OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2017- 2020
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2017- 2020
1. YLEISTÄ
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja yliopisto ovat yliopistolain (558/2009) 48 §:n 1 momentin nojalla sopineet yliopiston toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta sekä muista eduskunnan ja valtioneuvoston korkeakouluille asettamista strategisista tavoitteista.
2. KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET JA KORKEAKOULUKOHTAISET TOIMENPITEET
Tavoitetila 2025
Suomalainen - nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi - korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan ja toimintatapojen uudistumisen sekä tuottaa osaamista ja uutta tietoa globaalien, usein monialaisten ongelmien ratkaisemiseen. Korkeakoulut ja tiedelaitokset ottavat toiminnassaan ennakoivasti huomioon toimintaympäristön muutokset, kuten digitalisaation, kansainvälistymisen ja väestökehityksen.
Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat kansainvälisesti vahvoja ja kilpailukykyisiä toimijoita. Korkeakoululaitos muodostuu korkeatasoisista, vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Näiden osaaminen täydentää toisiaan siten, että yhteiskunnan ja työelämän erilaisiin tarpeisiin vastataan. Korkeakoulujen toiminnassa korostuvat sivistystehtävä, yhteiskuntavastuu ja vaikuttavuus, kestävän kehityksen periaatteet, eettinen toimintatapa sekä hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen. Laatua on vahvistettu kansainvälistymällä, digitalisaatiota hyödyntämällä sekä toimintaa modernisoimalla. Opintopolkuja on joustavoitettu, tieto on avointa ja infrastruktuurit yhteiskäytössä. Suomeen muodostuu tutkimuksen huipulla toimivia yliopistoja ja kaikissa yliopistoissa on kansainväliselle tasolle yltäviä tutkimusaloja. Ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tukee entistä vahvemmin koulutusta ja luo edellytyksiä pk-yritysten sekä yksityisen ja julkisen sektorin palvelujen uudistumiselle.
Korkeakoulut ennakoivat ja tukevat yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistumista ja turvaavat tarvittavan korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden, ottaen huomioon pienevän nuorisoikäluokan sekä työ- ja elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muutosten vaikutukset alakohtaisiin koulutustarpeisiin. Korkeakoulut vahvistavat osaamisellaan eri toimijoita yhdistäviä alue- ja alakohtaisia innovaatio- ja osaamiskeskittymiä. Nämä edistävät alueiden omiin vahvuuksiin ja kilpailuetuihin perustuvaa älykästä erikoistumista sekä uusien kasvualojen vahvistumista. Samalla hyödynnetään alueiden osaamispotentiaali korkeakoulujen toiminnan kehittämisessä.
Korkeakouluyhteisö heijastaa väestön moninaisuutta ja sen toiminnassa toteutuu yhdenvertaisuus ja tasa-arvo.
Korkeakoulut vahvistavat vaikuttavuuttaan erityisesti lisäämällä osaamisen ja tutkimustulosten laajempaa hyödyntämistä, kaupallistamista, osaamisen vientiä, elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia sekä yrittäjyysvalmiuksia ja -edellytyksiä.
Korkeakoulut avaavat laajasti tutkimuksen tuloksia ja kehittävät aktiivisesti uusia toimintamalleja osaamisen siirtämiseksi yhteiskuntaan.
Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia. Tietojen ja käsitteiden yhteismitallisuus sekä valtakunnallinen tietovaranto tukevat korkeakoulujen toimintaa ja ministeriön ohjausta.
Korkeakoulut ovat lisänneet kansainvälistä vaikuttavuutta ja näkyvyyttä strategisesti valituilla alueilla hyödyntäen keskinäistä yhteistyötä ja verkottumista. Korkeakoulut hyödyntävät monipuolisesti eurooppalaisen korkeakoulutus- ja tutkimusalueen sekä Team Finland -toiminnan mahdollisuuksia.
Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina
Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi. Korkeakoulut profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa koulutuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa, rakenteissa ja infrastruktuureissa. Syvenevällä yhteistyöllä tuetaan voimavarojen tehokasta käyttöä ja laadun vahvistamista. Kansalliset ja kansainväliset strategiset kumppanuudet vahvistavat korkeakoulujen profiileja. Korkeakoulut keskittävät voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin. Tämä edellyttää myös poisvalintojen toteuttamista korkeakouluissa.
Itä-Suomen yliopisto tukee vahvuusalueidensa kehittymistä nykyistä systemaattisemmilla ja tiiviimmillä kansallisilla ja kansainvälisillä strategisilla kumppanuuksilla.
Yliopisto parantaa kasvatustieteellisen alan tutkimustoiminnan edellytyksiä ja lisää opettajankoulutuksen vetovoimaisuutta ja tutkintojen työelämäkelpoisuutta. Yliopisto on päättänyt keskittää kasvatusalan tutkimuksen ja opettajankoulutuksen sekä harjoittelukoulutoiminnan Joensuuhun. Siirto toteutuu vuonna 2018.
Itä-Suomen yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Savonia-ammattikorkeakoulu vahvistavat laaja-alaista koulutusyhteistyötä sekä koulutuksen ja tki - tukipalvelujen järjestelyjä. Yhteistyön tavoitteena on opintopolkujen sujuvoittaminen ja opintojen työelämärelevanssin lisääminen, TKI-toiminnan alueellisen vaikuttavuuden vahvistaminen ja yhteisten korkeakoulupalvelujen järjestäminen.
Itä- ja Kaakkois-Suomen korkeakoulutuksen vaikuttavuuden ja alueiden elinvoimaisuuden vahvistamiseksi syvennetään yhteistyötä eri toimijoiden kesken.
