YHTEISTYÖSOPIMUS 2024
YHTEISTYÖSOPIMUS 2024
- Keuruun kaupungin vapaa-aikapalvelut
- Keuruun museosäätiö sr
Keuruun museosäätiö sr ylläpitää Keuruun museota
Keuruun museosäätiö sr on itsenäinen Keuruun museota ylläpitävä suomalainen säätiö, jonka toimintaa ohjaavat Suomen säätiölaki, museolaki (314/2019) ja muu lainsäädäntö sekä säätiön säädekirja ja säännöt. Säätiön toiminnan tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa.
Keuruun museosäätiö sr:n tarkoituksena on huolehtia Keuruun museosta ja sen hallintaan kuuluvista kokoelmista. Keuruun museo tallentaa, tutkii, säilyttää ja asettaa näytteille esineitä, taideteoksia ja tietoa ihmisestä, hänen historiastaan ja kulttuuriympäristöstään.
Patentti- ja rekisterihallituksessa 19.7.2019 vahvistettujen sääntöjensä mukaan Keuruun museosäätiö sr ylläpitää kulttuuri- ja taidehistoriallista Keuruun museota ja sen hallinnoimia esine-
, taideteos- ja arkistokokoelmia. Keuruun museon tallennus- ja tutkimustoiminta sekä museokasvatus suuntautuu pääsääntöisesti Keuruun kulttuurihistoriaan ja paikallisperinteeseen sekä keuruulaiseen kuvataiteeseen. Museo edistää keuruulaisen henkisen ja aineellisen kulttuuriperinnön vaalimista ja tunnetuksi tekemistä sekä kulttuuriperinnön ja kuvataiteen vuoropuhelua yleisönsä kanssa. Näitä tehtäviä museo toteuttaa näyttelytoiminnan, näyttely- ja kulttuuriperintökohteiden opastusten, kulttuuriluentojen ja erilaisten tapahtumien kautta. Useita toimintoja järjestetään yhteistyössä kaupungin toimijoiden, yhdistysten, verkostojen, yritysten ja seurakunnan kanssa.
Sopimusosapuolet, Keuruun kaupungin kasvun ja hyvinvoinnin lautakunta ja Keuruun museosäätiö sr ovat yhteisesti sopineet museotoiminnan hoitamisesta Keuruun kaupungissa seuraavaa:
1. Kokoelmatyöstä: Keuruun kaupungin omistamien taide- ja esinekokoelmien hoito ja hallinta
2. Näyttelytoiminnasta
3. Keuruun kaupungin kanssa tehtävä sisältöyhteistyöstä
4. Museokasvatuksesta ja yleisötyöstä
5. Asiantuntija-avun tarjoamisesta resurssiensa puitteissa kaupungille ja alueen toimijoille
6. Santun talon residenssitoiminnan koordinoimisesta
7. Tiedotuksesta ja markkinoinnista
8. Tutkimustoiminnasta
1. KOKOELMAT
Taidekokoelmat ja esinekokoelmat
Keuruun museo huolehtii Keuruun kaupungin omistamista kokoelmista museolain ja -alan määräysten ja periaatteiden sekä kokoelmapoliittisten ohjelmiensa (Keuruun museon taidekokoelmapoliittinen ja kokoelmapoliittinen ohjelma sekä Alueellinen taidekokoelmapoliittinen ohjelma) mukaisesti:
a) Keuruun kaupungin taidekokoelmasta
b) Keuruun taidemuseon taidekokoelmasta
c) Esinekokoelmat, Keuruun kaupungin toimintaan liittyvä esinekokoelma
Taidekokoelmiin kuuluu yhteensä noin 2 000 teosta ja esinekokoelmaan yhteensä noin 500
esinettä.
• huolehtii kokoelmien hoidosta ja vastaa kokoelmien luetteloinnista ja tallennuksesta sekä digitoinnista kokoelmatietokantaohjelmaan luettelointi- ja digitointisuunnitelman mukaisesti.
• huolehtii kokoelmien asianmukaisesta säilytyksestä, 122 m2 ilmastoidussa säilytystilassa.
• huolehtii kokoelmiin kuuluvien teosten sijoituksista kaupungin julkisiin tiloihin tai kaupungin luvalla muiden yhteistyökumppaneiden tiloihin sekä teosten vaihdosta.
• vastaa kokoelmateosten konservoinnista ja kehystyksestä budjettiin osoitettujen määrärahojen puitteissa.
• jos määrärahoja tai erikseen siihen tarkoitukseen myönnettävää rahoitusta on, kaupungin taidehankintoja tehdään tavoitteellisesti kokoelmapoliittisen ohjelmaan mukaan.
• Kokoelmalahjoituksina voidaan ottaa vastaan museoarvokriteerit täyttävä taideteos tai esine. Museon kokoelmiin liitettävät teokset arvioidaan museoarvon määrittämiseksi sovituilla kriteereillä. Tallennuspäätökset perustuvat asetettujen kriteerien täyttymiseen. Museoarvon määrittelyyn käytettäviä kriteerejä ovat taideteoksen sopivuus museon kokoelmaprofiiliin, teoksen edustavuus, autenttisuus, kunto ja ideaalitila, teoksen historiallinen ja kulttuurinen merkitys, yhteisöllinen merkitys, elämyksellinen ja kokemuksellinen merkitys. Samat kriteerit pätevät myös Keuruun museon arkistoaineiston tallennukseen. Kokoelmalahjoituksia vastaanotettaessa huomioidaan myös museon käytössä olevat resurssit.
• Omistukseen kuuluu lisäksi Keurusseudun kotiseutuarkisto ja siihen lahjoitettava aineisto. Kotiseutuarkisto sijaitsee Keuruun pääkirjastossa. Käytännön arkistonhoidon, asiakaspalvelun ja arkistoon liittyvän tiedottamisen hoitaa erillisen sopimuksen pohjalta Keuruun kaupunki/kaupunginkirjasto.
Lisäksi Keuruun museo hallinnoi ja hoitaa seuraavia arkistoja:
• käsikirjasto
• lehtileikearkisto
• valokuva-arkisto
2. NÄYTTELYTOIMINTA
Keuruun museo toteuttaa säännöllistä ja ympärivuotista näyttelytoimintaa. Museo järjestää joka vuosi Kamanan alakerran isossa näyttelytilassa yhden oman näyttelyn. Lisäksi museo varaa vuosittain näyttelyajat Keuruun kansalaisopiston ja Keuruun Taiteilijaseura ry:n näyttelyille. Muut näyttelyajat täytetään pääosin hakemusten perusteella. Näyttelyitä on vuosittain vähintään
viisi. Museosalin näyttelyiden aukioloajat palvelevat vuoden ajoista riippuen matkailijoita ja kuntalaisia erikseen sovitusti työaikaresurssin puitteissa. Näyttelytoiminnassa yhteistyötä tehdään Haapamäen Yhteiskoulun perinneyhdistyksen, Kotiseutuyhdistys Keurusselän seuran, Pihlajaveden kotiseutuyhdistyksen kanssa, lähialueiden taiteilijaseurojen, taidemuseoiden (mm. Jyväskylän Taidemuseo ja Serlachius-museot) ja Taiteen edistämiskeskuksen sekä erilaisten verkostojen kanssa.
Kamanan museosalin lisäksi museo:
• koordinoi pienten vaihtuvien näyttelyiden tilan (Kamanan alakerta) näyttelytoimintaa, näyttelyitä vuosittain 4–6.
