KILPAILUKYKYSOPIMUS
KILPAILUKYKYSOPIMUS
1. Johdanto
Suomen talous on viime vuodet kärsinyt poikkeuksellisen pitkäaikaisesta taantumasta. Työttö- myys on kasvanut huolestuttavasti, julkisen talouden velkaantumista ei ole saatu taittumaan, ja Suomi on menestynyt vertailumaita heikommin vientimarkkinoilla. Heikon talouskehityksen taus- talla on kansainvälisen talouden epävarmuuksien sekä kielteisten rakennemuutosten lisäksi pi- demmän ajan kuluessa syntyneet kansainvälisen kilpailukyvyn menetykset.
Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen kilpailukykysopimuksen tavoitteena on parantaa suomalai- sen työn ja yritysten kilpailukykyä, lisätä talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja. Sopimus tu- kee samalla julkisen talouden sopeuttamista.
Sopimuksen edellytyksenä on, että sillä korvataan hallituksen valmistelemat toimenpiteet, jotka koskevat helatorstain ja loppiaisen muuttamista palkattomiksi vapaapäiviksi, sairausajan palkan ja lomarahan leikkaamista sekä pitkien vuosilomien lyhentämistä. Samoin työmarkkinakeskus- järjestöt edellyttävät, että hallitus peruuttaa hallitusohjelmassa mainitut yhteiskuntasopimuksen vaihtoehtona olevat 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset ja veronkorotukset sekä toteuttaa halli- tusohjelmassa mainitut tuloveronkevennykset. Sopimuksella pyritään edistämään paikallista so- pimista työ- ja virkaehtosopimusten kautta.
2. Työ- ja virkaehtosopimusten jatkaminen
Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät, että nykyisten työ- ja virkaehtosopimusten voimassaoloa jatketaan 12 kuukaudella. Tässä yhteydessä työ- ja virkaehtosopimuksiin ei tehdä palkkaa tai muita kustannusvaikutteisia työehtoja koskevia muutoksia. Poikkeuksena ovat 4 kohdassa sovi- tut rakenteelliset muutokset ja 6 kohdassa mainitut paikallista sopimista koskevat sopimusmää- räykset.
3. Sosiaalivakuutus
3.1 TyEL-maksu
Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen sopimuksessa vuoden 2017 työeläkeuudistukseksi sovittiin, että perittävä TyEL-maksu on 24,4 prosenttia TyEL-palkoista vuosina 2017-2019. Eläketurva- keskuksen pitkän aikavälin arvioiden mukaan tämä maksutaso on riittävä eläkkeiden rahoituk- seen myös vuoden 2019 jälkeen.
Perittävä TyEL-maksu on 24,4 prosenttia TyEL-palkoista myös vuosina 2020 ja 2021. Työelä- keuudistuksen mukaisesti osapuolten tavoitteena on tasainen ja tarkoituksenmukainen maksu- kehitys sekä vuoden 2017 eläkesopimuksessa sovittujen etuuksien ja niiden rahoituksen turvaa- minen myös pitkällä aikavälillä. Sopimuksen mukaan maksun korotukset jakautuvat puoliksi työnantajan ja palkansaajan maksun kesken.
Sovitusta maksunkorotustavasta poiketen työntekijöiden keskimääräistä TyEL-maksua korote- taan ja työnantajien keskimääräistä TyEL-maksua alennetaan samalla määrällä edellisestä vuo- desta seuraavasti:
- 0,20 prosenttiyksikköä vuonna 2017
- 0,20 prosenttiyksikköä vuonna 2018
- 0,40 prosenttiyksikköä vuonna 2019
- 0,40 prosenttiyksikköä vuonna 2020
Näin ollen työntekijän maksun korotus ja työnantajan maksun alennus ovat yhteensä 1,20 pro- senttiyksikköä vuosina 2017-2020. Vuonna 2021 maksut pysyvät vuoden 2020 tasolla. Vuoden 2021 jälkeen muut muutokset TyEL-maksussa jakautuvat edelleen puoliksi työnantajan ja pal- kansaajan maksun kesken.
Työntekijän maksuosuuden muutos koskee sekä yksityisen että julkisen sektorin työntekijöitä. Julkisen sektorien palkansaajien työeläkemaksun muutos otetaan huomioon julkisen sektorin työnantajien työeläkemaksussa.