Itä-Suomen yliopisto on liittynyt Young Universities for the Future of Europe (YUFE) -verkostoon, joka on yksi 17:sta komission rahoittamasta eurooppalaisesta yliopistoliitoutumasta. Verkostossa kehitetään toimintamallia uudenlaiselle eurooppalaisten yliopistojen väliselle yhteistyölle ja se kytkee jäsenyliopistojen koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa aiempaa vankemmin yhteen sekä tiivistää vuorovaikutusta julkisen ja yksityisen sektorin sekä alueiden kanssa. Mukana olevien yliopistojen opiskelijoilla on jatkossa mahdollisuus suorittaa opintoja kaikissa verkoston yliopistoissa, asua osana paikallista yhteisöä ja osallistua sen toimintaan. Yhteisen virtuaalikampuksen kautta tarjotaan avoimia opintoja. Itä-Suomen yliopisto vastaa verkostossa YUFE in our cities -työpaketista, jossa tavoitteena on verkostossa liikkuvien opiskelijoiden ja henkilökunnan sitouttaminen kampuskaupunkeihin. Sekä Joensuun että Kuopion kaupungit ovat aktiivisesti mukana hankkeen toteutuksessa.
Itä-Suomen yliopisto on muodostanut biotalouteen keskittyvän European Bioeconomy University- konsortioon yhdessä Bolognan yliopiston, Hohenheimin yliopiston, AgroParisTechin, BOKU-yliopiston sekä Wageningenin yliopiston kanssa. Liittoutuman tavoitteena on toimia eurooppalaisena biotalouden alan ajatushautomona sekä yhdistää voimansa biotalouteen liittyvän tutkimuksen, opetuksen ja innovaatioiden alalla. Eurooppalainen biotalousyliopistokonsortio edistää eurooppalaisen biotalouden resurssitehokkuutta, kestävyyttä ja kilpailukykyä yhteisin tutkimus- ja koulutustoimin.
Yliopisto on vahvistanut tutkimuksen profiilialueilla aktiivisesti toimivia kansainvälisiä verkostoja ja kumppanuuksia.
Yliopiston hallituksen 11.4.2016 tekemän päätöksen mukaisesti Savonlinnan kampuksen opettajankoulutuksen ja Savonlinnan normaalikoulun toiminnat siirrettiin Joensuun kampukselle 1.8.2018 alkaen. Savonlinnan kampukselle valittiin uusia opiskelijoita viimeisen kerran 2017.
Opettajankoulutuksen osalta uudet yhtenäiset opetussuunnitelmat hyväksyttiin keväällä 2018. Merkittävin uudistus oli kasvatustieteellisen alan yhtenäisen kandidaattivaiheen toteuttaminen ja sivuainetarjonnan monipuolistaminen. Erityistä huomiota kiinnitettiin kahden kampuksen opiskelijoiden opintojen keskeytymättömän opiskelun turvaamiseen. Kampussiirrosta huolimatta yliopisto kasvatti kasvatusalan tutkintomäärää vuonna 2018 ja luokanopettajan hakukohteen hakijamäärää.
Savonlinnan kampuksen toiminnot päättyivät 31.7.2018. Opettajankoulutusyksikön ja normaalikoulun aktiivinen toiminta päättyi touko-kesäkuun vaihteessa. Kampussiirtoon liittyvät tilamuutokset ja rakennustoimenpiteet toteutettiin keväällä 2018. Merkittävimmät muutokset kohdentuivat
opettajankoulutuksen taito- ja taideaineiden tiloihin. Normaalikoulun toisen yksikön rakentaminen eteni aikataulun mukaisesti. Opettajankoulutuksen tilat valmistuivat kesäkuussa 2018. Rantakylän kaupunginosaan sijoittuva normaalikoulu valmistui marraskuussa 2018 lopussa ja tilojen varustelu toteutui joulukuun aikana. Uuden normaalikouluyksikön toiminta käynnistyi elokuussa 2018 väliaikaisissa tiloissa, ja uusiin tiloihin siirryttiin 1.1.2019. Kampussiirron myötä opettajankoulutuksen toiminta laajeni ja edellytti henkilöstöresurssin kasvattamista erityisesti normaalikoulun osalta. Keskittämisen myötä Joensuun kampukselle muodostui koulutusala - ja opintotarjonnaltaan Suomen monipuolisin opettajankoulutusyksikkö.
Yliopiston sisäisten toiminnallisten kehittämistoimien rinnalla Joensuun vetovoimaisuutta kampuskaupunkina on kehitetty yhteistyössä kaupungin ja sidosryhmien kanssa. Joensuunkaupunki on investoinut merkittävästi opiskelijakaupungin infrastruktuuriin ja siirron myötä Joensuun kaupunki rakensi yhteensä 750 uutta opiskelija-asuntoa. Yksi rakennuskohteista on Suomen suurin puukerrostalo Lighthouse, jonka rakentaminen toimi samalla puurakentamisen kehittämis- ja mallikohteena. Xxxxxxxxx opiskelija- asuntokohteet valmistuivat kesän 2019 aikana Joensuun kampusalueelle. Kampusalueelle sijoittuva, opettajankoulutusta palvelevan liikuntahallin suunnittelu on käynnissä. Lisäksi on panostettu merkittävästi oppimisympäristöjen kehittämiseen ja opettajankoulutuksen innovatiivisten tilojen rakentamiseen ja varustamiseen. Näillä keinoin on kyetty ennakoimaan ja luotu perusta opettajankoulutuksen tulevalle kehittämiselle.
Huolellisen suunnittelun ja henkilöstön ja opiskelijoiden osallistumisen myötä kampussiirto on toteutunut onnistuneesti. Opettajankoulutuksen keskittämisen myötä kasvatustieteellisen alan tutkimuksellinen ja koulutuksellinen yhteistyö muiden tieteenalojen tutkijoiden kanssa on aktivoitunut ja realisoitunut muun muassa yhteisinä monitieteisinä tutkimushankehakuina. Koulutuksen monipuolistuneet mahdollisuudet ja vapaa sivuaineoikeus ovat lisänneet opiskelijoiden valintamahdollisuuksia ja tämä on opiskelijapalautteen perusteella koettu myönteisesti.
Samanaikaisesti alan tutkimuksen ja koulutuksen ympärille on rakentunut yhdessä Joensuun kaupungin, alueen yritysten ja koulutusorganisaatioiden monitieteinen innovaatioekosysteemi. Kehittyvän innovaatioekosysteemin tavoitteena on laaja alueellinen vuorovaikutus, yhteinen oppiminen ja vaikuttavuus yliopiston ja sen eri sidosryhmien kanssa sekä tutkimuksen että koulutuksen osa-alueilla.
