SOPIMUS JOHDANNAISSOPIMUSTEN YLEISISTÄ EHDOISTA ("YLEISSOPIMUS")
SOPIMUS JOHDANNAISSOPIMUSTEN YLEISISTÄ EHDOISTA ("YLEISSOPIMUS")
Kuntarahoitus Oyj ("sopijapuoli" tai "Kuntarahoitus") ja
("asiakas" tai "sopijapuoli")
sopivat tällä yleissopimuksella niistä yleisistä ehdoista, joita sovelletaan sopijapuolten välisiin koronvaihtosopimuksiin, korkokattosopimuksiin, korkokatto- ja korkolattiaso- pimuksiin ja koron- ja valuutanvaihtosopimuksiin (yhdessä ”johdannaissopimukset”).
Kunkin johdannaissopimuksen tarkemmat ehdot sovitaan erikseen ja vahvistetaan liit- teinä 1, 2, 3 ja 4 olevien vahvistusmallien mukaisessa muodossa ("koronvaihtosopi- muksen vahvistus" tai "vahvistus", liite 1, ”korkokattosopimuksen vahvistus” tai ”vah- vistus”, liite 2, ”korkokatto- ja korkolattiasopimusten vahvistus” tai ”vahvistus”, liite 3 ja ”koron- ja valuutanvaihtosopimuksen vahvistus” tai ”vahvistus, liite 4 ).
Yleissopimusta sovelletaan kaikkiin sopijapuolten välisiin johdannaissopimuksiin, jollei vahvistuksessa toisin mainita.
Tämä yleissopimus ja sopijapuolten väliset vahvistukset muodostavat yhden sopimuk- sen.
1. YLEISET MÄÄRITYKSET
1.1 Johdannaissopimukset Koronvaihtosopimus
Koronvaihtosopimus on mikä tahansa koronvaihtosopimus tai muu vastaava sopimus, jossa sopijapuolet sopivat korkojen maksamisesta toisilleen euroina. Maksettavat korot voivat olla kiinteitä, vaihtuvia tai strukturoituja korkoja.
Korkokattosopimus
Korkokattosopimus on mikä tahansa korkokattosopimus tai muu vastaava sopimus, jossa korkokattosopimuksen ostaja suojautuu koron nousua vastaan. Jos vaihtuvan ko- ron arvo ylittää korkokattosopimuksen toteutuspäivänä kattokoron arvon, myyjä mak- saa ostajalle näiden erotuksen laskennalliselle pääomalle laskettuna vahvistuksessa sovittuna maksupäivänä. Korkokattosopimus voi käsittää yhden tai sarjan peräkkäisiä toteutuspäiviä, joiden kaikkien niiden toteutuspäivien osalta, joina vaihtuvan koron ar- vo ylittää kattokoron arvon, myyjä maksaa näiden erotuksen ostajalle laskennalliselle pääomalle laskettuna sovittuna maksupäivänä.
Korkolattiasopimus
Sopijapuolet voivat korkokattosopimuksen ohella sopia korkolattiasopimuksen ehdois- ta. Jos vaihtuvan koron määrä alittaa toteutuspäivänä lattiakoron arvon, ostaja maksaa myyjälle näiden erotuksen laskennalliselle pääomalle laskettuna vahvistuksessa sovit- tuna maksupäivänä. Korkolattiasopimus voi käsittää yhden tai sarjan peräkkäisiä to- teutuspäiviä, joiden kaikkien niiden toteutuspäivien osalta, joina vaihtuvan koron arvo alittaa lattiakoron arvon, ostaja maksaa näiden erotuksen myyjälle laskennalliselle pääomalle laskettuna sovittuna maksupäivänä.
Koron- ja valuutanvaihtosopimus
Koron- ja valuutanvaihtosopimuksessa sopijapuolet sopivat korkovirtojen vaihtamisesta toisiinsa eri valuutoissa. Korkovirrat voivat olla kiinteän, vaihtuvan tai strukturoidun koron virtoja.
Sopijapuolet voivat sopia pääomien vaihdosta sopimuksen alussa ja lopussa tai vain sen lopussa.
