Palvelualojen työnantajat PALTA ry Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry Ammattiliitto Pro ry

Tätä työehtosopimusta sovelletaan rahankäsittelypalvelut-alalla toimivien Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenyritysten niihin työntekijöihin ja toimihenkilöihin, jotka työs- kentelevät tämän työehtosopimuksen palkkaliitteissä mainituissa tehtävissä. Tätä työehto- sopimusta ei sovelleta ylempiin toimihenkilöihin.

Jäljempänä tässä työehtosopimuksessa työntekijällä tarkoitetaan myös toimihenkilöä.

II TYÖSUHDE ‌

2 § Työnjohto sekä työsuhteen alkaminen ja päättyminen ‌

Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa työhön ja erottaa työntekijöitä.

Työsopimus on tehtävä kirjallisesti ennen työsuhteen alkamista. Siitä tulee ilmetä, onko työsopimus tarkoitettu olemaan voimassa toistaiseksi vai määräajan. Milloin työsopimus on tarkoitettu olemaan voimassa määräajan, on siitä käytävä selville määräajan pituus ja peruste.

Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräai- kaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopi- musta samoin kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seuraavia määräaikaisia työ- sopimuksia on pidettävä toistaiseksi voimassa olevina.

Jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen katso- taan työsuhde-etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisena.

Työsopimuksessa mainitaan työntekijän päätehtävä, työpaikka, työpaikkakunta sekä työ- suhteessa noudatettavat työ- ja palkkaehdot sekä osa-aikaisen työntekijän työaika.

Uudella työntekijällä voi olla enintään neljän kuukauden koeaika työsuhteen alussa. Kah- deksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta.

Tarvittaessa työhön kutsuttavan työntekijän toistaiseksi voimassa oleva työsuhde päättyy, jos työtä ei ole tehty 12 viikkoon, ellei toisin ole sovittu.

3 § Työntekijästä johtuvan irtisanomisen perusteet ‌

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7:1 ja 2 §:ien mukaista työntekijästä johtuvaa tai hänen henkilöönsä liittyvää asiallista ja painavaa syytä.

4 § Irtisanomisajat ‌

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava:

Työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä	Irtisanomisaika
Enintään vuoden	14 päivää
Yli vuoden mutta enintään 4 vuotta	1 kuukausi
Yli 4 mutta enintään 8 vuotta	2 kuukautta
Yli 8 mutta enintään 12 vuotta	4 kuukautta
Yli 12 vuotta	6 kuukautta

Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava:

Työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä	Irtisanomisaika
Enintään 5 vuotta	14 päivää
Yli 5 vuotta	1 kuukausi

5 § Irtisanomisesta ilmoittaminen ‌

Työntekijälle ilmoitetaan irtisanomisesta työsopimuslain mukaisesti ja sen lisäksi etukä- teen luottamusmiehelle. Työsuhteen purkamisesta ilmoitetaan luottamusmiehelle mahdol- lisimman pian.

6 § Työvoiman vähentämisjärjestys ‌

Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä tai erikoistehtäviin tarvittavia työntekijöitä, vaikeasti työllistettäviä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään me- nettäneitä, sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kesto- aikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

Tes:n 3, 4 ja 5 §:ää sekä 6 §:n 1 momenttia ei sovelleta oppisopimuslaissa tarkoitettuihin työsuhteisiin eikä irtisanomiseen liikkeen luovutuksen yhteydessä.

III TYÖAIKA JA TYÖAIKAKORVAUKSET ‌

7 § Säännöllinen työaika ‌

1. Jaksotyö

1. Palkkaliitteen 1 mukaisissa keräilykuljettaja- ja arvokuljettajatehtävissä, kuljetuksen palvelu- ja vuoroesimiestehtävissä sekä valvomotyöntekijätehtävissä kuukausipalk- kaisten työntekijöiden säännöllinen työaika on 120 tuntia kolmen viikon jaksossa.

2. Kuukausipalkkainen on myös työntekijä, jonka säännöllinen työaika on viimeisten 9 kolmiviikkoisjakson aikana ollut keskimäärin vähintään 112 h 30 minuuttia. Työssä- oloon rinnastetaan myös enintään kuukauden aika, jonka työntekijä on ollut pois työs- tä:

• vuosiloman

• arkipyhän

• sairauden tai tapaturman

• lakisääteisen lääkärintarkastuksen

• lapsen sairastumisen tai

• Tes 34 §:ssä mainitun syyn vuoksi.

3. Tuntipalkkainen on osa-aikatyöntekijä, jonka säännöllinen työaika on keskimäärin ly- hyempi kuin 112 h 30 minuuttia kolmiviikkoisjaksossa.

Työaika osa-aikatyössä

4. Osa-aikatyöntekijöiden työsopimuksesta tulee ilmetä vähimmäistyöajan määrä kolmi- viikkoisjaksossa.

5. Osa-aikaisen työntekijän vähimmäistyöaika määritellään jommankumman osapuolen sitä vaatiessa viimeisen 9 kolmiviikkosjakson keskimääräisen tuntimäärän perusteella. Vähimmäistyöaikaa ei kuitenkaan tarvitse määritellä uudelleen, jos toteutunut työaika poikkeaa keskimäärin enintään 5 tunnilla työsopimuksen mukaisesti kolmiviikkoisjak- son vähimmäistyöajasta.

2. Viikkotyöaika

6. Kokoaikaisen palkkaliitteen 1 mukaisissa rahankäsittelytehtävissä (perusrahankäsitteli- jä, holvityöntekijä, laaja rahankäsittelijä, automaattien täyttösuunnittelutehtävä, yhdis- telmätehtävä, rahanhuollon pääkassatehtävä, palveluryhmätyöntekijä ja laskennan palvelu-/vuoroesimies) toimivan säännöllinen työaika on keskimäärin 8 tuntia vuoro- kaudessa ja keskimäärin 40 tuntia viikossa. Palkkaliitteen 2 toimihenkilötehtävissä ko- koaikaisen toimihenkilön säännöllinen työaika on keskimäärin 38 tuntia viikossa, ellei paikallisesti toisin sovita.

Osa-aikatyö

7. Osa-aikainen on sellainen työntekijä, jonka säännöllinen työaika on edellä mainittua lyhyempi.

8. Osa-aikaisen työntekijän vähimmäistyöaika määritellään jommankumman osapuolen sitä vaatiessa viimeisen 9 kolmiviikkosjakson keskimääräisen tuntimäärän perusteella. Vähimmäistyöaikaa ei kuitenkaan tarvitse määritellä uudelleen, jos toteutunut työaika poikkeaa keskimäärin enintään 5 tunnilla työsopimuksen mukaisesti kolmiviikkoisjak- son vähimmäistyöajasta.

9. Tässä pykälässä mainitsemattoman tehtävän sijoittamisesta työaikamuotoon tai maini- tun tehtävän siirtämisestä työaikamuodosta toiseen sovitaan työnantajan ja pääluotta- musmiehen välillä.

8 § Työajan järjestäminen ‌

1. Jaksotyö

Jaksotyössä kolmen toisiaan seuraavan jakson säännöllinen työaika on enintään 360 tun- tia, jolloin yhden jakson säännöllisen työajan enimmäismäärä on 128 tuntia (esim. jakso 1 työaika 112 tuntia, jakso 2 työaika 128 tuntia, jakso 3 työaika 120 tuntia). Työvuorolista voidaan tällaisessa työajan järjestämisessä laatia 1-3 jakson ajalle.

Työvuoron pituus on vähintään 6 tuntia, ellei perustellusta syystä muuta sovita. Työvuoron pituus on enintään 12 tuntia. Yksinajossa 12 tunnin työvuoro on mahdollista aloittaa aino- astaan klo 6-10 välisenä aikana. Muuna aikana alkava yksinajovuoro voi olla enintään 10 tunnin pituinen.

Osa-aikatyössä ei sovelleta vuorokautista työaikaa koskevia rajoja, lukuun ottamatta päi- vän enimmäispituutta. Työnantaja ja sellainen osa-aikatyöntekijä, joka sopimuksen mu- kaan työskentelee vähemmän kuin keskimäärin viitenä päivänä viikossa, voivat kuitenkin sopia pidemmästä kuin 12 tunnin päivästä.

Pääluottamusmiehen kanssa voidaan sopia edellä mainituista poiketen. Työvuoron pituus voi kuitenkin olla enintään 16 tuntia. Poikkeavia, enintään 16 tunnin työvuoroja voidaan käyttää esim.

• kun vuoro vaihtuisi hankalaan vuorokauden aikaan

• jos työmatka olisi poikkeuksellisen pitkä

• jos työntekijöistä on tilapäistä puutetta

• jotta vuorojen väliset vapaa-ajat saadaan tarkoituksen mukaisiksi.

Tilapäisesti enintään 16 tunnin työvuoroista voidaan sopia erityistapauksissa työntekijän suostumuksella. Poikkeuksesta ilmoitetaan pääluottamusmiehelle.

2. Viikkotyöaika Kokoaikatyö

Keskimääräisessä työajassa työajan tasoittumisjakso on enintään 26 viikkoa, jonka kulu- essa työaika kokoaikatyössä tasoittuu 7 §:ssä mainittuihin viikkotyöaikoihin. Viikoittainen työaika voi olla enintään 48 tuntia ja vuorokautinen työaika voi olla vähintään 6 tuntia ja enintään 12 tuntia. Työviikko on keskimäärin enintään 5-päiväinen.

Osa-aikatyö

Osa-aikatyössä ei sovelleta viikoittaista ja vuorokautista työaikaa koskevia rajoja, lukuun ottamatta päivän ja viikon enimmäispituutta. Käytettäessä osa-aikatyössä keskimääräistä työaikaa säännöllisen työajan on tasoituttava enintään 12 viikon kuluessa. Työnantaja ja sellainen osa-aikatyöntekijä, joka sopimuksen mukaan työskentelee vähemmän kuin kes- kimäärin viitenä päivänä viikossa, voivat kuitenkin sopia pidemmästä kuin 12 tunnin päi- västä, kuitenkin niin, että viikoittainen työaika voi olla enintään 48 tuntia.

Paikallinen sopiminen

Paikallisesti voidaan sopia työajan tasoittumisjakson pituudeksi enintään 36 viikkoa sekä vuorokautisen työajan vähimmäispituudesta ja viikoittaisen työajan pituudesta edellä mai- nitusta poiketen. Pääluottamusmiehen kanssa voidaan sopia, että vuorokautinen työaika on enintään 16 tuntia. Tilapäisesti enintään 16 tunnin työvuoroista voidaan sopia erityista- pauksissa työntekijän suostumuksella. Poikkeuksesta ilmoitetaan pääluottamusmiehelle.

3. Työajan tasaaminen

Työajan tasaamiseen voidaan käyttää kokonaisia vapaapäiviä.

4. Työviikko ja yötyö

Työviikko alkaa maanantaina ja työvuorokausi vaihtuu kello 00.00, ellei paikallisesti toisin sovita. Mikäli työvuoro sijoittuu kahden vuorokauden ajalle, työvuoro katsotaan kuitenkin sen vuorokauden työvuoroksi, jonka puolelle suurin osa työvuorosta sijoittuu. Tämän työ- ehtosopimuksen mukainen työ voidaan tarvittaessa järjestää yötyöksi.

9 § Työajan lyhentäminen Työajan tasoittaminen ‌

1. Työntekijöille, joiden säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa, työaika tulee järjestää siten, että se vuonna 2016 on keskimäärin 36,8 tuntia (36 tuntia 48 minuuttia) viikossa ja vuonna 2017 keskimäärin 37,1 tuntia (37 tuntia 6 minuuttia) viikossa. Työntekijöille, joiden säännöllinen työaika on 120 tuntia kolmen viikon jaksossa, työaika tulee järjes- tää siten, että se on vuonna 2016 keskimäärin 110,4 tuntia (110 tuntia 24 minuuttia) kolmen viikon jaksossa ja vuonna 2017 keskimäärin 111,3 tuntia (111 tuntia 18 minuut- tia) kolmen viikon jaksossa. Työajan tasaavat tähän määrään työehtosopimuksen 10

§:ssä mainitut arkipyhät, sekä työntekijöille annettava palkallinen työajan lyhennysva- paa.

2. Työnantaja ja pääluottamusmies voivat sopia paikallisesti työehtosopimuksen mää- räysten estämättä vuosittaisen työajan pidentämisestä 24 tunnilla vuosittaista ansiota- soa muuttamatta, jolloin työajan lyhennysvapaata kertyy yhteensä enintään 12,5 työ- päivää/100 tuntia kalenterivuodessa, ellei paikallisesta sopimuksesta muuta johdu.

Ellei työajan pidentämisestä ole sovittu paikallisesti, kertyy työajan lyhennysvapaata yhteensä enintään 9,5 työpäivää/76 tuntia kalenterivuodessa. Työajan lyhennyksen ajalta maksetaan palkkaa keskituntiansion mukaan.

Vapaan antaminen

3. Työajan lyhennysvapaata pidetään työnantajan osoituksen mukaan yksittäisinä tuntei- na tai työvuoro kerrallaan. Vapaan antamisen ajankohta ilmoitetaan viimeistään viikkoa ennen, ellei paikallisesti ennen vapaan pitämistä muuta sovita. Vapaa annetaan vii- meistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Mikäli vapaata tällöin on antamatta, eikä asiasta ole sovittu tämän pykälän kohtien 5 tai 7 mukaisesti, korvataan se kuten viikkoylityö. Sairauspoissaolon (33 §) tai tilapäisen palkallisen vapaan (34 §) sattuessa samalle ajankohdalle kuin aiemmin ilmoitettu työajanlyhennysvapaa, katso- taan työajan lyhennysvapaa kuitenkin pidetyksi.

Työajanlyhennysvapaita ei saa sijoittaa vuosiloman tai työvuoroluetteloa laadittaessa tiedossa olleen muun poissaolon kuten sairauspoissaolon ajalle. Mikäli sairauspoissa- olo jatkuu katkeamattomana laadittuun työvuoroluettelojaksoon ja sairauspoissaolo, joka ei ollut tiedossa työvuoroluetteloa suunniteltaessa, sijoittuu suunnitellun työajanly- hennysvapaan ajalle, ei työajanlyhennysvapaita katsota pidetyksi.

4. Mikäli vapaata annetaan yrityksen, osaston tai jonkin ryhmän jokaiselle toimihenkilölle samaan aikaan ja vapaa on merkitty työvuoroluetteloon, työstä vapaan aikaan poissa- oleva työntekijä on saanut vapaan, vaikka siitä ei ole hänelle erikseen ilmoitettu.

5. Työntekijän kanssa voidaan sopia työajan lyhennysvapaan korvaamisesta rahana.

6. Työajan lyhennysvapaa rinnastetaan vuosiloman ansainnassa työssäolopäivien veroi- siksi päiviksi.

7. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajan lyhennysvapaan vaihtamisesta vastaa- vaksi joustovapaaksi.

10 § Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan Arkipyhät ‌

Seuraavat arkipyhät lyhentävät tasoittumisjakson säännöllistä työaikaa työntekijän 7 §:n mukaista säännöllistä työaikaa vastaavasti 8 tunnilla tai palkkaliitteen 2 tarkoittamilla toi- mihenkilöillä 7 tunnilla 36 minuutilla: pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, ju- hannusaatto tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuoden- päivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä tai tapaninpäivä.

Edellä todetun arkipyhästä johtuvan työajan lyhentämisen edellytyksenä on, että työnteki- jän työsuhde on kestänyt vähintään kolme kuukautta ennen arkipyhää.

Vapaan antaminen

Arkipyhästä johtuva työajan lyhennys toteutetaan antamalla työntekijälle kokonainen va- paapäivä kyseisenä työvuoroluettelojaksona tai työnantajan määräämänä muuna aikana kolmen kuukauden kuluessa kyseisen arkipyhäjakson päättymisestä.

Osa-aikaiset

Jos osa-aikatyöntekijä vakiintuneesti työskentelee vähintään neljänä päivänä viikossa, lyhentävät yllämainitut arkipyhät myös hänen työaikaansa. Vakiintuneella vähintään neljä- nä päivänä viikossa työskentelyllä tarkoitetaan tässä yhteydessä vähintään kolme kuu- kautta ennen ko. arkipyhää yhdenjaksoisesti jatkunutta työskentelyä, jolloin kutakin viikkoa kohden on ollut keskimäärin ainakin neljä työpäivää.

Työajan lyhennys korvataan työntekijän keskituntiansion ja keskimääräisen viikoittaisen työajan mukaan suhteutettuna arkipyhäkorvauksena. Itsenäisyyspäivältä maksetaan ao. lain mukaisesti poissaolopäivän palkka, mikäli se vakiintuneen työvuoroluettelon mukaan olisi ollut työntekijän työpäivä. Edellä mainittu arkipyhäkorvaus suoritetaan työntekijälle myös tämän vuosiloman aikana olevilta arkipyhiltä. Arkipyhäkorvausta ei suoriteta esim. työntekijän sairausloman, äitiysvapaan, muun perhevapaan tms. ajalle mahdollisesti ajoit- tuvilta arkipyhiltä.

Juhannuspäivä ja pyhäinpäivä eivät lyhennä tasoittumisjakson työaikaa.

11 § Työajaksi luettava aika ‌

Työajaksi luetaan työntekoon käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen ole- maan työpaikalla työnantajan käytettävissä.

Mikäli työntekijä työskentelee työvuoronsa aikana useammassa työntekokohteessa, lue- taan välittömään siirtymiseen työntekokohteesta toiseen tarvittava aika työajaksi.

