Destian toimihenkilöiden työehtosopimus
Destian toimihenkilöiden työehtosopimus
1.2.2020 – 31.1.2022
DESTIAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 1
1 § Työehtosopimuksen soveltamisala 1
5 § Lomauttaminen ja työsuhteen päättyminen 2
7a § Työaikajoustot ja työaikamääräyksistä poikkeaminen 4
8 § Säännöllinen työaika toimistotyössä 5
9 § Korvauksiin oikeutetut toimistotyössä 5
13 § Ilta- ja yötyökorvaukset 6
15 § Säännöllinen työaika viikkotyössä 7
16 § Työajan lyhentäminen viikkotyössä 7
17 § Säännöllinen työaika ja työajan lyhentäminen keskeytymättömässä kolmivuorotyössä TAL 5 § 8
18 § Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan viikkotyössä 9
19 § Työvuorot ja työtuntijärjestelmä 10
22 § Lisätyökorvaus arkipyhäviikolla 11
23 § Yli- ja lisätyökorvaus vapaa-aikana 12
24 § Iltatyölisä viikkotyössä 12
25 § Yötyölisä viikkotyössä 12
26 § Iltavuorolisä viikkotyössä 12
27 § Yövuorolisä viikkotyössä 12
28 § Lauantaityökorvaus viikkotyössä 12
29 § Sunnuntaityökorvaus viikkotyössä 12
35 § Vuorokautinen lepoaika 16
39 § Toimihenkilöiden kokonaispalkka 18
40 § Työpäälliköiden kokonaispalkka 19
41 § Työmaapäälliköiden ja muiden työnjohdollisten projektihenkilöiden kokonaispalkka 19
42 § Hoidon työmaapäälliköiden tavoitettavissaolokorvaus 19
43 § Kokonaispalkan muuttaminen 19
46 § Osa-ajan palkka ja palkaton poissaolo 20
47 § Palkanmaksu työsuhteen päättyessä 20
51 § Toimihenkilön palkka sairausloman ajalta 21
52 § Toimihenkilön sairausajan palkan perusteet 21
53 § Xxxxxx äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainlomaan sekä hoitovapaaseen 22
54 § Äitiys- ja isyysvapaan sekä adoptiovanhemman vanhempainvapaan palkallisuus 22
55 § Tilapäisen hoitovapaan palkallisuus 22
56 § Päivärahan siirtyminen työnantajalle 23
57 § Toimihenkilön vilpillisyys 23
58 § Poissaolo pakottavista perhesyistä 23
60 § Palkka opintojen, harjoittelun tai muualla työskentelyn ajalta 24
61 § Merkkipäivät ja lähiomaisiin liittyvät poissaolot 24
62 § Henkilöstökoulutus ja yhteinen koulutus 24
63 § Korvaukset työnantajan antaman tai hankkiman koulutuksen ja yhteisen koulutuksen osalta 25
64 § Ay-koulutus ja ilmoitusajat 25
65 § Korvaukset Ay-koulutuksen osalta 25
66 § Maanpuolustus ja kriisivalmennus 26
69 § Estyminen hakemasta työstä vapautusta 27
MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 27
70 § Matkakustannusten korvaus 27
72 § Vuosiloman määräytyminen 28
LUOTTAMUSMIEHET JA YHTEISTOIMINTA 35
76 § Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen palkkiot 35
77 § Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturva 36
78 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 38
79 § Työnantajan tiedottamisvelvoitteet 38
80 § Jatkuvan neuvottelun periaate 38
TYÖRAUHA JA SEN TURVAAMINEN 39
82 § Ennakkoilmoitus työtaisteluista 39
84 § Sopimuksen voimassaolo 39
Liite 1 Vaativuusryhmät ja vaativuustason mukaiset palkat 43
Liite 2 Infrasuunnittelun vaativuusryhmät ja vaativuustason mukaiset palkat 47
Liite 3 Suositus korvaavan työn käytön yhteydessä huomioitavista asioista ja noudatettavista menettelytavoista 51
Liite 4 Sopimus matkakustannusten korvaamisesta 56
Liite 5 Ulkomaan päivärahat 2020 63
DESTIAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS
YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Työehtosopimuksen soveltamisala
Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Suomessa Destia Oy:n palveluksessa yksityisoikeudellisessa työsopimussuhteessa oleviin toimi- henkilöihin.
Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan lisäksi oppisopimussuh- teessa olevien sekä muiden harjoittelijoiden ja työllistämistuella palkattujen toimihenkilöiden työsuhteeseen.
Tätä työehtosopimusta ei sovelleta yksiköiden johtajiin ja henkilöstöpäälliköi- hin.
Toimihenkilön työskennellessä työntekijätehtäviin rinnastettavissa tehtä- vissä sovelletaan Destian työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen mää- räyksiä siltä osin kuin tässä työehtosopimuksessa ei ole asiasta säännöksiä.
2 § Työsuhteen alkaminen
Työsopimus tehdään kirjallisena ottaen huomioon TSL 2:4 §:n määräykset.
Työsopimukseen merkittävän työsopimuspaikan, joka on samalla toimihen- kilön kokoontumispaikka, tulee olla toistaiseksi voimassa olevissa työsopi- muksissa kiinteä työpaikka.
3 § Työnjohto-oikeus
Työnantajalla on työlainsäädännön ja sopimusten mukaisesti oikeus ottaa toimeen ja erottaa toimihenkilö ja määrätä työn johtamisesta.
4 § Yleiset velvollisuudet
Toimihenkilön tulee työssään valvoa ja edistää työnantajan etuja sekä vält- tää työssä kaikkea, mikä voi saattaa hänen tai hänen työtoverinsa turvalli- suuden vaaranalaiseksi tai turmella työnantajan omaisuutta.
Toimihenkilö sitoutuu olemaan sivullisille ilmaisematta, mitä hän työnantajal- taan tai työssään muutoin on salassa pidettävänä saanut tietoonsa. Tämä salassapitovelvollisuus on voimassa työsuhteen päätyttyäkin.
Toimihenkilö ei saa ilman työnantajan suostumusta pitää sellaista sivutointa tai harjoittaa sellaista ammattia, elinkeinoa tai liikettä, josta voi olla haittaa työsuhteen ehtojen täyttämiselle.
Toimihenkilö ei saa ilman työnantajan suostumusta ryhtyä sellaisiin liikeyri- tyksiin, jotka ovat hankkijoina, urakoitsijoina tai muutoin liikesuhteessa Des- tiaan siten, että toimihenkilö työsuhteensa perusteella voi hankkia itselleen välittömästi tai välillisesti taloudellista hyötyä.
Mikäli toimihenkilö tilapäisesti on estynyt suorittamasta varsinaista työtään tai milloin tarve vaatii, hän on velvollinen suorittamaan muutakin sopivaa am- mattiaan vastaavaa työtä.
5 § Lomauttaminen ja työsuhteen päättyminen Työnantajan ja toimihenkilön irtisanomisajat
Ellei työnantajan ja toimihenkilön välillä ole muusta irtisanomisajasta sovittu, työnantajan ja toimihenkilön noudatettavat irtisanomisajat ovat kulloinkin voi- massa olevan työsopimuslain mukaiset.
Jollei muusta sovita, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraa- vat:
Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika
1. enintään vuoden 14 päivää
2. yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi
3. yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta
4. yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta
5. yli 12 vuotta 6 kuukautta
Jollei muusta sovita, toimihenkilön noudatettavat irtisanomisajat ovat seu- raavat:
Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika
1. enintään 5 vuotta 14 päivää
2. yli 5 vuotta 1 kuukausi
Lomauttamista koskeva yt-menettely
Kun kyseessä on alalla tavanomaisen työvoimatarpeen vaihtelu, tuotannolli- sin ja taloudellisin perustein toimeenpantavat lomautukset eivät kuulu yhteis- toimintalain mukaisten neuvotteluvelvoitteiden eivätkä työsopimuslain mu- kaisten selvitysvelvoitteiden piiriin, mikäli työvoiman tarve ja arvio sen muu- toksista on käsitelty pääluottamusmiehen kanssa ja yhteisesti on todettu lo- mautustarpeiden olevan olemassa.
Lomautuksen alku, peruuttaminen, siirtäminen ja keskeyttäminen
Lomautuksen alku voidaan sitoa tietyn työn valmistumiseen tai työkauden päättymiseen.
Työnantaja voi peruuttaa lomautusilmoituksen tai siirtää kerran lomautuk- sen toimeenpanoa tarvitsematta noudattaa uutta lomautusilmoitusaikaa. Il- moitus peruutuksesta tai siirrosta on tehtävä viimeistään työn päättymispäi- vää edeltävänä työpäivänä. Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia toisin tämän kohdan määräyksistä.
Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia tilapäisestä työstä lomautuksen kestäessä, jolloin lomautus jatkuu välittömästi työn tekemisen jälkeen ilman eri lomautusilmoitusaikaa.
Takaisinottovelvollisuuden rajoittaminen
Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukainen takaisinottovelvollisuus voidaan ra- joittaa työsopimuksen irtisanomis- ja päättämistilanteessa työnantajan ja toi- mihenkilön tekemällä sopimuksella sellaisiin työmaihin ja työpaikkoihin, joissa toimihenkilö voi käydä päivittäin työssä vakituisesta asunnostaan paik- kakunnalla tavanomaiset työmatkat huomioiden.
Harjoittelupaikkojen tarjoaminen
Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että Destia Oy voi tarjota harjoittelupaikkoja opiskelijoille, vaikka yrityksessä on käyty yt-neuvottelut.
TYÖAIKA TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET
6 § Soveltamisala
Näitä määräyksiä sovelletaan tämän sopimuksen piirissä olevien toimihenki- löiden työaikoihin toimistotyössä ja viikkotyössä eli työaikalain (872/2019) 5
§:n mukaisessa muussa kuin toimistotyössä.
Tämän sopimuksen työaikamääräyksiin liittyviä korvauksia ja lisiä koskevia määräyksiä ei sovelleta niihin toimihenkilöihin, joita asemansa perusteella on pidettävä itsenäisessä johtavassa asemassa olevina taikka jotka muutoin työskentelevät sellaisissa olosuhteissa, ettei työnantajan asiaksi voida kat- soa valvoa siihen käytetyn ajan järjestelyä.
Tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluviin toimihenkilöihin noudatetaan kul- loinkin voimassa olevan työaikalain säännöksiä siltä osin kuin näissä mää- räyksissä ei ole toisin sovittu.
7 § Työajaksi luettava aika
Työajaksi lasketaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka toimihenkilö on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.
Päivittäisiä lepoaikoja ei lueta työajaksi, jos toimihenkilö saa näinä aikoina esteettömästi poistua työpaikalta.
Matkaan käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, ellei sitä samalla ole pidettävä työsuorituksena.
7a § Työaikajoustot ja työaikamääräyksistä poikkeaminen
Työaikajoustot ja työaikamääräyksistä poikkeaminen:
- 12 tuntia lisätyötä
- 8 tuntia koulutusta (osaamisen kehittämistä)
Paikallisesti voidaan sopia em. yhteistuntimäärän jakautumisesta toisin pää- luottamusmiehen kanssa.
Työnantajan osoituksella
Työnantaja voi työehtosopimuksen ja työsopimuksen estämättä ja niissä so- vitun lisäksi osoittaa kullekin toimihenkilölle kalenterivuoden aikana palkal- lista työajan lisäystä enintään edellä mainittujen määrien verran.
Työtä osoitetaan perustellun tuotannollisen tarpeen edellyttämissä tilan- teissa ja tällöin otetaan huomioon toimihenkilön henkilökohtaiset työaikatar- peet. Työtä osoitetaan joko työvuoron alkuun tai loppuun enintään 2 tuntia kerrallaan tai työtä voidaan osoittaa myös kokonaiselle päivälle.
Työaikaa ei voida osoittaa arkipyhäpäiville, arkipyhäviikon lauantaille tai sun- nuntaille.
Lisätyltä säännölliseltä työajalta maksetaan kuukausipalkan lisäksi yksinker- tainen peruspalkka mahdollisine vuoro- ja olosuhdelisineen.
Toimihenkilöllä on asiallisista ja painavista henkilökohtaisista syistä mahdol- lisuus tapauskohtaisesti kieltäytyä tämän kappaleen mukaisista työaikamuu- toksista.
Osaamisen kehittäminen//koulutukset
Työnantaja voi osoittaa toimihenkilölle säännöllisen vuosittaisen työajan li- säksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista koulutusta tai tuottavuuden, te- hokkuuden ja laadun parantamiseksi työpaikalla tai työnantajan osoitta- massa paikassa järjestettäviä kehittämistilaisuuksia enintään edellä mainitun määrän kalenterivuodessa.
Tämä koulutusaika on säännöllistä työaikaa, jota voidaan teettää työehtoso- pimuksessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai kehittämistilaisuuden ajalta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vas- taava korvaus.
Koulutus- tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa siten, että työvuoro pite- nee koulutuksen tai kehittämistilaisuuden keston verran, kuitenkin enintään kahdella tunnilla päivässä. Koulutus- tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa myös kokonaisena päivänä.
Koulutusta tai kehittämistilaisuutta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville, arkipy- häviikon lauantaille tai sunnuntaille. Koulutukseen osoitettu lisätyöaika ei kerrytä työajan enimmäismäärän tunteja eikä ylityötä.
Toimihenkilöllä on asiallisista ja painavista henkilökohtaisista syistä mahdol- lisuus tapauskohtaisesti kieltäytyä tämän kappaleen mukaisista työaikamuu- toksista.
SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA JA TYÖAIKAKORVAUKSET TOIMISTOTYÖSSÄ
8 § Säännöllinen työaika toimistotyössä
Destian pääkonttorissa, liiketoimintaryhmän toimistossa ja muissa kiinteissä toimistoissa lukuun ottamatta työmaiden tukikohtia toimihenkilön säännölli- nen työaika on toimistotyöaika.
Säännöllinen työaika toimistotyössä on 7 tuntia 21 minuuttia vuorokaudessa ja 36 tuntia 45 minuuttia viikossa.
Toimistotyössä työaikakorvaukset määräytyvät 9-14 §:n mukaisesti.
Liukuvan työajan osalta noudatetaan Destian neuvottelukunnassa käsiteltyä järjestelmää.
Työvuorokausi alkaa klo 00.00. Työviikko alkaa maanantaina.
Korvausten ja lisien perusteena oleva yksinkertainen tuntipalkka on toimis- totyössä 1/153 kuukausipalkkaisen toimihenkilön kuukausipalkasta, mukaan lukien kuukausittain säännönmukaisesti toistuvat kiinteät lisät.
9 § Korvauksiin oikeutetut toimistotyössä
Jäljempänä 10, 11, 12, 13 ja 14 §:ssä sovittuja korvauksia suoritetaan toi- mistotyötä tekevälle toimihenkilölle.
Näihin korvauksiin ei kuitenkaan ole oikeutta niillä toimihenkilöillä, joita ase- mansa perusteella on pidettävä itsenäisessä johtavassa asemassa olevina.
10 § Lisä- ja ylityö
Lisätyötä on esimiehen pyynnöstä säännöllisen työajan tai osa-aikaisen työ- ajan taikka arkipyhäviikkojen tämän pykälän 2 momentin mukaisen työajan lisäksi tehty työ siltä osin kuin se ei ole ylityötä.
Muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä ja loppiai- nen sekä pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai ja juhannusaatto lyhentävät kukin kyseisen viikon työaikaa toimistotyössä 7 tunnilla 21 minuu- tilla.
Ylityötä on toimistotyössä vuorokaudessa 7 tunnin 39 minuutin ja viikossa 38 tunnin 15 minuutin lisäksi esimiehen pyynnöstä tehty työ.
Ylityön enimmäismäärä vuonna 2020
Ylityön enimmäismääriä seurattaessa käytetään tarkasteluajanjaksona ka- lenterivuotta. Toimihenkilöä saa hänen suostumuksellaan pitää työaikalain mukaisessa ylityössä enintään 250 tuntia kalenterivuoden aikana.
Työnantaja ja asianomainen luottamusmies voivat sopia edellisessä mo- mentissa mainitun 250 tunnin lisäksi tehtävän lisäylityön tekemisestä. Työai- kalain mukaisen lisäylityön enimmäismäärä on 80 tuntia kalenterivuodessa.
Työajan enimmäismäärän seurantajakso 1.1.2021 lukien
Työajan enimmäismäärän seurantajakso on 12 kuukautta. Liukuvan työajan tasoittumisjakson pituus on 12 kuukautta. Joustotyöajan tasoittumisjakson pituus on 26 viikkoa.
11 § Lisätyökorvaus
Toimistotyössä lisätyötunneilta annetaan korvauksena vastaava korottama- ton vapaa-aika siten, ettei yrityksen toiminta häiriinny. Vapaa-aika on pyrit- tävä antamaan täysinä työpäivinä. Vapaa-aika on annettava viimeistään li- sätyön tekemistä seuraavan kalenterikuukauden aikana, ellei sovita sen an- tamisesta myöhemmin esimerkiksi vuosiloman tai muun vapaan yhteydessä. Mikäli vapaa-aikaa ei voida antaa edellä mainitun mukaisesti, maksetaan li- sätyötunneilta rahakorvauksena yksinkertainen tuntipalkka.
12 § Ylityökorvaukset
Vuorokautisen ylityön 2 ensimmäiseltä työtunnilta maksetaan ylityökorvauk- sena 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.
Viikoittaisen ylityön 8 ensimmäiseltä työtunnilta maksetaan ylityökorvauk- sena 50 %:lla ja viikon kaikilta seuraavilta työtunneilta, vaikka ne olisivat myös vuorokautista ylityötä, 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.
Vuorokautisen ylityön työtunteja ei oteta mukaan laskettaessa viikoittaista ylityökorvausta.
Ylityökorvaus voidaan myös sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan toimihenkilön säännöllisenä työaikana.
13 § Ilta- ja yötyökorvaukset
Kello 18.00–21.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltatyökor- vauksena tunnilta 15 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.
Kello 21.00–06.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan yötyökorvauk- sena tunnilta 30 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.
Edellä sanottuja korvauksia maksetaan säännöllisen työajan työtunneilta toi- mihenkilölle, jonka työaika on järjestetty siten, että se sijoittuu sanotuille ajoille.
14 § Sunnuntaityökorvaus
Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapun- päivänä kello 00.00–24.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan sun- nuntaityökorvauksena tunnilta yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus.
SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA JA TYÖAIKAKORVAUKSET VIIKKOTYÖSSÄ
15 § Säännöllinen työaika viikkotyössä
Työmailla toimihenkilön säännöllinen työaika on työaikalain 5 §:n mukainen viikkotyöaika.
Toimihenkilön säännöllinen työaika työaikalain 5 §:n mukaisessa viikko- työssä on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.
Työajan lyhentämisestä viikkotyössä on sovittu 16 §:ssä.
Työaikajärjestelyt toteutetaan kolmivuorotyön osalta siten kuin siitä jäljem- pänä 17 §:ssä on sovittu.
Työvuorokausi alkaa klo 00.00, paitsi kolmivuorotyötä tekevillä toimihenki- löillä, joilla se alkaa samaan aikaan kun toimihenkilön on säännönmukaisesti saavuttava työhön.
Työviikko alkaa maanantaina.
Korvausten ja lisien perusteena oleva perustuntipalkka on viikkotyössä 1/163 kuukausipalkkaisen toimihenkilön kuukausipalkasta, mukaan lukien kuukausittain säännönmukaisesti toistuvat kiinteät lisät.
16 § Työajan lyhentäminen viikkotyössä
Työajan lyhennystä ansaitaan niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Näitä työaikamuotoja ovat normaalisti viikkotyö ja kaksivuorotyö.
Lisäksi edellytetään, että toimihenkilöllä on enintään 30 työpäivän pituinen vuosiloma sekä että hänen vuotuista työaikaansa muutoin lyhentävät vain kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuo- denpäivä ja vapunpäivä.