Strukturoitu korko
Strukturoidun koron ehdot sovitaan erikseen ja vahvistetaan johdannaissopimuksen vahvistuksessa. Koron strukturointi voi perustua indeksiin, jonka muuttuessa korko muuttuu vastaavasti, tai optioon, joka antaa Kuntarahoitukselle oikeuden muuttaa ko- ron määräytymisperustetta sopimuskauden aikana. Koron strukturointi voi perustua myös johonkin muuhun asiakkaan kanssa erikseen sovittavan kohde-etuuden arvon muutokseen tai tekijään tai kahden johdannaissopimuksen tai johdannaissopimuksen ja option tai termiinin yhdistelmään.
1.2 Vahvistus
Vahvistus tarkoittaa asiakirjaa, jonka sopijapuolet allekirjoittavat ja joka yhdessä yleis- sopimuksen kanssa muodostaa johdannaissopimuksen ehdot. Jos vahvistuksen ja yleissopimuksen välillä vallitsee ristiriita, vahvistuksessa sovittu katsotaan ensisijaisek- si.
1.3 Maksuvelvoitteet
1.3.1 Maksuvelvollisuus
Sopijapuoli on velvollinen suorittamaan vahvistuksessa määrätyt maksuvelvoitteensa sopimuksen mukaisesti. Maksut tulee suorittaa eräpäivinä saajan tilille vapaasti siirret- tävinä varoina vahvistuksessa annettujen maksuohjeiden mukaisesti ja kyseessä ole- van maksuvaluutan edellyttämällä markkinatavalla. Sopijapuolella on oikeus pidättäy- tyä maksun suorittamisesta, jos kyseinen johdannaissopimus on irtisanottu tai purettu.
1.3.2 Maksujen netottaminen
Mikäli sopijapuolilla on samana maksupäivänä vastakkaisia samaan johdannaissopi- mukseen perustuvia samassa valuutassa olevia maksuvelvoitteita, maksut kuitataan siten, että se sopijapuoli, joka on velkaa toiselle, maksaa nettovelan.
Kuntarahoitus maksaa nettovelkansa asiakkaan tilille tai pyytää asiakasta maksamaan nettosaatavansa tililleen, jollei vahvistuksessa ole toisin sovittu.
1.3.3 Tilitiedot
Sopijapuoli on velvollinen vahvistuksessa antamaan toiselle sopijapuolelle riittävät maksuohjeet maksujen suorittamista varten. Tili- tai maksuohjeiden muutoksesta on ilmoi-
tettava toiselle sopijapuolelle kirjallisesti vähintään viisi pankkipäivää ennen seuraavaa eräpäivää. Sopijapuoli vastaa itse niistä kustannuksista, jotka aiheutuvat sen itse ai-
heuttamista maksuepäselvyyksistä.
1.4 Pankkipäivä
1.4.1 Pankkipäivä
(i) "Helsingin pankkipäivä"; muu päivä kuin lauantai tai sunnuntai, milloin pankit Suomessa ovat yleisesti avoinna ja jona Helsingissä käydään valuutta- ja rahamarkki- nakauppaa; tai
(ii) "TARGET-pankkipäivä"; päivä jolloin Euroopan keskuspankin maksujärjestelmä TARGET on toiminnassa.
1.4.2 Pankkipäiväolettama
Pankkipäiväolettama on johdannaissopimuksen vahvistuksessa kulloinkin määritelty soveltamisohje siitä, miten vahvistuksessa sovitut päivät siirtyvät, jos ne eivät ole pankkipäiviä.
Pankkipäiväolettamat:
i) "seuraava": Vahvistuksessa sovittu päivämäärä siirtyy lähinnä seuraavaan pankkipäivään;
ii) "sovellettu seuraava": Vahvistuksessa sovittu päivämäärä siirtyy lähinnä seu- raavaan pankkipäivään, paitsi jos seuraava pankkipäivä on seuraavan kalenteri- kuukauden puolella, jolloin sovittu päivämäärä siirtyy edeltävään pankkipäivään;
iii) "edeltävä": Vahvistuksessa sovittu päivämäärä siirtyy edeltäväksi pankkipäiväk- si.