Innovaatioekosysteemissä on mukana Joensuun ja lähiseutujen laaja kouluverkosto, joka tarjoaa yhdessä yliopiston normaalikouluyksiköiden kanssa ainutlaatuisen mahdollisuuden monitieteiseen tutkimus- ja kokeilutoimintaan oppimisympäristöjä kehitettäessä.
Yliopistolla, Karelia-ammattikorkeakoululla ja Savonia ammattikorkeakoululla on ollut strateginen yhteistyösopimus vuosilla 2017-2020 alkaen. Sopimus on uusittu vuosille 2021-2024 ja sopimusta konkretisoiva toimenpideohjelma on päivitetty.
Korkeakoulut ovat laatineet opetusyhteistyön puitesopimuksen. Opetusyhteistyötä tehdään erityisesti ICT-, biotalous sekä terveysaloilla. Myös kieliopinnoissa ja kulttuurintutkimuksen aloilla on opetusyhteistyötä. Opetusyhteistyön kärjeksi on rakennettu ainutlaatuiset kolmen korkeakoulun yhteiset ICT-opinnot.
Ensimmäisen syklin ICT-alan opinnoista toteutetaan vajaa puolet yhteistyössä. Päällekkäisestä koulutuksesta on luovuttu Joensuussa ja Kuopiossa. Yhteinen Biotalouden erikoistumiskoulutus käynnistyi syksyllä
2018. Uutena yhteisenä koulutusavauksena on vuoden 2019 aikana valmisteltu alueen tekniikan alan osaajapulaan vastaamiseksi yhteistyössä FITech verkoston kanssa toteutettavaa DI-muuntokoulutusta sekä jatkuvan oppimisen moduuleja.
Korkeakouluilla on yhteiset asiakkuuspäälliköt sekä Joensuussa että Kuopiossa. Asiakkuuspäälliköt edistävät korkeakoulujen ja yritysten rajapinnalla tehtävää yhteistyötä, kuten harjoittelu- ja opinnäyteyhteistyötä sekä palvelututkimusta. Yrittäjyysopintoja toteutetaan kolmen korkeakoulun yhteistyönä. Karelia- ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhteistyössä toteutettu DRAFT-innovaatio-ohjelmaa käynnistyi myös Savonia-ammattikorkeakoulussa syksyllä 2018. Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa on käynnistetty vuoden 2019 aikana DEMOLA-toiminta. Joensuun kampuksella Karelia-ammattikorkeakoulun ja Riverian kanssa on rakennettu yhteiset yrittäjyyden oppimistilat (SPARK Joensuu). Kuopion kampuksella on rakennettu yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun ja Sakkyn kanssa Business Center Kuopio infrastruktuuria Savilahden kampusympäristössä.
Korkeakoulut ovat tiivistävät yhteistyötä alueiden muiden toimijoiden kanssa kansainvälisten opiskelijoiden sekä osaajien saamiseksi korkeakouluihin ja jäämään alueelle. Korkeakoulut järjestävät yhteiset henkilöstön ja opiskelijoiden liikuntapalvelut Joensuussa ja Kuopiossa. Korkeakouluilla on yhteinen sopimuslakimies ja
yhteisiä tukipalveluresursseja erityisesti yrittäjyys- ja innovaatiotoiminnassa. Henkilöstölle toteutetaan yhteistä osaamisen kehittämistä tukevaa koulutusta.
Korkeakouluilla on yhteiskäyttöisiä infrastruktuureja ja palveluita, kuten suun terveydenhoidon oppimisklinikka, vesilaboratorio, tarkkuustekniikka ja puhdastila ja näissä yhteisiä, jaettuja resursseja.
Kuopion Savilahteen on rakenteilla kampusalue, jossa yhdistyvät yliopiston, ammattikorkeakoulun, ammatillisen koulutuksen ja tutkimuslaitosten monialaiset, osittain yhteiskäyttöiset ja avoimet tutkimus-, kehitys- ja innovaatio- sekä oppimisympäristöt. Alueella toimii korkeakoulujen lisäksi KYS, kehittämis- ja tutkimuslaitoksia ja yli 200 yritystä. Osaamiskeskittymässä yhdistyy opiskelu, TKI ja palvelutoiminta sekä mahdolliset yhteiskäyttötilat.
Yliopisto toteuttaa Kainuussa ja Kymenlaaksossa sosiaalityön kehittämishankkeet, joissa tavoitteena on vahvistaa alueen sosiaalista kestävyyttä. Hankkeissa edistetään tutkimuspohjaista innovaatiotoimintaa ja koulutetaan yhteensä 50 sosiaalityöntekijöitä, jotka toimivat alueellaan kehittämisosaajina.
Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään
Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista.
Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä.
Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa.
Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan.
Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta.
Itä-Suomen yliopisto ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä pitkää valmentautumista. Yliopisto osallistuu alakohtaisten yhteisvalintojen kehittämiseen siten, että yhteisvalinta on käytössä pääsääntöisesti sopimuskauden loppuun mennessä ja mahdolliset valintakokeet toteutetaan yhteistyössä muiden alalla koulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa. Yliopisto lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Yliopisto ottaa käyttöön todistusvalinnan kauppatieteen yhteisvalinnassa vuonna 2017. Yliopisto tukee toisen asteen kanssa tehtävällä laaja-alaisella yhteistyöllä myös opiskelijarekrytointia.
Yliopisto uudistaa oppimisympäristöjä, tavoitteenaan lisätä koulutuksen vetovoimaa sekä parantaa oppimisen edellytyksiä ja oppimistuloksia. Yliopisto vahvistaa opiskelijoiden ja opettajien digitaalisia valmiuksia ja kehittää tätä tukevaa koulutusta.
Yliopisto lisää oppimisympäristöratkaisuilla mahdollisuuksia ympärivuotiseen sekä ajasta ja paikasta riippumattomaan opiskeluun. Kesälukukausi vakiinnutetaan ja sitä kehitetään osana normaalia opetusta ja ohjausta.Yliopisto kehittää menettelyjä helpottamaan ja joustavoittamaan työelämään siirtymistä opiskelun loppuvaiheessa. Yliopisto ottaa Xxxxx.xx -ePortfolio- palvelun käyttöön kaikille opiskelijoille vuodesta 2017 alkaen.
