TERMINAALITOIMINTAA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS
Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välinen
TERMINAALITOIMINTAA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS
1.2.2020 – 31.1.2021
1.2.2021 – 31.1.2023
SISÄLLYSLUETTELO
1 § Sopimuksen soveltamisala 1
2 § Yleiset sopimukset 1
3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus 1
4 § Työrauhavelvoite 2
5 § Järjestäytymisvapaus 2
6 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen 2
7 § Työaika 3
8 § Vuosityöajan lyhentäminen 5
9 § Yli- ja sunnuntaityökorvaus 8
10 § Palkkaperusteet 9
11 § Keskituntiansio 9
12 § Urakkapalkat 10
13 § Erilliset lisät 11
14 § Suojavaatetus ja turvajalkineet 12
15 § Työskentely terminaalialueen ulkopuolella 12
16 § Palkanmaksu 13
17 § Sairausajan ja äitiys- ja isyysvapaan palkka 13
18 § Lääkärintarkastukset 15
19 § Tilapäiset poissaolot 16
20 § Ryhmähenkivakuutus 20
21 § Vuosiloma 20
22 § Lomaltapaluuraha 20
23 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintä 21
24 § Luottamusmiehet 21
25 § Asiamiehet 23
26 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen 23
27 § Kokoontuminen työpaikoilla 25
28 § Erinäisiä määräyksiä 26
29 § Sopimuksen voimassaolo ja sen irtisanominen 26
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 27
KUUKAUSIPALKAT 31
TYÖSUOJELUVALTUUTETUN VAPAUTUSAIKA 32
Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ry:n välinen
TERMINAALITOIMINTAA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS
1.2.2020 – 31.1.2021
1.2.2021 – 31.1.2023
Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n terminaalitoimintaa harjoittavien jäsenyritysten terminaaleissa ja varastoissa ja varastohotelleissa työskentelevien työntekijöiden työsuhteissa.
Pöytäkirjamerkintä:
Terminaalilla eli maaliikenteen tavara-asemalla tarkoitetaan kahden kuljetuksen välissä olevaa itsenäistä toimipistettä, joka palvelee use- ampia liikenteenharjoittajia ja joka kokoaa lähetykset asianmukaisesti kuljetusyksiköiksi.
Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liittojen vä- lillä solmittuja sopimuksia.
- Yleissopimus 12.2.1995
- Lomapalkkasopimus 9.3.2006
- Sopimus työsuojeluyhteistoiminnasta työpaikoilla 1.2.2017
- Luottamusmiessopimus 1.2.2017
- Sopimus ulkopuolisen työvoiman käytöstä 12.2.1995
- Koulutustoimintaa koskeva sopimus 1.2.2020
- Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva sopimus 1.2.2017
- Sopimus työaikapankin käyttämisestä 1.2.2018 3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus
1. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdis- tyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voi- massaoloaikana olleet niiden yhdistysten jäseniä.
4 § Työrauhavelvoite
Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, ett- eivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muu- toinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
Tämän työehtosopimuksen osallisten ja siihen sidottujen keskuu- dessa noudatetaan järjestäytymisvapautta.
6 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen
1. Liitot suosittavat, että työsopimus tehdään kirjallisena.
2. Jos työsuhteessa noudatetaan koeaikaa, on työnantajan tästä ilmoi- tettava työntekijälle työsopimusta tehtäessä. Koeajan enimmäispi- tuus määräytyy työsopimuslain mukaan.
3. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksittä, on työnantajan irtisanoes- saan työsopimuksen noudatettava:
1) 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden;
2) yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta;
3) kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli neljä vuotta mutta enintään kahdeksan vuotta;
4) neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan vuotta mutta enintään 12 vuotta; ja
5) kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.
Työntekijän on puolestaan irtisanoessaan työsopimuksen noudatet- tava:
1) 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta; ja
2) yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.
Edellä olevat irtisanomisajat eivät kuitenkaan koske niitä tapauksia, joissa työsopimus koeajan puitteissa tai muutoin lain mukaan voidaan purkaa tai työ on ylivoimaisen tapahtuman takia joko osaksi tai koko- naan keskeytettävä.
1. Työaika määräytyy työaikalain mukaan.
2. Säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työviikko alkaa maanantaina.
Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin enintään 40 tuntia kuudessa viikossa, edellyttäen, että työtä varten on ennalta laadittu työajan tasoittumissuunnitelma vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu sanot- tuun keskimäärään ja että säännöllinen työaika ei saa ylittää kym- mentä tuntia vuorokaudessa eikä 50 tuntia viikossa.
Säännöllinen vuorokautinen työaika voidaan tilapäisesti pidentää 9 tuntiin edellyttäen, että viikkotuntien lukumäärä enintään 6 viikon pi- tuisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin. Tällöin siitä on sovittava viimeistään sitä päivää edeltävänä työpäivänä, jona piden- nettyä työaikaa ensi kerran sovelletaan.
3. Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa 12 kuukauden ajanjakson aikana.
Soveltamisohje:
Työajaksi luettava aika määräytyy työaikalain mukaan. Työajan kes- kimääräisen enimmäismäärän 12 kuukauden tarkasteluajanjaksona käytetään kalenterivuotta. Kalenterivuoden sijasta voidaan paikalli- sesti sopia jokin muu 12 kuukauden ajanjakso.
4. Vakituisilla osa-aikaisilla työntekijöillä voidaan teettää kussakin vuo- sikolmanneksessa yhtiön kaikista työtunneista enintään 10 %. Vaki- tuisia osa-aikaisia saa kuitenkin olla kussakin toimipisteessä aina vä- hintään kaksi kappaletta.
Vakituisten osa-aikaisten suhteellista osuutta kaikista työtunneista tarkastellaan luottamusmiehen kanssa toimipistekohtaisesti, kahden viikon kuluessa vuosikolmanneksen päättymisestä. Vakituisten osa- aikaisten osuuteen yhtiön kaikista työtunneista ei lueta mukaan osa- aikaeläkkeellä tai muulla lainsäädäntöön perustuvalla osa-aikajärjes- telyllä työskentelevien eikä ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimuksen mukaisten työntekijöiden työtunteja.
Mikäli vakituisten osa-aikaisten työntekijöiden tekemät työtunnit ylit- tävät edellä mainitut rajat, vakituisten osa-aikaisten työntekijöiden te- kemät työtunnit on tasattava seuraavan vuosikolmanneksen aikana vastaamaan keskimäärin edellä mainittuja tuntirajoja.
Tässä kohdassa tarkoitetuille vakituisille osa-aikaisille työntekijöille tulee määritellä työsopimuksella täsmällinen työaika viikossa tai koh- dan 2 mukaisessa tasoittumisjaksossa.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Ulkopuolisten tai tilapäisten työntekijöiden käyttö tulee kysymykseen vain sellaisissa tilanteissa, joissa yrityksessä on tapahtunut merkit- tävä käsiteltävien tavaroiden tai muun työn lisääntyminen, joiden joh- dosta työtehtävien suorittamisessa tarvittava työvoima ylittää tilapäi- sesti tai ajallaan rajoitettuna kautena vakituisen henkilökunnan käyt- tömahdollisuudet. Ulkopuolisen tai tilapäisen työvoiman käyttö ei tule kysymykseen yrityksessä esiintyvissä säännönmukaisissa kuormi- tusvaihteluissa.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Tämän kohdan määräykset eivät koske toimipisteitä, joissa ei ole toi- mintaa edes yhden täysaikaisen työntekijän työaikaa vastaavaa tun- timäärää.
Muutetaan em. kohta 4 kokonaisuudessaan 1.1.2021 lukien seuraavaksi:
4. Vakituiset työntekijät ovat kokoaikaisia tai osa-aikaisia. Osa-aikaisille työntekijöille tulee työsopimuksessa määritellä vähimmäistyöaika vii- kossa tai 7 §:n 2. kohdassa tarkoitetussa tasoittumisjaksossa.
Pöytäkirjamerkintä:
Työnantajan velvollisuudesta tarjota lisätyötä osa-aikai- selle työntekijälle säädetään työsopimuslaissa.
