KOULUTUS- JA OPPISOPIMUSPAIKKOJEN NYKYTILA TALOTEKNIIKKA- ALAN OPINNOISSA LAPIN KOULUTUSKESKUS REDUSSA
Xxxxxx Xxxxxx
KOULUTUS- JA OPPISOPIMUSPAIKKOJEN NYKYTILA TALOTEKNIIKKA- ALAN OPINNOISSA LAPIN KOULUTUSKESKUS REDUSSA
KOULUTUS- JA OPPISOPIMUSPAIKKOJEN NYKYTILA TALOTEKNIIKKA- ALAN OPINNOISSA LAPIN KOULUTUSKESKUS REDUSSA
Xxxxxx Xxxxxx Opinnäytetyö Syksy 2022
Talotekniikan tutkinto-ohjelma (ylempi AMK)
Oulun ammattikorkeakoulu
TIIVISTELMÄ
Oulun ammattikorkeakoulu
Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, talotekniikan tutkinto-ohjelma
Tekijä: Xxxxxx Xxxxxx
Opinnäytetyön nimi: Koulutus- ja oppisopimuspaikkojen nykytila talotekniikka-alan opinnoissa La- pin koululutuskeskus Redussa
Työnohjaajat: Xxxx Xxxxxxxx ja Xxxxxx Xxxxx
Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: Syksy 2022 Sivumäärä: 43 sivua
Lapin koulutuskeskuksessa REDUssa talotekniikan perustutkinnon koulutus- ja oppisopimuksia tehdään alan opiskelijoille. Sopimuksilla sovitaan siitä, miten työpaikoilla järjestettävää koulutusta toteutetaan. Ammatillisen koulutuksen lain 8 luvussa on säädetty työpaikalla järjestettävästä kou- lutuksesta. Tämä tarkoittaa, että opiskelija on työelämässä pääsääntöisesti toisen ja kolmannen vuoden ajalla eri pituisina jaksoina. Hän suorittaa pääsääntöisesti opintonsa koulutus- ja oppisopi- muskoulutuksella työelämässä tehden ammattiosaamisen näytöt eri tutkinnon osiin.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin talotekniikan perustutkinnon opiskelijoiden koulutus- ja oppisopi- mus paikkojen merkitystä heidän opintopolullaan. Työn tavoitteena oli selvittää koulutus- ja oppi- sopimuspaikkojen nykytilaa ja sitä, kuinka hyvin ja tutkinnon perusteiden vaatimuksien perusteella opiskelijat saivat suoritettua työharjoittelun työelämässä. Tavoitteena oli myös selvittää kuinka pal- jon ja millä laajuudella opiskelijat suorittavat opintojaan koulutus- ja oppisopimuskoulutuksella
Tutkimus tehtiin laadullisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimusaineistoa kerättiin kyselyillä ja käyttä- mällä Forms-työkalua. Kyselyt tehdään kolmannen vuosikurssin opiskelijoille, jotka ovat valmistu- massa tai ovat juuri valmistuneet.
Asiasanat: talotekniikka, koulutussopimus, oppisopimus, toisen asteen koulutus
ABSTRACT
Oulu University of Applied Sciences
Master`s Degree Programme on Building Services
Author: Xxxxxx Xxxxxx
Title of thesis: Current state of training agreements and apprenticeship training in Rovaniemi Mu- nicipal Federation of Education (REDU)
Supervisors: Xxxx Xxxxxxxx ja Xxxxxx Xxxxx
Term and year when the thesis was submitted: Autumn 2022 Number of pages: 43 pages
In Rovaniemi Municipal Federation of Education (REDU), training agreements and apprenticeship training contracts in vocational qualification in Building Maintenance Technology are made for stu- dents in the field. Agreements are used to agree how the training organized at workplaces is carried out. Chapter 8 of the Act on Vocational Education provides for training organized at the workplace. This means that the student is mainly in the working life during the second and third year in periods of different lengths. As a rule, they complete their studies through training agreements and appren- ticeships in the working world, demonstrating their professional competence in different parts of the degree.
The work examined the current state of training agreements and apprenticeships from the student's point of view, and how well and based on the requirements of the degree criteria, the students were able to complete their internship in working life.
This thesis examines the significance of the educational and apprenticeship places of students of the basic building services degree in their study path. The goal is also to find out how much and to what extent students complete their studies through training agreements and apprenticeships.
The research was conducted using a qualitative research method. Research material was collected through surveys and using the forms. The surveys are conducted for third-year students who are about to graduate or have just graduated.
Keywords: building maintenance technology, upper secondary education, training agreement, ap- prenticeship training
SISÄLLYS
2.1 Opintojen henkilökohtaistaminen 8
2.2 Koulutus- ja oppisopimus 9
2.3 Sopimusosapuolten tehtävät 11
2.4 Talotekniikan perustutkinto 13
3.1 Tutkimustavoite, tarkoitus ja tutkimuskysymykset 16
3.5 Tutkimukseen liittyvät eettiset kysymykset 19
4 TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 20
4.2 Swot- analyysi ja johtopäätökset 37
1 JOHDANTO
Opinnäytetyö on tehty Lapin koulutuskeskus REDUn toimeksiannosta. Tutkimuksen kohderyh- mänä on opiskelijoita, jotka ovat valmistuneet tai valmistumassa talotekniikan perustutkinnosta REDUsta. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää koulutus- ja oppisopimuksen nykytilaa näiden opiskelijoiden näkökulmasta. Tämän tutkimuksen ja sen tulosten perusteella on mahdollista kehit- tää koulutus- ja oppisopimuksen toimintamalleja siten, että niiden laatu ja toimivuus parantuu opis- kelijoiden näkökulmasta.
Xxxxxxx on toiminut opettajana REDUssa, talotekniikka-alan koulutuksessa 15 vuotta. Sitä ennen tutkija on itse opiskellut alaa ammattikorkeakoulussa ja työskennellyt alan yrityksissä. Xxxxxx on toiminut myös vuosien ajan oppilaitoksen LVI-urakoinnin parissa, johon on kuulunut oppilaitoksen omia kohteita ja ulkopuolelle tehtäviä työmaita. Tämä työ on käsittänyt työmailla tapahtuvan ope- tuksen lisäksi kaikkien urakointiin liittyvien käytänteiden organisoinnin ja järjestelyn.
REDU on merkittävä talotekniikka-alan kouluttaja Lapin läänissä. Vuosittain oppilaitoksesta valmis- tuu 10 – 30 talotekniikan perustutkinnon suorittanutta opiskelijaa. Talotekniikan opintoihin opiske- lijoista suurin osa tulee suoraan peruskoulusta. Ensimmäisen vuoden opiskelijat aloittavat opin- tonsa teoria opinnoilla ja harjoitellen työsalissa perustaitoja. Tavoite on, että talotekniikan perustut- kinnon opiskelijat saavat ja taitavat ensimmäisen vuoden jälkeen putkiasentajan perustaidot mah- dollisimman hyvin. Tätä tuetaan toteuttamalla opetus valmentavana koulutuksena oppilaitoksessa.
Tässä tapauksessa valmentavalla koulutuksella tarkoitetaan sitä, että opiskelijoita valmennetaan ensimmäisenä vuonna putkiasentajan perustaitoihin teoriassa ja työsalissa koululla. Vasta toisen ja kolmannen vuoden opinnot suoritetaan mahdollisuuksien mukaan pääsääntöisesti työelämässä koulutus- tai oppisopimuksella. Opiskelijat hankkivat ensisijaisesti itse koulutus- tai oppisopimus- paikkansa. Tarpeen mukaan koulutuksen järjestäjän edustaja, kuten ohjaava opettaja ohjaa ja aut- taa opiskelijaa löytämään paikan. Kun koulutus- tai oppisopimuspaikka löydetään, opiskelijalle teh- dään henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelma ja päätetään, mitä tutkinnon osia lähde- tään suorittamaan työpaikassa. Seuraavaksi tehdään koulutus- tai oppisopimus, jossa osapuolina toimivat opiskelija, oppilaitos ja yritys.
Talotekniikka-alan koulutus tarjoaa opiskelijoille monipuoliset oppimis- ja suuntautumismahdolli- suudet. Ammattinimikkeitä voivat olla esimerkiksi putkiasentaja tai ilmastointiasentaja. Valmistuttu- aan oppilas voi työskennellä LVI-asennusliikkeissä uudis- tai saneerausrakennustyömailla. Hän voi työllistyä kiinteistönhuoltoon tai toimia itsenäisenä yrittäjänä. Ammateissa tarvitaan kuitenkin mo- nipuolisia kädentaitoja, luovaa ongelmanratkaisukykyä ja hyviä vuorovaikutustaitoja. Näitä taitoja harjoitellaan opiskelun aikana työelämässä oppimisen avulla työpaikoilta. (REDU talotekniikka-xxxx xxxxxxxxxxxxx 2022.)
