Valtiovarainministeriön ja Tilastokeskuksen välinen tulossopimus

Valtiovarainministeriön ja Tilastokeskuksen välinen tulossopimus

vuodelle 2019

sekä ennakolliset tavoitteet vuosille 2020 – 2022

593966

Valtiovarainministeriö Puh 0295 16001 (vaihde)

Xxxxxxxxxxxxxx 0 X, Xxxxxxxx Faksi 09 160 33123

PL 28, 00023 Valtioneuvosto xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx@xx.xx

xxx.xx.xx Y-tunnus 0245439-9

Sisältö

1 STRATEGISET TAVOITTEET JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3

2 YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS 5

3 TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS 6

3.1 Toiminnallinen tehokkuus 6

3.1.1 Taloudellisuus 6

3.1.2 Tuottavuus 6

3.1.3 Kannattavuus 6

3.1.4 Kustannusvastaavuus 6

3.2 Tuotokset ja laadunhallinta 7

3.2.1 Suoritteet ja julkishyödykkeet 7

3.2.2 Palvelukyky ja laatu 7

4 HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 8

5 TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEEN LIITTYVÄT HANKKEET 9

SOTE- ja maakuntauudistus tilastoinnissa (2016–2021) 9

Uusien tietolähteiden hyödyntäminen (2016–2019) 9

Verkkopalveluiden ja julkaisemisen kehittäminen (2016–2019) 10

Kansallisen palveluarkkitehtuurin käyttöönotto (2016–2019) 10

Yritysyksikön käyttöönotto (2016–2020) 11

Tikli (Tilastokeskus liikkeessä) (2018–2020) 11

6 RAHOITUS 12

7 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO JA SEURANTA 13

8 ALLEKIRJOITUKSET 14

LIITE: MUUT SEURATTAVAT MITTARIT 15

1 Strategiset tavoitteet ja toimintaympäristö

Tilastokeskuksen tehtävä on laatia yhteiskuntaoloja koskevia tilastoja ja selvityksiä sekä huolehtia valtion tilastotoimen yleisestä kehittämisestä yhteistyössä muiden valtion viranomaisten kanssa (laki tilastokeskuksesta). Tilastotuotannosta valtaosa perustuu EU- säädöksiin tai muihin kansainvälisiin sopimuksiin tai velvoitteisiin.

Tavoitteena on, että luottamus Tilastokeskuksen tuottamiin tietoihin säilyy vahvana. Tilastotuotannon laadun kannalta oleellista on julkistusten oikea-aikaisuus ja virheettömyys. Näitä parannetaan vuonna 2019 edeltävän vuoden notkahduksen jälkeen. Tilastojen tuotantovarmuutta ovat heikentäneen lukuisat tietotekniset ongelmat, joihin edelleen haetaan ratkaisuja yhdessä Xxxxxxxx kanssa. Toinen riski liittyy ulkopuolisten aineistojen saatavuuteen ja laatuun. Riskin hallitsemiseksi vahvistetaan sidosryhmäyhteistyötä ja ennakoivaa toimintatapaa.

Tilastotuotantoa ohjaavat varsin vahvasti kansainväliset säädökset ja sopimukset. EU-puheenjohtajuuden myötä Tilastokeskuksella on erinomainen mahdollisuus vaikuttaa asetusvalmisteluun.

Tietotuotantoon kohdistuu uusia vaatimuksia samaan aikaan, kun toimintaympäristön kehitys nopeutuu ja ennakointi muuttuu epävarmemmaksi. Globaalien taloudellisten ilmiöiden ohella paikallis- ja aluehallinnon kansalliset muutoshankkeet haastavat tilastotuotantoa. Mm. hyvinvoinnin eri ulottuvuuksien mittaaminen sekä YK:n kestävän kehityksen indikaattorityö (SDG) lisäävät tarvetta laaja-alaiseen yhteistyöhön ja uusien tarkastelukulmien lisäämiseen. Näihin haasteisiin vastaaminen edellyttää Tilastokeskukselta toiminnan ja prosessien uudistamista, tiivistä sidosryhmäyhteistyötä, entistä ketterämpää ja joustavampaa resurssien kohdentamista sekä uusien työkalujen (mm. tekoäly) ja aineistojen käyttöönottoa.