2. ASIAKKAAN OIKEUS TEHDÄ SOPIMUS
Asiakas vakuuttaa, että sillä on oikeus tehdä sopimus ja että sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttäminen ei ole asiakasta koskevan lain, viranomaisten määräysten tai yhtiöjärjestyksen vastaista.
3. SOPIMUSKAUSI JA -PÄIVÄT
3.1 Johdannaissopimuksen voimassaolo
Johdannaissopimus on voimassa tekopäivästä päättymispäivään.
3.2 Johdannaissopimuksen tekopäivä
Johdannaissopimuksen tekopäivällä tarkoitetaan päivää, jona sopijapuolet solmivat johdannaissopimuksen.
3.3 Johdannaissopimuksen alkamispäivä
Johdannaissopimuksen alkamispäivä on johdannaissopimuksen vahvistuksessa sovittu päivä. Se on samalla ensimmäisen korkojakson alkamispäivä.
3.4 Johdannaissopimuksen päättymispäivä
Johdannaissopimuksen päättymispäivä on johdannaissopimuksen vahvistuksessa sovit- tu päivä. Se on samalla viimeisen korkojakson viimeinen päivä. Päättymispäivään ei sovelleta pankkipäiväolettamaa, ellei vahvistuksessa toisin sovita.
4. MAKSUT
4.1 Laskennallinen pääoma
Laskennallinen pääoma on se määrä, jolle korko lasketaan.
4.2 Korkojaksot
Korko lasketaan kunkin korkojakson ensimmäiselle, mutta ei viimeiselle päivälle. En- simmäinen korkojakso alkaa johdannaissopimuksen alkamispäivänä ja päättyy seuraa- vana koronmaksupäivänä.
Kukin seuraava korkojakso alkaa edellisestä koronmaksupäivästä ("korkojakson alka- mispäivä") ja päättyy seuraavana koronmaksupäivänä.
Viimeinen korkojakso päättyy johdannaissopimuksen päättymispäivänä.
4.3 Koronmaksupäivä ja koron maksaminen
Korot maksetaan kunkin korkojakson viimeisenä päivänä ("koronmaksupäivä"), jollei johdannaissopimuksen vahvistuksessa ole toisin sovittu. Koronmaksupäivään sovelle- taan pankkipäiväolettamaa myös sen ollessa samalla johdannaissopimuksen päätty- mispäivä.
4.4 Määrittelijä
Määrittelijänä toimii Kuntarahoitus, jonka tehtävänä on:
i) määritellä kullekin korkojaksolle sovellettavat korot ja maksettavat korkomäärät;
ii) ilmoittaa toiselle sopijapuolelle koronmaksupäivät ja koronvaihtosopimuksen mu- kaan maksettavat määrät.
4.5 Korkotekijä
Korkotekijä lasketaan seuraavasti:
i) "todelliset\365", jolloin xxxxxxxxxxx todelliset päivät jaetaan 365:lla.
ii) "todelliset\360", jolloin korkojakson todelliset päivät jaetaan 360:lla.
iii) "30E\360" eli "Eurobond-sääntö", jolloin korkovuosi koostuu 12:sta 30 päivän kuukaudesta (kuitenkin niin, että viimeisen korkojakson viimeisen päivän ollessa helmikuun viimeinen päivä, ei helmikuuta muuteta 30 päiväiseksi), jotka jaetaan 360:lla
iv) ”30/360”, jolloin korkovuosi koostuu 12:sta 30 päivän kuukaudesta (kuitenkin jos
korkokauden viimeinen päivä on kuukauden 31. päivä ja korkokauden ensim- mäinen päivä on muu kuin 30. tai 31. päivä, korkokauden viimeistä kuukautta ei muuteta 30 päiväiseksi. Lisäksi jos korkokausi päättyy helmikuun viimeiseen päivään, korkokauden viimeistä kuukautta ei pidennetä 30 päiväiseksi), jotka jaetaan 360:lla.
v) "Todelliset/Todelliset", jolloin korkojakson todelliset päivät jaetaan 365:llä (366:lla eli jakaja vaihtelee sen mukaan, osuuko osa korkojaksosta karkausvuo- delle. Korkojakso jaetaan kahteen osaan siten, että se osa korkojaksosta, joka osuu karkausvuoden puolelle jaetaan 366:lla ja se osa korkojaksosta, joka ei osu karkausvuodelle jaetaan 365:llä. Kunkin korkojakson nimittäjässä käytetään päivien todellista lukumäärää ja osat lasketaan yhteen).
