AVAINTES
AVAINTES 2022–2025
Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimus
AVAINTES
2022–2025
Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimus
Avaintyönantajat AVAINTA ry HELSINKI 2022
1. painos
Painetun julkaisun ISBN 978-952-7231-12-8 Verkkojulkaisun ISBN 978-952-7231-13-5 Grano Oy
T
Ö
Ö
J
M
L
I
E
M
R
K
K
I
Y
M
T
P
K
Ä
R
R
I
Ä
S
M
Painotuote 4041 0955
Avaintyönantajat AVAINTA ry Toinen linja 14
00530 HELSINKI
puh. 09 771 3000
Sisällys
Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimus 2022–2025
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 10
1 § Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimuksen mahdollinen
3 § Paikalliset järjestelyerät ja keskitetyt kehittämiserät 11
4 § Matkakustannusten korvaukset 13
5 § Tuntipalkkaisten palkantarkistukset sopimuskaudella 13
6 § Työehtosopimusmuutokset 13
7 § Jatkuva neuvottelumenettely 14
9 § Tarkistettujen palkkojen maksaminen 14
Allekirjoituspöytäkirjan liite, 1.8.2022 lähtien 15
LUKU 1 YLEINEN OSA 26
1 § AVAINTES:n soveltamisala 26
2 § Työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevat rajoitukset 26
3 § Paikallinen sopiminen 26
4 § Työnantajan yleiset oikeudet 27
5 § Työsuhde 27
6 § Työntekijän tehtävät ja velvollisuudet 28
7 § Viittausmääräys 28
8 § Työehtosopimuksen voimassaolo 28
9 § Työrauha 29
LUKU 2 PALKKAUS 30
10 § Palkkauksen osat 30
11 § Palkkaryhmittely, työllistymistyö ja vähimmäispalkka 30
12 § Päiväpalkka ja tuntipalkka 30
A Työntekijän peruspalkka 31
13 § Peruspalkka 31
14 § Pätevyyden puuttuminen 38
15 § Osa-aikatyöntekijän palkka 38
16 § Siirto muuhun työhön 39
17 § Työkyvyn alentumisen vaikutus palkkaukseen 40
B Kokemuslisä ja muut palkanlisät 40
18 § Kokemuslisät 40
19 § Määrävuosilisä 43
20 § Määräaikainen palkanlisä 43
21 § Syrjäseutulisä 43
C Tulospalkkio 44
22 § Tulospalkkio 44
D Erinäiset määräykset 44
23 § Poistettu 44
24 § Palkanmaksu 44
25 § Palkan maksuaika 45
26 § Kuittausoikeus, työnantajan saatava 46
LUKU 3 TYÖAIKA 47
A Kaikissa työaikamuodoissa sovellettavat yhteiset määräykset 47
27 § Työaikalain soveltaminen 47
A1 Työaika ja sen sijoittaminen 48
28 § Työaika 48
29 § Työajan sijoittaminen 51
A2 Lepoajat 51
30 § Viikoittainen ja vuorokautinen lepoaika 51
31 § Päivittäinen lepoaika 53
A3 Työaika-asiakirjat 54
32 § Työajan tasoittuminen työaikajaksossa 54
33 § Työvuoroluettelo 55
A4 Epämukavan työajan korvaukset 56
34 § Sunnuntaityö-, lauantaityö- ja aattokorvaus 56
35 § Ilta- ja yötyön korvaaminen 58
36 § Vuorotyö 58
A5 Hätätyö, hälytysluonteinen työ ja varallaolo 59
37 § Hätätyö 59
38 § Hälytysluonteinen työ 59
39 § Varallaolo 60
A6 Työaikakorvausten suorittaminen 61
40 § Työaikakorvausten yleiset suorittamisedellytykset 61
41 § Raha- ja vapaa-aikakorvausten laskeminen ja suorittaminen 62
42 § Työaikakorvausten suorittaminen ja työaikapankki 63
A7 Säännöllisestä työajasta sopiminen 64
43 § Poikkeavat työaikajärjestelyt 64
A8 Säännölliset työajat 65
44 § Työajan määräytyminen 65
45 § Työaikamuodot 65
46 § Säännöllinen työaika 66
47 § Arkipyhät 66
B Työaikamuotojen yksityiskohtaiset määräykset 68
B1 Yleistyöaika 68
48 § Yleistyöajan soveltaminen 68
49 § Yleistyöaika 68
50 § Yleistyöaika, lisätyön määritelmä ja korvaaminen 72
51 § Yleistyöaika, lisä- ja ylityö, ei poissaoloa 72
52 § Yleistyöaika, lisä- ja ylityö, ennalta tiedossa oleva poissaolo 74
53 § Yleistyöaika, lisä- ja ylityö, yllättävä poissaolo 77
54 § Yleistyöaika, ylityön korvaaminen 79
B2 Toimistotyöaika 80
55 § Toimistotyöajan soveltaminen 80
56 § Toimistotyöaika 80
57 § Toimistotyöaika, lisätyön määritelmä ja korvaaminen 82
58 § Toimistotyöaika, lisä- ja ylityö, ei poissaoloa 82
59 § Toimistotyöaika, lisä- ja ylityö, ennalta tiedossa oleva poissaolo 84
60 § Toimistotyöaika, lisä- ja ylityö, yllättävä poissaolo 86
61 § Toimistotyöaika, ylityön korvaaminen 88
B3 Jaksotyöaika 89
62 § Jaksotyöajan soveltaminen 89
63 § Jaksotyö, täysi työaikajakso, täysi työaika 89
64 § Jaksotyöaika, keskeytynyt jakso 90
65 § Jaksotyöaika, ennalta tiedossa oleva keskeytys 91
66 § Jaksotyöaika, ennalta tiedossa oleva keskeytys arkipyhäjaksolla 92
67 § Jaksotyöaika, yllättävä keskeytys 92
68 § Jaksotyöaika, yllättävä keskeytys arkipyhäjaksolla 93
69 § Jaksotyöaika, lisätyökorvaus 94
70 § Jaksotyöaika, ylityökorvaus 94
71 § Jaksotyöaika, lyhyet työsuhteet 95
LUKU 4 VUOSILOMA 96
A Yleiset määräykset 96
72 § Vuosilomaluvun soveltamisala ja oikeus vuosilomaan 96
73 § Vuosiloman peruskäsitteet 98
74 § Täysi lomanmääräytymiskuukausi 98
75 § Työssäoloajan veroinen aika 98
B Vuosiloman pituus 100
76 § Vuosiloman pituuden määräytyminen 100
C Vuosilomapäivien kuluminen 107
77 § Vuosilomapäivien kuluminen 107
D Vuosiloman ajankohta ja jakaminen 109
78 § Vuosiloman ajankohta 109
79 § Vuosiloman ajankohdan ilmoittaminen 112
E Vuosiloman säästäminen ja siirtäminen 112
80 § Vuosiloman säästäminen 112
81 § Vuosiloman siirto työkyvyttömyyden johdosta 113
F Vuosilomapalkka työsuhteen jatkuessa 114
82 § Vuosilomapalkka 114
G Lomakorvaus työsuhteen jatkuessa 117
83 § Lomakorvaus työsuhteen jatkuessa 117
H Lomakorvaus työsuhteen päättyessä 119
84 § Lomakorvaus työsuhteen päättyessä 119
I Oikeus vapaaseen ja lomakorvaukseen 121
85 § Vapaan ansainta 121
J Lomaraha 122
86 § Lomaraha 122
K Maksamisajankohdat 124
87 § Vuosilomapalkan, lomarahan ja lomakorvauksen maksaminen 124
LUKU 5 TYÖLOMA 126
A Sairaus- ja tapaturmapoissaolot 126
88 § Työ-/sairauspoissaolo 126
89 § Sairauspoissaoloajan palkka 127
90 § Rikoksella aiheutettu henkilövahinko 129
91 § Työtapaturma ja ammattitauti 130
92 § Poistettu 131
B Perhevapaat 131
93 § Äitiysvapaa 131
94 § Äitiys- ja isyysraha sekä sairauspäiväraha 132
95 § Erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa 132
96 § Hoitovapaa 133
97 § Osittainen hoitovapaa 134
98 § Tilapäinen hoitovapaa 134
99 § Poissaolo perhesyistä 137
C Muut työlomat 137
100 § Opintovapaalaissa tarkoitettu työloma 137
101 § Täydennyskoulutus 138
102 § Palkalliset työlomat 138
103 § Palkattomat työlomat 139
LUKU 6 HENKILÖSTÖN EDUSTAJAT 141
104 § Henkilöstön edustajat, yleistä 141
105 § Luottamusmies 141
106 § Luottamusmies, oikeus valita 142
107 § Luottamusmiehen valitseminen 142
108 § Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet 142
109 § Luottamusmies ja pääluottamusmies, tehtävät 143
110 § Luottamusmiehen tietojensaantioikeus ja -antovelvollisuus 143
111 § Luottamusmiehen asema 144
112 § Luottamusmiehen ajankäyttö 144
113 § Luottamusmiehen toimitilat, työvälineet 145
114 § Luottamusmiehen ansionmenetyskorvaus 146
115 § Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun korvaus 146
116 § Luottamusmiehen ja työsuojelunvaltuutetun koulutus 147
117 § Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun koulutuksen
hyväksyminen 148
LUKU 7 LOMAUTTAMINEN JA TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN 149
118 § Työntekijän lomauttaminen 149
119 § Työsopimuksen päättyminen 149
LUKU 8 NEUVOTTELUMENETTELY 151
A Työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevien
erimielisyyksien ratkaisu 151
120 § Välitön neuvonpito 151
121 § Paikallisneuvottelut 151
122 § Keskusneuvottelut 152
123 § Neuvottelujen päättäminen ja pöytäkirja 152
124 § Kanneoikeuden vanhentuminen 153
125 § Kanteen vireillepano työtuomioistuimessa 153
B Paikallinen sopiminen 153
126 § Paikallinen sopiminen 153
LIITE 1 Kuukausipalkkaisten työntekijöiden palkkaryhmittely 155
1 § Palkkaryhmittelyn soveltaminen 155
2 § Vähimmäispalkka 156
3 § Työllistymistyö 157
Johto-, esimies- ja asiantuntijatehtävät 158
Toimisto- ja asiakaspalveluhenkilökunta 159
Hoitohenkilöstö 160
Sosiaali- ja terveysyksiköiden ja päivähoidon johtotehtävät 161
Sosiaalityöntekijät 162
Päivähoidon erityistyöntekijät 162
Sosiaalipalvelujen ja päivähoidon vaativat ammattitehtävät 162
Sosiaalipalvelujen muut ammattitehtävät 163
Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan sekä päivähoidon peruspalvelutehtävät 163
Ravitsemispalveluhenkilökunta 164
Siivoustoimi 165
Teknisen alan tehtävät 166
Tekstiilihuolto 167
LIITE 2 Matkakustannusten korvaukset 1.1.2022 168
A Yleiset määräykset 168
1 § Yleistä 168
2 § Työmatka 168
3 § Kokonaiskustannukset 168
B Matkustamiskustannusten korvaus 169
4 § Varsinaiset matkustamiskustannukset 169
5 § Matkustamiskustannusten korvausperusteet 169
6 § Matkustamiskustannusten korvaukset 170
C Päiväraha 171
7 § Päivärahan maksamisedellytykset 171
8 § Matkavuorokausi 171
9 § Osa- ja kokopäivärahan tuntirajat 171
10 § Päivärahan suuruus 172
11 § Alennettu päiväraha 172
D Muut korvaukset 172
12 § Ateriakorvaus 172
13 § Majoittumiskorvauksen edellytykset 173
14 § Poistettu 173
15 § Yömatkaraha 173
16 § Oppikurssilaisille maksettavat korvaukset 174
E Ulkomaille tehtyjen työmatkojen kustannusten korvaukset 176
17 § Yleistä 176
18 § Ulkomaan päivärahan ja hotellikorvauksen määrä 176
19 § Päiväraha 176
20 § Alennettu päiväraha ja hotellikorvaus 177
21 § Erinäisten kulujen korvaaminen 177
F Erinäisiä määräyksiä 178
22 § Matkaennakko 178
23 § Matkalasku 178
24 § Matkalaskun esittäminen ja korvausten maksaminen 178
LIITE 3 Keskeytymätön kolmivuorotyö 179
1 § Soveltamisala ja säännöllinen työaika 179
2 § Vuosityöaika 179
3 § Työvuorokauden ja työviikon alkaminen 179
4 § 5-vuorojärjestelmä 180
5 § Työajan veroiset poissaolot 181
6 § Muussa työaikamuodossa työskentelyn vaikutus vuosityöaikaan 181
7 § Arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyt 182
8 § Aattokorvaus 182
9 § Yli- ja lisätyön määritelmä ja korvaaminen 182
10 § Työvuoroluettelo 184
11 § Tuntipalkan sekä raha- ja vapaa-aikakorvausten laskeminen ja
niiden suorittamisajankohta 184
12 § Vuosiloma 185
13 § AVAINTES:n työaikaluvun määräysten soveltaminen 185
Liite 4 Osaamisen kehittämisen edistämiseksi sekä tuottavuuden parantamiseksi tehtävä lisätyö 186
Liite 5 Työaikapankki AVAINTES:n soveltamisalalla 187
1 § Työaikakorvausten säästäminen työaikapankkiin 187
2 § Työaikapankin periaatteet ja työaikapankkisopimuksen tekeminen 188
3 § Työaikapankin osatekijät 188
4 § Kertyneen vapaan pitäminen 189
5 § Vapaan ajalta maksettava palkka 189
6 § Sairastuminen vapaan aikana 190
7 § Työaikakirjanpito 190
8 § Sopimuksen irtisanominen 190
9 § Verotus ja työttömyysturva 190
LAKILIITE
Yhteistoimintalaki 13.12.2021/1333. 191
Työsopimuslaki 26.1.2001/55 205
Työaikalaki 5.7.2019/872 237
Avaintyönantajat Avainta ry:n työehtosopimuksen 2022–2025 allekirjoituspöytäkirja
1 § Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimuksen mahdollinen irtisanominen
Tämä työehtosopimus on voimassa 1.5.2022–30.4.2025.
Osapuolet neuvottelevat kolmannen vuoden palkantarkistuksista 15.3.2024 men- nessä. Mikäli palkantarkistuksista ei päästä yksimielisyyteen, sopimus voidaan irtisanoa päättymään 1.5.2024 lukien. Irtisanomisilmoitus on toimitettava kirjalli- sesti 31.3.2024 mennessä.
Sopimuksen voimassaolo jatkuu 1.5.2025 jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä kirjallisesti irtisanota viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päätty- mistä.
Irtisanomisesta huolimatta tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai joku sopijaosapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.
2 § Yleiskorotukset
1 mom. Yleiskorotus 1.5.2022
Työntekijän peruspalkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan yleiskorotuksella 1.5.2022 alkaen. Korotuksen suuruus on 46 euroa, kuitenkin vähintään 2 %.
2 mom. Yleiskorotus 1.6.2023
Työntekijän peruspalkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan yleiskorotuksella 1.6.2023 alkaen. Korotuksen suuruus on 1,5 %.
3 mom. Palkkaryhmittelyn vähimmäisperuspalkat
Palkkaryhmittelyliitteen vähimmäisperuspalkkoja korotetaan 1.5.2022 ja 1.6.2023 yleiskorotuksia vastaavasti.
4 mom. Vähimmäisperuspalkka
AVAINTES:n liitteen 1 2 § 1 momentin mukainen vähimmäisperus-
palkka on 1.5.2022 alkaen 1691,22 € ja 1.6.2023 alkaen 1716,59 €.
Allekirjoituspöytäkirja
3 § Paikalliset järjestelyerät ja keskitetyt kehittämiserät
1 mom. Paikallinen järjestelyerä 1.11.2022 alkaen
Paikallinen järjestelyerä on 0,5 % jäsenyhteisön tämän työehto- sopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden peruspalkkojen palkka- summasta.
Tätä järjestelyerää koskevat neuvottelut tulee käydä jäljempänä kuvatulla tavalla 14.10.22 mennessä.
2 mom. Paikallinen järjestelyerä 1.6.2023 alkaen
Paikallinen järjestelyerä on 0,4 % jäsenyhteisön tämän työehto- sopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden peruspalkkojen palkka- summasta.
Tätä järjestelyerää koskevat neuvottelut tulee käydä jäljempänä kuvatulla tavalla 31.3.2023 mennessä.
3 mom. Kehittämiserä 1.6.2023
Osapuolet ovat sopineet, että käytössä on 1,2 % keskitetysti jaettava kehittämiserä.
Tästä kehittämiserästä varataan 0,5 % seuraaviin kustannus- vaikutteisiin tekstimuutoksiin:
B-riviä ei enää sovelleta vuosilomamääräyksissä 1.4.2023 alkaen. Kokemuslisämääräysten 18 § 5 ja 6 momentin poisto
Tästä kehittämiserästä 0,7 % neuvotellaan liittotasolla 31.3.2023 mennessä. Kohdentamistavoitteena ovat työvoiman saatavuuden parantamiseen liittyvät toimenpiteet mm. palkkaryhmien alaraja- korotukset.
4 mom. Kehittämiserä 1.2.2024
Osapuolet ovat sopineet, että käytössä on 0,4 % keskitetysti jaettava kehittämiserä. Osapuolet varaavat palkkausjärjestelmäuudistuksen toteuttamiseksi 0,3 % erän erityisesti palkkahinnoitteluliitteen kehittä- mistyöhön tai muutoin palkkausjärjestelmän kehittämiseksi. Ensisijai- sia kohdentamistavoitteita ovat työvoiman saatavuuden parantami- seen liittyvät toimenpiteet.
Erästä varataan pakollisen ryhmähenkivakuutuksen kattamiseen 0,1 %.
Tätä kehittämiserää koskevat keskitetyt neuvottelut käydään liitto- tasolla 31.12.2023 mennessä.
5 mom. Paikallisen järjestelyerän kohdentaminen
Paikallista järjestelyerää kohdennettaessa ensisijaisia tavoitteita ovat paikallisten palkkausjärjestelmien edelleen kehittäminen sekä paikal- listen palkkausepäkohtien korjaaminen. Paikallinen järjestelyerä käytetään työntekijöiden henkilökohtaisten peruspalkkojen korotta- miseen.
6 mom. Paikallisen järjestelyerän laskeminen
Paikallisen järjestelyerän suuruus lasketaan tämän sopimuksen pii- riin kuuluvien työntekijöiden peruspalkkojen palkkasummasta mah- dollisimman tavanomaiselta kuukaudelta.
7 mom. Paikallisen järjestelyerän täytäntöönpano ja neuvottelumenettely
Työnantajan edustajat ja henkilöstön edustajat neuvottelevat paikalli- sen järjestelyerän käyttämisestä. Neuvotteluissa on tarkoitus antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus ja pyrkiä mahdolli- suuksien mukaan yksimielisyyteen kuulemalla tasavertaisesti neu- votteluosapuolia.
Neuvottelut tulee käydä jäljempänä kuvatulla tavalla.
Neuvottelut tulee aloittaa riittävän ajoissa, jotta tosiasiallinen ja aito neuvottelu järjestelyerän kohdentumisen periaatteista voidaan käydä.
Osapuolet neuvottelevat paikallisen järjestelyerän käytöstä tarkoituk- siin, jotka on mainittu tämän allekirjoituspöytäkirjan 3 § 5 momentissa.
Ennen järjestelyerän jakamista työnantaja ja henkilöstön edustajat neuvottelevat erän kohdentamisen perusteista ja menettelytavoista sekä niiden vaikutuksesta palkkaukseen. Neuvotteluissa pyritään yksimielisyyteen. Työnantaja antaa henkilöstön edustajille neuvotte- lua varten tarvittavat tiedot. Tarvittavina ennakkotietoina neuvottelui- den alkaessa tarkoitetaan palkkasumman suuruutta ja henkilöstön lukumäärää.
Neuvotteluista pidetään pöytäkirjaa osapuolten sopimalla tavalla. Pöytäkirjaan kirjataan osapuolten näkemykset perusteluineen ja yksimielinen tai erimielinen neuvottelutulos.
Luottamusmies edustaa henkilöstöä niissä jäsenyhteisössä, joissa luottamusmies on valittu. Niissä jäsenyhteisöissä, joissa ei ole luottamusmiestä, järjestelyerän kohdentamisen perusteista neuvotel- laan henkilöstön valitseman edustajan ja muissa, lähinnä pienissä jä- senyhteisöissä, suoraan henkilöstön kanssa.
Neuvotteluissa saavutettu yksimielinen neuvottelutulos kirjataan pöytäkirjaan. Xxxxxx neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, työn- antaja päättää paikallisen järjestelyerän kohdentamisesta perus- palkkojen korotuksiin.
Allekirjoituspöytäkirja
Jos neuvottelutulos on pöytäkirjan mukaan yksimielinen, työnantaja ei toimita erillistä selvitystä.
Mikäli neuvottelutulos on erimielinen, työnantajan on annettava hen- kilöstön edustajille yllä tarkoitettu selvitys viimeistään 3 § 1 momen- tissa (14.10.2022) ja 2 momentissa (31.3.2023) mainittuihin neuvot- teluaikoihin mennessä. Jos selvitystä ei anneta tai neuvottelua ei ole käyty mainittuun päivään mennessä, järjestelyerä jaetaan yleis- korotuksena.
4 § Matkakustannusten korvaukset
Matkakustannusten korvausmääriä tarkistetaan sopimuskauden aikana sen lisäksi mitä liitteessä 2 on erikseen määrätty, noudattaen soveltuvin osin Vero- hallinnon em. korvausten tarkistuksia koskevia päätöksiä.
5 § Tuntipalkkaisten palkantarkistukset sopimuskaudella
Tuntipalkkaisten palkantarkistukset ja työsuhteen ehdot määräytyvät kunnallisen tuntipalkkaisia koskevan työehtosopimuksen mukaisesti.
6 § Työehtosopimusmuutokset
1. AVAINTES perhevapaauudistusta koskevat sopimusmuutokset ovat liitteenä. Muutokset liittyvät lainsäädännössä toteutettuun laajaan perhevapaauudis- tukseen.
Lakimuutokset astuvat voimaan 1.8.2022. Perhevapaauudistuksen yhteydes- sä perhevapaita koskeva lainsäädäntö ja terminologia muuttuvat.
Perhevapaauudistuksen vaikutuksesta AVAINTES määräyksiin on alle- kirjoituspöytäkirjan liitteessä.
2. Vuosilomia koskevaa lukua on päivitetty 1.4.2023 alkaen. AVAINTES 78 § 3 mom.vuosilomataulukoista poistuu B-rivi.
3. Henkilöstön edustajien korvauksia korotetaan 3,5 prosentilla 1.5.2022.
4. Kokemuslisämääräysten 18 § 5 ja 6 momenttien poisto 1.6.2023
7 § Jatkuva neuvottelumenettely
Sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan neuvottelumenet- telyn periaatteita osapuolten esille ottamissa työehtosopimusasioissa.
8 § Työryhmät
Asetetaan seuraavat työryhmät:
1. Palkkausjärjestelmätyöryhmä
Osapuolet selvittävät palkkahinnoitteluliitteen toimivuutta ja erityisesti ns. ala- rajojen sekä tehtävänimikkeiden ajantasaisuutta. Edellä kuvatulla tavalla osa- puolet varaavat palkkausjärjestelmä kehittämiseen 3 § 3 ja 4 momentissa mainittua keskitettyä kehittämiserää.
2. Työaikatyöryhmä erityisesti jaksotyötä koskien
Sopijaosapuolet selvittävät ja tarvittaessa jatkuvan neuvotteluperiaatteen mukaisesti sopivat jaksotyöhön liittyvistä asiakokonaisuuksista.
9 § Tarkistettujen palkkojen maksaminen
Tarkistetut palkat, palkkiot ja lisät maksetaan ensimmäisen kerran viimeistään neljän kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään viiden kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta.
Työajan perusteella maksettavat tarkistetut korotukset maksetaan tarkistusten voimaantuloajankohdasta lukien tai sen jälkeen ensiksi alkavan työaikajakson alusta lukien.
Helsingissä päivänä kesäkuuta 2022 AVAINTYÖNANTAJAT AVAINTA RY AMMATTILIITTO JYTY RY
JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY
OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ RY TEKNIIKKA JA TERVEYS KTN RY
Allekirjoituspöytäkirjan liite, 1.8.2022 lähtien
Perhevapaauudistuksen johdosta mm. sairausvakuutuslakia, työsopimus- lakia ja vuosilomalakia on muutettu. Lainsäädännön soveltamiseen liittyy siirtymämääräyksiä, joissa viitataan sairausvakuutuslakiin tehtyjen muutos- ten soveltamisajankohtaan.
Tämän liitteen määräyksiä noudatetaan, jos lapsen laskettu synnytysaika on 4.9.2022 tai sen jälkeen tai, jos adoptiolapsen hoitoonottopäivä on 31.7.2022 tai sen jälkeen.
Jos lapsen laskettu synnytysaika on ennen 4.9.2022 tai, jos adoptiolapsen hoitoonottopäivä on ennen 31.7.2022, sovelletaan AVAINTESin lukujen 2–8 ja liitteen 3 mainittuja määräyksiä. Lapsen lasketusta synnytysajasta huolimatta sovelletaan AVAINTESin lukujen 2-8 ja liitteen 3 mainittuja mää- räyksiä, jos lapsi syntyy ja oikeus vanhempainpäivärahaan alkaa ennen 1.8.2022.
Tämän liitteen määräysten soveltamisen ajankohta on yhdenmukainen sairausvakuutuslakiin sisältyvän siirtymämääräyksen kanssa.
Työntekijä on velvollinen pyynnöstä antamaan työnantajalle selvityksen/ todistuksen siitä sovelletaanko häneen vanhaa vai uutta lainsäädäntöä.
LUKU 2 PALKKAUS
18 § Kokemuslisät
….
6 mom. Kokemuslisä, palvelusaikaa eivät vähennä, POISTETAAN 1.6.2023
Palvelusaikaa eivät kuitenkaan vähennä
1) vuosiloma-aika
2) palkallinen äitiysvapaa-aika
3) erityisraskaus-, raskaus- ja vanhempainvapaa-aika, jos vapaan ajalta on oikeus erityisraskaus-, raskaus- tai vanhempainrahaan.
Jos työnantaja ei saa työntekijän laiminlyönnin vuoksi palkallisen raskaus- tai vanhempainvapaan ajalta päivärahaa, johon työn- tekijä on sairausvakuutuslain nojalla oikeutettu, kokemuslisään oikeuttavasta palvelusajasta tehdään vastaava vähennys.
4) yhteensä enintään 30 kalenteripäivän sairauspoissaoloaika kalenterivuodessa
5) enintään 30 kalenteripäivän pituinen muu työloma tai luvallinen poissaolo kalenterivuodessa.
Tämän kohdan mukaiseksi muuksi työlomaksi tai luvalliseksi poissaoloksi katsotaan myös edellä kohdassa 4 (sairauspoissa- oloaika) tarkoitetun ajan ylittävä poissaoloaika.
LUKU 4 VUOSILOMA
75 § Työssäoloajan veroinen aika
Työssäolon veroista aikaa ovat edellä 74 §:ssä tarkoitettuja vuosilomaan oikeut- tavia kalenterikuukausia laskettaessa ne ajat, joina työntekijä on estynyt teke- mästä työtään ollessaan
1) vuosilomalla tai tämän työehtosopimuksen 85 §:n 1 momentin tai vuosiloma- lain 8 §:n 2 momentin mukaisella vapaalla
2) sairauspoissaoloaika, jolta hänellä on tai olisi ollut ehdoton oikeus palkkaan
Soveltamisohje
Tätä kohtaa sovelletaan myös, jos työntekijä on sairausajan palkan sijasta saanut tapaturma- tai muuta korvausta työkyvyttömyysajalta, jolta hänellä olisi ehdoton oikeus sairausajan palkkaan.
3) työsopimuslain (55/2001) 4 luvun 1 §:ssä säädetyllä erityisraskaus-, raskaus- tai vanhempainvapaalla, 6 §:ssä säädetyllä tilapäisellä hoitovapaalla taikka
7 §:ssä säädetyn, pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon vuoksi taikka 7 b §:ssä säädetyn omaishoitovapaasta johtuvan poissaolon vuoksi.
Omaishoitovapaaseen on oikeus 1.8.2022 alkaen.
