Vuokralaisen opas

Vuokralaisen opas

Asunnon vuokraaminen koskettaa useimpia Suomessa asuvia jossain vaiheessa elämää. Hyvän vuokrasuhteen pohja on aina vuokraajan ja vuokranantajan välinen luottamus, oikein laadittu vuokrasopimus sekä selkeät pelisäännöt ja ymmärrys molemman osapuolen velvollisuuksista

ja oikeuksista.

Vuokralaisen velvollisuudet ja oikeudet

Vuokralaisella on sekä oikeuksia että velvollisuuksia, jotka perustuvat lakeihin ja hyvään vuokratapaan. Tästä oppaasta löydät tietoa ja vinkkejä aina vuokra-asunnon etsimisestä vuokrasuhteen päättymiseen.

Opas pohjautuu Kuluttajaliiton vuokraoppaaseen sekä mm.

Suomen Vuokranantajien, Vuokralaiset ry:n, Kiinteistöliiton, Kuluttajaliiton ja Asukasliiton laatimaan Hyvä vuokratapa -julkaisuun.

Muista vuokra- suhteen alkaessa

1.

Etsi tarpeisiisi sopiva vuokra-asunto luotettavalta vuokranantajalta.

2.

Käy asunnon näytössä ja jätä yhteystietosi, jos asunto ja vuokraehdot vastaavat toiveitasi ja tarpeitasi. Jos sinut valitaan vuokralaiseksi, sinuun ollaan yhteydessä.

3.

Allekirjoittakaa selkeä ja perusteellinen vuokrasopimus.

Muista vuokra- suhteen alkaessa

4.

Maksa vuokravakuus sopimuksen mukaisesti.

5.

Tehkää alkukatselmus asuntoon vuokranantajan kanssa.

6.

Sovi avainten luovutuksesta.

7.

Muuta uuteen vuokra-asuntoosi sovittuna päivänä.

Miten löydän vuokrattavan huoneiston?

Nettipalveluista kattava näkymä tarjontaan

Asunnon etsintä on hyvä aloittaa nettipalveluista, kuten Xxxxxxx.xx:stä, jotka antavat kattavan näkyvän alueen asuntotilanteeseen, asuntojen kirjoon ja hintatasoon. Vuokra-asuntoja tar- joavat niin säätiöt, kunnat kuin yksityiset vuokranantajatkin. Eri tarjoajien asuntoihin on hyvä tutustua huolellisesti. Kaupunkien omat asunnot esimerkiksi löytyvät kaupunkien omilta sivuilta.

Asuntotarjontaan vaikuttaa usein paitsi alue myös ajankohta. Esimerkiksi syksyllä

vuokra-asunnot ovat kysyttyjä monella paikkakunnalla, kun opiskelijat etsivät asuntoja. Ky- synnän ja tarjonnan laki vaikuttaa usein myös vuokratasoon. Asunnon etsintään onkin hyvä valmistautua kattavalla taustatyöllä ja hyvällä hakemuksella.

Mistä tunnistat luotettavan vuokranantajan?

Luotettavan vuokralaisen tunnistamiseen löytyy helposti neuvoja, mutta harvem- min keskustellaan siitä, miten tunnistaa luotettava vuokranantaja. Hyvän vuokra- suhteen pohjana on molemminpuolinen luottamus, joten myös vuokralaisen on hyvä tietää, mitä kriteereitä vuokranantajan tulisi täyttää.

Vuokranantajan on ennen kaikkea kerrottava avoimesti kuka on sekä avatta- va vuokraustoimintansa tarkoitusta. Yhteydenpidon on sujuttava hyvin asun- tonäytöstä sopimuksen solmimiseen ja aina vuokrasuhteen päättymiseen asti. Hyvä vuokranantaja on kiinnostunut vuokralaisesta vuokrasuhteeseen liittyen,

kuten hänen raha- ja perhetilanteestaan, mutta ei urki tarpeettomasti vuokralais- en yksityiselämää. Vuokranantajalla on luottotietolain mukaan oikeus tarkistaa vuokralaisen luottotiedot. Luotettava vuokranantaja pitää kiinni sovituista asio- ista, reagoi nopeasti korjaustarpeisiin, on kiinnostunut asunnon kunnosta ja on valmis neuvottelemaan vuokalaisen kanssa tarpeen mukaan.

Vuokrasopimus

Vuokrasopimus ja sen tekeminen

Hyvään vuokratapaan kuuluu aina kirjallinen vuokrasopimus, jonka tulee olla selkeä ja yksiselitteinen. Osapuolina vuokrasopimuksessa ovat vuokranantaja ja vuokralainen. Vuokranantajana voi olla yksityishenkilö tai esimerkiksi yritys, yhdistys tai säätiö. Vaikka suullinen vuokrasopimus on pätevä toistaiseksi voimassaolevana, on osapuolten vaikea jälkikäteen todentaa, mitä on sovittu suullisesti. Kirjallinen sopimus onkin aina paras vaih- toehto molemmille osapuolille.

