KILPAILUSÄÄNNÖT
KILPAILUSÄÄNNÖT
Voimassa 6.5.2015 alkaen
Yleistä
1§ Nämä ovat Suomen Hockeyliitto ry:n kilpailusäännöt. Näitä sääntöjä sovelletaan Suomen Hockey- liitto ry:n ja sen jäsenyhdistysten alaisessa toiminnassa toistaiseksi.
2§ Näissä säännöissä tarkoitetaan liitolla Suomen Hockeyliitto ry:tä, EHF:llä Euroopan Hockeyliittoa ja FIH:llä Kansainvälistä Hockeyliittoa.
3§ Kilpailutoiminnassa noudatetaan liiton kilpailu- ja pelisääntöjä sekä reilun pelin periaatetta. Edellytyksenä kilpailuihin osallistumiselle on, että urheilijat noudattavat Suomen Antidoping-toimi- kunnan ja EHF:n sekä FIH:n hyväksymiä dopingsääntöjä.
4§ Kansainvälisessä kilpailutoiminnassa noudatetaan turnauksesta riippuen EHF:n ja/tai FIH:n sääntöjä sekä määräyksiä.
5§ Jokainen seura vastaa joukkueidensa, toimihenkilöidensä sekä pelaajiensa toiminnasta. Jokainen seura nimeää vastuuhenkilönsä yhteystietoineen liitolle ilmoittautuessaan liiton järjestämiin sarjoihin.
6§ Liitto asettaa erikseen tarvittavat valiokunnat sekä muut toimielimet ja -henkilöt hoitamaan eri tehtäviä ja tiedottaa niistä seuroille.
7§ Lajia koskevat ja kilpailutoimintaan liittyvät sähköisen viestinnän sopimukset on hyväksytettävä liitossa. Liitolla on etuoikeus niiden tekemiseen. Mainossopimusten johtaessa päällekkäisyyteen nou- datetaan seuraavaa täytäntöönpanojärjestystä:
1) FIH:n tekemät sopimukset
2) EHF:n tekemät sopimukset
3) liiton tekemät sopimukset
4) järjestävän seuran sopimukset
5) osallistuvien seurojen sopimukset
8§ Pelikentät. Maahockeyottelut tulee järjestää ensisijaisesti keinonurmi- tai hiekkatekonurmi- kentällä. Indoor-hockey ottelut tulee järjestää ensisijaisesti salissa, jonka lattiamateriaalina on puu tai muovi.
Kilpailutoiminta
9§ Liiton kilpailut. Liitto vahvistaa järjestettävät sarjat ja muut kilpailut kilpailukausittain erikseen.
10§ Sarjamuoto. Liiton sarjoja voidaan pelata yksittäisinä otteluina tai turnausmuotoisina. Liiton hallitus vahvistaa sarjamuodon eri sarjojen osalta ennen sarjakauden alkua. Loppuottelut on pelattava 1-8 vuorokauden sisään toisistaan.
11§ Osallistuminen sarjoihin. Seura voi osallistua liiton sarjoihin yhdellä tai useammalla joukkueel- la liiton hallituksen vuosittain ennen sarjailmoittautumista erikseen määrittelemällä tavalla.
12§ Järjestys sarjassa. Joukkueiden paremmuus määräytyy saavutettujen pisteiden perusteella. Voitosta saa kolme, tasapelistä yhden ja tappiosta nolla pistettä. Tasapisteissä joukkueiden paremmuuden määräävät järjestyksessä:
1) keskinäisissä otteluissa saavutetut pisteet
2) keskinäisten otteluiden maaliero (tehdyt maalit xxxxxx päästetyt maalit keskinäisissä otteluissa)
3) keskinäisissä otteluissa tehdyt maalit
4) koko sarjan maaliero (tehdyt maalit miinus päästetyt maalit)
5) koko sarjassa tehdyt maalit
6) rangaistuskuljetuskilpailu maahockeyssä ja rangaistusvippauskilpailu indoorissa. Tämä järjestetään välittömästi viimeisen turnauspäivän viimeisen ottelun jälkeen. Kuitenkin vain, mikäli kyseessä on nousu, putoaminen, karsinnat tai mitalisijat
7) Xxxxxxxxxxx voittanut joukkue valitsee ensin kotiottelupäivänsä liiton ennalta määrittelemistä finaa- lipäivistä.
13§ Mitalit. Liitto jakaa SM-sarjojen kolmelle parhaalle joukkueelle mitalit lukuun ottamatta ikä- miesten ja veteraanien sarjoja, joissa mitalit jaetaan vain mestareille.
14§ Ilmoittautuminen. Seurojen on ilmoitettava aina vuosittain joukkueensa liiton kilpailuihin noudattaen liiton hallituksen vuosittain erikseen ilmoittamia päivämääriä. Liitto määrää osallistumis- maksut ja niiden eräpäivät erikseen. Mikäli joukkuetta ei ole määräpäivään mennessä ilmoitettu sar- jaan, liitolla on oikeus evätä sen osallistuminen ja täyttää avoimeksi jäänyt paikka. Mikäli seura ei ole määräpäivään mennessä suorittanut liitolle maksujaan ja / tai sakkojaan, liitolla on oikeus evätä sen osallistuminen ja täyttää avoimeksi jääneet sarjapaikat.
Seura sitoutuu noudattamaan liiton voimassa olevia kilpailusääntöjä ilmoittautuessaan sarjoihin.
15§ Osanoton peruuttaminen. Mikäli liiton järjestämään sarjaan ilmoittautunut joukkue peruuttaa osallistumisensa, liitolla on oikeus periä siltä peruutusmaksu.
Peruutusmaksun suuruus on:
1) SM-sarjassa 250 euroa
2) muissa aikuisten sarjoissa 100 euroa
Jos peruutus tehdään myöhemmin kuin 7 vuorokautta ennen joukkueen ensimmäistä ottelua, peruu- tusmaksun suuruus on kaksinkertainen. Osallistumismaksu maksetaan aina kun on ilmoittauduttu.
16§ Luovutukset ja sulkeminen sarjasta. Joukkueen luovuttaessa ottelun vastustaja katsotaan voitta- jaksi ottelun maahockeyssa tuloksella 1-0 ja indoor-hockeyssa tuloksella 5 - 0 tai molemmissa tapauk- sissa sellaisella liiton määräämällä tuloksella, josta luovuttanut joukkue ei pääse hyötymään.
Enemmän kuin yhden yksittäisen ottelun tai osaturnauksen luovuttanut joukkue suljetaan sarjasta, ellei liitto toisin määrää.
Sarjasta suljetun tai siitä luopuneen joukkueen pelaamat ottelut mitätöidään. Mikäli luopuminen
tai sarjasta sulkeminen tapahtuu viimeisessä turnauksessa/pelipäivänä, ottelutulokset jäävät kuitenkin voimaan.
Mikäli sarjan päätyttyä maalierolla on merkitystä sarjasijoituksen kannalta, katsotaan yhdenkin ottelun luovuttanut joukkue muita samassa pistemäärässä olevia joukkueita huonommaksi maali- erosta huolimatta.
