LASIKERAAMISEN TEOLLISUUDEN


LASIKERAAMISEN TEOLLISUUDEN


TYÖEHTOSOPIMUS


16.2.2023 - 31.1.2025


LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS LT RY TEOLLISUUSLIITTO RY

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA LASIKERAAMISTA TEOLLISUUTTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI AJALLE 16.2.2023 - 31.1.2025 7

LASIKERAAMISEN TEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS 21

1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 21

1.1 Sopimuksen soveltamisala 21

1.2 Järjestäytymisvapaus 21

1.3 Liittojen väliset sopimukset 21

1.4 Sopimuksen sitovuus, työrauha ja valvontavelvollisuus 21

2 LUKU TYÖSUHTEEN ALKAMINEN JA PÄÄTTYMINEN 22

2.1 Työsopimus 22

2.2 Työsäännöt 23

2.3 Perehdyttäminen 23

2.4 Työnjohto-oikeus 23

3 LUKU TYÖAIKA 23

3.1 Säännöllinen työaika 23

Työaikalain noudattaminen 23

Perussääntö 23

Keskimääräinen viikkotyöaika 23

10-tuntinen 24

Xxxxxxx työaika 24

Työvuoroluettelon muuttaminen 24

Vuorokautisen työajan pidentäminen 25

Liittojen kannanotto koskien 12 tunnin pituisia työvuoroja 25

Työaikalain 7 §:n mukainen jaksotyö 25

Työajan enimmäismäärä 25

3.2 Vapaapäivät 25

3.3 Arkipyhäviikkojen työaika 25

3.4 Päivittäisen työajan järjestäminen 26

3.5 Työajan tarkkailu 26

3.6 Työviikon ja työvuorokauden alkaminen 26

Päivä- ja kaksivuorotyö 26

Kolmivuorotyö 26

Paikallinen sopiminen työviikon ja työvuorokauden alkamisesta 26

3.7 Aloittamis- ja lopettamistyö 26

3.8 Työaika päivätyössä sekä yksi- ja kaksivuorotyössä 27

Työajan tasaamisen soveltamisala 27

Työajan tasaamisvapaan kertyminen 27

Säännöllisiin työpäiviin rinnastettavat päivät 27

Ylimääräisten vapaiden huomioon ottaminen 28

Kertyneen vapaan antaminen 28

Työsuhteen päättymistilanteet 28

Paikallinen sopiminen vapaiden pitämättä jättämisestä 28

Ansiotaso 28

Korvaus viikoittaista ylityötä koskevien säännösten mukaan 28

Vuosiloman ansaitseminen 29

3.9 Keskeytyvä kolmivuorotyö 29

Työajan pituus ja työajan tasaaminen 29

Työajan tasaamisesta aiheutuvan ansion vähentymisen korvaaminen 29

Vuosiloman ansaitseminen 29

Viikoittainen ylityö 29

Muuhun työaikamuotoon siirtyminen sekä työsuhteen päättyminen 29

3.10 Keskeytymätön kolmivuorotyö 30

Työajan pituus ja työajan tasaaminen 30

Vuosityöaika 30

Työajan tasaamisesta aiheutuvan ansion vähentymisen korvaaminen 30

Vuosiloman antaminen 30

Viikoittainen ylityö 31

Muuhun työaikamuotoon siirtyminen sekä työsuhteen päättyminen 31

3.11 Lepoajat 31

Päivätyö 31

Kaksivuorotyö 31

Kolmivuorotyö 31

Virkistystauot 31

Vuorokausilepo 32

Viikoittainen lepoaika 32

Lepoaika työajan ylittäessä kymmenen (10) tuntia vuorokaudessa 32

3.12 Koulutus ja kehittämismahdollisuudet 32

3.13 Työaikapankki 33

3.14 Ylityö 35

Ylityön teettäminen 35

Työajan enimmäismäärän tarkastelujakson pituus 35

Vuorokautinen ylityö 35

Viikoittainen ylityö 35

Rahakorvauksen vaihtaminen vapaa-aikaan 35

Korvaus viikoittaista ylityötä koskevien säännösten mukaan (TES-ylityö) 36

Vuorokauden vaihteen yli jatkunut ylityö 36

Ylityökorvauksen laskentaperuste 36

3.15 Hälytysluontoinen työ 36

Hälytysluontoisen työn edellytykset 36

Hälytysraha 37

Päivätyötä tekevän työntekijän paluu ylityöhön saman päivän aikana 37

3.16 Varallaolo 37

Asuntovarallaolo 37

Vapaamuotoinen varallaolo 37

4 LUKU PALKAT JA PALKANMAKSU 37

4.1 Palkkaustavat 37

4.2 Aikapalkka 37

Ohjetuntipalkat (senttiä/tunti) 38

Ammattityötä aikapalkalla suorittavien puhaltajien ohjetuntipalkat (senttiä/tunti) 38

Nuorten työntekijöiden ohjetuntipalkat (senttiä/tunti) 39

Harjoittelijat 39

Aikatyölisä 39

4.3 Suorituspalkkatyö 39

Urakkatyön hinnoittelu 39

Urakkahinnoista sopiminen 40

Urakkahinnoittelun tarkistus 40

Palkkatakuu 40

Urakkatyön aloittamisen viivästyminen 40

4.4 Työn- ja aikatutkimukset 40

4.5 Palkkiopalkat 41

Tuotantopalkkiojärjestelmän perusta 41

Tulos- ja voittopalkkiot 41

4.6 Erilliset lisät 41

Vuoro-, ilta- ja yötyölisät 41

Vuorotyölisien määräytyminen 41

Vuorotyölisien määrät 41

Vuorotyölisä ylityössä 42

Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen 42

Paikallinen sopiminen vuoro-, ilta- ja yötyölisistä 42

Ilta- ja yötyö 42

Keskeytymättömän kolmivuorotyön sekä jatkuvan kaksivuorotyön lisä 42

Erittäin raskas ja erittäin likainen työ 42

4.7 Palvelusvuosilisä 42

Lisän soveltamisperuste 43

Palvelusvuosilisän määrä 43

Palvelusvuosilisän maksuajankohta 43

Työsuhteen päättyminen ennen palvelusvuosilisän vuosittaista maksua 43

4.8 Siirto toiseen työhön 43

Pääsääntö 43

Poikkeukset tilapäisiä siirtoja koskien 44

Siirto alempipalkkaiseen aikatyöhön 44

Siirto urakkatyöstä aikatyöhön 44

Säännönmukaisesti eri töitä tekevä työntekijä 44

Siirto urakkatyöstä urakkatyöhön 44

Kokeiluluontoinen työ tai opetustyö 44

Työnteon keskeytyminen 44

Paikallinen sopiminen tehtäväsiirtojen yhteydessä 44

4.9 Palkanmaksu 45

Suositus palkanmaksusta rahalaitosten välityksellä 45

Palkanmaksun ajankohta Voimassa 31.12.2023 saakka 45

Lopputili 45

4.10 Kuukausipalkka 46

Tuntipalkan muuttaminen kuukausipalkaksi 46

Kuukausipalkan osittaminen 46

4.11 Keskituntiansio 46

Käyttötilanteet 46

Laskenta 46

Käyttöajanjaksot 46

Paikallinen sopiminen laskentatavasta sekä käyttöjaksoista 47

5 LUKU ERINÄISET KORVAUKSET 47

5.1 Matkakustannusten korvaaminen 47

Matkojen suorittaminen 47

Matkan alkaminen ja päättyminen 47

Komennuspaikkakunta 47

Matkustamisesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen 47

Matkaliput 47

Oman auton käyttö 47

Matka-ajan korvaus 48

Päivärahat 48

Majoittumiskustannusten korvaaminen 48

Yömatkaraha 48

Ateriakorvaus 48

Erityismääräyksiä 49

Korvaus ruoasta rahana pyhä- ja juhlapäivinä 49

Kotimatkat 49

Rajoitus kohdan soveltamista koskien 49

Työ ulkomailla 49

5.2 Muita korvauksia 49

Asevelvollisuuskutsunta 49

Reservin harjoitukset 49

Hautaus- ja hääpäivät 50

Merkkipäivät 50

Vaalilautakunnan tai vaalitoimikunnan kokoukset 50

Korvausten laskentaperuste 50

5.3 Arkipyhäkorvaus 50

Korvattavat arkipyhät 50

Arkipyhäkorvauksen maksamisen yleiset edellytykset 51

Arkipyhän osuminen tietyn poissaolon ajalle 51

Itsenäisyyspäivä 51

Viikko- tai kuukausipalkkaiset työntekijät 51

6 LUKU SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 51

6.1 Vuosiloma, lomaraha 51

Vuosiloman ja vuosilomapalkan määräytyminen 51

Vuosiloman sijoittaminen irtisanomisajalle 52

Lomaraha 52

Lomarahan määrä 52

Lomarahan maksamisen edellytykset 52

Lomarahan maksamisen ajankohta 52

Xxxxxxxx työsuhteen päättyessä 53

Xxxxxxxxx maksaminen eläkkeelle siirtymisen yhteydessä 53

Asevelvollisuus 53

Jaettu vuosiloma 53

Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaseen 53

6.2 Sairausajan palkka 53

Sairausajan palkan maksamisen ajallinen kesto 53

Alle yhden kuukauden kestäneet työsuhteet 54

Sairastuminen kesken työpäivän 54

Saman sairauden uusiutuminen 54

Karenssipäivän poistuminen 55

Sairausajan palkan maksamista koskevat menettelytapaohjeet 55

Työkyvyttömyyden toteaminen 55

Epidemiatilanteet: työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan todistus 55

Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet 55

Yrityksen työterveyspalvelujen käytön ensisijaisuus 55

Sairastumisesta tehtävä ilmoitus 56

Sairausajan palkan epääminen 56

Sairausajan palkkaetujen väärinkäyttö 56

Ohjaus määräysten oikeaan soveltamiseen 56

Vapaa-ajan harrastusten aiheuttamat vammat 56

Sairaudesta johtuvien poissaolojen vähentäminen ja ennalta ehkäisy 56

Raskausvapaan palkka 57

Vanhempainvapaan palkka 57

Vähennykset sairausajan palkasta. Työnantajan palautusoikeus. 57

Työnantajan maksamien korvausten laskentaperuste 58

Muu järjestely paikallisesti sopien 58

6.3 Lääkärintarkastukset 58

Lakisääteiset lääkärintarkastukset 58

Muut lääkärintarkastukset 58

Perusedellytykset (koskevat kaikkia kohtia A -E) 58

Erityisedellytykset 59

Korvausten maksuperuste 60

6.4 Lapsen sairastuminen 60

Korvauksen maksamisen yleiset edellytykset 60

Vaikeasti sairaan lapsen hoito 61

6.5 Ryhmähenkivakuutus 61

6.6 Työturvallisuus 61

Yleissääntö 61

Suojavaatetus ja suojavarusteet 61

Kemialliset aineet 61

Työnopastus 61

Työympäristöasiat 61

Suositus työsuojeluyhteistyön toteuttamiseksi eräissä tapauksissa 62

7 LUKU LUOTTAMUSMIEHET JA AMMATTIOSASTO 62

7.1 Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut 62

Pääluottamusmiehen vapautus työstä ja kuukausikorvaus 62

Työsuojeluvaltuutettu 63

Paikallinen sopiminen 64

Varapääluottamusmiehen / työsuojeluvaltuutetun varamiehen irtisanominen 64

Liittojen välinen yleissopimus 64

7.2 Ammattiosaston kokoukset 64

Sopiminen työnantajan kanssa 65

Kokouspaikka 65

Kokouksen järjestäjän vastuu 65

Ammattiliiton edustajat 65

Teollisuusliitto ry:n toimihenkilöiden vierailut työpaikoilla 65

7.3 Ammattiliiton hallintoelinten kokoukset 65

7.4 Ilmoitustaulut 65

7.5 Ay-jäsenmaksun pidättäminen 66

8 LUKU NEUVOTTELUJÄRJESTYS 66

8.1 Paikallinen sopiminen 66

Vuoropuheluun liittyvät haasteet 66

Paikallisesta sopimisesta tuloksia 67

8.2 Erimielisyyksien ratkaiseminen 67

Paikalliset neuvottelut 67

Liittojen väliset neuvottelut 67

Työtuomioistuin 67

9 LUKU SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 68

Työehtosopimuksen voimassaolo 68

Sopimuskappaleet 68

LIITE 1 SELVIYTYMISTOIMET YRITYKSEN TALOUDELLISISSA VAIKEUKSISSA 69

LIITE 2 KORJAUSPAJOJEN AMMATTITYÖNTEKIJÖIDEN PALKKAMÄÄRÄYKSET 70

LIITE 3 LASITEOLLISUUDEN PALKKARYHMITTELYT 73

LIITE 4 AUTOLASITEOLLISUUDEN PALKKARYHMITTELYT 79

LIITE 5 KUVASTINTEOLLISUUDEN PALKKARYHMITTELYT 81

LIITE 6 ERISTYSLASITEOLLISUUDEN PALKKARYHMITTELYT 83

LIITE 7 YLEISSOPIMUS 84

LIITE 8 LOMAPALKKASOPIMUS 98

LIITE 9 IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 100

LIITE 10 TUTUSTU TYÖELÄMÄÄN JA TIENAA KESÄHARJOITTELUOHJELMA VUOSIKSI 0000-0000 000

LIITE 11 PAIKALLISEN SOPIMISEN MAHDOLLISUUDET TYÖEHTOSOPIMUKSESSA 114

LIITE 12 TEOLLISUUSLIITON JÄRJESTÄMILLE KURSSEILLE OSALLISTUMINEN 116

LIITE 12 TEOLLISUUSLIITON JÄRJESTÄMILLE KURSSEILLE OSALLISTUMINEN 117


ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA LASIKERAAMISTA TEOLLISUUTTA KOSKEVAN TYÖ- EHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI AJALLE 16.2.2023 - 31.1.2025


Aika 2.3.2023


Paikka Eteläranta 10


Läsnä Lasikeraaminen teollisuus LT ry

Minna Etu-Seppälä Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx


Teollisuusliitto ry

Xxxx Xxxxx

Xxxx Xxxxxxx-Xxxxxxxxxx Xxxx Xxxxx


Osapuolina olevat liitot ovat tänään saavuttaneet neuvottelutuloksen lasikeraamisen teollisuu- den työntekijöiden työehtosopimusten uudistamiseksi seuraavin muutoksin.


1. Sopimuskausi, sopimuksen voimassaolo ja työehtosopimuksen allekirjoittaminen


Todettiin, että uusi työehtosopimus korvaa 16.2.2023 lukien osapuolten kesken ajalle 18.2.2022 – 31.1.2024 allekirjoitetun työehtosopimuksen. Tämä sopimus on voimassa 16.2.2023 – 31.1.2025, ellei muuta sovita.


Todettiin, että osapuolina olevat liitot ovat 16.2.2023 saavuttaneet neuvottelutuloksen Lasike- raamisen teollisuuden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen teksti- ja palkkamuutoksista. Liitot ovat tänään allekirjoittaneet edellä mainittua alaa koskevan työehtosopimuksen.


2. Palkankorotukset


2. 1. Kertaerä vuonna 2023


Kertaerän suuruus on 400 euroa ja se maksetaan huhtikuun 2023 palkanmaksun yhteydessä. (Kustannusvaikutus on laskettu koko kemian alalle ja se on 1,05 prosenttia).


Kertaerä maksetaan vain niille työntekijöille, joiden yhdenjaksoinen työsuhde on alkanut vii- meistään 1.1.2023 ja on edelleen voimassa kertaerän maksupäivänä. Kertaerä maksetaan myös, jos työntekijä on lomautettuna, sairaana tai perhevapaalla.


Osa-aikaiselle työntekijälle kertaerän määrä lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suh- teessa.


Kertaerää ei makseta, jos työntekijä on itse irtisanoutunut ennen kertaerän maksuajankohtaa.


Kertaerää ei oteta huomioon muita palkkaeriä maksettaessa, muun muassa vuosilomapalk- kaa, ylityökorvausta tai keskituntiansiota laskettaessa.

2.2. Myöhennyskorvaus vuonna 2023


Myöhennyskorvaus on korvausta palkankorotuksen myöhentämisestä viidellä kuukaudella. Myöhennyskorvauksen suuruus on 400 euroa ja se maksetaan heinäkuun 2023 palkanmak- sun yhteydessä. (Kustannusvaikutus on laskettu koko kemian alalle ja se on 1,05 prosenttia).


Myöhennyskorvaus maksetaan vain niille työntekijöille, joiden yhdenjaksoinen työsuhde on al- kanut viimeistään 1.4.2023 ja on edelleen voimassa myöhennyskorvauksen maksupäivänä. Myöhennyskorvaus maksetaan myös, jos työntekijä on lomautettuna, sairaana tai perheva- paalla.


Osa-aikaiselle työntekijälle myöhennyskorvauksen määrä lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa.


Myöhennyskorvausta ei makseta, jos työntekijä on itse irtisanoutunut ennen myöhennyskor- vauksen maksuajankohtaa.


Myöhennyskorvausta ei oteta huomioon muita palkkaeriä maksettaessa, muun muassa vuosi- lomapalkkaa, ylityökorvausta tai keskituntiansiota laskettaessa.


2.3. Yleiskorotuksen suuruus ja ajankohta Vuosi 2023

Työntekijän henkilökohtaista palkkaa ilman palvelusvuosilisää ja muita erillisiä lisiä korotetaan 1.10.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 2,2 prosentin suu- ruisella yleiskorotuksella.


Vuosi 2024


Työntekijän henkilökohtaista palkkaa ilman palvelusvuosilisää ja muita erillisiä lisiä, korotetaan 1.5.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 3,3 prosentin suu- ruisella yleiskorotuksella.


2.4. Yrityskohtaisesti toteutettavan palkankorotuksen suuruus ja ajankohta Vuosi 2024

Yritys- tai toimipaikkakohtaisesti palkkoja korotetaan 1.5.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,2 prosentin suuruisella paikallisella erällä, jonka jakami- sesta työnantaja päättää.


Paikallinen erä lasketaan maaliskuussa 2024 työsuhteessa olevien työehtosopimuksen sovel- tamispiiriin kuuluvien työntekijöiden henkilökohtaisten palkkojen yhteenlasketusta summasta. Koko kuukauden työstä poissa olevien työntekijöiden palkkoja ei lasketa mukaan, mikäli työn- tekijälle on palkattu sijainen.


Paikallisen erän laskeminen


Palkkoina käytetään aika-, urakka- ja palkkiotyöpalkkoja ilman erillisiä lisiä, esim. palvelus- vuosi-, vuorotyö-, olosuhdelisiä.

Esimerkki paikallisen erän laskemisesta


Yrityksellä on helmikuussa kolme työntekijää, A, B ja C. A:n palkka on 15,05 euroa/tunti, B:n palkka on 14,93 euroa/tunti ja C:n palkka on 16,16 euroa/tunti. Palkkojen yhteenlaskettu summa (15,05 + 14,93 + 16,16) on 46,14 euroa/tunti. Paikallinen erä on siten 46,14 euroa/tunti x 0,2 % = 0,09 euroa/tunti. Työntekijöi- den tuntipalkkojen korottamiseen käytetään yhteensä 0,09 euroa/tunti työnanta- jan päättämällä tavalla.


2.5. Kriisilauseke


Yrityksen toimintaedellytysten niin edellyttäessä voidaan paikallisesti luopua osittain tai koko- naan pääluottamusmiehen kanssa sopien vuoden 2023 palkankorotuksesta, kertaerästä, myö- hennyskorvauksesta ja/tai vuoden 2024 palkankorotuksesta.


Mikäli yrityksessä maksettavat palkat ovat taulukkopalkan suuruisia, voidaan sopia paikalli- sesti palattavan kokonaan tai osittain aikaisempaan taulukkopalkkaan määräajaksi.


2.6. Yleiskorotuksen vaihtaminen kertaerään


Työntekijä ja työnantaja voivat kirjallisesti sopia vuoden 2023 yleiskorotuksen maksamisesta kertaeränä. Kertaerän suuruus lasketaan seuraavasti:


• tuntipalkkainen 2,2 % x henkilökohtainen tuntipalkka x 169 x 12 kuukautta

• kuukausipalkkainen 2,2 % x henkilökohtainen kuukausipalkka x 12 kuukautta


Sopimus saadaan tehdä 1.10.-15.10.2023 välisenä aikana. Näin sovittu kertaerä maksetaan lokakuun 2023 palkanmaksun yhteydessä.


2.7. Luottamusmiehelle annettavat tiedot vuonna 2024


Korotusten tekemisen jälkeen työnantaja käy pääluottamusmiehen, ja ellei pääluottamus- miestä ole valittu, koko työntekijäryhmän kanssa yhdessä läpi kohtuullisessa ajassa työnteki- jöiden kokonaismäärän, kuinka moni työntekijä on saanut korotuksen, keskimääräisen koro- tuksen suuruuden sekä työntekijöiden palkkojen korottamiseen kohdennetun summan eritellen sen yrityskohtaiseen ja yleiskorotukseen. Neuvotteluissa annetut tiedot ovat luottamuksellisia ja niitä voidaan käyttää vain paikallisen erän jakamiseen.


2.8. Käytännöt palkantarkistusten ajankohdan muuttamisessa


2.8.1. Palkantarkistusten ajankohdasta sopiminen


Allekirjoituspöytäkirjassa sovittujen palkantarkistusten ajankohtien muuttaminen.


Mikäli korotuksen ajankohtaa muutetaan, sopimus tulee tehdä kirjallisesti pääluottamusmie- hen kanssa vuoden 2023 osalta 15.9.2023 ja vuoden 2024 osalta 15.4.2024 mennessä. Ellei yrityksessä ole luottamusmiestä, työnantaja käy neuvottelut koko henkilöstöryhmän kanssa. Sopimus tehdään kirjallisesti.


Mikäli sovitaan palkan tarkistusten ajankohdan muuttamisesta, tulee samalla sopia muutok- sesta mahdollisesti aiheutuneen ansionmenetyksen korvaamisesta vastaavalla kertaluontoi- sella erällä. Korvaus maksetaan viimeistään palkankorotuksen toteuttamisajankohtana.

2.8.2 Palkankorotusten huomioiminen työehtosopimuksen mukaisia palkankorotuksia toteutettaessa


Mikäli yrityksissä tehdään palkankorotuksia työehtosopimuksen palkankorotuksista poik- keavina ajankohtina, voidaan nämä paikallisesti sopia otettavaksi huomioon työehtosopimuk- seen perustuvia korotuksia toteutettaessa. Tällöin työntekijälle on ilmoitettava, että korotus pi- tää sisällään työehtosopimukseen perustuvan korotuksen.


2.9. Palkkataulukot


Täysin työkykyisten, 18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden ohjetuntipalkat ovat 1.10.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.


Ohjetuntipalkat 1.10.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta:

Palkkaryhmä 1

1050

Palkkaryhmä 2

1078

Palkkaryhmä 3

1124

Palkkaryhmä 4

1189

Palkkaryhmä 5

1263


Ammattityötä aikapalkalla suorittavien puhaltajien ohjetuntipalkat 1.10.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:

Nuorempi puhaltaja 1338

Vanhempi puhaltaja 1389

Puhaltajamestari 1420

Kunnossapidon ammattityöntekijät 1.10.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta: Työnvaativuusluokka 1 1126

Työnvaativuusluokka 2 1176

Työnvaativuusluokka 3 1366

Työnvaativuusluokka 4 1516

Täysin työkykyisten, 18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden ohjetuntipalkat ovat 1.5.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Ohjetuntipalkat 1.5.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta:

Palkkaryhmä 1 1085

Palkkaryhmä 2 1114

Palkkaryhmä 3 1161

Palkkaryhmä 4 1228

Palkkaryhmä 5 1305

Ammattityötä aikapalkalla suorittavien puhaltajien ohjetuntipalkat

1.5.2024 tai lähinnä

alusta:

sen jälkeen

alkavan palkanmaksukauden

Nuorempi puhaltaja


1382

Vanhempi puhaltaja


1435

Puhaltajamestari


1467


Kunnossapidon ammattityöntekijät 1.5.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:

Työnvaativuusluokka 1 1163

Työnvaativuusluokka 2 1215

Työnvaativuusluokka 3 1411

Työnvaativuusluokka 4 1566


Palkkataulukoiden korottaminen yrityskohtaisissa palkkausjärjestelmissä


Yrityskohtaisten palkkausjärjestelmien mukaisia työnvaativuusluokkapalkkoja korotetaan palk- kausjärjestelmässä sovitulla tavalla. Ellei muuta ole sovittu, yrityskohtaisia palkkataulukoita korotetaan 1.10.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 2,2 prosentilla ja 1. 5.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 3,3

prosentilla.


Nuorten työntekijöiden ohjetuntipalkat ovat 1.10.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:


Alle 17-vuotiaat 1020

17-vuotiaat 1024


Nuorten työntekijöiden ohjetuntipalkat ovat 1.5.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta lukien:


Alle 17-vuotiaat 1054

17-vuotiaat 1058


Liitot ovat sopineet Tutustu työelämään ja tienaa -suosituksesta vuosille 2023–2025. Sopimus on työehtosopimuksen liitteenä.


2.10. Vuorolisät


Lähinnä 1.2.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien


• iltavuorolisä 128 senttiä/tunti

• yövuorolisä 223 senttiä/tunti

• keskeytymättömän kolmivuorotyön sekä jatkuvan kaksivuorotyön lisä 136 senttiä/tunti

2.11. Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun korvaus


Pääluottamusmiesten kuukausikorvausten määrät ovat 1.2.2024 alkaen seuraavat:


Työntekijöiden

lukumäärä




Korvaus euroa / kuukausi



–

20

74


21

–

50

79


51

–

100

85


101

–

150

90


151

–

250

102


251

–

350

116


351

–

420

125


421

–


134


Työsuojeluvaltuutettujen kuukausikorvausten määrät ovat 1.2.2024 alkaen seuraavat:


Työntekijöiden

lukumäärä

Korvaus euroa/kuukausi

alle 4

54

4

57

8

67

14

79

20

94

28

102

32

111

Kokonaan vapautettu

122


2.12. Keskituntiansion korottaminen


Keskituntiansiota korotetaan vuoden 2023 osalta 1.10.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta alkaen samalla sentti- tai euromäärällä kuin henkilökohtaista palk- kaa korotetaan.


Keskituntiansiota korotetaan vuoden 2024 osalta 1.5.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta alkaen samalla sentti- tai euromäärällä kuin henkilökohtaista palk- kaa korotetaan.


2.13. Liittojen tuki


Liitot laativat yhteisen ohjeistuksen esimerkkeineen ja järjestävät koulutusta paikallisille osa- puolille työehtosopimuksen mukaiseen palkkojen korottamiseen.

3. Tekstimuutokset


4.6 Erilliset lisät Vuorotyölisien määräytyminen

Muutetaan 4. kappale kuulumaan seuraavasti:


Edellisen kappaleen mukaista vuorotyölisien laskentasääntöä ei sovelleta vuo- sina 2023 ja 2024 toteutettavien palkankorotusten yhteydessä.


6.1 Vuosiloma, lomaraha


Lisätään uusi kappale 6.1 Vuosiloma, lomaraha alle otsikon Vuosiloman ja vuosilomapalkan määräytyminen jälkeen.


Vuosiloman sijoittaminen irtisanomisajalle


Työnantajan irtisanoessa työntekijän muilla kuin työsopimuslain 7 luvun 3–4 §:n mukaisilla irtisanomisperusteilla työnantaja voi määrätä työntekijän pitämään an- saitut lomat irtisanomisaikana lomakaudesta riippumatta. Pidetyn vuosiloman ajalta maksetaan vuosilomapalkka ja lomaraha kohdan 6.1 mukaisesti.