Vuoden 2018 aikana aktivoitunut tietopoliittinen keskustelu ja siihen liittyvä tietopoliittisen selonteon valmistelu ovat nostaneet uudella tavalla esille sekä tiedon roolin yhteiskunnassa että eri toimijoiden roolit tietoekosysteemissä. Samaan aikaan luotettavan tiedon ja tilastojen rinnalle on syntynyt erilaisia vaihtoehtoisia, osittain ristiriitaisia ja jopa tarkoitushakuisia tietolähteitä ja toimijoita, jotka haastavat perinteiset tilaston tuottajat. Kokonaisuuteen liittyvät myös tietosuoja-asioiden sekä yksikköaineistojen käytön periaatteet, tekoäly sekä tiedon luotettavuus ja eettinen käyttö. Myös kansainvälisesti keskustelu tilastovirastojen roolista ja tehtävistä on vilkastunut.

Toimintaympäristön muutosten myötä Tilastokeskus käynnisti strategiaprosessin kesällä 2018, vaikka nykyistä strategiakautta on vielä jäljellä. Uusi strategia vahvistuu alkuvuonna 2019 ja sitä päivitetään tarpeen mukaan mm. hallitusohjelman valmistuttua.

Tavoitteena on siirtyä niin sanottuun rullaavaan strategiaprosessiin, joka mahdollistaa nykyistä joustavamman reagoinnin

toimintaympäristön nopeisiin muutoksiin. Strategian valmistelua ja toimeenpanoa on tarkoitus tehdä entistä tiiviimmässä yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

Tulevan strategiakauden tärkeitä painopisteitä ovat mm. tulevan tietopolitiikan tehokas toimeenpano, informaatio-ohjauksen tukeminen sekä muuttuviin palvelutarpeisiin vastaaminen. Tietopolitiikan tavoitteiden toteutumiseksi on tarpeen tarkastella mm.

Tilastokeskuksen roolia kansallisena tietovarantoviranomaisena sekä tietoaineistojen laadunvarmistusta, yhteentoimivuutta ja jatkokäyttöä edistäviä muutostarpeita rakenteissa, toimintatavoissa ja säädöksissä. Tarkastelu on syytä ulottaa myös tilastoja tuottavien viranomaisten välisiin työnjakoihin sekä koko kansallisen tilastotoimen koordinointiin; tätä edellyttää myös EU:n tilastoja koskeva Code of Practice – käytännesäännöstö. Tarkastelut on jo käynnistetty LVM:n hallinnonalan kanssa ja ehdotetaan käynnistettäväksi VM:n hallinnonalalla.

Strategiakaudella etsitään ratkaisuja, joilla tehostetaan toimintaa ja vapautetaan resursseja toiminnan uudistamiseen. Tarkasteltavia kokonaisuuksia ovat mm. rahoituspohja ja mahdollisuudet laajentaa asiakasrahoitteista toimintaa, tekoälyn ja robotiikan käyttö, tiedonhankinnan ja eri tietolähteiden käytön kehittäminen, tuote- ja palvelukokonaisuus sekä yhteistyö ja rajapinnat muiden tieto- ja tilastotoimijoiden kanssa. Mahdollisten uusien tehtävien osalta on arvioitava myös lisäresurssien tarve.

Käynnistyneitä kehittämishankkeita jatketaan. Näitä ovat mm. maakunta- ja soteuudistukseen liittyvä tilastoinnin kehittäminen, kansantalouden tilinpidon uudistaminen ja nopeuttaminen sekä EU- asetuksiin perustuvat yritys- ja sosiaalitilastojen uudistukset.

Kansantalouden tilinpidon satelliittien käyttöönottoa jatketaan entistä laajemman kuvan tuottamiseksi hyvinvoinnin eri ulottuvuuksista.

Toimintatapojen ja toimintakulttuurin sekä osaamisen kehittämistä jatketaan edelleen. Tutkijapalvelu ja yksikköaineistojen käyttö – uusi käyttöjärjestelmä – käyttövarmuus paranee uuden alkuvuonna käyttöön otettavan uuden käyttöjärjestelmän myötä.

Henkilöstökyselyssä on noussut esille henkilöstön jaksaminen ja kuormittuneisuus. Tilannetta pyritään parantamaan tehtävien priorisoinnin lisäksi kyvykkyyksien (ml. osaaminen) kehittämistarpeiden tunnistuksella ja siihen liittyvien toimenpiteiden aloittamisella sekä uusien toimintatapojen ja uusien työvälineiden käytön vahvistamisella ja juurruttamisella. Vuonna 2019 osaamista kehitetään ryhmätasoisten kehityskarttojen osoittamien tarpeiden mukaisesti. Samalla yksiköiden osaamisen kehittämisestä siirrytään oppimisen kehittämiseen. Sisäistä liikkuvuutta hyödynnetään strategian toimeenpanon tukemisessa.

