YLEISSOPIMUS

PALTA - JYTY 1.2.2018 – 31.1.2021

Liite 7 Hoitoonohjaussuositus 41

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA ‌

Allekirjoituspöytäkirja PALTA-JYTY Yleissopimuksen uudistamisesta

JYTYn ja PALTAn välillä saavutettu neuvottelutulos 30.1.2018 Yleissopimuksen uu- distamista koskien on hyväksytty osapuolten hallinnoissa, mikä vahvistetaan pöytä- kirjan viimeisellä sivulla olevin allekirjoituksin.

Allekirjoittaneet osapuolet ovat sopineet seuraavaa:

1. Sopimuskausi ja sopimuksen voimassaolo

Sopimuskausi alkaa 1.2.2018 ja päättyy 31.1.2021. Työehtosopimus jatkuu 1.2.2021 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei kumpikaan osapuoli ole irtisanonut työehtosopimusta viimeistään kaksi kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä.

Työehtosopimus voidaan irtisanoa päättymään jo 31.1.2020, mikäli vuoden 2020 palkkaratkaisusta ei päästä yksimielisyyteen (kohta 2.2). Kirjallinen irtisanomisilmoi- tus tulee saattaa toisen osapuolen tietoon viimeistään 30.11.2019.

2. Palkankorotukset

2.1 Palkkaratkaisut 2018-2019 Vuosi 2018

Tunti- ja kuukausipalkkoja korotetaan 1.4.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,2 % suuruisella yleiskorotuksella. Tämän lisäksi palkkoja korotetaan 1.4.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta työnantajan jakamalla yrityskohtaisella 0,4 % erällä, jonka suuruus lasketaan tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvien toimihenkilöi- den helmikuun 2018 säännöllisen työajan palkoista.

Vuosi 2019

Tunti- ja kuukausipalkkoja korotetaan 1.4.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,1 % suuruisella yleiskorotuksella. Tämän lisäksi palkkoja korotetaan 1.4.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta työnantajan jakamalla yrityskohtaisella 0,5 % erällä, jonka suuruus lasketaan tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvien toimihenkilöi- den helmikuun 2019 säännöllisen työajan palkoista.

Palkankorotuksen toteutustapa vuosina 2018 ja 2019

Yrityskohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkkauksen kannustavuutta ja oi- keudenmukaisuutta, tuottavuuden kehittymistä työpaikalla, oikaista mahdollisia vinoumia ja tukea työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista. Toimihenkilöiden osaamisen ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökoh- taisten korotusten jakamisessa. Luottamusmiehelle tai koko henkilöstölle selvi- tetään erän määräytymisperusteet ja suuruus ennen erän käyttöönottoa. Lisäk- si työnantaja antaa luottamusmiehelle tai koko henkilöstölle selvityksen mak- samastaan yritys- tai työpaikkakohtaisen erän kohdentamisesta kohtuullisessa ajassa, kuitenkin viimeistään 31.5.2018 ja 31.5.2019 mennessä. Selvityksestä tulee käydä ilmi korotuksen saaneiden toimihenkilöiden lukumäärä, yri- tys/työpaikkakohtaisen erän suuruus ja keskimääräisen korotuksen suuruus.

Soveltamisohje: Mikäli tämän työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä on yrityksessä tai työ- paikalla alle 6 toimihenkilöä, ei mitään euromääräisiä summia anneta palkkasalaisuuden tur- vaamiseksi. Tarvittaessa voidaan pyytää palkkahallintoa vahvistamaan, että yrityskohtaisen erään suuruinen palkkasumma on laskettu oikein ja maksussa sovitusta päivästä alkaen.

Mikäli yritys- tai työpaikkakohtaista erää ei ole kohdennettu ja selvitystä ei ole annettu määräaikaan mennessä, korotus maksetaan takautuvasti 1.4.2018 ja 1.4.2019 lukien yleiskorotuksena kullekin toimihenkilölle.

2.2 Palkkaratkaisu 1.4.2020

Osapuolet tarkastelevat syksyn 2019 aikana yleistä taloudellista tilannetta, työl- lisyyden, viennin ja kilpailukyvyn kehitystä sekä näihin vaikuttaneita tekijöitä. Arvioinnin perusteella osapuolet neuvottelevat 15.11.2019 mennessä 1.4.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta toteutettavan palk- karatkaisun tasosta ja rakenteesta. Mikäli palkkaratkaisusta ei saada neuvotte- lutulosta, on työehtosopimus irtisanottavissa päättymään 31.1.2020.

3. Tekstimuutokset

3.1 Muutetaan 3 § (Työsuhteen alkaminen) 1. kohta kuulumaan seuraavasti:

Koeajasta on sovittava työsopimuksessa. Koeaika määräytyy työsopimuslain mukaisesti. Koeajan pituus on enintään kuusi kuukautta, mutta se voidaan so- pia lyhemmäksikin. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan kummaltakin puolen purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta. Tällöin lakkaa työsuhde sen työpäivän päättyessä, jonka aikana ilmoitus purkamisesta tehtiin. Purkaminen ei saa kui- tenkaan tapahtua työsopimuslaissa tarkoitetuilla syrjivillä tai muutoin epäasialli- silla perusteilla.

Kahtatoista kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta.

3.2 Muutetaan 4 §:n 1. kohdan toisen kappaleen alla olevat toimihenkilön irtisano- misajat seuraavaksi:

Irtisanomisaika	Työsuhteen kesto
14 päivää	enintään 1 vuosi
kuukausi	yli 1 vuosi

3.3 Lisätään 5 §:n (Palkat) 3. kohdan uudeksi neljänneksi kappaleeksi seuraava teksti:

Työsuhteen päättyessä loppupalkka maksetaan työsuhteen viimeisenä päivänä tai viimeistään työsuhteen päättymistä seuraavana tavanomaisena palkanmak- supäivänä.

Muutetaan 5 §:n numerointia siten, että kappale ”Milloin toimihenkilönä on pal- velukseen tullessaan…” tulee kohdaksi 4. ja nykyinen 4. kohta kohdaksi 5.

3.4 Muutetaan 6 §:n (Työaika) 3. kohdan toinen virke kuulumaan seuraavasti:

Tätä varten on ennakolta laadittava työajan tasoittumissuunnitelma, jonka kulu- essa työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään.

Ja lisätään em. 3. kohtaan uusi toinen kappale

Paikallisesti voidaan sopia, että keskimääräistä työaikaa noudatettaessa sään- nöllinen työaika saa olla viikossa enintään 50 tuntia ja tasoittumisjakso enintään

26 viikkoa. Paikallisen sopimuksen voi tehdä luottamusmies tai sellaisen puut- tuessa se tai ne toimihenkilöt, joita asia koskee.

3.5 Muutetaan 12 § (Matkakustannusten korvaukset ja päivärahat) kuulumaan seu- raavasti:

Matkakustannusten korvaukset maksetaan verohallituksen kullekin vuodelle vahvistamien verovapaiden matkakustannusten mukaan. Matkakustannusten korvauksista ja päivärahoista voidaan sopia paikallisesti toisin. Paikallisen so- pimuksen voi tehdä luottamusmies tai sellaisen puuttuessa se tai ne toimihenki- löt, joita asia koskee.

3.6 Lisätään 17 §:än uusi 2. kohta ja muutetaan pykälän numerointia vastaavasti:

Jos toimihenkilön lapsi, puoliso tai vanhempi sairastuu äkillisesti ja siten vaka- vasti, että toimihenkilön välitön läsnäolo on välttämätön, ei poissaolo em. syys- tä johda ansionmenetykseen yhden päivän ajalta.

3.7 Muutetaan 24 §:n otsikko ja tekstit kuulumaan seuraavasti:

24 § Työehtosopimuksen osana noudatettavat sopimukset

Työehtosopimuksen osana noudatetaan työehtosopimuksen liitteenä 7 olevaa suositusta päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla.

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan ryhmähenkivakuutuksen kuten siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

Työehtosopimuksen osana noudatetaan 28.1.2000 allekirjoitettua PT-STTK- AKAVA-SAK hyvityssakkopöytäkirjaa.

3.8 Lisätään koulutussopimuksen (liite 6) 2 §:n pöytäkirjamerkintään toinen uusi kappale:

Osapuolet pitävät hyvänä, että mikäli toimihenkilö osallistuu työnantajan aloit- teesta pakolliseen ammatilliseen koulutukseen, joka ulottuu merkittävissä mää- rin toimihenkilön säännöllisen työajan ulkopuolelle, että työnantaja ja toimihen- kilö sopisivat siitä, saako ylittävän ajan lukea joissain tilanteissa työajaksi tai pi- tää vastaavana vapaana yhdessä sovittavana ajankohtana.

3.9 Muutetaan luottamusmiessopimuksen (liite 5) 10 §:n mukaiset luottamusmies- korvaukset ajalle 1.4.2018-31.1.2020 seuraaviksi:

Edustettavien lukumäärä Korvaus €/kk

- 19 52 €

20 - 103 €

4. Muut asiat

4.1 Työsuojeluvaltuutetun korvaus 1.4.2018 lukien

Työsuojeluvaltuutetun korvaus on ajalla 1.4.2018-31.1.2020 on 52 €/kk, kun edustettavien lukumäärä on vähintään 20 työntekijää.

4.2 Koulutussopimuksen päivitystä koskeva työryhmä

Osapuolet perustavat työryhmän, joka tarkastelee uudistustarpeita työehtoso- pimuksen liitteenä 6 olevan koulutussopimuksen osalta. Työryhmä saattaa työnsä valmiiksi 30.9.2019 mennessä.

Helsingissä, 2. päivänä helmikuuta 2018

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Xxxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxxxx

Varatoimitusjohtaja Työmarkkinapäällikkö

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty

Xxxxx Xxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx

Puheenjohtaja Edunvalvontajohtaja

1 § Sopimuksen ulottuvuus ‌

1. Tätä Yleissopimusta noudatetaan työehtosopimuksena sen mukaan kuin allekir- joittaneiden liittojen välisessä erillisessä liitepöytäkirjassa sovitaan.

2. Liitepöytäkirjassa tulee mainita soveltamisala sekä yleissopimusta täydentävät lisäykset ja poikkeukset.

3. Tätä sopimusta noudatetaan edellä tarkoitetussa liitepöytäkirjassa mainit- tuun/mainittuihin Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenyhteisön/-yhteisöjen palveluksessa oleviin toimihenkilöihin. Sopimus ei kuitenkaan koske sellaisia yh- teisön johtoon kuuluvia henkilöitä, jotka edustavat työnantajaa toimihenkilöiden työ- ja palkkaehtoja määrättäessä.

2 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus ‌

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäytyneitä vaiko eivät.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

3 § Työsuhteen alkaminen ‌

1. Koeajasta on sovittava työsopimuksessa. Koeaika määräytyy työsopimuslain mukaisesti. Koeajan pituus on enintään kuusi kuukautta, mutta se voidaan sopia lyhemmäksikin. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan kummaltakin puolen pur- kaa irtisanomisaikaa noudattamatta. Tällöin lakkaa työsuhde sen työpäivän päät- tyessä, jonka aikana ilmoitus purkamisesta tehtiin. Purkaminen ei saa kuitenkaan tapahtua työsopimuslaissa tarkoitetuilla syrjivillä tai muutoin epäasiallisilla perus- teilla.

Kahtatoista kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta.

2. Työsopimus tulee tehdä kirjallisena ottaen huomioon työsopimuslain määräykset.

3. Työnantajan edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle toimihenkilölle alan järjes- tö- ja neuvottelusuhteet ja ilmoittaa ketkä toimivat toimihenkilöiden luottamusmie- hinä ja missä luottamusmiehet ovat tavattavissa. Luottamusmiehellä on oikeus tarkastaa asianomaiseen järjestöön kuuluvien kirjalliset työsopimukset.

4. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä työsopimuslaissa mainituin perustein. Jos määräaikainen työsopimus on tehty muutoin kuin edellä mainituin perustein tai määräaikainen työsopimus on ilman pätevää syytä toistuvasti solmittu perä- käin, pidetään sopimusta toistaiseksi voimassaolevana työsopimuksena.