Vuokrasopimuksen voi tehdä vapaamuotoisesti tai käyttää valmiita lomakkeita, kuiten- kin aina lakia noudattaen. Perinteisen vuokrasopimusmallin voi tulostaa sivuiltamme tai Suomen Vuokranantajien sivuilta. Voit myös laatia vuokrasopimuksen nopeasti, helposti ja kokonaan sähköisesti Sopimuskoneella.

Sopimus voidaan tehdä määräaikaisena tai toistaiseksi voimassaolevana. Määräaikainen vuokrasopimus päättyy vuokrasopimuksessa sovittuna päivänä, kun toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus päättyy joko sopimuksen irtisanomiseen tai purkuun.

Vuokrasopimuksessa on lueteltava kaikki liitteet, jotka halutaan osaksi sopimusta. Liit- teenä voi olla kuntotarkastuslomake ja esimerkiksi loppusiivousohje tai sopimus siitä, millaisia lemmikkejä huoneistossa saa pitää. Vuokranantajan kanta lemmikkien pitoon on hyvä selvittää hyvissä ajoin ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista. Mikäli vuokrasop- imusta halutaan myöhemmin muuttaa, on molempien osapuolien hyväksyttävä muutok- set, jotka kirjataan sopimukseen.

Vinkki!

Löydät ladattavan vuokrasopimuksen osoitteesta:

xxxxx://xxxxxxx.xxxxxxx.xx/xxxxxx-xx-xxxxxx/xxxxxx/xxxxxxxxxxxx-xxxx/

Vuokran määrä

Vuokra määräytyy vuokrasopimuksessa sovittujen ehtojen mukaisesti. Vaikka vuokria ei ole tiukasti säännelty, ei sovittu vuokra saa ilman erityistä syytä ylittää olennaisesti samalla alueella sijaitsevien, samanarvoisten ja samaan tarkoitukseen käytettävien huoneistojen vuokraa. Vuokran määrää sopiessa on syytä sopia samalla kirjallisesti muista maksuista kuten veden käyttömaksusta ja esimerkiksi mahdollisista sauna- ja autopaikkamaksuista. Vuokrankorotuksista ja niiden perusteista on aina myös syytä sopia vuokrasopimuksessa kirjallisesti.

Vuokravakuus

Vuokravakuus annetaan vuokranmaksun ja muiden velvoitteiden takaamiseksi ja sitä kutsutaankin yleensä takuuvuokraksi tai vuokratakuuksi. Vuokravakuuden määrä on sovittavissa, mutta yleisen käytännön mukaan määrä vastaa 1–3 kuukauden vuokraa. Takuuvuokra toimii vakuutena siitä, että vuokralainen hoitaa huoneistoa ja muita vuokralaisen velvollisuuksiaan sopimuksen mukai- sesti. Vakuus maksetaan vuokranantajalle sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen ennen huoneiston ja avainten luovutusta.

Vuokravakuus on vuokralaisen omaisuutta, jota vuokranantaja säilyttää. Vuokranantajan on kyettävä erottamaan vuokravakuus muusta omaisuudestaan, ja vakuus on palautettava vuokralaiselle vuokrasuhteen päättyessä viipymättä, jos perusteita sen pidättämiselle ei ole. Rahavakuudelle kertyvästä korosta tulee sopia vuokrasuhteen alussa. Vuokravakuudesta on hyvä olla myös vuokrasop- imuksessa ehto, jonka mukaan vakuus annetaan kaikkien sopimuksesta johtu- vien velvoitteiden täyttämisen turvaamiseksi.

Vakuutukset

Kotivakuutus on vuokralaisen sekä vuokranantajan etu. Yleensä luotettava vuokranantaja edellyttääkin vuokralaiselta oikeusturvan ja vastuuvakuutuksen sisältävän kotivakuutuksen ottamista. Asumiskustannuksiin sisältyvä vakuutus parantaa asumisen turvallisuutta ja ko- rvaa myös irtaimistovahingot, joita taloyhtiön tai vuokranantajan vakuutus ei korvaa. Koti- vakuutus on osa asumiskustannuksia.

Kotivakuutus vakuuttaa huoneistossa olevan omaisuuden, sekä vuokralaisen omistaman että hänen hallussaan olevan toisen henkilön omaisuuden, muun muassa vesi- ja palova- hinkojen varalta. Vastuuvakuutus taas korvaa esimerkiksi vuokranantajan tai taloyhtiön omaisuudelle aiheutuneet vahingot. Oikeusturva puolestaan korvaa siinä tilanteessa, että vuokralainen joutuu turvautumaan riitatilanteessa ulkopuoliseen apuun, kuten asianajajaan.

