Iijoki-sopimus vesistövision toteuttamisesta 2019–2023
Iijoki-sopimus vesistövision toteuttamisesta 2019–2023
Yhteenveto ajalta 3/2019 – 8/2023 ja esitys jatkokaudeksi 2024–2028 (5 vuotta)
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen piha-, luonto, kasvi, vesi Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
Tässä katsauksessa kerrotaan päättäjille ja rahoittajille, mitä Iijoki-sopimuksen aikana on tehty Iijoen vesistövision toimeenpanossa sekä esitetään sopimuksen jatkamista vuosille 2024–2028 (5 vuotta).
Iijoki-sopimuksen osapuolet ovat Ii, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski, Metsähallitus, PVO-Vesivoima Oy, turvetuottajat Neova ja Turveruukki sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.
Yhteystiedot: Iijoen kehittämiskoordinaattori Xxxxx Xxxxxxx: xxxxx.xxxxxxx@xxxxxxxxxx.xx / 040 647 5475 Iijoki-sopimuksen sivut: xxx.xxxxxxxxxx.xx/xxxxxx-xxxxxxx
Sisällys
2 Vesistövisio ja hankkeet vision saavuttamiseksi 4
3 Toimenpideohjelma vuosille 2024–2028 16
4 Rahoittajien rooleista ja hyötynäkökulmista 19
Liite 1: Iijoen neuvottelukunnan kokoonpano 22
Iijoki-sopimus vesistövision toteuttamisesta vuosina 2019–2023 on toiminut tätä kirjoittaessa yli neljä vuotta. Sopimus sai alkunsa Pohjois-Pohjanmaan liiton hallinnoimassa Iijoen otva -hankkeessa, jossa luotiin Iijoelle vesistövisio ja toimenpideohjelma sekä perustettiin noin 30 organisaatiosta koostuva, päättäjien, tutkijoiden, yritysten ja yhdistysten yhteinen Iijoen neuvottelukunta, joka on yhä aktiivinen.
Iijoki-sopimus edistää Iijoen toimenpideohjelmaa, vastaa hankeyhteistyön koordinaatiosta sekä järjestää mm. Iijoen neuvottelukunnan kokoukset ja kaikille avoimet Iijoki Foorumit. Iijoki-sopimus tukee myös kuntia niiden vesienhoitolain mukaisissa tehtävissään ja edistää näiden alueilla olevia vesistöhankkeita.
Kuluvalla sopimuskaudella on käynnistynyt kymmenkunta uutta hanketta, joissa Iijoki-sopimuksella on ollut päätoteuttajan, osatoteuttajan tai jokin muu merkittävä rooli. Hankkeet ovat seurausta hyvästä alueellisesta yhteistyöstä, jonka vaalimista pidetään Iijoki-sopimuksen tärkeimpänä tehtävänä. Yhteistyöllä nostetaan Iijoen arvoa palauttamalla vaelluskalat Iijokeen ja parantamalla veden laatua, jonka seurauksena myös alueen virkistyskäyttö ja matkailuelinkeinot parantuvat.
Iijoella ollaan nyt käynnistämässä vaelluskalojen avustettua luonnonkiertoa Raasakan ja Haapakosken kalateiden kiinniottolaitteiden, ylisiirtojen ja istutusten myötä. Lohikalat pääsevät siten etenevissä määrin lisääntymään Pudasjärven ja Taivalkosken vapaana virtaaville ja kunnostetuille kutu- ja poikastuotantoalueille. Myös lukuisat veden laatua parantavat toimet ovat käynnistyneet koko vesistöalueella. Vesistömatkailun kehittämisen osalta ensiaskeleet on otettu Iijoen lumo -hankkeen myötä.
Iijoki-sopimuksen koordinaatio on koettu tärkeäksi ja Iijoen neuvottelukunta toivoo sille jatkoa. Ilman koordinaatiota huolena on, että pitkään rakennettu verkosto ja tehdyt suunnitelmat unohtuvat ja jäävät toteuttamatta nyt kun vesistövision saavuttamisessa on päästy hyvään alkuun.
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen Verkkosivusto Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..> <.. image(Kuva, joka sisältää kohteen teksti, ympyrä, Fontti, kuvakaappaus Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
Iijoen vesistövision kansilehti ja vision osa-alueet
Iijoki on monien muiden Suomen jokien lailla muuttunut voimakkaasti. Vesistö on padottu vesivoiman ja säännöstelyn vuoksi, siihen ovat jättäneet jälkensä uitto ja uomien perkaaminen, laajamittainen soiden ojittaminen metsänkasvatusta ja turvetuotantoa varten, maatalous, kalanviljely, jätevedet kuin myös paikoin liian kova kalastuspaine.
Ilmastonmuutos on tuonut oman lisänsä kuormitukseen lisääntyneen kasvukauden, sulan ajan, sademäärien ja sään ääri-ilmiöiden esiintyvyyden vuoksi, jotka lisäävät huuhtoumaa. Uutena ilmiönä vesistössä ovat mikromuovit.
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen kartta, teksti, atlas Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
Iijoen pintavesien ekologisen tilan luokitus. Sininen (erinomainen), vihreä (hyvä), keltainen (välttävä), punainen (huono). Ekologinen luokitus ei vastaa aina asukkaiden käsitystä vesistön hyvästä tilasta.
Esimerkiksi humuksen peittämän järven tila voi olla ekologiselta luokitukseltaan hyvä, mutta virkistysarvoltaan huono.
Ihmistoiminnan ja ilmastonmuutoksen seurauksena vesistö on tummentunut ja paikoin rehevöitynyt, virtaamat ovat äärevöityneet ja eroosio lisääntynyt, purojen, jokien ja järvien pohjat ovat laajalti liettyneet. Veden tummeneminen on edistänyt mm. limoittumista. Vaelluskalat ja niistä riippuvainen raakku eli jokihelmisimpukka ovat laajalti hävinneet vesistöstä.
Iijoen palauttaminen lähemmäs sen luonnontilaa kestää vuosikymmeniä. Tieto on lisääntynyt maankäytön vesistövaikutuksista, eikä ketään ei ole lähdetty syyttelemään menneisyyden valinnoista, vaan kaikkia osapuolia kuunnellen on lähdetty pohtimaan, miten vesistön tilaa saadaan paremmaksi ja sen arvoa nostettua tässä ja nyt. Työ kuitenkin vaatii erilaisten intressien yhteensovittamista.
2 Vesistövisio ja hankkeet vision saavuttamiseksi
Iijoen vesistövisio 2030 jakaantuu viiteen osa-alueeseen: vaelluskalat, veden laatu ja valuma-alue, virkistys ja asumisviihtyvyys, vetovoima ja elinkeinot sekä vuorovaikutus ja viestintä. Vesistövisiota tukemaan on laadittu toimenpideohjelma, joka on neuvottelukunnan listaama ja päivitettävä ohjelma tärkeistä kehittämiskohteista, joka tiivistyy alla olevaan taulukkoon.
Iijoen yhteistyöhankkeiden yhteenveto voidaan esittää myös alla olevana kaaviona. Kaavioon on merkitty hankkeet, jotka ovat suoraan tai välillisesti yhteydessä Iijoella aloitettuun yhteistyöhön Iijoen otva - hankkeen jälkeen. Kaaviossa ei ole mukana hankkeita, joita eri toimijat ovat toteuttaneet itsenäisesti, kuten Metsähallituksen lukuisat kunnostustoimet ja hankkeet valtion mailla tai jotkut paikallisvetoiset kunnostushankkeet. Iijoki-sopimus ja Micropolis ovat käynnistäneet vain osan hankkeista ja toiminut joissain hankkeissa osatoteuttajana tai yhteistyökumppanina. Monissa hankkeissa Iijoki-sopimus on ollut mukana valmistelussa tai muuten auttanut muita osapuolia käynnistämään tai edistämään hankkeita.