4 § Työsuhteen päättyminen ‌

1. Ellei liitepöytäkirjassa ole toisin sovittu, noudatetaan työnantajan irtisanoessa työsopimuksen alla mainittuja työsuhteen keskeytymättömästä kestoajasta riip- puvia irtisanomisaikoja:

Irtisanomisaika	Työsuhteen kesto
14 päivää	enintään vuosi
kuukausi	yli vuosi ja enintään 4 vuotta
2 kuukautta	yli 4 vuotta ja enintään 8 vuotta
4 kuukautta	yli 8 vuotta ja enintään 12 vuotta
6 kuukautta	yli 12 vuotta.

Toimihenkilön irtisanoessa työsopimuksen on irtisanomisaika, ellei liitepöytäkir- jassa ole toisin sovittu, seuraava:

Irtisanomisaika	Työsuhteen kesto
14 päivää	enintään 1 vuosi
kuukausi	yli 1 vuosi

Irtisanomisaika alkaa irtisanomista seuraavana päivänä.

2. Työnantajan on suoritettava irtisanominen todistettavasti, vaadittaessa kirjallisesti ja tällöin siinä on ilmoitettava syy irtisanomiseen.

3. Jos toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otettu toimihenkilö eroaa irtisa- nomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen suorittamaan työnantajalle noudat- tamatta jätetyn irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Tämä ei koske niitä tapauksia, joissa toimihenkilönä lain tai tämän sopimuksen mukaan on oikeus purkaa työsopimus tai muutoin lopettaa työsuhde ilman irtisanomisaikaa.

4. Määräaikainen sopimus päättyy sovitun työkauden päätyttyä ilman irtisanomisai- kaa. Jos työkauden pituutta ei ole määrätty kalenteriajan mukaan, työantajan on ilmoitettava toimihenkilölle odotettavissa olevasta työsuhteen päättymisestä, mil- loin se riippuu sellaisesta seikasta, joka ei ole toimihenkilön tiedossa.

5. Toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otettu toimihenkilö voidaan lomaut- taa 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen.

6. Irtisanomis- ja lomautusperusteet sekä -menettely määräytyvät työsopimuslain ja yhteistoimintalain mukaan.

5 § Palkat ‌

1. Palkkaperusteista, palkasta ja sen maksamisesta on sovittu paikallisesti

Oppisopimussuhteeseen tulevan henkilön palkka määräytyy samoilla perusteilla kuin vastaaviin tehtäviin palkattavalla muulla työntekijällä. Tämä ei koske tieto- puoliseen opetukseen käytettävää aikaa.

2. Mikäli palkkaperusteiden mukaan kokemusta ei muuten huomioida palkkaukses- sa tai paikallisesti muuta sovita, noudatetaan tämän sopimuksen liitteenä olevaa pöytäkirjaa kokemusajasta.

3. Jollei työnantajan kanssa ole muuta sovittu, maksetaan palkka toimihenkilön osoittamaan rahalaitokseen, jossa sen tulee erääntymispäivänä olla toimihenkilön nostettavissa.

Palkan erääntyessä sellaisena päivänä, jolloin rahalaitokset pidetään suljettuina, pidetään lähinnä edellistä päivää erääntymispäivänä, jolloin palkan siten tulee ol- la toimihenkilön nostettavissa.

Sellaiset lisät, jotka määräytyvät laskentakautena tehdyn työn mukaan, suorite- taan viimeistään laskentakautta seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennes- sä.

Työsuhteen päättyessä loppupalkka maksetaan työsuhteen viimeisenä päivänä tai viimeistään työsuhteen päättymistä seuraavana tavanomaisena palkanmak- supäivänä.

4. Xxxxxxx toimihenkilönä on palvelukseen tullessaan palveluksessa hyväksi luetta- vaa palvelusta, myönnetään tästä johtuvat lisät ja korvaukset heti työsuhteen alusta. Uudet vuosisidonnaiset lisät ja määrävuosikorotukset maksetaan oikeu- den saavuttamista seuraavan kuukauden alusta.

5. Päiväpalkkaa kuukausipalkasta laskettaessa käytetään jakajana lukua 21.5.

6 § Työaika ‌

1. Työajasta voidaan ottaa määräyksiä liitepöytäkirjaan. Mikäli jostakin seikasta ei ole erikseen tässä menettelyssä sovittu noudatetaan alla olevia määräyksiä. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia päiväs- sä ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.

2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on keskimäärin enintään 8 tun- tia vuorokaudessa ja 38 1/4 tuntia viikossa.

Muussa kuin toimistotyössä säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työajan lyhen- täminen toteutetaan antamalla toimihenkilölle vapaa-aikahyvitystä 5 tuntia kulta- kin täydeltä kalenterikuukaudelta.

3. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keski- määrin edellä kohdissa 1 ja 2 mainittu. Tätä varten on ennakolta laadittava työ- ajan tasoittumissuunnitelma, jonka kuluessa työaika tasoittuu sanottuun keski- määrään. Säännöllinen työaika ei saa yhtenäkään tasoittumisjakson viikkona ylit- tää 48 tuntia ja työajan tulee tasoittua enintään 6 viikon pituisena ajanjaksona.

Paikallisesti voidaan sopia, että keskimääräistä työaikaa noudatettaessa säännöl- linen työaika saa olla viikossa enintään 50 tuntia ja tasoittumisjakso enintään 26 viikkoa. Paikallisen sopimuksen voi tehdä luottamusmies tai sellaisen puuttuessa se tai ne toimihenkilöt, joita asia koskee.

4. Työviikko järjestetään keskimäärin 5-päiväiseksi.

Pöytäkirjamerkintä:

Epätarkoituksenmukaisia alle neljän tunnin työvuoroja tulee välttää, el- leivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.

5. Vuorokauden säännöllinen työaika järjestetään, ellei ole perusteltua syytä muu- hun menettelyyn, lepotaukoa lukuun ottamatta yhdenjaksoiseksi. Lepotauko voi- daan paikallisesti sopia puolen (1/2) - yhden (l) tunnin pituiseksi. Xxxxxx toimihen- kilö saa esteettömästi poistua työpaikalla lepotauon aikana, ei lepotaukoa lueta työaikaan.

6. Talonmiesten työaika määräytyy 2. kohdan mukaisesti. Työajan järjestämisestä voidaan paikallisesti sopia 3. kohdasta poiketen työajan tasoittumisjärjestelmän puitteissa.

7. Joulu- ja juhannusaatto ovat vapaapäiviä, ellei yhteisön toiminnasta muuta johdu.

8. Sellaisina viikkoina, joille sattuu arkipyhä, vapunpäivä tai itsenäisyyspäivä muulle arkipäivälle kuin lauantaille, lyhennetään säännöllisen työn määrää arkipyhäksi sattuvan päivän työaikaa vastaavalla määrällä.

6a § Työajan pidennys 24 tuntia ‌

Toimistotyöaika ja muu kuin toimistotyöaika:

24 tunnin työajan pidentämisestä ilman ansiotason muutosta sovitaan paikallisesti kullakin työpaikalla. Paikallinen sopimus tehdään työnantajan ja luottamusmiehen välillä. Mikäli luottamusmiestä ei ole, paikallinen sopimus voidaan poikkeuksellisesti tehdä yhdessä työntekijöiden kanssa. Työajan pidennys toteutetaan kuitenkin siten, ettei päivittäinen työaika ylitä 8 tuntia eikä viikoittainen 40 tuntia. Keskimääräisessä työajassa säännöllinen viikoittainen työaika ei saa ylittää 48 tuntia ja sen on tasoitut- tava 6 viikon pituisena ajanjaksona enintään 40 tuntiin.

Mikäli paikalliseen sopimukseen ei päästä, 24 tunnin työajan pidennys toteutetaan siten, että työnantaja vuosittain määrää työskentelemään yhtenä valitsemanaan seu- raavana päivänä:

• loppiainen sijoittuessaan maanantain ja perjantain välille tai loppiaisviikon lauan- tai loppiaisen sijoittuessa maanantain ja perjantain välille

• helatorstai tai helatorstain jälkeinen lauantai.

Tällöin ei noudateta yleissopimuksen 6.8 §:ää, mutta työajan pidennys toteutetaan kuitenkin siten, ettei päivittäinen työaika ylitä 8 tuntia eikä viikoittainen 40 tuntia. Täl- löin ei myöskään makseta mahdollisia yli, lisä-, lauantai-, sunnuntai- tai muitakaan korvauksia eikä muita mahdollisia lisiä, kuten ilta- tai yölisiä.

Loppuosa 24 tunnin työajan pidennyksestä toteutetaan tekemällä enintään 40 tunti- sia työviikkoja työnantajan määrääminä ajankohtina. Jos työaika kuitenkin on järjes- tetty keskimääräiseksi, säännöllinen työaika ei saa tasoittumisjakson viikkona ylittää 48 tuntia ja työajan tulee tasoittua enintään 40 tuntiin viikossa 6 viikon pituisena ajanjaksona. Tällöin ei myöskään makseta mahdollisia yli, lisä-, lauantai-, sunnuntai- tai muitakaan korvauksia eikä muita mahdollisia lisiä, kuten ilta- tai yölisiä.

7 § Lisä- ja ylityö ‌

1. Lisätyöksi luetaan työ, jota tehdään säännöllisen työajan ja pisimmän lainmukai- sen säännöllisen työajan välisenä aikana. Lisätyöstä, joka tehdään 6 §:n 1 ja 2 kohdan mukaisen säännöllisen enimmäistyöajan ja lainmukaisten säännöllisen enimmäistyöajan välisenä aikana, maksetaan 50 %:lla korotettu palkka. Osa- aikatyötä tekevän toimihenkilön lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka.

2. Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään säännöllisen lain mukaisen enimmäis- työajan lisäksi vuorokaudessa ja sitä saadaan teettää lain sallimissa rajoissa. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Pöytäkirjamerkintä:

Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden vaihteen yli, katso- taan työ lisä ja ylityötyökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes toimihenkilön säännöllinen työaika normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.

3. Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ei ole vuorokautista ylityötä ja jota tehdään lain mukaisen enimmäistuntimäärän lisäksi viikossa tai keskimääräistä viikkotyöaikaa sovellettaessa jakson aikana ja siitä maksetaan kahdeksalta en- simmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Pöytäkirjamerkintä:

Xxxxxxx toimihenkilö sairauden, tapaturman, työnantajan määräyksestä suoritetun matkan, taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen lomautuksen taikka työnantajan järjestämään tai koulutussopimuksen

tarkoittamaan koulutukseen osallistumisen vuoksi ei ole voinut tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vastaavaa tuntimäärää ja hän joutuu tule- maan työtuntijärjestelmän mukaisena vapaapäivänään työhön, korva- taan vapaapäivänä tehty työ siten kuin viikkoylityöstä on sovittu.

4. Ylityöstä maksettava palkka voidaan työnantajan ja toimihenkilön suostumuksella vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan. Tällöin se on korotettava niillä prosenttimääril- lä, joilla se olisi korotettu, jos se olisi korvattu rahana.

5. Laskettaessa ylityökorvauksia saadaan yksinkertainen tuntipalkka jakamalla kuu- kausipalkka työaikalain mukaisessa työssä luvulla 163. Mikäli toimihenkilön työ- aika on 36 1/4 saadaan yksinkertainen tuntipalkka jakamalla kuukausipalkka lu- vulla 153.

8 § Ilta- ja yötyökorvaus ‌

1. Työstä, jota tehdään kello 18.00 - 21.00 välisenä aikana, toimihenkilölle makse- taan kultakin tehdyltä tunnilta erillistä 15 %:n suuruista iltatyölisää. Se lasketaan tämän sopimuksen 7 §:n 5. kohdan mukaisesta tuntipalkasta.

2. Työstä, jota tehdään kello 21.00 - 06.00 välisenä aikana, toimihenkilölle makse- taan kultakin tehdyltä tunnilta 30 %:n suuruista yötyökorvausta. Se lasketaan tä- män sopimuksen 7 §:n 5. kohdan mukaisesta tuntipalkasta.