Lisäksi työajaksi lasketaan aika, joka kuluu työvälineiden noutamiseen työnantajan mää- räämästä paikasta tai niiden sinne takaisin viemiseen ja kulkemiseen tai kuljetukseen työnantajan määräämästä lähtöpaikasta varsinaiseen työn suorituspaikkaan ja sieltä läh- töpaikkaan palaamiseen.

12 § Työajan tasoittumisjärjestelmä viikkotyöajassa ‌

Työnantajan on tehtävä työaikalain 34 §:n mukainen viikkotason suunnitelma siitä, miten tasoittumisjakson työaika tasoittuu viikkotyöajassa 8 §:n mukaiseen keskimääräiseen työ- aikaan (työajan tasoittumisjärjestelmä). Valmistellessaan tai aikoessaan muuttaa työajan tasoittumisjärjestelmää, luottamusmiehelle on varattava tilaisuus tutustua tasoittumisjär- jestelmäluonnokseen vähintään viiden (5) kalenteripäivän ajan ennen sen työntekijöiden nähtäväksi panemista ja esittää siitä mielipiteensä. Työajan tasoittumisjärjestelmän muu- toksesta on ilmoitettava työntekijälle hyvissä ajoin.

13 § Työvuoroluettelo ‌

Työvuoroluettelo, josta on ilmettävä päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päätty- misajankohta sekä päivittäiset lepoajat, on oltava työntekijän nähtävissä vähintään kahta viikkoa ennen työjakson alkamista ja on tehtävä vähintään kolmen viikon työjaksolle. Työ- vuoroluettelo annetaan samanaikaisesti tiedoksi luottamusmiehelle.

Soveltamisohje:

Työvuoroluettelo voidaan tehdä myös kuuden tai yhdeksän viikon jaksolle.

Nähtäväksi asetettua työvuoroluetteloa voi muuttaa vain työaikalain 35 § 2 momentin mu- kaisesta painavasta syystä tai asianomaisen työntekijän suostumuksella. Jos muutos joh- tuu em. painavasta syystä, on siitä pyrittävä ilmoittamaan asianomaiselle työvuoroa edel- tävänä päivänä.

Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.

14 § Päivittäinen lepoaika ja vuorokausilepo Päivittäinen lepoaika muissa kuin kuljettajatehtävissä ‌

Työajan ollessa kuutta tuntia pidempi, on työntekijälle annettava vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika, jota ei lasketa työajaksi, jos työntekijällä on oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus esteettömästi poistua työpaikalta.

Lisäksi työntekijä voi työpaikalla nauttia työnteon kannalta sopivimpana aikana kahvia tai virvokkeita.

Kuljettajien lepoaikasäännös

Arvokuljettajalle on annettava 30 minuutin palkallinen tauko jokaista 5 tunnin 30 minuutin pituista työjaksoa kohden yhdessä tai kahdessa erässä. Tauko ei vähennä työaikaa. Tä- män lisäksi kuljettajalle kertyy 8 tuntia ylittävältä osalta 5,5 minuuttia virkistystaukoa tuntia kohden. Työvuoron ollessa 12 tuntia, jolloin kuljettaja saa kaksi 30 minuutin taukoa, kuljet- tajalle ei kerry 8 tunnin ylittävältä osalta 5,5 minuutin virkistystaukoa tuntia kohden, lukuun ottamatta vuoroa, jossa on yksi kuljettaja.

Lisäksi työntekijä voi ajon aikana nauttia työnteon kannalta sopivimpana aikana kahvia tai virvokkeita.

Vuorokausilepo

Työaikalain 29 §:n 1 momentista (vuorokausilepo) poiketen yhdenjaksoisen vuorokausi- levon on oltava ainakin 10 tuntia.

Ennakolta laaditussa työvuoroluettelossa voidaan 10 tunnin pituisesta lepoajasta poiketa työntekijöitä edustavan luottamusmiehen suostumuksella. Lisäksi voidaan kyseisestä le- poajasta poiketa, milloin työtä on ennakolta arvaamattomasta syystä jatkettava yli työvuo- roluettelon mukaisen työvuoron. Mikäli muusta kuin ennakolta arvaamattomasta syystä on tilapäisesti tarpeen poiketa edellä mainitusta lepoajasta, tämä on mahdollista asianomai- sen työntekijän suostumuksella.

15 § Viikoittainen vapaa-aika ja vapaapäivät ‌

Työaika järjestetään pääsääntöisesti niin, että työntekijä, jonka säännöllinen työaika on yli kolme tuntia vuorokaudessa, saa kerran viikossa kaksi kokonaista kalenterivuorokautta kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, mikäli mahdollista sunnuntain yhteyteen, toisen vapaapäivän ollessa mikäli mahdollista lauantai. Jollei tämä ole mahdollista, viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 54 tunniksi 9 viikon ajanjakson aikana, jolloin vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa. Kahden viikoittaisen vapaan välissä saa olla enintään 9 työvuoroa.

Viikoittaisesta vapaa-ajasta voidaan poiketa seuraavista syistä:

1. jos säännöllinen työaika on vuorokaudessa enintään 3 tuntia,

2. hätätyössä,

3. jos työn tekninen laatu ei salli jonkun työntekijän täydellistä työstä vapauttamista tai

4. jos työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikoittaisena vapaa-aikanaan yri- tyksessä suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi.

Työntekijän säännöllistä työaikaa on kuitenkin edellä 4 kohdassa mainitussa tapauksessa lyhennettävä viikoittaisesta vapaa-ajasta puuttumaan jääneiden tuntien osalta viimeistään yhdeksän viikon tai työntekijän kanssa sovitun ajan kuluessa taikka työntekijälle on tämän suostumuksella suoritettava palkan lisäksi erillinen rahakorvaus, jonka suuruus on tilapäi- seen työhön käytetyn ajan mukainen yksinkertainen tuntipalkka.

16 § Lisä- ja ylityö ‌

1. Lisä- ja ylityö jaksotyössä

Ylityötä on työ, joka kolmiviikkoisjaksossa ylittää 120 tuntia. Tasoittumisjaksossa työvuoro- listan mukaisen säännöllisen työajan ylittävä työaika kolmiviikkoisjaksossa korvataan ku- ten jaksoylityö.

Esimerkki ylityön laskennasta tasoittumisjaksossa:

Ensimmäinen kolmiviikkoisjakso 128 tuntia; ylityötä on 128 tuntia ylittävä työaika; toinen kolmiviikkoisjakso 112 tuntia; ylityötä on 112 tuntia ylittävä työaika; kolmas kolmiviikkoisjakso 120 tuntia; ylityötä on 120 tuntia ylittävä työaika.

Työaikaan rinnastetaan aika, jonka työntekijä on ollut jakson aikana poissa työstä vuosi- loman, arkipyhän, työajan lyhennysvapaan, sairauden tai tapaturman, lakisääteisen lääkä- rintarkastuksen, lapsen sairastumisen tai tes 34 §:ssä mainitun syyn vuoksi.

Ylityöstä maksetaan kolmiviikkoisjakson

• 18 ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 %:lla korotettua tuntipalkkaa ja

• seuraavilta ylityötunneilta 100 %:lla korotettua tuntipalkkaa.

2. Lisä- ja ylityö viikkotyöajassa Kokoaikaisen ylityö

Keskimääräisessä työajassa kokoaikaisella työntekijällä ylityönä korvattavaa työtä on työ, joka ylittää työvuoroluettelossa säännölliseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.

Osa-aikaisen lisä- ja ylityö

Osa-aikatyöntekijällä lisätyötä on työvuoroluetteloon merkityn työajan, tai sen puuttuessa sopimuksen mukaisen työajan ylittävä työ, joka ei ylitä 7 §:n mukaista vuorokautista ja vii- koittaista säännöllistä työaikaa. Lisätyökorvauksena maksetaan yksinkertaista tuntipalk- kaa.

Vuorokautista ylityötä on 7 §:n mukaisen säännöllisen työajan ylittävä työaika.

Kokoaikaisen ylityökorvaus

Työvuoroluetteloon merkityn päivittäisen työajan ylittäviltä kahdelta ensimmäiseltä työtun- nilta maksetaan 50 % ja seuraavilta työtunneilta 100 % korotettu yksinkertainen tuntipalk- ka. Työ-vuoroluetteloon työntekijän vapaapäiviksi merkittyinä päivinä tehdyltä työltä mak- setaan viikon aikana 8 ensimmäiseltä työtunnilta 50 % ja seuraavilta työtunneilta 100 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka.

Osa-aikaisen ylityökorvaus

Työvuoroluetteloon osa-aikatyöntekijän vapaapäiviksi merkittyinä päivinä tehdyltä työltä maksetaan 7 §:n mukaisen viikoittaisen säännöllisen työajan ylittävältä 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta työtunneilta 100 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka. Jos kuitenkin kyseessä on arkipyhäviikko, joka sisältää yhden tai useamman 10 § 1 mom. mu- kaisen arkipyhän, laskee kukin niistä ylityökynnystä 8 tuntia tai palkkaliitteen 2 toimihenki- löillä 7 t 36 min.

3. Vuorokauden vaihtuminen

Jos työntekijän työ jatkuu vuorokauden vaihteen yli, katsotaan keskeytyksettä jatkunut työ ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.

4. Joustovapaa

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lisä- ja ylityön vaihtamisesta vastaavaksi joustova- paaksi, jolloin vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen soveltuvin osin, mitä tässä pykä- lässä on sovittu.

5. Paikallinen sopiminen

Paikallisesti voidaan sopia, että työaikalain 19 §:n mukaisten ylitöiden enimmäismäärien tarkastelujaksona käytetään yksinomaan kalenterivuotta.

17 § Poissaolot ‌

Jos työntekijä on ollut poissa työstä sairauden, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan, jous- tovapaan tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi, pidetään poissaoloaikaa työssäolon veroi- sena tasoittumisjakson säännöllistä työaikaa laskettaessa. Työssäolon veroisena aikana pidetään tällöin vahvistetun työvuoroluettelon mukaista työaikaa ja jollei sitä voida toden- taa, kyseiseksi ajaksi merkitään kokoaikaisille työntekijöille 8 tuntia ja palkkaliitteen 2 tar- koittamille toimihenkilöille 7 t 36 minuuttia sekä osa-aikatyöntekijöille työsopimuksen mu- kainen työaika.

Jos työvuoroluetteloa tehtäessä on tiedossa vuosiloma tai sen osa, työvuoroluetteloon merkitään kokoaikaiselle työntekijälle laskennallisesti 8 tuntia / päivä ja palkkaliitteen 2 tarkoittamalle toimihenkilölle 7 t 36 minuuttia / päivä, kuitenkin enintään 40 tuntia / viikko tai 38 t / viikko. Työvuoroluettelon vahvistamisen jälkeen pidettäväksi sovitun vuosiloman osalta ei työvuoroluettelon mukaista työaikaa muuteta.

18 § Ilta- ja yötyölisä ‌

Kello 17.00 - 21.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltatyölisänä tunnilta 1.11.2016 lukien 1,30 euroa.

Kello 21.00 - 06.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan yötyölisänä tunnilta 1.11.2016 lukien 2,57 euroa.

Ilta- ja yötyölisää ei kuitenkaan makseta lauantaityökorvaukseen oikeuttavalta ajalta.

19 § Lauantaityökorvaus ‌

Muuna arkilauantaina kuin pääsiäislauantaina maksetaan lauantaityökorvauksena kello 00.00 - 06.00 välisenä aikana tehdystä työstä 1.11.2016 lukien 2,57 €/t,

kello 06.00 - 21.00 välisenä aikana tehdystä 1.11.2016 lukien 1,30 €/t ja

kello 21.00 - 24.00 väliseltä ajalta 1.11.2016 lukien 2,57 €/t.

Edellä tarkoitettua lauantaityökorvausta ei kuitenkaan suoriteta, mikäli muu työvuoro kuin lauantaityövuoro tai osa siitä on sisään teon tai muun siihen rinnastettavan työaikajärjeste- lyn vuoksi siirretty lauantaiksi.

Lauantaityökorvausta ei makseta siltä ajalta, jolta maksetaan sunnuntaityökorvausta.

20 § Sunnuntaityökorvaus ja aattopäivänlisä ‌

Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä ja itsenäisyys- ja vapunpäivänä kello

00.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan sunnuntaityökorvauksena työn- tekijälle yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus.

Pääsiäislauantaina, vapunaattona, juhannusaattona, itsenäisyyspäivänaattona, jouluaat- tona ja uudenvuodenaattona kello 00.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä makse- taan aattopäivänlisänä tunnilta 50 % yksinkertaisesta tuntipalkasta. Tätä lisää ei makseta, jos em. aattopäivä sattuu 1 momentin mukaiselle päivälle.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia sunnuntaityökorvauksen ja aattopäivänlisän vaihta- misesta vastaavaksi joustovapaaksi.

21 § Joustovapaa ‌

Tämän työehtosopimuksen 9, 16 ja 20 §:issä mainittu joustovapaa on työnantajan ja työn- tekijän välinen sopimus, jossa rahakorvaus, vuosilomalain mukainen säästövapaa tai muu vapaa sovitaan annettavaksi palkallisena vapaana myöhemmin erikseen sovittavana ajankohtana. Joustovapaan osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n mukaisesti, mutta joustovapaan pitämisajankohdasta on sovittava. Joustovapaan osalta ei makseta lomarahaa. Työnantajan on pidettävä luetteloa työntekijän tämän momentin mukaisista korvauksista ja vapaista. Työntekijällä on oltava mahdollisuus tutustua em. luetteloon.

Edellä mainitusti voidaan myös lomaraha vaihtaa joustovapaaksi siten, että joustovapaa- päivien lukumäärä on puolet vapaaksi vaihdettavien vuosilomapäivien lukumäärästä. Ja- kamisen tulos pyöristetään lähimpään suurempaan puoli- tai kokonaislukuun. Xxxxxxxx- paapäiviä ei pyöristetä. Vaihdettavasta lomarahapäivästä vähennetään 1/6, jolloin vapaa- aikaan ei sisällytetä lauantaipäiviä. Säästövapaan osalta vapaa-aikaan sisällytetään kaikki viikon arkipäivät lauantaipäivät mukaan lukien.

Työkyvyttömyyden alkaessa joustovapaan aikana menetellään säästövapaan osalta vuo- silomalain 25 §:n 2 ja 3 momenttien mukaisesti. Muun joustovapaan osalta työkyvyttö- myysaikaa ei lueta joustovapaaksi. Muuten menetellään vuosilomalain 25 §:n 2 ja 3 mo- menttien mukaisesti.

Työaikajoustosaldo

Joustovapaajärjestelmän rinnalla voidaan ottaa käyttöön säännöllisen työajan järjestämis- tä koskeva työaikajoustosaldo.

Työaikajoustosaldoa käyttöönotettaessa tulee ilmoittaa ainakin seuraavat asiat:

- Mitä yrityksen toimipaikkoja / kohteita sopimus koskee

- Keitä sopimus koskee

- Työaikajoustosaldon säästämis- ja lainaamisrajat, jotka voivat olla enintään + / - 30 tuntia.

- Säännöllisen työajan enimmäismäärä, joka voi jaksotyössä olla enintään 128 tuntia kolmiviikkoisjaksossa ja viikkotyöajassa 48 tuntia. Työajantasoittumisjakso saa jak- sotyöajassa olla enintään 17 kolmiviikkoisjaksoa ja viikkotyöajassa 52 viikkoa.

- Työaikajoustosaldon ylläpitämisestä (saldon näkyvyys)

Työnantajan tulee ilmoittaa myös säännöllisen vuorokautisen ja / tai viikoittaisen työajan tai jaksotyöajan järjestämistä koskevat periaatteet sekä työajan järjestämiseen liittyvät il- moitus- ja menettelytavat. Osa-aikaisen työntekijän vuorokautinen vähimmäistyöaika on neljä tuntia. Työnantajan tulee ilmoittaa kirjallisesti joka kuukausi työntekijälle työaikajous- tosaldo. Lisäksi paikkakuntakohtaiset henkilöittäin eritellyt työaikajoustosaldot tulee ilmoit- taa pääluottamusmiehelle joka kuukausi.

Työnantaja päättää työaikajoustosaldovapaan ajankohdasta. Vapaa voidaan antaa lyhen- tämällä vuorokautista työaikaa tai kokonaisina vapaapäivinä.

Työnantajan ja työntekijän sopiessa työvuoron pidentämisestä tai uuden työvuoron teke- misestä, työvuoron pidennys tai uuden työvuoron tuntimäärä siirretään työaikajoustosal- doon, mikäli säästämistuntisaldo ei ole täynnä. Tästä voidaan työntekijän kanssa sopia toisin. Osa-aikaisen työntekijän kanssa sovitaan lisätyön tekemisestä.

Työaikajoustosaldoon kertyneet vapaat on annettava vapaana työsuhteen aikana. Mikäli työsuhteen päättyessä työntekijällä on pitämättömiä vapaita, korvataan ne maksamisajan- kohdan mukaisella 50 %:lla korotetulla palkalla. Etukäteen pidetyt vapaat vähennetään lopputilistä, mikäli työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä.

Jos työntekijän työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä, päättymishetkellä ole- vaa työaikajoustosaldovelkaa ei peritä takaisin lopputilistä.

Annettavat vapaat luetaan työssäolon veroiseksi ajaksi vuosiloman pituutta, ylityötä ja muita työsuhteen etuuksia laskettaessa.

Palkkaperuste, jonka perusteella aikaa (tunteja) säästetään tai lainataan, on aikapalkka.

Työntekijän suostuessa keskeyttämään vapaansa työnantajan kutsusta jo aloitetun työai- kajoustovapaan aikana, vapaa siirtyy saldoihin ja työnteosta maksetaan vähintään 50

%:lla korotettua palkkaa.