Yliopisto tehostaa kansainvälisten opiskelijoiden opiskelijarekrytointiaan ottaen huomioon EU/ETA -alueen ulkopuolisille opiskelijoille käyttöön otettavat lukuvuosimaksut.
Yliopisto on osallistunut alakohtaisten yhteisvalintojen kehittämiseen siten, että yhteisvalinta on käytössä pääsääntöisesti sopimuskauden loppuun mennessä ja mahdolliset valintakokeet toteutetaan yhteistyössä muiden alalla koulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa. Vuodesta 2020 opiskelijavalinnassa painottuu ylioppilastutkintoon perustuva todistusvalinta, jonka avulla valitaan vähintään puolet opiskelijoista hakukohteisiin. Yliopisto lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Valituista ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan tulevien osuus on 60 - 80 % alasta riippuen. Yliopisto on mukana kansallisessa opiskelijavalintojen kärkihankkeessa, jossa vastaa oikeustieteiden yhteisvalinnan koordinoinnista. Yliopisto aloitti myös hankkeen osahankkeena sähköisen osaamisen (sähköinen valintakoe) selvitystyön. Vuoden 2020 aikana päätetään asian etenemisestä yliopistojen yhteistyönä, valintakoe toteutetaan kokonaisvaltaisen sisällöllisen kehittämisen kautta.
Yliopisto on sitoutunut kansalliseen opetusyhteistyön puitesopimukseen, joka mahdollistaa korkeakoulujen välisen ristiinopiskelun sekä kaikkien korkeakoulujen yhteiseen Digivisio2030 systeemiseen muutokseen. Avoin yliopisto, kampuskaupungit sekä kampuskaupunkien ympäristökunnat ovat sopineet lukioyhteistyöstä. Yhteistyölukioissa voi suorittaa yliopiston kursseja. Sopimuskuntia oli vuoden 2019 lopussa 21, ja lukioita mukana 33.
Yliopistossa perustutkintokoulutuksen kehittämisen tukena on ohjauksen, opiskeluhyvinvoinnin ja työelämäyhteyksien kehittämisohjelma vuosille 2018-2020. Kehittämisohjelman päätavoitteina on taata opiskelijoille hyvä ensimmäinen opiskeluvuosi (erityisesti alkuohjauksen syventäminen: tukea opintojen aloittamiseen, sitoutuminen opintoihin), sujuvan oppimisen tukirakenteet mm. ohjausta kehittämällä sekä vahvistaa opiskelijoiden työelämäorientaatiota. Työelämäyhteistyötä vahvistetaan tunnistamalla entistä paremmin yhteistyön mahdollisuuksia opetuksessa ja opetussuunnitelmissa. Ohjelman puitteissa on käynnistetty uusimuotoinen tuutorointi ja orientaatio, jaettu kannustinrahaa ohjauksen kehittämiseksi sekä perustettu laitoskohtaiset työelämätiimit tukemaan opetussuunnitelmatyötä ja opiskelijoita. Vuonna 2019 vakiinnutettiin UEF työelämäseminaarit yliopistoyhteisön ja sidosryhmien yhtenä vuorovaikutuskanavana sekä jaettu työelämäyhteyshenkilöiden välillä hyviä käytäntöjä säännöllisissä WorkShopeissa.
Ympärivuotisen sekä ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun edistämiseksi on otettu käyttöön esim. yhteistenttiminen eli tenttivierailut (EXAM yliopistoissa voi suorittaa toisen EXAM yliopiston tenttejä, oikeustiede) salitenttiminen (yhtäaikaisesti järjestetään eri yliopistoissa sama tentti; esim. erikoislääkärikoulutus) sekä avattu kirjastojen 24/7 -tilat.
Itä-Suomen yliopiston opetushenkilökunnalle on tarjottu käänteisen opetuksen koulutusta systemaattisesti vuodesta 2016 lähtien. Flippaus eli käänteinen lähestymistapa opetukseen sekä siihen liittyvä oppimisen kulttuurin muutos on otettu Itä-Suomen yliopistossa laajamittaisesti käyttöön, ja malli kehittyy edelleen. European Association for Practitioner Research on Improving Learning (EAPRIL) valitsi parhaaksi eurooppalaiseksi tutkimuksen ja käytännön opetuksen ja oppimisen projektiksi Itä-Suomen yliopiston "Flipping Finland" -kehittämistoiminnan ensimmäisenä suomalaisena projektina marraskuussa 2018.
Opiskelijavalintojen osalta kevään 2020 opiskelijavalintauudistus on lisännyt alakohtaista keskustelua yhteistyöstä. Siirto-opiskelijavalintoja on kehitetty edelleen. Hakupainealoista kauppatieteet eivät enää rajoita siirtohakua alan sisällä yliopistosta toiseen. Myös oikeustieteellisellä alalla siirtohaku on mahdollistettu.
Yliopisto on osallistunut Toinen reitti yliopistoon (TRY) hankkeeseen, ja on aktiivinen avoimen väylän kehittäjänä. Vuonna 2019 avoimen väylää laajennettu mm. teologiaan.
Ennakoitavuutta ja pysyvyyttä on haettu vahvistamalla opetussuunnitelmat lukuvuosille 2018-2021. Vuonna 2019 yliopisto uudisti kv-opiskelijarekrytoinnin kokonaisuuden, sisältäen tutkintomarkkinoinnin uudistuksen, valintamenettelyn - ja prosessin sekä apurahakäytänteiden uudistuksen.
Yliopiston tutkintomarkkinoinnin kohdemaiksi priorisoitiin Kiina, Intia, Venäjä, Vietnam ja Etelä- Korea. Agenttiyhteistyötä on toteutettu Kiinassa, Intiassa, Japanissa, Bangladeshissa ja Ukrainassa, joissa merkittävä osa ulkomaille opiskelemaan lähtevistä opiskelijoista tekee sen yliopistoja kyseisessä maassa
markkinoivien agenttiyritysten kautta. Yliopisto on valinnut seitsemän kärkiohjelmaa, (Environmental Health and Technology, European Forestry, Information Technology (IMPIT), Medical Physics, Photonics, Research Chemists, Wood Materials Science) joiden markkinointiin on erityisesti panostettu. Palveluissa on panostettu erityisesti kansainvälisten maisteriohjelmien sekä kansainvälisten opiskelijoiden tarvitsemien tukipalvelujen laadun parantamiseen.