Muutto

Katselmus

Huoneistoon on hyvä sopia alkukatselmus ennen vuokrasuhteen alkamista tai viimeistään huoneiston luovutuksen yhteydessä. Katselmuksessa vuokralainen ja vuokranantaja tekevät yhdessä kuntotarkastuksen, jossa kirjataan ylös kaikki mahdolliset havainnot asunnon kunnosta. Usein edellisen vuokrasuhteen päät- tyessä tehty kuntotarkastus toimii myös alkavassa vuokrasuhteessa kuntotarkas- tuksen lähtökohtana. Katselmuksesta tehdään muistio, jonka molemmat osap- uolet allekirjoittavat. Muistio säilytetään vuokrasuhteen ajan ja siihen palataan vuokrasuhteen päättyessä loppukatselmuksessa.

Huoneiston ja avainten luovutus

Vuokranantajan tulee luovuttaa vuokralaiselle huoneisto vuokrasuhteen alkamispäivänä, ellei vuokrasopimuksessa toisin sovita, tyhjänä ja siivottuna. Jos huoneiston luovuttaminen viivästyy, on vuokranantajan korvattava viivästymisestä mahdollisesti aiheutuvat vahingot.

Vuokralaisen on saatava vuokranantajaltaan avaimet asuntoon kuittausta vastaan. Avaint- en lukumäärässä huomioidaan hyvän tavan mukaan asukkaiden määrä. Hyvä määrä on vähintään kolme avainta huoneistoa kohden tai yksi avain asukasta kohden sekä vara-avain. On vuokranantajan vastuu huolehtia vuokrahuoneiston turvallisuudesta avainten ja lukitus- ten osalta. Vuokralainen taas on velvollinen korvaamaan uusien avainten teettämisen hävin- neiden tilalle. Vuokralaista voidaan vaatia myös korvaamaan avainten uudelleensarjoittamis- esta aiheutuneet kustannukset, jos katoamisesta johtuen on vaara, että avaimet joutuvat vääriin käsiin tai ulkopuolinen voi päätellä, mihin ne kuuluvat. Avaimissa ei tulekaan pitää kiinni mitään tietoja huoneistosta tai avainten omistajasta katoamisen varalta.

5.

Tarkista, että vuokrankorotukset ovat vuokrasopimuksen mukaiset.

1.

Pidä vuokra-asunnosta hyvää huolta.

Vuokrasuhteen aikana

Muista vuokra- suhteen aikana

2.

Jos havaitset huoneistossa vikoja, ilmoita niistä viipymättä vuokranantajalle.

4.

Tee kirjalliset sopimukset ali- ja jälleenvuokraustilanteissa.

3.

Pyydä aina lupa vuokranantajalta muutos- ja korjaustöihin.

Huoneiston käyttö vuokra-aikana

Vuokralaisella on oikeus käyttää vuokra-asuntoa perheensä kotina. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vuokralaisella on oikeus käyttää asuntoa puolisonsa ja perheeseen kuuluvien lasten kanssa. Xxxxxxxxxx saa käyttää vuokralaisen kanssa myös lähisukulaiset ja puolison lähisukulaiset, jos käytöstä ei aiheudu haittaa.

Huoneiston hoito ja kunnossapito

Vuokralaisen on hoidettava vuokraamaansa asuntoa sekä siinä olevia laitteita ja kalus- teita huolellisesti asumisensa aikana. Huolellinen hoito sisältää myös asunnon sään- nöllisen siivoamisen, mutta vuokranantaja ei voi edellyttää tarkkaa siivousaikataulua ilman erillistä sopimusta.

Normaali asumisesta johtuva kuluminen kuuluu vuokranantajan vastuulle, ellei toisin sovita. Normaalia kulumista tapahtuu, asuipa huoneistossa sitten vuokranantaja itse tai hänen vuokralaisensa. Normaalilla kulumisella tarkoitetaan huoneistossa vähitellen tapahtuvaa kulumista, kuten lattia- ja seinäpintojen ikääntymistä ilman materiaalien käsittelemistä tai kohtelemista väärällä tavalla.

Jos vuokralainen havaitsee asunnossa vikaa, joka voi mahdollisesti aiheuttaa vahinkoa, on vuokralaisen velvollisuus ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin viipymättä vahingon estämiseksi – yleensä tämä tarkoittaa ilmoitusta vuokranantajalle, taloyhtiölle tai vi- ranomaiselle. Vuokralaisen velvollisuus on myös ilmoittaa kirjallisesti vuokranantajalle huoneistossa ilmenevistä muista vioista ja puutteista. Vuokranantajan puolestaan on ryhdyttävä korjaustoimenpiteisiin kohtuullisessa ajassa ilmoituksen tekemisestä tai viipymättä, jos havaittu puute olennaisesti haittaa huoneiston käyttöä.