Iijoen yhteistyöhankkeet kaaviona.
*Kaikki hankehakemukset ja yhteistyökuviot eivät ole johtaneet näkyviin tuloksiin. Olemme olleet mukana mm. kahdessa EAKR-rahoitteisessa hakemuksessa osatoteuttajina, yhdessä Horizon-hankkeessa sekä täydennyskoulutushankkeessa. Olemme käyneet myös rahoitusneuvotteluja Euroopan investointipankin ja sidosryhmien kanssa soiden ennallistamisista, mutta neuvottelut eivät ole johtaneet konkretiaan, koska kansallista hankerahaa on ollut tarjolla runsaasti vuodesta 2020 alkaen.
Kolmas tapa esittää Xxxxxx-yhteistyön hankkeet on sijoittaa ne maantieteellisesti Iijoen kartalle. Toimenpiteet painottuvat pääuoman läheisyyteen ja vaelluskaloille tärkeisiin sivujokiin, kuten Livojokeen. Matkailun kehittämistä, paikallisvetoisia vesistökunnostushankkeita sekä metsätalouden vesiensuojelua ja soiden ennallistamista edistetään koko Iijoen valuma-alueella. Karttaan ei ole myös merkitty kaikkia Metsähallituksen omia kunnostustoimia ja paikallisten toimijoiden kunnostushankkeita.
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen teksti, kartta, atlas, Fontti Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
Iijoen yhteistyöhankkeiden ja aktiivisuuden sijoittuminen kartalle.
Vision osa-alueissa edistyminen teemoittain
Vaelluskalat
Iijoella on viisi vaellusestettä pääuomassa (vesivoimalaitokset), joihin tarvitaan ylös- ja alasvaellusväylät, pieniä vaellusesteitä sivu-uomissa ja puroissa (säännöstelypadot, pienvoimalat, rumpuesteet) sekä kunnostuksen tarpeessa olevia lisääntymis- ja poikastuotantoalueita (sivujoet, vanhat uomat, purot). Tällä hetkellä Iijoelle on valmistunut Kostonjärven kalatie (2012), Haapakosken voimalaitoksen alasvaellusväylä (2021) sekä Raasakan Kalasydän-kalatie (2023).
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen vesi, laiva, taivas, ulko Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
Oulun Yli-Iin Haapakosken voimalaitospadon alasvaellusrakenne ja kiinniottolaitteet. Kuva: Pohjois- Pohjanmaan liitto.
Pohjois-Pohjanmaan liitto on ottanut päävetovastuun ylös- ja alasvaellusratkaisujen, ylisiirtojen ja istutusten edistämisessä Iijoella osana Iijoen vaelluskalakärkihanketta, Iijoen vaelluskalahanketta 2020– 2022 sekä Lohi Iijokeen hanketta. Yhteistyöhankkeissa on laadittu toteuttamiskelpoinen suunnitelma Raasakan älykalatielle. Lupaa Raasakan kalatielle on haettu sekä voimalaitoksen että säännöstelypadon yhteyteen rakennettavalle kalatielle (2017), mutta lupaprosessi on vielä kesken. Oulun Yli-Iissä sijaitsevalle Haapakoskelle on sen sijaan rakennettu valmiiksi Suomen ensimmäinen smolttien ohjausaita ja alasvaellusväylä kiinniottolaitteineen. Luonnonvarakeskus on tehnyt tutkimusta vaelluskalapoikasten liikkeistä alasvaellusväylällä ja patoaltaassa osana Sateenvarjo III -hanketta.
Iijoki-sopimuksen vetämissä palavereissa on edistetty Iijoen ensimmäisen eli Raasakan voimalaitospadon ja säännöstelypadon kalatieratkaisuja sekä vanhan uoman parantamista nousuväylänä ja kutu- ja poikastuotantoalueena. Kesällä 2023 käynnistyi vanhan uoman mallinnushankkeen ensimmäinen vaihe, Mallinnushankkeen tavoite on selvittää millä kustannustasolla vaelluskalat saadaan nousemaan vanhaan uomaan ja mikä on uoman potentiaali kutu- ja poikastuotantoalueena.
PVO-Vesivoima Oy on ottanut Kalasydän-kalatien käyttöön Raasakan voimalaitospadolla 2023–2025. Kokeilun aikana voidaan myös tehostaa ylisiirtoja. Kaikista suunnitelluista toimenpiteistä on keskusteltu neuvottelukunnassa ja muiden sidosryhmien kanssa. Kun Kalasydän ja Haapakosken alasvaellusväylä kiinniottolaitteineen ja ylisiirtoineen saadaan toimimaan, voidaan puhua avustetusta luonnonkierrosta.
Kutu- ja poikastuotantoalueita on kunnostettu Raasakan vanhan uoman lisäksi Pudasjärven Livojoella ja Taivalkosken Loukusanjoella lisäämällä merkittäviä määriä kutusoraa ja pienpoikaskiviä virtavesialueille. Loukusanjoen kunnostusten yhteydessä Metsähallitus on kunnostanut valuma-alueita mm. soita ennallistamalla, jotta kiintoaine- ja ravinnekuormitusta saadaan vähennettyä. Vaikutuksia seuraa ja tutkii ja Luonnonvarakeskus osana Pyrstö-hanketta. Metsähallitus tekee aktiivista uoma- ja valuma- aluekunnostuksia myös Livojoen sivuhaaroissa ja raakkuvesistöissä mm. osana massiivista LIFE Revives - hanketta. Siuruanjoella ja sen latvoilla on osakaskuntavetoisesti toteutettu pienimuotoisia uoman
kunnostushankkeita sekä täplärapujen poistoa. Oulun Martimojoen Kylmäojalle ja Röytänojalle sekä Iin Myllyojalle on laadittu purokunnostussuunnitelmat, jotka vielä odottavat kunnostustoimenpiteitä.
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen henkilö Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
Sähkökoekalastusta Taivalkosken Loukusanjoella ennen kunnostustoimenpiteitä. Kuvat: Xxxxx Xxxxxxx.
Vaelluskalakantojen (lohi, meritaimen, siika) elvyttämisen kannalta tärkein toimenpide nyt on saada aikaiseksi avustettu luonnonkierto (nousukalojen kiinniotto ja ylisiirto Raasakassa sekä smolttien kiinniotto ja ylisiirto Haapakoskella). Itse itseään ylläpitävä kanta on pidemmän tähtäimen tavoite, joka edellyttää toimivia ohitusratkaisuja kaikkiin voimalaitospatoihin, riittävän puhtaita kutu- ja poikastuotantoalueita, tuki-istutuksia, onnistunutta merivaellusta sekä selviämistä sisävesi- ja merikalastukselta ja predaatiolta (hylkeet, merimetsot, hauet). Myös harjus- ja nahkiainen huomioidaan kaikissa hankkeissa ja kunnostustoimissa.
Iijoen velvoiteistutuksista vastaava Voimalohi parantaa istutuskäytäntöjä siten, että virikkeellisessä ympäristössä kasvaneet lohet pääsevät oikea-aikaisesti vaeltamaan merelle ja leimautumaan paremmin kotijokeensa. Xxxxxx on toteutettu Oulujoella menestyksekkäästi ja saatu lohia ja taimenia palaamaan runsaasti kalateihin. Voimalohi on myös juuri asettanut tavoitteekseen tulevansa vaelluskalojen palauttamisen asiantuntivammaksi toimijaksi Suomessa, mikä kertoo toimivasta yhteistyöstä sekä omistajapoliittisesta linjauksesta vaelluskalojen palauttamiseen ja luonnon monimuotoisuustyöhön.