4) lomautettuna enintään 30 kalenteripäivää kerrallaan
5) opintovapaalaissa (273/1979) tarkoitetulla opintovapaalla, yhteensä 30 kalen- teripäivää lomanmääräytymisvuoden aikana
6) työn edellyttämää koulutusta varten myönnetyllä työlomalla enintään 30 ka- lenteripäivää kerrallaan
7) ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 70 §:n mukaisessa kou- lutuksessa suorittamassa voimassa olevaan oppisopimukseen kuuluvia tieto- puolisia opintoja
Allekirjoituspöytäkirjan liite, 1.8.2022 lähtien
8) muutoin luvallisesti poissa yhteensä enintään 30 kalenteripäivää loman- määräytymisvuoden aikana edellyttäen, että työntekijä lomanmääräytymis- vuoden aikana on ollut asianomaisessa jäsenyhteisössä työssä vähintään 22 työpäivää.
Kohdan 8 mukaiseksi muuksi luvalliseksi poissaoloksi katsotaan myös edellä kohdissa 2 (sairauspoissaolo), 5 (opintovapaa) ja 6 (työn edellyttämä koulu- tus) tarkoitetut ajat ylittävät poissaoloajat. Mikäli työntekijä saa poissaoloajalta vuosilomaa tai lomakorvausta muun työnantajan työsuhteen perusteella, voidaan tällainen poissaoloaika jättää kokonaan lukematta työssäolopäivien veroiseksi.
Soveltamisohje
Muuta luvallista poissaoloa on mm. hoitovapaa, vuorotteluvapaa, opintovapaa ja työnantajan myöntämä palkaton työloma. Jos työntekijä on esimerkiksi opintovapaalla, hänelle luetaan työssäoloajan veroiseksi ajaksi 30 päivää koh- dan 5 perusteella ja toiset 30 päivää kohdan 8 perusteella, jos hänen opinto- vapaansa kestää yli 30 päivää tai hän on muusta syystä luvallisesti poissa työstä. Xxxxxx 8 soveltaminen edellyttää kuitenkin, että työntekijä ei ole ollut poissa työstä koko lomanmääräytymisvuotta, vaan että hän on ollut työssä (työnteossa) vähintään 22 työpäivää.
9) tämän työehtosopimuksen 42 §:n 2 momentin mukaisesti sovitun työaika- pankin pankkivapaalla.
…….
76 § Vuosiloman pituuden määräytyminen
2 mom. Vuosilomataulukoiden käyttö, B-RIVI POISTETAAN 1.4.23
Loman pituus määräytyy 3 momentin taulukoiden 1, 2 tai 3 mukai- sesti. Käytettävä taulukko valitaan työntekijän kokemuslisään oikeut- tavan palvelusajan ja nykyisen työsuhteen keston perusteella.
Vuosilomapäivien tai lomakorvauksena maksettavien päivien luku- määrä määräytyy taulukon
1) rivin A mukaan, jos vuosiloma pidetään kokonaan lomana ja työn- tekijä on lomavuoden lomakautena (2.5.–30.9) ollut työssä (työn- teossa) vähintään 6 päivänä
2) rivin B mukaan, jos loma maksetaan osaksikin lomakorvauksena tai jos työntekijä ei ole lainkaan työssä lomavuoden lomakautena tai työssäolopäiviä on lomavuoden lomakautena (2.5.–30.9.) vähemmän kuin 6.
Soveltamisohje
Työssäoloajaksi rinnastuu myös raskausvapaaseen oikeutetun työnte- kijän 105:n ensimmäisen raskaus- ja vanhempainvapaapäivän ajan- jakso tarkasteltaessa sitä, onko työntekijä ollut työssä lomavuoden lo- makautena vähintään 6 työpäivää.
78 § Vuosiloman ajankohta
….
5 mom. Raskaus- ja vanhempainvapaan ja muun työvapaan vaikutus vuosiloman antamiseen
Vuosilomaa ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä raskaus- vapaaseen oikeutetun työntekijän 105:n ensimmäisen raskaus- ja vanhempainvapaapäivän ajaksi eikä muun vanhempainvapaaseen oikeutetun työntekijän 105:n ensimmäisen vanhempainvapaapäivän ajaksi. Jos vuosilomaa ei voida raskaus- tai vanhempainvapaan vuoksi antaa tämän pykälän 1–4 momentissa tarkoitetulla tavalla, loma saadaan antaa 6 kuukauden kuluessa siitä, kun työntekijä on käyttänyt edellä tarkoitetut raskaus- tai vanhempainvapaapäivät.
Muun työvapaan ajaksi vuosiloma voidaan vahvistaa.
Soveltamisohje
Raskaus- ja vanhempainvapaapäivillä tässä momentissa tarkoite- taan arkipäiviä (ma-la poisluettuna arkipyhät).
Vuosiloma voidaan antaa raskausvapaaseen oikeutetun työntekijän 105:n ensimmäisen raskaus- ja vanhempainvapaapäivän jälkeisenä aikana ja muun vanhempainvapaaseen oikeutetun työntekijän 105:n ensimmäisen vanhempainvapaapäivän jälkeisenä aikana van- hempainvapaan ja hoitovapaan aikana. Tällöin vuosiloma-aika ei pidennä jäljellä olevaa vanhempain- tai hoitovapaata.
Kuuden kuukauden ajanjakso lasketaan siitä, kun työntekijä on käyttänyt ensimmäiset 105 raskaus- ja vanhempainvapaapäivää tai ensimmäiset 105 vanhempainvapaapäivää.
Jos työntekijä on työssä vanhempainvapaajaksojen välillä, työssä- olojaksoille voidaan määrätä vuosilomaa 1–4 momentissa tarkoite- tulla tavalla riippumatta siitä, kuinka monta raskaus- tai vanhempain- vapaapäivää työntekijä on käyttänyt.
Siltä osin kuin kyse on työntekijälle myönnetystä muusta pitkäaikai- sesta työvapaasta kuin raskausvapaaseen oikeutetun työntekijän 105:stä ensimmäisestä raskaus- ja vanhempainvapaapäivästä tai muun vanhempainvapaaseen oikeutetun työntekijän 105:stä ensim- mäisestä vanhempainvapaapäivästä,
Allekirjoituspöytäkirjan liite, 1.8.2022 lähtien
Vuosiloma on annettava viimeistään lomavuotta seuraavana kalen- terivuonna 30.4. mennessä, vaikka työntekijä olisikin esimerkiksi em. 105 vanhempainvapaapäivää ylittävällä vanhempainvapaalla, hoito- vapaalla, opintovapaalla tai harkinnanvaraisella työlomalla. Tällöin edellä mainittu työloma keskeytetään vuosiloman ajaksi.
Vahvistettu, mutta työkyvyttömyyden johdosta siirretty vuosiloma annetaan tämän luvun 81 §:n mukaisesti.
Esimerkki
Työntekijän raskausvapaa alkaa 3.10.2022 ja päättyy 18.11.2022
(40 raskausvapaapäivää, ma-la pois lukien arkipyhät). Tämän jälkeen työntekijä pitää vanhempainvapaata, joka alkaa 19.11.2022 ja päättyy 1.6.2023 (160 vanhempainvapaapäivää, ma–la pois lukien arkipyhät). Työntekijän vuosilomaa ei saa määrätä ajalle 3.10.2022–6.2.2023 (105 ensimmäistä raskaus- ja vanhempainvapaapäivää). Laskennas- sa on huomioitu, että raskaus- ja vanhempainvapaan 105 ensimmäis- tä arkipäivää sisältävään ajanjaksoon sisältyy 4 arkipyhää (pyhäin- päivä, itsenäisyyspäivä, tapaninpäivä ja loppiainen).
83 § Lomakorvaus työsuhteen jatkuessa
2 mom. Vuosilomapalkan laskennalliset korjaukset
Jos 1 momentissa tarkoitettu, harvoin työssä oleva työntekijä on lomanmääräytymisvuoden aikana ollut estynyt tekemästä työtä
1) Raskaus-, erityisraskaus- ja vanhempainvapaan, työsopimuslain 4 luvun 6 §:ssä säädetyn tilapäisen hoitovapaan tai lain 4 luvun 7 §:ssä säädetyn pakottavista perhesyistä tai 7 b §:ssä säädetyn omaishoitovapaasta johtuvan poissaolon vuoksi 1.8.2022 alkaen.
2) sairauden tai tapaturman vuoksi
3) lääkärin määräämän, ammattitaudin tai tapaturman johdosta työ- kyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi annettavan lääkinnälli- sen kuntoutuksen vuoksi
4) sairauden leviämisen ehkäisemiseksi annetun viranomaisen määräyksen vuoksi
5) lomauttamisen vuoksi
lomapalkan perusteena olevan palkkasummaan lisätään laskennalli- sesti poissaolon ajalta saamatta jäänyt varsinainen palkka ja tältä ajalta maksettu palkka, kuitenkin 2 ja 3 kohdissa tarkoitetuissa
tapauksissa enintään 105 kalenteripäivän ajalta ja 5 kohdan tarkoit- tamassa tapauksessa 42 kalenteripäivän ajalta.
Soveltamisohje
Työntekijälle maksetaan vuosiloma-ajalta edellä 1 momentissa mainit- tu 9 tai 11,5 prosentin lomakorvaus, jonka määrää laskettaessa ote- taan huomioon sekä vajaiden että täysien lomanmääräytymiskuukau- sien ajalta maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka.
85 § Vapaan ansainta
---
3 mom. Lomakorvauksen laskeminen vapaaseen oikeutetulle
Työntekijällä on oikeus saada lomakorvauksena 9 prosenttia, jos työ- suhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden ja 11,5 prosenttia, jos työsuhde on jatkunut vähintään vuoden, hänelle edellisen lomanmääräytymis- vuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopi- muksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta. Jos työntekijä on ollut estyneenä tekemästä työtä raskaus-, erityisraskaus- tai vanhempainvapaan vuoksi, lomakorvauksen perusteena olevaan palkkaan lisätään laskennallisesti poissaolon ajalta saamatta jäänyt varsinainen palkka edellä 83 §:n 2 momentin mukaisesti laskettuna sekä siltä ajalta maksettu palkka.
LUKU 5 TYÖLOMA
93 § Raskausvapaa
1 mom. Oikeus saada raskausvapaata
Työntekijällä on oikeus saada raskausvapaata siten kuin työsopimuslain 4 luvun 1 §:ssä on säädetty.
2 mom. Raskausvapaan palkallisuus
Raskaana olevalla työntekijällä on oikeus saada varsinainen palk- kansa ajanjaksolta, joka sisältää raskausvapaan 40 arkipäivää edellyttäen, että
Allekirjoituspöytäkirjan liite, 1.8.2022 lähtien
1) työntekijä on ollut työnantajan palveluksessa välittömästi ennen raskausvapaan alkamista vähintään 6 kuukautta ja
2) raskausvapaata on haettu viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista ja
3) työnantajalle esitetään lääkärin tai terveyskeskuksen antama sairausvakuutuslaissa tarkoitettu todistus raskauden kestosta ja lasketusta synnytysajasta ja
4) työnantaja saa raskausrahan, johon työntekijä on sairaus- vakuutuslain nojalla oikeutettu.
Soveltamisohje
Työsuhteen päättyessä päättyy aina myös oikeus raskausvapaan palkkaetuihin.
3 mom. Raskausvapaan palkan korotus
Raskausvapaan palkkaan sovelletaan sairauspoissaoloajan palkkaa koskevaa 89 §:n 4 momenttia (sunnuntaityökorotus).
4 mom. Kokonaissuunnitelman tekeminen, raskaus- ja vanhempainvapaa
Työnantajalle on pyrittävä ilmoittamaan raskausvapaata ja vanhem- painvapaata haettaessa, milloin ja millä tavoin jaksottaen perheen on tarkoitus käyttää raskausvapaata ja vanhempainvapaata.
94 § Raskaus- ja vanhempainraha sekä sairauspäiväraha
1 mom. Päiväraha, työnantajan oikeus
Työnantajalla on oikeus saada sairauspoissaolon, raskaus- ja van- hempainvapaan ja edellä 89 § 7 momentissa tarkoitetun tartunta- tautilain (1227/2016) mukaisen poissaolon ajalta maksettua palkkaa vastaava osa sairausvakuutuslain mukaisesta päivärahasta, raskaus- ja vanhempainrahasta sekä tartuntatautilain mukaisista korvauksista.
Soveltamisohje
Jos päivä-, raskaus- tai vanhempainrahaa on jostakin syystä suori- tettu työntekijälle samalta ajalta, jolloin hänelle on suoritettu palkka- etuja, vähennetään palkkausta sairaus-, raskaus- tai vanhempain- päiväraha määrällä.
Jos työntekijällä on oikeus saada sairausvakuutuslain päivärahaa vastaavaa etuutta taikka raskaus- tai vanhempainrahaa muun valtion sosiaaliturvasta, vähennetään sairausajan palkkaa sekä raskaus- ja
vanhempainvapaa-ajan palkkaa tämän etuuden määrällä. Työntekijä on velvollinen selvittämään työnantajalle hänelle vieraasta valtiosta maksettavat sosiaaliturvaetuudet, joilla voi olla vaikutusta työnantajan palkanmaksuvelvollisuuteen.
2 mom. Päivärahan hakemisen laiminlyönti
Saadakseen sairauspoissaolon sekä raskaus ja vanhempainvapaan ajalta palkkaetuja työntekijän on noudatettava, mitä sairausvakuutus- lain mukaisen päivärahan sekä raskaus- ja vanhempainvapaan saa- miseksi on säädetty tai määrätty. Jos työnantaja menettää työnteki- jän laiminlyönnin seurauksena sille kuuluvan etuuden, tämän luvun 89, 91, 93 ja 95 §:n mukaisia palkkaetuja vähennetään palkkaa me- netystä vastaavalla määrällä.
95 § Erityisraskaus- ja vanhempainvapaa ja omaishoitovapaa
1 mom. Oikeus vapaaseen
Työntekijällä on oikeus saada erityisraskaus- ja vanhempainvapaata ja omaishoitovapaata siten, kuin työsopimuslain (55/2001) 4 luvussa on säädetty.
Soveltamisohje
Erityisraskausvapaa ja omaishoitovapaa ovat palkattomia vapaita. Myös vanhempainvapaa palkaton vapaa lukuun ottamatta vanhem- painvapaan 32 ensimmäisen arkipäivän ajanjaksoa, jonka ajalta työn- tekijällä on 95 §:n 2 momentin edellytysten täyttyessä oikeus varsinai- seen palkkaansa.
2 mom. Vanhempainvapaan palkallisuus
Työntekijällä on oikeus saada varsinainen palkkansa vanhempain- vapaan ajanjaksolta, johon sisältyy vanhempainvapaan 32 ensim- mäistä arkipäivää seuraavin edellytyksin:
1) työntekijä on ollut työnantajan palveluksessa välittömästi ennen vanhempainvapaan alkamista vähintään 6 kuukautta, ja
2) vanhempainvapaata on haettu viimeistään 2 kuukautta ennen va- paan aiottua alkamista. Jos haetun vanhempainvapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, edellytyksenä palkalliselle vanhempain- vapaalle on, että sitä haetaan vähintään kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista. Adoptiolapsen hoidon vuoksi pidettävästä va- paasta ilmoitettaessa on, jos mahdollista, noudatettava edellä säädettyä ilmoitusaikaa ja
3) työnantajalle esitetään lääkärin tai terveydenhoitajan todistus lap- sen syntymästä tai adoption pätevyydestä ja
Allekirjoituspöytäkirjan liite, 1.8.2022 lähtien
4) vapaa on palkallista vain, jos työnantaja saa vanhempainrahan, johon työntekijä on sairausvakuutuslain nojalla oikeutettu.
Soveltamisohje
Kaikkien neljän edellytyksen on täytyttävä, jotta vapaa on palkallista.
Jos työnantaja on maksanut vapaan ajalta palkkaa, mutta kohdan 4 ehto ei toteudu, työnantaja perii maksamansa palkan takaisin.
Työsuhteen päättyessä päättyy aina myös oikeus vanhempainvapaan palkkaetuihin.
3 mom. Vanhempainvapaan palkan korotus
Vanhempainvapaan palkkaan sovelletaan sairauspoissaoloajan palk- kaa koskevaa 89 §:n 4 momenttia (sunnuntaityökorotus).
4 mom. Vanhempainvapaan palkallisuuden edellytykset
Vanhempainvapaa on palkallinen vain siltä osin, kuin työntekijä pitää palkallisen vanhempainvapaan yhdenjaksoisesti.
Työntekijällä, joka pitää 93 § 2 momentin mukaisen palkallisen raskausvapaan, on oikeus 95 § 2 momentin mukaiseen palkalliseen vanhempainvapaaseen vain, jos hän pitää vapaan yhdenjaksoisena välittömästi raskausvapaan jälkeen.
Muulla kuin synnyttävällä vanhemmalla on kuitenkin mahdollisuus pitää yhdenjaksoisuusvaatimuksesta poiketen palkallista van- hempainvapaata lapsen syntymän yhteydessä ja loput palkallisesta vanhempainvapaasta myöhemmin yhdenjaksoisesti.
Adoptiovanhemmilla on kuitenkin mahdollisuus pitää samanaikaises- ti yhdenjaksoisuusvaatimuksesta poiketen palkallista vanhempain- vapaata lapsen adoption yhteydessä. Loput palkallisesta vanhem- painvapaasta on mahdollista pitää myöhemmin yhdenjaksoisesti.
Soveltamisohje
Jos perheeseen syntyy tai adoptoidaan yksi lapsi, vanhemmat voivat pitää vanhempainvapaata samanaikaisesti yhteensä enintään 18 arkipäivää. Jos perheeseen syntyy tai adoptoidaan samalla kerralla useampi lapsi, vanhemmat voivat olla yhtä aikaa vanhempainvapaal- la sairausvakuutuslain 9 luvun 8 §:n 3 momentissa määrätyn ajan (viittausmääräys), josta palkallisen vanhempainvapaan osuus mää- räytyy tämän luvun 8 § 1 momentin mukaisesti.
Osittaisella vanhempainvapaalla (työsopimuslaki 4 luku 2 a §, viittausmääräys) olevan työsuhteen ehdot ja työaika määräytyvät kuten osa-aikatyötä tekevällä.
Osittaisella vanhempainvapaalla tehty osa-aikatyö katkaisee 95 §:n 2 momentin mukaisen palkallisen vanhempainvapaan yhdenjaksoi- suuden.
96 § Hoitovapaa
2 mom. Hoitovapaan keskeyttäminen uuden raskausvapaan johdosta
Raskaana olevalla työntekijällä on oikeus keskeyttää hänelle myön- netty hoitovapaa sen ajalle sattuvan uuden, työsopimuslain 4 luvun 1 §:n mukaisen raskausvapaan vuoksi. Vapaa myönnetään palkalli- sena 93 §:n ja 95 §:n mukaisilta ajanjaksoilta, mikäli siinä määrätyt ehdot raskausvapaan ja välittömästi raskausvapaan jälkeen yhden- jaksoisena pidettävälle vanhempainvapaan palkallisuudelle täyttyvät ja niillä 94 §:ssä määrätyillä ehdoilla, jotka koskevat raskaus- ja van- hempainrahan maksamista ja hakemista.
Soveltamisohje
Raskaana olevan työntekijän keskeyttäessä hoitovapaan raskauden vuoksi, hänelle aiemmin myönnetty hoitovapaa keskeytyy kokonaan. Työntekijä ei palaa enää takaisin keskeyttämälleen hoitovapaalle.
Raskaana olevalla työntekijällä on oikeus raskaus- ja vanhempain- vapaan palkallisuuteen uuden raskauden takia. Uutta raskaus- ja vanhempainvapaata on haettava viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista.
99 § Xxxxxxxxx perhesyistä
1 mom. Poissaolo pakottavista perhesyistä
Työntekijällä on oikeus palkattomaan tilapäiseen poissaoloon työstä pakottavien perhesyiden takia siten, kuin työsopimuslain 4 luvun
7 §:ssä on säädetty.
2 mom. Poissaolo perheenjäsenen hoitamiseksi
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia poissaolosta perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi työsopimuslain 4 luvun 7 a §:n mu- kaisesti.
3 mom. Omaishoitovapaa
Työntekijällä on oikeus työsopimuslain 4 luvun 7 b §:n mukaiseen palkattomaan omaishoitovapaaseen 1.8.2022 alkaen.
100 § Opintovapaalaissa tarkoitettu työloma
Opintovapaalakia sovellettaessa työntekijän
1) työsuhde katsotaan päätoimiseksi, mikäli säännöllinen työaika on keskimäärin vähintään 19 tuntia viikossa
2) synnytyksestä aiheutuvan työkyvyttömyyden katsotaan alkavan synnytykses- tä ja päättyvän kuuden viikon kuluttua, ellei lääkärintodistuksesta muuta ilmene.
Soveltamisohje
Opintovapaasta on säädetty opintovapaalaissa (273/1979) ja opintovapaa-asetuk- sessa (864/1979).
LUKU 8 NEUVOTTELUMENETTELY
126 § Paikallinen sopiminen
……
2 mom. Ehdottomat sopimusmääräykset
Paikallisella sopimuksella ei voida kuitenkaan poiketa työehtosopi- muksen säännöllisen työajan pituutta, vuosiloman pituutta eikä sairauspoissaolo-, raskaus- tai vanhempainvapaaetuuksia koskevis- ta määräyksistä. Paikallisella sopimuksella ei myöskään saa sopia, harjoittelijoita lukuun ottamatta, työntekijän palkkaa työehtosopimuk- sen palkkaryhmittelyn palkka-asteikon alinta peruspalkkaa pienem- mäksi.
Allekirjoituspöytäkirjan liite, 1.8.2022 lähtien
…..
Liite 3 Keskeytymätön kolmivuorotyö
7 § Arkipyhäviikkojen työaika
Soveltamisohje
palkallisen raskaus- ja vanhempainvapaan
Yleinen osa
1 § AVAINTES:n soveltamisala
1 mom. Työehtosopimuksen soveltamisala
Tätä työehtosopimusta sovelletaan Avaintyönantajat AVAINTA ry:n jäsenyhteisöjen palveluksessa oleviin työntekijöihin, jollei tässä työ- ehtosopimuksessa ole toisin määrätty.
2 mom. Liitteiden soveltamisala
Tämän työehtosopimuksen liitteiden soveltamisala käy ilmi ao. liit- teistä.
2 § Työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevat rajoitukset
Tätä työehtosopimusta ei sovelleta
1) jäsenyhteisöjen johtoon eikä muihin vastaavassa esimiesasemassa oleviin, jotka edustavat työnantajaa, ellei ao. sopimuskohdassa toisin todeta
2) niiden jäsenyhteisöjen työntekijöihin, joilla on talokohtainen työehtosopimus tai tiettyä ryhmää koskeva erillinen työehtosopimus, ellei niissä ole toisin todettu
Tätä AVAINTES:iä sovelletaan Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n vähintään 16 kalenteripäivää kestävissä vuokratyösuhteissa, ellei Seure Henkilöstöpalvelut Oy:tä koskevassa talokohtaisessa työehtosopimuksessa ole toisin sovittu.
3) niihin jäsenyhteisöjen palveluksessa oleviin tuntipalkkaisiin työntekijöihin, joihin sovelletaan kuntien tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevaa työehto- sopimusta (TTES).
3 § Paikallinen sopiminen
Tätä työehtosopimusta ei sovelleta siltä osin kuin jäljempänä neuvottelumenette- lyä koskevassa luvussa 8 sovituin tavoin on paikallisella sopimuksella sovittu poi- kettavaksi tämän työehtosopimuksen määräyksistä.
Soveltamisohje
Tämän työehtosopimuksen 8 luvun 126 §:n yleisiä määräyksiä paikallisesta sopi- misesta ei sovelleta niissä tapauksissa, joiden osalta tässä työehtosopimuksessa on sovittu erityismääräyksillä paikallisesta sopimisesta. Tällaisia erityismääräyksiä on mm. työehtosopimuksen 43 §:ssä.
Luku 1 Yleinen osa
4 § Työnantajan yleiset oikeudet
Työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijä sekä johtaa ja valvoa työn- tekoa. Työntekijän velvollisuus on noudattaa työnantajan tai tämän edustajan antamia määräyksiä ja ohjeita, jos ne eivät ole ristiriidassa voimassa olevan lain- säädännön, tämän työehtosopimuksen, työsääntöjen tai niitä vastaavien johto- sääntöjen kanssa.
5 § Työsuhde
1 mom. Työsopimuksen muoto
Työsopimus tehdään pääsääntöisesti kirjallisesti ja niin tarkasti, että siitä käyvät ilmi kaikki työsuhteen määrittelyyn vaikuttavat seikat.
Soveltamisohje
Työsopimus voidaan tehdä suullisesti silloin, kun siihen on perusteltua aihetta esimerkiksi työsopimuksen lyhytaikaisuuden vuoksi. Työsopi- muksen muodosta ja kestosta on säädetty työsopimuslain 1 luvun
3 §:ssä ja työnteon keskeisistä ehdoista annettavasta selvityksestä työsopimuslain 2 luvun 4 §:ssä.
2 mom. Koeaika
Työsopimukseen voidaan sisällyttää työsopimuslain 1 luvun 4 §:n mukainen koeaika.
3 mom. Lääkärintodistuksen esittäminen ennen työsuhteen alkamista
Työntekijän on ennen työsuhteen alkamista vaadittaessa esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Lääkärintodistusta ei vaadita, mikäli jo ennestään saman työnantajan palveluksessa oleva työntekijä siirtyy saman luonteiseen uuteen tehtävään ja hän on palvelukseen tullessaan esittänyt hyväksyttävän lääkärintodis- tuksen.
4 mom. Työsuhteen ja siihen perustuvien oikeuksien alkaminen
Työsuhteen ja siihen perustuvien oikeuksien katsotaan alkavan siitä lukien, kun työntekijä tosiasiallisesti ryhtyy työhön. Jos kuitenkin työntekijä työsopimuksen mukaan on otettu palvelukseen kuukauden ensimmäisestä päivästä lukien ja kalenterikuukauden ensimmäinen päivä on sellainen pyhä- tai juhlapäivä tai muu päivä, joka säännön- mukaisesti ei ole työpäivä, kuukausipalkkaisen työntekijän oikeuk- sien katsotaan alkavan sanotun kuukauden alusta, mikäli työhön va- littu on edellä mainittujen päivien jälkeisenä ensimmäisenä säännön- mukaisena työpäivänä ryhtynyt työhön.
6 § Työntekijän tehtävät ja velvollisuudet
1 mom. Siirto toiseen työhön
Työntekijän tehtävistä sovitaan työsopimuksella, mutta hän on tarvit- taessa velvollinen tilapäisesti siirtymään muihinkin tehtäviin, joita voidaan hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa huomioon ottaen pitää hänelle sopivina. Tilapäinen siirto voi kestää enintään 8 viikkoa kerrallaan.
Soveltamisohje
Palkkaus tilapäisen siirron ajalta määräytyy tämän työehtosopimuk- sen 16 §:n mukaisesti.
Työntekijä voidaan siirtää toisiin tehtäviin tilapäisesti riippumatta sii- tä, mitä työsopimuksessa on sovittu työntekijän työtehtävistä tai työn suorittamispaikasta.
Jos siirto kestää yli 8 viikkoa ja uudet työtehtävät poikkeavat olennai- sesti työntekijän työsopimuksen mukaisista tehtävistä, työntekijän siir- täminen edellyttää, että hän on suostunut siirtoon tai että työnantajalla on irtisanomisperuste. Työntekijän kanssa tehdään uusi työsopimus muuttuneista tehtävistä.
2 mom. Lääkärintarkastukset työsuhteen kestäessä
Työntekijä on velvollinen työnantajan pyynnöstä antamaan tälle teh- tävän hoitamisen terveydellisiä edellytyksiä koskevat tiedot työ- ja toimintakyvyn selvittämiseksi ja osallistumaan työnantajan määräyk- sestä terveydentilansa toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tut- kimuksiin, jos se on välttämätöntä tehtävän hoitamisen edellytysten selvittämiseksi. Työntekijälle on ennen määräyksen antamista varat- tava tilaisuus tulla kuulluksi. Näiden tutkimusten kustannuksista vas- taa työnantaja.