Jos on ilmoitettu koko työvuoron mittaisesta joustosaldovapaasta, joustosaldovapaan ai- kaiseksi työksi katsotaan vapaavuorokauden aikana tehty työ (00.00 – 24). Tältä työsken- telyajalta maksetaan 50 %:lla korotettua palkkaa. Joustovapaasaldoon siirretään työsken- nelty aika, kuitenkin enintään 8 tuntia.

Työehtosopimuksen 33 §:n mukaisen sairauspoissaolon tai 34 §:n mukaisen tilapäisen poissaolon sattuessa samalle ajankohdalle kuin aiemmin ilmoitettu vapaa katsotaan va- paa pidetyksi.

Soveltamisohje:

Vapaata ei saa sijoittaa vuosiloman tai tiedossa olevan muun poissaolon kuten sairaus- poissaolon ajalle. Mikäli sairauspoissaolo jatkuu katkeamattomana uuden työvuoroluette- lojakson ajalle ja sairauspoissaolo, joka ei ole ollut tiedossa työvuoroluetteloa suunnitelta- essa, sijoittuu suunnitellun työaikajoustosaldovapaan ajalle, ei vapaata katsota pidetyksi.

Työnantaja voi irtisanoa työaikajoustosaldon ja sen irtisanomisaika on kolme kuukautta, ellei paikallisesti muuta sovita. Työaikasaldojen tasaaminen tapahtuu kuuden kuukauden kuluessa irtisanomisesta. Mikäli aika- tai rahasaldoja ei ole tasattu viimeistään kuuden kuukauden tasaamisjakson päättyessä, niiden maksaminen suoritetaan kuten työsuhteen päättyessä, ellei paikallisesti sovita toisin.

22 § Hälytystyö ja -raha sekä puhelinohjeet ‌

Työ on hälytysluonteista, jos työntekijä kutsutaan siihen yllättäen ja ennalta arvaamatto- masta syystä, esimiehen määräyksestä vapaa-aikanaan, hänen jo poistuttua työpaikal- taan. Työ ei ole hälytysluonteista, jos on kyse varallaolosta tai päivystyksessä tai työnteki- jälle on etukäteen ilmoitettu tällaisesta työstä tai kun kysymyksessä on työaikalain 21

§:ssä tarkoitettu hätätyö.

Korvauksena hälytysluonteiseen työhön kutsumisesta ja saapumisesta aiheutuvasta häiri- östä maksetaan työntekijälle yksinkertaisen tuntipalkan suuruinen hälytysraha.

Puhelinohjeet

Jos työnantajan ja esimiehen kesken sovitaan puhelimeen vastaamisesta ja töiden järjes- tely-tehtävistä säännöllisen työajan ulkopuolella, sovitaan samalla tästä maksettavasta korvauksesta, ellei puhelimeen vastaamisesta ja sen korvaamisesta ole sovittu kirjallisesti työsopimusta tehdessä.

23 § Poliisitutkinta ja oikeudenkäynti ‌

Työntekijän työtehtävien hoitamisesta johtuvaan poliisikuulusteluun tai oikeudenkäyntiin käytetty aika (lukuun ottamatta matkustamiseen kulunutta aikaa) luetaan työajaksi myös vapaa-aikana.

Työnantaja korvaa työntekijälle tämän pykälän mukaisten asioiden hoitamisesta aiheutu- neet kustannukset (kuten matkakustannukset, oikeudenkäyntikulut tms.) siltä osin kuin niitä ei tuomioistuimen päätöksellä korvata.

Työnantaja huolehtii asian edellyttämästä oikeusavusta. Työnantaja avustaa työntekijää myös rikosvahingoista annetun lain tai vakuutuksen perusteella suoritettavien korvausten hakemisessa.

24 § Tuntipalkan ja työaikakorvausten laskeminen ‌

Tuntipalkka

Työntekijän tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka niissä tehtävissä, joissa sään- nöllinen työaika on 120 tuntia kolmen viikon jaksossa tai 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia vii- kossa luvulla 163 ja palkkaliitteen 2 toimihenkilötehtävissä luvulla 160.

Työaikakorvaukset

Työaikakorvaukset lasketaan yksinkertaisen tuntipalkan mukaan siten, että kuukausipalk- ka jaetaan niissä tehtävissä, joissa säännöllinen työaika on 120 tuntia kolmen viikon jak- sossa tai 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa luvulla 163 ja palkkaliitteen 2 toimihenkilö- tehtävissä luvulla 160.

Korvausten ja lisien maksamisen perusteena on toteutunut työaika.

Työaikakorvaukset maksetaan työvuoroluettelojakson päättymistä seuraavan kalenteri- kuukauden palkanmaksun yhteydessä. Jos työvuoroluettelojakso päättyy kalenterikuu- kauden neljän ensimmäisen päivän kuluessa, työaikakorvaukset maksetaan saman kuu- kauden palkanmaksun yhteydessä, joka tapauksessa viimeistään seuraavan kalenteri- kuukauden palkanmaksun yhteydessä.

25 § Työsuhteen päättyminen kesken tasoittumisjakson (sovellettaessa keskimää- räistä työaikaa)‌

Kuukausipalkkaisen työntekijän työsuhteen päättyessä kesken tasoittumisjakson laske- taan, kuinka monta tuntia keskimääräinen työaika on viikkoa kohti sopimukseen perustu- vaa säännöllistä työaikaa pidempi tai lyhyempi, ja tämän tuntimäärän ylittäviltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus tai vastaavasti vähennetään työntekijän palkkaa. Työntekijän palkkaa ei kuitenkaan vähennetä, mikäli kyse on 15 päi- vää lyhyemmästä määräaikaisuudesta.

26 § Paikallinen sopiminen ‌

Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamusta synnyttävää vuoropuhelua työnan- tajan ja henkilöstön välillä. Ensisijaiseksi toimintamalliksi tulee omaksua valmius aloitteel- lisuuteen etsiä parhaat mahdolliset ratkaisut, joilla edistetään sekä yrityksen että henkilös- tön etuja ja niiden yhteensovitusta paikalliset tarpeet huomioonottavalla tavalla. Osapuol- ten odotetaan ottavan vastuun oman työpaikkansa menestyksestä.

Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella sen osana vaikutetaan yrityksen tuottavuu- den, kilpailukyvyn ja työllisyyden ylläpitoon ja kehittämiseen. Samalla luodaan edellytykset myös työhyvinvoinnin parantamiselle. Paikallinen sopiminen tulee ymmärtää erityisesti toiminnan kehittämisen välineeksi.

Tes:n 8 § 2. ja 4. kohdassa, pykälissä 16, 32, 37, 42 ja luottamusmiessopimuksen 8 §:ssä mainitun paikallisen sopimisen sopijaosapuolina on työnantaja ja luottamusmies.

Tes:n 7, 8 § 1. kohdassa ja 2. kohdassa siltä osin, kun näin on erikseen todettu, 21, 35 ja luottamusmiessopimuksen 3 §:ssä mainitun paikallisen sopimisen sopijaosapuolina on työnantaja ja pääluottamusmies.

Luottamusmiehen kanssa tehty paikallinen sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luotta- musmiehen on katsottava edustavan. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa. Sopimuk- sen irtisanomisaika on kolme kuukautta, ellei toisin sovita. Sopimus solmitaan kirjallisena ja toimitetaan tiedoksi allekirjoittajaliitoille. Paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakan- nut. Tänä aikana ja kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen voidaan määräajaksikin solmittu sopimus irtisanoa. Sopimuksen voimassaolon lakattua sovelletaan voimassa olevaa työehtosopimusta.

Jos yhtiössä ei ole luottamusmiestä, niin työnantaja ja työntekijä ovat paikallisen sopimi- sen sopijaosapuolia.

Luottamusmiehen aseman parantaminen paikallisen sopimisen edistämiseksi

Työnantaja antaa pääluottamusmiehelle erikseen vapautusta työstään paikallisen sopimi- sen tekemistä, siihen valmistautumista ja paikallisen sopimuksen kohteena olevaan asi- aan perehtymistä varten. Työnantajan on varattava pääluottamusmiehelle riittävästi työai- kaa, jotta pääluottamusmies ehtii tutustua kaikkiin asiaa koskeviin tietoihin ja asiakirjoihin.

Paikallinen sopiminen poikkeustilanteissa (selviytymislauseke)

Jos paikallisesti todetaan, että taloudelliset olosuhteet ovat muodostuneet vaikeiksi ja että yritys joutuu vakavasti harkitsemaan työvoiman käytön sopeuttamista tilanteeseen liittyen, voidaan paikallisesti sopia työehtosopimuksen määräyksistä poikkeamisesta.

Työehtojen sopeuttamisen edellytyksenä on:

1. Yrityksellä on painavat / poikkeukselliset taloudelliset perusteet, jotka koskevat koko yritystä tai aluetta työvoiman vähentämiselle. Yhdessä paikallisen sopi- muksen kanssa tulee tehdä myös muita mahdollisia toimenpiteitä, jotka ovat välttämättömiä toiminnan turvaamiseksi ja työvoiman vähentämisen estämisek- si. Toimenpiteiden tarve ja mitoitus talouden tasapainottamiseksi ja kriisistä selviämiseksi todetaan yhdessä pääluottamusmiehen/-miesten kanssa.

2. Paikallisen sopimisen käytölle ei ole perusteita ainakaan silloin, kun kyse on yh- teen tai vain muutamaan työntekijään kohdistuvista toimista ja / tai sen käyttö johtaisi työnantajan tasapuolisen kohtelun velvoitteen rikkomiseen.

Pääluottamusmiehelle on tilannetta arvioitaessa annettava kaikki työnantajan taloudellista tilaa koskevat tarpeelliset tiedot hyvissä ajoin ennen neuvottelujen aloittamista ja täyden- tää niitä tarvittaessa neuvottelujen kuluessa.

Pääluottamusmiehellä on oikeus käyttää asiantuntija-apua ja osapuolten käyttämillä asi- antuntijoilla on oikeus osallistua neuvotteluihin.

Edellä tarkoitettu sopimus voidaan tehdä yritystä tai sen osaa koskien ja sopijapuolina ovat työehtosopimukseen sidottu työnantaja ja pääluottamusmies. Sopimuksen tulee koh- della eri henkilöstöryhmiä tasapuolisesti. Sopimuksella ei saada alittaa työehtosopimuk- sen vähimmäistaulukkopalkkoja.

Tässä tarkoitettu sopimus voidaan tehdä määräajaksi ja enintään vuodeksi, ellei paikalli- sesti toisin sovita. Sopimus on kuitenkin aina irtisanottavissa 2 kk irtisanomisaikaa noudat- taen. Sopimus voidaan tarvittaessa uudistaa.

Sopimus annetaan tiedoksi työehtosopimuksen solmineille liitoille.

Paikallista sopimusta koskevat erimielisyydet käsitellään työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä.

27 § Muut työaikaa koskevat määräykset ‌

Siltä osin, kun työajasta ei ole tässä työehtosopimuksessa sovittu toisin, noudatetaan työ- aika-lakia.

28 § Päällikkötehtävissä toimivien ja eräiden toimihenkilöiden työaikakorvaukset ‌

Tämän työehtosopimuksen piirissä olevien päällikkötehtävissä toimivien sekä palkkaliit- teen 2 palkkaryhmän D00 tai sitä ylemmän palkkaryhmän tehtävissä olevien toimihenkilöi- den työaikakorvaukset määräytyvät edellä olevasta poiketen seuraavasti:

Työnantaja ja tässä pykälässä tarkoitettu toimihenkilö voivat sopia sunnuntai-, lisä- ja yli- työkorvauksien maksamisesta erillisenä kuukausikorvauksena. Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia, ettei ilta-, yö-, lauantai-, aattopäivänlisiä eikä hälytysrahaa makseta.

IV PALKKAUS ‌

29 § Palkat ja palkkaperusteet ‌

Palkat ja palkkaperusteet määräytyvät tämän sopimuksen palkkaliitteiden perusteella.

Työpäivän palkka lasketaan jakamalla kiinteä kuukausipalkka asianomaisen kalenterikuu- kauden työpäivien määrällä (osakuukauden palkka).

Työntekijä on velvollinen tekemään varsinaiseen työhönsä rinnastettavaa työtä ollessaan tilapäisesti estynyt suorittamasta varsinaista työtään tai tilapäisen tarpeen sitä vaatiessa. Mikäli tilapäinen työ on alemmin palkattua, ei työntekijän palkkaa kuitenkaan alenneta.

Jos kuukausipalkkainen työntekijä on työsuhteen alussa tai lopussa työskennellyt kalente- rikuukauden kaikki työpäivät, hänelle maksetaan vähentämätön palkka riippumatta siitä, minä päivänä työsuhde on alkanut tai päättynyt.

Osa-aikatyöntekijälle voidaan maksaa tuntipalkkaa.

Osa-aikaeläkkeellä ja -lisällä olevalle työntekijälle maksetaan kuukausipalkkaa.

Työntekijälle maksetaan perehdyttämislisää, mikäli esimiehen ja työntekijän välillä on sovittu etukäteen uuden työntekijän perehdyttämisestä sekä perehdyttämisen sisällöstä ja kestosta ja perehdyttämiseen käytettävät tunnit on merkitty työvuoroluetteloon. Perehdyt- tämislisänä maksetaan 1.11.2016 lukien 93 senttiä jokaiselta edellä tarkoitetulla tavalla sovitulta, perehdyttämiseen käytetyltä työtunnilta. Lisää ei makseta, mikäli perehdyttämi- sen katsotaan kuuluvan henkilön työnkuvaan (pr 300).

30 § Tulos- ja voittopalkkiona maksettavat lisät ‌

Työnantaja voi täydentää työehtosopimuksen mukaan maksettavia palkkoja tulospalkkiol- la, jonka perusteena voivat olla yleensä muun muassa toiminnalliset tavoitteet kuten tuot- tavuus-, tehokkuus- ja kehitystavoitteiden saavuttaminen ja voittopalkkiolla, joka olennai- silta osiltaan perustuu taloudelliseen tulokseen, kuten liikevaihtoon, käyttökatteeseen ja liiketulokseen.

Koko voitto- ja tulospalkkio maksetaan työntekijälle/toimihenkilölle kertakorvauksena, eikä niitä oteta erikseen huomioon laskettaessa työntekijän/toimihenkilön vuosilomapalkkaa ja - korvausta, ylityö- ja työaikakorvauksia tai työehtosopimuksen mukaan määrätyviä muita palkkoja, lisiä ja korvauksia. Tulos- ja voittopalkkiolisiin ei sovelleta työehtosopimuksen palkankorotusmääräyksiä.

Edellä mainitun tulos- ja voittopalkkiojärjestelmän käyttöönotto, muuttaminen ja lopettami- nen käsitellään yhteistoimintamenettelyssä.

Käteisen voittopalkkion ja voitonjakoerien osalta noudatetaan Eläketurvakeskuksen ohjei- ta vuodelta 1995.

Huom. ks. 31.1.2014 allekirjoitettu palkitsemisjärjestelmää koskeva pöytäkirja.

31 § Keskituntiansio ‌

Sekä kuukausi- että tuntipalkkaisen työntekijän keskituntiansiota (KTA) käytetään lasken- tatekijänä palkan ja korvausten maksamisessa siten kuin tässä työehtosopimuksessa erikseen määrätään.

Työntekijän keskituntiansio saadaan jakamalla työntekijälle kunkin vuosineljänneksen ai- kana työajalta maksettu palkka hätätyöstä ja ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta vastaavien työtuntien määrällä.

Alle vuosineljänneksen kestäneessä työsuhteessa KTA lasketaan jakamalla edellisen ka- lenterikuukauden aikana maksettu palkka hätätyöstä ja ylityöstä peruspalkan lisäksi mak- settavaa korotusta lukuun ottamatta tehtyjen työtuntien määrällä.

KTA:lla maksetaan:

* sairausajan palkka

* työajan lyhennysvapaan palkka

* arkipyhävapaan palkka

* koulutusajan palkka

* varallaoloajan palkka

32 § Palkanmaksu ‌

Palkka maksetaan työntekijän ilmoittamalle tilille. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle palkka maksetaan kalenterikuukauden viimeisenä päivänä ja tuntipalkkaiselle työntekijälle kaksi kertaa kuukaudessa: kuukauden 1. – 15. päivien palkka kalenterikuukauden viimeisenä päivänä ja 16. – 31. päivien palkka seuraavan kalenterikuukauden 15. päivänä. Paikalli- sesti voidaan sopia, että tuntipalkkaisen työntekijän palkka maksetaan kerran kuukaudes- sa.

Jos työjakso päättyy kalenterikuukauden neljän ensimmäisen päivän kuluessa, työaika- korvaukset maksetaan kuun viimeisenä päivänä, joka tapauksessa viimeistään seuraavan kalenterikuukauden kuluessa. Palkanmaksun virhe korjataan viivytyksettä.

Työsuhteen päättyessä palkka, mahdolliset työaikakorvaukset ja vuosilomakorvaus suori- tetaan työsuhteen päättymistä lähinnä seuraavana yleisenä palkanmaksupäivänä eli joko kuukauden 15. päivänä tai viimeisenä päivänä.

Työnantaja antaa työntekijälle tämän pyynnöstä viipymättä palkkatodistuksen, josta ilme- nee ainakin maksetun palkan suuruus.