Työajan lyhennystä kertyy 1 momentissa tarkoitetuissa työaikamuodoissa jo- kaiselta sellaiselta vuosilomaan oikeuttavalta lomanmääräytymiskuukau- delta, jolta työnantaja maksaa toimihenkilölle normaalin palkan, seuraavasti:
1. Niillä toimihenkilöillä, joilla on oikeus enintään 25 työpäivän mittaiseen vuosilomaan, työajan lyhennystä kertyy yhtä työpäivää vastaava vapaa (8 h) edellä tarkoitetulta lomanmääräytymiskuukaudelta.
2. Niille toimihenkilöille, joilla on oikeus 25 työpäivää pitempään vuosilo- maan, työajan lyhennystä kertyy 0,8 työpäivää vastaava vapaa (6 t 24 min) edellä tarkoitetulta lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työajan lyhennystä kertyy tällaiselle henkilölle tämän sopimuksen mukaisesti 12 täydeltä loman- määräytymiskuukaudelta, työajan lyhennyksen määrä on yhteensä 10 työ- päivää vastaava vapaa.
Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava toimihenkilölle viimeis- tään seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä, jollei työnantajan ja henkilön kesken toisin sovita.
Vapaata annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana työvuoro kerral- laan, jolleivat työnantaja ja henkilö sovi vapaan antamisesta lyhentämällä päivittäistä tai viikoittaista työaikaa. Annettaessa vapaata työvuoro kerral- laan noudatetaan kahden viikon ilmoitusaikaa, jollei työnantajan ja henkilön kesken toisin sovita.
Jos toimihenkilön työsuhde päättyy eikä vapaata ole siihen mennessä an- nettu, toimihenkilölle maksetaan kertynyttä vapaata vastaavalta ajalta 50
%:lla korotettu palkka.
Jos vapaata ei ole pidetty seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä tai sovittu vapaan siirtämisestä pidettäväksi myöhemmin, toimihenkilölle maksetaan kertynyttä vapaata vastaavalta ajalta 50 %:lla korotettu palkka.
Xxxxxx toimihenkilö työsuhteen päättyessä on pitänyt tämän sopimuksen tar- koittamaa vapaata enemmän kuin työsuhde olisi edellyttänyt ja saanut pal- kan tältä ajalta, työnantajalla on oikeus vähentää lopputilistä liikaa maksettu palkka.
Työajan lyhentäminen tapahtuu kuukausipalkkaisilla toimihenkilöillä ansiota- soa alentamatta. Kuukausipalkkaisen toimihenkilön pyynnöstä työnantaja ja henkilö voivat työsuhteen aikana sopia, että vapaan antamisen sijasta mak- setaan kertyneeltä vapaalta yksinkertainen perustuntipalkka.
Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina myös niitä päiviä, joina toimihenkilö on ollut estynyt tekemästä työtä tämän sopi- muksen mukaisten työajan lyhennysvapaitten pitämisen vuoksi.
Viikkoylityötä laskettaessa lyhentää tämän sopimuksen mukaisesti annettu työajan lyhennysvapaa ao. viikon säännöllisten työtuntien lukumäärää va- pautusta vastaavasti.
Työajan lyhentämisestä keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on sovittu 17 §:ssä.
17 § Säännöllinen työaika ja työajan lyhentäminen keskeytymättömässä kolmi- vuorotyössä TAL 5 §
Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan kolmivuorotyössä järjestää siten, että se on keskeytymättömässä kolmivuorotyössä enintään vuoden pitui- sena ajanjaksona keskimäärin 36 tuntia viikossa.
Edellytyksenä on, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään.
Ennen kuin keskimääräinen työaika saadaan ottaa käyttöön, siitä on ilmoi- tettava toimihenkilöille ja työtuntijärjestelmä asetettava heidän nähtäväkseen vähintään seitsemän päivää aikaisemmin.
Työaikajärjestelyt työajan lyhentämiseksi keskimäärin 36 tuntiin vii- kossa vuositasolla
Työajan lyhennys toteutetaan siten, että toimihenkilölle järjestetään vapaaksi ensisijaisesti kokonaisia vapaapäiviä tai yhdenjaksoisia työvuoroja.
Vapaata annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana viimeistään seu- raavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Ajantasausvapaat merkitään työtuntijärjestelmään, jonka nähtävänä pitämisessä noudatetaan työehtoso- pimuksessa sovittua menettelyä. Mikäli vapaata ei voida järjestää tai mikäli toimihenkilön kanssa niin sovitaan, maksetaan vastaavilta tunneilta 25 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.
Työaikalyhennykseen oikeuttavaksi säännölliseksi työajaksi lasketaan myös ne työtuntijärjestelmän mukaiset tunnit, joilta maksetaan sairausajan palk- kaa. Ajantasausvapaata ei kerry vuosilomapäiviltä.
Lähtökohta työajan lyhentämiselle on, että ansiotasoa ei alenneta. Tämän vuoksi ansionmenetys korvataan seuraavasti.
Kuukausipalkkaiselle toimihenkilölle maksetaan ajantasausvapaapäiviltä 72
§:n 7 kohdan 4 ja 5 momentin mukainen korvaus.
Ensimmäisen kolmen kuukauden aikana ei anneta ajantasausvapaita. Sama koskee toimihenkilöitä, jotka siirtyvät muusta työaikamuodosta keskeytymät- tömään kolmivuorotyöhön. Ajantasausvapaita kuitenkin annetaan myös en- simmäisen kolmen kuukauden aikaisilta työvuoroilta, mikäli työsuhde jatkuu yli 3 kuukautta.
Siirryttäessä keskeytymättömästä kolmivuorotyöstä muuhun työaikamuo- toon sekä toimihenkilön työsuhteen päättyessä sovitaan ansaitun mutta pi- tämättä jääneen vapaa-ajan korvaamisesta joko antamalla vastaavasti va- paata tai maksamalla 25 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.
Jos toimihenkilö joutuu työhön ajantasausvapaapäivänään, annetaan hä- nelle vastaava vapaa-aika myöhemmin tai ellei sitä voida antaa tai mikäli toimihenkilön kanssa niin sovitaan, maksetaan tehdyiltä työtunneilta yksin- kertainen tuntipalkka.
Lisä- ja ylityökorvauksiin oikeuttavilta tunneilta ei anneta vapaa-aikahyvi- tystä.
Kelikeskuksessa noudatetaan TAL 5 §:n mukaista keskeytymätöntä kolmi- vuorotyötä.
18 § Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan viikkotyössä
Seuraavat arkipyhät eivät lyhennä työaikaa:
– juhannuspäivä ja
– pyhäinpäivä sekä lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat
– uudenvuodenpäivä,
– xxxxxxxxxx,
– vapunpäivä,
– itsenäisyyspäivä,
– joulupäivä ja
– tapaninpäivä.
Seuraavat arkipyhät lyhentävät työaikaa:
– pitkäperjantai,
– toinen pääsiäispäivä,
– juhannusaatto,
– helatorstai sekä
muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat
– xxxxxxxxxx,
– jouluaatto,
– joulupäivä,
– tapaninpäivä,
– uudenvuodenpäivä,
– vapunpäivä ja
– itsenäisyyspäivä.
Edellä mainitut arkipyhät lyhentävät kukin kyseisen viikon työaikaa viikko- työssä 8 tunnilla 15 §:n 2 mukaisista tuntimääristä.
Helatorstai lyhentää työaikaa 15 §:n 2 momentin mukaisista tuntimääristä viikkotyössä kyseisen päivän säännöllisen vuorokautisen työajan pituutta vastaavasti. Vapunpäivälle sattuva helatorstai ei kuitenkaan lyhennä työai- kaa. Helatorstai ei lyhennä työaikaa keskeytymättömässä kolmivuorotyössä.
Työaikaa näillä viikoilla on pyrittävä lyhentämään edellä mainitulla tavalla.
Mikäli työaikaa ei ole voitu lyhentää, maksetaan kyseisillä viikoilla tai työjak- soilla lisä- ja ylityökorvausta, siten kuin 21–23 §:ssä on sovittu.
19 § Työvuorot ja työtuntijärjestelmä Työvuorot:
Työvuoroa ei saa tarpeettomasti jakaa useampaan osaan, vaan se on työn vaatimukset ja muut paikalliset olosuhteet huomioon ottaen koetettava saada mahdollisimman yhdenjaksoiseksi.
Vuorotyönä tehtävässä viikkotyössä tulee työvuorojen vaihtua säännöllisesti ja muuttua ennakolta sovituin ajanjaksoin. Toimihenkilöä voidaan kuitenkin, milloin niin sovitaan, pitää työssä tilapäisesti myös samassa vuorossa. Tila- päisestä vuorotyöhön siirtymisestä on toimihenkilölle ilmoitettava viimeistään hänen edellisen työvuoronsa aikana.
Työaikamuodosta toiseen siirtymisestä on toimihenkilölle ilmoitettava ja työ- vuoroluettelo asetettava hänen nähtäväkseen viimeistään 7 vrk ennen siirty- misajankohtaa. Mikäli yrityksessä on käytössä keskimääräinen työaika, tä- hän työaikamuotoon siirtymisestä on ilmoitettava noudattaen vastaavasti edellä todettuja menettelytapoja.
Työvuoroluettelo:
Vahvistetun työvuoroluettelon mukaisia työn alkamis- ja päättymisaikoja voi- daan muuttaa toimihenkilön suostumuksella.
Työn alkamis- ja päättymisaikoja voidaan muuttaa myös töiden järjestelyyn liittyvästä painavasta syystä, jolloin muutoksesta on ilmoitettava ennen edel- lisen työvuoron päättymistä.
20 § Yli- ja lisätyö
Viikkotyössä ylityötä on 15 §:n tai 33 §:n mukaisen säännöllisen vuorokauti- sen tai viikoittaisen työajan lisäksi esimiehen pyynnöstä tehty työ.
Viikkotyössä lisätyötä on esimiehen pyynnöstä arkipyhäviikkojen 18 §:n mu- kaisten viikoittaisten työaikojen lisäksi tehty työ, siltä osin kuin se ei ole yli- työtä.
Jos toimihenkilö on ollut poissa työstä vuosiloman, sairauden, raskauden tai synnytyksen taikka työaikapankkivapaan vuoksi, pidetään poissaoloaikaa työssäolon veroisena aikana viikoittaista säännöllistä työaikaa laskettaessa. Työssäolon veroisena pidetään tällöin vahvistetun työtuntijärjestelmän mu- kaista työaikaa.
Ylityön enimmäismäärä vuonna 2020
Ylityön enimmäismääriä seurattaessa käytetään tarkasteluajanjaksona ka- lenterivuotta. Toimihenkilöä saa hänen suostumuksellaan pitää työaikalain mukaisessa ylityössä enintään 250 tuntia kalenterivuoden aikana.
Työnantaja ja asianomainen luottamusmies voivat sopia edellisessä mo- mentissa mainitun 250 tunnin lisäksi tehtävän lisäylityön tekemisestä. Työai- kalain mukaisen lisäylityön enimmäismäärä on 80 tuntia kalenterivuodessa.
Työajan enimmäismäärän seurantajakso 1.1.2021 lukien
Työajan enimmäismäärän seurantajakso on 12 kuukautta. Liukuvan työajan tasoittumisjakson pituus on 12 kuukautta. Joustotyöajan tasoittumisjakson pituus on 26 viikkoa.
21 § Ylityökorvaus
Viikkotyössä maksetaan
1) vuorokautisen ylityön kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta työtunneilta 100 prosentilla korotettu perustuntipalkka; ja
2) viikoittaisen ylityön kahdeksalta ensimmäiseltä työtunnilta ylityökorvauk- sena 50 prosentilla ja viikon kaikilta seuraavilta työtunneilta, vaikka ne olisivat myös vuorokautista ylityötä, 100 prosentilla korotettu perustunti- palkka.
Vuorokautisen ylityön työtunteja ei oteta mukaan laskettaessa 2 kohdassa tarkoitettua viikoittaista ylityökorvausta.
22 § Lisätyökorvaus arkipyhäviikolla
Viikkotyössä maksetaan lisätyötunneilta korvauksena perustuntipalkka.
Lisätyökorvausta ei makseta niiltä työtunneilta, joilta maksetaan ylityökor- vausta.
Vuorokautisia ylityötunteja ei oteta mukaan laskettaessa lisätyökorvausta.
23 § Yli- ja lisätyökorvaus vapaa-aikana
Yli- ja lisätyökorvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan toimihenkilön säännöllisenä työaikana.
24 § Iltatyölisä viikkotyössä
Jos työ on vuoro-, yli-, hätä- tai hälytysluonteista työtä, siitä ei makseta ilta- työlisää.
Kello 18.00–21.00 välisenä säännöllisenä työaikana tehdystä työstä makse- taan iltatyölisänä tunnilta 15 prosenttia perustuntipalkasta.
25 § Yötyölisä viikkotyössä
Jos työ on vuoro-, yli-, hätä- tai hälytysluonteista työtä, siitä ei makseta yö- työlisää.
Kello 21.00–06.00 välisenä säännöllisenä työaikana tehdystä työstä makse- taan yötyölisänä tunnilta 30 prosenttia perustuntipalkasta.
26 § Iltavuorolisä viikkotyössä
Kaksi- ja kolmivuorotyössä maksetaan iltavuorolisänä tunnilta 15 prosenttia perustuntipalkasta.
27 § Yövuorolisä viikkotyössä
Kaksi- ja kolmivuorotyössä työstä maksetaan yövuorolisänä tunnilta 30 pro- senttia perustuntipalkasta.
28 § Lauantaityökorvaus viikkotyössä
Kelikeskuksessa työskenteleville toimihenkilöille, jotka noudattavat työaika- lain 5 §:n mukaista työaikaa, voidaan suorittaa arkilauantaina klo 06.00–
18.00 välisenä aikana tehdystä työstä lauantaityökorvauksena tunnilta 25 prosenttia perustuntipalkasta.
Lauantaityökorvausta ei makseta ajalta, jolta maksetaan sunnuntaityökor- vausta eikä myöskään, mikäli muu työvuoro kuin lauantaityövuoro tai osa siitä on sisään teon tai muun siihen rinnastettavan työaikajärjestelyn vuoksi siirretty lauantaiksi.
29 § Sunnuntaityökorvaus viikkotyössä
Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapun- päivänä kello 00.00–24.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan sun- nuntaityökorvauksena tunnilta perustuntipalkkaa vastaava korvaus.
30 § Hätätyö
Hätätyötä voidaan teettää työaikalain 19 §:n edellyttämin perustein ja siitä maksetaan lain mukainen korotettu palkka.
Xxxxxxx työnantajan on tehtävä työaikalain 19 §:ssä määrätty ilmoitus asian- omaiselle työsuojeluviranomaiselle, on vastaava ilmoitus annettava myös asianomaiselle työsuojeluvaltuutetulle ja pääluottamusmiehelle.
31 § Hälytysluonteinen työ
Jos työaikalain alainen toimihenkilö, joka ei ole varalla- tai tavoitettavissa- olossa, kutsutaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan hänelle tällaiseen hälytysluonteiseen työhön valmistautumiseen kuluvalta ajalta yhden tunnin palkkaa vastaava korvaus. Sama korvaus suoritetaan toimihenkilölle hälytysluonteisen työn päätyttyä peseytymiseen yms. kulu- valta ajalta, mikäli työ päättyy aamulla ennen klo 07.00 eikä toimihenkilö vä- littömästi jatka varsinaista työtään.
Hälytysluonteisesta työstä maksetaan toimihenkilölle työajalta, kuitenkin vä- hintään yhdeltä tunnilta 100 %:lla korotettu palkka. Hälytysluonteisen työn korvaus sisältää mahdollisen ylityön korotusosan.
32 § Varallaolo
Mahdolliseen varallaoloon ja siitä suoritettavaan korvaukseen sovelletaan niiden osalta, joiden työaika määräytyy työaikalain mukaan, mainitun lain säännöksiä.
Hoidon työmaapäälliköiden tavoitettavissaolokorvauksesta on sovittu 42
§:ssä.
TYÖAIKAPANKKI
33 § Työaikapankki
1. Työaikapankin käyttäminen
Työaikapankkia voidaan käyttää Destia Oy:n töissä.
Työaikapankkijärjestelmä perustuu vapaaehtoisuuteen ja huomioi henkilön yksilölliset tarpeet.
Työaikapankin tarkoituksena on edistää Destia Oy:n kilpailukykyä, toiminta- edellytyksiä ja tuottavuutta ja antaa joustoa erityisesti sesonki- ja kausiluon- teisen työn järjestelyihin.
Työaikapankki on tarkoitettu käytettäväksi vain sellaisiin töihin, joissa työ- aikapankkiin kerättävät tunnit voidaan pitää vapaana tasoittumisjakson ai- kana.
2. Työaikapankin osatekijät
Työaikapankin osatekijöinä voidaan käyttää seuraavia eriä:
• Henkilön suostumuksella voidaan työehtosopimuksen mukainen säännöllinen työaika pidentää enintään 11 tuntiin vuorokaudessa. Työajan pidennys siirretään työaikapankkiin ja sisään tehtyjen tuntien kertymistä seurataan tuntikirjanpidon avulla. Työehtosopimuksen mukaisen tavanomaisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan lisäksi tehdyt säännöllisen työajan työtunnit kirjataan työaikapankkiin ja va- paana pidetty työaika vähentää työaikapankin saldoa.
• Xxxxxxxx työajan piirissä oleva henkilö voi tapauskohtaisesti erikseen sopia etukäteen esimiehen kanssa siitä, että työehtosopimuksen mu- kaisen tavanomaisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan ylittävät tunnit tehdään työaikapankkiin eivätkä ne tällöin mene liukuvan työ- ajan kertymään.
• Erityisesti kausiluonteisessa työssä voidaan lomautusten välttä- miseksi työaikapankkiin sopia siirrettäväksi työaika, joka on sovittu tehtäväksi ylityönä tai lisätyönä. Työaikapankkiin voidaan sopia siir- rettäväksi työajalta suoritettava perusosa ja ylityökorvauksena suori- tettava korotusosa tai vain perusosa.
• Pääluottamusmiehen luvalla henkilön kanssa voidaan poikkeukselli- sesti sopia pidemmästäkin vuorokautisesta säännöllisestä työajasta. Vuorokautinen säännöllinen työaika ei saa tällöin kuitenkaan ylittää 12 tuntia.
Edellä mainitut työaikapankin osatekijät siirretään työaikapankkiin niin, että säännöllistä työaikaa pidentäen tehdyt tunnit ja ylityön perusosat siirretään työaikapankkiin yksinkertaisina tunteina (tunti tunnista). Jos ylityön korotus- osat siirretään työaikapankkiin, siirretään ne tuntiperusteisina (esimerkiksi ylityön 50 %:n korotusosa vastaa puolta tuntia ja ylityön 100 %:n korotusosa vastaa yhtä tuntia). Kirjaus työaikapankkiin merkitsee samalla yhteyden kat- keamista osatekijän alkuperäisiin ansainta- ja korvaussääntöihin ja asian- omainen osatekijä siirtyy työaikapankkia koskevien sääntöjen mukaan kor- vattavaksi.
Xxxxxxx voi työtilanteen salliessa sopia esimiehen kanssa työajan lainaami- sesta työaikapankista pidettäväksi etukäteen vapaana. Toimihenkilön aloit- teesta työaikaa voi lainata työaikapankista enintään 40 tuntia. Lainattu va- paa-aika tehdään takaisin pääsääntöisesti säännöllistä työaikaa pidentäen.
3. Työaikapankkivapaalta suoritettava palkka ja korvaus
Työaikapankkiin perustuvia vapaita pidettäessä määräytyy vapaan ajalta suoritettava palkka vapaan pitämisajankohtana voimassa olevan palkan mu- kaisesti, ja tämä palkka määräytyy henkilön normaalin säännöllisen työajan palkan maksuperusteiden mukaisesti.
Nollattaessa työaikapankkisaldo (+/-) rahakorvauksena ovat maksuperus- teina korvauksen maksamisajankohdan mukainen ylityökorvauksen perus- teena oleva perustuntipalkka ja korvattavat työaikapankkitunnit.