Koulutusvientiä toteutetaan Finland University Oy:n kautta. Vuonna 2019 käynnistettiin nelivuotinen koulutusyhteistyö Vietnamilaisen yhteistyöyliopiston kanssa Tourism and Marketing ohjelmayhteistyöstä. Vuonna 2019 kansainväliseen kesäkouluun osallistui 219 opiskelijaa, josta 67 maksavaa. Kesäkoulun toiminta on integroitu yliopiston vakituiseksi toiminnaksi.
Itä-Suomen yliopisto koordinoi DigiCampus kärkihanketta. Yliopisto on mukana 18 kärkihankkeessa (xxxx://xxx.xxx.xx/xx/xxxxxxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxx)
Jatkuvassa oppimisessa yliopiston vahvuutena on koulutustarjonnan laaja-alaisuus ja koulutusohjelmien monitieteisyys. Yliopisto on toteuttanut jatkuvaa oppimista tukevan laajan systeemisen muutoksen, jossa on integroitu perustutkintokoulutusta, erikoistumiskoulutuksia sekä täydennyskoulutuksia avoimen koulutustarjonnan alustaksi. Toimintamallin rakentamisen yhteydessä on luovuttu sisäisistä sopimusrakenteista ja jatkuvan oppimisen kannusteet integroidaan sisäiseen rahoitusjärjestelmään.
Toimintamalli mahdollistaa työelämässä oleville yksittäisten opintokokonaisuuksien tai tutkinnon osien suorittamisen ja mallin kautta voidaan joustavasti räätälöidä tarvelähtöisiä, työelämän osaamistarpeisiin vastaavia osaamiskokonaisuuksia. Strategisella rahoituksella on vuonna 2019 mm. monimuotoistettu noin 30 kurssia jatkuvan oppimisen tarjontaan sekä käynnistetty 18 MOOC-kurssin valmistelu (tällä hetkellä kuusi kurssia avoinna) sekä selvitetty avoimen yliopiston opintotarjonnan edelleen laajentamisesta.
Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia
Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein.
Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi.
Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön ja sekä taiteelliseen toimintaan.
Itä-Suomen yliopisto vahvistaa tieteidenvälistä yhteistyötä ja terävöittää tutkimuksen profiloitumista strategiassa tunnistettujen suuriin haasteisiin vastaamiseksi, vahvuusalojen kehittämiseksi ja kansainvälisen näkyvyyden lisäämiseksi. Yliopiston avoimen tieteen toimintatapa nousee tasolle neljä vuoteen 2017 mennessä ja tasolle viisi vuoteen 2020 mennessä.
Yliopisto lisää kilpaillun täydentävän rahoituksen määrää ja tehostaa tutkijoiden lähipalveluja. Yliopiston kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuus yliopiston tutkimusmenoista nousee kahteentoista prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.
Yliopiston strategia kaudelle 2021-2030 hyväksyttiin yliopiston hallituksessa 11.12.2019. Strategiaa konkretisoivat toteutusohjelmat valmistellaan kevään 2020 aikana. Yliopiston monitieteistä tutkimusta profiloidaan edelleen neljän strategiassa tunnistetun maailmanlaajuisen haasteen ympärille; Ikääntyminen, elintavat ja terveys; Moninaistuva oppiminen ja vuorovaikutus; Kulttuurien kohtaaminen, liikkuvuus ja rajat; Ympäristön muutos ja luonnonvarojen kestävä käyttö.
Yliopisto on suunnannut sekä PROFI-rahoitusta että sisäistä strategista rahoitusta profiilialueiden monitieteisen tutkimuksen vahvistamiseen. Strateginen rahoitus muodostuu suorasta tuesta profiilialueilla toimiville alueille, Post Doc- ja tohtorikoulupaikkojen kohdentamisesta sekä profiilialueita tukevan infrastruktuurin hankinnan tukemisesta.
Tutkimusprofiilin vahvistamiseen liittyy myös uudenmallinen yliopiston pitkän aikavälin strateginen henkilöstösuunnittelu, jota on toteutettu vuodesta 2017 alkaen. Suunnitelmissa rekrytointeja tarkastellaan kolmen vuoden aikajaksossa. Suunnittelussa on tunnistettu tiedekuntarajat ylittävää tieteidenvälistä
yhteistoimintaa ja järjestetty siltarahoitusta välttämättömiin avauksiin.
Itä-Suomen yliopisto toteutti tutkimustoimintansa arvioinnin vuosien 2015-2018 osalta. Kansainvälinen arviointipaneeli kuvasi yliopiston tutkimusta korkeatasoiseksi ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaksi. Xxxxxxx arvioi tutkimuksen nykytilaa ja kartoitti yliopiston tutkimuspotentiaalia sen tulevalla strategiakaudella 2020- 2030. Tutkimuksen arvioinnissa oli mukana kuusitoista tutkimusyhteisöä eli noin 70 prosenttia Itä-Suomen yliopiston koko tutkimustoiminnasta. Julkaistun arviointiraportin mukaan Itä-Suomen yliopiston tutkimus on kansainvälisesti korkeatasoista ja sen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on merkittävää.
Vaikuttavuus
Yliopisto on rakentanut avoimia innovaatioalustoja/ekosysteemejä tunnistetuille osaamisprofiileille yhteistyössä ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten, yritysten, kampuskaupunkien, opiskelijoiden sekä laajasti sidosryhmien kanssa. Ekosysteemeissä luodaan uutta osaamista sekä kehitetään tutkimustietoa ja niihin perustuvia teknologioita erilaisia yhteiskehittämisen menetelmiä hyödyntäen.