Jos osa-aikaisen työntekijän toteutunut säännöllinen työaika on puo- len vuoden aikana ylittänyt olennaisesti työsopimuksessa määritellyn vähimmäistyöajan työnantajalla tarjolla olevan työn lisääntymisestä johtuen, tarkistetaan työsopimuksen vähimmäistyöaikaa koskeva ehto työntekijän tai luottamusmiehen pyynnöstä vastaamaan keski- määrin viikossa tai tasoittumisjaksossa toteutunutta työaikaa. Toteu- tuneen säännöllisen työajan tarkastelujakson on 1.2. – 31.7. tai 1.8.
– 31.1. välinen aika.
Soveltamisohje:
Säännöllisen työajan katsotaan ylittyneen olennaisesti, jos toteutunut työaika on keskimäärin vähintään 20 pro- senttia pidempi kuin työsopimuksessa määritelty vähim- mäistyöaika.
Toteutuneen työajan laskennassa otetaan huomioon vain työnantajalla tarjolla olevan työn pysyväisluontei- sesta lisääntymisestä johtuneet säännöllisen työajan tun- nit.
Työnantajalla tarjolla olevan työn lisääntyessä tilapäi- sesti, työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajan piden- tämisestä määräajaksi. Näin toteutuneita pidennystun- teja ei oteta huomioon laskettaessa ao. tarkastelujakson toteutunutta keskimääräistä säännöllistä työaikaa.
Sairaus- ja vuosiloma- ym. sijaisuuksien perusteella teh- tyjä lisätyötunteja ei oteta huomioon laskettaessa ao. tar- kastelujakson toteutunutta keskimääräistä säännöllistä työaikaa.
Työntekijä voidaan palkata määräaikaiseen työsuhteeseen työsopi- muslain mukaisilla perusteilla.
5. Ruoka- ja kahvitauoista sovitaan paikallisesti lain sallimissa puit- teissa. Työntekijällä on oikeus kahteen kahvitaukoon päivittäin. Ruoka- ja kahvitaukojen ajankohdista sovitaan paikallisesti ja paikal- linen sopimus on irtisanottavissa kahden viikon irtisanomisajalla.
6. Pääsiäislauantai, juhannus- ja jouluaatto ovat vapaapäiviä. Pääsiäi- sen ja joulun jälkeiset lauantait ovat myös vapaapäiviä, elleivät tuo- tantotekniset syyt muuta vaadi.
7. Arkipyhäviikolla työaikaa lyhentävät pitkäperjantai, pääsiäismaanan- tai, helatorstai ja juhannusaatto. Työaikaa lyhentävät arkipyhäviikolla myös maanantaista perjantaihin sijoittuvat uudenvuodenpäivä, loppi- ainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapa- ninpäivä. Työajanlyhennykset toteutetaan kuukausipalkkaa alenta- matta. Yksi arkipyhä lyhentää säännöllistä työaikaa kahdeksan (8) tuntia. Työajanlyhennys toteutetaan antamalla yhdenjaksoinen vapaa seitsemännen kohdan vapaiden lisäksi asianomaisella viikolla, edel- lisellä tai viimeistään seuraavalla viikolla.
8. Työntekijälle annetaan kunkin kalenteriviikon aikana kaksi kalenteri- vuorokautta vapaata ja kaksi vapaata viikonloppua kuukaudessa.
9. Työntekijällä voidaan teettää työaikalain 8 §:n mukaista yötyötä.
1. Soveltamisala
Työajan lyhennys koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 80 tuntia kaksiviikkojaksossa tai 40 tuntia viikossa. Lisäksi
edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuo- siloma sekä että hänen työaikaansa enintään lyhentävät sopijaliitto- jen työehtosopimuksessa mainitut arkipyhät.
Työajan lyhennys koskee myös osa-aikaisia työntekijöitä riippumatta siitä, miten osa-aikajärjestely on toteutettu. Osa-aikaisen työntekijän työaikaa lyhennetään 2 kohdassa esitetyn taulukon perusteella suh- teessa hänen tekemäänsä säännölliseen työaikaan.
Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin edellä maini- tut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perus- tuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat yli- määräiset vapaapäivät.
2. Vapaan kertyminen
Työaikaa lyhennetään kalenterivuosittain vuoden alusta tai sitä myö- hemmästä työsuhteen alkamisesta lukien säännöllisen työajan kerty- män mukaan seuraavasti:
Kalenterivuoden lyhennys työtuntimäärä
vähintään | 136 | h | 8 | h | eli | 1 | päivä |
271 | h | 16 | h | eli | 2 | päivää | |
407 | h | 24 | h | eli | 3 | päivää | |
543 | h | 32 | h | eli | 4 | päivää | |
678 | h | 40 | h | eli | 5 | päivää | |
814 | h | 48 | h | eli | 6 | päivää | |
950 | h | 56 | h | eli | 7 | päivää | |
1085 | h | 64 | h | eli | 8 | päivää | |
1221 | h | 72 | h | eli | 9 | päivää | |
1357 | h | 80 | h | eli | 10 | päivää | |
1492 | h | 88 | h | eli | 11 | päivää | |
1696 | h | 100 | h | eli | 12,5 | päivää |
Tehdyiksi säännöllisiksi työtunneiksi lasketaan myös ne työntekijän sairauden ajalle sattuvat työtunnit, joilta työnantaja maksaa sairaus- ajan palkkaa sekä työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin, kuin työnantaja korvaa ansionmenetyksen. Samoin rinnas- tetaan säännöllisiin työtunteihin kunnanvaltuuston ja -hallituksen sekä niiden asettamien lautakuntien tai muiden pysyvien elinten ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton valtuuston ja hallituksen kokouk- siin ja edustajakokoukseen sekä liittojen väliseen valtakunnalliseen työehtosopimusneuvotteluun käytetty aika, 50- ja 60-vuotispäivät, omat häät, lähiomaisen hautajaiset, sairaan lapsen hoidon aiheut- tama vapaa, siltä osin kuin työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus, kutsunnat, kertausharjoitukset sekä luottamusmiehenä ja työsuojelu- valtuutettuna sekä näiden sijaisena toimimiseen käytetty aika. Lisäksi
tehdyiksi säännöllisiksi työtunneiksi lasketaan tämän pykälän mukai- sesti annettu vapaa.
3. Vapaan antaminen
Edellä kohdan 2 perusteella kertyneet työajan lyhennyksestä johtuvat vapaapäivät annetaan kokonaisina päivinä kertymävuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä. Lyhennysvapaapäivät annetaan yh- dessä tai useammassa erässä työnantajan määräämänä aikana joko vuosiloman yhteydessä tai yhdessä työntekijän muun vapaapäivän kanssa, tai lyhennysvapaapäiviä keskenään yhdistäen, ellei työnan- tajan ja työntekijän kesken erikseen sovita jostakin muusta lyhennys- vapaapäivän antamistavasta. Yksi vapaapäivä vastaa 8 tunnin lyhen- nystä.
Lyhennysvapaapäiviä voidaan antaa työntekijälle ennen niiden an- saitsemista, mikäli työntekijä siihen suostuu.
Yksi viiden päivän jakso
Mikäli työntekijä on ansainnut vähintään 7 lyhennysvapaapäivää, an- netaan lyhennysvapaapäivät yhdistämällä siten, että työntekijälle muodostuu yksi viiden päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa.
Kaksi viiden päivän jaksoa
Mikäli työntekijä on ansainnut vähintään 12,5 lyhennysvapaapäivää, annetaan lyhennysvapaapäivät yhdistämällä siten, että työntekijälle muodostuu kaksi viiden päivän pituista yhdenjaksoista vapaata.
Yllämainittu 5 lyhennyspäivän jakso sisältää 7 kalenteripäivää.
Pöytäkirjamerkintä:
Täysi 12,5 vapaapäivän lyhennys toteutetaan vapaata annettaessa vuorovuosina siten, että parillisina vuosina annetaan 12 vapaapäivää ja parittomina 13 vapaapäivää.
Jos annettava vapaa sisältyy em. säännöllisiä työtunteja kartuttavaan aikaan, katsotaan vapaapäivä pidetyksi, mikäli este vapaan pitämi- seen ei ole ollut tiedossa vapaan ajankohtaa ilmoitettaessa. Jos työn- tekijä kuitenkin sairastuu ennen viiden päivän pituista yhdenjaksoista lyhennysvapaata ja sairaus kestää yhtämittaisesti vähintään viiden päivän lyhennysvapaajakson ajan, siirretään työntekijän sitä pyytä- essä sairauden alle jäävä viiden päivän vapaajakso annettavaksi myöhemmin. Siirto tehdään vain yhden viiden päivän lyhennysvapaa- jakson osalta kalenterivuodessa.
