SUOMEN LÄHIKAUPAN MYYMÄLÄ- JA MYYNTIPÄÄLLIKÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS

Suomen Lähikaupan myymälä- ja myyntipäälliköiden

työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014

SISÄLLYS

1 § Sopimuksen ulottuvuus

16

Kaupan liitto Kaupanalan esimiesliitto

SUOMEN LÄHIKAUPAN MYYMÄLÄ- JA MYYNTIPÄÄLLIKÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS

1 § Sopimuksen ulottuvuus

1. Sopimusta noudatetaan Suomen Lähikauppa Oy:n myymälöissä.

2. Sopimus koskee Palvelualojen ammattiliittoon kuuluvia myymälä- ja myyntipäälliköitä.

Tulkinta

Sopimusta noudatetaan Suomen Lähikauppa Oy:n myymälöissä sellaisiin esimiehiin, jotka ovat myymälä- ja myyntipäälliköitä.

Työnantaja on velvollinen noudattamaan työehtosopimuksen määräyksiä myös KEY:hyn kuuluvien esimiesten työsuhteissa.

Myös Suomen Lähikaupan pienempien myymälöiden, kuten Siwat, esimiehet kuuluvat työehtosopimuksen piiriin. Tätä tulkintaa ei muuta se, että heillä voi olla eräin osin rajoitetummat toimivaltuudet kuin suurempien yksiköiden esimiehillä. He voivat tehdä myös suorittavaa työtä ja rutiininomaista työtä, kuten kassalla oleminen ja hyllyttäminen, huomattavan määrän työajasta verrattuna varsinaiseen esimiestyöhön.

TT 1988-153. Esimiesten työehtoja ja palkkoja koskevaa työehtosopimusta tuli soveltaa myös yhtiön kooltaan, henkilökuntamäärältään ja tuotevalikoimaltaan pienimpien tietyllä nimellä toimivien myymälöiden esimiehiin (Siwat). Erot seuraavaksi suurempaan myymälätyyppiin olivat kuitenkin vähäiset eikä myymälöiden toimintatavoissa ollut huomattavaa eroa. Kysymyksessä olevien myymälöiden esimiehet vastasivat työehtosopimuksen tarkoittamalla tavalla toimivaltansa rajoissa myymälänsä toiminnallisesta tuloksesta sekä palvelu- ja muusta toimintavalmiudesta.

Kaupan työehtosopimuksen piiriin kuuluvat

Työehtosopimusta ei noudateta tuoteryhmävastaavien, tiiminvetäjien tai osastostaan vastaavien myyjien työsuhteissa, jolla on kokonaisvastuu esimerkiksi jostakin tuoteryhmästä mutta ei alaisia. He kuuluvat suoraan Kaupan työehtosopimuksen ja myös sen palkkataulukkojen ja määräysten piiriin.

2 § Työehdot

1. Työehdot määräytyvät Kaupan työehtosopimuksen myyjien määräysten mukaan alla esitetyin poikkeuksin.

Tulkinta

Viittauksen kautta Suomen Lähikaupan esimiesten vähimmäistyöehdot määräytyvät Kaupan työehtosopimuksen myyjien määräysten mukaan, kuten työsuhde, työaika, poissaolot, vuosiloma ja matkat. Kuitenkaan palkkausta koskevia Kaupan työehtosopimuksen määräyksiä, jotka on määritelty sen luvussa 4. palkkaus, ei sellaisenaan sovelleta, vaan Suomen Lähikaupan esimiesten työehtosopimuksessa on omat palkkamääräykset.

Suomen Lähikaupan esimiesten työehtosopimusta ja siinä viitatun Kaupan työehtosopimuksen määräyksiä heikommat työsopimuksen ehdot ovat mitättömiä. Työehtosopimusten määräykset ovat vähimmäisehtoja, joita työnantajan pitää noudattaa kaikkien työehtosopimuksen piiriin kuuluvien Suomen Lähikaupan esimiesten työsuhteissa.

Työajat

Vähittäiskaupan esimiesten työsuhteissa noudatetaan muun muassa samoja määräyksiä säännöllisestä työajasta kuin myyjillä. Ylityöt lasketaan samalla tavalla. Myös työaikaa lyhentävät ”arkipyhät” ovat samat ja lyhennys toteutetaan samalla tavalla kuin myyjillä.