• koordinoi Palvelutalo Lehtiniemen Aulagallerian näyttelytoimintaa, näyttelyitä vuosittain 4–
6. Osa näyttelyistä on Keuruun kaupungin taidekokoelmista koottuja kokoelmanäyttelyitä.
• esittelee kaupungin kokoelmia kaupungin tiloissa (uimahalli, Kimara) erikseen määritetyn vaihtovälin mukaisesti
3. KEURUUN KAUPUNGIN KANSSA TEHTÄVÄ SISÄLTÖYHTEISTYÖ
Keuruun museosäätiö sr ja kaupungin eri hallintokunnat ja toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä ja pyrkivät hahmottamaan toimintaan aktiivisesti yhteisiä painopistealueita ja –teemoja. Museo on aktiivisesti mukana erilaisissa tapahtumakokonaisuuksissa. Lapsia ja nuoria osallistetaan mukaan kaikkeen toimintaan ja kotiseututyöhön esimerkiksi erilaisten hankkeiden osana.
Kulttuuriluentosarjaa Keuruun museo toteuttaa yhteistyössä Kansalaisopiston ja kirjaston kanssa. Tärkeitä matkailukohteita Keuruulla ovat museo sekä Keuruun kirkot. Museo hoitaa näyttelyopastukset Keuruun vanhassa ja uudessa kirkossa; Pihlajaveden uudessa ja vanhassa kirkossa (ns. Erämaakirkko).
Keuruun museon museokasvatuksen ja yleisötyön tehtävänä on tarjota elämyksiä, iloa ja innostusta sekä oppimisen mahdollisuuksia oman kulttuurin, kulttuurihistorian ja kuvataiteen tuntemisessa kaikille keuruulaisille. Keuruun museo toteuttaa museokasvatus- ja yleisötyötä välittäen tietoa erityisesti keuruulaisesta kulttuuriperinnöstä ja paikallisesta historiasta sekä kuvataiteesta. Museo haluaa osaltaan edistää ymmärrystä taiteen ja kulttuurin merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille.
Keuruun museo on mukana toteuttamassa Keuruun kaupungin Kulttuuriportaat - kulttuurikasvatussuunnitelmaa. Museo suunnittelee vuosittain yhteistyössä Keuruun kaupungin kanssa Kulttuuriportaat-ohjelmaan liittyvät, kouluille ja varhaiskasvatuksen toimijoille suunnatut sisällöt. Vakiintuneita sisältöjä ovat olleet esimerkiksi:
• näyttelyopastukset
• Minä ja muotokuva –taidekasvatuskokonaisuuden toteuttaminen
• kulttuuriperintö- tai taidetunti
• Kulttuurisuunnistuksen toteuttaminen yhteistyössä kaupungin kanssa.
Lisäksi museo osallistuu Kulttuuriportaat-ohjausryhmään. Museon tuottamat sisällöt Kulttuuriportaat-suunnitelmaan tarkennetaan yhteistyössä kaupungin kanssa vuosittain erillisessä tarkemmassa toimintasuunnitelmassa.
Keuruun museon palvelut ovat ilmaisia keuruulaisille lapsille ja nuorille: museon palvelut ovat maksuttomia Keuruun koulujen oppilaille sekä kaikille keuruulaisille alle 18-vuotiaille lapsille.
Lapset, nuoret ja koululaiset ovat Keuruun museolle erityisen tärkeä ryhmä, mutta Keuruun museo edistää aktiivisesti kaikkien keuruulaisten tuntemusta kuvataiteesta, omasta kulttuuristaan ja historiasta. Museokasvatus- ja yleisötyön sisältöjä suunnitellaan ja järjestetäänkin myös muille ikäryhmille esimerkiksi näyttelyopastuksien ja mahdollisuuksien mukaan erilaisten työpajojen muodossa. Museo kehittää aktiivisesti yleisötyötään.
Museo toteuttaa ja kehittää yleisötyötä myös liittyen Kotiseutusivusto Keuruun Veräjään (xxx.xxxxxxxxxxxxx.xx), jota museo ylläpitää yhdessä Keuruun kaupunginkirjaston kanssa. Keuruun museo toteuttaa osana yleisötyötään vuosittain esimerkiksi 2–3 avointa Veräjä- muistelutyöpajaa, joiden teemat sovitaan yhteistyössä Keuruun kaupunginkirjaston kanssa. Lisäksi Museo tuottaa ja julkaisee verkkoaineistoja alustalle.
5. ASIANTUNTIJATYÖ
Keuruun museo antaa resurssiensa puitteissa Keuruun kaupungille sekä keuruulaisille toimijoille asiantuntija-apua kuvataiteeseen, paikallis- ja kulttuurihistoriaan sekä museoalaan liittyvissä kysymyksissä.
6. SANTUN TALON RESIDENSSITOIMINTA
Santun taloa vuokrataan taiteilijoille ja tieteilijöille kesäisin. Vuokrana peritään yksi taideteos tai taiteilija pitää luennon Kulttuuriluentosarjalla, toteuttaa yhteisötaideprojektin, työpajan tms. heti residenssijaksoa seuraavan lukuvuoden aikana. Keuruun museo huolehtii residenssistä
tiedottamisesta ja taiteilijoiden valinnasta. Keuruun kaupunki hallinnoi kiinteistöä, kunnostusta ja ylläpitoa kustannuksineen.
7. TIEDOTUS JA MARKKINOINTI
Keuruun museo tiedottaa toiminnastaan aktiivisesti esimeriksi kotisivuillaan (xxx.xxxxxxxxxxxx.xx), xxxxx.xx-xxxxxxx alueellisessa tapahtumakalenterissa sekä sosiaalisessa mediassa (Facebook ja Instagram). Museo tekee myös tiivistä yhteistyötä markkinointi- ja tiedotusasioissa Keuruun kaupungin matkailutoimen kanssa.
8. TUTKIMUSTOIMINTA
Keuruun museon henkilöstön vahvuutena on Keuruun kulttuuriperintöön, paikallishistoriaan ja taiteeseen liittyvän tiedon osaaminen. Keuruun museo edistää resurssiensa puitteissa keuruulaisen kuvataiteen ja paikallis- sekä kulttuurihistorian tutkimusta. Tutkimustyötä tehdään erityisesti näyttelyitä valmisteltaessa. Erillisistä, mittavammista tutkimusprojekteista ja niiden kulujen kattamisesta sovitaan erikseen.
Keuruun kaupunki maksaa Keuruun museosäätiölle talousarviovuoden 2024 sisältyvän yhteistyömäärärahan, 82.600 € (+ alv 24. %) käytettäväksi yhteistyösopimuksessa sovittujen palveluiden tuottamiseen. Museosäätiö sr laskuttaa Keuruun kaupunkia kaksi kertaa vuodessa.
Maksatuspäivät ovat 31.1. ja 31.7. Teosten kunnostukseen on varattu 2.000 euron määräraha. Sopimussisällöt tarkistetaan vuosittain. Museosäätiön vastuualueen tai tehtävien
mahdollisesti muuttuessa summaa on mahdollista myöhemmin tarkistaa. Neuvottelut sopimuksen sisällöistä on pidettävä 15.10.2023. mennessä. Keuruun museosäätiö sr raportoi vuosittain kaupungin Kasvun ja hyvinvoinnin lautakunnalle toimintakertomuksen muodossa, miten tavoitteet ja talousarvio ovat toteutuneet.
Museolain pohjalta Keuruun museo on hyväksytty valtionosuuden piiriin, sillä edellytyksellä, että kokoelmien säilyminen museokokoelmana on turvattu myös museon mahdollisesti lopettaessa toimintansa. Mahdollisessa sopimuksen irtisanomistilanteessa Keuruun kaupungin tulee huolehtia omistamiensa kokoelmien hoidosta ja säilymisestä museokokoelmana myös museon toiminnan päätyttyä.