Toiminta otteluissa
17§ Yleistä Ottelut, jotka ovat FIH:n, EHF:n tai liiton alaisia, ovat virallisia otteluita. Päällekkäisyyk- sien sattuessa otteluiden tärkeysjärjestys on: FIH:n alainen ottelu, EHF:n alainen ottelu, liiton alainen ottelu. Seurat voivat vapaasti sopia ystävyysotteluista.
18§ Otteluohjelma ja ottelusiirrot. Liitto vahvistaa otteluiden ajankohdat ja pelipaikat. Ottelut on pelattava vahvistetun ohjelman mukaan. Anomuksesta liitto voi siirtää sarjaottelun, mikäli useampi kuin yksi siinä pelaavan joukkueen pelaaja on liiton edustustehtävissä tai muusta erityisestä syystä. Ottelusiirtoa on haettava liitolta kirjallisesti viimeistään 14 päivää ennen vahvistettua ottelupäivää tai kolmen päivän kuluessa siitä, kun hakija sai tiedon ottelun ajankohdasta. Hakemukseen on liitettävä vastustajan lausunto tai selvitys siitä, miksi lausuntoa ei ole hankittu.
19§ Ottelun järjestäminen
Turnauksissa vastuujoukkue ja yksittäisissä otteluissa kotijoukkue vastaa ottelujärjestelyistä. Liiton turnauksissa liitto nimeää järjestävän vastuujoukkueen. Järjestävällä joukkueella on oltava nimetty vastuuhenkilö, joka on liiton tiedossa. Järjestävän joukkueen on:
1) vahvistettava sali- tai kenttävaraus ja -aika liitolle kirjallisesti, jollei liitto ole tehnyt sali- tai kenttä- varausta
2) toimitettava osallistuville joukkueille ajoissa tiedot pelipaikasta, sen sijainnista ja kulkuyhteyksistä sinne ellei näitä ole kerrottu liiton toimesta otteluohjelmassa
3) järjestettävä maalit sekä indoor-hockeyssa myös laidat pelipaikalle ja sieltä pois
4) merkittävä selvästi maaliringit, maaliviivat, keskipiste sekä keskiviiva ellei näitä ole kiinteästi ken- tässä. Mikäli rajat ulkokentällä ovat hiekan peitossa, on ne harjattava näkyviksi
5) osoitettava joukkueiden ja erotuomareiden pukeutumis- ja peseytymistilat
6) osoitettava selvästi yleisölle katsomotilat
7) järjestettävä vaihtoaitioihin ja jäähyaitioihin penkit sekä toimitsijoille pöytä ja tuolit
8) varattava toimitsijoiden käyttöön ottelupöytäkirja, toinen ottelupöytäkirja varalle, sekuntikello, kir- joitusvälineet ja sääntökirja sekä indoor-hockeyssa tulostaulu ja pelikello. Myös maahockeyssa mah- dollisuuksien mukaan tulostaulu.
9) varattava otteluun riittävästi (vähintään kolme) pelipalloa sekä huolehdittava siitä, että pelipalloja on jatkuvasti pelattavissa eikä pelipallon poistuminen pelikentältä aiheuta tarpeettoman pitkää pelikat- koa. Erityisen toivottavaa on maahockeyssa järjestää otteluun pallopoikia/tyttöjä varmistamaan pelin sujuvuus.
10) järjestettävä otteluihin toimitsijat, jotka huolehtivat pöytäkirjoista, pelikellosta, tulostaulusta ja pelipalloista
11) huolehdittava yleisen järjestyksen säilymisestä pelipaikalla
12) ilmoitettava miesten maahockeyn SM-sarjassa ottelutulos välittömästi ottelun jälkeen (viimeis- tään klo 22 ottelupäivänä) sähköpostilla: xxxxxxxx.xxxxxxx@xxx.xx , xxxxx@xxx-xxxxxxxxx.xx, toimi- xxx@xxx.xx, xxxx@xxxxxxxxxxxx.xxx, xxxxxx@xxxxxxxxxxxx.xxx sekä paikalliselle pääsanomalehdelle. Ilmoituksen tulee sisältää ottelun joukkueet, lopputulos, puoliaikatulos, maalin syntyaika, maalintekijät ja syöttäjät (sukunimi, etunimi), rangaistukset, erotuomarit. Indoor-hockeyn SM-sarjassa ilmoitetaan turnauspäivän tulokset edellä mainitulla sähköpostijakelulla.
13) varmistettava, että ottelun jälkeen molemmat erotuomarit sekä molempien joukkueiden johto alle- kirjoittaa ottelupöytäkirjan
14) lähettää ottelun jälkeen pöytäkirja skannattuna sähköpostilla vastustajajoukkueen viralliseen säh- köpostiosoitteeseen sekä liittoon osoitteeseen xxxxxxxx@xxxxxxxxxxxx.xxx. Alkuperäinen paperiversio lähetetään liitolta saadussa palautuskuoressa postitse liittoon heti ottelun päätyttyä.
20 § Toimitsijat. Järjestävä joukkue huolehtii toimitsijat otteluihin ja turnauksiin. Mitaliotteluihin
sekä loppuotteluihin järjestävällä joukkueella on mahdollista pyytää liitolta apua, joka määritellään tilanteen mukaan.
21§ Toimitsijakulut. Järjestävä joukkue huolehtii mahdollisista toimitsijakuluista järjestäminään otte- lupäivinä.
22§ Pelaajaluettelo/joukkueen kokoonpano. Joukkueen on annettava toimitsijoille koneella kirjoi- tettu pelaajaluettelo viimeistään 10 minuuttia ennen ottelun alkamisaikaa. Pelaajaluetteloon on merkit- tävä:
1) joukkueen nimi
2) mahdolliset toimihenkilöt ja näiden tehtävät
3) pelaajien nimet ja numerot
4) kuka pelaajista on kapteeni (nauha vasemmassa käsivarressa) ja ketkä ovat maalivahteja
5) valmentaja (jokaisella joukkueella SM-sarjassa on oltava nimetty valmentaja)
23§ Ottelupöytäkirja. Virallisissa otteluissa on täytettävä ottelupöytäkirja liiton lomakkeelle
tai tulostettava sähköinen pöytäkirja allekirjoitettavaksi ottelun jälkeen. Pöytäkirja on täytettävä myös luovutetuista otteluista. Kotijoukkue tai turnauksissa vastuujoukkue lähettää pöytäkirjan liittoon ja vastustajalle edellä pykälässä 19 esitetyllä tavalla. Sähköinen pöytäkirjamalli toimitetaan kaikille seu- roille liitosta. Järjestävä seura on vastuussa siitä, että pöytäkirjoja on tarvittava määrä ottelupäivinä.
Turnauksiin pitää varata tulostettuja pöytäkirjoja riittävästi kaikki turnausotteluita varten.