Ylityö

Ylityön tekemisestä ei voida koskaan sopia esimiestä sitovasti työsopimuksella. Tämän estää jo työaikalaki. Ylityösuostumus tarvitaan joka kerta erikseen tai se voidaan antaa lyhyeksi ajanjaksoksi kerrallaan, esimerkiksi uutta toimipaikkaa avattaessa.

Sunnuntaityö

Kaupan työehtosopimukseen on otettu erillinen määräys, että sunnuntaityötä voidaan teettää vain työntekijän suostumuksella. Suostumus voidaan antaa erikseen tai työsopimuksessa. Siten sunnuntaityön teettäminen vaatii esimiehen suostumuksen, joka on annettu joko työsopimuksessa tai erikseen.

Illat ja lauantait

Iltaisin ja lauantaisin työtä voidaan puolestaan esimiehellä teettää työnjohto-oikeuden nojalla huomioiden hänen toimenkuvansa, myymälän koko ja edellyttäen, ettei työsopimuksessa ole sovittu työskentelystä esimerkiksi ma-pe.

Viikonloppuvapaat

Suomen Lähikaupan esimiehillä on oikeus vähintään samaan määrään sunnuntaivapaita, aattovapaita ja kahden peräkkäisen päivän viikonloppuvapaita kuin myyjillä kaupan työehtosopimuksen mukaan.

Kaupan työehtosopimus määrittelee esimiehen viikonloppu- ja sunnuntaivapaiden vähimmäismäärän. Sen sijaan Suomen Lähikaupan työehtosopimuksessa ei ole rajoitettu esimiehen velvollisuutta työskennellä kyseisinä aikoina, vaan se ratkeaa työnantajan

työnjohtovallan nojalla, ellei työsopimuksessa ole muuta sovittu, ja esimiehen antaman sunnuntaityösuostumuksen perusteella.

Kalenterivuodessa pitää viikonloppuvapaana olla vähintään 17 pe-la, la-su tai su-ma yhdistelmää. Vuosilomalle sattuvat viikonloppuvapaat lasketaan mukaan tähän minimiin. Jos työsuhde on alkanut kesken vuoden, tulee viikonloppuvapaita olla suhteessa työsuhteen kestoon. Jos työntekijä on osan vuotta pois työstä (sairaus, perhevapaat yms.), annetaan vapaat vastaavassa suhteessa. Poissaolot eivät muuta ennalta laadittua vapaapäivien järjestelmää vaan, jos esimies sairastuu ja hänelle on työvuorolistaan merkitty ao. ajankohta vapaaksi, katsotaan vapaa saaduksi.

Viikonloppuvapaista vähintään yhdeksän per vuosi on oltava lauantai-sunnuntai – yhdistelmiä. Kalenterivuodessa pitää olla vähintään 22 työstä vapaata sunnuntaita. Jos työsuhde ei ole jatkunut koko vuotta, annetaan vapaita sunnuntaita vastaavassa suhteessa.

Ilta- ja lauantaityön korvaaminen

Tekemästään ilta- ja lauantaityöstä Suomen Lähikaupan esimiehet ovat oikeutettuja samoihin lisiin kuin myyjät.

Yli- ja sunnuntaityön korvaaminen

Ylityöt ja sunnuntaityön tekeminen tulee korvata Suomen Lähikaupan esimiehille erikseen. Säännöllisen työajan enimmäismäärien lisäksi tehty työ on korvattavaa ylityötä ainoastaan, milloin se on tehty työnantajan määräyksestä tai hänen nimenomaisella suostumuksellaan. Suostumus annetaan ennen ylitöihin ryhtymistä. Ylitöitä tehneen toimihenkilön on itse pystyttävä luotettavasti osoittamaan, että hänen esimiehensä on ainakin antanut suostumuksen ylitöiden tekemiselle.