2 TYÖELÄMÄSSÄ OPPIMINEN
Lapin koulutuskeskus REDUssa, talotekniikan opinnoissa mahdollistetaan opiskelijoille työelä- mässä oppiminen koulutus- ja oppisopimusten kautta. Kun koulutus- tai oppisopimuspaikka löyde- tään, opiskelijalle tehdään henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelma ja päätetään mitä tutkinnon osia lähdetään suorittamaan työpaikassa. Seuraavaksi tehdään koulutus- tai oppisopi- mus, jossa osapuolina toimivat opiskelija, oppilaitos ja yritys.
Koulutus- ja oppisopimus koulutukseen liittyvät käsitteet osaaminen ja osaamisperusteisuus ovat edelleen melko uusia käsitteitä etenkin toisen asteen koulutuksessa. Koulutus- ja oppisopimuksen yhteydessä osaaminen liittyy vahvasti yksilöllisten opintopolkujen suunnitteluun ja toteuttamiseen näyttöinä, joiden kautta opiskelijat osoittavat osaamisensa. Kun tutkinnon osia tarkastellaan osaa- misperustaisuuden kautta, se sujuvoittaa myös aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tun- nustamista. (Kilja 2018.)
2.1 Opintojen henkilökohtaistaminen
Ammatillisessa koulutuksessa pyritään luomaan opiskelijalle yksilöllinen ja joustava opintopolku. Jokaiselle koulutuksen aloittavalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämis- suunnitelma, jossa tunnustetaan myös opiskelijan mahdollinen aiempi osaaminen. Henkilökohtai- sen osaamisen kehittämissuunnitelman tavoitteena on suunnitella opiskelijan tarpeen mukaista osaamista ja sen hankintatapoja eri oppimisympäristöissä. Samalla suunnitellaan tarvittavat oh- jaus- ja tukitoimet. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2022a.)
Henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon opiskelijan tavoitteet, urasuunnitelmat ja aikaisempi osaaminen sekä edellytykset ja elämäntilanne. Ne vaikut- tavat mm. siihen, mitä valinnaisia tutkinnon osia opiskelijan kannattaa tutkintoonsa sisällyttää. Ne myös ohjaavat siihen, kuinka paljon opetusta, ohjausta tai tukea opiskelija tarvitsee ja missä oppi- misympäristöissä hänen kannattaa osaamista hankkia. Tavoitteena on suunnitella opiskelijan opin- topolku niin, että kaikilla opiskelijoilla on tasavertainen mahdollisuus yltää omaan parhaaseensa. (OKM opintojen henkilökohtaistaminen 2022.)
Xxxxx Xxxxx (2018) on väitöstutkimuksessaan tarkastellut näyttötutkintomestarikoulutukseen osallis- tuneiden aikuisoppijoiden opintojen aikaisia henkilökohtaistamisen kokemuksia. Hänen tutkimuk- sessaan opintojen henkilökohtaistaminen osoittautui hyvin kompleksiseksi tutkimuskohteeksi, koska niin monia asioita voi kokea henkilökohtaisesti. Henkilökohtaistaminen korostaa opiskelijan tietoisuutta itsestään ja omista toimintavalmiuksistaan. Samat haasteet voivat koskea myös talo- tekniikan perustutkintoon opiskelevia opiskelijoita. Nuorille, aikuistumisen kynnyksellä oleville opis- kelijoille eivät ehkä omat tavoitteet ja päämäärät ole vielä niin kirkkaina mielessä. Opintojen henki- lökohtaistamisessa tarvitaankin usein ohjaavan opettajan tukea. Keskeiseksi muodostuu sosiaali- nen ympäristö, jossa opiskelija ja verkoston jäsenet eli koulutusorganisaation ja työelämän toimijat ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa. (Kilja 2018.)
2.2 Koulutus- ja oppisopimus
Koulutus- ja oppisopimus prosessiin kuuluu paljon eri vaiheita. Nämä eri vaiheet hoitaa pääsään- töisesti ohjaava opettaja. Jokaiselle vuosikurssille on nimetty ohjaava opettaja, joka vastaa luokan opinnoista. Hän ohjaa ja vastaa opetuksesta kyseisen vuosikurssin opiskelijoiden suhteen. Opet- taja vastaa yhdessä opiskelijan ja työelämäedustajien kanssa opiskelijoiden etenemisestä heidän opinnoissaan. Opiskelijan oma opintopolku etenee hänen työpaikkansa ja työkohteiden mukaisesti. Ohjaava opettaja vastaa opiskelijan etenemisestä ja ohjaa opiskelijaa ammatillisesti eteenpäin hä- nen omalla opintopolullaan. Tavoitteena on kehittää opiskelijan ammatillista osaamista hänen ede- tessään omalla opintopolullaan.
Opiskelija voi hankkia osaamista kokonaan joko oppisopimukseen tai koulutussopimukseen pe- rustuen. Hän voi myös yhdistellä näitä joustavasti opintojensa aikana. Koulutuksen järjestäjä vas- taa tavoitteellisesta ja ohjatusta koulutuksesta. Opiskelijalle tulee aina nimetä työpaikalta työpaik- kaohjaaja. (OKM työelämässä oppiminen, 2022; Finlex b, 2017.) REDUssa talotekniikka alan opiskelijat menevät työpaikalle pääsääntöisesti ensin koulutussopimuksella. Kun he osoittavat tai- tavuutensa ja osaamisensa, niin monesti työpaikka vaihtaa sopimuksen oppisopimukseksi. Tämä on hyödyllinen tilanne molemmille osapuolille: opiskelija saa palkkaa opiskelustaan ja työpaikka saa sitoutettua opiskelijan työntekijäksi. (REDU oppisopimuskoulutus, 2022.)
Sekä koulutussopimus että oppisopimus suunnitellaan aina yhdessä opettajan, työpaikan edusta- jan sekä opiskelijan kanssa. Tämä on osa henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa ja se liitetään osaksi koulutus- ja oppisopimusta. Työpaikka ei voi kuitenkaan teettää opiskelijalla mitä töitä tahansa, sillä opiskelija on työpaikalla oppimassa opetussuunnitelman tavoitteiden mu- kaisia asioita. Hänen pitää saada tehdä juuri niitä työtehtäviä, joissa asiat voi oppia. (OKM työelä- mässä oppiminen, 2022; Finlex b, 2017).
Työpaikalta oppisopimuksen ja koulutussopimuksen tekeminen edellyttää riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa, tarpeelliset työvälineet ja ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemuksel- taan pätevää henkilöstö, josta nimetään työpaikkaohjaaja. (OKM työelämässä oppiminen, 2022.)
KUVIO 1 Oppisopimuksen ja koulutussopimuksen toimintamallit, OKM.
Kuvassa 1 havainnollistetaan oppisopimuksen ja koulutussopimuksen toimintamalleja. Koulutus- ja oppisopimuksessa pääosa osaamisesta hankitaan työpaikalla käytännön työtehtäviä tehden. Osaamista kuitenkin täydennetään tarvittaessa muissa oppimisympäristöissä. Oppisopimuskoulu- tus perustuu määräaikaiseen työsopimukseen ja työnantajan ja koulutuksen järjestäjän väliseen sopimukseen. (OKM työelämässä oppiminen, 2022.)
Koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa opiskelija ei ole työsuhteessa, eikä hänelle makseta palkkaa eikä muuta korvausta. Koulutussopimus tehdään kirjallisesti jokaisen opiskelijan yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Sopimus voidaan tehdä kerrallaan esimerkiksi johonkin tutkinnon osaan tai sitä pienempään kokonaisuuteen. Koulutussopimuksen ollessa kyseessä tehdään kou- lutuksen järjestäjän ja työpaikan edustajan välillä ja sopimus. Tämä annetaan vain tiedoksi opiske- lijalle. (OKM työelämässä oppiminen, 2022; Finlex b, 2017; REDU koulutussopimus koulutus, 2022.)
Oppisopimuskoulutuksessa opiskelija katsotaan päätoimiseksi työntekijäksi ja hänelle maksetaan palkkaa. Työnantajalle puolestaan maksetaan koulutuskorvausta, jos koulutuksesta aiheutuu työ- antajalle kustannuksia. Koulutuksen järjestäjä ja työnantaja sopivat keskenään korvauksen mak- samisesta. Oppisopimus voidaan tehdä opiskelijan tarpeen mukaan koko tutkinnon ajaksi, tutkin- non osaan tai sitä pienempään osaan. (OKM työelämässä oppiminen, 2022; Finlex b, 2017; REDU oppisopimuskoulutus, 2022.)