V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET ‌

33 § Sairausajan palkka, perhevapaat ja terveystarkastukset ‌

1. Sairausajan palkka

Työntekijälle maksetaan kultakin yhdenjaksoiseen sairauden tai tapaturman aiheutta- maan työkyvyttömyysaikaan sisältyviltä työpäiviltä palkkaa KTA:n mukaan seuraavasti:

Yhdenjaksoisen työsuhteen Xxxxx sairastumishetkellä	Palkallisen jakson pituus
Alle kuukauden	-
1 kk – 3 vuotta	28 työpäivää
yli 3 vuotta – 5 vuotta	35 työpäivää
yli 5 vuotta – 10 vuotta	42 työpäivää
yli 10 vuotta	56 työpäivää

Jos työntekijä on työtehtävissä häntä kohdanneen fyysisen väkivallan tai sen uhan vuoksi tullut kykenemättömäksi suorittamaan työtään, maksetaan hänelle työkyvyttö- myyden aiheuttaman yhdenjaksoisen sairauspoissaolon ajalta palkkaa 3 kuukaudelta. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että työkyvyttömyyden on todennut yrityksen työterveyslääkäri ja että työntekijä toimittaa työnantajalle sellaisen selvityksen, josta selviää, että työkyvyttömyys on aiheutunut työntekijää työtehtävissä kohdanneesta fyysisestä väkivallasta tai sen uhasta.

2. Palkanmaksu edellyttää, että työntekijä valtuuttaa työnantajan nostamaan itselleen sen sairausvakuutuslain mukaisen päivärahaosuuden, johon työntekijällä olisi oikeus pal- kallisen työkyvyttömyysjakson aikana, työkyvyttömyyttä ei ole aiheutettu omalla törke- ällä tuottamuksella, ja ettei sairautta ole tieten salattu työsopimusta solmittaessa.

3. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle työkyvyttömyydestään ja sen arvi- oidun päättymisajankohdan. Työkyvyttömyys todetaan lääkärintodistuksella tai muulla työnantajan hyväksymällä luotettavalla selvityksellä. Lyhyissä sairauspoissaoloissa sairausajan palkan maksamisen perusteeksi riittää terveydenhoitajan tai muu työnan- tajan hyväksymä selvitys. Xxxxxxx työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää selvitystä tai lääkärintodistusta ja osoittaa työntekijän yrityksen työterveyslääkärin tar- kastettavaksi, työnantaja korvaa lääkärintodistuspalkkion.

4. Sairauslomat ovat yhdenjaksoisia, jollei työntekijä ole ollut niiden välillä työssä vähin- tään 30 kalenteripäivään sisältyvinä työpäivinä tai jolleivät sairauslomat ole johtuneet selvästi eri sairaus- ja tapaturmatapauksista. Jos työnantajan palkanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttömyysjakson aikana, työnantaja suorittaa kuitenkin palkan sairausvakuutuslain 8: 7 §:n 2 momentin mukaiselta yhden päivän odotusajalta.

5. Mikäli työntekijän sairausloma alkaa ennen lomautusilmoituksen antamista, hänellä on oikeus sairausajan palkkaan 1 momentin mukaisesti. Jos työntekijä sairastuu lomau- tusilmoituksen antamisen jälkeen, hänelle maksetaan sairausajalta palkkaa lomautuk- seen asti. Xxxxxxxxxxx alkaessa päättyy sairausajan palkan maksaminen. Samalla päättyy myös 1 momentin mukaisten ajanjaksojenkin laskeminen. Sairausajan palkkaa aletaan maksaa uudelleen, jos työntekijä on sairaana vielä lomautuksen päätyttyä ja 1 momentissa mainitut ajanjaksot eivät ole ennen lomautusta ehtineet päättyä.

6. Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa

Työntekijälle annetaan äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaksi aika, johon hänelle sai- rausvakuutuslain mukaan tulevan äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan katsotaan kohdis- tuvan.

7. Työntekijälle maksetaan palkkaa äitiysvapaan alusta lukien kolmelta kuukaudelta ja isyysvapaan ajalta kuudelta päivältä. Palkan maksaminen edellyttää, että työntekijä on ollut yrityksen palveluksessa välittömästi ennen äitiys- tai isyysloman alkamista vähin- tään kuusi kuukautta. Työnantajalla on oikeus nostaa Kelasta se sairausvakuutuslain mukainen päivärahaosuus, johon työntekijälle olisi oikeus palkallisen äitiys- tai isyys- vapaan aikana.

Jos työntekijä ei ole toimittanut Kelan pyytämiä selvityksiä eikä isyys- tai äitiysrahaa tästä syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, vähenee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksamatta jääneellä määrällä. Jos työntekijä adoptoi alle 7- vuotiaan lapsen, sovelletaan tämän pykälän äitiys- ja isyysvapaan palkkaa koskevia määräyksiä niissä tilanteissa, joissa työntekijällä on sairausvakuutuslain mukaan oi- keus ottovanhemman vanhempain- tai isyysrahaan. Vanhempainvapaan ajalta ei mak- seta palkkaa.

8. Lakisääteiset terveystarkastukset

Työntekijän palkkaa ei vähennetä ajalta, jonka työntekijä menettää työhön liittyvissä lakisääteisissä tai työnantajan määräämissä terveystarkastuksissa tai niihin liittyvissä matkoissa.

Työnantaja maksaa välttämättömät matkakustannukset kyseisiin tarkastuksiin tai jälki- tarkastuksiin määrätylle työntekijälle sekä maksaa myös päivärahan, jos tarkastukset tehdään muulla paikkakunnalla. Korvaus matkustamiskustannuksista ja päiväraha maksetaan ao. yrityksessä kulloinkin voimassa olevien matkakustannusten korvausten mukaan.

9. Muut terveystarkastukset

Työntekijän palkkaa ei vähennetä, jos kysymyksessä on sairastumis- tai tapaturmata- paus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Muissa sairastu- mistapauksissa palkkaa ei vähennetä, jos aikaa lääkärintarkastukseen ei ole saatavis- sa kohtuullisen ajan kuluessa työajan ulkopuolella.

Muihin lääkärintarkastuksiin rinnastetaan lääkärin määräämät laboratorio- ja röntgen- tutkimukset. Niihin rinnastetaan myös aikaisemmin todetun kroonisen sairauden hoi- don määrittämiseksi suoritettu lääkärintarkastus.

Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos tämä ei ole mahdollista, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista. Työntekijän on esitettävä selvitys lääkärintarkastuksesta, odotus- ja matka-ajoista sekä tarvittaessa myös siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella.

Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta an- sionmenetyksestä lääkärintarkastusta koskevien sopimusmääräysten nojalla suoriteta. Terveyden ja hyvinvoinnin kartoittamiseen ja terveysongelmien ennaltaehkäisemiseksi liittyvät seulontatutkimukset (Valtioneuvoston asetus seulonnoista 1339/2006, mam- mografia ja papa) ja muut kuntakohtaiset seulontatutkimukset voidaan suorittaa palkal- lisella työajalla, mikäli käynnit eivät ole mahdollisia työajan ulkopuolella ja mikäli työn- tekijä ilmoittaa poissaolonsa ajankohdasta etukäteen siten, että poissaolo voidaan huomioida työvuoroluettelon laadinnassa.

10. Vaikeasti sairaan lapsen hoito

Työntekijä, jonka lapsi sairastaa valtioneuvoston päätöksen (1315/89) tarkoittamaa vaikeaa sairautta, voi olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuutuslain 10:2 §:n 2 momentissa tarkoitettuun lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen so- vittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa. Poissaoloajalta työnantaja ei maksa palkkaa.

34 § Tilapäiset poissaolot ‌

1. Luottamustehtävät

Työnantaja korvaa työntekijälle, joka toimii kunnanvaltuuston tai -hallituksen tai valtiol- lisia taikka kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai - toimikunnan jäsenenä tämän työaikana pidetyn em. valtuuston, hallituksen, lautakun- nan ja toimikunnan kokouksen tai lautakunnan ja toimikunnan vaalitoimituksen johdos- ta syntyneen työansion menetyksen siltä osin, kuin kunnan maksama ansionmenetyk- sen korvaus mahdollisesti alittaa työntekijän ansionmenetyksen määrän. Erotus suori- tetaan työntekijälle sen jälkeen, kun hän on esittänyt selvityksen kunnan suorittamasta ansionmenetyksen korvauksesta.

2. Kutsunta

Työnantaja maksaa asevelvollisuuslaissa tarkoitettuun varusmiespalveluksen edellyt- tämään kutsuntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle työntekijälle kutsuntapäivän kor- vauksena yhden työpäivän säännöllisen työajan palkkaa vastaavan määrän. Mikäli työntekijä on kutsuntapäivänä myös työssä, maksetaan hänelle lisäksi palkka työssä- oloajalta.

Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvalle korvataan ajalta, minkä hän hyväksyttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan pois- sa työstä, säännöllisen työajan palkkaa vastaava määrä.

3. Merkkipäivät

Työntekijälle myönnetään hänen 50- ja 60-vuotispäivänsä palkalliseksi vapaapäiväksi, jonka ajankohdan työnantaja ja työntekijä sopivat.

4. Lapsen sairastuminen

Työntekijän taikka muun hänen taloudessaan pysyvästi asuvan alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan työntekijälle palkkaa enintään kolmelta päivältä lyhyestä tilapäisestä poissaolosta, joka on tarpeen lapsen hoita- miseksi tai hoidon järjestämiseksi.

Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansio- työssä ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin työntekijän omasta sairaudesta vaaditaan. Lisäksi samoilla edellytyksillä työntekijällä on oikeus saada pal- kattomana neljäs työpäivä tilapäistä hoitovapaata työsopimuslain 4 luvun 6 §:n mukai- sesti. Edellä sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajiin ja sijaisvanhempiin. Sairasta lasta voi palkallisesti hoitaa vain yksi henkilö kerrallaan.

Yksinhuoltajaksi katsotaan tällöin myös henkilö, joka ilman erillistä avioeropäätöstä on pysyvästi muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan sekä henkilö, jonka puoliso on asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten, sairauden, matkan, työsken- telystä tai opiskelusta johtuvan toisella paikkakunnalla asumisen tai muun sellaisen pakottavan syyn vuoksi estynyt osallistumasta lapsen hoitoon.

Mikäli työntekijän tehtävän luonne huomioon ottaen kussakin tapauksessa on mahdol- lista, työntekijälle voidaan myöntää muun perheen jäsenen kuin alle 10-vuotiaan lap- sen sairastumispäiväksi palkallinen vapautus työstä. Työntekijälle myönnetään vastaa- va vapautus työstä läheisen omaisensa hautauspäivänä, perheenjäsenen kuoleman- tapauksen johdosta sekä omaan avioliittoon vihkimispäivänään ja oman parisuhteen virallistamispäivänä.

Läheisellä omaisella tarkoitetaan työntekijän lapsia ja vanhempia, avio- tai avopuolisoa ja tämän lapsia ja vanhempia sekä työntekijän sisaruksia.

5. Järjestölliset luottamustehtävät

Työntekijälle voidaan, milloin se yrityksen toiminnan kannalta on mahdollista, myöntää palkallinen vapautus työstä kokouspäivien ajaksi hänen osallistuessaan Suomen Am- mattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n tai Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n ylim- pien päättävien elinten kokouksiin sekä työehtosopimusosapuolena olevan järjestön liitto- tai edustajakokouksiin, valtuuston, hallituksen ja vastaavien toimielinten kokouk- siin.

6. Reservin harjoitukset

Reservin kertausharjoitusten ajalta maksetaan palkka siten, että työntekijä saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa yhteenlaskettuna täyden kiinteän palkan. Tätä määräystä sovelletaan myös väestönsuojelulain nojalla väestönsuojelun erikoistehtä- viin koulutettaviin.

Niin sanottuihin vapaaehtoisiin kertausharjoituksiin ei sovelleta edellä olevaa määräys- tä.

7. Ansionmenetyksen korvaus

Edellä tässä pykälässä tarkoitetut ansionmenetykset (vapaapäivän palkka) korvataan keskituntiansion mukaan.

Työntekijä on tarvittaessa velvollinen esittämään selvityksen korvattavaa vapaa-aikaa koskevan pyyntönsä perusteista. Vapaa-ajan järjestämistä koskeva pyyntö on esitettä- vä työnantajalle mahdollisimman ajoissa silloin, kun työntekijällä on riittävä tieto pyyn- nön perusteesta.

35 § Vuosiloma ja lomaraha ‌

1. Työntekijän vuosiloma määräytyy vuosilomalain sekä jäljempänä tässä pykälässä sovi- tun mukaisesti.

2. Työssäolopäivien veroiset päivät (14 työpäivän ansaintasääntö)

Työssäolopäivien veroisina, vuosilomalain 7 §:ssä tarkoitettujen päivien lisäksi, pide- tään ns. 14 työpäivän ansaintasäännön piirissä olevien työntekijöiden osalta seuraavia päiviä, joina työntekijä on estynyt suorittamasta työtä:

a) 21 §:ssä tarkoitettuja joustovapaita.

b) vuosilomalain 7.2 §:n 2) kohdan sijasta työssäolopäivien veroisina päivinä pidetään sairauden tai tapaturman vuoksi myönnettyä palkallista sairauslomaa.

c) ammattiyhdistyskoulutusta ja yhteistä koulutusta koskevan sopimuksen mukaisia, työnantajan taloudellisesti tukemia ammattiyhdistyskoulutusta varten myönnettyjä opintovapaapäiviä, kuitenkin enintään 30 päivää koulutustilaisuutta kohti.

d) tämän työehtosopimuksen 34 §:n 1, 2, 3 ja 4. kohdan mukaisia poissaoloja.

e) kuntoutuksen vuoksi myönnettyä palkatonta vapaata, jolta työntekijälle on myönnet- ty kuntoutusrahaa.

f) työpäiviä, joiksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä työehtosopimusosapuo- lena olevan järjestön liitto- tai edustajakokoukseen, valtuuston, hallituksen ja vas- taavien toimielinten kokoukseen osallistumista varten silloin, kun niissä käsitellään työehtosopimusasioita.

g) työpäiviä, joiksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry:n tai Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n ylimpien päättävien elinten kokouksiin osallistumista varten.

3. Työssäolopäivien veroiset päivät (35 tunnin ansaintasääntö)

Sellaisen työntekijän, jonka vuosiloma määräytyy ns. 35 tunnin loman ansaintasään- nön perusteella, työssäolopäivien veroiset päivät määräytyvät vuosilomalain mukaises- ti.

4. Lomakausi ja talviloma

Lomakausi on toukokuun 2 päivän ja syyskuun 30 päivän välinen aika. Vuosiloma an- netaan kesälomana lomakautena työnantajan määräämänä aikana. Kuitenkin se osa vuosittain ansaitusta lomasta, joka ylittää 24 lomapäivää, annetaan työnantajan mää- räämänä aikana lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua tal- vilomana, ellei työnantajan ja työntekijän kanssa toisin sovita.

Jos työntekijä on erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla vuosilomansa tai sen osan alkaessa, taikka tällöin tiedetään hänen saavan vuosilomansa aikana edellä tarkoitetun loman, on vuosiloma, jos asianomainen sitä pyytää, siirrettävä myöhäisem- pään ajankohtaan.

5. Lomapalkka

Sekä kuukausi- että tuntipalkkaisen työntekijän vuosiloma-ajan palkka määräytyy alla olevan taulukon mukaan.

Työntekijän vuosilomapalkan ja vuosilomakorvauksen laskentaperusteena on keskitun- tiansio, kuitenkin vähintään taulukkotuntipalkka, joka saadaan siten, että lomanmää- räytymisvuonna työssäolon ajalta maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätä- työstä ja ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.

Työntekijän vuosilomapalkka ja vuosilomakorvaus saadaan kertomalla hänen edelli- sessä kappaleessa tarkoitettu keskituntiansionsa vuosilomalain 5.1 §:ssä tarkoitettujen lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella:

Lomapäivien lukumäärä	Kerroin
2	16,0
3	23,5
4	31,0
5	37,8
6	44,5
7	51,1
8	57,6
9	64,8
10	72,0
11	79,2
12	86,4
13	94,0
14	101,6
15	108,8
16	116,0
17	123,6
18	131,2
19	138,8
20	146,4
21	154,4
22	162,4
23	170,0
24	177,6
25	185,2
26	192,8
27	200,0
28	207,2
29	214,8
30	222,4

Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen työaika jaksotyöajassa kolmen viikon jakson aikana on ollut lyhyempi kuin 120 tuntia, viikkotyöajassa säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia tai palkkaliitteen 2 tarkoittamilla toimihenkilöillä säännöllinen vuorokautinen työaika lyhyempi kuin 7 tuntia 36 minuut- tia, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti keski- tuntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan kolmen viikon jakson säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 120 tai viikkotyöajassa viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 tai 38 osamäärällä.

Edellä mainittuja lomapalkkamääräyksiä ei sovelleta tapauksissa, joissa lomapalkka vuosilomalain 16 §:n ja 17 § 4 momentin mukaan maksetaan ns. prosenttikorvauksen muodossa.

6. Lomapalkan maksaminen

Vuosilomalain 15 §:stä poiketen vuosilomapalkkaa ei makseta etukäteen, vaan lomaa tai sen osaa vastaava lomapalkka maksetaan varsinaisen palkanmaksun yhteydessä. Työsuhteen jatkuessa lomakorvaus osa-aikatyöntekijälle maksetaan viimeistään loma- kauden päättyessä.

7. Lomaraha

Työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa kesäkuun viimeisenä päivänä, maksetaan xxxxxxxxx jokaiselta hänen edellisenä lomanmääräytymisvuonna ansaitsemaltaan lo- mapäivältä.

Työntekijän lomaraha on 50 % lomapalkasta.