Sopimus on voimassa toistaiseksi yhteistyöstä sovittujen ehtojen mukaisesti, siten että irtisanomisaika on yksi vuosi, ja se on tehtävä ennen 31.12.
Tätä sopimusta on tehty kaksi samanlaista kappaletta, yksi kullekin sopijaosapuolelle.
Keuruulla / 2023
Keuruun museosäätiö sr:n hallituksen puheenjohtaja Xxxxx Xxxxxxxx
Keuruun kasvun- ja hyvinvoinnin lautakunnan puheenjohtaja Xxxx Xxxxxxxx
Xxxxx Xxxxxxxxxx, hyvinvointijohtaja
Xxxx Xxxxxxx, vapaa-aikapäällikkö
Xxxxx-Xxxxxxxxx Xxxxxxxx, Keuruun museo, museonjohtaja
Yhteistyösopimuksen liitteenä:
- Keuruun museosäätiö sr:n säännöt 19.7.2019
- Taiteen Keski-Suomen alueellinen kokoelmaohjelma 2018
- Sopimus Keurusseudun kotiseutuarkiston hoidosta 2016
- Keuruun museon taidekokoelmapoliittinen ohjelma 2008
Liite 1
1
Keuruun museosäätiö sr
y-tunnus 1517738-6
Säännöt
1. Keuruun museosäätiö sr:n nimi ja kotipaikka
Säätiön nimi on Keuruun museosäätiö sr ja sen kotipaikka on Keuruun kaupunki.
2. Tarkoitus
Keuruun museosäätiö sr on itsenäinen Keuruun museota ylläpitävä suomalainen säätiö, jonka toimintaa ohjaavat Suomen säätiölaki, museolaki ja muu lainsäädäntö sekä säätiön säädekirja ja säännöt. Säätiöllä on yleishyödyllisen toimijan status, jonka toiminnan tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa.
Keuruun museosäätiö sr:n tarkoituksena on huolehtia Keuruun museosta ja sen hallintaan kuuluvista kokoelmista. Keuruun museo tallentaa, tutkii, säilyttää ja asettaa näytteille esineitä, taideteoksia ja tietoa ihmisestä, hänen historiastaan ja kulttuuriympäristöstään.
3. Toiminta
Keuruun museosäätiö sr ylläpitää kulttuuri- ja taidehistoriallista Keuruun museota ja sen hallinnoimia esine-, taideteos- ja arkistokokoelmia. Keuruun museon tallennus- ja tutkimustoiminta sekä museokasvatus suuntautuu pääsääntöisesti Keuruun kulttuurihistoriaan ja paikallisperinteeseen sekä keuruulaiseen kuvataiteeseen.
Keuruun museosäätiö sr:llä on oikeus jakaa apurahoja tai avustuksia §2:ssä mainittuun tarkoitukseen.
4. Pääoma
Säätiön peruspääoma on kaksikymmentäviisituhatta kaksisataakaksikymmentäkahdeksan euroa yhdeksäntoista senttiä (25.228,19 euroa). Säätiön varat on sijoitettava varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla. Säätiöllä on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä kartuttaa omaisuuttaan muillakin säätiölain sallimilla tavoilla.
5. Hallituksen jäsenet, varajäsenet ja puheenjohtaja
Säätiön asioita hoitaa ja sitä edustaa kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu hallitus, johon kuuluu vähintään kolme (3), enintään kuusi (6) varsinaista jäsentä sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä (3–6).
Perustajajäsenillä on oikeus nimetä hallitukseen jäsen ja hänen varajäsenensä.
2
Mitä säätiölaissa säädetään jäsenestä, sovelletaan myös varajäseneen. Hallituksessa on oltava puheenjohtaja, jonka valitsee hallitus.
6. Hallituksen jäsenten valinta ja palkkiot Hallitus täydentää itse itseään.
Hallituksen jäsenelle voidaan maksaa tavanomainen palkkio ja korvaus säätiön hyväksi tehdystä työstä.
Säätiön hallituksen on huolellisesti toimien edistettävä säätiön tarkoituksen toteutumista ja säätiön etua. Hallitus huolehtii säätiön hallinnosta ja siitä, että säätiön toiminta järjestetään asianmukaisesti tarkoituksen toteutumiseksi. Hallitus vastaa siitä, että säätiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty.
7. Hallituksen kokoontuminen
Hallituksen puheenjohtaja vastaa siitä, että hallitus kokoontuu tarvittaessa. Kokous on kutsuttava koolle, jos hallituksen jäsen sitä vaatii. Jollei hallituksen puheenjohtaja vaatimuksesta huolimatta kutsu kokousta koolle, kutsun voi toimittaa, jos vähintään puolet hallituksen jäsenistä hyväksyy koolle kutsumisen.
Kutsu hallituksen kokouksiin toimitetaan todistettavalla tavalla kirjallisesti kullekin jäsenelle vähintään viisi (5) päivää ennen kokousta. Muut tiedonannot hallituksen jäsenille toimitetaan samalla tavalla.
Säätiön hallitus tekee päätökset tavanomaisessa päätöksentekojärjestyksessä. Hallituksen päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut yli puolet läsnä olevista jäsenistä. Esteellistä hallituksen jäsentä ei pidetä läsnä olevana. Jos äänet menevät tasan, ratkaisee puheenjohtajan ääni.
Vaalissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet. Jos äänet menevät vaalissa tasan, ratkaistaan vaali arvalla.
Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on yli puolet jäsenistä.
8. Hallituksen pöytäkirja
Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, johon on merkittävä päätökset ja äänestykset. Pöytäkirjan allekirjoittaa kokouksen puheenjohtaja ja vähintään yksi hallituksen siihen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.
9. Nimenkirjoitus
Säätiön nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja tai hallituksen siihen oikeuttama nimetty henkilö.
3
10. Hallituksen vuosikokous
Hallitus kokoontuu vuosittain kevätkokoukseen viimeistään maaliskuussa ja syyskokoukseen lokakuussa.
Hallituksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- esitetään hallituksen kertomus edellisen kalenterivuoden toiminnasta ja tilinpäätös; päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja toimenpiteistä, joihin edellisen kalenterivuoden hallinto mahdollisesti antaa aihetta;
- valitaan yksi tilintarkastaja seuraavaan kevätkokoukseen päättyväksi toimikaudeksi; tilintarkastajaksi ja hänen varamiehekseen valitaan lainmukaisesti pätevät henkilöt.
- käsitellään muut asiat.
Hallituksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- todetaan ja valitaan tarvittaessa hallituksen jäsenet ja varajäsenet;
- valitaan hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja;
- käsitellään hallituksen ehdotus seuraavan kalenterivuoden toimintasuunnitelmaksi;
- käsitellään ehdotus seuraavan kalenterivuoden talousarvioksi;
- käsitellään muut asiat.
11. Tilikausi ja tilintarkastus
Säätiön tilikausi on kalenterivuosi. Tilintarkastaja valitaan suorittamaan yhden tilikauden tilintarkastus. Tilit ja hallituksen kertomus säätiön toiminnasta edellisenä vuonna on annettava kuukautta ennen vuosikokousta tilintarkastajalle, jonka on annettava tilintarkastuskertomus kahta (2) viikkoa ennen hallituksen kevätkokousta.
Mikäli tilintarkastajan kertomus antaa aihetta, on hallituksen kokoonnuttava viimeistään kesäkuun kuluessa päättämään toimenpiteistä, joita tilintarkastuskertomus aiheuttaa.
