SOPIMUS YHTEISEN TOIMIELIMEN PERUSTAMISESTA JA JULKISTEN TYÖVOIMAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ
Pohjois-Karjalan työllisyysalue
SOPIMUS YHTEISEN TOIMIELIMEN PERUSTAMISESTA JA JULKISTEN TYÖVOIMAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ
1. SOPIJAPUOLET
Joensuu kaupunki Kontiolahden kunta
Y-tunnus: 0242746-2 Y-tunnus: 0169048-8
Xxxxxxxxx 00 Xxxxxxxxxx 0
80100 Joensuu 81100 Kontiolahti
Liperin kunta Outokummun kaupunki
Y-tunnus 0169583-6 Y-tunnus: 0207604-1
Xxxxxxxxxx 0 Xxxxxxxxxxx 0
83100 Liperi 83500 Outokumpu
Polvijärven kunta Kiteen kaupunki
Y-tunnus 01698223-6 Y-tunnus 0168900-6
Xxxxxxxxxxxxxx 00 Xxxxxxxxx 00
83700 POLVIJÄRVI 82500 Kitee
Tohmajärven kunta Rääkkylän kunta
Y-tunnus 1919717-3 0169967-7
Järnefeltintie 1 Kinnulantie 1
82600 Tohmajärvi 82300 RÄÄKKYLÄ
Heinäveden kunta Ilomantsin kunta
Y-tunnus 0164308-3 Y-tunnus 0167589-4
Kermanrannantie 7 Soihtulantie 7
79700 Heinävesi 82900 Ilomantsi
Juuan kunta Lieksan kaupunki
Y-tunnus: 0168654-2 Y-tunnus 0169321-6
Poikolantie 1 PL 41
83900 Juuka 81701 Lieksa
Nurmeksen kaupunki
Y-tunnus 0207669-0
Kirkkokatu 14
75500 Nurmes
2. SOPIMUKSEN TARKOITUS
Työvoimapalvelujen järjestämisvastuu ja siihen liittyvä henkilö- ja työnantaja-asiakkaan lakisääteisten palvelujen järjestäminen siirtyvät valtiolta 1.1.2025 kunnille.
Tällä sopimuksella sovitaan laissa työvoimapalvelujen järjestämisestä (380/2023) tarkoitettujen julkisten työvoimapalvelujen järjestämisestä Pohjois-Karjalan kunnissa. Pohjois-Karjalan kuntia ovat Heinävesi, Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä ja Tohmajärvi. Sopimuksella muodostetaan Pohjois-Karjalan työllisyysalue, määritetään Pohjois-Karjalan työllisyysalueen vastuukunta, yhteinen toimielin, talous, henkilöstö, toimitilat ja välineistö sekä sovitaan työllisyyden palvelukokonaisuudesta ja sen kehittämisestä.
3. POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSALUE, VASTUUKUNTA JA YHTEINEN TOIMIELIN
Pohjois-Karjalan maakunnan alueella sopijapuolet muodostavat valtiolta 1.1.2025 kunnille siirtyvien työvoimapalvelujen ja niihin liittyvien tehtävien järjestämiseksi sopijakunnissa Pohjois-Karjalan työllisyysalueen. Soijapuolet sopivat, että työllisyysalueen kuntalain 8 §:n ja 51 §:n mukaisena vastuukuntana toimii Joensuun kaupunki, jolla on työvoimapalvelujen järjestämisvastuu Pohjois-Karjalan kunnissa. Palvelujen järjestämisestä vastaavana yhteisenä toimielimenä ja työllisyysalueen työvoimaviranomaisena toimii Joensuun kaupungin lautakunta, joka sijoittuu Joensuun kaupunginhallituksen alaisuuteen.
Työllisyysalueen lautakunnan tehtävänä on:
• vastata työllisyysalueen lakisääteisten palvelujen suunnitelmallisesta toteuttamisesta ja toiminnan resurssoinnista,
• vastata työvoimapalveluiden toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä,
• ohjata toimintaa tavoitteiden ja palvelusuunnitelman mukaisesti,
• varmistaa, että toimintaa johdetaan ja palvelutuotantoa toteutetaan tarkoituksenmukaisesti, tehokkaasti ja taloudellisesti,
• seurata toiminnan tuloksellisuutta
Lautakunnan toiminta pohjautuu vuosittain hyväksyttävään työllisyysalueen palvelusuunnitelmaan ja talousarvioon. Työllisyysalueen vastuukuntana toimiva Joensuun kaupunki vastaa työllisyysalueen operatiivisesta toiminnasta yhteistyössä työllisyysalueen kuntien kanssa. Yhteistyötä varten perustetaan kuntien viranhaltijaryhmä. Viranhaltijaryhmän tehtävänä on osallistua palvelusuunnitelman ja talousarvion laadintaan sekä mahdollisten talousarvio- ja palvelusuunnitelmamuutosten valmisteluun.