Tunteja ei tule tehdä työaikapankkiin, mikäli henkilön työaikapankkisaldo tu- lee muodostumaan niin suureksi, että tunteja ei pystytä pitämään vapaana yhden vuoden kuluessa, ellei henkilön pyynnöstä sovita muusta vapaa-ajan pitämisen ajankohdasta.
Jos työaikapankkitunnit joudutaan poikkeuksellisesti maksamaan rahana sen vuoksi, että tunteja ei ole pystytty pitämään työtilanteen vuoksi vapaana yhden vuoden kuluessa, maksetaan korvattavat työaikapankkitunnit 2 mo- mentista poiketen 50 %:lla korotettuina.
4. Työaikapankkivapaan pitäminen
Asianomainen henkilö ja hänen esimiehensä sopivat yksittäisen henkilön osalta työaikapankkiin tekemisestä ja vapaan pitämisestä. Tällöin on huomi- oitava se, että pidennetty työaika ei saa johtaa henkilötasolla jaksamisongel- miin.
Työaikapankin käyttämisestä on sovittava mahdollisimman aikaisessa vai- heessa viimeistään kahta päivää aikaisemmin.
5. Työvuoroluettelo ja työajan tasoittumissuunnitelma
Silloin kun työaikapankkiin tehdään tunteja säännöllistä työaikaa pidentäen, laaditaan työtä varten ennalta työajan tasoittumissuunnitelma, jonka kulu- essa säännöllinen työaika tasoittuu viikkotyössä keskimäärin 40 tunniksi vii- kossa ja toimistotyössä keskimäärin 36 tunniksi 45 minuutiksi viikossa. Ta- soittumisjakson pituus on enintään 52 viikkoa. Tasoittumisjakson pituus so- vitaan työaikapankin käyttöönoton yhteydessä.
Työaikapankkijärjestelmän piirissä olevan henkilön osalta työvuoroluette- losta tulee käydä selville ainakin päivittäisen työajan alkamisaika ja vapaa- päivät. Työvuoroluettelo laaditaan ennakkoon, samaksi ajaksi kuin työajan tasoittumisjärjestelmä tai niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista, kuitenkin vähintään viikoksi. Työvuoroluettelosta voidaan poiketa vain toimihenkilön suostumuksella tai työjärjestelyihin liittyvästä painavasta syystä.
Mikäli työvuoroluetteloa ei ole ennakkoon laadittu, säännöllisen työajan ylit- tävä työaika on ylityötä.
Esimies ja asianomainen henkilö seuraavat säännöllisesti työaikapankin sal- dotilannetta ja tarkastelevat tulos- ja tavoitekeskustelun yhteydessä vähin- tään kerran vuodessa henkilön saldotilanteen. Esimies ja asianomainen hen- kilö sopivat tässä sopimuksessa tarkoitetun vapaa-ajan ajankohdan ottaen huomioon kulloinenkin työtilanne ja henkilön yksilölliset tarpeet. Ellei vapaa- ajan ajankohdasta päästä sopimukseen, työnantajan on ilmoitettava vapaa- ajan ajankohta asianomaiselle henkilölle viimeistään kuukautta aikaisemmin tai painavasta syystä viimeistään kahta viikkoa ennen vapaa-ajan alkamista. Jos tällöin poiketaan alkuperäisistä vapaa-ajan pitämissuunnitelmista, tulee tähän työnantajan yksipuoliseen päätökseen olla painava syy.
6. Ylityökorvaus
Mikäli työaika ylittää työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen työajan, mak- setaan vuorokautisen työajan ylittävältä 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seu- raavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
7. Irtautuminen työaikapankista
Työnantaja tai henkilö voi työsuhteen jatkuessa irtautua yhden kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen työaikapankin soveltamispiiristä. Tällöin henkilön säästetyt tai lainatut tunnit nollataan työaikajärjestelyin 6 kuukauden kulu- essa, tai mikäli tämä ei ole mahdollista, säästetyt tai lainatut tunnit korvataan vastaavana rahasuorituksena.
Työtehtävien tai palkkausperusteiden olennaisesti muuttuessa työaikapan- kin saldo voidaan sopia nollattavaksi ennen muutoksen toteuttamisajankoh- taa, tai mikäli tämä ei ole mahdollista, säästetyt tai lainatut tunnit voidaan korvata vastaavana rahasuorituksena.
Henkilön työsuhteen päättyessä työaikapankin saldo nollataan vapaana tai työnä työsuhteen päättymiseen mennessä. Ellei tämä ole mahdollista, voi- daan työaikapankkisaldo nollata myös rahana työsuhteen päättymisen yh- teydessä.
8. Sairastuminen työaikapankkivapaan aikana
Henkilön sairastuessa työaikapankkivapaan aikana työaikapankkivapaa keskeytyy ja muuttuu seuraavan päivän alusta sairauslomaksi. Henkilön on osoitettava sairausloma lääkärintodistuksella tai muulla työnantajan hyväk- symällä luotettavalla selvityksellä.
LEPOAJAT VIIKKO- JA TOIMISTOTYÖSSÄ
34 § Päivittäinen lepoaika
Toimihenkilölle on varattava tunnin kestävä päivittäinen lepoaika, jos vuoro- kautinen työaika ylittää 6 tuntia.
Yhden tunnin lepoaika voidaan tarvittaessa lyhentää 30 minuutiksi. Yöaikana sekä vuorotyössä voidaan järjestää tilaisuus aterioida työn aikana.
Jos toimihenkilöllä on oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus esteettömästi poistua työpaikalta, ei lepoaikaa lasketa työajaksi.
Ylityötä teetettäessä annetaan toimihenkilölle heti säännöllisen työajan pää- tyttyä 15 minuutin pituinen tauko, joka luetaan työaikaan sekä sopivin, vä- hintään 4 tunnin välein, tilaisuus taukoon. Jos toimihenkilöllä ei ole oikeutta poistua työpaikalta, tämä aika luetaan työaikaan.
35 § Vuorokautinen lepoaika
Toimihenkilölle on annettava toimistotyössä ja viikkotyössä vähintään 11 tunnin pituinen keskeytymätön lepoaika jokaisen työvuoron alkamista seu- raavan 24 tunnin aikana varallaoloaikana tehtyä työtä lukuun ottamatta.
Edellä mainitusta poiketen vuorokausilepo voi vuorotyössä olla vähintään 8 tuntia toimihenkilön vuoron muuttuessa ko. työssä.
Jos työn tarkoituksenmukainen järjestely sitä edellyttää, vuorokausilepoai- kaa voidaan tilapäisesti lyhentää seitsemään (7) tuntiin toimihenkilön suos- tumuksella. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään seitsemän tuntia.
Tilapäinen vuorokausilevosta poikkeaminen on mahdollista työnantajan pää- töksellä työaikalain 25 §:n 3 momentin perusteella seuraavissa tapauksissa:
− jos kysymys on työaikalain 6 §:n mukaisesta vuorotyöstä ja toimihen- kilö vaihtaa työvuoroa,
− jos työtä tehdään useita jaksoja vuorokaudessa,
− jos työntekijän työpaikka ja asuinpaikka tai hänen eri työpaikkansa ovat kaukana toisistaan,
− kausiluonteisessa työssä ennalta arvaamattoman ruuhkahuipun hoi- tamiseksi,
− tapaturman tai tapaturmavaaran yhteydessä,
− turvallisuus- ja vartiointityössä, joka edellyttää jatkuvaa läsnäoloa omaisuuden tai henkilöiden suojelemiseksi tai
− työssä, joka on välttämätöntä toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.
Edellisessä momentissa tarkoitetuilla perusteilla vuorokausilevosta voidaan poiketa enintään kolmen peräkkäisen vuorokausilevon aikana. Lepoajan tu- lee kuitenkin olla vähintään 5 tuntia.
Toimihenkilölle on annettava lyhennetyn vuorokausilevon korvaavat lepoajat seuraavan vuorokausilevon yhteydessä tai jos se ei ole työn järjestelyistä johtuvista painavista syistä mahdollista, niin pian kuin se on mahdollista, kui- tenkin 14 vuorokauden kuluessa. Korvaava lepoaika on annettava yhdenjak- soisena, eikä sitä saa sijoittaa varallaoloajalle.
36 § Viikkolepo
Viikoittainen lepoaika:
Sunnuntain ajaksi, tai jollei se ole mahdollista, muuna seitsemän päivän ai- kana, toimihenkilölle on viikkolepona annettava kerran vähintään 35 tuntia kestävä keskeytymätön lepoaika.
Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin kun viikkolepo jakautuu kah- delle seitsemän päivän jaksolle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittuu sen seitsemän päivän puolelle, jonka viikkolevosta on kyse.
Keskimääräinen viikoittainen lepoaika:
Lepoaika voidaan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Lepoajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 yhdenjak- soista tuntia kunkin seitsemän päivän jakson aikana.
Viikkolevosta poikkeaminen:
Viikkolevon antamista koskevista määräyksistä voidaan poiketa seuraavissa tapauksissa:
1) työaikalain 19 §:ssä mainitussa hätätyössä,
2) jos työn tekninen laatu tai työn järjestelyyn liittyvät syyt eivät salli joiden- kin toimihenkilöiden täydellistä vapauttamista työstä, tai
3) jos toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön hänen vapaa-aikanaan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi.
Viikkolepokorvaus:
Toimihenkilölle on korvattava edellä 1, 2 ja 3 alakohdissa tarkoitettuun työ- hön käytetty aika lyhentämällä hänen säännöllistä työaikaansa yhtä pitkällä ajalla kuin hän ei ole saanut edellä tässä pykälässä tarkoitettua vapaa-aikaa. Työaikaa on lyhennettävä mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään
kolmen kuukauden kuluessa työn tekemisestä. Toimihenkilön suostumuk- sella työ voidaan korvata myös peruspalkan suuruisena rahakorvauksena.
Korvaustavasta on ennen työn teettämistä sovittava työnantajan ja toimihen- kilön kesken. Rahakorvaus on maksettava, mikäli mahdollista, seuraavan palkanmaksun yhteydessä.
Vapaapäivät:
Pääsääntönä pidetään sitä, että toimihenkilöillä on seitsemän päivän aikana kaksi perättäistä vapaapäivää ja vapaapäivät mahdollisimman tasaisesti jo- kaista seitsemän päivän jaksoa kohden. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrä- tään kiinteä viikonpäivä, tulee sen, mikäli mahdollista, olla lauantai.
PALKKAUS
37 § Oikeus palkkaukseen
Toimihenkilön oikeus sopimusten mukaiseen palkkaukseen alkaa siitä päi- västä, jona hän ryhtyy hoitamaan tehtäviään. Oikeus palkkaukseen päättyy työsuhteen päättyessä.
Työsuhteen jatkuessa palkkauksen perusteissa tapahtuvat muutokset toteu- tetaan seuraavan kalenterikuukauden tai muun palkanmaksukauden alusta lukien.
Toimihenkilölle ei makseta palkkaa sen kalenterikuukauden jälkeiseltä ajalta, jonka alusta hänelle maksetaan työntekijän eläkelain tai jonkin muun eläke- lain mukainen työkyvyttömyyseläke.
38 § Palkka
Toimihenkilön palkasta sovitaan henkilökohtaisessa työsopimuksessa työ- ehtosopimuksen mukaisesti.
Toimihenkilön kanssa voidaan sopia kokonaispalkasta siten kuin 39 - 41
§:ssä on sovittu.
Toimihenkilön kanssa voidaan sopia työaikalisästä Destia Oy:n ja toimihen- kilöitä edustavan henkilöstöjärjestön laatiman sopimuksen mukaisesti.
39 § Toimihenkilöiden kokonaispalkka
Seuraavien toimihenkilöiden kanssa voidaan sopia työsopimuksella työehto- sopimuksesta poiketen kokonaispalkasta, joka sisältää kaikki työaikakor- vaukset:
1. Asiantuntijapalvelut tulosyksikön johtajan päällikkötason alaiset, merkittävän myyntivastuun omaavat ryhmä- ja projektipäälliköt (budjetoitu, tavoiteliikevaihto vähintään 300t €).
2. Konserniyksiköiden toimihenkilöt, joilla on tulosvastuu tai johtava asiantuntija- rooli toimintakokonaisuuden merkittävällä osa-alueella.
3. Tarjouspäälliköt, hankintapäälliköt, myyntipäälliköt, kehitystyötä tekevät erityis- asiantuntijat ja asiantuntijat, joilla on tulosvastuu merkittävästä toimintakoko- naisuudesta.
4. Työpäälliköt, työmaapäälliköt ja muut työnjohdolliset projektihenkilöt.
Työpäälliköiden, työmaapäälliköiden ja muiden työnjohdollisten projektihen- kilöiden kokonaispalkasta on sovittu 1 momentista poiketen 40 - 41 §:ssä.
40 § Työpäälliköiden kokonaispalkka
Työpäälliköiden kanssa voidaan sopia työsopimuksella työehtosopimuk- sesta poiketen kokonaispalkasta seuraavasti:
- Työpäällikölle sovitaan kokonaispalkka, joka sisältää kaikki työaikakor- vaukset.
- Työajan lyhentämistä koskevaa tämän sopimuksen 16 §:ä ei sovelleta työpäällikön työhön.
41 § Työmaapäälliköiden ja muiden työnjohdollisten projektihenkilöiden koko- naispalkka
Työmaapäälliköiden ja muiden työnjohdollisten projektihenkilöiden kanssa voidaan sopia työsopimuksella työehtosopimuksesta poiketen kokonaispal- kasta seuraavasti:
- Työmaapäällikölle ja muille työnjohdollisissa projektitehtävissä työs- kenteleville toimihenkilöille sovitaan kokonaispalkka, joka sisältää kaikki työaikakorvaukset paitsi tavoitettavissaolokorvauksen.
- Hoidon työmaapäälliköillä kitkakorvaus 250 €/talvikausi sisällytetään kokonaispalkkaan.
Varsinaisen alueurakan päivystysrinkiin kytkettävissä kunta- ja kaupunkiura- koissa hoidon työmaapäällikölle voidaan maksaa kokonaispalkan lisäksi eril- linen määräaikainen henkilökohtainen lisä, joka on enintään 5 % laskettuna työmaapäällikön kokonaispalkasta. Työnantaja ja työmaapäällikkö sopivat korvausprosentista paikallisesti.
42 § Hoidon työmaapäälliköiden tavoitettavissaolokorvaus
Hoidon työmaapäälliköille, joilla on kokonaispalkka, maksetaan talvikauden tavoitettavissaolosta 516 €/viikko ja 1.7.2020 lukien 523 €/viikko.
Kesäpäivystyksestä maksetaan hoidon työmaapäälliköille vappu-, helators- tai- ja juhannusviikoilta 526 €/viikko ja 1.7.2020 lukien 533 €/viikko ja muilta viikoilta 443 €/viikko ja 1.7.2020 lukien 449 €/viikko. Pidennetyn talvikauden ajalta ei makseta korvausta kesäpäivystyksestä.
43 § Kokonaispalkan muuttaminen
Toimihenkilön kokonaispalkkaa voidaan tarkistaa, jos vaativuus- tai suoriu- tumistaso muuttuu.
Kun toimihenkilö siirtyy vaativuudeltaan helpompaan tai vaativampaan urak- kaan taikka vaativuudeltaan helpompaan tai vaativampaan työhön, tehdään palkan tarkastelu. Mikäli on tarpeen alentaa kokonaispalkka vastaamaan uu- den työn vaativuutta, niin palkan alennus tehdään irtisanomisaikaa noudat- taen.
44 § Palkanmaksu
Kuukausipalkkaiselle toimihenkilölle palkka maksetaan kerran kuukaudessa kuukauden viimeisenä päivänä. Jos palkanmaksupäivä on arkilauantai tai pyhäpäivä, palkka maksetaan näitä päiviä edeltävänä arkipäivänä.
Palkkiot, lisät ja korvaukset, jotka on sidottu määrättyihin laskentakausiin, maksetaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun etuuden laskentakausi on päättynyt, kuitenkin viimeistään laskentakauden päättymistä seuraavan ka- lenterikuukauden loppuun mennessä.
Palkka maksetaan toimihenkilön ilmoittamaan rahalaitokseen.
45 § Vuosilomapalkka
Vuosilomapalkka suoritetaan sovittuna palkanmaksupäivänä. Toimihenkilön vaatimuksesta voidaan kuitenkin maksaa ennen vuosiloman pääosan pitä- mistä sitä vastaava vuosilomapalkan osa.
46 § Osa-ajan palkka ja palkaton poissaolo
Laskettaessa kuukausipalkkaisen toimihenkilön osa-ajan palkkaa tai vähen- nettäessä palkkaa palkattoman poissaolon ajalta, lasketaan työpäivän palkka jakamalla kuukausipalkka kyseisessä kuukaudessa olevien työpäi- vien lukumäärällä. Työosuudelle kohdistuva palkka lasketaan näin saadun päiväpalkan perusteella.
47 § Palkanmaksu työsuhteen päättyessä
Työsuhteen päättyessä palkka maksetaan normaaleina palkanmaksupäi- vinä.
POISSAOLOT
48 § Poissaoloajan palkka
Toimihenkilölle poissaoloajalta maksettava palkka määräytyy tämän pykälän mukaisesti, ellei jonkin työstä vapautuksen osalta ole toisin sovittu.
Kuukausipalkkaisen toimihenkilön palkka määräytyy sovitun henkilökohtai- sen kuukausipalkan ja muiden säännönmukaisesti toistuvien kiinteiden lisien mukaisesti.
SAIRAUSPOISSAOLOT
49 § Oikeus sairauslomaan
Toimihenkilöllä on oikeus saada sairauslomaa, jos hän on todistetusta sai- raudesta, viasta tai vammasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta tehtäviään.
50 § Korvaava työ
Toimihenkilö ei aina ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön. Työpaikoilla etukäteen selvitetyissä tilanteissa työnantaja voi tarjota toimi- henkilölle väliaikaisesti muuta kuin hänen omia, tavanomaisia työtehtäviään eli korvaavaa työtä. Työn pitää kuitenkin täyttää laeissa ja työehtosopimuk- sissa asetetut ehdot.
Työskentely ei saa haitata tai estää toimihenkilön paranemista ja toipumista sairaudestaan. Työn tulee olla mielekästä ja sellaista, että toimihenkilö kyke- nee sitä sairaudestaan huolimatta kohtuudella tekemään.
Korvaavalla työllä tarkoitetaan tilannetta, jossa toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä omia tavanomaisia työtehtäviään, mutta kykenee väliaikaisesti tekemään jotakin muuta työnantajalla tarjolla olevaa työtä omaa terveyttään tai toipumistaan vaarantamatta. Korvaava työ voi olla myös perehdyttämistä, toisen henkilön opastusta tai oman työn kan- nalta tarpeellista koulutusta eli sellaista, joka on ammattitaitoa ylläpitävää ja kehittävää.
Korvaava työ perustuu osapuolten sopimukseen.
Käytettäessä mahdollisuutta korvaavaan työhön, tulee yrityksessä ottaa huomioon liitteenä oleva suositus korvaavan työn käytön yhteydessä huomi- oitavista asioista ja noudatettavista menettelytavoista.
51 § Toimihenkilön palkka sairausloman ajalta
Toimihenkilölle maksetaan sairausloman ajalta täysi palkka työsuhteen yh- denjaksoisen kestoajan perusteella seuraavasti:
Työsuhteen yhdenjaksoinen kestoaika Palkallisen ajanjakson pituus
− | 1 kuukausi mutta alle 3 vuotta | 28 päivää |
− | 3 vuotta mutta alle 5 vuotta | 35 päivää |
− | 5 vuotta mutta alle 10 vuotta | 42 päivää |
− | 10 vuotta tai kauemmin | 56 päivää |
Jos työkyvyttömyys alkaa ennen kuin työsuhde on kestänyt yhden kuukau- den, maksetaan toimihenkilölle 50 % täydestä sairausajanpalkasta sairastu- mispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun. Palkkaa makse- taan kuitenkin enintään siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuu- tuslain mukaiseen päivärahaan alkaa.