Liite 10, Tutustu työelämään ja tienaa


Muutetaan liite kuulumaan seuraavasti:


TUTUSTU TYÖELÄMÄÄN JA TIENAA -KESÄHARJOITTELUOHJELMA 2023- 2025


KEMIANTEOLLISUUS KT RY MUOVITEOLLISUUS RY KUMITEOLLISUUS RY LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS LT RY KENKÄ- JA NAHKATEOLLISUUS RY KULTASEPPIEN TYÖNANTAJALIITTO RY

VENETEOLLISUUDEN TYÖNANTAJAT RY TEOLLISUUSLIITTO RY


Tutustu työelämään ja tienaa kesäharjoitteluohjelma vuosiksi 2023-2025


Muoviteollisuuden ja kemiantuoteteollisuuden työehtosopimus, Kemian peruste- ollisuuden työehtosopimus, Öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuuden työeh- tosopimus, Kumiteollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus, Lasikeraa- misen teollisuuden työehtosopimus, Fiskars Finland Oy Ab:n työntekijöitä kos- keva työehtosopimus, Kenkä- ja nahkateollisuuden työehtosopimus, Jalometalli- alan työehtosopimus, Harja- ja sivellinalojen työehtosopimus sekä Veneenraken- nusteollisuuden työehtosopimus

Kemianteollisuus KT ry, Muovituoteteollisuus ry, Kumiteollisuus ry, Lasikeraami- nen teollisuus ry, Kenkä- ja nahkateollisuus ry, Kultaseppien työnantajaliitto ry, Veneteollisuuden työnantajat ry ja Teollisuusliitto ry haluavat omalta osaltaan tukea peruskoululaisten, lukiolaisten, kymppiluokkalaisten sekä VALMA- koulutukseen osallistuvien nuorten mahdollisuuksia tutustua työelämään osana Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelmaa.


Kesäharjoitteluohjelman tarkoituksena on tarjota nuorille omakohtaista kokemusta toimialan työpaikan toiminnasta, niissä esiintyvistä eri työtehtävistä, henkilöstörakenteesta, yhteistyömuodoista ja alan tarjoamista mahdollisuuksista sekä antaa nuorille mahdollisuuden tehdä heille sopivaa käytännön työtä. Kesäharjoittelupaikkoja haetaan suoraan alan yrityksistä.


Tämän vuoksi osapuolet ovat sopineet seuraavaa:


1. Jäljempänä olevat määräykset koskevat peruskoululaisten, lukiolaisten, kymppiluokkalaisten sekä VALMA-koulutukseen osallistuvia, joiden työsuhde perustuu Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelmaan.


2. Kaksi viikkoa tai kymmenen työpäivää kestävän kesäharjoitteluohjelman mukainen työsuhde voidaan sijoittaa 1.6. – 31.8. väliseen aikaan vuosina 2023- 2025. Nuorella voi olla useampi tämän suosituksen mukainen tutustumisjakso samalla työnantajalla kunakin vuonna.


3. ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelman suorittamisesta maksetaan kertakaikkisena palkkana 365 euroa vuonna 2023 ja 375 euroa vuosina 2024 ja 2025. Palkka sisältää tutustumisjaksolta kertyneen lomakorvauksen. Palkasta maksetaan lakisääteiset sosiaaliturvamaksut henkilön iästä riippuen.


4. Voimassa olevan työehtosopimuksen palkkoja, palkanmääräytymisperusteita ja muita rahanarvoisia etuja koskevia määräyksiä ei sovelleta niihin henkilöihin, joiden työsuhde perustuu tässä pöytäkirjassa tarkoitettuun kesäharjoitteluohjelmaan. Lukuun ottamatta säännöllisen työajan pituutta heihin ei myöskään sovelleta työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä, mikäli ne vaikeuttaisivat kesätyöharjoitteluohjelman käytännön toteutusta.


Helsingissä 29. päivänä joulukuuta 2022


Kemianteollisuus KT ry Muoviteollisuus ry


Kumiteollisuus ry Lasikeraaminen teollisuus LT ry Kenkä- ja nahkateollisuus ry Kultaseppien työnantajaliitto ry Veneteollisuuden työnantajat ry Teollisuusliitto ry

Liite 11, Paikallisen sopimisen mahdollisuudet työehtosopimuksessa


Lisätään seuraavat paikallisen sopimisen mahdollisuudet


• Palkankorotukset 2023 ja 2024

o Palkankorotuksista, kertaerästä ja myöhennyskorvauksesta osittain tai koko- naan luopuminen yrityksen toimintaedellytysten niin vaatiessa

o Palkankorotusten ajankohdan muuttaminen

o Yrityksessä työehtosopimuksesta poikkeavana aikana tehtävät palkankorotuk- set voidaan paikallisesti sopia otettavaksi huomioon työehtosopimukseen pe- rustuvia korotuksia toteutettaessa

o Yleiskorotuksen vaihtaminen kertaerään vuonna 2023

• Allekirjoituspöytäkirja 2023–2025: Työaikakokeilu vuoden 2025 loppuun saakka


4. Allekirjoituspöytäkirjatekstit


4.1 Jatkuva neuvottelu


Jatkuvan neuvottelun tavoitteena on edistää yhteistoimintaa työpaikoilla, kehittää alan työlli- syyttä ja tuottavuutta, valmistella sopimuskauden aikana muutoksia työehtosopimuksiin sekä laatia yhteisiä soveltamisohjeita työpaikoilla hankaliksi koettuihin tilanteisiin.


Osapuolet toteuttavat jatkuvan neuvottelun periaatetta sopimuskauden aikana siten, että so- pimuskauden aikana neuvotellaan ja etsitään ratkaisua erillisiin teemoihin. Osapuolet voivat neuvotella muistakin esiin tulevista asioista toisen osapuolen esityksestä.


Neuvotteluissa sovitut työehtosopimuksen tekstimuutokset hyväksytään sopijaosapuolten hal- linnossa ja tulevat voimaan erikseen sovittuna aikana.


4.1.1 Yhteinen strategia yhteistyön ja työehtosopimuksen kehittämiseksi


Laaditaan yhteinen strategia yhteistyön ja työehtosopimusten tavoitteelliseksi kehittämiseksi 31.5.2023 mennessä, jonka jälkeen toteutus tapahtuu jatkuvassa neuvottelussa ja sen asetta- missa työryhmissä.


Käytetään pohjana seuraavia yhdessä sovittuja suuntaviivoja ja konkretisoidaan suuntaviivo- jen sisältö:


• työmarkkinatoiminta on ennakoivaa, uudistuvaa ja edistyksellistä

• asiakkaiden tarpeisiin ja muutoksiin pystytään vastaaman ketterästi ja nopeasti yh- dessä niin liittotasolla kuin yrityksissäkin

• ymmärretään hyvinvoivan ja motivoituneen henkilöstön merkitys yritysten pärjäämi- sessä

• yhdessä parannetaan kemianteollisuuden vetovoimaisuutta erityisesti nuorten keskuu- dessa

• sopimuskausien aikana työrauha pitää

• kaikki toimet tähtäävät siihen, että Suomessa toimivat kemianteollisuuden yritykset ovat kilpailukykyisiä maailman markkinoilla

4.1.2 Työaikakokeilu


Liitot jatkavat 18.2.2022 alkanutta määräaikaista kokeilua 31.12.2025 saakka. Hankkeessa seurataan työpaikkakohtaisia työaikakokeiluja uudentyyppisistä, osapuolten yhteisen edun mukaisista työaikajärjestelyistä. Paikallisesti sopien näissä kokeiluissa voidaan poiketa työeh- tosopimuksen 3. luvun määräyksistä enintään työehtosopimuskauden ajaksi. Osapuolten on kuitenkin kaikissa tapauksissa noudatettava työaikalain pakottavaa lainsäädäntöä (työajan määritelmä, lisä- ja ylityön määritelmät ja suostumus, työajan enimmäismäärä keskimäärin 48 tuntia viikossa kalenterivuoden ajanjaksolla).


Jos paikallisessa sopimuksessa on poikettu työehtosopimuksen määräyksistä, sopimus on saatettava liittojen työaikatyöryhmälle tiedoksi. Liitot eivät puutu osapuolten sopimusvapau- teen.


Työnantajan edustaja ja henkilöstön edustaja tai henkilöstö yhdessä voivat ilmoittaa työpaik- kansa kokeiluun milloin tahansa sopimuskauden aikana. Ilmoittautuminen tapahtuu lomak- keella osoitteessa xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx.


Liittojen välinen työryhmä antaa mukaan lähteville neuvotteluosapuolille alkukoulutuksen pa- kottavista työaikamääräyksistä.


Työryhmä laatii väliraportin 31.10.2023 ja toisen raportin 31.10.2025 kokeilusta saaduista tu- loksista ja esittävät näiden perusteella mahdollisia muutoksia työehtopimukseen.


4.1.3 Kemianteollisuuden nuorten oppisopimusmalli


Kemianteollisuus ry:n ja Teollisuusliitto ry:n nuorten oppisopimusmallin on tarkoitus kasvattaa nuorten, 16–20-vuotiaiden, opiskelijoiden koulutus- ja työssäoppimisjaksoja kemianteollisuu- den jäsenyrityksissä. Xxxxxx pilotoidaan oppilaitoksissa ja yrityksissä vuoteen 2025 saakka.


Mallilla halutaan lisätä alan vetovoimaa nuorten osaajien keskuudessa, vastata työvoimatar- peeseen sekä alan hiilineutraaliuskehityksen vauhdittamaan osaamistarpeeseen.


Työpaikoilla, joissa nuorten oppisopimusmalli otetaan käyttöön, käydään yhdessä läpi oppiso- pimusoppilaan perehdyttämiskäytännöt.


Liittojen, pilottiyritysten ja oppilaitosten edustajista koostuva työryhmä seuraa nuorten oppiso- pimusmallin toimivuutta ja tekee tarvittavia muutoksia malliin.


4.2. Paikallisen sopimisen kokonaisuus


4.2.1 Sparraustilaisuudet


Sopimusosapuolet aloittavat yritysten neuvotteluosapuolille suunnattuja paikallisen sopimisen sparraustilaisuudet. Niiden tarkoituksena on tavoittaa kaikki Kemianteollisuus ry:n jäsenyrityk- set ja luoda perusta työpaikkatason sopimiselle alalla.


4.2.2 Yhteiset koulutukset


Sopimusosapuolet järjestävät alkuvuodesta 2024 yritysten neuvotteluosapuolille työehtosopi- musten paikallisen sopimisen mahdollisuuksista ja tuovat esille hyviä sopimisen käytäntöjä alan yrityksistä. Tilaisuuksien tarkoituksena on rohkaista osapuolia kokeilemaan paikallista so- pimista.

4.2.3 Paikallisen sopimisen kurssi työnantajien edustajille ja luottamusmiehille Muri- kassa syksyllä 2023


Kemianteollisuus ja Teollisuusliitto kouluttavat yhdessä neuvotteluosapuolet paikallisen sopi- misen mahdollisuuksiin. Koulutuksen tarkoituksena on tukea osapuolten yhteistyötä.


4.2.4 Työkalu työaikojen suunnitteluun


Sopimusosapuolet jatkavat vuoden 2023 aikana työaikatyökalun kehittämistä paikallisen sopi- misen helpottamiseksi erityisesti työaikakysymyksissä.


4.2.5 Yhteistyön tasomittaus


Sopimusosapuolet jatkavat tiedon jakamista yhteistyön tasomittauksesta työpaikoille ja tarjoa- vat mahdollisuutta osana sparraustilaisuuksia purkaa tasomittauksen tuloksia. Tasomittauk- sen tavoitteena on yhteistyön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden selvittäminen. Mittaus voi- daan tehdä työnantajien ja henkilöstön edustajille tai laajemmalle joukolle. Yhteistyön tasomit- tarin teemoina ovat toimintaympäristö, luottamus, osaaminen ja työhyvinvointi.


4.2.6 Tarinat ja narinat -kilpailu


Sopijaosapuolet järjestävät kilpailun kemian alojen työpaikoille, jolla kerätään hyviä tarinoita ja narinoita paikallisesta sopimisesta. Kilpailuun osallistutaan kertomalla


• hyviä esimerkkejä paikalliseen sopimiseen liittyvästä työpaikan neuvottelukulttuurista

• narinoita työehtosopimuksen, kulttuurin tai historian aiheuttamista esteistä tai hidas- teista paikallisen sopimisen kehittämiseksi


Kilpailuun osallistutaan yhdessä työnantajan edustajan ja luottamusmiehen kesken. Tarinoita hyödynnetään paikallisen sopimisen kehittämisessä toimialalla. Parhaat tarinat ja narinat pal- kitaan alkuvuonna 2024 yhdessä Ammattiliitto Xxxx kanssa. Tarinoita ja narinoita voidaan jul- kaista esimerkiksi liittojen nettisivuilla.


4.2.7 Paikallisen sopimisen toteutumisen seuranta kemianteollisuuden sopimusaloilla


Sopimusosapuolet mittaavat puolivuosittain paikallisen sopimisen toimivuutta lyhyellä kyse- lyllä. Kyselyn painopisteessä ovat kilpailukyvyn, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämiseen tähtäävät paikalliset sopimusneuvottelut etenkin työaikakysymyksissä ja miten näissä on edis- tytty. Liitot käsittelevät jatkuvassa neuvottelussa mahdollisia epäkohtia ja minkälaisia toimen- piteitä nämä liitoilta vaativat.


4.3. Työhyvinvoinnin kehittäminen


Työhyvinvointi syntyy työn tavoitteista, tarkoituksesta ja sisällöstä, työyhteisön ja yksilöiden erilaiset tarpeet, resurssit ja vahvuudet tunnistavasta sekä yhteensovittavasta johtamisesta sekä työyhteisötaitojen hallinnasta kohti menestyvää liiketoimintaa. Hyvinvoiva työntekijä on myös tuottava.

Sairastavuuden vähentäminen


Seurataan sairauspoissaolojen kehittymistä, tavoitteena sairauspoissaolojen väheneminen. Selvitetään tarvittaessa keinoja poissaolojen aiheuttamien tuotannollisten ongelmien ratkaise- miseksi. Kerätään hyviä käytäntöjä, joilla on vaikutusta sairauspoissaolojen vähentämiseen. Näitä voi olla esim. korvaava työ, varhainen välittäminen, esimiehen luvalla sairauspoissaolo, yhteistyö työterveyshuollon kanssa.


4.3.1 Kemianteollisuuden veto- ja pitovoimaa


Liitot käynnistävät yhdessä toimialan ohjelman työvoiman pitämiseksi kunnossa kaiken ikää. Ohjelma toteutetaan 31.12.2024 mennessä. Sen tarkoituksena on parantaa eri ikäisten työn- tekijöiden työssä jaksamista ja pidentää työuria.


Laaja selvitys ja tiedon jakaminen Kemianteollisuudessa


Liitot kokoavat hyviä käytäntöjä ja konkreettisia esimerkkejä työpaikoilla eri ikäisten työnteki- jöiden työssä jaksamisen edistämisestä. Alan työpaikoilla hyväksi todettuja toimintamalleja kartoitetaan liittojen laajalla yhteisellä kyselyllä.


Liitot myös tiedottavat erilaisista kuntoutus- ja työhyvinvointia edistävistä ohjelmista, kuten KIILA ja Liikkuva työelämä, yhdessä asiantuntijaorganisaatioiden kanssa.


Pilottihanke


Ohjelmaan haetaan mukaan halukkaita pilottiyrityksiä, joille luodaan alusta verkottua ja vaihtaa ajatuksia. Ohjelmaa varten haetaan myös ulkopuolista rahoitusta, jolla tuetaan hankkeen tar- koitusta ja annetaan tarvittaessa asiantuntija-apua pilottiyrityksille. Ohjelmassa selvitetään mahdollisuutta edistää jo eläkkeelle jääneiden työllistämistä kartoittamalla esteitä ja selkiy- tystarpeita ohjeisiin ja tes-kirjauksiin.


Tulosten hyödyntäminen


Hanketta seurataan mm. eläköitymisiän muutoksilla, sairauspoissaolomäärillä, sairauseläke- määrillä ja myös sillä, onko hankkeella vaikutusta työvoimapulaan.


Ohjelmaa varten kerätään hyviä käytäntöjä ja konkreettisia esimerkkejä mm. eri ikäisten työssä jaksamiseen, perehdyttämiseen ja osaamisen kehittämiseen liittyen. Sekä selvitetään, miten joustavilla työajoilla, työn järjestelyin, työaikasuunnittelulla, mahdollisilla erilaisilla kannusti- milla ja työntekijän omaehtoisella työkyvyn ylläpitämisellä voidaan tavoitteita tukea. Nämä hy- vät käytännöt kootaan työpaikkojen hyödynnettäväksi ja julkaistaan nettisivuilla.


4.4. Suositus työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta


Osapuolet pitävät tärkeänä, että työpaikalla tapahtuva koulutus on hyvää työkulttuuria ja teho- kasta oppimista edistävää. Oppimisjakson suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa tarvi- taan laajaa ja monipuolista yhteistyötä oppilaitosten ja työpaikan edustajien kesken koulutuk- sen tavoitteet huomioon ottaen.


Harjoittelijan oppimistavoitteet täyttävistä tehtävistä sovitaan harjoittelusopimuksessa kunkin oppilaitoksen ohjeistuksen mukaisesti. Tavoitteena on, että harjoittelun jälkeen harjoittelija osaa arvioida opinnoissaan syntynyttä osaamista suhteessa työelämän vaatimuksiin ja arvi- oida omaa osaamistaan suhteessa niihin.

Harjoittelijalle nimetään työpaikkaohjaaja, joka voi olla esimies, toimihenkilö tai työntekijä, jolla on ohjaamiseen tarvittava osaaminen. Työpaikkaohjaajan tehtävänä on huolehtia harjoittelun tavoitteiden täyttymisestä, riittävästä perehdytyksestä ja ohjauksesta. Työpaikkaohjaajalle maksetaan peruspalkka tai mikäli syntyisi ansionmenetystä, korvaus ansionmenetyksestä.


4.5. Liittojen yhteinen koulutus sairaspoissaolojen vähentämisestä, oma ilmoitus –käy- tännöstä ja vuosilomalla sairastumisesta


Liitot järjestävät yhteisen koulutuksen sairaspoissaolojen vähentämisestä, oma ilmoitus käy- tännöstä ja vuosilomalla sairastumisesta. Koulutus järjestetään ennen 31.5.2023.


4.6. Työpaikan suunnitelmat


Liitot suosittelevat, että työpaikoilla laadittavaksi tulevat erilaiset suunnitelmat yhdistetään käy- tännölliseksi kokonaisuudeksi. Uuden yhteistoimintalain mukaiseen työyhteisön kehittämis- suunnitelmaan voidaan sisällyttää työsuojelun toimintaohjelma, tasa-arvosuunnitelma ja yh- denvertaisuussuunnitelma. Suunnitelmien yhdistäminen toimivaksi kokonaisuudeksi helpottaa kokonaiskuvan hahmottamista, vähentää hallinnollista taakkaa, edesauttaa suunnitelmien yl- läpitämistä ja auttaa keskustelun fokusointia eri aihealueiden osalta siten, että se vastaa käy- tännön työelämän tarpeita.


4.7. Työrauha ja valvontavelvollisuus


Työehtosopimuksen 1.4 kohdan 2–8 määritetään työrauha ja valvontavelvollisuus sekä eri osapuolten roolit ja tehtävät muun muassa työtaisteluiden ennaltaehkäisemiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. Liitot arvioivat nykyisen järjestelmän toimivuutta ja laativat yhteisen kirjallisen toimintatavan 30.6.2023 mennessä, jolla tehostetaan määräyksen toimivuutta ja selkeytetään osapuolten rooleja työtaistelun uhatessa tai sen aikana. Huomioita kiinnitetään muun muassa tiedon saamiseen uhkaavasta työrauhahäiriöstä riittävän ajoissa, yhteiseen viestiin riidan osa- puolille ja aiheutuvien vahinkojen käsittely. Liitot voivat kuulla yritystason edustajia tässä työssä.


Liitot ovat laatineet yhteisen neuvottelumuistion työehtosopimuksen 1.4 kohdan tulkinnasta.


4.8 Matkakustannusten korvaukset


Verovapaaksi katsottavien matkakustannusten korvaukset ja niiden perusteet sopimuskauden aikana määräytyvät verohallituksen niitä koskevien kulloinkin voimassa olevien päätösten mu- kaisesti.


4.9 Kunnossapidon ammattityöntekijät


Sopimuskauden aikana neuvotellaan paikallisesti kahdesti vuodessa kunnossapidon ammat- tityöntekijöiden palkoista ja tarkistetaan yleisen palkkakehityksen pohjalta kiinnittäen erityisesti huomiota metallin ansiokehitykseen.


4.10 Oppisopimusoppilaat


Oppisopimusoppilaiden palkat määräytyvät teknologiateollisuuden työehtosopimuksen mukai- sesti.


Osapuolet asettavat työryhmän selvittämään mahdollisuutta määritellä oppisopimusoppilaiden palkat tässä työehtosopimuksessa.

4.11 Työaikamuotojen vaihtelut


Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että työviikon aikana tapahtuva eri työaikamuotojen vaihtelu ei to- siasiassa saa johtaa ylityön korvaamista koskevien määräysten kiertämiseen.


4.12 Ammattitutkinnot


Liitot suosittelevat, että yrityksissä paikalliset osapuolet selvittävät, kuinka hyväksytysti suori- tetut alan ammattitutkinnot on otettu huomioon työntekijän palkkauksessa.


5. Sopimuksen voimassaolo


Työehtosopimus on voimassa 16.2.2023–31.1.2025 saakka, ellei alla olevasta muuta johdu, jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päät- tymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.


Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat työehtosopimuksen määräykset voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut ovat päättyneet.


6. Pöytäkirjan sitovuus ja tarkistaminen


Tällä pöytäkirjalla on sama sitovuus ja voimassaoloaika kuin osapuolten välisellä työehtosopi- muksella. Tätä pöytäkirjaa on laadittu kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin osapuo- lelle. Tämä pöytäkirja katsotaan tarkastetuksi ja hyväksytyksi sopijaliittojen allekirjoituksin.


Helsingissä 2.3.2023


LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS LT RY


Minna Etu-Seppälä Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx


TEOLLISUUSLIITTO RY


Xxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxxx-Xxxxxxxxxx Xxxx Xxxxx

LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS LT RY TEOLLISUUSLIITTO RY


LASIKERAAMISEN TEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS


1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ


1.1 Sopimuksen soveltamisala


Tätä työehtosopimusta sovelletaan Lasikeraaminen teollisuus LT ry:n jäsenyritysten sekä nii- den palveluksessa olevien työntekijöiden välisissä työsuhteissa.


1.2 Järjestäytymisvapaus


Työnantajalla ja työntekijällä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään omiin järjestöihinsä.


1.3 Liittojen väliset sopimukset


Seuraavia sopimuksia noudatetaan työehtosopimuksen osana


˗ Yleissopimus

˗ Irtisanomissuojasopimus

˗ Lomapalkkasopimus


1.4 Sopimuksen sitovuus, työrauha ja valvontavelvollisuus


1. Työehtosopimus sitoo siihen osallisia ja muuten sidottuja yhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jä- seniä.


2. Työehtosopimukseen sidottujen yhdistysten, työnantajien ja työntekijöiden on vältettävä kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen.


3. Sopimukseen sidotut yhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan, että myös niiden alaiset yh- distykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät sellaisia työtaistelutoimen- piteitä, eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.


4. Ammattiosasto, luottamusmiehet ammattiosaston edustajana ja työnantaja ovat velvollisia ylläpitämään työrauhaa työpaikalla. Työrauhahäiriön uhan tultua ammattiosaston, luottamus- miehen tai työnantajan tietoon, nämä ovat velvollisia viipymättä saattamaan asian ja kaikki sen arviointiin vaikuttavat seikat liittojen tietoon. Paikallisten osapuolten on pidättäydyttävä kaikista työtaistelutoimista, kunnes liitot ovat käsitelleet asian.

5. Liittojen on kohdassa 4. tarkoitetun ilmoituksen saatuaan viipymättä selvitettävä syy uhkaa- vaan työtaisteluun ja annettava arvionsa siitä, onko uhkaava työtaistelutoimi työehtosopimus- lain vastainen. Liitot saattavat kantansa paikallisille osapuolille tiedoksi. Työtaistelun ollessa liittojen arvion mukaan työehtosopimuslain vastainen työtaisteluun ei saa ryhtyä. Ammatti- osaston on noudatettava liittojen näkemystä ja pidättäydyttävä työtaistelusta tai mikäli työrau- hahäiriö on jo käynnissä, päätettävä työtaistelutoimet ja palautettava työrauha välittömästi.


6. Liittojen tulee ohjata paikallisia osapuolia työrauhan ylläpitoon. Paikallisten osapuolten pyyn- nöstä liitot sekä työnantaja ja pääluottamusmies selvittävät kolmen arkipäivän kuluessa tar- peellisiksi katsottavin yhteisin toimin mihin työrauhaa vaarantanut kiista kohdistuu ja mitkä ovat sen syyt ja mitkä olisivat mahdollisen työtaistelun seuraukset. Mikäli paikallinen erimielisyys liittyy työehtosopimuksen soveltamiseen tai tulkintaan, asia tulee käsitellä työehtosopimuksen

8.2. mukaisessa neuvottelujärjestyksessä.


7. Työehtosopimuslain vastaiseen työtaistelutoimeen ryhtymisestä ja valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä voidaan työehtosopimuslain mukaan määrätä hyvityssakko. Liittojen näke- myksen mukaan


˗ ammattiosaston tai työnantajan laiminlyötyä 4.−6. kohdan mukaisia velvoitteitaan, tämä tulisi huomioida hyvityssakkoa korottavana tekijänä ja

˗ liitoille määrättävää hyvityssakkoa korottavana tai alentavana tekijänä tulisi huomi- oida myös liittojen 4 – 5 kohdan mukaiset toimet lainvastaisen työtaistelun estä- miseksi.


8. Lasikeraaminen teollisuus LT ry sitoutuu olemaan nostamatta työrauhakannetta työtaiste- lutoimella uhkaamisesta kohtien 4.-6. mukaisen menettelyn ollessa liittojen välillä kesken.


Pöytäkirjamerkintä 1:


Liittojen on annettava kohdassa 4. tarkoitetun ilmoituksen saatuaan viipymättä, ja vii- meistään vuorokauden sisällä, kohdassa 5. tarkoitettu arvionsa siitä, onko uhkaava työ- taistelutaistelutoimi työehtosopimuksen vastainen.


Pöytäkirjamerkintä 2:


Osapuolet toteavat, että työtaistelun uhkaa ei tule käyttää painostuskeinona voimassa olevan työehtosopimuksen taikka paikallisen sopimuksen tai käytännön työehtosopimuk- sen mukaisen ehdon tai tulkinnan muuttamiseen. Työehtosopimuksen soveltamiseen liit- tyvät erimielisyydet on käsiteltävä työehtosopimuksen 8.2. mukaisen neuvottelujärjes- tyksen mukaisesti, eikä tämän kohdan tarkoittamassa järjestyksessä.


2 LUKU TYÖSUHTEEN ALKAMINEN JA PÄÄTTYMINEN


2.1 Työsopimus


Työsopimuksen muodosta ja kestosta sekä koeajasta säädetään työsopimuslaissa.

2.2 Työsäännöt


Työntekijä on velvollinen noudattamaan työpaikalle vahvistettuja työsääntöjä, mikäli ne eivät ole ristiriidassa tämän työehtosopimuksen määräysten kanssa.


2.3 Perehdyttäminen


Työntekijä tulee perehdyttää työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Uusi työntekijä tulee pe- rehdyttää myös yritykseen ja sen toimintaperiaatteisiin sekä henkilöstöpolitiikkaan ja mahdol- lisiin työsääntöihin.