Tilastokeskuksen hyvän työnantajakuvan ylläpitämiseksi ja parantamiseksi rekrytointiprosessin halutaan toimivan työnhakijan kannalta sujuvasti. Sosiaalisessa mediassa erityisesti LinkedIniä käytetään työnantajakuvan kehittämiseen.

2 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Hallinnonalan tavoitteet

Julkisen hallinnon yleinen kehittäminen1:

− Julkisen hallinnon digitalisaatiokehitys ja hyvä tiedonhallinta tehostavat ja parantavat julkisia palveluita

− Valtionhallinnon keskitettyjen palvelujen kustannukset alenevat ja tuottavuus paranee toimitilahallinnon, tietotekniikkapalvelujen sekä talous- ja henkilöstöhallintopalvelujen osalta

− Digitalisoinnin ja sen ohjaus- ja investointimallin avulla toteutetaan tehokkaammat ja tuloksellisemmat toimintatavat.

Tilastokeskusta koskevat tavoitteet2:

− Tilastot, tietoaineistot, tutkimukset ja palvelut ovat luotettavia ja relevantteja

− Tutkimustoiminta tukee päätöksentekoa, joka vastaa Suomen kansantalouden tärkeimpiin haasteisiin

− Kansallisella palveluarkkitehtuurillla mahdollistetaan Suomen digitalisoinnin eteneminen tehostamalla ja tukemalla asiakkaiden toimintaa

Tilastokeskuksen toiminnan kannalta ensisijainen vaikuttavuustavoite on tilastojen, tietoaineistojen, tutkimusten ja palveluiden luotettavuus ja relevanttius.

Tilastokeskus mahdollistaa aineistojen käyttöä tutkimustoiminnassa, ja siten tukee tutkimustoimintaa. Tutkijapalveluiden kykyä vastata kasvavaan kysyntään parannetaan tavoitteen saavuttamiseksi. Kansallisen palveluarkkitehtuurin palvelut on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2019 loppuun mennessä.

Vaikuttavuuden mittarit:

Mittari	Toteuma 2017	Arvio 2018	Tavoite 2019	Tavoite 2020	Tavoite 2021	Tavoite 2022
TK:n tuottamien tietojen luotettavuus, % (Yrityskuvatutkimus)*	-	-	87	-	87	-
Kouluarvosana käyttäjätyytyväisyys- kyselyssä**	-	8,4	-	8,5	-	8,5
Pääkirjoitusmaininnat, kpl	203	200	215	220	220	220

* Vuonna 2016 tehdyssä kyselyssä 85 prosenttia suomalaisista piti Tilastokeskuksen tuottamia tietoja luotettavina

** Vuonna 2015 tehdyssä kyselyssä arvosana oli 8,33

1 Lähde: Valtion talousarvioesitys 2019. Helsinki 2018. s. 281

2 Lähde: Valtion talousarvioesitys 2019. Helsinki 2018. s. 309

3 Toiminnallinen tuloksellisuus

3.1 Toiminnallinen tehokkuus

3.1.1 Taloudellisuus

Mittari	Toteuma 2017	Arvio 2018	Tavoite 2019	Tavoite 2020	Tavoite 2021	Tavoite 2022
Kiinteiden kulujen osuus kokonaiskuluista, %	74	70	72	72	72	72
Tilastojen tuotantomenot tilastojulkistusta kohti, 1 000 €	97	103	103	101	101	101

3.1.2 Tuottavuus

Mittari	Toteuma 2017	Arvio 2018	Tavoite 2019	Tavoite 2020	Tavoite 2021	Tavoite 2022
Kokonaistuottavuuden muutos edellisestä vuodesta, %	-3,2	-	0,5	0,5	0,5	0,5
Verkossa tai automaat- tisella raportoinnilla vastanneiden osuus vastanneista yritystiedonkeruissa, %	92	-	94	95	96	96