Ylityöt korvataan 50 %:n mukaan korotettuna normaalin palkan lisäksi. Sunnuntaityöstä on maksettava 100 %:lla korotettu palkka. Jos sunnuntaityö tehdään säännöllisen viikkotyöajan 37,5 h sisällä, maksetaan kuukausipalkan lisäksi yksinkertainen tuntipalkka. Muussa tapauksessa myös sunnuntaina tehty ylityö on korvattava 50 % mukaan laskettuna korottamattomasta palkasta.

Kiinteä korvaus

Työaikalain 39.2 §:n mukaan esimiestehtävässä toimivien toimihenkilöiden kanssa voidaan lisä-, yli- ja sunnuntaityöstä sopia työsopimuksin kiinteä kuukausikorvaus. Oikeutta sopia erillisestä korvauksesta ei ole työehtosopimuksella rajoitettu. Lisä-, yli- tai sunnuntaityökorvauksen suorittaminen erillisenä kuukausikorvauksena edellyttää aina asiasta sopimista ja yleensä siitä sovitaan työsopimuslomakkeessa suoraan. Sopimus voi koskea joko lisä-, yli- tai sunnuntaityökorvausta taikka kaikkia niitä. Sopimus kiinteästä kuukausikorvauksesta voidaan solmia joko määräaikaisena, esimerkiksi jonkin projektin ajaksi, tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus kiinteästä kuukausikorvauksesta voidaan molemmin puolin irtisanoa. Se ei vaadi työsopimuksen irtisanomisperustetta, vaan irtisanomisen merkitsee siirtymistä normaaliin ko. työn korvaamiseen tehtyjen tuntien mukaan kyseisinä aikoina.

Sopimus tarkoittaa sitä, että ylityökorvauksia ei suoritetakaan eritellysti tunneittain, vaan kuukausittain maksettavana arviomääräisenä kiinteänä korvauksena. Korvaus maksetaan tällöin jokaiselta kuukaudelta sovitun suuruisena riippumatta todellisuudessa tehdyn lisä-

, yli- tai sunnuntaityön määrästä. Sopimusehdon kiinteästä kuukausikorvauksesta tulee

kuitenkin perustua melko tarkoin todellisuutta vastaavaan, kohtuulliseen luotettavaan arvioon niistä tunneista, joilta työntekijä olisi oikeutettu saamaan puheena olevia korvauksia.

Lisä-, yli- tai sunnuntaityökorvausten suorittamisesta erillisenä kuukausikorvauksena on sovittava nimenomaisesti ja yksilöidysti. Mainittuja lisiä ei voida koskaan sisällyttää säännölliseltä työajalta maksettavaan kuukausipalkkaan, vaan työsopimuksessa tulee erikseen sopia kuukausittaisen korvauksen euromäärästä ja siitä tulee selvästi käydä ilmi, että kyse on kuukausittaisesta lisä-, yli- ja sunnuntaityökorvauksesta.

Toimihenkilön siirto

2. Työnantaja voi perustellusta syystä irtisanomisaikoja noudattaen siirtää toimihenkilön pysyvästi toiseen esimiestehtävään.

Perusteltuna syynä pidetään vakiintuneen käytännön mukaisesti irtisanomis- perustetta.

Työnantaja voi edellä esitetystä poiketen siirtää toimihenkilön pysyvästi toiseen esimiestehtävään, vaikka toimipaikan heikentynyttä kannattavuutta ei voitaisi katsoa toimihenkilön viaksi tai laiminlyönniksi seuraavasti:

a. Siirron edellytyksenä on, että työnantaja on ilmoittanut toimihenkilölle siirtotarpeesta perusteluineen kirjallisesti ja hyvissä ajoin, jotta toimihenkilölle tarjoutuisi tilaisuus täyttää hänelle asetetut kohtuulliset kannattavuustavoitteet.

b. Siirto toteutetaan ensisijaisesti saman myymälätyypin ja -ketjun piirissä.

c. Siirto toteutetaan siten, että toimihenkilön työmatka ja siihen käytettävä aika eivät merkittävästi pitene.

Siirron jälkeen maksetaan toimihenkilölle entisen suuruista palkkaa siirtoa seuraavan kalenterivuoden työehtosopimuksen mukaiseen tarkasteluun asti, kuitenkin vähintään 9 kuukaudelta.