Uudelle työntekijälle selvitetään sovellettava työehtosopimus ja sen neuvottelujärjestelmä sekä työntekijöiden edustajat.


2.4 Työnjohto-oikeus


Työnantajalla on oikeus ottaa työhön ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.


Työnjohtoa, työn järjestelyä ja työn suorittamista koskevissa kysymyksissä työntekijän tulee kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.


3 LUKU TYÖAIKA


3.1 Säännöllinen työaika


Työaikalain noudattaminen


Työaikaan nähden noudatetaan voimassa olevaa työaikalakia.


Perussääntö


Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan (8) tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa.


Keskimääräinen viikkotyöaika


Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se päivä- ja kaksivuoro- työssä on keskimäärin 40 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona edellyttäen, että työtä varten on ennalta laadittu työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään sen pituiseksi ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään.


Työajan tasoittumisjärjestelmä on saatettava työntekijöiden tietoon vähintään viikkoa ennen sen käyttöönottoa.


Keskeytyvän sekä keskeytymättömän kolmivuorotyön työajasta on säädetty jäljempänä työeh- tosopimuksen kohdissa 3.9 ja 3.10.

10-tuntinen


Äkillisen ja ennalta-arvaamattoman tai poikkeuksellisen tuotannollisen tilanteen vuoksi työn- antaja voi kolmen päivän ilmoitusaikaa noudattaen pidentää tilapäisesti muiden kuin vuoro- työntekijöiden vuorokautisen säännöllisen työajan enintään 10 tuntiin ja viikoittaisen työajan enintään 50 tuntiin. Palkanmaksu säilyy säännöllisen työajan mukaisena sekä pidennettyä työ- aikaa tehdessä että työaikaa tasattaessa, pois lukien arkipyhänä tai sunnuntaina tehtävät tun- nit, joista korvaus maksetaan toteutuneen työssäolon ja työehtosopimusmääräysten mukai- sesti. Paikallisesti sopien työaikamuutos voidaan tehdä ilman ilmoitusaikaa.


Enintään 10-tuntisia päiviä voidaan teettää yksittäisellä työntekijällä enintään 30 päivänä ka- lenterivuodessa ja enintään kahtena peräkkäisenä työviikkona.


Työnantaja voi kolmen päivän ilmoitusaikaa noudattaen pidentää keskeytyvää kolmivuorotyötä (TAM 35 tai TAM 36) tekevien työntekijöiden säännöllisen työajan enintään 10 tuntiin ja viikoit- taisen työajan enintään 50 tuntiin, enintään 4 viikkona kalenterivuodessa. 10-tuntisia työvuo- roja voidaan keskeytyvässä kolmivuorotyössä käyttää työviikon aloittavassa ja työviikon lopet- tavassa työvuorossa.


Pöytäkirjamerkintä:


Luottamusmiehelle annetaan vuosittain selvitys tämän työehtosopimusmääräyk- sen soveltamisesta, toteutumisesta ja työaikojen tasaamisesta työpaikalla.


Työntekijällä on mahdollisuus kieltäytyä tämän työehtosopimusmääräyksen mukaisista työai- kamuutoksista tapauskohtaisesti, asiallisista henkilökohtaisista syistä johtuen (esim. tervey- delliset syyt, lasten tai omaisten hoito).


Työajan täytyy tasoittua keskimäärin 40 tuntiin viikossa 52 kalenteriviikon kuluessa. Työnan- taja laatii alustavan tasoittumissuunnitelman ja osapuolet sopivat vapaan ajankohdasta 4 ka- lenteriviikon kuluessa työn tekemisestä. Jos vapaan ajankohdasta ei päästä sopimukseen, työntekijällä on oikeus tasata työaikansa keskimäärin 40 tuntiin viikossa 3 viikon ilmoitusaikaa noudattaen pitämällä vapaat ensisijaisesti kokonaisina päivinä. Työntekijän ilmoittamaa va- paata ei kuitenkaan voi pitää silloin, jos yrityksen tuotannollinen toiminta vakavasti häiriintyy tai viikoilla, joille työnantaja on ilmoittanut tarpeen tehdä tämän työehtosopimusmääräyksen mukaista pidennettyä työaikaa.


Mikäli tässä työehtosopimusmääräyksessä tarkoitettuja vapaita ei ole pidetty 52 kalenteriviikon kuluessa, työnantaja korvaa tasaamatta jääneet tunnit 50 % korotettuna seuraavan palkan- maksun yhteydessä.


Liukuva työaika


Liukuvan työajan enimmäismäärän seurantajaksona voidaan käyttää 12 kuukautta.


Työvuoroluettelon muuttaminen


Käytännön vaatimista tilapäisistä muutoksista neuvotellaan pääluottamusmiehen kanssa ja niistä ilmoitetaan asianomaisille työntekijöille mahdollisimman ajoissa. Ilmoitus tulee tehdä vii- meistään muutoksen toteuttamista edeltävänä päivänä, mikäli kyseessä ei ole hätätyö tai sii- hen verrattava työ.

Käytännön vaatimista pysyvistä muutoksista neuvotellaan pääluottamusmiehen kanssa ja niistä ilmoitetaan asianomaisille työntekijöille mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kaksi viik- koa ennen muutoksen toteuttamista.


Ilmoitusajoista voidaan paikallisesti sopia toisin.


Vuorokautisen työajan pidentäminen


Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan paikallisesti sopien pidentää enintään kymme- neen tuntiin viikoittaisen säännöllisen työajan enimmäismäärän ollessa 50 tuntia. Työajan tu- lee tällöin enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittua kahdeksaan tuntiin vuorokaudessa ja 40 tuntiin viikossa.


Liittojen kannanotto koskien 12 tunnin pituisia työvuoroja


Liittojen yhteisen kannan mukaisesti 12 tunnin pituisia työvuoroja voidaan paikallisesti sopien käyttää, milloin se työn laatu sekä työterveys- ja työturvallisuusseikat huomioon ottaen on tuo- tantoteknisesti perusteltua.


Työaikalain 7 §:n mukainen jaksotyö


Jaksotyössä säännöllinen työaika määräytyy työaikalain 7 §:n 1 momentin mukaan.


Jaksotyön tekemisestä on mahdollista sopia paikallisesti muissakin kuin työaikalain 7 §:ssä mainituissa tapauksissa.


Työajan enimmäismäärä


Työajan enimmäismäärä noudattaa työaikalaissa säädettyjä rajoituksia. Työajan enimmäis- määrän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta. Kalenterivuoden sijasta voidaan tarkas- telujaksoksi sopia paikallisesti vuoden pituinen ajanjakso.


3.2 Vapaapäivät


Tavoitteena pidetään, että työntekijällä on viikon aikana sunnuntain lisäksi toinenkin vapaa- päivä. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen, mikäli mahdollista olla lauantai. Toisen viikoittaisen vapaapäivän ollessa liikkuva tulee sen ilmetä ennalta laadi- tusta työvuoroluettelosta.


3.3 Arkipyhäviikkojen työaika


Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika kahdeksan (8) tuntia lukuun ottamatta pääsiäislauantaita sekä juhannus– ja jouluaattoa, jotka ovat vapaapäiviä, elleivät tuotannon tekniset syyt muuta vaadi. Samaten on uudenvuodenpäi- väviikon, loppiaisviikon, vapunpäiväviikon, helatorstaiviikon ja itsenäisyyspäiväviikon sekä jou- lun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai vapaapäivä sellaisessa työssä, jossa lauantai on säännön- mukaisesti työvuoroluettelon mukainen vapaapäivä.


Vapaapäivän ollessa liikkuva viikonpäivä suoritetaan vastaava työajan lyhennys työvuoroluet- teloon.

3.4 Päivittäisen työajan järjestäminen


Säännöllisen työajan alkamisesta ja päättymisestä sekä tarpeellisista väliajoista sovitaan pai- kallisesti työaikalain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa.


Päivätyössä työaika alkaa kello 7.00 ja päättyy kello 16.00, ellei paikallisesti toisin sovita tai ellei työnantaja tuotannon teknisten syiden sitä perustellusti vaatiessa ole vahvistanut lain ja tämän työehtosopimuksen puitteissa muuta työaikaa.


3.5 Työajan tarkkailu


Työnantaja on oikeutettu järjestämään työajan tarkkailun kulunvalvontalaitteita tai muita tekni- siä välineitä käyttäen. Järjestelystä ei työntekijöille saa aiheutua kohtuutonta ajanhukkaa.


3.6 Työviikon ja työvuorokauden alkaminen


Päivä- ja kaksivuorotyö


Päivä- ja kaksivuorotyössä työviikko katsotaan alkavaksi maanantaina kello 00.00 työvuoro- kauden tällöin niin ikään vaihtuessa kello 00.00.


Kolmivuorotyö


Kolmivuorotyössä työviikko alkaa sunnuntaina yövuoron alkamisajankohtana työvuorokauden vastaavasti vaihtuessa samaan kellon aikaan.


Paikallinen sopiminen työviikon ja työvuorokauden alkamisesta


Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työviikko alkaa maanantaina aamuvuoron alkamisajan- kohtana työvuorokauden vaihtumisen silloin noudattaessa samaa kellon aikaa.


3.7 Aloittamis- ja lopettamistyö


Aloittamis- ja lopettamistyö on toimitusvarmuuden parantamiseksi ja tuotantohäiriöiden pois- tamiseksi säännöllinen työaika ylittäen tehtävää lisätyötä, jonka teettämisestä sovitaan paikal- lisesti. Sopimuksesta tiedotetaan henkilöstöä.


Aloittamis- ja lopettamistyöhön luetaan säännöllisen työajan lisäksi ennen tai jälkeen omaa säännöllistä työvuoroa tehtävä lisätyö. Aloittamis- ja lopettamistyö voi koostua työstä, joka on


− välttämätöntä, jotta työpaikan muut työntekijät voivat tehdä työtä koko säännöllisen työai- kansa,

− joka on vuorotyössä tarpeen tietojen vaihtamiseksi työvuorojen vaihtuessa.

−

Aloittamis- ja lopettamistyöstä voidaan sopia työsopimuksella.


Aloittamis- ja lopettamistyötä saa teettää työntekijäkohtaisesti enintään viisi tuntia viikossa.


Aloittamis- ja lopettamistyöstä maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava palkka mah- dollisine työaika- ja olosuhdelisineen. Paikallisesti voidaan sopia myös määrältään vastaa- vasta kiinteästä kuukausikorvauksesta.

3.8 Työaika päivätyössä sekä yksi- ja kaksivuorotyössä


Työajan tasaamisen soveltamisala


Työajan tasaaminen koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia vii- kossa. Sellaisia ovat normaalisti päivätyö, kaksivuorotyö sekä jatkuva yksi- ja kaksivuorotyö. Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma sekä että hänen vuotuista työaikaansa lyhentävät muutoin vain kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, it- senäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.


Työajan lyhennys ei kuitenkaan koske enintään kolmeksi kuukaudeksi määräaikaiseen työ- suhteeseen otettuja työntekijöitä. Jos määräaikaista työsopimusta jatketaan, kertyvät työajan tasausvapaat työsuhteen alusta lukien.


Työajan tasaamisvapaan kertyminen


Työntekijälle kertyy vapaata kalenterivuoden aikana edellä tämän kohdan ensimmäisessä kappaleessa tarkoitetuissa työaikamuodoissa tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti:


Vähintään

17

työpäivää

1

vapaa

Vähintään

34

työpäivää

2

vapaata

Vähintään

51

työpäivää

3

vapaata

Vähintään

68

työpäivää

4

vapaata

Vähintään

85

työpäivää

5

vapaata

Vähintään

102

työpäivää

6

vapaata

Vähintään

119

työpäivää

7

vapaata

Vähintään

136

työpäivää

8

vapaata

Vähintään

153

työpäivää

9

vapaata

Vähintään

170

työpäivää

10

vapaata

Vähintään

187

työpäivää

11

vapaata

Vähintään

210

työpäivää

12,5

vapaata


Säännöllisiin työpäiviin rinnastettavat päivät


Tehtyihin säännöllisiin työpäiviin rinnastetaan vapaan kertymistä laskettaessa


˗ Päivät, joilta työnantaja työehtosopimuksen mukaisesti maksaa palkkaa työntekijän sai- rauden tai raskausvapaan sekä alle 10-vuotiaan lapsen sairauden ajalta karenssipäivä kummassakin sairaustapauksessa mukaan lukien

˗ Koulutusaika, jolta työnantaja korvaa ansionmenetyksen

˗ Työehtosopimuksen kohdassa 5.2 tarkoitetut palkalliset poissaolopäivät

˗ Teollisuusliitto ry:n liittovaltuuston ja/tai –hallituksen kokouksiin säännöllisen työajan osalta käytetty aika

˗ Enintään 30 työpäiväksi sattuvaa lomautuspäivää vuodessa


Annettavan vapaan sisältyessä edellä mainittuun säännöllisiä työpäiviä kerryttävään aikaan katsotaan vapaapäivä pidetyksi. Tällaiselta vapaapäivältä maksetaan korvaus keskituntian- siota laskentaperusteena käyttäen.

Poikkeus palkallista sairausaikaa koskien:


Ilmoitetun tai sovitun työajan tasaamisvapaan sisältyessä aikaan, jolta työnantaja työehtoso- pimuksen mukaisesti maksaa työntekijälle sairausajan palkkaa, siirtyy tasaamisvapaa myö- hemmin annettavaksi, jolloin työntekijälle myös maksetaan korvaus vapaan ajalta.


Menettely on sama sairausajan palkan maksuun mahdollisesti liittyvän karenssipäivän osalta.


Ylimääräisten vapaiden huomioon ottaminen


Työajan tasaamisvapaan määrästä vähennetään muut kuin tämän kohdan ensimmäisessä kappaleessa mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.


Kertyneen vapaan antaminen


Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava työntekijälle viimeistään seuraavan vuo- den huhtikuun loppuun mennessä, ellei paikallisesti työnantajan ja työntekijän kesken toisin sovita. Vapaan ajankohdasta on ilmoitettava hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään viikkoa aikai- semmin, ellei paikallisesti toisin sovita.


Vapaan antamistapa ratkaistaan yritystasolla. Vapaata annetaan vähintään työvuoro kerral- laan tai enintään 6,5 päivän osalta puolina päivinä. Paikallisesti voidaan sopia myös muista vapaan antamistavoista.


Työsuhteen päättymistilanteet


Työntekijän työsuhteen päättyessä hyvitetään kertyneet, mutta siihen mennessä pitämättömät vapaat maksamalla niistä korvaus keskituntiansiota laskentaperusteena käyttäen.


Vastaavasti työnantaja saa työsuhteen päättyessä pidättää lopputilistä liikaa annettuja vapaita vastaavan palkan määrän.


Paikallinen sopiminen vapaiden pitämättä jättämisestä


Työntekijän kanssa voidaan myös sopia siitä, ettei vapaata pidetä. Tällöin vapaan ajalta mak- settavan korvauksen lisäksi työntekijälle maksetaan tehdystä työstä yksinkertainen palkka.


Ansiotaso


Työntekijälle maksetaan vapaan ajalta korvaus työehtosopimuksen kohdan 4.11 mukaista keskituntiansiota laskentaperusteena käyttäen.


Korvaus viikoittaista ylityötä koskevien säännösten mukaan


Annettavien vapaiden lyhentäessä työntekijän säännöllistä viikkotyöaikaa maksetaan vapaa- päivänä tehdystä työstä korvaus kuten viikoittaisesta ylityöstä.

Vuosiloman ansaitseminen


Vuosiloman pituutta laskettaessa pidetään tässä kohdassa tarkoitettuja vapaapäiviä työssä- olon veroisina.


3.9 Keskeytyvä kolmivuorotyö


Työajan pituus ja työajan tasaaminen


Säännöllinen työaika keskeytyvässä kolmivuorotyössä on kahdeksan (8) tuntia vuorokau- dessa ja keskimäärin 36 tuntia viikossa. Työajan tasaaminen tapahtuu antamalla vapaata si- ten, että työaika enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu sanottuun keskimäärään. Työtä varten tulee ennalta laatia työvuoroluettelo vähintään tasoittumisjakson pituiseksi ajaksi. Työntekijä tulee työajan tasaamisen piiriin työskenneltyään keskeytyvässä kolmivuorotyössä yhdenjaksoisesti aamu-, ilta- ja yövuoron.


Työajan tasaamisesta aiheutuvan ansion vähentymisen korvaaminen


Työajan tasaamisesta aiheutuva ansion vähentyminen korvataan siten, että työntekijä ansait- see jokaiselta keskeytyvässä kolmivuorotyössä työskentelemältään säännöllisen työajan tun- nilta senttimääräisen lisän, jonka suuruus on 10,5 prosenttia työntekijän työehtosopimuksen kohdan 4.11 mukaan määräytyvästä keskituntiansiosta. Lisä maksetaan myös työehtosopi- muksen mukaan työnantajan korvattavalta matkustamis- ja koulutusajalta säännöllisen työajan osalta sekä ajalta, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa.


Lisää ei sisällytetä työehtosopimuksen kohdassa 4.11 tarkoitettuun keskituntiansiolaskel- maan.


Mikäli ansaittujen lisien maksamisajankohdista ei paikallisesti toisin sovita, lisät maksetaan palkanmaksukausittain.


Vuosiloman ansaitseminen


Vuosiloman pituutta laskettaessa työajan tasoittumissuunnitelman mukaisia vapaapäiviä pide- tään työssäolon veroisina, kuitenkin vähennettynä päivätyöntekijöiden asianomaiseen kalen- terikuukauteen sisältyvien tavanomaisten vapaapäivien lukumäärällä.


Viikoittainen ylityö


Työvuoroluettelon mukaisen viikkotyöajan ylittävä työ korvataan siten, kuin viikoittaisesta yli- työstä on sovittu.


Muuhun työaikamuotoon siirtyminen sekä työsuhteen päättyminen


Muuhun työaikamuotoon siirryttäessä sekä työntekijän työsuhteen päättyessä sovitaan ansait- tujen pitämättä jääneiden vapaiden korvaamisesta joko antamalla vastaavasti vapaata tai mak- samalla rahassa työehtosopimuksen kohdan 4.11. mukaista keskituntiansiota laskentaperus- teena käyttäen.

3.10 Keskeytymätön kolmivuorotyö


Työajan pituus ja työajan tasaaminen


Säännöllinen työaika keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on kahdeksan (8) tuntia vuoro- kaudessa ja keskimäärin 34,7 tuntia viikossa. Työajan tasaaminen tapahtuu antamalla vapaata siten, että työaika enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu sanottuun keskimäärään. Työtä varten tulee ennalta laatia työajan tasoittumissuunnitelma vähintään tasoittumisjakson pituiseksi ajaksi. Työntekijä tulee työajan tasaamisen piiriin työskenneltyään keskeytymättö- mässä kolmivuorotyössä yhdenjaksoisesti kymmenen työvuoroa.


Kolmivuorotyö katsotaan keskeytymättömäksi, vaikka siitä satunnaisesti jätetään tekemättä yksi vuoro viikossa.


Vuosityöaika


Vuotuisen työajan pituus määräytyy työntekijän vuosilomaoikeuden perusteella siten, että se 24 arkipäivän pituiseen lomaan oikeutetuilla työntekijöillä on 1671 tuntia sekä 30 arkipäivän pituiseen lomaan oikeutetuilla työntekijöillä 1636 tuntia. Työaika tasoittuu sanottuihin vuosityö- aikoihin viidessä vuodessa.


Pöytäkirjamerkintöjä:


Tasolasiteollisuudessa työskentely keskeytymättömässä kolmivuorotyössä tapahtuu il- man ns. arkipyhäseisokkeja. Sama koskee muun lasikeraamisen teollisuuden sellaisia töitä, joita ei voida keskeyttää.


Muussa lasiteollisuuden keskeytymättömässä kolmivuorotyössä pidetään vuosittain enintään neljä arkipyhäseisokkia, joiden yhteispituus on 24 tuntia. Jouluseisokki alkaa jouluaaton aamuvuorosta ja juhannusseisokki juhannusaaton aamuvuorosta.


Työajan tasaamisesta aiheutuvan ansion vähentymisen korvaaminen


Työajan tasaamisesta aiheutuva ansion vähentyminen korvataan siten, että työntekijä ansait- see jokaiselta keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskentelemältään säännöllisen työ- ajan tunnilta senttimääräisen lisän, jonka suuruus on 14,9 prosenttia työntekijän työehtosopi- muksen kohdan 4.11 mukaan määräytyvästä keskituntiansiosta. Lisä maksetaan myös työeh- tosopimuksen mukaan työnantajan korvattavalta matkustamis- ja koulutusajalta säännöllisen työajan osalta sekä ajalta, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa.


Lasiteollisuutta koskien tulee lisäksi ottaa huomioon aiemman sopimuksen mukainen 3,9 pro- sentin suuruinen erillinen lisä.


Edellä mainittuja lisiä ei sisällytetä työehtosopimuksen kohdan 4.11 tarkoitettuun keskituntian- siolaskelmaan.


Mikäli ansaittujen lisien maksamisajankohdista ei paikallisesti toisin sovita, lisät maksetaan palkanmaksukausittain.


Vuosiloman antaminen


Työajan tasaamisen tapahtuessa 5-vuorojärjestelmää käyttäen annetaan työntekijälle vuosilo- maa varten 22 päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa-aika 20.5 ja 20.9 välisenä aikana.

Edellä olevasta käyttämättä jäävät lomapäivät 24 päivän loman osasta annetaan pääsääntöi- sesti yhdessä jaksossa sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymisvuosi päättyy.


Käytettävästä vuorojärjestelmästä riippumatta annetaan 24 päivää ylittävä loman osa sen ka- lenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymisvuosi päättyy tai sitä seuraavan vuoden huhti- kuun loppuun mennessä.


Viikoittainen ylityö


Työvuoroluettelon mukaisen viikkotyöajan ylittävä työ korvataan siten, kuin viikoittaisesta yli- työstä on sovittu.


Muuhun työaikamuotoon siirtyminen sekä työsuhteen päättyminen


Muuhun työaikamuotoon siirryttäessä sekä työntekijän työsuhteen päättyessä korvataan an- saitut pitämättä jääneet vapaat joko antamalla vastaavasti vapaata tai maksamalla rahassa työehtosopimuksen kohdan 4.11 mukaista keskituntiansiota laskentaperusteena käyttäen. Työntekijän puolestaan puheena olevassa tilanteessa saatua liikaa vapaita, voidaan nämä yli- määräiset vapaat teettää takaisin.


Pöytäkirjamerkintä:


Tilapäisissä siirroissa työntekijä ansaitsee jokaista kymmentä (10) säännöllisen työajan kahdeksan (8) tunnin pituista työvuoroa kohden yhden vapaapäivän. Vapaiden laskenta aloitetaan alusta vuosineljänneksittäin.


3.11 Lepoajat


Päivätyö


Säännöllisen työajan ollessa päivätyössä yli kuusi (6) tuntia työntekijällä on tunnin kestävä lepoaika, jolloin hän saa vapaasti poistua työpaikaltaan, mikäli työn tekninen laatu ei aseta estettä. Paikallisesti niin sovittaessa päivätyön lepoaika voidaan lyhentää vähintään puoleen tuntiin edellyttäen, että työntekijä saa sen aikana esteettömästi poistua työpaikalta.


Kaksivuorotyö


Kaksivuorotyössä työntekijällä on puolen tunnin lepoaika, jonka aikana hän saa vapaasti pois- tua työpaikalta. Vaihtoehtoisesti hänelle varataan tilaisuus työn aikana tapahtuvaan ruokailuun työn suorittamisen kannalta sopivimpana ajankohtana työvuoron keskivaiheilla.


Kolmivuorotyö


Kolmivuorotyössä työntekijälle varataan tilaisuus työn aikana tapahtuvaan ruokailuun työn suorittamisen kannalta kulloinkin sopivimpana ajankohtana.


Virkistystauot


Työntekijällä on oikeus sekä aamu- että iltapäivällä työnjohdon määräämässä järjestyksessä pitää työnsä ääressä 10 minuutin pituinen virkistystauko.

Pöytäkirjamerkintä:


Työntekijän ollessa vuorotyön pakkotahtisuuden sitomana estynyt virvokkeiden nautti- miseen tai ruokailuun joko työn ääressä tai muualla työpaikalla työntekijälle järjestetään päivittäin kaksi 15 minuutin pituista taukoa.


Vuorokausilepo


Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin, sekä jaksotyössä vähintään yhdeksän tunnin keskeytymätön lepoaika, jollei kysy- myksessä ole varallaoloaikana tehty työ. Jos työn tarkoituksenmukainen järjestäminen edel- lyttää, työnantaja ja asianomainen työntekijä voivat sopia tilapäisestä vuorokausilevon tasaa- misesta. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään seitsemän tuntia. Lyhennetyn vuoro- kausilevon korvaava lepoaika on annettava työntekijälle seuraavan vuorokausilevon yhtey- dessä tai jos se ei ole työn järjestelyistä johtuvista syistä mahdollista, niin pian kuin se on mahdollista, kuitenkin 14 vuorokauden kuluessa. Korvaava lepoaika on annettava yhdenjak- soisena, eikä sitä saa sijoittaa varallaoloajalle.


Mikäli se esimerkiksi vuorokierron tai muun sellaisen syyn vuoksi katsotaan tarpeelliseksi, voi- daan paikallisesti sopia vuorokausilevon lyhentämisestä siten, että se on vähintään 7 tuntia.


Edellä esitetystä voidaan tilapäisesti poiketa enintään kolmen peräkkäisen vuorokausilevon aikana kerrallaan työaikalain 25 §:3. momentissa tarkoitetuissa tapauksissa. Lepoajan on kui- tenkin oltava vähintään viisi tuntia ja työntekijälle on tällöin annettava lainkohdassa tarkoitetut korvaavat lepoajat mahdollisimman nopeasti, viimeistään kuitenkin yhden kuukauden kulu- essa.


Viikoittainen lepoaika


Viikoittaisen lepoajan toteutumisen tarkastelussa tulkinta vastaa myös jatkossa vanhan työai- kalain (9.8.1996/605) 31 §:n säännöksen tulkintaa (mukaan lukien sitä koskevat työneuvoston lausunnot, esim. TN 1365-00 ja TN 1417-06).


Lepoaika työajan ylittäessä kymmenen (10) tuntia vuorokaudessa


Työajan ylittäessä kymmenen (10) tuntia vuorokaudessa työntekijällä on kahdeksan (8) tunnin työskentelyn jälkeen halutessaan oikeus enintään puolen tunnin pituiseen lepoaikaan.


3.12 Koulutus ja kehittämismahdollisuudet


Työnantaja voi osoittaa työntekijälle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorittami- sen kannalta tarpeellista lisä-, täydennys-, laitteisto- tai turvallisuuskoulutusta tai tuottavuuden, tehokkuuden ja laadun parantamiseksi työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa jär- jestettäviä kehittämistilaisuuksia enintään 8 tuntia kalenterivuodessa.


Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuksessa sovitun sään- nöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai kehittämistilaisuuden ajalta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava palkka mahdollisine työaika- ja olosuhdelisineen.


Koulutus tai kehittämistilaisuudet voidaan toteuttaa siten, että työvuoro pitenee koulutuksen tai kehittämistilaisuuden keston verran, kuitenkin enintään kahdella tunnilla päivässä. Koulutus tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa myös kokonaisena päivänä. Koulutusta tai kehittämisti- laisuutta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville.

Muutoin koulutustoiminnan osalta noudatetaan liittojen välisen yleissopimuksen 7.1. määräyk- siä.


Pöytäkirjamerkintä:


Mikäli edellä mainittu koulutus tai tilaisuus järjestetään työpaikan ulkopuolella, matka- kustannusten korvaamisessa sovelletaan 5.1. Matkakustannusten korvaaminen -kohdan määräyksiä.


