Liite 1

Liite 1

Helsingin yliopiston kauden 2020 – 2024 sopimusneuvottelun taustamateriaali

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Helsingin yliopiston välinen sopimus vuosille 2021-2024

Sisältö

1. Kohti vuoden 2030 tavoitetilaa 1

2. Korkeakoulun strategiset valinnat, profiili ja vahvuusalat 2

2.1 Strategiset tavoitteet, valinnat ja profiili 2

2.2 Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat 3

3. Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet ja tutkintotavoitteet 3

3.1 Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet 3

3.2 Tutkintotavoitteet 3

4. Rahoitus 4

3. Seuranta 5

Allekirjoitukset

Liitteet:

12/19

1. Kansalliskirjastoa koskeva liite opetus- ja kulttuuriministeriön ja Helsingin yliopiston väliseen sopimukseen kaudelle 2021-2024

2. Ministeriön päätös strategiaperusteisen rahoituksen ohjelmaosuudesta

1. Kohti vuoden 2030 tavoitetilaa

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja yliopisto/ammattikorkeakoulu ovat yliopistolain (558/2009) 48 §:n 1 momentin / ammattikorkeakoululain (932/2014) 42 §:n 1 momentin nojalla sopineet yliopiston/ ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiosta 2030 sekä korkeakoulun strategiasta.

Korkeakoulut luovat edellytyksiä sivistyksen, kestävän kasvun ja hyvinvoinnin sekä Suomen kilpailukyvyn vahvistamiselle. Ne tuottavat yhteiskuntaa kehittävää uutta tietoa ja osaamista.

Globalisaatio ja rajat ylittävä kilpailu osaamisesta ja osaajista sekä tieteen ja teknologian kehitys yhdistettynä

työn murrokseen aiheuttavat korkeakouluissa tarpeen arvioida ja suunnata toimintaa uudelleen. Toiminnan

lähtökohtia ovat uusin käytettävissä oleva tieto, kestävä kehitys, kansainvälisyys ja globaali vastuu.

Yhteiskunnan eheys ja vahva demokratia edellyttävät korkeakouluiltavastuullista vaikuttamista.

Korkeakoulut ovat aktiivisia globaaleissa edelläkävijäverkostoissa, jotka auttavat ratkaisemaan ihmiskunnan haasteita. Monialainen yhteistyö ja avoimet toimintatavat ovat tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan keskeisiä voimavaroja. Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskittymien ja innovaatioekosysteemien kehittämiseen.

Nostamalla osaamis- ja koulutustasoa vastataan työn muutokseen ja mahdollistetaan erikoistuminen

korkeaa osaamista vaativiin tehtäviin. Korkeakoulut toimivat oppijakeskeisesti ja tukevat jatkuvaa oppimista

elämän eri tilanteissa. Korkeakoulut tekevät valtakunnallisesti yhteistyötä avointen, saavutettavien ja

joustavien opiskelumahdollisuuksien rakentamiseksi. Toimintatapojen uudistaminen parantaa

korkeakoulutuksen saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Koulutussisällöt, oppimisympäristöt,

opiskelijoiden ohjaus ja korkeakoulujen vahva vuorovaikutus työelämän kanssa tukevat työelämään sijoittumista.

Hyvinvoivat korkeakouluyhteisöt ovat Suomen voimavara ja kilpailutekijä. Korkeakouluja johdetaan hyvin, työhyvinvointiin panostetaan ja osaamisen kehittämisestä huolehditaan systemaattisesti. Korkeakoulut ovat Suomen parhaita työ- ja opiskelupaikkoja.

2. Korkeakoulun strategiset valinnat, profiili ja vahvuusalat

Kommentoinut [KJP2]: ” [OKM ohjekirjeestä: ”Korkeakoulu esittää lyhyesti strategiastaan keskeiset strategiset valintansa, profiilin ja vahvuusalat ja strategiset tavoitteensa.