3.1.3 Kannattavuus

Mittari	Toteuma 2017	Arvio 2018	Tavoite 2019	Tavoite 2020	Tavoite 2021	Tavoite 2022
Maksullisen toiminnan tuotot, 1 000 €	7 452	7 300	7 500	8 200	8 600	8 100
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus, %*	125	105	100	100	100	100

* Maksullinen toiminnan tavoite on kustannusvastaavuus kolmivuotisjaksoilla 2015–2017, 2018–2020 ja 2021–2023

3.1.4 Kustannusvastaavuus

Mittari	Toteuma 2017	Arvio 2018	Tavoite 2019	Tavoite 2020	Tavoite 2021	Tavoite 2022
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot, 1 000 €	1 931	2 000	2 000	2 000	2 000	2 000
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus, %	41	35	35	35	35	35

3.2 Tuotokset ja laadunhallinta

3.2.1 Suoritteet ja julkishyödykkeet

Mittari	Toteuma 2017	Arvio 2018	Tavoite 2019	Tavoite 2020	Tavoite 2021	Tavoite 2022
Tilastojulkistusten määrä, kpl	550	556	558	540	540	540
Vierailukertoja Tilastokeskus.fi- palvelussa, 1 000 kpl/kk	342	345	340	340	355	370
EU-raportoinnit ja kv. kyselyt, kpl	845	840	840	840	840	840
Toimeksianto- palveluiden määrä, kpl (yli 500 €)*	1 011	-	1 000	1 000	1 000	1 000
Tutkijapalveluiden käyttölupahakemusten määrä, kpl**	473	450	480	480	480	480

* Vuodesta 2017 lähtien toimeksiantopalveluiden määrä lasketaan sopimuksien perusteella.

** Vuodesta 2017 lähtien käyttölupahakemusten määrä lasketaan siten, että mukana ovat myös käyttölupien jatkaminen ja käyttölupapäivitykset aineiston käyttäjien osalta.

3.2.2 Palvelukyky ja laatu

Mittari	Toteuma 2017	Arvio 2018	Tavoite 2019	Tavoite 2020	Tavoite 2021	Tavoite 2022
Oikea-aikaisten julkistusten osuus julkistuksista, %	97	96	98	98	99	99
Myöhästyneiden julkistusten osuus julkistuksista, %	2,2	2,0	1	1	1	1
Virheettömien julkistusten osuus julkistuksista, %	95	89	96	97	98	98
Vuosijulkistusten julkaisuviive, vk	42,1	43,4	44,2	41,0	41,0	41,0
Neljännesvuosijulkis- tusten julkaisuviive, vk	9,2	9,3	8,9	9,2	9,2	9,2
Kuukausijulkistusten julkaisuviive, vk	5,1	5,1	4,6	5,1	5,1	5,1
Tutkijapalvelut: aineistotoimitus tavoiteajassa*, %	54	43	60	75	80	80
Tutkijapalvelut: valmisaineistojen mediaanitoimitusaika, pv	36	72	50	40	35	35
Tutkijapalvelut: räätälöityjen etäkäyttötoimitusten mediaanitoimitusaika, pv	133	150	100	100	100	100

4 Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen

Mittari	Toteuma 2017	Arvio 2018	Tavoite 2019	Tavoite 2020	Tavoite 2021	Tavoite 2022
Yhteiset mittarit:
Henkilötyövuodet	752	783	785	793	796	787
- kuukausipalkkaiset	656	677	680	682	682	681
- haastattelijat**	96	106	105*	111	114	106
Työtyytyväisyys (VMBaron kokonaisindeksi, asteikko 1-5)	3,54	3,55	3,65	3,65	3,70	3,70
Sairauspoissaolot (työpäivää/htv )	10,7	11	<10	<10	<10	<10
Johtajuusindeksi, VMBaro	3,33	3,35	3,50	3,50	3,50	3,50
Muut mittarit:
Lyhyet 1–3 pv sairauspoissaolot (pv/htv)	3,9	5	4	4	4	4
Sairauspoissaolot, kuukausipalkkaiset (työpäivää/htv )	8,0	9	<7,5	<7,5	<7,5	<7,5
Sairauspoissaolot, haastattelijat (kalenteripäivää/hlö )	-	22	<18	<18	<18	<18
Koulutuspäiviä/htv	2,9	4,0	4,0	4,0	4,0	4,0
Etätyö, pv/htv (pl. haastattelijat)	13,9	20,0	25	30	40	40

* Haastattelijoiden työsopimukset päivitetään vastaamaan vaihtelevan työajan säännöksiä (Työsopimuslain 1 luvun 11 §:n 1 mom.). Haastattelijat ovat aikaisemmin olleet ns. nollatuntisopimuslaisia, mutta lakimuutosten myötä haastattelijoiden työaikaehtoa muutetaan siten, että työsopimuksessa sovitaan vähimmäistyöajasta (12/24 h viikossa).