3.13 Työaikapankki


Seuraava määräys on voimassa 31.1.2024 saakka:


Työaikapankista sovitaan paikallisesti. Sopimus tehdään kirjallisesti työnantajan ja henkilöstön edustajan välillä.


Työaikapankin käyttöönoton yhteydessä sovitaan säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäismääristä, joita ei rajoita työehtosopimuksen 3.1. enimmäismääriä koskeva kirjaus. Työaikapankkiin voidaan sopia säästettäväksi työaikaa, työehtosopimuksen mukaisia palkallisia vapaita, säästövapaita, työajaksi muutettavia rahaeriä tai muita rahanarvoisia eriä.


Pankkiin siirretyt vapaat menettävät alkuperäisen identiteettinsä, eivätkä niitä koske esimer- kiksi työaika- tai vuosilomalain mukaiset tasoittumis- tai vanhentumisajat.


Liitot ovat yhtä mieltä


• ettei vapaiden antaminen ja pitäminen saa johtaa ylityön tekemisen tarpeeseen tai tuotannon keskeyttämiseen

• periaatteesta, jonka mukaan työn vähentyessä pankkiin kertyneet tunnit olisi pidet- tävä ennen lomautukseen turvautumista.


Seuraava määräys on voimassa 1.2.2024 alkaen:


Työaikapankki on työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamiseksi käyttöön otettava järjestelmä, jossa työntekijälle ja työnantajalle syntyy mahdollisuus tallettaa ja käyttää aikaa järjestelmän käyt- töönoton yhteydessä sovittujen sääntöjen mukaisesti. Työn ja vapaa-ajan onnistunut yhteen- sovittaminen lisää työtyytyväisyyttä, työhön sitoutumista ja tuottavuutta.


Järjestelmän käyttöönotto


Sopimus tehdään kirjallisesti työnantajan ja henkilöstön edustajien välillä.


Liitot suosittelevat, että paikalliset osapuolet asettavat tavoitteet muun muassa tuottavuuden, kilpailukyvyn, työturvallisuuden ja työntekijöiden yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon otta- miseen työaikapankille.

Työaikapankkiin voidaan sopia siirrettäväksi esimerkiksi:


− liukuvan työajan kertymää

− keskimääräistä säännöllistä päivä- tai viikkotyöaikaa

− työajanlyhennysvapaita tai kolmivuorotyön vapaita

− vapaa-ajaksi muutettuja työaikakorvauksia

− vuosiloman 18 päivän ylittävää osaa sekä jo kertynyttä säästövapaata

− vapaaksi sovittua lomaltapaluurahaa

− 58 vuotta täyttäneen työntekijän osalta työntekijän niin halutessa rahanarvoisia etuuk- sia vaihdettuna vastaavaksi vapaaksi


Järjestelmän käyttöönotossa sovittavat asiat


− keitä sopimus koskee

− miten järjestelmään liitytään ja miten siitä erotaan

− mitä ja millaisin ehdoin vapaita voidaan säästää ja milloin niitä ei voida pitää

− vapaiden säästämiselle ja lainaamiselle asetetut enimmäismäärät

− milloin ja missä tilanteissa vapaita voidaan pitää

− miten rahaperusteiset korvaukset muutetaan vastaavaksi vapaa-ajaksi

− menettelytavat siitä kuinka työaikapankkikertymän määrä on todennettavissa

− miten vapaan pitämisajankohdan palkka määritellään, jos käytössä on useita eri palk- kaperusteita tai palkkaustapoja

− minkä periaatteiden mukaisesti ja missä tilanteissa, työsuhteen päättymisen ohella, va- paa voidaan muuttaa rahaksi, kuinka työaikapankin toimivuutta käsitellään työnantajan ja henkilöstön edustajan kesken

− sovittaessa 58 vuotta täyttäneen työntekijän mahdollisuudesta vaihtaa rahanarvoisia etuuksia vastaavaksi vapaaksi tulisi samalla sopia siitä, onko näissä tilanteissa tarpeen nostaa vapaiden säästämisen enimmäismäärää.


Järjestelmään siirretyt vapaat


Pankkiin siirretyt vapaat menettävät alkuperäisen identiteettinsä, eivätkä niitä koske esimer- kiksi työaika- tai vuosilomalain mukaiset tasoittumis- tai vanhentumisajat.


Työntekijälle annetaan vuosittain selvitys pankkiin kertyneistä vapaista. Tässä yhteydessä työntekijä ja työnantaja laativat suunnitelman kertyneiden vapaiden antamisajankohdista. Ellei sopimukseen vapaiden antamisajankohdasta päästä, on työntekijällä oikeus käyttää kahden kuukauden ilmoitusajalla enintään 30 % pankin tunneista, ellei ilmoitusajasta sovita paikalli- sesti toisin. Työnantaja voi siirtää vapaan ajankohtaa painavasta tuotannollisesta syystä ker- ran kalenterivuodessa. Jos työntekijän työkyvyttömyys alkaa ennen sovittua työaikapankkiva- paata, voi hän korkeintaan kerran kalenterivuodessa siirtää kolmea päivää tai sitä pidemmän pankkivapaan myöhemmin pidettäväksi.


Liitot ovat yhtä mieltä


− ettei vapaiden antaminen ja pitäminen saa johtaa ylityön tekemisen tarpeeseen tai tuo- tannon keskeyttämiseen

− periaatteesta, jonka mukaan työn vähentyessä pankkiin kertyneet tunnit olisi pidettävä ennen lomautukseen turvautumista.

Palkanmaksu järjestelmissä


Työntekijän palkka määräytyy vapaan pitämishetken mukaan. Vapaan pitäminen ei vähennä vuosilomakertymää. Työsuhteen päättyessä työaikapankkiin kertyneet vapaat maksetaan ra- hana.


Järjestelmien toimivuuden seuranta


Työnantaja ja henkilöstön edustaja arvioivat järjestelmän toimivuutta säännöllisesti sille käyt- töönoton yhteydessä asetettujen tavoitteiden perusteella ja työsuojelullisista näkökohdista.


Henkilöstön edustajan kanssa käydään vuosittain läpi yleisyhteenveto pankkiin kertyneistä ja pidetyistä vapaista.


3.14 Ylityö


Ylityön teettäminen


Ylityötä tehdään työaikaan nähden laissa säädetyin rajoituksin sekä maksetaan sen ajalta palkka ja ylityökorvaus siten, kuin jäljempänä tässä kohdassa sanotaan.


Työajan enimmäismäärän tarkastelujakson pituus


Työajan enimmäismäärä noudattaa työaikalaissa säädettyjä rajoituksia. Työajan enimmäis- määrän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta. Kalenterivuoden sijasta voidaan tarkas- telujaksoksi sopia paikallisesti vuoden pituinen ajanjakso.


Vuorokautinen ylityö


Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan työaikalain mukaisesti korotettu palkka. Siten kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta maksetaan 50 prosentilla ja sen jälkeisiltä ylityötunneilta 100 pro- sentilla korotettu palkka.


Lauantaina sekä juhlapyhän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan heti 100 prosentilla korotettu palkka.


Viikoittainen ylityö


Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta (8) ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta ylityötunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.


Rahakorvauksen vaihtaminen vapaa-aikaan


Lisä- tai ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi osaksi tai kokonaan vastaa- vaan vapaa-aikaan työntekijän säännöllisenä työaikana. Ylityötä vastaavan vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen soveltuvin osin, mitä edellä ylityöstä maksettavasta korotetusta palkasta on sanottu.


Vapaa-aika on annettava kuuden kuukauden kuluessa lisä- tai ylityön tekemisestä, jollei toisin sovita. Työnantajan ja työntekijän on pyrittävä sopimaan vapaa-ajan ajankohdasta. Jos siitä ei voida sopia, työnantaja määrää ajankohdan, jollei työntekijä vaadi korvauksen suorittamista rahassa.

Korvaus viikoittaista ylityötä koskevien säännösten mukaan (TES-ylityö)


Mikäli työntekijällä jäljempänä luetelluista syistä ei ole työviikon työvuoroluettelon mukaisina työpäivinä ollut mahdollisuutta työskennellä koko säännöllistä viikoittaista työaikaansa ja hän tällöin tekee työtä työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänään, maksetaan vapaapäivästä tehdystä työstä korvaus, kuten viikoittaisesta ylityöstä.


˗ Työehtosopimuksen kohdassa 3.8 tarkoitettu työajan tasaamisvapaa

˗ Vuosiloma

˗ Sairaus

˗ Taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtunut lomautus

˗ Työnantajan määräyksestä suoritettu matka

˗ Reservin harjoitus

˗ Yleissopimuksen 7 luvun kohdissa 7.1, 7.2 sekä 7.3 tarkoitettu koulutus


Pääsiäislauantaina sekä juhannus- ja jouluaattona tehdystä työstä maksetaan korvaus kuten viikoittaisesta ylityöstä. Samaa sääntöä noudatetaan arkipyhäviikkojen työvuoroluettelon ylit- tävään työhön, mikäli sitä ei korvata vuorokautisena ylityönä. Tämä kappale ei koske keskey- tymätöntä vuorotyötä.


Sunnuntaityökorotuksen maksaminen tietyissä erityistapauksissa


Työaikamuodosta riippumatta maksetaan sunnuntaityökorotus niissä arkityövuoroissa, jotka sisältyvät jouluaaton ja juhannusaaton aamuvuorolla alkavaan kolmen vuorokauden jaksoon. Pääsiäislauantaina tehdystä työstä maksetaan sunnuntaityökorotus jokaisessa työvuorossa.


Vuorokauden vaihteen yli jatkunut ylityö


Vuorokauden vaihteen yli jatkunut ylityö luetaan kuuluvaksi sen vuorokauden tunteihin, jolloin ylityö alkoi. Työvuorokauden vaihteen yli jatkuvaan ylityöhön rinnastetaan tilanne, jossa työn- tekijä omassa työryhmässään pysyen joutuu keskeytyksettä jatkamaan toisen vuorokauden puolella olevassa vuorossa.


Työntekijän joutuessa kesken viikon siirtymään toiseen työryhmään, jossa hänellä teetetään aiemmin edellytettyä useampia työvuoroja, katsotaan nämä alkuperäisen työvuoroluettelon ylittävät vuorot viikoittaiseksi ylityöksi.


Ylityökorvauksen laskentaperuste


Ylityökorvauksen laskentaperusteena käytetään työehtosopimuksen kohdan 4.11 mukaista keskituntiansiota, ellei paikallisesti toisin sovita.


3.15 Hälytysluontoinen työ


Hälytysluontoisen työn edellytykset


Mikäli työntekijä työpaikalta poistumisensa jälkeen kutsutaan säännöllisen työaikansa ulko- puolella tehtävään hälytysluontoiseen työhön, hänelle maksetaan vähintään yhden (1) tunnin työpalkka sekä ylityökorvaus työn ollessa ylityötä.

Hälytysraha


Edellisessä kappaleessa sanotun lisäksi maksetaan erityistä hälytysrahaa seuraavasti:


Jos kutsu hälytystyöhön on annettu säännöllisen työajan jälkeen tai työntekijän vapaapäivänä, mutta ennen kello 21.00, hälytysrahan määrä on työntekijän kahden (2) tunnin keskituntiansio.


Jos kutsu hälytystyöhön puolestaan on annettu kello 21.00 ja kello 06.00:n välisenä aikana, hälytysrahan määrä on työntekijän kolmen (3) tunnin keskituntiansio. Mikäli tässä kappaleessa tarkoitettu työ samalla on ylityötä, siitä maksetaan heti 100 prosentilla korotettu palkka.


Päivätyötä tekevän työntekijän paluu ylityöhön saman päivän aikana


Mikäli päivätyötä tekevälle työntekijälle hänen kello 16.00 mennessä päättyvällä säännöllisellä työajallaan ilmoitetaan, että hänen tulisi työpaikalta jo poistuttuaan palata samana päivänä kello 21.00 jälkeen alkavaan ylityöhön, hänelle maksetaan ylimääräinen kahden (2) tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus ilman ylityökorotusta. Tehdystä ylityöstä maksetaan palkka sekä ylityökorotus, kuten edellä työehtosopimuksen kohdassa 3.14 on sanottu.


3.16 Varallaolo


Asuntovarallaolo


Xxxxxxx työntekijä sopimuksen mukaan on velvollinen oleskelemaan asunnossaan, josta hänet tarvittaessa voidaan kutsua työhön, maksetaan hänelle tällaiselta asuntovarallaoloajalta puoli keskituntiansion mukaista palkkaa varallaoloaikaa työaikaan lukematta. Varallaolosta sovitta- essa on määriteltävä varallaoloajan pituus.


Vapaamuotoinen varallaolo


Muunlaisesta varallaolosta sovittaessa on samalla sovittava siitä maksettavasta korvauksesta ottaen huomioon tällaisen vapaamuotoisen varallaolon työntekijän vapaa-ajan käytölle aiheut- tamat rajoitukset.


Edellä mainituin tavoin varalla olleen työntekijän työhön kutsumiseen ei sovelleta tämän koh- dan hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä.


4 LUKU PALKAT JA PALKANMAKSU


4.1 Palkkaustavat


Työntekijän palkka lasketaan määrätyltä ajanjaksolta (aikapalkka) tai eri tavoin määritellyn työn tuloksen perusteella (urakkapalkka). Lisäksi voidaan käyttää palkkausmuotoja, joissa ai- kapalkan lisäksi maksetaan tuotannon tai muun tekijän perusteella määräytyvä palkkio.


4.2 Aikapalkka


Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat määräytyvät työntekijän suorittaman työn sekä työehtosopimuksen liitteisiin kirjattujen palkkaryhmittelyjen perusteella.

Ohjetuntipalkat (senttiä/tunti)


1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:


Palkkaryhmä 1

1027

Palkkaryhmä 2

1055

Palkkaryhmä 3

1100

Palkkaryhmä 4

1163

Palkkaryhmä 5

1236


1.10.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:


Palkkaryhmä 1

1050

Palkkaryhmä 2

1078

Palkkaryhmä 3

1124

Palkkaryhmä 4

1189

Palkkaryhmä 5

1263


1.5.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:


Palkkaryhmä 1

1085

Palkkaryhmä 2

1114

Palkkaryhmä 3

1161

Palkkaryhmä 4

1228

Palkkaryhmä 5

1305


Vaikeimmissa ja vaativimmissa töissä voidaan tarvittaessa maksaa edellä mainittuja ohjetun- tipalkkoja korkeampaa palkkaa.


Ammattityötä aikapalkalla suorittavien puhaltajien ohjetuntipalkat (senttiä/tunti) 1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:

Nuorempi puhaltaja

1309

Vanhempi puhaltaja

1359

Puhaltajamestari

1389


1.10.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:


Nuorempi puhaltaja

1338

Vanhempi puhaltaja

1389

Puhaltajamestari

1420


1.5.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:


Nuorempi puhaltaja

1382

Vanhempi puhaltaja

1435

Puhaltajamestari

1467

Nuorten työntekijöiden ohjetuntipalkat (senttiä/tunti)


1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:


Alle 17-vuotiaat 998

17-vuotiaat 1002

1.10.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:

Alle 17-vuotiaat 1020

17-vuotiaat 1024

1.5.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:

Alle 17-vuotiaat 1054

17-vuotiaat 1058


Edellä mainittuja nuorten työntekijöiden palkkoja sovelletaan alkupalkkoina enintään kolmen

(3) kuukauden ajan työhön ottamisesta lukien. Nuoren työntekijän saavutettua tarpeellisen harjaantumisen tarkistetaan hänen tuntipalkkaansa työtaidon ja työtehon kehittymistä vastaa- vasti.


Nuoren työntekijän suorittaessa samaa työtä kuin 18 vuotta täyttäneet ja hänen omatessaan kyseisen työn edellyttämän työtaidon ja ammattikokemuksen, määräytyy hänen palkkansa asi- anomaisen työn palkkaperusteiden mukaisesti.


Harjoittelijat


Työsuhteeseen tulevan harjoittelijan palkkaa määrättäessä käytetään koulutus- ja harjaantu- misajalta harjoittelijan sisääntulopalkkana palkkaryhmäpalkkaa, jota maksetaan yhtä luokkaa alemmasta tehtävästä.


Tätä palkkaa maksetaan, kunnes harjoittelija hallitsee työn tyydyttävästi. Harjaantumisajan pi- tuuteen vaikuttavat työn luonne ja työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet. Tämän vuoksi tulee ajan pituus määritellä kussakin tapauksessa erikseen.


Aikatyölisä


Pääasiassa aikapalkalla työskenteleville täysin työkykyisille vähintään kolme (3) kuukautta yh- denjaksoisesti palveluksessa olleille työntekijöille voidaan ohjetuntipalkkojen lisäksi maksaa aikatyölisää.


4.3 Suorituspalkkatyö


Urakkatyön hinnoittelu


Urakkatyön hinnoittelu perustuu ohjetuntipalkkojen mukaan määräytyviin työkohtaisiin tunti- palkkoihin. Urakkatyö on hinnoiteltava siten, että työntekijän ansio normaalilla urakkatyövauh- dilla nousee 20 prosenttia edellä sanottua työkohtaista tuntipalkkaa korkeammaksi ja että an- sio ns. suorissa urakoissa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä kasvaa vähintään samassa suhteessa.

Urakkahinnoista sopiminen


Urakkahinnoista sovitaan työnantajan ja työntekijän edustajien kesken. Uusien laatujen urak- kahinnoittelu suoritetaan ottaen huomioon aikaisemmin vastaavilla laaduilla työskenneltäessä syntyneet työsaavutukset. Satunnaisesti tehtävien urakkatöiden hinnoista sovitaan ennen työn alkamista asianomaisen työryhmän tai yksityisen työntekijän kanssa.


Urakkahinnoittelun tarkistus


Urakkahinnan perustuessa voimassa olevaan työntutkimukseen tai suoritettuun hinnoitteluun ja sen muutoin vastatessa todellisia olosuhteita ja menetelmiä, pidetään urakkahinta ennal- laan. Urakkahintaan vaikuttavien tekijöiden muuttuessa korjataan urakkahintaa muutosta vas- taavasti. Mikäli urakkahinnan tarkistuksesta ei päästä yksimielisyyteen, menetellään työehto- sopimuksen kohdan 8.2 määräyksiä silmällä pitäen seuraavasti:


˗ Paikallisia neuvotteluja käytäessä on entinen urakkahinta voimassa. Jos paikalliset neu- vottelut päättyvät tuloksettomina, urakkatyö tehdään siitä alkaen työnantajan tarjoamalla hinnalla.

˗ Mikäli liittojenkaan välisissä neuvotteluissa ei ole asiasta päästy yksimielisyyteen kahden viikon kuluessa siitä päivästä, jolloin erimielisyys on jätetty liittojen käsiteltäväksi, makse- taan sanotusta urakkatyöstä edelleen työnantajan tarjoama hinta. Se ei kuitenkaan saa olla pienempi kuin kyseistä urakkatyötä tekevän työntekijän keskituntiansio vähennettynä 15 prosentilla.

˗ Jos urakkahinnoittelusta päästään liittojen välillä sopimukseen, maksetaan uuden hinnan ja työnantajan tarjoaman hinnan mahdollinen erotus taannehtivasti siitä alkaen, kun työtä on tehty työnantajan tarjoamalla hinnalla.

˗ Urakkaerimielisyyttä koskevat neuvottelut aloitetaan ensi tilassa ja ne pyritään saattamaan päätökseen ilman aiheetonta viivytystä.


Xxxxxxx urakkahinta tämän kohdan ensimmäisen kappaleen määräykset huomioon ottaen muissa tapauksissa havaitaan virheelliseksi tai se johtaa kohtuuttomuuteen, tulee urakkahin- taa niin ikään tarkistaa. Mikäli sanottua urakkatyötä tekevä työntekijä tai työntekijäryhmä ei hyväksy korjattua urakkahintaa, menetellään erimielisyydestä neuvoteltaessa siten kuin edellä on mainittu.


Palkkatakuu


Urakkatyötä tehtäessä on ohjetuntipalkka taattu.


Urakkatyön aloittamisen viivästyminen


Jos vakituista urakkatyötä tekevä työntekijä hänestä riippumattoman teknisen syyn johdosta ei pääse aloittamaan työtään määräaikana tai jos hän urakkatyön kestäessä joutuu odotta- maan, maksetaan odotusajalta työkohtainen tuntipalkka. Sanotussa tilanteessa työntekijä on kuitenkin velvollinen tekemään työnjohdon hänelle osoittamaa muuta työtä.


4.4 Työn- ja aikatutkimukset


Työntutkimuksia ja aikatutkimuksia tehtäessä sekä työnluokitusta käytettäessä noudatetaan liittojen välillä sovittuja menettelytapoja.


Ennen aikatutkimuksen aloittamista siitä ja sen tarkoituksesta ilmoitetaan tutkimuksen koh- teena olevaa työtä tekevälle työntekijälle.

4.5 Palkkiopalkat


Tuotantopalkkiojärjestelmän perusta


Tuotantopalkkiojärjestelmää käytettäessä lähtökohtana on, että työn/tuotannon laatua tai mää- rää voidaan normaalina pidettävään saavutukseen verrattuna parantaa (laatu- ja määräpalk- kiot) tai että tulos raaka- tai tarveaineiden kulutusta silmällä pitäen voidaan saavuttaa edulli- semmalla tavalla (säästöpalkkiot).


Tuotantopalkkiotyössä maksetaan kiinteänä palkanosana vähintään ohjetuntipalkka.


Tulos- ja voittopalkkiot


Tulos- ja voittopalkkiot ovat yrityskohtaisia palkanlisiä. Niihin sisältyy riski siitä, että niitä ei makseta, jos asetettuja tulos- tai voittotavoitteita ei saavuteta.


Tulospalkkiona maksettava lisä voi perustua esimerkiksi työpaikan tuotannollista toimintaa il- maiseviin tunnuslukuihin, taloudelliseen kehitykseen, asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen tai näiden yhdistelmiin.


Voittopalkkiona maksettava lisä voi perustua esimerkiksi yrityksen käyttökatteeseen tai sen jälkeiseen kannattavuutta osoittavaan erään.


Liitot edellyttävät, että tulos- ja voittopalkkioiden käyttö sekä määräytymisperusteet – kuten myös perusteiden muuttaminen - selvitetään työntekijöille ennen niiden käyttöönottoa.


4.6 Erilliset lisät


Vuoro-, ilta- ja yötyölisät Vuorotyölisien määräytyminen

Iltavuorolisän määrä on 8,5 prosenttia ja yövuorolisän määrä 14,6 prosenttia laskettuna lasi- keraamisen teollisuuden työntekijöiden toisen vuosineljänneksen säännöllisen työajan ansi- osta ilman olosuhde- ja vuorotyölisiä sekä ilman (ylityö-) ja sunnuntaityökorotuksia


(= AUP - ansio EK:n palkkatilasto sarake F). Lisät pyöristetään lähimpään senttiin.


Työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä osapuolet neuvottelevat ja sopivat siitä, kuinka vuo- rotyölisien korotus otetaan huomioon osana työehtosopimuksen kustannusvaikutusta.


Edellisen kappaleen mukaista vuorotyölisien laskentasääntöä ei sovelleta vuosina 2023 ja 2024 toteutettavien palkankorotusten yhteydessä.


Vuorotyölisien määrät


Vuorotyölisien määrät 1.2.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta ovat seuraavat:


˗ iltavuorolisä 124 senttiä tunnilta

˗ yövuorolisä 216 senttiä tunnilta

Vuorotyölisien määrät 1.2.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta ovat seuraavat:


˗ iltavuorolisä 128 senttiä tunnilta

˗ yövuorolisä 223 senttiä tunnilta


Vuorotyölisä ylityössä


Ylityön ajalta vuorotyötä tekevälle työntekijälle maksetaan sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään.


Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen


Vuorotyössä tulee vuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään kolmen viikon pituisin ajanjak- soin muuttua. Paikallisesti voidaan sopia muuttumisajanjaksosta toisin. Työntekijää voidaan kuitenkin hänen kanssaan erikseen sopien myös jatkuvasti pitää samassa vuorossa.


Paikallinen sopiminen vuoro-, ilta- ja yötyölisistä


Vuoro-, ilta- ja yötyölisien ajankohdista voidaan paikallisesti sopia toisin.


Ilta- ja yötyö


Työntekijän säännöllisen työajan sijoittuessa kello 18 ja kello 22 välille työn kuitenkaan ole- matta vuorotyötä, ylityötä tai hätätyötä, katsotaan sanotulle aikavälille sijoittuva työ iltatyöksi ja maksetaan sanotun aikavälin työtunneilta iltavuorolisän suuruista lisää. Samoin edellytyksin katsotaan kello 22 ja kello 6 välisenä aikana tehtävä työ yötyöksi ja maksetaan tämän aikavälin työtunneilta yövuorolisän suuruista lisää.


Keskeytymättömän kolmivuorotyön sekä jatkuvan kaksivuorotyön lisä


Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatkuvassa kaksivuorotyössä työskentelevälle työntekijälle maksetaan kultakin lauantaityövuorokauden aikana tehdyltä säännöllisen työajan tunnilta erillinen lisä. Lisän suuruus 1.2.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta on 132 senttiä työehtosopimuksen kohdan 4.6 mukaan määräytyviltä tunneilta. 1.2.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien lisä on 136 sent- tiä/tunti.


Erittäin raskas ja erittäin likainen työ


Mikäli erittäin raskaissa ja likaisissa töissä sanottuja olosuhteita ei ole otettu huomioon aika- palkassa eikä urakka- tai tuotantopalkkiohinnoittelussa, sovitaan kyseisistä olosuhteista mak- settavista lisistä paikallisesti. Lisien määrän tulee olla 6 - 10 prosenttia asianomaisen työn ohjetuntipalkasta.


4.7 Palvelusvuosilisä


Työntekijälle maksetaan työsuhteen yhdenjaksoisen keston perusteella määräytyvää palve- lusvuosilisää seuraavasti:

Lisän soveltamisperuste


Lisän soveltamisperuste todetaan vuosittain 30. päivänä marraskuuta, jota perustetta nouda- tetaan aina seuraavaan tarkastusajankohtaan saakka. Työsuhteen yhdenjaksoisuutta tarkas- tellaan vuosilomalain soveltamiskäytäntöä noudattaen.


Palvelusvuosilisän määrä


Palvelusvuosilisän suuruus saadaan kaavasta:


Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto Lisän määrä


5

–

9

vuotta

Lkk x 1,5 x KTA

10

–

14

vuotta

Lkk x 2,0 x KTA

15

–

19

vuotta

Lkk x 4,0 x KTA

20

–

24

vuotta

Lkk x 6,0 x KTA

25



vuotta

Lkk x 8,0 x KTA


Kaavassa Lkk on edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeuttavien kuukausien luku- määrä sekä KTA työehtosopimuksen kohdassa 4.11 tarkoitettu keskituntiansio.


Palvelusvuosilisän maksuajankohta


Palvelusvuosilisä maksetaan erillisenä lisänä joulukuun ensimmäisen palkanmaksun yhtey- dessä. Sitä ei oteta huomioon työehtosopimuksen kohdan 4.11 mukaista keskituntiansiota eikä vuosilomapalkkaa laskettaessa.


Työsuhteen päättyminen ennen palvelusvuosilisän vuosittaista maksua


Palvelusvuosilisän soveltamispiiriin kuuluvan työntekijän työsuhteen päättyessä ennen lisän vuosittaista maksua todetaan työsuhteen päättymiseen mennessä kertyneiden lomaan oikeut- tavien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärä työsuhteen päättymistä edeltävän joulukuun alusta laskettuna. Työntekijälle maksetaan lopputilin yhteydessä jokaiselta näin lasketulta lo- maan oikeuttavalta lomanmääräytymiskuukaudelta 1/12 hänelle palvelusvuosilisänä viimeksi maksetusta summasta.


