Ympäristöministeriön,
Ympäristöministeriön,
maa- ja metsätalousministeriön ja Metsähallituksen välinen julkisia hallintotehtäviä koskeva tulossopimus
vuodeksi 2022 ja alustavat tulostavoitteet 2023–2026
Kuva: Xxxxx Xxxxxxxxx
Asianumero MH 9733/2021
Sisällys
2 Tulostavoitteet vuodelle 2022 ja alustavat
tavoitteet vuosille 2023–2026 7
A Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 8
B Toiminnallinen tuloksellisuus 13
Liite 2: Kuvaus toimintaympäristön muutoksista sekä niistä tehtävät johtopäätökset 30
Julkisten hallintotehtävien tulossopimus vuodeksi 2022 ja alustavat tulostavoitteet 2023–2026 3
Palvelulupaus
Hoidamme vastuullisesti Suomen upeinta luontoa ja historiakohteita sekä riista- ja kalakantoja.
Monipuoliset palvelumme ohjaavat ja innostavat ihmisiä luontoon ja erälle, mikä tuottaa terveyttä, tuloja ja työpaikkoja. Haluamme tuoda luontoelämykset ja -kokemukset
kaikkien ulottuville niin, että palvelut
kohdistetaan kustannustehokkaasti kysynnän mukaan.
Metsähallitukselle säädetyt julkiset hallintotehtävät hoidetaan erillisessä julkisten hallintotehtävien yksikössä, johon kuuluvat Luontopalvelut ja Eräpalvelut. Metsähallituksen Luontopalvelut vastaa Suomen luonnonsuoje- lualueverkoston hoidosta ja käytöstä sekä lajien ja luontotyyppien suojelusta. Luontopalvelut tuottaa luonnon virkistyskäyttöön liittyviä luonto- ja retkeilypalveluita valtion mailla
sekä vaalii kulttuuriomaisuutta. Eräpalvelut tarjoaa metsästys- ja kalastusmahdollisuuksia, hoitaa riista- ja kalaelinympäristöjä ja vastaa erävalvonnasta kaikilla valtion alueilla. Luon- topalveluilla on myös metsäpuiden siementen hankintaan ja varastointiin liittyviä tehtäviä.
Julkiset hallintotehtävät tukee toiminnallaan saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytyksiä.
Metsähallitus toteuttaa osaltaan pääministeri Xxxxx Xxxxxxx hallitusohjelman strategisia tavoitteita saavuttaa Suomen hiilineutraalius vuonna 2035, vahvistaa hiilinieluja ja –varastoja sekä pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja saavuttaa YK:n biodiver- siteettisopimuksen tavoitteet. Lisäksi koko Metsähallituksen toiminnassa yhteensovitetaan paremmin kestävän metsätalouden, puun
saatavuuden, luonnon monimuotoisuuden, virkistyskäytön ja ilmastopolitiikan tavoitteet sekä maankäytön eri muodot. Heikentyneiden elinympäristöjen tilaa parannetaan huomattavilla lisäresursseilla, luonto- ja virkistyskohteiden kävijäpalveluita parannetaan, korjausvelkaa vähennetään suunnitelmallisesti ja luontomat- kailun harjoittamisen edellytyksiä parannetaan.
Ympäristöministeriön ohjaus perustuu erityisesti YK:n biodiversiteettisopimuksen perusteella laadittuun luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiaan ja toimintaohjelmaan, niiden käynnissä olevaan globaaliin ja kansalliseen päivitykseen sekä
EU:n biodiversiteettistrategiaan vuoteen 2030. Maa- ja metsätalousministeriön osalta ohjaus perustuu erityisesti Kansalliseen metsästrategiaan 2025, kalataloushallinnon
strategiaan ja julkisen riistakonsernin strategiaan.
Lisäksi Metsähallitus toteuttaa toiminnassaan YK:n kestävän kehityksen (Agenda 2030) tavoit- teita sekä toimii Metsähallitusta koskevien omis- tajapoliittisten linjausten, Metsähallituksen strate- gian ja valtion kiinteistöstrategian mukaisesti.
Julkisten hallintotehtävien tulossopimus vuodeksi 2022 ja alustavat tulostavoitteet 2023–2026 5
(yhteiskunta, asiakas, kansalainen, luonto)
A.1 Lajien ja luontotyyppien suojelutaso paranee ajantasaisen tiedon mukaan priorisoiduilla toimenpiteillä.
A.2 Natura 2000- ja luonnonsuojelualue-verkoston luontoarvojen tila paranee.
A.3 Kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden arvo säilyy.
A.4 Metsästys ja kalastus on kestävää, eettistä ja vastuullista.
A.5 Monipuoliset ja asiakaslähtöiset eräpalvelut lisäävät hyvinvointia ja luovat edellytyksiä erätalouden yritystoiminnalle.
A.6 Luonnossa virkistäytyminen lisää hyvinvointia ja luonnon arvostusta, jota tuetaan aktiivisella viestinnällä.
A. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
(rakenteet, prosessit, palvelut, johtaminen)
B.1 Toiminta on tuottavaa, asiakaslähtöistä ja tiedolla johdettua.
B.2 Toiminta on ilmastoviisasta ja vastuullista.
B. Toiminnallinen tuloksellisuus
(henkilöstö, osaaminen, talous, työolosuhteet)
C.1 Henkilöstö on hyvinvoiva ja osaava.
C.2 Rahoitusnäkymä ja asetettu tavoite ohjaavat ennakoivasti toimintaa ja toiminnan mitoitusta.
C. Voimavarat
Kuva: Xxxxx Xxxxxxxxx
6 Julkisten hallintotehtävien tulossopimus vuodeksi 2022 ja alustavat tulostavoitteet 2023–2026
2 Tulostavoitteet vuodelle 2022 ja alustavat tavoitteet vuosille 2023–2026
2 Tulostavoitteet
vuodelle 2022 ja alustavat
tavoitteet vuosille 2023–2026
Tulostavoitekartta
Tulossopimuksen pohjana olevan tulostavoitekartan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet on johdettu ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministe- riön strategioista ja ohjauksessa, ja ne ovat samat kuin vuoden 2022 valtion talousarviossa Metsähallituksen julkisille hallintotehtäville asetetut toiminnan vaikutta- vuustavoitteet. Tulostavoitekartta sisältää tavoitteet myös toiminnallisen tuloksellisuuden ja voimavarojen osalta.