Tulkinta

Työnantaja ja toimihenkilö voivat aina sopia toimihenkilön siirtymisestä. Työehtosopimuksen siirtosuojaa koskevia määräyksiä sovelletaan, kun toimihenkilö ei ole halukas sopimaan asiasta. Elleivät nämä siirtoperusteet toteudu, on toimihenkilöllä oikeus jatkaa tehtävässään.

Työehtosopimus määrittelee toimihenkilön siirtoperusteet (ellei esimies sovi itse muuta yksittäistapauksessa) siirtyä pysyvästi toiseen esimiestehtävään:

(i) irtisanomisperusteella ja irtisanomisaikaa noudattamalla toimihenkilö voidaan aina siirtää

(ii) muuten vain toimipaikan heikosta kannattavuudesta johtuva siirto voi tulla kysymykseen, jolloin pitää maksaa entistä palkkaa vähintään yhdeksän kuukauden ajan.

Esimerkiksi yhteistyökyvyttömyys ei voi olla esimiehen siirron peruste, elleivät irtisanomisperusteet täyty. Myöskään koulutukselliset tarpeet eivät ole siirron peruste.

Määräys ei estä esimiehen tilapäistä siirtämistä, kun siihen on asiallisia syitä (toisen esimiehen sijaisuus, sairastuminen).

3 § Työpalkat

Palkkataulukot

1. Palkkataulukot ovat oheisessa liitteessä.

2. Palkka määräytyy myynnin määrän perusteella palkkaluokkien alapuolelle sijoittuvissa toimipaikoissa sopimuksen mukaan.

Palkan tulee olla vähintään kyseessä olevan myyjäryhmän vanhimman myyjän palkka 20 %:lla korotettuna.

3. Palkka määräytyy myynnin määrän perusteella palkkaluokkien yläpuolelle sijoittuvissa toimipaikoissa sopimuksen mukaan.

Tulkinta

Vuosimyynnin mukainen vähimmäispalkka

Toimipaikan esimiehen vähimmäispalkka määräytyy toimipaikan vuosimyynnin perusteella. Esimies sijoittuu sen perusteella palkkataulukon mukaisesti ns. palkkaluokkaan (palkkaportaaseen). Päättyneen kalenterivuoden 1.1.-31.12. myynti määrää taulukkopalkan viimeistään 1.5. lukien, koska työehtosopimuksen mukaan tarkistusneuvottelut, joissa todetaan muun muassa sijoittuminen palkkataulukkoon, tulee käydä viimeistään huhtikuun loppuun mennessä.

Vähimmäispalkka ei sisällä henkilökohtaisen kuukausipalkan muuta osuutta. Henkilökohtainen kuukausipalkka rakentuu vuosimyynnin mukaisesta vähimmäispalkasta ja sen ylittävästä muusta henkilökohtaisesta osuudesta.

Taulukkopalkkaa korkeampi palkka

Taulukkopalkkaa korkeamman palkan maksaminen perustuu joko työehtosopimuksen edellytysten täyttyessä pakollisena maksettavaan työkohtaisuuslisään tai muuhun sovittuun henkilökohtaiseen lisään.

Työsopimuksen mukaan

Kuitenkin toimipaikan sijoittuessa myynnin määrän perusteella palkkaluokkien ala- tai yläpuolelle toimihenkilön palkka määräytyy työsopimuksen mukaan. Palkkaluokkien alapuolelle sijoittuvissa toimipaikoissa palkan tulee kuitenkin olla vähintään kyseessä olevan myyjäryhmän vanhimman myyjän palkka 20 %:lla korotettuna eikä sen alle menevästä palkasta voida sopia. Palkkataulukon yläpuolelle sijoituttaessa palkan tulee olla ylintä taulukkopalkkaa korkeampi.

Työkohtaisuuslisä

4. Toimihenkilölle maksetaan työkohtaisuuslisänä taulukkopalkkaa korkeampaa palkkaa ottaen huomioon:

toimipaikan myynnin määrä, esimiesvastuut ja

toimihenkilön ammatillinen pätevyys.