Lomaraha maksetaan yhtenä eränä työntekijän vuosiloman pääosan yhteydessä ole- van kuukauden 15. päivänä. Jos loma sijoittuu kahdelle kalenterikuukaudelle ja loma- päiviä on molemmissa kuukausissa yhtä paljon, lomaraha maksetaan loman päätty- miskuukauden 15. päivänä. Mikäli työsuhde ei ole voimassa lomakauden kesäkuun viimeisenä päivänä, tätä aiemmin maksettu lomaraha vähennetään työntekijän palkas- ta.

Jos maksupäivä sattuu sunnuntai-, lauantai- tai juhlapäiväksi, lomaraha maksetaan edellisenä pankkien aukiolopäivänä. Tästä voidaan sopia toisin pääluottamusmiehen ja työnantajan välillä.

Xxxxxxxx maksetaan myös eläkkeelle siirtyvälle sekä työntekijälle, joka asevelvolli- suutensa suorittamisen jälkeen palaa työhön ao. lain edellyttämällä tavalla sekä silloin, jos työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisanonut työsopimuk- sen.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lomarahan vaihtamisesta kokonaan tai osittain joustovapaaksi.

8. Lomakorvaus

Vuosilomalain 8 §:ssä tarkoitetulle työntekijälle (ei ansaitse vuosilomaa) voidaan pal- kanmaksupäivään mennessä ansaittu lomakorvaus maksaa työehtosopimuksen 32 §:n mukaisen palkanmaksun yhteydessä.

VI MUUT MÄÄRÄYKSET ‌

36 § Matka- ja muuttokustannusten korvaukset ‌

Työntekijöiden matkakustannusten korvauksen, päivärahan ja ateriakorvauksen maksupe- rusteiden suhteen noudatetaan, mitä niistä on liitteessä 4 sovittu.

Työnantaja ja työntekijä sopivat tarvittaessa siitä, että aiheutuneita muuttokustannuksia korvataan työntekijälle, joka yrityksen tai sen osan siirtämisen taikka uudelleenjärjestelyn johdosta joutuu muuttamaan toiselle paikkakunnalle.

37 § Vartijan asu ‌

Työnantaja hankkii sisäministeriön määräysten mukaisen vartijan asun. Muut tehtävän edellyttämät asusteet tai varusteet kustantaa työnantaja.

Asujen pesusta sovitaan luottamusmiehen kanssa paikallisesti.

38 § Henkilöstökoulutus ja -tilaisuudet ‌

Henkilöstökoulutuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä koulutusta, jota työnantaja järjestää tai hankkii palveluksessaan olevalle henkilöstölle työtehtävien pätevän hoidon edistä- miseksi. Työntekijän tulee osallistua kaikkeen työnantajan osoittamaan ammatilliseen koulutukseen. Perusteeton koulutuksesta kieltäytyminen katsotaan työstä kieltäytymiseksi.

Koulutusaika luetaan työajaksi, jos koulutukseen osallistuminen on pakollista ja välttämä- töntä jotta työntekijä voisi suoriutua työtehtävistään. Lisäksi koulutuksen on tapahduttava lähinnä työpaikalla tai muussa tarkoituksenmukaisessa tilassa työlle ominaisissa olosuh- teissa työvuoroluetteloon ennalta merkittynä työaikana.

Jos työnantaja osoittaa työntekijän muuhun kuin edellisen momentin mukaiseen henkilös- tökoulutukseen, korvataan työntekijälle aiheutuva säännöllisen työajan ansionmenetys sekä koulutus- että matka-ajalta keskituntiansion mukaan laskettuna. Lisäksi korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työ- ajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Tässä momentissa mainittuun koulutukseen osallistuminen on vapaaehtoista.

Se, onko koulutustilaisuus tämän pykälän 2 tai 3 momentin mukainen, todetaan ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista.

Osa-aikainen työntekijä on työnantajan määrättävissä työajan ulkopuoliseen palkattomaan koulutukseen tai tilaisuuteen yhdessä tai useammassa osassa. Määrättävissä olevan ajan enimmäiskesto kalenterivuodessa saadaan kertomalla 24 tuntia työntekijän työajan ja hä- nen työaikamuotonsa kokoaikatyön suhteella. Ajallinen enimmäiskesto määritetään työn- tekijään tammikuun 1. päivänä noudatettavan säännöllisen työajan perusteella. Tästä kappaleesta voidaan poiketa työehtosopimusmääräysten estämättä työnantajan ja pää- luottamusmiehen välisellä tekemällä paikallisella sopimuksella, jolla toteutetaan osa- aikatyöntekijän työajan suhteellinen pidentäminen 24 tunnilla vuodessa vuosittaista ansio- tasoa muuttamatta.

Edellisessä kappaleessa tarkoitettu palkaton koulutus ei voi olla normaaliin työntekoon rinnastuvaa tai verrattavaa työtehtävien tekemistä eikä sillä tarkoiteta tavanomaista omiin tai uusiin työtehtäviin perehdytystä. Vapaapäivälle määrättävän palkattoman koulutuksen tai tilaisuuden kesto on vähintään 6 tuntia, ja niistä ilmoitetaan työntekijälle neljä viikkoa ennen koulutuksen toteutumista, ellei paikallisesti toisin sovita.

Jos työnantaja antaa tai kustantaa työntekijälle ammattipätevyysdirektiivin (2003/59/EY) mukaista jatkokoulutusta, tähän koulutukseen käytetty aika korvataan säännöllisen työ- ajan ansionmenetyksenä keskituntiansion mukaan laskettuna. Koulutukseen käytetty aika ei ole työaikaa.

Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä ennen kuin 6 kuukautta on kulunut viimeisen kurssijakson päättymisestä, työntekijä on velvollinen korvaamaan viimeisestä kurssijaksosta aiheutuneet kustannukset. Työnantaja saa kuitata tämän loppu- tilistä ottaen huomioon TSL 2:17 §:ssä mainitut rajoitukset.

39 § Ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia työn- tekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

40 § Jäsenmaksujen periminen ‌

Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, tämän palkasta pal- kanmaksukausittain joko Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n tai Ammattiliitto Pro ry:n jäsenmaksut, jotka tilitetään ao. liiton nimeämälle pankkitilille. Työntekijälle annetaan ka- lenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

41 § Luottamusmiehet ‌

Tämän työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla allekirjoittaneiden järjestöjen jäse- nillä on oikeus valita pääluottamusmiehiä ja luottamusmiehiä siten kuin siitä erikseen sovi- taan.

Luottamusmiehen tulee olla ao. yksikön työntekijä ja perehtynyt asianomaisissa töissä vallitseviin olosuhteisiin.

Luottamusmiehistä on allekirjoittaneen järjestön tai ammattiosaston kirjallisesti ilmoitettava työnantajalle. Luottamusmiehen varamiehestä on lisäksi ilmoitettava, missä tapauksessa hän toimii luottamusmiehen sijaisena.

Luottamusmiehen asemaan, tehtäviin ja niiden hoitamiseen sekä tehtävien hoitamisesta aiheutuvan ansionmenetyksen korvaamiseen samoin kuin luottamusmiesten koulutukseen ja heidän toimitiloihinsa nähden noudatetaan allekirjoittaneiden sopijaosapuolten välillä tehtyä luottamusmiessopimusta (liite 2).

42 § Työsuojeluvaltuutetun asema sekä yhteistoiminnan toteuttaminen ‌

Työsuojeluvaltuutetun ja työsuojeluasiamiehen asemasta ja oikeuksista on voimassa mitä niistä on erikseen sovittu (liite 3).

Kehittämistoiminnan toteuttamiseksi voidaan paikallisesti sopia sellaisen yhteistoiminta- elimen perustamisesta, joka käsittelee kehittämistoimintaan sisältyvät asiat. Se voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojelun valvontalain, työter- veyshuoltolain ja naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.

43 § Järjestön toimitsijat ‌

Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneen järjestön tai alajärjestön toimitsijoilla on oikeus tämän sopimuksen soveltamista koskevissa asioissa käydä työajalla työpaikoilla ilmoitet- tuaan käynnistä asianomaisen yksikön johdolle. Toimitsijoiden nimet on kirjallisesti ilmoi- tettava yhtiölle.

Toimitsijoilla on oikeus saada yksikön johdolta ne asiatiedot, jotka ovat heille tarpeen työ- ehtosopimuksen noudattamisen valvomiseksi.

44 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

Tämän työehtosopimuksen soveltamisesta syntyvät erimielisyydet pyritään viivytyksettä selvittämään ensi sijassa asiasta päättäneen esimiehen ja paikallisen luottamusmiehen välillä käytävillä neuvotteluilla.

Jos asianomaisessa tulosyksikössä ei päästä yksimielisyyteen, asiasta on laadittava alue- tasolla pöytäkirja, jonka asianomainen työnantajan edustaja ja alueen pääluottamusmies allekirjoittavat ja jossa lyhyesti mainitaan erimielisyyksien aiheena olevat kysymykset ja molempien osapuolten kanta.

Sen jälkeen asia voidaan sopimuksen mukaan viedä joko yrityksen ja ao. liiton valtakun- nallisen pääluottamusmiehen ratkaistavaksi tai suoraan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n tai Ammattiliitto Pro ry:n kesken selvitettä- väksi. Jommankumman sopijaosapuolen esittäessä asiasta neuvotteluja, ne on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

Samoin voidaan tutkia, onko työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaisilla taloudellisilla ja tuo- tannollisilla perusteilla suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työntekijästä johtu- vasta syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työntekijä työehtoso- pimuksen 3 §:ssä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on pu- rettu työsopimuslain 8 luvun 1 §:n perusteella.

Siinä tapauksessa, etteivät sopijaosapuolet ole voineet sopia syntyneistä erimielisyyksistä, asia voidaan 2 kuukauden kuluessa saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Ellei asia kuulu sen toimivaltaan, voidaan se saattaa välimiesten ratkaistavaksi. Tällöin noudatetaan lakia välimiesmenettelystä. Työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassa haasteha- kemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsopimuk- sen irtisanominen on työsopimuslain 9 luvun 4 §:ssä säädetyllä tavalla toimitettu tai kat- sottava toimitetuksi. Työnantaja, joka on 3 §:ssä määriteltyjen työntekijästä johtuvien irti- sanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijän, on velvollinen maksamaan työnte- kijälle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta. Korvauksen suuruus ja määrä määräy- tyvät työsopimuslain 12 luvun 2 ja 3 §:ien mukaisesti. Työehtosopimuslain 7 §:n mukaista hyvityssakkoa ei voida tuomita edellä mainitun korvauksen lisäksi, kun perusteettomasta irtisanomisesta määrätty korvaus on määrätty samojen velvollisuuksien rikkomisesta, joita säännellään työehtosopimuksella.

45 § Työntutkimukset ‌

Työtehtävien muutoksilla pyritään työn tehokkuuden lisäämiseen niin, että työn sisältö ja työmenetelmät kehittyvät työn mielekkyyttä lisäävällä tavalla. Työn rationalisoinnilla pyri- tään myös työntekijöiden ansiotason parantamiseen. Muutokset toteutetaan yhteistyössä työntekijöiden kanssa.

Työpaikalla järjestettävistä työmenetelmien muutoksista ja työntutkimuksista neuvotellaan luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun kanssa. Edellä mainituille on varattava riittävä mahdollisuus perehtyä työntutkimusten perusteisiin ja tuloksiin sekä niiden perusteella toimeenpantujen uudistusten vaikutuksiin etenkin palkkausjärjestelyissä ja työolosuhteis- sa. Työntekijälle on ilmoitettava häneen välittömästi kohdistuvasta tutkimuksesta.

46 § Sopimuksen voimassaoloaika ja irtisanominen ‌

Tämä työehtosopimus on voimassa 1.11.2016 - 31.10.2017. Voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä allekirjoittaneiden liittojen puolelta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.

47 § Työrauha ‌

Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työtaistelutoi- menpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka so- pimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassaolevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

Lisäksi tähän sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen valvomaan, että sen alaiset yh- distykset ja työntekijät, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitet- tua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä yhdistyksille kuuluva vel- vollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoi- menpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on vel- vollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.

48 § Allekirjoitusmerkinnät ‌

Tämän työehtosopimuksen ohella noudatetaan liitteenä olevaa allekirjoittaneiden sopija- osapuolten kesken tehtyä työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaa.

Tätä sopimusta on laadittu kolme samasanaista kappaletta, joista kukin sopijaosapuoli saa yhden.

Helsingissä 16. syyskuuta 2016 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Xxx Xxxxxxxxx POSTI- JALOGISTIIKKA-ALAN UNIONI XXX XX

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxxx AMMATTILIITTO PRO RY

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx

PALKKALIITE 1 ‌

RAHANKÄSITTELYPALVELU – TEHTÄVÄT SEKÄ NÄIDEN TEHTÄVIEN PALVELU- ESIMIES/VUOROESIMIESTEHTÄVÄT

TES 63

PL A1

PL A2

Soveltamisala:

Rahankäsittelypalvelu-tehtävät sekä näiden tehtävien palveluesimies / vuoroesimies-tehtävät.

Palkkausperusteet

Palkkaus perustuu tehtävien vaativuuteen, jota arvioidaan yhtenäisellä järjestelmällä. Kul- lekin tehtäväkokonaisuudelle/toimelle määritellään vaativuusryhmä tukeutuen osapuolten valitsemien viitetoimien määrittelyyn. Henkilön peruspalkka määräytyy sen vaativuusryh- män perusteella, johon hänen toimensa kuuluu (taulukkopalkka).

Taulukkopalkat (vähimmäiskuukausipalkat)

Palkkaryhmät muodostuvat tehtävien vaativuusryhmistä.

Kokemuslisä

Kokemuslisään oikeuttavaksi palvelusajaksi lasketaan rahankäsittelypalvelut –alan työeh- tosopimuksen piirissä työskennelty palvelusaika (voimassa 1.2.2014 jälkeen alkavissa työsuhteissa). Työntekijän tulee esittää luotettava selvitys kokemuslisään oikeuttavasta palvelusajasta.

Vartijan ammattitutkinnon tai turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinnon suorittaminen hyvitetään kokemusvuosilisään oikeuttavaa palvelusaikaa laskettaessa yhden vuoden palvelusaikaa vastaavalla ajalla.

Palkkaryhmät 101 - 104 (esim. perusrahankäsittelijän tehtävä, keräilykuljetustehtävä ja holvityöntekijän tehtävä):

101 Työntekijä, jolla on palvelusaikaa alle 3 vuotta

102 Työntekijä, jolla on palvelusaikaa ainakin 3 vuotta, mutta alle 7 vuotta

103 Työntekijä, jolla on palvelusaikaa ainakin 7 vuotta, mutta alle 10 vuotta

104 Työntekijä, jolla on palvelusaikaa ainakin 10 vuotta

Palkkaryhmät 201 - 204 (esim. laaja rahankäsittelijän, palveluryhmätyöntekijän, ar- vokuljettajan ja automaatin täyttösuunnittelijan tehtävä sekä ns. yhdistelmätehtä- vät):

201 Työntekijä, jolla on palvelusaikaa alle 3 vuotta

202 Työntekijä, jolla on palvelusaikaa ainakin 3 vuotta, mutta alle 7 vuotta

203 Työntekijä, jolla on palvelusaikaa ainakin 7 vuotta, mutta alle 10 vuotta

204 Työntekijä, jolla on palvelusaikaa ainakin 10 vuotta

Palkkaryhmät 301 - 304 (esim. Rahanhuollon pääkassatehtävä, palveluesimies/ vuo- roesimiestehtävä):

301 Työntekijä, jolla on palvelusaikaa alle 3 vuotta

302 Työntekijä, jolla on palvelusaikaa ainakin 3 vuotta, mutta alle 7 vuotta

303 Työntekijä, jolla on palvelusaikaa ainakin 7 vuotta, mutta alle 10 vuotta

304 Työntekijä, jolla on palvelusaikaa ainakin 10 vuotta

PL:	A1		PL:	A2
Taulukkokuukausipalkat 1.11.2016 lukien:			Taulukkotuntipalkat 1.11.2016 lukien:		(jakaja = 163)
PR	Pääkaupunki-	Muu maa	PR	Pääkaupunki-	Muu maa
PR	seutu	Muu maa	PR	seutu	Muu maa
101	1 814	1 762	101	11,13	10,81
102	1 871	1 817	102	11,48	11,15
103	2 033	1 974	103	12,47	12,11
104	2 197	2 133	104	13,48	13,08
201	1 887	1 832	201	11,57	11,24
202	1 946	1 890	202	11,94	11,59
203	2 111	2 050	203	12,95	12,57
204	2 279	2 213	204	13,98	13,57
301	2 020	1 962	301	12,39	12,03
302	2 085	2 025	302	12,79	12,42
303	2 247	2 182	303	13,78	13,38
304	2 424	2 354	304	14,87	14,44

PKS - lisä

Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) maksetaan 3,0 %:n suurui- nen lisä, joka sisältyy em. taulukkoihin.

Tehtävien muuttuminen

Kun henkilön tehtävät muuttuvat pysyväisluontoisesti, selvitetään uusien tehtävien vaati- vuusryhmä. Henkilön palkkaryhmä ja palkkaus tarkistetaan tehtävien muuttamispäivästä lukien. Tarvittaessa tarkistetaan myös työsopimus.

Harjoitteluajan/työharjoitteluajan palkka

Työsuhteen alussa voidaan maksaa harjoittelun ajalta enintään kolmelta kuukaudelta vä- hintään 90 % ao. palkkaryhmän taulukkopalkasta tai yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain mukaisen vartijan pakolliseen koulutukseen välittömästi liittyvän työharjoitte- lun ajalta.