Koulutussopimustyöpaikan tarjoajalla on velvollisuus seurata opiskelijan osaamisen kehittymistä. Jos opiskelijalle suunniteltua osaamista ei pystytä saavuttamaan, tulee ryhtyä toimenpiteisiin. Työ- paikan tulee myös raportoida koulutuksen järjestäjälle opiskelijan osaamisen hankkimisen toteutu- misesta. (OKM työelämässä oppiminen, 2022; Finlex b, 2017; REDU koulutussopimuskoulutus, 2022.)
2.3 Sopimusosapuolten tehtävät
Oppisopimuskoulutuksessa ja koulutussopimuksen ollessa kyseessä työnantajan tehtävänä on suunnitella ja mahdollistaa opiskelijan ammattitaidon hankkiminen. Ammattitaitoa hankitaan opis- kelijan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisissa työtehtävissä. Työnanta- jan tulee suunnitella opiskelijan ohjauksen järjestäminen työpaikalla ja nimetä työpaikkaohjaaja
sekä muut oppimista ohjaavat henkilöt. Yleensä ohjaava opettaja ja työelämän edustaja päättävät yhdessä ammatillisten tutkinnon osien osaamisen arvioinnin toteuttamisesta. Erityisestä syystä ar- vioinnin voi myös toteuttaa kaksi opettajaa tai muuta koulutuksen järjestäjän edustajaa. Työelämän edustajaa voidaan kuulla, jos yhteinen tutkinnon osa tai sen osa-alue toteutetaan ja arvioidaan ammatillisen tutkinnon osan yhteydessä. Arvioijilla tulee olla riittävä suoritettavaan tutkintoon ja erityisesti arvioitavaan tutkinnon osaan liittyvä ammattitaito sekä osaaminen ja riittävä perehtynei- syys arviointiin. Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on perehdyttää työelämää edustavat arvioijat osaamisen arviointiin. (Finlex a, 2017.)
Työnantajan tulee myös varmistaa, että ohjaajilla on valmiudet ja resurssit ohjaustehtävän hoita- miseen. Lisäksi työnantaja esittää työpaikan edustajaa näytön arvioijaksi. Työnantaja myös huo- lehtii siitä, että työpaikkaohjaaja ja työpaikan henkilöstö ovat tietoisia opiskelijan oppisopimukseen liittyvistä suunnitelmista ja työtehtävistä. Vastuullinen työpaikkaohjaaja puolestaan huolehtii opis- kelijan perehdytyksestä sekä osallistuu oppisopimuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Ohjaajalta vaaditaan myös tavoitteellista ohjausta opiskelijan henkilökohtaisen osaamisen kehittä- missuunnitelman mukaisesti. Hänen tulisi antaa palautetta opiskelijan osaamisen kehittymisestä. Lisäksi tulee tehdä ohjausyhteistyötä opettajan ja muiden työpaikan työntekijöiden kanssa. (OKM oppisopimuskoulutusmalli, 2022; Finlex b, 2017.)
Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on nimetä opiskelijan oppisopimukselle vastuuhenkilö, joka var- mistaa työpaikan soveltuvuuden oppisopimukseen. Vastuuhenkilö on usein ohjaava opettaja. Opettaja huolehtii siitä, että työpaikkaohjaajan ohjausosaaminen varmistetaan. Opettajan tulee myös antaa tarvittavat tiedot oppilaan lähtötilanteesta. Opettaja tukee oppisopimustyöpaikkaa op- pisopimuksen ja näyttöjen toteuttamisessa. Opettajan on valvottava, että oppisopimuskoulutusta järjestetään lakien ja asetusten mukaisesti. Palautteen pyytäminen työnantajalta kuuluu osana pro- sessiin. Palautetta toiminnasta tulisi pyytää työnantajalta kaksi kertaa vuodessa. Nimetyltä työpaik- kaohjaajalta palautetta pyydetään opiskelijan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitel- massa sovittujen tutkinnon osakohtaisten työpaikkajaksojen päätyttyä. (OKM oppisopimuskoulu- tusmalli, 2022; Finlex b, 2017.)
Opiskelija puolestaan osallistuu oman henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laadin- taan työpaikalla järjestettävää koulutusta varten. Opiskelijan tulee tehdä tavoitteiden mukaisia työ- tehtäviä työpaikalla työnantajan johdon, valvonnan ja ohjauksen alaisena. Opiskelijan täytyy nou- dattaa työpaikan työturvallisuusmääräyksiä ja sovittuja työaikoja. Hänen tulee myös huomioida,
että hän on salassapitovelvollinen koskien työpaikan asioita. Opiskelijan tulee arvioida oman osaa- misensa kehittymistä. (OKM oppisopimuskoulutusmalli, 2022.)
Ensimmäisen vuoden LVI-alan perustyöt tutkinnon osa mahdollistaa opiskelijan valmiudet pärjätä työelämässä. Kun opiskelijan katsotaan saavuttaneen perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimuk- set tai osaamistavoitteet, hän suorittaa talotekniikan ammattiosaamisen näytöt työelämässä. (Fin- lex a, 2017.) Arviointiin osallistuvat opiskelija, työelämän edustaja ja ohjaava opettaja. Ohjaava opettaja keskustelee ja ennakoi työelämän edustajan ja opiskelijan kanssa hänen edistymisestään. Kun vaadittava osaaminen on saavutettu, voi opiskelija suorittaa ammattiosaamisen näytön tai osa- näytöt kuhunkin tutkinnon osaan. Tärkeä rooli on ohjaavalla opettajalla. Hänen tulee osata ohjata opiskelijaa kyseisiin tutkinnon osiin, joita hän tämä tekee työpaikalla. Opettajan vastuullinen rooli näkyy myös siinä, kun pitää mahdollistaa toimiva kommunikointi työelämän ja opiskelijoiden suh- teen.
2.4 Talotekniikan perustutkinto
Talotekniikka-alan koulutus tarjoaa opiskelijalle monipuoliset oppimis- ja suuntautumismahdollisuu- det. Ammattinimikkeitä voivat olla esimerkiksi putkiasentaja tai ilmastointiasentaja. Valmistuttuaan opiskelija voi työskennellä LVI-asennusliikkeissä uudis- tai saneerausrakennustyömailla. Hän voi työllistyä kiinteistönhuoltoon tai toimia itsenäisenä yrittäjänä. Ammateissa tarvitaan kuitenkin mo- nipuolisia kädentaitoja, luovaa ongelmanratkaisukykyä ja hyviä vuorovaikutustaitoja. Näitä samoja elementtejä tarvitaan opiskelun aikana työelämässä oppimisen työpaikoilta. (REDU talotekniikka- xxxx xxxxxxxxxxxxx, 2022.)
Pakolliset tutkinnon osat
Lämmitysjärjest elmien asentaminen, Käyttövesi- ja viemärijärjestelm ien asentaminen ja Putkistojen hitsaus
90 osp
Ammatilliset valinnaiset tutkinnon osat
28 tutkinnon osaa
55 osp
YTO ja
valinnaiset
35 osp
KUVIO 2 Talotekniikan putkiasentajan perustutkinnon rakenne (ePerusteet, 2021.)
Koulutuksen järjestäjältä ja opettajilta vaaditaan hyviä verkostoitumistaitoja, jotta löydetään oppi- sopimus- ja koulutussopimus koulutuksen kumppaneiksi sopivia työpaikkoja. Työpaikkojen tulee olla monipuolisia, jotta perustutkinnon mukaiset tavoitteet osaamisen suhteen täyttyvät. Esimer- kiksi putkiasentajan tulee osata käyttää alan perustyökaluja oikeita työmenetelmiä ja valita käytet- tävät työmenetelmät ja materiaalit kohteen mukaan sekä tehdä normaalit putkistoasennukset. Li- säksi hänen tulee osata toimia laatutietoisesti, oma-aloitteisesti sekä asiakaspalvelu- ja yhteistyö- henkisesti. Ilmanvaihtoasentaja puolestaan tavoittelee osaamista tehdä uudisrakennuksiin ja il- manvaihtojärjestelmiin liittyvät kanavisto- ja laiteasennukset piirustusten ja työselitysten mukai- sesti. Hänenkin tulee osata käyttää alan perustyökaluja sekä oikeita työmenetelmiä ja valita käy- tettävät materiaalit kohteen mukaan. (REDU talotekniikka-xxxx xxxxxxxxxxxxx, 2022.)