9 § Hälytysraha ja vapaamuotoinen varallaolo ‌

1. Korvauksena hälytysluonteiseen työhön kutsumisesta ja saapumisesta aiheutu- vasta häiriöstä maksetaan toimihenkilölle 1.3.2012 lukien 12,35 euron ja 1.4.2013 lukien 12,47 euron määräinen hälytysraha.

2. Muusta kuin asunnosta käsin tapahtuvasta varallaolosta suoritetaan tuntia koh- den rahakorvaus, joka on varallaolon ja siihen käytetyn sidonnaisuuden mukaan 15 - 30 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.

10 § Lauantaityö ‌

Lauantaityöstä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi lauantaityökoro- tuksena tehdyillä tunneilta 25 %:lla korotettu tuntipalkka 06.00 - 20.00 välisenä aika- na tehdystä työstä. Lauantaityökorotusta ei makseta sunnuntaityökorotukseen oikeu- tetulta ajalta.

11 § Sunnuntaityö ‌

1. Sunnuntaityöstä, jolla tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisella juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä, maksetaan muun siltä ajalta tu- levan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka. Sun-

nuntaikorvaus maksetaan myös sanottuja päiviä edeltävänä päivänä kello 20.00 -

24.00 välisenä aikana tehdystä työstä sekä pääsiäislauantaina ja juhannus- ja jouluaattona.

2. Muut sunnuntaina tehtävää työtä koskevat määräykset sisältyvät työaikalain 33

§:än.

12 § Matkakustannukset ja päivärahat ‌

Matkakustannusten korvaukset maksetaan verohallituksen kullekin vuodelle vahvis- tamien verovapaiden matkakustannusten mukaan. Matkakustannusten korvauksista ja päivärahoista voidaan sopia paikallisesti toisin. Paikallisen sopimuksen voi tehdä luottamusmies tai sellaisen puuttuessa se tai ne toimihenkilöt, joita asia koskee.

13 § Vuosiloma ‌

1. Toimihenkilö saa vuosilomaa voimassa olevan vuosilomalain mukaan, ellei jäl- jempänä olevista määräyksistä muuta johdu tai liitepöytäkirjassa ole toisin sovittu.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämän pykälän tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koskevista erimieli- syyksistä neuvotellaan työehtosopimuksen 26 §:n mukaisesti.

2. Toimihenkilöllä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä loman- määräytymiskuukaudelta.

3. Toimihenkilöllä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuo- den loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli (2 1/2) arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräyty- miskuukaudelta.

4. Toimihenkilöllä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuo- den loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden ja jolla on hy- väksi luettavaa palvelusaikaa vähintään 15 vuotta, on oikeus saada lomaa kolme

(3) arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

5. Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä aikana.

Vuosiloman pidentäminen

Jollei liittymäpöytäkirjassa ole toisin sovittu määräytyvät loman pidennykset seu- raavasti:

Toimihenkilö, jonka työsuhde on kestänyt vähintään vuoden, on oikeutettu yhteen lisälomapäivään jokaista täyttä kahden lomanmääräytymiskuukauden mittaista jaksoa kohti.

Milloin loma määräytyy 4. kohdan mukaan lisälomaa kertyy kuitenkin 1 1/2 päivää

/jakso.

Lisälomapäivät eivät oikeuta lomarahaan. Työnantajan ja toimihenkilön sopiessa voidaan lisälomapäiviä myöntää jo, kun ne on jaksolta ansaittu.

Pöytäkirjamerkintä:

Sellaisen kokoaikaisesta työsuhteesta osa-aikaiseen työsuhteeseen siir- tyneen toimihenkilön, joka ei työskentele kaikkina viikkoina, vuosiloma suositellaan annettavaksi siten, että lomaan sisältyvien työpäivien ja va- paan osuus muodostuvat yhtä suuriksi.

6. Täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan lomakautta edeltävän maa- liskuun lopussa päättyvän lomanmääräytymisvuoden sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana toimihenkilö on ollut työnantajan työssä vähintään neljänätoista päi- vänä. Työssäolopäivien veroisilla pidetään myös niitä työpäiviä, joina toimihenkilö työsuhteen kestäessä on ollut estynyt työtä suorittamasta vuosilomalain 7 §:n 2 momentissa mainituissa tapauksissa.

7. Kuukausipalkkaisella toimihenkilöllä, jonka työaikaan sisältyy säännöllisenä työ- aikana tehtävää sunnuntai-, ilta-, yö- tai lauantaityötä, on oikeus saada em. työ- aikakorvauksia vastaava lisäys vuosilomapalkkaan ja vuosilomakorvaukseen. Työaikakorvaukset otetaan huomioon siten, että varsinaisen kuukausipalkan pe- rusteella laskettua vuosilomapalkkaa korotetaan, sillä prosenttiluvulla joka osoit- taa, kuinka monta prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana maksetut työaika- korvaukset ovat olleet samalta ajalta maksetuista varsinaisista säännöllisen työ- ajan palkoista.

8. Vuosilomapalkkaa ja lomakorvausta laskettaessa käytetään kuukausipalkan jaka- jana lukua 25.

9. Lomapalkka lasketaan prosenttisäännön mukaisesti, mikäli henkilön työaika ja palkka ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuoden aikana. Lomapäivät, mitkä ylit- tävät vuosilomalain mukaan määräytyvän loman, nostavat lomanmääräytymis- prosenttia kukin 0,38 %:lla.

13a § Säästövapaa ‌

1. Säästövapaajärjestelmä määräytyy Vuosilomalain 4a §:n ja Työaikalain 23 §:n ja seuraavien määräysten mukaan. Säästövapaan käyttäminen edellyttää työnanta- jan ja toimihenkilön välistä kirjallista sopimusta. Sopimuksessa tulee todeta sääs- tettävien päivien enimmäislukumäärä sekä milloin säästövapaa viimeistään on pidettävä. Sopimus voidaan kuitenkin solmia enintään 5 vuodeksi.

2. Säästövapaaksi voidaan siirtää vuosilomasta 18 päivää ylittävä vuosiloman osuus. Lomapäivien siirtämisestä säästövapaaksi on sovittava viimeistään silloin, kun toimihenkilölle varataan tilaisuus esittää mielipiteensä lomansa ajankohdas- ta.

3. Lisä- ja ylityökorvauksena annettava vapaa-aika voidaan osin tai kokonaan sopia yhdistettäväksi vuosilomalain mukaiseen säästövapaaseen. Tästä on sovittava samassa yhteydessä, kun sovitaan lisä- tai ylityön tekemisestä.

4. Säästövapaa pidetään erikseen sovittavana ajankohtana. Jollei säästövapaan ajankohdasta voida sopia, on toimihenkilön ilmoitettava säästövapaan pitämises- tä viimeistään neljä kuukautta ennen sen alkamispäivää. Säästövapaa annetaan kokonaisina päivinä, ellei muuta sovita.

5. Työsuhteen päättyessä on korvaus pitämättä jääneestä säästövapaasta makset- tava sen mukaan kuin työehtosopimuksessa määrätään lisä- ja ylityökorvauksen osalta ja vuosilomalaissa vuosilomakorvauksen osalta.

14 § Lomaraha ‌

1. Toimihenkilölle suoritetaan lomarahana 50 % työehtosopimuksen 13 §:n mukaan ansaitun vuosiloman palkasta.

2. Lomaraha maksetaan myös työsuhteen päättyessä maksettavasta lomakorvauk- sesta. Toimihenkilöllä, jonka työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähemmän kuin neljä kuukautta, ei ole oikeutta lomarahaan. Lomarahaan ei ole oikeutta toi- mihenkilönä, joka jättää irtisanomisajan noudattamatta tai purkaa määräaikaisen työsuhteen.

3. Lomaraha maksetaan lomapalkan yhteydessä, jollei liitepöytäkirjasta muuta joh- du.

4. Lomaraha tai sen osa voidaan työnantajan ja toimihenkilön välisellä sopimuksella vaihtaa vapaaksi siten kuin tämän sopimuksen liitteenä olevassa soveltamisoh- jeessa on sovittu.

15 § Sairausajan palkka ‌

1. Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, eikä hän ole tätä aiheuttanut tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella, hänellä on oikeus työsuhteen jatkuessa saada työnantajaltaan täysi palkka kunkin työttömyystapauksen yhtey- dessä seuraavasti:

Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto	Palkanmaksun ajanjakso
alle 1 kk	sairastumispäivä ja 9 seuraavaa arkipäivää
1 kk - alle 3 v	4 viikolta
3 v - alle 5 v	5 viikolta
5 v - alle 10 v	6 viikolta
10 v -	8 viikolta

Xxxxxxx poissaolon syy on toimihenkilön työtehtävissä sattunut työtapaturma, toi- mihenkilöä työtehtävissä kohdannut väkivalta tai ammattitauti, on sairausajan palkanmaksujakso 12 viikkoa.

2. Jos toimihenkilö sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työ- hön palaamisestaan, lasketaan aika, jolta työnantaja on velvollinen suorittamaan sairausajan palkkaa, ikään kuin kysymyksessä olisi yksi sairastumisajanjakso. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin saman sairauden näin uusiutuessa vä- hintään sairausvakuutuslain tarkoittamatta karenssiajalta.

3. Oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan siirtyy sairausajalta työnan- tajalle siltä osin, kuin tämä päivärahan määrä ei ylitä toimihenkilön samalta ajalta saamaa palkkaa.

Pöytäkirjamerkintä:

Keskusjärjestöjen 6.3.1975 tekemän sopimuksen perusteella toimihenki- lölle, joka terveydenhoitolain 43 §:n mukaan (ns. karanteenitapauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti.

4. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei toimihenkilöstä itsestään joh- tuvasta syystä makseta, tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin niihin hänellä sairausvakuutuslain 16 ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vä- hentää sairausajan palkasta se osa, joka toimihenkilön menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorit- tamatta.

5. Mikäli toimihenkilö saa työkyvyttömyyden takia muuta päivärahaa tai siihen ver- rattavaa korvausta lain tai työnantajan kustantaman vakuutuksen perusteella, siir- tyy oikeus korvaukseen tai päivärahaan sairausajalta työnantajalle siltä osin kuin tämä päivärahan määrä ei ylitä toimihenkilön samalta ajalta saamaa palkkaa.

Jos sairausajan palkka on maksettu, ennen kuin jonkin edellä mainituista kor- vauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada määrä takaisin toimihenkilöitä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.

6. Toimihenkilö, joka 1. kohdassa mainittujen syiden vuoksi on estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle, sekä siitä mil- loin esteen arvioidaan päättyvän.

7. Vaadittaessa toimihenkilön on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Xxxxxx toimihenkilö käyttää työnantajan nimeämää lääkäriä, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta ai- heutuvat kustannukset.

8. Sairausajan palkkaa maksetaan myös, milloin päihdeongelmainen toimihenkilö on hakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittuaan tällaisesta hoidosta työn- antajansa kanssa.

9. Xxxxxx toimihenkilö on sairastunut ennen työehtosopimuksen voimaantuloa ja työ- kyvyttömyys jatkuu työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen, noudatetaan aikai- semman käytännön mukaista menettelyä työkyvyttömyysajan loppuun.

10. Kuukausipalkkaisella toimihenkilönä, jonka työaikaan sisältyy säännöllisenä työ- aikana tehtävää sunnuntai-, ilta-, yö- tai lauantaityötä, on oikeus saada em. työai- kakorvauksia vastaava lisäys sairausajan palkkaan. Sairausajanpalkkaa korote- taan samalla prosenttiluvulla kuin ne ovat olleet edellisen palkanmaksukauden palkasta.

16 § Lääkärintarkastukset ‌

Työnantaja ei vähennä toimihenkilön palkkaa seuraavissa tapauksissa:

1. Toimihenkilö käy sairauden toteamiseksi välttämättömässä lääkärintarkastukses- sa ja tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio-, röntgen- tai muussa vastaavassa tutkimuksessa. Tämä koskee myös lääkärintutkimuksesta aiheutuvaa työkyvyttömyyttä sekä sairausoireiden vuoksi tapahtuvaa tarkkailua tai tutkimusta sairaalassa.