Mikäli työntekijälle on tämän sairasloman aikana ilmoitettu työajan ly- hennysvapaan antamisesta lääkärintodistuksesta ilmenevän sairas- loman jälkeen ja työntekijän sairasloma jatkuu, siirretään sairauden alle jäävät lyhennysvapaapäivät annettavaksi myöhemmin.
Lyhennyksen sisältävän jakson säännöllistä työaikaa lyhennetään ly- hennyksen tuntimäärällä.
4. Vapaan ajankohdasta ilmoittaminen
Ilmoitus vapaan ajankohdasta on annettava työntekijälle vähintään 2 viikkoa ennen vapaan antamista.
5. Ansionmenetyksen korvaaminen
Työntekijälle maksetaan lyhennyksen ajalta palkka voimassa olevan keskituntiansion mukaan. Mikäli työsuhde päättyy ennen kuin an- saittu työajan lyhennys on toteutettu, maksetaan tästä korvaus lop- putilin yhteydessä ansaittujen kertymätaulukon mukaisten vapaapäi- vien lukumäärän perusteella sen hetkisen keskituntiansion mukaan. Jos työntekijälle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnantaja pidättää näin maksetun palkkaennakon työntekijän lopputilistä.
6. Vapaan lukeminen työssäolon veroiseksi
Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroi- sina myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä tämän pykälän mukaisten vapaitten pitämisen vuoksi.
9 § Yli- ja sunnuntaityökorvaus
1. Ylityötä voidaan teettää työntekijän suostumuksella lain sallimissa ra- joissa.
2. Noudatettaessa 7 §:n 2 kohdan toisen tai kolmannen kappaleen mu- kaista työaikajärjestelmää luetaan vuorokautiseksi ylityöksi työ, jota tehdään työvuoroluettelon sisältämän säännöllisen vuorokautisen työajan tai tilapäisesti pidennetyn vuorokautisen työajan lisäksi.
Viikoittaiseksi ylityöksi luetaan työ, joka tehdään työvuoroluettelon mukaisen viikkotyöajan lisäksi ja joka ei ole vuorokautista ylityötä.
3. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä ylityö- tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta 100 prosentilla korotettu palkka.
Iltavuoron jälkeen tehtävästä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 100 %:lla korotettua palkkaa.
4. Sunnuntaina ja juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapunpäivänä teh- dystä työstä maksetaan sadalla prosentilla korotettu palkka. Sunnun- taina tehty ylityö korvataan sadalla prosentilla.
1. Terminaalityöntekijäin palkka määräytyy kuukausipalkkana.
2. Palvelusvuosina alallaoloaikaa laskettaessa otetaan huomioon termi- naaleissa tai niihin verrattavissa varastoissa sekä autonkuljettajana tai apumiehenä terminaalissa työskentelyaika, jotka on vaadittaessa työtodistuksin varmennettava.
Varastonhoitajan ammattitutkinnon ja palvelulogistiikan ammattitut- kinnon varastologistiikan osaamisalan suorittamisesta luetaan palve- lusvuosiin 8 kuukautta ja toisen asteen kolmivuotisen opetussuunni- telmaperusteisen logistiikan perustutkinnon suorittamisesta 2 vuotta.
3. Autonkuljettajien palkkauksessa noudatetaan kuorma-autoalan työ- ehtosopimusta.
4. Muutettaessa työntekijän kiinteää kuukausipalkkaa tuntipalkaksi tai päiväpalkaksi ansionmenetyksen korvaamiseksi tai työehtosopimuk- sen korotusosien laskemiseksi jaetaan työntekijän kuukausipalkka tuntipalkaksi muutettaessa luvulla 170 ja päiväpalkaksi muutettaessa luvulla 21.
5. Palkan muuttuvia osia laskettaessa käytetään perusteena 11 §:n mu- kaan laskettua keskituntiansiota, ellei yrityksessä ole sovittu muusta laskentatavasta.
1. Työntekijän palkan muuttuvien osien keskituntiansio lasketaan siten, että hänen kunkin vuosineljänneksen aikana työajalta eri palkkausta- pojen mukaan saamansa ansio mahdollisine erillisine lisineen lukuun ottamatta ylityö- ja sunnuntaityölisää jaetaan saman vuosineljännek- sen tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä.
2. Vuosineljänneksittäin laskettua keskituntiansiota käytetään seuraa- vasti:
- helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana edellisen vuoden neljännen vuosineljänneksen keskituntiansiota
- touko-, kesä- ja heinäkuun aikana vuoden ensimmäisen vuosi- neljänneksen keskituntiansiota
- elo-, syys- ja lokakuun aikana vuoden toisen vuosineljänneksen keskituntiansiota
- marras-, joulu- ja tammikuun aikana kolmannen vuosineljännek- sen keskituntiansiota.
Tässä pykälässä mainitut kuukausijaksot ja vuosineljännekset laske- taan alkaviksi ja päättyviksi tilikausien mukaan siten, että tilikauden jakautuessa kahdelle yllämainituista kuukausijaksoista tai kahdelle vuosineljännekselle, tilikausi luetaan siihen jaksoon, jolle jakaantuu suurempi määrä säännöllisiä työtunteja.
Jos työntekijä vuosineljänneksen aikana on ollut työssä vähemmän kuin 160 tuntia, keskituntiansiota ei tältä vuosineljännekseltä lasketa.
1. Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknisesti on mahdollista, on työtehon ja ansion kohottamiseksi työntekijöille varattava mahdollisuus suorit- taa urakkatyötä.
2. Urakkapalkka on hinnoiteltava siten, että työntekijän urakka-ansio normaalilla urakkatyövauhdilla nousee 30 % ohjetuntipalkkaa korke- ammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähin- tään samassa suhteessa.
3. Osa- eli sekaurakkatyö, jossa osa palkasta maksetaan kiinteänä ja osa työsuorituksen mukaan määräytyvänä liikkuvana osana, on hin- noiteltava siten, että työsuorituksen tai työtehon vastatessa normaa- lia urakkatyövauhtia työntekijän ansio nousee 30 % ohjetuntipalkkaa korkeammaksi. Työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä tulee palkan liikkuvan osan kasvaa vähintään samassa suhteessa.
4. Mikäli tehdään satunnaisia suorituspalkkatöitä, sovitaan hinnoitte- lusta ennen työn alkamista asianomaisen työryhmän tai yksityisen työntekijän kanssa. Hinta voidaan sopia tilapäisesti milloin kysymyk- sessä on aikaisemmin hinnoittelematon työ tai jäljempänä 6. koh- dassa mainitusta syystä tapahtuva uusi hinnoittelu.
5. Urakka- ja sekaurakkatyötä tehtäessä on ohjetuntipalkka taattu.
6. Xxxxxxx työmenetelmissä ja koneistuksessa tai muissa näihin verratta- vissa työsuoritukseen oleellisesti vaikuttavissa tekijöissä tapahtuu muutoksia, suoritetaan uusi suorituspalkkatyön hinnoittelu, pitäen oh- jeena edellä 2 ja 3 kohtien mukaisesti muodostunutta ansiotasoa.
Pöytäkirjamerkintä:
Työsuoritukseen oleellisesti vaikuttavissa tekijöissä tapahtuneisiin muutoksiin perustuvassa suorituspalkkatyön uudessa hinnoittelussa huomioidaan ne muutokset, jotka työpaikalla on yhteisesti kirjattu tai
jotka muuten todetaan. Muutoksista aiheutuva uusi hinnoittelu pyri- tään suorittamaan tarpeetonta viivytystä välttäen ja siten, ettei se ai- heuta olennaista muutosta työntekijäin vakiintuneeseen ansiotasoon.
7. Palkkiopalkkajärjestelmää voidaan käyttää töissä, joissa se työn laatu huomioon ottaen on tarkoituksenmukaista. Palkkiotyötä tehtäessä on ohjetuntipalkka taattu.
Pöytäkirjamerkintä:
1. Milloin on kysymys pysyväisluontoisesta, työntekijäryhmää koske- vasta suorituspalkkatyöstä, varataan luottamusmiehelle tilaisuus olla läsnä hinnoittelusta sovittaessa.