Julkisten hallintotehtävien tulossopimus vuodeksi 2022 ja alustavat tulostavoitteet 2023–2026 7
A Yhteis- kunnallinen vaikuttavuus
Valtion vuoden 2022 talousarvion keskeisiä yhteiskunnallisia vaikuttavuutta koskevia tavoitteita (A.1 jne.) tarkennetaan talousarviossa
toiminnallisilla (•) ja määrällisillä tavoitteilla (mittarit). Yhteiskunnalliset tavoitteet ovat myös alustavia tavoitteita vuosille 2023–2026. Edellä mainittujen tavoitteiden toimeenpanoa tukevat vuodelle 2022 asetetut toimenpiteet on kuvattu
liitteessä 1. HO-merkinnällä varustetut toimenpiteet toteuttavat osaltaan pääministeri Xxxxxxx hallitusohjelman tavoitteita.
Saaristomeren kansallispuiston luonnonhoidon kokonaissuunnitelma julkaistiin 2021. Se asettaa laadulliset raamit ja määrälliset tavoitteet luonnonhoidon vauhdittamiseksi Helmi-ohjelman ja EU:n LIFE-rahoituksen avulla.
Kuva: Xxxxx Xxxxxxxx
8 Julkisten hallintotehtävien tulossopimus vuodeksi 2022 ja alustavat tulostavoitteet 2023–2026
A.1 Lajien ja luontotyyppien suojelutaso paranee ajantasaisen tiedon mukaan priorisoiduilla toimenpiteillä
• Tehostaa toimia lajien ja luontotyyppien uhanalaistumiskehityksen pysäyttämiseksi ja toteuttaa erityisesti Helmi-elinympäristö-
ohjelman tavoitteita lisäämällä merkittävästi luonnonhoito- ja ennallistamistoimia sekä luontoinventointeja. HO
• Osallistuu merenhoitosuunnitelman seurantaohjelman ja toimenpideohjelman toimeenpanoon sekä parantaa sisävesien monimuotoisuuden suojelua. HO
A.1 Mittari | Toteuma 2020 | Tavoite 2021 | Tavoite 2022 | Alustava tavoite 2023 | Alustava tavoite 2024 | Alustava tavoite 2025 | Alustava tavoite 2026 |
Helmi-ohjelmaan sisältyvä soiden ennallistaminen ja perinnebiotoop- pien kunnostus, osuus hallituskauden tavoitteesta (yhteensä 14 000 ha), % | 14 | 45 | 85 | 100 | - | - | - |
Elinympäristöjen tilan paran- taminen, ennallistamisen ja hoidon (pl. perinnebiotooppien jatkuva hoito) pinta-ala, ha | 4 568 | 7 000 | 7 000 | 3 000 | 3 000 | 3 000 | 3 000 |
A.2 Natura 2000- ja luonnon- suojelualueverkoston luontoarvojen tila paranee
• Edistää luonnonsuojelualueiden säädösvalmistelua, kiinteistönmuodostusta ja rajojen merkintää. HO
• Laatii Natura-alueiden tila-arviointeja (NATA) ja hoito- ja käyttösuunnitelmia (HKS) ja hoitaa muita suojelualueiden haltijaviranomaisen tehtäviä sekä varmistaa inven-
toinnein ja seurannoin näiden edellyttämän riittävän ja ajantasaisen tietopohjan.
A.2 Mittari | Toteuma 2020 | Tavoite 2021 | Tavoite 2022 | Alustava tavoite 2023 | Alustava tavoite 2024 | Alustava tavoite 2025 | Alustava tavoite 2026 |
Natura-alueiden (yhteensä 1 121 kpl) tila-arviointien (NATA) päivitykset, kpl | 110 | 25 | 25 | 30 | 30 | 40 | 40 |
Luontotyyppi- ja lajitiedon laatu, osuus tiedosta ajantasaista, % | 61 | 65 | 80 | 82 | 82 | 82 | 82 |
Suotuisassa tilassa olevien luontoarvojen osuus, % | * | * | 67,7 | 67,7 | 67,8 | 67,8 | 67,8 |
*Uusi mittari, joka ei ole ollut vielä käytössä kyseisenä vuonna.
A.3 Kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden arvo säilyy
• Priorisoi edelleen kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden ylläpitoa ja hoitoa suojelu- ja käyttöarvojen mukaan.
A.3 Mittari | Toteuma 2020 | Tavoite 2021 | Tavoite 2022 | Alustava tavoite 2023 | Alustava tavoite 2024 | Alustava tavoite 2025 | Alustava tavoite 2026 |
Hyvässä kunnossa olevat kulttuuri- historialliset arvokohteet, % | 33 | 40 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 |
Kulttuurihistoriallisten arvokohteiden kuntotiedon ajantasaisuus, % | 77 | 90 | 95 | 97 | 97 | 97 | 97 |
A.4 Metsästys ja kalastus on kestävää, eettistä ja vastuullista
• Kehittää erävalvonnan toimintaedellytyksiä ja viranomaisten yhteistyöverkoston toimintaa sekä lisää erävalvonnan vaikuttavuutta. HO
• Suunnittelee metsästyksen ja kalastuksen kestävästi sekä edistää riista- ja kalaelinympäristöjen ja lajien hoitoa. HO
• Luo toimintaedellytyksiä kalatalouselinkeinolle valtion vesillä.
• Kehittää sosiaalisen kestävyyden ja konfliktinhallinnan työkaluja eräasioiden hoidossa.