2. Toimihenkilö käy aikaisemmin todetun sairauden johdosta lääkärintarkastukses- sa. Tämä koskee seuraavia tapauksia:

• sairauden jatkuessa, kun toimihenkilön on tarpeen hakeutua lääkärintarkas- tukseen

• krooninen sairaus edellyttää lääkärintarkastusta ja kysymyksessä on ao. eri- koisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi

• muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen lääkärintarkastus, jos palvelua ei ole saatavissa työajan ulkopuolella

• syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttama työkyvyttömyys

3. Äkillisen hammassairauden hoitotoimenpiteiden ajalta, jos hammassairaus ennen hoitoa aiheuttaa toimihenkilön työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai

saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa. Edellytyksenä on, että työkyvyttö- myys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksena.

4. Raskaana olevan toimihenkilön osallistuessa sairasvakuutuslain mukaisen äitiys- rahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömään tarkastukseen, ellei toimihenkilö ole saanut vas- taanottoa työajan ulkopuolella.

5. Kun toimihenkilö osallistuu lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneu- voston päätöksen tarkoittamiin ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hy- väksyttyihin työsuhteen aikana suoritettaviin terveystarkastuksiin. Näihin liittyvien matkojen ajalta ei palkkaa vähennetä.

Sama koskee nuorten työntekijöiden suojelusta annetussa laissa tarkoitettuja tut- kimuksia sekä niitä tartuntatautien edellyttämiä tutkimuksia, jotka ovat työnanta- jan edellyttämiä tai johtuvat toimihenkilön siirtymisestä saman yrityksen sisällä tehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan.

Toimihenkilölle, joka lähetetään edellisessä kappaleessa mainittuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, työnantaja suorittaa myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivära- han.

Määräysten soveltamisen edellytyksenä on, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen, ettei tarkastuksia ole voitu hoi- taa työajan ulkopuolella ja että niistä on ilmoitettu etukäteen työnantajalle.

17 § Lyhyt tilapäinen poissaolo ‌

1. Jos perheessä sattuu äkillinen sairaustapaus, toimihenkilölle järjestetään mahdol- lisuus lyhyeen tilapäiseen palkattomaan poissaoloon. Tällaisen poissaolon takia ei toimihenkilön vuosilomaetuja vähennetä.

2. Jos toimihenkilön lapsi, puoliso tai vanhempi sairastuu äkillisesti ja siten vakavas- ti, että toimihenkilön välitön läsnäolo on välttämätön, ei poissaolo em. syystä joh- da ansionmenetykseen yhden päivän ajalta.

3. Alle 10 -vuotiaan tai vammaisen lapsen sairastuessa äkillisesti, maksetaan lap- sen huoltajalle tai etävanhemmalle, joka ei ole huoltaja, palkkaa enintään 3 työ- päivältä sairausajanpalkkaa koskevien määräysten mukaisesti sellaisen lyhyen poissaolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi.

Soveltamisohje:

Muulle kuin yksinhuoltajalle palkkaa maksetaan, jos toisella huoltajista ei ole ansiotyönsä tai työaikansa tai muun pakottavan esteen johdosta mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta.

Poissaolosta on annettava tämän työehtosopimuksen sairausajan pal- kan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Tarvittaessa on esitettävä selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.

Toimihenkilö, joka edellä mainitun syyn takia on estynyt olemasta työs- sä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle, sekä mikä- li mahdollista siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän.

Xxxxxx toimihenkilön on välttämätöntä lapsen hoitamiseksi olla poissa työstä yli 2. kohdassa mainitun ajan, järjestetään hänelle mahdollisuus palkattomaan poissaoloon.

Edellä olevan poissaolon takia ei toimihenkilön vuosilomaetuja vähenne- tä.

4. Lähiomaisen kuoleman tai hautajaisten johdosta järjestetään toimihenkilölle mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen enintään yhden päivän poissaoloon. Tällaisen poissaolon takia ei toimihenkilön vuosilomaetuja eikä ansiota vähennetä.

Soveltamisohje:

Lähiomaisella tarkoitetaan tässä yhteydessä lähinnä vanhempia, iso- ja appivanhempia, lapsia, puolisoa sekä veljiä ja sisaria sekä vastaavia. Lähisukulaisiin rinnastetaan avopuoliso, rekisteröidyssä parisuhteessa oleva sekä näiden lapset ja vanhemmat sekä lapseksi rinnastetaan otto- lapsi ja kasvattilapsi.

5. Toimihenkilö saa paikallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään varten, mikäli vihki- mispäivä on hänen työpäivänsä. Parisuhteen rekisteröinti rinnastetaan vihkiäisiin.

6. Toimihenkilö saa paikallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivinään, jos merkki- päivä sattuu hänen työpäiväkseen.

7. Asevelvollisen toimihenkilön osallistuminen asevelvollisten kutsuntatilaisuuteen ei aiheuta hänen ansionsa alenemista.

8. Jos toimihenkilö osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänelle pal- kan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäivältä, mikäli ne olisivat olleet toimi- henkilön työpäiviä. Vapaapäiviltä vähennystä ei suoriteta.

9. Kunnallisvaltuuston tai -hallituksen taikka valtiollisia taikka kunnallisia vaaleja var- ten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä toimivalta toimihenkilöitä ei vähennetä vuosilomaetuja sen vuoksi, että mainittujen elinten kokous pidetään hänen työaikanaan. Jos mainittujen elinten kokous pidetään hä- nen työaikanaan, maksetaan hänelle palkan ja kunnan maksaman ansionmene- tyksen korvauksen erotusta siltä osin, kuin ansionmenetyksen korvaus mahdolli- sesti alittaa palkan määrän. Erotus maksetaan, kun toimihenkilö on esittänyt sel- vityksen kunnan suorittamasta ansionmenetyksen korvauksesta.

10. Toimihenkilölle järjestetään mahdollisuus osallistua työehtosopimuksen allekirjoit- tajajärjestön ja sen jäsenyhdistyksen sekä keskusjärjestön päättävien elinten ko- kouksiin. Tällaisen poissaolo ei aiheuta toimihenkilön ansion alenemista.

11. Toimihenkilöllä, jonka lapsi on vaikeasti sairaana ja joka on oikeutettu sairausva- kuutuslain 10 luvun mukaiseen vaikeasti sairaan lapsen hoitoa ja kuntoutusta varten myönnettävään erityishoitorahaan, on oikeus olla poissa työstä osallistu- akseen ko. päätöksen mukaiseen lapsen hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opas- tukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.

12. Tämän pykälän mukaisesta poissaolostaan on toimihenkilön sovittava työnanta- jan kanssa.

18 § Perhevapaat ‌

1. Toimihenkilön äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämän pykälän tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koskevista erimieli- syyksistä neuvotellaan työehtosopimuksen 26 §:n mukaisesti

2. Toimihenkilölle työnantaja suorittaa äitiysvapaan alusta lukien täyden palkan 72 arkipäivän pituiselta ajanjaksolta.

Toimihenkilölle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen isyysvapaaseen, maksetaan palkka isyysvapaan alusta 6 arkipäivän ajalta.

Mikäli ennen äitiysvapaata alkanut palkaton poissaolo jatkuu äitiysvapaan aikana, ei työnantajalla ole tältä ajalta palkanmaksuvelvollisuutta. Tämä ei koske raskau- teen liittyvää palkatonta poissaoloa.

Siltä ajalta, jolta työnantaja suorittaa äitiys- tai isyysvapaan palkkaa, suoritetaan äitiys- tai isyysraha sairausvakuutuslain 28 §:n perusteella työnantajalle lukuun ottamatta vuosiloma-aikaa. Jos äitiys- tai isyysraha menetetään toimihenkilön laiminlyönnin johdosta, vähennetään palkasta menetettyä äitiys- tai isyysrahaa vastaava osa.

Pöytäkirjamerkintä:

Mitä äitiysvapaan tai isyysvapaan palkallisuudesta on edellä sovittu, so- velletaan myös alle 7-vuotiaan lapsen adoptioon.

3. Xxxxxxxxxxxxx ollessa poissa työstä yli lakisääteisen äitiys-, isyys- tai vanhem- painvapaan, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työssäoloajan veroisella määriteltäessä työsuhteen kestoaikaan sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.

19 § Työasu ja suojavaate ‌

Mikäli työnantaja tai työ edellyttää, että toimihenkilö käyttää työssään tietynlaista asua tai suojavaatetta, työnantaja hankkii ja huoltaa sen tai korvaa huollon kustan- nukset.

20 § Ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmähenkivakuu- tuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

21 § Luottamusmies ‌

Luottamusmieheen noudatetaan liittojen välistä luottamusmiehiä koskevaa sopimus- ta.

22 § Koulutus ‌

Henkilöstökoulutuksen, yhteisen koulutuksen ja ammattiyhdistyskoulutuksen osalta noudatetaan liittojen välistä koulutussopimusta.

23 § Kokoontuminen työpaikoilla ‌

1. Tämän työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyk- sellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välit- tömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluva- na aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai tässä pykälässä tarkoitetussa muussa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päi- vää ennen aiottua kokousta.

b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai sen lähei- syydessä työnantajan hallinnassa oleva tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituk- senmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huo- miota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että ko- kous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.

c) Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siis- teydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjä. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.

d) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten kes- kusjärjestöjen edustajia.

e) Toimihenkilöliiton ja sen tämän pykälän 1. momentissa mainitun alaosas- ton ilmoituksia ja tiedotuksia saadaan työpaikalla kiinnittää sitä varten ase- tetulle ilmoitustaululle.

24 § Työehtosopimuksen osana noudatettavat sopimukset ‌

Työehtosopimuksen osana noudatetaan työehtosopimuksen liitteenä 7 olevaa suosi- tusta päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla.

Työehtosopimuksen osana noudatetaan 28.1.2000 allekirjoitettua PT-STTK-AKAVA- SAK hyvityssakkopöytäkirjaa.

25 § Jäsenmaksujen periminen ‌

1. Työnantaja perii allekirjoittajajärjestöjen jäsenmaksut toimihenkilön palkanmak- sun yhteydessä, mikäli toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen. Xxxxxxxxxx- lölle annetaan vuoden päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

2. Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut liiton ilmoittamalle pankkitilille annet- tujen ohjeiden mukaisesti.

26 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

1. Tämän sopimuksen tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koskevista erimielisyyk- sistä on neuvoteltava ao. työnantajan ja toimihenkilöiden luottamusmiehen välillä.

2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut johtavat tulokseen, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu neuvoteltu asia. Jos paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen ja toi- nen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat ja molempien osapuolten kanta.

3. Paikalliset neuvottelut tulee aloittaa kahden viikon kuluessa, ellei toisin sovita ja allekirjoittajajärjestöjen välillä käytävät neuvottelut kolmen viikon kuluessa siitä, kun jompikumpi sopijapuoli on asiasta ilmoittanut, ellei asiasta toisin sovita.

4. Ellei järjestöjen välisissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmärrystä, voidaan asia saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

27 § Voimassaolevat etuudet ‌

Tämä työehtosopimus ei koske sellaisia työnantajan ja toimihenkilön väliseen sopi- mukseen tai työnantajan hallintopäätökseen perustuvia etuisuuksia, jotka eivät ole perustuneet voimassa olleeseen työ- tai toimiehtosopimukseen tai sen liitteeseen.

28 § Työrauhavelvoite ja seuraamukset sopimusrikkomuksista ‌

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, kohdistuvatpa ne tähän sopimukseen kokonaisuudes- saan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

29 § Liitepöytäkirja ja paikallinen sopiminen ‌

Liitepöytäkirjassa voidaan antaa paikalliselle tasolle valtuus paikallisiin sopimuksiin. Muuten tulee paikalliset sopimukset saattaa allekirjoittajajärjestöjen hyväksyttäväksi.