**Haastattelijoiden määrää vuosina 2020−2022 lisää PIAAC-tutkimus.

5 Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät hankkeet

SOTE- ja maakuntauudistus tilastoinnissa (2016–2021)

Maakunta- ja sote-uudistus on historiallisen suuri julkisen hallinnon muutos, joka vaikuttaa laajasti Tilastokeskuksen tilastoihin ja tilastotuotantoon. Tilastokeskus arvioi uudistuksen vaikuttavan noin 70 eri tilastoon ja 30 tiedonkeruuseen. Suurimmat muutokset kohdistuvat mm. kuntataloustilastoon, kansantalouden tilinpidon julkisen sektorin tilastoihin, kuntasektorin palkkatilastoon, palkkasummakuvaajiin, yritysrekisteriin, työssäkäyntitilastoon, ansiotaso- ja työvoimakustannusindeksiin sekä vaalitilastoon. Kehittäminen näiden osalta on jo osittain aloitettu sote-hankkeessa, jossa toteutetaan maakunta- ja sote-uudistuksen vaatimat muutokset tilastotuotantoon.

Uudistuksen siirryttyä vuoteen 2021, on Tilastokeskuksen hanke aikataulutettu uudestaan. Suunnitelmien (ja soten tämän hetken aikataulun) mukaan vuoden 2019 aikana on käynnissä seuraavia kehittämistoimia:

- kansantalouden tilinpidon maakunta-muutokset

- maakunta- ja kuntatalousaineiston vastaanotto ja tarkastus

- yritysrekisterin muutokset

- maakuntien tiedonkeruut

- maakuntavaalit-tilasto

- aluetietopalveluiden kehittäminen

- aluetiedon lisääminen avoimena datana

Lisäksi muita maakunta- ja sote-uudistuksen vaatimia muutoksia tilastotuotantoon muissa projekteissa sekä linjatyössä. Hankkeen koordinointiprojekti varmistaa muutosten yhdenmukaisen ja systemaattisen toteuttamisen Tilastokeskuksessa sekä osallistuu valtiohallinnon sidosryhmäyhteistyöhön (mm. maakuntatieto-ohjelma).

Uusien tietolähteiden hyödyntäminen (2016–2019)

Tilastokeskuksessa on käynnissä useita projekteja, joiden perimmäisenä tavoitteena on hyödyntää olemassa olevia ja uusia tietolähteitä niin, että palveluntarjontaa voidaan lisätä tai vastausrasitetta pienentää. Pääpaino on olemassa olevien tilastojen ja tuotteiden laskennan parantamisessa.

Uusiin tietolähteisiin ja menetelmiin liittyvää kehittämistyötä koordinoidaan vuosien 2018 ja 2019 aikana erillisessä hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on tukea aihepiirin projektien työtä ja tarjota Tilastokeskuksen sisällä kanava tarvittavan osaamisen löytämiseen ja kehittämiseen.

Vuoden 2019 aikana käynnistetään koneoppimisen ketterän tuotantokäytön mahdollistavien teknologia-alustojen pystyttäminen.

Tämän lisäksi:

- jatketaan vuonna 2018 alkanutta skanneriaineistojen käyttöönottoa

- vuonna 2018 päättyneen pilotin perusteella neuvotellaan mobiilioperaattoreiden datan jatkuvaluonteisesta toimituksesta ja tuotantokäyttöön viemisestä

- haetaan rahoitusta Sitran IHAN-hankkeesta yhdessä Kelan ja THL:n kanssa kauppojen kanta-asiakaskorttidatan saamiseksi tilastointikäyttöön suostumuspohjaisesti

- jatketaan vuonna 2018 aloitettua data science koulutusten sarjaa organisaation kyvykkyyden kehittämiseksi

- otetaan tilastotuotantokäyttöön Koski-rekisteri ja valmistaudutaan tulorekisterin käyttöönottoon vuonna 2020

Verkkopalveluiden ja julkaisemisen kehittäminen (2016–2019)

Asiakaspalvelun parantamiseksi Tilastokeskus uudistaa verkkopalvelunsa rakenteen, käyttöliittymän ja sisällön. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on, että kaikki kansalliset tilastotiedot ja palvelut ovat saatavilla yhdestä paikasta. Julkaisujärjestelmän uudistamisessa tavoitteena on vähentää julkaisemissa tapahtuvia virheitä ja nopeuttaa julkaisuprosessia.