Esimerkki: Työntekijän työsuhde päättyy 30. päivänä huhtikuuta kaikkien edeltävän joulukuun alusta laskettavien lomanmääräytymiskuukausien ollessa täysiä ja siten lomaan oikeuttavia. Työntekijälle maksetaan 5/12 edeltävän joulukuun ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä maksetusta palvelusvuosilisästä.


4.8 Siirto toiseen työhön


Pääsääntö


Työntekijä on velvollinen suorittamaan työnjohdon hänelle osoittamaa työtä ja työnantajalla on oikeus siirtää työntekijä kulloinkin esiintyvän tarpeen mukaan toiseen työhön. Tällöin työnteki- jälle maksetaan heti siirron alusta lukien uuden työn mukainen palkka.

Poikkeukset tilapäisiä siirtoja koskien Siirto alempipalkkaiseen aikatyöhön

Jos aikapalkalla tai tuotantopalkkiopalkalla työskentelevä työntekijä siirretään tilapäisesti toi- seen alempaan palkkaryhmään kuuluvaan aikapalkkatyöhön, hänelle maksetaan siirron ajalta entinen aikapalkka, kuitenkin enintään kahden työviikon ajalta.


Siirto urakkatyöstä aikatyöhön


Jos normaaliin työsuoritukseen pystyvä jatkuvaa urakkatyötä tekevä työntekijä tilapäisesti siir- retään aikapalkalla tehtävään toiseen työhön, hänelle maksetaan siirron ajalta vähintään hä- nen entisen työnsä palkkaryhmän ohjetuntipalkka 20 prosentilla korotettuna. Sanotun suu- ruista palkkaa maksetaan enintään kahden työviikon ajalta.


Säännönmukaisesti eri töitä tekevä työntekijä


Edellisissä kappaleissa sanottu ei koske säännönmukaisesti eri töitä tekevää työntekijää.


Siirto urakkatyöstä urakkatyöhön


Jos normaaliin työsuoritukseen pystyvä jatkuvaa urakkatyötä tekevä työntekijä siirretään toi- seen urakkatyöhön, jossa hän ei aluksi pysty normaaliin urakkasuoritukseen, hänelle makse- taan kahden työviikon ajalta vähintään hänen uuden työnsä palkkaryhmän mukainen työkoh- tainen tuntipalkka 20 prosentilla korotettuna. Vaihtoehtoisesti voidaan sopia siitä, että työnte- kijälle maksetaan uuden työn vaatima kohtuullinen harjaantumisaika huomioon ottaen asteit- taisesti aleneva hyvitys.


Kokeiluluontoinen työ tai opetustyö


Suorituspalkkaluontoisessa työssä olevan työntekijän joutuessa itsestään riippumattomasta syystä työnantajan toimeksiannosta tekemään aikapalkalla kokeiluluontoista työtä tai opetus- työtä, maksetaan sanotusta työstä työehtosopimuksen kohdassa 4.11 tarkoitetun keskitunti- ansion suuruinen palkka.


Työnteon keskeytyminen


Jos työntekijän työ keskeytyy tavanomaisesta poikkeavan teknisen tai tuotannollisen häiriön vuoksi eikä työnantaja voi järjestää keskeytyksen ajaksi toista työtä, maksetaan työntekijälle keskeytysajalta työkohtainen tuntipalkka edellyttäen, että työntekijä on ilmoittanut keskeytyk- sestä työjohtajalleen ja että hän on työhön käytettävissä.


Paikallinen sopiminen tehtäväsiirtojen yhteydessä


Palkkauksesta tehtäväsiirtojen yhteydessä voidaan paikallisesti sopia toisinkin, kuin edellä tässä kohdassa on sanottu.

4.9 Palkanmaksu


Suositus palkanmaksusta rahalaitosten välityksellä


Liitot suosittelevat, että työpaikoilla sovitaan rahalaitosten välityksellä tapahtuvasta palkan- maksusta. Työnantaja voi toimittaa palkkalaskelman sähköisesti postitse toimitettavan palkka- laskelman sijaan.


Pöytäkirjamerkintä:


Ennen siirtymistä sähköiseen palkkalaskelmaan, työnantaja tiedottaa muutoksen ajan- kohdasta ja huolehtii, että työntekijä osaa ja pystyy tulostamaan tarvittaessa palkkalas- kelman. Muussa tapauksessa palkkalaskelma annetaan kirjallisesti.


Palkanmaksun ajankohta Voimassa 31.12.2023 saakka

Liitot suosittelevat, että palkat maksetaan kerran kuukaudessa. Ellei paikallisesti toisin sovita, palkat maksetaan sovittuina palkanmaksupäivinä vähintään kaksi kertaa kuukaudessa. Jos palkanmaksupäivä sattuu sunnuntai- tai juhlapäiväksi, palkka maksetaan edellisenä arkipäi- vänä.


Mikäli työpaikalla siirrytään kuukausipalkkaan kohdan 4.10 mukaisesti, voidaan palkka mak- saa kerran kuukaudessa.


Palkan laskemista varten voidaan jättää 6 työpäivän palkka sisään, ellei muuta sovita.


Voimaan 1.1.2024 alkaen


Liitot suosittelevat, että palkat maksetaan kerran kuukaudessa. Ellei paikallisesti toisin sovita, palkat maksetaan sovittuina palkanmaksupäivinä vähintään kaksi kertaa kuukaudessa. Muut- tuvat palkanosat, kuten tuntiperusteiset lisät ja ylityön palkat voidaan maksaa ja palkattomat poissaolot voidaan käsitellä kerran kuukaudessa. Jos palkanmaksupäivä sattuu sunnuntai- tai juhlapäiväksi, palkka maksetaan edellisenä arkipäivänä.


Mikäli työpaikalla siirrytään kuukausipalkkaan kohdan 4.10 mukaisesti, voidaan palkka mak- saa kerran kuukaudessa.


Pöytäkirjamerkintä:


Muuttuvilla tuntiperusteisilla palkanosilla tarkoitetaan erikseen laskettavia tuntiperustei- siä lisiä, esim. vuorolisiä, erityisolosuhdelisiä, lisä- ja ylityön perus- ja korotusosia, sun- nuntaityökorotusta sekä viikkolepokorvauksia.


Palkan laskemista varten voidaan jättää 6 työpäivän palkka sisään, ellei muuta sovita.


Lopputili


Mikäli paikallisesti ei toisin sovita, myös lopputili maksetaan yrityksen normaalina palkanmak- supäivänä.

4.10 Kuukausipalkka


Tuntipalkan muuttaminen kuukausipalkaksi


Työntekijän aikatuntipalkkaa kuukausipalkaksi muutettaessa käytetään kertoimena lukua 170. Näin laskettua kuukausipalkkaa korotetaan erillisesti korvattavien arkipyhien vaikutukseksi katsottavalla 4,4 prosentilla. Kuukausipalkkaisen henkilökohtainen tuntipalkka saadaan jaka- malla kuukausipalkka luvulla 170.


Kuukausipalkan osittaminen


Jos työntekijällä ei ole oikeutta saada palkkaansa koko palkanmaksukaudelta, lasketaan hä- nelle työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisella säännöllisellä työajalla tehdyltä työajalta mak- settava palkka siten, että palkanmaksukauden palkka jaetaan tähän ajanjaksoon sisältyvien työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisten työtuntien lukumäärällä ja saatu tuntipalkka kerro- taan niiden tuntien lukumäärällä, joilta hänellä on oikeus saada palkkaa.


Keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä jakajana olevaan säännöllisen työ- tuntien lukumäärään sisällytetään työajan lyhennysvapaat.


4.11 Keskituntiansio


Käyttötilanteet


Keskituntiansiota käytetään laskentatekijänä palkan ja korvausten maksamisessa työehtoso- pimuksessa erikseen määrätyissä tilanteissa.


Koska erilliset lisät on jäljempänä määrätyin tavoin otettu huomioon keskituntiansion lasken- nassa, niitä ei keskituntiansiota käytettäessä sen lisäksi enää makseta.


Laskenta


Työntekijän keskituntiansio lasketaan siten, että hänen kunkin vuosineljänneksen työajalta palkkaustavasta riippumatta saamansa ansio mahdollisine erillisine lisineen jaetaan kyseisen vuosineljänneksen tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä. Keskituntiansiolaskelmaan ei sisälly- tetä ylityö- eikä sunnuntaityölisiä, kuten ei myöskään viikkolepokorvauksia, palvelusvuosilisää eikä työajan tasaamisesta maksettavia korvauksia.


Uuden työntekijän keskituntiansio lasketaan käyttäen laskentajaksona vuosineljänneksen ase- mesta sellaista lähinnä edeltävää tilikautta, jolta keskituntiansio voidaan luotettavasti laskea. Samoin menetellään työntekijän oltua vuosineljänneksen aikana työssä vähemmän kuin 160 tuntia.


Käyttöajanjaksot


Edellä kolmannen kappaleen mukaisesti laskettua keskituntiansiota käytetään seuraavasti:


˗ Helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana edellisen vuoden IV vuosineljänneksen keskituntian- siota

˗ Touko-, kesä- ja heinäkuun aikana I vuosineljänneksen keskituntiansiota

˗ Elo-, syys- ja lokakuun aikana II vuosineljänneksen keskituntiansiota

˗ Marras-, joulu- ja tammikuun aikana III vuosineljänneksen keskituntiansiota

Tilikauden jakautuessa kahdelle yllä mainituista kuukausijaksoista tai kahdelle vuosineljännek- selle tilikausi luetaan kuuluvaksi suuremman määrän säännöllisiä työtunteja sisältävään jak- soon.


Paikallinen sopiminen laskentatavasta sekä käyttöjaksoista


Keskituntiansion laskentatavasta ja sen käyttöjaksoista voidaan paikallisesti sopien poiketa siitä, mitä edellä tässä kohdassa on sanottu.


5 LUKU ERINÄISET KORVAUKSET


5.1 Matkakustannusten korvaaminen


Matkojen suorittaminen


Työtehtävien edellyttämät matkat suoritetaan tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei mat- kaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän, kuin tehtävien hoitaminen välttä- mättä vaatii.


Matkan alkaminen ja päättyminen


Matka katsotaan alkaneeksi silloin, kun työntekijä lähtee välittömästi komennuspaikkakunnalle suuntautuvalle matkalle työpaikalta tai asunnostaan ja päättyneeksi silloin, kun hän palaa työ- paikalleen. Mikäli työntekijä ei voi palata työpaikalleen säännöllisen työajan kuluessa, katso- taan matka päättyneeksi silloin, kun hän palaa asuntoonsa.


Komennuspaikkakunta


Komennuspaikkakunnalla tarkoitetaan muuta työskentelypaikkakuntaa kuin työpaikan sijainti- paikkakuntaa tai työntekijän kotipaikkakuntaa.


Matkustamisesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen Matkaliput

Työnantaja korvaa kaikki komennuspaikkakunnalle ja sieltä takaisin tai edelleen toiselle ko- mennuspaikkakunnalle tapahtuvasta matkustamisesta aiheutuvat tarpeelliset matkakustan- nukset. Tällaisiksi luetaan II-luokan määräiset matkalippujen hinnat, matkatavarakustannukset sekä yöllä matkustettaessa edellä mainitun luokan määräiset makuupaikkalippujen hinnat.


Oman auton käyttö


Työntekijän oman auton käytöstä matkatyössä sekä mahdollisesta muiden henkilöiden ynnä tavaran kuljettamisesta sovitaan ennen matkan alkamista. Milloin näin on sovittu, työntekijälle maksettava korvaus on määrältään se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa.

Matka-ajan korvaus


Työntekijälle maksetaan matka-ajan korvausta enintään 16 matkatunnilta työvuorokaudessa. Tästä tuntimäärästä vähennetään kyseisenä työvuorokautena säännöllisen työajan tuntimää- rän rajoissa tehdyt työtunnit. Menetettyjä säännöllisiä työtunteja vastaavalta määrältä matka- tunteja maksetaan keskituntiansion mukainen korvaus. Lauantaina, sunnuntaina tai muuna vapaapäivänä tapahtuvasta matkustamisesta maksetaan enintään kahdeksalta (8) matkatun- nilta keskituntiansion mukainen korvaus. Muilta matkatunneilta, kuitenkin enintään kahdek- salta (8) tunnilta, maksetaan työkohtaisen tuntipalkan suuruinen korvaus.


Jos työntekijälle on järjestetty makuu- tai hyttipaikka, matka-ajan korvausta ei makseta kello 21 ja kello 7 väliseltä ajalta.


Päivärahat


Kotimaan matkoilta maksetaan päivärahaa kulloinkin voimassa olevan verohallituksen päätök- sen mukaisesti. (Katso xxx.xxxx.xx).


Jos työntekijä jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyvän ruoan, päivärahan määrästä vähennetään puolet. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivära- han kysymyksessä ollen kahta sekä osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa. Määräystä sovellettaessa ilmainen ruoka voi olla muunkin kuin työnantajan järjestämä.


Majoittumiskustannusten korvaaminen


Mikäli työntekijälle ei ole järjestetty majoittumismahdollisuutta, työnantaja korvaa työkomen- nuksen aikaiset majoittumiskustannukset hyväksymänsä selvityksen mukaisesti.


Yömatkaraha


Verohallituksen verovapaaksi vahvistaman suuruinen yömatkaraha maksetaan sellaiselta päi- värahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, jona työntekijälle ei ole järjestetty ilmaista majoi- tusta tai hän ei ole saanut majoittumiskorvausta tai matkan ajaksi makuupaikkaa.


Yömatkarahaa ei kuitenkaan makseta, milloin työntekijä on perusteettomasti jättänyt käyttä- mättä hyväkseen työnantajan varaaman ja ilmoittaman majoittumismahdollisuuden.


Ateriakorvaus


Työn suorituspaikan sijaitessa yli viiden (5) kilometrin päässä työntekijän vakinaisesta työpai- kasta ja asunnosta työntekijälle maksetaan


˗ Ylimääräiset matkakustannukset

˗ Ateriakorvauksena ¼ kotimaan päivärahasta, mikäli työntekijällä ei ole mahdollisuutta ruo- kailla vakinaisella työpaikalla tai kotonaan ja työpaikalla ei anneta ilmaista ruokaa


Mikäli toisin ei ole sovittu, tapauksissa, joissa työntekijän edellä tarkoitettu työ matkoineen on kestänyt vähintään 12 tuntia ja työntekijä sen vuoksi voi palata kotiinsa vasta myöhään illalla, korvataan syntyvät kustannukset toisella ateriakorvauksella. Mainittuihin tunteihin lasketaan mukaan myös välittömästi ennen matkaa saman työvuorokauden aikana tehdyt työtunnit.

Ateriakorvausta koskevaa määräystä ei sovelleta tapauksiin, joissa työntekijä joutuu liikku- maan saman yrityksen eri paikkakunnilla tai muuten lähellä toisiaan sijaitsevilla työpaikoilla ruokailumahdollisuuksien ja –olosuhteiden ollessa näillä työpaikoilla vastaavia.


˗ Matkaan käytetyn ajan korvaamisesta osapuolet sopivat keskenään.


Erityismääräyksiä


Korvaus ruoasta rahana pyhä- ja juhlapäivinä


Työskennellessään vieraalla paikkakunnalla, jossa hänelle kustannetaan vapaa ylöspito, työn- tekijä on pyhä- ja juhlapäivinä halutessaan oikeutettu saamaan korvauksen ruoasta rahana.


Kotimatkat


Työkomennuksen kestettyä kotimaassa vieraalla paikkakunnalla ennen juhannus- tai joulupäi- vää yhdenjaksoisesti vähintään kuusi viikkoa työntekijä on oikeutettu mainituiksi juhlapyhiksi matkustamaan kotiinsa, mikäli työn teknillinen laatu tai muut pakottavat syyt eivät sitä estä. Tällöin työnantaja maksaa hänelle edellä tässä kohdassa sanotun mukaisesti matkan kotipaik- kakunnalle ja sieltä takaisin työpaikalle sekä matkustamisen ajalta kulloinkin kysymykseen tu- levan kotimaan päivärahan. Kotimatkan johdosta mahdollisesti menetettyä työaikaa ei sen si- jaan korvata.


Rajoitus kohdan soveltamista koskien


Mikäli työtä komennuspaikkakunnalla suorittaa paikkakuntalainen tai muu työntekijä, joka on siellä työhön otettu, ei hän ole oikeutettu tässä kohdassa tarkoitettuihin etuihin.


Työ ulkomailla


Työtehtävien edellyttämän ulkomaanmatkan osalta maksetaan ulkomaanpäivärahaa kulloinkin voimassa olevan verohallituksen päätöksen mukaisesti. (Katso xxx.xxxx.xx).


5.2 Muita korvauksia


Asevelvollisuuskutsunta


Työnantaja maksaa varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle työntekijälle kutsuntapäivän korvauksena yhden työpäivän ansiota vastaavan määrän. Kutsuntapäivän korvaus maksetaan vain siltä päivältä, jona kutsuntatoimitus pide- tään.


Mikäli työntekijä kutsuntapäivänä on myös työssä, maksetaan hänelle edellisessä kappa- leessa mainitun korvauksen lisäksi palkka työssäoloajalta.


Reservin harjoitukset


Työnantaja maksaa reservin harjoitukseen osallistuvalle työntekijälle harjoituksen ajalta palk- kaa siten, että työntekijä saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.

Hautaus- ja hääpäivät


Työntekijällä on oikeus palkalliseen vapaaseen omana hääpäivänään ja läheisen omaisensa hautauspäivänä. Läheisenä omaisena pidetään työntekijän aviopuolisoa, samassa taloudessa asuvaa avopuolisoa, lapsia, ottolapsia, vanhempia, isovanhempia, veljiä, sisaria sekä xxxx- puolison vanhempia.


Merkkipäivät


Työntekijällä, jonka työsuhde on yhdenjaksoisesti kestänyt vähintään kolme (3) kuukautta, on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä merkkipäivän sattuessa hänen työvuoroluettelonsa mukaiseksi työpäiväkseen. Vapaa- päivän siirtämisestä toiseen ajankohtaan voidaan sopia siten, että se annetaan 2 kuukauden sisällä.


Vaalilautakunnan tai vaalitoimikunnan kokoukset


Työnantaja maksaa valtiollisia tai kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilauta- kunnan tai –toimikunnan jäsenenä toimivalle työntekijälle tällaisen lautakunnan tai toimikunnan kokouksesta aiheutuvan säännöllisen työajan ansionmenetyksen.


Korvausten laskentaperuste


Tässä kohdassa mainitut korvaukset maksetaan käyttäen laskentaperusteena työehtosopi- muksen kohdassa 4.11 tarkoitettua keskituntiansiota.


5.3 Arkipyhäkorvaus


Korvattavat arkipyhät


Työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvauksena kahdeksan (8) tunnin palkka työehtosopimuk- sen kohdan 4.11 keskituntiansiota laskentaperusteena käyttäen:


˗ Uudenvuodenpäivältä

˗ Muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuvalta loppiaiselta

˗ Pitkäperjantailta

˗ Xxxxxxxx pääsiäispäivältä

˗ Vapunpäivältä

˗ Helatorstailta

˗ Juhannusaatolta

˗ Jouluaatolta sekä

˗ Ensimmäiseltä ja toiselta joulupäivältä


Pöytäkirjamerkintä:


Arkipyhän ajankohtaa ja siitä maksettavia korvauksia voidaan siirtää paikallisesti sopien.


Esimerkki:


Paikallisesti voidaan sopia esimerkiksi helatorstain siirtämisestä perjantaille, jolloin tors- taina maksetaan normaali palkka ja perjantai on palkallinen vapaa. Jos perjantaina teh- täisiin työtä, maksettaisiin normaalin palkan lisäksi sunnuntaityökorotus sekä mahdolli- nen ylityökorotus.

Arkipyhäkorvauksen maksamisen yleiset edellytykset


Edellytyksenä arkipyhäkorvauksen maksamiselle on, että työntekijän työsuhde on yhdenjak- soisesti kestänyt vähintään kolme (3) kuukautta ennen kyseistä arkipyhää. Lisäksi edellyte- tään, että työntekijä on ollut työvuoroluettelon mukaisesti työssä viimeisenä arkipyhää edeltä- neenä ja sitä lähinnä seuraavana työpäivänä tai toisena näistä päivistä, jos poissaoloon on ollut työnantajan lupa tai se on johtunut muusta hyväksyttävästä syystä.


Pöytäkirjamerkintä:


Jos työvuoroluettelon mukaisen työajan noudattamista koskevat edellytyssäännöt ai- heuttaisivat arkipyhäkorvauksen menetyksen useilta peräkkäisiltä arkipyhiltä, menetys koskee kuitenkin vain yhtä mainituista arkipyhistä.


Arkipyhän osuminen tietyn poissaolon ajalle


Arkipyhäkorvaus maksetaan tämän kohdan tarkoittamalle työntekijälle myös arkipyhiltä, jotka sattuvat


˗ Vuosiloman ajaksi

˗ Enintään kolme (3) kuukautta arkipyhää ennen kestäneen sairauden ajaksi

˗ Työehtosopimuksen kohdassa 6.4 tarkoitetun lapsen sairaudesta johtuvan palkallisen poissaolon ajaksi

˗ Lakisääteisen raskaus- (voimaan 1.8.2022) tai vanhempainvapaan ajaksi

˗ Taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan enintään kaksi (2) viikkoa arkipyhää en- nen kestäneen lomautuksen ajaksi.

˗ Työntekijän vapaapäiväksi riippumatta siitä, onko työntekijä sanottuna päivänä ollut työssä. Jos poissaolo työvuoroluettelon mukaiseksi työpäiväksi sattuvana arkipyhänä on johtunut muusta kuin hyväksyttävästä syystä, ei arkipyhäkorvausta kuitenkaan makseta.


Itsenäisyyspäivä


Jos työntekijä ei lain perusteella ole oikeutettu itsenäisyyspäivän palkkaan (Laki itsenäisyys- päivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä; 26.11.1937/388), maksetaan itsenäi- syyspäivältä arkipyhäkorvaus tässä kohdassa määrätyin edellytyksin.


Viikko- tai kuukausipalkkaiset työntekijät


Arkipyhäkorvausta ei makseta viikko- tai kuukausipalkkaiselle työntekijälle.


6 LUKU SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET


6.1 Vuosiloma, lomaraha


Vuosiloman ja vuosilomapalkan määräytyminen


Työntekijä saa voimassa olevan lain mukaisen vuosiloman. Vuosilomapalkka sekä lomakor- vaus määräytyvät liittojen välisen lomapalkkasopimuksen mukaisesti.

Vuosiloman sijoittaminen irtisanomisajalle


Työnantajan irtisanoessa työntekijän muilla kuin työsopimuslain 7 luvun 3–4 §:n mukaisilla ir- tisanomisperusteilla työnantaja voi määrätä työntekijän pitämään ansaitut lomat irtisanomisai- kana lomakaudesta riippumatta. Pidetyn vuosiloman ajalta maksetaan vuosilomapalkka ja lo- maraha kohdan 6.1 mukaisesti.


Lomaraha Lomarahan määrä

Vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle maksetaan lomarahana 50 prosenttia hänen vuosilomapalkastaan.


Lomarahan maksamisen edellytykset


Saadakseen lomarahan työntekijän tulee aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajan- kohtana ja palata työhön välittömästi vuosiloman päätyttyä.


Xxxxxxxx maksetaan kuitenkin, mikäli työntekijä työsuhteen kestäessä välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuk- sella tai estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 7 §:ssä mainitun syyn takia.


Pöytäkirjamerkintä:


Edellistä kappaletta sovellettaessa työstä poissaolon hoitovapaan vuoksi katsotaan ta- pahtuvan työnantajan suostumuksella. Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä täl- löin kuitenkin on, että työntekijä palaa työhön työsopimuslain 4 luvun 3 a §:ssä tarkoite- tun hoitovapaan ajankohtaa koskevan alkuperäisen tai perustellusta syystä muutetun ilmoituksen mukaisesti.


Lomarahan maksamisen ajankohta


Lomaraha voidaan maksaa kiinteinä yrityksessä noudatettavina lomarahan maksupäivinä. Ellei paikallisesti päästä sopimukseen kiinteistä lomarahan maksupäivistä, talviloman osalta lomaraha maksetaan 15.2. mennessä ja kesäloman osalta 15.6. mennessä.


Pöytäkirjamerkintä:


Lomarahan maksurytmi tulee voimaan 31.3.2022 päättyvän lomanmääräytymisvuoden vuosilomista.


Työnantaja voi maksaa lomarahan myös seuraavalla tavalla: lomarahasta puolet (1/2) makse- taan ennakkona vuosilomapalkan yhteydessä. Vastaavasti lomarahan jälkimmäinen osa mak- setaan lomalta paluuta seuraavan palkanmaksun yhteydessä.


Paikallisesti voidaan myös sopia lomarahan maksamisesta useammassa erässä kuitenkin niin, että xxxxxxxx on kokonaisuudessaan maksettu seuraavan lomanmääräytymisvuoden al- kuun mennessä. Jos puheena olevassa tapauksessa työntekijän työsuhde päättyy ennen lo- marahan tultua kokonaisuudessaan maksetuksi, suoritetaan siitä vielä saamatta oleva osa työsuhteen päättyessä edellyttäen, että työntekijällä muutoin tämän työehtosopimuksen mu- kaan on oikeus lomarahaan.

Lomaraha työsuhteen päättyessä


Mikäli työnantaja muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä on irtisanonut työntekijän työso- pimuksen päättymään lomakauden aikana, työntekijä ei tämän vuoksi menetä oikeuttaan lo- marahaan. Vastaavasti samaa sääntöä noudatetaan myös silloin, kun työsuhde lomakautena päättyy kesken vuosiloman ja työntekijä on sanotusta syystä estynyt palaamasta vuosilomal- taan työhön.


Yllä mainituissa tilanteissa lomaraha maksetaan edellisen päättyneen lomanmääräytymisvuo- den lomakorvauksesta, mutta ei kuluvan, kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lomakor- vauksesta.


Xxxxxxxxx maksaminen eläkkeelle siirtymisen yhteydessä


Vanhuus– tai työkyvyttömyyseläkkeelle, varhennetulle vanhuuseläkkeelle tai yksilölliselle var- haiseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha siitä vuosilomapalkasta ja mahdol- lisesta lomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu. Täten eläkkeelle siirtyvälle työnteki- jälle maksetaan lomaraha myös mahdollisesta kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lo- makorvauksesta.


Asevelvollisuus


Työntekijän lähtiessä suorittamaan asevelvollisuuttaan ennen hänelle muutoin työehtosopi- muksen mukaan kuuluvan lomarahan maksamista, hänellä on oikeus saada lomaraha asevel- vollisuuden suorittamisen jälkeen edellyttäen, että hän palvelusajan päätyttyä palaa asianmu- kaisesti työhön.


Työhön palattaessa maksettavan lomarahan määrä lasketaan siitä lomakorvauksesta, joka työntekijälle maksettiin hänen lähtiessään suorittamaan asevelvollisuuttaan. Jos palvelukseen astuminen on tapahtunut välittömästi vuosilomalta, lasketaan lomaraha työntekijälle maksetun vuosilomapalkan ja lomakorvauksen yhteismäärästä.


Xxxxxxxx määräytyy palvelukseen astuttaessa voimassa olleen työehtosopimuksen mukaan.


Jaettu vuosiloma


Mikäli vuosiloma on jaettu, maksetaan kunkin lomanosan päätyttyä sitä vastaava osa lomara- hasta edellä sanottuja määräyksiä noudattaen.


Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaseen


Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lomarahan tai sen osan vaihtamisesta vastaavaan pal- kalliseen vapaaseen.


