OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA HELSINGIN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2021- 2024

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA HELSINGIN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2021- 2024

1. Kohti vuoden 2030 tavoitetilaa

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja yliopisto ovat yliopistolain (558/2009) 48 §:n 1 momentin nojalla sopineet yliopiston toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiosta 2030 sekä korkeakoulun strategiasta.

Korkeakoulut luovat edellytyksiä sivistyksen, kestävän kasvun ja hyvinvoinnin sekä Suomen kilpailukyvyn vahvistamiselle. Ne tuottavat yhteiskuntaa kehittävää uutta tietoa ja osaamista.

Globalisaatio ja rajat ylittävä kilpailu osaamisesta ja osaajista sekä tieteen ja teknologian kehitys yhdistettynä työn murrokseen aiheuttavat korkeakouluissa tarpeen arvioida ja suunnata toimintaa uudelleen. Toiminnan lähtökohtia ovat uusin käytettävissä oleva tieto, kestävä kehitys, kansainvälisyys ja globaali vastuu. Yhteiskunnan eheys ja vahva demokratia edellyttävät korkeakouluilta vastuullista vaikuttamista.

Korkeakoulut ovat aktiivisia globaaleissa edelläkävijäverkostoissa, jotka auttavat ratkaisemaan ihmiskunnan haasteita. Monialainen yhteistyö ja avoimet toimintatavat ovat tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan keskeisiä voimavaroja. Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskittymien ja innovaatioekosysteemien kehittämiseen.

Nostamalla osaamis- ja koulutustasoa vastataan työn muutokseen ja mahdollistetaan erikoistuminen korkeaa osaamista vaativiin tehtäviin. Korkeakoulut toimivat oppijakeskeisesti ja tukevat jatkuvaa oppimista elämän eri tilanteissa.

Korkeakoulut tekevät valtakunnallisesti yhteistyötä avointen, saavutettavien ja joustavien opiskelumahdollisuuksien rakentamiseksi. Toimintatapojen uudistaminen parantaa korkeakoulutuksen saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa- arvoa. Koulutussisällöt, oppimisympäristöt, opiskelijoiden ohjaus ja korkeakoulujen vahva vuorovaikutus työelämän kanssa tukevat työelämään sijoittumista.

Hyvinvoivat korkeakouluyhteisöt ovat Suomen voimavara ja kilpailutekijä. Korkeakouluja johdetaan hyvin, työhyvinvointiin panostetaan ja osaamisen kehittämisestä huolehditaan systemaattisesti. Korkeakoulut ovat Suomen parhaita työ- ja opiskelupaikkoja.

2. Korkeakoulun strategiset valinnat, profiili ja vahvuusalat

2.1 Strategiset tavoitteet, valinnat ja profiili

Helsingin yliopisto profiloituu korkeatasoisena, kansainvälisesti tunnustettuna, monitieteisenä tiedeyliopistona. Yliopistolla on merkittävä vastuu sivistyksen ja kestävän hyvinvoinnin rakentajana sekä globaalien ongelmien ratkaisujen etsimisessä ja yhteiskunnan kehityksen edellyttämän korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden turvaamisessa. Yliopisto huolehtii valtakunnallisesta vastuustaan kouluttaa suomen ja ruotsin kielen taitoisia asiantuntijoita.

Yliopisto vahvistaa asemaansa kansainvälisesti merkittävänä, aloitteellisena ja näkemyksellisenä vaikuttajana tiede- ja sivistyspolitiikassa. Yliopisto rakentaa laajan kansainvälisten alumnien ja kumppaneiden verkoston.

Yliopiston työn tuloksena tutkittu tieto on entistä merkittävämmin yhteiskunnallisen päätöksenteon perusta. Yliopiston vastuullisen ja vahvistuneen yritysyhteistyön ja innovaatiotoiminnan sekä muun yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ansiosta tutkimuksen tulokset ovat entistä laajemmin yhteiskunnan eri sektoreiden käytettävissä. Tutkimuksen ja opetuksen vahva yhteys rakentuu läpi koko yliopiston.