A.4 Mittari | Toteuma 2020 | Tavoite 2021 | Tavoite 2022 | Alustava tavoite 2023 | Alustava tavoite 2024 | Alustava tavoite 2025 | Alustava tavoite 2026 |
Metsästyksen ja kalastuksen valvonnassa suoritetut tarkastukset, joissa ei todettu rikettä, % | 86 | 79,5 | 80,5 | 81,0 | 81,5 | 82,0 | 83,0 |
Metsästyksen saalispalautteiden osuus lupien määrästä, % | 48 | 50 | 52 | 54 | 55 | 56 | 57 |
A.5 Monipuoliset ja asiakas- lähtöiset eräpalvelut lisäävät hyvinvointia ja luovat edellytyksiä erätalouden yritystoiminnalle
• Tarjoaa metsästys- ja kalastusmahdollisuuksia kansalaisille tasapuolisesti ja kehittää erämatkailua valtion alueilla. HO
• Huolehtii sujuvasta asiakaspalvelusta ja seuraa sekä varmistaa että asiakastyytyväisyys säilyy hyvänä. HO
• Edistää eränkäynnin jatkuvuutta. HO
A.5 Mittari | Toteuma 2020 | Tavoite 2021 | Tavoite 2022 | Alustava tavoite 2023 | Alustava tavoite 2024 | Alustava tavoite 2025 | Alustava tavoite 2026 |
Metsästäjien ja kalastajien asiakas- tyytyväisyys, asteikko 1–5 | 3,76 | 3,84 | 3,87 | 3,9 | 3,9 | 3,9 | 3,9 |
Valtion kalastonhoitomaksujen lkm | 290 647 | 260 000 | 280 000 | 280 000 | 280 000 | 280 000 | 280 000 |
A.6 Luonnossa virkistäytyminen lisää hyvinvointia ja luonnon arvostusta, jota tuetaan aktiivisella viestinnällä
• Ylläpitää ja kehittää laadukkaita ja vastuullisesti tuotettuja luonnon virkistys- ja matkailukäytön palveluita huolehtimalla samalla luonnonsuojelualueiden ekologisesta kestävyydestä. HO
• Vähentää retkeily- ja opastuspalvelujen korjausvelkaa. HO
• Viestii luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja luonnon kestävästä käytöstä edistäen kansalaisten ympäristötietoi-
suutta ja luonnon virkistyskäytön hyvinvointivaikutuksia. HO
A.6 Mittari | Toteuma 2020 | Ennuste 2021 | Alustava arvio 2022 | Alustava arvio 2023 | Alustava arvio 2024 | Alustava arvio | Alustava arvio 2025 |
Kokonaiskäyntimäärät: Kansallispuistot ja muut yleisökohteet, milj. kpl | 9,20 | 9,30 | 9,35 | 9,40 | 9,45 | 9,50 | 9,55 |
Kävijöiden rahankäytön aikaansaama paikallis- talousvaikutus, milj. € | 371* | 377 | 379 | 381 | 383 | 385 | 387 |
Luontokeskusten ja maastopalvelujen asiakastyytyväisyys, asteikko 1–5 | 4,4 | 4,3** | 4,4 | 4,4 | 4,4 | 4,4 | 4,4 |
*Koronapandemian seurauksena paikallistalousvaikutuksia ei voitu laskea luotettavasti
**Menetelmään liittyvä haaste tässä, suosittelijalomakkeita ei kaikkialla kerätty (Suomen luontokeskus Haltiassa)
Kuva: Xxxxx Xxx
Julkisten hallintotehtävien tulossopimus vuodeksi 2022 ja alustavat tulostavoitteet 2023–2026 13
B Toiminnallinen tuloksellisuus
Toiminnan tuloksellisuutta koskevat
keskeiset tavoitteet (B1 jne.), keskeiset
toimenpiteet (•) ja mittarit.
B.1 Toiminta on tuottavaa, asiakaslähtöistä ja tiedolla johdettua
• Kehittää digitaalisia palveluita kokonaisvaltaisesti (käynnistetään seuraavan sukupolven ULJAS-järjestelmäkokonaisuuden uudistuksen valmistelu, terävöitetään tavoitetila ja
toimintatapaa digitaaliselle asiakaspalvelulle, kehitetään asiakaspalautteiden keräämistä)
• Kehittää toimintatapoja ja johtamista (arvioidaan uuden johtamisjärjestelmän toimivuutta ja tehdään tarvittavat korjaustoimenpiteet)
B.1 Mittari | Toteuma 2019– 2020 | Alustava arvio 2020– 2021 | Alustava arvio 2021– 2022 | Alustava arvio 2022– 2023 | Alustava arvio 2023– 2024 | Alustava arvio 2024– 2025 | Alustava arvio 2025– 2026 |
Kokonaistuottavuusindeksi, deflatoimaton | 113,29 | 102 | 102 | 102 | 102 | 102 | 102 |
B.1 Mittari | Toteuma 2020 | Tavoite 2021 | Tavoite 2022 | Alustava tavoite 2023 | Alustava tavoite 2024 | Alustava tavoite 2025 | Alustava tavoite 2026 |
Kansallisten kumppanien tyytyväisyys yhteistyöhön Luontopalvelujen ja Eräpalvelujen kanssa, erittäin tyyty- väisten ja melko tyytyväisten osuus, % | 63 | 64 | 65 | 66 | 67 | 68 | 69 |
B.2 Toiminta on ilmastoviisasta ja vastuullista
• Pienentää hiilijalanjälkeään (tuetaan etäkokousten järjestämistä ja etätyöskentelyä, matkustetaan ilmastoviisaasti)
• Laajentaa kestäviä ja eettisiä toimintatapoja koko arvoketjussa (perehdytetään henkilöstö sisäisiin toimintatapaohjeisiin, toteutetaan vastuullisuusohjelman kehittämiskohteet)
2 Tulostavoitteet vuodelle 2022 ja alustavat tavoitteet vuosille 2023–2026
Kuva: Kahtelis Oy
Julkisten hallintotehtävien tulossopimus vuodeksi 2022 ja alustavat tulostavoitteet 2023–2026 15
Kuva: Xxxxxx Xxxxx
16 Julkisten hallintotehtävien tulossopimus vuodeksi 2022 ja alustavat tulostavoitteet 2023–2026
C Voimavarat
Voimavaroja koskevat keskeiset
tavoitteet (C.1 jne.), keskeiset
toimenpiteet (•) ja mittarit.