6.2 Sairausajan palkka


Sairausajan palkan maksamisen ajallinen kesto


Työnantaja maksaa työntekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sai- rauden tai tapaturman vuoksi estynyt työtä tekemästä ja jonka työsuhde ennen työkyvyttö- myyden alkua on yhdenjaksoisesti jatkunut yhden (1) kuukauden, sairausajan palkkana täy- den palkan toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä, jäljempänä määriteltyjen ajanjaksojen työpäiviltä.

Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto ennen työkyvyttömyyden alkua Ajanjakso Vähintään yksi (1) kuukausi, mutta alle kolme (3) vuotta 28 päivää Kolme (3) vuotta, mutta alle viisi (5) vuotta 35 päivää

Viisi (5) vuotta, mutta alle kymmenen (10) vuotta 42 päivää

Kymmenen (10) vuotta tai kauemmin 56 päivää


Alle yhden kuukauden kestäneet työsuhteet


Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa ennen, kuin työntekijän työ- suhde on jatkunut yhden kuukauden, maksaa työnantaja sairausajan palkkana 50 prosenttia työntekijän henkilökohtaisesta aikapalkasta enintään työkyvyttömyyden alkamispäivän ja sen jälkeiset yhdeksän (9) arkipäivää käsittävän ajanjakson työvuoroluettelon mukaisilta työpäi- viltä. Muilta osin (esimerkiksi karenssipäivä) noudatetaan tämän kohdan määräyksiä. Jos työn- tekijälle sairausvakuutuslain mukaan kuuluva oikeus päivärahaan alkaa aikaisemmin, palkalli- nen aika lyhenee vastaavasti.


Työkyvyttömyyden johtuessa työpaikalla todistettavasti sattuneesta työtapaturmasta sairaus- ajan palkka maksetaan täysimääräisenä 28 päivän pituisen ajanjakson työpäiviltä myös työ- suhteen kestettyä alle yhden (1) kuukauden.


Sairastuminen kesken työpäivän


Työntekijän sairastuessa kesken työpäivänsä hänelle maksetaan palkka sairastumispäivän säännöllisen työajan loppuun ja seuraavaa työpäivää (jos työntekijä olisi työssä) pidetään ka- renssipäivänä.


Saman sairauden uusiutuminen


Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen enintään 30 päivän kuluessa siitä päi- västä, jolloin viimeksi maksettiin sairausajan palkkaa tai sairauspäivärahaa, käsitellään ta- pausta yhtenä sairautena. Jotta saman sairauden uusiutumista voidaan pitää uutena sairau- tena, tulee työntekijän työskennellä työvuoroluettelon mukaisesti 30 kalenteripäivän ajanjak- solla. Tähän ajanjaksoon ei lasketa vuosilomapäiviä.


Sairausajan palkan maksamista jatketaan tämän kohdan mukaisesti, kuitenkin enintään edellä toisessa kappaleessa tarkoitetun ajanjakson päättymiseen saakka. Saman sairauden uusiutu- essa korvausajanjakso voi koostua myös useammasta työkyvyttömyysjaksosta; sairausajan palkkaa maksetaan siinäkin tapauksessa enintään edellä mainitun ajanjakson päättymiseen saakka. Ratkaisu sen seikan suhteen, onko kyseessä sama vaiko eri sairaus, tapahtuu epä- selvissä tapauksissa sairausvakuutuslain tulkintoja noudattaen.


Saman sairauden uusiutuessa ei uuteen työkyvyttömyysjaksoon enää liitetä karenssipäivää. Myös ensimmäisen työkyvyttömyysjakson mahdollinen karenssipäivä poistuu siinä tapauk- sessa, että työkyvyttömyysjaksot yhteen laskettuina ovat ensimmäisen sairastumispäivän jäl- keen jatkuneet vähintään kuusi (6) arkipäivää.

Karenssipäivän poistuminen


Sairausajan palkka maksetaan myös karenssipäivältä seuraavissa tapauksissa:


˗ Työntekijän työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähin- tään vuoden

˗ Sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden jatkuessa sairastumispäivän jälkeen vähintään kuusi (6) arkipäivää

˗ Työkyvyttömyyden aiheuduttua työpaikalla todistettavasti sattuneesta työtapaturmasta

˗ Saman sairauden uusiutuessa siten, kuin edellä tässä kohdassa on sanottu Sairausajan palkan maksamista koskevat menettelytapaohjeet Työkyvyttömyyden toteaminen

Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella. Edellisen virkkeen mukaisesti taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kirjoittanut todistukseen perusteet taannehtivuudelle.


Epidemiatilanteet: työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan todistus


Työntekijöiden sairastumiset voivat epidemioiden aikana olla siinä määrin lukuisia, että lääkä- riin pääsy vaikeutuu. Sama tilanne voi syntyä tilapäisesti myös silloin, kun lääkärin palveluksia asian hoitamiseksi ei riittävässä määrin ole saatavissa. Tällaisissa tapauksissa sairaus voi- daan katsoa todistetuksi, kun työterveyshoitaja tai terveydenhoitaja tutkimuksensa perusteella ilmoittaa havaitsemansa oireet ja mahdollisen sairasloman tarpeen enintään kolmeen vuoro- kauteen saakka kerrallaan edellyttäen, että kertautuvan todistuksen antaja on sama työter- veyshoitaja tai terveydenhoitaja. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota mahdollisen lääkä- rinhoidon tarpeeseen. Lisäksi työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan on ennen sairausloma- todistuksen antamista täytynyt yhdessä lääkärin kanssa todeta edellä tarkoitettujen tilanteiden olemassaolo.


Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet


Jos työnantaja ei hyväksy työntekijän esittämää lääkärintodistusta, työnantajalla on oikeus osoittaa työntekijä nimetyn lääkärin tarkastettavaksi. Tällöin työnantaja suorittaa lääkärintodis- tuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.


Työnantajan nimeämällä lääkärillä tarkoitetaan ensisijaisesti erikoislääkäriä, mutta yksittäista- pauksissa olosuhteista johtuen kyseeseen voi tulla myös muu lääkäri.


Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työehtosopimuksen kohtaan 8.2 kirjatun neuvottelujärjestyksen mukaisesti.


Yrityksen työterveyspalvelujen käytön ensisijaisuus


Työkyvyttömyys todetaan ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin antamalla todistuksella, ellei työntekijä esitä perusteltua syytä muun lääkärin käyttöön. Tällaisia syitä voivat olla esi- merkiksi pitkä matka työterveyslääkärin vastaanotolle, työterveysaseman aukioloajat tai äkilli- nen pikaista hoitoa vaativa sairaus.

Sairastumisesta tehtävä ilmoitus


Työntekijän tulee ilmoittaa sairastumisestaan lähimmälle esimiehelleen tai työnantajan osoit- tamalle muulle henkilölle, mikäli mahdollista jo ennen työvuoron alkua. Ajoissa tehty ilmoitus on tärkeä sen vuoksi, että työpaikalla jo työvuoron alkaessa tiedetään, onko joku mahdollisesti poissa ja miten työt poissaolo huomioon ottaen sinä päivänä järjestetään.


Työkyvyttömyydestä ilmoittamiseen liittyvät menettelytavat työnantajan tulee saattaa työnteki- jöiden tietoon.


Jos välittömän ilmoituksen tekeminen tahallisesti laiminlyödään työnantajan sairausajan pal- kanmaksuvelvollisuus alkaa aikaisintaan sinä päivänä, jona ilmoitus on tehty.


Sairausajan palkan epääminen


Sairausajan palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aiheuttanut sairauden tai tapaturman tahal- lisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.


Sairausajan palkkaetujen väärinkäyttö


Jos sairausajan palkkaetuja tahallisesti käytetään väärin, sairausajan palkkaa ei makseta. Ta- hallinen väärinkäyttö saattaa lisäksi johtaa työsopimuksen päättämiseen.


Ohjaus määräysten oikeaan soveltamiseen


Työnantajan ja luottamusmiesten yhteisenä pyrkimyksenä tulee olla työntekijöiden ohjaaminen työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten oikeaan soveltamiseen. Li- säksi luottamusmiesten on omalta osaltaan pyrittävä ehkäisemään väärinkäytöksiä.


Uusille työntekijöille asiaa koskeva ohjeistus on suositeltavaa antaa heti perehdyttämisen yh- teydessä.


Vapaa-ajan harrastusten aiheuttamat vammat


Erilaiset esimerkiksi urheilusta johtuvat – etenkin vaikeamman asteiset vammat - aiheuttavat toistuessaan työnantajalle lisääntyviä sairausajan palkkakustannuksia sekä vaikeuttavat työn- tekijän työhön sijoittamista.


Liitot kiinnittävät paikallisten osapuolten huomiota kyseisten ongelmien ennalta ehkäisemiseen ja vähentämiseen.


Sairaudesta johtuvien poissaolojen vähentäminen ja ennalta ehkäisy


Työnantajan ja työntekijöiden yhteisen edun mukaista on sairaudesta johtuvien poissaolojen määrän saaminen mahdollisimman alhaiseksi. Päämäärän saavuttamiseksi suositeltavaa on, että paikalliset osapuolet yhdessä seuraavat työpaikan puheena olevien poissaolojen kehi- tystä ja tarvittaessa etsivät keinoja niiden vähentämiseksi. Erityisesti liitot kiinnittävät huomiota sairaudesta johtuvien poissaolojen ennalta ehkäisyyn.


Paikallisesti sopien sairausajan palkan maksaminen voidaan järjestää sitä varten perustetun erityisen kassan välityksellä hoidettavaksi.

Raskausvapaan palkka


Oikeus raskausvapaan palkkaan on työntekijällä (synnyttävä vanhempi), jolla on oikeus sai- rausvakuutuslain mukaiseen raskausrahaan, ja jonka työsuhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen laskettua aikaa.


Kyseiselle työntekijälle maksetaan raskausvapaan ajalta palkan ja raskausrahan erotus työso- pimuslain 4 luvun 1 §:n perusteella tulevan raskausvapaan alkamispäivästä lukien. Raskaus- vapaan ajalta maksetaan palkkaa 35 kalenteripäivän pituiseen ajanjaksoon sisältyviltä työpäi- viltä.


Vanhempainvapaan palkka


Oikeus vanhempainvapaan palkkaan on työntekijällä, jolla on oikeus sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n 1-3 momentin (14.1.2022/28) mukaiseen vanhempainrahaan, ja jonka työsuhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen laskettua aikaa tai adoptiovanhemman osalta vähintään kuusi kuukautta ennen adoptiolapsen hoitoon ottamista. Kyseiselle työntekijälle maksetaan vanhempainvapaan ajalta säännöllisen työajan palkan ja vanhempainrahan erotus työsopimuslain 4 luvun 1 §:n perusteella tulevan vanhempainvapaan ensimmäisen jakson al- kamispäivästä lukien. Vanhempainvapaan ajalta maksetaan palkkaa 6 arkipäivän pituiseen ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä.


Pöytäkirjamerkintä:


Erotuspalkan maksaminen edellyttää työntekijän selvitystä raskaus- ja vanhem- painrahan suuruudesta.


Lapsella voi olla yksi tai kaksi juridista vanhempaa. Oikeutta palkalliseen van- hempainvapaaseen ei ole työntekijällä, jolle on sairausvakuutuslain 9 luvun 7 §:n mukaisesti luovutettu vanhempainrahapäiviä.


Vähennykset sairausajan palkasta. Työnantajan palautusoikeus.


Sairauden tai raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta maksettavasta palkasta vähennetään, mitä työntekijä lain tai työsuhteeseen liittyvän tai muutoin työnantajan kanssa tehdyn sopimuk- sen nojalla saa saman työkyvyttömyyden tai synnytyksen perusteella samalta ajanjaksolta päivä-, raskaus- tai vanhempainrahaa tai siihen verrattavaa muuta korvausta, kuten esimer- kiksi työ- tai tapaturmaeläkettä. Vähennysoikeutta ei kuitenkaan ole siltä osin, kuin korvausta maksetaan työntekijän itse kokonaan tai osaksi kustantaman vapaaehtoisen vakuutuksen pe- rusteella.


Työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena työntekijälle tulevan edellisessä kappaleessa tarkoitetun päivä-, raskaus- tai vanhempainrahan tai siihen verrattavan korvauk- sen taikka saamaan sen määrän takaisin työntekijältä siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut työntekijälle sairausajan, raskausvapaan tai vanhempainvapaan palkkaa, ei kuitenkaan enem- pää kuin maksamansa määrän.


Jos päivä-, raskaus- tai vanhempainrahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä it- sestään johtuvista syistä makseta tai se maksetaan vähäisempänä, kuin mihin työntekijällä lain mukaan olisi ollut oikeus, työnantajalla on oikeus vähentää sairausajan tai raskaus- ja vanhempainvapaan palkasta työntekijän laiminlyönnin johdosta suorittamatta jäänyt päiväraha tai sen osa.

Työnantajan maksamien korvausten laskentaperuste


Sairausajan sekä raskaus- ja vanhempainvapaan palkka maksetaan työvuorojärjestelmän mu- kaisilta säännöllisen työajan tunneilta työehtosopimuksen kohdassa 4.11 tarkoitettua keskitun- tiansiota laskentaperusteena käyttäen.


Muu järjestely paikallisesti sopien


Paikallisesti sopien sairausajan palkan maksaminen voidaan järjestää sitä varten perustetun erityisen kassan välityksellä hoidettavaksi.


6.3 Lääkärintarkastukset


Lakisääteiset lääkärintarkastukset


Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen hyvän työterveyshuoltokäytännön periaat- teita, työterveyshuollon sisältöä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutusta koske- van valtioneuvoston asetuksen (1484/2001) tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuun- nitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aikana suoritettavissa terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa hänen menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samoin menetellään tapauksissa, joissa on kysymys nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/1993) ja säteilylaissa (592/1991) tarkoitetuista tutkimuksista. Samaa sääntöä noudate- taan lisäksi niissä tartuntatautilain (583/1986) edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkas- tus vaaditaan.


Työntekijälle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauk- sen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.


Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, maksetaan työntekijälle korvauksena yli- määräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaista tarveharkintaisen päi- värahan määrää.


Muut lääkärintarkastukset


Ansionmenetyksen korvattavuuden edellytykset ovat seuraavat:


Perusedellytykset (koskevat kaikkia kohtia A -E)


Kysymyksessä on oltava sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä no- peasti lääkärintarkastukseen. Työntekijän on esitettävä lääkärintarkastuksesta työnantajan hy- väksymä selvitys (esimerkiksi lääkärintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä työnantajan pyy- täessä selvitys siitä, kuinka kauan lääkärintarkastus odotuksineen ja kohtuullisine matka-aikoi- neen kesti.


Muissa kuin edellisessä kappaleessa tarkoitetuissa sairastumis- tai tapaturmatapauksissa edellytetään, että työntekijä varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan (esimerkiksi normaalitapauksissa viikon) kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella. Työn- tekijän on esitettävä luotettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella.

Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos ilmoitusta ei yli- voimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mah- dollista.


Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä välttäen.


Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionme- netyksestä lääkärintarkastuksia koskevien sopimusmääräysten nojalla suoriteta. Korvausta ei makseta myöskään sairausajan palkkamääräysten edellyttämänä karenssipäivänä suoritetun lääkärintarkastuksen ajalta.


Xxxxxxx sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta, ei ansionme- netystä korvata.


Erityisedellytykset


Ansionmenetys korvataan eri tapauksissa seuraavasti:


A. Uusi tai uusiutuva sairaus


Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan työntekijän sairaus.


Lääkärin toimenpiteestä johtuneen enintään vuorokauden kestäneen työkyvyttömyyden ajalta.


Xxxxxxx työntekijä sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.


B. Aikaisemmin todettu sairaus


Kroonisen sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyttäen, että kysymyksessä on asianomaisen erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi. Sairau- den olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työntekijän on ollut tarpeen hakeutua lääkärintar- kastukseen.


Hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen asianomaisen erikoisalan lääkärin tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen - esimerkiksi silmälasien - hankkimiseksi.


Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lääkärintarkastuk- sen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.


Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.


C. Laboratorio- ja röntgentutkimukset


Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta. Laboratorio- ja röntgentutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkas- tusta. Erillisen laboratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta päästä edellä mainittuun laboratorio- tai röntgentut- kimukseen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä vuorokauden ajankohtana. Tällainen ajankohtavaatimus tulee selvittää lääkärintodis- tuksella.

D. Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset


Sairausvakuutuslain mukaisen raskausrahan saamisen edellytyksenä olevien synnytystä edel- tävien lääketieteellisten tutkimusten ajalta, jos tutkimuksia ei voida suorittaa työajan ulkopuo- lella.


E. Äkillinen hammassairaus


Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyy- den, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, hoitotoimen- piteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.


F. Valtioneuvoston asetuksen mukaiset syöpäseulonnat Korvausten maksuperuste

Tässä kohdassa tarkoitettu ansionmenetys määräytyy työehtosopimuksen sairausajan palkan laskenta- ja yhteensovitussääntöjen mukaan. Lakisääteisten lääkärintarkastusten yhteydessä mainitun päivärahan osalta sovelletaan työehtosopimuksen matkakustannusten korvausta koskevia määräyksiä.


6.4 Lapsen sairastuminen


Korvauksen maksamisen yleiset edellytykset


Alle 10-vuotiaan oman tai muun kodissa pysyvästi asuvan lapsen äkillisesti sairastuessa mak- setaan äidille tai isälle tai lasta huoltavalle henkilölle, joka asuu vakituisesti yhteisessä talou- dessa äidin tai isän kanssa, työehtosopimuksen kohdan 6.2 sairausajan palkkaa koskevan säännöksen sisältämiä periaatteita noudattaen korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoi- tamiseksi välttämättömästä lyhyestä, tilapäisestä poissaolosta. Korvauksen maksamisen edel- lytyksenä on, että korvaukseen oikeutetut ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työ- ehtosopimuksen kohdan 6.2 sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Edellä sanottua sovelletaan sekä yksinhuoltajuuteen että yhteishuoltajuuteen.


Poissaolo on sallittu myös puolison ollessa estynyt järjestämästä hoitoa tai hoitamasta äkilli- sesti sairastunutta lasta sen johdosta, että hän on sairaalahoidossa kodin ulkopuolella tai hä- nellä on toisella paikkakunnalla tapahtuvaan päätoimiseen opiskeluun kuuluva pakollinen läs- näolo oppitunneilla tai puoliso osallistuu tenttiin. Työntekijän on annettava luotettava selvitys esteellisyydestä esimerkiksi sairaalan tai oppilaitoksen todistuksella.


Saman sairastumisen johdosta korvausta maksetaan vain yhdelle korvaukseen oikeutetuista.


Pöytäkirjamerkintä:


Hoidon järjestämisen tai hoitamisen kestäessä yksi, kaksi, kolme tai neljä päivää pois- saoloa pidetään työehtosopimuksessa tarkoitettuna poissaolona. Korvauksen maksami- sen edellytyksenä on, että lapsen sairaudesta ja sen aiheuttamasta poissaolosta anne- taan sama selvitys, kuin työehtosopimuksen ja yrityksessä mahdollisesti omaksutun käy- tännön mukaan vaaditaan äidin tai isän omasta sairaudesta.

Sopimuksen tarkoittamassa mielessä katsotaan yksinhuoltajaksi myös henkilö, joka il- man erillistä asumusero- tai avioeropäätöstä pysyvästi on muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan sekä henkilö, jonka puoliso on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten vuoksi.


Vaikeasti sairaan lapsen hoito


Työntekijällä, jonka lapsella on sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvos- ton asetuksen (1335 / 30.12.2004) 4 §:n mukainen vaikea sairaus tai vamma, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuutuslain 10 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen taikka sopeutumisvalmennus- tai kuntoutuskurssille sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.


6.5 Ryhmähenkivakuutus


Työnantaja kustantaa työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on kes- kusjärjestöjen välillä sovittu.


6.6 Työturvallisuus


Yleissääntö


Tapaturmien ja ammattitautien välttämiseksi ryhdytään työntekijöiden turvallisuutta silmällä pi- täen kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin.


Suojavaatetus ja suojavarusteet


Mikäli asiantuntijalausuntojen, työtapaturma- ja ammattitautitilastojen tai muun vastaavan pe- rusteen nojalla yhteisesti voidaan todeta, että erityisten suojavaatteiden tai varusteiden käy- töllä työssä on työturvallisuus- tai terveysolosuhteita työssä olennaisesti parantava vaikutus, työnantaja hankkii tällaisen suojavaatteen tai varusteen työpaikalle työntekijän käyttöön, vaikka sen antaminen työturvallisuuslain 15 §:n mukaan ei olisi välttämätöntä. Edellä sanottu ei tarkoita tavanomaista työvaatetusta.


Kemialliset aineet


Tuotannolle tärkeitä kemikaaleja käyttöön otettaessa työnantajan on selvitettävä niiden työn- tekijöiden terveydelle mahdollisesti aiheuttamat vaarat sekä huolehdittava tarpeellisista suo- jaustoimenpiteistä.


Työnopastus


Työnopastusta kehitettäessä otetaan huomioon työpaikan olosuhteet, tuotannon asettamat vaatimukset, työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet ja ergonomiset tekijät.


Työympäristöasiat


Työturvallisuuslaissa (23.8.2002/738) tarkoitettuun työntekijälle annettavaan opetukseen ja ohjaukseen sekä perehdyttämiseen sisällytetään tarpeelliset yritykseen ja työtehtäviin liittyvät ympäristönsuojeluasiat.

Suositus työsuojeluyhteistyön toteuttamiseksi eräissä tapauksissa


Mikäli työpaikalle työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (20.1.2006/44) nojalla ei tarvitse perustaa työsuojelutoimikuntaa ja mikäli muista työsuo- jelun yhteistoimintamuodoista ei ole sovittu, liitot suosittelevat, että työpaikan ympäristöasioita, työolosuhteita, työkykyä ylläpitävää toimintaa sekä työsuojelukoulutusta koskevia kysymyksiä käsitellään yhteisesti kulloinkin tarkoituksenmukaiseksi katsottavalla tavalla.


7 LUKU LUOTTAMUSMIEHET JA AMMATTIOSASTO


7.1 Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut


Pääluottamusmiehen vapautus työstä ja kuukausikorvaus


Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle järjestetään liittojen välisen yleissopi- muksen edellyttämää säännöllistä vapautusta työstä sekä maksetaan hänelle kuukausittain korvausta seuraavasti.


Pääluottamusmiehen tässä kohdassa tarkoitettua palkkakehitystä ja vapautustarvetta tarkas- tellaan vähintään kerran vuodessa paikallisesti sovittavalla tavalla.


Vapautus työstä:


Työntekijöiden lukumäärä Vapautus työstä

20

–

50

4 tuntia / viikko

51

–

100

8 tuntia / viikko

101

–

150

14 tuntia / viikko

151

–

250

20 tuntia / viikko

251

–

350

28 tuntia / viikko

351

–

420

32 tuntia / viikko

421

–


Kokonaan vapautettu


Pääluottamusmiesten kuukausikorvausten määrät ovat 1.4.2020 alkaen seuraavat:


Työntekijöiden lukumäärä Korvaus euroa / kuukausi


–

20

72

21

–

50

76

51

–

100

82

101

–

150

87

151

–

250

99

251

–

350

112

351

–

420

121

421

–


130

Pääluottamusmiesten kuukausikorvausten määrät ovat 1.2.2024 alkaen seuraavat:


Työntekijöiden lukumäärä Korvaus euroa / kuukausi


–

20

74

21

–

50

79

51

–

100

85

101

–

150

90

151

–

250

102

251

–

350

116

351

–

420

125

421

–


134


Työsuojeluvaltuutettu


Työsuojeluvaltuutetulle korvataan työsuojelua koskevien tehtävien hoitamisesta aiheutuva säännöllisen työajan ansionmenetys, minkä lisäksi hänelle maksetaan kuukausittain korvausta seuraavasti:


Vapautus työstä:


Työntekijöiden lukumäärä Vapautus työstä

20

–

50

2 tuntia / viikko

51

–

100

4 tuntia / viikko

101

–

150

7 tuntia / viikko

151

–

250

10 tuntia / viikko

251

–

350

14 tuntia / viikko

351

–

420

16 tuntia / viikko

421

–


Kokonaan vapautettu


Työsuojeluvaltuutettujen kuukausikorvausten määrät ovat 1.4.2020 alkaen seuraavat:


Työstä vapautuksen määrä tuntia / viikko

Korvaus euroa / kuukausi

Alle 4

52

4

55

8

65

14

76

20

91

28

99

32

107

Kokonaan vapautettu

118

Työsuojeluvaltuutettujen kuukausikorvausten määrät ovat 1.2.2024 alkaen seuraavat:


Työstä vapautuksen määrä tuntia / viikko

Korvaus euroa / kuukausi

Alle 4

54

4

57

8

67

14

79

20

94

28

102

32

111

Kokonaan vapautettu

122


Kummankin taulukon kuukausikorvausten määrät ovat voimassa koko sopimuskauden ajan.


Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtävinä on osaltaan edistää paikallista sopimista, työhyvinvointia ja yritystoiminnan kehittymistä.


Paikallinen sopiminen


Pääluottamusmiehen sekä työsuojeluvaltuutetun työstä vapautuksen ja kuukausikorvausten määristä voidaan paikallisesti sopia toisin.


Varapääluottamusmiehen / työsuojeluvaltuutetun varamiehen irtisanominen


Jos työnantaja irtisanoo pääluottamusmiehen varamiehen työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi pääluottamusmiehen sijaisena, katsotaan irtisanomisen tai lomautta- misen johtuneen työntekijän luottamusmiestehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpi- teen johtuneen muusta seikasta. Edellä sanottua ei sovelleta siinä tapauksessa, että varapää- luottamusmieheksi valittu työntekijä jo on tehostetun irtisanomissuojan piirissä työosaston tai sitä vastaavan yksikön luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun aseman myötä.


Samaa sääntöä noudatetaan työsuojeluvaltuutetun varamieheen.


Liittojen välinen yleissopimus


Mitä edellä tässä kohdassa on sanottu pääluottamusmiehen / työsuojeluvaltuutetun varamie- hen irtisanomisesta tai lomauttamisesta noudatetaan siitä huolimatta, että työehtosopimuksen osana noudatettavaa liittojen välistä yleissopimusta ei tässä yhteydessä ole muutettu.


7.2 Ammattiosaston kokoukset


Teollisuusliitto ry:n rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuo- nekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruo- katauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuu- luvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

Sopiminen työnantajan kanssa


Kokouksen pidosta työpaikalla tai muussa seuraavassa kappaleessa tarkoitetussa paikassa on sovittava työnantajan kanssa, mikäli mahdollista kolme päivää ennen aiottua kokousta.


Kokouspaikka


Työnantaja osoittaa kokouspaikan joko työpaikalta tai sen läheisyydessä olevasta tarkoituk- seen soveltuvasta tilasta. Ellei tällaista ole, on asiasta tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksen- mukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. työturvallisuutta, työhygieniaa ja paloturvallisuutta koskeviin määräyksiin sekä siihen, että ko- kous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.


Kokouksen järjestäjän vastuu


Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat ko- koustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjät. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.


Ammattiliiton edustajat


Kokouksen järjestäjällä on oikeus kutsua kokoukseen Teollisuusliitto ry:n ja sen alayhdistyk- sen, kuten myös asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.


Teollisuusliitto ry:n toimihenkilöiden vierailut työpaikoilla


Teollisuusliitto ry:n toimihenkilöillä on oikeus käydä tutustumassa olosuhteisiin tämän työehto- sopimuksen piiriin kuuluvilla työpaikoilla siitä asianomaiselle työnantajan edustajalle ilmoitet- tuaan.


7.3 Ammattiliiton hallintoelinten kokoukset


Työntekijällä, joka on valittu Teollisuusliitto ry:n liittokokoukseen, valtuustoon, hallitukseen tai näiden asettamiin pysyviin elimiin (sektorijohtokunta, työehtoneuvottelukunta, ruotsinkielinen jaosto, työympäristö- ja tasa-arvojaosto, nuorisojaosto, koulutusjaosto ja kulttuuri- ja vapaa- ajan jaosto), on oikeus saada vapautusta työstä osallistuakseen näiden hallintoelimien viralli- siin kokouksiin.