Säätiön tilintarkastajan peräkkäisten toimikausien yhteenlaskettu kesto voi olla enintään seitsemän vuotta. Tilintarkastaja voi edellä mainitun enimmäisajan jälkeen osallistua uudelleen säätiön tilintarkastukseen aikaisintaan neljän vuoden kuluttua tilintarkastustehtävän päättymisestä. Jos tilintarkastajaksi on valittu tilintarkastusyhteisö, edellä säätiölain 4. luvussa säädettyä ei sovelleta yhteisöön, vaan ainoastaan päävastuulliseen tilintarkastajaan.
12. Sääntöjen muuttaminen
Säätiön sääntöjä voidaan muuttaa, mikäli yli puolet hallituksen jäsenistä sitä kannattaa. Sääntömuutokselle on saatava Patentti- ja rekisterihallituksen vahvistus.
13. Purkaminen
Säätiö puretaan noudattaen säätiölain luvun 12. Säätiön purkaminen säännöksiä selvitysmenettelystä.
4
Konkurssiin asetettu säätiö katsotaan purkautuneeksi, jos konkurssin päättyessä omaisuutta ei ole jäljellä tai sen käytöstä on määrätty konkurssissa.
Säätiö voi purkautua myös sulautumisen seurauksena, mistä säädetään säätiölain 11. luvussa. Edellytykset ja säätiön päätös selvitystilaan asettamisesta
Säätiö voidaan asettaa selvitystilaan, jos:
1) se on perustettu määrättyjen edellytysten varaan ja tarkoitettuja edellytyksiä ei enää ole;
2) sen varojen käyttäminen sille määrättyyn tarkoitukseen on mahdotonta tai olennaisesti vaikeutunut, kokonaan tai huomattavalta osalta hyödytöntä taikka lain vastaista eikä säätiön tarkoitusta voida muuttaa.
Xxxxxxxx päättää säätiön asettamisesta selvitystilaan. Päätöstä selvitystilaan asettamisesta ei saa tehdä, jos asiaa ei ole mainittu kokouskutsussa.
Jos säätiö puretaan, kaikki sen varat on luovutettava säätiön perustajayhteisöille perustamistilannetta vastaavassa suhteessa. Jos jotakin perustajayhteisöä ei säätiötä purettaessa enää ole olemassa, lahjoitetaan sen osuus varoista Keuruun museosäätiö sr:n tarkoitusta lähellä olevalle yhteisölle käytettäväksi 2§:ssä mainittuun tarkoitukseen.
Jos säätiö puretaan, Keuruun museon hallinnoimat kokoelmat siirretään museosäätiön hallituksen päätöksen mukaisesti jollekin yleishyödylliselle, oikeuskelpoiselle yhteisölle tai kunnalle edelleen museo- ja arkistokokoelmina hoidettavaksi.
14. Varojen jakaminen
Peruspääoman tuotto, tilinpäätöksen osoittama mahdollinen ylijäämä sekä muut käyttörahaston varat tulee käyttää säätiön tarkoituksen toteuttamiseen.
Jos säätiö puretaan tai lakkautetaan, luovutetaan säätiön jäljellä olevat varat ja omaisuus säätiön perustajille käytettäväksi sääntöjen 13 §:ssä määrättyä tarkoitusta vastaavalla tavalla.
Säännöt on hyväksytty Keuruun museosäätiö sr:n hallituksen kokouksessa 19.6.2019.
Keuruun museosäätiö sr: n sääntömuutos on rekisteröity 19.7.2019 Patentti- ja rekisterihallituksessa.
Liite 2
4. Toiminnan rahoittaminen
Toiminnan henkilöstöresurssit rahoitetaan Keuruun museosäätiön budjetista. Vuosittain pyritään hakemaan rahoitusta arkistotyöntekijän palkkaamiseen.
Kiinteistömenot kuuluvat Keuruun kaupungin budjettiin, Keuruun pääkirjaston sisäisiin vuokriin.
5. Toiminnasta tiedottaminen
Keuruun museosäätiö tiedottaa internet-sivuillaan arkiston toiminnasta ja julkaisee sivuillaan sen arkistoaineiston nimekkeet, jotka ovat julkisia. Toiminnasta ja aineistoista tiedotetaan Jyväskylän maakunta-arkistolle.
Tätä sopimusta on tehty kaksi samasanaista kappaletta, yksi kummallekin sopijaosapuolelle.
Keuruulla f?j ._]_ 2008
Keuruun Museosäätiö
Xxxxxx Xxxxxx Xxxxxxx Museosäätiön
Hallituksen puheenjoht ·a
Xxxx-Xxxxxx Xxxxxxxx museonjohtaja
Keuruun kaupunki
Xxxxx Xxxxxxxxx
Vapaa-aikatoimen päällikkö
Xxxx Xxxxx Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
HahmiPoh]onen
Tilapalvelun kiinteistöpäällikkö
2
Liite 3
Keuruun museo, KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA,
Taidekokoelmat
Hyväksytty museosäätiön hallituksen kokouksessa 2008.
Keuruun museo, KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA, Taidekokoelmat 1
2. KEURUUN MUSEON TOIMINTA JA ETIIKKA 4
3. KOKOELMAN PROFIILI JA PAINOPISTEET 4
3.1. Keuruun kaupungin kokoelma 5
3.2. Keuruun taidemuseon kokoelma 5
4. KOKOELMIEN KARTUNTA SEKÄ TEOKSEN POISTO KOKOELMASTA 5
4.1. Kaupungin taideteoshankinnat 5
4.2. Lahjoitusten vastaanottamisen perusteet 6
4.3. Taideteoksen poistaminen kokoelmasta 7
5. KOKOELMAN DOKUMENTOINTI JA LUETTELOINTI 7
5.1. Taideteoksen liittäminen kokoelmaan 7
5.2. Kuvallinen dokumentointi 8
5.3. Taidekokoelmatietojen toimittaminen Keuruun kaupungille 8
6.1. Yhteistyö muiden museoiden ja oppilaitosten kanssa 8
7. TAIDEKOKOELMIEN SÄILYTYS, HOITO JA TURVALLISUUS 8
7.1. Säilytystilan olosuhteet 9
7.2. Kokoelmaturvallisuus ja pelastussuunnitelma 9
8. KOKOELMIEN ESILLÄPITO JA TUOMINEN YLEISÖN SAATAVILLE 9
8.4. Muu yleisöön suuntautuva toiminta 10
8.5. Kokoelmien tiedonvälitys 10
9. SIJOITUS- JA LAINAUSTOIMINTA 11
9.1. Sijoituspaikat, -ehdot ja -olosuhteet 11
Liite 1. Keuruun museosäätiön säännöt 11
Liite 2. ICOM:n museotyön ammattieettiset säännöt 11
Liite 3. Keuruun museon johtosääntö 11
Liite 5. Santun talon vuokrasopimus 11
Liite 7. Polydoc-luettelointiohjeet 11
1. JOHDANTO
Keuruun museo toimii sekä taide- että kulttuurihistoriallisena museona. Museossa työskentelee vakituisesti kaksi museoammatillista työntekijää vastuualuejakonaan kulttuurihistoria ja taide.
Keuruun museosäätiö ylläpitää Keuruun museota, joka jatkaa vuonna 1984 perustetun Keuruun taidemuseon toimintaa. Keuruun taidemuseo oli perustamisajankohtanaan ainoa ammattimaisesti hoidettu taidemuseo Keski-Suomessa Jyväskylän ulkopuolella.
Taidemuseon perustamista edesauttoi vireä kuvataidetoiminta Keuruulla, erityisesti Keurusseudun taidesäätiön toiminnalla oli tärkeä merkitys. Kunnallisen taidemuseon toiminta lakkasi 1999 Keuruun museosäätiön perustamisen myötä. Tällöin Keuruun kaupunki ulkoisti kuvataidetoiminnan sekä taidekokoelmien hoidon Keuruun museosäätiölle.
Keuruun museosäätiö perustettiin 22.1.1999 Keuruun kaupungin, Keuruun seurakunnan sekä Haapamäen yhteiskoulun perinneyhdistyksen, Keurusselän seura ry:n ja Pihlajaveden kotiseutuyhdistyksen voimin. Säätiön asioita hoitaa ja sitä edustaa kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu hallitus, johon perustajaorganisaatioilla on oikeus nimetä jäsen. Säätiö ylläpitää ja hallinnoi Keuruun museota. Säätiön tarkoituksena on huolehtia Keuruun olemassa olevista museoista ja niiden hallintaan kuuluvista kokoelmista sekä tallentaa, tutkia, säilyttää ja asettaa näytteille esineitä ja tietoa ihmisestä, hänen historiastaan ja ympäristöstään.
Keuruun museon kokoelmapoliittinen ohjelma kattaa kaksi Keuruun museosäätiön kokoelmahallinnon vastuualueeseen kuuluvaa taidekokoelmaa: Keuruun taidemuseon kokoelman ja Keuruun kaupungin taidekokoelman. Tämän kokoelmapoliittisen ohjelman tarkoituksena on kirjoittaa näkyviin ne museoammatilliset periaatteet, joita Keuruun museossa noudatetaan taidekokoelmien hoidossa: teosten hankinnassa, säilyttämisessä, dokumentoinnissa, poistamisessa kokoelmista sekä niiden lainaus- ja sijoitustoiminnassa. Ohjelmassa käydään lävitse myös tavoitteet kokoelmien tunnettuuden parantamiseksi tutkimuksen ja yleisöön suuntautuvan toiminnan kautta.
Kansainvälisen museoneuvoston ICOM:in Museotyön ammattieettisten sääntöjen mukaan ”jokaisen museon hallintoelimen tulisi laatia ja julkistaa kirjallinen lausuma kokoelmatoimintansa periaatteista”. Keuruun museon kokoelmapoliittisen ohjelman perustana on käytetty Valtion taidemuseon taidemuseoalan kehittämisyksikön Kehyksen valtakunnallisen taidekokoelmaprojektin ohjeita.
Kokoelmapoliittisen ohjelman ja liitteet hyväksyy Keuruun museon hallitus. Ohjelma päivitetään tarpeen vaatiessa, kuitenkin vähintään kahden vuoden välein.
Kokoelmatoiminnan vuosittaisia tavoitteita käsitellään toimintasuunnitelman yhteydessä, jolloin myös linjataan kokoelmatoiminnan resurssit.
LIITE 1. Keuruun museosäätiön säännöt.
2. KEURUUN MUSEON TOIMINTA JA ETIIKKA
Keuruun museo noudattaa toiminnassaan museolakia, jonka mukaan museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Lain mukaan museoiden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuutta tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville, harjoittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa. (Museolaki 3.8.1992/729, Tehtävät ja valtionosuus 1§ 11.11.2005/877. xxx.xxxxxx.xx/xxxx/xxxxxxxx/0000/00000000)
Keuruun museo noudattaa toiminnassaan Suomen lakia, asetuksia ja hallituksen ratifioimia kansainvälisiä sopimuksia, jotka koskevat kulttuuriomaisuutta, luonnon ja ympäristönsuojelua sekä niitä voimassa olevia lakeja ja asetuksia, jotka museotoiminnasta ja tekijänoikeuksista on Suomessa säädetty (Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404). Museotyössä noudatetaan ammattietiikan pohjana Kansainvälisen museoneuvoston ICOM:in ammattieettisiä sääntöjä.
Keuruun museon toimintaa ohjaavat Keuruun museosäätiön säännöt. Museosäätiötä hallinnoi säätiön hallitus, operatiivisesta johtamisesta vastaa museonjohtaja. Patentti- ja rekisterihallituksen säätiörekisteri on vahvistanut museosäätiön säännöt.
Keuruun museosäätiön hallituksen kokouksessa 30.9.2008 hyväksytyn Keuruun museon johtosäännön mukaan taide- ja kulttuurihistoriallisen Keuruun museon tehtävänä on:
1. säilyttää, kartuttaa ja hoitaa Keuruun museon esine- ja arkistokokoelmia sekä hallita Keuruun taidemuseon ja Keuruun kaupungin taidekokoelmia keskinäisen sopimuksen mukaan
2. hallita taustayhteisönsä/perustajayhteisöiden kokoelmia laadittujen keskinäisten yhteistyösopimusten mukaisesti annettujen resurssien mahdollistamalla tavalla
3. järjestää näyttelyitä
4. edistää taiteen tuntemusta, tutkimista ja taidekasvatusta alueella
5. edistää alueen kulttuurihistorian ja -ympäristön tuntemusta, tutkimista ja
-kasvatusta
Liite 2. ICOM:n museotyön ammattieettiset säännöt, Code of Ethics.
Liite 3. Keuruun museon johtosääntö
3. KOKOELMAN PROFIILI JA PAINOPISTEET
Keuruun museo hallinnoi ja hoitaa kahta taidekokoelmaa: Keuruun taidemuseon ja Keuruun kaupungin kokoelmaa. Molempien kokoelmien juridinen omistaja on Keuruun kaupunki.
Kokoelmat koostuvat pääosin maalauksista, grafiikan vedoksista, piirustuksista sekä veistoksista ja reliefeistä. Kokoelmissa on merkittäviä kokonaisuuksia yksittäisten taiteilijoiden teoksia, näistä useimmat ovat lahjoituskokoelmia (Xxxxx Xxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxx, Xxxxxx Xxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxx). Vanhaa taidetta kokoelmissa on hyvin vähän, ajallisesti painopiste on 1970–1990-lukujen kotimaisessa, pääosin keuruulaisessa tai Keuruuseen jollain tapaa liittyvässä taiteessa. Lisäksi kaupungin kokoelmaan sisältyvät heraldikko Xxxxx Xxxxxxx suunnitteleman kuudenkymmenenneljän (64) henkilö-, suku- ja sukuseuravaakunan kokoelma sekä Xxxxxx Xxxxxxxxx kahdenkymmenenkolmen (23) mitalin kokoelma.
3.1. Keuruun kaupungin kokoelma
Keuruun kaupungin taidekokoelmassa on 1123 teosta. Kokoelma karttuu vuosittain Santun talon residenssitoiminnan sekä lahjoitusten kautta, tavallisesti alle kymmenen teoksen vuosivauhdilla. Pääosa kokoelmien teoksista on sijoitettu kaupungin virastoihin ja laitoksiin. Julkiset taideteokset kuuluvat kaupungin kokoelmaan.
Ensimmäinen julkinen veistos Keuruulla oli Xxxx Xxxxx toteuttama Lintufantasia-veistos Kivelän koulun pihalla. Veistos paljastettiin 10.10.1989, jolloin juhlistettiin kulttuurilautakunnan nimeämää Keuruun kulttuurin juhlavuotta. Viimeisin veistoshankinta on Xxxx Xxxxxxxx Xxxxxxx vuodelta 2000. Veistos sijaitsee Keuruun kirjaston edustalla. Keuruun museon internetsivulle on koottu tiedot Keuruun muistomerkeistä ja julkisista veistoksista xxxx://xxx.xxxxxx.xx/xxxxx/xxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxx.xxxx
3.2. Keuruun taidemuseon kokoelma
Taidemuseon kokoelmassa on tällä hetkellä 657 teosta. Kokoelma koostuu pääosin Keurusseudun taidesäätiölle alun perin kuuluneesta kokoelmasta. Taidesäätiö perustettiin vuonna 1982. Ensimmäisien toimintavuosien aikana karttui suurin osa kokoelmasta; monet taiteilijat tekivät tällöin teoslahjoituksia säätiölle. Taidemuseon perustamisen myötä säätiön toiminta alkoi hiipua. Vuonna 1994 taidesäätiö purettiin, koska katsottiin, että sen toiminnan päätarkoitus oli tullut täytetyksi ammattimaisesti hoidetun taidemuseon perustamisen myötä. Tällöin taidesäätiön kokoelma siirrettiin Keuruun taidemuseon kokoelmaan. Kokoelman teokset muodostavat edelleen taidemuseon kokoelman ytimen.
4. KOKOELMIEN KARTUNTA SEKÄ TEOKSEN POISTO KOKOELMASTA
4.1. Kaupungin taideteoshankinnat
Keuruun kaupungin taidekokoelmat koostuvat sekä ostetuista että lahjoitetuista taideteoksista. Keuruun museolla ei ole koko toimintansa aikana (per.1999) ollut määrärahoja kokoelmien kartuttamiseen. Keuruun museon edeltäjän, Keuruun taidemuseon, aikana kokoelmia kartutettiin lähes vuosittain sen perustamisvuodesta 1984 vuoteen 1995. Taidemuseon kokoelma voi tällä hetkellä karttua vain lahjoitusten kautta.
Koska hankintamäärärahoja ei ole, kokoelmat karttuvat satunnaisia lahjoituksia lukuun ottamatta vain Santun talon taiteilijoiden lahjoituksista eli alle 10 teoksella vuosittain.
Keuruun museo pyrkii edistämään ns. prosenttiperiaatteen käyttöönottoa Keuruun kaupungissa. Mikä tarkoittaa sitä, että julkisten rakennusten kustannusarviosta käytettäisiin tietty prosentuaalinen osuus kuvataidehankintoihin.
4.1.1. Santun talon taiteilijoiden lahjoitukset
Taiteilija Xxxxx Xxxxxx entinen koti sijaitsee Keuruun keskustassa ja sen omistaa Keuruun kaupunki. Talo ei ole avoinna yleisölle, mutta sitä vuokrataan kesäisin ammattitaiteilijoille. Vuokrana peritään teos Keuruun kaupungin kokoelmaan.
Keuruun museo ja Keuruun kaupunki vastaavat yhdessä Santun talon toiminnasta. Kaupunki vastaa kiinteistönhoidosta, museo koordinoi residenssitoimintaa. Museo järjestää vuosittain haun ja tiedottaa siitä. Kuvataiteesta vastaava museon työntekijä käy lävitse määräaikaan saapuneet hakemukset ja tekee esityksen residenssitaiteilijoista.
Lopullisen päätöksen esityksen pohjalta tekee museonjohtaja. Päätöksessä huomioidaan erityisesti taiteilijan ja hänen tuotantonsa yhteys olemassa oleviin kokoelmiin. Valinnoilla pyritään vahvistamaan taidekokoelmien profiilia. Teokset otetaan vastaan luovutussopimuksella, johon taiteilija merkitsee yksityiskohtaiset teostiedot. Teoksen luovutuksen yhteydessä teos kuvataan ja kuva liitetään luovutussopimukseen.
Liite 5. Santun talon vuokrasopimus.
4.2. Lahjoitusten vastaanottamisen perusteet
Keuruun museo voi ottaa vastaan lahjoituksia, testamentteja ja talletuksia. Museolla on oma kulttuurihistoriallinen kokoelma, mutta ei omaa taidekokoelmaa.
Taideteoslahjoitukset pyritään ohjaamaan ja liittämään parhaiten soveltuvaan taidekokoelmaan.
Lahjoitusten vastaanottamisessa otetaan huomioon lahjoitettavien teosten laatu, kunto, taidehistoriallinen merkitys sekä niiden yhteensopivuus Keuruun museon toimintaperiaatteen ja kokoelmien profiilin kanssa, joko täydentämällä kokoelmien sisällä jo olemassa olevia kokonaisuuksia tai tuomalla kokoelmiin muuta lisäarvoa.
Jos lahjoitettava työ ei täytä taideteoksen kriteerejä, sitä ei liitetä museon hallinnoimiin taidekokoelmiin. Teosten merkityksen ja taiteellisen arvon arvioi kuvataiteesta vastaava museon työntekijä. Lopullisen päätöksen arvion pohjalta tekee museonjohtaja.
Museonjohtaja toimittaa asiaan liittyvät tarpeelliset tiedot ja asiakirjat kaupungin hallintoon.
Museo ei ota vastaan lahjana, lainana tai testamentattuna mitään esinettä tai näytettä, elleivät hallintoelin ja lahjoittaja ole vakuuttuneita siitä, että sen omistusoikeudessa ei ole epäselvyyttä.
Jos taideteoksen lahjoittaja/myyjä on museon henkilökunnan jäsen tai hänen lähisukulaisensa, museon on pyydettävä teoksesta riippumaton asiantuntijalausunto.
Keuruun museolla ei ole tiloja pysyville näyttelyille, joten lahjoituksia vastaanotettaessa ehtona ei saa olla lahjoitettavien teosten jatkuva esilläolo.
Liite 6. Lahjakirja
4.3. Taideteoksen poistaminen kokoelmasta
Museokokoelmien edellytetään yleisesti olevan pysyviä. Museokäytäntö ei hyväksy kokoelmien myymistä tai teosten tarkoituksellista hävittämistä. Taideteos poistetaan kokoelmasta vain erityisen painavasta syystä. Poisto perustuu kuvataiteesta vastaavan museon työntekijän arvioon. Tarvittaessa pyydetään konservaattorin tai muun ulkopuolisen asiantuntijan lausunnon asiasta. Lopullisen päätöksen arvion pohjalta tekee museonjohtaja. Kirjallinen esitys poistosta perusteineen on vahvistettava Keuruun kaupungin vapaa-aikalautakunnassa.
Mikäli taideteos katoaa, tieto siitä merkitään taidemuseon kokoelmatietokantaan. Vaurioituneiden teosten osalta kokoelmatietokantaan merkitään tieto vaurioitumisesta sekä tieto, että teosta ei saa asettaa julkisesti esille. Vaurioituneita teoksia ei hävitetä ellei teos aiheuta välitöntä vaaraa työntekijöille tai kokoelman muille teoksille. Ennen hävittämistä teos dokumentoidaan.
5. KOKOELMAN DOKUMENTOINTI JA LUETTELOINTI
5.1. Taideteoksen liittäminen kokoelmaan
Kun uusi teos liitetään taidekokoelmaan, se saa aina juoksevan inventaarionumeron. Keuruun kaupungin kokoelmaan liitettävä työ saa numeron etutunnuksella 23/; Keuruun taidemuseon kokoelmaan liitettävä teos saa numeron etutunnuksella tm/. Siitä kumpaan kokoelmaan teos liitetään, päättää museonjohtaja kuvataiteesta vastaavan museon työntekijän esityksestä. Jos kyse on lahjoituksesta, pyritään päätöksessä huomioimaan lahjoittajan mahdollinen toive siitä, kumpaan kokoelmaan teos tai teokset liitetään.
Tarkat teostiedot (tekijä, teoksen nimi, valmistusvuosi, tekniikka, mitat, merkinnät, kehys ja kunto sekä muut mahdolliset taideteokseen liittyvät tiedot) kirjataan pääkirjaan, teoskortistoon sekä sähköiseen tietokantaan (polydoc). Pääkirjaan kirjataan myös hankintatapa (osto tai lahjoitus). Ostopäätös tai lahjoituksen vastaanottopäätös perusteineen ja asiakirjoineen talletetaan museon arkistoon. Teoksen hankinnan tai vastaanottamisen yhteydessä pyritään dokumentoimaan mahdollisimman paljon teokseen, sen tekijään ja taustaan (provenienssi) liittyvää tietoa. Tietokantaan ja kortistoon kirjataan myös teoksen mahdollinen sijoituspaikka. Inventoinnin yhteydessä teoksesta otetaan digitaalinen kuva ja tämä tunnistekuva liitetään polydoc- teostietokantaan. Kuvasta tehdään pienikokoinen selauskappale Polydoc –ohjelmaan ja isompi kuva, joka tallennetaan sekä selaimelle että cd:lle tai kovalevylle. Tiedostot tallennetaan jpg-muodossa. Lisäksi tunnistekuva tulostetaan yhdessä teostietojen kanssa paperille.
Kokoelmat inventoidaan vähintään viiden vuoden välein. Inventoinnin yhteydessä arvioidaan aina teosten kunto.
Kokoelmatietokannan tiedostojen säilymisen varmistamiseksi olisi hyvä, että varmuuskopiota säilytettäisiin museon ulkopuolisissa tiloissa.
Liite 7. Polydoc-luettelointiohje
5.2. Kuvallinen dokumentointi
Museon tehtävänä on kokoelma- ja näyttelytoiminnan dokumentointi ja luettelointi. Keuruun museo pyrkii mahdollisuuksien mukaan kuvauttamaan kokoelmien teoksia. Jokainen kokoelmiin liitettävä uusi teos kuvataan digitaalisesti luetteloinnin yhteydessä.
Tällä hetkellä teoksista ja näyttelyistä on olemassa lähinnä ns. tunnistekuvia. Keuruun taidemuseon toiminta-aikana kokoelmateokset kuvattiin syksyllä 1991. Varsinaisia teoskuvia otetaan vain, jos siihen saadaan erillistä rahoitusta.
5.3. Taidekokoelmatietojen toimittaminen Keuruun kaupungille
Taidekokoelmatiedot toimitetaan sähköisessä muodossa vuosittain kaupungin pääkirjanpitäjälle. Tieto toimitetaan viimeistään vuoden vaihteessa tilikauden päättyessä.
6. TUTKIMUS
Museon ensisijainen tehtävä on turvata kokoelmien säilyminen tulevaisuuteen sekä käyttää kokoelmia tiedon tuottamiseen ja levittämiseen toimintansa kautta.
Keuruun museo pyrkii mahdollisuuksien mukaan keräämään tietoa kokoelmien taiteilijoista ja teoksista. Tutkimustyön tuloksia museo voi tuoda esille näyttelyissä, opastuksissa, internet-sivuilla ja julkaisuissa.
6.1. Yhteistyö muiden museoiden ja oppilaitosten kanssa
Keuruun museo pyrkii aktiivisesti edistämään keuruulaisen kuvataiteen tutkimusta. Koska Xxxxxxx museon työntekijöillä ei ole aikaa tehdä perusteellista tutkimustyötä, tavoitteena on tehdä yhteistyötä yliopistojen ja muiden museoiden kanssa.
Keuruun museolla on kerättynä monipuolista materiaalia (lehtileikkeitä, valokuvia, haastattelumateriaalia ja kirjallisuutta) kokoelmien taiteilijoista. Tämä materiaali on vapaasti tutkijoiden käytössä. Tutkimustuloksia ja aineistoja on sovitusti mahdollista julkaista museon internet-sivuilla.
7. TAIDEKOKOELMIEN SÄILYTYS, HOITO JA TURVALLISUUS
Keuruun museon ja kaupungin välisen ostopalvelusopimuksen mukaisesti kaupungin omistamat Keuruun kaupungin taidekokoelma ja Keuruun taidemuseon kokoelma kuuluvat Keuruun museon kokoelmanhallinnan piiriin. Kokoelmien hoidossa museo noudattaa museoalan ammattikäytäntöjä ja suosituksia.
Teoskonservointi on riippuvainen erillisrahoituksesta. Ennaltaehkäisevä konservointi sisältää varotoimenpiteitä ja ehtoja, joilla taataan turvallinen säilytys, käsittely, kuljetus, näytteillepano ja vakaat olosuhteet, missä teoksen vaurioituminen on epätodennäköistä. Tällöin varsinaiset konservointitoimenpiteet vähenevät.
Teosten vakuuttamisesta vastaa Keuruun kaupunki.
7.1. Säilytystilan olosuhteet
Museolla on 125 neliön säilytystilat. Säilytystilan olosuhteita seurataan ilmastointilaitteella, joka säätelee ilman suhteellista kosteutta ja lämpötila-arvoja. Laitteessa on koneellinen kosteutus- ja kuivatusjärjestelmä sekä ilman suodatus. Säilytystilan lämmityslaitteina toimivat sähköpatterit.
Tavoitteena on, että ilman suhteellinen kosteus ja lämpötila pidetään vakiona. Asetusarvot ovat 50 % ilman suhteellinen kosteus ja + 20 C asteen lämpötila. Huoneilman kosteuden vaihtelua sallitaan +- 5 % (45-55 %) ja lämpötilan +- 2 C asteen (+18-+22) asetusarvosta. Suhteellisen kosteuden asetusarvoja lasketaan muutama prosentti talvella ja muutokset toteutetaan hitaasti pitkällä aikavälillä.
Säilytystilaolosuhteita valvotaan säännöllisesti: kosteus ja lämpötila-arvot merkitään seurantalomakkeeseen. Tarvittaessa tehdään olosuhteita korjaavia toimenpiteitä.
Taideteossäilytystilassa huomioidaan myös valon määrä ja laatu.
Säilytystila siivotaan vähintään kerran vuodessa. Siivous tehdään museoammatillisen henkilökunnan ohjauksessa. Samalla käydään läpi esineistöä ja kartoitetaan niiden kuntoa.
Säilytystilan toimivuuden ja turvallisuuden kehittämiseen kiinnitetään huomiota.
Museossa on tarkat määritykset siitä, kenellä on oikeus päästä taideteosten säilytystiloihin.
Säilytystilaan on avain vain museon henkilökunnalla.
7.2. Kokoelmaturvallisuus ja pelastussuunnitelma
Näyttely- ja säilytystiloissa on automaattiset palohälytysjärjestelmät. Museon toimitiloissa on nauhoittava videovalvonta ja varashälytysjärjestelmä. Museon toimitiloilla on turvallisuussuunnitelma vuodelta 2000. Tämä päivitetään vuonna 2009 pelastussuunnitelmaksi. Pelastussuunnitelmaan on mietittävä yksityiskohtaiset toimenpiteet taidekokoelman pelastamiseksi poikkeusoloissa. Taideteoksista on tehtävä evakuointilista. Xxxxxxxxxxxxxxxxxxx on merkittävä teoksia koskevien dokumentointitietojen sijainti.
7.3. Koulutus
Museohenkilökunnan tehtävänä on huolehtia, että kokoelmissa olevia taideteoksia käsitellään, hoidetaan, säilytetään, dokumentoidaan ja konservoidaan asianmukaisesti ja yleisiä museoalan vaatimuksia vastaavasti. Erityisesti taideteosten käsittelytaito pidetään museoalan edellyttämällä tasolla. Museoammatillinen henkilökunta kouluttaa muun henkilökunnan museoesineiden oikeaan ja turvalliseen käsittelyyn säilytystiloissa, esineitä siirrettäessä ja esineiden ollessa näytteillä. Henkilökuntaa ohjeistetaan käsittelemään teoksia puuvillahanskoin. Teoksia kannetaan kehyksistä kiinni pitäen, pystyasennossa, alhaalta tukien ja aina kuvapuoli kantajasta ulospäin. Teoksen pintaan ei saa koskea. Museoammatillinen henkilö on aina mukana teoksia siirrettäessä.
8. KOKOELMIEN ESILLÄPITO JA TUOMINEN YLEISÖN SAATAVILLE
Keuruun museo vaalii kuvataiteen ja kulttuurihistorian perintöä painopisteenään Keuruun kulttuuri ja kuvataide. Tämä näkyy taidekokoelmien, arkistojen, näyttelyiden ja tutkimustyön painotuksissa. Museo tuottaa ja välittää tietoa ja elämyksiä kulttuurista vuorovaikutuksessa yleisönsä kanssa.
8.1. Näyttelytoiminta
Keuruun museon näyttelytoiminta on ympärivuotista. Kaupungin taidekokoelmien teoksia esitellään vaihtelevasti museon omissa näyttelyissä, lisäksi myös kulttuurihistorian näyttelyihin voidaan yhdistää kuvataidetta. Museolla ei ole perusnäyttelyä. Käytännössä laajamittaisin, jatkuvasti esillä oleva kokoelmanäyttely koostuu kaupungin tiloihin sijoitetuista teoksista sekä julkisista veistoksista.
Museon varsinaisessa 161-neliöisessä näyttelytilassa järjestetään vuosittain kuusi näyttelyä. Vuosittain osapuilleen samana ajankohtana toistuvat Kansalaisopiston oppilastöiden kevätnäyttelyt huhtikuussa ja Keuruun Taiteilijaseuran syyskaudelle sijoittuva jurytetty vuosinäyttely. Kesäajalla järjestetään vuorokesinä kulttuurihistoriaa ja kuvataidetta käsittelevä näyttely.
8.2. Muut näyttelytilat
Keuruun museo koordinoi Kamanan yläaulan sekä Lehtiniemen aulan näyttelytoimintaa. Näissä tiloissa museo voi järjestää myös kokoelmia esitteleviä pieniä näyttelykokonaisuuksia.
Kamanan yläaulassa on näyttelytila pienimuotoisille taide- ja kulttuurihistoriallisille näyttelyille. Lukitut vitriinit mahdollistavat arvokkaankin esineistön esillepanon. Tila on näytteilleasettajalle maksuton ja näyttelyiden toivotaan vaihtuvan talvikaudella kerran kahdessa kuukaudessa.
Vanhainkoti ja päiväkeskus Lehtiniemen aulagalleria on esteetön ja hyvin saavutettava näyttelytila. Se on näytteilleasettajalle maksuton ja näyttelyiden keston toivotaan olevan kolme kuukautta kerrallaan.
8.3. Lainattavat näyttelyt
Keuruun museo on koonnut kokoelmiin kuuluvista Xxxxx Xxxxxxxx teoksista kiertonäyttelykokonaisuuden, jota lainataan korvausta vastaan muille museoille.
8.4. Muu yleisöön suuntautuva toiminta
Museon internet-sivuilla pyritään tuomaan esiin keuruulaista kuvataidetta sekä kokoelmien taiteilijoita. Sivuilla on kesäkuuhun 2008 mennessä julkaistu lyhyet artikkelit viidestä kokoelmien taiteilijasta ja tekstejä lisätään sivuille sitä mukaa, kun tutkimus edistyy. Näyttelyitä varten tehdyn tutkimustyön tulokset julkistetaan museon www– sivuilla. Internet-sivuille on myös koottu tietoa Keuruun muistomerkeistä ja julkisista veistoksista.
Painettuja julkaisuja kokoelmien teoksista tai taiteilijoista voidaan tehdä vain erillisellä rahoituksella.
Museokaupan valikoimiin pyritään valitsemaan tai teettämään kokoelmiin liittyviä tuotteita. Kun tuotteita suunnitellaan, otetaan huomioon tekijänoikeudet sekä omistajan tahto.
8.5. Kokoelmien tiedonvälitys
Kokoelmista tiedotetaan museon internetsivuilla ja Avoin museo -sivustolla. Internetissä esillä voi olla vain osa esineen tiedoista, esim. tietoja säilytyspaikasta ei saa julkaista.
9. SIJOITUS- JA LAINAUSTOIMINTA
9.1. Sijoituspaikat, -ehdot ja -olosuhteet
Museo vastaa kokoelmien teosten sijoittamisesta kaupungin tiloihin. Kaikista sijoituksista tehdään kirjallinen sijoitussopimus. Kokoelmien taideteoksia ei sijoiteta paikkoihin, joissa niiden turvallisuus tai säilyminen vaarantuu. Museoammatillinen henkilökunta arvioi sijoituspaikan turvallisuuden ja soveltuvuuden. Jokaisessa sijoituspaikassa on nimetty vastuuhenkilö, jonka kautta kaikki sijoitettuihin teoksiin liittyvät asiat hoidetaan. Jos kokoelmiin kuuluva teos on sijoituspaikassa huonossa kunnossa, sitä ei haluta enää pitää esillä tai sille on jo tapahtunut vahinkoa, sijoituspaikan yhteyshenkilön on sijoitussopimuksen mukaisesti ilmoitettava asiasta museon yhteyshenkilölle. Museon henkilökunta vastaa teosten siirroista, noudoista ja palautuksista.
9.2. Teosten lainaaminen
Keuruun museo lainaa hallinnoimiensa kokoelmien teoksia sellaisille museoille ja näyttelynjärjestäjille, joilla on museoammatillista henkilökuntaa.
Lainausehdoista, -ajasta, vakuutuksista, pakkauksesta ja kuljetuksesta sovitaan tapauskohtaisesti lainaajan kanssa. Lainattavista teoksista tehdään aina kirjallinen lainaussopimus, johon kirjataan lainausehdot. Lainauksesta ei saa muodostua kuluja Keuruun museolle tai jos niitä muodostuu, tulee lainaajan korvata ne. Taideteos valokuvataan ennen lainausta. Samoin sen kunto arvioidaan lainaushetkellä.
Xxxxxxxxxxxxxx teoksia, sijoituspaikasta riippumatta, lainataan sekä museon omiin että muiden museoiden järjestämiin näyttelyihin, jotta ne saavuttaisivat vakituista sijoituspaikkaansa laajemman yleisön ja edistäisivät paikkakuntalaisten yhteisöllisyyden kokemista ja taidekasvatuksen päämääriä.
Liite 9. Lainaussopimus
LIITTEET:
Liite 1. Keuruun museosäätiön säännöt
Liite 2. ICOM:n museotyön ammattieettiset säännöt Liite 3. Keuruun museon johtosääntö
Liite 5. Santun talon vuokrasopimus. Liite 6. Lahjakirja
Liite 7. Polydoc-luettelointiohjeet
TEKIJÄT:
• Xxxxx Xxxxxx
• Xxxx-Xxxxxx Xxxxxxxx
• Xxxxx Xxxxxxxx
• Xxxxx Xxxxxxxx
• Xxxxxx Xxxxxxxxxxx