2. Työntekijän työn välittömästi liittyessä suorituspalkkatyötä tekevien työntekijäin työhön, pyritään se työntekijän työvauhdin sitä edellyttä- essä järjestämään suorituspalkalla. Ellei työtä edellä mainitussa ta- pauksessa voida järjestää suorituspalkalle, otetaan ko. työntekijän palkkauksessa huomioon hänen edellä mainittu sidonnaisuutensa suorituspalkkatyötä tekevien työntekijäin työvauhtiin.
3. Jos suorituspalkalla työskentelevän työntekijän työssä syntyy ilman asianomaisen omaa syytä koneen rikkoutumisen tai muun tilapäishäi- riön takia keskeytys, joka yhtäjaksoisesti kestää yli 15 minuuttia, py- ritään hänelle täksi ajaksi järjestämään muuta työtä. Jos tätä työtä ei voida järjestää suorituspalkalle, maksetaan työntekijälle hänen varsi- naisesta työstään määritelty ohjetuntipalkka lisättynä tästä työstä mahdollisesti sovitulla olosuhdelisällä. Jos muuta työtä ei voida jär- jestää, maksetaan työntekijälle tältä ajalta hänen varsinaisesta työs- tään määritelty ohjetuntipalkka.
4. Jos jatkuvaa suorituspalkkatyötä tekevä työntekijä muun kuin edellä
3. kohdassa mainitun syyn vuoksi työnantajan määräyksestä tilapäi- sesti siirretään aikatyöhön, maksetaan hänelle keskeytyksen ajalta, kuitenkin enintään kuudelta päivältä edellisen normaalina pidettävän tilikauden keskituntiansion mukainen palkka. Jos aikatyö jatkuu kau- emmin kuin kuusi työpäivää, maksetaan sen jälkeiseltä aikatyöajalta aikapalkka.
1. Ilta- ja yötyölisät
Kello 16 - 22 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltatyölisää 15 prosenttia taulukkopalkasta.
Kello 22 - 06 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan yötyölisää 25 prosenttia taulukkopalkasta.
2. Vuorotyölisä
Vuorotyössä maksetaan iltavuoron tunneilta lisää, jonka suuruus on 15 prosenttia ja yövuoron tunneilta lisää, jonka suuruus on 25 pro- senttia työntekijän taulukkopalkasta.
3. Vapaapäivätyölisä
Vapaapäivänä suoritetusta työstä maksetaan vapaapäivätyölisä, jonka suuruus on 100 prosenttia työntekijän taulukkopalkasta.
4. Jäähdytetyt terminaalit
Yksinomaan erillisessä, enintään +7 asteen jäähdytetyssä terminaa- lissa työskenteleville työntekijöille maksetaan lisää, jonka suuruus on 5 prosenttia työntekijän taulukkopalkasta.
5. Työkohtaisuuslisä
Mikäli työntekijän työtaito, -teho, -kokemus tai hänen tehtäviensä hä- nelle asettamat vaatimukset poikkeavat olennaisesti kysymyksessä olevan työntekijäryhmän yleisestä keskitasosta, voidaan hänelle maksaa enintään 10 %:n työkohtaisuuslisää taulukkopalkasta lasket- tuna.
14 § Suojavaatetus ja turvajalkineet
Työnantaja hankkii työntekijöilleen tarkoituksenmukaisen suojavaate- tuksen ja turvajalkineet työssä käytettäväksi ja huolehtii niiden puh- taudesta ja kunnossapidosta.
Soveltamisohje:
Työnantajan tulee uusia rikkoontuneet tai muuten käyttökelvottomiksi käytössä muuttuneet turvajalkineet.
15 § Työskentely terminaalialueen ulkopuolella
1. Päivä- ja ruokarahat
Mikäli työntekijä joutuu siirtymään työtehtäviensä vuoksi toiselle paik- kakunnalle eikä pääse sieltä yöksi kotiin, maksetaan hänelle majoi- tus- ja matkakustannusten lisäksi valtion matkustusohjesäännön mu- kainen päiväraha.
Jos työntekijä joutuu poistumaan terminaalilta tai varastolta työtehtä- viensä vuoksi ja tavanomaisuudesta poikkeavasti on estynyt ruokai- lutauon aikana käymästä ruokailemassa kotonaan, terminaalissa tai
varastossa ja ruokailumahdollisuudet tästä johtuen olennaisesti poik- keavat tavanomaisesta, maksetaan hänelle ruokarahana 10,75 eu- roa.
2. Matkustusajan palkka
Milloin työntekijä joutuu aloittamaan tai lopettamaan työnsä vieraalla paikkakunnalla, maksetaan matkustamisajalta asemapaikkakunnalta työn alkamispaikalle tai päinvastoin peruspalkka matka-aikaa työai- kaan lukematta.
Työntekijällä voi olla yksi asemapaikka. Xxxxxxx työntekijä joutuu aloit- tamaan tai lopettamaan työnsä muualla kuin asemapaikalla, makse- taan matkustusajalta asemapaikalle tai päinvastoin peruspalkka matka-aikaa työaikaan lukematta.
Asemapaikalla tarkoitetaan terminaalialuetta tai muuta työn aloitta- mis- ja lopettamispaikkaa.
Asemapaikkakunnalla tarkoitetaan sitä kuntaa, jossa työntekijän ase- mapaikka on, kuitenkin siten, että pääluottamusmiehen ja työnanta- jan on erikseen sovittava asiasta, mikäli paikkakuntakohtaiset erikois- olosuhteet antavat siihen aiheen tai mikäli se on tarpeen täysiaikaisen työn tarjoamiseksi.
1. Palkka terminaalityöntekijöille määräytyy kuukausipalkkana.
Mikäli palkanmaksupäivä sattuu pyhä-, itsenäisyys- tai vapunpäi- väksi, joulu- tai juhannusaatoksi taikka arkilauantaiksi, maksetaan palkka edellisenä arkipäivänä.
2. Muistutukset palkkaa vastaan on tehtävä ennen seuraavaa palkan- maksua.
17 § Sairausajan ja äitiys- ja isyysvapaan palkka
1. Työnantaja maksaa työntekijälle, joka on työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan estynyt tekemästä työtä sairauden tai tapatur- man takia eikä hän ole tautia tai tapaturmaa aiheuttanut tahallisesti, rikollisella toiminnalla, kevytmielisellä elämällään tai törkeällä tuotta- muksella, sairausajan palkkaa sen pituisen kalenteriajanjakson työ- päiviltä kuin seuraavasta käy ilmi:
Työsuhde, joka on ennen Kalenteriajanjakso työkyvyttömyyden alkua
jatkunut yhtäjaksoisesti
alle 3 vuotta 28 päivää
3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 päivää
5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 päivää
10 vuotta tai kauemmin 56 päivää
2. Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella. Työntekijän tulee käydä ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin vastaanotolla. Muun työnantajan hyväksymän lääkärin kuin työterveyslääkärin antama to- distus työkyvyttömyydestä kelpaa perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle tapauksissa, joissa hoidon kiireellisyyden, työterveys- lääkärin kaukaisen sijainnin, vastaanottoajan soveltumattomuuden, erikoislääkärin tutkimuksen tarpeellisuuden, matkatyön tai muun pe- rustellun syyn vuoksi työterveyslääkärin käyttö ei ole mahdollista.
3. Jos työnantaja ei hyväksy työntekijän esittämää lääkärintodistusta, hän voi osoittaa työntekijän nimeämänsä lääkärin tarkastettavaksi. Työnantaja maksaa uuden lääkärintodistuksen hankkimisesta johtu- vat kustannukset.
4. Lääkärintodistuksen sijasta terveyden- tai sairaanhoitaja voi antaa tutkimuksensa perusteella sairauslomatodistuksen enintään 3 päi- väksi silloin, kun työterveyshuollon tai julkisen terveydenhuollon lää- kärinpalveluksia ei ole saatavilla. Työntekijän tulee käydä tällöinkin ensisijaisesti työterveyshuollon vastaanotolla. Todistuksen voi uusia vain lääkäri.
5. Sairausajaksi luetaan sairausloman viimeisen kalenteripäivän aikana alkanut koko työvuoro.
6. Siltä ajalta, jolta työnantaja on työntekijälle maksanut sairausajan pal- kan, on työnantaja oikeutettu saamaan sairausvakuutuksesta palau- tuksena työntekijälle tulevan päivärahan.