3.2 Työttömyysvakuutusmaksu
Työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu ja palkansaajan työttömyysvakuutus- maksu määrätään yhtä suuriksi vuoden 2018 maksuista alkaen. Tämä alentaa työnantajien kes- kimääräistä työttömyysvakuutusmaksua 0,85 prosenttiyksikköä ja nostaa samalla määrällä pal- kansaajan työttömyysvakuutusmaksua. Maksuosuusmuutokset toteutetaan siten, että vuodelle 2017 palkansaajan maksua korotetaan 0,45 prosenttiyksikköä ja vuodelle 2018 palkansaajan maksua nostetaan 0,4 prosenttiyksikköä. Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat vuoden 2017 työttömyysvakuutusmaksuista elokuussa 2016.
Etuuslainsäädäntöä muutetaan niin, että maksumuutosten myötä niin sanottu prosenttivähen- nys ei muutu ja siten pienennä tai kasvata etuuksia.
Työeläke-, työttömyys- ja lakisääteisen sairausvakuutuksen työtulovakuutuksen vakuutusmak- sujen muutokset määrätään jatkossakin 50/50-säännön mukaisesti.
3.3 Hallinnolliset asiat ja maksuvalmius
Työeläkevakuutusyhtiöiden hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenistä 1/3 valitaan palkansaajia ja 1/6 työnantajia edustavien keskusjärjestöjen ehdotuksesta. Muutos tulee voimaan vuonna 2019 hallintoneuvoston ja vuonna 2020 hallituksen osalta.
Työttömyysvakuutusrahaston hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenistä puolet valitaan työnan- tajien ja puolet palkansaajia edustavien keskeisten keskusjärjestöjen ehdotuksesta. Työnantaja- puolen edustavuus ratkaistaan jäsenten työntekijämäärällä. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan vuorovuosin työnantajien ja työntekijöiden keskusjärjestöjen ehdotuksesta valituista jä- senistä. Työttömyysvakuutusrahaston hallintoneuvoston ja hallituksen esitys työttömyysvakuu- tusmaksuista sekä hallituksen päätös työttömyyskassojen jäsenmaksujen tasauksesta ratkais- taan äänten mennessä tasan siten, puheenjohtajan ääni ratkaisee vain silloin, kun myös vara- puheenjohtaja äänestää samalla tavalla kuin puheenjohtaja. Työttömyysvakuutusrahaston hal- lintomuutokset tulevat voimaan vuoden 2018 alusta.
Työttömyysvakuutusrahaston suhdannepuskurin enimmäismäärä nostetaan 7 prosentin työttö- myysastetta vastaavien menojen suuruiseksi vuoden 2017 alusta vuoden 2019 loppuun saakka. Osapuolet valmistelevat keväällä 2019 valtiovallalle esityksen suhdannepuskurin tarkoituksen- mukaisesta nykyistä suuremmasta tasosta. Valmistelussa painotetaan työttömyysvakuutusra- haston maksuvalmiuden turvaamista ja riittäviä edellytyksiä puskuroida työttömyysvakuutus- maksujen tason vaihtelua sekä ottaen huomioon julkisen talouden reunaehdot. Työttömyysva- kuutusrahaston lainajärjestelyille annetaan valtion takaus ilman vastavakuutta ja takausmaksua. Työttömyyskassojen jäsenmaksun tasaukseen käytetään vuosittain 10 miljoonaa euroa vuosina 2016-2017.
3.4 Sosiaaliturvamaksu
Kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksua alennetaan vähintään seuraavasti:
− 0,94 prosenttiyksikköä vuodelle 2017
− 1,00 prosenttiyksikköä vuodelle 2018
− 1,04 prosenttiyksikköä vuodelle 2019
− 0,58 prosenttiyksikköä vuodesta 2020 eteenpäin pysyvästi.
Alennus rahoitetaan julkisen sektorin työnantajille aiheutuvilla säästöillä, jotka syntyvät työai- kaan ja julkisen sektorin lomarahoihin liittyvillä toimilla sekä työeläke- ja työttömyysvakuutus- maksujen rahoitusvastuumuutoksilla. Xxxxxxx on mitoitettu ottaen huomioon työeläke- ja työttö- myysvakuutusmaksujen verovähennysoikeus, mutta ei sopimuksen vaikutuksia kasvuun ja työl- lisyyteen.
