämäjaostossa ja ulkomaalaisten työntekijäin työsuhde- ja oleskelulupa-asioiden neu- vottelukunnan valvontajaostossa
KT osallistuu lainsäädännön valmisteluun anta- malla ministeriöiden ja lainsäädäntöä valmistele- vien virkamiesten pyynnöstä lausuntoja valmiste- lussa oleviin lakiluonnoksiin.
Toimintavuonna KT:lle saapui 69 eri lausuntopyyn- töä, joista yli 70 prosenttia tuli eri ministeriöistä. Ministeriöiden lisäksi kirjallisia lausuntopyyntöjä esitettiin muun muassa yksitoista opetushallituksel- ta ja kolme kunnilta. Eri lausuntopyyntöjen lisäksi KT:lle lähetettiin myös useita palvelu- ja tieto- pyyntöjä eri yhteistyökumppaneilta.
Kaikkiin lausuntopyyntöihin KT ei ole antanut kirjal- lista vastinetta. Joissakin tapauksissa lausunto on saatettu antaa osana Kuntaliiton tai muun yhteis- työkumppanin lausuntoa tai kannanotto on toimi- tettu muulla tavoin tiedoksi.
Toimintavuonna KT antoi kaikkiaan 38 kirjallista lausuntoa.
Lausunnot koskivat esimerkiksi lakia tartuntatauti- lain pykälien muuttamisesta, työaikalainsäädäntöä, lukiouudistusta, vuosilomalain muuttamista, valtion työttömyysetuuksiin osoittamien määrärahojen käy- tön jatkamisesta palkkatuen ja starttirahan rahoitta- misesta ja sosiaaliturva- ja vakuutuslainsäädännön muuttamiseksi EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen johdosta.
KT:n asiantuntijoita kuultavina eduskunnassa
Kirjallisten lausuntojen lisäksi KT:n asiantuntijat osallistuivat eduskunnan kuulemistilaisuuksiin, joissa he antoivat kymmenen asiantuntijalausuntoa.
Kuulemistilaisuuksien asiantuntijalausunnot koski- vat muun muassa työaikalainsäädännön muutoksia, lakiehdotuksia asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä valtion virka- mieslain ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun
lain sekä poliisin hallinnosta annetun lain muutta- misesta.
Eri ministeriöille annetut lausunnot 2018
■ 14 kpl – Opetus- ja kulttuuriministeriö
■ 13 kpl – Sosiaali- ja terveysministeriö
■ 13 kpl – Työ- ja elinkeinoministeriö
■ 5 kpl – Valtiovarainministeriö
■ 1 kpl – Liikenne- ja viestintäministeriö
■ 1 kpl – Oikeusministeriö
■ 1 kpl – Sisäministeriö
■ 1 kpl – Ulkoministeriö
Toimintavuonna KT:lla oli edustus kymmenissä ministeriöiden asettamissa työryhmissä, joissa valmisteltiin lainsäädäntöön uudistuksia.
Vuosilomalaki uudistettiin
Vuosilomalakia uudistettiin työ- ja elinkeinoministe- riön asettamassa kolmikantaisessa työryhmässä.
Vuosilomalakiin tuli muutoksia, joiden vaikutuksista kunnallisiin virka- ja työehtosopimuksiin sovittiin keväällä 2019. Tarve muuttaa lakia johtui Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä.
Kolmikantaiset työryhmät selvittivät työllistämismalleja ja sosiaaliturvan uudistamista
Aktiivimalli otettiin käyttöön toimintavuoden tammi- kuussa. Sen kehittämismahdollisuuksia selvitettiin sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa kolmi- kantainen työryhmässä. KT oli valmis kehittämään aktiivimallia, koska se tukee työllisyyttä ja työnhaki- joiden nopeampaa työllistymistä.
Omatoimisen työnhaun mallia valmisteltiin työ- ja elinkeinoministeriön vetämässä työryhmässä. KT oli valmis kehittämään mallia. Sitä tarvitaan erityisesti työvoiman kohtaanto-ongelmien vuoksi.
Sosiaaliturvan uudistustarpeita ja vaihtoehtoisia malleja kartoitettiin valtioneuvoston kanslian TOIMI-hankkeessa. Hankkeessa haettiin suuntaa
tulevaisuuden sosiaaliturvan ratkaisuille ja tuotettiin tietoa poliittisille päätöksentekijöille.