Kuopio Health edistää asiakkaiden tarpeista lähtevää kehitystä, tutkimusta ja uusia innovaatioita sekä toimii alustana uusille tuotteille ja palveluille. Kuopio Health toimii avoimen innovaatiotoiminnan -mallilla, jossa julkinen sektori, akateeminen maailma, elinkeinoelämä ja loppukäyttäjät yhdessä tuovat uusia ratkaisuja yhteiskunnan tarpeisiin. Kuopio Health-toimintaa rakennetaan yhteistyössä yliopiston, Savonia- ammattikorkeakoulun, Kuopion kaupungin, KYSin sekä yrittäjien kanssa. Kuopio Health osuuskunta on perustettu maaliskuussa 2019.
Green Hub on metsäbiotalousalan osaajayhteisö, jossa alueen asiantuntijat ratkovat yhdessä yritysten liiketoiminnan haasteita. Käytettävissä olevia työkaluja ovat mm. Tohtori tuli taloon -toiminta, osaajayhteisöt ja työpajat. Lisäksi käynnistetään yrityslähtöisiä tutkimushankkeita ja toteutetaan erilaisia lyhytkestoisia kehityskilpailuja. Mukana Green Hubissa ovat Business Joensuu, LUKE, yliopisto, Karelia- ammattikorkeakoulu, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy, Suomen ympäristökeskus SYKE, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymä ja Euroopan Metsäinstituutti EFI.
Kasvatustieteellisen alan tutkimuksen ja koulutuksen sekä oppimisen digitalisaation ympärillä tapahtuvaan kehitykseen on rakennettu uudentyyppistä yhteistyötä kaupungin, koulujen ja yritysten kesken. Global Education Park verkosto kattaa koulutusosaamisen varhaiskasvatuksesta tohtorikoulutukseen asti. Erityisenä piirteenä ekosysteemissä niin yksityinen kuin julkisen puoli toimivat yhdessä, pyrkimyksenä tarjota mahdollisimman korkealaatuisia koulutusosaamisen palveluita sekä koulutusvientituotteita.
Yliopisto koordinoi Kansallisen neurokeskuksen valmisteluvaihetta. Kansallinen neurokeskus kokoaa aivotutkimusta verkostomaisesti yhteen, edistää ja vahvistaa yhteistyötä korkeakoulujen, sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien, elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin välillä sekä avata mahdollisuuksia yritysyhteistyölle ja kaupallistamiselle.
Itä-Suomen yliopisto on perustanut sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuudentutkimuksen keskittymän, Vaikuttavuustalo konseptin, jonka keskiössä valtakunnallisen vaikuttavuustiedon tuottamisen ohella on erityisesti Itä- ja Kaakkois- Suomen maakuntia palvelevan yhteiskehittämisen vahvistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon alueella sekä tutkimuksen että koulutuksen avulla.
Itä-Suomen yliopiston on mukana Fotoniikan tutkimuksen ja innovaatioiden lippulaivassa (PREIN). Yliopiston vastuulla on erityisesti fotoniikan alan innovaatiotoiminta ja laajempi vaikuttavuus.
Yliopisto on toteuttanut toimenpiteitä avoimen tieteen toimintatavan edistämiseksi ja on savuttanut tason 5 (xxxx://xxxxxxxxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxx/00000/000000).
Yliopiston julkaisu- ja datapolitiikan mukaisesti perusperiaate on, että tutkimuksen tulokset, tutkimusaineistot ja julkaisut ovat avoimia tutkimuseettisiä periaatteita noudattaen ja oikeudellista toimintaympäristöä kunnioittaen. Yliopisto on tukenut sisäisellä strategisella rahoituksella avointa julkaisemista kompensoimalla julkaisumaksun, mikäli sitä ei ole mahdollista sisällyttää esim. täydentävän rahoituksen kustannuksiin.
Yliopiston julkaisuarkiston (eRepo) toiminta alkoi helmikuussa 2017. Julkaisuarkiston kautta avataan
tutkijoiden julkaisut avoimesti saataville, kirjasto huolehtii avaamispalvelun ja luvat avaamiseen keskitetysti. Vuonna 2018 avattiin datan avaamiseen vastaava portaali kuin rinnakkaistallentamiselle. Rinnakkaistallenteita on eRepossa 12.2.2020 2454 kpl ja tutkimusdatan metadatatietoja 162 kpl.
Väitöskirjoista 90 % julkaistaan avoimesti. Pro gradujen ja tieteellisten vertaisarvioitujen artikkeleiden avoimuusprosentti on lähes 60 %.
Yliopistossa on kehitetty tietoteknistä infrastruktuuria vastaamaan tutkimusaineistojen hallinnointiin tutkimuksen aikana ja infrastruktuurin käyttöönotossa on huomioitu mahdollinen yhteen toimivuus kansallisten palveluiden kanssa. Kansallisia välineitä (IDA, DMPTuuli) kehitetään yhteistyössä eri verkostojen kanssa, niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
Vuonna 2019 on käynnistetty avoimeen oppimiseen liittyviä toimintatapoja ja selvitetty opetusaineiston avaamista.Tässä pyritään tukemaan kansallisia käytäntöjä ja luomaan toimivat palvelut yliopiston sisälle. Avointen opetusaineistojen raportointia on aloitettu, mutta sen osalta odotetaan CSC:n kansallista ratkaisua.
Yliopisto on aktiivisesti mukana UNIFIn avoin tiede ja data - toimenpideohjelmatyössä sekä Tieteellisen seuran valtuuskunnan avoimen tieteen asiantuntijaryhmissä.
Yliopisto laati ensimmäisen tietotilinpäätöksen vuodelta 2018.Tietotilinpäätös kuvaa tietojen käsittelyn nykytilaa sekä arvioi tietosuojan ja tietoturvan toteutumista. Lisäksi se sisältää tietosuojaan ja tietoturvaan liittyviä kehittämistarpeita ja -toimenpiteitä. Tietotilinpäätös on keskeinen dokumentti EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaista osoitusvelvollisuutta ja se laaditaan vuosittain.
Yliopiston kansainvälisen kilpaillun tutkimusrahoituksen osuus tutkimusrahoituksesta (ml. perusrahoitus) vuonna 2018 oli 6,6 %. Kilpaillun tutkimusrahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta kasvoi vuonna 2018 0,7 prosenttia. (vuoden 2019 tilinpäätös kesken). Tutkimusrahoituksen haun tueksi yliopiston tiedekunnissa toimii seitsemän tutkimusrahoituksen koordinaattoria.