Toimitsijoiden on merkittävä pöytäkirjaan:
1) ottelu, sarjataso, pelipaikka, päivämäärä, ottelun alkamisaika ja ottelun numero
2) joukkueiden kenttäpelaajat, maalivahdit, kapteenit ja toimihenkilöt ellei näitä ole esitäytetty pöytä- kirjaan. Mikäli ottelussa on käytössä esitäytetty pöytäkirja, yliviivataan ylimääräiset pelaajat ja lisätään käsin puuttuvat pelaajat, jotka joukkue toimittaa ottelun pelaajalistalla
3) toimitsijat ja erotuomarit
4) hyväksytyt maalit, maalintekijät ja syöttäjät sekä maalintekoaika (kulumassa oleva peliminuutti)
5) rangaistukset (Kortit: Vihreä, Keltainen, Punainen)
6) kunkin pelaajan tekemät maalit ja syötöt yhteenlaskettuina
7) tulos ensimmäisen pelijakson päättymisen jälkeen (ns. puoliaikatulos), ottelun lopputulos ja voittaja (ottelun päättyessä tasapeliin pöytäkirjan vastaavaan kohtaan kirjoitetaan ”tasapeli”)
8) ottelusta mahdollisesti jätetty vastalause/jätetyt vastalauseet (protestit)
24§ Pelaaja pöytäkirjassa. Pelaajan, joka on merkitty pöytäkirjaan, katsotaan aina osallistuneen otteluun. Pöytäkirjaan merkitsemätön pelaaja ei saa pelata. Ennen ottelua joukkueen toimihenkilön tai kapteenin on tarkastettava, että pelaajat on merkitty oikein ja hyväksyttävä pöytäkirjan pelaajaluettelo allekirjoituksellaan. Tarkistaminen on joukkueen vastuulla, ei erotuomareiden.
Mikäli pöytäkirjaan merkitsemätön pelaaja pelaa maahockey- / indoor -ottelussa, on hänet heti huomattaessa poistettava punaisella kortilla pelistä.
- Maahockeyssä joukkue jatkaa ottelun loppuun vajaalla.
- Indoorissa joukkue kärsii 10 min jäähyn, jonka päätyttyä joukkue jatkaa normaalisti.
Mikäli ko. pelaaja tekee tai syöttää maalin, kyseinen maali on hylättävä.
Ottelun jälkeen erotuomarit tarkastavat ja vahvistavat allekirjoituksellaan pöytäkirjan tuloksen ja muut tapahtumat. Jos maalintekijöissä tai maalin syöttäjissä on epäselvyyttä, niin erotuomarit yhdessä joukkueen vastuuhenkilön kanssa tarkistavat tekijät.
25§ Vastuuhenkilö. Yksittäisessä ottelussa kotijoukkueella ja turnauksissa järjestävällä joukkueella on oltava 18 vuotta täyttänyt vastuuhenkilö. Jos erotuomari tai liiton edustaja joutuu pitämään pöytäkirjaa tai suorittamaan muita toimitsijatehtäviä ottelupäivinä, koska järjestävä joukkue ei ole tätä velvolli-
suuttaan hoitanut, perii liitto siitä erillisen maksun. Liitto määrittelee maksun määrän tapauskohtaisesti suoritettujen tehtävien mukaisesti. Maksun määrittelyn perusteena käytetään hintaa 15€/ottelu.
26§ Varusteet. Virallisissa otteluissa saa käyttää vain sellaisia mailoja, palloja, maaleja ja maali- vahdin suojuksia, jotka ovat liiton hyväksymiä ja yleisesti saatavilla. Säärisuojien käyttö on pakollis- ta. Säärisuojien on oltava sukkien alla. Mikäli pelaajan varusteet eivät ole sääntöjen mukaiset, erotuo- mari on velvollinen estämään hänen osallistumisensa peliin kunnes ne ovat kunnossa. Pelihousujen (naisilla hameen) alla voi käyttää niiden kanssa samanvärisiä pyöräilyhousuja tai vastaavaa asua.
Hammassuojien käyttö on pakollista alle 16-vuotiaille pelaajille ja suositellaan aikuispelaajille. Alle 16-vuotiaille suositellaan myös suojalasien käyttöä.
27§ Peliasut. Joukkueilla pitää olla yhtenäinen peliasu. Mikäli joukkueiden peliasut ovat sekoitettavis- sa toisiinsa, erotuomarilla on oikeus vaatia vierasjoukkuetta vaihtamaan asut selvemmin erottuviin.
Pelipaitojen, housujen (naisilla hameen) ja polvisukkien värien on oltava yhtenäiset ja toisesta joukku- eesta erottuvat. Mikäli erotuomarin kehotuksesta huolimatta jompikumpi joukkue ei pysty huolehti- maan kaikille pelaajilleen yhtenäistä peliasua, liitto voi määrätä joukkueelle rangaistuksen. Myös otte- lun erotuomari voi kieltää yksittäisen pelaajan pelioikeuden ottelusta puutteellisen peliasun johdosta.
28§ Peliaika. Virallisissa otteluissa varsinainen peliaika on: Maahockey
1. Yksittäiset ottelut:
1) miehet ja naiset 2 x 35 minuuttia
2) ikämiehet ja nuoret 2 x 25 minuuttia
3) juniorit (alle 16 v) 2 x 20 minuuttia
2. Turnausmuotoisissa otteluissa otteluajan määrittelee liiton hallitus tapauskohtaisesti ja otteluaika voi olla 2 x 10 min, 2 x 15, 2 x 20, 2 x 25 tai 2 x 30 minuuttia
Indoor-hockey
1. Yksittäiset ottelut:
1) miehet ja naiset 2 x 20 minuuttia
2) ikämiehet, nuoret (<21 v) ja juniorit (alle 16 v) 2 x 15 minuuttia
2. Turnausmuotoisissa otteluissa otteluajan määrittelee liiton hallitus tapauskohtaisesti ja otteluaika voi olla 2 x 10, 2 x 12,5 min, 2 x 15 tai 2 x 20 minuuttia.
Mikäli ottelussa on ratkaistava voittaja, ja varsinainen peliaika päättyy tasan, voittaja ratkaistaan jatko- ajalla. Jatkoajan pituus on maahockeyssä 2 x 10 minuuttia ja indoor-hockeyssa 2 x 5 minuuttia. Mikäli jatkoajankin jälkeen ottelu on tasan, voittaja ratkaistaan maahockeyssä rangaistuskuljetuskilpailussa ja indoor-hockeyssa rangaistusvippauskilpailulla.
Puoliaikatauon pituus on yksittäisissä sarjaotteluissa 10 minuuttia. Turnauksissa puoliajan pituus mää- ritellään tapauskohtaisesti kilpailuvaliokunnan toimesta. Indoor-hockeyssa joukkueet eivät vaihda kenttäpuolia puoliaikatauon päättymisen jälkeen, mutta erotuomarit vaihtavat puolta.