7 § Viittausmääräys
Niitä työsopimuslain (TSL), työaikalain (TAL), vuosilomalain (VLL), yhteistoimin- nasta yrityksissä annetun lain (YTL), opintovapaalain (OVL) ja opintovapaa-ase- tuksen taikka muun lain tai asetuksen säännöksiä, joihin tässä työehtosopimuk- sessa viitataan, ei ole otettu sen osaksi.
8 § Työehtosopimuksen voimassaolo
Tämä työehtosopimus on voimassa allekirjoituspöytäkirjan 1 §:n mukaisin rajoi- tuksin.
Luku 1 Yleinen osa
Työehtosopimukseen osallisten ja siihen muutoin sidottujen vastuu määräytyy työehtosopimuslain (7.6.1946/436) mukaan.
Palkkaus
10 § Palkkauksen osat
Työntekijän palkkaus määräytyy tämän työehtosopimuksen mukaan seuraavasti:
1 mom. Varsinainen palkka
Työntekijän varsinaisella palkalla tarkoitetaan peruspalkkaa ja mah- dollista kokemuslisää tai muuta työnantajan suorittamaa peruspalkan luonteista palkkaa taikka vastaavaa peruspalkan luonteista palkan- lisää:
1) työntekijän peruspalkka (13–14 § ja LIITE 1)
2) kokemuslisä (18 §)
3) mahdollinen määrävuosilisä (19 §)
4) mahdollinen syrjäseutulisä (21 §)
5) mahdollinen luottamusmieskorvaus (115 §)
6) mahdollinen työsuojeluvaltuutetun palkkio (115 §)
7) muut mahdolliset peruspalkan luonteiset lisät.
2 mom. Varsinaiseen palkkaan kuulumattomat mahdolliset palkanosat
8) määräaikainen palkanlisä (20 §)
9) tulospalkkio ja tulospalkkion luonteinen lisä (22 §)
Soveltamisohje
Vuosiloma- ja sairauspoissaoloajan päiväpalkan lisäys sekä työaika- korvaukset eivät kuulu varsinaiseen palkkaan.
11 § Palkkaryhmittely, työllistymistyö ja vähimmäispalkka
Ohjeet työntekijän sijoittamisesta palkkaryhmittelyyn, palkkaryhmittelyä vähim- mäisperuspalkkoineen, vähimmäispalkkaa ja työllistymistyötä koskevat määräyk- set ovat tämän työehtosopimuksen liitteessä 1.
12 § Päiväpalkka ja tuntipalkka
1 mom. Päiväpalkka vajaalta kalenterikuukaudelta
Maksettaessa palkkaa osalta kuukautta lasketaan jokaista vajaaseen kuukauteen sisältyvää kalenteripäivä kohden päiväpalkka, joka saa- daan jakamalla varsinainen kuukausipalkka ko. kuukauden kalenteri-
Luku 2 Palkkaus
Esimerkki 1
Työntekijän vakinainen työsuhde alkaa 17.1. Tammikuun palkka saa- daan jakamalla varsinainen palkka 31:llä ja kertomalla osamäärä 15:llä.
2 mom. Tuntipalkka
1) Enintään 12 kalenteripäivän työsuhde
Mikäli työsuhde kestää enintään 12 kalenteripäivää, työssäolon ajal- ta maksettava palkka lasketaan tuntipalkan mukaan käyttäen jakaja- na tämän työehtosopimuksen 41 §:n 1 momentissa mainittuja jakaja- lukuja.
2) Kutsuttaessa työhön tulevat
Työntekijälle, joka on toistaiseksi voimassa olevassa tai yli 12 päivää kestävässä määräaikaisessa työsuhteessa, mutta jonka työaika so- vitaan kunkin työrupeaman osalta erikseen, voidaan peruspalkka maksaa edellä 1) -kohdan mukaan laskettuna tuntipalkkana.
Soveltamisohje
Kutsuttaessa työhön tulevan työntekijän peruspalkka määritellään osa-aikapalkkana, mikäli on mahdollista arvioida hänen keskimääräi- nen viikoittainen työaikansa. Mikäli se ei ole mahdollista, maksetaan peruspalkka tämän momentin mukaisen tuntipalkan mukaan.
Ks. myös jäljempänä 41 §.
A Työntekijän peruspalkka
13 § Peruspalkka
1 mom. Palkkaryhmään sijoittaminen
Työntekijä sijoitetaan oikeaan palkkaryhmään siten, kuin palkka- ryhmittelyliitteen (liite 1) 1 §:ssä on tarkemmin määrätty. Kunkin palkkaryhmän kohdalla on mainittu vain palkkaryhmän vähimmäis- peruspalkka, joka työntekijälle on vähintään maksettava.
Soveltamisohje
Palkkaryhmittelyn ulkopuolisen työntekijän peruspalkka määräytyy tämän pykälän 3 momentin mukaisesti.
Palkkausjärjestelmän tausta
Arviointi palkkauksen perusteena
Työntekijälle on maksettava vähintään asianomaisen palkkaryhmän mukaista vähimmäisperuspalkkaa, jos työehtosopimuksella ei ole toisin sovittu. Tarkoituksenmukainen palkkaporrastus palkkaryhmän sisällä tarkoittaa sitä, että työntekijän peruspalkan taso vastaa hänen työtehtäviensä, ammattitaitonsa ja työsuorituksensa tasoa, joka on saatu esille käyttämällä asianmukaisia kriteereitä. Palkkaryhmän vä- himmäisperuspalkkaa voidaan maksaa työntekijälle, jonka tehtävät, ammattitaito ja suoritustaso ovat palkkaryhmässä tarkoitettua perus- tasoa.
Kussakin palkkaryhmässä noudatetaan tarkoituksenmukaista palkkaporrastusta. Työntekijöiden henkilökohtaiset peruspalkat mää- räytyvät sen mukaan, miten vaativia tehtäviä he suorittavat, miten hyvä ammattitaito heillä on ja minkälainen on heidän työsuorituksen- sa. Oikean peruspalkan määrittäminen työntekijälle edellyttää näiden tekijöiden arviointia työntekijän työssä.
Palkkausjärjestelmässä keskeistä on, että työntekijä voi itse vaikut- taa palkkaukseensa osaamisellaan ja työsuorituksellaan. Olennaista on, että työntekijä tuntee etukäteen ne perusteet, joilla hänen työ- tään arvioidaan. Arvioitavien tekijöiden tulee olla työssä keskeisiä, yhteisön tavoitteiden saavuttamiseen olennaisesti vaikuttavia asioita, koska arviointi ohjaa työntekijää toimimaan yhteisön tavoitteiden suuntaisesti.
Arvioinnissa on olennaista, että peruspalkan määrittelyn kriteereinä palkkaryhmän sisällä käytetään niitä tekijöitä tai ominaisuuksia, jotka ovat tehtävän työn kannalta olennaisimpia ja tärkeimpiä. Siten kritee- rit on harkittava kunkin ammattiryhmän osalta erikseen. Jotkut tehtä- vät edellyttävät omia erityisiä kriteereitään. Esimerkiksi kehittämis- työssä korostuvat innovatiivisuus ja projektien ja hankkeiden läpi- vienti. Tarkkuus ja huolellisuus ovat tekijöitä, jotka voivat olla tärkeitä monissa töissä kuten esimerkiksi sekä kirjanpidossa että potilaan hoidossa, vaikka ne esiintyvät niissä eri tavoin.
Työntekijän peruspalkan lähtötasoon voivat vaikuttaa myös paikka- kunnan ja ammattialan yleinen palkkataso ja työnantajan noudatta- mat palkkapoliittiset periaatteet. Esimerkiksi niillä paikkakunnilla, joilla tietyn ammattialan työntekijöistä on pulaa, käytössä oleva vä- himmäisperuspalkkataso voi nousta yli palkkaryhmän vähimmäista- son. Työnantajan käyttämä palkkauksen lähtötaso voi silloin jo olla vähimmäisperuspalkkatasoa korkeampi myös kokonaan riippumatta työntekijän omasta panoksesta, mikä on otettava huomioon suh- teutettaessa työntekijän henkilökohtaista peruspalkkaa olemassa olevaan palkkatasoon.
Luku 2 Palkkaus
Vaikka kaikki tai useimmat työntekijät asettuisivat arvioinnin perus- teella samalle tasolle, ei se kuitenkaan tarkoita, että näille työnteki- jöille olisi maksettava vähimmäisperuspalkkaa. Jos kaikki työntekijät ovat esimerkiksi arvioitavien tekijöiden suhteen erinomaisia, pitäisi kaikkien työntekijöiden palkkaus myös määräytyä selvästi yli vä- himmäisperuspalkkatason. Tämä tukee myös työnantajan tavoitetta rekrytoida ja pitää palveluksessaan mahdollisimman korkeatasoista henkilöstöä. Porrastus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että työntekijöiden välille pitäisi pakolla tehdä palkkaeroja, mikäli tehty arviointi ei sitä osoita ja edellytä.
Arvio tehdään työehtosopimuksen mukaan kokonaisarviona. Ko- konaisarviolla tarkoitetaan, että eri tekijöille ei määritellä erillisiä palkanosia. Työtehtävien, ammattitaidon ja suorituksen perusteella tehty kokonaisarvio määrittelee työntekijän sijoittumisen palkka- ryhmässä. Tehdystä kokonaisarviosta on kuitenkin käytävä ilmi, miten eri tekijöitä on arvioitu.
Työntekijästä tehtävä arvio on perusteltava työntekijälle. Hänellä on oikeus saada tieto itseään koskevan arvion sisällöstä ja perusteista sekä sen vaikutuksesta palkkaukseen.
Uusien palkkausjärjestelmien käyttöönotto onnistuu sitä paremmin, mitä keskeisemmin henkilöstö tai sen edustajat osallistuvat järjestel- män rakentamiseen ja kehittämiseen ja mitä paremmin koko henkilös- tölle tiedotetaan järjestelmän perusteista ja menetelmistä. Tämä edes- auttaa järjestelmän läpinäkyvyyttä ja siten sen hyväksymistä.
2 mom. Työntekijän peruspalkan määräytyminen
Kussakin palkkaryhmässä noudatetaan tarkoituksenmukaista palkkaporrastusta. Työntekijän peruspalkan tasoon palkkaryhmässä vaikuttavat hänen työtehtäviensä vaativuus, ammattitaitonsa ja työ- suorituksensa. Työntekijän henkilökohtainen peruspalkka on sitä korkeampi, mitä ylemmälle tasolle hänen työtehtäviensä vaativuus, ammattitaitonsa ja työsuorituksensa on arvioitu. Nämä arvioidaan kokonaisarviona.
Soveltamisohje
Palkkaryhmän vähimmäisperuspalkkaan sisältyvät ammatin perus- tason työtehtävät, perusammattitaito ja suorituksen perustaso.
Perustason ylittävät tekijät vaikuttavat työntekijän peruspalkan tasoa korottavasti. Tilapäisiä tai lyhytkestoisia muutoksia ei oteta huomioon arvioissa ja siten henkilökohtaisessa peruspalkassa. Arvioinnissa huomioon otettavien tekijöiden on oltava suhteellisen pysyviä. Tila- päisissä tehtävien tai olosuhteiden muutoksissa käytetään tarvittaes- sa tämän työehtosopimuksen 20 §:n mukaista määräaikaista palkan- lisää tai 16 §:n mukaista palkkaa työnantajan siirtäessä työntekijän enintään 8 viikoksi muuhun työhön.
Työntekijän peruspalkan tasoon vaikuttaa edellä mainittujen tekijöi- den lisäksi mm. paikkakunnan ja ao. ammattialan yleinen palkkataso tai työvoiman saannin turvaaminen.
Kaikilla organisaatiotasoilla ja kaikissa palkkaryhmissä on työntekijöi- tä, joiden työtehtävät eroavat vaativuudeltaan muiden samaan palkkaryhmään sijoitettujen työntekijöiden tehtävistä ja jotka omassa työssään osoittavat parempaa ammattitaitoa ja työsuoritusta. Arvioin- tia ei siten voi rajata vain joihinkin henkilöstö- tai palkkaryhmiin. Jos työntekijöiden välille ei muodostu eroa arvioinnissa, ei tämä tarkoita, että palkkaus olisi vähimmäisperuspalkan mukainen. Työyksikön kaikkien työntekijöiden tehtävät, työntekijöiden ammattitaito ja työ- suoritukset voivat olla perustason ylittäviä.
Arvioinnin sisältö
Kussakin työssä arvioitavaksi otettavat tekijät valitaan sen mukaan, mitkä ovat tärkeimpiä kyseessä olevassa ammatissa. Arviointi suori- tetaan palkkaryhmän sisällä. Palkkaryhmän sisällä tapahtuvan tar- kastelun lisäksi on huolehdittava siitä, että esimiehen ja työntekijän peruspalkat ovat oikeassa suhteessa toisiinsa. Esimiesasemassa olevan peruspalkan pitää olla selvästi korkeampi kuin hänen alaisen- sa, ellei tästä poikkeamiseen ole erityistä, perusteltua syytä.
Arviointijärjestelmän tulee olla objektiivinen, selkeä ja oikeuden- mukainen. Käytettävien kriteerien, mahdollisten pisteytysten ja/tai painotusten on oltava etukäteen kaikkien työntekijöiden tiedossa.
1) Työntekijän työtehtäviä tarkastellaan suhteessa muiden samaan palkkaryhmään kuuluvien työntekijöiden työtehtäviin. Mikäli muita samaan ryhmään kuuluvia työntekijöitä ei ole, tarkastelu tehdään suhteessa ammattiin yleensä kuuluviin työtehtäviin. Työtehtäviä voidaan arvioida mm. sen perusteella, miten laajoja tai monipuoli- sia työtehtävät ovat, kuuluuko niihin esimerkiksi lisätehtäviä, ylei- sestä poikkeavaa vastuuta, päätöksentekoa tai esimiestehtäviä. Työtehtävissä voidaan myös arvioida poikkeuksellista fyysistä tai henkistä rasittavuutta, työn kuormittavuutta tai jatkuvasti epä- mukavampia työoloja.
Esimiestehtäviä arvioitaessa vaikuttaa johdettavan yksikön koko sekä vastuun ja toimialueen laajuus.
2) Työntekijän ammattitaitoa tarkastellaan suhteessa ammatissa edellytettävään perustasoon. Ammattitaidossa arvioidaan sekä ammatillista osaamista että ammatillisia valmiuksia.
Ammatillisessa osaamisessa perustason ylittävinä tekijöinä arvioi- daan esimerkiksi erityistä taitoa suoriutua työhön liittyvistä työ- menetelmää ja työskentelytapaa koskevista valintatilanteista, monitaitoisuutta tai erityisosaamista jollakin ammatin osa-alueella.
Luku 2 Palkkaus
Soveltuvampi koulutus ja työntekijän ammattitaidon tasoa nosta- vat lisä-, täydennys- tai jatkokoulutus on tällaisia tekijöitä silloin, kun ne lisäävät työntekijän osaamista hänelle kuuluvissa työ- tehtävissä.
Kokemuslisässä huomioidun työkokemuksen lisäksi voidaan sel- lainen työkokemus, jolla on merkittävä vaikutus työntekijän am- mattitaidon lisääntymiselle ottaa huomioon työntekijän ammatillis- ta osaamista arvioitaessa.
Ammatillisina valmiuksina arvioidaan ammatista ja työtehtävistä riippuen esimerkiksi huolellisuutta, luotettavuutta, joustavuutta, yhteistyökykyä, sosiaalisia taitoja, kirjallista tai suullista kommuni- kaatiotaitoa, esimiestaitoja, aloitteellisuutta, kehittämis- ja kehitty- miskykyä, organisointikykyä, kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja ongelmanratkaisuun, luovuutta sekä halukkuutta uusien tietojen ja taitojen hankintaan ja soveltamiseen.
3) Työntekijän työsuoritusta tarkastellaan suhteessa vaadittavaan suorituksen perustasoon sekä suhteessa jäsenyhteisön tavoittei- den ja tehtävien perusteella ennalta asetettuihin työntekijän suo- ritustavoitteisiin. Työsuorituksen arvioinnin tarkoituksena on arvioida, miten työntekijä käyttää ammattitaitoaan ja ammatillisia valmiuksiaan työn tuloksen aikaan saamiseen. Suoritustasoa ar- vioidaan työtehtävistä ja ammatin ominaispiirteistä riippuen esi- merkiksi tehokkuutena, työlle asetettujen laadullisten tai määräl- listen taikka muiden tavoitteiden saavuttamisena.
Arviointijärjestelmän laatiminen
Kussakin työyhteisössä on laadittava arviointijärjestelmä, jonka pe- rusteella työntekijän henkilökohtainen peruspalkka määritellään.
Kriteerit, joiden mukaan arvio palkkaryhmän sisällä tehdään, vaihtelevat palkkaryhmästä toiseen. Jos samaan palkkaryhmään kuuluu toisis- taan huomattavasti poikkeavia työtehtäviä, saattavat kriteerit vaihdel- la myös palkkaryhmän sisällä.
Työn edellyttämät kriteerit muuttuvat ajan ja tehtävien mukana. Arviointijärjestelmä olisi pidettävä ajan tasalla. Työnantajan ja työn- tekijöiden edustajien tulisi vuosittain ennen kehityskeskustelujen tai vastaavien arviointitilaisuuksien alkamista keskustella myös arviointi- järjestelmän kehittämistarpeesta. Arviointimenetelmää uudistettaes- sa käytetään samaa menettelyä kuin sitä luotaessa.
Menettelyt Neuvotteluvelvoite
Ennen arviointijärjestelmän käyttöönottoa työnantaja ja henkilöstön
edustaja neuvottelevat arvioinnin perusteista, kuten tavoitteista, menettelytavoista, arviointikriteereistä ja niiden vaikutuksesta
palkkaukseen. Neuvotteluissa pyritään yksimielisyyteen. Työnantaja antaa henkilöstön edustajalle neuvottelua varten tarvittavat tiedot.
Neuvotteluista pidetään pöytäkirjaa osapuolten sopimalla tavalla. Samaa menettelyä käytetään järjestelmää muutettaessa.
Henkilöstön edustajat
Luottamusmies edustaa henkilöstöä niissä jäsenyhteisössä, joissa luottamusmies on valittu. Niissä jäsenyhteisöissä, joissa ei ole luot- tamusmiestä, arvioinnin perusteista neuvotellaan henkilöstön valitse- man edustajan ja muissa, lähinnä pienissä jäsenyhteisöissä, suo- raan henkilöstön kanssa.
Arvioinnin suorittaminen
Työntekijän arviointi tapahtuu vähintään kerran vuodessa, useim- miten kehityskeskustelun tai vastaavan yhteydessä. Uuden työnteki- jän palkkaus määräytyy tehtävän työsopimuksen mukaisesti. Jos työntekijä tehdyn työsopimuksen mukaan siirtyy vakinaisesti toiseen palkkaryhmään, sovitaan työntekijän peruspalkan tasosta työsopi- muksella käyttäen soveltuvin osin, mitä arvioinnista on todettu.
Työntekijän tiedonsaantioikeus
Työnantajan tulee selvittää työntekijöille palkkausjärjestelmän peri- aatteet, rakenne ja erityisesti se, miten työntekijän palkkaus mää- räytyy.
Työntekijällä on oikeus saada tiedot siitä, miten hänen peruspalkkan- sa on määritelty. Työnantajan tulee antaa tiedoksi työntekijälle, miten työtehtävän vaativuus, ammattitaito ja työssä suoriutuminen ovat vai- kuttaneet peruspalkan määräytymiseen. Työntekijän tulee siten tie- tää, miten hänen palkkauksensa määräytyy ja miten hän itse voi vai- kuttaa palkkauksen määräytymiseen.
Työntekijällä on oikeus saada jäljennös häntä koskevasta kirjallises- ta arviosta.
Henkilöstön edustajan tiedonsaantioikeus
Työnantaja neuvottelee luottamusmiehen/työntekijöiden valitseman edustajan/henkilöstön kanssa vähintään kerran vuodessa palkkaus- järjestelmään liittyvistä kehittämis- ja muutostarpeista. Työnantajan on annettava ajantasainen tieto palkkausjärjestelmästä ja palkkauk- sen määräytymiseen liittyvistä tekijöistä.
Vuosittain annettavat tiedot
Työnantaja antaa vuosittain selvityksen luottamusmiehelle/työnteki- jöiden valitsemalle edustajalle/henkilöstölle palkkaryhmittäin palkan- saajien lukumäärästä ja keskimääräisestä peruspalkasta. Tiedot an- netaan palkkaryhmittäin niistä palkkaryhmistä, joissa on vähintään 5 työntekijää. Alle 5 hengen palkkaryhmät yhdistetään ja niistä annetaan
Luku 2 Palkkaus
yhdessä vastaavat tiedot siten, ettei yhden henkilön palkkatietoja voida yksilöidä.
Arviointeihin perustuvat palkankorotustiedot
Työnantaja antaa vuosittain selvityksen tehtyjen arviointien perus- teista ja niihin liittyneiden palkkaratkaisujen kustannusten jakautumi- sesta. Selvitys sisältää tiedon jaettavasta palkkasummasta, saajien lukumäärästä ja keskimääräisestä peruspalkan korotuksesta. Tiedot annetaan palkkaryhmittäin niistä palkkaryhmistä, joissa on vähintään 5 työntekijää. Alle 5 hengen palkkaryhmät yhdistetään ja niistä anne- taan yhdessä vastaavat tiedot siten, ettei yhden henkilön palkkatieto- ja voida yksilöidä.
Salassapitovelvollisuus
Työntekijää koskevat arviointitiedot voidaan luovuttaa häntä edusta- valle luottamusmiehelle/työntekijöiden valitsemalle edustajalle työn- tekijän kutakin kertaa varten antaman yksilöidyn suostumuksen pe- rusteella.
Työnantaja ja luottamusmies/henkilöstön edustaja on velvollinen pitä- mään salassa asiat, jotka hän saa tietoonsa työntekijästä arviointien yhteydessä (Tietosuojalaki 1050/2018 35 §).
3 mom. Rinnastuspalkkaryhmä ja palkkaryhmittelyn ulkopuoliset
Mikäli ammattinimikettä tai palkkaryhmää ei ole palkkaryhmittelyssä tai tehtävä poikkeaa selvästi nimikkeen mukaisista tehtävistä, työn- tekijän peruspalkka määräytyy sen palkkaryhmän mukaan, johon hänet tehtäviensä ja koulutuksensa perusteella voidaan rinnastaa. Mikäli rinnastusnimikettä ei ole, työntekijä on palkkaryhmittelyn ulko- puolinen ja peruspalkasta sovitaan työsopimuksella.
Soveltamisohje
Rinnastuspalkkaryhmää käytettäessä noudatetaan edellä 2 momentin mukaista arviointimenettelyä työntekijän peruspalkkaa määritettäessä. Myös palkkaryhmittelyn ulkopuolisten työntekijöiden osalta noudate- taan tarkoituksenmukaista palkkaporrastusta ja soveltuvin osin edellä mainittua arviointimenettelyä.
4 mom. Kokonaispalkka
Työntekijälle, jonka palkkaa ei ole määrätty palkkaryhmittelyliitteessä ja jolle ei löydy myöskään edellä 3 momentissa mainittua rinnastus- palkkaryhmää, voidaan sopia maksettavaksi kokonaispalkkaa, joka voi sisältää myös tämän työehtosopimuksen 18 §:n mukaiset ko- kemuslisät.
Kokemuslisään oikeuttava aika on kuitenkin vahvistettava vuosi- lomaoikeuden toteamista varten. Työntekijän työsopimuksessa on syytä todeta, mitkä palkanosat sisältyvät kokonaispalkkaan.
Työehtosopimuksen mukaiset yleiskorotukset lasketaan kokonais- palkkaan silloin, kun kokemuslisien osuutta palkasta ei ole työsopi- muksessa eroteltu.
5 mom. Työntekijän peruspalkka yhdistelmätehtävässä
Mikäli työntekijä työsopimuksensa mukaan tekee eri palkkaryhmiin kuuluvia tehtäviä, hänen peruspalkkansa määräytyy sen palkka- ryhmän mukaan, mitä työtä hän tekee pääasiallisesti.
Soveltamisohje
Jos ns. yhdistelmätehtävässä pääasiallinen tehtävä kuuluu alemmin tai korkeammin palkattuun palkkaryhmään, otetaan muussa palkka- ryhmässä suoritettavat tehtävät huomioon arvioitaessa 13 §:n 2 mo- mentin mukaisesti työntekijän tehtävien vaativuustasoa.
14 § Pätevyyden puuttuminen
Mikäli työntekijällä ei ole palkkaryhmässä edellytettyä koulutusta tai muuta päte- vyyttä, hänen peruspalkkansa on enintään 15 prosenttia alempi kuin palkka- ryhmän ao. palkkamääräys edellyttää. Erityisestä syystä alennus voidaan jättää tekemättä.
Soveltamisohje
Tässä momentissa tarkoitettua alennusta voidaan käyttää vain niissä palkka- ryhmissä, joissa palkkamääräyksissä edellytetään tiettyä koulutusta tai koulutusta- soa. Mikäli työntekijä saavuttaa tehtävässään noudatettavassa palkkaryhmä- kohdassa edellytetyn pätevyyden, työntekijän peruspalkka tarkistetaan palkkaus- määräyksen edellyttämälle tasolle seuraavan kuukauden alusta lukien siitä, kun hän on esittänyt selvityksen pätevyyden saavuttamisesta.
15 § Osa-aikatyöntekijän palkka
Työehtosopimuksen mukaista täyttä työaikaa lyhyempää säännöllistä työaikaa tekevän varsinainen palkka on samassa suhteessa alempi kuin osa-aikatyö on työehtosopimuksen mukaista täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi (osa-aika- prosentti).
Luku 2 Palkkaus
Jos kokoaikatyö muuttuu osa-aikatyöksi tai päinvastoin, varsinainen palkka luot- tamusmieskorvausta ja työsuojeluvaltuutetun korvausta lukuun ottamatta muut- tuu samassa suhteessa, ellei työsopimuksella ole toisin sovittu.
Esimerkki 2
Työntekijän säännöllinen työaika on 20 tuntia viikossa täyden työajan ollessa 38 tuntia 15 minuuttia viikossa. Työntekijän palkka on osa-aikaprosentin mukaisesti 52,29 % täyden työajan varsinaisesta palkasta.
16 § Siirto muuhun työhön
1 mom. Siirto korkeammin palkattuihin tehtäviin
Mikäli työnantaja siirtää työntekijän tämän työehtosopimuksen 6 §:n 1 momentin perusteella tilapäisesti, vähintään 6 työpäivän ja enin- tään 8 viikon ajaksi kerrallaan toiseen palkkaryhmään kuuluvaan työ- hön, joka on korkeammin palkattua, työntekijälle maksetaan siirron alusta lukien sen palkkaryhmän mukainen peruspalkka tarvittaessa edellä 14 §:ssä tarkoitetuin tavoin alennettuna. Työntekijän tulee kui- tenkin saada vähintään entistä työtään vastaavaa peruspalkkaa.
Soveltamisohje
Määräys koskee työnantajan tekemää tilapäistä, enintään 8 viikkoa kestävää siirtoa toisiin tehtäviin. Alle 6 työpäivää kestävän siirron ajalta palkka maksetaan entisen työn mukaisena.
Yli 8 viikkoa kestävästä työtehtävien olennaisesta muuttamisesta so- vitaan työsopimuksella työntekijän kanssa.
Kun työnantaja ja työntekijä sopivat työsopimuksen ehtojen olennai- sesta muuttamisesta määräajaksi tai pysyvästi, sovitaan työsopimuk- sessa myös tehtävästä maksettavasta palkasta. Työntekijän perus- palkka uudessa tehtävässä määräytyy käyttäen soveltuvin osin edellä 13 §:n 2 momentin määräyksiä henkilökohtaisen peruspalkan määräy- tymisestä.
2 mom. Siirto alemmin palkattuihin tehtäviin
Jos työntekijä siirretään tilapäisesti enintään 8 viikon ajaksi alemmin palkattuun työhön, hänen peruspalkkansa määräytyy tältä ajalta en- tistä työtä vastaavan peruspalkan mukaan.