Korkeakouluyhteisö voimavarana
Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa.
Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä.
3. ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA VAHVUUSALAT
Tehtävä ja profiili
Itä-Suomen yliopistoa kehitetään monitieteisenä ja opiskelijakeskeisenä tiedeyliopistona. Toimintaa ohjaaviksi haasteiksi on tunnistettu ikääntyminen, elintavat ja terveys, oppiminen digitalisoituneessa yhteiskunnassa, ympäristön muutos ja luonnonvarojen riittävyys sekä kulttuurien kohtaaminen, liikkuvuus ja rajat.
Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat
Yliopisto vastaa strategiassaan tunnistamiinsa globaaleihin haasteisiin kansainvälisen tason ja monitieteisten tutkimusalueiden kautta. Tutkimusalueet ovat 1) aerosolit, ilmastonmuutos ja ihmisen terveys, 2) kardiovaskulaariset ja metaboliset sairaudet, 3) metsät, globaalimuutos ja biotalous, 4) neurotieteet, 5) rajat, liikkuvuus ja kulttuurien kohtaaminen. Yliopisto on tunnistanut myös vahvoja ja nousevia aloja. Tutkimusinfrastruktuurien kehittäminen ja tohtorikoulutus integroidaan vahvasti erityisesti kansainvälisen tason tutkimusalueiden toimintaan.
Tutkimuksen profilointi kuvattu kohdassa Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajana.
Yliopisto päivitti vuosille 2015 - 2020 laaditun tutkimusinfrastruktuuriohjelman. Ohjelma on osa yliopiston strategian toteutusohjelmaa ja se määrittelee yliopiston keskeisen tutkimusinfrastruktuurin. Yliopisto kohdentaa strategista rahoitusta kilpaillulla rahoituksella tehtävistä tutkimusinfrastruktuuri-hankinnoista aiheutuvien poistokulujen kattamiseen.
Yliopiston tohtoriohjelmarakenne on uudistettu kytkemällä tohtoriohjelmat tiiviisti tutkimusalueiden toimintaan.
4. TUTKINTOTAVOITTEET
Tavoitteet | Vuosina 2017 - 2020 keskimäärin |
Ylemmät korkeakoulututkinnot | 1 430 |
Kasvatusalat | 260 |
Terveys- ja hyvinvointialat | 190 |
Taiteet ja kulttuurialat sekä humanistiset alat | 165 |
Yhteiskuntatieteet ja palvelualat | 160 |
Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet | 130 |
Luonnontieteet | 215 |
Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat | 60 |
Maatalous- ja metsätieteelliset alat | 45 |
Hammaslääketiede | 40 |
Lääketiede | 165 |
Yliopistokohtaiset tavoitteet | |
Tohtorin tutkinnot | 152 |
Alemmat korkeakoulututkinnot | 1 500 |
Itä-Suomen yliopiston opettajankoulutuksen tutkintotavoitteet kaudella 2017-2020 ovat vuosittain: lastentarhanopettajat 70, erityislastentarhanopettajat 30, luokanopettajat 140, erityisluokanopettajat ja erityisopettajat 100, humanistiset oppiaineet 60 ja matemaattis-luonnontieteelliset oppiaineet 60. Muiden opettajankoulutuksen aineiden tutkintotavoitteet säilyvät kauden 2013-2016 mukaisina.
Yliopisto lisää lastentarhanopettajakoulutuksen sisäänottoa 40 opiskelijalla vuodesta 2017 alkaen. Yliopisto vähentää humanistisen alan opettajankoulutusta. Yliopisto suuntaa kasvatustieteellisen koulutusalan sisäänottojaan yleisestä kasvatustieteestä opettajankoulutuksen kasvaviin koulutustarpeisiin (lastentarhan- ja luokanopettajakoulutus, erityisopetuksen opettajatarpeet).
Yliopisto suuntaa yhteiskuntatieteellisen alan koulutustarjontaa vahvemmin sosiaalityön kelpoisuuden tuottavaan koulutukseen.
Yliopisto on lisännyt lastentarhanopettajankoulutuksen sisäänottoa pysyvästi 40 aloituspaikalla vuodesta 2017 alkaen sekä sitoutunut lisäämään vuosina 2018 - 2021 nykyiseen aloituspaikkamäärään verrattuna vuosina 2019-2019 20 aloituspaikalla ja vuosina 2020-2021 40 aloituspaikalla.
Yliopisto on sopinut Turun yliopiston kanssa koulutusvastuisiin liittyvästä työnjaosta siten, että Itä-Suomen yliopisto luopuu saksan kielen koulutusvastuusta ja Turun yliopisto luopuu venäjän kielen (slaavilaiset kielet) koulutusvastuustaan 1.1.2017 alkaen. Humanistisen alan sisäänottoa kokonaisuudessaan on vähennetty.
Saksan kielen viimeinen sisäänotto oli 2016, jolloin paikan otti vastaan 15 hyväksyttyä hakijaa. Opintojen aikaista aineenopettajakoulutuksen (aineenopettajan pedagogisten opintojen) valinta supistetaan, kun viimeiset valitut opiskelijat ovat ohittaneet kandidaattivaiheen.
Itä-Suomen yliopisto ja Helsingin yliopisto ovat sopineet oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tutkinnon sisäänotoista siten, että kevään 2018 valinnoista lähtien Helsingin yliopisto vähentää ON-/OTM-tutkinnon sisäänottoa 20 aloituspaikalla ja Itä-Suomen yliopisto tekee ON-/OTM-tutkinnon sisäänottoon vastaavan lisäyksen (40 -> 60).
5. RAHOITUS
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää yliopistolle perusrahoitusta yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi yliopistolain (558/2009) 49§:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) 5, 6 ja 7 §:n ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (331/2016) perusteella yhteensä 147 806 000 euroa momentilta 29.40.50 seuraavasti:
a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 135 067 000 euroa.