29§ Rangaistusvippauskilpailu. Kummankin joukkueen valmentaja/joukkueenjohtaja valitsee pöytä- kirjaan merkityistä pelaajista kolme pelaajaa (pois lukien erotuomareiden samassa pelissä punaisella kortilla ulos ajamat pelaajat) suorittamaan rangaistusvippauksen vuorotellen toisen joukkueen yhtä ja samaa maalivahtia vastaan (ellei tämä ole tullut pelikyvyttömäksi ja siten vaihdetuksi) tehden yhteensä kuusi rangaistusvippausta, kolme vippausta kumpaakin joukkuetta kohti. Pelaajien rangaistusvippaus-
ten suoritus-järjestys tulee kirjata paperille, joka toimitetaan toimitsijoille/erotuomareille ennen ran- gaistusvippauskilpailun alkua. Jos pelaaja tai maalivahti saa keltaisen tai punaisen kortin rangaistus- vippauskilpailun kuluessa, ei hän saa enää osallistua ko. kilpailuun (hänen seuraavat vippauksensa merkitään ohi menneiksi), eikä häntä saa vaihtaa, jollei ole maalivahti. Tällöin maalivahdiksi on men- tävä jonkun kolmesta valitusta rangaistusvippausten suorittajasta.
2) Erotuomarit valitsevat käytettävän maalin ja heittävät arpaa kapteenien kanssa siitä, kumpi joukkue aloittaa rangaistusvippauskilpailun. Voittaja on suuremman hyväksytyn maalimäärän saavut- tanut joukkue.
3) Jos maalilukemat ovat ensimmäisen rangaistusvippaussarjan jälkeen tasan, samat kolme pelaajaa molemmista joukkueista aloittavat toisen kierroksen rangaistusvippaukset. Toisella kierroksella kilpailu päättyy heti, kun jompikumpi joukkue on saanut enemmän hyväksyttyjä maaleja silloin, kun molemmat joukkueet ovat suorittaneet saman määrän rangaistusvippauksia.
Toinen kierros voi täten enimmillään käsittää kuusi rangaistusvippausta, kolme kumpaakin joukkuetta kohti. Toisen kierroksen aloittaa pelaaja siitä joukkueesta, joka ei aloittanut ensimmäistä kierrosta, toisin sanoen vippausjärjestys joukkueiden kesken vaihtuu.
Kummankin joukkueen ensimmäisen rangaistusvippauksen suorittaja toisella kierroksella voi olla eri pelaaja kuin ensimmäisen kierroksen aloittanut pelaaja, toisin sanoen vippausjärjestys
joukkueen sisällä voi vaihtua. Valmentaja / joukkueenjohtaja voi nimetä rangaistusvippauksen suorittajat yksitellen juuri ennen omaa vippausvuoroa käyttäen kuitenkin kaikkia kolmea nimettyä pelaajaa kierrosta kohden.
Jos maalit ovat vielä toisenkin rangaistusvippaussarjan jälkeen tasan (kaikkiaan 12 rangaistus- vippausta, kuusi vippausta kumpaakin joukkuetta kohti), samat kolme pelaajaa kummastakin joukkueesta jatkavat edelleen kolmannen rangaistusvippaussarjan samoin säännöin kuin toinen sarja suoritettiin jne.
Rangaistusvippauskilpailu päättyy joka tapauksessa heti ja vasta silloin, kun joukkueiden hyväksyttyjen maalien määrään tulee ero silloin, kun sama määrä pelaajia molemmista joukkueista on suorittanut rangaistusvippaukset (tasaparien jälkeen).
4) Rangaistusvippauskilpailun aikana vain valmentaja/joukkueenjohtaja, maalivahdit sekä nimetyt rangaistusvippausten suorittajat saavat olla pelikentällä. Heidän tulee pysytellä poissa päätyneljännek- seltä kunnes heidät kutsutaan suoritusvuoroon.
30§ Rangaistuskuljetuskilpailu. Kummankin joukkueen valmentaja/joukkueenjohtaja valitsee pöytä- kirjaan merkityistä pelaajista kolme pelaajaa (pois lukien erotuomareiden samassa pelissä punaisella kortilla ulos ajamat pelaajat) suorittamaan rangaistuskuljetuksen vuorotellen toisen joukkueen yhtä ja samaa maalivahtia vastaan (ellei tämä ole tullut pelikyvyttömäksi ja siten vaihdetuksi) tehden yhteensä kuusi rangaistuskuljetusta, kolme kuljetusta kumpaakin joukkuetta kohti. Pelaajien rangaistuskuljetus- ten suoritus-järjestys tulee kirjata paperille, joka toimitetaan toimitsijoille/erotuomareille ennen ran- gaistuskuljetuskilpailun alkua.
Jos pelaaja tai maalivahti saa keltaisen tai punaisen kortin rangaistuskuljetuskilpailun kuluessa, ei hän saa enää osallistua ko. kilpailuun (hänen seuraavat vippauksensa merkitään ohi menneiksi), eikä häntä saa vaihtaa, jollei ole maalivahti. Tällöin maalivahdiksi on mentävä jonkun kolmesta valitusta rangaistuskuljetusten suorittajasta.
2) Erotuomarit valitsevat käytettävän maalin ja heittävät arpaa kapteenien kanssa siitä, kumpi joukkue aloittaa rangaistuskuljetuskilpailun. Voittaja on suuremman hyväksytyn maalimäärän saavut- tanut joukkue.
3) Jos maalilukemat ovat ensimmäisen rangaistuskuljetussarjan jälkeen tasan, samat kolme pelaajaa molemmista joukkueista aloittavat toisen kierroksen rangaistuskuljetukset. Toisella kierroksella kilpailu päättyy heti, kun jompikumpi joukkue on saanut enemmän hyväksyttyjä maaleja silloin, kun molemmat joukkueet ovat suorittaneet saman määrän rangaistuskuljetuksia.
Toinen kierros voi täten enimmillään käsittää kuusi rangaistuskuljetusta, kolme kumpaakin
joukkuetta kohti. Toisen kierroksen aloittaa pelaaja siitä joukkueesta, joka ei aloittanut ensimmäistä kierrosta, toisin sanoen kuljetusjärjestys joukkueiden kesken vaihtuu.
Kummankin joukkueen ensimmäisen rangaistusvippauksen suorittaja toisella kierroksella voi olla eri pelaaja kuin ensimmäisen kierroksen aloittanut pelaaja, toisin sanoen kuljetusjärjestys
joukkueen sisällä voi vaihtua. Valmentaja / joukkueenjohtaja voi nimetä rangaistuskuljetuksen suorittajat yksitellen juuri ennen omaa vippausvuoroa käyttäen kuitenkin kaikkia kolmea nimettyä pelaajaa kierrosta kohden.
Jos maalit ovat vielä toisenkin rangaistuskuljetussarjan jälkeen tasan (kaikkiaan 12 rangaistus- kuljetusta, kuusi kuljetusta kumpaakin joukkuetta kohti), samat kolme pelaajaa kummastakin joukkueesta jatkavat edelleen kolmannen rangaistuskuljetussarjan samoin säännöin kuin toinen sarja suoritettiin jne.
Rangaistuskuljetuskilpailu päättyy joka tapauksessa heti ja vasta silloin, kun joukkueiden hyväksyttyjen maalien määrään tulee ero silloin, kun sama määrä pelaajia molemmista joukkueista on suorittanut rangaistuskuljetukset (tasaparien jälkeen).