C.1 Henkilöstö on hyvinvoiva ja osaava
• Kerää ja analysoi henkilöstön palautetta ja parantaa toimintaa sen perusteella (kehitetään JHT:n tilannekuvatyökalua ja tehostetaan sisäistä viestintää yhteisestä tilannekuvasta,
arvioidaan JHT:n johtamisen kehittämisen onnistumista henkilöstökyselyllä)
• Huolehtii henkilöstön osaamisen kehittämisestä (kartoitetaan osaaminen tulos- ja kehityskeskusteluissa,määritellään selkeästi yhteiset osaamisen kehittämistarpeet ja vastuut
koulutuksen toteutuksessa)
C.1 Mittari | Toteuma 2020 | Tavoite 2021 | Tavoite 2022 | Alustava tavoite 2023 | Alustava tavoite 2024 | Alustava tavoite 2025 | Alustava tavoite 2026 |
Esimiestyöskentely (asteikko 1–5) | 3,9 | 4,1 | 4,2 | 4,2 | 4,3 | 4,3 | 4,3 |
Metsähallitus työnantajana (asteikko 1–5) | 3,9 | 4,0 | 4,1 | 4,1 | 4,2 | 4,2 | 4,3 |
Työn merkityksellisyys (asteikko 1–5) | 4,1 | 4,1 | 4,2 | 4,3 | 4,3 | 4,3 | 4,3 |
C.1 Mittari | Toteuma 2020 | Tavoite 2021 | Tavoite 2022 | Alustava tavoite 2023 | Alustava tavoite 2024 | Alustava tavoite 2025 | Alustava tavoite 2026 |
Henkilötyövuosien kehitys, Luontopalvelut, htv* | 450 | 510 | 550 | 510 | 490 | 480 | 480 |
Henkilötyövuosien kehitys, Eräpalvelut, htv* | 74 | 74 | 78 | 70 | 65 | 65 | 65 |
Yhteensä, htv* | 524 | 584 | 628 | 580 | 555 | 545 | 545 |
*Poissaoloja ei ole poistettu.
2 Tulostavoitteet vuodelle 2022 ja alustavat tavoitteet vuosille 2023–2026
C.2 Rahoitusnäkymä ja asetetut tulostavoitteet ohjaavat ennakoivasti toimintaa ja toiminnan mitoitusta
• Selvittää ratkaisuja rahoituspohjan kehittämiseksi (tehdään pitkän aikavälin alueelliset ja valtakunnalliset suunnitelmat siitä, miten hyödynnämme parhaiten EU-rahoitusta
tulostavoitteiden saavuttamiseksi talouden näkymä huomioiden)
• Vahvistaa vuorovaikutusta eduskunnan, ministeriöiden ja muiden päättäjien kanssa (tehdään valtakunnallista ja maakunnallista vaikuttamista tavoitteellisesti ja aktiivisesti)
Rahoitusrakenne
Budjettirahoitus on myönnetty käytettäväksi Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien menojen kattamiseen. Vuoden 2022 budjettirahoitus ja maksuaikataulu on eritelty liitteessä 1. Määrärahoja saa käyttää myös EU ja muilla tuilla toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää myös aktiivista ulkopuolisen rahoituksen hankintaa.
Valtion talousarviosta myönnettävän rahoituksen lisäksi julkisiin hallintotehtäviin käytetään julkisten hallintotehtävien yksikölle kertyvät tulot, kiinteistöjen myyntituotot, hankerahoituksella saadut tulot sekä muut saadut avustukset ja lahjoitukset.
Rahoitus valtion talousarviosta (momentti), 1000 euroa | Toteuma 2020 | Ennuste 2021 | Alustava arvio 2022 | Alustava arvio 2023 | Alustava arvio 2024 | Alustava arvio 2025 | Alustava arvio 2026 |
Maa- ja metsätalousministeriön momentti 30.64.50* | 7 228 | 11 520 | 10 600 | 8 050 | 7 147 | 7 147 | 7 147 |
Ympäristöministeriön momentti 35.10.52* | 49 748 | 70 650 | 79 650 | 46 320 | 40 619 | 40 619 | 40 619 |
Ympäristöministeriön momentti 35.10.63* | 17 | 370 | 150 | - | - | - | - |
Ympäristöministeriön momentti 35.10.22* (VELMU) | 484 | 722 | 1 275 | 780 | 780 | 780 | 780 |
Muu rahoitus valtion talousarviosta perustuen erillispäätöksiin | 7 737 | 4 218 | 2 792 | 2 888 | 2 115 | 2 115 | 2 115 |
Yhteensä | 65 214 | 87 480 | 94 467 | 58 038 | 50 661 | 50 661 | 50 661 |
*Vuosiin 2020–2023 sisältyy edelliseltä vuodelta siirtyvät erät.
18 Julkisten hallintotehtävien tulossopimus vuodeksi 2022 ja alustavat tulostavoitteet 2023–2026
Muu rahoitus, 1000 euroa | Toteuma 2020 | Ennuste 2021 | Alustava arvio 2022 | Alustava arvio 2023 | Alustava arvio 2024 | Alustava arvio 2025 | Alustava arvio 2026 |
Tulorahoitus, maa- ja metsätalousministeriön toimiala | 7 226 | 7 170 | 6 300 | 6 270 | 6 270 | 6 270 | 6 270 |
Tulorahoitus, ympäristö- ministeriön toimiala | 5 309 | 8 250 | 5 140 | 4 620 | 4 610 | 4 610 | 4 610 |
Tulorahoitus yhteensä | 12 535 | 15 420 | 11 440 | 10 890 | 10 880 | 10 880 | 10 880 |
LIFE - rahoitus* | 2 511 | 2 700 | 3 700 | 3 700 | 4 300 | 4 000 | 4 000 |
Muu Euroopan unionin rahoitus* | 3 530 | 2 871 | 2 430 | 1 393 | 1 027 | 922 | 922 |
Muu rahoitus* | 351 | - | - | - | - | - | - |
Yhteensä | 6 392 | 5 571 | 6 130 | 5 093 | 5 327 | 4 922 | 4 922 |
*MMM:n tulorahoitus sisältää Siemenmyynnistä saatavat tulot. Tuloissa ei ole huomioitu edellisten tilikausien ylijäämää.