Työntekijän on ilmoitettava vapautuksen tarpeestaan työnantajalle viivytyksettä ja esitettävä asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta. Selvitys voi olla esimerkiksi virallinen kokouskutsu, josta ilmenee minkä elimen kokous on kyseessä, aika ja paikka.


7.4 Ilmoitustaulut


Teollisuusliitto ry:n sekä sen paikallisen ammattiosaston ilmoituksia ja tiedotteita saadaan teh- dasalueella kiinnittää vain työnantajan niitä varten osoittamille ilmoitustauluille.

7.5 Ay-jäsenmaksun pidättäminen


Työnantaja pidättää, jos työntekijä on antanut siihen kirjallisen valtuutuksen (perintäsopimuk- sen), työntekijän palkasta palkanmaksukausittain Teollisuusliitto ry:n jäsenmaksut ja tilittää ne eräpäivään mennessä Teollisuusliitto ry:n nimeämälle pankkitilille. Työntekijän liittämiseksi jär- jestelmään työnantaja ja työntekijä tekevät jäsenmaksujen perintäsopimuksen.


Jäsenmaksu peritään työntekijän ennakonpidätyksen alaisesta palkasta ammattiosaston tai Teollisuusliitto ry:n kirjallisesti kalenterivuodeksi kerrallaan ilmoittaman perintäkausittain yh- densuuruisen %- tai €-määrän mukaan. Peritystä jäsenmaksusta annetaan tieto työntekijälle palkkalaskelmassa tai muulla vastaavalla tavalla. Työnantaja toimittaa kaksi kertaa vuodessa Teollisuusliitto ry:lle tai sen lukuun jäsenmaksuja hoitavalle taholle selvityksen pidätetyistä jä- senmaksuista liiton antaman ohjeistuksen mukaisesti.


Jäsen ilmoittaa työsuhteen aikana päättyvästä jäsenmaksuperinnästä tai palkattomasta jak- sosta työsuhteen aikana Teollisuusliittoon.


Tehdystä perintäsopimuksesta ja sen päättymisestä välittyy tieto työntekijälle, työnantajalle, luottamusmiehelle ja Teollisuusliitto ry:lle. Työsuhteen päättyessä työntekijä ilmoittaa perintä- sopimuksen päättymisestä Teollisuusliitto ry:lle. Työnantaja ilmoittaa työntekijän työsuhteen ja perintäsopimuksen päättymisestä seuraavassa Teollisuusliitto ry:lle tekemässään jäsenmak- suselvityksessä.


8 LUKU NEUVOTTELUJÄRJESTYS


8.1 Paikallinen sopiminen


Työehtosopimuksessa erikseen mainituista asioista voidaan paikallisesti sopia toisinkin tämän työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Ellei muusta irtisanomisajasta ole sovittu, toistaiseksi voi- massa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen (3) kuukauden pituista irtisanomisaikaa nou- dattaen. Irtisanomisaika voidaan sopia enintään kuuden (6) kuukauden pituiseksi.


Luottamusmiehen ja työnantajan välillä tehty sopimus sitoo työnantajaa sekä niitä työntekijöitä, joita luottamusmies liittojen välisen yleissopimuksen mukaisesti edustaa, ja se on solmittava kirjallisesti, mikäli jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Kirjallinen sopimus on voimassa olevan työehtosopimuksen osa, ja sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassa- olo muutoin on lakannut.


Liitot ovat yksimielisiä siitä, että yrityksissä / työpaikoilla voidaan sopia paikallisesti myös muista kuin työehtosopimuksessa erikseen mainituista asioista. Tässä kappaleessa tarkoitetut paikalliset sopimukset lähetetään liitoille tiedoksi.


Vuoropuheluun liittyvät haasteet


Luottamusmiesten ja työnantajaedustajien hyvä yhteistyö työpaikalla luo edellytykset niin pai- kalliselle sopimiselle, yrityksen tuottavuuden parantamiselle, kilpailukyvylle ja työllisyydelle sekä hyvälle työilmapiirille.

Osana paikallisen sopimisen edistämistä liitot tukevat yhdessä työpaikkojen sopijaosapuolia vuoropuheluun liittyvissä haasteissa. Ongelmien ilmetessä, osapuoli tai osapuolet yhdessä voivat olla liittoihin yhteyksissä ja pyytää apua. Tavat, joilla yhteistyötä kehitetään, katsotaan tämän jälkeen kunkin työpaikan tarpeiden mukaisesti. Mahdollisiin ongelmiin puututaan kui- tenkin viivytyksettä.


Paikallisesta sopimisesta tuloksia


Onnistuminen paikallisessa sopimisessa edellyttää muutostarpeen yhteistä ymmärtämistä, luottamusta ja sopimisrohkeutta.


Mikäli työpaikalla on jo yritetty sopia yrityksen tuottavuuden, kilpailukyvyn, työllisyyden tai työ- hyvinvoinnin parantamiseksi tärkeistä asioista siinä onnistumatta, neuvotteluosapuolet voivat pyytää yhdessä tai yksin molempien liittojen edustajia tueksi paikallisiin neuvotteluihin sopi- mukseen pääsemiseksi. Tavoitteena on, että sopimisen haasteisiin saadaan apua mahdolli- simman varhaisessa vaiheessa. Mahdollisiin haasteisiin puututaan viivytyksettä.


Liitot voivat myös auttaa neuvotteluosapuolia avaamalla työehtosopimuksen ja työlainsäädän- nön tarjoamia muita vaihtoehtoja muutostarpeen ratkaisemiseksi. Liitot eivät puutu paikallisten osapuolten sopimusvapauteen.


Ratkaisuun voidaan päästä esimerkiksi seuraavin toimin:


• Purkamalla paikallisen sopimisen esteitä ja siihen liittyviä ennakkoluuloja.

• Kartoittamalla paikallisen sopimisen tarpeita ja mahdollisuuksia.

• Varmistamalla että sopijaosapuolilla on ajantasainen tieto sopimisen taustoista ja ta- voitteista.


8.2 Erimielisyyksien ratkaiseminen


Paikalliset neuvottelut


Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmenee erimielisyyttä tämän työehtosopimuksen sovelta- mista tai tulkintaa koskevassa asiassa, työpaikalla on pyrittävä sovintoon liittojen väliseen yleissopimukseen kirjattua neuvottelujärjestystä noudattaen. Ellei erimielisyyttä saada työpai- kalla selvitetyksi, asia voidaan jommankumman paikallisen osapuolen niin halutessa siirtää liittojen ratkaistavaksi.


Liittojen väliset neuvottelut


Tähän työehtosopimukseen osallisen liiton esittäessä neuvotteluja edellisessä kappaleessa tarkoitetussa tilanteessa, neuvottelut on aloitettava niin pian kuin mahdollista ja ne on käytävä kaikkea aiheetonta viivyttelyä välttäen.


Työtuomioistuin


Jos erimielisyyttä ei liittojenkaan välillä pystytä selvittämään, asia voidaan saattaa työtuomio- istuimen ratkaistavaksi.

9 LUKU SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO Työehtosopimuksen voimassaolo

Tämä työehtosopimus on voimassa 16.2.2023 - 31.1.2025 saakka jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.


Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehtosopimuksen määräykset voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut ovat päättyneet.


Sopimuskappaleet


Tätä työehtosopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle. Helsingissä 2. päivänä maaliskuuta 2023


LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS LT RY


Minna Etu-Seppälä Xxxxx Xxxxxxxxxx Janaa Neuvonen TEOLLISUUSLIITTO RY

Xxxx Xxxxx Xxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxxx-Xxxxxxxxxx

LIITE 1


LIITE 1 SELVIYTYMISTOIMET YRITYKSEN TALOUDELLISISSA VAIKEUKSISSA


Yritystoiminnan jatkuvuuden ja työpaikkojen turvaamiseksi:


˗ Käsitellään yhdessä henkilöstön edustajien kanssa asiakastarpeet, tilauskanta, yrityksen taloudellinen tilanne ja työnantajan korjaavat toimet taloudellisen tilanteen parantamiseksi.

˗ Käytetään ensisijaisesti työehtosopimuksessa olevia joustavia työaikajärjestelyjä ja muita mahdollisuuksia, esimerkiksi:


˗ paikallisesti sopien

˗ pidemmät ja lyhemmät työvuorot

˗ työaikapankki

˗ arkipyhän ajankohdan ja siitä maksettavien korvausten siirtäminen

˗ lomarahojen myöhentäminen ja vaihtaminen vapaaseen

˗ työnantajan päätöksellä

˗ pidemmät ja lyhemmät työviikot

˗ vuorotyöstä päivätyöhön ja päinvastoin

˗ porrastettu työaika


Kun yhteisesti todetaan, että yritys on ajautumassa poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähentämiseen, voidaan paikallisesti sopia enintään vuoden määräajaksi:


a) työajantasaamiskorvauksista

b) lomarahan leikkaamisesta

c) vuosiloman 12 päivän ylittävän osuuden jakamisesta


Kun yhteisesti todetaan, että yritys on ajautumassa poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähentämiseen, voidaan työnantajan päätöksellä ottaa käyttöön pidennetty lomakausi 1.4.–31.10.


Pöytäkirjamerkintä: Yrityksellä tarkoitetaan yritystä tai sen itsenäistä osaa, kuten tuotantolai- tosta.


Paikallisesti samassa yhteydessä sovitaan mahdollisesta irtisanomissuojasta sopeuttamistoi- mien a-c ajalle ja työntekijöiden taloudellisten menetysten kompensoinnista yrityksen taloudel- lisen tilanteen kohennuttua.


Paikallinen sopimus tulee laatia kirjallisesti. Sopeuttamistoimien tulee koskea tasapuolisesti yrityksen koko henkilöstöä ja johtoa.


Lisäksi on huomattava, että työehtosopimus mahdollistaa sopimisen lyhyemmästä lomautus- prosessista ja lyhyemmästä lomautusilmoitusajasta.

KULUTUSTAVARARYHMÄ RY LIITE 2

TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY


LIITE 2 KORJAUSPAJOJEN AMMATTITYÖNTEKIJÖIDEN PALKKAMÄÄRÄYKSET


Aika 2. päivänä joulukuuta 2013


Paikka Kulutustavararyhmä ry:n neuvotteluhuone, Helsinki


Läsnä Xxxx-Xxxxx Xxxxxxx Kulutustavararyhmä ry Xxxxx Xxxxxxx Kulutustavararyhmä ry

Xxxxx Xxxxxxx Kulutustavararyhmä ry Xxxxx Xxxxxxxxxxx Kulutustavararyhmä ry


Xxxx Xxxxxxxx TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Xxxxx Xxxxxxxxxx TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Xxxxx Xxxxxxx TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Xxxxxx Xxxxxxxxxx TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry


1 § Palkankorotukset


Tämän pöytäkirjan tarkoittamille työntekijöille yleiskorotukset maksetaan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan määräyksiä noudattaen. Samoin menetellään yritys- tai toimipaikkakoh- taisten erien osalta.


2 § Työkohtaiset palkat


Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden erikoistyöntekijöiden työkohtaiset palkat ovat seu- raavat:


1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta (senttiä / tunti)


Xxxxxxxxxxxxxxxxxxx 0 0000

Työnvaativuusluokka 2 1151

Työnvaativuusluokka 3 1337

Työnvaativuusluokka 4 1484


1.10.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta (senttiä/tunti):


Työnvaativuusluokka 1 1126

Työnvaativuusluokka 2 1176

Työnvaativuusluokka 3 1366

Työnvaativuusluokka 4 1516

1.5.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta (senttiä/tunti):


Työnvaativuusluokka 1 1163

Työnvaativuusluokka 2 1215

Työnvaativuusluokka 3 1411

Työnvaativuusluokka 4 1566


3 § Palkkaryhmien määräytyminen


Töiden vaativuutta perusteena pitäen sijoitetaan työt eri palkkaryhmiin seuraavasti:


Palkka- ryhmä

Määritys Esimerkkejä


1 Uudet työntekijät ja työt, joiden suorittamiseen riittää lyhyehkö kokemus.

Uudet työntekijät, työskentely ammattimiehen xxxxxx- xxxxx, erilaiset korjauspajan aputyöt sekä harjoittelu- työt.


2 Ammattityöt, joissa vaaditaan ammattikoulun tai vastaavien ammattitietojen hallintaa.

Tavanomaiset kirvesmiehen tehtävät, nuoremman kone– tai sähköasentajan tehtävät, tavanomaiset laitosmiestehtävät sekä nuoremman viilaajan ja koneistajan tehtävät.


3 Kokemusta vaativat työtehtävät, joissa edellytetään itsenäistä työskentelyä.

Vaativat kirvesmiestehtävät, vaativat sähköasennus- tehtävät, pneumatiikka ja hydrauliikka–alueen uusasennustehtävät, monipuoliset hitsaustehtävät, vaativat laitosmiestehtävät, vaativat koneistus– ja viilaustehtävät.


4 Vaativat erikoistehtävät. Laitosmiestehtävät, jotka vaativat vastuunottoa

useamman tuotantolinjan käynnistä ja korjauksista. Erittäin vaativat sähköasennustyöt, erittäin vaativat koneistustehtävät, joihin liittyy usein työstökoneiden ohjelmointi ja erittäin vaativat työkaluviilaustehtävät. Tehtävät, jotka vaativat lisäkoulutuksella hankittavaa erityistutkintoa.


4 § Henkilökohtainen palkka


Aikapalkkatyössä maksetaan työntekijälle henkilökohtaista palkkaa, joka muodostuu työkoh- taisesta palkasta ja henkilökohtaisesta palkanosuudesta.


Työntekijän työkohtainen palkka määritetään hänen säännönmukaisesti tekemiensä töiden vaativuuden perusteella.


Henkilökohtainen osuus määritetään työn kannalta merkityksellisten tekijöiden perusteella, joita ovat esimerkiksi ammatinhallinta, säännöllisyys, huolellisuus ja monipuolisuus.


Täysin työkykyiselle 18 vuotta täyttäneelle ammattityöntekijälle voidaan maksaa työkohtaisen palkan ylittävää henkilökohtaista palkkaa.

5 § Urakkatyö


Mikäli työn laatu sen sallii ja se on teknillisesti mahdollista, työntekijälle on varattava tilaisuus tehdä työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava tämän pöytäkir- jan 2 §:n mukaisiin työkohtaisiin palkkoihin.


Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka–ansio normaalilla urak- katyövauhdilla nousee 20 prosenttia työkohtaista palkkaa suuremmaksi.


6 § Palkkiopalkkatyö


Palkkiopalkkausta voidaan käyttää töissä, joissa työtulos (esimerkiksi tuotannon määrä, tuot- teen laatu, raaka-aineen käytön taloudellisuus) riippuu työntekijän työtaidosta, tarkkaavaisuu- desta tai muusta vastaavasta tekijästä.


7 § Muut palkkamääräykset


Muilta osin tässä pöytäkirjassa tarkoitettujen työntekijöiden palkkaukseen sovelletaan lasike- raamisen teollisuuden työehtosopimusta.


8 § Voimaantulo


Tämä pöytäkirja tulee voimaan työehtosopimuksen allekirjoituspäivästä ollen voimassa sen osana.


9 § Pöytäkirjan tarkastaminen ja hyväksyminen


Pöytäkirja katsottiin sopijapuolten allekirjoituksin tulleen tarkastetuksi ja hyväksytyksi.


KULUTUSTAVARARYHMÄ RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY


Xxxx-Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx

KULUTUSTAVARARYHMÄ RY LIITE 3

TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY


LIITE 3 LASITEOLLISUUDEN PALKKARYHMITTELYT


Talous– ja valaisinlasiteollisuus


Palkkaryhmä 5 Lasinpuhaltajamestari Lasinpuhaltaja, vanhempi Puristelasin mestari Puristelasin painaja Puristelasin aloittaja

Xxxxxxx–koneen hoitaja, vanhempi Lasinhiojamestari

Lasinhioja, vanhempi Kuparilaikkakaivertaja Upokasuunin sulattaja Puumuotintekijä Uunimuurari, vanhempi

Kirvesmies, täysin ammattitaitoinen


Palkkaryhmä 4 Lasinpuhaltaja, nuorempi Lasinhioja, nuorempi Ensimmäinen postintekijä Xxxxxxxx

Xxxxxxx–koneen hoitaja, nuorempi Vuorouunin hoitaja

Uunimuurari, nuorempi Kirvesmies, nuorempi Korkean nostotrukin kuljettaja

Ammattikoulun käynyt keittäjä, jolla on laitoskeittiökokemusta tai vastaava ammattitaito

Myyjä vanhempi


Palkkaryhmä 3 Trukinkuljettaja Traktorinkuljettaja

Plaanaaja, raskas ja vaativa työ Toinen postintekijä

Hiotun lasin tarkastaja, täysin ammattitaitoinen Syynääjä, vanhempi

Mänki– ja raaka–ainetyöntekijä Kiventekijä

Tasaaja, raskas ja vaativa työ Kuumakatkaisija, täysin ammattitaitoinen Keittäjä

Kotelokoneen käyttäjä Signeeraaja

Hapottaja, täysin ammattitaitoinen Röyslääjä, täysin ammattitaitoinen Kiillottaja, täysin ammattitaitoinen

Palkkaryhmä 2 Kolmas postintekijä Syynääjä

Xxxxxxxx, vanhempi Puristelasin reunanlämmittäjä

Jälkikäsittelyn reunanlämmittäjä Kylmäkatkaisija Kuumakatkaisija

Katkaisija, Biebuyck Merkkaaja Hapottaja Pumppaaja Setittäjä

Muotinpitäjä, raskaat muotit Röyslääjä

Nauhaplaanaaja Reunan lämmittäjä Keräilijä

Tilausten ottaja Sekatyöntekijä Kiillottaja

Myyjä nuorempi


Palkkaryhmä 1 Hiontahiekan seuloja Kantaja

Nostelija Pakkaaja Haposta pesijä Muotin pitäjä Pesijä

Siivooja Etiketin liimaaja

Kotelon lajittelija Sekatyöntekijä, kevyt työ


Ikkunalasiteollisuus


Palkkaryhmä 5 Koneenhoitaja Konemies, vanhempi Leikkaaja, vanhempi

Sekuriittikoneen hoitaja, vanhempi Käsireunahioja, täysin ammattitaitoinen Sulattaja

Uuninmuurari, vanhempi Kirvesmies, täysin ammattitaitoinen Peilikoneen hoitaja


Palkkaryhmä 4 Alakonemies Yläkonemies Leikkaaja, nuorempi Koneleikkaaja

Lasin taivuttaja Xxxxxxxxxx

Sekuriittikoneen hoitaja, nuorempi

Lajittelija

Uunin– ja kiviuunin hoitaja Konereunahioja Uuninmuurari, nuorempi Kirvesmies

Poraaja, vanhempi


Palkkaryhmä 3 Mänkimies Savensotkija Pakkaaja Lastaaja Mattaaja Laatikontekijä Kärrääjä Jäälasin tekijä

Poraaja, nuorempi


Palkkaryhmä 2 Sekuriittikoneen hoitajan apulainen

Eristyslasin kittaaja

Eristyslasin kasaaja ja listan katkaisija Kerrostetun lasin tekijä

Raidoittaja, vanhempi Sekatyöntekijä


Palkkaryhmä 1 Tarkastaja Paperoija Lasilevyn pesijä Siivooja

Peilien puhdistaja Xxxxxxx vastaanantaja Peilikoneen syöttäjä Sekatyöntekijä, kevyt työ


Pakkauslasiteollisuus


Palkkaryhmä 5 Automaattikoneen etumies Automaattikoneen hoitaja, vanhempi Puoliautomaattikoneen aloittaja Puoliautomaattikoneen vetäjä

Tarkastamon laitosmies, täysin ammattitaitoinen Uuninmuurari, vanhempi

Kirvesmies, täysin ammattitaitoinen


Palkkaryhmä 4 Automaattikoneen hoitaja, nuorempi

Seoksen tekijä (koneellinen) Sulatusosaston käyttövalvoja Varastokeräilijä

Vuorouunin hoitaja Kompressorin hoitaja Tarkastamon laitosmies Traktorin– ja trukinkuljettaja Uuninmuurari, nuorempi Kirvesmies

Palkkaryhmä 3 Automaattikoneen apulainen Tarkastaja, täysin ammattitaitoinen Tarkastuslaboratorion mittaaja Pallittaja

Raaka–ainetyöntekijä Lastaaja Varastomies

Lasinsirujen käsittelijä


Palkkaryhmä 2 Pumppaaja Väripainaja Jätekärrääjä Tarkastaja

Insuluxtiilien jälkikäsittelijä Lasitiilien maalaus Sekatyöntekijä


Palkkaryhmä 1 Lasitiilenliittäjä Pakkaaja Varastotyöntekijä

Siirtäjä automaattikoneella Kotelontekijä

Siivooja Väripainotyöntekijä

Raaka–ainetyöntekijä, kevyt työ Kotelontekijä, koneniittaamalla Sekatyöntekijä, kevyt työ


Lasivillateollisuus


Xxxxxxxxxxx 0 Tel–koneenhoitaja, vanhempi Tel–koneenhoitaja, nuorempi Kiertomies

Prosessinhoitaja Xxxxxxxxx, Xxxxxx Xxxxxxxxxxxxxxx


Palkkaryhmä 4 Hartsinkeittäjä, nuorempi Traktorin– ja trukinkuljettaja Jälkityöosaston trukinkuljettaja Vaihtomies, Kontio

Emäntä Linjamies

Kiertoveden valvoja


Palkkaryhmä 3 Pakkaaja

Lasivillatyöntekijä, raskas työ Kiertonainen

Lastaaja Mänkimies

Palkkaryhmä 2 Laadunvalvoja Lasivillatyöntekijä, kevyt työ Tarjoilija


Palkkaryhmä 1 Xxxxxxxx Xxxxxxxxxxxx


Muoviteollisuus


Palkkaryhmä 5 Päiväasentaja

Käytönvalvoja, täysin ammattitaitoinen (vanhempi) Vaihtaja

Asentaja Sähkömies

Tehdashuollon laitosmies Filmimuokkaaja Koneenhoitaja (PET)


Palkkaryhmä 4 Koneenhoitaja, täysin ammattitaitoinen (asentaja)

Käytönvalvoja (nuorempi) Varastokeräilijä


Palkkaryhmä 3 Raaka–ainemies Muottihuoltaja Varastomies Laadunvalvoja Skreenintekijä Maalinsekoittaja Koneenhoitaja (pakkaus)


Palkkaryhmä 2 Puhallustyöntekijät, painotyöntekijä

Koneenhoitaja Pakkaaja Kotelontekijä Vuorottaja Painokoneensyöttäjä Jälkityöntekijä Hapettaja


Palkkaryhmä 1 Siivooja

Muovityöntekijä (sekatyö)


Lasikuituteollisuus


Palkkaryhmä 5 Kuidunvetäjä, täysin ammattitaitoinen

Xxxxxxxxxxx hoitaja, täysin ammattitaitoinen Emulsiomies, täysin ammattitaitoinen Käytöntarkkailija, täysin ammattitaitoinen Uuninhoitaja, täysin ammattitaitoinen


Palkkaryhmä 4 Mänkimies, täysin ammattitaitoinen

Kuidunvetäjä

Kuidunkelaaja, täysin ammattitaitoinen

Trukinkuljettaja

Mattokoneen syötönvalvoja, täysin ammattitaitoinen Mattokoneen hoitaja

Emulsiomies Käytöntarkkailija


Palkkaryhmä 3 Mänkimies Uuninhoitaja Kuidunkelaaja Kuidunpunnitsija

Mattokoneen syötönvalvoja Mattokoneen pakkaaja


Palkkaryhmä 2 Rovingkelaaja, täysin ammattitaitoinen

Rovingpunnitsija Kuidunkuivaaja


Palkkaryhmä 1 Rovingkelaaja Rovingpakkaaja Siivooja


Lasihuopateollisuus


Palkkaryhmä 5 Lasihuopakoneen etumies, täysin ammattitaitoinen

Lasihuopakoneen etumies

Lasihuopakoneen hoitaja, täysin ammattitaitoinen


Palkkaryhmä 4 Lasihuopakoneen hoitaja


Palkkaryhmä 3 Massantekijä, täysin ammattitaitoinen

Rullamies, täysin ammattitaitoinen Rullamiehen apul., täysin ammattitaitoinen Varamies, täysin ammattitaitoinen


Palkkaryhmä 2 Massantekijä Rullamies Rullamiehen apulainen Varamies


Palkkaryhmä 1 Siivooja

KULUTUSTAVARARYHMÄ RY LIITE 4

TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY


LIITE 4 AUTOLASITEOLLISUUDEN PALKKARYHMITTELYT


Palkkaryhmä 5 Erittäin vaativat ammattityöt, jotka edellyttävät monipuolista am- mattitaitoa, pitkähköä harjaantumista sekä itsenäistä osaamista.


Tällaisia töitä ovat mm.:


Erittäin vaativa taivutus Xxxxxxxx vaativa käsinleikkaus Erittäin vaativa sabluunanteko Erittäin vaativa muotinteko

Erittäin vaativat karkaisutehtävät Erittäin vaativat laitosmiestehtävät


Palkkaryhmä 4 Vaativat ammattityöt, jotka edellyttävät yli neljän (4) vuoden työs- kentelyä ammatissa.


Tällaisia töitä ovat mm.:


Koneellinen leikkaus

Vaativa taivutus (sekalaissarjauuni, automaattiuuni) Vaativa käsinleikkaus

Lasilähetysten käsittely trukilla Vaativa sabluunanteko Vaativa muotinteko Autoklaavin käyttö Leikkausautomaatin käyttö

Vaativa lasin tarkastus (esim. lasit) Vaativat karkaisutehtävät

Vaativat laitosmiestehtävät

Vaativat silkkipainotyöt (kaavioiden tekijät)


Palkkaryhmä 3 Vaativat vaihetyöt, jotka edellyttävät työmenetelmien tuntemusta ja kahden (2) vuoden kokemusta työn suorittamiseen.


Tällaisia töitä ovat mm.:


Koneellinen leikkaus Taivutus

Laminointi Varastotyöt Lasin tarkastus Pakkaaminen Trukinkuljetus

Linjan järjestelytyöt Karkaisun aputehtävät Laitostyön aputehtävät

Palkkaryhmä 2 Työt, jotka eivät vaadi erikoiskoulutusta ja joihin lyhyehkö harjoit- teluaika antaa riittävän pätevyyden.


Tällaisia töitä ovat mm.:


Raskaat aputyöt Siivous

Laminointi (alle kaksi vuotta ammatissa) Hionta

Vastaanotto Laatikon teko

Karkaisun aputehtävät (alle 2 vuotta ammatissa)


Palkkaryhmä 1 Kevyet aputyöt. Uudet alle kolme (3) kuukautta työssä olleet työn- tekijät. Harjoittelijat.