4) Rangaistuskuljetuskilpailun aikana vain valmentaja/joukkueenjohtaja, maalivahdit sekä nimetyt rangaistuskuljetusten suorittajat saavat olla pelikentällä. Heidän tulee pysytellä poissa päätyneljännek- seltä kunnes heidät kutsutaan suoritusvuoroon.
5) Rangaistuskuljetusta suorittavan pelaajan tulee olla neljännesviivan takana pallon kanssa. Maali- vahdin tulee olla maaliviivan takana. Kun tuomari antaa luvan, molemmat pelaajat saavat liikkua. Ai- kaa suoritukseen on kahdeksan (8) sekuntia, jonka mittaa yksi erotuomari selin suorittavaa pelaajaa ja maalivahtia kohden. Yksi tai kaksi (1-2) tuomaria tuomitsee kuljetuksen sääntöjenmukaisuuden. Maali tulee tehdä maahockeyn sääntöjen mukaan maaliringin sisältä ja kuljetus päättyy siihen, kun pallo on joko maalissa, kentän rajojen ulkopuolella tai annettu kahdeksan sekunnin aika loppuu. Mikäli kulje- tusta suorittava pelaaja tekee rikkeen kahdeksan sekunnin suorituksensa aikana, tilanne päättyy siihen
= ei maalia. Mikäli maalivahti tekee rikkeen kahdeksan sekunnin suorituksensa aikana, tilanne päättyy siihen = hyväksytty maali. Epäselvissä tapauksissa tuomari(t) voivat päätyä uusintayritykseen.
31§ Luovutus. Mikäli joukkueella ei ole kentällä maahockeyssä vähintään seitsemää (7) kenttäpelaa- jaa ja maalivahtia (indoorissa vähintään kolme (3) pelaajaa), kun ottelun sovitusta alkamisajasta on kulunut viisitoista minuuttia ja muuten olisi valmius aloittaa ottelu - katsotaan joukkueen luovuttaneen. Tulokseksi tulee tällöin luovuttaneen joukkueen 0 - 1 tappio maahockeyssa ja 0-5 indoor-hockeyssa tai liiton määräämä tulos, josta joukkue ei hyödy. Ylivoimaisen esteen sattuessa voi ottelun tuomari siirtää ottelun alkamisaikaa enemmänkin.
32§ Ottelun keskeyttäminen. Erotuomarilla on oikeus keskeyttää ottelu, jos ottelun sääntöjen mukai- selle jatkamiselle ei hänen mielestään ole edellytyksiä. Tällöin tulokseksi tulee liiton harkinnan mukaan joko keskeytyshetkellä vallinnut tilanne tai muu liiton määräämä tulos. Liitto voi myös tarvit- taessa määrätä ottelun pelattavaksi uudelleen. Kaikissa turnausmuotoisissa sarjoissa (ottelupäivinä, jolloin pelataan useampi yksittäinen ottelu) ottelu keskeytetään, mikäli maaliero nousee 10 maaliin.
Ottelun lopputulokseksi jää keskeytyshetkellä vallinnut tulos.
Mikäli joukkueella on useita yhtäaikaisia jäähyjä tai ulosajoja – ottelu keskeytetään ja joukkue tuomitaan hävinneeksi - ellei maahockeyssä joukkueella ole vähintään kahdeksaa (8) pelikelpoista pelaajaa, joista yhden on oltava maalivahti - tai indoorissa kolme (3) pelikelpoista pelaajaa kentällä.
33§ Vastalauseet. [Protesti] Kilpailu- ja pelisääntöjen soveltamisesta, rikkomuksista tai muista otteluun liittyvistä erimielisyyksistä voidaan tehdä vastalause. Oikeus tehdä vastalause on vain
ottelun osapuolilla. Vastalause osoitetaan liitolle.
Vastalause ottelussa tapahtuneiden seikkojen johdosta on ilmoitettava erotuomarille, vastustajalle sekä toimitsijoille kolmenkymmenen (30) minuutin kuluessa ottelun päätösvihellyksestä. Vastalausees- ta on tehtävä pöytäkirjaan merkintä, jonka tuomari varmentaa. Mikäli merkintä puuttuu, ei vasta- lausetta käsitellä.
Olosuhteista tehty vastalause on ilmoitettava erotuomarille sekä toimitsijoille ja merkittävä pöytä- kirjaan ennen ottelun alkua. Vastalauseen tekijän on suoritettava liitolle vastalausemaksu viimeistään vastalauseen pöytäkirjaan merkitsemistä seuraavana toisena arkipäivänä. Vastalausemaksun suuruus on 150 euroa, joka palautetaan, mikäli vastalause hyväksytään. Vastalausetta ei käsitellä, mikäli vasta- lausemaksua ei ole maksettu.
Pöytäkirjaan merkitty vastalause perusteluineen on toimitettava sähköpostitse liittoon viimeistään toisena ottelun jälkeisenä arkipäivänä klo 16.00 ja siihen on liitettävä tosite suoritetusta vastalause- maksusta. Myöhässä saapunutta vastalausetta ei käsitellä. Edustusoikeutta koskeva vastalause on toimitettava liittoon viimeistään viidentenä ottelun jälkeisenä arkipäivänä klo 16.00. Siihen on liitettävä tosite suoritetusta vastalausemaksusta.
34§ Vastalauseratkaisu. Ottelun lopputulos pysyy voimassa, kunnes asia on ratkaistu. Liitto voi vastalauseen johdosta määrätä ottelun pelattavaksi uudelleen. Liitto voi myös määrätä vastalauseen tehneen joukkueen voittajaksi, jolloin lopputulos on 1 - 0. Xxxxxx voittaneen joukkueen vastalause hyväksytään, jää ottelun lopputulos voimaan. Liitto voi myös hyväksyä hävinneen joukkueen tai tasapelin pelanneen joukkueen vastalauseen ja jättää silti lopputuloksen voimaan. Mikäli vastalause siitä, että joukkue on peluuttanut pelaajaa jolla ei otteluhetkellä ole ollut edustusoikeutta seurassa, hyväksytään - on seura määrättävä hävinneeksi ja rikkeestä määrätään 100 euron sakkorangaistus.
35§ Joukkue. Maahockeyottelussa pöytäkirjaan voi merkitä 8 – 16 pelaajaa/joukkue. Heistä enintään 11 voi osallistua yhtä aikaa peliin kentällä. Maahockey-ottelu voidaan aloittaa, kun kentällä on vähintään 8 pelaajaa, joista yhden on oltava maalivahti.
Indoor-hockey -ottelussa joukkueeseen voi kuulua 3 - 12 pelaajaa, joista enintään 5 voi olla yhtä aikaa kentällä. Ottelu voidaan aloittaa, kun kentällä on vähintään 3 pelaajaa.
36§ Vaihtopenkki ja jäähyaitio. Kentän reunalla tulee olla molemmille joukkueille erikseen varattu vaihtopenkki ja niiden välissä penkki toimitsijoille ja jäähylle määrättyjä pelaajia varten. Ottelun aikana vaihtopenkillä saa oleskella vain ja ainoastaan ottelun erotuomareille toimitetussa pöytäkirjassa nimetyt henkilöt. Kaikki kyseiset henkilöt ovat ottelun aikana erotuomareiden rankai- suvallan alaisina.