7. Sairausajan palkanmaksun perusteena on säännöllisen työajan ansi- onmenetyksen korvaaminen.
8. Työntekijän sairausajan päiväpalkka saadaan jakamalla hänen kuu- kausipalkkansa luvulla 21. Palkkaa tai sen osaa maksetaan niiltä päi- viltä, jotka olisivat olleet työntekijän työpäiviä.
9. Työntekijä on velvollinen viivytyksettä ilmoittamaan työnantajalle sai- rastumisestaan sekä arvioidun työkyvyttömyyden päättymisajankoh- dan.
Työntekijän laiminlyödessä välittömän ilmoittamisen tahallaan tai huolimattomuudesta palkanmaksuvelvollisuus alkaa ilmoittamisesta.
10. Mikäli työntekijä ei ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työky- vytön, hänelle voidaan osoittaa jotakin muuta kuin hänen vakituista työtään, ns. korvaavaa työtä. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksen- mukaista ja työntekijän normaaleja työtehtäviä vastaavaa. Aika voi- daan myös hyödyntää työntekijän koulutukseen.
Työntekijän työkyvyttömyyttä koskevassa lääkärintodistuksessa on kuvattava ne mahdolliset rajoitukset, jotka sairaus tai vamma työn te- kemiselle aiheuttavat. Työnantajan päätös korvaavan työn osoittami- sesta työntekijälle pitää perustua lääketieteellisesti perusteltuun kan- nanottoon.
Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla sovittuihin me- nettelytapasääntöihin ja konsultaatioon työterveyslääkärin kanssa. Ennen korvaavan työn aloittamista varataan työntekijälle mahdolli- suus keskusteluun työterveyslääkärin kanssa.
11. Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä, maksetaan hänen äitiysvapaansa ajalta palkkaa samoilta ajanjaksoilta ja samojen säännösten mukai- sesti kuin sairausajalta.
Pöytäkirjamerkintä:
Äitiysvapaan palkkaa koskeva vähimmäiskalenteriajanjakso on 28 kalenteripäivän sijaan yksi kuukausi sairausvakuutuslain 14 luvun 4
§:n (1342/2016) sisältämän kertakorvauksen voimassaolon ajan.
12. Jos työntekijän työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään 6 kuu- kautta ennen lapsen syntymää, maksetaan hänen isyysvapaansa ajalta palkkaa sairausajan palkan säännösten mukaisesti enintään viideltä työpäivältä.
13. Liitot kiinnittävät paikallisten osapuolten huomiota sairauspoissaolo- jen ennalta ehkäisevään toimintaan.
1. Työnantaja korvaa työntekijälle ansion menetyksen hänen terveystar- kastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä anne- tun valtioneuvoston asetuksen (1485/2001) 4 §:ssä tarkoitetussa ter- veystarkastuksessa menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaa- valta ajalta.
Mikäli työntekijä lähetetään edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitet- tua tutkimusta varten toiselle paikkakunnalle tai määrätään tällai- sessa tarkastuksessa muulla paikkakunnalla suoritettavaan jälkitar- kastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen matkakustannuk- sista sekä päivärahan.
2. Työnantaja korvaa ansionmenetyksen sairauden toteamiseksi välttä- mättömän lääkärintarkastuksen ja tarkastukseen liittyvän lääkärin määräämän laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella.
Xxxxxxxxxx suorittamisen edellytyksenä on, että lääkärintarkastus sekä mahdollinen laboratorio- tai röntgentutkimus on järjestetty työ- ajan tarpeetonta menetystä välttäen. Työnantaja korvaa raskaana olevalle työntekijälle ansionmenetyksen sairausvakuutuslain xxxxx- xxx äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveys- keskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella.
3. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä tämän pykälän nojalla suoriteta.
4. Mikäli työntekijä joutuu käymään lääkärintarkastuksessa työsuhteen alkaessa sen vuoksi, että työnantaja pitää lääkärintarkastusta työsuh- teen syntymisen tai jatkumisen edellytyksenä, korvataan työntekijälle lääkärintarkastuksesta ja siihen mahdollisesti liittyvästä laboratorio- tai röntgentutkimuksesta aiheutuvat kustannukset sekä menetetyltä säännölliseltä työajalta ansionmenetys, ellei vastaanottoa ole voitu järjestää työajan ulkopuolelle.
5. Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, maksetaan työntekijälle ansion- menetyksen korvaus hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireel- lisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.
1. Työnantaja maksaa kunnanvaltuuston ja -hallituksen jäsenenä toimi- valle työntekijälle sekä valtiollisia tai kunnallisia vaaleja varten lain mukaan vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä toimivalle työn- tekijälle valtuuston tai hallituksen kokouksesta tai tällaisen lautakun- nan tai toimikunnan kokouksesta aiheutuvasta säännöllisen työajan ansionmenetyksestä korvausta siten, että työntekijä yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyksen kanssa saa täydet palkkaedut.
Korvaus maksetaan sen jälkeen, kun työntekijä on toimittanut työn- antajalle selvityksen kunnan maksamasta ansionmenetyksen kor- vauksesta.
2. Työntekijällä on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työvuoroluettelon mukaiseksi työpäiväkseen.
Työntekijällä on oikeus saada palkallista vapaata työstä läheisen omaisen hautauspäivänä sekä omana hääpäivänään. Läheisenä omaisena pidetään työntekijän avio- ja avopuolisoa, lapsia ja xxxxxxx- xxx, hänen vanhempiaan ja isovanhempiaan, veljiään ja sisariaan sekä xxxx- ja avopuolison vanhempia.
3. Kutsuntapäivän osuessa työntekijän työpäiväksi, maksaa työnantaja varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensimmäisen ker- ran osallistuvalle työntekijälle palkkaa hänen menettämiään säännöl- lisiä työtunteja vastaavalta ajalta.
Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvalle työntekijälle korvataan ansionmenetys siltä ajalta, minkä hän hyväk- syttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä säännöllisenä työaikana.
Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että perheellinen saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut ja perheetön kaksi kolmasosaa (2/3) niistä.
Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka väestönsuojelulain nojalla koulutetaan väestönsuojelun erikoistehtäviin.
4. Alle 10-vuotiaan oman tai muun kodissa pysyvästi asuvan lapsen sai- rastuessa äkillisesti maksetaan äidille tai isälle taikka lapsen muulle huoltajalle, joka asuu vakituisesti yhteisessä taloudessa lapsen ja lap- sen äidin tai isän kanssa, tämän työehtosopimuksen sairausajanpalk- kaa koskevan määräyksen mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjes- tämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä lyhyestä tilapäisestä poissaolosta. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että mo- lemmat huoltajat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työ- ehtosopimuksen sairausajan palkan maksamisesta koskevien mää- räysten mukainen selvitys. Edellä sanottua sovelletaan myös yksin- huoltajiin.
Samoin perustein maksetaan vastaava korvaus äidille, isälle tai muulle lapsen huoltajalle, mikäli toisella huoltajista ei sairaalassaolon taikka toisella paikkakunnalla tapahtuvan työskentelyn, opiskelun tai koulutukseen osallistumisen aiheuttaman tilapäisen esteen vuoksi ole mahdollisuutta osallistua äkillisesti sairastuneen lapsen hoitoon, eikä muuta hoitoa saada järjestetyksi tämän momentin mukaisesti.
Työntekijän tulee toimittaa työnantajalle selvitys toisen huoltajan tila- päisestä esteestä osallistua hoitoon.
Tätä momenttia sovellettaessa opiskelu rinnastetaan ansiotyöhön. Saman sairastumisen johdosta maksetaan korvausta vain toiselle huoltajista.
.
Soveltamisohje:
Selvitys lapsen sairaudesta
Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että lapsen sairaudesta ja sen aiheuttamasta poissaolosta annetaan sama selvitys kuin työ- ehtosopimuksen ja yrityksessä mahdollisesti omaksutun käytännön mukaan vaaditaan omasta sairaudesta. Yleensä tämä merkitsee lää- kärintodistuksen hankkimista lapsen sairaudesta. Mikäli kuitenkin työpaikalla hyväksytään työntekijän sairastumistapauksissa jokin muu selvitys, tulee tämän riittää myös lapsen sairastumisen vuoksi tapahtuvan poissaolon selvittämiseksi. Niin ikään sovelletaan lapsen sairastumistapauksessa ensisijaisesti epidemiatilanteisiin tarkoitet- tuja vuoden 1976 keskitetyn ratkaisun sosiaalipakettiin sisältyviä määräyksiä sairauslomatodistuksen antamisesta.