Jos työkyvyttömyys saman sairauden vuoksi alkaa uudelleen 30 päivän ku- luessa viimeisestä sairausajan päivästä, toimihenkilöllä ei ole oikeutta uu- teen 1 momentin mukaiseen sairausajanpalkan ajanjaksoon, vaan sairaus- ajan palkka suoritetaan yhteensä enintään 1 momentissa mainitulta ajanjak- solta. Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai eri sairaus, tapahtuu Kelan tekemän ratkaisun perusteella.
52 § Toimihenkilön sairausajan palkan perusteet
Kuukausipalkkaisen toimihenkilön 48 §:n mukaista palkkaa ei vähennetä sai- rausloman ajalta siltä osin, kun hänellä on oikeus täyteen palkkaan.
Kuukausipalkkaiselle toimihenkilölle maksetaan kutakin sairauslomapäivää kohden 1/254 edellisenä lomanmääräytymisvuonna maksetuista tai makset- tavaksi erääntyneistä, vuosilomamääräysten 7 kohdan mukaiseen vuosilo- malisään oikeuttavien palkanlisien ja lisäpalkkojen yhteismäärästä.
LAPSEN SYNTYMÄÄN JA HOITOON LIITTYVÄT POISSAOLOT
53 § Xxxxxx äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainlomaan sekä hoitovapaa- seen
Toimihenkilöllä on oikeus erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainlomaan sekä hoitovapaaseen, tilapäiseen hoitovapaaseen ja osittaiseen hoitovapaa- seen, siten kuin siitä säädetään työsopimuslaissa.
54 § Äitiys- ja isyysvapaan sekä adoptiovanhemman vanhempainvapaan palkal- lisuus
Lapsen äidille maksetaan edellä 52 §:ssä määritellyllä tavalla laskettu palkka äitiysvapaan alusta lukien ajalta, johon sisältyy 72 arkipäivää edellyttäen, että hänellä muuten olisi oikeus saada vastaavalta ajalta palkkaa.
Lapsen äidin kanssa samassa taloudessa asuvalle isälle maksetaan edellä 52 §:ssä määritellyllä tavalla laskettu palkka isyysvapaan alusta lukien ajalta, johon sisältyy 6 arkipäivää edellyttäen, että hänellä muuten olisi oikeus saada vastaavalta ajalta palkkaa.
Jos toimihenkilö on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, sovelletaan adopti- oon välittömästi liittyvänä tämän pykälän mukaisia määräyksiä äitiys- ja isyysvapaan palkan maksamisen osalta, mikäli toimihenkilö on oikeutettu saamaan sairausvakuutuslain 9 luvun 11§:n mukaista adoptiovanhemmalle maksettavaa vanhempain- tai isyysrahaa.
Xxxxxx saamisen edellytyksenä kuitenkin on, että hän on ollut yrityksen pal- veluksessa välittömästi ennen äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan alka- mista vähintään kuusi kuukautta.
55 § Tilapäisen hoitovapaan palkallisuus
Toimihenkilölle maksetaan alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsensa tai muun hänen kodissaan pysyvästi asuvan alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen äkillisesti sairastuessa tilapäisen hoitovapaan ajalta (TSL 4:6 § enint. 4 työpv.), kuitenkin enintään kolmelta työpäivältä, 52 §:n mukainen palkka.
Palkan maksamisen edellytyksenä tässä pykälässä tarkoitetun poissaolon ajalta on, että poissaolo on sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoita- miseksi välttämätön. Palkallisuuden edellytyksenä on lisäksi, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä tai kysymyksessä on yksinhuoltaja ja että lap- sen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin toimihenkilön omasta sai- raudesta vaaditaan.
Yksinhuoltajaksi katsotaan myös henkilö, joka pysyvästi asuu erillään xxxx- puolisostaan sekä henkilö, jonka aviopuoliso on asevelvollisuuden suoritta- misen tai reservin harjoitusten, sairauden, matkan, työskentelystä tai opiske- lusta johtuvan toisella paikkakunnalla asumisen tai muun sellaisen pakotta- van syyn vuoksi estynyt osallistumasta lapsen hoitoon.
SAIRAUTEEN SEKÄ LAPSEN SYNTYMÄÄN JA HOITOON LIITTYVÄT ERITYIS- MÄÄRÄYKSET
56 § Päivärahan siirtyminen työnantajalle
Toimihenkilön oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivä-, äitiys-, isyysra- haan tai adoptiovanhemman vanhempain- tai isyysrahaan siirtyy sairaus, äi- tiys-, isyysloman tai adoptiovanhemman vanhempainvapaan ajalta työnan- tajalle siltä osin kuin päivä-, äitiys-, isyysrahan tai adoptiovanhemman van- hempain- tai isyysrahan määrä ei ylitä hänen samalta ajalta saamaansa pal- kan määrää.
Toimihenkilö, jolle maksetaan tämän sopimuksen mukaisesti palkkaa sai- raus-, äitiys-, isyysloman tai adoptiovanhemman vanhempainvapaan ajalta, on velvollinen noudattamaan niitä määräyksiä ja ohjeita, joita annetaan sai- rausvakuutuslain mukaan työnantajalle suoritettavan päivä-, äitiys-, isyysra- han tai adoptiovanhemman vanhempainrahan tai isyysrahan hakemista var- ten.
Jos toimihenkilö laiminlyö edellisessä momentissa tarkoitettujen määräysten ja ohjeiden noudattamisen, voidaan hänelle maksaa sairaus-, äitiys-, isyys- loman tai adoptiovanhemman vanhempainvapaan ajalta palkkaa vähennet- tynä sairausvakuutuslain mukaisen päivä-, äitiys-, isyysrahan tai adoptiovan- hemman vanhempainrahan tai isyysrahan määrällä.
57 § Toimihenkilön vilpillisyys
Jos toimihenkilö on vilpillisesti tai törkeästä tuottamuksesta ilmoittanut väärin tai salannut jonkin seikan, joka voi vaikuttaa näiden sopimusmääräysten mu- kaisen etuuden saamiseen tai suuruuteen, taikka jos hän itse tai toisen avulla on tarkoituksellisesti aiheuttanut sairauden, vian tai vamman taikka estänyt sen parantumisen taikka hänen törkeä huolimattomuutensa on olennaisesti myötävaikuttanut sairauden syntymiseen, voidaan hänelle tämän sopimuk- sen mukaan kuuluva etuus evätä tai alentaa.
ERÄÄT MUUT POISSAOLOT
58 § Poissaolo pakottavista perhesyistä
Toimihenkilöllä on pakottavien perhesyiden perusteella oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä siten kuin siitä säädetään työsopimuslaissa.
59 § Opintovapaa
Opintovapaalain (273/79) nojalla myönnetystä opintovapaasta on voimassa, mitä siitä on säädetty tai sovittu.
60 § Palkka opintojen, harjoittelun tai muualla työskentelyn ajalta
Toimihenkilölle, jolle on myönnetty vapautusta tehtävistään opintoja, harjoit- telua tai muualla työskentelyä varten, voidaan yrityksen harkinnan mukaan maksaa 48 §:n mukainen palkka joko osaksi tai kokonaan tai tehtävistä mak- settavien palkkojen erotus, milloin opinnot, harjoittelu tai muualla työskentely ovat omiaan edistämään yrityksen tehtävien suorittamista.
61 § Merkkipäivät ja lähiomaisiin liittyvät poissaolot
Työpäiväksi sattuvat 50- ja 60-vuotispäivät, oma avioliittoon vihkimispäivä, lähiomaisen hautajaispäivä, perheen jäsenen kuolemantapauksen johdosta enintään yksi päivä ja muun perheenjäsenen kuin alle 10-vuotiaan tai vam- maisen lapsen sairastumispäivä, mikäli poissaolo on sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön, ovat palkallisia vapaapäiviä si- ten kuin jäljempänä on sovittu.
Toimihenkilölle myönnetään työpäiväksi sattunut edellä 1 momentissa tar- koitettu merkki- ja muu päivä palkalliseksi vapaapäiväksi, milloin se toimi- henkilön tehtävien luonne huomioon ottaen on mahdollista. Poissaolopäi- vältä maksetaan 48 §:n mukainen palkka.
Lähiomaisella tarkoitetaan edellä toimihenkilön aviopuolisoa ja lapsia sekä hänen aviopuolisonsa lapsia, toimihenkilön vanhempia ja hänen aviopuoli- sonsa xxxxxxxxx sekä toimihenkilön veljiä ja sisaria.
Perheen jäsenellä tarkoitetaan samassa taloudessa eläviä toimihenkilön aviopuolisoa ja lapsia sekä hänen aviopuolisonsa lapsia. Lapseksi katsotaan myös ottolapsi ja kasvattilapsi.
Aviopuolisoon verrattavana pidetään toimihenkilön kanssa samassa talou- dessa asuvaa avopuolisoa, jonka kanssa toimihenkilöllä on yhteisesti huol- lettavia lapsia. Aviopuolisoon rinnastetaan rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli.
62 § Henkilöstökoulutus ja yhteinen koulutus
Työnantajan antamalla tai hankkimalla ammatillisella koulutuksella tarkoite- taan sellaista koulutusta, jota työnantaja antaa toimihenkilölle tai sellaista toi- mihenkilön ammattiin liittyvää koulutusta, johon työnantaja lähettää toimi- henkilön.
Yhteisellä koulutuksella tarkoitetaan työpaikan yhteistoimintaa edistävää koulutusta, jonka järjestävät työnantaja- ja toimihenkilöpuoli yhteisesti työ- paikalla tai muussa paikassa.
Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen.
Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken.
Ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista todetaan, että kysymyksessä on tämän kohdan mukainen työnantajan antama tai hankkima koulutus.
63 § Korvaukset työnantajan antaman tai hankkiman koulutuksen ja yhteisen koulutuksen osalta
Edellä 62 §:ssä tarkoitetun koulutuksen osalta toimihenkilölle korvataan kou- lutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset sekä säännöllisen työajan ansionmenetys siten kuin työehtosopimuksessa on sovittu poissaoloajan palkan määräytymisestä. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuo- lella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.
Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan kurssimaksuja ja kustannuksia kurssiohjelman mukaisesta opetusmateriaalista. Suoranaisilla kustannuk- silla tarkoitetaan myös matkustamiskustannuksia sekä kurssin ajalta suori- tettavia majoittumiskustannusten ja ruokailukustannusten korvauksia. Kurs- sin ajalta maksetaan päivärahaa siten kuin matkakustannusten korvaami- sesta on sovittu.
Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä kurssi- että matka-ajan osalta. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta.
64 § Ay-koulutus ja ilmoitusajat
Ay-koulutukset sovitaan yhdessä Destian kanssa. Koulutuksia suunnitelta- essa otetaan huomioon infra-alan erityispiirteet.
Toimihenkilöille annetaan tilaisuus osallistua kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille, milloin se käy päinsä aiheuttamatta tuntuvaa hait- taa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Kielteisessä tapauksessa ilmoite- taan pääluottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin on suota- vaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurs- sille osallistumiselle ei olisi estettä.
Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurs- sista, vähintään kuusi viikkoa ennen.
Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, on osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellainen koulu- tustilaisuus, josta työnantaja suorittaa toimihenkilölle korvauksia tämän so- pimuksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten laa- juus.
65 § Korvaukset Ay-koulutuksen osalta
Järjestöjen sopimalle työnantajan tuen piiriin kuuluvalle kurssille osallistu- valle pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle, ja heidän varamiehilleen, työsuojeluvaltuutetulle ja heidän varamiehilleen, työsuojeluasiamiehelle, työ- suojelutoimikunnan jäsenille ja yhteistoimintaelinten jäsenille heidän tehtä- viensä edellyttämän koulutuksen osalta työnantaja maksaa korvauksen an- sionmenetyksestä, edellä mainituille luottamusmiehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta.
Samoin maksetaan korvaus edellä tarkoitettujen luottamusmiestoimintaan liittyvien koulutustilaisuuksien osalta ammattiosaston puheenjohtajalle enin- tään kuukauden ajalta.
Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista toimihenkilöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suorite- taan, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailukustannusten kor- vaukseksi ateriakorvaus, jonka suuruus kaksipäiväisen ja sitä pidemmän kurssin osalta on 50 € opetusohjelman mukaista kurssipäivää kohden. Yh- den päivän mittaisesta koulutustilaisuudesta ateriakorvausta maksetaan puolet ateriakorvauksen koko määrästä.
Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaa- vasta koulutustilaisuudesta.
Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutustilaisuuteen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verratta- vien etuuksien vähenemistä.
66 § Maanpuolustus ja kriisivalmennus
Toimihenkilölle, joka on kutsuttu reservin kertausharjoituksiin, maanpuolus- tuskurssille tai väestönsuojelulain (438/58) 6 §:n 2 momentin nojalla väes- tönsuojelukoulutukseen, maksetaan tämän sopimuksen 48 §:n mukainen palkka vähennettynä reserviläispalkalla tai sitä vastaavalla korvauksella.
Mikäli reservin kertausharjoituksiin kutsutulle ei makseta asevelvolliselle muulta kuin vakinaisen väen palvelusajalta suoritettavasta palkkauksesta annetun lain (294/53) 4 §:n nojalla reserviläispalkkaa, ei hänelle makseta myöskään edellä tarkoitettua palkkaa.
Edellä sanotun estämättä toimihenkilö on kuitenkin oikeutettu saamaan vuo- silomansa ajalta maksettavan palkan vähentämättömänä.
67 § AY-kokoukset
Toimihenkilölle voidaan, milloin se yrityksen toiminnan kannalta on mahdol- lista, myöntää palkallinen vapautus työstä kokouspäivien ajaksi hänen osal- listuessaan Akava ry:n, Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n, Ammattiliitto Pro ry:n ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n ylimpien päättävien elinten ko- kouksiin, jollaisiksi katsotaan edustajakokous, valtuusto ja hallitus tai niitä vastaavat elimet, sekä yrityskohtaisen työehtosopimuksen osapuolena ole- van järjestön liitto- tai edustajakokoukseen tai mikäli sellaista toimielintä ei ole, valtuuston, edustajiston tai vastaavan toimielimen kokoukseen silloin kun niissä käsitellään työehtosopimusasioita. Maksettava palkka määräytyy 48 §:n mukaisesti.
68 § Muu poissaolo
Toimihenkilölle ei makseta palkkaa tämän sopimuksen perusteella muulta työstä vapautusajalta eikä muulta poissaoloajalta.
69 § Estyminen hakemasta työstä vapautusta
Jos toimihenkilö on hyväksyttävästä syystä estynyt hakemasta työstä vapau- tusta, hänellä on kuitenkin oikeus palkkaan asianomaista poissaoloa koske- vien sopimusmääräysten mukaisesti. Poissaolon syy on ilmoitettava työnan- tajalle välittömästi esteen poistuttua.
MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET
70 § Matkakustannusten korvaus
Toimihenkilöiden matkakustannusten korvaamiseen noudatetaan, mitä tä- män sopimuksen liitteenä olevassa matkakustannusten korvauksia koske- vassa sopimuksessa on sovittu.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa on mainittu, työmaalle siirretylle toimi- henkilölle, joka ei majoitu, suoritetaan matkakustannusten korvaamisesta tehdyn sopimuksen 9 §:n, 10 §:n ja 14 §:n edellytysten täyttyessä matkusta- miskustannusten korvausta sekä päivärahan sijasta ateriakorvausta.
Tämän momentin 3.1 kohdan mukaista päivittäistä matkustamiskustannus- ten korvausta sovelletaan niissä tapauksissa, joissa työnantaja edellyttää työmaalle siirretyltä toimihenkilöltä oman auton käyttöä työmaalla.
3.1 Työmaalle siirretyn toimihenkilön matkustaessa päivittäin asunnostaan tai työnantajan järjestämästä työmaamajoituksesta työmaalle makse- taan päivittäisenä matkustamiskustannusten korvauksena asunnon ja työpaikan välisen etäisyyden mukaan oman auton käytöstä seuraa- vasti:
yli 5 km 4,14 euroa / työpäivä
11 - 20 km 7,56 euroa / työpäivä
21 - 30 km 14,44 euroa / työpäivä
31 - 40 km 21,32 euroa / työpäivä
41 - 50 km 28,20 euroa / työpäivä
51 - 60 km 33,80 euroa / työpäivä
61 - 70 km 37,80 euroa / työpäivä
71 - 80 km 41,80 euroa / työpäivä
Jos asunnon ja työpaikan välinen etäisyys on yli 80 km, työnantaja sel- vittää majoitusvaihtoehdon.
3.2 Edellä 3.1 kohdassa olevan taulukon mukaisia korvauksia tarkistetaan samassa suhteessa kuin työehtosopimuksessa sovittuja kilometrikor- vauksia.
Työmaamajoituksessa asuville toimihenkilöille maksetaan viikonloppuisin suoritettavista kotimatkoista kahden viikon välein matkakustannusten kor- vaukset ja muilta viikonlopuilta maksetaan korvaus enintään siihen euromää- rään asti, jonka toimihenkilö olisi saanut tämän sopimuksen mukaista päivä- rahaa viikonloppumatkan matkankeston ajalta.
Lisäksi maksetaan työmaalle siirretyille toimihenkilöille matkustamiskustan- nukset sairaus- ja vuosilomalle ja takaisin ja työmaalle työn alkaessa ja työ- maalta sen päättyessä sekä matkustamiskustannukset siirrosta työmaalta toiselle tämän sopimuksen mukaisesti.
Liikkuville työryhmille, joita ovat esimerkiksi ajoratamaalaus-, päällyste- ja tutkimusryhmät suoritetaan matkakustannusten korvaukset 1 momentissa mainitun sopimuksen mukaisesti.
Xxxxxx toimihenkilö työnantajan määräyksestä työtä suorittaessaan joutuu käyttämään omaa kulkuneuvoaan, noudatetaan 1 momentissa mainitun työ- ehtosopimuksen säännöksiä.
ERINÄISET KORVAUKSET
71 § Luolalisä
Toimihenkilölle maksetaan olosuhdelisänä luolalisää tunneli- ja kalliosuoja- töissä rakennusvaiheen aikana 1.4.2018 lukien 14,63 euroa päivä ja 1.7.2020 lukien 14,83 euroa päivä.
VUOSILOMA JA LOMARAHA
72 § Vuosiloman määräytyminen
Toimihenkilöiden vuosiloma määräytyy kulloinkin voimassa olevan vuosilo- malain sekä tässä sopimuksessa sovitun mukaisesti.
1. Työssäolon veroinen aika
Sen lisäksi mitä vuosilomalain 7 §:ssä säädetään, työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä työpäiviä tai työtunteja, jolloin toimihenkilö työsuhteen kestäessä on estynyt tekemästä työtä:
1) sairauden tai tapaturman vuoksi myönnetyn palkallisen työstä vapautuk- sen aikana. Mikäli palkallisten sairauslomapäivien määrä ei täytä vuosi- lomalain 7 §:n 2 momentin 2 kohdassa säädettyä 75 työpäivää loman- määräytymisvuodessa, pidetään lomanmääräytymisvuoden alusta lu- kien myös palkattomia sairauslomapäiviä työssäolon veroisina päivinä siihen määrään asti, että vuosilomalain määräys toteutuu;
2) reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen tai siviilipalveluslaissa tarkoitetun täydennyspalveluksen takia tai määrättynä maanpuolustus- kursseille, väestönsuojelukoulutukseen tai -palvelukseen tai vapautet- tuna työstä palvelua varten suomalaisessa valvontajoukossa tai koulu- tettavana edellä mainittua tai valmiusjoukkoa varten Suomessa tai Pu- naisen Ristin palveluksessa komennettuna katastrofiaputehtäviin;
3) palkalliseen ammattiyhdistyskoulutukseen myönnetyn työstä vapautuk- sen takia, kuitenkin enintään 30 päivää koulutustilaisuutta kohti;
4) kuntoutuksen takia siltä osin kuin sen ajalta on maksettu kuntoutusrahaa.