37§ Pelaajavaihdot. Kaikissa liiton sarjoissa edestakaiset pelaajavaihdot ovat sallittuja eikä vaihtojen määrää ole rajoitettu. Vaihto suoritetaan joukkueen omalla vastuulla eikä siihen tarvita ero- tuomarin lupaa. Vaihdon on kuitenkin tapahduttava keskirajan tuntumasta siltä puolelta pelikenttää, jolla joukkueen vaihtopenkki sijaitsee. Vaihtojen toteuttamisessa on noudatettava
kulloinkin pelattavan lajin säännöissä mainittuja määräyksiä.
38§ Joukkueen käyttäytyminen ja valmentaminen ottelun aikana. Joukkueen liitolle nimetty vastuuhenkilö on vastuussa vaihtopenkillä olevien henkilöiden käyttäytymisestä ottelun aikana. Jouk- kueen kapteeni on vastuussa kentällä olevien pelaajien käyttäytymisestä ottelun aikana Joukkueen epä- asiallinen ohjaaminen ja vastustavan joukkueen pelaajiin sekä tuomareihin kohdistuvat epäasiallinen kielenkäyttö on kiellettyä. Ottelun erotuomari tai liittoa edustava toimitsija määrittelee epäasiallisuu- den.
Erotuomarit
39§ Yleistä. Liitto hyväksyy erotuomarit, joilla on oikeus tuomita liiton alaisia otteluita. Hyväksyt- tyjen erotuomareiden lista vahvistetaan vuosittain. Liiton hyväksymille erotuomareille annetaan erotuomarikortti. Erotuomari on vastuussa toiminnastaan liiton hallitukselle.
40§ Erotuomariasettelu. Liitto (kilpailu- ja erotuomarivaliokunta) asettaa erotuomarit kaikkiin liiton alaisiin otteluihin. Kuhunkin otteluun asetetaan kaksi erotuomaria, erityistapauksissa kilpailu- ja ero- tuomarivaliokunnan päätöksellä voidaan käyttää yhtä tai kolmea erotuomaria.
41§ Erotuomarin puuttuminen. Mikäli kumpikaan otteluun nimetyistä erotuomareista ei saavu paikalle, ovat vaihtoehtoina seuraavassa järjestyksessä:
1) Paikalla oleva liiton erotuomarikurssin käynyt erotuomari tuomitsee ottelun yhdessä valitsemansa parin kanssa.
2) Joukkueiden kapteenit valitsevat otteluun erotuomarit. Tarvittaessa otteluun nimetty erotuomari voi tuomita ottelun yksin. Ottelupöytäkirjaan on tehtävä merkintä erotuomarin puuttumisesta.
42§ Erotuomari- ja toimitsijapalkkiot. Ottelun tuomitsevat erotuomarit ovat oikeutettuja palkkioon ja liiton erikseen erotuomareiden matkustussäännössä vahvistamiin kulukorvauksiin. Liiton hallitus määrittelee ennen kilpailukauden alkua erotuomaripalkkioiden maksukäytännön ja tiedottaa siitä il- moittautumispyyntöjen yhteydessä.
43§ Erotuomaritoiminnan pääperiaatteet. Tuomaritoiminnan kaksi tärkeintä toimintaperiaatetta ovat estää kaikin tavoin vaarallinen peli, etteivät pelaajat loukkaannu sekä valvoa, että otteluissa nou- datetaan pelisääntöjä.
Pelikiellot ja jäähyrangaistukset
44§ Pelaaja, joka on saanut punaisen kortin eli jäähyrangaistuksen ottelun loppuajaksi, on automaatti- sesti ilman eri ilmoitusta pelikiellossa saman joukkueensa kahden (2) seuraavan samalla kilpailukau- della pelattavan sarjan ottelun. Mahdollisista pidemmistä pelikielloista voidaan tehdä päätös liiton hal- lituksessa 14 päivän kuluessa tapahtuneesta, josta ilmoitetaan seuralle erikseen. Mikäli sama pelaaja on saanut kauden aikana useampia keltaisia kortteja, liitto voi tarvittaessa määrätä yhden ottelun pelikiel- lon. SM-runkosarjan viimeisen ottelun päätyttyä ”korttitilit” nollataan. Mikäli pelaaja saa ensimmäi- sessä finaaliottelussa pelikiellon arvoisen rangaistuksen, pelikielto astuu voimaan heti ja rangaistuksen saanut pelaaja on pelikiellossa toisesta finaaliottelusta. Kauden päätyttyä voimassa olevat pelikiellot siirtyvät seuraavan kauden alkuun (maahockey- ja indoor-sarjojen sisäisesti).
Pelaaja voi saada enintään kaksi jäähyrangaistusta (vihreää tai keltaista korttia) samassa ottelussa. Kolmas rangaistus on aina punainen kortti.
Käytettävät rangaistukset:
Indoor-hockey | Maahockey | |
Vihreä kortti: | varoitus | 2 minuutin jäähy |
Keltainen kortti: | vähintään 2 minuutin jäähy | vähintään 5 minuutin jäähy |
Punainen kortti: | ulosajo kentältä ja vaihtopenkiltä | ulosajo kentältä ja vaihtopenkiltä |
Pelikiellossa olevan pelaajan käyttäminen otteluissa johtaa liiton kurinpitoelimen määräämään sakko- rangaistukseen seuralle sekä pitempiaikaiseen pelikieltoon pelaajalle. Mahdollisesta pelikiellosta ja sakkorangaistuksesta ilmoitetaan pelaajan seuralle erikseen.
Jos erotuomari kirjoittaa ottelupöytäkirjaan tekevänsä raportin, joko pelaajan tai toimihenkilön saa- masta rangaistuksesta tai muusta syystä, on ko. henkilöllä ja seuralla mahdollisuus tehdä oma vasti- neensa asiasta. Raportti ja vastineet on toimitettava ottelusta viiden arkipäivän kuluessa liittoon kello 16 mennessä.
45§ Osallistumismaksut / Sakkomaksut
Jos pelaajalle tai seuralle tuomitaan sakkomaksu, niin se on maksettava viimeistään 7 vrk kuluessa tiedoksi saamisesta. Xxxxx on suoritettava kuitenkin aina ennen seuraavaa ottelupäivää jonka pelaaja/ seura pelaa. Jos maksua ei suoriteta määräaikaan mennessä, niin maksu määrätään kaksinkertaiseksi.
Jos seura ei ole suorittanut Hockeyliitolle osallistumismaksuaan tai sille mahdollisesti määrättyä sak- komaksua, ei seura voi saada pisteitä pelaamistaan otteluista.
Jos pelaaja ei ole suorittanut Hockeyliitolle osallistumis- tai muuta maksuaan tai pelaajalle mahdolli- sesti määrättyä sakkomaksua on pelaaja edustuskelvoton vähintään maksujen maksamiseen saakka.
Sekä seura- että pelaajatapauksissa liitto voi erityisistä tapauskohtaisista syistä päätyä muunneltuun rangaistukseen.