Tavoitteena on, että korkeakoulujen profiilit muodostavat valtakunnallisen kokonaisuuden, joka kattaa yhteiskunnan sivistys-, koulutus- ja tutkimustarpeita. Profiloitumisen tavoitteena on myös vahvistaa suomalaisten korkeakoulujen roolia globaalin korkeakoulu- ja tutkimusalueen toimijoina.

Profiloituminen edellyttää valintoja korkeakoulun toiminnan ja resurssien suuntaamiseksi, korkeakoulujen aktiivista keskinäistä yhteistyötä, työnjakoa, ja kansallista ja kansainvälistä vuorovaikutusta muiden toimijoiden kanssa (mm. osaamis- ja innovaatioekosysteemit). Strategiset valinnat ja profiili ilmentävät, kuinka korkeakoulu erottuu osana kansallista korkeakoulu-, tutkimus- ja innovaatiojärjestelmää. Profiili määrittää, millaisena toimijana korkeakoulu haluaa näkyä ja viestiä itsestään potentiaalisille strategisille kumppaneille, rahoittajatahoille, rekrytoitavalle henkilöstölle ja opiskelijoille sekä alumneille. Korkeakoulukohtaisesti voi painottua eri tavoin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta, tutkintoon johtava koulutus, taiteellinen toiminta, jatkuva oppiminen tai osaamisen hyödyntämisen muodot ja aluetoiminta.”

Hallitusohjelman mukaisesti korkeakoulujen strategioissa olisi tärkeää näkyä vahvasti myös kestävän kasvun edistäminen ja työllisyyttä tukevat toimet, kuten koulutustaso nosto ja kansainvälinen huippuosaaminen. Ministeriö ei voi sopia, että joku on jossain Suomen paras korkeakoulu. Nämä voivat olla korkeakoulun itselleen asettamia tavoitteita, jotka sopimuksia ilmenevät konkreettisten toimien kautta. Tärkeää on strateginen johdonmukaisuus ja kehityskertomuksen uskottavuus eri asiakirjojen ja

resurssikohdennusten välillä sekä suhteessa nykytilaan tietopohjan valossa.”

2.1 Strategiset tavoitteet, valinnat ja profiili

Kommentoinut [KJP1]: Rehtorikokouksessa 12/19 käydyn

keskustelun perusteella sovitut korkeakoulujen yhteiset tavoitteet on korostettu keltaisella.

OKM:n mukaan ” Korkeakoululta ei odoteta yhteisiin tavoitteisiin reagointia. Siltä osin kuin tähän liittyviä asioita edistetään yliopiston toimin, niin näkyvät sopimuksen 2-4 kohdissa.”

	Korkeakoulu täyttää	…
Helsingin yliopisto on maailman parhaimmistoa, kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettu sivistysyliopisto uusia uria avaavan syvällisen tieteenalaosaamisen ja tieteidenvälisen tutkimuksen sekä korkeatasoisen opetuksen ansiosta. Yliopisto tuottaa sivistyksellistä pääomaa ja vastaa yhteiskunnan tietotarpeisiin. Se rakentaa kestävää hyvinvointia tutkimuksen ja opetuksen voimalla vastuullisesti, koko maailman parhaaksi. Yliopisto vahvistaa asemaansa kansallisesti johtavana ja kansainvälisesti merkittävänä, aloitteellisena ja näkemyksellisenä vaikuttajana tiede- ja sivistyspolitiikassa. Työn tuloksena tutkittu tieto on vuonna 2030 entistä merkittävämmin yhteiskunnallisen päätöksenteon perusta. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, luonnonvarojen niukkeneminen, terveys ja hyvinvointi, eriarvoisuus ja yhteiskunnan eheyden rapautuminen ovat keskeisiä haasteita, joiden ratkaisemiseen yliopiston tuottamaa laaja- alaista tutkimustietoa voidaan hyödyntää. Yliopisto on paras paikka opiskella, opettaa, tutkia ja työskennellä. Yliopisto on vetovoimainen työnantaja ja houkutteleva yhteistyö-kumppani sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Toimintaa uudistetaan neljän kampuksen pohjalta. Kestävyys ja vastuullisuus ohjaavat yliopiston toimintoja. Yliopisto vaikuttaa edelläkävijänä kestävää hyvinvointia edistävällä keskustelulla ja toimintatavoilla. Xxxxxxxxx vahvempi sivistyksen ja hyvinvoinnin luoja yliopiston visio 2030 on: Tieteen voimalla – maailman parhaaksi. Uraauurtava perustutkimus, ennakkoluuloton uteliaisuus ja rajat ylittävä yhteistyö ovat maailman parhaimmistoon nousemisen edellytys. Toimimme globaalin vastuun hengessä kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi – maailman parhaaksi – tuottamalla ymmärrystä paikallisten ja maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemiseksi. Toteuttaaksemme vision strategiset valintamme ovat: • tiede ja oppiminen kuuluvat kaikille • avoimuudella vahvaa tiedettä ja yhteistyötä • paras paikka opiskella ja työskennellä • vastuullisuuden ja kestävyyden edelläkävijä