5. KIINTEÄ MÄÄRÄ KORONVAIHTOSOPIMUKSISSA JA KORON- JA VALUUTANVAIHTOSOPIMUKSISSA
Sopijapuolen tiettynä maksupäivänä tietyltä korkojaksolta maksettava kiinteä määrä on joko
i) vahvistuksessa mainittu määrä tai
ii) mikäli kiinteää määrää ei ole ennalta määritelty, se lasketaan seuraavasti: Kiinteä määrä = laskennallinen pääoma x kiinteä korko x vahvistuksen mukainen korkotekijä.
6. VAIHTUVA MÄÄRÄ KORONVAIHTOSOPIMUKSISSA JA KORON- JA VALUUTANVAIHTOSOPIMUKSISSA
Sopijapuolen tiettynä maksupäivänä tietyltä korkojaksolta maksettava vaihtuva määrä lasketaan seuraavasti:
Vaihtuva määrä = laskennallinen pääoma x vaihtuva korko (+/- marginaali) x vahvis- tuksen mukainen korkotekijä.
7. VAIHTUVIEN KORKOJEN MÄÄRITELMÄT
7.1 Määritelmät
Vaihtuvien korkojen määritelmät ovat liitteen 5 mukaiset.
7.2 Korkotiedon puuttuminen
Jos liitteessä 5 tarkoitettua korkoa ei ole saatavissa, korko on Kuntarahoituksen kysei- sen korkojakson jälleenrahoituskustannus.
7.3 Korkotiedon oikaisu
Lähteestä Xxxxxx tai Telerate saatu korko muuttuu, jos asianomainen lähde korjaa kor- kotiedon tunnin kuluessa siitä, kun se esitti tiedon ensimmäisen kerran.
8. PYÖRISTÄMINEN JA INTERPOLOINTI
8.1 Pyöristäminen
i) Laskutoimituksissa käytetyt tai niiden tuloksina saadut prosenttiluvut ilmaistaan enintään viiden desimaalin (prosentin sadastuhannesosan) tarkkuudella siten, et- tä kuudes desimaali (prosentin miljoonasosa) pyöristetään tarvittaessa lähimpään viidenteen desimaaliin siten, että jos kuudes desimaali on vähintään 5, pyöristys suoritetaan ylöspäin, muutoin alaspäin.
8.2 Interpolointi
Jos korkojakson korko on sovittu määritettäväksi "interpoloimalla", korko määritetään "straight-line-interpoloinnilla" käyttäen korkojaksoa lähinnä olevan lyhyemmän ja pi- demmän saatavissa olevan korkojakson korkonoteerauksia.
9. VIIVÄSTYSKORKO JA PERIMISKULUT
Jos sopijapuoli ei suorita ajoissa maksuvelvoitettaan, viivästyneelle määrälle veloite- taan viivästyskorkoa alkuperäisestä koronmaksupäivästä lukien lopulliseen maksupäi- vään saakka viisi (5) prosenttiyksikköä yli yksittäisten viivästyneiden johdannaissopi- musten perusteella sopijapuolen maksettavana olevista koroista korkeimman koron, kuitenkin vähintään Kuntarahoitukselle viivästyksestä aiheutuneet kulut.
Sopijapuolen on korvattava toiselle sopijapuolelle kustannukset ja palkkiot, jotka ai- heutuvan viivästyneen määrän perimisestä.