Veden laatu ja valuma-alue
Iijoen veden laatu on paikoin erinomainen latvavesillä, mutta heikkenee merelle tultaessa. Veden väri on tummentunut ja sisältää humusta sekä ihmistoiminnasta aiheutuvia ravinnepäästöjä (mm. fosfori, typpi) luonnonhuuhtouman lisäksi sekä jonkin verran raskasmetalleja, kuten rautaa ja metyylielohopeaa.
Kuormitus on pääosin hajakuormitusta metsätalousalueilta ja paikoin maatiloilta. Turvetuotantoalueiden kuormitus on vuosikymmenten saatossa vähentynyt tehostuneiden vesiensuojelutoimien myötä ja alueet ovat nyt laajalti siirtymässä uuteen käyttömuotoon turvetuotannon alasajon vuoksi. Erityisesti veden tummeneminen ja rehevöitymiskehitys aiheuttaa haittaa virkistyskäytölle ja osaltaan vääristää kalakantoja suosien mm. särkikaloja ja haukia.
Metsätalouden toimijat tekevät viranomaisen velvoittamia vesiensuojelutoimia metsänhoitotoimenpiteiden yhteydessä. Asiantuntijat tiedottavat ja kouluttavat toimijoita aktiivisesti uusista vesiensuojelumenetelmistä ja turvemaan kuivumista estävistä metsänhoitokäytännöistä.
Metsäsertifikaattien (PEFC, FSC) päivittäminen tulee myös edellyttämään jonkin verran tehostettuja vesiensuojelutoimia, kuten suojavyöhykkeiden kaksinkertaistamista nykyisestä vesistöjen lähellä.
Edellä mainitut toimet eivät kuitenkaan riitä yksistään parantamaan merkittävästi vesistön tilaa. Samaan aikaan suometsien päätehakkuut ovat yleistymässä ja niiden uudistaminen on ajankohtaista. Siksi Iijoki- sopimus yhdessä Xxxxxxxxx Xxxxxx-verkoston ja ELY-keskuksen kanssa auttaa aktivoimaan paikallisia tahoja järvien, purojen ja erilaisten kosteikkojen kunnostushankkeiden käynnistämisessä. Erinomainen esimerkki aktiivisuudesta on Taivalkosken Tyräjärvi ja Koviojärvi, jonne laadittiin 2018 nykytilaselvitys ja ehdotukset vesiensuojelutoimenpiteistä, joita Jokijärven kylän kalastuskunta on toteuttanut ahkerasti maanomistajien suostumuksella. Kunnostustoimia on rahoitettu vesienhoidon avustuksilla, kunnan tuella ja talkootöillä.
Aktiivista toimintaa on myös Livojoella, jossa toimii jo kaksi yhdistystä purojen ja valuma-alueiden kunnostushankkeineen. Iijoki-sopimus on ollut auttamassa Livojoki ry:n perustamisessa. Iin jakokunnat ovat olleet niin ikään aktiivisia ja yhdistäneet voimiaan kunnan ja vesivoimayhtiön kanssa vanhan uoman yhteistyöhankkeissa. Orastavaa aktiivisuutta on myös Naisjärvellä, jossa haasteena on paksu humusliete ja järven vedenpinnan korkeuden vaihtelut. Panumajärvellä taas on rakennettu vesiensuojelukosteikkoja jo ennen Iijoki-sopimusta. Yhteistyötahoja aletaan etsiä seuraavaksi Pudasjärven Kivarinjoella, johon on laadittu koko valuma-alueen kattava yleissuunnitelma kunnostustoimenpiteistä ja alettua pohtia jatkotoimenpiteitä.
Heikkotuottoiset ojitetut suot ja turvetuotantoalueet erityiskysymyksenä
Iijoen erityisenä haasteena ja mahdollisuutena ovat kymmenientuhansien hehtaarien aloilla tehdyt soiden ojitukset, joissa metsä ei ole koskaan lähtenyt kunnolla kasvamaan. Nykytilassaan ojitettujen kitu- ja joutomaiksi luokiteltujen soiden turvekerros kuivuu ja maatuu, ja siinä olevat hiili ja ravinteet päätyvät hiljakseen kuormittamaan vesistöä. Vuosituhansia kertyneen turpeen kuivuminen päästää myös merkittäviä määriä hiiltä ilmakehään. Paikoin ojitetuilta soilta hulahtaa turvetta vesistöihin tulva-aikana, kuten Taivalkosken Loukusanjärvellä on käynyt. Loukusanjärveä kuormittavalle Xxxxxxxxxxx on laadittu alustavat suunnitelmat suon ennallistamiseksi osana Ojasta allikkoon -hanketta.
Iijoki-sopimuksen vastuulle on jäänyt erityisesti toimenpideohjelmaan kirjatut ”Kunnostusojitukseen soveltumattomien soiden ennallistaminen ja muuttaminen vesiensuojelukosteikoiksi” sekä ”Käytöstä poistuvien turvetuotantoalueiden hyödyntäminen vesien käsittelyssä ja virtaamien hallinnassa”.
Iijoki-sopimuksen yksi rahoittajista, Neova Oy, on toteuttanut jo kolme vesiensuojelukosteikkoa entisille turvetuotantoalueille (Joutsensuo, Sivakkasuo, Koutuansuo), jotka keräävät metsätalousvesiä satojen hehtaarien alalta, sekä laatinut suunnitelman neljännelle kohteelle. Kosteikko puhdistaa vettä ja pidättää tulvavesiä sen lisäksi, että se toimii luonnon monimuotoisuuden keitaana ja vesilintujen elinympäristönä.
Suomen ympäristökeskuksen Merlin-hankkeessa koealana toimii Iin Komppasuo (Kuivajoen valuma- alueella) ja SysteemiHiili-hankkeessa on pohdittu turvetuotantoalueiden jatkokäytön vaihtoehtoja. Turvetuotantoalueiden ennallistamiseen on varattu noin viisi miljoonaa euroa Pohjois-Pohjanmaan alueella osana Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa (JTF).
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen ulko, taivas, henkilö, ruoho Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
Iijoen neuvottelukunta tutustumassa Joutsensuon turvetuotantoalueen vesiensuojelukosteikkoon. Oikealla Pudasjärven Karhusuolle kaivettu johdeoja suon vesitalouden parantamiseksi ja vesistökuormituksen vähentämiseksi. Kuvat: Xxxxx Xxxxxxx.
Micropoliksen vetämä Ojasta allikkoon -metsätalouden vesiensuojeluhanke on tulosta pitkään jatkuneesta pohdinnasta, mitä heikkotuottoisille ojitetuille soille voisi tehdä vesiensuojelumielessä ja miten toimenpiteet rahoitetaan. Hankkeen yhtenä tuotoksena laadittiin toimintamalli ja avoin paikkatietoaineisto kaikista Iijoen kitu-joutomaan suokuvioista, joihin on mahdollista johtaa ojitusvesiä puhdistumaan siten, että suota ympäröivät metsätalousmaat eivät kärsi vettymishaittaa. Vähätuottoisilta soilta on mahdollista poistaa metsätaloustoimien ja ennallistamistoimien yhteydessä kuitupuu metsäteollisuuden tarpeisiin.
Toimintamalli sovittaa siten yhteen vesiensuojelun, luonnon monimuotoisuuden, hiilen sidonnan, metsätalouden ja metsäteollisuuden tavoitteita, ja se on osa keinovalikoimaa, kun EU:n ennallistamisasetuksen kansallinen lainsäädäntö astuu voimaan.