Yliopiston valtakunnallisina tehtävinä on otettu huomioon ortodoksinen teologia, karjalan kielen tutkimus ja opetus sekä harjoittelukoulu. Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 7 866 000 euroa (rahoitustaso vuonna 2017) kauden 2017-2020 valtakunnallisten tehtävien perusteella.
Strategiarahoitusta kohdennetaan yliopiston strategian mukaiseen toimintaan 17 000 000 euroa vuonna 2017, 16 600 000
euroa vuonna 2018, 13 900 000 euroa vuonna 2019 ja 13 400 000 euroa vuonna 2020 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti:
- Ammattikorkeakouluyhteistyön tiivistäminen laadun ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi
- Kasvatustieteellisen alan laadun ja vaikuttavuuden vahvistaminen
- Oppimisympäristöjen kehittäminen ja opettajien pedagogisten valmiuksien lisääminen
- Tutkimusprofiilin ja tieteidenvälisyyden vahvistaminen
- Opetus- ja tutkimusaineistojen laaja avoimuus
- Hammaslääketieteen koulutuksen laajentaminen kaudella 2010-2012 ja lääketieteellisen koulutuksen laajentaminen kaudella 2013-2016
- Koulutuksen uudelleen järjestäminen ml. lastentarhaopettajakoulutuksen laajentaminen
b) Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2017 lisäksi 2 771 000 euroa yliopistolain (558/2009) mukaista rahoitusta laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoituksen ulkopuolella.
Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista yhteensä 9 968 000 euroa.
Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.
Ammattikorkeakouluyhteistyön tiivistäminen laadun ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi Toimenpiteet raportoitu vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina - kohdassa.
Kasvatustieteellisen alan laadun ja vaikuttavuuden vahvistaminen:
Toimenpiteet raportoitu vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina - kohdassa.
Oppimisympäristöjen kehittäminen ja opettajien pedagogisten valmiuksien lisääminen: Toimenpiteet raportoitu kohdassa Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään- kohdassa.
Tutkimusprofiilin ja tieteidenvälisyyden vahvistaminen
Toimenpiteet raportoitu tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia- kohdassa.
Opetus- ja tutkimusaineistojen laaja avoimuus:
Toimenpiteet raportoitu kohdassa tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia - kohdassa.
Hammaslääketieteen koulutuksen laajentaminen
Yliopisto käynnisti hammaslääketieteen koulutuksen vuonna 2010. Koulutusohjelma on moderni kokonaisuus, jossa korostetaan suun alueen sairauksien merkitystä ihmisen yleisterveydelle ja hammaslääkärin vastuuta suun alueen sairauksien asiantuntijana. Koulutuksen käynnistäminen on vaatinut täysin uuden infrastruktuurin rakentamisen. Hammaslääketieteen koulutuksen ansaintamallin mukaiseen tuottavuuteen pyritään vuoteen 2020 mennessä. Koulutuksessa panostetaan erityisesti moniammatilliseen tiimityöhön. Hammaslääketieteen koulutusohjelma toteutetaan yliopiston ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin yhteistyönä. Opetukseen sisältyy keskeisenä osana työskentely simulaatiotilassa ja opetusklinikassa, jota hyödyntää myös Savonia-ammattikorkeakoulu ja hammaslääketieteen opiskelijan työparina on jo opintojen varhaisessa vaiheessa suuhygienistiopiskelija.
Hammaslääketieteen koulutuksen käynnistämisellä on pyritty vastaamaan alueelliseen tarpeeseen ja tämä tarve on pystytty täyttämään. Itä-Suomen yliopistosta valmistuneet hammaslääkärit (vuonna 2019 valmistui 39 hammaslääkäriä) ovat sijoittuneet alueelle työhön parantaen suun terveydenhuollon palvelujen saatavuutta Itä-Suomessa. Henkilöstörekrytoinneissa on keskitytty mahdollisimman pätevän opetushenkilöstön saamiseen ja sitouttamiseen Itä-Suomen yliopistoon ja tässä on onnistuttu. Tätä kautta opetus pyritään turvaamaan tulevinakin vuosina. Samalla myös tutkimuksen osuutta yksikössä voidaan vahvistaa.
Yhteistyöllä eri yliopistojen välillä pyritään saamaan hyöty irti rajallisista kansallisista resursseista.
Lääketieteellisen koulutuksen laajentaminen
Yliopisto on lisännyt sovitusti aloituspaikkamääränsä 132 paikasta 164 aloituspaikkaan. Yliopisto on suurin alan kouluttaja maassamme. Sisäänoton laajennus synnytti tarpeen tutkintorakenteen uudistamiseen ja kliinisen vaiheen opetuksen hajautuksen laajentamiseen (Joensuu, Jyväskylä, Mikkeli).
Kliinisen opetuksen hajautus on alkanut vuonna 2016 ja täysimittaisena se tulee realisoitui laajentuneen sisäänoton kautta lukuvuonna 2018-2019, kun useat laajemman sisäänoton vuosikurssit ovat kliinisessä opetuksessa ja hajautetussa kliinisessä opetuksessa. Hajautetun opetuksen suunnittelu ja järjestäminen on aiheuttanut lisääntyneen opettajatarpeen. Hajautus on tähän mennessä onnistunut ja lisännyt alueellista yhteistyötä keskussairaaloiden ja sairaanhoitopiirien kanssa.
Koulutuksen uudelleen järjestäminen ml. lastentarhaopettajakoulutuksen laajentaminen: Toimenpiteet raportoitu tutkintotavoitteet kohdassa.
Tallenna Avaa Avaa korkeakoulu vastine Takaisin
6. RAPORTOINTI
Yliopisto raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittaisessa erillisraportissa sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Yliopisto myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan yliopistojen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Yliopisto informoi ennakoivasti, vuosiraportoinnin ulkopuolella ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.
Opetus- ja kulttuuriministeriö varmistaa sopimuskauden aikana vuosittain, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa OKM käy vuosittain alkusyksystä tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.
Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi sopimuksen toteutumista ministeriön kirjallisessa palautteessa, ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen yhteydessä ja osana vuotuista tilastoseurantaa.
ALLEKIRJOITUKSET
Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.
Xxxxx Xxxxxxx Xxx Xxxxxxxx-Xxxxxxxxxxx
Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja
Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx
Johtaja Rehtori