Rahoitus yhteensä | Toteuma 2020 | Ennuste 2021 | Alustava arvio 2022 | Alustava arvio 2023 | Alustava arvio 2024 | Alustava arvio 2025 | Alustava arvio 2026 |
Yhteensä | 84 141 | 108 471 | 112 037 | 74 021 | 66 868 | 66 463 | 66 463 |
2 Tulostavoitteet vuodelle 2022 ja alustavat tavoitteet vuosille 2023–2026
Kuva: Xxxxxx Xxxxxx
20 Julkisten hallintotehtävien tulossopimus vuodeksi 2022 ja alustavat tulostavoitteet 2023–2026
Asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan osana Metsähallituksen ja ohjaavien ministeriöiden välistä tulosohjausta.
Metsähallitus toimittaa ympäristöministeriölle ja maa- ja metsätalousministeriölle väliraportin tavoit-
teiden saavuttamisesta ja taloudesta 31.8.2022 tilanteen mukaisesti syyskuun loppuun mennessä. Metsähallitus laatii vuosittain tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.
Yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden mittarien toteuman arvioinnissa käytetään valtion tulostieto- järjestelmän arvosana-asteikkoa: 1 = Tavoitteesta on luovuttu, 2 = Tavoite ei ole toteutunut, 3 = Tavoite on toteutunut osittain, 4 = Tavoite on saavutettu, 5 = Tavoite on ylitetty.
Tulossopimuksen tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit tarkistetaan vuosittain ja päivitetään tarvittaessa.
Liite 1:
Vuosiliite 2022
Valtion vuoden 2022 talousarvion keskeiset yhteiskunnallista vaikuttavuutta koskevat tavoitteet (A.1 jne.), selvitysosan keskeiset
tulostavoitteet eli toimenpiteet (•) sekä näiden toimenpiteiden toimeenpanoa
tukevat keskeisimmät vuositoimenpiteet (º). HO-merkinnällä varustetut keskeiset toimenpiteet toteuttavat osaltaan pääministeri Xxxxxxx hallitusohjelman tavoitteita.
22 Julkisten hallintotehtävien tulossopimus vuodeksi 2022 ja alustavat tulostavoitteet 2023–2026
A Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
A.1 Lajien ja luontotyyppien suojelutaso paranee ajantasaisen tiedon mukaan priorisoiduilla toimenpiteillä
• Tehostaa toimia lajien ja luontotyyppien uhanalaistumiskehityksen pysäyttämiseksi ja toteuttaa erityisesti Helmi-elinympäristöohjelman tavoitteita lisäämällä merkittävästi
luonnonhoito- ja ennallistamistoimia sekä luontoinventointeja. HO
° Saattaa loppuun suojelualueiden luontotyyppirästien inventoinnin, Ylä-Lapin luontotiedon ja valtakunnallisen perinnebiotooppi-inventoinnin päivityksen sekä jatkaa
Selkämeren kansallispuiston ja muiden merisuojelualueiden vedenalaisen luonnon inventointeja ja osallistuu letto- ja rantaluontotyyppien inventointihankkeisiin.
° Jatkaa Helmi-toimintaohjelman toteuttamista eri elinympäristöissä sekä laatii ohjelman tavoitteiden mukaisen toteutussuunnitelman vuosille 2023–2030 yhteistyössä
ELY-keskusten kanssa.
° Toteuttaa seurantasuunnitelmien mukaisesti soiden ennallistamisen sekä kunnostus- ja luonnonhoitotoimien vaikuttavuuden seurannat sekä täydentää seurantaverkostoja
tarpeellisilta osin.
° Kohdentaa lajistokartoituksia ja seurantoja uhanalaisimpiin lajeihin ja direktiivilajeihin sekä tunnistettujen lajistotietotarpeiden mukaisesti, sekä toteuttaa uhanalaisimpien lajien
elinympäristöjen hoitoa ja muita suojelutoimia mm. priorisointineuvottelujen tulosten pohjalta.
° Osallistuu pölyttäjästrategian toimeenpanoon ja kansallisen pölyttäjäseurannan käynnistämiseen .
° Jatkaa Saimaan norppasaariston maailmanperintöhakemuksen valmistelua yhdessä maakunnallisten ja paikallisten toimijoiden kanssa.
° Vastaa strategisen luontohankkeen (SNaP-Life) valmistelusta yhdessä kumppaneiden kanssa.
• Osallistuu merenhoitosuunnitelman seurantaohjelman ja toimenpideohjelman toimeenpanoon sekä parantaa sisävesien monimuotoisuuden suojelua. HO
° Käynnistää BiodiverSea LIFE IP -hankkeen ja toteuttaa merenhoidon toimenpideohjelmaa osana hanketta.
° Käynnistää merenhoidon seurantaohjelman hiekka- ja sorapohjien sekä vedenalaisten putkilokasvien seurannat, toteuttaa muita seurantaohjelman toimia roolinsa mukaisesti
sekä toteuttaa Velmu-ohjelmaa.
A.2 Natura 2000- ja luonnonsuojelualueverkoston luontoarvojen tila paranee
• Edistää luonnonsuojelualueiden säädösvalmistelua, kiinteistönmuodostusta ja rajojen merkintää. HO
° Edistää säädösvalmistelua yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa erityisesti Merenkurkussa, Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa, Oulun seudulla ja Koillismaalla.
° Edistää kiinteistönmuodostamista etenkin Pohjois-Karjalan ja Länsi-Lapin luonnonsuojelualueilla sekä Lemmenjoen ja Sallatunturin kansallispuistoissa,
sekä jatkaa luonnonsuojelualueiden ulkorajojen ja rajoitusalueiden merkintää.