Olemme juuri käynnistäneet vesien johtamista edistävän jatkohankkeen (Yksityis-Vespa, 2023–2025) Tapio Oy:n ja Xxxx Xxxxxxxx säätiön kanssa, jossa toteutetaan konkreettisesti vesien johtamista soille 4–5 kohteella ja seurataan pohjavedenpinnan korkeuksia ennen ja jälkeen toteutuksen. Mukana hankkeessa ja sitä rahoittamassa on mm. yksityinen metsäsijoitusrahasto.
Soiden ennallistamisen osalta teemme yhteistyötä myös Hiilipörssin ja Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa tällä hetkellä kahden luontoarvoiltaan merkittävän suokohteen osalta. Yhteistyö alkoi Micropoliksella 2020 pitämämme Kiertotalous ja hiilinielut vihreän sijoittamisen kohteena -seminaarin myötä.
Veden laadun ja valuma-alueen toimien edistämisessä tärkeintä nyt on päästä hyödyntämään tarjolla olevaa rahoitusta (esim. Kunta- ja Järjestö-Helmi, METKA, ELY:n vesienhoidon avustukset, JTF, yksityiset rahoitukset ja kompensaatiotoimijat) laajapohjaisilla yhteistyöhankkeilla sekä jatkaa paikallisten yhdistys- ja osakaskuntavetoisten hankkeiden tukemista. Lisää vuoropuhelua tarvitaan myös yksityisten maanomistajien ja metsänhoitoyhdistysten kanssa jatkohankkeiden toteuttamiseksi ja uusien toimintamallien jalkauttamiseksi käytäntöön. Esimerkiksi ohuiden puurankanippujen lisääminen laskuojiin ja laskeutusaltaisiin voi osoittautua yksinkertaiseksi keinoksi siirtää ravinteita ja liukoista hiiltä takaisin maaekosysteemiin biologisten prosessien ja ravintoketjujen kautta.
Yöjoki (Iijoki)
Vielä koittaa päivä, jolloin saat henkesi takaisin Puhtaan veden liettyneiden suoniesi liuottamiseksi
Vielä koittaa päivä, jolloin maatuvat kasvisi pääsevät takaisin hapettomien suovesien ikuiseen rauhaan
Näet taimenten rynnäkön harjujen läpi puskevien kirkkaiden vesien virrassa
Todistat raakkujen poikasten kasvavan ja päästät elämää puolustaneet vanhukset ansaittuun lepoon
Vielä koittaa päivä, jolloin luonnonkierto löytää tasapainonsa Yhdistää elottoman ja elollisen, jotka tarvitsevat toisiaan
Palauttaa tulvat uomiinsa, lietetattaren rypäleet rannoille kukkimaan
Vielä koittaa päivä, jolloin lohen molskahdus rikkoo kesäyön hiljaisuuden miljardien sääskien laitumella auringonsäteitä väreilevän usvaisen verhon yllä
Ja kuulet kirjojokikorennon hennon kuoriutumassa toukkanahastaan
Xxxxx Xxxxxxx
Virkistys ja asumisviihtyvyys
Vesistövisiota laadittaessa oltiin yksimielisiä siitä, että virkistyskäyttö lisääntyy ennen kaikkea veden laadun paranemisen ja kalaston oikenemisen myötä. Virkistyskäyttöä parannetaan myös rantoja siistimällä ja vesistön saavutettavuuden lisäämisellä.
Esimerkiksi Raasakan vanhan uoman yhteistyöhankkeessa on toteutettu paikallisesti merkittäviä virkistystoimia Iissä. Vanhan uoman virtausta on lisätty yhteistyössä PVO-Vesivoiman kanssa, rantoja on siistitty, on rakennettu veneenlaskupaikka ja laavu jne. Vanhan uoman hankkeen toimenpiteistä on laadittu videodokumentti Facebookiin.
Pudasjärven Pietarilan rantaan on toteutettu Leader-hankkeena Iijoen virkistyskäyttöä ja lähikalastusta parantavia rakenteita, kuten pitkä kalastuslaituri, venepaikkoja, ulkoilupolku ja varastorakennus vesiretkeilykalusteille.
Proagrian hankkeilla on autettu paikallisia toimijoita laiduntamaan lampaita, jotka auttavat maisemanhoidossa ja vesiensuojelussa eri puolilla Iijokea.
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen taivas, ruoho, ulko, kenttä Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
Aamun sarastusta Taivalkoskella. Kuva: Xxxxx Xxxxxxx.
Vetovoima ja elinkeinot
Iijoen vetovoima lisääntyy vaelluskalojen ja muiden arvokalojen myötä, veden laadun parantuessa sekä virkistystä ja vesistömatkailua mahdollistavan infran lisääntyessä. Myös viestinnällä ja markkinoinnille on suuri merkitys Iijoen vetovoiman lisäämisessä.
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen sisä, lattia, sisäkatto, saari Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
Hiastinhaaran luontopolku on suosittu nähtävyys Iissä ja yksi Pohjolan Rengastien kohteista. Lähellä Hiastinhaaraa sijaitsee täysin kunnostettu ja kansainvälistä huomiota arkkitehtuurillaan herättänyt Akolan kartano, joka tarjoaa majoitusta ja tilapalveluita. Kuvat: Xxxxx Xxxxxxx.
Iijoen neuvottelukunnassa oli jo muutamaan otteeseen ideoitu Iijoen matkailuhankkeen käynnistämistä, joka lopulta sai alkunsa 2022 elokuussa Iin Micropoliksen vetämänä. Iijoen Lumo -hanke on verkottanut kaikki Iijoen vesistöstä kiinnostuneet matkailutoimijat, aloittanut matkailuselvityksen laatimisen ja avoimen työpajakoulutussarjan, jotka tähtäävät matkailutuotteiden lisääntymiseen ja näkyvyyteen digitaalisilla kanavilla. Iijoen lumo -hanke on mukana kahden uuden matkailuhankkeen valmistelussa.
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen kartta Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
Iijoen lumo -hankkeessa tuotettu kartta Iijoen vesistöalueesta ja sen kiinnekohdista.
Vesienhoitoon ja kalastukseen liittyvän kiertotalouden edistämisen osalta jatketaan yhteistyömahdollisuuksien kartoittamista Micropoliksen CircLabin kanssa. Vähempiarvoisten kalojen hyödyntämisen osalta osana hoitokalastusta on jo toteutettu selvitys vuonna 2019 ja pohdittu jatkotoimenpiteitä.
Vuorovaikutus ja viestintä
Vuorovaikutus ja viestintä on Iijoki-sopimuksen keskiössä. Koordinaattorin tehtävänä on toimia linkkinä eri sidosryhmien sekä maa- ja vesialueen omistajien välillä ja näin helpottaa hankkeiden käynnistämistä.
Keskimäärin joka toinen kuukausi tapaava johtoryhmä sekä kaksi kertaa vuodessa kokoontuva Iijoen neuvottelukunta muodostavat verkoston ytimen, jossa pohditaan uusien hankkeiden käynnistämistä, keskustellaan tarvittavista toimenpiteistä sekä sovitetaan yhteen erilaisia näkökulmia.
Neuvottelukunnan lisäksi yhteistyöverkostot kattavat suuren joukon tutkijoita eri tutkimuslaitoksista ja niiden yksiköistä eri puolilta Suomea (Luke, Syke, Oulun yliopisto, Aalto-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Lapin yliopisto, GTK jne.), joiden kanssa tehdään yhteistyötä lukuisissa hankkeissa (CircLab, SysteemiHiili, LandUseZero, Sateenvarjo III, Pyrstö, Potut, Merlin, RURACTIVE, Tulosperusteisuus kalataloudessa).