Edellytyksenä poissaololle on molempien huoltajien ansiotyössä olo. Lähtökohtana on, että huoltajien tulisi ensisijaisesti pyrkiä järjestä- mään lapsen hoito. Vasta silloin, kun tähän ei ole mahdollisuuksia, toinen heistä voi jäädä hoitamaan lasta. Poissaolotapauksissa vaadi- taan selvitykseksi poissaolon välttämättömyydestä vain tieto lapsen hoitopaikan sekä samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten hoi- tomahdollisuudesta ja sopivuudesta tehtävään. Tämä merkitsee sitä, ettei työnantajalle tarvitse antaa selvitystä naapurien, kunnallisten ko- dinhoitajien ym. hoitajien puutteesta. Perheenjäsenillä tarkoitetaan lapsen vanhempia, isovanhempia sekä lapsen vanhempia sisaruksia sekä muita työntekijän taloudessa eläviä.
Saman sairauden uusiutuminen
Mikäli lapsi sairastuu uudelleen samaan sairauteen työehtosopimuk- siin tai alakohtaiseen käytäntöön perustuvan 30 päivän kuluessa, maksetaan työehtosopimuksen sairausajan palkka lapsen hoidon osalta, kuten se tapahtuisi työntekijän omankin sairauden osalta.
Sopimuksen tarkoittamana saman sairauden uusimisena ei pidetä kahden tai useamman lapsen sairastumista peräkkäin alle 30 päivän välein samassa perheessä. Myöskään huoltajan ja lapsen peräkkäin sattuvat sairaudet eivät keskenään muodosta työehtosopimuksen tarkoittamaa uusiutumistapausta.
Poissaolon pituus
Sopimuksessa mainitulla lyhyellä tilapäisellä poissaololla tarkoitetaan yhden, kahden, kolmen tai neljän päivän poissaoloa. Poissaolon pi- tuus on aina arvioitava tapaus tapaukselta ottaen huomioon muun muassa hoidon järjestämismahdollisuudet ja sairauden laatu. Sopi- mus ei siten merkitse automaattista oikeutta neljän päivän palkalli- seen enimmäispoissaoloon. Poissaolon ollessa sovittua pitemmän, ei korvausta suoriteta. Xxxxxxxxxxxx on kuitenkin, ettei sairasta lasta voida aina jättää yksin lapsen sairauden jatkuessa pitempäänkin kuin sen ajan, jolta korvaus suoritetaan.
Lapsen sairastumisesta aiheutuvan poissaolon vaikutus vuosiloman ansaitsemi- seen
Vuosilomalain 7 §:n luettelo työssäolopäivien veroisista päivistä ei si- sällä lapsen sairastumisesta johtuvia poissaolopäiviä. STK ja SAK ovat kuitenkin sopineet, että palkallinen poissaolo lapsen äkillisen sai- rastumisen johdosta ei vähennä huoltajan vuosiloman ansaitsemista. Tämän mukaan ko. poissaolopäivät rinnastetaan lain tarkoittamiin työssäolopäivien veroisiin päiviin.
Huoltajat saman työnantajan palveluksessa
Mikäli lapsen huoltajat ovat saman työnantajan palveluksessa siten, että huoltajien työvuorot osuvat peräkkäin, varataan kotona olevalle huoltajalle mahdollisuus ilman palkan menetystä hoitaa äkillisesti sai- rastunutta lasta siihen saakka, kunnes toinen huoltajista palaa työ- vuoroltaan kotiin. Tällaisen palkallisen poissaolon pituus on se aika, mikä kuluu edestakaiseen työmatkaan.
5. Edellä tässä pykälässä mainitut korvaukset suoritetaan työehtosopi- muksen 11 §:ssä mainitun keskituntiansion mukaisina.
6. Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa sairausvakuutuslain täytäntöönpa- nosta annetun valtioneuvoston asetuksen (1335/2004) 1 luvun 4
§:ssä tarkoitettua vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osal- listuakseen sairausvakuutuslain 1224/2004) 10 luvun 2 §:n 2 momen- tissa tarkoitettuun lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opas- tukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.
7. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton edustajakokouksen kokous- edustajalla on oikeus osallistua edustajakokoukseen olemalla poissa työstä kyseessä olevan kokouksen ajankohtana.
Soveltamisohje:
Työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta kyseiseltä ajalta. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle kokouksen ajankohdasta niin pian kuin mahdollista.
Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmä- henkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.
Työntekijän vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan.
Vuosilomapalkka maksetaan työntekijälle ennen loman alkamista. Työntekijän pyynnöstä vuosilomapalkka voidaan maksaa normaalina palkanmaksupäivänä vuosiloman aikana. Enintään kuuden päivän pi- tuiselta lomajaksolta vuosilomapalkka voidaan maksaa normaalina palkanmaksupäivänä.
1. Vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle maksetaan lomaltapa- luurahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan.
2. Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloit- taa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työ- hön heti vuosiloman päätyttyä.
3. Lomaltapaluuraha maksetaan kuitenkin, mikäli työntekijä välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 7 §:n 2 momentissa mainitun syyn takia.
Työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi rinnastetaan tilanteisiin, joissa työntekijä on poissa työnantajan suostumuksella. Edellytyksenä on, että työntekijä palaa työhön hoitovapaalta työsopimuslain tarkoitta- man ilmoituksen tai siihen myöhemmin perustellusta syystä tehdyn muutoksen mukaisesti.
4. Lomaltapaluuraha maksetaan viimeistään työntekijän lomaltapaluuta seuraavana viidentenä yleisenä pankkipäivänä. Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vastaava osa lo- maltapaluurahasta noudattaen vastaavasti, mitä edellä on määrätty. Paikallisesti voidaan sopia koko lomaltapaluurahan maksamisesta viimeksi annettavan loman osan yhteydessä.
5. Työntekijällä, joka vakinaiseen palvelukseen astumisen vuoksi me- nettäisi hänelle muutoin työehtosopimuksen mukaan kuuluvan lomal- tapaluurahan, on oikeus saada lomaltapaluuraha, mikäli hän suoritet- tuaan asevelvollisuuden vakinaisessa väessä palaa palvelusajan päätyttyä työhön maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virka- suhteen jatkumisesta annetun lain (305/2009) edellyttämällä tavalla.
6. Asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen työhön palattaessa makset- tavan lomaltapaluurahan määrä lasketaan työehtosopimuksen osoit- tamana prosenttina siitä lomakorvauksesta, joka työntekijälle makset- tiin hänen palvelukseen astuessaan. Jos palvelukseen astuminen on tapahtunut välittömästi vuosilomalta, lasketaan lomaltapaluuraha vastaavasti työntekijälle maksetun vuosilomapalkan ja lomakorvauk- sen yhteismäärästä. Lomaltapaluuraha määräytyy sen työehtosopi- muksen mukaan, joka oli voimassa palvelukseen astuttaessa.
7. Mikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irti- sanonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloman aikana si- ten, että työntekijä on työsuhteen päättymisen vuoksi estynyt palaa- masta vuosilomaltaan työhön, työntekijä ei tästä syystä johtuen me- netä oikeuttaan lomaltapaluurahaan.
8. Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän työsuhteen muusta kuin työn- tekijästä johtuvasta syystä siten, että työsuhde päättyy lomakautena, maksetaan lomaltapaluuraha myös lomakorvauksesta.
9. Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle sekä varhennetulle vanhuus- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaltapaluuraha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosilomapal- kasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu.
23 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintä
Työnantaja perii, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, tä- hän työehtosopimukseen osallisen ammattiyhdistyksen jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain liiton nimeämälle pankkitilille. Pe- rintä suoritetaan siten kuin keskusjärjestöjen allekirjoittamassa sopi- muspöytäkirjassa on erikseen sovittu. Työntekijälle annetaan kalen- terivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidäte- tystä summasta.