Työssäolopäivien veroisina pidetään myös:
1) niitä työpäiviä, joina toimihenkilö on ollut pois työstä kunnanvaltuuston tai -hallituksen tai valtiollisia taikka kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai vaalitoimikunnan kokouksen, asevelvolli- suuslaissa (452/50) tarkoitetun kutsuntapäivän, 50- tai 60-vuotispäivän, oman hääpäivän, läheisen omaisen hautauspäivän taikka perheenjäse- nen äkillisen sairastumisen tai kuolemantapauksen vuoksi myönnetyn palkallisen vapautuksen aikana;
2) niitä työpäiviä, joiksi toimihenkilölle on annettu vapautusta työstä oman ammattiliittonsa liittokokoukseen, liittovaltuustoon, liittotoimikunnan tai näitä vastaavan hallintoelimen kokoukseen osallistumista varten; sekä
3) niitä työpäiviä, joiksi toimihenkilölle on annettu vapautusta työstä hänen osallistuessaan työehtosopimuksiin osallisen järjestönsä tai sen yläjär- jestöjen ylimpien päättävien elinten kokouksiin, milloin niissä käsitellään työehtosopimusasioita.
2. Vuosiloman pituus
Vuosiloman pituus määräytyy 2, 3 ja 4 momentissa olevien taulukoiden mu- kaan. Vuosilomapäiviä ovat 2, 3 ja 4 momentin mukaan ansaitut vuosiloma- päivät, jotka kuluvat vuosilomaa annettaessa 3 kohdan mukaan.
Kun toimihenkilön työsuhde Destia Oy:n palveluksessa on jatkunut loma- kautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä yhtäjaksoi- sesti vähintään 1 vuoden, vuosilomaa ansaitaan A-taulukon mukaan. Edellä tarkoitettuun työsuhteen jatkumisaikaan ei lueta aikaa, jolloin työ on keskey- tynyt toimihenkilön ollessa suorittamassa asevelvollisuuslaissa (452/1950) tarkoitettua vakinaista palvelusta, naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetussa laissa (194/1995) tarkoitettua vapaaehtoista asepalvelusta tai si- viilipalveluslaissa (1723/1991) tarkoitettua siviilipalvelusta.
Taulukko A
Täysiä lomanmää- räytymiskuukausia | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 |
Vuosilomapäivät | 3 | 5 | 7 | 9 | 11 | 13 | 15 | 17 | 19 | 21 | 23 | 25 |
Kun toimihenkilön työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun men- nessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, vuosilomaa ansaitaan B-taulu- kon mukaan.
Taulukko B
Täysiä lomanmää- räytymiskuukausia | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 |
Vuosilomapäivät | 2 | 4 | 5 | 7 | 9 | 10 | 12 | 14 | 15 | 17 | 19 | 20 |
Destia Oy:n palveluksessa olevalla toimihenkilöllä, joka on Destia Tieliikelai- toksen palveluksessa viimeistään 31.3.2007 taikka siirtymäsäännöksen pe- rusteella saavuttanut liikelaitosten työ- ja virkaehtosopimuksen 35 §:n mu- kaisen 15 vuoden vuosilomaan oikeuttavan palvelusajan, on oikeus saada vuosilomaa seuraavasti:
Taulukko C
Täysiä lomanmää- räytymiskuukausia | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 |
Vuosilomapäivät | 3 | 5 | 8 | 10 | 13 | 15 | 18 | 20 | 23 | 25 | 28 | 30 |
3. Vuosilomapäivien kuluminen vuosilomaa annettaessa
Pääsääntö (keskimäärin 5 työpäivää viikossa)
Vuosilomaa annettaessa vuosilomapäiviä ovat ne vuosiloma-aikaan sisälty- vät päivät, jotka ilman vuosilomaa olisivat säännölliseen työaikaan kuuluvia työpäiviä.
Soveltamisohje 1
Esimerkki: Kun helatorstai ei ole työpäivä, helatorstaiviikolla vuosiloma- päiviä kuluu yleensä neljä.
Vuosiloma-aikaan voi sisältyä vuosiloman pituudesta riippuen työpäivien lisäksi myös vapaapäiviä. Jos kalenteriviikon kaikki työpäivät ovat vuosi- lomapäiviä, loma-ajaksi voidaan määrätä koko kalenteriviikko eli loma voi päättyä sunnuntaina.
Soveltamisohje 2
Osa-aikaisille toimihenkilöille vuosilomat annetaan niin, että osa-aikai- silla vuosiloma-aikaan sisältyy suhteessa yhtä paljon työaikaa ja vapaa- aikaa kuin muutoinkin työsopimuksensa mukaan.
Esimerkki 1: Osa-aikainen on työssä joka toinen viikko ja vapaalla joka toinen viikko. Kun hän on lomalla yhden työviikon, merkitään lomaksi myös yksi vapaa viikko, jolloin normaaleina kalenteriviikkoina lomaa ku- luu kaksi viikkoa eli yhteensä 10 vuosilomapäivää.
Esimerkki 2: Osa-aikainen on työssä ma-ke ja vapaalla to-pe. Kun hän pitää lomaa ma-ke, niin normaaleina kalenteriviikkoina lomapäiviksi mer- kitään myös vapaapäivät to ja pe eli vuosilomapäiviä kuluu yhteensä viisi.
Suositeltavaa on, että osa-aikaiset pitävät vuosiloman kokonaisina ka- lenteriviikkoina. Jos vuosilomaa poikkeuksellisesti pidetään yksittäisinä lomapäivinä, tulee tällöinkin noudattaa suhteellisuusperiaatetta, jonka mukaisesti lomapäiviksi merkitään työpäivien lisäksi myös tarvittava määrä vapaapäiviä.
4. Lomakausi ja vuosiloman antaminen
Lomakausi on toukokuun 2 päivän ja syyskuun 30 päivän välinen aika, mai- nitut päivät mukaan lukien.
Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana, jolleivat työn- antaja ja toimihenkilö sovi loman pitämisestä 5 kohdassa tarkoitetulla tavalla.
Vuosilomasta 20 vuosilomapäivää kuitenkin vähintään 65 % lomanmääräy- tymisvuodelta ansaitun loman kokonaismäärästä sijoitetaan lomavuoden lo- makauteen (kesäloma). Muu kuin lomakaudelle sijoitettava loma (talviloma) on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Jos lo- man antaminen lomakaudella aiheuttaa kausiluonteisessa työssä olennaisia vaikeuksia työnantajan toiminnalle, kesäloma voidaan antaa lomakauden ul- kopuolella saman kalenterivuoden aikana.
Vähintään 25 vuosilomapäivän pituisesta lomasta annetaan lomakauden ul- kopuolella 5 vuosilomapäivää talvilomana, elleivät työnantaja ja toimihenkilö toisin sovi.
Kesäloma ja talviloma annetaan yhdenjaksoisina, ellei työn käynnissä pitä- miseksi ole välttämätöntä jakaa sitä osaa kesälomasta, joka ylittää 10 vuosi- lomapäivää, pidettäväksi lomakaudella yhdessä tai useammassa osassa.
5. Vuosiloman jakamisesta ja ajankohdasta sopiminen työsuhteen kestä- essä
Työnantaja ja toimihenkilö voivat työsuhteen kestäessä sopia, että toimihen- kilö pitää 10 vuosilomapäivää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa.
Työnantaja ja toimihenkilö voivat työsuhteen kestäessä sopia vuosiloman antamisesta ajanjaksolla, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle loma- kausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Lisäksi voidaan sopia 10 vuosilomapäivää ylittävän vuosiloman osan pitämi- sestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä.
Jos työsuhde päättyy ennen kuin toimihenkilöllä on 4 kohdan 2 ja 3 momen- tin mukaan oikeus pitää vuosilomaa, työnantaja ja toimihenkilö saavat sopia työsuhteen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitämisestä työsuhteen kestäessä.
Työnantaja ja toimihenkilö saavat vuosilomalain 21 §:n 4 momentin mukai- sesti sopia, että vuosilomasta 5 työpäivän osuus pidetään lyhennettynä työ- aikana.
6. Vuosiloman siirtäminen työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi
Xxxxxxx toimihenkilö vuosilomansa tai sen osan alkaessa on sairauden tai ta- paturman johdosta työkyvytön tai erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempain- vapaan vuoksi työstä vapautettuna, on loma, jos toimihenkilö sitä pyytää, siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan. Toimihenkilöllä on vastaava oikeus loman tai sen osan siirtämiseen, mikäli loman tai sen osan alkaessa tiede- tään, että toimihenkilö loman aikana joutuu sellaiseen sairaan- tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön tai että hän tulee saamaan työstä vapautusta erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempain- vapaata varten.
7. Kuukausipalkkaisen toimihenkilön vuosilomapalkka ja vuosilomalisä
Kuukausipalkkaisen toimihenkilön lomapäivän palkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka 21:llä. Loma-ajan palkka lasketaan kertomalla näin saatu lo- mapäivän palkka lomajaksoon sisältyvien lomapäivien lukumäärällä.
Jos edellä 1 momentin mukaisesti laskettu loma-ajan palkka ei vastaa toimi- henkilölle muutoin maksettavaa palkkaa, niin palkka oikaistaan palkanmak- sun yhteydessä niin, että maksettava palkka vastaa toimihenkilölle muutoin vastaavalta ajalta maksettavaa palkkaa.
Kuukausipalkkaisen toimihenkilön lomapalkkaa ja lomakorvausta määrättä- essä otetaan varsinaisen palkan lisäksi huomioon sellaiset työaikalain mu- kaan maksettavat lisäpalkat, jotka on sovittu sisällytettäväksi palkkaan tai jotka on sovittu maksettavaksi erillisenä kiinteänä korvauksena.
Kuukausipalkkaiselle toimihenkilölle maksetaan vuosiloman ajalta vuosilo- malisää. Lisän suuruus kutakin vuosilomapäivää kohden on 1/250 edellisenä lomanmääräytymisvuonna maksettujen tai maksettavaksi erääntyneiden jäl- jempänä tässä pykälässä tarkoitettujen lisäpalkkojen summasta, ilta-, yö- ja vuorotyölisistä sekä lauantaityökorvauksista ja sunnuntaityö- sekä varalla- olokorvauksista, ellei yrityskohtaisesti ole toisin sovittu.
Tässä pykälässä lisäpalkoilla tarkoitetaan sellaisia sopimukseen perustuvia lisäpalkkoja, jotka maksetaan tuotannon määrän, työsuorituksen, erityisten työolosuhteiden tai niihin rinnastettavien seikkojen perusteella työstä, jota toimihenkilö suorittaa jatkuvasti tai joka etukäteen vahvistetun suunnitelman mukaan toistuu säännöllisesti vähintään kerran neljännesvuoden aikana.
Mikäli toimihenkilön työaika ja vastaavasti palkkaus on muuttunut loman- määräytymisvuoden aikana vuosilomalain 10 §:n 4 momentin 1. lauseen tar- koittamalla tavalla, lasketaan lomapalkka vuosilomalain 12 §:n mukaan. Poi- keten kuitenkin siitä, mitä vuosilomalain 12 §:ssä on säädetty, on vuosiloma- palkka edellä 2 kohdan 3 momentin mukaisessa tapauksessa 9 prosenttia, edellä 2 kohdan 2 momentin mukaisessa tapauksessa 11,5 prosenttia ja edellä 2 kohdan 4 momentin mukaisessa tapauksessa 13 prosenttia loman- määräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta. Vuosilomalisää koskevaa tä- män kohdan 4 momenttia ei sovelleta näissä tapauksissa.
Mikäli toimihenkilön työaika ja vastaavasti palkkaus on muuttunut vasta lo- manmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän kuukausipalkan mukaan.
8. Lomakorvaus (kuukausipalkkaiset)
Kuukausipalkkaisella toimihenkilöllä on oikeus saada työsuhteen päättyessä lomakorvaus pitämättömiltä 2 kohdan 2, 3 ja 4 momentin mukaisilta vuosilo- mapäiviltä. Lomakorvaus lasketaan noudattaen soveltuvin osin, mitä 7 koh- dassa on sovittu vuosilomapalkasta.
Vuosilomapalkan määräytyessä edellä 7 kohdan 6 momentin perusteella, on vuosilomakorvaus vuosilomapäivää kohti tällöin vuosilomapalkan määrä
jaettuna lomanmääräytymisvuoden aikana ansaittujen lomapäivien luku- määrällä.
9. Lomaraha (kuukausipalkkaiset)
Kuukausipalkkainen toimihenkilö ansaitsee jokaiselta täydeltä lomanmää- räytymiskuukaudelta lomarahaa, jonka suuruus on:
1) 6 % edellä 2 kohdan 4 momentin mukaisessa tapauksessa,
2) 5 % edellä 2 kohdan 2 momentin mukaisessa tapauksessa,
3) 4 % edellä 2 kohdan 3 momentin mukaisessa tapauksessa
lomanmääräytymisvuotta seuraavan kesäkuun kuukausipalkasta, johon on lisätty 7 kohdan 4 momentin mukainen vuosilomalisä (21/250). Lomarahan perusteena oleva kuukausipalkka määräytyy työehtosopimuksen 48 §:n 2 momentin mukaisesti.
Xxxxxxxx määräytyy sen tehtävän mukaan, jossa asianomainen on kesä- kuun viimeisenä päivänä. Jos asianomainen on työstä vapaana kesäkuussa, määräytyy lomaraha sen tehtävän palkan mukaan, joka hänelle olisi mak- settu, jos hän olisi ollut työssä. Jäljempänä 5 ja 6 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa lomaraha määräytyy vastaavasti ero- tai siirtymähetken tehtä- vän palkan mukaan.
Jos toimihenkilö on osasairausvapaalla siinä kuussa, joka määrittää lomara- han suuruuden, käytetään lomarahan laskentaperusteena sen tehtävän mu- kaista palkkaa, jonka toimihenkilö saisi, jos olisi työssä kokoaikaisen työso- pimuksensa perusteella.
Lomaraha maksetaan heinäkuussa. Jäljempänä 5 ja 6 momentissa tarkoite- tuissa tapauksissa lomaraha maksetaan siirtymisajankohdan tai työsuhteen päättymisajankohdan palkanmaksun yhteydessä.
Kun toimihenkilön työsuhde päättyy toimihenkilön siirtyessä eläkkeelle, mak- setaan lomaraha kaikkia niitä lomapäiviä vastaavalta osalta, jotka toimihen- kilö on ansainnut työsuhteen päättymishetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa.
Toimihenkilölle, joka lähtee suorittamaan varusmies- tai siviilipalvelustaan tai siirtyy siviilikriisinhallintatehtävään taikka suomalaisen valvonta- tai rauhan- turvajoukon tahi pohjoismaisen instituutin palvelukseen taikka palvelukseen Yhdistyneissä Kansakunnissa, sen erityisjärjestöissä tai muussa sellaisessa hallitusten välisessä kansainvälisessä järjestössä tai yhteistyöelimessä, jo- hon Suomi on virallisesti liittynyt, tai palvelus sellaisessa kansainvälisessä kehitysyhteistyötehtävässä, jossa Suomi on mukana, maksetaan lomaraha kaikkia niitä lomapäiviä vastaavalta osalta, jotka hän on ansainnut siirtymä- hetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa.
Lomarahaa ei makseta toimihenkilölle, jolle ei kerry ainoatakaan täyttä lo- manmääräytymiskuukautta.
Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaksi
Toimihenkilöllä on oikeus sovittuaan siitä työnantajan kanssa vaihtaa loma- raha palkalliseksi vapautukseksi työstä siten, että kahden lomapäivän loma- raha vastaa yhtä palkallista vapaapäivää tai noudattaen muuta työnantajan kanssa sovittua järjestelmää.
10. Vapaan ajalta maksettava lomakorvaus
Toimihenkilölle, jolla on oikeus vuosilomalain 8 §:n mukaiseen vapaaseen, maksetaan vapaan ajalta lomakorvaus vuosilomalain 16 ja 19 §:n mukai- sesti.
11. Lomapalkan maksaminen
Vuosilomapalkka suoritetaan työehtosopimuksessa sovittuna palkanmaksu- päivänä. Toimihenkilön vaatimuksesta voidaan kuitenkin maksaa ennen vuosiloman pääosan pitämistä sitä vastaava vuosilomapalkan osa.
12. Vuosiloman säästäminen
Sen lisäksi mitä vuosilomalain 27 §:ssä on säädetty, noudatetaan vuosilo- man säästämiseen mitä tässä pykälässä on sovittu.
Säästää voidaan joko osittain tai kokonaan 2 kohdan 2 ja 3 momentin mu- kaan määräytyvästä vuosilomasta 15 päivää ylittävä osa ja 2 kohdan 4 mo- mentin mukaan määräytyvästä vuosilomasta 20 päivää ylittävä osa.
Säästövapaa annetaan työnantajan ja toimihenkilön tarkemmin sopimina ajankohtina viimeistään viiden vuoden kuluessa sen lomavuoden päättymi- sestä, jonka vuosilomasta säästövapaa oli säästetty. Lomavuosi on se ka- lenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy.
ERINÄISET MÄÄRÄYKSET
73 § Jäsenmaksujen perintä
Työnantaja pidättää, mikäli toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, alle- kirjoittaneen työntekijäyhdistyksen alayhdistyksen jäsenmaksut toimihenki- löltä, hänelle maksettavasta palkasta. Pidätetyt jäsenmaksut työnantaja tilit- tää yhdistyksen ilmoittamalle pankkitilille.
Yhdistys on velvollinen antamaan kirjallisesti jäsenmaksujen pidättämistä varten tarpeelliset tiedot.
74 § Ryhmähenkivakuutus
Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia toimihenkilöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen, siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.
LUOTTAMUSMIEHET JA YHTEISTOIMINTA
75 § Luottamusmiehet
Työnantajan ja toimihenkilöyhdistysten välillä on sovittu erikseen luottamus- miehistä ja luottamusmiesorganisaatiosta.
Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa pääluottamusmiestä tai luottamusmiestä, jonka asianomainen sopimusosapuolen rekisteröity alayh- distys tai sopimusosapuoli on valinnut edustajakseen hoitamaan tässä sopi- muksessa tarkoitettuja tehtäviä.
Luottamusmiehen valitsemista varten voidaan työpaikalla suorittaa vaali. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on asianomaisen työpaikan toimihenkilöille va- rattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja varaa nimetyille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.
Luottamusmiehen tulee olla Destia Oy:n toimihenkilö ja perehtynyt toimialu- eensa olosuhteisiin.
Työpaikalla toimivan sopimusosapuolen rekisteröidyn alayhdistyksen tai vastaavan on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle valituista luottamusmie- histä, varamiehen toimimisesta luottamusmiehen sijaisena, työsuojeluval- tuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmiestehtävissä tai luottamusmiesten toimimisesta työsuojelutehtävissä. Vastaavan ilmoituksen siitä, milloin varaluottamusmies toimii luottamusmiehen sijaisena, voi antaa myös luottamusmies. Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijai- sena on työsuojeluvaltuutetun ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Työnan- taja ilmoittaa luottamushenkilöille, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotte- luja heidän kanssaan.
Luottamusmies toimii yhdistyksen ja toimihenkilöiden edustajana työehtoso- pimuksen soveltamista, työrauhan turvaamista ja työlainsäädännön sovelta- mista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja toimihenkilön välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä.
Työpaikalla voidaan sopia siitä, että luottamusmies hoitaa työsuojeluvaltuu- tetun tai työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.
76 § Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen palkkiot
Luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille maksetaan edustettavien toimi- henkilöiden lukumäärän perusteella palkkio alla olevan taulukon mukaisesti:
Taulukko 1.4.2018 alkaen:
Palkkio €/kk | |||
Edustettavien toimihenkilöiden lukumäärä | Pääluottamus- mies | Luottamus- mies | Työsuojelu- valtuutettu |
3 – 30 | 140 | 90 | 68 |
31 – 100 | 151 | 105 | 79 |
101 – 200 | 227 | 161 | 121 |
201 – 400 | 256 | 182 | 136 |
401 tai enemmän | 298 | 226 | 157 |
Mikäli yrityksessä tällä hetkellä maksettavat palkkiot ovat vähintään tämän taulukon suuruisia, nykyiset palkkiot säilyvät ennallaan.