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen sisä, henkilö, sisäkatto, ikkuna Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
Iijoen neuvottelukunnan hybridikokoukset Iissä ja Pudasjärven Syötteellä. Kuvat: Xxxxx Xxxxxxx.
Verkosto on muodostunut tiiviiksi ja hankkeiden käynnistäminen on helpottunut. Osaaminen on lisääntynyt kunnostushankkeissa ja mukana olevissa organisaatioissa, myös paikallistasolla. Verkosto ja tiedon liikkuminen on koettu niin ikään arvokkaaksi. Vesistön tilan parantaminen on myös oppimisprosessi, jossa lukuisten eri toimijoiden ja tutkijoiden yhteispelillä haetaan toimivia ratkaisuja kuhunkin vesistöön.
Olemme viestineet Xxxxxx yhteistyöhankkeista lehtijuttujen ja haastattelujen muodossa, pitämällä kymmeniä esitelmiä Iijoki-sopimuksesta ja sen liitännäishankkeista alueellisissa ja valtakunnallisissa seminaareissa, olemalla mukana podcastissa sekä tieteellisen artikkelin kirjoittamisessa.
Olemme järjestäneet Iijoki Foorumin, Ravinteiden kierrätys vesiä puhdistamalla -seminaarin, Kiertotalous ja hiilinielut vihreän sijoittamisen kohteena -seminaarin, maakunnallisen soiden ennallistamistapaamisen työvoiman saatavuuden näkökulmasta, koskikunnostusryhmän tapaamisia, vaelluskalakeskusteluja sidosryhmille, pienvoimaloiden purkamista käsittelevän tilaisuuden, Kolmen joen saunalauttapaneelin yhdessä Oulujoen ARVOVESI-hankkeen kanssa sekä tuotteistamisen seminaarit matkailutoimijoille yhteistyössä Pudasjärven kehityksen ja Syötteen matkailuyhdistyksen kanssa.
Olemme tuottaneet videoita, kolme kyselyä (pullonkaulakysely, koskikunnostuskysely, mukana vesistökunnostusten kuntakyselyn laatimisessa), postereita ja sarjakuvan. Olemme olleet aktiivisia sosiaalisessa mediassa (Facebook, Twitter), kirjoittaneet blogeja eri alustoilla, olleet mukana kansainvälisten medioiden tuotoksissa (BBC) sekä ministeriön tulosperusteisten rahoitusmallien selvityksessä.
Xxxxxxxxxxxxxx on toiminut Iijoki-sopimuksen aikana projektipäällikkönä sekä asiatuntijatehtävissä Ojasta allikkoon -hankkeessa sekä vastannut viestinnästä koskikunnostushankkeessa.
Koordinaattori on lisäksi mukana viiden eri hankkeen ohjaus- ja projektiryhmissä (Iijoen Lumo, SysteemiHiili, LandUseZero, Vanhan uoman yhteistyöhanke, Juominginojan yhteistyöhanke), Metsähallituksen luonnonvarasuunnitelman yhteistyöryhmässä ja Pohjois-Pohjanmaan alueellisessa Helmi- yhteistyöryhmässä.
Olemme myös pitäneet tiiviitä yhteyksiä paikallisiin aktiiveihin ja muihin jokitoimijoihin (esim. Kiiminkijoki, Oulujoki).
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen piha-, henkilö, vaate, taivas Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
Olemme tavanneet maa- ja metsätalousministerin ja ympäristö- ja ilmastoministerin eduskunnassa sekä eurokansanedustajia ja Pohjois-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen toimijoita Itä- ja Pohjois-Suomen EU- toimistossa sekä Euroopan parlamentissa verkostoitumisen ja hankkeiden rahoitustarpeiden näkökulmasta.
Aktiivinen hankeneuvonta ja eri toimijoiden saattaminen yhteen on ollut keskeinen osa vuorovaikutusta. Tarjolla olevista rahoituksista ja kumppanuuksista on vinkattu aina niistä mahdollisesti kiinnostuneille tahoille suoraan. Xxxxxx laatineet myös yhteenvetoja rahoitusmahdollisuuksista.
Iijoki-sopimus on ohjannut neljää työharjoittelijaa (ympäristötekniikka, kalastus, matkailu, maaseudun hankeosaaja) ja tehnyt pienimuotoista koululaisyhteistyötä Iin koululaisten kanssa, sekä antanut haastattelun Ranskan yliopisto-opiskelijoille.
Viestintä on koettu tärkeäksi ja sitä tehostetaan entisestään mahdollisuuksien mukaan.
BBC:n reportteri Xxxxx Xxxxx valmistautumassa avantouinnille Iijokeen. Kuva: Xxxxx Xxxxxxx.
Ote Ojasta allikkoon -hankkeen sarjakuvasta.
3 Toimenpideohjelma vuosille 2024–2028
Suunnitelmasta nykyisen sopimuskauden loppuun sekä vuosille 2024–2028 on alustavasti keskusteltu Iijoen neuvottelukunnassa ja johtoryhmässä. Alla olevaan taulukkoon on koottu tällä hetkellä tiedossa olevia konkreettisia tehtäviä seuraavalle rahoituskaudelle.
Vaelluskalat | |
Toteutetaan Raasakan vanhan uoman mallinnushanke (2023–2024) sekä siihen kytkeytyvä jatkohanke, jossa toteutetaan virtaamamallinnus ja elinympäristömallinnus (Micropolis hankkeen hallinnoija, toteutus ostopalveluina). | |
Toteutetaan Iijoen alueen virtavesien kunnostus (IKU) – selvitys tarpeista ja toimien suuntaamisesta, sekä siihen kytkeytyvä jatkohanke (2023-) (Päätoteuttaja Metsähallitus Eräpalvelut, Micropolis ja SYKE osatoteuttajia), mikäli hanke saa myönteisen rahoituspäätöksen. | |
Jatketaan sidosryhmäyhteistyötä vaelluskalojen palauttamishankkeissa Pohjois-Pohjanmaan liiton ja PVO-Vesivoima Oy:n kanssa. Pyritään löytämään yhteisesti hyväksytyt ja toimivat ratkaisut Raasakan voimalaitospadon, säännöstelypadon ja vanhan uoman osalta siten, että vaellusreitit löytyvät kaikille kalalajeille ja maksimoidaan vanhan uoman kutu- ja poikastuotantoalueiden tuotto. Otetaan oppia Raasakasta seuraavien voimalaitospatojen ohitusratkaisuja ja lupia valmistellessa. Opitaan Kalasydän-kokeilusta Raasakan voimalaitospadolla ja tehostetaan vaelluskalojen ylisiirtoja. Testataan Haapakosken alasvaellusreitin ja kiinniottolaitteiden toimivuutta. Pyritään lisäämään pienpoikasistukkaiden määrää merkittävästi. | |
Yhteistyöhankkeiden priorisominen vaelluskalojen kannalta tärkeimpiin lisääntymis- ja poikastuotantoalueisiin ja niihin kytkeytyviin veden laadun parantamistoimiin. Tärkeimpien kunnostuskohteiden tunnistaminen ja suunnitelmien laatiminen. | |
Veden laatu ja valuma-alue | |
Toteutetaan Yksityis-Vespa eli Ojasta allikkoon -metsätalouden vesiensuojeluhankkeen jatkohanke (2023–2025) (Päätoteuttaja Tapio Oy, Micropolis ja Xxxx Xxxxxxxx säätiö osatoteuttajia). | |
Veden laadun parantaminen niillä kohteilla, jotka eivät ole ekologiselta luokitukseltaan hyvässä tilassa. ELY-keskus ohjaa kohteiden valintaa ja kunnostustoimien rahoittamista. | |
Aktivoidaan ja tuetaan paikallisia toimijoita toteuttamaan vesistökunnostushankkeita nykyistä laajamittaisemmin. Avustetaan käytännönläheisten kunnostussuunnitelmien laatimisessa. | |
Edistetään turvetuotantoalueiden jälkikäyttöä ja ennallistamista JTF-rahoituksella. Hyödynnetään SysteemiHiili-, LandUseZero- ja Merlin-hankkeissa tuotettua tietoa turvetuotantoalueiden jälkikäytön mahdollisuuksista. | |