JOHDANNAISPOSITIOIDEN RAPORTOINTI, SÄÄNNÖLLINEN TÄSMÄYTYS, REKLAMOINTI JA ILMOITUSVELVOLLISUUS
Kuntarahoitus toimittaa asiakkaalle raportin asiakkaan avoimesta johdannaispositiosta, johdannaisten arvostuksista ja asiakkaalta mahdollisesti vaadittavista vakuuksista kir- jallisesti vähintään kerran vuodessa, kun asiakkaalla on voimassa enintään 100 ja vuo- sineljänneksittäin, kun asiakkaalla on yli 100 johdannaissopimusta Kuntarahoituksen kanssa. Jokaisen uuden johdannaissopimuksen yhteydessä Kuntarahoitus toimittaa asiakkaalle vahvistuksen. Asiakkaan tulee ilmoittaa mahdollisista virheistä tai puutteis- ta Kuntarahoitukselle kirjallisesti viipymättä, viimeistään kolmen (3) pankkipäivän ku- luttua tiedon saatuaan. Muussa tapauksessa asiakkaan katsotaan hyväksyneen Kunta- rahoituksen ilmoittamat tiedot ja arvot.
Asiakkaan reklamoidessa Kuntarahoituksella on oikeus sulkea asiakkaan johdannais- positioita vastaavasti.
Asiakkaan on ilmoitettava Kuntarahoitukselle antamissaan tiedoissa tapahtuneista muutoksista, jotka voivat vaikuttaa asiakasluokitukseen. Asiakas seuraa, jäävätkö sen johdannaiskaupat määrältään kynnysarvon alle ja ilmoittaa kynnysarvon ylityksistä Fi- nanssivalvonnalle ja Kuntarahoitukselle.
Kynnysarvot (avoimien johdannaispositioiden nimellisarvojen bruttosummien 30 päivän liukuva keskiarvo) ovat:
Korkojohdannaiset | 3 miljardia euroa |
Hyödykejohdannaiset | 3 miljardia euroa |
Valuuttajohdannaiset | 3 miljardia euroa |
Luottojohdannaiset | 1 miljardi euroa |
Osakejohdannaiset | 1 miljardi euroa |
10. SOPIMUKSEN IRTISANOMINEN
Sopijapuolella on oikeus irtisanoa sopijapuolten väliset johdannaissopimukset, jos toi- nen sopijapuoli
- laiminlyö sopimuksen mukaisen maksuvelvoitteen maksamisen eräpäivänä ja jos maksu on viivästynyt seitsemän (7) pankkipäivää ja on edelleen suorittamatta (jolloin irtisanominen voi koskea kyseistä johdannaissopimusta tai kaikkia sopija- puolten välisiä johdannaissopimuksia)
- laiminlyö olennaisesti sopimuksen mukaisen muun velvoitteen eikä ole korjannut laiminlyöntiään viiden pankkipäivän kuluessa kirjallisen huomautuksen lähettämi- sestä, tai
- asetetaan selvitystilaan tai konkurssiin. Kuntarahoituksella on oikeus irtisanoa sopimus myös, jos
- asiakas laiminlyö Kuntarahoituksella olevan luoton tai muun sitoumuksen mukai- sen maksuvelvoitteen maksamisen eräpäivänä tai sellainen maksuvelvoite on erääntynyt ennenaikaisesti takaisinmaksettavaksi ja viivästys on kestänyt vähin- tään seitsemän (7) pankkipäivää eikä suoritusta edelleenkään ole saatu
- annettu takaus tai pantti osoittautuu vakuussitoumuksena pätemättömäksi (jol- loin irtisanominen voi koskea kyseistä koronvaihtosopimusta tai kaikkia sopija- puolten välisiä johdannaissopimuksia)
- asiakas on antanut olennaisesti erheellisen tiedon tai salannut sopimuksen solmi- miseen olennaisesti vaikuttavia seikkoja,
- velallisena olevan yhtiön omistussuhteissa tapahtuu olennaisia muutoksia tai
- markkinoilla, Kuntarahoituksen maksuvalmiudessa, sen vakavaraisuutta koske- vassa tai muussa lainsäädännössä tai viranomaisten ohjeissa tai määräyksissä ta- pahtuu olennaisia muutoksia tai jos olosuhteet muuttuvat muuten olennaisesti si- ten, ettei voida kohtuudella edellyttää Kuntarahoituksen jatkavan sopimusta.