Kestävyys ja vastuullisuus ohjaavat yliopiston toimintaa ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet on nivottu osaksi toimintakulttuuria. Xxx harjoittama sijoitustoiminta on vastuullista. Yliopisto saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2030.

Vuonna 2030 Helsingin yliopisto on entistä vahvempi sivistyksen ja hyvinvoinnin luoja. Vision "Tieteen voimalla - maailman parhaaksi" toteuttamiseksi sen strategiset valinnat ovat: 1. Tiede ja oppiminen kuuluvat kaikille, 2. Avoimuus vahvistaa tiedettä ja yhteistyötä, 3. Paras paikka opiskella ja työskennellä, 4. Vastuullisuuden ja kestävyyden edelläkävijä.

Vuonna 2030 yliopisto haluaa olla kansainvälisesti arvostettu sivistysyliopisto ja keskusteleva yhteisö, jota ohjaavat sivistys ja yhteisöllisyys. Vapaus ja totuus korostavat yliopiston toimivan tutkimuksen ja koulutuksen akateemisten arvojen mukaisesti. Yliopiston tavoitteena on olla vetovoimainen työnantaja sekä houkutteleva opiskelupaikka ja yhteistyökumppani sekä kotimaassa että kansainvälisesti.

2.2 Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat

Yliopiston tutkimusta ja opetusta uudistavat monitieteiset teemat ovat:

- Merkityksellinen elämä, hyvinvoiva ihminen ja terve ympäristö,

- Inhimillinen ja oikeudenmukainen maailma,

- Maapallon kestävä ja elinkelpoinen tulevaisuus ja

- Ajattelun ja maailmankaikkeuden mahdollisuudet.

Teemojen perusteella yliopiston yksiköt ja koulutusohjelmat muotoilevat konkreettiset kehityssuunnitelmansa, jotka sisältävät voimavarojen uudelleen suuntaamisen. Tässä hyödynnetään yliopiston tutkimuksenarvioinnissa tunnistettuja vahvuuksia ja kehitysehdotuksia. Tiedekasvatuksen ja -viestinnän avulla yliopisto vie tieteellistä ajattelua myös yliopiston ulkopuolelle.

3. Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet ja tutkintotavoitteet

Korkeakoulut ja opetus- ja kulttuuriministeriö sitoutuvat korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanoon. Korkeakoulujen digivisio toteutetaan korkeakoulujen yhteisen tiekartan mukaisesti.

3.1 Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet

Yliopisto on määritellyt neljä strategista valintaa, joille on määritelty 22 tavoitetilaa. Niitä toteutetaan kehittämistoimenpiteillä:

Tiede ja oppiminen kuuluvat kaikille

Tutkimusteemojen toteuttamisen tiekartan avulla uudistetaan tutkimusta, korostaen korkeatasoista tieteenalaosaamista, monitieteisyyttä ja tieteidenvälisyyttä, sekä vahvistetaan tutkimus- ja opetusinfrastruktuureja.

Tutkimus- ja opetusympäristöjen toimivuutta ja houkuttelevuutta vahvistetaan urapolkujen kuin palveluiden osalta. Suurten ja avointen aineistojen analytiikan osaamista ja niihin liittyviä infrastruktuureja parannetaan. Tutkimuksen ja opetuksen yhteys varmistetaan sekä koulutustarjontaansa opiskelijoiden työelämätaitojen ja yrittäjyysvalmiuksien vahvistamiseksi.

Oppimista ja jatkuvaa oppimista uudistetaan sekä lisätään oppimisympäristöjen ja -sisältöjen avoimuutta ja opintojen räätälöitävyyttä. Parannetaan opintojen saavutettavuutta erityisesti niiden ryhmien osalta, jotka ovat aliedustettuina yliopistokoulutuksessa.

Vaikuttavuuttaan lisätään tiedekentässä mm. tiivistämällä kansainvälistä yhteistyötä UNA Europa -allianssissa ja LERU- verkostoissa.