30 § Sopimuksen voimassaolo ‌

1. Sopimuskausi alkaa 1.2.2018 ja päättyy 31.1.2021. Työehtosopimus jatkuu 1.2.2021 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei kumpikaan osapuoli ole irtisanonut työ- ehtosopimusta viimeistään kaksi kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä.

Työehtosopimus voidaan irtisanoa päättymään jo 31.1.2020, mikäli vuoden 2020 palkkaratkaisusta ei päästä yksimielisyyteen. Kirjallinen irtisanomisilmoitus tulee saattaa toisen osapuolen tietoon viimeistään 30.11.2019.

2. Liitepöytäkirjassa sovitaan kuitenkin Yleissopimukseen liittyvän työnantajan osal- ta sopimuksen voimassaoloaika.

3. Sopimuksen irtisanojan on irtisanomisen yhteydessä jätettävä muutosesityksiä koskeva muistio toiselle sopijapuolelle.

4. Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvottelu- osapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

Helsingissä 2. helmikuuta 2018

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY ry

Liite 1 Pöytäkirja kokemusajasta

1. Mikäli paikallisesti on sovittu palkkausjärjestelmästä ja vaativuusluokkien vähim- mäispalkoista, niin vähimmäispalkat nousevat seuraavasti:

Kokemusvuodet vähimmäispalkka nousee

2	+ 4 %
5	+ 4 %
8	+ 4 %
11	+ 4 %

Vaativuusluokkien vähimmäispalkkojen korotukset eivät vaikuta maksussa oleviin palkkoihin, mikäli nämä ylittävät uuden vähimmäispalkan.

2. Kokemusajaksi luetaan saman työnantajan palveluksessa oloaika työajan ollessa vähintään 19 tuntia viikossa. Jos työaika on lyhyempi kuin 19 tuntia viikossa, ote- taan palvelusajasta huomioon 50 %.

3. Toisen työnantajan palveluksessa oloaika otetaan huomioon sen mukaan, missä määrin kokemuksesta arvioidaan olevan hyötyä työtehtävä hoitamisessa. Huomi- oon otettava aika on sovittava työsuhteen alussa.

4. Tehtävän hoidossa lisäeduksi luettava tutkinto otetaan huomioon kokemuksena enintään kahden vuoden määrällä. Huomioon otettava aika on sovittava työsuh- teen alussa.

Voimaantulo

Pöytäkirjaa sovelletaan 1.3.2002 jälkeen alkavissa työsuhteissa.

Liite 2 Sopimus paikallisesta sopimisesta ‌

1 § Paikallisesti voidaan sopia voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavasti tämän sopimuksen mukaisesti, mikäli perusteltu syy sitä edellyttää.

Paikallinen sopimus voidaan tehdä lainsäädännön ja työehtosopimuksen sää- tämissä rajoissa. Paikallisesti ei saa sopia yleisesti koko työehtosopimuksen tai sen oleellisen osan, kuten palkkaus- tai työaikajärjestelmän syrjäyttämisestä. Tämä sopimus ei koske toisinsopimista palkka- tai vastaavia taloudellisia etuuk- sia koskevista vähimmäisehdoista, mistä on sovittu tämän sopimuksen liitepöy- täkirjassa.

2 § Neuvottelu- ja sopijaosapuolina voivat olla työehtosopimukseen sidottu työnan- taja tai tämän edustaja sekä sopijajärjestöjen alainen rekisteröity paikallinen yh- distys, jota asia koskee tai luottamusmies, jonka edustettavia asia koskee. Li- säksi työehtosopimusosapuolet voivat sopia paikallisista poikkeuksista työehto- sopimukseen.

3 § Esityksessä paikalliseksi sopimukseksi on mainittava mistä työehtosopimuksen kohdasta halutaan sopia sekä esitettävä perustelu työehtosopimuksesta poik- keamiselle. Jotta sopimus olisi pätevä, sen on oltava kirjallinen ja siitä on käytä- vä ilmi, ketä sopimus koskee, mistä työehtosopimuksen kohdasta on sovittu ja mitä. Sopimus voi olla määräaikainen tai voimassa toistaiseksi. Jälkimmäisessä tapauksessa sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Kestettyään vuoden on määräaikainen sopimus irtisanottavissa ku- ten toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Paikallinen sopimus on lähetettävä sopijapuolille.

4 § Paikallinen sopimus tulee voimaan sovittuna ajankohtana kuitenkin vasta kun tämän sopimuksen asianomaiset sopijapuolet ovat saaneet siitä tiedon. Työeh- tosopimusosapuolilla on oikeus riitauttaa paikallinen sopimus 2 kk:n kuluessa tiedoksi saamisesta. Työehtosopimusosapuolilla on tällöin mahdollisuus muut- taa paikallista sopimusta tai kumota se. Muutettu paikallinen sopimus tulee voi- maan työehtosopimusosapuolten sopimana ajankohtana.

5 § Paikallisella sopimuksella on sama oikeusvaikutus kuin työehtosopimusosapuol- ten välisellä työehtosopimuksella.

6 § Tämän sopimuksen tulkintaa ja tähän sopimukseen perustuvien paikallisten so- pimusten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan kuten työehtosopimuksen erimielisyydet.

7 § Tämä sopimus on voimassa kuten työehtosopimus. Helsingissä 4.11.2013

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY ry

Liite 3 Liitepöytäkirja paikallisesta sopimisesta ‌

1 § Allekirjoittaneet järjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että järjestöjen allekirjoittaman työehto- ja palkkasopimuksen palkka- tai muista taloudellisia etuuksia koskevis- ta vähimmäisehdoista voidaan paikallisesti sopia poikkeavasti siten kuin tässä pöytäkirjassa on sovittu.

2 § Neuvottelu- ja sopijaosapuolina voivat olla työehtosopimukseen sidottu työnan- taja tai tämän edustaja sekä sopijajärjestöjen alainen rekisteröity toimihenkilöi- den paikallinen yhdistys, jota asia koskee tai luottamusmies, jonka edustettavia asia koskee. Lisäksi työehtosopimusosapuolet voivat sopia paikallisista poik- keuksista työehtosopimukseen.

3 § Edellä 1 §:ssä tarkoitetun sopimuksen tekemisen edellytyksenä on työsopimus- lain 5 luvun 2 §:n tai 7 luvun 3 §:n mukaisen perusteen olemassaolo (ns. talou- dellinen tai tuotannollinen peruste).

Neuvoteltaessa tässä pöytäkirjassa tarkoitetusta sopimuksesta noudattaa työn- antaja neuvottelussa tarvittavien tietojen antamisessa yhteistoimintalakia ja keskusjärjestöjen välistä yhteistoimintasopimusta. Tarvittaessa osapuolet voivat käyttää hyväksi asiantuntijoita.

4 § Muuten noudatetaan, mitä paikallisesta sopimisesta on työehtosopimusosapuol- ten välillä sovittu.

Helsingissä 4.11.2013

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY ry

Liite 4 Lomarahan vaihtaminen vapaaksi ‌

Lomarahan vapaaksi vaihtamisesta on sovittu seuraava soveltamisohje:

Toimihenkilö ja työnantaja laativat yhdessä kirjallisen suunnitelman loma rahan vaih- tamisesta vapaaksi oheisen taulukon mukaisesti.

Vapaa on annettava viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä, ellei toisin sovita tai vapaata liitetä osaksi vuosilomalain mukaista säästövapaata.

Toimihenkilön sairastuessa vapaan aikana, keskeytyy vapaa muuttuen seuraavan päivän alusta sairauspoissaoloksi. Siirtyvä vapaa annetaan myöhemmin erikseen.

Vapaa-aika lasketaan vuosilomaa, vuosisidonnaisia lisiä ja vastaavia etuuksia kartut- tavaksi ajaksi kuten vuosilomapäivät.

Toimihenkilölle maksetaan vapaan ajalta samansuuruinen palkka, jonka hän olisi saanut työssä.

Toimihenkilölle annetaan vapaa viitenä työpäivänä viikkoa kohti.

Työsuhteen päättyessä maksetaan siirretty, mutta maksamatta oleva lomaraha tai pitämättä olevaa palkallista vapaata vastaava lomaraha.

Mikäli sopimus lomarahan vapaaksi vaihtamisesta on tehty paikallista sopimista kos- kevan liitepöytäkirjan mukaan ja työnantaja sopimuskauden aikana xxxxxxxxx va- paaksi vaihtamista koskevan sopimuksen tekemisen jälkeen lomauttaa, irtisanoo tai osa-aikaistaa toimihenkilön taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla, peruuntuu lomarahan vapaaksi vaihtamista koskeva sopimus.

Lomarahan vapaaksi vaihtamista koskevaa sopimusta ei tule tehdä koskemaan sel- laista määräaikaisessa työsuhteessa olevaa toimihenkilöä, jonka työsopimuksen tie- detään päättyvän sopimuskauden aikana.

Mikäli lomarahan vapaaksi vaihtamisella saattaa olla vaikutusta toimihenkilön alka- massa olevan eläkkeen määrään, tulisi tällainen toimihenkilö jättää vapaaksi vaihta- mista koskevan sopimuksen ulkopuolelle.

Vuosilomapäivät	Lomarahaa vastaavat
(ilman pidennyspäiviä)	vapaapäivät (työpäiviä),
36	18,0
33	16,5
30	15,0
27,5	14,0
27	13,5
25	12,5
24	12,0
22,5	11,5
22	11,0
21	10,5
20	10,0
18	9,0
17,5	9,0
16	8,0
15	7,5
14	7,0
12,5	6,5
12	6,0
10	5,0
9	4,5
8	4,0
7,5	4,0
6	3,0
5	2,5
4	2,0
3	1,5
2,5	1,5
2	1,0

Liite 5 Luottamusmiessopimus ‌

Palvelualojen työnantajat PALTA:n ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn välinen luottamusmiessopimus

Johdanto

Luottamusmiesjärjestelmä on työehtosopimusjärjestelmän osa-alue, jonka tarkoituk- sena on edistää osapuolten välillä solmittujen sopimusten asianmukaista toteutta- mista ja käytäntöön soveltamista. Sillä pyritään ratkaisemaan työnantajan ja toimi- henkilöiden välille sopimusten soveltamisesta ja tulkinnasta syntyvät erimielisyydet tarkoituksenmukaisella ja nopealla tavalla. Keskeisinä asioina siihen kuuluvat myös työnantajan ja toimihenkilöiden välillä esiintyvien työsuhteisiin liittyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

Tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja hoidettu paikallinen neuvottelumenettely vähen- tää paikallisia kitkatekijöitä ja voi siten huomattavasti edistää sekä työnantajan tavoit- teiden saavuttamista, että toimihenkilöiden turvallisuuden ja viihtyvyyden lisäämistä. Paikallinen neuvottelumenettely voi muodostua myös hyödylliseksi molempiin suun- tiin toimivaksi informaatiokanavaksi henkilöstökysymyksissä ja siten toimia osana työpaikan informaatio- ja osallistumisjärjestelmää.

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tämä sopimus koskee Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenenä olevia yhtei- söjä sekä niiden palveluksessa olevia toimihenkilöitä, jotka kuuluvat jäsenenä tämän sopimuksen allekirjoittaneeseen työntekijäjärjestöön.

2 § Luottamusmies

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa kunkin allekirjoittajajärjestön työehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden valitsemaa ja ammattijärjestönsä nimeämää luottamusmiestä ja varaluottamusmiestä.

Jokaiseen yhteisöön on oikeus valita 1. kohdassa tarkoitettu luottamusmies.

2. Pääluottamusmies voidaan valita silloin, kun yhteisössä on sovittu luottamus- miesorganisaatiosta, johon kuuluu useita alue-, toimipaikka- tai osastokohtaisia luottamusmiehiä.

3. Luottamusmiehen valitsevat työnantajan palveluksessa olevat työehtosopimuk- sen piiriin kuuluvat allekirjoittaneeseen järjestöön järjestäytyneet toimihenkilöt.