Jos toinen sopijapuoli asetetaan yrityssaneerauslaissa tarkoitettuun saneeraukseen, Kuntarahoituksella on oikeus välittömästi irtisanoa sopimus takaajaan nähden ja vaatia suoritusta takaajalta.
Irtisanominen on toimitettava kirjallisesti. Irtisanomisilmoituksessa on mainittava irti- sanomisperuste sekä irtisanotut johdannaissopimukset ja niiden lakkaamispäivä.
11. MUUTOKSET LAEISSA JA VIRANOMAISTEN MÄÄRÄYKSISSÄ
Jos laeissa tai viranomaisten määräyksissä tapahtuu sellaisia muutoksia, että johdan- naissopimuksen velvoitteiden noudattaminen tulee toiselle tai molemmille sopijapuolille lainvastaiseksi tai muuten kielletyksi, tulee sen sopijapuolen, jota lain tai viranomais- ten määräysten muutos koskee ("estynyt sopijapuoli") välittömästi ilmoittaa toiselle sopijapuolelle tilanteen muuttumisesta.
Tämän jälkeen sopijapuolet neuvottelevat saadakseen aikaan korvaavan järjestelyn, jotta edellä mainittu tilanne vältettäisiin. Jos korvaavasta järjestelystä ei pystytä sopi- maan 30 Helsingin pankkipäivän kuluessa, estynyt sopijapuoli voi kirjeitse ilmoittaa toiselle sopijapuolelle johdannaissopimuksen päättyneen sellaisena Helsingin pankki- päivänä, jolloin on kulunut vähintään viisi päivää, mutta ei enempää kuin 30 päivää tällaisen ilmoituksen antamisesta.
12. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLON PÄÄTTYMISEEN LIITTYVIEN MAKSUJEN NETTOUTTAMINEN
12.1 Nettotappio tai nettovoitto
Mikäli sopimuksen voimassaolo päättyy kohtien 10 tai 11 nojalla, irtisanovan sopija- puolen ("irtisanova sopijapuoli") tulee määritellä kunkin yksittäisen johdannaissopi- muksen päättymispäivän nettoarvo laskemalla irtisanovalle sopijapuolelle johdannais- sopimuksen päättymisestä aiheutuvan nettotappion tai nettovoiton määrä.
Nettotappiolla tai nettovoitolla tarkoitetaan irtisanovalle sopijapuolelle aiheutuvaa tap- piota tai voittoa sen johdosta, että johdannaissopimus päättyy ennenaikaisesti tämän sopimuksen 10 tai 11 kohtien perusteella. Nettotappio tai nettovoitto lasketaan joh- dannaissopimuksen ennenaikaisen päättymispäivän tilanteen mukaisesti niiden maksu- jen nykyarvojen erotuksena, jotka irtisanova sopijapuoli olisi johdannaissopimuksen jatkuessa maksanut ja/tai saanut. Nettotappio tai nettovoitto tulee laskea markkinoilla käytetyllä tavanomaisella menetelmällä, joka voi perustua referenssipankeilta saatuihin hintoihin tai näiden antamiin korko- tai muihin asianmukaisiin noteerauksiin. Nettotap- pio tai nettovoitto määräytyy vähintään kahden referenssipankin antamien hintojen tai noteerausten keskiarvona. Jos tällaisia hintoja tai noteerauksia ei johdannaissopimuk- sen osalta ole käytännössä saatavilla, irtisanova sopijapuoli laskee tältä osin sille joh- dannaissopimuksen ennenaikaisesta päättymisestä aiheutuneen nettotappion tai netto- voiton.
12.2. Nettotappion tai nettovoiton maksaminen
Irtisanovan sopijapuolen tulee laatia laskelma, jossa irtisanovan sopijapuolen hyväksi lasketaan sille aiheutuvan nettotappion ja sille tulevien maksamattomien erien summa. Toisen sopijapuolen hyväksi lasketaan irtisanovalle sopijapuolelle aiheutuvan nettovoi- ton ja toiselle sopijapuolelle tulevien maksamattomien erien summa.