Rakennuspeltiseppä tavoittelee osaamista tehdä rakennusten katto- ja julkisivupellityksiä piirustus- ten ja asennusohjeiden mukaisesti sekä asentaa rakennukseen liittyvät julkisivujen ohutlevyosat sekä tehdä kattojen huopa-, tiili- ja profiilielementtien asennukset sekä saumakaton peltityöt. Tek- nisen eristäjän osaamistavoitteet täyttyvät, kun oppilas osaa tehdä LVI-teknisiin laitteisiin ja putkis- toihin liittyvät eristystyöt, sekä asentaa lämmitys-, ilmanvaihto- ja kylmäjärjestelmiin liittyvät eristeet pinnoitteineen. Kylmäasentajan tulee perustutkinnon suoritettuaan osata tehdä kylmälaitoksen
laite- ja putkistoasennukset piirustusten ja työselityksen mukaisesti. (REDU talotekniikka-alan pe- rustutkinto, 2022.)
Talotekniikan perustutkinnon putkiasentajan pakollisiin tutkinnon osiin sisältyy lämmitysjärjestel- mien asentaminen 30 osaamispistettä (osp), käyttövesi- ja viemärijärjestelmien asentaminen 30 osp. ja putkistojen hitsaus 30 osp.
Jo tämä tavoitteiden kirjo osoittaa sen monipuolisuuden, jota työelämässä oppimisen työpaikoilta ja työnantajilta ja työtehtäviltä vaaditaan, jotta talotekniikka-alan perustutkintoa suorittava oppilas saavuttaa koulutuksen mukaiset tavoitteet.
3 TUTKIMUKSEN ETENEMINEN
Tutkimus eteni aiheen valinnasta tavoitteiden määrittelyyn. Kun tutkimuskysymykset olivat selvillä, kartoitettiin kohderyhmä. Kohderyhmän valinnan jälkeen heihin oltiin yhteydessä ja luotiin kysely- lomake. Kyselylomakkeen testaamisen jälkeen se lähetettiin kohderyhmälle. Kun vastaukset saa- tiin, ne analysoitiin tutkimustuloksiksi. Tutkimustuloksista tehtiin johtopäätöksenä SWOT-analyysi koulutus- ja oppisopimuksen nykytilasta Lapin koulutuskeskus REDUssa talotekniikan opiskelijoi- den näkökulmasta.
3.1 Tutkimustavoite, tarkoitus ja tutkimuskysymykset
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata Lapin koulutuskeskuksen REDUn talotekniikan perustut- kinnon koulutus- ja oppisopimuspaikkojen nykytilasta opiskelijoiden näkökulmasta. Työn tavoit- teena on tarkastella opiskelijoiden koulutus- ja oppisopimuspaikkojen laajuutta ja merkitystä heidän opinnoissaan. Tavoitteena on myös tutkia, mitä kehitettävää on koulutus- ja oppisopimuksiin liitty- vissä toimintamalleissa.
Opinnäytetyön toimeksiantaja on Lapin koulutuskeskus REDU
Koulutus- ja oppisopimus paikkojen nykytila talotekniikan perustutkinno ssa
Nykytilanteen kartoitus kyselytut- kimuksella
Vastausten analysointi
Tulokset ja johto- päätökset
KUVIO 3 Opinnäytetyön tavoitteet ja vaiheet.
Työn ensimmäinen tavoite on kuvata tämän hetken tilanne koulutus- ja oppisopimusprosessista ja sen keskeiset vaiheet. Toisena tavoitteena on kerätä ja saada tietoa tämän hetken kehitystarpeiden osalta liittyen koulutus- ja oppisopimus koulutuksiin. Nämä voidaan jakaa seuraavanlaisiin tutki- muskysymyksiin.
1. Xxxxxxxxx on tämän hetken toimintamalli koulutus- ja oppisopimuskoulutuksen proses- seissa?
2. Mitkä ovat koulutus- ja oppisopimuksen haasteet ja kehittämiskohteet?
3. Xxxxx opiskelijat ovat oppineet tutkinnon osien ammattitaidon vaatimuksen mukaisia asi- oita?
3.2 Tutkimusmenetelmä
Kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus mahdollistaa tutkimusta monessa eri tutkimustilanteessa. Usein sitä käytettään saavuttaman mahdollisimman laaja ja yksityiskohtainen kuvaus tutkittavasta ilmiöstä. (Xxxxxxx, Xxxxxx & Xxxxxx 2011, 9–10.) Laadullinen tutkimus on aina empiiristä eli se pe- rustuu erilaisiin aineistoihin sekä niiden analyysiin. Empiirisyys ja teoreettisuus kulkevat laadulli- sessa tutkimuksessa käsi kädessä. (Juhlia, 2022.)
Laadullisen tutkimuksen tavoitteena on hankkia uutta tietoa tai syventää ymmärrystä jostakin ilmi- östä. Vaikka laadullinen ja määrällinen tutkimus eivät sulje pois toisiaan tai ole suoranaisia vasta- kohtia, niitä monesti vertaillaan keskenään. Tärkein ero näiden kahden välillä on se, että määrälli- nen tutkimus on monesti teoriasta ja tutkijasta riippumatonta, kun taas laadullinen tutkimus keskit- tyy tarkastelemaan yksittäisiä tapauksia ja myös tutkijalla on suurempi vaikutus tutkimustuloksiin. (Puusa & Xxxxx 2011, 47 - 52.)
Laadullinen tutkimus pitää sisällään useita erilaisia aineistonkeruumenetelmiä, joiden avulla voi- daan tutkia esimerkiksi ihmisten tapoja toimia jollakin tietyllä tavalla. Pääpiirteisiin kuuluu erilaisten merkitysten tulkitseminen ja niiden analysointi. (Tuomi & Sarajärvi. 2012, 25–26.) Lähtökohtana
kvalitatiivisessa tutkimuksessa on kuvata todellista elämää. Siihen sisältyy tärkeä ajatus, että to- dellisuus ei ole yksiselitteistä. Yleisesti voidaan todeta, että laadullisen tutkimuksen pyrkimyksenä on löytää tosiasioita. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 160–161.)
Strukturoidussa haastattelussa voidaan puhua myös lomakehaastattelusta. Kysymykset muotoil- laan valmiiksi, ja ne esitetään järjestyksessä, joka on ennakkoon määritelty. Ideana on, että jokai- sessa lomakkeessa on täsmälleen samalla tavalla muotoillut ja järjestetyt kysymykset. Tämän tar- koituksena on saada vastaus jokaiseen kysymykseen annettujen vaihtoehtojen puitteissa. Perus- tana on ajatus, että kysymyksillä on kaikille sama merkitys. Tämän vuoksi vastauksien saamiseksi ei mene kauan aikaa. Verkossa tehtävä lomakehaastattelu mahdollistaa sekä suurten että pienem- pien joukkojen haastattelun suhteellisen nopeasti. Parhaiten se sopii tilanteisiin, joissa halutaan kerätä faktatietoja. Tällöin tutkija tietää etukäteen, millaista tietoa haastateltavilta voi saada. (Hirs- järvi ym. 2001, 45.)
3.3 Kohderyhmän kuvaus
Kyselyt tehtiin Lapin koulutuskeskus REDUn, talotekniikan perustutkinnon 3. vuosikurssin opiske- lijoille, jotka ovat valmistumassa tai ovat juuri valmistuneet. Kohderyhmä valittiin tarkoituksen mu- kaisesti, jotta saatiin tutkimuksen tavoitteiden mukaisia vastauksia. Tutkijana minulla oli tieto opis- kelijoista ja tieto siitä, missä vaiheessa opintojaan he olivat. Kohderyhmän henkilöitä oli 16 ja he olivat miehiä, iältään 17 – 20 vuotiaita. Tärkeää kohderyhmän valinnassa oli tieto, että he ovat opiskelleet koulutus- ja oppisopimuksella opintojensa aikana.
3.4 Aineiston analysointi
Kysely tehtiin pohtimalla lomakehaastattelun kysymyksiä. Aluksi kysyttiin, ovatko vastaajat olleet koulutussopimuksella vai oppisopimuksella vai jopa molemmilla. Sen jälkeen kysyttiin, mitkä ovat olleet työssä oppimisen jaksojen pituudet. Sitten oli yleisiä kysymyksiä. Lopuksi kysyttiin taloteknii- kan perustutkinnon osaamistavoitteiden toteutumisesta.