Toimihenkilölle maksetaan työkohtaisuuslisä myynnin ylittäessä 50 %:lla taulukoiden myyntimäärän välin.

Monimyymäläpäälliköiden palkka määräytyy niiden myymälöiden, joiden päällikkönä hän toimii, yhteenlasketun vuosimyynnin perusteella myymäläpäälliköiden työehtosopimuksen taulukkopalkan mukaisesti. Palkkaryhmä on yhteenlaskettua vuosimyyntiä vastaavaa palkkaryhmää yhtä palkkaryhmää korkeampi.

Palkan tulee kuitenkin aina ylittää ns. kotimyymälän (myymälä, jossa myymäläpäällikkö on ennen monimyymäläpäälliköksi siirtymistään viimeksi työskennellyt) vuosimyynnin mukainen taulukkopalkka 450 eurolla.

Monimyymäläpäällikkömyymälöiden apulaismyymäläpäälliköille maksetaan apulaismyymäläpäällikön lisän ohessa erillinen 6 %:n suuruinen lisä henkilökohtaisesta taulukkopalkasta laskettuna.

Tulkinta

Pakollinen lisä

Työkohtaisuuslisä on työehtosopimukseen perustuva pakollinen lisä. Lisä korottaa myyntiin perustuvaa palkkaa.

Perusteet

Perusteina työkohtaisuuslisän maksamiselle ovat myynnin määrä, esimiehen vastuut (laajuus) ja ammatillinen pätevyys. Yksi työkohtaisuuslisän maksamisen perusteista on toimipaikan myyntiin perustuva. Myynnin ylittäessä 50 %:lla taulukoiden myyntimäärän välin maksetaan työkohtaisuuslisää.

Määrä

Työkohtaisuuslisän euromäärää ei ole työehtosopimuksessa määritelty, vaan toimihenkilö ja hänen esimiehensä sopivat euromäärän.

Leikkaantuminen

Työkohtaisuuslisän määrä ei leikkaannu, ellei ole olennaisia muutoksia sen maksamisperusteissa. Mikäli esimies siirtyy myynnin perusteella palkkataulukossa seuraavaan palkkaportaaseen, voi myynnin ylityksen perusteella maksettu työkohtaisuuslisä poistua puolivälin ylityksen perusteella maksetun myynnin sulautuessa seuraavan portaan myyntiin.

Monimyymäläpäälliköt

Työehtosopimuksessa on myös määritelty sellaisen esimiehen vähimmäispalkka, jolla on hoidettavanaan kaksi tai useampi myymälä.

Tarkistusneuvottelut

5. Työnantaja ja toimihenkilö käyvät yhdessä lävitse edellisen vuoden myynnin perusteella palkkataulukkoon sijoittumiseen ja työkohtaisuuslisän maksamiseen vaikuttavat tekijät:

työsopimusta tehtäessä

työsuhteen kestäessä vuosittain huhtikuun loppuun mennessä.

Muutokset toteutetaan neuvottelujen päättymistä seuraavan palkanmaksu- kauden alusta.

Jos työkohtaisuuslisän maksamiseen vaikuttavissa tekijöissä tapahtuu oleellisia muutoksia työnantaja ja toimihenkilö käyvät välittömästi yhdessä lävitse työkohtaisuuslisän maksamiseen vaikuttavat tekijät.

Tulkinta

Tarkistusneuvottelut käydään toimihenkilön ja hänen esimiehensä kanssa erikseen kahden kesken työehtosopimuksessa määritellyn sisältöisenä ja mainituissa tilanteissa. Puhelimella tai sähköpostilla toimihenkilölle ilmoitettu työnantajan ratkaisu ei ole riittävä tapa tarkistusneuvotteluille. Neuvotteluissa käsitellään edellisen vuoden myynnin perusteella työehtosopimuksen mukaiseen palkkaportaaseen sijoittuminen ja työkohtaisuuslisän maksamisen perusteet (myynnin määrä, esimiesvastuut, ammatillinen pätevyys ja mahdollinen taulukoiden puolivälin ylitys). Mahdolliset muutokset palkkaukseen tulevat voimaan seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Oleellinen muutos maksamisperusteessa

Tarkistusneuvottelut käydään myös välittömästi työkohtaisuuslisän maksamisperusteiden oleellisesti muuttuessa. Muutokset ovat mahdollisia vain yhteisesti todeten. Muutos työkohtaisuuslisän maksuperusteissa voi koskea vain sitä maksamisperustetta, joka on muuttunut.