Tiedeviestintää ja -kasvatusta laajennetaan ja monipuolistetaan. Yliopistolla on keskeinen rooli tiedekasvatuksen valtakunnallisessa kehittämisessä.

Seurantaindikaattorit:

- Tavoiteajassa suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot 1 090 v. 2024 (2019: 763, 2022: 960)

- Tavoiteajassa suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot 920 v. 2024 (2019: 655, 2022: 815)

- Viidessä lukuvuodessa suoritetut tohtorintutkinnot 190 v. 2024 (2019: 152, 2022: 175)

- Avoimesti saatavilla olevat korkeatasoiset (jufo 2-3) ja kansainväliset julkaisut 3 000 v. 2024 (2018: 1 820, 2022: 2 500)

Avoimuus vahvistaa tiedettä ja yhteistyötä

Tiedettä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä tieteen kehittymistä edistetään avoimilla julkaisuilla ja avoimesti saataville tallennetuilla aineistoilla.

Fyysistä ja virtuaalista liikkuvuutta edistetään hyödyntämällä kasvavia kansainvälisiä yhteyksiä.

Seurantaindikaattorit:

- Virtuaalisesti suoritetut opintopisteet UNA Europa kumppaniyliopistojen kanssa, HY:n opiskelijoiden suoritukset ja kumppaniyliopistojen opiskelijoiden suoritukset Helsingin yliopistossa. (tavoite sovitaan välitarkastelussa; seuranta vuodesta 2022 eteenpäin)

- Ulkomaalaisten osuus professoreista ja apulaisprofessoreista 18,2 % v. 2024 (2019: 13,3 %, 2022: 16,2 %)

Paras paikka opiskella ja työskennellä

Opiskelijoiden ja henkilöstön osaamisen rakentumista ja uralla kehittymistä tuetaan sekä toimia yhteisön jäsenten uupumusriskin vähentämiseksi käynnistetään. Eri henkilöstöryhmien uralla kehittymisen mahdollisuuksia ja uravaihtoehtoja selkiytetään.

Yliopisto jatkaa aktiivista ja avointa kansainvälisten opiskelijoiden ja henkilökunnan rekrytointia.

Moniääninen ja -kielinen yhteisö turvataan kuuntelemalla tasavertaisesti kaikkia tieteenaloja ja tukemalla kansainvälisten yliopistolaisten kiinnittymistä kansalliskielten opetuksen avulla.

Vuoden 2021 auditoinnin tulosten perusteella kehitetään kattavia laadunhallinnan menetelmiä ja näiden osana systemaattisia riskienhallinnan menettelyitä. Yliopisto määrittää uudistetun seurantansa perusteella työhyvinvointi- indeksin ja esimiesindeksin tavoitetasot vuonna 2022.

Seurantaindikaattorit:

- Ulkomaalaisten alempaa/ylempää korkeakoulututkintoa opiskelevien opiskelijoiden osuus % / % v. 2024 (2019: %

/ % 2022: % / %) HY ilmoittaa tiedot elokuussa 2020.

Vastuullisuuden ja kestävyyden edelläkävijä

Kestävyys ja vastuullisuus ohjaavat yliopistoyhteisöä kaikissa hankinnoissa, palveluissa ja uudistuksissa. Kestävyyden teemoja sisällytetään läpikäyvästi koulutustarjontaan. Vastuullisella sijoitustoiminnalla ja taloudenpidolla turvataan yliopiston toimintaedellytykset. Yliopisto toimii vastuullisen sijoittamisen edelläkävijänä ja eettisenä suunnannäyttäjä. Taloudellista liikkumavaraa vahvistetaan tutkimusrahoitusta ja omavaraisuutta lisäämällä.

Seurantaindikaattorit:

- Tutkimusrahoitus/ kv. kilpailtu tutkimusrahoitus M€/ M€ v. 2024 (2019: M€/ M€), 2022: M€/ M€) HY ilmoittaa tiedot elokuussa 2020.

3.2 Tutkintotavoitteet

Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa.

Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään.

Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille.

Tavoitteet	Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin
Ylemmät korkeakoulututkinnot	3 190
Kasvatusalat	360
Taiteet ja kulttuurialat	40
Yhteiskuntatieteet ja humanistiset alat	1 220
Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet	315
Luonnontieteet sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat	860
Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat	120
Lääketiede ja hammaslääketiede	205
Terveys- ja hyvinvointialat sekä palvelualat	70
Yliopistokohtaiset tavoitteet
Tohtorin tutkinnot	510
Alemmat korkeakoulututkinnot	3 500

Helsingin yliopiston opettajankoulutuksen tutkintotavoitteet kaudella 2021-2024 ovat vuosittain: varhaiskasvatuksen opettajat 140, varhaiskasvatuksen erityisopettajat 45, luokanopettajat 140, erityisluokanopettajat ja erityisopettajat 100.

Yliopisto ottaa koulutustarjontansa kehittämisessä huomioon erityisesti terveys- ja hyvinvointialojen tarpeet. Yliopisto suuntaa yhteiskuntatieteellisen alan koulutustarjontaa vahvemmin sosiaalityön kelpoisuuden tuottavaan koulutukseen. Yliopisto lisää logopedian ja farmaseuttien koulutuksen sisäänottoa työvoimatarpeita vastaavasti.

4. Rahoitus

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää yliopistolle perusrahoitusta yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi yliopistolain (558/2009) 49§:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) 5, 6 ja 7 §:n ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (119/2019) perusteella yhteensä xxx euroa momentilta 29.40.50 seuraavasti:

Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 299 172 000 euroa.

Yliopiston valtakunnallisina tehtävinä on otettu huomioon SSKH, harvinaiset kielet ja kulttuurit, yliopistokeskukset (Mikkeli, Lahti), Aleksanteri-instituutti, HIP, Luomus, eläinsairaala, Kansalliskirjasto, Krimo, KTK, harjoittelukoulu, LUMA -keskus Suomi, Graduate School of Economics (valtakunnallinen tehtävä kauden 2021-2024), Ilmakehätieteiden keskus INAR (valtakunnallinen tehtävä kauden 2021-2024). Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 50 822 000 euroa (rahoitustaso vuonna 2021) kauden 2021-2024 valtakunnallisten tehtävien perusteella.

Strategiaperusteistarahoitusta kohdennetaan yliopistolle yhteensä xxx euroa vuonna 2021, xxx euroa vuonna 2022, xxx euroa vuonna 2023 ja xxx euroa vuonna 2024.

- Rahoituksesta kohdennetaan yliopiston strategian mukaiseen toimintaan 38 000 000 euroa vuonna 2021, 35 000

000 euroa vuonna 2022, 35 000 000 euroa vuonna 2023 ja 35 000 000 euroa vuonna 2024 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa kohdassa 3.1 nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet.

- Rahoituksesta kohdennetaan strategiaperusteisen rahoituksen ohjelmaosuuden (liite) mukaisesti xxx euroa vuonna 2021, xxx euroa vuonna 2022, xxx euroa vuonna 2023 ja xxx euroa vuonna 2024.

Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2021 lisäksi 46 775 000 euroa arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista.

Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

5. Seuranta

Ministeriö seuraa korkeakoulujen toimintaa, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta tilinpäätösten, tilastoseurannan ja ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen kautta.

Korkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittain sovittavalla tavalla sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Korkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan korkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Korkeakoulu informoi ennakoivasti ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.

Ministeriö varmistaa sopimuskauden aikana, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa ministeriö käy tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.

Allekirjoitukset

Tätä sopimusta on tehty kaksi saman sisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Liitteet

Liite1 Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös strategiaperusteisen rahoituksen ohjelmaosuudesta - VASTA LOPULLISEEN SOPIMUKSEEN

Liite 2 Kansalliskirjastoa koskeva liite opetus- ja kulttuuriministeriön ja Helsingin yliopiston väliseen sopimukseen kaudelle 2021-2024)