Työllisyyspalvelujen lautakunnan toimintaan sovelletaan Joensuun kaupunginvaltuuston hyväksymiä hallintosääntömääräyksiä. Lautakunnan viranhaltijaesittelijänä toimii työllisyysalueen johtava viranhaltija.
Työllisyysalueen lautakunnassa on 15 jäsentä. Lautakunnan jäsenet ovat kuntien poliittisia luottamushenkilöitä. Vastuukunta Joensuulla on kolme jäsentä, joista jokaisella on neljä ääntä. Muilla kunnilla on lautakunnassa yksi jäsen ja yksi ääni jäsentä kohden. Lautakunnan
puheenjohtajaksi valitaan Joensuun kaupungin edustaja. Varapuheenjohtajaksi valitaan muiden kuntien esittämä edustaja.
Lautakunta kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa.
Joensuun kaupunginhallituksella on otto-oikeus lautakunnan päätöksiin.
4. TYÖLLISYYSALUEEN TALOUS
Tämän sopimuksen mukaisten tehtävien taloudenhoito on vastuukunnan vastuulla. Lautakunnan talous on osa vastuukunnan talousarviota ja taloussuunnittelua. Työllisyysalueelle vuosittain laadittava talousarvio sisältää työllisyyspalvelujen järjestämisestä aiheutuvat välittömät ja välilliset kustannukset. Kuntalain 8 §:n 3 momentin mukaan kunnalla on vastuu tehtäviensä rahoituksesta, vaikka järjestämisvastuu on siirretty toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle.
Työllisyysalueen talous järjestetään seuraavalla tavalla 1.1.2025 alkaen:
1. Työllisyysalue on osa Joensuun kaupungin talousarviota, taloussuunnittelua ja kirjanpitoa.
Käyttötalouden kustannukset jaetaan kunnille vuosittain kohdassa kaksi mainituin jakoperustein. Kirjanpidosta ja talouden hoidosta vastaa Joensuun kaupunki.
2. Kaikille kunnille tuotettujen lakisääteisten TE-palveluiden nettokustannukset jaetaan kunnille seuraavasti:
Kustannukset jaetaan työllisyysalueen
- yhteisiin kustannuksiin, joita ovat työnantajapalveluiden, työnhakijan erityispalveluiden, työllisyyden ekosysteemin hallinnoinnin sekä työllisyyspalvelujen tukipalveluiden kustannukset,
- Joensuun, Joensuun seudun, Keski-Karjalan ja Pielisen Karjalan työnhakija- asiakkaan palvelualueiden kustannuksiin sekä
- asiakkaille tarjottavien työllisyyttä edistävien ostopalveluiden sekä palkkatukien, ja starttirahojen kustannuksiin
Kustannukset lukuun ottamatta asiakkaille tarjottavien työllisyyttä edistävien ostopalveluiden sekä palkkatukien ja starttirahojen kustannuksia jaetaan kunnille siirtyvien TE-palvelujen järjestämiseksi osoitetun valtionosuuskriteereiden (47,2 % 18–65-vuotiaiden määrä, 47,2 % laajan työttömyyden määrä, 5,6 % vieraskielisten määrä) mukaisessa suhteessa.
Prosenttiosuudet tarkistetaan vuosittaisen talousarvion laatimisen yhteydessä viimeisimmän saatavilla olevan tilastotiedon mukaan. Tämänhetkisen tiedon mukaan talousarvion laatimishetkellä on saatavilla edellistä vuotta edeltävän vuoden viimeisen päivän tilasto.
Asiakkaille tarjottavien työllisyyttä edistävien ostopalveluiden sekä palkkatukien ja starttirahojen osalta suorat kustannukset jaetaan aiheuttamisperusteisesti kunnittain ja ne laskutetaan toteuman perusteella.