Työehtosopimusosapuolet voivat sopia edellä olevasta poiketen seuraavaa:

Pöytäkirjamerkintä 1:

Jos saman työnantajan palveluksessa on useamman työehto sopimuk- sen piiriin kuuluvia toimihenkilöitä, jotka kuuluvat samaan järjestöön, voidaan sopia eri työehtosopimusalojen yhteisen luottamusmiehen valin- nasta.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Jos samaa toimintaa harjoittavat samaan yhteisöön kuuluvat työnantajat ovat saman työehtosopimuksen piirissä, voidaan sopia yhteisen luotta- musmiehen valinnasta.

4. Milloin paikallisen neuvottelutoiminnan ja luottamusmiesjärjestelmän kannalta on tarkoituksenmukaista, voidaan paikallisesti sopia, että suureen tai alueellisesti hajautettuun yhteisöön voidaan valita useampia tämän sopimuksen tarkoittamia luottamusmiehiä itsenäisiin alueellisiin tai toiminnallisiin yksiköihin.

5. Luottamusmiehelle voidaan valita varaluottamusmies, joka luottamusmiehen es- tyneenä ollessa toimii hänen sijaisenaan ja jolla on tänä aikana luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet.

6. Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yhteisön palveluksessa oleva toimi- henkilö, joka kuuluu työehtosopimuksen soveltamispiiriin ja on työehtosopimuk- seen sidotun työntekijäjärjestön jäsen sekä perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli on sovittu 3. kappaleen mukaisesti yhteisistä luottamusmiehistä, tulee luottamusmiehen työskennellä jollakin yhteisistä työehtosopimus- aloista.

7. Yhteisön tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentues- sa tai liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen muutoksen johdosta saatetaan luottamusmiesorganisaatio tämän so- pimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan muuttunutta tilannetta.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla ja tällöin kaikille järjestäyty- neille toimihenkilöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Työpaikalla järjestettävien vaalien vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Xxxxxx toimittamisesta huolehtivat lä- hinnä luottamusmies tai hänen estyneenä ollessaan mahdollinen varaluottamus- mies. Vaalien toimittamiseen näiltä kulunut välttämätön aika luetaan luottamus- miestehtäviin käytetyksi ajaksi.

2. Valitusta luottamusmiehestä ja hänen mahdollisesta varamiehestään sekä näiden eroamisesta tai erottamisesta tehtävästään ilmoittaa kirjallisesti työnantajalle asi- anomainen ammattiosasto, työhuonekunta tai vastaava taikka työntekijäjärjestö.

4 § Luottamusmiehen työsuhde

1. Ellei tästä sopimuksesta muuta johdu, luottamusmies on työsuhteessaan työnan- tajaansa samassa asemassa kuin muutkin toimihenkilöt. Luottamusmies on vel- vollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työpaikan järjestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heiken- tää luottamusmiestehtävän takia.

3. Luottamusmiehenä toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamus- mieheksi valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaa- vaa työtä. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

4. Jos työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, on noudatettava sellaista järjestystä, että luottamusmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos luottamusmiehelle ei voida tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä määräyksestä voidaan poike- ta. Jos luottamusmies katsoo, että hänet on irtisanottu tai lomautettu vastoin edellä olevia määräyksiä, hänellä on oikeus vaatia asian selvittämistä järjestöjen välillä.

5. Muutoin ei luottamusmiehen työsopimusta irtisanota noudattamatta työsopimus- lain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää toimihenkilöiden enemmistön suos- tumusta, joka selvitetään työehtosopimuksen osapuolena olevan toimi henkilöjär- jestön toimesta.

6. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa työsopimuslain 8 luvun 1 §:n nojalla sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 3 luvun 1 §:ään sisältyviä järjestysmääräyksiä. Luottamusmiehen työ suhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta työsopimuslain 8 luvun 1 §:n purkuperusteillakaan noudattamatta työ- suhteen päättämiseen irtisanomisajan pituista aikaa.

7. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamusmiestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin toimihenkilöihin nähden.

8. Tämän sopimuskohdan määräyksiä työsuhdeturvasta sovelletaan myös pääluot- tamusmiehenä tai luottamusmiehenä toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukaut- ta hänen luottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.

9. Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuukautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista. Luottamusmie- helle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomisen

syy. Luottamusmiehelle annetusta ilmoituksesta työnantaja antaa tiedon myös asianomaiselle ammattiosastolle, työhuonekunnalle tai vastaavalle taikka työnte- kijäjärjestölle.

10. Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään kolmen ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin TSL 12 §:n 2 momentissa on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuo- mioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatke- ta, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

5 § Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen työehtoso- pimukseen sidottujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden edustajana työehtosopi- muksen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies edustaa edellä mainittuja toimihenkilöitä työlainsäädännön sovel- tamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja toimihenkilön välisiin suh- teisiin ja yhteisön kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen teh- tävänä on myös osaltaan toimia yhteisön ja henkilöstön välisen neuvottelu ja yh- teistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

6 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilöiden palkasta tai muista työ- suhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki erimielisyy- den kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

2. Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla seu- raavat tiedot edustamistaan toimihenkilöistä työsuhteen alkaessa ja muuttuneista tiedoista neljännesvuosittain:

1) Toimihenkilön nimi.

2) Työsuhteen alkamisaika ja se, onko työsuhde kokoaikainen vai osa- aikainen.

3) Määräaikaisen työsuhteen peruste ja kesto.

4) Palkkaryhmä tai vastaava, johon toimihenkilö tai hänen suorittamansa työ kuuluu.

3. Luottamusmiehellä on oikeus saada kaksi kertaa vuodessa tieto koko- ja osa- aikatoimihenkilöiden lukumäärästä. Tämä koskee myös puolen vuoden aikana työssä olleita erikseen työhön kutsuttavia tai muuta tilapäistä henkilöstöä.

4. Mikäli yhteisössä on edellä 2 §:n perusteella valittu useampia luottamusmiehiä, sovitaan työnantajan ja luottamusmiesten kesken niistä peri aatteista, millä tiedot eri luottamusmiesten kesken jaetaan.

5. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin työsuojeluvaltuutetulla perehtyä hätä ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä maksetuista korotetusta palkasta laadittuun lu- etteloon.

6. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

7 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä

1. Mikäli luottamusmiehen edustamien toimihenkilöiden lukumäärä, heidän vaihtu- vuutensa tai heidän työpisteittensä lukumäärä edellyttävät luottamusmiehen va- pauttamista hänen varsinaisesta työstään luottamusmiestehtävien hoitamista var- ten voidaan sopia luottamusmiehelle myönnettävästä tilapäisestä tai säännölli- sesti toistuvasta vapautuksesta työstä luottamusmiestehtävien hoitamista varten.

Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia työstä vapautuksen periaat- teista ja määrästä.

2. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, milloin edellä 1. Kappa- leessa mainittu työstä vapautus annetaan. Tällöin tulee ottaa huomioon yrityksen toiminnalliset edellytykset sekä se, että luottamusmiestehtävät voidaan asianmu- kaisesti hoitaa.

8 § Luottamusmiehen säilytys ja toimistotilat

1. Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytystilaa tehtävässään tarvittaville asiakir- joille ja toimistovälineille. Luottamusmiehellä on oikeus tarvittaessa käyttää kor- vauksetta luottamusmiestehtävien hoitamiseen luottamusmiehen käyttöön luovu- tettavissa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa, mikäli sellaista on työnanta- jan hallinnassa. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää tavanomaisia toimistoväli- neitä luottamusmiestehtävien hoitamiseen. Tavanomaisiin toimistovälineisiin kuu- luu myös yhteisössä käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä in- ternetyhteys (sähköposti) sekä puhelinta, jonka työnantaja on antanut työtehtä- vien hoitamista varten.

9 § Ansionmenetyksen korvaaminen

1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimiessaan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

2. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin käytetystä ajasta säännöllisen työajan palkka.

Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia korvauksen perusteista ja määrästä.

3. Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittujen tehtävien hoitamista varten tä- män määräyksestä joutuu matkustamaan, suoritetaan hänelle matkakustannus- ten korvausta yrityksessä sovellettavan järjestelmän mukaisesti.

10 § Luottamusmieskorvaus

1. Luottamusmiehenä toimivalle maksetaan 1.4.2018 lukien luottamusmieskorvaus- ta seuraavasti:

Edustettavien lukumäärä Korvaus €/kk

- 19 52 €

20- 103 €

Edustettavien määrä tarkistetaan vuosittain.

Jos luottamusmiehen varamies työnantajalle tehdyn ilmoituksen nojalla luotta- musmiehen estyneenä ollessa hoitaa luottamusmiestehtävää pääosan kalenteri- kuukaudesta, maksetaan korvaus kyseisen kuukauden ajalta varamiehelle.

11 § Luottamusmiesten koulutus

Koulutukseen osallistumisesta on sovittu järjestöjen välillä voimassa olevassa koulu- tussopimuksessa.

12 § Neuvottelujärjestys

1. Työn suorittamista ja sen teknillistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä tulee toimihenkilön kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.

2. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitettävä paikallisesti työnantajan tai tämän edustajan ja luottamusmiehen tai toimihenkilön itsensä välillä.

3. Paikalliset neuvottelut on syytä aloittaa ja käydä ilman aiheetonta viivytystä.

4. Paikallisissa neuvotteluissa on laadittava muistio, jos jompikumpi osapuolista sitä pyytää. Muistio tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kummallekin osapuolelle.

5. Ellei syntynyttä erimielisyyttä saada ratkaistuksi paikallisissa neuvotteluissa, nou- datetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

6. Luottamusmiehelle ilmoitetaan, ellei työnantaja itse hoida neuvotteluja luotta- musmiehen kanssa, työnantajan edustaja sekä hänen toimialueensa ja toimival- tansa, jos se on alueellisesti tai henkilöstöasioiden osalta rajattu tiettyihin asia- ryhmiin.

7. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työ- suhteen päättämistä, on paikalliset ja järjestöjen väliset neuvottelut lisäksi käyn- nistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitau- tettu.

13 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus tulee voimaan ja on voimassa toistaiseksi. Sopimus on irtisanot- tavissa kahden kuukauden irtisanomisajalla.

2. Järjestön, joka haluaa muuttaa tätä sopimusta, on jätettävä toiselle osapuolelle kirjallinen muutosehdotus, jonka jälkeen asia otetaan käsiteltäväksi järjestöjen välisissä neuvotteluissa.

Helsingissä 4. päivänä marraskuuta 2013

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY ry

Liite 6 Koulutussopimus ‌

Palvelualojen työnantajat PALTA:n sekä Julkis- ja yksityisalojen Toimihenkilöliitto Jyty:n välinen koulutussopimus.

1 § Koulutustyöryhmä

Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten on liitto- jen välinen koulutustyöryhmä, johon nimetään tarpeellinen määrä edustajia sopija- puolten taholta.

Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voidaan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden.

Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä, osallistujista ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Kurssin hyväksymi- sen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve. Hyväksymällään kurssilla kou- lutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta.

Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit viimeis- tään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä toimi- henkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus ta- pahtuu työajan ulkopuolella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta toimihenkilölle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

Pöytäkirjamerkintä:

Osapuolet toteavat, että henkilöstön koulutukseen suositellaan käytettä- väksi valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti keskimäärin 3 päi- vää vuodessa ottaen huomioon mm. henkilöstön työtehtävät ja koulutus sekä työyhteisön toimintojen kehittämisvaihe.

Osapuolet pitävät hyvänä, että mikäli toimihenkilö osallistuu työnantajan aloitteesta pakolliseen ammatilliseen koulutukseen, joka ulottuu merkit- tävissä määrin toimihenkilön säännöllisen työajan ulkopuolelle, että työnantaja ja toimihenkilö sopisivat siitä, saako ylittävän ajan lukea jois- sain tilanteissa työajaksi tai pitää vastaavana vapaana yhdessä sovitta- vana ajankohtana.

3 § Yhteinen koulutus

Yhteistoimintasopimusten edellyttämä yhteinen koulutus annetaan yleensä työpaik- kakohtaisesti. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työpaikkakohtaisesti yhteis- työelimessä tai ellei sellaista ole työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Koulutuk- seen osallistuminen korvataan kuten 2 §:n mukainen koulutus.