Kommentoinut [KJP3]: ” [OKM ohjekirjeestä: Korkeakoulun vahvuusalat ja uudet, nousevat alat…. ”Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat konkretisoivat korkeakoulun valitsemaa profiilia. Näitä ei voi olla monta, eivätkä ne voi kattaa korkeakoulun koko toimintaa. Kyse voi olla myös monialaisista,

ilmiöpohjaisista ja verkottuneista kokonaisuuksista.”]”

2.2 Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat

	Korkeakoulu täyttää	…
Helsingin yliopisto vahvuus on tieteellisen ajattelun ja tutkimustaitojen jatkuva kehittäminen. Näin tutkimuksen laatu kohenee, ja luodaan entistä paremmat edellytykset tasokkaalle julkaisutoiminnalle, kansainväliselle vaikuttavuudelle ja arvostetulle asiantuntijuudelle. Tutkimuksen ja opetuksen vahva yhteys takaa oppimisen korkean laadun. Tiedekasvatuksen ja –viestinnän avulla yliopistovie tieteellistä ajattelua myös yliopiston ulkopuolelle, sillä tiede kuuluu kaikille. Yliopiston tutkimusta ja opetusta uudistavat monitieteiset teemat ovat: - Merkityksellinen elämä, hyvinvoiva ihminen ja terve ympäristö, - Inhimillinen ja oikeudenmukainen maailma, - Maapallon kestävä ja elinkelpoinen tulevaisuus ja - Mielen ja maailmankaikkeuden mahdollisuudet Teemojen perusteella yliopiston yksiköt ja koulutusohjelmat muotoilevat konkreettiset kehityssuunnitelmansa, jotka sisältävät voimavarojen uudelleen suuntaamisen. Tässä hyödynnetään yliopiston tutkimuksen arvioinnissa tunnistettuja vahvuuksia ja kehitysehdotuksia.

3. Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet ja tutkintotavoitteet

Korkeakoulut ja opetus- ja kulttuuriministeriö sitoutuvat korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanoon. Korkeakoulujen digivisio toteutetaan korkeakoulujen yhteisen tiekartan mukaisesti.

Helsingin yliopisto toteuttaa strategisia valintojaan erityisesti seuraavilla toimenpiteillä:

1. TIEDE JA OPPIMINEN KUULUVAT KAIKILLE

• Vahvistamme tutkimus- ja opetusinfrastruktuureja

• Tutkimuksen ja opetuksen vahva yhteys

• Uudistamme oppimista ja edistämme jatkuvaa oppimista

• Vaikutamme tiedekentässä

• Tieteen lukutaitoa ja tietoa päätöksentekoon

XXXXXXXX VAHVISTAA TIEDETTÄ JA YHTEISTYÖTÄ

• Avoimuus edistää tiedettä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta

• Kansainvälisyys syventää ymmärrystä maailmasta

PARAS PAIKKA OPISKELLA JA TYÖSKENNELLÄ

• Tuemme opiskelijoiden ja henkilöstön osaamisen rakentumista ja uralla kehittymistä

• Avoimuus ja yhteisöllisyys tarjoavat kasvumahdollisuuksia yliopistolaisille

• Moniääninen ja -kielinen yhteisö vahvistaa osallistumista

• Korkea laatu toimintakulttuurin ytimessä

VASTUULLISUUDEN JA KESTÄVYYDEN EDELLÄKÄVIJÄ

• Edistämme kestävyyttämme ja vastuullisuuttamme kansainvälistä virtuaalista liikkuvuutta parannataan.