17 § Työkyvyn alentumisen vaikutus palkkaukseen
1 mom. Työtapaturma tai ammattitauti
Työntekijälle, joka hänelle tähän työehtosopimukseen sidotun työn- antajan työssä sattuneen työtapaturman tai siinä saadun ammatti- taudin vuoksi on tullut kykenemättömäksi entiseen työhönsä ja joka tämän vuoksi siirretään lääkärin lausunnon perusteella työkykyään vastaavaan olennaisesti alempipalkkaiseen työhön, maksetaan tästä työstä hänen aikaisemman ansionsa mukainen palkka vähennettynä työnantajan kustantaman elinkoron täydennyskorkoa tai tapaturma- eläkettä vastaavalla määrällä.
2 mom. Työkyvyn aleneminen
Mikäli kysymyksessä on muu kuin edellä 1 momentissa tarkoitettu työntekijä, jonka työkyky on olennaisesti alentunut, työntekijän palk- ka määräytyy siten, että työkyvyn vajauksen johdosta hänen perus- palkkansa tulee olla vastaavassa suhteessa alempi, jollei työntekijän kanssa ole työsopimuksella sovittu muusta palkkausperusteesta.
B Kokemuslisä ja muut palkanlisät
18 § Kokemuslisät
1 mom. Kokemuslisän kertyminen
Työntekijälle maksetaan kokemuslisää 5 ja 10 kokemuslisään oikeut- tavan palvelusvuoden jälkeen. Kumpikin kokemuslisä on 5 prosenttia työntekijän peruspalkasta.
Esimerkki 3
Kokemuslisällä korotettu palkka saadaan kertomalla henkilökohtainen peruspalkka luvulla 1.05, kun kyseessä on 1. kokemuslisä ja luvulla 1.10, kun kyseessä on 2. kokemuslisä.
2 mom. Kokemuslisän maksaminen
Kokemuslisä maksetaan kokemuslisään oikeuttavan palvelusajan täyttymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien.
3 mom. Kokemuslisän hakeminen ja selvitys muun työnantajan palvelusta
Kokemuslisää ei tarvitse hakea. Muun kuin oman työnantajan palve- lusta on kuitenkin esitettävä luotettava kirjallinen selvitys. Jos työn- antaja pyytää työsopimusta tehtäessä työntekijän toimittavan todis- tuksen muun työnantajan palvelusta sovittuun kohtuulliseen määrä- aikaan mennessä eikä työntekijä tätä noudata, maksetaan kokemus-
Luku 2 Palkkaus
lisä vasta siitä lukien, kun selvitys on esitetty. Jos määräaikaa ei ole asetettu ja selvitys muun työnantajan palvelusta esitetään jälkikä- teen, tähän palvelukseen perustuvaa kokemuslisää maksetaan enin- tään 2 vuoden ajalta takautuvasti selvityksen esittämisestä.
Soveltamisohje
Luotettavalla selvityksellä tarkoitetaan yleensä työtodistusta tai muuta muun työnantajan antamaa kirjallista selvitystä työsuhteen kestosta.
4 mom. Kokemuslisään oikeuttava palvelusaika
Kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa on kaikki oman työnanta- jan palvelu ja muun työnantajan palvelu, josta on olennaista hyötyä nykyisessä tehtävässä. Samalla ammattialalla palvelusta on katsot- tava aina olevan olennaista hyötyä.
Soveltamisohje
Kyseessä tulee olla työsopimukseen perustuva työsuhde. Esimerkik- si pelkkä omistussuhde yhtiöön tai sen osakkuus ei riitä eikä toimimi- nen yksityisenä elinkeinonharjoittajana.
Olennaisen hyödyn arviointiin sisältyy harkintaa. Työnantaja ratkai- see tapauskohtaisesti, milloin aiemmasta palvelusta on olennaista hyötyä nykyisessä tehtävässä. Samankaltaisissa tapauksissa työn- antajan tulee pyrkiä mahdollisimman yhtenäiseen käytäntöön.
Kokemuslisään oikeuttavaksi ajaksi luetaan yhdenkin päivän kestä- nyt työsuhde. Kokemuslisään oikeuttavat ja sitä vähentävät kalen- teripäivät muunnetaan tarvittaessa kuukausiksi käyttämällä jakajana 30 ja vuosiksi käyttämällä jakajana 365.
Työntekijän samana ajankohtana suorittamista kokemuslisään sinän- sä oikeuttavista eri palveluksista otetaan ainoastaan yksi työsuhde huomioon palvelusaikaa laskettaessa.
Kuukausipalkkainen osa-aikatyö kerryttää kokemuslisää samoin kuin kokoaikatyö.
Kutsuttaessa työhön tulevalla tai ns. keikkatyötä tekevällä kokemus- lisää kerryttävät tosiasialliset työpäivät tai yhdenjaksoiset työ- rupeamat.
5 mom. Kokemuslisä, palvelusajasta tehtävät vähennykset POISTETAAN 1.6.2023
Kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa laskettaessa vähennetään ne kalenteripäivät, joina työssäolo on ollut keskeytyneenä tai jona työssäolo, henkilön palvelukseen ottamisen tapahduttua, ei vielä ole alkanut.
Työssäolo voi keskeytyä esimerkiksi sairauspoissaolon, muun työlo- man tai opintovapaan vuoksi. Ajat, jotka eivät vähennä palvelusai- kaa, katso jäljempänä 18 § 6 momentti.
Vähennykset lasketaan kalenteripäivinä, jolloin 30 päivää on yksi kuukausi. Vähennettävä aika siirtää kokemuslisään oikeuttavan ajan täyttymistä vastaavan ajan verran eteenpäin. Jos vähennettävä aika on esimerkiksi 2 päivää, kokemuslisään oikeuttavan ajan täyttyminen siirtyy 2 päivällä. Vähennys suoritetaan laskemalla eri työsuhteista vähennettävät päivät yhteen.
Esimerkki 4 Kokemuslisään oikeuttavaan palvelusaikaan tehtävät vähennykset poistuvat 1.6.2023
▪ Työntekijän kokemuslisään oikeuttava palvelusaika oli 8 vuotta 11 kuukautta ja 10 päivää palvelussuhteen alkaessa 1.8.2017. Hänelle maksettiin palvelussuhteen alkaessa ensimmäinen koke- muslisä 5 kokemuslisään oikeuttavan palvelusvuoden perusteel- la.
▪ Toiseen kokemuslisään oikeuttava 10 vuoden palvelusaika olisi täyttynyt 20.8.2018. Työntekijä oli kuitenkin saman kalenterivuo- den aikana ensin palkattomalla työlomalla 1.6.–30.6.2018 yhteen- sä 30 kalenteripäivää ja sairauspoissaolo 25.11.–1.3.2018 yh- teensä 36 kalenteripäivää.
▪ Kokemuslisäaikaa ei vähentänyt 18 §:n 6 momentin 5 kohdan mu- kaan enintään 30 kalenteripäivän palkaton työloma eikä 18 §:n 6 momentin 4 kohdan mukaan 30 kalenteripäivän sairauspoissaolo. Sen sijaan kokemuslisään oikeuttavan sairauspoissaolon enim- mäismäärän (30) ylittävät 6 sairauspoissaolopäivää vähensivät ko- kemuslisään oikeuttavaa aikaa, koska 5 kohdassa mainittu 30 ka- lenteripäivän enimmäismäärä työlomaa kalenterivuoden aikana oli jo täyttynyt palkattoman työloman yhteydessä. Toiseen kokemusli- sään oikeuttava 10 vuoden palvelu täyttyi 6 päivää myöhemmin eli 26.8.2018 ja sen maksaminen aloitettiin täyttymistä seuraavan ka- lenterikuukauden alusta 1.9.2018 lukien.
6 mom. Kokemuslisä, palvelusaikaa eivät vähennä POISTETAAN 1.6.2023
Palvelusaikaa eivät kuitenkaan vähennä
1) vuosiloma-aika
2) palkallinen äitiysvapaa-aika
3) äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa-aika, jos työntekijä on saanut äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa
Luku 2 Palkkaus
4) yhteensä enintään 30 kalenteripäivän sairauspoissaoloaika kalenterivuodessa
5) enintään 30 kalenteripäivän pituinen muu työloma tai luvallinen poissaolo kalenterivuodessa.
Tämän kohdan mukaiseksi muuksi työlomaksi tai luvalliseksi poissa- oloksi katsotaan myös edellä kohdassa 4 (sairauspoissaoloaika) tar- koitetun ajan ylittävä poissaoloaika.
19 § Määrävuosilisä
Määrävuosilisää maksetaan edelleen niille, jotka ovat 31.12.1999 olleet siihen oikeutettuja Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen 2000 19 §:n 6 momentin perusteella sen suuruisena, kuin lisä oli 31.12.1999.
Soveltamisohje
Uusia määrävuosilisiä ei ole myönnetty 31.12.1999 jälkeen. Lisää maksetaan työn- tekijälle niin kauan kuin työsuhde lisän myöntäneeseen työnantajaan jatkuu kes- keytymättä.
20 § Määräaikainen palkanlisä
Työntekijälle voidaan maksaa erillistä määräaikaista palkanlisää, jossa perustee- na on tilapäinen työtehtävien tai olosuhteiden muutos.
Soveltamisohje
Työntekijälle voidaan maksaa määräaikaista palkanlisää sellaisesta tehtävien muu- toksesta, jota ei tilapäisenä oteta huomioon peruspalkassa. Sitä voidaan käyttää myös esimerkiksi työntekijän tehtävien muuttuessa vaativammiksi tilapäisesti tai määräajaksi, kannustettaessa työntekijää hankkimaan uusia valmiuksia, aloitetta- essa uutta toimintaa tai toimintaa kehitettäessä (esimerkiksi projekti). Pysyvät muutokset henkilön tehtävissä, ammattitaidossa ja suorituksessa otetaan huo- mioon arvioitaessa työntekijän peruspalkan tasoa.
21 § Syrjäseutulisä
Työntekijälle, jolle on 30.4.1995 maksettu Kunnallisen yleisen virka- ja työehto- sopimuksen mukaista syrjäseutulisää tai toimiehtosopimuksen mukaista kylmän alueen lisää, maksetaan edelleen aikaisempaa markkamääräistä lisää vastaavaa euromääräistä lisää niin kauan, kuin työntekijän työsuhde ko. työnantajaan jatkuu keskeytymättä. Työnantaja voi harkintansa mukaan maksaa työntekijälle vastaa- vaa euromääräistä lisää.
22 § Tulospalkkio
1 mom. Tulospalkkioon oikeutetut
Työntekijälle tai työntekijäryhmälle voidaan maksaa tulospalkkiota työnantajan päättämällä tavalla, mikäli asetetut tulostavoitteet saavu- tetaan.
2 mom. Tulostavoitteet
Tulostavoitteet asetetaan yhdessä työnantajan ja työntekijän tai työntekijäryhmän taikka työntekijöitä edustavan luottamusmiehen kanssa.
Tulostavoitteita seurataan palkkiojakson aikana ja tavoitteiden toteu- tuminen todetaan palkkiojakson päättyessä.
3 mom. Tulospalkkion määrä
Tulospalkkio sidotaan tuloksen saavuttamiseen. Se on työnantajan päättämä osuus tuottavuuden lisääntymisestä, kannattavuuden kasvusta tai saavutetusta säästöstä.
4 mom. Tulospalkkion maksaminen
Tulospalkkio ei ole 10 §:ssä tarkoitettua varsinaista palkkaa ja se maksetaan erillään varsinaisesta kuukausipalkasta.
5 mom. Tulospalkkion luonteinen lisä
Työnantaja voi niin harkitessaan maksaa tulospalkkion luonteista li- sää myös muilla kuin edellä 1–3 momenteissa esitetyillä perusteilla.
D Erinäiset määräykset
23 § Poistettu
24 § Palkanmaksu
1 mom. Palkanmaksu työsuhteen alkaessa
Jäsenyhteisön palvelukseen otetulla työntekijällä on oikeus saada palkka siitä lukien, kun hän on ryhtynyt hoitamaan tehtäviään.
Soveltamisohje
Ks. AVAINTES 5 § 4 momentti.
44 | C Tulospalkkio
Luku 2 Palkkaus
2 mom. Palkanmaksu pätevän poissaolosyyn puuttuessa
Jos työntekijä on ilman pätevää syytä ollut poissa työstä, hänelle ei makseta palkkaa tältä ajalta.
3 mom. Palkan vähentäminen, satunnainen poissaolo
Kuukausipalkasta vähennetään jäljempänä 41 §:n 1 momentissa tar- koitettu tuntipalkka kultakin poissaolotunnilta, jos työpäivä työnteki- jän pyynnöstä tai muutoin hänestä johtuvasta syystä jää satunnai- sesti vajaaksi eikä vajausta ole tehty takaisin muuna aikana. Koko- naisen työpäivän kestävästä vastaavasta poissaolosta vähennetään 12 §:n 1 momentin mukainen päiväpalkka kultakin poissaoloon sisäl- tyvältä kalenteripäivältä.
4 mom. Palkanmaksu työsuhteen päättyessä
Työsuhteen päättyessä palkka maksetaan, jollei tästä työehtosopi- muksesta muuta johdu,
1) työsuhteen päättymispäivään asti, mainittu päivä mukaan luettuna.
2) työntekijän kuolinpäivään asti, mainittu päivä mukaan luettuna, jolloin mahdollisesti etukäteen maksettua kuukausipalkkaa kuu- kauden jäljellä olevalta osalta ei peritä takaisin.
25 § Palkan maksuaika
1 mom. Palkanmaksupäivä
Työntekijälle maksetaan palkka kultakin kalenterikuukaudelta vii- meistään sen viimeisenä päivänä, jollei tässä työehtosopimuksessa ole toisin määrätty tai palkan suoritusperusteista muuta johdu.
Jos palkan maksaminen edellyttää laskulla esitettävää selvitystä suoritetuista toimenpiteistä tai työajan täyttymisen seurantaa, palkka maksetaan viimeistään laskutusta seuraavan kalenterikuukauden aikana.
Soveltamisohje
Työsuhteen päättyessä palkka tulee maksaa työsopimuslain mukai- sesti päättymispäivänä, ellei työntekijän kanssa ole toisin sovittu.
Seurauksena palkanmaksun viivästymisestä saattaa seurata työn- antajalle velvollisuus maksaa odotuspäiviltä työsopimuslain 2 luvun 14 §:n mukaista odotuspäivien palkkaa. Rahapalkan erääntymisessä pyhä- ja eräinä muina päivinä sovelletaan, mitä työsopimuslain 2 lu- vun 15 §:ssä on määrätty.
2 mom. Palkan maksaminen pankkiin
Työntekijän palkka maksetaan hänen osoittamalleen, Suomessa si- jaitsevan rahalaitoksen pankkitilille, josta on säädetty työsopimuslain 2 luvun 16 §:ssä.
3 mom. Palkkalaskelma
Palkanmaksun yhteydessä annetaan palkansaajalle laskelma ja tarvittaessa selvitys palkan suuruudesta ja palkanpidätyksestä eri tarkoituksiin.
26 § Kuittausoikeus, työnantajan saatava
Työnantajan oikeudesta kuitata työntekijän palkkasaamista vastasaamisellaan on säädetty työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä.
Soveltamisohje
Kuittaamisoikeutta rajoittavat säännökset palkasta ulosmitattavan määrän suojaosuudesta on ulosottokaaren (705/2007) 4 luvun 48 §:ssä.
Oikeusministeriö julkaisee oikeuslaitoksen nettisivuilla xxx.xxxxxx.xx ohjeet palkas- ta, eläkkeestä ja muusta toistuvaistulosta ulosmittauksen yhteydessä laskettavasta velallisen suojaosuuden laskentatavasta ja määrästä. Suojaosuudet tarkistetaan oikeusministeriön asetuksella vuosittain siten kuin kansaneläkeindeksistä annetus- sa laissa (456/2001) säädetään.
Luku 3 Työaika
Työaika
A Kaikissa työaikamuodoissa sovellettavat yhteiset määräykset
27 § Työaikalain soveltaminen
1 mom. Työaikalain alaiset työntekijät
Työaikalain (872/2019) alaisiin työntekijöihin sovelletaan tämän lu- vun määräysten lisäksi seuraavia työaikalain säännöksiä, jollei niistä ole sovittu toisin tässä työehtosopimuksessa tai sen liitteessä 3.
– 6 § (vuorotyö)
– 8 § (yötyö)
– 9 § (moottoriajoneuvon kuljettajan työaika)
– 10 § (työehtosopimukseen perustuva säännöllinen työaika)
– 12 § (liukuva työaika)
– 13 § (joustotyöaika)
– 14 § (työaikapankki, vaihtoehtoinen Avaintes 42 § 2 mom)
– 15 § (lyhennetty työaika)
– 17 § (työntekijän suostumus)
– 18 § (työajan enimmäismäärä)
– 19 § (hätätyö)
– 22 § (työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumisjakson)
– 24 § 3 mom.(moottoriajoneuvon kuljettajalle annettava tauko)
– 25 § (vuorokausilepo)
– 26 § (moottoriajoneuvon kuljettajan vuorokausilepo)
– 29 § (työajan tasoittumisjärjestelmä)
– 31 § (ajopäiväkirja)
– 32 § (työaikakirjanpito)
– 39 § (poikkeuslupa)
– 8 luvun erinäiset säännökset (säännösten pakottavuus ym.)
– 9 luvun erinäiset säännökset (kanneaika, rangaistussäännökset ym.)
2 mom. Nuoret työntekijät
Alle 18-vuotiaaseen työntekijään sovelletaan nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) säännöksiä.
A1 Työaika ja sen sijoittaminen
28 § Työaika
1 mom. Työajaksi luettava aika, määritelmä
Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työntekopaikalla työnantajan käytettävissä.
2 mom. Lepoajan lukeminen työaikaan
Päivittäisiä lepoaikoja ei lueta työaikaan, jos työntekijä saa näinä aikoina esteettömästi poistua työpaikalta.
3 mom. Matkaan käytetty aika, luetaan työaikaan
Matkaan käytetty aika luetaan kuitenkin työaikaan, jos
1) matkaa on samalla pidettävä työsuorituksena, tai
2) kyseessä on työpäivän kuluessa työntekopaikasta toiseen matkustaminen, tai
3) kyseessä on kulkeminen tai kuljetus esimiehen määräämästä lähtöpaikasta työtehtävän suorituspaikkaan ja sieltä lähtö- paikkaan.
Mikäli matka-aika luetaan työajaksi, otetaan matkustukseen kulunut aika huomioon säännöllisen työajan täyttymisessä sekä lisä- ja yli- työn muodostumisessa.
Esimerkki 5
Työntekijä lähetetään viemään tarvikkeita työnantajan toiseen toimi- paikkaan. Menomatka sinne luetaan työajaksi, koska se on työtehtä- vän suorittamista. Paluumatkaa ei lueta työajaksi, jos sitä ei voida pi- tää työtehtävän suorittamisena. Mikäli paluumatka tapahtuu säännöl- lisenä työaikana, työaika saa jäädä tältä osin vajaaksi, eikä matkaan käytettyä aikaa teetetä takaisin.
Esimerkki 6
Jos työntekijä saapuu työpäivän alkaessa työnantajan määräämään lähtöpaikkaan A, josta on yhteiskuljetus työntekemispaikkaan B, luetaan matka-aika A:sta B:hen ja takaisin B:stä A:han työajaksi.
4 mom. Matkaan käytetty aika, ei lueta työaikaan
Työtehtävien edellyttämiin matkoihin käytettyä aikaa ei lueta työ- ajaksi ellei 3 momentista toisin johdu.
Luku 3 Työaika
Työmatkoja asunnosta työpaikalle tai toimipisteeseen ja takaisin sekä työtehtävien edellyttämän matkan matka-aikoja ei lueta työajaksi.
Mikäli työntekijä on käyttänyt työaikaansa työtehtävien edellyttämään matkustamiseen, ei matka-aikaa lueta työajaksi, mutta hänen päivit- täistä työaikaansa ei tämän vuoksi pidennetä. Säännöllinen työaika saa matkustukseen kuluneelta ajalta jäädä vajaaksi eikä matkaan käytettyä aikaa teetetä takaisin. Samoin tulkitaan, jos työnantaja määrää työntekijän kesken sovitun etätyöpäivän saapumaan työn- antajan toimitiloihin.
Esimerkki 7
Työntekijä lähtee aamulla asunnoltaan työmatkalle toiseen kaupunkiin osallistuakseen siellä työtehtävien edellyttämään asiakastapaami- seen. Xxxxxx asunnolta asiakastapaamiseen ja takaisin asunnolle ei lueta työaikaan. Säännöllinen työaika saa kuitenkin matkustukseen kuluneelta osin jäädä vajaaksi eikä matkaan käytettyä aikaa teetetä takaisin.
5 mom. Koulutusajan lukeminen työaikaan
Koulutukseen käytetty aika luetaan työajaksi, jos työnantaja määrää osallistumaan koulutukseen.
Soveltamisohje
Mikäli kyseessä on koulutus, johon työnantaja ei ole määrännyt ja jota ei siis lueta työajaksi, työnantaja voi myöntää koulutustilaisuu- teen osallistumista varten työntekijälle työvapaata.
Täydennyskoulutus, ks. jäljempänä 101 §.
6 mom. Terveydenhoidollisiin tutkimuksiin ja tarkastuksiin kuluneen ajan lukeminen työaikaan, työnantajan määräämät
Työnantajan määräämiin terveydenhoidollisiin tutkimuksiin ja tarkas- tuksiin tai työn edellyttämiin lakimääräisiin tarkastuksiin kulunut aika luetaan työajaksi silloinkin, kun se tapahtuu vapaa-aikana. Niihin liit- tyvää mahdollista matka-aikaa ei lueta työajaksi. Mikäli matka-aika ajoittuu työntekijän säännölliseen työaikaan, työaika saa jäädä tältä osin vajaaksi eikä työaikaa tästä syystä teetetä takaisin.
Soveltamisohje
Työntekijän pitää tarvittaessa esittää tutkimuksen tai tarkastuksen suorittaneen henkilön tai laitoksen antama todistus varsinaiseen tutki- mukseen tai tarkastukseen kuluneesta ajasta.
7 mom. Terveydenhoidollisiin tutkimuksiin osallistuminen työaikana, lääkärin määräämät
Työntekijä saa osallistua työaikana lääkärin lähetteellä määräämiin tutkimuksiin, kuten erikoislääkärin, laboratorio- tai röntgentutkimuk- seen, mikäli tutkimusta ei voida järjestää työajan ulkopuolella.
Tutkimukseen kulunutta aikaa ei lueta työajaksi. Sama koskee syn- nytystä edeltäviä lääketieteellisiä tutkimuksia, mikäli tällainen tutki- mus on suoritettava työaikana. Mikäli tutkimus matka-aikoineen ajoit- tuu työntekijän säännölliseen työaikaan, työaika saa tältä osin jäädä vajaaksi eikä työaikaa tästä syystä teetetä takaisin.
Soveltamisohje
Tutkimus on ensisijaisesti järjestettävä työajan ulkopuolelle. Mikäli se ei ole mahdollista esimerkiksi sen vuoksi, että tutkimuksia suorite- taan vain määrättyinä aikoina tai että kysymyksessä on äkillinen tut- kimustarve, voidaan tutkimukseen antaa em. perusteilla lupa osallis- tua työaikana.
Sopimusmääräys ei koske oma-aloitteista lääkärissä, hammaslääkä- rissä ja hoidossa käyntejä, useamman päivän kerrallaan kestäviä tut- kimuksia eikä tutkimuksia, jotka on suoritettu työntekijän oma-aloit- teisen lääkärissä käynnin yhteydessä. Jos työntekijälle annetaan lupa tällaiseen käyntiin työaikana, työnantajan tulee tällöin harkita kussakin tapauksessa erikseen, myönnetäänkö työntekijälle tutki- muksessa tai hoidossa käynnin ajaksi palkatonta vapaata vai teete- täänkö vapautukseen käytetty työaika takaisin.
Synnytystä edeltävillä lääketieteellisillä tutkimuksilla tarkoitetaan sekä lääkärin että muun terveydenhoitohenkilökunnan suorittamaa tutkimusta tai tällaiseen tutkimukseen perustuvan laboratorio- tai muun vastaavan kokeen suorittamista, joka perustuu lääketieteelli- seen selvitystarpeeseen raskaana olevan työntekijän taikka sikiön terveydentilasta.
Mikäli raskaana olevan työntekijän on käytävä tutkimuksissa työaika- na, tästä tulee ilmoittaa työnantajalle niin pian, kuin se on mahdollis- ta. Työnantaja voi tällöin osoittaa työntekijälle toisen ajankohdan tut- kimuksia varten ottaen huomioon tutkimuksen kiireellisyys ja ajan- kohta, jolloin tutkimuksia tehdään. Hyvissä ajoin tapahtuva ilmoitta- minen mahdollistaa myös sen, että työvuorojärjestelyjä tehtäessä voidaan etukäteen ottaa huomioon tutkimuksissa käynnin tarve siten, että se voi tapahtua pääsääntöisesti työajan ulkopuolella. Työnteki- jän on pyynnöstä esitettävä työnantajalle selvitys tutkimuksen liitty- misestä raskauteen sekä sen suorittamisen välttämättömyydestä työaikana. Tutkimuksissa käynti tulee suorittaa tarpeetonta työajan menetystä välttäen.
Ks. myös jäljempänä 88 §:n 3 momentin soveltamisohje: Sairaus- poissaolon myöntäminen äkillisen hammassairauden johdosta.
50 | A1 Työaika ja sen sijoittaminen
Luku 3 Työaika
29 § Työajan sijoittaminen
1 mom. Vuorokauden, työviikon ja työaikajakson alkaminen
Vuorokauden katsotaan alkavan kello 00.00 ja työviikon ja työjakson sunnuntai- ja maanantaivuorokauden vaihteesta, jollei vuorokautta ole paikallisesti määrätty alkavaksi työvuoron alkamisaikana.
2 mom. Työpäivän yhtäjaksoisuus ja työvuoron pituus
Työntekijän työpäivän tai työvuoron yhtäjaksoisuutta pidetään ylei- sesti tavoiteltavana käytäntönä paitsi niissä töissä, joissa on erityi- nen syy järjestää työvuoro toisin. Alle 4 tunnin työvuoroja ei tule työ- paikalla käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai toiminnan kannalta perusteltu syy tätä edellytä.
3 mom. Työvuoron pituus jaksotyössä
Jaksotyössä työvuoro pyritään järjestämään siten, että sen pituus päivävuorossa on enintään 10 tuntia ja yövuorossa enintään 12 tuntia.
4 mom. 5-päiväinen työviikko
Xxxxxx toimintojen luonne muuta vaadi, työntekijän säännöllinen työ- aika sijoitetaan 5 työpäivälle viikossa. Työvuorot suunnitellaan siten, että työntekijälle pyritään antamaan 2 peräkkäistä vapaapäivää vii- kon aikana.
Soveltamisohje
Työvuorot suunnitellaan siten, että sunnuntai ja lauantai ovat mah- dollisuuksien mukaan vapaapäiviä.
Jaksotyössä tulisi kussakin työpisteessä pyrkiä antamaan työntekijöille sama määrä vapaapäiviä viikonloppuna tietyn ajanjakson kuluessa.
A2 Lepoajat
30 § Viikoittainen ja vuorokautinen lepoaika
1 mom. Viikkolepo
Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vä- hintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän lepoajan, joka on, mi- käli mahdollista, sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikkolepo voi- daan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Lepoajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.
Tarvittaessa työvuoroluetteloon merkittyä viikkolepoa voidaan muut- taa. Mikäli työntekijä ei ole ollut työssä koko viikkoa mm. vuosiloman tai muun työloman vuoksi siten, että vapaa on kestänyt yhtäjaksoi- sesti vähintään tässä momentissa mainitun ajan (35 tuntia tai 24 tun- tia), katsotaan viikoittainen lepoaika annetuksi. Poissaolo työstä työ- vuoroluetteloon merkittyinä työpäivinä sairauden tai lapsen sairau- den takia ei kuitenkaan voisi olla säännöksessä tarkoitettua.
Keskimääräinen viikkolepoaika tulee antaa siten, että kahden viikon ajanjakson molemmilla viikoilla on keskeytymätöntä lepoaikaa.
Esimerkki 8
Yhden viikon lepoajan pituus on vähintään 24 tuntia ja kahden viikon lepoajan yhteispituus 70 tuntia. Siten, jos yhdellä viikolla viikoittaista lepoaikaa on annettu vähimmäismäärä eli 24 tuntia, toisella viikolla yh- tenäisen lepoajan tulee tällaisella ajanjaksolla olla vähintään 46 tuntia (24 + 46 = 70). Vastaavasti jos toisella viikolla annetun lepoajan pituus on ollut esimerkiksi 30 tuntia, on toisella viikolla oltava vähintään 40 tunnin keskeytymätön lepoaika.