• Laatii Natura-alueiden tila-arviointeja (NATA) ja hoito- ja käyttösuunnitelmia (HKS) ja hoitaa muita suojelualueiden haltijaviranomaisen tehtäviä sekä varmistaa
inventoinnein ja seurannoin näiden edellyttämän riittävän ja ajantasaisen tietopohjan
° Osallistuu Natura IX -verkostopäivityksen valmisteluun.
° Edistää HKS-suunnitelmien laatimista kiireellisimmillä kohteilla mm. Saaristomeren, Repoveden, Linnansaaren, Perämeren, Pallas-Yllästunturin ja Sallatunturin
kansallispuistoissa.
° Edistää järjestyssääntöjen laatimista kiireellisimmillä kohteilla mm. Kevon luonnonpuistossa.
A.3 Kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden arvo säilyy
• Priorisoi edelleen kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden ylläpitoa ja hoitoa suojelu- ja käyttöarvojen mukaan.
° Osallistuu valtion kiinteistöstrategian toimeenpanon yhteistyöhankkeeseen ja toteuttaa ympäristöministeriön kanssa neuvoteltuaan em. työryhmän esityksiä.
A.4 Metsästys ja kalastus on kestävää, eettistä ja vastuullista
• Kehittää erävalvonnan toimintaedellytyksiä ja viranomaisten yhteistyöverkoston toimintaa sekä lisää erävalvonnan vaikuttavuutta. HO
° Edistää alueellisten viranomaisyhteistyöverkostojen toiminnan käynnistämistä ja kehittämistä sekä osallistuu aktiivisesti erävalvonnan yhteistyöryhmän toimintaan.
° Parantaa ja selkeyttää erätarkastajan toimivaltuuksia osallistumalla aktiivisesti valvontaa koskevan lainsäädännön uudistamiseen.
° Tehostaa erävalvonnan vaikuttavuutta viestinnällisesti.
• Suunnittelee metsästyksen ja kalastuksen kestävästi sekä edistää riista- ja kalaelinympäristöjen ja lajien hoitoa. HO
° Kehittää toimintatapoja ja yhteistyötä riista – ja kalaelinympäristökunnostuksissa.
° Parantaa suunnittelussa käytettävän saalispalauteaineiston tarkkuutta, laatua ja luotettavuutta sekä kehittää toimintatapoja riittävän saalispalautteen
saamiseksi. Osallistuu ja edistää Oma kala- palvelun kehittämistyötä.
° Osallistuu kalatalousalueiden toimintaan ja kalatalousalueiden KHS:ien toteutukseen valtion vesien osalta.
° Koordinoi ja toteuttaa haitallisten vieraspetojen pyyntiä HELMI-ohjelmaan kuuluvilla rannikkoalueen arvokkailla lintuvesillä.
° Valmistelee LIFE-rahoitushakemuksen Metsäpeura-LIFE:n jatkoksi.
• Luo toimintaedellytyksiä kalatalouselinkeinolle valtion vesillä.
° Edistää kalastusmahdollisuuksien kestävää ja tasapuolista tarjontaa kaupallisille kalastajille ja kalastusoppaille valtion vesillä, kalatalousalueissa ja osakaskunnissa.
• Kehittää sosiaalisen kestävyyden ja konfliktinhallinnan työkaluja eräasioiden hoidossa.
° Selkeyttää viestinnällisesti pohjoisten alueiden kestävän käytön yhteensovittamista.
A.5 Monipuoliset ja asiakaslähtöiset eräpalvelut lisäävät hyvinvointia
ja luovat edellytyksiä erätalouden yritystoiminnalle
• Tarjoaa metsästys- ja kalastusmahdollisuuksia kansalaisille tasapuolisesti ja kehittää erämatkailua valtion alueilla. HO
° Edistää kalastusmatkailua ja kasvattaa aluetaloudellisia hyötyjä luomalla ja kehittämällä yhteistyömalleja yrittäjien ja kalatalouskentän muiden toimijoiden kanssa.
° Arvioi ja kehittää erämatkailuyrittäjien toimintaedellytyksiä yhteistyössä MMM:n ja paikallisten erämatkailuyrittäjien kanssa.
• Huolehtii sujuvasta asiakaspalvelusta ja seuraa sekä varmistaa että asiakastyytyväisyys säilyy hyvänä. HO
° Toteuttaa digitaalisen myyntikanavan uudistamisen (Eräluvat-verkkopalvelu).
° Kehittää hirvenmetsästyksen lupahakumenettelyä yhdessä Suomen riistakeskuksen kanssa.
° Turvaa asiakaspalvelun tavoitettavuuden monipuolisten kanavien kautta.
° Kehittää asiakastyytyväisyyden jatkuvaa seurantaa.
• Edistää eränkäynnin jatkuvuutta. HO
° Pyrkii siirtämään eräkummitoiminnan koordinoinnin hallitusti uudelle taholle ja keskittyy jatkossa eräpassin päivitykseen ja ylläpitoon.
A.6 Luonnossa virkistäytyminen lisää hyvinvointia ja luonnon arvostusta, jota tuetaan aktiivisella viestinnällä
• Ylläpitää ja kehittää laadukkaita ja vastuullisesti tuotettuja luonnon virkistys- ja matkailukäytön palveluita huolehtimalla samalla luonnonsuojelualueiden ekologisesta kestävyydestä. HO
° Uudistaa ja vahvistaa kestävän matkailun yhteistyökäytännöt matkailualan toimijoiden kanssa mm. ottamalla käyttöön Sustainable Travel Finland -tuotemerkin kansallispuistoihin.
° Laajentaa luonnon virkistyskäytön ja matkailun kestävyyden seurannan kattavuutta ja kehittää menetelmiä arvioimaan erityisesti käytön vaikutuksia lajeihin ja luontotyyppeihin.
° Uudistaa kävijäseurannan ja sen tulosten viestimisen menetelmät ja ottaa käyttöön tätä tukevan kävijäseurantajärjestelmän.
° Osallistuu kansallisen luonnon virkistyskäyttöstrategian toimeenpanoon ja mm. strategian mukaiseen valtion retkeilyalueverkoston pitkän aikavälin kehittämistarpeita
selvittävään valmistelutyöhön.