Taulukko 1.7.2020 alkaen:
Palkkio €/kk | |||
Edustettavien toimihenkilöiden lukumäärä | Pääluottamus- mies | Luottamus- mies | Työsuojelu- valtuutettu |
3 – 30 | 142 | 91 | 69 |
31 – 100 | 153 | 106 | 80 |
101 – 000 | 000 | 000 | 123 |
201 – 000 | 000 | 000 | 138 |
401 tai enemmän | 302 | 229 | 159 |
Mikäli yrityksessä tällä hetkellä maksettavat palkkiot ovat vähintään tämän taulukon suuruisia, nykyiset palkkiot säilyvät ennallaan.
77 § Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturva
Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet
Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuo- tannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irti- sanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mi- käli pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti tode- taan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.
Muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa työsopimuslain 7:10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päät- tyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työso- pimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Yksilösuoja
Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.
Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8:1 – 3 §:n säännöksiä. Työ- sopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmää- räyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti tai olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.
Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöi- hin nähden.
Ehdokassuoja
Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiesehdokkaaseen, jonka ammattiosaston kokous on asetta- nut ja jonka asettamisesta ammattiosasto on kirjallisesti työnantajalle ilmoit- tanut, sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kir- jallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteis- toimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toi- xxxxxxxx alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaali- tuloksen tultua todetuksi.
Jälkisuoja
Korvaukset
Varamiehet
Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamus- miehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuu- kautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.
Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tä- män sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hä- nelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12:2 §:n 2 momentin perusteiden mukaan. Korvausta lisää- vänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Milloin tuotantoyksikössä tai vastaavassa toimintayksikössä sään- nöllisesti työskentelevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä on 20 tai vähemmän, edellä mainittu korvaus on työsuojeluvaltuutetun osalta vähin- tään 4 kuukauden palkka ja enintään työsopimuslain 12:2 §:n 1 momentin mukaan määräytyvä korvaus.
Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta mää- räytyy työsopimuslain 12:1.1 §:n mukaisesti.
Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja varaluot- tamusmieheen sekä työsuojeluvaravaltuutettuun sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.
78 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
Xxxxxxxx toimihenkilön tulee häntä itseään erityisesti koskevissa työasioissa ensin kääntyä esimiehensä puoleen.
Tämän työehtosopimuksen soveltamisesta syntyvät erimielisyydet pyritään tarpeettomasti viivyttelemättä selvittämään ensi sijassa yksikön johtajan tai hänen määräämänsä ja asianomaisen järjestön luottamusmiehen välillä käy- tävillä neuvotteluilla.
Jos yksimielisyyteen ei tällöin päästä, asiasta on laadittava pöytäkirja, jonka neuvottelijat allekirjoittavat ja jossa lyhyesti mainitaan erimielisyyksien ai- heena olevat kysymykset ja molempien osapuolten kanta.
Jos yksimielisyyteen ei yritystasolla päästä, asia voidaan saattaa työehtoso- pimusosapuolten kesken selvitettäväksi. Sopimuspuolen esittäessä asiasta neuvotteluja, ne on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa esi- tyksen tekemisestä.
Siinä tapauksessa, etteivät sopimuspuolet ole voineet sopia syntyneistä eri- mielisyyksistä, asia voidaan saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
79 § Työnantajan tiedottamisvelvoitteet
Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot
Kerran vuodessa EK:n toimihenkilötilaston valmistuttua annetaan pääluotta- musmiehelle palkkatilastotietoina kirjallisesti ne palkkaerittelyt, jotka tilas- tosta tehdään. Luottamusmies ei ole oikeutettu saamaan keskimääräisiä kuukausiansiotietoja kuutta henkilöä pienemmistä ryhmistä.
Tämän sopimuksen mukaisesti luottamusmiehen tehtäviin kuuluvissa eri- mielisyystapauksissa annetaan hänelle kaikki valituksen alaisen tapauksen selvittämiseksi tarpeelliset tiedot.
Luottamusmiehellä on oikeus saada kerran vuosineljänneksessä tiedot toi- mialueensa uusien toimihenkilöiden suku- ja etunimistä, työsuhteen alkamis- ajasta sekä yrityksen toimintayksiköstä.
Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus perehtyä toimialueellaan yrityk- sessä kulloinkin voimassa oleviin palkanmääräytymis- ja palkanlaskentajär- jestelmiin.
Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta
Luottamusmiehellä on oikeus saada tiedot hänen toimialueellaan toimivasta ulkopuolisesta työvoimasta ja yrityksen tiloissa toimivista alihankkijoista.
80 § Jatkuvan neuvottelun periaate
Työnantajan ja toimihenkilöyhdistyksen välillä noudatetaan jatkuvan neuvot- telumenettelyn periaatteita.
TYÖRAUHA JA SEN TURVAAMINEN
81 § Työrauhavelvollisuus
Tämän työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sul- kuun eikä muuhun niihin verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu tä- män työehtosopimuksen tai sen liitteiden määräyksiä vastaan tai tarkoittaa tämän työehtosopimuksen tai sen liitteiden muuttamista.
82 § Ennakkoilmoitus työtaisteluista
Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituk- sessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.
PAIKALLINEN SOPIMINEN
83 § Paikallinen sopiminen
Tämän työehtosopimuksen määräyksistä voi sopia paikallisesti toisin liiketoi- mintaryhmä-, yksikkö- tai toimipaikkakohtaisesti joko työnantajan ja toimi- henkilön kesken, kun asiasta on keskusteltu luottamusmiehen kanssa tai luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Luottamusmiehen kanssa tehty so- pimus sitoo niitä toimihenkilöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edus- tavan.
Sopimus on tehtävä kirjallisesti ja sopimuksessa noudatetaan kuuden kuu- kauden irtisanomisaikaa, ellei tehdyssä paikallisessa sopimuksessa ole muuta sovittu.
SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO
84 § Sopimuksen voimassaolo
Tämä työehtosopimus on voimassa 31.1.2022 saakka seuraavin edellytyk- sin:
Sopimuskausi jatkuu 31.1.2022 saakka, mikäli sopimusosapuolet pääsevät 15.11.2020 mennessä yhteisymmärrykseen toisen sopimusvuoden palkka- ratkaisusta. Mikäli ajanjakson 1.2.2021 - 31.1.2022 palkantarkistusten ta- sosta ja mallista ei päästä 15.11.2020 mennessä sopimukseen, työehtoso- pimus päättyy ilman irtisanomista 31.1.2021.
Sopimus jatkuu 31.1.2022 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota jom- malta kummalta puolelta viimeistään 6 viikkoa ennen sopimuskauden päät- tymistä.
PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY AMMATTILIITTO PRO RY
DESTIAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2020 – 31.1.2022
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
(ote, josta ilmenevät sovitut muutokset siltä osin kuin niitä ei ole kirjattu suo- raan työehtosopimuksen teksteihin)
Palvelualojen työnantajat PALTA ry sekä Xxxxxxx toimihenkilöt YTN ry ja Ammattiliitto Pro ry sopivat 24.3.2020 saavutetun neuvottelutuloksen mukai- sesti seuraavaa:
1. Sopimuskausi
Työehtosopimuksen sopimuskausi on 1.2.2020 - 31.1.2022.
Sopimus on voimassa 31.1.2022 saakka, mikäli sopimusosapuolet pääsevät 15.11.2020 mennessä yhteisymmärrykseen toisen sopimusvuoden palkka- ratkaisusta. Mikäli ajanjakson 1.2.2021 - 31.1.2022 palkantarkistusten ta- sosta ja mallista ei päästä 15.11.2020 mennessä sopimukseen, työehtoso- pimus päättyy ilman irtisanomista 31.1.2021.
Sopimus jatkuu 31.1.2022 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota jom- malta kummalta puolelta viimeistään 6 viikkoa ennen sopimuskauden päät- tymistä.
2. Palkantarkistukset
1.7.2020
Palkkoja korotetaan 1,0 % suuruisella yleiskorotuksella. Palkkoja korotetaan 0,4 % suuruisella yrityskohtaisella erällä.
Yrityskohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkkauksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta sekä tuottavuuden kehittämistä yrityk- sessä.
Yrityskohtaisen erän euromäärän laskentapohjana käytetään työehtosopi- muksen piiriin kuuluvien työntekijöiden huhtikuun 2020 peruspalkkoja, joita ovat sellaiset kuukausi- ja tuntipalkat palkanosineen, joita muutoin korotet- taisiin yleiskorotuksella. Työnantaja ilmoittaa pääluottamusmiehelle jaetta- vissa olevan erän kokonaiseuromäärän.
Yrityskohtaisesta erästä 0,2 %:n suuruinen osuus kohdennetaan toimisto- työajan pidennykseen ja 0,2 %:n erän käyttö- ja jakoperusteista neuvotellaan pääluottamusmiehen kanssa yhteisymmärrykseen pyrkien 1.6.2020
mennessä. Mikäli yrityserän kohdentamisesta ei päästäisi sopimukseen, työnantaja jakaa erän.
Palkkataulukot ja euromääräiset lisät
Palkkataulukoita ja työehtosopimuksen euromääräisiä lisiä korotetaan 1.7.2020 lukien 1,4 %.
Vuoden 2021 palkantarkistukset
Sopimusosapuolet neuvottelevat vuoden 2021 palkantarkistusten tasosta ja mallista 15.11.2020 mennessä. Mikäli yhteisymmärrystä ei saavuteta, työeh- tosopimus päättyy ilman irtisanomista 31.1.2021.
3. Koronakriisiaikana noudatettavat määräaikaiset muutokset työehtosopimuk- seen työlainsäädäntöön tehtäviä muutoksia vastaavasti
- Yhteistoimintalain 51 §:n mukainen neuvotteluaika lyhennetään 5 päivään kaikissa lomautustilanteissa, jos muusta ei paikallisesti sovita.
- Työsopimuslain 5 luvun 4 §:n mukainen lomautusilmoitusaika lyhennetään 5 päivään.
- Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukainen takaisinottovelvollisuusaika piden- netään 9 kuukauteen.
Tämän kohdan mukaiset poikkeukselliset menettelyajat tulevat voimaan 24.3.2020 ja ovat voimassa niin kauan kuin koronaviruksen aiheuttaman ta- loudellisen kriisin vuoksi säädettävät maan hallituksen 20.3.2020 päättämät työlainsäädäntömuutokset ovat voimassa, kuitenkin enintään 31.7.2020.
4. Kriisilauseke
Mikäli yrityksen vertailukelpoinen tulos muuttuu negatiiviseksi tai yritys jou- tuu muulla tavoin sopimuskauden aikana poikkeuksellisiin taloudellisiin vai- keuksiin, sopimusosapuolet kokoontuvat välittömästi neuvottelupöytään ar- vioimaan tilannetta sekä sopimaan kustannusten oikaisemiseksi työehtoso- pimukseen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen työnantajan toiminta- edellytysten ja työpaikkojen säilymisen turvaamiseksi.
Neuvottelupöytään palataan viimeistään 14 päivän kuluessa esityksen saa- pumisesta.
5. Työryhmä
Matkustaminen- ja rakennetyöryhmä
Työryhmä kehittää työehtosopimuksen matkustamista koskevia määräyksiä ja selkiyttää ja yksinkertaistaa työehtosopimuksen kokonaissisältöä ja sa- namuotoja ja teknistä rakennetta.
6. Voimassaolo
Tämä työehtosopimus on voimassa 31.1.2022 saakka seuraavin edellytyk- sin:
Sopimuskausi jatkuu 31.1.2022 saakka, mikäli sopimusosapuolet pääsevät 15.11.2020 mennessä yhteisymmärrykseen toisen sopimusvuoden palkka- ratkaisusta. Mikäli ajanjakson 1.2.2021 - 31.1.2022 palkantarkistusten ta- sosta ja mallista ei päästä 15.11.2020 mennessä sopimukseen, työehtoso- pimus päättyy ilman irtisanomista 31.1.2021.
Sopimus jatkuu 31.1.2022 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota jom- malta kummalta puolelta viimeistään 6 viikkoa ennen sopimuskauden päät- tymistä.
Helsingissä 24. päivänä maaliskuuta 2020
PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY
AMMATTILIITTO PRO RY
YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY
Palkkaliite 1
Vaativuusryhmät ja vaativuustason mukaiset palkat
Vaativuusryhmä Vaativuustason mukainen palkka euroa/kuukausi 1.4.2019 lukien 1.7.2020 lukien
9 | 4270 | 4330 |
8 | 3627 | 3678 |
7 | 2988 | 3030 |
6 | 2599 | 2635 |
5 | 2285 | 2317 |
4 | 2121 | 2151 |
3 | 2034 | 2062 |
2 | 1961 | 1988 |
1 | 1828 | 1854 |
Kesäharjoittelijan palkka voi olla 60 % vaativuusryhmän 1 palkasta = 1097 €/kk ja 1.7.2020 lukien 1112 €/kk. Insinöörioppilaiden palkkaus määräytyy Destian suosituksen mukaisesti.
VAATIVUUSRYHMÄ 9
Projektijohtaja
Suuren rakennushankkeen projektijohtaja, joka osallistuu aktiivisesti töiden hankintaan ja tarjoustoimintaan. Liikevaihto on suuruusluokaltaan vähintään 20 M€.
VAATIVUUSRYHMÄ 8
Controller
Controller, joka vastaa tulosyksikön liiketoiminnan suunnittelusta, budjetoinnista, rapor- toinnista, tulosennusteen kokonaisuudesta ja analyyseistä.
Työpäällikkö
Työpäällikkö, jolla on johdettavanaan hoidon isoja/useita alueurakoita ja pieniä rakennus- hankkeita tai työpäällikkö, jolla on johdettavaan liiketoimintayksikön isoja/vaativia raken- nushankkeita. Liikevaihto on suuruusluokaltaan vähintään 9 M€.
Yksikön päällikkö
Yksikön päällikkö, jolla on johdettavanaan palvelupäälliköitä ja asiantuntijoita, joilla on johdettavaan liiketoimintayksikön mittaus- ja tutkimusprojekteja. Liikevaihto on suuruus- luokaltaan vähintään 9 M€.
VAATIVUUSRYHMÄ 7
Työpäällikkö
Työpäällikkö, jolla on johdettavanaan hoidon alueurakoita ja pieniä rakennushankkeita tai työpäällikkö, jolla on johdettavaan liiketoimintayksikön rakennushankkeita. Liikevaihto on suuruusluokaltaan keskimäärin 5 – 8 M€.
Hankintapäällikkö
Hankintapäällikön tehtävä, johon kuuluu yritystasoisia tehtäviä merkittävissä hankintaka- tegorioissa.
Palvelupäällikkö
Palvelupäällikkö, jolla on johdettavanaan mittaus-, tutkimus- tai laboratoriopäälliköitä, joilla on johdettavaan liiketoimintayksikön mittaus- ja tutkimusprojekteja. Liikevaihto on suuruusluokaltaan 1 - 2 M€.
VAATIVUUSRYHMÄ 6
Työpäällikkö
Työpäällikkö, jolla on johdettavanaan hoidon alueurakoita ja rakennushankkeita. Liike- vaihto on suuruusluokaltaan keskimäärin 2 - 4 M€.
Hankintainsinööri
Hankintainsinööri, joka ohjaa ja johtaa liiketoimintayksiköitä, projekteja ja tarjoustoimin- taa hankintatoiminnassa ja vastaa keskitettyjen hankintojen tekemisestä sovitun työnjaon mukaisesti.
Tarjouslaskija
Tarjouslaskija, joka vastaa projektien tarjouslaskennasta sekä toiminta- ja laatusuunni- telmien tekemisestä.
Järjestelmäasiantuntija
Järjestelmäasiantuntija, joka vastaa henkilöstö- tai taloustoiminnon järjestelmien ylläpi- dosta ja kehittämisestä.
Toiminnansuunnittelija
Toiminnansuunnittelija, joka vastaa yhdessä liiketoimintayksikön johtajan kanssa liiketoi- mintayksikön taloussuunnittelusta, budjetoinnista, talouden seurannasta ja raportoin- nista.
Mittauspäällikkö, tutkimuspäällikkö
Mittaus-/tutkimuspäällikkö, joka vastaa palvelualueen tarjousten laadinnasta ja projektien johtamisesta.
VAATIVUUSRYHMÄ 5
Työmaapäällikkö
Hoidon alueurakoiden ja pienten rakennushankkeiden työmaapäällikkö tai rakennus- hankkeiden työmaapäällikkö.
Mittausvastaava
Mittausvastaava, jonka tehtävänä on mittaustehtävien suunnittelu, tekeminen ja valvonta.
VAATIVUUSRYHMÄ 4
Työkohdevastaava (hoito)/työnjohtaja
Työkohdevastaava/työnjohtaja, joka toteuttaa osittain itsenäisesti projektin osaa tai pientä projektia. Raportoi projektin työmaapäällikölle.
Mittausvastaava
Mittausvastaava, jonka tehtävänä on mittaustehtävien suunnittelu, tekeminen ja valvonta.
VAATIVUUSRYHMÄ 3
Kairausvastaava
Kairausvastaava, jonka tehtävänä on huolehtia kairaus- ja näytteenottotyön toteutuk- sesta osallistuen pääsääntöisesti itse työhön.
Xxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Xxxxxxxxxxxxxxxxxxx, jonka tehtävänä on rakentamisen laadunvarmistuksessa tarvitta- van tiedon tuottaminen laboratoriotutkimuksin sekä laadunohjaus työmaalla ja/tai labora- toriotutkimukset rakenteen suunnittelua ja työmaiden laadun seurantaa varten.
Assistentti
Tehtävä palvelukeskuksessa tai konsernissa, jossa henkilö vastaa jonkin osa-alueen (esim. henkilöstö, talous) palvelujen tuottamisesta erikseen sovitun työnjaon mukaisesti.
Sihteeri
Sihteeri, joka hoitaa yksikön keskitettyjä palveluita (mm. arkistointi, laskujen käsittely jne.).
VAATIVUUSRYHMÄ 2
Palkanlaskija, ostoreskontran hoitaja, myyntireskontran hoitaja
Tehtävä palvelukeskuksessa, jossa henkilön tehtävänä on jonkin osa-alueen (esim. hen- kilöstö, talous) palvelujen tuottaminen erikseen sovitun työnjaon mukaisesti.
VAATIVUUSRYHMÄ 1
Kesätyöntekijät
Tehtävä sisältää avustavia tehtäviä.
Palkkaliite 2 Infrasuunnittelun vaativuusryhmät ja vaativuustason mukaiset palkat
Vaativuusryhmä Vaativuustason mukainen palkka euroa/kuukausi
1.4.2019 lukien 1.7.2020 lukien
20 | 4270 | 4330 |
19 | 3753 | 3806 |
18 | 3376 | 3423 |
17 | 2988 | 3030 |
16 | 2736 | 2774 |
15 | 2473 | 2508 |
14 | 2285 | 2317 |
13 | 2014 | 2042 |
12 | 1780 | 1805 |
11 | 1719 | 1743 |
Insinöörioppilaiden palkkaus määräytyy Destian suosituksen mukaisesti.