2 mom. Poikkeukset viikkolepoajan antamisesta
Viikkolepoaika voidaan jättää antamatta, jos
– työntekijän säännöllinen työaika on vuorokaudessa enintään 3 tuntia
– työntekijä on työaikalain 19 §:ssä tarkoitetussa hätätyössä
– työn tekninen laatu ei salli työntekijän täydellistä vapauttamista työstä
– työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hänen lepoaikanaan työ- paikalla suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi
– työntekijä suostuu varallaoloon viikkolevon aikana.
3 mom. Korvaus viikkolevon menettämisestä
Xxxxxxx työaikalain alaista työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hä- nen vapaa-aikanaan tai varallaoloaikana taikka viikkolevon aikana, työntekijän säännöllistä työaikaa lyhennetään yhtä pitkällä ajalla, kuin hän ei ole saanut 1 momentissa määrättyä viikkolepoaikaa vii- meistään 3 kuukauden kuluessa työn tekemisestä, tai työntekijän suostumuksella tilapäisestä työstä maksetaan työhön käytetyltä ajal- ta yksinkertainen tuntipalkka.
Soveltamisohje
Muille kuin työaikalain alaisille ei tarvitse korvata mahdollisesti saa- matta jäänyttä viikkolepoa.
52 | A2 Lepoajat
Luku 3 Työaika
Esimerkki 9
Jos viikkolepo jää lyhyemmäksi kuin työaikalain mukainen viikkolepo, maksetaan korvaus siltä osin kuin työaikalain mukainen viikkolepo on jäänyt saamatta. Jos suunniteltu vapaa-aika olisi ollut 37 tuntia, mutta ylimääräisen työvuoron takia se olisikin vain 33 tuntia, maksetaan kor- vaus niiltä 2 tunnilta, jotka jäävät vajaaksi 35 tunnista.
4 mom. Lepoajat keskeytymättömässä vuorotyössä
Keskeytymättömässä vuorotyössä lepoaika voidaan järjestää keski- määrin 35 tunniksi enintään 12 viikon aikana. Lepoajan tulee olla kui- tenkin vähintään 24 tuntia viikossa. Teknisten olosuhteiden ja työn järjestelyjen niin edellyttäessä voidaan menetellä vastaavalla tavalla, jos siihen on työntekijän suostumus.
5 mom. Vuorokausilepo
Vuorokausilevon antamisesta on säädetty työaikalain 25 §:ssä
31 § Päivittäinen lepoaika
1 mom. Päivittäinen lepoaika (ruokatauko)
Jos vuorokautinen työaika on 6 tuntia pitempi eikä työntekijän työ- paikallaolo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, hänelle on annettava työvuoron aikana vähintään puolen tunnin lepoaika (ruokatauko), jota ei lueta työaikaan ja jonka aikana työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikalta. Lepoaika voidaan työntekijän pyynnöstä antaa edellä mainittua lyhyemmissäkin työvuoroissa, ellei tehtävien järjestely ole esteenä. Lepoaikaa ei saa sijoittaa
välittömästi työpäivän alkuun eikä loppuun. Jos työaika ylittää vuoro- kaudessa 10 tuntia, työntekijällä on niin halutessaan oikeus pitää enintään puoli tuntia kestävä työaikaan kuulumaton lepoaika 8 tun- nin työskentelyn jälkeen.
Soveltamisohje
Lepoaikaa ei ole välttämätöntä määrätä pidettäväksi tiettynä kellon- aikana, vaan voidaan menetellä esimerkiksi siten, että lepoaika pide- tään tiettyjen kellonaikojen välisenä aikana silloin, kun se on työtehtä- vien kannalta tarkoituksenmukaisinta, jolloin tarkan ajankohdan mää- rää asianomainen esimies tai työntekijä itse. Lepoaika tulee aina an- taa, ellei kysymys ole 2 tai 3 momentissa tarkoitetusta poikkeuksesta.
2 mom. Poikkeusmääräys aterioinnista
Jollei lepoaikaa voida työtehtävien laadun vuoksi järjestää 1 momen- tin mukaisesti, työntekijälle on annettava tilaisuus aterioida työaikana työpaikalla.
Päivittäisen lepotauon tarkoituksena on suojata työntekijää kohtuutto- man pitkiltä yhdenmittaisilta työskentelyjaksoilta. Poikkeusmääräys työaikana ruokailusta tuleekin sovellettavaksi vain niissä tapauksissa, joissa työtehtävät edellyttävät tauotonta paikalla oloa eikä lepotauon järjestäminen ole työtehtävien laadun vuoksi mahdollista. Tällaisessa tapauksessa ruokailu tapahtuu työn lomassa poistumatta työskentely- paikalta.
3 mom. Päivittäinen lepotauko jaksotyössä eräissä laitoksissa
Sairaaloissa sekä hoito- ja huoltolaitoksissa on jaksotyötä tekeville työntekijöille annettava 1 momentissa tarkoitettu lepotauko tai työn- tekijän niin halutessa tilaisuus joutuisaan ateriointiin työaikana työ- paikalla tai työnantajan osoittamassa laitoksen ruokalassa tai vas- taavassa ruokailupaikassa edellyttäen, ettei järjestelystä aiheudu häiriötä työn kululle tai suoritettaville palveluille ja että ruokailusta aiheutuvaa poissaolo työstä kestää enintään 15–20 minuuttia.
4 mom. Tauko (kahvitauko)
Työntekijälle järjestetään päivittäin yksi 10 minuutin pituinen tauko (kahvitauko), joka luetaan työaikaan ja jonka aikana työntekijä ei saa poistua työpaikalta. Tauko järjestetään tarvittaessa vuoroittain ja muutoinkin siten, ettei tauosta aiheudu häiriötä työn kululle tai suori- tettaville palveluille. Taukoa ei saa sijoittaa työvuoron/työpäivän alkuun tai loppuun.
A3 Työaika-asiakirjat
32 § Työajan tasoittuminen työaikajaksossa
1 mom. Työajan tasoittuminen
Jos säännöllinen työaika tasoittuu keskimääräiseksi työaikajakson aikana, on työaikajaksoa varten ennakolta laadittava työvuoroluettelo.
Soveltamisohje
Työajan tasoittumissuunnitelmasta säädetään työaikalain 29 §:ssä. Tasoittumissuunnitelma on työajan järjestämistä koskeva suunnitelma. Työaikajaksoa varten laaditaan työvuoroluettelo, josta on tarkemmat määräykset jäljempänä 33 §:ssä.
2 mom. Työaikajakson muuttaminen
Käytössä olevan työaikajakson pituutta muutettaessa on pyydettäes- sä kuultava niitä työntekijöitä, joita muutos koskee tai heitä edusta- vaa luottamusmiestä. Muutoksesta on ilmoitettava työntekijälle hyvis- sä ajoin ennen työaikajakson alkamista.
54 | A3 Työaika-asiakirjat
Luku 3 Työaika
33 § Työvuoroluettelo
1 mom. Työvuoroluettelon laatiminen
Työaikalain alaisia töitä varten on työnantajan laadittava työvuoro- luettelo, josta käy ilmi työntekijän säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohdat sekä päivittäiset lepoajat. Työvuoroluettelo on laadittava samaksi ajanjaksoksi kuin työajan tasoittumisjärjestelmä, jollei se tasoittumisjakson pituuden tai suoritettavan työn epäsään- nöllisyyden vuoksi ole erittäin vaikeaa. Työvuoroluettelo on kuitenkin laadittava koko työaikajaksolle kerrallaan. Työvuoroluetteloa laadit- taessa työnantajan on työntekijän vaatimuksesta varattava luotta- musmiehelle tilaisuus esittää mielipiteensä.
Soveltamisohje
Työaikalain 30 §:n mukaisesti jokaiselle työpaikalle on laadittava työ- vuoroluettelo.
Työaika suunnitellaan työvuoroluetteloon pääsääntöisesti säännölli- seen työaikaan eli lisä- tai ylityörajaan (suunnitteluraja). Vain poik- keustapauksessa työntekijän suostumuksella työvuoroluetteloon suunnitellaan ylityötä. Silloin ylityön ajankohta ja määrä on erikseen merkittävä työvuoroluetteloon. Sen sijaan työvuoroluettelon tunti- määrä voidaan suunnitella vajaaksi aina silloin, kun siihen suunnitel- laan vapaa-aikana annettavaa työaikakorvausta (esimerkiksi yötyön aikahyvitys).
Työajan alkamis- ja päättymisajankohdat sekä päivittäiset lepoajat tulee ilmoittaa täsmällisin kellonajoin. Yleis- ja toimistotyöajassa on kuitenkin mahdollista sopia työaikalain 12 §:n mukaisesta liukuvasta työajasta, jossa työntekijä tietyissä rajoissa saa itse määrätä em. ajankohdat. Päivittäinen lepotauko voidaan merkitä myös, että se pidetään esimerkiksi kello 11.00 ja 13.00 välisenä aikana. Xxxxxxxx työajan sopimus korvaa työvuoroluettelon.
Asiakkaille järjestettävien virkistysmatkojen, leirien yms. ajaksi on mu- kana oleville työntekijöille laadittava työvuoroluettelot. Työajaksi lue- taan vain sellainen aika, jonka työntekijä matkan tai leirin aikana mää- rätään suorittamaan työtehtäviä. Myös varallaoloaika suunnitellaan työvuoroluetteloon.
2 mom. Työvuoroluettelon tiedoksi antaminen
Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon hy- vissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun työaikajakson alkamista. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työn- tekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä. Työtuntien muodostuminen ylityöksi tai vahvistetun työvuoro- luettelon työtuntien alittuminen ei yksistään ole tässä tarkoitettu pai- nava syy.
A3 Työaika-asiakirjat | 55
Työntekijän suostumuksella työvuoroluetteloa voidaan aina muuttaa. Mikäli muutoksesta ei päästä yksimielisyyteen, tulisi työvuoroluette- loon tehdä vain ne muutokset, jotka ovat laitoksen toiminnan kannal- ta välttämättömiä. Painavan syyn olemassaolo harkitaan kussakin tapauksessa erikseen.
Painavana syynä työvuoroluettelon muuttamiseen voidaan pitää mm. sellaisia työpaikan tuotanto-, palvelu- tai muun toiminnan järjestämi- seen liittyviä toiminnallisia syitä, jotka eivät ole olleet tiedossa työ- vuoroluetteloa laadittaessa, esimerkiksi työvoiman vajausta, jollaista usein muodostuu mm. työntekijöiden sairastumisten ja muiden en- nalta arvaamattomien poissaolojen vuoksi.
Jos työvuoroja joudutaan työntekijän sairastumisen vuoksi muutta- maan, saattaa olla joissain tilanteissa poikkeuksellisesti perusteltua, että myös työvuorojen uudelleenjärjestelyn aiheuttaneen työntekijän työvuoroluetteloa sairauspoissaolon tai muun poissaolon jälkeen muutetaan. Edellä mainitun muutoksen perusteena ei saa olla työ- aikakorvausten syntymisen välttäminen. Työvuoroluettelo on tällöin muutettava mahdollisimman pian sen jälkeen, kun sairauspoissa- olosta on saatu tieto.
Jo alkanutta työvuoroa saa muuttaa ainoastaan työntekijän kanssa sopimalla.
Painava syy työvuoroluettelon muuttamiseen on aina silloin, kun luet- telo on laadittu virheellisesti. Muutoksesta on kaikissa tapauksissa ilmoitettava mahdollisimman pian sille, jota muutos koskee.
A4 Epämukavan työajan korvaukset
34 § Sunnuntaityö-, lauantaityö- ja aattokorvaus
1 mom. Sunnuntaityökorvaus
Sunnuntaina, uudenvuodenpäivänä, loppiaisena, pitkäperjantaina, toisena pääsiäispäivänä, vapunpäivänä, helatorstaina, juhannus- päivänä, pyhäinpäivänä, itsenäisyyspäivänä, joulupäivänä ja tapa- ninpäivänä sekä kello 18.00–24.00 lauantaina ja vastaavalta ajalta edellä lueteltujen juhlapäivien aattona tehdystä työstä maksetaan varsinaisen palkan lisäksi korottamaton tuntipalkka kultakin työ- tunnilta tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa säännöllisenä työ- aikana.
Luku 3 Työaika
Soveltamisohje
Tuntipalkka lasketaan siten, kuin tämän työehtosopimuksen 41 §:ssä on määrätty. Jos työ on samalla ylityötä, siitä on lisäksi suoritettava yli- työkorvaus, joka lasketaan korottamattomasta tuntipalkasta.
2 mom. Lauantaityökorvaus
Arkilauantaina, lukuun ottamatta pääsiäislauantaita tai lauantaiksi sattuvaa jouluaattoa, kello 6.00–18.00 tehdystä työstä
– jaksotyössä maksetaan 20 prosentin suuruinen rahakorvaus tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa säännöllisenä työaikana.
– muissa työaikamuodoissa 20 prosentin suuruinen lauantaityö- korvaus maksetaan vain säännölliseen työaikaan kuuluvilta työ- tunneilta.
Soveltamisohje
Työvuoroluetteloa suunniteltaessa säännöllistä työaikaa on aika, jon- ka työntekijä on velvollinen tekemään ilman lisä- tai ylityökorvausta (säännöllisen työajan määritelmä, ks. jäljempänä 46 §). Lauantaityö- korvausta ei makseta lauantaina tehdystä lisä- tai ylityöstä yleistyö- ajassa tai toimistotyöajassa.
Esimerkki 10
Työvuoroluetteloon suunniteltiin yleistyöajassa tavallisesti viisi- päiväistä työviikkoa (ma–pe) tekevässä työpisteessä säännölliseen työaikaan kuuluva työvuoro lauantaiksi siten, että muut viikon työ- päivät olivat vastaavasti lyhyempiä. Koska lauantaina tehty työ oli osa viikon säännöllistä työaikaa, maksettiin ko. ajalta 20 prosentin lauantaikorvaus tämän momentin mukaisesti.
Vastaavasti toimittaisiin toimistotyöajassa. Jos lauantain tehty työ olisi tehty säännöllisen työajan lisäksi (lisä- tai ylityönä), ei lauantaityö- korvausta maksettaisi toimisto- ja yleistyöajassa.
3 mom. Aattokorvaus
Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja muuksi päiväksi kuin sun- nuntaiksi sattuvana jouluaattona klo 00.00–18.00 tehdyiltä työ- tunneilta maksetaan aattokorvauksena varsinaisen palkan lisäksi korottamaton tuntipalkka tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa säännöllisenä työaikana.
A4 Epämukavan työajan korvaukset | 57
35 § Ilta- ja yötyön korvaaminen
1 mom. Iltatyökorvaus
Iltatyöllä tarkoitetaan kello 18.00–22.00 tehtyä työtä. Iltatyöstä mak- setaan 15 prosentin rahakorvaus tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa-aika säännöllisenä työaikana.
2 mom. Yötyökorvaus
Yötyöllä tarkoitetaan kello 22.00–7.00 tehtyä työtä. Yötyöstä makse- taan 30 prosentin rahakorvaus tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa-aika säännöllisenä työaikana. Jaksotyössä vapaa-aika- korvaus on 20 minuuttia yötyötunnilta tai rahakorvaus 40 prosenttia.
Soveltamisohje
Yötyön teettämisestä on säädetty työaikalain 8 §:ssä.
3 mom. Yötyön vapaa-aikakorvaus
Yötyön vapaa-aikakorvaus annetaan aikaisintaan yötyön suorittamis- ta seuraavalla työaikajaksolla ja viimeistään tämän työehtosopimuk- sen 42 §:n mukaisessa määräajassa.
Soveltamisohje
Jos työaikajaksossa on suunniteltu annettavaksi kahdeksan tuntia edellisillä jaksoilla ansaittua yötyön aikahyvitystä ja jaksolla tuleekin tehtäväksi neljä todellista työtuntia lisää, suunnitellusta yötyön aika- hyvityksestä on saamatta jäänyt neljä tuntia aikahyvitystä siirrettävä annettavaksi myöhemmin tai niistä maksetaan rahakorvaus.
36 § Vuorotyö
1 mom. Vuorotyön määritelmä
Vuorotyöllä tarkoitetaan työaikalain 6 §:n mukaisesti järjestettyä kaksivuorotyötä tai tämän sopimuksen liitteen 3 mukaista kolmi- vuorotyötä.
2 mom. Vuorojen vaihtuminen
Vuorotyössä vuorojen tulee säännöllisesti vaihtua ja muuttua enna- kolta määrätyin ajanjaksoin ja työntekijöiden tulee suorittaa saman- kaltaista työtä. Tilapäisesti työntekijää voidaan, jos työntekijän tai häntä edustavan luottamusmiehen kanssa niin sovitaan, pitää sa- massa vuorossakin.
Soveltamisohje
Työvuorojen vaihtuminen tarkoittaa sitä, että ensimmäisen vuoron päätyttyä toinen alkaa ja vastaavasti kolmivuorotyössä toisen vuoron
Luku 3 Työaika
Mikäli työ on järjestetty siten, että se esimerkiksi viitenä päivänä vii- kossa (ma–pe) on järjestetty em. edellytykset täyttäväksi vuorotyöksi ja laitoksen käyttöajoista johtuen viikonloppuna (la–su) yksivuoro- eli päivätyöksi, 3 momentin mukaiset vuorotyölisät maksetaan vain niiltä päiviltä, jolloin vuorotyötä suoritetaan (ma–pe).
3 mom. Vuorotyölisä
Kaksivuorotyössä sekä liitteessä 3 tarkoitetussa kolmivuorotyössä suoritetaan iltavuorossa 15 prosentin ja yövuorossa 30 prosentin suuruinen rahakorvaus.
Soveltamisohje
Vuorotyölisää ja ilta- tai yötyökorvausta ei suoriteta samanaikaisesti. Iltavuorolisän tai yövuorolisän suorittaminen ei ole sidottu tiettyihin kel- lonaikoihin, kuten ilta- ja yötyökorvaukset, vaan lisä maksetaan kaikilta ilta- ja yövuoron tunneilta. Vuorotyölisää ei suoriteta jaksotyössä.
A5 Hätätyö, hälytysluonteinen työ ja varallaolo
37 § Hätätyö
Työaikalain 19 §:ssä tarkoitetussa tilanteessa ja edellytyksin saadaan säännölli- siä työaikoja pidentää. Ylityönä tehty hätätyö korvataan tämän sopimuksen yli- työkorvausmääräysten mukaisesti.
38 § Hälytysluonteinen työ
1 mom. Hälytysluonteisen työn määritelmä
Hälytysluonteinen työ on työtä, johon työntekijä kutsutaan (hälyte- tään) vapaa-aikanaan hänen poistuttuaan työpaikalta ilman, että hä- net on määrätty tällöin olemaan varalla tai että hänelle on etukäteen ilmoitettu tällaisesta työstä. Xxxxxx pitää edellyttää välitöntä tai ly- hyen määräajan (enintään 5 tuntia) kuluessa tapahtuvaa työhön saa- pumista. Mikäli työhön kutsu tapahtuu enintään tuntia aikaisemmin kuin työvuoroluettelo edellyttää, ei kyseessä ole hälytysluonteinen työ.
A5 Hätätyö, hälytysluonteinen työ ja varallaolo | 59
Työntekijälle suoritetaan tehdystä työajasta palkka mahdollisine ylityö- korvauksineen ja muine työajasta johtuvine korvauksineen. Hälytys- luonteinen työ voi olla myös työaikalain 19 §:ssä tarkoitettua hätätyötä.
2 mom. Hälytysraha ja matkakustannusten korvaus
Hälytysluonteiseen työhön kutsumisesta ja työhön saapumisesta aiheutuvasta häiriöstä maksetaan varsinaiseen palkkaan kuuluma- ton 19,00 euron hälytysraha. Työntekijälle, jolle varalla ollessa tai hä- lytysluonteisessa työhön saapumisessa aiheutuu kustannuksia työ- paikalle saapumisesta tai sieltä poistumisesta, suoritetaan vähim- mäiskustannuksista korvaus.
Soveltamisohje
Hälytysrahan maksaminen edellyttää, että työhön kutsuminen suori- tetaan työnantajan toimesta tai suostumuksella (eikä esimerkiksi asiakkaan). Mikäli työntekijä jää työvuoroon, ei paluumatkasta suori- teta matkakustannusten korvausta.
Hälytysrahan määrästä voidaan sopia paikallisesti toisin. (AVAINTES 43 § tai 126 §)
39 § Varallaolo
1 mom. Varallaolon määritelmä
Varallaololla tarkoitetaan sitä, että työntekijän kanssa on työnantajan aloitteesta sovittu tavoitettavuudesta niin, että hänet voidaan tarvit- taessa kutsua työhön. Varallaoloksi ei katsota velvollisuutta olla työ- paikalla työvalmiudessa. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan. Varalla- olon pituus ja varallaolon toistuvuus eivät saa haitata kohtuuttomasti työntekijän vapaa-ajan käyttöä. Asunnolla tarkoitetaan työntekijän varsinaista asuntoa ja kotia.
Soveltamisohje
Työnantajan tulee päättää, onko työntekijä velvollinen olemaan vapaamuotoisessa varallaolossa tai asuntovarallaolossa. Ennen varallaolosta sopimista tulee työntekijälle antaa tiedoksi varallaolon korvausprosentti ja varallaolosta sellaiset kirjalliset ohjeet, että työn- tekijä tietää varallaoloon liittyvät oikeudet ja velvollisuudet (esimer- kiksi missä ajassa työpaikalle on viimeistään saavuttava).
Mikäli työntekijä kutsutaan varallaolosta työhön, työntekoon käytetty aika luetaan työajaksi eikä tältä ajalta suoriteta varallaolokorvausta. Varallaolossa työpaikalle ja takaisin matkustamiseen kuluvaa aikaa ei lueta työajaksi.
60 | A5 Hätätyö, hälytysluonteinen työ ja varallaolo
Luku 3 Työaika
2 mom. Varallaolokorvaus
Kultakin varallaolotunnilta, jona työntekijä on velvoitettu olemaan varalla, maksetaan rahakorvauksena 20-50 prosenttia korottamatto- masta tuntipalkasta tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa-aika. Korvausta määrättäessä otetaan huomioon varallaolon aiheuttamat rajoitukset työntekijälle, kuten esimerkiksi liikkumisalueen laajuus ja työnteon aloittamisen enimmäisaika. Jos työntekijän on oltava varal- la varsinaisessa asunnossaan tai aivan sen välittömässä läheisyy- dessä, varallaolokorvaus on 50 %.
3 mom. Poistettu
4 mom. Varallaolokorvauksen edellytykset ja maksaminen
Varallaolokorvauksen suorittamisen edellytyksenä on, että työntekijä on ollut varalla työnantajan määräajaksi antaman kirjallisen mää- räyksen tai laatiman työvuoroluettelon nojalla.
5 mom. Varallaolo, matkakustannusten korvaaminen
Työntekijälle, jolle varalla ollessa aiheutuu kustannuksia työpaikalle saapumisesta tai sieltä poistumisesta, suoritetaan vähimmäiskustan- nuksista korvaus.
Soveltamisohje
Mikäli työntekijä jää työvuoroon, paluumatkasta ei suoriteta matka- kustannusten korvausta.
A6 Työaikakorvausten suorittaminen
40 § Työaikakorvausten yleiset suorittamisedellytykset
1 mom. Yleiset suorittamisedellytykset
Lisä-, yli-, lauantai-, sunnuntaityökorvauksen ja aattokorvauksen sekä ilta- ja yötyökorvauksen suorittamisen edellytyksenä on, että
1) työ on tehty työpaikalla tai erityisestä syystä esimiehen määräämällä muulla paikalla
2) työhön käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitetty
3) työ on suoritettu työnantajan antaman määräyksen perusteella paitsi silloin, kun kysymyksessä on säännöllinen vuorotyö tai jaksotyö.
Soveltamisohje
Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu ylityötä, ei erillistä ylityö- määräystä tarvita.
Ylityön korvaaminen edellyttää työnantajan edustajan antaman ylityö- määräyksen, myös etätyössä.
2 mom. Työaikakorvausten suorittaminen työaikalain ulkopuoliselle, johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevalle
Lisä-, yli-, ilta-, yö-, lauantai-, sunnuntai- ja vuorotyön sekä varalla- olon korvaamista koskevia tämän sopimuksen määräyksiä sovelle- taan työaikalain ulkopuolisiin johtavassa ja itsenäisessä asemassa oleviin, jos niiden maksamisesta on erikseen sovittu ko. työntekijän työsopimuksessa tai siitä sovitaan työsuhteen aikana erikseen jonkin tilanteen osalta.
Soveltamisohje
Ks. TAL 2 §:n 1 momentti 1 kohta ja AVAINTES 2 §:n 1 kohta.
3 mom. Vapaa-aikakorvauksen siirtyminen
Jos työntekijän vahvistettuun työvuoroluetteloon on merkitty työaika- korvauksia annettavaksi vapaana ja työntekijä on sairaana vapaan aikana, siirtyy sairauspoissaolon ajalle merkitty vapaa-aikakorvaus annettavaksi myöhemmin tämän työehtosopimuksen 42 §:n mukai- sesti tai siitä suoritetaan työnantajan harkinnan mukaan vastaava rahakorvaus.
41 § Raha- ja vapaa-aikakorvausten laskeminen ja suorittaminen
1 mom. Tuntipalkan laskeminen täydessä työajassa
Täyttä työaikaa tekevän työntekijän lisä-, yli-, sunnuntai-, lauantai-, aatto-, ilta-, yö- ja vuorotyön sekä varallaolon rahakorvauksen laske- miseksi tarvittava tuntipalkka saadaan jakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka luvulla
– 163 yleistyöajassa, jaksotyöajassa (viikkotyöaika keskimäärin 38 h 15 min)
– 158 keskeytymättömässä kolmivuorotyössä (viikkotyöaika keskimäärin 36 h)
– 152 toimistotyöajassa, mikäli viikkotyöaika on 36 h 15 min tai sitä lyhyempi.
62 | A6 Työaikakorvausten suorittaminen
Luku 3 Työaika
2 mom. Tuntipalkan laskeminen osa-aikatyöajassa
Tuntipalkka osa-aikatyössä saadaan, kun osa-aikatyötä vastaavan kokoaikatyön varsinainen palkka jaetaan edellä 1 momentissa mää- rätyllä noudatettavan työaikajärjestelmän jakajaluvulla.
Esimerkki 11
▪ Työntekijä tekee osa-aikatyötä, jossa yleistyöajassa olevan kokoaikaisen työntekijän varsinainen palkka on 2 700 euroa kuukaudessa.
▪ Tuntipalkka tässä työssä saadaan jakamalla 2 700 euroa yleistyöajan tuntipalkkajakajalla 163, eli tuntipalkka on 16,56 euroa tunnissa.
▪ Varsinaiseen palkkaan kuuluvat palkanosat, ks. tämän
työehtosopimuksen 10 §.
3 mom. Yli- ja sunnuntaityön tuntipalkan laskeminen vuorotyössä
Mikäli yli- ja sunnuntaityötä suoritetaan sellaiselta ajalta, jolta makse- taan tämän työehtosopimuksen 36 §:n 3 momentin mukaista vuoro- työlisää, lasketaan vuorotyölisä mukaan siihen tuntipalkkaan, jota korotetaan 50 tai 100 prosentilla.
Soveltamisohje
Tähän tuntipalkkaan ei oteta mukaan muita työaikakorvauksia, mm. ilta- ja yötyökorvausta, lauantaityökorvausta eikä aattokorvausta.
42 § Työaikakorvausten suorittaminen ja työaikapankki
1 mom. Työaikakorvausten suorittamisajankohta
Rahakorvaus on maksettava ja vapaa-aikakorvaus annettava vii- meistään korvaukseen oikeuttavan työn tekemistä seuraavan kalen- terikuukauden aikana paitsi, jos säännöllinen työaika on vahvistettu viikkoa pitemmäksi työaikajaksoksi, tällaisen työaikajakson päätty- mistä seuraavan kalenterikuukauden aikana. Työntekijän kanssa sovittaessa voidaan vapaa-aikakorvaus kuitenkin antaa vielä 4 seu- raavan kalenterikuukauden aikana. Samoin saadaan rahakorvaus maksaa edellä mainittua myöhemmin, milloin edellä tarkoitettua vapaa-aikakorvausta ei ole voitu työnteon keskeytyksen vuoksi antaa edellä määrättynä aikana.