46§ Erotuomarin koskemattomuus
Yksittäisessä ottelussa / turnauksissa ei erotuomaria saa lähestyä kahta (2) metriä lähemmäksi. Rikkeestä erotuomarilla on oikeus tuomita rangaistus.
47§ Kolmen erotuomarin käyttäminen
Yksittäisessä ottelussa voidaan käyttää kolmea erotuomaria. Päätös tästä voidaan tehdä kaikkien liiton alaisten otteluiden alla kilpailu- ja erotuomarivaliokunnan päätöksellä.
Pelaaja- ja edustusmääräykset
48§ Uusi pelaaja. Uudella pelaajalla tarkoitetaan pelaajaa, jolla ei ole edellisellä kaudella ollut voi- massa olevaa liiton pelaajalisenssiä. Pelaajaa, jolla on kuluvalla tai edellisellä kaudella ollut edustusoi- keus jossain EHF:n jäsenmaassa tai liiton jäsensarjassa, ei pidetä uutena pelaajana, mikäli jäsenseura osallistuu ko. pelaajaa koskevaan maahockey- tai indoor –hockeysarjaan.
49§ Edustusoikeus. Edustusoikeudella tarkoitetaan pelaajan oikeutta edustaa tiettyä joukkuetta viralli- sessa ottelussa. Jokainen seura vastaa siitä, että sen pelaajilla on edustusoikeus. Pelaajalla ei ole auto- maattisesti edustusoikeutta indoor-hockeyssa samaan seuraan kuin maahockeyssa. Edustusoikeus mää- räytyy sen mukaan, missä seurassa indoor-hockeyta on edellisellä kaudella pelattu. Pelaajalla on edus- tusoikeus, kun:
1) hänellä on voimassa oleva pelaajalisenssi
2) hän ei ole kilpailukiellossa
3) hänen siirryttyään joukkueesta/seurasta toiseen siirto on tapahtunut sääntöjen mukaisesti
Uusi pelaaja saa edustusoikeuden missä vaiheessa kautta tahansa lunastamalla pelaajalisenssin. Pelaa- jalisenssi tulee voimaan sen maksuhetkellä.
50§ Pelaajalisenssit. Kaikissa liiton alaisissa otteluissa pitää pelaajilla olla Hockeyliiton pelaajalisens- si - indoor tai maahockey – joka on maksettu liiton tilille ennen ensimmäistä ko. pelaajan pelaamaa ottelua ellei liiton hallitus sarjaohjelmia vahvistaessaan erikseen määrää lisenssivapautta harrastetoi- minnan otteluihin. Lisenssit ostetaan Sporttirekisterin palvelusta osoitteessa xxxxx://xxxxxxxx.xxxxxxx.xx/ Mikäli lisenssi- ja/tai vakuutusmaksu on maksettu viime hetkellä, pitää pelaajalla/seuralla olla näyttö suoritetusta maksusta ottelupaikalla. Erotuomarit ja toimitsijat, joilla ei ole pelaajalisenssiä, lunastavat toimitsijalisenssin. Mikäli pelaaja on aikaisemmin pelikaudella ostanut harrastelisenssin ja siirtyy myöhemmin samalla pelikaudella pelaamaan miesten SM-sarjaa, tulee hänen korottaa lisenssinsä SM- lisenssiksi.
51§ Vakuutukset. Liiton vakuutus on pakollinen miesten SM-sarjassa sekä alle 21-vuotiaille pelaajil- le. Vakuutusta ei tarvita mikäli pelaaja vakuuttaa, että hänellä on henkilökohtainen vakuutus, joka kor- vaa maahockeypelissä tapahtuvat tapaturmat sekä ilmoittaa Sporttirekisterissä vakuutusyhtiön nimen ja vakuutuksensa numeron. Muissa sarjoissa Liiton vakuutus ei ole pakollinen. Tällöin jokainen pelaaja vastaa itse vakuutusturvastaan. Suomen Hockeyliitto ei ole korvausvelvollinen hockeyn parissa tapah- tuneista vammoista tai vahingoista.
52§ Edustusoikeuden vuokraus. Sellaisen pelaajan, joka on virallisessa kilpailussa edustanut kulu- valla kaudella jotain seuraa, edustusoikeus voidaan vuokrata. Pelaaja ja kaksi seuraa (pelaajan edus- tusoikeuden omaava seura ja vuokraava seura) voivat tehdä keskenään sopimuksen pelaajan edustus- oikeuden vuokraamisesta määräajaksi. Edustusoikeuden vuokrauksen voi tehdä yhdestä ja samasta pelaajasta useamminkin kuin kerran saman kilpailukauden aikana. Edustusoikeuden vuokrannut seura ei voi vuokrata ko. pelaajaa edelleen kolmanteen seuraan. Pelaaja saa edustusoikeuden uudessa seuras- sa heti sen jälkeen kun liitto on hyväksynyt vuokrauksen edellyttäen, että vuokrauksen kirjaamismaksu viisi (5) euroa on maksettu. Vuokrausta ei kuitenkaan voi tehdä samalle kilpailukaudelle maahockey- eikä indoor-hockeysarjassa runkosarjan jälkeen.
53§ Edustusoikeuden selvittäminen. Epäselvissä tapauksissa pelaajan tai kirjallisesti esittämästä pyynnöstä liitto voi osapuolia sitovalla tavalla määritellä ja ratkaista, missä seurassa tai joukkueessa pelaajan kilpailusääntöjen mukainen edustusoikeus on. Sen, joka väittää tietyn oikeussuhteen kuten sopimuksen, vai tai muun sellaisen olemassaolon edustusoikeuden tai sen epäämisen perusteena, on näytettävä väitteensä toteen, jonka jälkeen liitto tekee ratkaisunsa sille annettujen selvitysten perusteel- la. Liitto ratkaisee osapuolia sitovasti ainoastaan edustusoikeutta koskevan kysymyksen. Liiton anta- masta ratkaisusta peritään osapuolina olevilta seuroilta 50 euroa ja pelaajalta 20 euroa, mikäli osapuo- let eivät ole ennen ratkaisun tekemistä päässeet sovintoon ja toimittaneet sitä kirjallisesti liittoon. Liitto voi määrätä pelaajan pelikieltoon kunnes asia on ratkaistu. Pelaajalla ei voi olla yhtä aikaa edustusoi- keutta liiton alaisessa seurassa ja jonkin muun EHF:n jäsenmaan alaisessa seurassa.
54§ Edustusoikeuden muutos. Pelaajan, joka haluaa muuttaa edustusoikeutensa, on pyydettävä edus- tusoikeutta siltä seuralta, jossa hänellä on edustusoikeus. Edustustodistuksessa, joka on laadittava liiton vahvistamalle lomakkeelle, on mainittava henkilötietojen lisäksi päivämäärä, jolloin pelaaja on täyttä- nyt jäsenvelvollisuutensa eli seuran sääntöjen mukaisesti erääntyneiden jäsenmaksujen ja muiden vel- voitteiden suorittaminen ja seuran pelaajan käyttöön luovuttamien peli- ja harjoitusvälineiden palaut-
taminen. Pelaajan on saatava pyytämänsä edustustodistus viiden arkipäivän kuluessa siitä kun hän on täyttänyt jäsenvelvollisuutensa.