Edistetään soiden ennallistamisia / vesien palautuksia yksityismailla sekä valtion ja yksityismaiden yhteistyönä niiden yhteisellä vaikutusalueella • Hyödynnetään Ojasta allikkoon -hankkeen tuottamaa paikkatietoaineistoa potentiaalisista johdeojien paikoista ja viestitään siitä maanomistajille. • Edistetään Ojasta allikkoon -hankkeessa tuotettujen vesien palautus -suunnitelmien toteutusta esim. Taivalkosken Joukosuolla, Pudasjärven Puolivälinsuolla ja Oulun Röytänjalassa, sekä etsitään aktiivisesti uusia kohteita paikkatietoaineistoa hyödyntäen. • Pyritään hyödyntämään Helmi-elinympäristöohjelman Kunta- ja järjestö-Helmi - rahoitusta sekä edistetään ehdotusta Iijoelle sopivasta Helmi-alueesta Pohjois- Pohjanmaan alueellisessa Helmi-yhteistyöryhmässä. • Edistetään Pudasjärven Penikkasuon ennallistamissuunnitelmaa ja maanomistajayhteistyötä Xxxxxxxxxxxx kanssa. • Tuetaan Pahkakosken yhteismetsän suon ennallistamishanketta ja jatkotoimia. • Selvitetään yhteistyössä Oulun yliopiston RURACTIVE-hankkeessa Iijoen ja Kiiminkijoen maanomistajien motivaatiota ja uusia ansaintamalleja soiden ennallistamisissa yhdessä kompensaatiotoimijoiden ja muiden rahoittajien kanssa. • Tiivistetään yhteistyötä metsänhoitoyhdistysten kanssa vesien palautus -menetelmän jalkauttamiseksi metsänhoitotoimenpiteiden yhteydessä. | |
Jatketaan tiivistä yhteistyötä ja mallin luomista Metsähallituksen kanssa kokonaisvaltaisten valuma-alue- ja uomakunnostusten toteuttamiseksi. Yhteistyötä on tehty tähän asti Taivalkosken Loukusanjoella ja Tyräjärven Hyväojalla, Pudasjärven Livojoella ja Livojokeen laskevalla Juominginojalla. | |
Jatketaan yhteistyötä Suomen metsäkeskuksen kanssa hankeyhteistyön ja luonnonhoitohankkeiden toteuttamisen osalta sekä kannustetaan METKA-rahoituksen hyödyntämiseen vesiensuojeluhankkeissa. Edistetään Metsäkeskuksen vetämän Katse vesiin - hankkeen Pudasjärven Kouvanjoelle aiottuja kunnostustoimenpiteitä. | |
Edistetään valmiiden ja tekeillä olevien kunnostussuunnitelmien toteuttamista yhteistyössä paikallisten toimijoiden ja Proagrian VYYHTI-verkoston kanssa: • Tyräjärven-Koviojärven nykytilaselvitys (2018) • Kivarinjoen valuma-alueen yleissuunnitelma (2023) • Oulun Martimojoen Kylmäojan (2021) ja Röytänojan (2022) purokunnostussuunnitelmat • Iin Myllyojan perusselvitys ja -kartoitus (2022) • Siuruanjoen vesistöalueen kunnostusten toteuttamisen edistäminen ja yhteistyön tiivistäminen paikallisten osakaskuntien ja yhdistysten kanssa • Naisjärven kunnostussuunnitelman laatimisen edistäminen • Livojoen putaiden kunnostukset | |
Virkistyskäyttö ja asumisviihtyvyys | |
Viestitään Iijoki-sopimuksen hankerahoituksesta sekä muista rahoitusmahdollisuuksista, joita voidaan käyttää virkistystoimenpiteisiin ja joen saavutettavuuden parantamiseen. | |
Vetovoima ja elinkeinot | |
Edistetään Iijoen vesistö-, kalastus-, kulttuurimatkailun tavoitteita tukemalla Iijoen Lumo - hanketta olemalla mukana ohjausryhmässä, saattamalla sidosryhmiä yhteen eri teemoissa, tukemalla uusien hankkeiden käynnistämistä (esim. valmisteilla olevat reitistöhanke ja uittohanke) sekä käsittelemällä matkailuteemaa Iijoen neuvottelukunnan kokouksissa. | |
Edistetään turvetuotantoalueiden jälkikäyttöä myös paikallisten työllistämisen ja uusien elinkeinojen (esim. aurinkoenergia) näkökulmasta. | |
Vuorovaikutus ja viestintä | |
Iijoen neuvottelukunnan kokousten järjestäminen kaksi kertaa vuodessa sekä ajankohtaisten miniseminaarien järjestäminen neuvottelukunnan toiveesta. | |
Iijoki Foorumien järjestäminen joka toinen vuosi (seuraava Iijoki Foorumi 30.11.2023). | |
Vesistövision ja toimenpideohjelman mukaisten hankkeiden edistäminen päätoteuttajana, osatoteuttajana tai yhteistyökumppanina. Jatketaan kunnostus- ja kehittämishankkeiden ideointia ja käynnistämistä myös muissa organisaatioissa. | |
Kustannustehokkaiden ja erityistä osaamista vaativien menetelmien monistaminen ja hankkeistaminen (esim. ojitusvesien ohjaukset soille ja purokunnostukset). | |
Yhteistyö metsänomistajien ja heidän etujärjestöjensä kanssa, jotta tehokkaimmat vesiensuojelutoimenpiteet saadaan käyttöön metsänhoitotoimenpiteiden yhteydessä. Esimerkiksi vesien ohjaus soille on lisätty juuri valtakunnallisiin metsänhoidon suosituksiin osin Ojasta allikkoon -hankkeen ansiosta. Edistetään myös sellaisten menetelmien käyttöönoton edistäminen, joita jokainen voi toteuttaa ilman lupamenettelyä, kuten puurankojen asettaminen laskeutusaltaisiin ja laskuojiin (puupuhdistamot), mikäli toimenpiteet osoittautuvat tutkimuksissa tehokkaiksi. | |
Yhteistyön jatkaminen alueen ulkopuolisten toimijoiden kanssa (säätiöt, yhdistykset, yritykset, kompensaatiotoimijat, tulosperusteiset rahoitusmallit) kanssa, joilla on intressejä toteuttaa tai tukea ennallistamis- ja kunnostushankkeita lahjoitusvaroilla tai markkinaehtoisesti. | |
Yhteistyön jatkaminen tutkimuslaitosten kanssa, joilla on intressejä toteuttaa kehittämis- ja pilottihankkeita. | |
Yhteistyö koulutushankkeiden kanssa riittävän osaamisen varmistamiseksi kunnostuksissa. | |
Viestitään Iijoen asioista olemalla aktiivisia sosiaalisessa mediassa, päivittämällä hankesivuja ja lisäämällä tietoa hankesivuille, julkistamalla uusi toimenpideohjelma, antamalla haastatteluja lehtiin, panostamalla Iijoen hankkeista kertovaan videotuotantoon (syksy 2023) sekä jatkaa muuta hyväksi koettua viestintää ja sidosryhmätyötä, kuten tähänkin asti (seminaarit, esitelmät, blogit, valokuvat, sarjakuvat, uutiskirjeet, kansainvälinen media jne.). | |
Jatketaan yhteistyötä taiteilijoiden ja koululaisten kanssa mahdollisuuksien mukaan. Ideoitu mm. taitelijoiden kanssa videoprojektia Xxxxxx, lohen ja raakun elpymisestä. | |
4 Rahoittajien rooleista ja hyötynäkökulmista
Kaikilla rahoittajaosapuolilla on intressi edistää vesistövisiota, joka tähtää Iijoen vaelluskalakantojen elvyttämiseen, veden laadun, virkistyskäytön ja vetovoiman parantamiseen, kuten matkailuverkoston aktivointiin ja tukitoimiin tuotteistamisessa ja markkinoinnissa. Iijoki-sopimusta rahoittamalla kunnat myös hoitavat keskitetysti niille kuuluvia vesienhoitolain mukaisia tehtäviä ja edistävät alueillaan olevia vesistöhankkeita.