Soveltamisohje
Korvausmuodosta (raha tai vapaa) päättää työnantaja.
Määräykset kolmivuorotyössä pitämättä olevilta vuorovapailta makset- tavan rahakorvauksen suorittamisesta ovat liitteessä 3.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia 1 momentista poiketen 4 kuu- kautta pidemmästä ajanjaksosta, jonka kuluessa vapaa-aikakorvauk- sia kertyy ja niitä annetaan. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Sopimus voidaan irtisanoa 43 §:n 2 momentin mukaisesti.
Soveltamisohje
Työehtosopimuksen mukaisen työaikapankin perusteella työnantaja ja työntekijä voivat sopia työaikakorvausten säästämisestä pidem- miksi yhdenjaksoisiksi vapaiksi (työaikapankki, liite 5). Tehdystä kirjallisesta sopimuksesta on käytävä ilmi ne periaatteet, joiden mukaan vapaa-aikakorvauksia säästetään ja niitä käytetään.
Vapaat pyritään antamaan kokonaisina työpäivinä.
Jos työpaikalla on otettu käyttöön työehtosopimuksen mukainen työaikapankki, työaikalain mukaista työaikapankkia ei voida ottaa käyttöön samaan aikaan.
Vuosiloman säästövapaata koskevat määräykset ovat jäljempänä 80 §:ssä.
A7 Säännöllisestä työajasta sopiminen
43 § Poikkeavat työaikajärjestelyt
1 mom. Työaikajärjestelyistä sopiminen
Jos säännöllinen työaika on tarpeen järjestää tässä sopimuksessa määrätyistä yleisistä työajoista poikkeavasti, asiasta on sovittava etukäteen työnantajan ja työntekijän tai asianomaisen luottamusmie- hen kanssa. Poikkeavassa työaikajärjestelyssä säännöllisen työajan pituuden tulee tasoittua keskimäärin tämän sopimuksen mukaiseksi enintään vuoden aikana. Jos järjestelyn tarkoituksena on jonkin työ- päivän sisään tekeminen muuna aikana, voidaan sopia, että sisään tekoajalta ei makseta mahdollisia työaikakorvauksia.
Soveltamisohje
Sopimus tehdään kirjallisesti ja siinä on sovittava kaikista niistä työ- ehtosopimuksen määräyksistä, josta järjestelyn johdosta poiketaan. Sopimuksessa voi tulla sovittavaksi esimerkiksi vuorokautisen työ- ajan pituus ja ylityöraja, viikoittainen ylityöraja, muutokset työaika- korvauksissa ja muutokset työajan tasoittumisjaksossa.
Ks. myös edellä 32 §: työajan tasoittuminen työaikajaksossa, jäljem- pänä 46 §: säännöllinen työaika ja 126 §: paikallinen sopiminen.
64 | A7 Säännöllisestä työajasta sopiminen
Luku 3 Työaika
2 mom. Työaikajärjestelysopimuksen päättyminen
Työaikajärjestelyistä voidaan sopia poikkeavasti joko määräajaksi tai toistaiseksi. Toistaiseksi tehty tässä pykälässä tarkoitettu sopimus poikkeavasta työaikajärjestelystä voidaan milloin tahansa irtisanoa päättymään 3 kuukauden kuluttua, minkä jälkeen noudatetaan tä- män työehtosopimuksen määräyksiä. Määräajaksi tehty sopimus päättyy määräajan päättyessä.
3 mom. Työajan enimmäismäärän tasoittumisjakson pidentäminen
Teknisistä tai työn järjestämistä koskevista syistä (esim. kausiluontei- nen työ) työajan enimmäismäärän tasoittumisjakson pituus voidaan pidentää enintään 12 kuukauteen.
Paikallisella tasolla voidaan tehdä esisopimus työajan enimmäis- määrän tasoittumisjakson pidentämisestä 126 §:n mukaisesti.
Sopimuksen voimaan tulo edellyttää, että se vahvistetaan liitto- tasolla.
A8 Säännölliset työajat
44 § Työajan määräytyminen
Työntekijän työaikojen pituudet määräytyvät työtehtävien laadun ja määrän mukaan tässä työehtosopimuksessa mainitulla tavalla sekä sen mukaan, mitä työsopimusta tehtäessä on sovittu.
45 § Työaikamuodot
1 mom. Yleistyöaika, toimistotyöaika, jaksotyöaika, keskeytymätön kolmivuorotyö
Työntekijän säännöllinen työaika määräytyy häneen sovellettavan työaikamuodon mukaan siten, kuin tässä työaikaluvussa tai liitteiden erityismääräyksissä on tarkemmin määrätty. Tämän työehtosopimuk- sen mukaiset työaikamuodot ovat
1) yleistyöaika
2) toimistotyöaika
3) jaksotyöaika
4) keskeytymätön kolmivuorotyö (liite 3).
Soveltamisohje
Myös osa-aikaisiin työntekijöihin sovelletaan tämän luvun työaika- määräyksiä sellaisenaan, jollei jäljempänä toisin määrätä.
Yleistyöajassa ja toimistotyöajassa työaika voidaan järjestää liuku- vaksi siten kuin työaikalaissa on säädetty.
46 § Säännöllinen työaika
1 mom. Säännöllinen täysi työaika
Säännöllisellä täydellä työajalla tarkoitetaan tässä työehtosopimuk- sessa ko. työhön sovellettavaa, tämän sopimuksen mukaisen työ- aikamuodon täyttä työaikaa.
Soveltamisohje
Keskeytymättömästä kolmivuorotyöstä ovat määräykset liitteessä 3.
Työvuoroluetteloa suunniteltaessa säännöllistä työaikaa on aika, jonka työntekijä on työehtosopimuksen mukaan velvollinen tekemään työtä ilman eri korvausta (lisä- tai ylityöraja).
2 mom. Säännöllinen osa-aikatyöaika
Säännöllinen osa-aikatyöaika on työntekijän työhön sovellettavan työaikamuodon täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi työaika, joka määritellään viikoittaisena tai keskimääräisenä viikoittaisena työ- aikana.
3 mom. Säännöllinen työaika arkipyhäviikolla tai -jaksossa
Arkipyhäviikon tai -jakson säännöllinen työaika on täysi säännöllinen työaika tai säännöllinen osa-aikatyöaika lyhennettynä seuraavassa pykälässä (47 §) tarkoitetulla arkipyhälyhennyksellä.
Soveltamisohje
Arkipyhäviikon tai -jakson lyhennetty työaika osoittaa lisätyörajan (suunnitteluraja). Lisätyörajan ylittävä aika on lisätyötä täyden työajan ylityörajaan saakka.
47 § Arkipyhät
1 mom. Arkipyhämääritelmä
Arkipyhiä ovat
– pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai ja juhannusaatto
– muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi osuva uuden- vuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, joulu- aatto, joulupäivä ja tapaninpäivä.
66 | A8 Säännölliset työajat
Luku 3 Työaika
Edellä mainitut arkipyhäpäivät ovat ylimääräisiä vapaapäiviä. Jos edellä mainittuja arkipyhäpäiviä ei ole mahdollista antaa vapaana, lyhennetään viikoittaista tai työaikajakson säännöllistä työaikaa kuta- kin arkipyhää kohden yhdellä viidenneksellä kulloinkin noudatetta- vasta säännöllisestä viikoittaisesta täydestä tai osa-aikatyöajasta.
Lyhennys pyöristetään lähimpään viiteen (5) minuuttiin. Tätä lyhen- nystä ei tehdä, jos työsuhde ei kestä yhtään kokonaista käytössä olevaa työaikajaksoa.
Soveltamisohje
Arkipyhälyhennys tehdään, sillä viikolla tai työaikajaksolla, jolle arki- pyhä sattuu. Arkipyhälyhennystä annetaan arkipyhäviikolla tai -työ- aikajaksolla, johon lyhennys kohdistuu, vähintään yhtenä kokonaise- na vapaapäivänä.
Lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä tai tapaninpäivä eivät lyhennä työaikaa.
Osa-aikatyön työaikajärjestelyssä, jossa osa viikoista on työviikkoja ja osa vapaaviikkoja, arkipyhälyhennys alentaa työaikaa riippumatta siitä, sattuuko se työ- vai vapaaviikolle.
Osa-aikatyön arkipyhälyhennys on samassa suhteessa lyhyempi kuin säännöllinen osa-aikatyö on täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi.
Jos arkipyhä on vuosiloman tai työloman sisällä, sen osalta ei tehdä arkipyhälyhennystä.
B Työaikamuotojen yksityiskohtaiset määräykset
B1 Yleistyöaika
48 § Yleistyöajan soveltaminen
Yleistyöaikaa sovelletaan kaikkiin niihin työntekijöihin, joihin ei sovelleta toimisto- työaikaa, jaksotyöaikaa taikka keskeytymätöntä kolmivuorotyöaikaa.
49 § Yleistyöaika
1 mom. Säännöllinen työaika
Yleistyöajassa säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuoro- kaudessa ja enintään 38 tuntia 15 minuuttia viikossa (täysi säännölli- nen työaika). Säännöllinen viikkotyöaika voidaan järjestää myös si- ten, että se on keskimäärin 38 tuntia 15 minuuttia enintään 6 viikon työaikajaksossa.
Soveltamisohje
Viikkoa pitempää työaikajaksoa on perusteltua käyttää vain silloin, kun se on toiminnan kannalta tarpeen. Tällöinkin 2–4 viikon jakso on yleen- sä riittävä. Työvuoroluettelo on laadittava koko työaikajaksoksi ja sitä on noudatettava siten, kuin edellä 33 §:ssä on tarkemmin määrätty.
Osa-aikatyön työaikajärjestelyissä voidaan käyttää myös pidempää, kuitenkin enintään 12 viikon tasoittumisjaksoa.
Arkipyhäviikolla tai -jaksossa työaikaa lyhennetään 2 momentin mu- kaisella tavalla (suunnitteluraja, lisätyöraja). Jos viikolla tai työaika- jaksolla on ennalta tiedossa oleva poissaolo, säännöllinen työaika määräytyy 3 momentin mukaisesti.
Pöytäkirjamerkintä
Päiväkodin opetushenkilöstöä koskevat erityismääräykset
Päiväkodin johtajana, varhaiskasvatuksen opettajana tai varhais- kasvatuksen erityisopettajana toimivan, kelpoisuusehdot täyttävän työntekijän, työaika määräytyy tämän pykälän mukaisesti ja lisäksi noudatetaan seuraavia erityismääräyksiä:
1) Työntekijän työajan käyttöä suunniteltaessa varataan säännölli- sestä työajasta (38 tuntia 15 minuuttia) työvuoroluettelossa kul- loinkin riittävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun, arviointi- ja kehittämistehtäviin sekä esiopetus- ja varhaiskasvatussuunni- telmien laatimiseen. Edellä mainittuihin lapsiryhmän ulkopuolisiin
Luku 3 Työaika | Yleistyöaika
2) Työntekijälle annetaan vuosittain 5 ylimääräistä vapaapäivää, ns. tes-päivää.
Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajan- kohdan määrittelee työnantaja. Ansaintajaksona voidaan pitää joko toimintavuotta 1.8.–31.7., lomanmääräytymisvuotta 1.4.–
31.3. tai kalenterivuotta. Tärkeää on, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin. Työntekijälle, joka ansainta- jakson loppuun mennessä on ollut asianomaisessa tehtävässä vähintään vuoden, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää. Muut työstä poissaolot kuin vuosiloma eivät ole työssäolopäivien veroi- sia päiviä em. vapaapäiväoikeutta laskettaessa. Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle samas- sa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Vapaapäivien ansaintaa laskettaessa käytetään seu- raavaa laskentakaavaa:
osa-aikaprosentti x lomanmääräytymiskuukausien lukumäärä
2
Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työn- antaja työntekijän esityksen perusteella. Työnantajan tulee kuiten- kin huolehtia siitä, että vapaat tulevat annetuksi. Toistaiseksi voi- massa olevissa työsuhteissa vapaa annetaan yleensä ansainta- jakson jälkeen.
Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaa- päivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei mak- seta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työ- suhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä ei ole oikeutta rahakorvaukseen.
Jos viikkoon tai tasoittumisjaksoon sisältyy vapaapäiviä, lyhenee sen säännöllinen työaika jokaista vapaapäivää kohden 7 tuntia 39 minuuttia. Kyseessä on tällöin ennalta suunniteltu poissaolo.
Soveltamisohje
Määräystä ei sovelleta sijaisiin, jotka eivät täytä kelpoisuusehtoja.
2 mom. Säännöllinen työaika arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla
Sellaisella viikolla tai työaikajaksolla, jolla on 47 §:ssä tarkoitettu arkipyhä, säännöllinen työaika lyhenee 47 § mukaisesti (lisätyöraja).
Soveltamisohje
Arkipyhälyhennys suunnitellaan työvuoroluetteloon. Jos arkipyhä on ennalta tiedossa olevan poissaolon sisällä, sen osalta ei tehdä arki- pyhälyhennystä.
Ylityöraja arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla määräytyy 51 §, 52 § tai 53 §:n mukaan.
Esimerkki 12
▪ Yleistyöaika, täysi työaika, 1 arkipyhä
▪ Arkipyhäviikon työaika on täydessä 38 h 15 min työajassa yhtä
arkipyhää kohden 7 h 40 min lyhyempi.
▪ Lisätyöraja on 30 h 35 min (38 h 15 min – 7 h 40 min = 30 h 35 min).
▪ Ylityöraja ei muutu arkipyhäviikolla ja on 38 h 15 min.
▪ Mikäli työtä tehtäisiin yli lisätyörajan 30 h 35 min, olisi se lisätyötä
ylityörajaan 38 h 15 min saakka ja sen jälkeen ylityötä.
Esimerkki 13
▪ Yleistyöaika, osa-aikatyö, 1 arkipyhä
▪ Jos keskimääräinen säännöllinen osa-aikatyöaika on esim. 21 h viikossa, on arkipyhälyhennys pyöristettynä 4 h 10 min yhtä arki- pyhää kohden (21 h : 5 = 4,2 h = 4 h 12 min).
▪ Lisätyöraja on 16 h 50 min (21 h – 4 h 10min = 16 h 50 min).
▪ Ylityöraja on sama kuin täydessä yleistyöajassa, eli 38 h 15 min.
▪ Mikäli työtä tehtäisiin yli 16 h 50 min, olisi se lisätyötä ylityörajaan 38 h 15 min saakka ja sen jälkeen ylityötä: ylityöraja on sama kuin täydessä yleistyöajassa.
3 mom. Ennalta tiedossa olevan poissaolon vaikutus säännölliseen työaikaan
Poissaololla tarkoitetaan vuosilomaa, työlomaa ja lomautusta.
Jos poissaolo on tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, suunnitel- laan työaika työvuoroluetteloon tämän momentin mukaisesti. Mikäli
Luku 3 Työaika | Yleistyöaika
poissaolo tulee tietoon työvuoroluettelon laadinnan ja tiedoksiannon (33 §) jälkeen, mutta viimeistään 7 päivää ennen viikon tai työaika- jakson alkua, muutetaan suunniteltu työvuoroluettelo tämän momen- tin mukaiseksi. Jos poissaolo tulee tietoon tämän jälkeen, on kysees- sä yllättävä poissaolo (53 §).
Täydessä työajassa sellaiselta viikolta, jolla on ennalta tiedossa oleva poissaolo, suunnitellaan viikolle tai työaikajaksolle säännöllistä työaikaa seuraavasti:
Poissaolopäiviä viikossa | Viikolle / työaikajaksolle työaikaa ko. viikolta |
1 | 30 h 36 min |
2 | 22 h 57 min |
3 | 15 h 18 min |
4 | 7 h 39 min |
5–7 | – |
Osa-aikatyössä sellaisella viikolla tai työaikajaksolla, jolla on ennal- ta tiedossa oleva poissaolo, taulukon mukainen työaika on samassa suhteessa lyhyempi kuin osa-aikatyön säännöllinen työaika on sään- nöllistä täyttä työaikaa lyhyempi.
Soveltamisohje
Muut kuin määräyksessä mainitut poissaolot eivät lyhennä säännöl- listä työaikaa. Myöskään työsuhteen alkaminen tai päättyminen kes- ken viikon ei ole tässä tarkoitettu poissaolo. Työajan tasauspäivät, työaikakorvauksista muodostuva vapaapäivä, lakko ja luvaton poissaolo eivät ole tässä tarkoitettuja poissaolopäiviä.
Poissaolo on joko ennalta tiedossa oleva tai yllättävä. Jos poissaolo tulee tietoon myöhemmin kuin 7 päivää ennen viikon tai työaika- jakson alkua, on kyseessä yllättävä poissaolo. Silloin noudatetaan tiedoksi annettua työvuoroluetteloa siten, kuin jäljempänä 53 §:ssä on määrätty.
Esimerkki 14
▪ Täysi työaika, käytössä on 3 viikon työaikajakso.
▪ Työaikajakson 2. viikolla on kolme poissaolopäivää. Tältä viikolta tulee taulukon mukaan työaikajaksolle säännöllistä työaikaa suunniteltavaksi 15 h 18 min.
▪ Työaikajaksolle suunnitellaan säännöllistä työaikaa yhteensä
38 h 15 min + 15 h 18 min. + 38 h 15 min = 91 h 48 min.
Esimerkki 15
▪ Osa-aikatyö, säännöllinen työaika on keskimäärin 30 h viikossa,
eli 78,43 % täydestä työajasta. Käytössä on 4 viikon työaikajakso.
▪ Työaikajakson 2. viikolla on neljä poissaolopäivää. Taulukon mu- kaan 2. viikolta tulee työaikajaksolle säännöllistä työaikaa suunni- teltavaksi täydessä työajassa 7 tuntia 39 minuuttia. Osa-aikaisen työntekijän säännöllinen työaika ko. viikolta työaikajaksolle on 78,43 % 7 tunnista 39 minuutista = 6 h.
▪ Työaikajaksolle suunnitellaan säännöllistä työaikaa yhteensä
30 h + 6 h + 30 h + 30 h = 96 h.
50 § Yleistyöaika, lisätyön määritelmä ja korvaaminen
1 mom. Lisätyön määritelmä
Lisätyötä on työnantajan aloitteesta työntekijän säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä.
Soveltamisohje
Täyttä työaikaa tekevälle voi lisätyötä yleistyöajassa muodostua vain arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla. Lisätyötä voi muodostua täyttä työaikaa tekevälle sillä viikolla tai työaikajakson viikoilla, joilla arki- pyhälyhennys on annettu. Arkipyhälyhennys, ks. edellä 47 §.
Osa-aikatyössä lisätyötä on säännöllisen osa-aikatyön ja ylityörajan välinen aika.
Kalenterivuoden lisätyö, liite 4
Työnantaja voi liitteen 4 mukaisesti tarjota työntekijälle kalenterivuosit- tain säännöllisen työajan lisäksi tehtävää muuta työtä 6 tuntia sekä osoittaa 6 tuntia osaamisen kehittämiseen liittyvää lisätyötä. Työnteki- jällä on oikeus kieltäytyä näistä lisätyötunneista.
2 mom. Lisätyön korvaaminen
Lisätyö korvataan työntekijälle rahakorvauksena maksamalla korot- tamaton tuntipalkka kultakin lisätyötunnilta tai antamalla vapaa-aikaa säännöllisenä työaikana 1 tunti kutakin lisätyötuntia kohden.
51 § Yleistyöaika, lisä- ja ylityö, ei poissaoloa
1 mom. Ylityön määritelmä, täysi työaika, ei poissaoloa
Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää seuraavat yli- työrajat:
Vuorokautinen ylityöraja on 8 tuntia tai työvuoroluetteloon suunni- teltu tätä pidempi työvuoro, kuitenkin enintään 9 tuntia.
Luku 3 Työaika | Yleistyöaika
Viikoittainen ylityöraja on 38 tuntia 15 minuuttia tai työaikajaksossa työvuoroluetteloon kullekin kalenteriviikolle merkitty säännöllinen viikkotyöaika.
Soveltamisohje
Yleistyöajassa erotellaan vuorokautinen ja viikoittainen ylityö. Ylityö korvataan joko vuorokautisena tai viikoittaisena ylityönä, mutta ei molempina. Kalenteriviikon aikana tehdystä kokonaistyöajasta vä- hennetään ensin vuorokautisena ylityönä korvattavat työtunnit. Jos jäljelle jäävät työtunnit vielä ylittävät viikkoylityörajan, ylimenevä työ- aika korvataan viikoittaisena ylityötä.
Jos työvuoroluetteloon suunnitellaan työaikakorvauksia vapaa-aika- na annettavaksi, säännöllinen työaika suunnitellaan vastaavasti va- jaaksi. Lisä- tai ylityöraja ei tämän vuoksi alene. Jos työtunteja teh- dään työnantajan aloitteesta enemmän kuin oli suunniteltu, vapaa- aikakorvaus siirtyy vastaavalta osin myöhemmin annettavaksi tai siitä suoritetaan rahakorvaus 42 § 1 mom.mukaisesti. Siirtynyttä vapaa- aikakorvausta vastaava työaika on tällöin säännöllistä työaikaa.
Vuorokautista ylityötä muodostuu, jos työvuoroluetteloon suunniteltu vähintään 8 ja enintään 9 tunnin pituinen työvuoro ylittyy, vaikka vii- koittainen ylityöraja ei ylittyisi.
Jos viikolle tai työaikajaksolle sisältyy poissaolo, viikoittainen ylityö- raja määräytyy 52 § tai 53 § mukaisesti.
Esimerkki 16
▪ Viikolla on muodostunut sekä vuorokautista että viikoittaista ylityötä.
▪ Työvuoroluettelo sisältää puolen tunnin ruokatauon.
Kalenteri- viikko | ma | ti | ke | to | pe | la | su | yht. |
Vahvistettu työaika | 8–17.30 9 h | 8–15.30 7 h | 8–15.45 7 h 15 | 8–16.30 8 h | 8–15.30 7 h | – | – | 38 h 15 |
Tehty työaika | 10 h | 7 h | 7 h 15 | 8 h | 7 h 30 | 9 h | – | 48 h 45 |
Vuoro- kautista ylityötä | 1 h | – | – | – | – | 1 h | – | 2 h |
Korvaus | 1x50 % | 1x50 % | ||||||
Viikoittaista ylityötä | 48 h 45 – 2 h – 38 h 15 = 8 h 30 min | |||||||
Korvaus | 5x50 % ja 3,5 x100 % | |||||||
2 mom. Ylityön määritelmä, osa-aikatyö, ei poissaoloa
Vuorokautinen ylityöraja on 8 tuntia tai työvuoroluetteloon suunni- teltu korkeampi työaika, kuitenkin enintään 9 tuntia.
Viikoittainen ylityöraja on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa tai työaika- jaksoa käytettäessä 38 tuntia 15 minuuttia kerrottuna työaikajakson viikkojen lukumäärällä.
Soveltamisohje
Työaikajaksoa käytettäessä osa-aikatyössä ei ole viikoittaista ylityö- rajaa, vaan ainoastaan tässä momentissa mainittu työaikajakson yli- työraja. Myös arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla ylityöraja on tämän mukainen.
Jos työvuoroluetteloon suunnitellaan työaikakorvauksia vapaa-aika- na annettavaksi, säännöllinen työaika suunnitellaan vastaavasti va- jaaksi. Lisä- tai ylityöraja ei tämän vuoksi alene. Jos työtunteja teh- dään työnantajan aloitteesta enemmän kuin oli suunniteltu, vapaa- aikakorvaus siirtyy vastaavalta osin myöhemmin annettavaksi tai siitä suoritetaan rahakorvaus 42 § 1 mom.mukaisesti. Siirtynyttä vapaa-aikakorvausta vastaava työaika on tällöin säännöllistä työ- aikaa.
Esimerkki 17
▪ Osa-aikatyö, säännöllinen työaika on keskimäärin 30 h viikossa,
käytössä on 4 viikon työaikajakso.
▪ Lisä- ja ylityötä tarkastellaan työaikajaksokohtaisesti.
▪ Työaikajaksolle suunnitellaan säännöllistä työaikaa yhteensä
4 x 30 h = 120 h. Tämä osoittaa lisätyörajan.
▪ Ylityöraja on 4 x 38 h 15 min = 153 h.
3 mom. Lisä- ja ylityö arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla, ei poissaoloa
Täydessä työajassa sellaisella viikolla, jolla on annettu 47 §:ssä tarkoitettua arkipyhälyhennystä, viikoittainen ylityöraja on työvuoro- luetteloon merkitty viikkotyöaika (lisätyöraja) lisättynä annetun arki- pyhälyhennyksen määrällä.
Osa-aikatyössä 47 § mukainen arkipyhälyhennys alentaa viikon tai työaikajakson säännöllistä työaikaa (lisätyöraja). Ylityöraja ei alene.
Soveltamisohje
Lisätyörajan (suunniteltu työaika) ja ylityörajan välinen työaika on lisä- työtä.
52 § Yleistyöaika, lisä- ja ylityö, ennalta tiedossa oleva poissaolo
1 mom. Ylityö, täysi työaika, ennalta tiedossa oleva poissaolo
Täydessä työajassa sellaisella viikolla, jolla on ennalta tiedossa ole- va poissaolo, viikoittainen ylityöraja on 49 § 3 momentin taulukon mukainen tuntimäärä. Jos käytössä on työaikajakso, viikoittainen yli-
Luku 3 Työaika | Yleistyöaika
työraja on kullekin viikolle työvuoroluetteloon merkitty säännöllinen viikkotyöaika.
Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työ- aikakorvausta, viikoittainen ylityöraja on 49 § 3 momentin taulukon mukainen tuntimäärä. Jos käytössä on työaikajakso, viikoittainen yli- työraja on työvuoroluetteloon kullekin viikolle merkitty työaika lisätty- nä ko. viikolle suunnitellun vapaa-aikakorvauksen määrällä.
Esimerkki 18
▪ Täysi työaika, käytössä on 3 viikon työaikajakso.
▪ Työaikajakson 2. viikolla on yksi ennalta tiedossa oleva poissaolo- päivä. 49 § taulukon mukaan tältä viikolta tulee työaikajaksolle säännöllistä työaikaa suunniteltavaksi 31 tuntia.
▪ Työaikajaksolle suunnitellaan säännöllistä työaikaa yhteensä
38 h 15 min + 30 h 36 min + 38 h 15 min = 107 h 6 min
▪ Kullekin viikolle suunniteltu työaika osoittaa ko. viikon viikoittaisen
ylityörajan.
Esimerkki 19
▪ Täysi työaika, ei työaikajaksoa (viikkokohtainen tarkastelu).
▪ Viikolla on yksi ennalta tiedossa oleva poissaolopäivä. Viikolle on
lisäksi suunniteltu 4 tuntia vapaa-aikakorvausta.
▪ 49 § taulukon mukaan viikon säännöllinen työaika ja ylityöraja on 30 h 36 min. Työvuoroluetteloon suunnitellaan työaikaa 26 h 36 min ja 4 tuntia vapaa-aikakorvausta.
▪ Jos ko. viikolla tehtäisiin työtä yli 26 h 36 min, 4 ensimmäistä tuntia olisi säännöllistä työaikaa ja vastaava määrä vapaa-aikakorvausta siirtyy myöhemmin annettavaksi. Vasta 30 h 36 min ylittävä työ on viikoittaisena ylityönä korvattavaa, siltä osin kuin kyse ei ole vuoro- kautisesta ylityöstä.
2 mom. Lisä- ja ylityö, osa-aikatyö, ennalta tiedossa oleva poissaolo
Osa-aikatyössä sellaisella viikolla tai työaikajaksolla, jolla on ennalta tiedossa oleva poissaolo, 49 § 3 momentin mukaisesti laskettu
osa-aikaisen työntekijän työaika osoittaa lisätyörajan. Ylityöraja on 49 § 3 momentin mukainen täyden työajan tuntimäärä.
Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työ- aikakorvausta, lisä- ja ylityöraja eivät muutu.
Esimerkki 20
▪ Osa-aikatyö, säännöllinen työaika on 30 h viikossa eli 78,43 %
täydestä työajasta.