VAATIVUUSRYHMÄ 20 (SKOL E)
Johtava asiantuntija
❖ erittäin suuren ja laajaa kokemusta vaativan hankkeen johtaminen
❖ vaatii erityisasiantuntemusta ja osallistumista koko infra-alaa koskevaan kehitys- työhön
Osaamistasovaatimukset
❖ ylempi korkeakoulututkinto ja huomattava kokemus ja xxxx xxxxxxxx
VAATIVUUSRYHMÄ 19 (SKOL 01)
Johtava konsultti
❖ suuren tai vaativan hankkeen johtaminen
❖ vaativa tekninen johtamistehtävä tai erikoisosaamista vaativa konsulttityö
❖ asiantuntijapalvelujen johtaminen ja kehittäminen
❖ palvelun tuotteiden myynti ja markkinointi
❖ projektipäällikkönä toimiessaan toimii projektissa työskentelevien esimiehenä
Osaamistasovaatimukset
❖ ammattikorkeakoulu- tai alempi korkeakoulututkinto ja 15 vuoden vähimmäisko- kemus
❖ ylempi korkeakoulututkinto ja 12 vuoden vähimmäiskokemus
VAATIVUUSRYHMÄ 18 (SKOL 01/02)
Xxxxxxx konsultti/vanhempi konsultti
❖ vaativien asiantuntijaprojektien/suunnitteluprojektien päällikön tai asiantuntijan tehtävät
❖ projektipäällikkönä toimiessaan toimii projektissa työskentelevien esimiehenä
❖ kehittämis-, myynti- ja markkinointivastuita oman palvelun osalta
❖ tarvittaessa osallistuu projektien ohjausryhmiin Osaamistasovaatimukset
❖ ammattikorkeakoulu- tai alempi korkeakoulututkinto ja 11 vuoden vähimmäisko- kemus
❖ ylempi korkeakoulututkinto ja 8 vuoden vähimmäiskokemus
VAATIVUUSRYHMÄ 17 (SKOL 02)
Vanhempi konsultti
❖ asiantuntijaprojektien/suunnitteluprojektien päällikön tai asiantuntijan tehtävät
❖ projektipäällikkönä toimiessaan toimii projektissa työskentelevien esimiehenä
❖ kehittämis-, myynti- ja markkinointivastuita oman palvelun osalta
❖ tarvittaessa osallistuu projektien ohjausryhmiin Osaamistasovaatimukset
❖ alin korkea-aste (rakennusmestari, teknikko) ja huomattava kokemus
❖ ammattikorkeakoulu- tai alempi korkeakoulututkinto ja 11 vuoden vähimmäisko- kemus
❖ ylempi korkeakoulututkinto ja 8 vuoden vähimmäiskokemus
VAATIVUUSRYHMÄ 16 (SKOL 03)
Konsultti
❖ projektipäällikön, tai konsultin tehtävät erilaisissa suunnittelu-, konsultointi- ja asi- antuntijaprojekteissa
❖ projektipäällikkönä toimiessaan toimii projektissa työskentelevien esimiehenä
❖ erikseen sovittavat asiakastyö- ja myyntivastuut
❖ erikseen sovittavat kehittämistehtävät
Osaamistasovaatimukset
❖ alin korkea-aste (rakennusmestari, teknikko) ja 10 vuoden vähimmäiskokemus
❖ ammattikorkeakoulu- tai alempi korkeakoulututkinto ja 7 vuoden vähimmäiskoke- mus
❖ ylempi korkeakoulututkinto ja 4 vuoden vähimmäiskokemus
VAATIVUUSRYHMÄ 15 (SKOL 04)
Konsultti, suunnittelija
❖ projektin päällikön, suunnittelijan tai konsultin tehtävät erilaisissa suunnittelu-, kon- sultointi- ja asiantuntijaprojekteissa
❖ projektipäällikkönä toimiessaan toimii projektissa työskentelevien esimiehenä
❖ erikseen sovittavat asiakastyö- ja myyntivastuut Osaamistasovaatimukset
❖ alin korkea-aste (rakennusmestari, teknikko) ja 8 vuoden vähimmäiskokemus
❖ ammattikorkeakoulu- tai alempi korkeakoulututkinto ja 5 vuoden vähimmäiskoke- mus
❖ ylempi korkeakoulututkinto ja 2 vuoden vähimmäiskokemus
VAATIVUUSRYHMÄ 14 (SKOL 04)
Suunnittelija
❖ suunnittelijan tehtävät erilaisissa suunnittelu-, konsultointi- ja asiantuntijaprojek- teissa
❖ tehtävään kuuluu erilaisten osavaiheiden itsenäistä suunnittelua
❖ erikseen sovittavat asiakastyö- ja myyntivastuut
❖ tarvittaessa projektisihteerin tehtävät Osaamistasovaatimukset
❖ alin korkea-aste (rakennusmestari, teknikko) ja 5 vuoden vähimmäiskokemus
❖ ammattikorkeakoulu- tai alempi korkeakoulututkinto ja 3 vuoden vähimmäiskoke- mus
❖ ylempi korkeakoulututkinto
VAATIVUUSRYHMÄ 13 (SKOL 05)
Nuorempi suunnittelija Tehtävät
❖ suunnittelijan tehtävät erilaisissa suunnittelu-, konsultointi- ja asiantuntijaprojek- teissa
❖ osallistuu erilaisten osavaiheiden suunnitteluun/lähtötietojen hankinta, asiakirjojen ja dokumenttien tuottamiseen
❖ tarvittaessa projektisihteerin tehtävät Osaamistasovaatimukset
❖ alin korkea-aste (rakennusmestari, teknikko) ja yli 3 vuoden vähimmäiskokemus
❖ ammattikorkeakoulu- tai alempi korkeakoulututkinto
VAATIVUUSRYHMÄ 12 (SKOL 06)
Suunnitteluassistentti
❖ osallistuu suunnitelma-asiakirjojen ja piirustusten tuottamiseen ja vastaa niiden viimeistelystä
❖ osallistuu jäsenenä projektipäällikön johtamaan projektitiimiin
❖ toteuttaa/osallistuu sovittuihin kehittämistehtäviin
❖ hoitaa tarvittaessa toimiston yhteisiä tukipalvelutehtäviä
❖ arkistointi
❖ tehtäviin voi sisältyä esim. graafista suunnittelua Osaamistasovaatimukset
❖ soveltuva ammattitutkinto (esim. piirtäjä) ja 4 vuoden kokemus
VAATIVUUSRYHMÄ 11 (SKOL 07)
Suunnitteluassistentti Tehtävät
❖ osallistuu suunnitelma-asiakirjojen ja piirustusten tuottamiseen ja vastaa niiden viimeistelystä
❖ osallistuu jäsenenä projektipäällikön johtamaan projektitiimiin Osaamistasovaatimukset
❖ soveltuva ammattitutkinto (esim. piirtäjä)
Liite 3
Suositus korvaavan työn käytön yhteydessä huomioitavista asioista ja noudatet- tavista menettelytavoista
Korvaavan työn määritelmästä
Korvaavalla työllä tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä omia tavanomaisia työtehtäviään, mutta kykenee väliaikaisesti tekemään jotakin muuta työnantajalla tarjolla olevaa työtä omaa terveyttään tai toipumistaan vaarantamatta. Korvaava työ voi olla myös perehdyttämistä, toisen henkilön opastusta tai oman työn kan- nalta tarpeellista koulutusta eli sellaista, joka on ammattitaitoa ylläpitävää ja kehittävää.
Korvaava työ perustuu osapuolten sopimukseen.
Korvaavaa työtä tehdään edellä olevan mukaisesti todetun työkyvyttömyy- den aikana.
Korvaavan työn käyttämisen edellytyksistä
Korvaavan työn tekeminen on väliaikainen ratkaisu ja työntekijälle aina va- paaehtoista.
Työntekijän terveydentilasta johtuvat rajoitteet tulee ottaa huomioon. Kor- vaavan työn suunnittelu ja järjestäminen vaativat työnjohdolta riittävää tutus- tumista työntekijän kokonaistilanteeseen. Xxxxxxxxx ja sen heikentämän työ- kyvyn huomioimisen lisäksi pitää korvaavan työn suunnittelussa arvioida työntekijän jaksaminen ja ammatillinen osaaminen.
Työolojen pitää mahdollistaa korvaava työ; ts. pitää olla työtä, työvälineitä, tiloja ym. työhön liittyvää, joita voidaan osoittaa työntekijälle. Mitä moninai- sempia työpaikan eri työtehtävät ovat, sitä paremmat mahdollisuudet tähän ovat. Työyhteisön toimivuus tulee varmistaa varautumalla korvaavaan työ- hön ennalta. Työpaikalla olisi hyvä etukäteen selvittää ne työtehtävät ja kou- lutusmuodot, jotka sopivat ns. korvaaviksi työtehtäviksi.
Työnantaja osoittaa korvaavan työn ja tekee päätöksen työn teettämisestä. Tarjottujen tehtävien tulee olla mielekkäitä ja niiden tekemiseen tulee olla selkeä tarve. Tehtävien tulee olla sellaisia, että henkilön ammattitaito ja ko- kemus riittävät niistä selviytymiseen. Siksi korvaavan työn käyttämisessä on huomioitava, että työntekijän esimies on jo valmiiksi miettinyt mahdollisuuk- sia korvaavan työn tekemiseen.
Ensisijainen keino vähentää työpaikan työtapaturmia ja sairauspoissaoloja on ennalta ehkäisevä työsuojelu- ja työterveyshuoltotoiminta. Korvaavan työn käyttöönoton edellytyksenä on toimiva ja kattava työterveyshuolto, joka on perehtynyt työpaikan olosuhteisiin ja työtehtäviin (työpaikkaselvitykset). Työpaikan vaarojen selvittäminen, arviointi sekä vaarojen ja haittojen pois- taminen ovat osa työpaikan normaalia toimintaa yhdessä työntekijöiden ja henkilöstöedustajien kanssa. Korvaavan työn ohessa ja sen sijaan työnteki- jällä on täysimääräinen oikeus lakisääteisiin kuntoutustoimenpiteisiin.
Työterveyshuollon osalle kuuluu sen määrittäminen, onko työntekijä tervey- dentilansa suhteen sopiva, rajoituksin sopiva vai sopimaton valittuun korvaa- vaan työhön. Voidakseen perustella käsityksensä lääkärin tulee tuntea tar- koin suunnitellun korvaavan työn sisältö. Näytön ja osapuolten oikeusturvan takaamiseksi kannanotto tulisi esittää kirjallisessa muodossa. Vastaanotto- käynnillä lääkärin tulee siis antaa lausunto ”Suositus korvaavasta työstä”, jo- hon rajoitteet kirjataan. Jos etukäteisharkinta on toteutettu, niin silloin työter- veyslääkärin yhteydenotossa voidaan jo heti sopia, mihin työhön työntekijä voidaan sijoittaa lääkärin antamien ohjeiden mukaisesti.
Korvaavan työn konkreettisesta toteutuksesta
Yrityksessä voidaan toimia monin eri tavoin sairaus- ja tapaturmaisten pois- saolojen vähentämiseksi. Kun harkitaan em. tarkoituksessa korvaavan työn yleisiä periaatteita sekä menettely- ja toteuttamistapoja, asiaa tulee käsitellä yhteistoiminnassa työnantajan, työterveyshuollon ja työpaikan työsuojeluor- ganisaation ja henkilöstön kanssa.
Yhteenvetona edellä todetuista korvaavan työn käyttämisen yhteydessä huomi- oon otettavista asioista voidaan esittää seuraavaa:
Ohjeistus on käsiteltävä yt-menettelyssä
Korvaavan työn ottaminen järjestelmänä käyttöön tulee käsitellä yt-menette- lyssä ja työsuojelutoimikunnassa. Myös korvaavaa työtä koskevat yleiset pe- riaatteet ja menettelytavat tulee käsitellä yt-menettelyssä ja ne voidaan kir- jata esimerkiksi työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.
Tiedottaminen
Kun korvaavan työn toteuttamistavat ja niihin liittyvät periaatteet on käsitelty yhteistoimintamenettelyssä ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa, tiedotetaan siitä koko henkilökunnalle ja koulutetaan esimiehet tuntemaan toimintatavat ja säännöt.
Korvaavan työn tarpeellisuus ja tarjoaminen
Korvaavan työn tulee olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan vaativuudeltaan henkilön tavanomaista työtä vastaavaa. Korvaava työ voi olla myös oman työn kannalta tarpeellista koulutusta eli sellaista, joka on ammattitaitoa ylläpitävää ja kehittävää.
Esimiesten tulee jo valmiiksi miettiä mahdollisuuksia korvaavan työn tekemi- seen. Kussakin tapauksessa esimies tekee erikseen päätöksen tällaisen työn tarjoamisesta.
Perehdyttäminen
Korvaavaa työtä teetettäessä on syytä selvittää perehdyttämisen tarve, jonka jälkeen työnantajan tulee tarvittaessa huolehtia henkilön asianmukai- sesta perehdyttämisestä.
Tasapuolinen kohtelu
Henkilöitä on kohdeltava tasapuolisesti korvaavaa työtä järjesteltäessä.
Työkyvyn varmistaminen
Arvion ja päätöksen työkyvystä korvaavaan työhön voi tehdä ainoastaan työ- paikan olosuhteita tunteva työterveyslääkäri, joka on myös vastuussa siitä, ettei päätös haittaa vamman tai sairauden normaalia paranemista. Korvaava työ on ratkaisu tilapäiseen työkyvyn laskuun työterveyslääkärin määrittele- män ajan. Tavoitteena on henkilön työssä jatkamisen tukeminen ja paluu omaan työhön.
Työterveyslääkäri esittää työtekijälle korvaavan työn mahdollisuutta, jos sai- raus tai vamma ei estä työntekoa kokonaan eikä työnteko vaaranna toipu- mista. Hän antaa työntekijälle sairauspoissaolotodistuksen, jossa on kuvattu mahdolliset rajoitteet työjärjestelyjä varten sekä rajoitteiden kesto.
Työterveyslääkärin tulee myös sopia työntekijän kanssa työkyvyn seuran- nasta.
Työntekijän suostumus
Henkilön mielipide siitä, että hän selviytyy hänelle osoitetuista töistä, on syytä ottaa huomioon. Korvaavassa työssä sairauden hoito ei saa vaaran- tua, sairaus tai vamma ei saa työn takia pahentua, sen paraneminen estyä tai hidastua, eikä sairaus leviä. Korvaavan työn teettäminen edellyttää, että henkilö on antanut suostumuksensa korvaavan työn tekemiseen. Vastaa- vasti menetellään työnantajan tarjoaman koulutuksen osalta.
Työnantajan vastuu
Työnantajan päätöksen pitää perustua työterveyslääkärin kannanottoon.
Saatuaan työntekijältä työterveyslääkärin kannanoton, johon korvaavan työn mahdollisuus on kirjattu, esimies tekee päätöksen tällaisen työn teettämi- sestä, mikäli työtä on tarjolla.
Työterveyslääkäriltä varmistetaan työntekijän sopivuus tarjolla oleviin tehtä- viin.
Esimies vastaa työturvallisuudesta ja tarvittavasta työhön perehdyttämi- sestä.
Työntekijän vastuu
Työntekijä antaa halutessaan työterveyslääkärille luvan keskustella esimie- hen kanssa korvaavasta työstä.
Työntekijä toimittaa lääkärintodistuksen esimiehelle ja keskustelee mahdol- lisuudesta tehdä korvaavaa työtä. Henkilö voi myös itse esittää halukkuu- tensa korvaavaan työhön.
Työntekijän tulee ottaa yhteyttä työterveyslääkäriin, mikäli työkyvyssä tapah- tuu muutoksia.
Yksityisyyden suoja
Työnantajan ja työnantajan edustajan on noudatettava yksityisyyden suo- jasta työelämässä annettua lakia käsitellessään korvaavaan työhön liittyviä henkilön terveydentilaa koskevia lääkärintodistuksia ja lausuntoja.
Lainsäädännön mukaan työntekijän sairaus on yksityisasia, jota koskevat yk- sityiskohdat ovat työntekijän ja terveydenhuollon välisiä asioita, ja tiedot kuu- luvat työnantajalle vain tarkoin määrätyissä poikkeustapauksessa. Työnan- tajalla on oikeus saada tieto siitä, onko työntekijä sopiva, rajoituksin sopiva vai sopimaton suunniteltuun työtehtävään.
Korvaava työ ei tee tässä suhteessa poikkeusta, vaan sitä koskevat samat säännökset ja määräykset, kuin mitkä koskevat uuden työsuhteen alkaessa tai työsuhteen aikana tehtäviä lakisääteisiä työterveyshuollon tarkastuksia. Työterveyshuollolla ei ole oikeutta välittää sairauteen liittyviä tietoja työnan- tajalle korvaavan työn määrittämisenkään välineeksi, vaan työterveyshuollon tehtävä on arvioida työntekijän työkyky ehdotettuun korvaavaan työhön. Työ- terveyshuolto voi antaa työnantajalle vain tietoa työkyvystä tai työkyvyttö- myydestä.
Palkka, vakuutukset ja sairauspäiväraha
Korvaavaa työtä teetettäessä henkilölle maksetaan samaa palkkaa kuin mitä hän saisi tavanomaisten töidensä tekemisestä.
Vakuutukset sairauden ja tapaturman varalta ovat voimassa korvaavaa työtä tehtäessä.
Korvaava työ ei ole sairauspoissaoloa, joten sen ajalta ei ole oikeutettu sai- raus- tai tapaturmapäivärahaan. Korvaava työ keskeyttää jo alkaneen tapa- turma- ja sairauspäivärahan maksamisen. Työnantaja ja työntekijä ovat il- moitusvelvollisia, jos Kela tai vakuutuslaitos on alkanut maksaa korvauksia. Alkavan sairauspoissaolon osalta korvaavan työn mahdollisuus on selvitet- tävä mahdollisimman pian (Kelan omavastuuaika).
Korvaavan työn keskeytymiseen on joissakin tapauksissa varauduttava ja oltava ennakolta yhteydessä ao. vakuutuslaitokseen.
Työmatkat
Työmatkojen ja liikkumisen työpaikalla tulee olla turvallista. Korvaavaa työtä arvioitaessa on huomioitava myös sairauden tai tapaturman vaikutus työmat- kojen kulkemiseen. Työpaikalla tulee varmistaa turvallinen liikkuminen, mi- käli sairaus tai vamma aiheuttaa liikuntarajoitteita tai –esteitä.
Korvaava työ voi sovittaessa olla etätyötä.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia korvaavan työn tekemisestä mahdolli- sesti syntyvien ylimääräisten matkakustannusten korvaamisesta.
Tapaturmatilastointi
Jos työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta, ei korvaavan työn tekeminen saa johtaa siihen, että tapaturmia ei kirjata ja tutkita normaalisti. Korvaavasta työstä huolimatta työnantajan on pidettävä tapaturmavakuutuslain mukaista tapaturmaluetteloa ja tehtävä tarpeelliset ilmoitukset. Tapaturmiin ja sairauk- siin liittyvät mahdolliset tutkimukset ja selvitykset sekä tilastointi tehdään asi- anmukaisesti.
Järjestelmän toimivuuden seuranta
Työpaikalla on hyvä olla seuranta- ja tilastointijärjestelmä, josta selviää kuinka paljon ja millaisia korvaavan työn tai koulutuksen tapauksia on toteu- tunut. Seuranta on tärkeää toteuttaa sekä yksilö- että yritystasolla. Yksilön kohdalla on oleellista saada palautetta myös siitä, auttoiko vai haittasiko kor- vaavan työn tai koulutuksen vastaanotto paranemista. Seuranta- ja palaute- tiedot käsitellään järjestelmän kehittämistarpeiden tunnistamiseksi työsuoje- lutoimikunnassa ja/tai yhteistoimintamenettelyssä.
Liite 4
Sopimus matkakustannusten korvaamisesta
1 § Soveltamisala ja korvausten toissijaisuus
Tätä sopimusta sovelletaan työntekijöiden kotimaassa ja ulkomailla teke- mien matkojen matkakustannusten korvaamiseen, jollei yrityskohtaisesti ole toisin sovittu.
Työntekijälle, jolla on oikeus saada tehtävän suorittamisesta matkakustan- nusten korvauksia tehtävän suorittamista pyytäneeltä toimeksiantajalta, suo- riteta matkakustannusten korvauksia matkamääräyksen antaneen yrityksen varoista vain siltä osin kuin toimeksiantajan maksamat korvaukset ovat näi- den määräysten mukaisia korvauksia pienemmät.
2 § Matkakustannukset
Matkakustannuksina pidetään niitä ylimääräisiä menoja, joita asianomaisella on ollut matkan johdosta.