Jos irtisanovan sopijapuolen hyväksi tuleva määrä on suurempi kuin toisen sopijapuo- len hyväksi tuleva määrä, toisen sopijapuolen on vaadittaessa suoritettava erotus irti- sanovalle sopijapuolelle. Jos toisen sopijapuolen hyväksi tuleva määrä on suurempi, ir-
tisanovan sopijapuolen on kymmenen pankkipäivän kuluessa päättymispäivästä suori- tettava erotus toiselle sopijapuolelle. Irtisanovan sopijapuolen nettotappion tai netto- voiton laskelma sitoo toista sopijapuolta, jollei siinä ole ilmeistä virhettä.
Sopimuksen voimassaolon päättymispäivästä lukien sopijapuolet eivät ole velvollisia täyttämään maksuvelvoitteitaan toiselle sopijapuolelle niiden sopimuksen päättymis- päivänä voimassa olleisiin johdannaissopimuksiin perustuvien määrien osalta, jotka erääntyvät päättymispäivän jälkeen. Sopijapuolella on kuitenkin oikeus saada korvaus sen mukaan mitä edellä tässä kohdassa mainitaan.
13. IRTISANOVAN SOPIJAPUOLEN OIKEUS KUITTAUKSEEN
Irtisanova sopijapuoli voi käyttää kohdan 12 mukaista saavaansa kaikkien muiden, myös erääntymättömien toiselle sopijapuolelle olevien muihin sopimuksiin ja sitoumuk- siin kuin tähän sopimukseen perustuvien velkojensa kuittaamiseen.
Irtisanovalla sopijapuolella on oikeus kuitata toisen sopijapuolen kohdan 12 mukaista saatavaa vastaan kaikki, myös erääntymättömät saatavansa, jotka perustuvat muuhun sopimukseen ja sitoumukseen kuin tähän sopimukseen.
14. VEROT JA MUUT JULKISOIKEUDELLISET MAKSUT
Johdannaissopimuksen mukaiset maksusuoritukset tulee tehdä täysimääräisinä siten, että niihin mahdollisesti kohdistuvat verot ja muut julkisoikeudelliset maksut on suori- tettava erikseen.
15. JOHDANNAISPOSITIOIDEN TIIVISTÄMINEN
Jos asiakkaalla on Kuntarahoituksen kanssa vähintään 500 voimassa olevaa OTC- johdannaissopimusta, sopimusosapuolet analysoivat vähintään kaksi kertaa vuodessa mahdollisuudet suorittaa johdannaispositioiden tiivistämistä.
16. ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN
Näistä ehdoista ja sopimusosapuolten välisistä sopimuksista johtuvat erimielisyydet pyritään ratkaisemaan ensisijaisesti sopimalla.
Jos asiakas on eri mieltä Kuntarahoituksen ilmoittamista johdannaispositioiden arvos- tuksista eikä yhteisymmärrykseen ole päästy viiden pankkipäivän kuluessa asiakkaan ensimmäisestä yhteydenotosta, Kuntarahoituksen tulee hakea arvoa koskeva lausunto 2-4 riippumattomalta rahoituslaitokselta. Jos arvot poikkeavat merkittävästi Kuntara- hoituksen ilmoittamista erimielisyyden kohteena olevista arvoista, sovelletaan näiden arvojen keskiarvoa. Kuntarahoitus vastaa arvojen hankkimiskustannuksista. Jos ar- voissa ei todeta edellä mainitun kaltaisia poikkeamia, Kuntarahoituksen ilmoittamat arvot pysyvät voimassa ja tällöin asiakas vastaa arvojen hankkimiskustannuksista.
Muissa riitatilanteissa, joissa ei päästä yksimielisyyteen viiden pankkipäivän kuluessa, asia voidaan ratkaista välimiesmenettelyssä yhtä välimiestä käyttäen, jos riidan koh- teena oleva vaade on määrältään enemmän kuin 50.000 euroa. Elleivät sopijapuolet pääse ratkaisuun välimiehestä, välimiehen nimeää Keskuskauppakamari.
Muut sopimusosapuolten väliset riitaisuudet ratkaistaan Helsingin käräjäoikeudessa.