Tilapäinen siirtyminen vaativampiin tehtäviin (palkkaliitteen sisällä)

Henkilölle, joka toimii ylemmän palkkaryhmän tehtävässä yhdenjaksoisesti vähintään viisi työpäivää niin, että hän suorittaa kaikki toimen tehtävät, maksetaan lisäpalkkiota ao. tau- lukkopalkkojen erotus.

Henkilökohtainen palkanosa

Taulukkopalkan ja kokemuslisän lisäksi henkilölle voidaan maksaa henkilökohtaista pal- kanosaa tehtävästä riippuen työn tuloksellisuuden ja laadun, ammattitaidon, kehityskyvyn, yhteistyökyvyn ja muiden vastaavien tekijöiden perusteella.

PALKKALIITE 2 ‌

YLEISET TOIMIHENKILÖTEHTÄVÄT JA PÄÄLLIKKÖTEHTÄVÄT TES: 63

PL: B1

PL: B2

Soveltamisala:

Myyntitehtävät sekä yleiset toimistotehtävät ja niitä vastaavat tehtävät.

Suunnittelu- ja tutkimustehtävät sekä niihin läheisesti liittyvät tehtävät. Aluepäällikön alai- sina palvelupäällikkötehtävissä toimivat.

Provisiopalkkaiset

Myyntitehtävissä toimiviin, joille maksetaan provisiopalkkaa, ei sovelleta tämän palkkaliit- teen määräyksiä.

Palkkausperusteet

Palkkaus perustuu toimihenkilön tehtävien vaativuuteen. Sen perusteella määräytyy tau- lukkopalkka.

Toimihenkilölle maksetaan taulukkopalkkaa korkeampaa palkkaa osaamisen ja henkilö- kohtaisen työssä suoriutumisen perusteella.

Tehtävien vaativuus ja taulukkopalkat

Toimihenkilön tehtävien vaativuutta arvioidaan yhtenäisten perusteiden mukaisesti ja osa- puolten kesken sovitulla yhtenäisellä arviointijärjestelmällä. Tämän mukaisesti toimihenki- lön tehtäväkokonaisuudelle määräytyy vaativuusryhmä. Tarvittaessa osapuolet arvioivat tehtävien vaativuuden.

Palkkaryhmät muodostuvat tehtävien vaativuusryhmistä.

PL:	B1		PL:	B2
Taulukkokuukausipalkat 1.11.2016 lukien:			Taulukkotuntipalkat 1.11.2016 lukien:		(jakaja= 160)
PR	Pääkaupunki-	Muu maa	PR	Pääkaupunki-	Muu maa
PR	seutu	Muu maa	PR	seutu	Muu maa
A00	1 812	1 760	A00	11,32	11,00
B00	2 009	1 951	B00	12,55	12,19
C00	2 357	2 289	C00	14,73	14,30
D00	2 488	2 416	D00	15,55	15,10

Kun toimihenkilön tehtävät muuttuvat pysyväisluontoisesti, selvitetään uusien tehtävien vaativuusryhmä. Toimihenkilön palkkaus tarkistetaan tehtävien muuttamispäivästä lukien. Tarvittaessa tarkistetaan myös työsopimus.

PKS - lisä

Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) maksetaan 3,0 %:n suurui- nen lisä, joka sisältyy em. taulukkoihin.

Henkilökohtainen palkanosa

Taulukkopalkan lisäksi toimihenkilölle maksetaan henkilökohtaista palkanosaa tehtävästä riippuen työn tuloksellisuuden ja laadun, työkokemuksen, ammattitaidon, kehityskyvyn, yhteistyökyvyn ja muiden vastaavien tekijöiden perusteella.

Koeajan palkka

Koeajan palkka on vähintään 90 % asianomaisen palkkaryhmän taulukkopalkasta.

Sijaisuudet

Jos vaativampien tehtävien sijaisuuksista ei ole sovittu työsopimuksessa, sovitaan niistä ennen sijaisuuden alkamista ja ellei näin ole sovittu, maksetaan lisäpalkkiona ao. tauluk- kopalkkojen erotus edellyttäen, että sijaisuus kestää yhdenjaksoisesti vähintään viisi työ- päivää.

Liite 1

SOPIMUS AMMATTIYHDISTYSKOULUTUKSESTA JA YHTEISESTÄ KOU- LUTUKSESTA ‌

1 § Yleistä

Ammattiyhdistyskoulutus on henkilöstöjärjestöjen jäsenkunnalleen järjestämää koulutusta, jota työnantaja tukee taloudellisesti, siten kuin jäljempänä on sovittu.

Yhteinen koulutus on työpaikan yhteistoimintaa edistävää koulutusta, jonka järjestävät liitot tai työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti. Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen.

2 § Työnantajan taloudellisesti tukema ammattiyhdistyskoulutus

Työnantajan taloudellisesti tukemaa ammattiyhdistyskoulutusta on luottamusmieskoulutus ja työsuojelukoulutus.

1. Työnantajan taloudellisesti tukemaan ammattiyhdistyskoulutukseen ovat oikeutettuja osallistumaan luottamusmiessopimuksessa tarkoitetut luottamusmiehet ja näiden va- ramiehet, ammattiosaston tai yhdistyksen puheenjohtaja sekä työsuojelusopimuksessa tarkoitetut luottamushenkilöt.

Mainitut koulutukseen oikeutetut voivat osallistua sellaiseen työnantajan taloudellisesti tukemaan ammattiyhdistyskoulutukseen, joka on tarpeen heidän luottamus- tai yhteis- toimintatehtävänsä hoitamisen kannalta.

2. Työnantaja maksaa koulutuksen järjestäjälle koulutuksesta aiheutuvien kustannusten korvauksena kurssirahan, jonka suuruus kaksipäiväisen ja sitä pitemmän kurssin osal- ta on 1.11.2016 alkaen 48,48 euroa opetusohjelman mukaista kurssipäivää kohden. Yhden päivän mittaisesta koulutustilaisuudesta kurssirahaa maksetaan puolet kurssi- rahan koko määrästä. Kurssiraha maksetaan enintään kuukauden ajalta koulutustilai- suutta kohden.

3. Työnantajan taloudellisesti tukemaan ammattiyhdistyskoulutukseen myönnetyn va- paan ajalta työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen enintään yhden kuukau- den ajalta koulutustilaisuutta kohti.

Ansionmenetys korvataan maksamalla koulutustilaisuuden ajalta KTA:n mukainen palkka.

4. Henkilön on haettava vapautusta työtehtävistään koulutustilaisuutta varten. Hakemus on tehtävä vähintään kolme viikkoa ennen koulutustilaisuuden alkua, jos tilaisuus kes- tää enintään viisi päivää ja vähintään kuusi viikkoa ennen, jos tilaisuus kestää enem- män kuin viisi päivää.

Jos vapaan myöntäminen tuottaisi hakemuksessa tarkoitettuna aikana tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle, työnantajalla on oikeus siirtää vapaan alkamisajankohtaa enin- tään kuudella kuukaudella tai, milloin on kysymys harvemmin kuin kuuden kuukauden välein toistuvasta koulutuksesta, enintään siihen saakka, kunnes seuraava vastaava koulutustilaisuus järjestetään. Mikäli työnantaja käyttää edellä tarkoitettua siirto- oikeuttaan, tulee ilmoittaa pääluottamusmiehelle ja asianomaiselle henkilölle viimeis- tään 10 päivää ennen koulutustilaisuuden alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen ei ole mahdollista.

3 § Opintovapaa

Muu kuin edellä 2 §:ssä mainittu työntekijä voi osallistua palkattomaan AY-koulutukseen opintovapaalain säännösten mukaisesti.

Henkilö voi osallistua yhden kuukauden ajan kalenterivuodessa 2 §:n mukaiseen taloudel- lisesti tuettuun ammattiyhdistyskoulutukseen ilman, että se vähentää opintovapaalain mu- kaista opintovapaa-aikaa.

4 § Opetusohjelmien hyväksyminen

Henkilöstöjärjestön tulee toimittaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle esityksensä ammattiyhdistyskoulutuksen opetusohjelmaksi viimeistään kaksi kuukautta ennen kalente- rivuoden alkua.

Edellä 2 §:ssä tarkoitetun ammattiyhdistyskoulutuksen opetusohjelmat hyväksytään kalen- terivuosittain ja niitä tarkistetaan puolivuosittain sopimuksen mukaisiksi koulutustilaisuuk- siksi yrityksen ja yrityksessä edustettuna olevan henkilöstöjärjestön yhteisesti sopimalla tavalla.

5 § Yhteinen koulutus

Yhteiseen koulutukseen myönnetyn vapaan ajalta työnantaja korvaa työntekijälle ansion- menetyksen enintään yhden kuukauden ajalta koulutustilaisuutta kohti. Ansionmenetys korvataan maksamalla KTA:n mukainen palkka. Koulutusajalta ei makseta lisä - eikä yli- työkorvausta eikä muitakaan työaikakorvauksia. Matka-ajan palkkaa ei makseta työajan ulkopuolella matkustamiseen kuluneelta ajalta. Koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kus- tannukset korvataan työntekijälle. Suoranaisiin kustannuksiin kuuluvat matkakustannukset korvataan matkakustannusten korvaamisesta voimassa olevien säännösten mukaan.

Yhteiseen koulutukseen osallistumisesta sovitaan liittojen kesken tai yrityksessä taikka esimiehen ja työntekijän kesken yhteistoimintalain 5 luvun 27 §:n mukaisesti.

Liite 2

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS ‌

1 § Sopimuksen soveltamisala

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n ja Ammat- tiliitto Pro ry:n välisessä työehtosopimuksessa tarkoitettu luottamusmiesjärjestelmä toteu- tetaan siten, kuin tässä sopimuksessa ja mainitussa työehtosopimuksessa on sovittu. Mi- käli edellä tarkoitettu työehtosopimus lakkaa olemasta voimassa, noudatetaan kuitenkin sen luottamusmiehiä koskevia määräyksiä edelleenkin niin kauan, kuin tämä sopimus on voimassa.

2 § Luottamusmiehen käsite

Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa niitä luottamusmiehiä, joiden valit- semisesta tai asettamisesta on sovittu allekirjoittaneiden työehtosopimuspuolten välisessä työehtosopimuksessa.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

Luottamusmiesten valinnasta tai asettamisesta on voimassa, mitä edellä 1 ja 2 §:ssä tar- koitetussa työehtosopimuksessa on sovittu.

Luottamusmiehen valitsemista varten voidaan työpaikalla suorittaa vaali. Vaaliajoista ja vaali-paikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista.

Pääluottamusmiesten ja luottamusmiesten määrästä ja toimialueista sovitaan ao. yhtiössä seuraavasti: pääluottamusmiesten osalta yhtiön ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n tai Ammattiliitto Pro ry:n kesken sekä luottamusmiesten osalta työnantajan edustajan ja ao. pääluottamusmiehen kesken.

4 § Luottamusmiehen työsuhde

Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamusmiestehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osit- tain tai kokonaan vapautusta työnteosta.

Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaiko- ja, työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luot- tamusmiestehtävän takia.

Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tulles- saan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Luottamusmiestehtävän takia hän- tä ei saa erottaa työstä.

Jos pääluottamusmieheksi asetetun henkilön varsinainen työ olennaisesti vaikeuttaa pää- luottamusmiehen tehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon yrityksen taikka luot- tamusmiehen toimialueeksi sovitun työpiirin tai työpisteen olosuhteet ja luottamusmiehen ammattitaito, mahdollisuuksien mukaan pyrittävä järjestämään muuta työtä. Tällainen jär- jestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen, paitsi jos yhteisesti todetaan, ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänel- le muutoin sopivaa työtä. Sovittuun työpiiriin tai työpisteeseen valitun luottamusmiehen työsopimus voidaan työsopimuslain 7 luvun 10 §:n mukaisesti irtisanoa vain, kun työ ko- konaan päättyy eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan.

Luottamusmiehestä johtuvasta syystä ei luottamusmiestä saa irtisanoa ilman työsopimus- lain 7 luvun 10 §:n edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun 1 §:n sään- nöksiä.

Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamusmiestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

Pääluottamusmiehen, alueellisten luottamusmiesten tai työsuojeluvaltuutetun henkilöstä johtuvan irtisanomisen perusteet käydään läpi liittojen välisissä neuvotteluissa ennen irti- sanomisen toteuttamista. Pääluottamusmiehen, alueellisten luottamusmiesten tai työsuo- jeluvaltuutetun työsuhteen purusta on ilmoitettava liitoille.

Luottamusmies irtisanotaan kirjallisesti. Irtisanomisaika on työehtosopimuksessa sovitun mukainen, ellei työsopimuksesta muuta johdu. Ilmoituksesta tulee ilmetä irtisanomisen syy. Pää-luottamusmiehen irtisanomisesta annetaan ilmoitus Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:lle tai Ammattiliitto Pro ry:lle. Paikallisen luottamusmiehen irtisanomisesta annetaan ilmoitus valinnasta ilmoittaneelle ammattiosastolle.

Irtisanomisaikaa ei kuitenkaan noudateta eikä edellä tarkoitettuja ilmoituksia tarvitse an- taa, milloin työnantaja lain mukaan on oikeutettu purkamaan työsopimuksen, taikka työt ylivoimaisen tapahtuman takia on kokonaan tai osaksi keskeytettävä.

Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiesehdokkaaseen. Ehdo- kas-suoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluot- tamusmiehen toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa pääluottamusmieheksi va- lituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua vahvistetuksi.

Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen pääluottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.

Pääluottamusmiehen asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa me- nettää itsenäisyytensä, pääluottamusmiehellä on oikeus tässä pykälässä tarkoitettuun jäl- kisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.

Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnanta- jan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukau- den palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työ- suhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

5 § Luottamusmiehen tehtävät

Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on edustaa työehtosopimuksen allekirjoitta- nutta järjestöä tai sen rekisteröityä alayhdistystä taikka ammattiosastoa työehtosopimuk- sen ja työ-lainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa sekä työsääntöihin ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös välittää tietoja toisaalta järjestötahon tai työntekijän välillä.

6 § Luottamusmiehelle annettavat tiedot

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot. Pyydetyt tiedot on toimitettava luottamusmiehelle vii- meistään, kun kaksi viikkoa on kulunut pyynnön esittämisestä, ellei toisin sovita.

Pääluottamusmiehellä on oikeus saada päivitetyt tiedot työntekijöiden nimistä, palkkaryh- mistä, työsuhteen alkamisajankohdasta ja työsuhteen muodosta sekä osa-aikaisten osalta työaika ja määräaikaisten työntekijöiden osalta määräaikaisuuden peruste. Alueellisilla luottamusmiehillä on oikeus saada em. tiedot pyydettäessä oman alueensa osalta. Tietoja ei saa antaa palkkaryhmistä siltä osin, kun ryhmässä olevien lukumäärä on niin pieni, että henkilöt olisivat siitä tunnistettavissa (alle 5 henkilöä).

Pääluottamusmiehellä on tehtävänsä hoitamista varten oikeus saada tiedot omalla toimi- alueellaan tai työpaikassaan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla tai toimialueella olevasta työvoimasta.

7 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö

Työnantajan tulee tiedottaa suunnitellusta ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevasta so- pimuksesta niille luottamusmiehille, joiden edustaman henkilöstöryhmän työtehtäviä asia koskee. Asiasta ilmoitettaessa on selvitettävä tällaisen työvoiman suunniteltu määrä, työ- tehtävät ja sopimuksen kestoaika.

Jos asianomainen luottamusmies saatuaan 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen viimeis- tään ilmoitusta seuranneena toisena työpäivänä sitä vaatii, on hänellä oikeus antaa ulko- puolisen työvoiman käytöstä ja sen tarpeellisuudesta ja siihen liittyvistä haittatekijöistä lausuntonsa viikon kuluessa. Edellä tarkoitettua käsittelyä ei luottamusmies voi kuitenkaan vaatia, silloin kun tarkoituksena on ulkopuolisella työvoimalla teettää työtä, jota ao. yksi- kön henkilöstö ei vakiintuneen käytännön mukaan suorita, tai milloin kysymyksessä on sellainen lyhytaikainen kiireellinen työ taikka suunnittelu-, asennus-, korjaus- tai huoltotyö, jonka teettäminen yksikön omalla henkilöstöllä ei ole mahdollista tai mikä vaatii erityiska- lustoa.

Milloin yksikön tuotannolliselle toiminnalle tai sen taloudelle vahinkoa aiheuttavat erityisen painavat syyt, joita ei ole voitu ennakolta tietää, ovat em. menettelyn esteenä, työnantaja voi tehdä asiassa päätöksen ilman sitä edeltävää ilmoitusmenettelyä, mutta asia tulee kä- sitellä viivytyksettä sen jälkeen, kun perusteita poikkeamiselle säännönmukaisesta menet- telystä ei enää ole. Samalla on työnantajan selvitettävä poikkeuksellisen menettelyn syyt.

8 § Luottamusmiestehtävien hoitaminen

Tehtäviensä hoitamista varten alue- tai pääluottamusmiehelle järjestetään tarvittaessa tilapäistä tai säännöllisesti toistuvaa vapautusta työstään.

Arvioitaessa luottamusmiestehtävien hoitamiseen tarvittavaa aikamäärää on huomiota kiinnitettävä mm.