Kustannustenjaossa on tavoite siirtyä aiheuttamisperusteiseen jakoon viimeistään kolmen vuoden kuluttua työllisyysalueen toiminnan käynnistymisestä. Sopimusta päivitetään talouden osalta aiheuttamisperusteiseen kustannustenjakoon siirryttäessä. Samalla arvioidaan mahdollisuus lisätä sopimukseen palvelutuotannon tehokkuuteen ja toiminnan vaikuttavuuteen kannustava elementti.
3. Talousarvio laaditaan ja hyväksytään talousarviovuotta edeltävänä vuotena vastuukunnan talousarvion vuosikellon ja periaatteiden mukaisesti. Talousarvion ja palvelusuunnitelman hyväksyy vastuukunnan valtuusto työllisyysalueen lautakunnan ja vastuukunnan hallituksen esityksestä. Talousarvio ja palvelusuunnitelma valmistellaan yhteistyössä kuntien viranhaltijaryhmän kanssa ja ne käyvät lausuntokierroksella kunnissa ennen hyväksymistä vastuukunnan valtuustossa.
4. Kunnat maksavat talousarviovuoden aikana kuukausittain vastuukunnalle talousarviossa vahvistetusta kunnan maksuosuudesta 1/12-osan. Maksun eräpäivä on valtionosuuksien maksupäivä. Maksuosuuksia voidaan tarkistaa kesken talousarviovuoden, mikäli käyttö ja kustannukset poikkeavat arvioidusta. Mikäli talousarviota on tarpeen muuttaa, muutoksen valmistelussa kuullaan kuntien yhteistä viranhaltijaryhmää. Kunnat käsittelevät muutokset kuntien toimivaltaisissa toimielimissä. Muutos huomioidaan maksuosuuksien laskutuksessa. Viivästyneelle maksuerän määrälle on maksettava viivästyskorkoa, jonka määrä määräytyy korkolain mukaan.
5. Talousarvion toteutumista seurataan Joensuun kaupungin talouden raportointia koskevan ohjeistuksen mukaisesti. Talouden seurannasta vastaa työllisyysalueen lautakunta. Työllisyysalueen talouden toteumatiedot toimitetaan alueen kunnille kuukausittain.
6. Kuntien maksuosuudet tasataan vastaamaan työllisyysalueen toteutuneita kustannuksia kohdassa kaksi mainittujen jakoperusteiden mukaisesti. Tieto kuntakohtaisen tasauksen määrästä toimitetaan kunnille talousarviovuotta seuraavan vuoden helmikuun aikana ennen tilinpäätöksen valmistumista. Kuntakohtainen sovittujen kustannustenjakoperiaatteiden mukainen ylijäämä palautetaan kunnille tai alijäämä laskutetaan kunnilta huhtikuun loppuun mennessä. Yli- tai alijäämässä ei huomioida poistoja kohdan 7 mukaisesti.
7. Työllisyysalueen yhteiset investoinnit rahoitetaan samoilla periaatteilla kuin käyttötalouden menot. Työllisyysalueen investointimenot määritellään talousarviossa, ja talousarviovuoden aikana ne laskutetaan kuukausittain kunnilta. Talousarviovuotta seuraavan vuoden alussa ennen tilinpäätöksen valmistumista toteutuneet investointimenot tasataan vastaamaan kuntien maksuosuuksia. Investointimenoista muodostuneita poistoja ei huomioida kohtien 1–6 kustannuksina, jotta niitä ei veloiteta kahteen kertaan kunnilta.
8. Työttömyysturvan rahoitusvastuu säilyy kuntakohtaisena ja kunnat vastaavat työttömyysturvan kustannuksista omarahoitteisesti.
9. Henkilöasiakkaalle tarjottavat julkiset työvoimapalvelut ovat maksuttomia. Työnantajalle tarjottavat julkiset työvoimapalvelut ovat maksuttomia lukuun ottamatta työvoimapalveluiden järjestämisestä säädetyn lain 62 §:ssä tarkoitettua yhteishankintakoulutusta. Muilta osin maksuihin liittyvissä asioissa toimitaan vastuukunnan periaatteiden mukaisesti.
5. TYÖLLISYYSALUEEN HENKILÖSTÖ
TE-toimistosta, ELY-keskuksesta sekä KEHA-keskuksesta liikkeenluovutuksella siirtyvä henkilöstö sijoittuu työllisyysalueen vastuukuntana toimivan Joensuun kaupungin palvelukseen. Joensuun kaupunki vastaa työllisyysalueen henkilöstön organisoitumisesta, tehtävänkuvista sekä palvelussuhteisiin liittyvistä ratkaisuista. Henkilöstöpolitiikassa noudatetaan Joensuun kaupungin hallintosääntöä ja ohjeistuksia sekä työllisyysalueen lautakunnan vahvistamaa palvelusuunnitelmaa.