1. Luottamusmiehen osalta noudatetaan liittojen välistä luottamusmies- sopimusta.
2. Yritykseen voidaan valita yksi pääluottamusmies, jolle luottamus- miestehtävien hoitamista varten on annettava säännöllistä viikoit- taista vapautusta työstä työntekijöiden lukumäärän perusteella seu- raavasti:
Työntekijämäärä Vapautus/viikko
enintään 10 | 2 t |
11 - 29 | 4 t |
30 - 49 | 5 t |
50 - 100 | 8 t |
101 - 179 | 16 t |
180 - 259 | 22 t |
260 - 339 | 28 t |
340 - 399 | 32 t |
400 tai yli | 40 t |
Jos luottamusmiehen vapautuksen määrä on vähemmän kuin kah- deksan tuntia viikossa, luottamusmiehellä on oikeus työstä vapautuk- sen sijasta saada rahakorvaus, joka saadaan kertomalla taulukosta ilmenevä vapautuksen määrä hänen keskituntiansiollaan.
3. Mikäli jollakin yrityksellä on toimipaikkoja useammassa pisteessä, voidaan toimipistettä kohden valita yksi luottamusmies, jolle on edellä mainittua vapaa-aikaa annettava työpisteen työntekijämäärän perus- teella seuraavasti:
Työntekijämäärä Vapautus/viikko 15 - 29 1 t
30 - 49 3 t
50 - 79 6 t
80 tai yli 8 t
Muutetaan em. vapautustaulukko 1.1.2021 lukien seuraavaksi:
30 - 49 4 t
Työntekijämäärä Vapautus/viikko 15 - 29 1 t
50 - 79 6 t
80 - 110
yli 110
8 t
10 t
Jos luottamusmiehen vapautuksen määrä on vähemmän kuin kah- deksan tuntia viikossa, luottamusmiehellä on oikeus työstä vapautuk- sen sijasta saada rahakorvaus, joka saadaan kertomalla taulukosta ilmenevä vapautuksen määrä hänen keskituntiansiollaan.
Edellytyksenä vapaa-ajan antamiselle työpisteen luottamusmiehelle on, että myös työnantajalla on samassa työpisteessä työnjohtaja tai vastaava esimies.
4. Pääluottamusmiehelle maksetaan luottamusmiespalkkiota taulukko- palkasta laskettuna yhtiön koko työntekijämäärän mukaan seuraa- vasti:
Työntekijöitä Palkkio
20 - 49 1,5 %
50 - 179 3,7 %
180 - 399 6,3 %
400 tai yli 8,3 %
Palkkiota ei oteta huomioon laskettaessa 11 §:n mukaista keskitunti- ansiota tai vuosilomapalkkaa.
5. Liitot toteavat yllä olevan soveltamisesta, että
- työntekijällä tarkoitetaan tämän työehtosopimuksen piirissä työskentelevää työntekijää,
- vapaa-ajan ja luottamusmiespalkkion perustana oleva työnteki- jäin lukumäärä todetaan vuosittain vuoden ensimmäisenä arki- päivänä,
- jos joku on sovellutuksen voimaan tullessa nauttinut parempia etuja, säilytetään nämä niin kauan kuin ao. henkilö on luottamus- henkilönä,
- sopimuksen tarkoittama vapaa-aika merkitään työvuoroluette- loon,
- edellä mainitulta vapaa-ajalta maksetaan palkka keskituntian- sion mukaan.
1. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n valtuuttamilla asiamie- hillä on oikeus tämän työehtosopimuksen valvontaa, soveltamista ja tulkintaa koskevissa asioissa käydä työpaikoilla, sovittuaan käynnistä sitä ennen työnantajan tai hänen edustajansa kanssa.
2. Asiamiehellä on oikeus saada työnantajalta ne tiedot, jotka ovat hä- nelle tarpeen mainittujen tehtävien suorittamisessa.
26 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen
1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyksiä tämän työehtosopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnanta-
xxx ja työntekijän kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja vii- meistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvot- telut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen.
Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toi- menpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännölli- sen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laa- dittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava mo- lemmille paikallisille osapuolille kappale.
Pöytäkirjamerkintä:
Liitot suosittelevat seuraavien seikkojen huomioon ottamista paikalli- sia neuvottelusuhteita edelleen kehitettäessä:
- työehtosopimuksen määräämän neuvottelujärjestyksen eri ta- soilla toimiville henkilöille, erityisesti luottamusmiehille ja työn- johtajille kuuluva vastuualue ja siihen liittyvät valtuudet työsuh- deasioissa todetaan ja niiden keskeistä merkitystä tähdenne- tään,
- välitöntä ja nopeaa ratkaisua vaativan erimielisyyden selvittely on aloitettava heti, kun se on ilmaantunut,
- työpaikoilla tapahtuneen neuvottelun tulos todetaan kussakin neuvottelun eri vaiheessa ja tärkeimmissä, periaatteellista mer- kitystä omaavissa, taikka useita työntekijöitä tai työryhmää kos- kevissa asioissa saavutettu neuvottelutulos merkitään sopivalla tavalla muistiin,
- uusille työntekijöille järjestetään tilaisuus osallistua systemaatti- seen, yritystä ja sen työsuhdeasioita koskevaan esittelyyn.
Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa mitä keskusjärjestöjen välillä tehdystä yleissopimuksesta säädetään.
2. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista osapuolten kes- ken edellä 1. momentissa mainittua menettelyä noudattaen ei ole päästy yksimielisyyteen, alistetaan työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
3. Työntekijän irtisanomista koskevan erimielisyyden selvittämisessä ja määräysten rikkomisen seuraamuksissa noudatetaan kuitenkin sitä, mitä tämän sopimuksen osana olevassa irtisanomissuojasopimuk- sessa on määrätty.
27 § Kokoontuminen työpaikoilla
1. Kullakin työpaikalla sovelletaan työehtosopimuksen osapuolena ole- van liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuu- luvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:
a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoittamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.
b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan välittömässä läheisyydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei sellaista ole, on ky- symyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen rat- kaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.
c) Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokousti- lojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt jär- jestö ja järjestäjä. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla ko- kouksessa saapuvilla.
d) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtoso- pimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.
Soveltamisohje:
Työpaikalla tapahtuvan kokoontumisen edellytyksenä on muun mu- assa se, että kokouksen pidosta sovitaan työnantajan kanssa. Sopi- misen tulee pääsäännön mukaan tapahtua vähintään 3 päivää ennen kokousta. Vain siinä tapauksessa, että aihe kokouksen pitämiseen on ilmaantunut niin myöhään, ettei edellä mainittua määräaikaa ole mah- dollista noudattaa, voidaan pyyntö esittää myöhemminkin.
Ainoastaan työehtosopimuksessa mainituin edellytyksin järjestettyyn kokoukseen on kokouksen järjestävillä oikeus kutsua työehtosopi- muksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asian- omaisen keskusjärjestöjen edustajia.
1. Työnantaja varaa työntekijöilleen mahdollisuuden peseytymiseen sekä tilaisuuden käyttää tarkoituksenmukaista puku- ja ruokailuhuo- netta.
2. Mikäli jossain tapauksessa on työntekijälle myönnetty parempia eh- toja kuin tässä työehtosopimuksessa on määrätty, jäävät ehdot tä- män sopimuksen ulkopuolelle eikä se aiheuta niihin muutoksia.
3. Yritysten tekemiin alihankintasopimuksiin tulee sisällyttää ehto, jonka mukaan alihankkija sitoutuu soveltamaan alihankintatyötä yrityksen piirissä suorittavien työntekijöiden osalta alansa yleistä työehtosopi- musta sekä täyttämään työ- ja sosiaalilainsäädännön määräykset. Alihankkijaa käyttävän yrityksen tulee tiedottaa alihankkijalle edellä mainittujen määräysten sisällöstä ja korostaa, että niiden noudattami- nen on osa alihankintasopimusta.
Pääluottamusmiehellä ja toimipisteen luottamusmiehellä on oikeus saada tiedot toimialueellaan toimivista alihankkijoista ja niiden palve- luksessa työpaikalla olevasta työvoimasta. Xxx xxxxxxxxxxxx käyttä- vän yrityksen pääluottamusmiehellä tai toimipisteen luottamusmie- hellä on perusteltua syytä epäillä alihankkijan toimivan alansa yleisen työehtosopimuksen ja edellä mainitun lainsäädännön vastaisesti, käyttäjäyrityksen tulee selvittää asia ja kertoa selvityksestä pääluot- tamusmiehelleen tai toimipisteen luottamusmiehelle.