KULUTUSTAVARARYHMÄ RY LIITE 5

TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY


LIITE 5 KUVASTINTEOLLISUUDEN PALKKARYHMITTELYT


Palkkaryhmä 5 Lasinleikkaaja, isot lasit, yli 3 vuotta ammatissaan työskennellyt Lasinhioja, yli 3 vuotta ammatissaan työskennellyt Koneenhoitaja vanhempi

Konehuoltaja, laitosmies Ruiskumaalaaja (pintamaalaus) Ruiskupetsaaja


Palkkaryhmä 4 Lasinleikkaaja, isot lasit, alle kolme (3) vuotta ammatissaan työs- kennellyt

Lasinhioja, alle kolme (3) vuotta ammatissaan työskennellyt Koneenhoitaja nuorempi

Kemikaalisekoittaja

Ruiskumaalaaja (pohja– ja välimaalaus) Ruiskulakkaaja (pohja– ja pintalakkaus)

Petsin sekoittaja, petsaaja (kastaen ammeessa) Pienpeilien ja somistepeilien leikkaaja


Palkkaryhmä 3 Hopeointikoneen syöttäjä ja vastaanottaja

Hionta–automaattikoneen syöttäjä ja vastaanottaja Pesukoneen syöttäjä ja vastaanottaja Vannesahaaja

Konsolin taivuttaja ja prässääjä Xxxxxxxx tekijä (sisä– ja ulkotyö)

Suurten lasien ja erikoistöiden lähetyspakkaajat Trukinkuljettaja

Sekatyöntekijä, raskas työ (sisä– ja ulkotyö) Muovikonetyöntekijä

Lista– ja kehyspeilit (yli 40 cm x 90 cm) kasaus, pesu ja pakkaus Varastointi ja lähetyspakkaaja (valmisvarasto ja lähetys-pak- kaamo)

Shannon- ja Kenmore -puukaappien pakkaus lähetyslaatikkoon Silkkipainokoneen syöttäjä ja vastaanottaja


Palkkaryhmä 2 Taustojen lenkittäjä, kovalevytaustat

Alumiinipidikkeiden prässääjä (epäkestopuristimella) Silkkipainaja (käsikäyttöinen laite)

Listojen ja kehyksien paklaaja Maalihioja

Pahvinleikkaaja (käsikäyttöinen laite) Kehyksen kasaaja (puukehys) Kaapin kasaaja ja pakkaaja

Lasin pesijä ja pakkaaja

Sekatyöntekijä, kevyt työ (ulko– ja sisätyö) Lakkauksen välihioja

Silkkipainettujen lasien kuivausvaunujen tyhjentäjä

Siivooja

Kylpyhuone sekä somistepeilien kraaditus, kasaus, pesu ja pak- kaus

Lista– ja kehyspeilien (alle 40 cm x 90 cm) kasaus, pesu ja pak- kaus


Palkkaryhmä 1 Taustojen lenkittäjä ja nippelöijä (käsikäyttöinen laite), kartonki- tausta

Konsolin kiinnittäjä Taustojen leimaaja Niittauksien teippaaja Tarvikepussin täyttäjä Tarvikepussin kiinnittäjä

Alumiinipidikkeiden taivuttaja (käsikäyttöinen laite)

Listojen, kaapin osien ja kehyksien kuivausvaunujen tyhjentäjä Listojen valitsija

Jalkalangan taivuttaja (käsi– tai paineilmalaite) Pienpeilit ja käsipeilit kraaditus, kasaus, pesu, pakkaus Lasin– ja peilin pesijä

KULUTUSTAVARARYHMÄ RY LIITE 6

TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY


LIITE 6 ERISTYSLASITEOLLISUUDEN PALKKARYHMITTELYT


Palkkaryhmä 5 Lasin leikkaaja, vanhempi Laitosmies, vanhempi Pinnoituslaitteiston hoitaja


Palkkaryhmä 4 Lasin leikkaaja, alle 3 vuotta ammatissaan työskennellyt

Kittaaja

Hartsikoneen käyttäjä

Laitosmies, alle 3 vuotta ammatissaan työskennellyt Laadunvalvoja (edellyttää mittalaitteiden käyttöä ja tuntemusta) Laatikontekijä (sis. pakkausten suunnittelun)


Palkkaryhmä 3 Laatikontekijä Varastotyöntekijä, lastaaja Elementtien ilmaaja Pakkaaja

Pesukoneen syöttäjä ja vastaanottaja Xxxxxxxxx apulainen

Elementtien kasaaja Elementtien puristaja Välilistan butyloija Välilistan asettelija


Palkkaryhmä 2 Elementtinippujen purkaus, elementtien nostelija

Välilistan katkaisu Välilistan juottaja Välilistan kasaaja


Palkkaryhmä 1 Siivooja

Muut tuotannon ulkopuoliset aputyöt

LIITE 7

LIITE 7 YLEISSOPIMUS


1 LUKU

YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ


Lähtökohtia


Osapuolet pyrkivät edistämään työpaikoilla neuvottelusuhteita ja sopimustoimintaa sekä vai- kuttamaan kolmikantavalmisteluun yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.


Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoiminnan eri muotoja hyväksikäyt- täen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.


Perusoikeudet


Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorga- nisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa- arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.


Työnjohto-oikeus


Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.


Osapuolten neuvottelut ja lausuntojen pyytäminen


Jommankumman osapuolen esittäessä työmarkkinaneuvotteluja, tulee ne mahdollisuuksien mukaan aloittaa viivytyksettä.


Osapuolet voivat yhdessä pyytää EK:n ja SAK:n lausunnon sopimusten tulkinnasta.


Osapuolten nimeämillä edustajilla on siitä työnantajan kanssa erikseen sovittaessa oikeus käydä tutustumassa olosuhteisiin edustamiensa jäsenten työpaikoilla.


Ennakkoilmoitus työtaisteluista


Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovitte- lijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.


Soveltamisala


Tätä sopimusta sovelletaan Lasikeraaminen teollisuus ry:n jäsenyrityksissä jäljempänä maini- tuin rajoituksin. Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Lasikeraaminen teollisuus LT ry:n jäsenyrityksen tuotantoyksikköä tai sitä vastaavaa toimintayksikköä.

Organisaatio- yms. muutokset


Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, su- lautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaa- maan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.


Lakiviittaukset


Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoimintalakia (1333/2021) sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia (44/2006), jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.


2 LUKU

YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA


Kehittämistoiminta


Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.


Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltamisen yhtey- dessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä tuottavuuden pa- rantamiseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.


Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen lisääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.


Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuotantoa ja henki- löstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seurantajärjestelmistä ja tunnusluvuista sovitaan pai- kallisesti.


Yhteistoiminnan toteuttaminen


Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluonteisessa neuvottelukun- nassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perustettavissa projektiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Kehittämiskohteen toteuttamista varten muodostetta- vassa projektiryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät. Työntekijät nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen työntekijöistä.


Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta on perustettava yritykseen tai sen osaan silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilöstöryhmät sitä halua- vat.


Kehittämistoiminnan toteuttamiseksi voidaan paikallisesti sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee kehittämistoimintaan sisältyvät asiat. Se voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimin- taelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojelun valvontalain, työterveyshuoltolain (1383/01) ja naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain (609/86) mukaisista toimista ja suun- nitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.

Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ulkopuolisen konsultin tarjoamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että konsulttiyrityksen toiminta on tämän sopimuk- sen mukaista.


On tärkeää, että kehittämistoimien suunnittelu ja käytännön toteuttaminen kytketään läheisesti yrityksen henkilöstöpolitiikkaan, erityisesti henkilöstön työhönottoon, tasa-arvon edistämiseen, sisäisiin siirtoihin, koulutukseen, tiedotukseen, työsuojeluun, työkyvyn ylläpitämiseen ja työ- paikkaterveydenhuoltoon.


Tyky-toiminta


Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet, joilla ylläpi- detään työssä olevien henkilöiden työkykyä ja työssä selviytymistä, sisällytetään työsuojelun toimintaohjelmaan tai työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Sovittaessa voidaan edellä mainitut periaatteet sisällyttää myös työpaikalla laadittavaan kehittämistoiminta- tai muuhun vastaavaan suunnitelmaan. Työsuojelupäällikön ja -valtuutetun tehtävänä on osallistua suun- nitelman laatimiseen, toteuttamiseen ja seurantaan.


3 LUKU

YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT


3.1

Luottamusmiehiä koskevat määräykset Valitseminen

Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, ammattiosaston valitsemia pääluottamusmiestä ja työosaston tai sitä vastaavan yksikön luot- tamusmiestä. Ammattiosastolla tarkoitetaan Teollisuusliitto ry:n rekisteröityä alayhdistystä.


Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen työpaikan työntekijä ja perehtynyt työpaikan olo- suhteisiin sen työntekijänä. Mikäli työpaikkaa varten on valittu vain yksi luottamusmies, on hän tämän sopimuksen tarkoittama pääluottamusmies. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työ- suojeluvaltuutetun tehtäviä hoitaa pääluottamusmies tai päinvastoin.


Pääluottamusmiehen valitsemisen lisäksi ammattiosaston esityksestä sovitaan paikallisesti siitä, mille osastolle tai osastoa vastaavaan yksikköön valitaan luottamusmies. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovitut toimialueet ovat tarkoituksenmukaisia ja kattavuudel- taan sellaisia, että ne edistävät neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä. Arvioin- nissa on otettava huomioon myös mm. kyseessä olevan osaston työntekijöiden lukumäärä ja luottamusmiehen mahdollisuudet myös vuorotyö huomioon ottaen tavata osaston työntekijät. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että edellä mainittu luottamusmies hoitaa työsuojeluasiamie- hen tehtäviä tai päinvastoin.


Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on ammattiosaston kaikille jäsenille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työn- antaja varaa ammattiosaston nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.

Tehtävät


Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammattiosaston edustajana työehtoso- pimuksen soveltamista koskevissa asioissa.


Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä ky- symyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön vä- lisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.


Neuvottelujärjestys


Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämi- seen vaikuttavat tiedot.


Työsuhteeseensa liittyvä asia työntekijän tulee selvittää esimiehensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, voi hän saattaa asian hoidettavaksi osaston tai vastaavan yksikön luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa näin saada selvitetyksi, voi edellä mainittu luottamusmies siirtää sen pääluottamusmiehelle.


Paikallisten osapuolten yhdessä pyytäessä on sopijaosapuolilla oikeus lähettää edustajansa paikalliseen erimielisyysneuvotteluun.


Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työehto- sopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.


Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättä- mistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.


3.2

Työsuojelua koskevat määräykset


Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön. Työntekijöiden oi- keus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräytyy työsuojelun valvonnasta ja muu- toksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain mukaisesti.


Tehtävät


Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuuluvien tehtävien ohella järjestää, ylläpitää ja kehittää työsuojeluyhteistoimintaa. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan. Lisäksi työsuojelu- valtuutettu suorittaa muut tehtävät, jotka hänelle muun lainsäädännön ja sopimusten perus- teella kuuluvat. Jollei muista tehtävistä ole paikallisesti sovittu, työsuojeluasiamiehen tehtä- vänä on osallistua toimialuettaan koskevien työsuojelun yhteistoiminta-asioiden käsittelyyn ja toteutukseen. Varavaltuutettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sellai- set tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidetta- vaksi.

Asiamies


Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueesta sovitaan paikalli- sesti samojen valintaperusteiden mukaisesti kuin mitä kohdan 3.1 kolmannessa kappaleessa on luottamusmiehen valinnasta sovittu. Lisäksi on otettava huomioon työsuojeluriskit ja muut työoloihin vaikuttavat tekijät. Työsuojeluasiamiehen valitsevat työpaikan työntekijät keskuu- destaan.


Toimikunta


Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tarkoituksenmukaisesta yhteistoimintamuodosta sovitaan paikallisesti ottaen huomioon työpaikan laatu, laajuus ja työntekijöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. Ellei muusta yhteistoimintamuo- dosta ole sovittu, työsuojeluyhteistoimintaa varten perustetaan työsuojelutoimikunta.


Soveltamisalan rajoitus


Tämän sopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä sovelletaan silloin, kun työpaikassa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Sen sijasta, mitä edellisessä virkkeessä on määrätty, on työsuojeluvaltuutettu valittava vastaavasti, kun työntekijöiden lukumäärä on vähintään 10.


3.3

Ilmoitukset


Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta pääluottamusmiehen sijaisena, työsuo- jeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmiestehtävissä tai luottamus- miesten toimimisesta työsuojelutehtävissä on ammattiosaston tai vastaavan ilmoitettava kirjal- lisesti työnantajalle. Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena on työsuojelu- valtuutetun ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa luottamushenkilöille, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja heidän kanssaan.


Jos pääluottamusmies on ollut estynyt hoitamasta tehtäviään vähintään kuukauden ajan ja poissaolo jatkuu, eikä ilmoitusta varamiehestä ole tehty työnantajalle, hänen varamiehensä toimii pääluottamusmiehen sijaisena. Jos työsuojeluvaltuutettu on ollut estynyt hoitamasta teh- täviään vähintään kuukauden ajan ja poissaolo jatkuu, eikä ilmoitusta varamiehestä ole tehty työnantajalle, hänen varamiehensä toimii työsuojeluvaltuutetun sijaisena muissakin kuin Yleis- sopimuksen 3.2. kuvatussa tilanteessa.


Jos pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun varamies hoitaa pääluottamusmiestehtä- viä/työsuojeluvaltuutetun tehtäviä vähintään kahden viikon ajan, maksetaan kuukausikorvaus tältä ajalta hänelle.

4 LUKU

LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET


4.1

Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen Vapautus

Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle järjestetään tarvittaessa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Muulle luotta- musmiehelle kuin pääluottamusmiehelle, työsuojeluasiamiehelle sekä muille yrityksen ja hen- kilöstön väliseen tämän sopimuksen edellyttämään yhteistoimintaan osallistuville henkilöstön edustajille järjestetään tarvittaessa tilapäisesti vapautus työstä.


Arvioitaessa vapautuksen tarvetta on huomiota kiinnitettävä muun muassa ao. henkilöstöryh- mään kuuluvien työntekijöiden lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen sekä tehtä- vien määrään.


Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on vapautettu säännöllisesti toistuviksi mää- räajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöisesti sinä aikana. Välttämättö- mien asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa vapautusta työstä muunakin työn kannalta sopivana aikana. Työnantaja korvaa pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuute- tun ansionmenetyksen edellä mainituilta ajoilta.


Ellei työsuojeluvaltuutetun vapauttamiseksi työstä ole muuta sovittu, lasketaan työsuojeluval- tuutetun ajankäyttö 1.4.1986 voimaan tulleiden toimialakohtaisten kerrointen mukaan. Vapau- tus on kuitenkin aina vähintään neljä tuntia neljän perättäisen viikon aikana.


Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty samalle henkilölle, tämä otetaan li- säävänä tekijänä huomioon työstä vapautuksesta sovittaessa.


Ansionmenetyksen korvaaminen


Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu henkilöstön edustaja me- nettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajien edustajien kanssa tai toimies- saan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.


Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuojelutoimikunnan tai muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoimintaelimen jäsen suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.


Ansionmenetyksen korvauksen laskennassa käytettävä keskituntiansio sovitaan alakohtai- sesti, ellei ansionmenetyksen korvaamisesta muulla tavalla ole liittojen kesken sovittu.

4.2

Asema Työsuhde

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies ja muut henkilöstön edustajat ovat työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamus- tehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapautusta työn- teosta. Hän on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.


Toimitilat


Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työpaikan koon edellyttäessä eri- tyistä toimitilaa, työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Tehtävien hoitamista varten pääluottamusmie- hellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toimisto- yms. väli- neitä. Liitot toteavat yhteisenä tulkintanaan, että tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluu myös yrityksessä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internetyhteys (sähköposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen koko, pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.


Palkka- ja siirtosuoja


Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Jos pääluottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomi- oon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjes- tely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista. Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuute- tun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.


Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toimialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamista.


Ammattitaidon ylläpitäminen


Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä va- pautukseen, toimikauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

Liikkeen luovutus


Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tämän sopimuksen kohdassa 4.3 sovittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toi- xxxxxxxx päättymisestä lukien.


4.3

Työsuhdeturva


Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet


Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksi- kön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.


Yksilösuoja


Muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa työsopimuslain 7:10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.


Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden suostumusta, joita hän edustaa.


Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautu- neena vastoin työsopimuslain 8:1 – 3 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perus- teella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla tois- tuvasti tai olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.


Ehdokassuoja


Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmies- ehdokkaaseen, jonka ammattiosaston kokous on asettanut ja jonka asettamisesta ammatti- osasto on kirjallisesti työnantajalle ilmoittanut, sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yh- teistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valit- tavana olevan pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.


Jälkisuoja


Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä tai työsuo- jeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymi- sen jälkeen.

Korvaukset


Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuu- kauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12:2 §:n 2 momentin perusteiden mu- kaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuk- sia on loukattu. Milloin tuotantoyksikössä tai vastaavassa toimintayksikössä säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä on 20 tai vähemmän, edellä mainittu korvaus on työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään 4 kuukauden palkka ja enintään 12:2 §:n 1 momentin mukaan määräytyvä korvaus.


Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta määräytyy työsopimus- lain 12:1.1 §:n mukaisesti.


4.4

Varamiehet


Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja työsuojeluvaltuutetun va- ramieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen mukaisesti toimivat sijaisina.


5 LUKU

TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET


Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot


Ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita, on pääluottamusmiehellä oikeus tehtäviensä hoitoa varten saada EK:n tilastoa vastaavat tiedot toimialueensa työntekijöiden ansiotasosta ja rakenteesta välittömästi EK:n palkkatilaston valmistuttua edellyttäen, että yrityksestä kerät- tävistä palkkatiedoista on alan tilaston ryhmittelyt tehtävissä. Ansiotietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä työntekijäryhmiä, ei anneta.


Jos alalla tai työpaikalla ei ole edellä edellytetyn sisältöistä palkkatilastoa, on pääluottamus- miehelle annettavista palkkatiedoista sovittava erikseen.


Pääluottamusmiehellä on oikeus lisäksi saada kirjallisesti tieto toimialueensa työntekijöiden nimestä ja palkkaryhmästä tai vastaavasta sekä työsuhteen alkamisajasta, ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita. Tiedot annetaan kerran vuodessa silloin yritykseen työsuhteessa olevista työntekijöistä.


Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kulloinkin voimassa ole- viin työnhinnoittelujärjestelmiin ja eri palkkausmuodoissa käytettävien olosuhdelisien määräy- tymis- ja laskentasääntöihin. Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tiedot toimialueellaan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla olevasta työvoimasta.


Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta


Työnantaja tiedottaa tuotanto- ja kunnossapitotöihin osallistuvasta ulkopuolisesta työvoimasta etukäteen pääluottamusmiehelle. Jos tämä ei ole työn kiireellisyyden tai muun sen kaltaisen syyn takia mahdollista, voidaan tiedottaminen tehdä näissä poikkeustilanteissa myös jälkikä- teen viivytyksettä. Edellä mainitut asiat tiedotetaan, mikäli mahdollista myös työsuojeluvaltuu- tetulle.

Oppisopimus- ja koulutussopimusoppilaat


Työnantaja on velvollinen ilmoittamaan pääluottamusmiehelle uusista oppisopimus- ja koulu- tussopimusoppilaista.


Työaikakirjanpito


Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä työaikalain (872/2019) mukaisesti laadittuun luetteloon siten kuin siihen on työsuojeluvaltuutetulla lain mukaan oikeus.


Tietojen luottamuksellisuus


Pääluottamusmies saa edellä mainitut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten.


Säädökset


Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen ja muiden työsuojelutoiminta- elinten käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset.


Yritystä koskevat tiedot


Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:


Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yrityksen taloudelli- sesta tilasta.


Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana sellainen yhtenäinen selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi yrityksen tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusraken- teen kehitysnäkymät.


Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön määrässä, laadussa ja ase- massa odotettavissa olevista muutoksista.


Viipymättä olennaiset muutokset edellä mainituissa tiedoissa.


Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, annetaan yhteistoi- mintalain 11 §:n 2 momentin 3 kohdan tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena.


Tilinpäätöstietojen, yrityksen taloudellista tilaa koskevien selvitysten ja henkilöstösuunnitel- mien esittämisen yhteydessä on tarkoituksenmukaista tiedottaa myös eri toimintayksikköjen toiminnallisesta tuloksesta, tuotannosta ja kehitysnäkymistä henkilöstölle tai sen edustajalle käyttäen apuna sitä selvittäviä tunnuslukuja.


Yrityksessä henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat yleiset periaatteet tai ohjeet sekä yri- tyksen toiminta- ja henkilöstöorganisaatio on saatettava työpaikalla henkilöstön tietoon.


Osapuolet suosittelevat, että edellä tarkoitettujen yrityksen taloutta koskevien tietojen yhtey- dessä selostetaan mahdollisuuksien mukaan myös toimialan yleisiä suhdanne- ja taloudellisia näkymiä.

Salassapitovelvollisuus


Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopimuksen mukaisesti saa- neet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovita. Ilmoittaessaan salassapitovelvollisuu- desta työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tie- tojen salassapitoaika. Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymyksessä olevan liike- tai ammat- tisalaisuuden, salassapidon perusteet selvitetään asianomaiselle työntekijälle tai henkilöstön edustajalle.


6 LUKU

HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN


Teollisuusliitto ry:n rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työ- huonekunnalla on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmark- kina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin keskusjärjestöjen kesken tai alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu.


Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus työajan ulkopuo- lella, joko ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työajan päättymisen jälkeen jakaa jäsenil- leen kokousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedonantoja, ruokalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa vastaavanlaisessa tilassa varsinaisen työpaikan, kuten tehdassalin tms. ulkopuolella. Tie- donannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija.


Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henkilös- tön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousilmoitusten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustau- lulla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.


7 LUKU KOULUTUS


7.1

Ammatillinen koulutus


Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin työaikana, korvataan koulutuksen aiheuttamat suo- ranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys keskituntiansion mukaan lasket- tuna. Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä säännöllisen työajan päälle sijoit- tuvalta kurssiajalta, että sen päälle sijoittuvalta matka-ajalta. Viikko- ja kuukausipalkkaisen henkilön palkkaa ei kurssin eikä sen vaatimien matkojen ajalta vähennetä.


Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, siihen osallistumisesta on sovittava ky- seisen työntekijän kanssa. Näissä tilanteissa korvataan koulutuksesta johtuvat suoranaiset kustannukset. Koulutukseen osallistumisen korvausperusteista sovitaan tarvittaessa paikalli- sesti.


Se, että kysymyksessä on tämän kohdan mukainen koulutus, todetaan ennen koulutustilaisuu- teen ilmoittautumista.

Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matka- ja majoituskustannuksia, kurssimaksuja, kus- tannuksia kurssiohjelman mukaisesta opetusmateriaalista ja internaattikurssien täysihoito- maksua.


7.2

Yhteinen koulutus


Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät keskusjärjestöt tai niiden jäsenlii- tot yhteisesti, keskusjärjestöjen tai niiden jäsenliittojen yhteistoimintaelimet tai työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.


Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tarkoituksenmukaisimmalla ta- valla työpaikkakohtaisesti, jolloin paikalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi.


Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset erikois- kurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Peruskurssille voivat tämän sopimuksen edellytyksin osallistua työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu ja työsuojeluasiamies sekä erikoiskurssille työsuojeluvaltuutettu.


Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus kuten 7.1 kohdassa on määrätty. Koulutuk- seen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tu- levassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.


Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikal- lista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken. Osapuolet suosittelevat, että niiden ja jäsenliit- tojen koulutuslaitokset sekä jäsenliitot ryhtyvät yhteistyössä toimenpiteisiin osallistumisjärjes- telmiä ja paikallista sopimista koskevan koulutustarjonnan järjestämiseksi. Osapuolten koulu- tustyöryhmä seuraa em. koulutustarjonnan toteutumista.


7.3

Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat


SAK:n ja Teollisuusliitto ry:n järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kurs- seille annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se aiheutta- matta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle käy päinsä. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan pääluottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.


Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kes- tää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.


Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, on osallistumisen ai- heuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen to- dettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle kor- vauksia tämän sopimuksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten laa- juus.

7.4

Korvaukset


Kurssilta, joka järjestetään SAK:n tai Teollisuusliitto ry:n koulutuslaitoksissa tai erityisestä syystä muualla ja jonka liittojen välinen koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnantaja on velvol- linen maksamaan luottamusmiehelle, varapääluottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle, -va- ravaltuutetulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta korvauksen ansionmenetyksestä, edellä mainituille luotta- musmiehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kah- den viikon ajalta. Samoin maksetaan korvaus edellä mainituissa koulutuslaitoksissa järjestet- tyjen luottamusmiestoimintaan liittyvien koulutustilaisuuksien osalta ammattiosaston puheen- johtajalle enintään kuukauden ajalta, mikäli hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 100 asianomaisen alan työntekijää ja hänen johtamassaan ammattiosastossa on vähintään 50 jäsentä.


Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työntekijöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suoritetaan, kurssista sen järjestäjälle aiheu- tuvien ruokailukustannusten korvaukseksi ateriakorvaus. Ateriakorvauksen suuruus on vuonna 2023 28,25 euroa. Ateriakorvauksen määrä tulevalle kalenterivuodelle vahvistetaan aina edeltävän kalenterivuoden syyskuun loppuun mennessä tarkistamalla aikaisemman ate- riakorvauksen määrää elinkustannusindeksissä tarkasteluvuotta edeltävästä heinäkuusta tar- kasteluvuoden heinäkuuhun mennessä tapahtuneella muutoksella.


Esimerkki: Ateriakorvauksen määrä vuodelle 2024 todetaan syyskuussa 2023 pohjau- tuen elinkustannusindeksin muutokseen aikavälillä heinäkuu 2022 - heinäkuu 2023


Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.


7.5

Sosiaaliset edut


Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutustilaisuuteen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.


8 LUKU

ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ


8.1

Yleistä


Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten piirissä kahdessa muodossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimek- sianto-, työnteko-, jne. sopimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään tekemistä työsuoritukseen nähden. Käytännössä tällai- seen sopimukseen perustuvaa toimintaa nimitetään yleensä alihankinnaksi tai aliurakoinniksi.


Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu ns. työvoiman vuokraukseen, jolloin työvoimaa hankkivien liikkeiden toimittamat lainamiehet (vuokramies), tekevät työtä toiselle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena.


Edellä ensimmäisessä kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä alihankinnaksi ja edellä toisessa kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä vuokratyövoimaksi.

Alihankintaa tai työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.


8.2

Alihankinta


Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudutaan vähentämään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin ja ellei se ole mah- dollista, kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, ottamaan vapautuneet ali- hankintatyöhön sopivat työntekijät työhönsä entisin palkkaeduin.


Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäisten yrittäjien välinen urakkasopimus silloin kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.


8.3

Vuokratyövoima


Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoite- tun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä.


Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankkivien yritysten toimittamat vuok- ratyöntekijät työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijöiden rin- nalla ja saman työnjohdon alaisena pidemmän ajan.


Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvittää pääluottamusmiehelle täl- laisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysymykset.


Vuokratyövoiman käyttämisestä voidaan sopia toisin paikallisesti.


9 LUKU

SOPIMUKSEN SITOVUUS


Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuksen osana.

LIITE 8

LIITE 8 LOMAPALKKASOPIMUS


Allekirjoittaneet liitot ovat vuosilomalain (162/2005) 30 §:n nojalla tehneet vuosilomapalkan ja loman korvauksen laskemisesta seuraavan työehtosopimuksen:


1 § Soveltamisala


Tätä sopimusta sovelletaan vuosilomalain 11 §:ssä tarkoitettuihin työntekijöihin.


2 §

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus


1. Työntekijäin vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntian- sio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukai- sesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vas- taavien työtuntien lukumäärällä.


2. Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen 1) kohdassa tarkoitettu keskituntiansionsa vuosilomalain 5 ja 6.1 §:ssä tarkoitettujen lomapäivien lu- kumäärän perusteella määräytyvällä seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella:


Lomapäivien


lukumäärä


2

16,0

3

23,5

4

31,0

5

37,8

6

44,5

7

51,1

8

57,6

9

64,8

10

72,0

11

79,2

12

86,4

13

94,0

14

101,6

15

108,8

16

116,0

17

123,6

18

131,2

19

138,8

20

146,4

21

154,4

22

162,4

23

170,0

24

177,6

25

185,2

26

192,8

27

200,0

28

207,2

29

214,8

30

222,4

Kerroin

Document Metadata

Filed: May 9th, 2023