Uuden seuran on toimitettava edustustodistus välittömästi liiton kilpailuvaliokunnalle. Pelaajakohtai- nen seurasiirron kirjaamismaksu ja edustusoikeuden vuokrauksen kirjaamismaksu on viisi (5) euroa. Maksu on suoritettava Suomen Hockeyliiton pankkitilille samassa yhteydessä. Pelaajan uuden seuran toimitettua määräaikaan mennessä liiton toimistoon seuraedustuksen muuttamista koskevan anomuk- sen (entisen seuran, uuden seuran ja pelaajan allekirjoituksin varustettuna) katsotaan siirto pelaajaa ja seuroja sitovaksi. Väärien tietojen antamisesta pelaajasiirtohakemuksessa voidaan määrätä rangaistus ja pelaajasiirtohakemus voidaan hylätä. Pelaajasiirtohakemus, joka on muuten oleellisesti puutteelli- nen, voidaan jättää käsittelemättä.
Liitolla on oikeus evätä pelaajasiirto, jos pelaajalla tai uudella seuralla on kiistattomasti velvoitteita hoitamatta joko liitolle tai aiempiin pelaajasiirtoihin liittyen taikka pelaajasiirrolle on muu kilpailu- sääntöjen mukainen este. Liitto voi hyväksyä pelaajasiirron ehdollisena. Kun siirto hyväksytään, liitto ilmoittaa siitä uudelle seuralle. Hyväksytyssä pelaajasiirrossa pelaajan edustusoikeus siirtyy uuteen seuraan/joukkueeseen seitsemän vuorokauden, kuitenkin enintään kahden sarjakierroksen kuluttua hakemuksen toimittamisesta liittoon. Pelaaja ei hakemuksen jättämisen jälkeen saa edustaa vanhaa seuraa/joukkuetta. Mikäli pelaajasiirtohakemus hylätään tai jätetään käsittelemättä tai siirto evätään tai siihen liitetään ehtoja, on siitä ilmoitettava viipymättä hakemuksen tehneelle seuralle.
Liitto käsittelee edustusoikeuden muutoksen vasta kun muutostodistuksessa on kaikkien osapuolten (entinen seura, uusi seura ja pelaaja) kirjallinen varmennus allekirjoituksineen.
55§ Siirtoajat. Edustustodistus on toimitettava kilpailuvaliokunnalle maahockeysarjoja koskevissa siirroissa 30.4. mennessä ja indoor-hockeysarjoissa 31.10. mennessä. Siirtoajoista voidaan poiketa ennen sarjakauden alkua mikäli kaikki osapuolet (vanha seura, uusi seura ja pelaaja) hyväksyvät siir- ron yksimielisesti. Siirtoja ei kuitenkaan voi tehdä samalle kilpailukaudelle runkosarjan päättymisen jälkeen.
Mikäli liitto on pykälän 11 mukaisesti ennen sarjailmoittautumista hyväksynyt saman seuran mahdolli- suudesta osallistua sarjaan useammalla kuin yhdellä joukkueella, määrittää liitto siirto-oikeudet saman seuran joukkueiden välillä erikseen ennen sarjakauden alkua.
56§ Edustusoikeus seuran toiminnan muuttuessa. Mikäli seura lopettaa toiminnastaan maahockeyn, luopuu sarjapaikastaan tai osallistuu vain joko maahockey- tai indoor-hockeysarjaan, pelaajat, jotka
ovat pelanneet seuran joukkueessa, rinnastetaan uuteen pelaajaan. Tällöin heidän edustusoikeutensa on vapaasti käytettävissä. Pelaajan edustusoikeus siirtyy uuden seuran tekemällä ja pelaajan allekirjoituk- sellaan hyväksymällä edustusoikeuden muutoshakemuksella. Edustusoikeuden siirtyminen edellyttää, että pelaaja on suorittanut velvollisuutensa vanhaa seuraa kohtaan tai suorittaa ne uuden ja vanhan seu- ran sopimalla aikataululla. Mikäli vanha seura lopettaa toimintansa kokonaan tai toiminnasta vastaavat eivät kohtuullisen ajan kuluessa hoida tehtäviään siirtoa haluavien pelaajien edustusoikeuden muutok- seen liittyvissä asioissa, liitto voi hyväksyä seurasiirron ilman vanhan seuran suostumusta. Tällaisessa tapauksessa liitto tiedottaa tehdystä ratkaisusta vanhalle seuralle, jolla on mahdollisuus hakea muutosta 39§ mukaisesti.
57§ Edustusoikeuden rikkomukset. Mikäli seura peluuttaa edustusoikeudetonta pelaajaa, se katso- taan hävinneeksi ottelun maahockeyssa 1-0 ja indoor-hockeyssa 5-0 tai sellaisella liiton määräämällä tuloksella, josta edustusoikeudetonta pelaajaa peluuttanut seura ei hyödy. Lisäksi lisenssittömän pelaa- jan peluuttamisesta seuraa 100 euron suuruinen sakkorangaistus seuralle. Mikäli sarjan päätyttyä maa- lierolla on merkitystä sarjasijoituksen kannalta, katsotaan edustuskelvotonta pelaajaa käyttänyt jouk-
kue muita samassa pistemäärässä olevia joukkueita huonommaksi maalierosta huolimatta.
58§ Pelaajat. Pelaaja voi pelaajana edustaa vain yhtä seuraa samalla kilpailukaudella seuraavin rajoi- tuksin ja lisäyksin, ellei kyseessä ole edustusoikeuden muuttuminen tai lainaaminen:
− Poikien sarjoihin voi osallistua myös naispelaaja, mikäli ikävaatimukset täyttyvät
− Miesten SM-sarjaan ja I-divisioonaan voivat osallistua myös naispelaajat, ikämiehet sekä alle 21-vuotiaat pelaajat.
− Siinä tapauksessa, että seuralla ei ole nuorten (poikien tai tyttöjen) ja/tai ikämiesten ja/tai naisten joukkuetta, voi pelaaja edustaa nuorten tai ikämiesten tai naisten SM-sarjoissa myös jotain muuta kuin varsinaista seuraansa, johon hänet on rekisteröity pelaajalisenssillä ja jolle hänellä on edus- tusoikeus. Tällöin pelaaja pitää vuokrata toiseen seuraan edellä esitetyn mukaisesti.
− Mikäli juniori-ikäisen pelaajan seuralla ei ole joukkuetta aikuisten sarjoissa, voi hän edustaa ai- kuisten sarjoissa myös jotain muuta kuin varsinaista seuraansa, johon hänet on rekisteröity pelaaja- lisenssillä ja jolle hänellä on edustusoikeus.
Avoimet kohdat kilpailusäännöissä
Tulkinnanvaraiset tapaukset, joihin nämä kilpailusäännöt eivät anna yksikäsitteistä ratkaisua, ratkaisee Suomen Hockeyliiton Kilpailu- ja erotuomarivaliokunta tapauskohtaisesti.