Lomakehaastattelu toteutettiin Forms-työkalua käyttäen. Kyselyä testasivat tutkijan kollegat, jonka jälkeen sitä vielä selkeytettiin. Sitten kysely lähetettiin vastaajille. Kyselyyn saatiin tavoitteiden mu- kainen määrä vastauksia. Kyselyn vastaukset koostettiin tarkasti ja selvästi Forms-työkalun avulla. Ohjelma keräsi vastaukset ja loi niistä piirakkamallit, joissa näkyivät kuhunkin kysymykseen vas- tanneiden prosentuaaliset vastaukset. Tämän jälkeen tutkija kävi vastauksia läpi analysoiden vas- tausten ja prosenttien merkityksiä esitettyihin kysymyksiin. Näistä muodostettiin tuloksia.
3.5 Tutkimukseen liittyvät eettiset kysymykset
Tutkimusetiikka on tärkeää huomioida, koska tutkijalla on tutkimustyöstään eettinen vastuu eri si- dosryhmille. Tutkimusetiikka kertoo, mitä tutkija voi tehdä ja mitä ei. Kyse on siis tutkimusmoraalista ja eettiset kysymykset ovat läsnä koko prosessin ajan. Mielipiteitä aiheeseen on varmasti yhtä monta kuin on tutkijaakin (Tuomi & Sarajärvi, 2009). Tutkimus ja sen haastattelut tulee suunnitella ja aineisto kerätä loukkaamatta tutkittavien yksityisyyttä ja organisaatiota tai koko toimialaa (Grön- fors, 2011; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara, 2009).
Teen tutkimusta etiikan sääntöjen mukaisesti. Minulle on tärkeää kohdella osallistujia oikeuden- mukaisesti ja toimia heidän luottamuksensa arvoisesti. Lähetin viestin kaikille kyselyyn osallistu- neille henkilökohtaisesti. Saateviestissä oli mukana lause, jossa kerroin, että vastaamalla kyse- lyyn, osallistujat antavat suostumuksensa siihen, että vastauksia käytetään opinnäytetyössä. Li- säksi kerroin, että opinnäytetyön toimeksiantajana toimii REDU. Vastaajille oli varmasti tärkeää myös tieto siitä, että yksittäisen vastaajan tietoja ei voida erottaa tutkimuksesta, sillä vastauksista poistetaan tunnistamisen mahdollistavat henkilö- ja nimitiedot. Vastauksia käsitellään luottamuk- sellisesti, eikä niitä luovuteta sivullisille. Huomioin etiikan myös kunnioittamalla käyttämääni läh- deaineistoa.
4 TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET
4.1 Tutkimustulokset
Forms-työkalu keräsi vastaukset ja loi niistä piirakkamalleja ja pylväsdiagrammeja, joissa näkyy kuhunkin kysymykseen vastanneiden prosentuaaliset vastaukset. Vastaukset on analysoitu ja tut- kimustuloksissa esitetään prosenttien merkityksiä kunkin kysymyksen kohdalla. Pylväsdiagram- meissa x-akseli on opiskelijoiden lukumäärä ja y-akselin asteikko oli 1 - täysin eri mieltä ja 5- täysin samaa mieltä.
Perusraportti ja tutkimuskysely pylväsdiagrammina Opiskelijoiden vastaukset: 16 kappaletta
1. Olin opiskelujeni aikana
56%
13%
31%
KUVIO 4 Olin opiskelujeni aikana koulutussopimuksella, oppisopimuksella tai koulutus- ja oppiso- pimuksella.
Yli 50% opiskelijoista oli opiskellut koulutus- ja oppisopimuksella. Pelkästään koulutussopimuksella oli noin 35% ja pelkästään oppisopimuksella oli noin 15% opiskelijoista. Xxx opiskelija menee ensin koulutussopimuksella yritykseen ja hän osoittaa osaamistaan, parhaassa tapauksessa hänen so- pimus muutetaan oppisopimukseksi. Tästä johtuen opiskelija motivoituu työhönsä paremmin, saa- dessaan palkkaa.
2. Koulutus-/ oppisopimuspaikan kesto
44%
38%
19%
KUVIO 5 Koulutus-/ oppisopimuspaikan kesto.
Yli 40% opiskelijoiden koulutus- ja oppisopimuspaikoista oli kestoltaan 7-10 kuukautta. Alle 40%:lla opiskelijoista se oli 3-6 kuukautta ja noin 20% enemmän kuin 11 kuukautta.
3. Koulutus-/ oppisopimuspaikkoja on riittävästi tarjolla (1- täysin eri mieltä ja 5- täysin samaa mieltä)
Opiskelija lkm.
KUVIO 6 Koulutus-/ oppisopimuspaikkoja oli riittävästi tarjolla.
Keskiarvo vastauksissa oli 3,63. Yli 40% opiskelijoista oli sitä mieltä, että koulutus- ja oppisopimus- paikkoja on hyvin tarjolla. Xxxxxx opiskelijoista ei ollut täysin eri mieltä tästä asiasta. Siitä voidaan- kin päätellä, että koulutus- ja oppisopimuspaikkoja on riittävästi tarjolla.
4. Valitsin itse koulutus-/ oppisopimuspaikan (1- täysin eri mieltä ja 5- täysin samaa mieltä).
Opiskelija lkm.
KUVIO 7 Valitsin itse koulutus-/ oppisopimuspaikan.
Keskiarvo vastauksissa oli 4.5. Yli 60% opiskelijoista valitsi itse koulutus- ja oppisopimuspaikkansa. Loput noin 40% olivat saaneet apua valinnoissaan. Tässä on huomattavaa opiskelijoiden oma- aloitteisuus, sillä suurin osa oli valinnut paikkansa itse.
5. Opettaja auttoi paikan valinnassa (1- täysin eri mieltä ja 5- täysin samaa mieltä).
Opiskelija lkm.
KUVIO 8 Opettaja auttoi paikan valinnassa.
Kysymyksessä oliko opettaja auttanut koulutus- tai oppisopimuspaikan valinnassa, oli keskiarvo vastauksissa 3,19. Huomattavaa on, että kyselyn tässä kysymyksessä vastaukset jakaantuivat suuresti. Yli 60% opiskelijoista oli sitä mieltä, ettei opettajan ollut tarvinnut auttaa heitä paikan va- linnassa. Noin 40% opiskelijoista puolestaan oli tarvinnut tukea paikan valinnassa.
6. Sain ammatillista ohjausta koulutus- ja oppisopimuspaikassa (1- täysin eri mieltä ja 5- täy- sin samaa mieltä).
Opiskelija lkm.
KUVIO 9 Sain ammatillista ohjausta koulutus- ja oppisopimuspaikassa.
Keskiarvo vastauksissa oli 4.44. Yli 60% opiskelijoista oli täysin samaa mieltä siitä, että he saivat ammatillista ohjausta koulutus- ja oppisopimuspaikassa. Vain muutama opiskelija kallistui sen suuntaan, että eivät saaneet ammatillista ohjausta riittävästi.
7. Sain tukea oppilaitokselta (1- täysin eri mieltä ja 5- täysin samaa mieltä).
Opiskelija lkm.
KUVIO 10 Sain tukea oppilaitokselta.
Keskiarvo vastauksissa oli 4.38. 50% opiskelijoista koki saaneensa täyden tuen oppilaitokselta. Loput 50% olisivat toivoneet jonkin verran enemmän tukea oppilaitokselta. Kokonaisuutena kysy- myksen vastaukset näkyvät toimintamalleja ajatellen niin, että tuen tarvetta on lisättävä tässä asi- assa.
8. Yhteistyö oppilaitoksen ja työpaikan välillä toimi (1- täysin eri mieltä ja 5- täysin samaa mieltä).
Opiskelija lkm.
KUVIO 11 Yhteistyö oppilaitoksen ja työpaikan välillä toimi.
Keskiarvo vastauksissa oli 4.5. Yli 60% opiskelijoista oli sitä mieltä, että yhteistyö oppilaitoksen ja työpaikan välillä toimii erinomaisesti. Kukaan ei ollut erimieltä yhteistyöstä.
9. Työturvallisuusosaamiseni mahdollisti turvallisen työskentelyn koulutus-/ oppisopimuspai- kassa (1- täysin eri mieltä ja 5- täysin samaa mieltä).
Opiskelija lkm.
KUVIO 12 Työturvallisuusosaamiseni mahdollisti turvallisen työskentelyn koulutus-/ oppisopimus- paikassa.
Keskiarvo vastauksissa oli 4.63. Yli 60 % opiskelijoista oli sitä mieltä, että heidän työturvalli- suusosaamisensa mahdollisti täysin turvallisen työskentelyn yrityksessä työskenneltäessä. Työtur- vallisuuteen panostetaan talotekniikka-alalla REDUssa. Ensimmäisen vuoden tärkein osa alue on- kin työturvallisuusosaaminen. Tämä tehdään teoriaopinnoissa ja työsalissa käytännön harjoitte- lussa. Myös työturvallisuuskortti suoritetaan koulussa ennen koulutus- ja oppisopimusjaksolle läh- töä.