• Vastuullinen sijoitustoiminta ja taloudenpito

…

toimenpiteet

3.1 Korkeakoulun strategiaa tukevat

Korkeakoulu täyttää

Kommentoinut [KJP4]: = HY:n strategiset kehittämiskohteet

Kommentoinut [KJP5]: ” Korkeakoulujen toiminnan omaehtoinen kehittäminen, vahvuuksien löytäminen sekä keskinäinen työnjako ja yhteistyön kehittäminen.

Korkeakoulukohtaiset toimenpiteet… [OKM ohjekirjeestä: ”Lähtökohtaisesti sopimukseen kirjattavat korkeakoulukohtaiset tavoitteet, toimet ja tehtävät ulottuvat vuoteen 2030, mutta pääpaino on kuitenkin sopimuskauden 2021-2024 toimenpiteillä. Sopimusosiossa kuvataan, millä toimenpiteillä korkeakoulu toteuttaa strategisia tavoitteitaan ja etenee kohti korkeakoulujen tavoitetilaa 2030. Lähtökohta on, että kansainvälisyys on osa korkeakoulun kokonaisstrategiaa.

Osioon sisältyvät toimenpiteet ovat pohjana korkeakoulun strategiaa ja uudistumista tukevan strategiaperusteisen rahoitusosuuden kohdentamiselle. Korkeakoulun omien strategisten valintojen ja toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan korkeakoulujen valitsemilla indikaattoreilla välitavoitteineen tai toimenpiteiden aikataulutetulla kehityspolulla.

Korkeakoulun strategiaperusteisen rahoituksen perustana olevien toimenpiteiden ohella sopimukseen sisällytetään myös esimerkiksi laadun kehittämiseen ja inhimillisten voimavarojen hallintaan ja kehittämiseen (esim. työ/opiskeluhyvinvointi, johtaminen,

henkilöstön pedagoginen osaaminen) liittyviä toimenpiteitä.”]”

3.2 Tutkintotavoitteet

Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa.

Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään.

Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille.

OKM täyttää tutkintotavoitteet taulukkona vuosina 2021-2024 keskimäärin,
	Korkeakoulu täyttää	…

4. Rahoitus

YO: Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää yliopistolle perusrahoitusta yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi yliopistolain (558/2009) 49§:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) 5, 6 ja 7 §:n ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (119/2019) perusteella yhteensä xxx euroa momentilta 29.40.50 seuraavasti:

a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen xxx euroa.

Yliopiston valtakunnallisina tehtävinä on otettu huomioon xxxxx, xxx ja xxx. Perusrahoitukseen sisältyy

Kommentoinut [KJP6]: ” lisäksi tekstimuodossa yliopistojen opettajankoulutuksen tavoitteista ja tarvittaessa

korkeakoulujen mahdollisista koulutustarjonnan uudelleen suuntaamisista.”

Kommentoinut [KJP7]: ” [OKM ohjekirjeestä:

…Korkeakoulun sopimukseen kirjataan [OKM kirjaa] ne strategiaperusteisen rahoituksen ohjelmaosion ohjelmat, joiden toteuttamiseen korkeakoulu on sitoutunut sekä näiden perusteella kohdennetut euromäärät. Sopimuksen liitteeksi lisätään ministeriön päätös strategiaperusteisen rahoituksen ohjelmaosuudesta, josta ilmenevät ohjelmat, näiden sisältö sekä yksittäisten korkeakoulujen rooli eri ohjelmissa.