° Toteuttaa digitaalisen asiakaspalvelun tiekarttaa vuonna 2021 aikana tarkentuvilla toimenpiteillä.
° Laatii kehittämisohjelman palvelujen tilan parantamiseksi yhdenvertaisuuden näkökulmasta.
° Parantaa asiakasturvallisuutta vuoden 2020 selvityksen havaintojen pohjalta.
° Parannetaan joukkoliikennettä kansallispuistoihin ja muihin vilkkaasti käytettyihin luonto- ja kulttuuriperintökohteisiin yhteistyössä kuntien ja toimijoiden kanssa.
• Vähentää retkeily- ja opastuspalvelujen korjausvelkaa. HO
° Poistaa pääosin vuoden 2019 alussa arvioidun luontokohteiden palveluvarustuksen korjausvelan.
° Kehittää palveluinfraa vastaaman nykyistä ja ennakoitua kysyntää elinkaari- ja ilmastonäkökulmaa huomioiden.
• Viestii luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja luonnon kestävästä käytöstä edistäen kansalaisten ympäristötietoisuutta ja luonnon virkistyskäytön hyvinvointivaikutuksia. HO
° Lisää kestävän ja vastuullisen retkeilyn sekä luonnonsuojelun asiakasviestintää (esimerkiksi retkietiketti, maastoranger -toiminta, opasteet, tupaohjeet, esteettömyys).
° Viestii aktiivisesti HELMI-ohjelman ja LIFE-hankkeiden tuloksista ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.
° Toteuttaa luonto- ja ympäristökasvatusta luontopalveluissa vuonna 2021 päivitetyn ohjeistuksen mukaan, puistoalueiden vahvuuksia painottaen.
° Viestii aktiivisesti luonnon virkistyskäytön investointien kohdentamisesta ja vaikuttavuudesta.
° Ottaa käyttöön asiakasviestinnän uusia digitaalisia menetelmiä digiagendassa sovitulla tavalla.
° Julkaisee ja jalkauttaa kestävän matkailun periaatteisiin perustuva vastuullisen matkailun perehdytysmateriaali matkailun yhteistyöyrityksille ja koulutusorganisaatioille.
Kansainvälistä toimintaa koskevat tavoitteet koskien
ympäristöministeriön erillisrahoitusta
• Vastaa Suomen ja Viron luonnonsuojeluyhteistyön järjestämisestä vuonna 1991 ympäristöministeriöiden välillä allekirjoitetun yhteistyösopimuksen puitteissa.
• Vastaa Luontopalvelujen ja Latvian luonnonsuojeluviraston välillä 2010 sovitun yhteistyösopimuksen toteuttamisesta.
• Osallistuu Ramsarin kosteikkosopimuksen kansalliseen toimeenpanoon ja kansainväliseen yhteistyöhön .
• Osallistuu Natura 2000 biogeograafiseen prosessiin.
• Osallistuu Kiinan kanssa tehtävään kansallispuistoyhteistyöhön.
Metsähallituksen yhteistä toimintaa koskevat tavoitteet
• Osallistuu Metsähallituksen strategian toteutukseen.
• Osallistuu Metsähallituksen ilmasto-ohjelman toteutukseen.
• Osallistuu valtion retkeilyalueiden toiminnan kehittämiseen.
• Osallistuu kansallispuisto- ja luonnonsuojelualueverkoston laajentamishankkeisiin asiantuntijana.
• Osallistuu Metsähallituksen yhteiseen nuorisoviestintään ja eräkummitoimintaan.
• Osallistuu HELMI-ohjelman toteutukseen yhteistyössä Metsätalous Oy:n kanssa.
Rahoitus vuonna 2022
Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö maksavat Metsähallitukselle toimintavuoden aikana tämän sopimuksen mukaisista tehtävistä. Mikäli valtion lisätalousarvioissa osoitetaan alla oleviin määrärahoihin liittyviä palkkaperusteisia tai niihin verrattavia muita vastaavia lisäyksiä, voidaan ne osoittaa Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien käyttöön ilman erillistä sopimusta.
Maksuerät YM, € | Eräpäivä | mom 35.10.52 | mom 35.10.22 | mom 35.01.01 |
I erä | 31.3.2022 | 14 200 000 | 780 000 | 14 500 |
II erä | 30.4.2022 | 4 720 000 | - | - |
III erä | 31.5.2022 | 4 720 000 | - | - |
IV erä | 30.6.2022 | 4 720 000 | - | - |
V erä | 31.7.2022 | 4 720 000 | - | - |
VI erä | 31.8.2022 | 4 720 000 | - | - |
VII erä | 30.9.2022 | 4 720 000 | - | - |
VIII erä | 31.10.2022 | 4 720 000 | - | - |
IX erä | 30.11.2022 | 4 720 000 | - | - |
X erä | 15.12.2022 | 4 794 000 | - | - |
XI erä | 30.11.2021 | 5 000 000 | - | - |
XII erä | 15.12.2021 | 7 942 000 | - | - |
Yhteensä TA 2022 | - | 56 754 000 | 780 000 | 14 500 |
Maksuerät MMM, € | Eräpäivä | mom 30.64.50 |
I erä | 28.2.2022 | 1 440 000 |
II erä | 30.4.2022 | 1 440 000 |
III erä | 30.6.2022 | 1 440 000 |
IV erä | 30.9.2022 | 1 440 000 |
V erä | 30.11.2022 | 1 487 000 |
Laskutetaan yhteensä | - | 7 247 000 |
Pohjois-Suomen siemenhuolto* | - | 1 100 000 |
Yhteensä TA 2022 | - | 8 347 000 |
*Laskutetaan erikseen ministeriön kanssa sovittaessa.