Työntekijälle maksetaan matkasta näiden sopimusmääräysten mukaisesti matkakustannusten korvauksena matkustamiskustannusten korvausta, päi- värahaa, ateriakorvausta, majoittumis- tai hotellikorvausta ja yömatkarahaa sekä oppikurssien ajalta kurssipäivärahaa. Lisäksi maksetaan eräitä erillis- korvauksia.
3 § Matkan käsite
Matkakustannusten korvaukseen oikeuttavaksi matkaksi katsotaan sellainen matka, jonka työntekijä esimiehen määräyksestä tekee työtehtävien hoita- mista varten työpaikan ulkopuolelle.
Tässä sopimuksessa tarkoitettuna matkana ei pidetä matkaa asianomaisen asunnolta tai sitä vastaavalta paikalta (jäljempänä asunto) työpaikalle ja ta- kaisin.
Työpaikalla tarkoitetaan asianomaisen kiinteää toimipaikkaa, jossa hän työs- kentelee, tai mikäli hänellä ei työn luonteen vuoksi ole kiinteää toimipaikkaa, sitä vastaavaa paikkaa.
4 § Matkavuorokausi sekä matkan alkaminen ja päättyminen
Matkavuorokausi on matkan alkamisesta tai edellisen matkavuorokauden päättymisestä alkava 24 tuntia kestävä ajanjakso. Se alkaa henkilön lähte- misestä työpaikastaan tai asunnostaan ja päättyy hänen palaamiseensa työ- paikkaansa tai asuntoonsa.
Matkan ei kuitenkaan ole katsottava vielä päättyneen, kun asianomainen pa- laa työpaikalleen ainoastaan työvälineiden luovuttamista tai vaihtamista, uu- sien työmääräysten saamista tai muuta niihin verrattavaa, lyhytaikaista työ- tehtävien hoitamista varten edellyttäen, että hän tämän jälkeen välittömästi jatkaa matkaansa.
5 § Matkan tekotapa
Matka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuksin kuin huomioon ottaen matkan ja asianomaisen hoidettavaksi määrättyjen tehtä- vien tarkoituksenmukaisen ja turvallisen suorittamisen on mahdollista. Mat- kan kokonaiskustannuksia arvioitaessa on otettava huomioon paitsi matkus- tamiskustannusten korvaus, päiväraha, majoittumis- tai hotellikorvaus, työn- tekijän mahdollinen matka-ajan palkka ja muut matkakustannusten korvauk- set, myös kulkuneuvon käyttämisellä mahdollisesti saavutettu ajan säästö.
Matkasta ei suoriteta korvausta enempää kuin mitä olisi ollut maksettava, jos matka olisi tehty 1 momentissa tarkoitetulla edullisimmalla tavalla.
6 § Korvaus oman kulkuneuvon käyttämisestä
Työntekijän omalla tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä matkasta suoritetaan matkustamiskustannusten korvausta seuraavasti:
Autolla:
Kunkin 1.1. alkavan vuoden mittaisen ajokilometrien laskentakauden 5 000 ensimmäiseltä kilometriltä 1.1. – 31.12.2020 väliseltä ajalta 43 senttiä kilometriltä ja seuraavilta kilometreiltä 38 senttiä kilometriltä.
Edellä mainitut kilometrikorvaukset suoritetaan korotettuina seuraavissa ta- pauksissa:
1) 7 senttiä silloin kun tehtävien suorittaminen edellyttää perävaunun kuljet- tamista autoon kiinnitettynä ja 11 senttiä silloin, kun tehtävien suorittami- nen edellyttää asuntovaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä sekä 22 senttiä silloin, kun tehtävien suorittaminen edellyttää taukotuvan tai vas- taavan kuljettamista autoon kiinnitettynä, ja
2) 3 senttiä silloin, kun
a) asianomainen joutuu kuljettamaan autossaan koneita tai laitteita, joi- den paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri,
b) asianomainen on tehtävien vuoksi joutunut autossaan kuljettamaan koiraa, tai
3) 9 senttiä silloin, kun tehtävien hoito edellyttää liikkumista autolla metsä- autotiellä tai muulta liikenteeltä suljetulla tierakennustyömaalla, kyseisten kilometrien osalta, sekä
4) 3 senttiä henkilöltä silloin, kun asianomainen kuljettaa muita henkilöitä, joiden kuljetus on hänen työnantajansa asiana.
1.1.–31.12.2020
Moottoripyörällä:
33 senttiä/5000 ensimmäistä km ja 30 senttiä/seuraavat km:t
Moottoriveneellä:
alle 50 hv/75 senttiä/km ja yli 50 hv/110 senttiä/km
Moottorikelkalla:
104 senttiä/km
Mönkijällä:
98 senttiä/km
Mopolla:
18 senttiä/km
Muulla tavalla:
10 senttiä/km
Ajokilometrien laskentakausi vaihtuu kalenterivuoden vaihtuessa.
Milloin ulkomaanmatkalla oleva on matkan tarkoituksesta tai erityisistä syistä johtuen oikeutettu käyttämään matkalla omaa autoa, suoritetaan korvaus tä- män pykälän mukaisesti.
Jos työntekijä, jolla on verohallituksen luontoisetujen laskentaperusteita kos- kevassa päätöksessä tarkoitettu auton käyttöetu, käyttää tällaista autoa työ- matkan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat polttoaine- kulut, hänelle korvattavien polttoainekulujen enimmäismäärä on 10 senttiä kilometriltä.
7 § Muut matkustamiskustannusten korvaukset
Asianomaiselle maksetaan korvaus matkalipusta sekä hänen suorittamis- taan paikka- ja makuupaikkalipuista, välttämättömistä työvälineiden kuljetta- misesta aiheutuneista rahtimaksuista sekä muista niihin verrattavista välttä- mättömistä varsinaiseen matkustamiseen kuuluvista maksuista.
Taksin sekä tilaus- tai vuokra-ajoneuvon käytöstä aiheutuva kustannus voi- daan korvata, jos sen käyttö on perusteltua ottaen huomioon 5 §:n edellytyk- set.
Lentokentällä, rautatieasemalta ja hotellimajoituksen yhteydessä perittävä auton seisontapaikkamaksu korvataan tositteen mukaisesti, kuitenkin enin- tään kolmelta päivältä kutakin matkaa kohti.
8 § Eräät erilliskorvaukset
Työmatkasta aiheutuvina kuluina korvataan edellä mainittujen lisäksi tosittei- den mukaisesti seuraavat kulut:
1) lentokenttävero,
2) ulkomaanmatkoilla passi- ja viisumimaksut sekä välttämättömät lääke- ja rokotusmaksut,
3) ulkomaanmatkoilla matkatavaravakuutuksen vakuutusmaksu enintään 1600 euroa vakuutusmäärästä sekä enintään 31 päivää kestävää matkaa varten otetun kertamatkustajavakuutuksen vakuutusmaksu siltä osin kuin se oikeuttaa matkasairaudesta, tapaturmasta tai matkan peruuntumi- sesta tai keskeytymisestä aiheutuviin kulukorvauksiin, tai koko vuoden ajaksi otetun matkustajavakuutuksen enintään 50 euron vakuutusmaksu,
4) välttämättömät matkan järjestelyihin ja työasioihin liittyvät puhelin- ja te- lekopiokulut asiallisin perusteluin,
5) hotellimajoituksen yhteydessä perittävä tallelokerovuokra sekä
6) muut pakolliset edellisiin verrattavat maksut.
9 § Päivärahan edellytyksenä olevan matkan pituus
Päivärahaa voidaan maksaa, kun matka ulottuu yli 15 kilometrin etäisyydelle työntekijän asunnosta tai työpaikasta, mitattuna yleisesti käytettyä kulkutietä sen mukaan, tapahtuuko lähtö asunnosta vai työpaikasta ja paluu vastaa- vasti asuntoon vai työpaikkaan.
10 § Osapäivärahan ja kokopäivärahan tuntirajat
O s a p ä i v ä r a h a maksetaan, kun matka on kestänyt yli 6 tuntia.
K o k o p ä i v ä r a h a maksetaan, kun matka on kestänyt yli 10 tuntia.
Kun matka on kestänyt enemmän kuin yhden matkavuorokauden ajan ja matkaan käytetty aika ylittää viimeisen matkavuorokauden yli kahdella tun- nilla, se oikeuttaa uuteen osapäivärahaan, ja yli kuudella tunnilla, se oikeut- taa uuteen kokopäivärahaan.
11 § Päivärahojen suuruus
Päiväraha maksetaan
1) osapäivärahana 1.1.–31.12.2020 väliseltä ajalta 20 euroa jokaiselta päi- värahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, josta matkaan on käytetty 10 §:n 1 momentissa mainitut vähimmäisajat, ja
2) kokopäivärahana 1.1.–31.12.2020 väliseltä ajalta 43 euroa jokaiselta päi- värahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, josta matkaan on käytetty 10 §:n 2 momentissa mainittu vähimmäisaika.
12 § Päiväraha ulkomaanmatkoilla
Työntekijällä on oikeus sitä maata tai aluetta varten sovittuun päivärahaan, missä matkavuorokausi päättyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, määräytyy päiväraha sen maan tai alueen mukaan, josta laiva tai lentokone on viimeksi lähtenyt tai jonne se Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu.
Mikäli matkaan käytetty kokonaisaika jää alle 24 tunnin, suoritetaan päivä- raha kotimaan matkojen säännösten ja euromäärien mukaisesti. Jos matka on kuitenkin kestänyt yli 15 tuntia ja siitä ajasta on työtehtävien hoidon tai muun pätevän syyn vuoksi oleskeltu yli viisi tuntia ulkomaan alueella, on asi- anomaisella oikeus kyseistä maata tai aluetta varten sovittuun päivärahaan.
Jos matkaan käytetty aika ylittää viimeisen ulkomailla päättyneen täyden matkavuorokauden yli kahdella tunnilla, on asianomaisella oikeus kyseisen matkavuorokauden ajalta päivärahaan, jonka suuruus on 35 % viimeisen ul- komailla päättyneen täyden matkavuorokauden mukaisesta päivärahasta, ja jos yli kymmenellä tunnilla, hänellä on oikeus kyseisen matkavuorokauden ajalta päivärahaan, jonka suuruus on 65 % viimeisen ulkomailla päättyneen täyden matkavuorokauden mukaisesta päivärahasta. Edellä tarkoitetun (65
%:n mukaisesti korvatun) täyden matkavuorokauden päätyttyä kotimaassa määräytyvät sen jälkeen alkavilta matkavuorokausilta päivärahat kotimaan korvausten mukaisesti.
Laivaseminaareista sekä kokous- ja koulutusristeilyistä suoritetaan päivä- raha kotimaan matkojen säännösten ja euromäärien mukaisesti.
Päivärahan määrät matkavuorokaudelta kutakin maata tai aluetta varten 1.1.–31.12.2020 välisenä aikana ovat tämän sopimuksen liitteenä.
13 § Maksuttomien aterioiden vaikutus päivärahoihin
Xxxxxxx työntekijä on jonakin matkavuorokautena saanut tai hänellä olisi ollut mahdollisuus saada maksuton tai matkalipun tahi hotellihuoneen hintaan si- sältynyt ateria tai ateriat, maksetaan päiväraha tai osapäiväraha kyseiseltä matkavuorokaudelta 50 %:lla alennettuna.
Kotimaan kokopäivärahan ja ulkomaan päivärahan alentamisen edellytyk- senä on se, että asianomainen on syönyt tai hänellä olisi ollut mahdollisuus syödä kaksi ateriaa. Osapäivärahan alentamisen edellytyksenä on vastaa- vasti yhden aterian saaminen.
14 § Ateriakorvaus
Milloin kotimaassa tehdystä matkasta ei tule suoritettavaksi päivärahaa, mutta työntekijä on aterioinut omalla kustannuksellaan tavanomaisen ruokai- lupaikkansa ulkopuolella vähintään 10 kilometrin etäisyydellä työpaikastaan tahi asunnostaan ja matka on kestänyt yli 4 tuntia, maksetaan hänelle ate- riakorvausta yksi neljäsosa 11 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun koko- päivärahan määrästä.
15 § Majoittumis- ja hotellikorvaus
Majoittumiskorvaus maksetaan päivärahan lisäksi matkalaskuun liitettävän majoitusliikkeen antaman tai muun luotettavan tositteen mukaisesti. Xxxxxxx majoittumismaksuun sisältyy aterioita, suoritetaan korvaus vain huoneen hinnan osalta.
Ulkomaanmatkoilla hotellikorvaus käsittää huoneen perushinnan, mahdolli- set verot ja maakohtaisen käytännön mukaisesti kiinteästi perittävät palve- lusrahat.
Milloin työnantaja järjestää majoituksen, sitä on käytettävä, mikäli se täyttää kohtuulliset vaatimukset. Mikäli työntekijä ei käytä työnantajan tarjoamaa majoitusta, korvausta maksetaan vain se määrä, minkä työnantaja olisi peri- nyt majoituksesta järjestämässään majoituspaikassa.
Majoittumiskorvauksen saaminen edellyttää, että asianomainen on ollut ma- joittumispaikkakunnalla klo 21.00–07.00 välisenä aikana vähintään neljä tun- tia tai on ollut matkalla tahi työtehtäviä hoitamassa muualla kuin kotipaikka- kunnallaan sanottuna aikana tämän ajan ja hänen on sen vuoksi ollut pakko majoittua.
Milloin paikallisista olosuhteista johtuvat erityiset syyt sitä edellyttävät, voi- daan ulkomailla edellä mainituista kellonajoista riippumatta maksaa korvaus hotellihuoneen käytöstä myös muuna aikana.
16 § Yömatkaraha
Yömatkarahaa maksetaan sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuo- rokaudelta, josta matkaan on käytetty yli kymmenen tuntia ja josta ajasta vä- hintään neljä tuntia on ollut kello 21.00–7.00 välisenä aikana ja jonka aikana asianomaisella olisi ollut oikeus majoittua työnantajan kustannuksella, mutta hän ei ole tehnyt niin.
Yömatkarahan suuruus on 14 euroa vuorokaudelta.
Yömatkarahaa ei makseta, jos asianomaiselle suoritetaan majoittumis- tai hotellikorvausta tai hän saa eri korvauksen junan makuupaikasta tai laivan hyttipaikasta taikka matka tapahtuu työnantajan käytettävänä olevalla lai- valla tai junassa, jossa matkustajalla on tilaisuus asua tahi milloin asianomai- sella ei muutoin ole työnantajan järjestämän maksuttoman majoituksen joh- dosta yöpymiskustannuksia.
17 § Oppikurssilaisille suoritettavat korvaukset
Oppikurssilaiselle, jolla tarkoitetaan työpaikan ulkopuolella pidettäville työn- antajan järjestämille tahi sen muutoin osoittamille oppikursseille määrättyä työntekijää, suoritetaan matkakustannusten korvausta matkoista kursseille ja takaisin 6,7 ja 9–13 sekä 15 §:n mukaisesti.
Enintään 21 vuorokautta kestävältä oppikurssilta (lyhyt oppikurssi) suorite- taan kurssiajalta päivärahaa tai ateriakorvausta sekä majoittumis- tai hotelli- korvausta tai yömatkarahaa 9–16 §:n mukaisesti.
Yli 21 päivää kestävältä yhdenjaksoiselta oppikurssilta (pitkä oppikurssi) suoritetaan kurssin alusta lukien samoin edellytyksin kuin mitä 9 ja 10 §:ssä on päivärahan saamisen osalta ja 14 §:ssä ateriakorvauksen saamisen osalta sanottu, kurssipäivärahaa seuraavasti:
1) 1–21 päivien ajalta kurssipäiväraha on koko- tai osapäivärahan tai ate- riakorvauksen suuruinen, ja
2) sitä seuraavilta päiviltä, mutta kuitenkin enintään vuoden kestävältä kurs- siajalta suoritetaan kurssipäivärahaa, jonka suuruus on 75 % koko- tai osapäivärahan tai ateriakorvauksen määrästä.
Milloin oppikursseille osallistuvalle on järjestetty mahdollisuus maksutto- maan ruokailuun, vähennetään kurssipäivärahasta 50 %. Jos työnantaja on järjestänyt myös maksuttoman, kohtuulliset vaatimukset täyttävän majoituk- sen, vähennetään kurssipäivärahasta lisäksi 25 %. Kasarmi-, leiri- tai muissa vastaavissa olosuhteissa järjestetystä maksuttomasta majoituksesta ei sa- nottua 25 %:n vähennystä kuitenkaan suoriteta.
Niiltä päiviltä, joilta oppikurssilainen on oikeutettu kurssipäivärahaan ja työn- antaja on järjestänyt kohtuulliset vaatimukset täyttävän majoituksen, ei suo- riteta majoittumiskorvausta eikä yömatkarahaa.
Kun kurssit jakautuvat osiin ja niiden välinen aika ylittää 12 vuorokautta, pi- detään osia eri kursseina.
Ulkomailla pidettävän oppikurssin ajalta maksettavia päivärahoja alennetaan edellä mainittuja periaatteita noudattaen, ellei asianomaisen suostumuksella ole määrätty maksettavaksi alempia päivärahoja.
18 § Työntekijöiden matka-ajan palkka
Matkapäiviltä maksetaan palkka siltä matkaan käytetyltä ajalta, jolta työnte- kijä matkan takia muuten on estynyt saamasta palkkaa kuitenkin enintään niin pitkältä ajalta, että hän saa säännöllistä päivittäistä työaikaansa vastaa- van palkan. Matka-aikaa ei lueta työaikaan.
Sunnuntai- ja pyhäpäivänä sekä muuna työntekijän työtuntijärjestelmän edellyttämänä vapaapäivänä suoritetusta matkasta maksetaan matka-ajan palkka asianomaisen säännöllistä työaikaa vastaavasti enintään kahdek- salta tunnilta yksinkertaisen tuntipalkan mukaan.
Milloin työntekijä tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suo- rittamisesta ja työaikansa käytöstä, ei korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta makseta.
19 § Ennakko
Työnantaja voi maksaa ennakkoa tarvittaessa.
Työmatkasta aiheutuvien kustannusten maksamista varten käytetään työn- antajan maksuaikakorttia. Ennakkoa matkustamiskustannuksista tai majoit- tumis- ja hotellikorvauksista on oikeus saada vain, mikäli työntekijän käyt- töön ei ole luovutettu työnantajan maksuaikakorttia tai kohdemaassa ei voi maksaa maksukortilla.
Alle 24 tuntia kestävältä työmatkalta voidaan ennakko jättää päivärahan osalta suorittamatta.
Ennakko maksetaan työntekijän pankkitilille.
20 § Matkalasku ja tositteet
Matkan kustannuksista on haettava korvausta matkalaskulla, joka on toimi- tettava työnantajalle kahden kuukauden kuluessa matkan päättymisestä uhalla, että oikeus korvaukseen ja mahdollisesti maksettuun ennakkoon muutoin menetetään.
Erityisestä syystä voi työnantaja määrätä, että korvausta on haettava edellä mainittua lyhyemmänkin kohtuullisen ajan kuluessa.
Työnantaja voi tarvittaessa maksaa korvauksen, vaikka korvausta ei ole ha- ettu määräajassa.
Matkalaskuun on liitettävä tositteet syntyneistä kustannuksista silloin, kun to- site niistä on ollut saatavilla.
21 § Paikallinen sopiminen matkakustannusten korvauksista
Yrityksen tekemällä työehtosopimuksella voidaan tämän liitteen määräyk- sistä sopia toisin.
LIITE Ulkomaan päivärahat
Liite 5
Ulkomaan päivärahat 2020
Työmatkasta ulkomaille suoritettavan matkavuorokauden päivärahan suu- ruus määräytyy Verohallinnon vuosittain antaman päätöksen mukaisesti.
Palvelualojen työnantajat PALTA ry
Eteläranta 10, 6. krs
PL 62, 00131 Helsinki
Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx
Ammattiliitto Pro
Xxxxxxxxxxxx 00 X, 00000 Xxxxxxxx
PL 183, 00581 Helsinki
Puh. 09 172 731
Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry
Xxxxxxxxxxxxxxxx 0X 00000 Xxxxxxxx xxx.xxx.xx
JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.