Vuonna 2018 on toteutettu MVP (minimum viable product) -tyyppinen ratkaisu Tilastokeskuksen verkkosivujen esittämiseksi. Beta-vaiheessa oleva sivusto on rinnakkainen vanhalle sivustolle ja sen kehittämistä jatketaan käyttäjäpalautteen perusteella.

Vuoden 2019 aikana käynnistetään uuden verkkopalvelun tarvitsemien taustajärjestelmien uudistamistyö. Uudistamisen kohteena ovat sisällöntuotannon, -hallinnan ja -julkaisemisen järjestelmät.

Taustajärjestelmien uudistamisen lisäksi beta-sivustoa laajennetaan käyttäjälle lisäarvoa tuottavien palveluiden osalta.

Vuonna 2019 käynnistyvät myös verkkopalvelun käyttöönottoon ja uuden sisällön tuottamiseen liittyvät tehtävät

Kansallisen palveluarkkitehtuurin käyttöönotto (2016–2019)

Tilastokeskuksessa KaPAn käyttöönotto ja siihen liittyminen toteutetaan hankemuotoisesti vuosina 2016–2019. Hankkeen tavoitteena on KaPA-palveluiden käyttöönotto osaksi normaalia toimintaa. Tilastokeskuksen tavoitteena on hyödyntää toiminnassaan Kansallista palveluarkkitehtuuria mahdollisimman laajasti.

Vuoden 2019 aikana hanke keskittyy seuraaviin tehtäviin:

- Kehitetään järjestelmä Suomi.fi-viestit -palvelun yhteensovittamiseksi tiedonkeruun kanssa

- Ratkaistaan palveluväylään liittymisen ongelmat

- Kehitetään Tilastokeskuksen kirjautumisportaalia hyödyntämään Suomi.fi-valtuudet -palvelua

- Suomi.fi-palvelukokonaisuuden sisäinen viestintä

Vuoden 2019 keskeisenä tavoitteena on saavuttaa kyvykkyys ottaa käyttöön Suomi.fi-palveluita tiedonkeruussa.

Yritysyksikön käyttöönotto (2016–2020)

Hankkeen tavoitteena on tilastollisen yritysyksikön hallittu, yhtenäinen ja ajallisesti porrastettu käyttöönotto Tilastokeskuksessa. Käytettävän yksikön3 määrittelee EU:n tilastoyksikköasetus vuodelta 1993. Nykyisin käytössä oleva ns. oikeudellinen yksikkö on mahdollistanut hallinnollisten aineistojen käytön.

Hankkeen toteutukseen sisältyy riskejä muutoksen laajuuden ja monimutkaisuuden vuoksi. Riskeinä on tunnistettu mm. käytettävissä olevien tietojen niukkuus, yritystietojen muodostamisen työläys, aikasarjojen vertailukelpoisuus, muutosvaiheen hallinta tilastojen siirtyessä eri tahtiin yritysyksikön käyttöön, tietojärjestelmien rajoitteet, henkilöstöresurssien riittävyys ja julkistusten oikeellisuus. Projektin tietojärjestelmätyöt sekä tilastokohtaiset käyttöönotot jatkuvat edelleen vuoden 2019 alkupuoliskon aikana.

Tikli (Tilastokeskus liikkeessä) (2018–2020)

Tilastokeskus käynnisti vuonna 2018 Tikli – Tilastokeskus liikkeessä - hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää Tilastokeskuksen strategiaprosessia, uudistaa johtamis- ja organisointimalleja sekä aloittaa kokonaisarkkitehtuurin käyttöönotto. Lisäksi käynnissä on osaamisen ja esimiestyön kehittämiskokonaisuus sekä uusien työtapojen ja -välineiden käytön tukeminen.