Henkilöstö sijoittuu työllisyysalueen organisaation mukaisesti eri palveluihin. Työnhakija- asiakkaiden palvelujen osalta henkilöstö jakaantuu Joensuuhun, Joensuun seudun, Keski- Karjalan sekä Pielisen Karjalan palvelualueille siirtyvien TE-palvelujen rahoitukseen osoitetun valtionosuuden mukaisesti. Työllisyysalueen henkilöstön tehtäviä sovitetaan yhteen kunkin sopijapuolena olevan kunnan muun työllisyyttä edistävän palvelutarjonnan kanssa. Kunta toimii kuntaan sijoittuvan työllisyysalueen henkilöstön työn koordinoijana ja lähityönjohtajana yhteistyössä henkilöstön työnantajana toimivan vastuukunnan kanssa. Työllisyysalueen ja kunnan henkilöstöllä on velvollisuus tehdä asiakaslähtöistä yhteistyötä työllisyyspalvelujen tuotannossa.
6. TYÖLLISYYSALUEEN TOIMITILAT JA VÄLINEISTÖ
Työllisyysalueen päätoimipiste sijaitsee Joensuun työllisyyspalvelujen yhteydessä. Työllisyysalueen muut toimipisteet määritellään palvelusuunnitelmassa.
Joensuu kaupunki vastaa ICT-välineistä ja niiden hankinnasta koko työllisyysalueella. Niin ikään Joensuun kaupunki vastaa työvälineiden järjestämisestä ja hankinnasta Joensuussa sijaitsevalle henkilöstölle. Siltä osin kuin Joensuussa sijaitsevan henkilöstön työpanosta kohdentuu myös muihin kuntiin kuin Joensuuhun, kyseisen henkilöstön toimitilojen, työvälineistön ja kalustuksen kustannukset jaetaan kuntien kesken edellä tässä sopimuksessa mainittujen kustannustenjakoperusteiden mukaisesti.
Työllisyysalueen henkilöstön sijoittuessa muihin kuntiin joko pysyvästi tai tilapäisesti, vastaa kyseinen kunta henkilöstön toimipisteestä, työvälineistä ja kalusteista aiheutuvista kuluista. Työturvallisten tilojen järjestäminen toteutetaan yhteistyössä työturvallisuudesta vastaavan työnantajan kanssa.
7. TYÖLLISYYSALUEEN PALVELUT JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN
Työllisyysalueen järjestämiin lakisääteisiin palveluihin kuuluvat lain työvoimapalvelujen järjestämisestä, lain kotouttamisen edistämisestä, lain monialaisesta yhteispalvelusta sekä lain nuorten monialaisesta palvelusta mukaiset palvelut. Palvelujen tuottamisessa hyödynnetään työllisyysalueen omaa toimintaa, kuntien palveluita, kumppanuuksia ja ostopalveluita lainsäädännön sekä työllisyysalueen palvelusuunnitelman mukaisesti.
Työnhakijan palvelut jakaantuvat Joensuun, Joensuun seudun, Keski-Karjalan ja Pielisen Karjalan palvelualueisiin. Muita työllisyysalueen järjestämiä palveluita ovat työnhakijan erityispalvelut sekä työnantajan palvelut. Lisäksi työllisyysalue vastaa tukipalveluista sekä työllisyyden ekosysteemin hallinnoinnista. Jokaisessa kunnassa järjestetään lähipalveluna julkisista työvoima- ja yrityspalveluista annetun lain määrittämän työnhakijan asiakasprosessin mukaiset lähitapaamiset. Tämänhetkisen lainsäädännön mukaan tällaisia tapaamisia ovat alkuhaastattelu ja työnhakukeskustelut. Lisäksi kasvokkaisia tapaamisia järjestetään asiakkaiden palvelutarpeiden ja tilanteiden mukaisesti muun muassa monialaista palvelua ja kotouttamisen tukea tarvitseville asiakkaille.