4 § Ammattiyhdistyskoulutus

1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Toimihenkilölle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua koulutustyö- ryhmässä hyväksytylle enintään kuukauden kestävälle kurssille, mikäli koulutuk- sen tarve on yhteisesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan toimihenkilön välillä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta yritykselle tuntuvaa haittaa.

Kielteisessä tapauksessa luottamusmiehelle ilmoitetaan viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tuntuvaa hait- taa.

Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähintään kol- me viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.

Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojeluvaltuutettuihin.

2. Korvaukset

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunnan jäsen saavat osal- listua edellisessä kappaleessa mainituille, koulutustyöryhmän hyväksymille kurs- seille ilman, että heidän palkkaansa vähennetään. Ansionmenetystä ei kuiten- kaan korvata kuukautta pitemmältä ajalta. Edellytyksenä ansionmenetyksen kor- vaamiselle on lisäksi se, että asianomainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyöteh- täviin yrityksessä ja että kurssi on todettu sellaiseksi työnantajan ja osallistujan välillä.

Luottamusmiesten lisäksi ansionmenetys korvataan myös liiton rekisteröityjen alayhdistysten tai työpaikkaosastojen puheenjohtajille sekä yhteistoimintaelinten jäsenille, jos kurssi on sellaiseksi hyväksytty.

5 § Sosiaaliset edut

Osallistuminen 4 §:ssä mainittuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuosiloma-, elä- ke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

6 § Voimassaoloaika

Tämä sopimus tulee voimaan 1.10.2007 ja on voimassa toistaiseksi. Sopimus on irtisanottavissa kahden kuukauden irtisanomisajalla.

Helsingissä marraskuun 14. päivänä 2011

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY ry

Akava

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kirkon työmarkkinalaitos KiT KT Kuntatyönantajat

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Toimihenkilökeskusjärjestö STTK

Valtion työmarkkinalaitos VTML

Päihdehaitat hallintaan!

Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla

Sisällysluettelo

Päihdeasioiden käsittely työpaikoilla 3

1. Ennaltaehkäisevä toiminta 4

Tiedottaminen ja koulutus 5

Työyhteisö 5

Työterveyshuolto 5

2. Päihdeasian käsittely 6

Tilanteen tunnistaminen 7

Tilanteeseen puuttuminen 7

Työnantajan ja esimiehen rooli ja tehtävät 7

Työtovereiden rooli ja tehtävät 7

Työterveyshuollon rooli ja tehtävät 8

Yhteistoiminta ja henkilöstön edustajat 8

3. Hoitoon ohjaus 9

Hoitoon hakeutuminen 10

Hoitoonohjauksen ja hoidon toteutus 10

Toimeentuloturva ja kustannusten korvaaminen 10

Luottamuksellisuus 10

Päihdeasioiden käsittely työpaikoilla

Päihteiden käyttö on merkittävä ongelma suomalaisilla työpaikoilla. Tämä suositus koskee alkoholin haitallista käyttöä sekä lääkkeiden väärinkäyttöä ja huumausaineiden käyttöä. Suo- situksella pyritään vähentämään päihteiden aiheuttamia haittoja. Suositusta voidaan soveltaa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

Suosituksessa tarjotaan työpaikoille keinoja päihdeongelmien ehkäisemiseksi ja käsittelemi- seksi. Tavoitteena on työpaikka, jolla ei esiinny päihteiden aiheuttamia ongelmia. Työpaikkoja kannustetaan yhteistyössä henkilöstön kanssa kehittämään ja vahvistamaan päihteiden käytön ehkäisyyn liittyviä toimintatapoja. Erityisesti korostetaan ennaltaehkäisevää toimintaa ja puut- tumista päihteiden haitalliseen käyttöön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Keskusjärjestöt suosittelevat kaikille työpaikoille toimintamallia

• päihdeongelmien ennaltaehkäisyyn,

• päihdeasioiden käsittelyyn ja

• hoitoonohjauksen toteuttamiseen.

Jos työntekijöille tai työnhakijoille aiotaan tehdä huumausainetestejä, työnantajalla on oltava työterveyshuoltolain 11 §:n mukainen päihdeohjelma. Tätä suositusta voidaan käyttää tukena kyseistä päihdeohjelmaa laadittaessa.

Työpaikan päihdeohjelmaa sekä hoitoonohjauskäytäntöjä ja muita päihdeasioita koskevat asiat käsitellään työsuojelun yhteistoiminnassa työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken. Käsitte- lyyn kytketään mukaan työterveyshuollon asiantuntemus. Päihdeohjelma ja muut päihdeasioita koskevat suunnitelmat voidaan sisällyttää esimerkiksi työsuojelun toimintaohjelmaan tai ne voidaan laatia erillisiksi asiakirjoiksi.

PÄIHDEHAITAT HALLINTAAN! 3

1 Ennaltaehkäisevä toiminta

Päihdeongelmia ennaltaehkäisevä toiminta tukee työpaikoilla yhteisesti tehtävää työhyvinvointi- ja työturvallisuustyötä. Tässä keskeistä on tiedottaminen ja koulutus päihdeasioissa sekä haitalliseen alkoholin ja muiden päihteiden käyttöön puuttuminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tie- dottaminen ja koulutus koskevat päihteiden käytön haittoja, käytön ja ongelmien tunnistamista, käyttöön puuttumista sekä hoitoonohjausmahdollisuuksia.

Tiedottaminen ja koulutus

Tiedottamisella ja henkilöstön kouluttamisella pyritään:

• edistämään terveellisiä ja päihteettömiä elämäntapoja

• antamaan tietoa päihteiden haitallisen käytön aiheutta- mista ongelmista ja haittavaikutuksista työelämässä

• vaikuttamaan asenteisiin päihteiden haitallisen käytön ja siihen liittyvien ongelmien tunnistamiseksi ja käsittele- miseksi avoimesti ja rakentavasti

• madaltamaan puuttumis- ja puheeksiottamiskynnystä

• edistämään työpaikan yhteisten toimintatapojen (päih- deohjelman) tunnetuksi tekemistä ja niihin sitoutumista

• edistämään välitöntä ja varhaista puuttumista päihteiden

haitalliseen käyttöön

• edistämään päihdeongelmaisen ohjaamista hoitoon.

Koulutus tulisi kohdistaa koko henkilöstöön, ja siinä tulisi hyödyntää työterveyshuollon asiantuntemusta. Erityisesti esi- miesten ja henkilöstön edustajien perehdyttäminen työpaikan päihdeasioita koskeviin toimintatapoihin on olennaista.

Työyhteisö

Työyhteisön tulee jokapäiväisissä toimissaan sitoutua päih- teettömään työkulttuuriin. Runsasta alkoholitarjoilua vältetään työpaikan tilaisuuksissa, ja alkoholista kieltäytyminen tehdään helpoksi. Tämä koskee myös työpaikan järjestämiä vapaa-ajan tilaisuuksia. Humalajuomista ei hyväksytä missään olosuhteis- sa. Jokainen, niin esimies kuin työntekijä, voi toimia hyvänä esimerkkinä päihteettömyyden edistämiseksi työpaikoilla. Työpaikoilla voi olla myös päihdeongelmiin perehtynyt yhdys- henkilö (päihdeyhdyshenkilö). Päihteiden käytön piilohyväksyn- tää, salailua ja vähättelyä ei tule sallia työpaikoilla. Asiallinen, rakentava ja joutuisa ongelmiin puuttuminen voivat monesti estää päihdeongelman pahenemisen.

Liialliseksi koettu työkuormitus voi olla merkittävä päihteiden riskikäytölle ja tämän myötä päihdeongelman kehittymiselle altistava tekijä. Hyvä työn organisointi ja johtaminen ehkäisevät osaltaan liiallista työkuormitusta ja työperäistä stressiä ja siten päihdeongelmien syntymistä.

Työterveyshuolto

Työterveyshuollolla on lakiin perustuva velvoite edistää sairauk- sien ja työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyä. Työterveyshuollon aktiivinen rooli päihdeongelmien ennaltaehkäisyssä on tärkeä. Työpaikat hyödyntävät työterveyshuollon asiantuntemusta tie- dottamisen ja koulutuksen järjestämiseksi. Työterveyshuollon asetuksella 1 säädettyihin tehtäviin kuuluu neuvonnan ja ohja- uksen antaminen työnantajalle ja työntekijöille mm. päihteiden väärinkäytön ehkäisystä sekä päihdeongelmaisten varhaisesta tunnistamisesta sekä hoidosta ja hoitoon ohjaamisesta.

Työpaikan tarpeet päihdekysymyksissä selvitetään esimerkiksi työpaikkaselvityksen yhteydessä työnantajan ja henkilöstön edustajien kanssa käytävin keskusteluin. Työterveyshuollon xx- xxx ottaa päihdeasiat oma-aloitteisesti esille työpaikan kanssa.

Ennaltaehkäisevän toiminnan suunnittelussa työterveyshuolto voi, ottaen huomioon tietosuojan, hyödyntää saamiaan tietoja riskikäyttäytymisen ja päihdeongelmien esiintyvyydestä. Täl- laista tietoa työterveyshuollolle voi kertyä terveystarkastusten ja sairaanhoidon sekä työnantajan yhteydenottojen perusteella. Työpaikalla on lisäksi mahdollista järjestää henkilöstölle osoitet- tu kysely päihdeasioiden käsittelyn tarpeellisuudesta.

Työterveyshuollon tulee ottaa päihdeasiat esille aina terveys- tarkastusten ja tarvittaessa myös sairaanhoidon yhteydessä esimerkiksi audit-kyselyin. Jos työterveyshuollon edustaja epäilee päihdeongelmaa, työntekijää tulisi ohjata hakeutumaan itse hoitoon. Jos päihteiden käytöllä on merkitystä työkykyä arvioitaessa, tulee se tarvittaessa kirjata lääkärintodistukseen.

Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan kirjataan tarpeelliset toimenpiteet työpaikan päihdehaittojen ennalta ehkäisemisek- si, tunnistamiseksi ja vähentämiseksi. Tavoitteena on myös päihteistä aiheutuvan lyhyt- ja pitkäaikaisen työkyvyttömyyden ehkäiseminen ja työturvallisuudelle aiheutuvan vaaran poistami- nen. Jollei työpaikalla ole erillistä päihdeohjelmaa, ehkäisevän päihdetyön menettelytavat voidaan sisällyttää työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.

––––––––––

1 VNA hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (708/2013).

4 PÄIHDEHAITAT HALLINTAAN!

2 Päihdeasian käsittely

Tilanteen tunnistaminen

Päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi haitallisen käytön tunnistaminen on välttämätöntä. Haitallinen käyttö voi ilmetä eri tavoin ja sen tunnusmerkkejä voivat olla esimerkiksi:

• toistuvat myöhästelyt, ennenaikaiset poistumiset työpai- kalta tai muut työaikojen noudattamatta jättämiset

• satunnaiset ja äkilliset työstä poissaolot

• toistuvat, yllättävät oma-aloitteiset työvuorojen vaihdot

• töihin tulo tai työssä oleminen päihtyneenä tai krapulassa

• työtehon heikkeneminen, töiden laiminlyönnit ja toistuvat

virhesuoritukset

• sairauspoissaolotodistukset eri lääkäreiltä

• esimiesten tai työpaikan sosiaalisten tilanteiden välttely

• toistuvat tapaturmat

• rattijuopumus

• rokulipäivät

• muuttunut tai poikkeava käytös tai olemus.

Päihteiden haitallinen käyttö voi tulla esiin myös työterveys- huollossa terveystarkastusten ja sairaanhoidon yhteydessä.

Päihteiden luvaton käyttö työpaikalla ja työssäolo päihtyneenä ovat työsuhteesta johtuvien velvoitteiden vakavia rikkomuksia. Päihteiden käyttö voi täyttää myös rikoksen tunnusmerkistön muun muassa liikenneturvallisuustehtävissä. Huumausaineiden käyttö on poikkeuksetta rikos.