Toimenpiteitä rahoitetaan pääasiassa kansallisilla avustuksilla ja EU-rahoituksella, joita vastaan kerätään yrityksiltä ja kunnilta omarahoitusosuuksia. Osa hankkeista, kuten Iijoen Lumo on 100 % rahoitettu avustuksilla. Iijoki-sopimus sen sijaan pyörii ilman avustuksia, mutta kerättyä perusrahaa on mahdollista käyttää muiden hankkeiden omarahoitusosuuksien kerryttämiseen. Hankkeilla työllistetään paikallisia hanketoimijoita, suunnittelijoita ja urakoitsijoita. Iijoen yhteistyöhankkeiden kokonaisbudjetti on ollut yli 10 miljoonaa euroa Iijoen otva -hankkeesta alkaen.
Eri rahoittajaosapuolten muita hyötynäkökulmia voivat olla esimerkiksi:
• Ii: Vaelluskalojen elvyttämistoimet ja vanhan uoman kehittäminen painottuvat alkuvaiheessa Iihin ja myös tulokset näkyvät Iissä ensin. Iin vanhan uoman kehittäminen on paikallisesti tärkeää. Myös hankkeiden koordinointivastuu sijoittuu Iin Micropolikselle. Sopimus tukee kunnalle kuuluvien vesienhoitolain mukaisten tehtävien hoitamista ja vesistökunnostushankkeiden edistämistä.
• Oulu: Oulun Yli-Iin alueella sijaitsee neljä vesivoimalaa ja Oulu on siten keskeinen osapuoli yhteistyössä. Oulun alueella on myös runsaasti potentiaalia puro- ja valuma-aluekunnostuksille. Iijoki-yhteistyö tukee myös Kiiminkijoen ja Oulujoen kehittämistä, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Iijoen hanketoiminta on arvion mukaan työllistänyt ja tuonut verotuloja suhteellisesti eniten Ouluun, koska monet työntekijät ja palveluja tuottavat yritykset sijaitsevat Oulussa. Sopimus tukee myös kunnalle kuuluvien vesienhoitolain mukaisten tehtävien hoitamista ja vesistökunnostushankkeiden edistämistä.
• Pudasjärvi ja Taivalkoski: Avustetun luonnonkierron käynnistyttyä vaelluskalojen ylisiirrot ja istutukset näkyvät etenevissä määrin Pudasjärven ja Taivalkosken vapaana virtaavilla ja runsailla kutu- ja poikastuotantoalueilla. Soiden ennallistamistoimet painottuvat Pudasjärven ja Taivalkosken alueille, joissa on valtavasti metsänkasvatukseen kelpaamatonta ojitettua suota. Alueilla on lisäksi merkittävää potentiaalia puro- ja valuma-aluekunnostuksille sekä paikallisten urakoitsijoiden työllistämiselle. Sopimus tukee kunnille kuuluvien vesienhoitolain mukaisten tehtävien hoitamista ja vesistökunnostushankkeiden edistämistä. Pudasjärvi ja Taivalkoski hyötyvät myös Iijoen matkailun kehittämisestä mahdollisesti eniten.
• PVO-Vesivoima Oy: Oleminen mukana verkostossa, jossa käsitellään ja sovitetaan yhteen erilaisia näkökulmia ja intressejä rakentavassa ilmapiirissä. Eri alojen asiantuntijat jakavat osaamista vaelluskala- ja luonnon monimuotoisuuskysymyksissä.
• Metsähallitus: Kehittämishankkeet sekä yhteistyön paraneminen alueen organisaatioiden sekä yksityisten maa- ja vesialueen omistajien kanssa. Vesistö- ja kalastusmatkailun lisääntyminen.
• ELY-keskus: vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelman toimeenpanon edistäminen.
Vapaaehtoinen, markkinaehtoinen vai lakisääteinen tie? Vai näitä kaikkia sopivassa suhteessa?
Iijoen yhteistyöhankkeet koskevat vain sellaisia toimenpiteitä, jotka eivät ole kenenkään osapuolen lainmukaisia velvoitteita. Toisin sanoen, yhteisesti rahoitettavilla hankkeilla ei toteuteta mitään toimenpiteitä, jotka jonkin toimijan tulisi tehdä joka tapauksessa. Tulevaisuudessa jotkin tällä hetkellä vapaaehtoiset toimenpiteet voivat kuitenkin muodostua toiminnanharjoittajia velvoittaviksi.
Tällä hetkellä Iijoen vesienhoitoa ohjaavia tai velvoittavia asiakirjoja sekä vireillä olevia prosesseja ovat mm.
* Vesienhoitosuunnitelma (VHS) 2022–2027, jossa mm. esitetään kalankulkuväylien (ylös- ja alasvaellus) rakentamista Iijoen alaosan voimalaitosten yhteyteen sekä ympäristövirtaamaa yhteen tai useampaan vanhaan uomaan, jos toimenpide jatkoselvitysten pohjalta osoittautuu kustannustehokkaaksi vaelluskalakantojen elvyttämisessä eikä aiheuta merkittävää haittaa voimataloudelle. VHS velvoittaa Suomen valtiota EU:n suuntaan, ei suoraan toiminnanharjoittajaa, mutta viranomaisten tulee huomioida päätöksissään, kuten kalatalousvelvoitteen muutoshakemuksessa, mitä VHS:aan on kirjattu.
* Lapin ELY-keskuksen hakemus kalatalousvelvoitteiden muuttamiseksi (2017 alkaen) sisältäen ylös- ja alasvaellusväylien rakentamisen, joka on yhä aluehallintoviranomaisen käsittelyssä.
* Raasakan kalateiden lupahakemuksen käsittely on kesken Vaasan hallinto-oikeudessa (2017 alkaen)
* EU:n biodiversiteettistrategia, ennallistamisasetus, kansalliset sitoumukset, kansallinen luonnon monimuotoisuusstrategia ja toimintaohjelma sekä YK:n luontosopimus (Montrealin sopimus), joissa mm. sitoudutaan suojelemaan 30 % maa- ja vesialueista sekä tekemään ennallistamistoimia niissä metsissä, soilla, turvepelloilla ja sisävesissä, jotka eivät ole hyvässä kunnossa (2030 mennessä 30 %, 2040 mennessä 60 %, 2050 mennessä 90 %).