Vuokralaisen on itse korvattava kaikki vahingot, jotka hän aiheuttaa huolimattomuudel- laan tai tahallisesti huoneistolle. Vuokralaisella on vastuu myös asunnossa olleiden henkilöiden, kuten esimerkiksi vieraidensa aiheuttamista vahingoista edellyttäen, että näillä on ollut vuokralaisen lupa olla asunnossa. Lähtökohtaisesti äkilliset vauriot kuu- luvat vuokralaisen vahingonkorvausvelvollisuuden piiriin, kun taas hitaasti ajan myötä syntyvät vahingot katsotaan tavanomaiseksi kulumiseksi.

Jos asunnossa on laitteita tai kalusteita, jotka vaativat erityistä hoitoa, tulee niistä sopia selkeästi sopimusta tehtäessä. Esimerkiksi jos työtaso vaatii säännöllistä öljykäsittelyä, on siitä sovittava erikseen.

Lemmikkieläimet huoneistossa

Vuokranantajan kanta lemmikkien pitoon on hyvä tarkistaa hyvissä ajoin ennen vuokrasopimuksen allekirjoitusta, mielellään jo asuntonäytön yhteydessä. Jos vuokranantaja haluaa kieltää lemmikkien pitämisen vuokra-asunnossa, on tämä merkittävä vuokrasopimukseen. Tällöin asunnolle lemmikeistä aiheutuneita jälkiä tai niistä johtuvia vahinkoja ei pidetä asunnon tavanomaisena kulumisena.

Mikäli vuokrasopimuksessa ei ole kielletty lemmikkien pitoa, katsotaan niiden pito sal- lituksi. Tällöin vuokranantaja myös hyväksyy lemmikeistä johtuvat kulumat, kuten lat- tiapintojen tietynlaisen kulumisen, tavanomaisena asunnon kulumisena. Lemmikkien puremajäljet kiinteissä kalusteissa tai kynnenjäljet esimerkiksi seinissä eivät kuitenkaan ole tavanomaista kulumista, vaikka lemmikit olisivat sallittuja. Jälkien korvaamisesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset ovat näin vuokralaisen vastuulla.

Jos lemmikkieläimiä haluaa hankkia vuokrasuhteen aikana, voi tästä sopia vuokranan- tajan kanssa. Tällöin, kuten alkuperäistä vuokrasopimustakin tehdessäkin, on hyvä sop- ia selkeästi ja kirjallisesti siitä, millaisen lemmikin tai lemmikkien pitämiseen on lupa.

Lemmikin pitäminen asunnossa lemmikkikiellosta huolimatta rikkoo vuokrasopimuk- sen ehtoja. Jos vuokralainen jatkuvasti rikkoo vuokrasopimuksessa mainittua lemmik- kikieltoa, voi tämä oikeuttaa vuokranantajan irtisanomaan toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen. Vuokranantajalla on kuitenkin tällaisessa tilanteessa oltava näyttöä siitä, että huoneistossa pidetään jatkuvasti lemmikkieläimiä. Vastaavassa tilanteessa määräaikaisen vuokrasopimuksen kohdalla sopimus saatettaisiin purkaa.

Huoneiston remontit

Vuokranantajan ja asunto-osakeyhtiön tekemät remontit

Vuokranantajalla on oikeus suorittaa muutos- ja korjaustöitä vuokraamassaan huoneis- tossa, mutta remonteista on aina ilmoitettava vuokralaiselle kirjallisesti lainmukaisia

tai sovittuja aikoja noudattaen. Lain mukaan kiireelliset työt voidaan suorittaa heti.

Ei-kiireelliset korjaukset, joista ei aiheudu olennaista haittaa tai häiriötä vuokralaiselle, voidaan suorittaa 14 päivän ilmoitusajan jälkeen.

Laajemmista korjaustöistä on ilmoitettava vuokralaiselle lain mukaan vähintään kuusi kuukautta ennen töiden aloittamista. Ilmoituksessa tulee mainita ainakin yhteyshen- kilö, remontin laajuus, aloitusajankohta ja arvioitu kesto. Vuokralaisella on oikeus pur- kaa vuokrasopimus päättymään korjaustöiden aloitusajankohtaan 14 päivän kuluessa laajan korjaustyön ilmoituksesta. Ilmoitusvelvollisuus koskee kuitenkin ainoastaan vuokranantajan itsensä tekemiä ja teettämiä töitä. Mikäli taloyhtiö, joka ei ole suoraan vuokranantaja tekee korjaustöitä, näistä ei ole vastaavaa ilmoitusvelvollisuutta, eikä vuokralaisella ole myöskään edellä mainittua purkuoikeutta.