10. Työturvallisuus oli huomioitu koulutus-/ oppisopimuspaikassa (1- täysin eri mieltä ja 5- täy- sin samaa mieltä).
Opiskelija lkm.
KUVIO 13 Työturvallisuus oli huomioitu koulutus-/ oppisopimuspaikassa.
Keskiarvo vastauksissa oli 4.5. Noin 70% opiskelijoista vastasi kyselyssä, että työturvallisuus oli huomioitu hyvin koulutus- ja oppisopimuspaikassa. Xxxxxxx opiskelija antoi ymmärtää, että työ- turvallisuusasioissa olisi kuitenkin edelleen parantamisen varaa.
11. Koulutus-/ oppisopimuspaikka tuki ammatillista osaamistani (1- täysin eri mieltä ja 5- täysin samaa mieltä).
Opiskelija lkm.
KUVIO 14 Koulutus-/ oppisopimuspaikka tuki ammatillista osaamistani.
Keskiarvo vastauksissa oli 4.56. Noin 95% opiskelijoista koki, että koulutus- tai oppisopimuspaikka tuki heidän ammatillista osaamista. Koulutus- ja oppisopimuspaikat tarjoavatkin monipuolisesti ja laaja-alaisesti työkohteita opiskelijoille.
12. Sain vaadittavan ammattitaidon (1- täysin eri mieltä ja 5- täysin samaa mieltä).
Opiskelija lkm.
KUVIO 15 Sain vaadittavan ammattitaidon.
Keskiarvo vastauksissa oli 4.44. 100% opiskelijoista näyttäisi olevan tyytyväinen saamaansa am- mattitaitoon.
13. Suorititko lämmitysjärjestelmien asentamisen tutkinnon osan koulutus- tai oppisopimuspai- kassa?
38%
63%
KUVIO 16 Suorititko lämmitysjärjestelmien asentamisen tutkinnon osan koulutus- tai oppisopimus- paikassa?
Yli 60% suoritti lämmitysjärjestelmien asentamisen tutkinnon osan koulutus- tai oppisopimuspai- kassa. Tässä vastauksessa näkyy korona pandemian vaikutus. Se, ettei useampi suorittanut ky- seistä tutkinnon osaa johtuu siitä, ettei opiskelija pandemia aikana opiskelijoilla ollut mahdollisuutta suorittaa sitä työpaikoilla vaan he suorittivat sen koululla.
33.3%
33.3% 33.3%
25% 25%
50%
8.3% 8.3%
83.3%
14. Lämmitysjärjestelmien asentaminen (pakollinen tutkinnon osa)
7.1% 14.3%14.3% | 64.3% | |
15.4% 15.4% | 69.2% | |
8.3% 8.3% | 83.3% | |
8.3% 8.3%16.7% | 66.7% | |
8.3% | 16.7% | 75% |
8.3% | 8.3% 25% | 58.3% |
25% | 75% | |
33.3% | 66.7% | |
KUVIO 17 Lämmitysjärjestelmien asentaminen (pakollinen tutkinnon osa)
Noin 80% opiskelijoista koki tehneensä työssään materiaali- ja työmenekkilaskelmia. Tätä asiaa harjoitellaankin 1. vuoden opinnoissa oppitunneilla. Noin 85% opiskelijoista kävi hankkimassa työ- hönsä tarvittavia materiaaleja. Yleisesti hankinnat tapahtuvat LVI-alan tukkuliikkeissä, joihin opis- kelijoiden kanssa tehdään jo ensimmäisenä vuonna tutustumiskäyntejä ohjaavien opettajien toi- mesta. Yli 90% teki koulutus- tai oppisopimusjaksolla piirustusten ja työselityksen mukaisia töitä. Yli 80% opiskelijoista teki putkiasentajan ammattiin kuuluvia avustavia töitä. Näitä avustavia töitä opiskelijat tekevät suurelta osin aloittaessaan koulutus- tai oppisopimusjakson. Yli 90% opiskeli- joista toi myös esille tehneensä töitä monipuolisesti erilaisissa yhteisöissä. 100% opiskelijoista oppi
ymmärtämään lämmitysjärjestelmien piirustuksia. Noin 65% opiskelijoista oppi ymmärtämään ra- kentamisen yleiset laatuvaatimukset. Tähän tulisi silti käyttää enemmän aikaa oppilaitoksessa opinnoissa.
75% oppi arvioimaan oman työajan työkohteessa ja suunnittelemaan sen. Yli 90% opiskelijoista kertoi ammattitaitonsa kasvaneen koulutus- tai oppisopimusjaksolla. Tuloksista kävi ilmi, että ma- teriaali- ja työmenekkilaskelmia pitää harjoitella enemmän opiskelussa. Myös alan piirustuksiin ja työselityksiin tulee kohdentaa opetusta jo ensimmäisen vuoden aikana.
15. Suorititko käyttövesi- ja viemärijärjestelmien asentamisen tutkinnon osan koulutus- tai op- pisopimuspaikassa
6%
94%
KUVIO 18 Suorititko käyttövesi- ja viemärijärjestelmien asentamisen tutkinnon osan koulutus- tai oppisopimuspaikassa.
Noin 95% opiskelijoista suoritti käyttövesi- ja viemärijärjestelmien tutkinnon osan koulutus- tai op- pisopimuspaikassa. Vain yksi opiskelija teki sen koululla.
16. Käyttövesi- ja viemärijärjestelmien asentaminen (pakollinen tutkinnon osa)
13.3% 20%
66.7%
7.1% 7.1% 14.3%
71.4%
7.1% 14.3%
78.6%
7.1% 7.1% 21.4%
64.3%
30.8% 15.4%
53.8%
14.3%14.3%14.3%
57.1%
28.6%
71.4%
7.1% 7.1%
85.7%
35.7%
64.3%
7.1% 35.7%
57.1%
21.4%
78.6%
KUVIO 19 Käyttövesi- ja viemärijärjestelmien asentaminen (pakollinen tutkinnon osa).
Noin 90% teki työssään materiaali- ja työmenekkilaskelmia. Noin 10% ei tehnyt lainkaan näitä asi- oita koulutus- ja oppisopimuspaikoissa. Noin 85% opiskelijoista kävi hankkimassa työhönsä tarvit- tavia materiaaleja. Yli 90% teki piirustusten ja työselityksen mukaisia töitä. Noin 85% opiskelijoista teki putkiasentajan ammattiin kuuluvia avustavia töitä. Vastaukset osoittavat, että 1. vuoden opis- kelijoiden harjoituksiin ja osanäyttötöihin on panostettava, jotta opiskelijat saavat riittävän perustai- don. Suurin osa vastasi olleensa erilaisissa työkohteissa saaden toimia erilaisten työyhteisöjen kanssa. Yli 90% oppi ymmärtämään käyttövesi- ja viemärijärjestelmien piirustuksia. 100 % opiske-
lijoista oppi ymmärtämään rakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Suurin osa myöskin oppi arvioi- maan oman työajan työkohteessa ja suunnittelemaan sen. Noin 80% opiskelijoista koki ammatti- taitonsa kasvaneen koulutus ja oppisopimusjaksolla. Tuloksista kävi ilmi, että materiaali- ja työme- nekkilaskelmia pitää harjoitella enemmän opiskelussa. Myös alan piirustuksiin ja työselityksiin tulee kohdentaa opetusta jo ensimmäisen vuoden aikana. Tärkeä asia on myös, että ensimmäisenä vuonna opinnoissa käydään tutustumassa alan tukkuliikkeisiin ja harjoitellaan tarvikkeiden hankki- mista.
17. Suorititko putkistojen hitsaus tutkinnon osan koulutus- tai oppisopimusjaksolla
19%
81%
KUVIO 20 Suorititko putkistojen hitsaus tutkinnon osan koulutus- tai oppisopimusjaksolla
Noin 80% opiskelijoista ei suorittanut putkistojen hitsaus tutkinnon osaa koulutus- tai oppisopimus- jaksolla. Tämä vastaus osoittaa sen tosiasian, että työpaikkoja, joissa tämä tutkinnon osa on mah- dollista suorittaa, on todella vähän tarjolla. Tämä tutkinnon osa suoritetaan pääsääntöisesti kou- lulla.
20% 20% 20%
40%
66.7%
33.3%
33.3%
66.7%
33.3%
66.7%
18. Putkistojen hitsaus (pakollinen tutkinnon osa)
33.3% | 33.3% | 33.3% | ||
33.3% | 66.7% | |||
66.7% | 33.3% | |||
33.3% | 33.3% | 33.3% | ||
33.3% | 33.3% | 33.3% | ||
33.3% | 33.3% | 33.3% |
KUVIO 21 Putkistojen hitsaus (pakollinen tutkinnon osa).