Vuoden 2019 keskeisiä tehtäviä ovat

- Tilastokeskuksen toimintastrategian vahvistaminen ja toteutuksen aloittaminen

- Kyvykkyyksien (ml. osaaminen) kehittämistarpeiden tunnistus ja toimenpiteiden aloittaminen

- Sidosryhmäyhteistyön vahvistaminen

- Toimintatapojen ja uusien työvälineiden käytön vahvistaminen ja juurruttaminen

3 Asetuksen mukaan ”yritys vastaa pienintä oikeudellisten yksiköiden ryhmää, joka muodostaa sellaisen organisatorisen tavaroiden ja palvelujen tuotantoyksikön, joka on tietyssä määrin itsenäinen päätöksenteossaan erityisesti käytettävissään olevien voimavarojensa osalta”. Tilastollinen yritysyksikkö eroaa juridisesti määritellystä oikeudellisesta yksiköstä, jolla on y-tunnus, ja johon yritystoiminnan vastuut ja oikeudet pääasiassa kohdistuvat.

6 Rahoitus

28.30.10 1 000 €	Toteuma 2017	Arvio 2018	Tavoite 2019	Tavoite 2020	Tavoite 2021	Tavoite 2022
Siirtynyt edelliseltä vuodelta	9 971	11 113	7 085	5 128	4 904	4 227
Xxxxxxxxxxx ja lisätalousarviot	47 138	48172	48 843	48 776	48 123	47 919
/ kehyspäätös *
Käytettävissä oleva rahoitus	57 109	59 285	55 928	53 904	53 027	52 146
Menot	55 694	62 100	60 600	59 500	59 700	59 100
Tulot**	9 697	9 900	9 800	10 500	10 900	10 400
Nettomenot	45 997	52 200	50 800	49 000	48 800	48 700
Siirtyy seuraavalle vuodelle	11 113	7 085	5 128	4 904	4 227	3 446

* Vuosien n+1, n+2 ja n+3 osalta voimassa oleva kehyspäätös

** PIAAC-tutkimus, Programme on International Assessment of Adult Competencies, on sovittu tehtäväksi maksullisena toimeksiantona 2019−2023. Sopimusneuvottelu on käynnissä toisesta suurehkosta maksullisesta toimeksiannosta ESS, European Social Survey, joka alkanee 2020.

7 Sopimuksen voimassaolo ja seuranta

Sopimus on voimassa vuoden 2019 loppuun. Sopimusta voidaan tarkistaa, jos olosuhteiden muutoksista aiheutuu tarkistustarpeita, joita ei tätä sopimusta tehtäessä ole voitu ottaa huomioon.

Tilastokeskus toimittaa vuosittain toteumaraportin ensimmäiseltä vuosipuoliskolta valtiovarainministeriölle elokuun loppuun mennessä. Koko vuoden raporttina toimiva tilinpäätösasiakirja, joka sisältää toimintakertomuksen, toimitetaan valtiovarainministeriölle välittömästi sen valmistuttua. Tilinpäätösten tulee valmistua viimeistään 28.2.

Tavoitteiden toteutumista tarkastellaan erikseen sovittavissa tulosohjaus- kokouksissa eli ministeriön ja Tilastokeskuksen välisissä neuvotteluissa, jotka pidetään kaksi kertaa vuodessa ministeriön koolle kutsumina hallinnonalan suunnittelun ja seurannan aikataulujen mukaisesti.

Tilastokeskus vie tulostavoite- ja toteumatiedot valtion raportointipalvelu Netraan. Tavoitteiden toteutumista pitää arvioida Netran asteikon 1-5 mukaisesti.

8 Allekirjoitukset

Helsingissä 20. päivänä joulukuuta 2018 VALTIOVARAINMINISTERIÖ TILASTOKESKUS

Xxx Xxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxx

Kunta- ja uudistusministeri pääjohtaja

Xxxxx Xxxx Xxxx Xxxxxxx

Alivaltiosihteeri Ylijohtaja

LIITE: Muut seurattavat mittarit

Seurantakohde / Mittari	Toteuma 2016	Toteuma 2017	Arvio 2018	Arvio 2019	Arvio 2020	Arvio 2021
Huoneneliöt/henkilö- työvuosi, m2/htv	14	15
Verkossa vastanneiden osuus vastanneista henkilötiedonkeruissa, %	2	3
Yrityksille aiheutunut tiedonantorasitus, htv	156	148
Toimistopaperin kulutus, ostomäärä riiseinä	1 000	1 680
Energiankulutus, MWh	6 158	6 208
Varsinaisten määräaikaisten osuus, %	9,2	10	8	8	8	8