Puutteellisessa kunnossa olevasta tai vain osittain käytössä olevasta huoneistosta on lain mukaan tarjottava vuokralaiselle kohtuullinen vuokranalennus remontin ajalta, paitsi jos vuokralainen on itse aiheuttanut xxxxxxxx asunnolle. Annettavan alennuk- sen määrään vaikuttaa erityisesti haitan määrä, mutta oikeus vuokranalennukseen on olemassa riippumatta siitä, onko remontin suorittanut vuokranantaja vai asun-

to-osakeyhtiö.

Mikäli huoneisto on remontin aikana asumiskelvoton ja vuokralainen joutuu muut- tamaan remontin ajaksi pois huoneistosta, vuokralainen ei ole velvollinen maksamaan vuokraa tuolta ajalta. Vuokralaisen on itse järjestettävä sijaisasunto, jos sellaista tarvi- taan, mutta hyvän tavan mukaan vuokranantaja tarjoaa mahdollisuuksien mukaan to- ista asuntoa remontin ajaksi. Jos sijaisasuntoa tarjotaan, on vuokralaisella oikeus valita ottaako hän tarjotun asunnon. Sijaisasunnon vuokra tulee sopia selkeästi erikseen.

Hyvän tavan mukaan vuokranantajan on huolehdittava, että vuokralaiselle koituu mahdollisimman vähän haittaa remontista tiedottamalla vuokralaista selkeästi tulevis- ta töistä sekä toimenpiteistä, joita vuokralaiselta vaaditaan. Jos vuokranantajan esit- tämät ehdotukset esimerkiksi vuokranalennuksista remontin aikana tuntuvat kohtuut- tomilta, on vuokralaisen otettava yhteyttä vuokranantajaan ja neuvoteltava ehdoista. Vuokralaisella voi olla oikeus myös vahingonkorvauksiin remontin teettäjän tai tekijän huolimattomuudellaan aiheuttamista vahingoista, jos sellaisia tulee.

Vuokralaisen tekemät remontit

Vuokralainen tarvitsee aina muutos- ja korjaustöihin luvan vuokranantajalta. Muutos- ja korjaustöihin luetaan esimerkiksi tapetointi ja maalaus. Vuokranantajan kanssa on hyvä sopia kirjallisesti muutostöiden aikataulusta, laadusta ja mahdollisesta työn ja mate- riaalien korvaamisesta jo ennen töiden aloittamista. Vuokranantajalla on oikeus tark- istaa vuokralaisen tekemät muutos- ja korjaustyöt sovittuna ajankohtana. Vaikka muu- tostöiden korvauksesta ei olisi erikseen sovittu, on vuokralaisella oikeus kohtuulliseen korvaukseen, jos muutostyöt ovat kohottaneet olennaisesti huoneiston arvoa.

Ali- ja jälleenvuokraus

Vuokralaisella on oikeus alivuokrata enintään puolet huoneistostaan toiselle henkilölle il- man vuokranantajan lupaa, ellei siitä aiheudu huomattavaa haittaa vuokranantajalle. Tiloja voi alivuokrata vain toisen henkilön käyttöön, ei esimerkiksi yrityskäyttöön.

Alivuokralaisen vuokranantajana toimii päävuokralainen. Huoneiston varsinais- en vuokranantajan ja alivuokralaisen välille ei siis synny sopimussuhdetta, vaan

päävuokralainen on vastuussa vuokranmaksusta sekä huoneiston hoidosta. Päävuokrasu- hteen päättyessä myös alivuokrasuhde päättyy. Alivuokralaisen irtisanomisaika on vain 14 vuorokautta.

Jälleenvuokraus tarkoittaa, että vuokralainen vuokraa koko huoneiston eteenpäin, esime- rkiksi ulkomailla työskentelyn tai muun poissaolon ajaksi. Asunnon eteenpäin vuokraava ensivuokralainen solmii tässä tapauksessa vuokrasopimuksen uuden asukkaan kanssa.

Jälleenvuokralaisen ja asunnon varsinaisen vuokranantajan eli ensivuokranantajan välille ei järjestelyssä muodostu sopimussuhdetta. Jälleenvuokraukseen tarvitaan aina vuokrananta- xxx xxxx.

Jälleenvuokrauksesta on hyvä tehdä selkeä kirjallinen sopimus ensivuokranantajan ja en- sivuokralaisen välille. Ensivuokralaisen velvollisuus on ilmoittaa jälleenvuokralaiselle en- sivuokrasopimuksen ehdot sekä tiedot ensivuokranantajasta. Samoin hänen velvollisuuten- sa on välittää tiedot jälleenvuokralaisesta ensivuokranantajalle. Myös vuokrasuhteen muutoksista on ilmoitettava. On myös hyvä ottaa huomioon, että jälleenvuokralaisella on oikeus jatkaa hallitsemansa huoneiston vuokrasuhdetta tietyissä olosuhteissa, esimerkiksi jos ensivuokralainen irtisanoo tai purkaa ensivuokrasopimuksen.