Sosiaaliturvamaksun alennusta vastaava valtion rahoitusosuus kohdistetaan lakisääteisen sai- rausvakuutuksen sairaanhoitovakuutukseen. Palkansaajan sairaanhoitomaksua alennetaan val- tion rahoitusosuuden muutosta vastaavalla määrällä ja vakuutetun päivärahamaksu nostetaan samalla määrällä.
4 Rakenteelliset muutokset
4.1 Työajan pidentäminen
Vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Muutos voidaan toteuttaa esimerkiksi kokonaisina päivinä. Muutos tulee voimaan 1.1.2017, ell- eivät osapuolet sovi muusta ajankohdasta.
Työajan pidentämisen tarkemmasta toteuttamistavasta sovitaan sopimusalakohtaisesti työ- ja virkaehtosopimusosapuolten kesken.
4.2 Julkisen sektorin lomarahat
Julkisen sektorin (valtion, kunnan, kirkon, Kelan, Kevan ja Suomen Pankin) lomarahoja vähen- netään 30 prosentilla nykyisestä tasosta. Vähennys koskee vuosina 2017-2019 päättyvien lo-
manmääräytymisvuosien aikana ansaittuihin vuosilomiin liittyviä lomarahoja. Muutoksen tarkem- masta toteuttamistavasta sovitaan sopimusalakohtaisesti työ- ja virkaehtosopimusosapuolten kesken.
5. Muutosturva ja työterveyshuolto
Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät, että hallituksen esitysluonnoksessa kustannuskilpailuky- kyä vahvistavista toimista olevat muutosturvaa koskevat ehdotukset valmistellaan uudestaan kolmikantaisesti ja että valmistelun yhteydessä esitysluonnokseen tehdään seuraavat työ- ja ve- rolainsäädäntöä koskevat muutokset:
• soveltamisala rajataan sellaisiin tuotannollisista ja taloudellisista syistä työntekijöitä irtisa- noviin työnantajiin, joilla on vähintään 30 työntekijää
• laajennetut oikeudet koskevat tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä irtisanottuja työntekijöitä, joilla on vähintään 5 vuoden työsuhde irtisanovaan työnantajaan
• koulutuskorvauksen määrän tulee vastata työntekijän henkilökohtaisen palkan määrää, kui- tenkin vähintään yrityksen tai julkisen organisaation keskimääräistä palkkaa
• tarpeellisen ja sopivan osaamisen kehittämisen arviointi ja hankinta säädetään viranomaisen tehtäväksi
• osaamista parantavat palvelut on mahdollista korvata vähintään vastaavan tasoisilla muilla järjestelyillä
• palvelua ei katsota irtisanotun työntekijän veronalaiseksi tuloksi
• tuotannollisella ja taloudellisilla syillä irtisanotulla työntekijällä on oikeus työterveyshuollon palveluihin kuusi kuukautta työntekovelvollisuuden päättymisestä
• työllistymistä edistävään valmennukseen ja koulutukseen liittyvien velvoitteiden laiminlyömi- sen sanktiona on yt-lain hyvityksen sijasta vahingonkorvaus
6. Paikallinen sopiminen
Keskusjärjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että työehtosopimuksissa tulee edistää paikallista sopi- mista ja parantaa siinä yhteydessä henkilöstön edustajien toimintaedellytyksiä. Keskusjärjestöt pitävät tärkeänä, että työehtosopimusosapuolet neuvottelevat siitä, miten paikallisen sopimisen edellytyksiä voidaan lisätä alakohtaisissa työehtosopimuksissa ja ottavat työehtosopimuksiinsa määräykset seuraavista paikalliseen sopimiseen liittyvistä asioista ottaen huomioon alakohtaiset tarpeet ja edellytykset:
1. Selviytymislauseke työnantajan toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi työehtojen so- peuttamisen avulla, kun työnantaja joutuu taloudellisiin vaikeuksiin, jotka johtaisivat työ- voiman käytön vähentämiseen.
2. Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen paikallisen sopimisen mahdollisuuk- sien lisäämistä vastaavasti
3. Paikallisen sopimuksen voimaantulo ilman liittotason hyväksyntää
4. Mahdollisuus ottaa käyttöön työaikapankkijärjestelmä.
Keskusjärjestöt esittävät, että toteutetaan ainoastaan seuraavat paikalliseen sopimiseen liittyvät lainsäädäntömuutokset:
1. Kolmikantaisesti valmistellaan lakimuutokset, joilla poistetaan järjestäytymättömiä yrityk- siä koskeva kielto tehdä paikallisia sopimuksia ja saatetaan järjestäytymättömät yritykset paikallisen sopimisen menettelytapojen ja osapuolten suhteen samaan asemaan kuin jär- jestäytyneet yritykset.