Yllä mainittuihin prosesseihin liittyy paljon epävarmuuksia lopullisten päätösten, aikataulujen, edellytettävien toimenpiteiden ja vastuutahojen osalta. Mikään ei myöskään estä tekemästä enemmän kuin laki edellyttää tai tulee edellyttämään. Esimerkiksi vesienhoitosuunnitelman määritelmä hyvästä vesimuodostuman tilasta ei aina vastaa kovin hyvin asukkaiden näkemystä hyvästä tilasta, kuten humuslietteen valtaamasta järvestä tai joesta. Myös tutkimukset ovat tuoneet viime aikoina lisätietoa vesistön tummumisen ja liettymisen haitoista.
Iijoen neuvottelukunta on linjannut, että parhaaseen lopputulokseen päästään sillä, että otamme itse päävastuun oman vesistömme tilan parantamisesta lainmukaisten prosessien rinnalla. Lisäksi toimijaverkosto on sitoutunut edistämään virkistyskäyttöä ja matkailua Iijoen arvon nostamiseksi.
Valtio kannustaa vapaaehtoiseen yhteistyöhön ja avustaa hankkeita merkittävästi. Yhteistyöhankkeissa hyödynnetään valtion ja EU:n tarjoamien avustusten lisäksi yritysrahaa ja kuntien tukea. Samalla on pyritty edistämään markkinaehtoisia mekanismeja esimerkiksi hyödyntämällä kompensaatiota tarjoavia toimijoita esimerkiksi soiden ennallistamisissa ja pilotoimalla tulosperusteisia rahoitusmalleja yhdessä ministeriön kanssa.
Asioiden edistämisellä alkaa olla kuitenkin kiire myös luonnon kannalta. Esimerkiksi viimeiset erittäin uhanalaiset raakut eli jokihelmisimpukat sinnittelevät liettymisestä kärsivän Iijoen purojen viimeisissä luonnontilaisissa taskuissa eivätkä lohikaloista ja huokoisesta pohjasta riippuvaisina pysty juurikaan lisääntymään. Iijoen alkuperäisten vaelluskalakantojen DNA:ta säilytetään kalanviljelylaitoksilla, mutta nekin kärsivät geneettisen monimuotoisuuden heikentymisestä. Näin ollen aika on yksi keskeinen motivoiva tekijä yrittää edistää asioita vapaaehtoisesti visiotyön kautta.
Velvoittavat toimenpiteet
-Esim. vesilaki,
vesipuitedirektiivi, luonnonsuojelulaki, metsälaki jne. sekä toiminnanharjoittajia koskevat lupapäätökset
-Vesienhoitosuunnitelma velvoittaa Suomen valtiota EU:n suuntaan, ei suoraan toiminnanharjoittajaa
Markkinaehtoiset toimenpiteet
-Esim. PEFC ja FSC
sertifikaatit sisältäen vesistöjen suojavyöhykkeet
Vapaaehtoiset toimenpiteet
-Alueellisen vesistövision, vesienhoitosuunnitelman, kansallisten ja EU:n strategioiden
-EU:n taksonomian ilmasto- ja edistäminen avustusperusteisesti ympäristökriteerit kestävän
rahoituksen ehtona
-Vapaaehtoiset kompensaatiot ja
luontohyvitykset
Velvoittavat, markkinaehtoiset ja vapaaehtoiset toimet vievät kaikki kohti haluttua Iijoen vesistön tilaa.
Kaikki yhteisesti rahoitetut Iijoen yhteistyöhankkeet ovat vapaaehtoisia toimenpiteitä.
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen teksti, Ihmisen kasvot, vaate, lasit Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
Ympäristö- ja ilmastoministeri Xxxxxx Xxxxxxxx, maakuntajohtaja Xxxxx Xxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxxx Iijoki Foorumissa 2021. Kuva: Xxxxx Xxxxxxxxxx, Iijokiseutu 23.8.2021.
Liite 1: Iijoen neuvottelukunnan kokoonpano
Organisaatio | Jäsen | Varajäsen | |
1 | Iin Micropolis | Xxxxx Xxxxxxx (koordinaatio) | Xxxxx Xxxxxxxxx |
2 | Iin Micropolis / Iijoen Lumo | Xxxxx Xxxxxxx | Xxxxxxx Xxxxx-Xxxxxxx |
3 | Pudasjärven kehitys Oy | Xxxxxx Xxxxxxxxxx | Xxxx Xxxxxxxxx |
4 | Naturpolis Oy | Xxxxx Xxxxxx | - |
5 | Iin kunta | Xxxxxxxx Xxxxxxxx (pj) | Xxxxx Xxxxxx |
6 | Oulun kaupunki | Xxxx Xxxxxxx | Xxxx Xxxxxxxxxx |
7 | Pudasjärven kaupunki | Xxxx-Xxxxxx Xxxxxxxx | Xxxx Xxxxxxx |
8 | Taivalkosken kunta | Xxxxx Xxxxxxxxx-Xxxxxxxxx | Xxxx Xxxxxxxxx |
9 | Kuusamon kaupunki | Xxxxx Xxxxxxxx | Xxxx Xxxxxx |
10 | PVO-Vesivoima Oy | Xxxx Xxxxxx | Xxxx Xxxxx |
11 | Metsähallitus Pohjanmaa-Kainuu | Xxxx Xxxxxxxxxxx | Xxxxx Xxxxxxxx |
12 | Neova Oy | Xxxxxx Xxxxx | Xxx Xxxxxxx |
13 | Turveruukki Oy / Oulun Energia | Xxxxx Xxxxxxxx | - |
14 | Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus | Xxxx Xxxxxx | Xxxx Xxxxxxxx |
15 | Lapin ELY-keskuksen kalatalousviranomainen | Maare Xxxxxxxx | Xxxxxx Xxxxxxx |
16 | Maa- ja metsätalousministeriö | Xxxxx Xxxxx | - |
17 | Pohjois-Pohjanmaan liitto | Xxxxx Xxxxxxxxx | Xxxxxx Xxxxxxx |
18 | Suomen Metsäkeskus | Xxxxxx Xxxxxxxx | - |
19 | Suomen ympäristökeskus | Xxxx-Xxxxxx Xxxxxxxxxxx | Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxx |
20 | Luonnonvarakeskus | Xxxxxxxx Xxxxx, Xxxx Xxxxxxxx | |
21 | Voimalohi Oy | Xxx Xxxx-Xxxxxx | - |
22 | Iijoen kalatalousalue | Xxxx Xxxxxxx | VARAJÄSEN viimeksi Xxxxx Xxxxxxxxxx |
23 | MTK | Xxxxxx Xxxxxx | - |
24 | Proagria Oulu / Oulun maa- ja kotitalousnaiset / Oulun kalatalouskeskus | Xxxxx Xxxxxxx | Xxxxxx Xxxxxxx |
25 | Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto | Xxxx Xxxxxxxx | Xxxx Xxxxxxxxxx |
26 | Etelä- ja Pohjois-Iin jakokunnat | Xxxxx Xxxxxxx | Xxxxxx Xxxxxxx |
27 | Jokikylän osakaskunta / Taivalkosken lintu ja kala | Xxxxxx Xxxxxxxxxx | - |
28 | Jokijärven kylän kalastuskunta | Xxxx Xxxxxxxx | - |
29 | Matkailu- ja ravintolapalvelut Xxxx | Xxxxxx Xxxxxxxxx | |
30 | Iin kylien neuvottelukunta | Xxxxx Xxxxxxxx | Xxxxxx Xxxxx |
31 | Oulun kauppakamari | Xxxx Xxxxxxx | - |
32 | Pudasjärven perhokalastajat ry | Xxxx Xxxxxxxxxx | - |