Lyhytaikainen kotimajoitus

Vuokralainen voi käyttää asuntoaan lyhytaikaiseen kotimajoitukseen ilman eril- listä vuokranantajan lupaa, kunhan vain alle puolet asunnosta on kotimajoituk- sen käytössä. Kotimajoituksella tarkoitetaan tilapäistä majoitusta, kuten sänkyä tai huonetta, jota yksityishenkilö satunnaisesti tarjoaa kotonaan maksua vastaan esimerkiksi vieraille kesätapahtumien aikaan. Koko asunnon luovuttamiseen tar- vitaan aina vuokranantajan lupa.

Vuokranantajan oikeus käydä asunnossa

Vuokra-asunto on vuokralaisen koti, joten sekä lain että hyvän tavan mukaan vuokrananta- jan on aina sovittava mahdollisista käynneistä vuokralaisen kanssa, vaikka hänellä olisikin oma avain asuntoon. Xxxx mukaan vuokranantajalla ei ole oikeutta päästä vuokrahuoneis- toon ilman erityistä syytä. Xxxxxxxxxx kunnon ja hoidon valvonta kuitenkin oikeuttaa vuokranantajan käynnin huoneistossa sovittuna ajankohtana.

Vuokranantajan on tehtävä aina käynti-ilmoitus, jossa hän kertoo käynnin perusteen, arvion käynnin kestosta sekä antaa yhteystietonsa, jos ehdotettu aika ei sovikaan vuokralaiselle. Vuokralaisen vastuulla on huolehtia siitä, että asuntoon pääsee turvallisesti yleisavaimella sovittuna aikana, eli esimerkiksi lemmikit eivät saa aiheuttaa vaaraa käynnin aikana. Vuokralainen ei saa aiheettomasti estää tai vaikeuttaa huoneistoon pääsyä.

Vuokranantajalla on myös oikeus sopia kohteen esittelystä uudelle vuokralaisehdokkaalle vuokralaisen kanssa sovittuna ajankohtana.

Vuokran tarkistaminen

Vuokrankorotuksista, niiden perusteista ja ajankohdasta on aina syytä sopia vuokrasop- imuksessa. Vuokran tarkistamisesta voidaan vapaasti sopia toistaiseksi voimassa olevissa sekä vähintään kolmeksi vuodeksi tehdyissä määräaikaisissa vuokrasopimuksissa.

Vuokrantarkistusperuste ei saa olla vuokranantajan yksipuolisessa määräysvallassa. Pe- ruste on voitava määritellä etukäteen ja se ei saa johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen. Käytännössä tämä tarkoittaa useimmiten euromääräistä, prosentuaalista tai esimerkiksi elinkustannus- tai kuluttajahintaindeksiin sidottua korotusta.

Jos vuokrasopimuksessa ei ole sovittu vuokran tarkistamisesta, voidaan vuokraa tarkistaa osapuolten kesken sovitulla tasokorotuksella. Korotusta koskevat neuvottelut on aloitetta- va vähintään kuusi kuukautta ennen aiottua korotusta. Korotuksen on oltava kohtuullinen ja vuokran on korotuksen jälkeen vastattava asunnon vuokra-arvoa. Korotus ei saa ylittää 15 prosenttia, ellei vuokra-asuntoon ole tehty asunnon arvoa merkittävästi nostavia kor- jauksia. Korotuksesta on aina syytä tehdä kirjallinen sopimus. Jos sopimukseen ei päästä, voi vuokranantaja irtisanoa sopimuksen noudattaen irtisanomisaikaa.

Vuokranantajan vaihtuminen

Jos vuokranantaja vaihtuu vuokrasuhteen aikana, esimerkiksi huoneiston myymisestä tai testamentin kautta uudelle omistajalle siirtymisestä johtuen, tämän ei yleensä vaikuta vuokralaisen asemaan. Tehdyn vuokrasopimuksen eh- dot pätevät vuokranantajan vaihtuessa.

Mikäli uusi omistaja haluaisi irtisanoa vuokrasopimuksen, on irtisanomisessa noudatettava lain mukaisia irtisanomisaikoja. Vuokrasuhteen voi päättää enne- naikaisesti vain pakkohuutokauppatilanteessa, jolloin vuokralaisella on oikeus vahingonkorvauksiin vuokrasuhteen ennenaikaisen päättymisen johdosta.

Mistä apua ristiriitatilanteisiin?