2. Kolmikantaisesti valmistellaan tarvittavat lainsäädäntömuutokset, jotta yleissitoviin työeh- tosopimuksiin perustuvien paikallisten sopimusten pätevyyttä, voimassaoloa, sisältöä, laajuutta, tulkintaa sekä niihin liittyviä suorituskanteita koskevat riidat ratkaistaan työtuo- mioistuimessa.
3. Työttömyys- ja palkkaturvan osalta tehdään tarvittavat lakimuutokset, jotta työntekijän työttömyysturvan ja palkkaturvan taso määräytyy mahdollista selviytymissopimusta edel- tävän tason mukaan.
4. Laajennetaan YT-lain soveltamisalaa koskemaan myös sivuliikkeitä.
7. Seuraava neuvottelukierros
Keskusjärjestöt pitävät tärkeänä, että seuraava neuvottelukierros, joka alkaa syksyllä 2017, to- teutetaan liittokohtaisesti niin, että syntyvät ratkaisut tukevat Suomessa tehtävän työn kilpailuky- vyn edistämistä, Suomen talouden kasvua sekä työllisyyttä.
8 Muut hallitukselle esitettävät toimet
8.1 Aikuiskoulututustuki
Valtio luopuu aikuiskoulutustuen perusosan rahoituksesta. Perusosaa ei muuteta lainamuo- toiseksi. Aikuiskoulutustuen enimmäispituus lyhennetään 15 kuukauteen ja perusosaa alenne- taan 15 prosenttia. Jäljelle jäävä rahoitusosuus katetaan Työttömyysvakuutusrahaston tuotoilla. Muutos tulee voimaan vuonna 2017.
8.2 Kolmikantainen valmistelu
Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät, että hallitus valmistelee työlainsäädäntöön ja ansiosidon- naiseen sosiaaliturvaan tehtävät muutokset yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa.
9. Alakohtaiset neuvottelut ja sopimuksen kattavuus
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt esittävät, että alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut käydään 31.5.2016 mennessä. Työ- ja virkaehtosopimusosapuolten tulee ilmoittaa omille kes- kusjärjestöilleen kirjallisesti 31.5.2016 klo 16 mennessä tämän sopimuksen mukaisten ratkaisu- jen solmimisesta.
Keskusjärjestöt edistävät omilla toimenpiteillään sekä yhteistyöllään tämän ratkaisun mahdolli- simman kattavaa toteutumista työmarkkinoilla.
Keskusjärjestöt arvioivat sopimuksen kattavuutta ja hallituksen ilmoittamia sopimuksen synty- mistä tukevia toimenpiteitä 1.6.2016, jonka jälkeen ne ilmoittavat kattavuudesta yhteisesti valtio- neuvostolle. Jos sopimuksen kattavuus tai hallituksen toimenpiteet eivät ole riittäviä, työ- ja vir- kaehtosopimusosapuolilla on oikeus irtaantua tekemistään sopimuksen mukaisista ratkaisuista.
Helsingissä 29.2.2016 AKAVA RY
ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KIRKON TYÖMARKKINALAITOS KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS KT
SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK ry TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK ry
VALTION TYÖMARKKINALAITOS
=========================================================== KILPAILUKYKYSOPIMUS
Allekirjoittaneet järjestöt ovat tänään yhteisesti todenneet, että työ- ja virkaehtosopimusneuvot- teluissa on saavutettu riittävä kattavuus allekirjoittajajärjestöjen 29.2.2016 saavuttaman neuvot- telutuloksen mukaisesti ja hallituksen ilmoittamat kilpailukykysopimuksen syntymistä tukevat toi- menpiteet ovat osapuolten tiedossa sopimuksen hyväksymistä varten. Osapuolet vahvistavat neuvottelutuloksen kilpailukykysopimukseksi. Tämän mukaisesti osapuolet sitoutuvat kilpailuky- kysopimuksessa sovittuihin toimiin.
Helsingissä 14.6.2016
AKAVA ry
ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK
KIRKON TYÖMARKKINALAITOS
KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS KT
SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK ry
TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK ry
VALTION TYÖMARKKINALAITOS