60% opiskelijoista oli sitä mieltä, että he tekivät työssään materiaali- ja työmenekkilaskelmia. 20% opiskelijoista oli täysin eri mieltä. Materiaalien hankinta ei kuulunut opiskelijalle, tarvikkeet olivat koululla. Suurin osa opiskelijoista suoritti kyseisen tutkinnon osan koululla hitsaussalissa. He eivät kokeneet tekevänsä putkiasentajan ammattiin kuuluvia avustavia töitä, vaikka he suurelta osin hankkivat tarvittavat osat koulun materiaaleista. Xxxxxxxxxx näytöstä heille jaetaan näytön mukai- nen piirustus, jonka mukaan opiskelija kartoittaa tarvittavat materiaalit näyttöön. Se osa opiskeli- joista, jotka pääsevät tekemään näytön oikeassa työkohteessa, parantaa heidän ammattitaitoaan. Tämä tutkinnon osa on kuitenkin käytössä enää tämän vuosikurssin opiskelijoilla ja se poistuu ko- konaisuudessaan uusista tutkinnon osista. Uusissa tutkinnon osissa hitsaus on sisällytetty muihin tutkinnon osiin, esim. lämmitysjärjestelmien asentaminen. Tämä johtuu siitä, että nykypäivänä put- kistojen hitsaaminen ei ole enää niin ssuressa roolissa, kun menetelmät työssä ovat vaihtuneet.
4.2 SWOT- analyysi ja johtopäätökset
SWOT- analyysi on työkalu, jonka avulla voidaan määritellä niitä sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä, jotka vaikuttavat jonkin ilmiön nykytilaan. Työkalu on käytössä erityisesti yritysten keskuudessa, mutta sitä voidaan soveltaa myös muihin tarkoituksiin, kuten tässä tapauksessa opiskelijoiden koulutus- ja oppisopimusprosessiin. SWOT- analyysin nimi muodostuu englanninkielisistä sanoista strengths, weaknesses, opportunities ja threats, suomeksi vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Vahvuuksia arvioidessa mietitään, mitä positiivisia vahvuuksia prosesseissa on jo ole- massa. Heikkouksien osalta arvioidaan, mitkä ominaisuudet voivat vaikuttaa siihen, että prosessi heikkenee. Heikkoudet osoittavat myös prosessin kehittämiskohteet. Mahdollisuuksissa mietitään, mitkä tekijät voivat vaikuttaa positiivisesti tulevaisuudessa ja mistä tekijöistä voidaan hyötyä toimin- nassa. Uhkia arvioidessa arvioidaan tekijöitä, jotka voivat olla riskeinä toiminnalle. Monesti uhkia ei voi hallita, mutta on hyödyllistä varautua niihin. (Berry, 2022.)
Muodostin nykytila-analyysin johtopäätöksenä vastausten analysoinnin pohjalta. Nostin SWOT- analyysiin vahvuuksia ja kehitysideoita REDUn talotekniikka-alan opiskelijoiden koulutus- ja oppi- sopimus koulutuksen toimintamalleista. Nykytila-analyysin osioista ilmenee koulutus- ja oppisopi- mus koulutuksen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat talotekniikka-alan opiskelijoiden näkökulmasta. Tutkimustulosten analysoinnin lisäksi nykytilan muodostamisessa on käytetty tutki- jan omia tulkintoja ja havaintoja. Nykytila-analyysi kiteyttää tutkimustulosten tulkinnan yhteen kuvi- oon, jota voi hyödyntää työkaluna työyhteisössäni. (Kuvio 22.)
Vahvuudet | Heikkoudet |
- Opiskelijat osaavat itse valita koulu- tus- ja oppisopimuspaikan - Opiskelijat saavat hyvin ammatillista ohjausta koulutus- ja oppisopimuspai- kasta - Oppilaitos tukee opiskelijoita riittävästi - Työturvallisuus ja työturvallisuu- sosaaminen - Opiskelijat tekevät tutkinnon perustei- den tavoitteiden mukaisia asioita | - Työpaikan ja koulun välinen yhteistyö - Verkostoituminen - Työpaikkaohjaajien kouluttaminen |
Mahdollisuudet | Uhat |
- Lisää koulutus- ja oppisopimuspaik- koja verkostoitumisen avulla - Näytön tekeminen oikeassa työkoh- teessa, parantaa opiskelijoiden am- mattitaitoa - Työpaikkojen parempi kohdenta- minen opiskelijoille - Opiskelija työllistyy valmistumisen jäl- keen - Tekoälyn ja virtuaalisuuden tuomat mahdollisuudet tulevaisuudessa | - Pandemioiden vaikutus työpaikoilla oppimiseen - Työpaikat voivat kokea, että heillä on liikaa vastuuta oppimisesta - Sääntely OKM:n taholta |
KUVIO 22 SWOT- analyysi koulutus- ja oppisopimus koulutuksen toimintamalleista talotekniikka- alan oppilaiden näkökulmasta.
Vahvuudet
Tutkimustulokset osoittivat, että opiskelijat osaavat itse valita ja hankkia koulutus- ja oppisopimus- paikan. Oli hienoa huomata, kuten tutkimustuloksista kävi ilmi, että opiskelijat saavat hyvin amma- tillista ohjausta koulutus- ja oppisopimuspaikasta. Opiskelijoiden mielestä oppilaitoksen tuki on myös riittävää. Työturvallisuus ja työturvallisuusosaaminen korostuivat myös positiivisesti ja näkyi- vät olevan hyvällä mallilla. Mikä tärkeintä, opiskelijat tekevät tutkinnon perusteiden tavoitteiden mu- kaisia asioita koulutus- ja oppisopimuskoulutus jaksoillaan.
Heikkoudet
Työpaikan ja koulun välisessä yhteistyössä on aina parannettavan varaa. Verkostoitumista tulee myös parantaa, jotta työpaikkoja saataisiin tulevaisuudessa lisää. Tutkimuksesta kävi ilmi, että opiskelijoilla, jotka pääsevät tekemään näytön oikeassa työkohteessa, se parantaa heidän ammat- titaitoaan. Näin voitaisiin vastata tarpeeseen tehdä monipuolisia työtehtäviä työpaikoilla. Työpaik- kaohjaajien kouluttamiseen tulee satsata tulevaisuudessa lisää.
Mahdollisuudet
Verkostoitumisen avulla voitaisiin luoda lisää koulutus- ja oppisopimuspaikkoja. Näin opiskelijoilla olisi entistä enemmän mahdollisuuksia tehdä tutkinnon osia laaja-alaisemmin työpaikoilla. Tulevai- suudessa olisi hyvä selkeyttää toimintamalleja siitä, mitä ja missä tutkinnon osia on mahdollista suorittaa. Kun opiskelija pääsee hyvään ja mielekkääseen koulutus- tai oppisopimuspaikkaan, hä- nellä on hyvät mahdollisuudet työllistyä näihin yrityksiin heti valmistuttuaan. Opiskelijasta riippuen opinnot kestävät 2-3 vuotta. Opintojen kestoon vaikuttaa opiskelijoiden aktiivisuus ja motivaatio. Motivoituneet ja aktiiviset opiskelijat monesti työllistyvät heti valmistuttuaan. Koulutus- ja oppisopi- muspaikat tarjoavat hyvöt eväät työllistyä jopa jo opintojen aikana. Tästä hyötyy myös työnantaja, joka saa perehtyneen ja osaavan työntekijän.
Tulevaisuudessa opetus ja opiskelu muuttuvat monin tavoin internetin, sosiaalisen median ja teko- älyn kehityksen sekä virtuaalisen ja etäopetuksen takia. Kuosa ja Xxxxxx ennakoivat raportissaan, että yhä suurempi vaikutus opetuksen ja ammattiosaamisen kehittämiseen voi tulevaisuudessa olla puettavan älykkyyden ja lisätyn todellisuuden yhdistelmällä. Tässä käyttäjä on samaan aikaan läsnä fyysisesti, virtuaalisesti, sosiaalisesti ja mobiilisti. (Xxxxx & Hakala, 2017.) Kenties tulevai- suudessa tekoäly ja virtuaalisuus tarjoavat entistä enemmän lisämahdollisuuksia myös käytännön
työn opiskeluun ja mahdollistavat vaadittavan osaamisen hankkimisen yhä useammalle opiskeli- jalle.