Työllisyysalueen kunnilla on merkittävä rooli paikallisen palvelukokonaisuuden resurssoinnissa ja koordinoinnissa. Kunnan työllisyyttä edistävät palvelut, kuten työhönvalmennus, työkykykoordinaattorin palvelut, työpajatoiminta ja tuettu työllistäminen sovitetaan yhteen työllisyysalueen järjestämän ja tuottaman viranomaispalvelun kanssa. Kunta yhteensovittaa myös työllisyysalueen tuottamia työnantajien lakisääteisiä palveluita paikallisiin elinvoimapalveluihin. Työllisyysalueen ja kuntien työllisyyspalveluiden henkilöstö integroidaan paikalliseksi kokonaisuudeksi, jonka palvelut täydentävät ja tukevat toisiaan.
Työnhakija- ja työnantaja-asiakkaalle suunnatut lakisääteiset työvoimapalvelut ovat osa Pohjois-Karjalan työllisyyden ekosysteemiä, jonka tehtävänä on maakunnan työllisyyden ja elinvoiman edistäminen laajassa kumppanuusverkostossa. Työllisyysalue vastaa ekosysteemin hallinnosta. Ekosysteemin järjestäytymisestä ja kumppanuuksista sovitaan erillisellä kumppanuussopimuksella. Työllisyysalueen lakisääteisiä palveluita kehitetään asiakaslähtöisesti osana ekosysteemin palvelukokonaisuutta ja kuntien palvelutarjontaa.
8. ASIAKASTIETOJEN KÄSITTELY, REKISTERI JA TIETOSUOJA
Vastuukuntana toimiva Joensuun kaupunki toimii työllisyysalueen rekisterinpitäjänä ja vastaa tietosuojalainsäädännön mukaisesta asiakastietojen käsittelystä. Työllisyysalueen kuntien tuottaessa lakisääteistä työllisyyspalvelua kuten täydentäviä työnhakukeskusteluita, sitoutuu kunta noudattamaan tietosuojalainsäädäntöä ja työllisyysalueen asiakastietojen käsittelyyn liittyvää ohjeistusta. Julkisten työvoimapalvelujen toteuttamisessa käytetään järjestämisvastuulain mukaista valtion asiakastietojärjestelmää.
Vastuukunta vastaa työllisyysalueen asiakirjahallinnoinnista ja arkistoinnista.
10. ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN
Ensisijaisesti sopimusta koskevat erimielisyydet pyritään ratkaisemaan kuntien välisissä neuvotteluissa. Mikäli kuntien väliset neuvottelut eivät ratkaise erimielisyyksiä, ne viedään työllisyysalueen lautakunnan käsiteltäväksi. Mikäli lautakunnan käsittelyssä ei päästä yhteisymmärrykseen, erimielisyydet ratkaistaan Itä-Suomen hallinto-oikeudessa.
11. VAHINGONKORVAUKSET
Vahingonkorvausvastuu jaetaan niin, että tämän sopimuksen mukaisten tehtävien hoitamisesta mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen kustannukset kirjataan yhteisiin kustannuksiin, jotka jaetaan edellä tässä sopimuksessa sovitulla tavalla.
12. TYÖLLISYYSALUEEN LAAJENTAMINEN
Työllisyysalueen järjestämisvastuusopimus hyväksytään sopijakuntien valtuustoissa viimeistään 30.10.2023. Mikäli työllisyysalueen ulkopuolinen kunta haluaa liittyä työllisyysalueeseen tämän jälkeen, kunta liittyy mukaan niillä ehdoilla, palvelurakenteilla, kustannustenjakoperiaatteilla ja sitoumuksilla kuin muut kunnat ovat tässä sopimuksessa sopineet.
13. SOPIMUKSEN IRTISANOMINEN JA VOIMASSAOLO
Tämä sopimus on voimassa 1.1.2025 alkaen toistaiseksi.
Osapuolet voivat muuttaa tai täydentää tätä sopimusta edellyttäen, että muutoksen tai täydennyksen sisältö ei ole vastoin työvoimapalvelujen järjestämisestä annetun lain (380/2023) säännöksiä. Sopimuksen muutokset tulee hyväksyä kaikkien mukana olevien kuntien toimielimissä.
Mikäli sopijapuoli haluaa päättää tämän sopimuksen, sopijapuolen on annettava irtisanomisilmoitus kullekin muulle sopijapuolelle kalenterivuoden elokuun loppuun mennessä. Tällöin sopimus päättyy irtisanovan sopijapuolen osalta irtisanomisvuotta seuraavan kalenterivuoden lopussa.