Työaikalisät

6. Työaikalisät määräytyvät Kaupan työehtosopimuksen myyjien määräysten mukaan.

Lisät ja kuukausipalkka

7. Työpaikkakohtaisesti voidaan sopia (5 §:n mukaisesti) työehtosopimuksen lisät osaksi toimihenkilön kuukausipalkkaa.

Tulkinta

Työaikalisien maksamista koskevan määräyksen perusteella Suomen Lähikaupan esimiehille kuuluu maksaa samat työaikalisät kuin myyjille. Myyjien työaikaan perustuvia lisiä ovat iltalisä, yölisä, aattoiltalisä ja lauantailisä.

Esimiehelle ei makseta kaupan myyjien vastuulisiä. Esimerkiksi kielilisä tai kylmä- ja pakkashuonelisä vastuuseen perustuvina eivät ole työaikaan perustuvia lisiä eikä niitä makseta esimiehille.

Lisät on mahdollista sopia osaksi toimihenkilön kuukausipalkkaa. Tällöin pelkän taulukkopalkan maksaminen ei riitä. Kokonaispalkan tulee vastata työehtosopimuksen palkkataulukon ja lisien yhteenlaskettua määrää.

Talonmieskorvaus

8. Toimihenkilön tehdessä erittäin huomattavassa määrin talonmiestehtäviä voidaan korvauksesta sopia paikallisesti.

Korvauksessa otetaan huomioon toimihenkilön asuntoetu.

Hälytysraha

9. Hälytysraha maksetaan toimihenkilön poistuttua työpaikalta ja hänen tullessa hälytyskutsusta työhön säännöllisen työajan ulkopuolella.

Hälytysraha on kahden tunnin palkka muun hälytystyöstä maksettavan palkan lisäksi.

Tulkinta

Hälytysraha maksetaan toimihenkilön poistuttua työpaikalta ja hänen tullessa hälytyskutsusta työhön säännöllisen työajan ulkopuolella. Hälytysraha on kahden tunnin palkka, joka maksetaan muun hälytystyöstä maksettavan palkan lisäksi. Hälytysraha on aina kahden tunnin palkan suuruinen riippumatta hälytystyön kestosta. Työstä maksettava palkka hälytysrahan lisäksi määräytyy siihen käytetyn ajan mukaan huomioiden myös mahdolliset ylityö- ja sunnuntaityökorvaukset.

Xxxxxxx pitää olla hälytysluontoisesta työstä, joka on tilapäisesti ilmennyt, äkillisesti esiin noussut tilanne, jonka takia esimiehen on lähdettävä työhön joko heti tai lyhyellä

varoitusajalla. Tyypillinen hälytystehtävä on esimerkiksi, kun esimies joutuu työajan ulkopuolella menemään myymälään tarkistaakseen sieltä tulleen vikailmoituksen (esim. kylmälaitteen). Vaikka vikailmoituksen kuittaaminen myymälässä kestäisi muutaman minuutin, on esimiehellä oikeus kahden tunnin palkkaan ja lisäksi työstä maksettavaan palkkaan.

Myös työntekijän äkillinen sairastuminen voi oikeuttaa hälytysrahaan, kun esimiehen on pakko itse mennä nopeasti työhön, kun ketään muuta sijaista ei saada. Hälytyskutsu on voinut tulla vaikkapa ”kakkosen” soitettua työpaikalta. Hälytyskutsu voi myös olla, kun xxxxxxx soittaa esimiehelle ja kertoo sairastuneensa ja esimiehen pitää melko pian tästä lähteä töihin. Myös toimihenkilön oma esimies voi hälyttää menemään töihin säännöllisen työajan ulkopuolella. Jotta oikeus hälytysrahaan on, esimiehen on jo aina pitänyt ennättää poistua työpaikalta. Jos esimies siis jää töihin oman säännöllisen työvuoronsa perään, hän ei ole oikeutettu hälytysrahaan, vaikka säännöllisen työajan jälkeen tehty työ on luonnollisesti sellaisenaan maksettavaa työaikaa. Myös viikonloppuna tuleva hälytys töihin säännöllisen työajan ulkopuolella oikeuttaa hälytysrahaan.