▪ Käytössä ei ole työaikajaksoa. Lisä- ja ylityötä tarkastellaan
viikkokohtaisesti.
▪ Viikolla on yksi ennalta tiedossa oleva poissaolopäivä.
▪ Ylityöraja on sama kuin täydessä työajassa, eli 30 h 36 min.
▪ Mikäli työtunteja tehdään viikolla yli 24 h, on kyseessä lisätyö yli- työrajaan 30 h 36 min saakka, siltä osin kuin ei ole kyse vuoro- kautisesta ylityöstä.
3 mom. Lisä- ja ylityö arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla, ennalta tiedossa oleva poissaolo
Täydessä työajassa arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla, jolla on en- nalta tiedossa oleva poissaolo, viikoittainen ylityöraja on 1 momentin mukainen. Lisätyöraja on viikoittainen ylityöraja vähennettynä viikolle suunnitellun arkipyhälyhennyksen määrällä.
Osa-aikatyössä arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla, jolla on ennalta tiedossa oleva poissaolo, ylityöraja on 49 § 3 momentin mukainen täyden työajan tuntimäärä. Lisätyöraja on 49 § 3 momentin taulukos- ta osa-aikaprosentin perusteella laskettu tuntimäärä vähennettynä arkipyhälyhennyksellä.
Täydessä työajassa arkipyhäviikolla, jolla on työvuoroluetteloon suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työaikakorvausta ja jolla on en- nalta tiedossa oleva poissaolo, viikoittainen ylityöraja on 49 § 3 mo- mentin taulukon mukainen tuntimäärä. Jos käytössä on työaikajakso, viikoittainen ylityöraja on työvuoroluetteloon kullekin viikolle merkitty työaika lisättynä ko. viikolle suunnitellun vapaa-aikakorvauksen mää- rällä ja arkipyhälyhennyksen määrällä.
Osa-aikatyössä arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla, jolla on työ- vuoroluetteloon suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työaika- korvausta ja jolla on ennalta tiedossa oleva poissaolo, lisätyöraja on työvuoroluetteloon merkitty työaika lisättynä suunnitellun vapaa-aika- korvauksen määrällä. Ylityöraja ei alene.
Esimerkki 21
▪ Täysi työaika, ei työaikajaksoa (viikkokohtainen tarkastelu).
▪ Viikolla on yksi arkipyhä ja yksi ennalta tiedossa oleva poissaolo- päivä.
▪ 49 § taulukon mukaan viikon säännöllinen työaika ja ylityöraja on 30 h 36 min.. Arkipyhälyhennys on 7 h 40 min. Säännöllinen työ- aika on 30 h 36 min – 7 h 40 min = 22 h 56 min, joka osoittaa lisä- työrajan.
▪ Ylityöraja on 30 h 36 min.
▪ Mikäli työtunteja tehdään viikolla yli 22 h 56 min, on kyseessä lisä- työ ylityörajaan 30 h 36 min saakka, siltä osin kuin ei ole kyse vuorokautisesta ylityöstä.
Luku 3 Työaika | Yleistyöaika
▪ Osa-aikatyö, säännöllinen työaika on keskimäärin 30 h viikossa,
eli 78,43 %. Käytössä on 4 viikon työaikajakso.
▪ Lisä- ja ylityötä tarkastellaan työaikajaksokohtaisesti.
▪ Työaikajakson 2. viikolla on kaksi ennalta tiedossa olevaa poissa- olopäivää. Työaikajakson 3. viikolla on yksi arkipyhä. Arkipyhä- lyhennys on 30:5 = 6 h.
▪ 49 § taulukon mukaan 2. viikolta tulee työaikajaksolle säännöllistä työaikaa suunniteltavaksi täydessä työajassa 22 h 57 min minuut- tia. Osa-aikaisen työntekijän säännöllinen työaika ko. viikolta on 78,43 % 22 h 57 min = 18 h.
▪ Työaikajaksolle suunnitellaan säännöllistä työaikaa yhteensä (30 h + 18 h + 30 h + 30 h) - 6 h = 102 h. Tämä osoittaa työaika- jakson lisätyörajan.
▪ Työaikajakson ylityöraja on 38 h 15 min + 22 h 57 min + 38 h
15 min + 38 h 15 min = 137 h 42 min
▪ Mikäli työtunteja tehdään työaikajaksolla yli 102 h, on kyseessä li- sätyö ylityörajaan 137 h 42 min saakka, siltä osin kuin ei ole kyse vuorokautisesta ylityöstä.
53 § Yleistyöaika, lisä- ja ylityö, yllättävä poissaolo
1 mom. Ylityö, täysi työaika, yllättävä poissaolo
Jos poissaolo ei ole ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa tai viimeistään 7 päivää ennen viikon tai työaikajakson alkua, on ky- seessä yllättävä poissaolo. Tällöin noudatetaan poissaolon sattues- sa viikolle tai työaikajaksolle vahvistettua työvuoroluetteloa siten, että kullakin viikolla poissaoloajan ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa ko. viikon viikoittaisen ylityörajan täydessä työajassa.
Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työ- aikakorvausta, ylityöraja on poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työ- aika lisättynä poissaolon ulkopuolelle suunnitellun vapaa-aikakor- vauksen määrällä.
Esimerkki 23
▪ Täysi työaika, ei työaikajaksoa (viikkokohtainen tarkastelu).
▪ Viikolle tulee yllättävä poissaolo kahden päivän ajalle.
▪ Viikolle oli suunniteltu säännöllistä työaikaa 38 h 15 min. Poissa- olopäivien ajalle jää suunniteltua säännöllistä työaikaa yhteensä 16 h.
▪ Ko. viikon viikoittainen ylityöraja on poissaoloajan ulkopuolelle suunniteltu työaika (38 h 15 min – 16 h = 22 h 15 min). Jos viikolla tehtäisiin enemmän kuin 22 h 15 min työaikaa, syntyy viikoittaista ylityötä siltä osin kuin kyse ei ole vuorokautisesta ylityöstä.
Esimerkki 24
▪ Täysi työaika, ei työaikajaksoa (viikkokohtainen tarkastelu)
▪ Viikolla on yksi ennalta tiedossa oleva poissaolo. Viikolle on suun- niteltu säännöllistä työaikaa 30 h 36 min.
▪ Viikolle tulee lisäksi yllättävä poissaolo kahden päivän ajalle.
Poissaolon ajalle jää 15 h suunniteltua työaikaa.
▪ Ylityöraja on poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaika
30 h 36 min – 15 h = 15 h 36 min
2 mom. Lisä- ja ylityö, osa-aikatyö, yllättävä poissaolo
Osa-aikatyössä sellaisella viikolla tai työaikajaksolla, jolla on yllättä- vä poissaolo, poissaoloajan ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa lisätyörajan. Ylityöraja on täyden työajan täyden viikon tai työaika- jakson ylityöraja vähennettynä poissaolon ajalle suunniteltujen työ- tuntien määrällä.
Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työaikakorvausta, lisätyöraja on poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaika lisättynä poissaolon ulkopuolelle suunnitellun vapaa-aika- korvauksen määrällä.
Esimerkki 25
▪ Osa-aikaisen työntekijän säännöllinen työaika on keskimäärin
30 tuntia viikossa. Käytössä on 4 viikon työaikajakso.
▪ Lisä- ja ylityötä tarkastellaan työaikajaksokohtaisesti.
▪ Työvuoroluetteloon on suunniteltu säännöllistä työaikaa 4 x 30 h
= 120 h. Tämä osoittaa lisätyörajan. Ylityöraja on täyden työajan ylityöraja 4 x 38 h 15 min = 153 h.
▪ Työaikajaksolle tulee yllättävä poissaolo kahden päivän ajalle.
Poissaoloajan ajalle jää yhteensä 14 tuntia säännöllistä työaikaa.
▪ Lisätyöraja on poissaoloajan ulkopuolelle suunniteltu työaika
(120 h – 14 h = 106 h).
▪ Ylityöraja on 153 h – 14 h = 139 h.
3 mom. Lisä- ja ylityö arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla, yllättävä poissaolo
Täydessä työajassa arkipyhäviikolla tai -jaksolla, jolla on yllättävä poissaolo, poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa lisä- työrajan sellaisella viikolla, jolla oli suunniteltu arkipyhälyhennystä annettavaksi. Viikoittainen ylityöraja saadaan lisäämällä lisätyörajaan suunnitellun arkipyhälyhennyksen määrä.
Osa-aikatyössä poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa lisätyörajan. Ylityöraja alenee poissaolon ajalle suunnitellun säännöl- lisen työajan verran.
Luku 3 Työaika | Yleistyöaika
Täydessä työajassa arkipyhäviikolla tai -jaksolla, jolla on työvuoro- luetteloon suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työaikakorvausta ja jolla on yllättävä poissaolo, lisätyöraja on poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaika lisättynä poissaolon ulkopuolelle suunnitellun vapaa-aikakorvauksen määrällä. Tällaisen viikon ylityöraja on poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaika lisättynä poissaolon ulko- puolelle suunnitellun vapaa-aikakorvauksen määrällä ja arkipyhä- lyhennyksen määrällä.
Osa-aikatyössä arkipyhäviikolla tai -jaksolla, jolla on työvuoroluette- loon suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työaikakorvausta ja jolla on yllättävä poissaolo, lisätyöraja on poissaolon ulkopuolelle suunni- teltu työaika lisättynä poissaolon ulkopuolelle suunnitellun vapaa- aikakorvauksen määrällä. Ylityöraja alenee poissaolon ajalle suunni- tellun säännöllisen työajan verran.
Esimerkki 26
▪ Täysi työaika, käytössä on 3 viikon työaikajakso.
▪ Työaikajakson 1. viikolla on 1 arkipyhä. Arkipyhälyhennys alentaa työaikajakson säännöllistä työaikaa 7 h 40 min. Työaikajaksolle suunnitellaan työaikaa 114 h 45 min – 7 h 40 min = 107 h 5 min
▪ Lisätyötä voi syntyä sillä viikolla tai viikoilla, joilla arkipyhälyhen- nys on annettu.
▪ Arkipyhälyhennys oli suunniteltu annettavaksi kokonaisuudes- saan työaikajakson 3. viikon eri päivinä. Lisätyötä voi syntyä vain työaikajakson 3. viikolla enintään arkipyhälyhennyksen verran.
▪ Työaikajakson 3. viikolle tulee yllättävä poissaolo yhdelle päivälle. Ko. viikon ylityöraja on poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaika lisättynä arkipyhälyhennyksen määrällä.
▪ Viikolla 3 poissaolon ulkopuolelle jää tunteja 24 h. Ylityöraja on si- ten 24 h + 7 h 40 min = 31 h 40 min. Mikäli työtunteja tehdään yli 24 h, se on lisätyötä enintään arkipyhälyhennyksen verran, siltä osin kuin ei ole kyse vuorokautisesta ylityöstä.
54 § Yleistyöaika, ylityön korvaaminen
Ylityöstä maksetaan rahakorvauksena
– 50 prosentilla korotettu tuntipalkka 2 ensimmäiseltä vuorokautiselta ylityötunnilta ja 100 prosentilla korotettu tuntipalkka kultakin seuraavalta vuorokautiselta ylityötunnilta
– 50 prosentilla korotettu tuntipalkka viikoittaisen ylityön 5 ensimmäiseltä tunnilta ja 100 prosentilla korotettu tuntipalkka kultakin seuraavalta viikoittaiselta ylityötunnilta
tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa-aika säännöllisenä työaikana.
B2 Toimistotyöaika
55 § Toimistotyöajan soveltaminen
Toimistotyöaikaa sovelletaan pääasiallisesti hallinto- ja toimistotyössä työskente- leviin työntekijöihin.
Soveltamisohje
Toimistotyöaikamuodon soveltamisedellytyksiä harkittaessa ratkaisevaa ei ole, mi- ten suuri osa työstä tapahtuu toimisto-olosuhteissa, vaan työtehtävien luonne ja laatu. Toimistotyöaikaa sovelletaan varsinaisen toimistotyön lisäksi esimerkiksi hal- linnollisissa, suunnittelu- ja laskentatehtävissä.
56 § Toimistotyöaika
1 mom. Säännöllinen työaika
Toimistotyöajassa säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuoro- kaudessa ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa (täysi säännöllinen työ- aika) tai keskimäärin tämä aika enintään 6 viikon työaikajaksossa.
Pöytäkirjamerkintä
Jäsenyhteisössä voidaan noudattaa edelleen ennen 1.5.1995 käytös- sä ollutta toimistotyöaikaa, jolloin ei noudateta tämän työehtosopimuk- sen toimistotyöaikaa koskevia määräyksiä.
2 mom. Säännöllinen työaika arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla
Sellaisella viikolla tai työaikajaksolla, jolla on 47 §:ssä tarkoitettu ar- kipyhä, säännöllinen työaika lyhenee 47 § mukaisesti (lisätyöraja).
Soveltamisohje
Arkipyhäviikon työaika toimistotyössä, katso edellä 47 § ja sen sovel- tamisohje. Arkipyhälyhennys suunnitellaan työvuoroluetteloon. Jos arkipyhä on ennalta tiedossa olevan poissaolon sisällä, sen osalta ei tehdä arkipyhälyhennystä.
Ylityöraja arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla määräytyy 58 §, 59 § tai 60 §:n mukaan.
Esimerkki 27
▪ Toimistotyöaika, täysi työaika, 1 arkipyhä
▪ Arkipyhäviikon työaika on täydessä 36 h 15 min työajassa yhtä
arkipyhää kohden 7 h 15 min. lyhyempi
36 h 15 min : 5 = 7,25 ≈ 7 h 15 min
▪ Lisätyöraja on 29 h (36 h 15 min – 7h 15 min = 29 h)
▪ Ylityöraja on 38 h 15 min.
Luku 3 Työaika | Toimistotyöaika
Esimerkki 28
▪ Toimistotyöaika, osa-aikatyö, 1 arkipyhä
▪ Jos keskimääräinen säännöllinen osa-aikatyöaika on esimerkiksi 18 h viikossa, on arkipyhälyhennys pyöristettynä 3 h 35 min yhtä arkipyhää kohden (18 h : 5 = 3,6 h ≈ 3 h 35 min).
▪ Lisätyöraja on 14 h 25 min (18 h - 3 h 35 min).
▪ Ylityöraja on sama kuin täydessä toimistotyöajassa, eli 38 h 15 min.
3 mom. Ennalta tiedossa olevan poissaolon vaikutus säännölliseen työaikaan
Poissaololla tarkoitetaan vuosilomaa, työlomaa ja lomautusta.
Jos poissaolo on tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, suunnitel- laan työaika työvuoroluetteloon tämän momentin mukaisesti. Mikäli poissaolo tulee tietoon työvuoroluettelon laadinnan ja tiedoksiannon (33 §) jälkeen, mutta viimeistään 7 päivää ennen viikon tai työaika- jakson alkua, muutetaan suunniteltu työvuoroluettelo tämän momen- tin mukaiseksi. Jos poissaolo tulee tietoon tämän jälkeen, on kysees- sä yllättävä poissaolo (60 §).
Täydessä työajassa sellaiselta viikolta, jolla on ennalta tiedossa oleva poissaolo, suunnitellaan viikolle tai työaikajaksolle sään- nöllistä työaikaa seuraavasti:
Poissaolopäiviä viikossa | Viikolle / työaikajaksolle työaikaa ko. viikolta |
1 | 29 h |
2 | 21 h 45 min |
3 | 14 h 30 min |
4 | 7 h 15 min |
5–7 | – |
Osa-aikatyössä työaika on samassa suhteessa lyhyempi, kuin osa-aikatyön säännöllinen työaika on säännöllistä täyttä työaikaa lyhyempi.
Soveltamisohje
Muut kuin määräyksessä mainitut poissaolot eivät lyhennä säännöl- listä työaikaa. Myöskään työsuhteen alkaminen tai päättyminen kes- ken viikon ei ole tässä tarkoitettu poissaolo. Työajan tasauspäivät, työaikakorvauksista muodostuva vapaapäivä, lakko ja luvaton pois- saolo eivät ole tässä tarkoitettuja poissaolopäiviä.
Poissaolo on joko ennalta tiedossa oleva tai yllättävä. Jos poissaolo tulee tietoon myöhemmin kuin 7 päivää ennen viikon tai työaikajakson alkua, on kyseessä yllättävä poissaolo. Silloin noudatetaan tiedoksi
annettua työvuoroluetteloa siten, kuin jäljempänä 60 §:ssä on määrätty.
57 § Toimistotyöaika, lisätyön määritelmä ja korvaaminen
1 mom. Lisätyön määritelmä
Lisätyötä on työnantajan aloitteesta säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä.
Soveltamisohje
Toimistotyöajassa lisätyötä voi muodostua täydessä työajassa enin- tään kaksi tuntia viikossa. Osa-aikatyössä lisätyötä on säännöllisen osa-aikatyöajan ja ylityörajan välinen työaika. Jos viikolla tai työaika- jaksolla on annettu 47 §:ssä tarkoitettua arkipyhälyhennystä, lisätyö- tä voi lisäksi syntyä enintään arkipyhälyhennyksen verran.
Jos täyttä työaikaa tekevän lisätyöraja alittaa työntekijän säännölli- sen osa-aikatyöajan, on myös osa-aikatyöntekijän lisätyöraja sama kuin täyttä työaikaa tekevän lisätyöraja.
Kalenterivuoden lisätyö, liite 4
Työnantaja voi liitteen 4 mukaisesti tarjota työntekijälle kalenterivuosit- tain säännöllisen työajan lisäksi tehtävää muuta työtä 6 tuntia sekä osoittaa 6 tuntia osaamisen kehittämiseen liittyvää lisätyötä. Työn- tekijällä on oikeus kieltäytyä näistä lisätyötunneista.
2 mom. Lisätyön korvaaminen
Lisätyö korvataan työntekijälle rahakorvauksena maksamalla korot- tamaton tuntipalkka kultakin lisätyötunnilta tai antamalla vapaa-aikaa säännöllisenä työaikana 1 tunti kutakin lisätyötuntia kohden.
58 § Toimistotyöaika, lisä- ja ylityö, ei poissaoloa
1 mom. Ylityön määritelmä, täysi työaika, ei poissaoloa
Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää seuraavat yli- työrajat:
Vuorokautinen ylityöraja on 8 tuntia tai työvuoroluetteloon suunni- teltu tätä pidempi työvuoro, kuitenkin enintään 9 tuntia.
Viikoittainen ylityöraja on 38 tuntia 15 minuuttia tai työaikajaksossa työvuoroluetteloon kullekin kalenteriviikolle merkitty säännöllinen viikkotyöaika lisättynä 2 tunnilla.
Luku 3 Työaika | Toimistotyöaika
Toimistotyöajassa erotellaan vuorokautinen ja viikoittainen ylityö. Viikossa tehdystä työajasta vähennetään ensin mahdollinen vuoro- kautinen ylityö. Jos viikkoylityöraja tämän jälkeenkin ylittyy, ylimene- vä aika on viikoittaista ylityötä. Viikoittaista ylityötä muodostuu yleen- sä silloin, kun työtä tehdään vähintään kuutena päivänä viikossa.
Säännöllinen täysi työaika on 36 tuntia 15 minuuttia ja ylityöraja on 38 tuntia 15 minuuttia. Säännöllisen viikkotyöajan ylittävä aika, 2 tun- tia viikossa, on lisätyötä.
Jos työvuoroluetteloon suunnitellaan työaikakorvauksia vapaa-aika- na annettavaksi, säännöllinen työaika suunnitellaan vastaavasti va- jaaksi. Lisä- tai ylityöraja ei tämän vuoksi alene. Jos työtunteja teh- dään työnantajan aloitteesta enemmän kuin oli suunniteltu, vapaa- aikakorvaus siirtyy vastaavalta osin myöhemmin annettavaksi tai siitä suoritetaan rahakorvaus 42 § 1 mom.mukaisesti. Siirtynyttä vapaa-aikakorvausta vastaava työaika on tällöin säännöllistä työ- aikaa.
Vuorokautista ylityötä muodostuu, jos työvuoroluetteloon suunniteltu vähintään 8 ja enintään 9 tunnin pituinen työvuoro ylittyy, vaikka vii- koittainen lisä- tai ylityöraja ei ylittyisi.
Jos viikolle tai työaikajaksolle sisältyy poissaolo, lisätyöraja ja viikoittai- nen ylityöraja määräytyvät 59 § tai 60 § mukaisesti.
2 mom. Ylityön määritelmä, osa-aikatyö, ei poissaoloa
Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää seuraavat yli- työrajat:
Vuorokautinen ylityöraja on 8 tuntia tai työvuoroluetteloon suunni- teltu tätä pidempi työvuoro, kuitenkin enintään 9 tuntia.
Viikoittainen ylityöraja on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa tai työaika- jaksoa käytettäessä 38 tuntia 15 minuuttia kerrottuna työaikajakson viikkojen lukumäärällä.
Soveltamisohje
Toimistotyöajassa erotellaan vuorokautinen ja viikoittainen ylityö. Viikossa tehdystä työajasta vähennetään ensin mahdollinen vuoro- kautinen ylityö.
Työaikajaksoa käytettäessä osa-aikatyössä ei ole viikoittaista ylityö- rajaa, vaan ainoastaan tässä momentissa mainittu työaikajakson yli- työraja. Myös arkipyhätyöaikajaksolla ylityöraja on tämän mukainen.
Jos työvuoroluetteloon suunnitellaan työaikakorvauksia vapaa-aika- na annettavaksi, säännöllinen työaika suunnitellaan vastaavasti
Vuorokautista ylityötä muodostuu, jos työvuoroluetteloon suunniteltu vähintään 8 ja enintään 9 tunnin pituinen työvuoro ylittyy, vaikka vii- kon tai työaikajakson lisä- tai ylityöraja ei ylittyisi.
Jos viikolle tai työaikajaksolle sisältyy poissaolo, lisä- ja ylityöraja mää- räytyvät 59 § tai 60 § mukaisesti.
3 mom. Lisä- ja ylityö arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla, ei poissaoloa
Täydessä työajassa sellaisella viikolla, jolla on annettu 47 §:ssä tarkoitettua arkipyhälyhennystä, viikoittainen ylityöraja on työvuoro- luetteloon merkitty viikkotyöaika (lisätyöraja) lisättynä 2 tunnilla sekä annetun arkipyhälyhennyksen määrällä.
Osa-aikatyössä sellaisella viikolla, jolla on 47 §:ssä tarkoitettu arki- pyhä, lisätyöraja on työvuoroluetteloon merkitty viikkotyöaika. Viikoit- tainen ylityöraja on 38 tuntia 15 minuuttia. Jos on käytössä työaika- jakso, lisä- ja ylityötä tarkastellaan työaikajaksokohtaisesti. Lisätyö- raja on työvuoroluetteloon merkitty työaikajakson työaika. Ylityöraja on täyden työajan täyden työaikajakson ylityöraja.
59 § Toimistotyöaika, lisä- ja ylityö, ennalta tiedossa oleva poissaolo
1 mom. Lisä- ja ylityö, täysi työaika, ennalta tiedossa oleva poissaolo
Täydessä työajassa sellaisella viikolla, jolla on ennalta tiedossa oleva poissaolo, 56 § 3 momentin taulukon mukainen tuntimäärä osoittaa lisätyörajan. Viikoittainen ylityöraja on lisätyöraja lisättynä 24 minuutilla kutakin työpäivää kohden. Jos käytössä on työaika- jakso, kullekin viikolle työvuoroluetteloon merkitty säännöllinen viikkotyöaika osoittaa lisätyörajan. Viikoittainen ylityöraja on lisätyö- raja lisättynä 24 minuutilla kutakin työpäivää kohden.
Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työ- aikakorvausta, 56 § 3 momentin taulukon mukainen työaika osoittaa lisätyörajan. Viikoittainen ylityöraja on lisätyöraja lisättynä 24 minuu- tilla kutakin työpäivää kohden. Jos käytössä on työaikajakso, lisätyö- raja on työvuoroluetteloon kullekin viikolle merkitty työaika lisättynä ko. viikolle suunnitellun vapaa-aikakorvauksen määrällä. Viikoittai- nen ylityöraja on lisätyöraja lisättynä 24 minuutilla kutakin työpäivää kohden.
Luku 3 Työaika | Toimistotyöaika
24 minuutin lisäys tehdään vain sellaisilta työpäiviltä, joihin sisältyy säännöllistä työaikaa. Ylityörajaa laskettaessa työpäiväksi katsotaan myös arkipyhä, vapaa-aikakorvauspäivä ja työajantasauspäivä riip- pumatta siitä, sisältävätkö ne säännöllistä työaikaa.
Esimerkki 29
▪ Täysi työaika, ei työaikajaksoa (viikkokohtainen tarkastelu).
▪ Viikolla on yksi ennalta tiedossa oleva poissaolopäivä ja neljä
työpäivää.
▪ 56 § 3 momentin taulukon mukaan viikon säännöllinen työaika on
29 h. Tämä osoittaa lisätyörajan.
▪ Jokaiselta viikon työpäivältä (4 kpl) huomioidaan ylityörajan
laskennassa 24 minuuttia, eli 4 x 24 min = 1 h 36 min
▪ Ylityöraja on 29 h + 1 h 36min = 30 h 36 min.
▪ Mikäli työtunteja tehdään viikolla yli 30 h 36 min, on kyseessä vii- koittainen ylityö, siltä osin kuin ei ole kyse vuorokautisesta ylityöstä.
2 mom. Lisä- ja ylityö, osa-aikatyö, ennalta tiedossa oleva poissaolo
Osa-aikatyössä sellaisella viikolla, jolla on ennalta tiedossa oleva poissaolo, 56 § 3 momentin taulukon mukaisesti laskettu osa-aikai- sen työntekijän työaika osoittaa lisätyörajan. Ylityöraja on 56 § 3 mo- mentin mukainen täyden työajan tuntimäärä lisättynä 24 minuutilla työpäivää kohden.
Jos osa-aikatyössä on käytössä työaikajakso ja työaikajaksolla on ennalta tiedossa oleva poissaolo:
▪ työaikajakson lisätyöraja lasketaan seuraavasti:
– poissaolon sisältävän viikon osalta 56 § 3 momentin taulukon mukaisesti laskettu osa-aikaisen työntekijän viikon työaika
– lisättynä jakson muille viikoille suunnitellulla säännöllisellä työajalla.
▪ työaikajakson ylityöraja lasketaan seuraavasti:
– poissaolon sisältävän viikon täyden työajan mukainen työaika 56 § 3 momentin taulukosta
– lisättynä 24 minuutilla kutakin poissaolon sisältävän viikon työpäivää kohden
– lisättynä 38 tunnilla 15 minuutilla kutakin jakson sellaista viikkoa kohden, jolla ei ole poissaoloa.
Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työ- aikakorvausta, lisä- ja ylityöraja eivät muutu.
Esimerkki 30
▪ Osa-aikainen, säännöllinen työaika keskimäärin 30 h viikossa,
käytössä on 4 viikon työaikajakso. Osa-aikaprosentti on 82,76%
▪ Lisä- ja ylityötä tarkastellaan työaikajaksokohtaisesti.
▪ Työaikajakson 2. viikolla on yksi ennalta tiedossa oleva poissa- olopäivä ja 4 työpäivää
▪ 56 § taulukon mukaan 2. viikolta säännöllinen työaika täydessä työajassa on 29 h. Osa-aikaisen työntekijän säännöllinen työaika viikolta on 82,76 % 29 tunnista = 24 h.
▪ Lisätyöraja on työaikajaksolle suunniteltu työaika, eli 30 h + 24 h
+ 30 h + 30 h = 114 h.
▪ Jokaiselta työaikajakson 2. viikon työpäivältä (4 kpl) huomioidaan
ylityörajan laskennassa 24 minuuttia, eli 4 x 24 min = 1 h 36 min.
▪ Ylityöraja on 29 h + 1 h 36 min + 3 x 38 h 15 min = 145 h 21 min.
3 mom. Lisä- ja ylityö arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla, ennalta tiedossa oleva poissaolo
Täydessä työajassa sellaisella viikolla, jolla on annettu 47 §:ssä tarkoitettua arkipyhälyhennystä ja jolla on ennalta tiedossa oleva poissaolo, lisätyöraja on työvuoroluetteloon merkitty tuntimäärä. Viikoittainen ylityöraja on tällaisella viikolla työvuoroluetteloon merkit- ty työaika lisättynä 24 minuutilla kutakin työpäivää kohden ja lisätty- nä annetun arkipyhälyhennyksen määrällä.