- työntekijöiden ja työpisteiden lukumäärään sekä tuotannon luonteeseen,

- siihen, noudatetaanko työpaikalla aika- vai suorituspalkkausjärjestelmää,

- siihen, missä määrin käytössä oleva palkkausjärjestelmä edellyttää jatkuvia neuvot- teluja, esim. sopimista yksittäisistä urakkahinnoista jne.,

- käytössä olevien suorituspalkkausjärjestelmien luonteeseen, kuten yksittäisten ura- koiden lukumäärään,

- siihen, missä määrin työt ja työmenetelmät ovat pysyviä tai jatkuvasti vaihtuvia,

- pääluottamusmiehen tai ammattiosaston luottamusmiehen edustamiin ammatti- osastoihin kuuluvien työntekijöiden lukumäärään sekä

- pääluottamusmiehen yhteydensaantimahdollisuuksiin edustamiinsa henkilöihin.

Mikäli pääluottamusmies on vapautettu säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa luottamusmiestehtävänsä sinä aikana. Kiireellisten asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa pääluottamusmiehelle vapautusta työstään muu- nakin työn kannalta sopivana aikana.

Luottamusmiestehtäviä varten annetaan pääluottamusmiehelle vapaata työstä seuraavas- ti:

Edustettavien työntekijöiden määrä	Vapaa tunteina / viikko
100 - 249	16
250 - 374	24
375 - 449	32
450 -	40

Luottamusmiesten säännöllistä ajankäyttöä koskee seuraava edustettavien lukumäärän perusteella määräytyvä taulukko:

- 50 - 99 edustettavaa, 1 päivä 3 viikon työjaksossa

- 100 - 299 edustettavaa, 3 päivää 3 viikon työjaksossa

- vähintään 300 edustettavaa, 4 päivää 3 viikon työjaksossa.

Paikallisesti voidaan ajankäytöstä sopia toisinkin, kiinnittäen huomiota edellä tässä pykä- lässä mainittuihin perusteisiin.

Vapautuksen määrää laskettaessa sama henkilö tai henkilöryhmä voidaan laskea vain yhden luottamusmiehen hyväksi.

Mikäli luottamusmies on vapautettu säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa luottamusmiestehtävänsä sinä aikana. Kiireellisten, luottamusmiestehtävään kuuluvien tehtävien lyhytaikaista hoitamista varten tulee työnjohdon antaa luottamusmie- helle vapaata muunakin työtehtävien kannalta sopivana ajankohtana.

Muulle kuin em. säännöllisesti vapautetulle luottamusmiehelle työnantaja myöntää tarvit- taessa tilapäistä vapautusta työn kannalta sopivimpana aikana.

9 § Ansionmenetyksen korvaaminen

Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Mikäli pääluottamusmies on vapautettu työstään säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi, työnantaja korvaa hänen ansionmenetyksensä näiltä ajoilta, ellei muunlaisesta korvauspe- rusteesta ole sovittu.

Työnantaja korvaa pääluottamusmiehelle luottamusmiestehtävien hoitamista varten 8 §:n

1 momentin nojalla tilapäisesti myönnetystä vapaa-ajasta johtuvan ansionmenetyksen, ellei muunlaisesta korvausperusteesta ole sovittu.

Edellä mainitulla luottamusmiehen ansiolla tarkoitetaan KTA:n mukaista palkkaa.

Jos pääluottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työai- kansa ulkopuolella, maksetaan hänelle lisä- ja ylityökorvausta samojen perusteiden mu- kaisesti kuin hänen varsinaisessa työssään tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Xxxxxxx pääluottamusmies tahi muu luottamusmies, jonka toimialue sitä edellyttää, työnan- tajan kanssa sovittuaan tai työnantajan määräyksestä luottamusmiestehtäviinsä kuuluvia neuvotteluja tai muita niihin liittyviä tehtäviä varten, matkustaa työ- ja asuinpaikkansa ul- kopuolelle, suoritetaan hänelle matkakustannusten korvausta ja päivärahaa samojen pe- rusteiden mukaan kuin hänen varsinaisessa työssään.

9 a § Luottamusmiespalkkio

Luottamusmiehelle maksettava luottamusmiespalkkio määräytyy luottamusmiehen edus- tamien työsopimussuhteisten henkilöiden lukumäärän perusteella seuraavasti:

1.11.2016 alkaen:

Ryhmä

Edustettavien lukumäärä

Luottamusmiespalkkio euroa/kk

10 – 49

50 – 99

100 -

84,33 euroa

105,41 euroa

137,03 euroa

Edellä olevasta poiketen pääluottamusmiehelle maksetaan luottamusmiespalkkiota 1.11.2016 alkaen 274,06 euroa kuukaudessa edustettavien työsopimussuhteisten henki- löiden lukumäärästä riippumatta.

Silloin kun pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen varamies hoitaa työnantajalle tehdyn ilmoituksen nojalla luottamusmiehen estyneenä ollessa hänen tehtäviään kalenterikuu- kaudessa yhdenjaksoisesti yli 15 päivän ajan, maksetaan luottamusmiespalkkio kyseiseltä kalenterikuukaudelta pääluottamusmiehen /luottamusmiehen sijasta hänen varamiehel- leen.

Tätä luottamusmiespalkkiota ei suoriteta lainkaan luottamusmiestehtäviä tai yhdistettyjä luottamusmies- ja työsuojelutehtäviä päätoimisesti hoitavalle.

10 § Luottamusmiesten koulutus

Sopimuspuolet pitävät suotavana, että luottamusmiehelle varataan tilaisuus osallistua koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamusmiestehtävien hoitamisessa. Koulutuskustannusten korvaamisesta on voimassa, mitä siitä on koulutus- sopimuksissa erikseen sovittu.

Pääluottamusmiehen luottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnan- tajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyt- tämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapau- tukseen, luottamusmieskauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

11 § Luottamusmiesten toimitilat

Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle, milloin työpaikan olosuh- teet sitä edellyttävät, paikan, jossa hän voi säilyttää luottamusmiestehtäviä varten tarvitta- vat asiakirjat ja toimistovälineet. Lisäksi on luottamusmiehelle järjestettävä mahdollisuus käyttää ao. yksikön henkilöstön tavanomaisessa käytössä olevia viestintävälineitä. Työn- antaja järjestää tarvittaessa, mikäli se paikalliset olosuhteet huomioon ottaen on mahdol- lista, paikan, jossa voidaan käydä luottamusmiestehtävien hoitamista varten välttämättö- mät keskustelut.

Pääluottamusmiehelle työnantaja järjestää toimitilat sekä mahdollisuuden käyttää ao. yk- sikössä henkilöstön tavanomaisessa käytössä olevia viestintä- ja toimistovälineitä.

12 § Neuvottelujärjestys

Neuvottelujärjestyksen osalta noudatetaan, mitä siitä on allekirjoittajapuolten välisessä työehtosopimuksessa sovittu.

13 § Luottamusmiesten varamies

Xxxxxxx pääluottamusmiehelle taikka luottamusmiehelle on valittu varamies, noudatetaan häneen nähden tämän sopimuksen määräyksiä vain silloin, kun hän hoitaa työehtosopi- muksessa sovitun ilmoituksen perusteella luottamusmiestehtäviä.

Liite 3

TYÖSUOJELUVALTUUTETUN ASEMA ‌

1 §

Työntekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutettu määräytyy lain mu- kaan. Työsuojeluvaltuutetun toimialueesta voidaan sopia. Työsuojeluvaltuutetulle myönne- tään vapautusta 50 % pääluottamusmiehen vapautuksesta.

Lisäksi paikallisesti voidaan sopia työsuojeluasiamiesten valinnasta. Työsuojeluasiamie- helle voidaan antaa tilapäistä vapautusta työtehtävistä työnantajan kanssa sopien sen mukaan kuin työsuojeluasiamiehen tehtävät sitä vaativat.

2 §

Työnantaja korvaa sen ansion, jonka säännöllisesti tai tilapäisesti varsinaisista työtehtä- vistään vapautettu työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu ja työsuojeluasiamies menettää työaikanaan työsuojelutehtäviä hoitaessaan, maksamalla heille siltä ajalta KTA:n mukai- sen palkan.

Jos edellä mainitut henkilöt vapaa-aikanaan suorittavat työnantajan kanssa sovittuja työ- suojelun yhteistoimintatehtäviä, maksetaan heille lisä- ja ylityöstä korvausta samojen pe- rusteiden mukaan kuin heidän varsinaisessa työssään taikka sovitaan heidän kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan samansuuruinen korvaus kuin pääluottamusmiehelle.

3 §

Työsuojeluvaltuutetun irtisanomisesta on voimassa, mitä työsopimuslain 7 luvun 10 §:ssä säädetään luottamusmiehen työsopimuksen irtisanomisesta.

Työsopimuslain em. määräyksiä on soveltuvin osin noudatettava myös työsuojeluvaltuu- tettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työnantajalle. Ehdokas- suoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme viikkoa ennen vaalin toimittamista ja päättyy muun kuin vaalissa työsuojeluvaltuutetuksi valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua to- detuksi. Näitä määräyksiä on soveltuvin osin noudatettava myös työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen henkilöön kuusi kuukautta hänen työsuojeluvaltuutetun tehtävänsä päätty- misen jälkeen.

Työsuojeluvaltuutetun tehtävien päättymisen jälkeen tulee hänen ja yrityksen yhteisesti selvittää, edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa tulee kiinnittää huomiota työstä vapautukseen, työsuo- jeluvaltuutetun tehtävien kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutok- siin.

Työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa me- nettää itsenäisyytensä, työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tässä pykälässä tarkoitettuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.

Liite 4

MATKUSTAMINEN ‌

1. Työntekijä on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät työmatkat. Matkat on tehtävä tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheu- du kustannuksia enemmän, kuin tehtävien hoitaminen välttämättä vaatii.

2. Matka alkaa työpaikalta ja päättyy työpaikalle, ellei matkalle lähdetä suoraan kotoa tai ellei matkalta palata suoraan kotiin.

3. Työnantaja korvaa kaikki ylimääräiset ja tarpeelliset matkakustannukset, joihin luetaan matkalippujen hinnat, matkatavarakustannukset, sopimukseen perustuva oman auton käyttö sekä milloin matka tapahtuu yön aikana, makuupaikkalippujen hinnat. Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tu- lee tarvittaessa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä.

4. Työntekijän omalla tai hallitsemallaan autolla tekemästä matkasta suoritetaan matkus- tamiskustannusten korvausta (=ajokilometrikorvausta) verohallituksen kulloinkin voi- massa olevan päätöksen mukaisesti.

5. Kun erityinen työn tekemispaikka on yli 25 kilometrin etäisyydellä (säteellä) työntekijän varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta sekä lisäksi erityinen työn tekemispaikka on yli

5 kilometrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta, maksetaan päivärahaa kultakin matkavuorokaudelta seuraavasti:

- kokopäiväraha: matka on kestänyt yli 10 tuntia,

- osapäiväraha: matka on kestänyt yli 6 tuntia.

Koko- ja osapäivärahan perusteiden täyttyminen edellyttää lisäksi, että henkilö työs- kentelee yli 4 tuntia yli 25 km etäisyydellä (säteellä) varsinaisesta työpaikasta tai asun- nosta sekä lisäksi yli 5 kilometrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta. Neljän tunnin jakson ei tarvitse olla yhdenjaksoinen.

Kun matka on kestänyt enemmän kuin yhden matkavuorokauden ajan ja matkaan käy- tetty aika ylittää viimeisen matkavuorokauden vähintään kahdella tunnilla, se oikeuttaa uuteen osapäivä-rahaan, ja yli kuudella tunnilla, se oikeuttaa uuteen kokopäivärahaan.

Päiväraha on määrältään se, jonka verohallitus kulloinkin vahvistaa verovapaaksi.

6. Jos työntekijä jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun taikka hotelli- huoneen hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan määrästä vähennetään puolet. Ilmai- sella ruoalla tarkoitetaan kotimaan kokopäivärahan ja ulkomaan päivärahan kysymyk- sessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.

7. Yöpymiskustannusten korvaustavat ovat:

- hotellimajoitus:

Majoittumiskustannusten korvaaminen määräytyy yhtiön kul-

loinkin voimassa olevan matkustussäännön mukaisesti.

- yömatkaraha:

Jos työntekijä ei esitä majoituslaskua, työnantaja suorittaa vuonna 2016 kahdentoista (12) euron suuruisen yömatkara- han yöltä.

- makuu- tai hyttipaikka:

Yöltä (kello 21.00 – 7.00), ei makseta yömatkarahaa.

8. Matkapäiviltä maksetaan palkka siltä matkaan käytetyltä ajalta, jolta työntekijä matkan takia muuten on estynyt saamasta palkkaa kuitenkin enintään niin pitkältä ajalta, että hän saa säännöllistä päivittäistä työaikaansa vastaavan palkan. Matka-aikaa ei lueta työaikaan.

Sunnuntai- ja pyhäpäivänä sekä muuna työntekijän työvuoroluettelon edellyttämänä vapaapäivänä kotimaassa suoritetusta matkasta maksetaan matka-ajan palkka hänen säännöllistä työaikaa vastaavasti enintään 7 tunnilta 30 minuutilta tai 8 tunnilta yksin- kertaisen tuntipalkan mukaan.

Xxxxxxx työntekijä tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, ei korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta makseta.

9. Ulkomaan päivärahan määräytymisperusteet ovat kulloinkin voimassa olevan verohalli- tuksen päätöksen mukaiset ja päivärahan ja hotellikorvausten enimmäismäärät mää- räytyvät kulloinkin voimassa olevan valtion virkaehtosopimuksen mukaan.

Laivaseminaareista sekä kokous- ja koulutusristeilyistä suoritetaan päiväraha kotimaan matkojen säännösten ja euromäärien mukaisesti.

10. Jos työ työnantajan toimeksiannosta tehdään vähintään 2 kilometrin päässä työnteki- jän toimipaikasta eikä työntekijällä ole työn vuoksi mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan, hänelle maksetaan siitä aiheutuvien kus- tannusten korvauksena ateriakorvausta, jonka suuruus vuonna 2016 on 10,00 euroa. Ateriakorvausta ei makseta samanaikaisesti päivärahan kanssa.

Jos työntekijä edellä tarkoitetuissa oloissa joutuu työskentelemään vähintään kolme tuntia yli normaalin työajan, maksetaan hänelle tästä aiheutuvien kustannusten kor- vauksena edellisen lisäksi toinen ateriakorvaus, jonka suuruus vuonna 2016 on 10,00 euroa.

Soveltamisohje:

Ateriakorvaukseen oikeuttavalla ruokailutauolla tarkoitetaan myös työaikalain 28 § 3 momentissa tarkoitettua moottoriajoneuvon kuljettajalle annettavaa lepoaikaa. Ate- riakorvausta ei kuitenkaan makseta, mikäli työnantaja on järjestänyt työntekijälle kus- tannustasoltaan samanarvoisen ateriointimahdollisuuden sekä varsinaisessa työpai- kassa että työskentelykohteessa.

11. Matkakustannusten korvausten euromäärät 1.1.2017 alkaen määräytyvät verohallituk- sen kulloinkin voimassa olevan niitä koskevan päätöksen mukaisesti. Yömatkaraha määräytyy kulloinkin voimassa olevan valtion virkaehtosopimuksen mukaan.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY POSTI- JA LOGISTIIKKA-ALAN UNIONI PAU RY AMMATTILIITTO PRO RY

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Aika 16.9.2016‌

Paikka Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n toimisto, Eteläranta 10, Helsinki

Läsnä Palvelualojen työnantajat PALTA ry Ammattiliitto Pro ry

Mäenpää Xxxxx Xxxxxx Xxxxx

Xxxxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxx

Xxxxx Xxxx

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry

Hietaniemi Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxx

1 Työehtosopimuksen uudistaminen

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.2.2016 saavuttaneet kilpailukykysopimusta koskevan neuvottelutuloksen, jonka tavoitteena on parantaa suomalaisen työn ja yri- tysten kilpailukykyä, lisätä talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja sekä tukea julki- sen talouden sopeuttamista.

Rahankäsittelypalvelut-alan työehtosopimuksen osapuolet ovat sopineet työehtoso- pimuksen uudistamisesta kilpailukykysopimuksen mukaisesti tästä allekirjoituspöytä- kirjasta ilmenevällä tavalla.

2 Sopimuskausi

Uusi työehtosopimus tulee voimaan 1.11.2016 ja on voimassa 31.10.2017 saakka.

3 Palkkamääräykset

Työehtosopimukseen ei tehdä palkkoja tai muita kustannusvaikutteisia työehtoja koskevia muutoksia.

4 Rakenteelliset muutokset

4.1 Työajan pidentäminen

Vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Osa-aikaisilla työntekijöillä työajan pidentäminen tehdään työajan suh- teessa. Työsuhteessa tai työajassa tapahtuvat muutokset otetaan huomioon työajan pidennystä määriteltäessä. Muutos tulee voimaan 1.1.2017. Vuosittaisen työajan pi- dentäminen toteutetaan seuraavasti:

Muutetaan määräyksen ”7 § Säännöllinen työaika” viikkotyöaikaa koskevan kohdan 6 viimeinen virke seuraavan muotoon:

Palkkaliitteen 2 toimihenkilötehtävissä kokoaikaisen toimihenkilön säännölli- nen työaika on keskimäärin 38 tuntia viikossa, ellei paikallisesti toisin sovita.

Edelliseen muutoksen liittyen muutetaan läpi työehtosopimuksen kaikkia määräyksiä, joissa viitataan palkkaliitteen 2 tarkoittamiin toimihenkilöihin, siten, että päivittäisenä keskimääräisenä työaikana noudatetaan 7 tuntia 36 minuuttia ja viikoittaisena keski- määräisenä työaikana noudatetaan 38 tuntia.

Päivitetään määräyksen ”9 § Työajan lyhentäminen” kohdan 1 keskimääräiset työajat ottaen huomioon 24 tunnin vuosittainen työajan pidennys.