Asiakkaan on tehtävä näihin ehtoihin ja sopimuksiin perustuvat huomautuksensa Kun- tarahoitukselle kirjallisesti.
17. YLIVOIMAINEN ESTE
Kumpikaan sopijapuoli ei vastaa toiselle aiheutuvasta vahingosta, joka aiheutuu yli- voimaisesta esteestä tai vastaavasta syystä aiheutuvasta sopijapuolen toiminnan koh- tuuttomasta vaikeutumisesta. Kumpikin sopijapuoli on velvollinen ilmoittamaan toiselle sopijapuolelle niin pian kuin se on mahdollista häntä kohdanneesta ylivoimaisesta es- teestä.
18. MUUT EHDOT
i) Yhteystiedot
Kuntarahoitus Oyj
Osoite: PL 744 (Xxxxxxxxxx 0X, 0. kerros), FIN-00101 Helsinki Puhelin: 00-0000 0000
Telefax: 00-0000 0000
Yhteyshenkilö:
Asiakas:
Y-tunnus:
LEI-tunnus:
Osoite:
Puhelin:
Telefax:
Yhteyshenkilö:
ii) Puhelujen nauhoittaminen
Kuntarahoitus voi nauhoittaa sen ja asiakkaan väliset puhelut. Nauhoituksia voidaan käyttää todistelutarkoituksessa.
iii) Tietojen antaminen takaajalle
Kuntarahoituksella on oikeus ilmoittaa takaajalle (tai muulle vakuussitoumuksen anta- jalle) johdannaissopimusta ja siihen liittyvien maksujen suorittamista koskevat tiedot.
iv) Voimassaoloaika
Tämä yleissopimus on voimassa toistaiseksi.
Sen lisäksi, mitä 10 ja 11 kohdissa on sovittu, sopijapuolella on oikeus irtisanoa yleis- sopimus kirjallisesti kuitenkin niin, että yleissopimusta sovelletaan tällöin voimassa oleviin johdannaissopimuksiin niiden päättymispäivään saakka.
v) Sopimusten siirto
Sopijapuolella ei ole oikeutta siirtää johdannaissopimuksen oikeuksia ja velvollisuuksia kolmannelle osapuolelle ilman toisen sopijapuolen kirjallista suostumusta.
vi) Oikeuspaikka
Johdannaissopimuksesta aiheutuvat riitaisuudet ratkaistaan Helsingin käräjäoikeudes- sa.
Tätä sopimusta on laadittu kaksi samasanaista kappaletta, yksi kullekin sopijapuolelle
Paikka ja aika
, pvä kuuta 201
nimenselvennys nimenselvennys
Helsinki, pvä kuuta 201
KUNTARAHOITUS OYJ
nimenselvennys nimenselvennys
Liite 5
VAIHTUVIEN KORKOJEN MÄÄRITELMÄT
i) EURIBOR
Euriborkorko on euroalueen rahamarkkinoiden viitekorko, jota hallinnoivat Eu- roopan Unionin Pankkiyhdistysten liitto (FBE) ja Rahoitusmarkkinayhdistys (ACI). Euriborkoron arvon määräytyminen perustuu kulloinkin voimassa olevaan kansainväliseen käytäntöön. Vahvistuksessa määritellään minkä informaationvä- littäjän (Reuters tai Telerate) euribor-sivua koron määritykseen kulloinkin käy- tetään. Koron määrityspäivä on kaksi pankkipäivää ennen korkojakson alkamis- päivää siten kuin vahvistuksessa on sovittu.
ii) EURO-LIBOR-BBA
British Bankers' Associationin (BBA) julkaisema euron viitekorko. Koron määri- tyspäivä on kaksi pankkipäivää ennen korkojakson alkamispäivää siten kuin vahvistuksessa on määritelty.
iii) Yhdysvaltain dollari
USD-LIBOR-BBA tarkoitta, että korkojakson korko on Yhdysvaltain dollarin mää- räisten, sovitun korkojakson pituisten talletusten korko Telerate-sivulla 3750 klo
11.00 Lontoon aikaa kaksi pankkipäivää ennen korkojakson alkamispäivää.