Osa-aikatyössä arkipyhäviikolla, jolla on ennalta tiedossa oleva poissaolo, lisätyöraja on 56 § 3 momentin taulukon mukaisesti las- kettu osa-aikaisen työntekijän työaika vähennettynä arkipyhälyhen- nyksellä. Viikoittainen ylityöraja on 56 § 3 momentin taulukon mukai- nen täyden työajan tuntimäärä lisättynä 24 minuutilla kutakin viikon työpäivää kohden.
Jos osa-aikatyössä on käytössä työaikajakso, työaikajakson lisä- työraja on työvuoroluetteloon merkitty työaikajakson työaika.
Työaikajakson ylityöraja lasketaan seuraavasti arkipyhäjaksolla:
▪ poissaolon sisältävän viikon täyden työajan mukainen työaika
56 § taulukosta
▪ lisättynä 24 minuutilla kutakin poissaolon sisältävän viikon työ- päivää kohden
▪ lisättynä 38 tunnilla 15 minuutilla kutakin jakson sellaista viikkoa
kohden, jolla ei ole poissaoloa.
60 § Toimistotyöaika, lisä- ja ylityö, yllättävä poissaolo
1 mom. Lisä- ja ylityö, täysi työaika, yllättävä poissaolo
Jos poissaolo ei ole ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa tai viimeistään 7 päivää ennen viikon tai työaikajakson alkua, on
Luku 3 Työaika | Toimistotyöaika
24 minuutilla kutakin viikon työpäivää kohden.
Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työ- aikakorvausta, lisätyöraja on poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaika lisättynä poissaolon ulkopuolelle suunnitellun vapaa-aika- korvauksen määrällä. Viikoittainen ylityöraja on lisätyöraja lisättynä 24 minuutilla kutakin viikon työpäivää kohden.
Soveltamisohje
24 minuutin lisäys tehdään vain sellaisilta työpäiviltä, joihin sisältyy säännöllistä työaikaa. Ylityörajaa laskettaessa työpäiväksi katsotaan myös arkipyhä, vapaa-aikakorvauspäivä ja työajantasauspäivä riip- pumatta siitä, sisältävätkö ne säännöllistä työaikaa.
Esimerkki 31
▪ Täysi työaika, ei työaikajaksoa (viikkokohtainen tarkastelu)
▪ Viikolle tulee yllättävä poissaolo kahden päivän ajalle ja poissa- olon ulkopuolelle jää kolme (3) työpäivää.
▪ Viikolle oli suunniteltu säännöllistä työaikaa 36 h 15 min. Poissa- olopäivien ajalle jää suunniteltua säännöllistä työaikaa yhteensä 16 h.
▪ Lisätyöraja on poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaika
(36 h 15 min – 16 h = 20 h 15 min).
▪ Jokaiselta viikon työpäivältä (3 kpl) huomioidaan ylityörajan las- kennassa 24 minuuttia, eli 3 x 24 min = 1 h 12 min
▪ Viikon ylityörajaksi muodostuu 20 h 15 min+1 h 12 min =
21 h 27 min.
▪ Jos viikolla tehtäisiin enemmän kuin 20 h 15 min työaikaa, se on li- sätyönä korvattavaa ylityörajaan 21 h 27 min saakka, siltä osin kuin kyse ei ole vuorokautisesta ylityöstä.
2 mom. Lisä- ja ylityö, osa-aikatyö, yllättävä poissaolo
Osa-aikatyössä sellaisella viikolla, jolla on yllättävä poissaolo, pois- saoloajan ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa lisätyörajan. Yli- työraja on täyden työajan ylityöraja vähennettynä poissaolon ajalle suunniteltujen työtuntien määrällä ja 24 minuutilla kutakin poissaolo- päivää kohden.
Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työaikakorvausta, lisätyöraja on poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaika lisättynä poissaolon ulkopuolelle suunnitellun vapaa-aika- korvauksen määrällä. Ylityöraja ei muutu vapaa-aikakorvauksen vuoksi.
▪ Osa-aikatyö, säännöllinen työaika on 30 h viikossa. Käytössä ei
ole työaikajaksoa.
▪ Lisä- ja ylityötä tarkastellaan viikkokohtaisesti.
▪ Työvuoroluetteloon on viikolle suunniteltu 30 h säännöllistä
työaikaa. Ylityöraja on täyden työajan ylityöraja 38 h 15 min.
▪ Viikolle tulee yllättävä poissaolo yhdelle päivälle. Poissaolopäivän ajalle on suunniteltu säännöllistä työaikaa 6 tuntia. Poissaolon ulkopuolelle jää neljä (4) työpäivää.
▪ Lisätyöraja on poissaoloajan ulkopuolelle suunniteltu työaika
(30 h – 6 h = 24 h).
▪ Viikon poissaolopäivältä (1 kpl) vähennetään ylityörajan lasken- nassa 24 minuuttia
▪ Ylityöraja on 38 h 15 min – 6 h – 24 min = 31 h 51 min.
3 mom. Lisä- ja ylityö arkipyhäviikolla tai -työaikajaksolla, yllättävä poissaolo
Täydessä työajassa sellaisella viikolla, jolla on annettu 47 §:ssä tar- koitettua arkipyhälyhennystä ja jolla on yllättävä poissaolo, poissa- olon ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa lisätyörajan. Viikoittai- nen ylityöraja alenee poissaolon ajalle suunniteltujen tuntien määräl- lä ja 24 minuutilla kutakin yllättävää poissaolopäivää kohden.
Osa-aikatyössä arkipyhäviikolla, jolla on yllättävä poissaolo, poissa- oloajan ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa lisätyörajan. Viikoit- tainen ylityöraja alenee poissaolon ajalle suunniteltujen työtuntien määrällä ja 24 minuutilla kutakin yllättävää poissaolopäivää kohden.
Jos osa-aikatyössä on käytössä työaikajakso, työaikajakson lisä- työraja on poissaolon ulkopuolelle suunniteltu työaikajakson työaika. Ylityöraja on täyden työajan täyden työaikajakson ylityöraja, joka alenee poissaolon ajalle suunniteltujen tuntien määrällä ja 24 minuu- tilla kutakin yllättävää poissaolopäivää kohden.
61 § Toimistotyöaika, ylityön korvaaminen
Ylityöstä maksetaan rahakorvauksena
– 50 prosentilla korotettu tuntipalkka 2 ensimmäiseltä vuorokautiselta ylityötunnilta ja 100 prosentilla korotettu tuntipalkka kultakin seuraavalta vuorokautiselta ylityötunnilta
– 50 prosentilla korotettu tuntipalkka viikoittaisen ylityön 5 ensimmäiseltä tunnilta ja 100 prosentilla korotettu palkka kultakin seuraavalta viikoittaiselta ylityötunnilta
tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa-aika säännöllisenä työaikana.
Luku 3 Työaika | Jaksotyöaika
B3 Jaksotyöaika
62 § Jaksotyöajan soveltaminen
Jaksotyöaikaa koskevia määräyksiä voidaan soveltaa työaikalain 7 §:ssä maini- tuissa töissä ja toimintayksiköissä sekä satamissa ja pesuloissa.
Paikallisella tasolla voidaan tehdä esisopimus jaksotyön käyttämisestä myös muilla kuin edellä mainituilla ja työaikalain 7 §:ssä tarkoitetuilla toimialoilla.
Esisopimus tehdään 126 § mukaisesti. Sopimuksen voimaantulo edellyttää, että se vahvistetaan liittotasolla
Soveltamisohje
Työaikalain 7 §:n mukaisia töitä ja toimintayksiköitä ovat mm. sairaalat, huolto- laitokset, koko vuorokauden toimivat lasten päiväkodit, koko vuorokauden toimi- vat vammaisten asuntolat sekä vanhusten palvelutalot ja vastaavat.
Jos sinänsä työaikalain 7 §:n soveltamisalaan kuuluvassa työssä ei ole tarpeen teettää yötyötä, voidaan työnantajan harkinnan mukaan käyttää joko yleis- tai jaksotyöaikaa. Työnantaja valitsee sen työaikajärjestelmän, joka toiminnan ja työ- tehtävien suorittamisen kannalta on tarkoituksenmukaisin. Sopimuksen mukaises- ta työaikajärjestelmästä toiseen siirryttäessä on kuultava ennen päätöksen teke- mistä niitä työntekijöitä, joita muutos koskee.
63 § Jaksotyö, täysi työaikajakso, täysi työaika
Kun työntekijän työaika on järjestetty työaikalain 7 §:n mukaiseksi jaksotyöksi, määräytyy säännöllinen täysi työaika eripituisissa työaikajaksoissa seuraavasti
Työaikajakson pituus, viikkoa | Säännöllinen täysi työaika työaikajaksossa |
2 | 76 h 30 min |
3 | 114 h 45 min |
4 | 153 h |
5 | 191 h 15 min |
6 | 229 h 30 min |
Soveltamisohje
Arkipyhän vaikutus jaksotyön työaikaan, katso edellä 47 §
Työnantaja valitsee käytettävän työaikajakson pituuden. Työvuoroluettelo on laadittava koko työaikajaksoksi ja annettava tiedoksi ennen jakson alkua tämän luvun 33 §:n mukaisesti.
Järjestettäessä osa-aikatyöntekijän työaikaa voidaan jaksotyössä käyttää enintään 12 viikon tasoittumisjaksoa. Silloinkin työvuoroluettelo on pääsääntöisesti laaditta- va koko tasoittumisjakson ajaksi.
2 mom. Säännöllinen työaika arkipyhäjaksolla
Esimerkki 33
▪ Jaksotyöaika, täysi työaika, 3 viikon työaikajakso, 4 arkipyhää
▪ 3 viikon työaikajaksoon (3 x 38 h 15 min = 114 h 45 min), johon sisältyy 4 työaikaa lyhentävää arkipyhää (jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä ja uudenvuodenpäivä), säännöllistä täyttä työaikaa lyhennetään 30 h 40 min (4 x 7 h 40 min = 30 h 40 min).
▪ Lisätyöraja on 84 h 5 min (114 h 45 min - 30 h 40 min)
▪ Mikäli työtä tehtäisiin jaksolla yli 84 h 5 min, olisi se lisätyötä yli- työrajaan 114 h 45 min saakka ja sen jälkeen ylityötä.
Esimerkki 34
▪ Jaksotyöaika, osa-aikatyö, 3 viikon työaikajakso, 4 arkipyhää
▪ Jos keskimääräinen säännöllinen osa-aikatyöaika on esimerkiksi 19 h viikossa (täysi työaika 38 h 15 min), arkipyhälyhennys on pyöristettynä 3 h 50 min yhtä arkipyhää kohden (19 h : 5 = 3,8 h ≈ 3 h 50 min).
▪ 3 viikon työaikajaksoon (3 x 19 h = 57 h), johon sisältyy 4 työ- aikaa lyhentävää arkipyhää (jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä ja uudenvuodenpäivä), säännöllistä osa-aikatyöaikaa lyhenne- tään 15 h 10 min (4 x 3 h 50 min).
▪ Lisätyöraja on 41 h 50 min.
▪ Mikäli työtä tehtäisiin jaksolla yli 41 h 50 min, olisi se lisätyötä
ylityörajaan 114 h 45 min saakka ja sen jälkeen ylityötä.
▪ Ylityöraja on sama kuin täydessä jaksotyöajassa.
64 § Jaksotyöaika, keskeytynyt jakso
1 mom. Jaksotyöaika, työaikajakson keskeytyminen
Mikäli työaikajakso keskeytyy työsuhteen alkamisen tai päättymisen, vuosiloman, työloman tai lomautuksen johdosta, sovelletaan näitä keskeytyneen työaikajakson lisä- ja ylityömääräyksiä.
2 mom. Jaksotyöaika, ennalta tiedossa oleva ja yllättävä keskeytys
Jos työvuoroluetteloa laadittaessa on tiedossa tässä momentissa tarkoitettu keskeytys, suunnitellaan työaika työvuoroluetteloon tämän työehtosopimuksen 65 §:n mukaisesti (suunnitteluraja, ylityöraja).
Luku 3 Työaika | Jaksotyöaika
Mikäli keskeytys tulee tietoon työvuoroluettelon laadinnan ja tie- doksiannon (33 §) jälkeen, mutta viimeistään 5 päivää ennen työ- aikajakson alkua, muutetaan suunniteltu työvuoroluettelo 65 §:n mukaiseksi. Jos keskeytys tulee tietoon tämän jälkeen, on kyseessä yllättävä keskeytys.
Soveltamisohje
Keskeytys on joko ennalta tiedossa oleva, jolloin noudatetaan tämän työehtosopimuksen 65 §:n määräyksiä tai yllättävä, jolloin noudate- taan 67 §:n määräyksiä.
Jos keskeytys tulee tietoon myöhemmin kuin 5 päivää ennen työ- jakson alkua, on kyseessä yllättävä keskeytys. Silloin noudatetaan tiedoksi annettua työvuoroluetteloa siten, kuin jäljempänä 67 ja 68
§:ssä on määrätty.
Työajan tasauspäivät eivät ole tässä tarkoitettuja keskeytyspäiviä.
65 § Jaksotyöaika, ennalta tiedossa oleva keskeytys
1 mom. Jaksotyöaika, ennalta tiedossa oleva keskeytys, säännöllinen täysi työaika
Jos työaikajaksoon sisältyvällä työviikolla on edellä 64 §:ssä määri- telty ennalta tiedossa oleva keskeytys, suunnitellaan siltä viikolta työ- aikaa työaikajaksolle seuraavasti:
Keskeytyspäiviä viikossa | Jaksolle työaikaa ko. viikolta |
1 | 32 h |
2 | 24 h |
3 | 16 h |
4 | 8 h |
5–7 | – |
Esimerkki 35
▪ Työntekijälle vahvistetaan vuosilomaa 2 päivää kolmen viikon työaikajakson yhdelle viikolle. Siltä viikolta työaikajaksolle merkitään työaikaa 24 h.
▪ Kahdelta muulta viikolta työaikaa tulee 76 h 30 min
(2 x 38 h 15 min = 76 h 30 min).
▪ Koko työaikajakson työaika on siten 100 h 30 min. (76 h 30 min +
24 h = 100 h 30 min), mikä osoittaa myös jakson ylityörajan.
2 mom. Jaksotyöaika, osa-aikatyön ennalta tiedossa oleva keskeytys
Osa-aikatyössä keskeytyneen jakson työaika on samassa suhteessa 1 momentissa mainittuun työaikaan, kuin säännöllinen osa-aika-
työ-aika on täyteen työaikaan.
Esimerkki 36
▪ Työntekijän säännöllinen osa-aikatyöaika on keskimäärin 20 h
viikossa eli 52,29 prosenttia täydestä työajasta.
▪ Hänen työaikansa viikolla, jolla on 3 keskeytyspäivää, on 52,29
prosenttia 16 tunnista = 8 h 22 min.
▪ Jos työntekijä tekee työtä 3 viikon jaksossa, on hänen työaikansa
näin keskeytyneellä jaksolla 48 tuntia 22 minuuttia (2 x 20 h +
8 h 22 min = 48 h 22 min).
66 § Jaksotyöaika, ennalta tiedossa oleva keskeytys arkipyhäjaksolla
Jos työaikajaksoon sisältyy edellä 47 §:ssä tarkoitettu työaikaa lyhentävä arki- pyhä, tämän luvun 65 §:n 1 momentin mukaista keskeytyneen jakson työaikaa lyhennetään arkipyhälyhennyksellä silloin, kun arkipyhä ei ole keskeytyksen aika- na. Osa-aikatyöaikaa lyhennetään vastaavasti samoin edellytyksin.
Työaikakorvaukset, ks. edellä 34 §.
67 § Jaksotyöaika, yllättävä keskeytys
1 mom. Jaksotyöaika, ylityöraja
Jos keskeytys ei ole ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa tai viimeistään 5 päivää ennen työaikajakson alkua, noudatetaan kes- keytyksen sattuessa työaikajaksolle vahvistettua työvuoroluetteloa, jolloin keskeytysajan ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa täyden työajan ylityörajan. Myös osa-aikatyössä ylityöraja on täyden työajan täyden työaikajakson ylityöraja.
Esimerkki 37
▪ Osa-aikatyössä, jota tehdään 4 viikon työaikajaksossa, ylityöraja on myös yllättäen keskeytyneellä jaksolla 153 tuntia (4 x 38 h 15 min = 153 h).
▪ Työvuoroluetteloon suunnitellun työajan ja ylityörajan välinen aika
on lisätyötä.
2 mom. Jaksotyöaika, vajaaksi suunniteltu työaika täydessä työajassa
Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työaikakorvausta työaikajaksolla, joka keskeytyy yllättäen, ylityöraja on työvuoroluetteloon keskeytyksen ulkopuolelle merkitty työaika
Luku 3 Työaika | Jaksotyöaika
lisättynä suunnitellun vapaan määrällä. Osa-aikatyössä se osoittaa lisätyörajan.
Esimerkki 38
▪ Työntekijälle on suunniteltu annettavaksi 8 tuntia vapaa-
aikakorvausta työaikajaksolla.
▪ Työaikajakso keskeytyy yllättäen, jolloin ylityörajan osoittaa
keskeytyksen ulkopuolelle suunniteltu työaika lisättynä 8 tunnilla.
▪ Työntekijä tekeekin työaikajakson aikana yhden ylimääräisen 10 tunnin työpäivän. Tästä työajasta on 2 tuntia ylityötä (ylittää lasketun ylityörajan), mikä korvataan 50 prosentilla korotettuna.
Vapaa-aikahyvitys (8 h) jää saamatta ja vastaava vapaa annetaan seuraavalla työaikajaksolla tai korvataan rahana tämän työehtosopimuksen 42 §:n mukaisesti.
68 § Jaksotyöaika, yllättävä keskeytys arkipyhäjaksolla
1 mom. Jaksotyöaika, lisätyöraja ja ylityöraja täydessä työajassa
Täyden säännöllisen työajan keskeytyessä yllättäen arkipyhäjaksolla keskeytyksen ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa lisätyörajan. Ylityöraja saadaan lisäämällä lisätyörajaan arkipyhälyhennyksen määrä 7 tuntia 40 minuuttia kutakin arkipyhää kohden.
Myös osa-aikatyössä keskeytyksen ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa lisätyörajan.
Soveltamisohje
Ylityöraja on sama kuin täyden työajan täyden työaikajakson ylityö- raja.
Esimerkki 39 a
▪ Täydessä työajassa 3 viikon työaikajakso, johon sisältyy yksi
arkipyhä, keskeytyy yllättäen 3 päiväksi.
▪ Muulle kuin keskeytysajalle on suunniteltu työaikaa 92 h.
▪ Suunniteltu työaika, 92 h, osoittaa lisätyörajan; ylityöraja on
99 h 40 minuttia (92 h + 7 h 40 min = 99 h 40 min).
2 mom. Jaksotyöaika, yllättävä keskeytys arkipyhäviikolla, työvuoroluettelo suunniteltu vajaaksi, lisä- ja ylityöraja
Jos työvuoroluettelon työajassa on suunniteltu vapaa-aikana annet- tavaa työaikakorvausta, lisätyörajan osoittaa työvuoroluetteloon muulle kuin keskeytysajalle suunniteltu työaika lisättynä suunnitellul- la työaikahyvityksen määrällä. Ylityöraja saadaan lisäämällä lisätyö- rajaan arkipyhälyhennyksen määrä, 7 tuntia 40 minuuttia, kutakin työaikajaksolla keskeytyksen ulkopuolella olevaa arkipyhää kohden. Saamatta jäänyt vapaa-aikakorvaus maksetaan tämän työehtosopi- muksen 40 §:n 3 momentin mukaisesti.
69 § Jaksotyöaika, lisätyökorvaus
1 mom. Jaksotyöaika, lisätyön määritelmä
Lisätyötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää säännölli- sen työajan, mutta ei ole ylityötä.
Kalenterivuoden lisätyö, liite 4
Työnantaja voi liitteen 4 mukaisesti tarjota työntekijälle kalenteri- vuosittain säännöllisen työajan lisäksi tehtävää muuta työtä 6 tuntia sekä osoittaa 6 tuntia osaamisen kehittämiseen liittyvää lisätyötä. Työntekijällä on oikeus kieltäytyä näistä lisätyötunneista.
2 mom. Jaksotyöaika, lisätyökorvauksen määrä
Lisätyökorvauksena maksetaan yksinkertainen tuntipalkka kultakin lisätyötunnilta tai annetaan vastaava vapaa säännöllisenä työaikana.
Soveltamisohje
Täyttä työaikaa tekevälle voi lisätyötä jaksotyöajassa muodostua vain arkipyhäviikoilla tai -jaksoissa.
Osa-aikatyössä lisätyötä on säännöllisen osa-aikatyön ja ylityörajan välinen aika. Ylityöraja ei alene arkipyhäviikolla tai arkipyhäjaksossa.
70 § Jaksotyöaika, ylityökorvaus
1 mom. Jaksotyöaika, ylityön määritelmä
Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää edellä jakso- työmääräyksissä annetut ylityörajat.
Soveltamisohje
Jaksotyöajassa ei ole vuorokautista tai viikoittaista ylityörajaa, vaan ainoastaan työaikajakson ylityöraja ja ylityö.
2 mom. Jaksotyöaika, ylityökorvauksen määrä
Ylityökorvauksena suoritetaan
– 50 prosentilla korotettu tuntipalkka
– 2 viikon työaikajakson 12 ensimmäiseltä ylityötunnilta
– 3 viikon työaikajakson 18 ensimmäiseltä ylityötunnilta
– 4 viikon työaikajakson 24 ensimmäiseltä ylityötunnilta
– 5 viikon työaikajakson 30 ensimmäiseltä ylityötunnilta
– 6 viikon työaikajakson 36 ensimmäiseltä ylityötunnilta
– 100 prosentilla korotettu tuntipalkka tämän ylittävältä ajalta
tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa säännöllisenä työaikana.
Luku 3 Työaika | Jaksotyöaika
71 § Jaksotyöaika, lyhyet työsuhteet
1 mom. Jaksotyöaika, ylityöraja lyhyissä työsuhteissa
Tämän pykälän määräyksiä noudatetaan lyhyessä työsuhteessa, joka ei kestä yhtään kokonaista käytössä olevaa työaikajaksoa.
Soveltamisohje
Koko käytössä olevan työaikajakson kestävässä lyhyessä työsuhtees- sa noudatetaan edellä 63–70 §:ssä olevia jaksotyön määräyksiä.
2 mom. Jaksotyöaika, lyhytaikainen työsuhde, ylityörajataulukko
Ylityötä on työaika, joka ylittää seuraavat ylityörajat kalenteriviikossa
Työsuhteen kesto, päivää viikossa | Ylityöraja |
1 | 8 h |
2 | 16 h |
3 | 24 h |
4 | 32 h |
5 ja yli | 38 h 15 min |
3 mom. Jaksotyöaika, ylityökorvaus lyhyessä työsuhteessa
Ylityökorvauksena suoritetaan 50 prosentilla korotettu tuntipalkka kunkin kalenteriviikon 6 ensimmäiseltä ylityötunnilta ja tämän ylittävil- tä tunneilta 100 prosentilla korotettu tuntipalkka.
Esimerkki 39 b
▪ Käytössä on kolmen viikon työaikajakso.
▪ Työntekijän sijaisuus kestää ensimmäisen viikon torstaista toisen
viikon keskiviikkoon.
▪ Ylityöraja on ensimmäisellä viikolla 32 h ja toisella viikolla 24 h.
▪ Työntekijä on tehnyt ensimmäisellä viikolla työtä 40 h ja toisella
viikolla 26 h.
▪ Ylityötä on siten syntynyt ensimmäisellä viikolla 8 h, joista 6 ensim- mäistä ylityötuntia maksetaan 50 prosentilla ja 2 viimeistä ylityö- tuntia 100 prosentilla korotettuna. Toisen viikon 2 ylityötuntia koro- tetaan 50 prosentilla.
Vuosiloma
A Yleiset määräykset
72 § Vuosilomaluvun soveltamisala ja oikeus vuosilomaan
1 mom. Vuosilomaoikeus
Työntekijällä on oikeus vuosilomaan tämän luvun määräysten mukai- sesti.
Soveltamisohje
Tämän luvun määräykset korvaavat vuosilomalain säännökset, jollei jäljempänä ole erikseen toisin määrätty. Toisin kuin vuosilomalaissa, tämän työehtosopimuksen vuosilomamääräykset perustuvat 5-päiväi- seen työviikkoon.
2 mom. Vuosilomalain soveltaminen
Vuosilomalaista (162/2005) tulevat sovellettaviksi tämän luvun mää- räysten lisäksi seuraavat säännökset:
1 § (soveltamisala), 2 § (soveltamisalarajaukset), 3 § (säännösten pakottavuus), 5 §:n 2 momentti (ansainnan keskeytymättömyys), 8 § 2 momentti (työntekijän oikeus vapaaseen toistuvien määrä-
aikaisten työsopimusten perusteella), 28 § (vuosilomapalkkalaskel- ma), 29 § (vuosilomakirjanpito), 30 § (poikkeaminen työehtosopi- muksella), 35 § (nähtävänä pito), 36 § (työneuvoston lausunto),
37 § (valvonta), 38 § (rangaistussäännökset), 39 § (voimaantulo) ja 40 § (siirtymäsäännökset).
3 mom. Vuosilomaoikeus siirryttäessä välittömästi työsuhteesta toiseen
Jos työntekijä siirtyy saman työnantajan palveluksessa välittömästi työsuhteesta toiseen, hänellä on oikeus vuosilomaan tämän luvun mukaisesti myös kulumassa olevan lomanmääräytymisvuoden siirty- mistä edeltävältä ajalta.
Soveltamisohje
Jos tuntipalkkaisten työehtosopimuksen (TTES) piiriin kuuluva työn- tekijä siirtyy kesken lomanmääräytymisvuotta välittömästi (ilman yh- denkään kalenteripäivän keskeytystä) kuukausipalkkaiseksi työnteki-
96 | A Yleiset määräykset
Luku 4 Vuosiloma
4 mom. Vuosilomaetuuksien siirtyminen seuraavaan työsuhteeseen
Mikäli ennen työsuhteen päättymistä sovitaan uudesta työsuhteesta, työnantaja ja työntekijä voivat samalla sopia, että ennen ensimmäi- sen työsuhteen päättymistä kertyneet vuosilomaetuudet lomarahaa lukuun ottamatta siirretään annettavaksi seuraavan työsuhteen aika- na. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.
Soveltamisohje
Sopimus voi koskea myös lomaetuuksien siirtoa useammasta työ- suhteesta myöhemmin pidettäväksi, kunhan uudesta työsuhteesta on sovittu aina ennen voimassa olevan työsuhteen päättymistä.
Sopimus loman siirtämisestä tehdään kirjallisesti ja liitetään vuosi- lomakirjanpitoon. Etuudet siirtyvät ansaitun mukaisina.
Mikäli on sovittu jäljempänä 84 §:n 3 momentissa tarkoitetun loma- korvauksen siirtämisestä, siirretty lomakorvaus maksetaan sen suu- ruisena kuin se olisi maksettu sen työsuhteen perusteella, josta se on siirretty. Lomarahaa ei voida sopia siirrettäväksi, vaan mahdolli- nen lomaraha maksetaan aina kunkin työsuhteen päättyessä.
Jos vuosilomaetuuksien siirtämisestä tehdyn sopimuksen ja työ- suhteen päättymisen jälkeen selviää, että työsopimus raukeaa eikä uusi työsuhde alakaan, kertyneet vuosilomaedut erääntyvät maksetta- vaksi.
5 mom. Opettajana toimivan vuosiloma
Työntekijältä, jolla on oikeus vuosilomaan ja joka siirtyy hoitaakseen saman työnantajan palveluksessa opettajan tehtävää, johon ei kuulu oikeutta vuosilomaan, vähennetään ko. aikaan sisältyvä laskennalli- sen vuosiloman aika hänen edellisenä lomanmääräytymisvuotena ansaitsemastaan vuosilomasta.
Soveltamisohje
Opettajan siirtyessä hoitamaan tehtävää, johon liittyy vuosiloma- oikeus, noudatetaan Avaintyönantajat AVAINTA ry:n opetusalan työehtosopimuksen (AVAINOTES) yleisen osan 19 §:ää.