Kun esimies on vapaa-aikanaan yhteydessä joko asiakkaisiin tai johdettaviin tai muuten tekemisissä työpaikan asioiden kanssa puhelimitse, ei kyse ole hälytystyöstä.

4 § Myymäläpäällikön sijainen

1. Työnantaja nimeää yhdessä myymäläpäällikön kanssa sijaisen (= myyjä).

2. Vakinaisen henkilöstön määrän ollessa vähintään neljä sijaiselle maksetaan sijaisuuslisä.

3. Lisän määrässä otetaan huomioon: myyjän alallaoloaika

sen ajan pituus, jona myyjä käytännössä on sijaisena

myymälän koko.

5 § Työpaikkakohtainen sopiminen

1. Työpaikkakohtaisessa sopimisessa:

sopijapuolia ovat työnantaja ja toimihenkilö, toimihenkilöt tai luottamusmies, ellei työehtosopimusmääräyksessä ole toisin sovittu

sopimus on tehtävä kirjallisesti

sopimus voidaan tehdä toistaiseksi tai määräajaksi

toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisaika on 3 kuukautta

yli 9 kuukautta kestänyt määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa 3 kuukauden irtisanomisajalla

sopimuksen päätyttyä noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä.

2. Sovitun järjestelyn ollessa sidottu tiettyyn ajanjaksoon se jatkuu irtisanomisesta huolimatta jakson loppuun.

6 § Erimielisyydet

Paikalliset neuvottelut

1. Työehtosopimukseen liittyvistä erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työnantajan ja toimihenkilön tai luottamusmiehen kanssa.

2. Asian jäädessä erimieliseksi laaditaan oheisen liitteen mukainen erimielisyysmuistio kahtena kappaleena.

Liittoneuvottelut

3. Paikalliset osapuolet voivat jättää asian liittojen ratkaistavaksi.

Neuvottelujen toteutus

4. Paikalliset- ja liittoneuvottelut aloitetaan ja käydään viivytyksettä.

Työtuomioistuin

5. Asian jäädessä liittoneuvotteluissa erimieliseksi se voidaan jättää työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Tulkinta

Yksittäisellä KEY:hyn kuuluvalla toimihenkilöllä on oikeus vedota siihen, että työnantaja ei noudata työsuhteessa Suomen Lähikaupan esimiesten työehtosopimukseen ja siinä viitattuihin Kaupan työehtosopimuksen vähimmäismääräyksiin. Kaupanalan esimiesliiton jäsenen tulee kääntyä suoraan KEY:n toimiston toimihenkilöiden puoleen työehtojaan koskevassa erimielisyysasiassa.

7 § Työrauha ja sopimusrikkomukset

1. Kaikki sopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet ovat kielletyt.

2. Tämän sopimuksen rikkomisen seuraamukset määräytyvät allekirjoituspäivänä voimassa olevan työehtosopimuslain ja keskusjärjestösopimuksen mukaan.

8 § Sopimuksen voimassaolo

1. Sopimus on voimassa 30.04.2014 asti.

2. Sopimus jatkuu 30.4.2014 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota kirjallisesti viimeistään kuukautta ennen sen päättymistä.

3. Irtisanomisen yhteydessä on jätettävä kirjallisesti yksilöidyt muutosesitykset. Muutoin irtisanominen on mitätön.

Merkittävät poikkeamat taloudellisessa kehityksessä

Mikäli keskusjärjestöt 13.10.2011 allekirjoittamansa raamisopimuksen perusteella yhdessä arvioivat, että talouden kehitys poikkeaa erittäin merkittävästi sopimuksen tekohetkellä arvioidusta, voivat ne suositella alakohtaisten sopimusten irtisanomista. Mikäli keskusjärjestöt suosittelevat sopimusten irtisanomista, sopijapuolet tämän perusteella neuvottelevat ja sopivat poikkeaman vaikutuksista sopimuskorotuksiin tai sopimuksen voimassaoloon.