Uudistuksia työelämän tietosuojaan ja yksityisyyden suojaan työelämässä
Työryhmä selvitti työelämän tietosuojalain ja yleisen tietosuoja-asetuksen välistä suhdetta sekä tarpeita tehdä muutoksia lainsäädäntöön. Työryhmä sai työnsä valmiiksi huhtikuussa.
Hallituksen esitys yksityisyyden suojasta työelä- mässä annetun lain muutoksiksi annettiin edus- kunnalle heinäkuussa ja lakimuutokset tulivat voi- maan huhtikuussa 2019.
KT mukana uudistamassa ammatillista koulutusta ja kehittämässä opetusalaa
KT oli mukana valmistelemassa ammatillisen koulu- tuksen reformia. Lisäksi se osallistui reformin toteu- tumista seuraavan opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän työhön.
Opetushallituksen peruskoulufoorumissa KT vaikut- taa siihen, mihin suuntaan perusopetusta tullaan kehittämään jatkossa.
KT oli mukana myös työryhmässä, joka ohjaa lukioi- den opetussuunnitelmien perusteiden laadintaa.
KT:n tehtävä on kuntatyönantajien kansainvälinen edunvalvonta EU:ssa. KT:lla on edustus lukuisis- sa EU:n yhteisissä työryhmissä sekä edunvalvon- nassa Brysselissä. Lisäksi KT on mukana keskei- sissä ministeriöiden EU-valmistelujaostoissa.
KT on mukana seuraavissa EU-tason työnantaja- edunvalvonnan organisaatioissa ja foorumeissa:
• CEEP, European Centre of Employers and Enterprises Providing Public Service, julkisia palveluita tarjoavien työnantajien edunvalvontaorganisaatio
• CEMR, Council of European Municipalities and Regions, kunta-alan työnantajafoorumi
• HOSPEEM, European Hospital and Healthcare Employers’ Association, sairaala- ja terveyden- hoitoalan työnantajien edunvalvontaorganisaatio
• EFEE, The European Federation of Education Employers, opetusalan työnantajien edunvalvontaorganisaatio
XXXX valmisteli uuden työohjelman yhdes- sä muiden työmarkkinaosapuolten kanssa
KT on CEEP:n Suomen jaoston jäsen yhdessä Valtion työmarkkinalaitoksen kanssa. KT vaikutti CEEP:in jäsenenä Euroopan tason työmarkkina- keskusjärjestöjen vuoropuheluun ja komission val- misteluun työelämään liittyvissä kysymyksissä.
Yhteisistä linjauksista ja toimenpiteistä neuvotel- laan sosiaalidialogissa, jolla tarkoitetaan EU:n työ- markkinaosapuolten välisiä neuvotteluja ja yhteisiä toimenpiteitä. EU-tason työmarkkinaosapuolet, eli yksityisen sektorin työnantajat BUSINESSEUROPE ja SME UNITED, julkiset työnantajat CEEP ja eurooppalaiset ammattijärjestöt EAY ovat neuvo- telleet uuden työohjelman vuosille 2019−2021.
Työohjelman 2019−2021 teemat ovat
1. digitalisaatio
2. työmarkkinoiden ja sosiaaliturvajärjestelmien toimivuuden parantaminen
3. osaaminen
4. työn psykososiaalisen kuormittavuuden ehkäisy
5. valmiuksien kehittäminen parempaan sosiaalidialogiin
6. kiertotalous.
Työohjelman tavoitteena on kehittää näiden teemo- jen kautta työmarkkinoita sekä kansallisella että EU:n tasolla. Valitut teemat ovat isoja kokonaisuuk- sia, jotka vaikuttavat työelämään perinpohjaisesti. Esimerkiksi digitalisaatio tarjoaa paljon uusia mah- dollisuuksia työelämässä, mutta toisaalta sen kaik- kia vaikutuksia ei osata vielä arvioida. Työohjelmas- sa on tarkoitus saada aikaan yhteinen digitalisaatio- ta koskeva puitesopimus, jonka neuvottelut ovat jo aloitettu.
Suomen jaostosta osallistuttiin CEEP:n sääntö- määräisiin kokouksiin sekä työmarkkinatoimintaan. EU:n rahoittamassa Labour Market Integration of Migrants -seminaarissa tuotiin esiin hyviä toimivia suomalaisia julkisen sektorin esimerkkejä maahan- muuttajien integroimisesta työelämään.
Suomen CEEP jaoston kantaa ottamat komission aloitteet kuten aloite perhevapaiden laajentamises- ta ja aloite eurooppalaisesta työviranomaisesta (ELA) etenivät vuonna 2018.
CEMR eli kunta-alan työnantajafoorumi toimi aktiivisesti talouspolitiikassa
CEMR:in työnantajaedunvalvonnassa on vuoden 2018 aikana seurattu ja annettu lausuntoja valmis- teilla oleviin direktiivi- ja suositusehdotuksiin. Työn alla olivat muun muassa työn ja yksityiselämän tasapainottamista, avoimia ja ennakoitavia työoloja sekä väärinkäytösten ilmiantajien suojelua koskevat direktiivit.
CEMR:in ja EPSU:n (The European Federation of Public Service Unions) välisessä sosiaalidialogissa seurattiin muun muassa maahanmuuttajien syrji- mättömyyttä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa kunta-alalla koskevien yhteisten suositusten toimeenpanon vaikutuksia eri maissa.
Sosiaalidialogin lisäksi osapuolet toteuttavat vuo- sina 2018−2020 yhteisen Localising European Semester -hankkeen. Tavoitteena on lisätä tietoa ja osaamista eurooppalaisesta talouspolitiikan ohjaus- jaksosta. Hankkeessa seurataan ohjausjakson johtopäätösten ja suositusten vaikutuksia erityises- ti kunta-alaan ja työmarkkinoihin sekä tunnistetaan työmarkkinaosapuolten mahdollisuuksia vaikuttaa prosessin eri vaiheissa niin kansallisella kuin EU:n tasolla.
Vuonna 2018 hanke käynnistettiin. Toimintavuoden aikana järjestettiin kaksi seminaaria. Ensimmäisessä avajaisseminaarissa käytiin läpi talouspolitiikan oh- jausjakson perusasiat. Toisessa seminaarissa esitel- tiin ja vertailtiin pohjoismaisia talouspolitiikan käy- täntöjä. Suomesta maakohtaisten suositusten toi- menpanoon liittyvinä esimerkkeinä käytiin läpi julki- sen talouden suunnitelma, kilpailukykysopimus sekä sote-uudistuksen tilannekatsaus.
HOSPEEM eli sairaalatyönantajat levittivät työhyvinvointiin liittyviä hyviä käytäntöjä
Sairaalasektorin työnantajien HOSPEEM:n yhteistyö alan työntekijäjärjestöjä edustavan EPSU:n kanssa on jatkunut komission hyväksymän sosiaalidialogin puitteissa.
Toimintavuonna KT oli mukana HOSPEEM:in ja EPSU:n yhteisessä hankkeessa, jolla haettiin tehok- kaita käytäntöjä terveydenhoitoalan henkilöstön rekrytoimiseksi ja sitouttamiseksi (Promoting effec- tive recruitment and retention policies for health workers in the EU by ensuring access to CPD and healthy and safe workplaces supportive of patient safety and quality care). Hankkeessa tuotiin esille sairaala-alan hyviä käytäntöjä henkilöstön kuormit- tumisen ehkäisyyn, työssä jatkamiseen ja elinikäi- seen oppimiseen.
Vilnassa järjestettiin 23.–24.5.2018 hankkeeseen kuuluva seminaari psykososiaalisen ja fyysisen kuor- mittumisen ehkäisyyn. Seminaarissa esillä olleet esimerkit koskivat muun muassa työajan suunnitte- lua, erilaisia yhteistoiminnallisia kehittämismalleja, tiimityötä ja erilaisia tapoja organisoida työtä sekä työmarkkinajärjestöjen kehittämiä malleja tukea työ- paikkoja kuormituksen hallinnassa. Seminaarissa oli mukana näyttävästi myös suomalaisia kunta-alan järjestöjen ja organisaatioiden yhteishankkeita, kuten Kunteko ja Sotergo.
EFEE vahvisti sosiaalidialogia opetusalalla
EFEE:n jäseniä ovat Suomesta KT ja EK:n Sivistys- työnantajat, jotka ovat tehneet tiivistä yhteistyötä yhteisiin tapaamisiin ja niiden aiheisiin liittyen.
XXXX järjesti yhdessä ETUCE:n (the European Trade Union Committee for Education) kanssa useita ESSDE:n (European Sectoral Social Dialogue in Education) tapaamisia Brysselissä.
XXXX toimi myös aktiivisesti yhteisessä projektissa, jonka tarkoitus on vahvistaa sosiaalidialogia opetus- alalla. Lisäksi XXXX on osallistunut useisiin kansain- välisiin konferensseihin esimerkiksi komissiossa ja antanut useita lausumia, esimerkiksi ammatillisesta koulutuksesta.