Yliopisto- ja ammattikorkeakoululakien perusteella määräytyvää harkinnanvaraista valtionrahoitusta ei sisällytetä sopimukseen. Vuoden alun valtionrahoituspäätöksessä nämä ovat kuitenkin mukana siltä osin, kun näiden kohdentamisesta on päätökset olemassa.”]”

Kommentoinut [KJP8]: Valtakunnalliset tehtävät OKM:n päätöksen mukaisesti→(1000 €):

•SSKH→2 775

•Harvinaiset kielet ja kulttuurit. (HARVI)→2 975

•Yliopistokeskukset (Mikkeli ja Lahti)→1 400

•Aleksanteri-instituutti→1 290

•Fysiikan tutkimuslaitos (HIP)→2 500

•Luonnontieteellinen keskusmuseo -Luomus →2 000

•Eläinsairaala→1 700

•Kansalliskirjasto →19 000

Mahdollisesta Varastokirjaston Kansalliskirjastoon liittämisestä ja tämän edellyttämästä rahoituksesta päätetään erikseen.

•Krimo→2 000

•KTK→1 70→

•Harjoittelukoulu→9 812

•LUMA-keskus Suomi→600

• Helsinki GSE→1 500 vain 2021-2024

•Ilmakehätieteiden keskus INAR→1 000 vain 2021-2024.

Yhteensä→50 252

vuosittain yhteensä xxx euroa (rahoitustaso vuonna 2021) kauden 2021-2024 valtakunnallisten tehtävien perusteella.

Strategiaperusteistarahoitusta kohdennetaan yliopistolle yhteensä xxx euroa vuonna 2021, xxx euroa vuonna 2022, xxx euroa vuonna 2023 ja xxx euroa vuonna 2024.

- Rahoituksesta kohdennetaan yliopiston strategian mukaiseen toimintaan xxx euroa vuonna 2021, xxx euroa vuonna 2022, xxx euroa vuonna 2023 ja xxx euroa vuonna 2024 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa kohdassa 3.1 nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet.

- Rahoituksesta kohdennetaan strategiaperusteisen rahoituksen ohjelmaosuuden (liite) mukaisesti xxx euroa vuonna 2021, xxx euroa vuonna 2022, xxx euroa vuonna 2023 ja xxx euroa vuonna 2024.

b) Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2021 lisäksi xxx euroa arvonlisäverolain (1501/1993) 39

§:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista.

Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

Yliopisto täyttää…
	Ehdotus	rahoituksesta Helsingin yliopiston strategian mukaiseen toimintaan 60 miljoonaa
euroa vuonna 2021, xxx euroa vuonna 2022, xxx euroa vuonna 2023 ja xxx euroa vuonna 2024 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa kohdassa 3.1 nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet.

Kommentoinut [KJP9]: Vuodelle 2021 strategiarahoituksen paino OKM-mallissa on 15 %. Jos yliopistojen kokonaisrahoitus on 2020 tasolla, str.rahoitus on 252 M€ ja jos HY:n osuus säilyy 2020 tasolla eli 20,8 % (42

M€), str.rahoitus olisi 52 507 k€.

Jos ehdotuksen tavoitteena on saada 24 % yliopistojen strategisesta rahoituksesta summa on 60 M€.

5. Seuranta

Ministeriö seuraa korkeakoulujen toimintaa, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta tilinpäätösten, tilastoseurannan ja ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen kautta.

Korkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittain sovittavalla tavalla sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Korkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan

korkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Korkeakoulu informoi ennakoivasti ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.

Ministeriö varmistaa sopimuskauden aikana, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa ministeriö käy tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.

Allekirjoitukset

Tätä sopimusta on tehty kaksi saman sisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Hallituksen puheenjohtaja Xxxxx Xxxxxxx

Rehtori Xxxx Xxxxxxx

Liitteet 1. Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös strategiaperusteisen rahoituksen ohjelmaosuudesta

2. Kansalliskirjastoa koskeva liite opetus- ja kulttuuriministeriön ja Helsingin yliopiston väliseen sopimukseen kaudelle 2021-2024