Ellei talouden kehityksen poikkeaman vaikutuksista edellä olevan mukaan sovita, voi kumpikin sopijapuoli kirjallisesti irtisanoa tämän sopimuksen viimeistään 31.3.2013 päättymään 30.4.2013.

KUNTIEN KALLEUSLUOKITUS

Valtioneuvoston 11.12.2003 vahvistama kuntien yleinen kalleusluokitus

Kunnan nimi	Xxxxxxxxxxxxx	Kunnan nimi	Xxxxxxxxxxxxx
Enontekiö	I	Oulu	I
Espoo	I	Pelkosenniemi	I
Helsinki	I	Pello	I
Houtskari	I	Posio	I
Hyrynsalmi	I	Ranua	I
Hyvinkää	I	Ristijärvi	I
Hämeenlinna	I	Rovaniemen mlk	I
Inari	I	Rovaniemi	I
Iniö	I	Salla	I
Joensuu	I	Savukoski	I
Jyväskylä	I	Simo	I
Järvenpää	I	Sodankylä	I
Kauniainen	I	Tampere	I
Kemi	I	Tervola	I
Kemijärvi	I	Tornio	I
Keminmaa	I	Utsjoki	I
Kerava	I	Vaasa	I
Kirkkonummi	I	Vantaa	I
Kittilä	I	Ylitornio	I
Kolari	I
Korppoo	I
Kuhmo	I
Kuopio	I
Kuusamo	I
Muonio	I
Nauvo	I

Kaikki muut kunnat kuuluvat II kalleusluokkaan paitsi Ahvenanmaan kunnat I kalleusluokkaan.

Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla on oma palkkataulukkonsa.

PALKKATAULUKOT

Suomen Lähikaupan esimiehet 1.4.2012, euroa/kk

			Kalleusluokka
	Vuosimyynti milj.euroa	Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa	I	II
2	0,525	2451	2331	2318
3	0,727	2563	2431	2420
4	0,969	2679	2536	2524
5	1,312	2796	2648	2633
6	1,837	2926	2769	2755
7	2,482	3075	2909	2894
8	3,209	3242	3067	3050
9	3,936	3418	3237	3217
10	4,600	3577	3388	3350
11	5,300	3725	3529	3489

Suomen Lähikaupan esimiehet 1.6.2013, euroa/kk

			Kalleusluokka
	Vuosimyynti milj.euroa	Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa	I	II
2	0,525	2498	2375	2362
3	0,727	2612	2477	2466
4	0,969	2730	2584	2572
5	1,312	2849	2698	2683
6	1,837	2982	2822	2807
7	2,482	3133	2964	2949
8	3,209	3304	3125	3108
9	3,936	3483	3299	3278
10	4,600	0000	0000	0000
11	5,300	3796	3596	3555

ERIMIELISYYSMUISTIO

Yritys ................................................................................................................................................................

Toimipaikka ......................................................................................................................................................

Työnantaja tai työnantajan edustaja ..................................................................................................................

Työntekijä tai työntekijän edustaja ....................................................................................................................

Yhteisesti todettu tapahtumien kulku ja erimielisyyden syy

.........................................................................................................................................................................

Työntekijän selvitys ja vaatimukset perusteluineen (työehtosopimuksen/lain kohdat)

.........................................................................................................................................................................

Voidaan käyttää erillistä liitettä.

Työnantajan selvitys ja vastaus perusteluineen (työehtosopimuksen/lain kohdat)

.........................................................................................................................................................................

Voidaan käyttää erillistä liitettä.

Aika ja paikka ..................................................................................................................................................

Työnantaja tai työnantajan edustaja Työntekijä tai työntekijän edustaja

….................................................................. …....................................................................

Nimen selvennys, puhelinnumero Nimen selvennys, puhelinnumero

ja sähköpostiosoite ja sähköpostiosoite

Tätä muistiota on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta.

Document Metadata

Table of Contents

SUOMEN LÄHIKAUPAN MYYMÄLÄ- JA MYYNTIPÄÄLLIKÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata