Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimus Rovaniemen kaupungin ja valtion välillä
Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimus Rovaniemen kaupungin ja valtion välillä
2021–2027
Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimus
1. Sopimusosapuolet
Sopimuksen osapuolet ovat valtion puolesta työ- ja elinkeinoministeriö (jäljempänä TEM) ja Rovaniemen kaupunki.
Sopimuksen muina yhteistyöosapuolina ovat opetus- ja kulttuuriministeriö, Lapin yliopisto, Lapin ammattikorkeakoulu, Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy, Meri-Lapin matkailu Oy, Lapin liitto ja Lapin ELY-keskus.
2. Tarkoitus ja tausta
Hallitus on asettanut tavoitteeksi nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenojen osuus ny- kyisestä 2,7 prosentin bruttokansantuoteosuudesta 4 prosenttiin 2030 mennessä. Tähän pääsemiseksi tarvitaan yhteistä näkemystä ja missioita, kunnianhimoisempaa tutkimus-, ke- hitys- ja innovaatiotoimintaa (tki-toimintaa) sekä investointeja niin julkiselta kuin yksityiseltä sektorilta.
Kansallisen TKI-tiekartan mukaan korkeatasoinen osaaminen on perusta, jolle tavoitteiltaan kunnianhimoista, alueiden, alojen ja organisaatioiden vahvuudet hyödyntävää, kansainväli- sesti kilpailukykyistä ja yhteiskunnan uudistumista tukevaa innovaatiotoimintaa voidaan ra- kentaa. Valtion ja kaupunkien väliset ekosysteemisopimukset ovat olennainen osa tiekartan uutta kumppanuusmallia, jonka tavoitteena on vahvistaa julkisen ja yksityisen sektorin välistä tki-yhteistyötä. Osaamiskärkien vahvistamiseksi, leventämiseksi ja vaikuttavuuden lisää- miseksi tutkimusta ja sitä hyödyntäviä verkostoja on koottava isommiksi osaamiskeskitty- miksi ja ekosysteemeiksi.
Hallitusohjelmassa linjataan, että yliopistokaupunkien kanssa luodaan erilliset sopimukset julkisen ja yksityisen tki-rahoituksen strategisesta kohdentamisesta globaalisti kilpailukykyis- ten ekosysteemien vahvistamiseksi. Ekosysteemisopimukset ovat osa hallituksen toimia, joilla Suomesta halutaan luoda vuoteen 2030 mennessä maailman toimivin kokeilu- ja inno- vaatioympäristö. Hallitusohjelman strategisena tavoitteena on, että Suomi tunnetaan teknolo- gisen kehityksen, innovatiivisten hankintojen ja kokeilukulttuurin edelläkävijänä. Innovatiivis- ten julkisten hankintojen määrää halutaan kasvattaa 10 prosenttiin julkisista hankinnoista vaalikauden loppuun mennessä sekä niiden avulla kehittää palveluja, luoda kasvua ja mah- dollistaa referenssimarkkinoiden kehittymistä.
Kansallisen kaupunkistrategian mukaan kaupungit toimivat osaamisen ja innovaatiotoimin- nan sekä yritystoiminnan kehittämisen alustoina. Strategia tunnistaa, että kaupungit ja valtio yhdessä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä elinkeinoelämän kanssa luovat edellytyksiä maailmanluokan osaamiskeskittymille ja innovaatioympäristöille.
Sopimuksessa määritellyt strategiset painopisteet vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriön tunnistamia ja tukemia korkeakoulujen osaamiseen perustuvia vahvuuksia.
Sopimus on luonteeltaan aiesopimus, joka määrittää osapuolten tahtotilan, tavoitteet ja pai- nopisteet.
3. Tavoitteet
Ekosysteemisopimusten kantavana ideana on innovatiiviset ja edelläkävijyyttä tavoittelevat kaupungit, jotka omien vahvuuksien pohjalta hyödyntävät digitalisaation, uusien teknologioi- den ja hiilineutraaliuden tuomia mahdollisuuksia ja siten vauhdittavat elinkeinoelämän uudis- tumista ja kestävää kaupunkia.
Sopimuksilla vahvistetaan vetovoimaisten osaamiskeskittymien ja innovaatioympäristöjen ra- kentumista sekä suomalaisten toimijoiden kytkeytymistä kansainvälisiin tki-verkostoihin ja ar- voketjuihin. Sopimuksilla kehitetään innovaatiotoiminnan ekosysteemejä eli tiiviitä yhteistoi- mintaverkostoja, vahvistetaan osaamiskärkiä sekä lisätään tutkimus-, kehitys- ja innovaatio- toiminnan vaikuttavuutta kaupunkilähtöisesti. Keskeisinä keinoina ovat kaupunkikehityshank- keet, innovatiiviset julkiset hankinnat, tutkimustulosten hyödyntäminen, uudet liiketoiminta- ekosysteemit, start-up -yhteisöt sekä osaamisen vahvistaminen kansainvälisten osaajien avulla. Toimenpiteiden odotetaan luovan uutta paikallista kehitysdynamiikkaa, kansainväli- sesti merkittäviä uusia kasvuavauksia sekä kaupunkien välisen yhteistyön tiivistymistä sopi- muksen painopistealueilla.
Kaupungin ja valtion välinen ekosysteemisopimus tukee kaupungin innovaatiovetoista kas- vua, kilpailukykyä, elinvoimaa, työllisyyttä ja kansainvälistymistä. Ekosysteemisopimus tukee Rovaniemen kaupunkistrategian, Lapin korkeakoulukonsernin strategian ja Lapin älykkään erikoistumisen strategian toteuttamista. Toimenpiteet kohdistuvat pitkäjänteisesti seuraa- vassa kohdassa 4 kuvattuihin strategisiin painopistealueisiin.
4. Strategiset painopistealueet 2021–2027
Sopimuksen painopistealueet on valittu yhteistyössä alueen korkeakoulujen ja elinkeinoelä- män erityisasiantuntijoiden kanssa.
Valitut painopistealueet ovat arktinen matkailu ja tulevaisuuden hyvinvointipalvelut. Molem- piin painopistealueisiin liittyy kiinteästi myös etäisyyksien hallinta. Poikkileikkaavina aihealu- eina painopistealueissa ovat palvelumuotoilu, kansainvälisyys, uudet liiketoimintaekosystee- mit ja kehittämisalustat sekä osaamisen vahvistaminen ja uudistaminen.
Molempien painopistealueiden osalta on olemassa sekä kansallista että kansainvälistä ver- kostoyhteistyötä. Arktinen matkailu on luonnostaan kansainvälistä ja toimialan rakenteen mu- kaisesti vahvasti verkostoitunutta. Matkailussa on jo käynnissä kansainvälisiä hankkeita inno- vaatiotoimintaan osallistuvien organisaatioiden toimesta. Hyvinvointipalveluihin liittyvän tutki- mus- ja innovaatiotoiminta erityisesti liikunnan ja urheilun osalta on jo kansainvälisellä ta- solla. Mahdollisuudet rakentaa erityyppisiä yhteistyömalleja ja rakenteita molemmissa vali- tuissa painopistealueissa ovat hyvät. Näitä verkostoja ovat esimerkiksi UArctic – verkosto, Arctic Five yliopistoallianssi, Arktisten kaupunkien ja laajemmin maailman talvikaupunkien väliset yhteistyöverkostot. Valituissa painopistealueissa tavoitellaan osallistumista Euroopan unionin Älykkään kaupungin toimintaan sekä hyödynnetään eurooppalaisia älykkään erikois- tumisen temaattisia verkostoja matkailussa ja liikunnassa. Nyt rakentuva ekosysteemi liittyy saumattomasti myös Lapin yliopiston Arktisen keskuksen ympärille muotoutuvan arktisen tut- kimuksen ja osaamisen ekosysteemiin.
Rovaniemen kaupungilla ja Lapin muilla kaupungeilla on tahtotila rakentaa yhteistyötä ja ver- kostoitua molemmissa valituissa painopistealueissa. Rovaniemen kaupungilla on valmius johtaa matkailuun liittyvää painopistealuetta valtakunnallisesti sekä hyvinvointipalvelujen pai- nopistealueessa rakentaa yhteistyötä erityisesti liikuntaan ja urheiluun liittyvissä palveluissa.
4.1. Painopistealue: Arktinen matkailu
Arktinen matkailu on valittu ekosysteemisopimuksen painopistealueeksi alueella toimivan laajan matkailutoimijoiden joukon perusteella. Lapin korkeakouluilla on vahvaa osaamista liittyen matkailututkimukseen ja -koulutukseen. Matkailuelinkeinon piirissä on merkittävä joukko kasvuyrityksiä ja Lapin matkailu on ollut poikkeuksellisen vahvassa kasvussa COVID- 19 pandemian puhkeamiseen asti. Viimeisten viiden vuoden aikana on avautunut uusia markkina-alueita ja matkailun kansainvälisyysaste on ollut korkea. Matkailutoimialan seuraa- vat vuodet tulevat olemaan hyvin vaikeita ja näkymä tulevaisuuteen on sumea. Toimiala on kriisissä ja kriisitilanteesta yli pääseminen jatkuu vuosien ajan. Ekosysteemien toteuttami- seen liittyvä rahoitus kanavoidaan uuden tulevaisuuden rakentamiseen. Jälleenrakentami- sen mahdolliset tarvittavat tukitoimenpiteet rahoitetaan muuta kautta.
Matkailun jälleenrakentaminen edellyttää tietopohjan ja osaamisen kasvattamista tulevaisuu- den kohderyhmistä ja heille tuotettavista palveluista ja tuotteista. Matkailun toimialalla on vahva usko tulevaisuuteen, mutta matkailutuotteet ja – palvelut tulevat muuttumaan. Xxxxxxxx- suuden ja terveyden rooli on kasvanut ja avannut uusia eri toimialoja yhdistäviä palve-
luita. Hiilineutraalisuuden, uusien teknologien käyttöönoton sekä digitalisaation merkitys kas- vaa voimakkaasti sekä markkinoinnin toimenpiteissä että matkailukohteissa kulutettavissa tuotteissa ja palveluissa. Tulevaisuuden asiakkaat vaativat vastuullisia ja kestäviä tuotteita, joiden vähähiilisyys on oltava asiakaslupauksen mukaisesti todennettavissa. Matkailutuottei- den ja -palveluiden kehittämisessä keskiössä on ympärivuotista matkailua vahvistavat ratkai- sut.
Arktinen matkailu ei ole ainoastaan ekologisesti kestävää vaan sen on oltava myös taloudelli- sesti, sosiaalisesti ja kulttuurillisesti kestävää ja vastuullista ottaen huomioon sekä alkupe- räiskansojen että paikallisten asukkaiden odotukset ja tarpeet. Turvallisuus näkökohdat ote- taan huomioon kaikessa toiminnassa.
Matkailun aluetaloudellista merkitystä on vahvistettava ja on löydettävä uusia ratkaisuja mat- kailutulon kerryttämiseen niin, että se hyödyntää myös kaupungin palvelujen kautta paikallis- väestöä. Asukkaiden osallistumista ja heidän vaikuttavuutta matkailun kehittämiseen tulee vahvistaa. Matkailutuotteiden ja – palvelujen kehittämisessä suositaan autenttisia tuotteita ja kulttuuriperinteiden kunnioittamisesta.
Matkailukohteen rakentaminen vastaamaan tulevaa kysyntää vaatii uudenlaista tiedon tuo- tantoa sekä ymmärryksen vahvistamista kaikilla tasoilla. Tiedolla johtaminen korostuu enti- sestään ja hiilineutraalisuuden, uusien teknologioiden sekä digitaalisuuden tuomat mahdolli- suudet on pyrittävä sisäistämään sekä kehittäjä- että yritystoimijatasolla.
Toimenpidekokonaisuudet:
4.1.1. Uuden ajan matkailija ja halutut matkailutuotteet
Sisältökokonaisuuden tavoitteena on uudistaa ja monipuolistaa nykyistä matkailutarjon- taa niin, että se vastaa tulevaisuuden potentiaaliseen kysyntään. Vuoden 2023 tavoit- teena on tarvittavan tieto- ja osaamispohjan vahvistaminen ja sitä kautta uusien tuottei- den pilotoinnit ja kokeilut. Vuoden 2027 osalta tavoitteena on ympärivuotisuuden kautta luotu voimakas, hallittu, kestävä ja vastuullinen matkailun kasvu.
Toimenpiteiden määrittelyssä korostuu uuden ajan matkailijoiden tunnistaminen ja sitä kautta haluttujen matkailutuotteiden määrittely. Fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin täh-
täävien palvelujen kysyntä tulee kasvamaan samoin kuin luontoon, rauhaan ja hiljaisuu- teen liittyvät tuotteet. Uudet matkailutuotteet kohtaavat asiakkaan poikkeavilla näkökul- milla. Mm. teollisuusmatkailu on matkailua kohteissa, jotka edustavat teollisuuteen liitty- vää asiantuntemusta menneisyydestä, nykyisyydestä tai tulevaisuudesta. Teollisuusmat- kailu sisältää kulttuuriperintöön liittyvän matkailun, yritysvierailut sekä tieteellisen matkai- lun. Tieteellistä matkailua on mm. koulutusosaamiseen liittyvä vienti ja sen osana mat- kustus Suomeen. Nousevia matkailutuotteita ovat mm. loman ja etätyön yhdistelmät, jo- hon Lapin eri kohteet sopivat erinomaisesti.
4.1.2. Digitaalinen markkinointi ja alustatalouden mahdollisuudet
Tavoitteena on, että vuonna 2023 digitaalisen markkinoinnin tuomat mahdollisuudet ovat laajasti ymmärretty yrityskentässä ja pilotointi on laajasti käynnissä. Vuoden 2027 tavoit- teena on, että lappilaiset matkailuyritykset ovat johtavia digitaalisen markkinoinnin osaa- jia. Alustatalouden mahdollisuudet ovat laajasti käytössä eri palveluluiden tuottamisessa.
Digitaalinen markkinointi hyödyntää laajemmin uusia teknologioita nykyisen sähköisen automatisoidun markkinoinnin lisäksi. Haaveilumatkailu tehokkaana markkinoinnin väli- neenä on kasvussa ja markkinoinnissa hyödynnetään digitaalisen taiteen, peliteknologian sekä modernin verkko- ja mobiiliohjelmoinnin yhdistämistä ja soveltamista. Virtuaalisen ja lisätyn todellisuuden mukaan tuominen osaksi markkinointia ja matkailupalveluja vah- vistuu. Alustatalouden merkitys tulee kasvamaan ja sen laajentuminen kuljetuksista ja majoituksesta muihin palveluihin tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
4.1.3. Matkailukeskusten vähähiilisyys
Toimenpidekokonaisuuden vuoden 2023 tavoitteena on Sustainable Travel Finland serti- fikaatin saaminen Rovaniemelle ja mahdollisimman moneen muuhun Lapin matkailukes- kukseen. Tämä työ on jo käynnistynyt eri keskuksissa. Lisäksi vuonna 2023 Rovanie- mellä on valmiina ja toteutuksessa matkailun kestävän kehityksen ohjelma, jonka raken- tamisessa otetaan huomioon ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurillisen kestävyyden lisäksi erityisesti asukasnäkökulma matkailun kehittämiseen. Lapin johtavat matkailukeskukset ovat hiilineutraaleja tai hiilinegatiivisia vuonna 2027.
Matkailukeskusten vähähiilisyyshankkeet kattavat laajan kokonaisuuden, mihin liittyvät
- energia ja infrastruktuuriratkaisut
- liikkumisenpalvelut ja vähähiiliset matkaketjut
- ympäristösertifikaatit ja hiilijalanjäljen mittaamisen liittyvät ratkaisut
- tehokas ja ekologinen rakentaminen
- kiertotalous
4.2. Painopistealue: Tulevaisuuden hyvinvointipalvelut ja etäisyyksien hallinta
Tulevaisuuden hyvinvointipalvelut ja etäisyyksien hallinta on valittu ekosysteemin painopiste- alueeksi, koska Lapin yliopistossa ja Lapin ammattikorkeakoulussa on painopistealueeseen liittyvää vahvaa osaamista. Hyvinvointipalveluissa on olemassa kasvuhakuisia pk-yrityksiä ja kaupungilla on tahtotila tarjota eri yksiköitään kokeilu- ja pilotointialustana. Ounasvaaralla si- jaitseva Santasport-kokonaisuus toimii liikunta- ja hyvinvointipalvelujen erinomaisena inno- vaatio- ja kokeilualustana. Ounasvaaralla on loistavat puitteet luonnon- ja rakennetun liikun- taympäristön osalta ja siellä toimii lukuisia kasvuhakuisia yrityksiä. Alueella on myös talviur- heilukeskus, jota on kehitetty klusteriyhteistyössä osaamisen, liiketoimintavalmiuksien ja lu- mivarmuuden osalta.
Hyvinvointipalveluissa nähdään potentiaalia uusien liiketoimintamahdollisuuksien syntymi- seen toimintaympäristössä, jonka erityispiirteitä ovat arktiset olosuhteet, pitkät välimatkat, ikääntyvä väestö sekä pieni väestöntiheys. Erityispiirteenä ovat myös matkailijoiden ja mat- kailualan kausityöntekijöiden palvelutarpeet, joilla on suoria ja epäsuoria vaikutuksia hyvin- vointipalveluiden käyttöön sekä maakunnan väestörakenne, joka edellyttää työllisyyden edis- tämiseen liittyvien näkökulmien huomioimista. Osaavan kansainvälisen työvoiman rekrytointi ja monimuotoinen työllistyminen ovat edellytyksiä usealla toimialalla matkailun lisäksi.
Erilaiset fyysiset ja henkiset hyvinvointipalvelut kuten terveys-, liikunta-, urheilu- ja luontomat- kailutuotteet ovat olleet jo pidemmän ajan nousevana trendinä ja niiden merkitys myös mat- kailuun liittyvässä liiketoiminnassa vahvistuu. Tuotteiden kehittäminen vaatii syvää asiakas- ymmärrystä ja palvelumuotoilun avulla tehtyä konseptointia ja etäratkaisuja. Uuden liiketoi- minnan ja innovaatioiden kehittämisessä hyödynnetään Green Care-toiminnan eri muotoja.
Tulevaisuuden hyvinvointipalvelut ja etäisyyksien hallinta – painopistealueen toiminnassa ko- rostuu ennen muuta siirtyminen digitaaliseen talouteen perustuen käyttäjäymmärryksen vah- vistamiseen ja palveluiden uudelleen muotoiluun. Hyvinvointipalvelujen vienti digitaalisoi- duille alustoille vaati vahvaa käyttäjäymmärrystä ja palveluiden uudelleen muotoilua. Käyttä- jälähtöisyyttä edistetään palvelumuotoilun keinoin yhteistyössä tutkimus- ja kehittäjäyhteisö- jen ja asukkaiden kanssa. Palvelumuotoilun avulla tehdään näkyväksi palvelupolut ja palve- lutarpeisiin liittyvä innovaatiopotentiaali: millaisia uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja kehi- tyshankkeita palvelurakenteisiin liittyy, miten estetään digitalisaation eriarvoistava vaikutus ja miten dataa voidaan hyödyntää ennaltaehkäisevään ja ennakoivaan terveyden ja hyvinvoin- nin edistämiseen.
Toimenpidekokonaisuudet:
4.2.1. Eri käyttäjäryhmien tarpeiden pohjalta valitut palveluiden digitalisoinnin ja älykkään palveluohjauksen kokeilut ja pilotoinnit
Sisältökokonaisuuden tavoitteena on, että ensimmäiset hyvinvointipalveluiden digitali- sointiin ja älykkääseen palveluohjaukseen liittyvät kokeilut ja pilotoinnit on käynnistetty yhteistyössä yritysten kanssa vuonna 2023. Vuonna 2027 robotiikkaa, dataa ja tekoälyä hyödyntävät digitaaliset palveluratkaisut ovat synnyttäneet uutta liiketoimintaa, joka vah- vistaa palvelutarjontaa Lapissa. Pilotointien ja kokeilujen kautta syntyneet uudet palvelut ovat resurssiviisaita, skaalautuvia ja markkinoitavissa kansainvälisesti.
Pilotoinnit ja kokeilut tukevat teemalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja aktivoivat erityisesti pk-yrityksiä innovaatiotoimintaan ja eri toimijoiden osaamisen hyödyntämiseen. Pilottien ja kokeilujen avulla etsitään myös uudentyyppisiä palveluratkaisuja heikom- massa asemassa oleville työ- ja toimintakyvyn parantamiseksi. Tässä kehittämistyössä hyödynnetään Osaamo- ja Ohjaamo -palvelualustoja, joihin on koottu yhteen eri toimijoi- den osaamista.
Hyvinvointipalveluiden ja etäisyyksien hallinnan sisältökokonaisuudessa halutaan edistää uutta liiketoimintaa ja innovaatioita erityisesti seuraavissa teemoissa:
• Terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia edistävät ratkaisut pitkien etäisyyksien yhtei- söissä
• Toimintakykyä ylläpitävät teknologia-avusteiset palveluratkaisut (etähoito ja -kuntou- tus)
• Robotiikan ja datan hyötykäyttö hyvinvointia tuottavissa palveluissa
4.2.2. Uudistetut digitaaliset välineet osaavan kansainvälisen työvoiman rekrytoin- nissa
Sisältökokonaisuuden tavoitteena on vuodelle 2023 löytää ratkaisuja sesonkiluonteisen työllistämisen haasteisiin. Pidemmän aikavälin tavoitteena on saada työllisyyden osalta kysyntä ja tarjonta tasapainoon sekä lisätä muuttovoittoa pohjoisille alueille.
Osaavan kansainvälisen työvoiman rekrytointi ja monimuotoinen työllistyminen ovat edel- lytyksiä usealla toimialalla matkailun lisäksi. Sisältökokonaisuuteen liittyy uudet digitaali- set Talent Boost – ohjelman mukaiset palveluratkaisut osaavan työvoiman saamiseksi joko muuttoliikkeen kautta tai etäisyyksien hallinnan avulla.
4.2.3. Liikunta- ja urheilutoiminnan uudet tuotteet ja palvelut sekä kansainvälisty- minen
Liikunta- ja urheilutoiminnassa tavoitteena vuodelle 2023 on vahvistaa talviurheilukluste- rin toimintaa sekä osaamisen vientiä erityisesti Aasiaan. Tavoitteena vuodelle 2027 on, että Lapin liikunta- ja urheilutoiminnan osaaminen ja palvelujen taso ovat kansainvälistä kärkitasoa. Alueen liikunta- ja urheilutoimintaan liittyvä yritystoiminta on vahvaa ja kysyt- tyä kansainvälisillä markkinoilla.
Lapin Arctic Sport -verkostossa tuodaan yhteen Lapin liikunta-alan toimijat sektorirajat ylittäen ja viedään yhteistyöllä Lappi eturivin toimijaksi liikunta-alan kehittämisessä. Toi- minnalla halutaan edistää alan yrittäjyyttä, osaamista, uusien innovaatioiden ja työpaikko- jen syntymistä ja samalla lappilaisten liikkumista. Alueellinen yhteistyö luo pohjan kan- sainväliselle yhteistyölle, jolla laajennetaan osaamis- ja rahoituspohjaa sekä parannetaan lappilaisten mahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla.
Lapissa liikunta-alalla on huimaa potentiaalia mm. yrityksissä, sadoissa urheiluseuroissa, ja oppilaitoksissa. Alalla on laajasti yritystoimintaa, kun huomioidaan perinteisten liikunta- palvelujen lisäksi matkailu ja liikuntarakentaminen (ml. lumirakentaminen) ja muut alat kuten muotoilu-, it- ja peliosaaminen. Lapin liikunta-alalla on hyvät mahdollisuudet vas- tata liikunta- ja hyvinvointialojen globaalisti kasvavaa kysyntään.
ClusSport on älykkään erikoistumisen verkosto liikunnassa ja urheilussa. Sillä tehoste- taan alan tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoimintaa ja sen alueille tuottamaan lisäar- voa. Lappi on ClusSportissa johtavana kumppanina yhdessä Etelä-Alankomaiden kanssa, minkä lisäksi verkostossa on kymmenen muuta aluetta ympäri Eurooppaa.
Kumppanuuden tavoitteena on tukea alueidenvälisen yhteistyön keinoin liikunta-alan ke- hitystä, innovaatioita ja teknologisten ratkaisujen käyttöönottoa sekä kasvattaa alan mer- kitystä ja sen keskeisiä kehitysteemoja EU-ohjelmissa. ClusSport-yhteistyöllä halutaan edistää liikunta-alan kehitystä erityisesti seuraavissa teemoissa:
• älykkäät urheiluvaatteet ja – asusteet (ICT4Self)
• älykkäät liikuntaympäristöt (ICT4Env)
• terveelliset ja aktiiviset elämäntavat (Sport4Vitality)
5. Sopimuksen rahoitus
Valtio ja kaupunki yhdessä rahoittavat sopimuksen toteuttamista. Sopimusta rahoitetaan EU:n kestävän kaupunkikehittämisen rahoituksella vuosina 2021–2027 (EAKR, ESR ja so- veltuvin osin JTF). Tätä ennen sopimusten toimeenpanon käynnistystä rahoitetaan kansalli- sesta alueellisesta kehittämisrahasta (AKKE-raha).
Kaupunkiseudun rahoituskehys sopimuksen mukaiseen toimintaan osoitetaan TEM:n alueelli- sissa rahoitusjakopäätöksissä (AKKE-rahoitus ja EU:n kestävän kaupunkikehittämisen rahoi- tus) pohjautuen sopimusohjeissa (TEM 24.6.2020) määriteltyihin kriteereihin.
Ekosysteemisopimuksen kokonaisrahoituksessa sovelletaan ohjeellista jakosuhdetta, jossa paikallinen omarahoitusosuus (Rovaniemen kaupunki ja muu julkinen rahoitus) on 40 % ja EU:n kestävän kaupunkikehittämisen rahoituksen osuus 60% (EU ja valtio). Käynnistysvai- heen AKKE-rahoituksessa sovelletaan samaa rahoitussuhdetta. Mahdollisissa ylialueellisissa teemaverkostoissa sovelletaan tästä poikkeavaa jakosuhdetta.
EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen sisältämiä rahoitusvälineitä voidaan hyödyntää sopi- muksen mukaisten kokonaisuuksien (kuten investoinnit) toteuttamiseen.
Suoran sopimusrahoituksen lisäksi painopisteiden toimenpidekokonaisuuksia pyritään rahoit- tamaan kustannustehokkaasti hyödyntämällä kilpailtua kansallista ja EU:n rahoitusta. Rahoi- tuksen hankinnassa hyödynnetään ohjelmakauden 2021–2027 rakennerahasto-ohjelmaa sekä Euroopan unionin-komission suoraan rahoittamia ohjelmia kuten Horisontti Eurooppa oh- jelmaa sekä Business Finland – rahoitusta. Rahoituksen hankinnassa hyödynnetään myös mm. REACT-EU- rahoitusta, Just Transition Fund – rahastoa sekä alueidenvälisiä rajat ylittä- viä Interreg-rahoitusohjelmia, transnationaalisia ohjelmia (esim. Pohjoinen Periferia ja Arktinen
– ohjelma), Eurooppatasoisia ohjelmia kuten Interreg Europe ja muita ohjelmakaudelle 2021– 2027 valmisteltavia rahoitusohjelmia.
6. Toteutus ja seuranta
Kaupunkien kanssa solmittavat ekosysteemisopimukset yhdessä muodostavat EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman kestävää kaupunkikehittämistä koskevan kaupunkikehittämisen suunnitelman. Kunkin kaupunkiseudun sopimuksessa toteutettavien toimenpiteiden tulee olla kaupunkikehittämisen suunnitelman mukaisia. Toimeenpanossa noudatetaan lakia alueiden kehittämisestä ja alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta ja rahoittamisesta. Hankkeiden tukikelpoisuuden arviointi perustuu Uudistuva- ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelman oh- jelma-asiakirjaan.
Sopimuksen toteuttamista seurataan oheisen toimenpidesuunnitelman kautta, johon tässä vaiheessa on esimerkinomaisesti kirjattu suunnitteilla olevia hankeaihioita. Toimenpideliitettä käytetään jatkossa myös sopimuksen tavoitteiden toteutumisen seurantaan. Sopimuksen to- teutuksen myötä täsmentyvät toimenpiteet ja hankkeet kirjataan vastaavalla tavalla.
Ekosysteemisopimusta varten Rovaniemen kaupunki perustaa johtoryhmän, jossa ovat edustettuina sopimuksen paikallinen pääosapuoli Rovaniemen kaupunki ja muut paikallisesti tarpeellisiksi katsomat yhteistyötahot. Johtoryhmä koostuu Rovaniemen kaupungin, Lapin korkeakoulukonsernin, Lapin liiton, Lapin ELY-keskuksen sekä Meri-Lapin kehittämiskeskuk- sen edustajista. Johtoryhmä vastaa sopimusta toteuttavien ja sopimuksessa mainittujen stra- tegisten painopisteiden mukaisten hankkeiden ja toimenpiteiden valinnasta sekä tavoitteiden seurannassa.
Sopimukset solmineiden kaupunkien, työ- ja elinkeinoministeriön ja muiden sopimuksissa mu-kana olevien kansallisten toimijoiden välille perustetaan kansallinen ohjausryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida ja seurata sopimusten toteuttamisen kokonaisuutta. Ohjausryhmän tarkoituksena on myös varmistaa hyvä vuorovaikutus kaupunkiseutujen kanssa tavoitteena sopimusten laadukas ja tuloksellinen toteuttaminen ja vertaiskehittäminen.
Sopimuksen sisältöjä (strategisia painopisteitä) voidaan tarpeiden mukaan ja osapuolten vä- lillä yhteisesti tarkistaa sopimuskauden aikana sopimusasiakirjaa päivittämällä. Niin ikään, mikäli sopijaosapuolen edellytykset sopimuksen toteuttamiseen oleellisesti muuttuvat, sopi- musta voidaan tarkistaa tai se voidaan purkaa sopijaosapuolen aloitteesta. Tarkistaminen ja purkamisilmoitus tehdään kirjallisesti.
Sopimus astuu voimaan molempien osapuolten allekirjoitettua sen ja päättyy 31.12.2027.
Allekirjoitukset
Xxxx Xxxxxxx Xxxx-Xxxxxxxx Xxxxxx
Elinkeinoministeri Kaupunginjohtaja