Jos vuokrasuhteessa tai sen päättämisessä tulee vastaan ristiriitatilanteita, joihin vuokralainen ja vuokranantaja eivät löydä ratkaisua, voi vuokralainen kysyä neuvoa eri ta- hoilta tilanteen selvittämiseksi. Esimerkiksi Kuluttajaliitto ry neuvoo vuokralaisia asumiseen liittyvissä tilanteissa. Neuvontaa saa maksutta myös kunnallisilta kuluttajaneuvojilta, joiden yhteystiedot löytyvät kuluttajaviraston sivuilta. Myös Vuokralaiset ry tarjoaa maksullista neuvontaa kenelle tahansa ja maksutonta neuvontaa jäsenilleen.

Vuokrasuhteen päättyessä

Muista vuokrasuhteen päättyessä

1.Jos haluat irtisanoa vuokrasopimuksen, tee kirjallinen irtisanomisilmoitus.

2. Sopikaa aika kirjallisen loppukatselmuksen tekemiseen.

3. Xxx huolellinen loppusiivous, muuta pois sovittuna päivänä ja palauta avaimet.

4. Tarkista, että saat takaisin vuokravakuuden, jos perusteita sen pidättämiselle ei ole.

Vuokrasuhteen irtisanominen

Vuokrasuhde päättyy vuokrasopimuksen irtisanomiseen tai purkamiseen, määräaikaisen sop- imuksen määräajan päättymiseen tai vuokrasopimuksen päättämiseen yhteisellä sopimuksel- la. Vain toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus voidaan irtisanoa, kun taas määräaikainen vuokrasopimus sitoo lähtökohtaisesti sopimuksessa mainitun määräajan loppuun. Määräai- kaisen vuokrasopimuksen irtisanominen on mahdollista vain laissa säädetyin edellytyksin.

Vuokrasopimusta ei voi irtisanoa päättymään välittömästi, vaan sopimus on voimassa irtisan- omisajan. Vuokralaisella on siis oikeus huoneiston käyttöön normaalia vuokraa vastaan irtisa- nomisaikana. Vuokranantajalla on oltava irtisanomiselle hyvän tavan mukainen irtisanomispe- ruste, kuten asunnon myynti tai asunnon ottaminen omaan käyttöön ja syy on ilmoitettava irtisanomisilmoituksessa. Vuokralaisen taas ei pääsääntöisesti tarvitse esittää perusteluita sopimuksen irtisanomiselle.

Kun vuokranantaja irtisanoo vuokrasopimuksen, riippuu irtisanomisaika vuokrasuhteen kes- tosta. Irtisanomisaika on kolme kuukautta, kun vuokrasopimus on ollut voimassa alle vuoden ja kuusi kuukautta, kun sopimus on ollut voimassa vuoden tai enemmän. Vuokralaisen irtisa- noessa irtisanomisaika on aina yksi kuukausi, huolimatta vuokrasuhteen kestosta.

Irtisanomisaika lasketaan sen kalenterikuukauden viimeisestä päivästä lukien, jonka aikana ir- tisanomisilmoitus on vastaanotettu. Osapuolet voivat kuitenkin sopia jo vuokrasopimuksessa, mistä ajankohdasta lukien irtisanomisaika lasketaan. Irtisanomisilmoitus on lain mukaan aina tehtävä kirjallisesti ja todisteellisesti esimerkiksi kuittausta vastaan.

Pääsääntö määräaikaisen vuokrasopimuksen osalta on se, että sopimus sitoo kumpaakin osapuolta koko sopimuksen kestoajan. Määräaikainen sopimus päättyy ilman erillistä irtisan- omista vuokrasopimuksessa sovittuna päivänä. Määräaikainenkin sopimus voi kuitenkin päät- tyä ennen määräajan päättymistä, jos osapuolet keskenään niin sopivat. Myös tuomioistuin voi oikeuttaa vuokralaisen tai vuokranantajan irtisanomaan määräaikaisen vuokrasopimuk- sen erityisellä perusteella, mutta yhteinen sopimus on aina tätä ratkaisua parempi.

Vuokrasuhteen purkaminen

Vuokrasopimus voidaan purkaa tilanteessa, jossa toinen osapuoli on tehnyt merkit- tävän sopimusrikkomuksen. Purkutilanteessa sopimus päättyy välittömästi ilman irtisanomisaikaa. Laki määrittelee ehdot vuokrasopimuksen purkamiselle. Syitä purkamiseen ovat esimerkiksi vuokralaisen vuokranmaksun laiminlyönti useam- malta kuukaudelta tai jos vuokralainen viettää niin sanottua häiritsevää elämää, eli esimerkiksi metelöi jatkuvasti naapureita häiriten keskellä yötä. Tavanomaisesta elämästä johtuvat äänet eivät ole syy vuokrasuhteen purkamiselle.