Muutetaan määräyksen ”9 § Työajan lyhentäminen” kohta 2 seuraavaan muotoon:

Työnantaja ja pääluottamusmies voivat sopia paikallisesti työehtosopimuksen määräysten estämättä vuosittaisen työajan pidentämisestä 24 tunnilla vuosit- taista ansiotasoa muuttamatta, jolloin työajan lyhennysvapaata kertyy yhteen- sä enintään 12,5 työpäivää/100 tuntia kalenterivuodessa, ellei paikallisesta sopimuksesta muuta johdu.

Ellei työajan pidentämisestä ole sovittu paikallisesti, kertyy työajan lyhennys- vapaata yhteensä enintään 9,5 työpäivää/76 tuntia kalenterivuodessa. Työ- ajan lyhennyksen ajalta maksetaan palkkaa keskituntiansion mukaan.

Osa-aikaisten työntekijöiden kohdalla työajan pidentäminen toteutetaan mahdollis- tamalla työnantajalle määrätä työntekijä rajatussa määrin osallistumaan palkattomas- ti työajan ulkopuolisiin koulutuksiin ja tilaisuuksiin. Aiemmin nämä ovat ajoittuneet pitkälti työajalle, joten siirtämällä ne vapaa-ajalle työhön käytettävä aika tosiasialli- sesti pitenee. Tässä tarkoituksessa muutetaan määräyksen ”38 § Henkilöstökoulu- tus” otsikoksi ”38 § Henkilöstökoulutus ja -tilaisuudet” ja lisätään määräykseen uudet kappaleet 5 ja 6 seuraavasti:

Osa-aikainen työntekijä on työnantajan määrättävissä työajan ulkopuoliseen palkattomaan koulutukseen tai tilaisuuteen yhdessä tai useammassa osassa. Määrättävissä olevan ajan enimmäiskesto kalenterivuodessa saadaan kerto- malla 24 tuntia työntekijän työajan ja hänen työaikamuotonsa kokoaikatyön suhteella. Ajallinen enimmäiskesto määritetään työntekijään tammikuun 1. päivänä noudatettavan säännöllisen työajan perusteella. Tästä kappaleesta voidaan poiketa työehtosopimusmääräysten estämättä työnantajan ja pääluot- tamusmiehen välisellä tekemällä paikallisella sopimuksella, jolla toteutetaan osa-aikatyöntekijän työajan suhteellinen pidentäminen 24 tunnilla vuodessa vuosittaista ansiotasoa muuttamatta.

Edellisessä kappaleessa tarkoitettu palkaton koulutus ei voi olla normaaliin työntekoon rinnastuvaa tai verrattavaa työtehtävien tekemistä eikä sillä tarkoi- teta tavanomaista omiin tai uusiin työtehtäviin perehdytystä. Vapaapäivälle määrättävän palkattoman koulutuksen tai tilaisuuden kesto on vähintään 6 tuntia, ja niistä ilmoitetaan työntekijälle neljä viikkoa ennen koulutuksen toteu- tumista, ellei paikallisesti toisin sovita.

Päivitetään liitteen 5 ”Osa-aikaeläkkeelle siirtyneen / siirtyvän työaika ja palkka vuo- sina 2014–2016” tuntimäärät ja esimerkit vastaamaan pidennettyä työaikaa.

Muutetaan liitteen 6 ”Työajan lyhentäminen rahankäsittelypalveluissa” vapaan ker- tymistä kuvaava taulukko seuraavaan muotoon:

Ellei työajan pidentämisestä ole sovittu paikallisesti toisin 9 §:n kohdassa 2 tarkoitetuin tavoin, työajan lyhennysvapaata kertyy säännöllisistä tehdyistä työpäivistä seuraavasti:

23 työpäivää	=	1 vapaapäivä (= 8 tuntia)
46 työpäivää	=	2 vapaapäivää (= 16 tuntia)
69 työpäivää	=	3 vapaapäivää (= 24 tuntia)
92 työpäivää	=	4 vapaapäivää (= 32 tuntia)
115 työpäivää	=	5 vapaapäivää (= 40 tuntia)
138 työpäivää	=	6 vapaapäivää (= 48 tuntia)
161 työpäivää	=	7 vapaapäivää (= 56 tuntia)
184 työpäivää	=	8 vapaapäivää (= 64 tuntia)
207 työpäivää	=	9 vapaapäivää (= 72 tuntia)
210 työpäivää	=	9,5 vapaapäivää (= 76 tuntia)

Mikäli työajan pidentämisestä on sovittu 9 §:n 2 kohdassa tarkoitetuin tavoin, eikä kyseisestä sopimuksesta muuta johdu, työajan lyhennysvapaata kertyy säännöllisistä tehdyistä työpäivistä seuraavasti:

18 työpäivää = 1 vapaapäivä (= 8 tuntia)

36 työpäivää = 2 vapaapäivää (= 16 tuntia)

54 työpäivää = 3 vapaapäivää (= 24 tuntia)

72 työpäivää = 4 vapaapäivää (= 32 tuntia)

90 työpäivää = 5 vapaapäivää (= 40 tuntia)

108 työpäivää = 6 vapaapäivää (= 48 tuntia)

125 työpäivää = 7 vapaapäivää (= 56 tuntia)

142 työpäivää = 8 vapaapäivää (= 64 tuntia)

159 työpäivää = 9 vapaapäivää (= 72 tuntia)

176 työpäivää = 10 vapaapäivää (= 80 tuntia

193 työpäivää = 11 vapaapäivää (= 88 tuntia)

210 työpäivää = 12 vapaapäivää (= 96 tuntia)

215 työpäivää = 12,5 vapaapäivää (= 100 tuntia)

Edellä mainitut työajan pidentämistä koskevat paikallisten sopimusten neuvottelut tu- lee saada vuosittain päätökseen 30. marraskuuta mennessä.

4.2 Seurantaryhmä

Osapuolet perustavat tarvittaessa seurantaryhmän, joka ottaa kantaa kohdassa 4.1 tarkoitettuun työajan pidentämisen toteuttamiseen tulkinnanvaraisissa tilanteissa.

5 Paikallinen sopiminen

5.1 Yleistä paikallisen sopimisen edistämisestä

Lisätään määräyksen ”26 § Paikallinen sopiminen” alkuun kaksi uutta kappaletta seuraavasti:

Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamusta synnyttävää vuoropu- helua työnantajan ja henkilöstön välillä. Ensisijaiseksi toimintamalliksi tulee omaksua valmius aloitteellisuuteen etsiä parhaat mahdolliset ratkaisut, joilla edistetään sekä yrityksen että henkilöstön etuja ja niiden yhteensovitusta pai- kalliset tarpeet huomioonottavalla tavalla. Osapuolten odotetaan ottavan vas- tuun oman työpaikkansa menestyksestä.

Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella sen osana vaikutetaan yrityksen tuottavuuden, kilpailukyvyn ja työllisyyden ylläpitoon ja kehittämiseen. Samal- la luodaan edellytykset myös työhyvinvoinnin parantamiselle. Paikallinen so- piminen tulee ymmärtää erityisesti toiminnan kehittämisen välineeksi.

Lisätään ko. määräyksen loppuun uusi kappale seuraavasti:

Luottamusmiehen aseman parantaminen paikallisen sopimisen edistä- miseksi

Työnantaja antaa pääluottamusmiehelle erikseen vapautusta työstään paikal- lisen sopimisen tekemistä, siihen valmistautumista ja paikallisen sopimuksen kohteena olevaan asiaan perehtymistä varten. Työnantajan on varattava pää- luottamusmiehelle riittävästi työaikaa, jotta pääluottamusmies ehtii tutustua kaikkiin asiaa koskeviin tietoihin ja asiakirjoihin.

5.2 Paikallinen sopiminen poikkeustilanteissa (selviytymislauseke)

Lisätään määräyksen ”26 § Paikallinen sopiminen” loppuun seuraava kokonaisuus selviytymislauseketta koskien:

Paikallinen sopiminen poikkeustilanteissa (selviytymislauseke)

Jos paikallisesti todetaan, että taloudelliset olosuhteet ovat muodostuneet vaikeiksi ja että yritys joutuu vakavasti harkitsemaan työvoiman käytön so- peuttamista tilanteeseen liittyen, voidaan paikallisesti sopia työehtosopimuk- sen määräyksistä poikkeamisesta.

Työehtojen sopeuttamisen edellytyksenä on:

1. Yrityksellä on painavat / poikkeukselliset taloudelliset perusteet, jotka kos- kevat koko yritystä tai aluetta työvoiman vähentämiselle. Yhdessä paikalli- sen sopimuksen kanssa tulee tehdä myös muita mahdollisia toimenpiteitä, jotka ovat välttämättömiä toiminnan turvaamiseksi ja työvoiman vähentä- misen estämiseksi. Toimenpiteiden tarve ja mitoitus talouden tasapainot- tamiseksi ja kriisistä selviämiseksi todetaan yhdessä pääluottamusmie- hen/-miesten kanssa.

2. Paikallisen sopimisen käytölle ei ole perusteita ainakaan silloin, kun kyse on yhteen tai vain muutamaan työntekijään kohdistuvista toimista ja / tai sen käyttö johtaisi työnantajan tasapuolisen kohtelun velvoitteen rikkomi- seen.

Pääluottamusmiehelle on tilannetta arvioitaessa annettava kaikki työnantajan taloudellista tilaa koskevat tarpeelliset tiedot hyvissä ajoin ennen neuvottelu- jen aloittamista ja täydentää niitä tarvittaessa neuvottelujen kuluessa.

Pääluottamusmiehellä on oikeus käyttää asiantuntija-apua ja osapuolten käyt- tämillä asiantuntijoilla on oikeus osallistua neuvotteluihin.

Edellä tarkoitettu sopimus voidaan tehdä yritystä tai sen osaa koskien ja sopi- japuolina ovat työehtosopimukseen sidottu työnantaja ja pääluottamusmies. Sopimuksen tulee kohdella eri henkilöstöryhmiä tasapuolisesti. Sopimuksella ei saada alittaa työehtosopimuksen vähimmäistaulukkopalkkoja.

Tässä tarkoitettu sopimus voidaan tehdä määräajaksi ja enintään vuodeksi, ellei paikallisesti toisin sovita. Sopimus on kuitenkin aina irtisanottavissa 2 kk irtisanomisaikaa noudattaen. Sopimus voidaan tarvittaessa uudistaa.

Sopimus annetaan tiedoksi työehtosopimuksen solmineille liitoille.

Paikallista sopimusta koskevat erimielisyydet käsitellään työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä.

5.3 Työaikapankki

Osapuolet toteavat, että työehtosopimus sisältää määräykset työaikajoustosaldosta. Kyseinen järjestelmä asiallisesti ottaen vastaa työaikapankkia, eikä työehtosopimuk- seen ole näiltä osin aiheellista tehdä muutoksia.

5.4 Liittotason hyväksyntä

Osapuolet toteavat, että paikallisen sopimuksen voimaantulo ei edellytä liittotason hyväksyntää.

Tarkastettu

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Xxxxxx Xxxxx Xxx Xxxxxxxxx

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxxx

Ammattiliitto PRO ry

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx

LIITE 5

Sopijaosapuolet ovat yhtä mieltä seuraavasta työehtosopimuksen 9 §:n soveltamisesta:

OSA- AIKAELÄKKEELLE SIIRTYNEEN / SIIRTYVÄN TYÖAIKA JA PALKKA VUOSINA 2016 -2017 ‌

Kokoaikatyöstä osa-aikaeläkkeelle siirtyneen / siirtyvän työntekijän keskimääräinen viik- kotyöaika tai työaika kolmen viikon jakson aikana osa-aikatyössä on työsopimuksessa sovitun prosenttiluvun mukainen osuus työehtosopimuksen 9 §:n 1. kohdan mukaisesta keskimääräisestä viikkotyöajasta tai kolmen viikon jakson työajasta:

- vuonna 2016 36,8 tuntia (= 36 tuntia ja 48 min / vko tai 110 tuntia ja 24 min / kolmi- viikkoisjakso)

- vuonna 2017 37,1 tuntia (= 37 tuntia ja 6 min / vko tai 111 tuntia ja 18 min / kolmi- viikkoisjakso)

Esim. 1 (v. 2016)

50 % 36,8 tuntia = 18 tuntia 24 min tai 55 tuntia ja 12 min / kolmiviikkoisjakso

Esim. 2 (v. 2017)

50 % 37,1 tuntia = 18 tuntia 33 min tai 55 tuntia ja 39 min / kolmiviikkoisjakso

Tähän työaikaan sisältyvät työehtosopimuksen (10 §) mukaiset arkipyhävapaat, joten työntekijän viikkotyöaika on myös ko. arkipyhäviikoilla sovitun prosenttiluvun perusteella lasketun pituinen.

Työntekijän osa-aikatyön kuukausipalkka on työsopimuksen mukaisen prosenttiluvun (esim. 50 %) mukainen osuus hänen kokoaikatyön (esim. 2.000 €) mukaisesta palkastaan eli esimerkkitapauksessa 50 % x 2.000 euroa = 1.000 euroa.

Työntekijällä ei ole oikeutta erillisiin työajan lyhennyspäiviin eli "pekkasiin".

LIITE 6

TYÖAJAN LYHENTÄMINEN RAHANKÄSITTELYPALVELUISSA ‌

Työehtosopimuksen 9 §:n täsmentämiseksi on sovittu seuraavaa:

Vapaan kertyminen

Ellei työajan pidentämisestä ole sovittu paikallisesti toisin 9 §:n kohdassa 2 tarkoitetuin tavoin, työajan lyhennysvapaata kertyy säännöllisistä tehdyistä työpäivistä seuraavasti:

23 työpäivää	=	1 vapaapäivä (= 8 tuntia)
46 työpäivää	=	2 vapaapäivää (= 16 tuntia)
69 työpäivää	=	3 vapaapäivää (= 24 tuntia)
92 työpäivää	=	4 vapaapäivää (= 32 tuntia)
115 työpäivää	=	5 vapaapäivää (= 40 tuntia)
138 työpäivää	=	6 vapaapäivää (= 48 tuntia)
161 työpäivää	=	7 vapaapäivää (= 56 tuntia)
184 työpäivää	=	8 vapaapäivää (= 64 tuntia)
207 työpäivää	=	9 vapaapäivää (= 72 tuntia)
210 työpäivää	=	9,5 vapaapäivää (= 76 tuntia)

Mikäli työajan pidentämisestä on sovittu 9 §:n 2 kohdassa tarkoitetuin tavoin, eikä kysei- sestä sopimuksesta muuta johdu, työajan lyhennysvapaata kertyy säännöllisistä tehdyistä työpäivistä seuraavasti:

18 työpäivää	=	1 vapaapäivä (= 8 tuntia)
36 työpäivää	=	2 vapaapäivää (= 16 tuntia)
54 työpäivää	=	3 vapaapäivää (= 24 tuntia)
72 työpäivää	=	4 vapaapäivää (= 32 tuntia)
90 työpäivää	=	5 vapaapäivää (= 40 tuntia)
108 työpäivää	=	6 vapaapäivää (= 48 tuntia)
125 työpäivää	=	7 vapaapäivää (= 56 tuntia)
142 työpäivää	=	8 vapaapäivää (= 64 tuntia)
159 työpäivää	=	9 vapaapäivää (= 72 tuntia)

176 työpäivää = 10 vapaapäivää (= 80 tuntia

193 työpäivää = 11 vapaapäivää (= 88 tuntia)

210 työpäivää = 12 vapaapäivää (= 96 tuntia)

215 työpäivää = 12,5 vapaapäivää (= 100 tuntia)

Tehdyiksi säännöllisiksi työpäiviksi työntekijälle rinnastetaan työehtosopimuksen 21 §:n työaikajoustosaldovapaa, 33 §:n 8. ja 9. momentin, 34 §:n ja 38 §:n mukaiset poissaolot säännöllisestä työvuorosta siltä osin kuin niistä maksetaan palkkaa.

Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään työntekijältä muut kuin 9 §, 10 § ja 35 §:n mukaiset vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen perustuvat palkalliset vapaat tai vuo- silomajärjestelyt.

Vapaapäivänä tehty työ

Mikäli työntekijälle on annettu työajanlyhennysvapaa työvuoroluetteloon ja tämän jälkeen sovitaan työvuorosta vapaapäivälle, on sovittava myös vapaan siirtymisestä pidettäväksi myöhempänä ajankohtana. Ko. viikon työajasta ylityötä on vahvistetun säännöllisen työ- ajan ylittävä työaika

Mikäli työntekijän kanssa on sovittu työajan lyhennysvapaan antamisesta osapäivänä ja tämän jälkeen ko. päivää jatketaan suunnitelmasta poiketen työvuoron jatkamisella, korva- taan suunnitelmasta poikkeava työ ylityömääreiden mukaan.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Postiosoite: PL 62, 00131 Helsinki

Käyntiosoite: Eteläranta 10, 6. krs

Puhelin: 000 000 0000

Fax: 000 000 0000

xxx.xxxxx.xx

Posti- ja logistiikka-xxxx xxxxxx PAU ry Postiosoite: Xxxx Xxxxxxxxxx ranta 6, 00530 Helsinki Puhelin: (09) 613 116

Fax: (00) 0000 0000

xxx.xxx.xx

Ammattiliitto Pro ry

Postiosoite: PL 183, 0181 Helsinki Käyntiosoite: Selkämerenkuja 1 A Puhelin: (09) 172 731

Fax: (00) 0000 0000

xxx.xxxxxxxxx.xx

Document Metadata

Table of Contents

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry Ammattiliitto Pro ry

Document Metadata