Liite 2:
Kuvaus toiminta- ympäristön muutoksista sekä niistä tehtävät johtopäätökset
30 Julkisten hallintotehtävien tulossopimus vuodeksi 2022 ja alustavat tulostavoitteet 2023–2026
Liite 2: Kuvaus toimintaympäristön muutoksista sekä niistä tehtävät johtopäätökset
Biodiversiteetin köyhtyminen ja ilmastonmuutos Luontotyyppien ja lajien uhanalaisuusarviointien mukaan lähes puolet luontotyypeistä ja 12 prosenttia lajeista on uhanalaisia. Tästä syystä uhanalaistumiskehityksen pysäyttämiseksi valtion alueilla sekä yksityisillä suojelualueilla tehtävien ennallistamis- ja luonnonhoitotöiden volyymia kasvatetaan merkittävästi.
Hiilivarastojen kasvattaminen on ilmaston muutoksen hillinnän kannalta avainasemassa. Koska turve on suurin ja tehokkain maalla oleva hiilivarasto, sitä kasvatetaan valtion mailla ennallistamalla soita tuhansia hehtaareja ja toteuttamalla toimia hiilijalanjäljen pienentämi- seksi. Vieraslajien torjuntaa tehostetaan, koska ilmastonmuutoksen seurauksena haitallisten vieraslajien määrä on lisääntynyt. Myös virtavesien kunnostukseen ja vaelluskalojen elinkierron turvaamiseen panostetaan aiempaa enemmän.
Valtion budjettirahoituksen merkittävä kasvu ja EU:n Life-projektien rahoitus antavat biodiversi- teetin köyhtymisen estämisen ja ilmastonmuu- toksen hillinnän osalta lähivuosina hyvät puitteet. Ennallistamisen ja luonnonhoidon volyymien kasvaessa on erityisen tärkeää, että toimenpiteet kohdennetaan edelleen priorisoidusti toimien kustannusvaikuttavuuden varmistamiseksi. Luon- totiedon ylläpito sekä sen laatu ja ajantasaisuus ovat myös tärkeitä toiminnan kohdentamisen
ja vaikuttavuuden seurannan kannalta.
Luonnon kestävän käytön korostuminen ja vapaa-ajan käytön muutos
Valtion alueiden luonnon virkistyskäyttö on lisääntynyt viime vuosina voimakkaasti, mikä on samassa suhteessa lisännyt kysyntää opastukselle, viestinnälle sekä metsästys- ja kalastuslupien myynnille. Koronan aiheuttaman poikkeustilan on havaittu lisäävän kotimaan matkailua jopa pysyvästi, ja luonto vetää nyt puoleensa myös ihmisiä, joilla ei ole aiempaa kokemusta ja tietämystä, kuinka luonnossa tulee toimia.
Luonnossa liikkuvien määrän kasvu aiheuttaa normaalia enemmän lieveilmiöitä, kuten suojelualueilla ilmeneviä luvattomia nuotio- paikkoja, luvatonta leiriytymistä, autiotupien ja muun infran sekä luonnon vahingoittamista.
Kestävyys ja vastuullisuus ovat luonto - ja erämat- kailun kasvun ja kehittämisen keskeisimmät lähtö- kohdat. Tästä syystä on parannettava matkailun
ja virkistyskäytön kestävyyden seurantaa sekä vähennettävä retkeily- ja opastuspalvelujen korjaus- velkaa. Merkittävästi kasvanut budjettirahoitus antaa näihin erinomaiset puitteet. Lisääntyvä luonnon käyttö ja kulutus edellyttää myös valvonnan lisäämistä, kasvavaa valvontaviranomaisyhteistyötä ja sen resurssoinnin kasvattamista tarvittavalle tasolle. Kalastuksen lakisääteisten tehtävien asian- mukainen hoitaminen edellyttää Metsähallituksen kalastustoimen kokonaistarkastelua ja resurssointia.
Kestävyys ja vastuullisuus korostuvat asiakaspal- velussa, tuotteistuksessa, viestinnässä ja markki- noinnissa, matkailun ohjauksessa ja yhteistyössä sekä vilkkaassa käytössä olevien käyntikohteiden käytännön hoidossa. On tärkeää, että hoidossa olevista kohteista ja niiden palveluista markkinoin- nissa muodostettava kuva vastaa todellisuutta, ja että nämä kohteet pystytään pitämään sellaisessa kunnossa, että liikkuminen on turvallista. Myös erämatkailun kehittämiseen kohdistuu kasvavia odotuksia. Metsästys- ja kalastusmatkailun kehittä- minen on kuitenkin haastavaa, koska lainsäädäntö ja erityisoikeudet tuovat siihen omat erityis- piirteensä. Eräpalvelujen yhteistyötarpeet alan toimijoiden kanssa kasvavat ja on yhdessä etsittävä kestäviä ratkaisuja erämatkailun kehittämiseksi valtion mailla.
Työelämän ja digitalisaation murros
Nopea toimintaympäristöjen kehittyminen tuo paineen reaaliaikaiselle päätöksenteolle, toiminnan ohjaamiselle älykkäiden prosessien ja tiedolla johtamisen lähtökohdista sekä kestävään käyttöön ohjaavalle digitaaliselle asiakaspalvelulle. Digitaa- liset uudet palvelut, ekosysteemit, alustatalous
ja avoin data edellyttävät uudistumistarvetta matkailuaineistojen tuotantoon, lupahallintaan, asiakaspalveluun ja luontokeskusten toiminta- konsepteihin sekä tuovat suojelualueisiin liittyvät tuotteet uusiin kanaviin. Digitaalisten ja datapalve- luiden kehittäminen asiakastarpeiden näkökulmasta on yhä kriittisempi menestystekijä ja yhteistyö Metsähallituksen ulkopuolisten toimijoiden kanssa korostuu. Uudet teknologiat, tekoäly ja robotiikka/ automaatio kiihdyttävät työelämän murrosta tuoden eteen yhä monimutkaisempien ongelmien ratkaisun ja vaikuttaen jokaisen arkeen aiheuttaen jatkuvan oppimisen tarpeen sekä uudistumista tukevien toimintatapojen käyttöönoton. Työelämän ja digitalisaation murroksen haasteiden ratkaiseminen vaatii tulevaisuudessa yhä enemmän lisäresursointia.
Luonnon arvon ja yhteisen varallisuuden vastuullista kehittämistä yli sukupolvien.