Vuokralaisen on saatava sopimuksen purkamisesta kirjallinen varoitus, jos sopimus puretaan sen takia, että vuokralainen käyttää huoneistoa muuhun kuin vuokrasop- imuksessa sovittuun tarkoitukseen, viettää huoneistossa häiritsevää elämää, hoitaa vuokrahuoneistoa huonosti tai rikkoo järjestys- tai terveysmääräyksiä. Vuokrasopi- musta ei saa purkaa, jos varoitukseen johtanut käyttäytyminen loppuu varoituksen jälkeen. Varoitusta ei tarvita purettaessa vuokrasopimus vuokran maksamatta jät- tämisen, luvattoman hallinnanluovutuksen tai vuokraoikeuden luvattoman siirron vuoksi.

Vuokralaisella on oikeus purkaa vuokrasopimus, jos vuokralaiselle tai hänen per- heenjäsenilleen aiheutuu huoneistossa terveydellistä vaaraa, esimerkiksi jos asun- nossa havaitaan vaarallisia homeitiöitä. Vuokralaisella on purkuoikeus myös silloin, jos hän menettää huoneiston hallinnan muusta kuin omasta syystään, esimerkiksi asunto-osakeyhtiö ottaa huoneiston hallintaansa osakkeenomistajan laiminlyötyä vastikkeen maksun, eikä vuokralainen pääse sopimukseen asunto-osakeyhtiön kanssa uuden vuokrasopimuksen vuokran määrästä.

Purkutilanteessa vuokranantajalla on oikeus saada korvausta vuokralaiselta, mikä- li vuokrasuhde on purettu vuokralaisesta johtuvasta syystä. Korvausta voidaan vaatia esimerkiksi saamatta jääneen vuokratulon perusteella. Jos purkaminen on johtunut vuokranantajasta, on vuokralaisella myös oikeus saada vuokranantajalta vahingonkorvausta, esimerkiksi muuttokustannusten perusteella.

Huoneiston luovutus

Muuttopäivä

Muuttopäivä on lain mukaan vuokrasopimuksen päättymispäivän jälkeinen arkipäivä. Jos päättymispäivä olisi siis esimerkiksi perjantai, olisi muuttopäivä maanantai.

Vuokralaisen on jätettävä muuttopäivänä puolet huoneistosta vuokranantajan käyttöön ja muuttopäivää seuraavana päivänä huoneiston on oltava tyhjä, siivottu ja kokonaan vuokranantajan hallintaan luovutettu. Myös muut vuokrasuhteen perusteella käytössä olevat tilat, kuten kellari tai varasto, on tyhjennettävä.

Loppukatselmus

Vuokrasuhteen päättyessä huoneistoon on hyvä sopia loppukatselmus. Katselmus suoritetaan, kun vuokralainen on tyhjentänyt ja siivonnut asunnon. Katselmuksessa vuokralainen ja vuokranantaja tekevät yhdessä kuntotarkastuksen, jossa tarkistetaan mah- dolliset siivous- ja korjaustarpeet. Arvioinnissa käytetään apuna vuokrasuhteen alkaessa tehtyä alkukatselmusta. Jos vuokralaisen vastuulle todetaan kuuluvan toimenpiteitä, void- aan vuokravakuudesta pidättää kohtuulliset kulut, joita toimenpiteistä vuokranantajalle aiheutuu.

Avainten palauttaminen

Vuokrasuhteen päättyessä vuokralaisen tulee palauttaa vastaanottamansa määrä avaimia ja sekä mahdollisesti teetättämänsä lisäavaimet vuokranantajalle. Avaimet pa- lautetaan kuittausta vastaan. Jos vuokralainen ei palauta kaikkia avaimia, on hän velvol- linen maksamaan puuttuvien avaimien tilalle teetettävät avaimet.

Vakuuden palauttaminen

Jos vuokralaisen laiminlyönneistä aiheutuu kuluja vuokranantajalle, voidaan kohtuulliset kulut pidättää vuokravakuudesta. Vuokralainen ei kuitenkaan ole vastuussa tavallisesta asumisesta aiheutuvista kulumista, kuten pienehköistä naarmuista, kolhuista tai muista tavanomaisesta kulumisesta johtuvista korjauskustannuksista.

Syyt mahdollisiin vakuuden tai sen osien pidättämiseen todetaan loppukatselmuksessa. Vuokranantajan on aina ilmoitettava viivytyksettä vuokralaiselle kirjallisesti perusteet vakuuden tai sen osien pidättämiseen ja lähetettävä kirjallinen erittely syntyneistä kus- tannuksista.

Mikäli loppukatselmuksen perusteella ei ole syytä vakuuden käyttämiseen, on vakuus palautettava täysimääräisenä viivytyksettä, kun vuokrasuhde on päättynyt, huoneisto ja siihen liittyvät tilat siivottu ja huoneiston avaimet luovutettu. Myös erotus vakuudes- ta on palautettava viivytyksettä vuokralaiselle, jos osia siitä on pidätetty korjauskulujen vuoksi.