Uhat
Uhkana toimintamalleissa on esimerkiksi uusien pandemioiden vaikutus. Uhkakuvia luo myös se, että työpaikat voivat myös kokea, että niillä on nykyisin liian suuri vastuu opiskelijoiden opinnoissa. Tällä hetkellä tilanne on hyvä, mutta opetushallituksen suunnalta voi myös tulla suuntaa muuttavia ohjeita ja päätöksiä, mikä asettaa asiat uusiin mittakaavoihin.
5 POHDINTA
Työssä tutkittiin koulutus- ja oppisopimuspaikkojen nykytilaa opiskelijan kannalta sekä sitä, kuinka hyvin ja tutkinnon perusteiden vaatimuksien perusteella opiskelijat saivat suoritettua työharjoittelun työelämässä. Tutkimuksessa keskityttiin ainoastaan pakollisten tutkinnon osien tutkimiseen. Tutki- muksen perusteella voidaan nähdä, että ammattitaidon perusteet on opittava ammattikoulun pe- rustutkinnon ensimmäisenä vuonna niin hyvin, että opiskelijalla on valmiudet pärjätä koulutus- tai oppisopimus jaksolla. Xxx opiskelija lähtee koulutus- tai oppisopimusjaksolle, hänen täytyy osata putkiasentajan ammattitaidon perustaidot. Tutkimuksen ja siihen pohjautuvan kyselyn perusteella opiskelijat osasivat hyvin ammattitaidon vaatimustasot koulutus- tai oppisopimusjakson jälkeen. Tästä voidaan päätellä, että oppilaitoksessa vaaditut ammattitaidon perusteet on tärkeä hallita.
Työelämän ja koulun yhteistyötä olisi hyvä parantaa, jotta siitä tulisi toimiva yhteistyömalli. Se ta- pahtuu opettajien ja työelämän yhteistyötä vahvistamalla ja kehittämällä. Tämä työ vaatii pitkäjän- teisyyttä ja aktiivisuutta niin yrityksiltä kuin opettajilta. Kuten tutkimuksesta käy ilmi, opiskelijat ovat erittäin tyytyväisiä opiskelu ajastaan sekä koulutus- että oppisopimusjaksollaan. Kaikista tärkeim- mät kehittämisen kohteet ovat tällä hetkellä oppilaitoksen, yrityksien ja työelämän edustajien välillä. Työssä oppimisen paikkoja tulisi saada lisää, jotta voidaan tarjota vielä useammalle opiskelijalle mahdollisuus oppia ja tehdä näyttöjä oikeissa työkohteissa. Tämä parantaa heidän ammattitaito- aan, kuten tutkimustuloksetkin osoittivat.
Opettajien työelämäyhteistyötä voidaan kehittää niin työelämäkäynneillä kuin esimerkiksi opetta- jien työelämäjaksoilla. Opettajien verkostoituminen on tärkeää myös työelämäyhteistyössä, mutta tähän tulee löytää resursseja työnantajan puolelta. Pitää kuitenkin muistaa, että opettajat ja yrityk- sen edustajat ovat yksilöitä ja ihmisiä, eivätkä aina vaikkapa henkilökemiat toimi joustavasti yhteis- työssä. Tästä kyselytutkimuksesta koulutuskeskus REDU saa jatkossa työkalun, kun käymme läpi opiskelijoiden valmistumisen jälkeisiä palautteita ja tarkastelemme kyselyn lopputuloksia. Kysely on tarkoitus jatkossa tehdä kaikille valmistuville opiskelijaryhmille. Ajatuksena tulevaisuudessa olisi järjestää työelämän edustajille ja yrityksille teemailtoja. Näissä teemailloissa käydään läpi lainsään- töä, sopimusasioita ja työpaikkaohjaaja koulutuksen sisältöjä. Työpaikkaohjaajien koulutuksia olisi hyvä järjestää tulevaisuudessa.
LÄHTEET
Xxxxxxx,X. & Xxxxx, X. & Xxxxx, X. SWOT analysis (strengths, weaknesses, opportunities and threats analysis). Tech Target. Hakupäivä 10.11.2022 xxxxx://xxx.xxxxxxxxxx.xxx/xxxxxxxxx/xxxx- nition/SWOT-analysis-strengths-weaknesses-opportunities-and-threats-analysis.
ePerusteet. 2021. Talotekniikan perustutkinto. OPH-49792021. Hakupäivä 20.11.2022. xxxxx://xxxxxxxxxx.xxxxxxxxxxx.xx/#/xx/xxxxxxxxxxxx/0000000/xxxxxx
Xxxxx, X. 2022. How to do a SWOT analysis for better strategic planning. B plans. Hakupäivä: 8.11.2022 xxxxx://xxxxxxxx.xxxxxx.xxx/xxx-xx-xxxxxxx-xxxx-xxxxxxxx/
Finlex. a. 2017. Laki ammatillisesta koulutuksesta. 6 luku – Tutkinnon sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen suorittaminen ja osaamisen arviointi (30.12.2020/1218). 52, 54§. Hakupäivä 15.11.2022 xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxxxxx/0000/00000000#X0X00
Finlex. b. 2017. Laki ammatillisesta koulutuksesta. 8 luku – Työpaikalla järjestettävä koulutus. Ha- kupäivä 15.11.2022. 69- 72§. xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxxxxx/0000/00000000#X0X00
Xxxxxxxx, X. 2011. Laadullisen tutkimuksen kenttätyömenetelmät. Toim. Xxxxxx, X. SoFia-Sosio- logi-Xxxxxxxxxxx Xxxxxx. Hämeenlinna.
Hennink, M., Xxxxxx, I. & Xxxxxx, X. 2011. Qualitative research methods. London: SAGE Publica- tions t
Xxxxxxxxx, S., Hurme, H & Xxxxxxxxx, P. 2009. Tutki ja kirjoita. 15. uudistettu painos. Hämeenlinna. Tammi.
Xxxxxx, X. Laadullinen tutkimus ja teoria. Teoksessa Xxxxx Xxxxx (toim.) Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirja. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Hakupäivä 8.11.2022 xxxxx://xxx.xxx.xxxx.xx/xx/xxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxx/xxxxx/xxxx-xx-xxxxxxxxxxx-xxxxxxxx/xxxxxxxxxxx- tutkimus-ja-teoria/
Xxxxx, X. 2018. Opintojen henkilökohtaistaminen aikuisoppijoiden kokemana. Eksistentiaalis-feno- menologinen tutkimus näyttötutkintomestarikoulutuksen kontekstissa. Väitöskirja. Jyväskylän yli- opisto. Viitattu 24.11.2022.
xxxxx://xxx.xxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxx/000000000/00000/000-000-00-0000-0_xxx- tos04052018%20.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Xxxxx, X. & Xxxxxx, X. 2017. Muutosilmiöitä koulutuksen rajapinnoilla. Havaintoja ja kehitysehdo- tuksia koulutustoimikuntien ennakointikarttatyösketelystä vuosina 2014–2016. Opetushallitus, Ra- portit ja selvitykset 2017:9. Viitattu 24.11.2022. xxxxx://xxx.xxx.xx/xxxxx/xxxxxxx/xxxxx/xxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxx_xxxxxxxxxxx_xxxxxxxxxxxxx.xxx
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2022. Opintojen henkilökohtaistaminen. Viitattu 20.10.2022. xxxxx://xxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2022. Oppisopimusmalli. Viitattu 15.10.2022. xxxxx://xxx.xx/xxxxxxxxx/0000000/0000000/XxxxxxxxxxxxxxxxxXX.xxx/0x000000-0x00-0000-xx00- 78e72ca9eb68/Oppisopimusmalli+FI.pdf?t=1629290882460
Opetus ja kulttuuriministeriö. 2022. Työelämässä oppiminen. Viitattu 12.10.2022. xxxxx://xxx.xx/xx- oelamassa-oppiminen
Xxxxx, X. & Xxxxx, X. 2011. Menetelmäviidakon raivaajat: Perusteita laadullisen tutkimuslähesty- mistavan valintaan. Helsinki: JTO.
REDU. 2022. Koulutussopimuskoulutus. Viitattu 8.10.2022. xxxxx://xxx.xxxx.xx/xx/xxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxx-xxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxx/xxx/xxxx
REDU. 2022. Oppisopimus koulutus. Viitattu 8.10.2022. xxxxx://xxx.xxxx.xx/xx/xxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxx-xxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxx/xxx/xxxx
REDU.2022. Talotekniikka-alan perustutkinto. Viitattu 2.11.2022 xxxxx://xxx.xxxx.xx/xx/xxxxxxxxx/xxxxxxxxx-xx-xxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxx- perustutkinto
Xxxxx, J & Xxxxxxxxx, X. 2012. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 9. uudistettu painos. Van- taa: Hansaprint Oy.