Tilanteeseen puuttuminen

On tärkeää, että työpaikalla on selkeät ja tasapuoliset menet- telytavat päihteiden käyttöön reagoimisessa. Kunkin tapauksen erityispiirteet on kuitenkin otettava huomioon, kun pohditaan, mihin toimenpiteisiin ryhdytään. Hoitoonohjaussuosituksessa kuvataan työpaikan käytäntö hoitoonohjaukseen pääsyssä.

Tavoitteena on, että varhainen puheeksi ottaminen ja mahdolli- nen hoitoonohjaus tapahtuvat ennen kuin päihteiden käyttö on edennyt sille asteelle, että työntekijä laiminlyö työtehtäviään. Tämä edellyttää päihdeongelman varhaista tunnistamista.

Puheeksi ottaminen voi tapahtua esimiehen, työterveyshuollon tai työtoverin aloitteesta.

Päihdeongelmaisen kanssa käydyn keskustelun perusteella teh- dään suunnitelma jatkotoimenpiteistä ja arvioidaan mahdollinen hoidon tarve. Työterveyshuollon tulee olla mukana suunnitelman tekemisessä, hoidon tarpeen arvioinnissa sekä toimenpiteiden vaikutusten seurannassa.

Työnantajan ja esimiehen rooli ja tehtävät

Päävastuu työpaikan päihdekysymyksissä on työnantajan edustajilla eli johdolla ja esimiehillä. Jos henkilön käyttäyty- misessä tai työsuorituksissa havaitaan viitteitä mahdollisesta päihdeongelmasta, esimiehen tulee keskustella työntekijän kanssa työpaikan toimintatavoista ja vaatimuksista sekä mah- dollisista seuraamuksista ja hoitomahdollisuuksista. Esimiehen on työnantajan edustajana aina varmistettava, että epäillyllä tai havaitulla päihteiden käytöllä ei vaaranneta työ-, asiakas- tai liikenneturvallisuutta. Päihtynyt työntekijä voidaan poistaa työpaikalta.

Epäillessään työntekijän olevan päihtyneenä työssä työnantajan on arvioitava tilanne tapauskohtaisesti. Erilaisissa testauksissa tulee noudattaa voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä. Huumausainetesteistä on säädetty laissa yksityisyyden suojasta työelämässä.2 Alkoholitesteistä työelämässä ei ole lainsäädän- töä, mutta niistä on voitu sopia paikallisesti. Käytäntönä voi esimerkiksi olla, että alkoholipäihtymysepäily todennetaan tai poistetaan vapaaehtoisella puhallustestillä.

Jos on epäselvää, onko työhön liittyvien ongelmien taustalla päihdeongelma vai jokin muu syy, voidaan asianomainen työntekijä ohjata työterveyshuoltoon työkykyarviota ja hoidon tarpeen arviointia varten.

Työtovereiden rooli ja tehtävät

Jokaisen työtoverin velvollisuus on neuvoa ja kannustaa päihdeongelmaista hakemaan apua ja esimerkiksi ottamaan yhteyttä työterveyshuoltoon tai muuhun ammattihenkilöön. Jos työpaikalla on nimetty päihdeyhdyshenkilö, työtoveri voi

––––––––––

2 Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) 3 luku.

PÄIHDEHAITAT HALLINTAAN! 5

myös pyytää häntä keskustelemaan asianomaisen työntekijän kanssa. Ongelman piilottelua ja salaamista ei tule hyväksyä tai tukea esimerkiksi huolehtimalla ongelmaisen työntekijän laiminlyömistä työtehtävistä.

Hoidon onnistumisen kannalta on tärkeää, että hoidossa oleva ja hoidosta palaava työtoveri hyväksytään työyhteisöön tasaver- taisena. Näin tuetaan hänen selviytymistään ja toipumistaan. Työyhteisö voi myös tukea ja kannustaa työtoveriaan päihteet- tömiin elämäntapoihin ja raittiuteen.

Työterveyshuollon rooli ja tehtävät

Työterveyshuoltohenkilöstön tehtävänä on arvioida alkoholin ja muiden päihteiden ongelmallinen käyttö kaikkien potilaskontak- tien yhteydessä, puuttua tarvittaessa asiaan aktiivisesti sekä antaa tietoa ja tukea päihdeongelman hoidossa.

Jos työterveyshuolto toteaa päihdeongelman, työterveyshuollon tehtävänä on kertoa päihdeongelmaiselle hoitomahdollisuuk- sista ja ohjata hänet asianmukaiseen hoitoon. Xxxxxx työter- veyshuolto voi myös itse tarjota palveluja päihdeongelmien hoitamiseksi. Näistä mahdollisuuksista voidaan sopia osana työterveyshuoltosopimusta.

Työterveyshuollon tehtävänä on esimiehen pyynnöstä tehdä työkykyarvio ja arvioida hoidon tarve sekä osallistua hoitoon- ohjaukseen, hoidon toteuttamiseen ja hoidon toteutumisen seurantaan.

Yhteistoiminta ja henkilöstön edustajat

Työpaikalla noudatettavat päihdeasioiden käsittelyä, hoitoon- ohjausta ja työterveyshuollon roolia päihdeasioissa koskevat periaatteet käsitellään yhteistoiminnassa kaikkien henkilöstö- ryhmien kanssa. Luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja muiden henkilöstön edustajien rooli on keskeinen toimintamallin suunnittelussa ja seurannassa.

Yksittäistä tapausta käsitellessään työnantajalla on päihdeon- gelmaisen suostumuksella oikeus ilmoittaa asiasta henkilöstön edustajalle. Työntekijän pyynnöstä henkilöstön edustajalla on oikeus olla läsnä, kun asiaa käsitellään työnantajan kanssa. Vai- tiolovelvollisuus yksittäisten työntekijöiden päihteiden käyttöön ja hoitoon liittyvissä kysymyksissä sitoo aina sekä henkilöstön että työnantajan edustajia.

6 PÄIHDEHAITAT HALLINTAAN!

3 Hoitoonohjaus

Hoitoon hakeutuminen

Päihdeongelman omaehtoinen tunnistaminen ja hoitoon hakeu- tuminen edistävät hoidon tuloksellisuutta. Päihdeongelmaista tuetaan hoitoon hakeutumisessa. Ensisijaisena tavoitteena on kannustaa oma-aloitteiseen ja vapaaehtoiseen hoitoon hakeutumiseen.

Hoitoon hakeutuminen voi tapahtua:

• päihdeongelmaisen omasta tai hänen perheensä

aloitteesta

• työtovereiden tai työpaikan päihdeyhdyshenkilön

aloitteesta

• esimiehen / työnantajan aloitteesta

• työterveyshenkilöstön aloitteesta.

Hoitoon ohjaamista ja sinne hakeutumista varten työpaikalla ja sen työterveyshuollolla tulee olla tieto käytettävissä olevista hoitopaikoista ja -muodoista. Jos työpaikalla on päihdeyhdys- henkilö, hän voi huolehtia myös hoitoon ohjaamisen käytännön järjestelyistä.

Hoidon tavoitteena on päihdeongelman ratkaiseminen, työ- kyvyn säilyttäminen, mahdollisimman hyvän terveydellisen ja sosiaalisen tilan saavuttaminen, poissaolojen väheneminen, työssä käynnin vakiintuminen sekä omien ja myös perheasioiden kuntoon saaminen.

Yleensä päihdeohjelma sisältää päihdeongelmaiselle työnte- kijälle mahdollisuuden hoitoonohjaukseen. Hoitoonohjausti- lanteeseen voidaan liittää varoituksen antaminen esimerkiksi sopimattomasta käytöksestä tai työtehtävien laiminlyömisestä. Päihdeohjelma ei estä työ- tai virkasuhteen päättämistä tilan- teessa, jossa siihen on olemassa laillinen peruste.3

Hoitoonohjauksen ja hoidon toteutus

Jos päihdeongelmainen ei hakeudu hoitoon oma-aloitteisesti, työpaikalla tulee ryhtyä toimenpiteisiin hoitoon ohjaamiseksi. Tällöin tulee sopia työterveyshuollon roolista, hoidon edisty- misen seurannasta ja raportoinnista. Hoitoon ohjaaminen voi tapahtua myös työterveyshuollon aloitteesta.

Hoitoonohjauksesta tehdään kirjallinen sopimus, jossa todetaan hoitopaikka, hoitoaika, seurantatavat sekä seuraukset siitä jos henkilö ei sitoudu sovittuun hoitoon. Hoitoonohjaussopimuksel- la, hoitoon suostumisella ja tuloksellisella hoidolla tähdätään työntekijän toipumiseen ja työsuhteen jatkumiseen. Sopimuk-

sesta annetaan kappale sekä asianomaiselle työntekijälle että hänen esimiehelleen.

Parantumisen ja työssä jatkamisen turvaamiseksi hoitoon ohjattavalle pyritään löytämään sopiva ja riittävä hoitomuoto. Käytännön järjestelyihin osallistuu työterveyshenkilöstön ja/tai päihdeyhdyshenkilön ohella myös työnantajan edustaja, joka tekee päätökset työstä poissaolo-oikeudesta ja sairausajan pal- kan maksamisesta, jos hoito joudutaan toteuttamaan työaikana. Lähtökohtaisesti päihdeongelman tai muiden sairauksien hoi- toon käytetty aika ei ole työaikaa. Ala- tai työpaikkakohtaisesti on voitu sopia tällaisen ajan palkallisuudesta. Päihderiippu- vuussairauksia hoidettaessa tulee noudattaa työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua.

Hoidon aikana on tärkeää seurata sen toteutumista. Hoidossa olevan työntekijän tulee noudattaa sovittua hoitosuunnitelmaa. Hoitosopimuksen keston aikana voidaan järjestää kolmikantaisia keskusteluja esimiehen, työntekijän ja työterveyshuollon edus- tajan kesken hoidon edistymisestä. On keskeistä järjestää hoito johdonmukaiseksi ja vaiheittain eteneväksi prosessiksi, johon kuuluu tarvittava toteutumisen seuranta.

Toimeentuloturva ja kustannusten korvaaminen

Päihtymyksestä johtuvan työstä poissaolon ajalta työnantaja ei ole velvollinen maksamaan palkkaa. Tämä koskee myös tilannetta, jossa työnantaja on poistanut päihtyneen työpaikalta.

Hoidon kustannusten jakautumisesta työnantajan ja työntekijän kesken on suositeltavaa tehdä kirjaukset päihdeohjelmaan.

Työpaikalla tai työterveyshuollossa tulee olla valmius antaa neuvontaa toimeentuloturvan hakemisesta sekä hoidosta ja muista toimenpiteistä aiheutuneiden kustannusten korvauk- sista. Mahdollisesta sairauspäivärahasta tai kuntoutusrahasta tekee päätöksen Kansaneläkelaitos. Laitoskuntoutuksen ajalta Kelan myöntämä kuntoutusraha voidaan maksaa työnantajalle kuten muissakin kuntoutuksissa, jos tämä maksaa kuntoutuksen ajalta palkkaa kuntoutuvalle työntekijälle.

Luottamuksellisuus

Päihdeongelmaan, päihdeongelmaisen henkilön hoitoonohjauk- seen ja hoitoon liittyvät tiedot ovat luottamuksellisia. Niitä ei saa ilmaista sivullisille ilman asianomaisen lupaa.

––––––––––

3 Ks. aiheeseen liittyvää työtuomioistiuimen oikeuskäytäntöä esim. TT 2001-56, TT 2007-46, TT 2007-84, TT 2007-89, TT 2013-1 ja TT 2013-184.

PÄIHDEHAITAT HALLINTAAN! 7

Lisätietoa päihdekysymyksistä löytyy esimerkiksi seuraavilta sivustoilta:

Työterveyslaitos: xxx.xxx.xx Työturvallisuuskeskus: xxx.xxx.xx Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry: xxx.xxxx.xx

ULKOASU: XXXX XXXXXX, JUMO OY TOUKOKUU 2015

KUVA: XXxXXXX.XXX

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10 6. krs, PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry

Xxxxxxxxxxxxxxx 0

00520 Helsinki xxx.xxxxxxxxxx.xx

Document Metadata

Table of Contents

YLEISSOPIMUS

Document Metadata