Mikäli alihankintaa käyttävän yrityksen ja sen pääluottamusmiehen tai toimipisteen luottamusmiehen välillä ilmaantuu erimielisyyttä tä- män säännöksen soveltamisesta, asia alistetaan jommankumman pyynnöstä työehtosopimuksen osapuoliliittojen perustaman harmaan talouden neuvottelukunnan ratkaistavaksi. Neuvottelukunnan jäse- nen esityksestä neuvottelukunnalla on oikeus saada pyynnöstä eri- mielisyyden kohteena olevan yrityksen työaika- ja palkkatiedot neu- vottelukunnan nähtäväksi.
Pöytäkirjamerkintä:
Selvitys ei saa sisältää yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia tietoja.
29 § Sopimuksen voimassaolo ja sen irtisanominen
Tämä sopimus on voimassa 31. päivään tammikuuta 2023 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuu- kautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY
AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY
AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY
AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY
TERMINAALITOIMINTAA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
Aika: 28.1.2020
Paikka: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Helsinki Läsnä: Xxxxx Xxxxxxxxx AKT
Xxxxx Xxxxxxxx AKT Xxxxx Xxxxxxx AKT
Xxxxx Xxxxxxx AKT
Xxxx Xxxxxxxxxx ALT Xxxxx Xxxxxxxx ALT Xxxxxx Xxxxxxxx ALT Xxxxx Xxxxxxxx ALT Xxxxx Xxxxxxxxx ALT
1 § SOPIMUSKAUSI
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on peruuttanut 17.1.2020 teke- mänsä terminaalitoimintaa koskevan työehtosopimuksen irtisanomisen 27.1.2020. Autoliikenteen Työnantajaliitto ry on hyväksynyt irtisanomisen peruuttamisen.
Todettiin, että Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välillä 31.1.2017 solmitun terminaalitoimintaa kos- kevan työehtosopimuksen voimassaolo päättyy 31.1.2021.
Päätettiin uudistaa edellä mainittu työehtosopimus ajalle 1.2.2021 – 31.1.2023.
2.1. 1. Vuonna 2020
Palkkoja korotetaan 1.2.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak- sukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on täysiaikaisilla 35,70 euroa kuukaudessa.
2.1. 2. Vuonna 2021
Palkkoja korotetaan 1.2.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak- sukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 2,0 prosenttia.
Prosentuaalinen yleiskorotus sentitetään käytössä olevasta viimeisim- mästä palkkatilaston autoliikenteen yhteisestä työntekijöiden STA-luvusta
(IV/2018 16,25 €/t). Terminaalitoimintaa koskevan työehtosopimuksen yleiskorotus saadaan kertomalla kyseinen senttimäärä 170:llä.
2.1.3. Vuonna 2022
1.2.2022 voimaan tuleva palkkojen yleiskorotus neuvotellaan 31.1.2022 mennessä. Yleiskorotus on vähintään verrokkialojen palkankorotusten ma- temaattinen keskiarvo.
Palkkoja korotetaan 1.2.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak- sukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus määritellään 31.1.2022 mennessä seuraavalla laskentamallilla:
Yleiskorotuksen prosentti lasketaan seuraavien verrokkialojen työehtoso- pimusten 31.1.2022 mennessä tiedossa olevien ja 1.11.2021 – 31.10.2022 aikana toteutettujen/toteutettavien yleiskorotusten matemaattisena kes- kiarvona ottaen huomioon yleiskorotusjaksojen pituudet (kaksi desimaalia):
- Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Teolli- suusliitto ry ja Teknologiateollisuus ry),
- Kemian perusteollisuuden työehtosopimus (Teollisuusliitto ry ja Kemian- teollisuus ry),
- Mekaanisen metsäteollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Teollisuusliitto ry, Sähköalojen ammattiliitto ry ja Metsäteollisuus ry),
- Paperiteollisuuden työehtosopimus (Paperiliitto ry ja Metsäteollisuus ry).
Verrokkialojen yleiskorotuksiin lisätään mahdolliset paikalliset-, yrityskoh- taiset- tai muut vastaavat erät.
Verrokkialojen sopimuskorotusten määrästä vähennetään se prosentti- määräinen kustannusvaikutus, jolla kyseisen työehtosopimuksen osapuo- let ovat sopineet kustannusvaikutteisista työehtomuutoksista ja jonka he ovat todenneet työehtosopimusratkaisussaan.
Mikäli verrokkialoilla toteutetaan työehtosopimuksen mukaisesti em. tar- kastelujakson aikana kertaeriä, jotka eivät johdu sopimuskorotusten las- kennallisesta siirtämisestä myöhempään ajankohtaan, vaan ovat niistä täy- sin erillisiä, lasketaan kertaeristä kaikkien neljän verrokkialan matemaatti- nen keskiarvo. Laskelman mukainen kertaerä toteutetaan tämän työehto- sopimuksen työntekijöille yleiskorotuksen ajankohtana (pyöristys täyteen euroon ja osa-aikaisille työajan suhteessa). Mikäli jonkun verrokkialan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä olevalle ajalle puuttuu 31.1.2022, jäte- tään se myös kertaerän laskennassa pois jakajasta.
Mikäli jonkun yksittäisen sopimusalan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä olevalle ajalle puuttuu 31.1.2022 tai jonkun yksittäisen sopimusalan em. periaattein laskettu yleiskorotus on nolla tai miinusmerkkinen, jätetään se laskennan ulkopuolelle 1.2.2022 yleiskorotusta laskettaessa.
Jos millään verrokkialalla ei ole 31.1.2022 mennessä saavutettu neuvotte- luratkaisua, osapuolet sopivat tarkasteluajankohtien ja palkantarkistusten toteuttamisajankohdan ja -tavan mahdollisista muutoksista.
Edellä mainitun laskentamallin tuloksena saatava prosentuaalinen yleisko- rotus sentittään käytössä olevasta viimeisimmästä palkkatilaston autolii- kenteen yhteisestä työntekijöiden STA-luvusta (IV/2018 16,25 €/t). Termi- naalitoimintaa koskevan työehtosopimuksen yleiskorotus saadaan kerto- malla kyseinen senttimäärä 170:llä.
Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen yleiskorotuksen määrästä 31.1.2022 mennessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jommankumman aloit- teesta välityslautakunta, johon molemmat osapuolet asettavat kumpikin yh- den jäsenen ja kutsuvat puheenjohtajaksi valtakunnansovittelijan. Lauta- kunnan tulee antaa ratkaisu 15.2.2022 mennessä.
2.2. Työehtosopimuksen taulukkopalkkojen korotukset
2.2.1. Vuonna 2020
Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleiskorotuksen ajankohdasta lukien.
Lisäksi taulukkopalkkoja korotetaan 1.10.2020 tai lähinnä sen jälkeen alka- van palkanmaksukauden alusta lukien 0,15 prosentilla.
2.2.2. Vuonna 2021
Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleiskorotuksen ajankohdasta lukien.
Lisäksi taulukkopalkkoja korotetaan 1.10.2021 tai lähinnä sen jälkeen alka- van palkanmaksukauden alusta lukien 0,15 prosentilla.
2.2.3. Vuonna 2022
Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleiskorotuksen ajankohdasta lukien.
Lisäksi taulukkopalkkoja korotetaan 1.10.2022 tai lähinnä sen jälkeen alka- van palkanmaksukauden alusta lukien 0,15 prosentilla.
3 § PÄIVÄRAHAT
Työehtosopimuksen 15 §:n 1 kohdan mukaisen ruokarahan suuruus on 1.2.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 10,75 euroa.
Työehtosopimuksen ruokarahan suuruutta tarkistetaan 1.2.2021 ja 1.2.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien liittojen välillä aikaisemmin noudatetun käytännön mukaisesti.
4 § TEKSTIMUUTOKSET TYÖEHTOSOPIMUKSEEN
Sovitut tekstimuutokset on merkitty terminaalitoimintaa koskevaan työehto- sopimukseen ja ne tulevat voimaan 1.2.2020 tai työehtosopimukseen myö- hemmin merkitystä ajankohdasta lukien.
5 § TYÖRYHMÄ
Liitot perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää varasto- ja termi- naalitoiminnoissa käytössä olevia työaikoja ja työaikamalleja sekä niiden vaikutuksia työn tekemiseen ja toimintaan. Työryhmä raportoi selvitystyön edistymisestä ja tuloksista molempien liittojen hallintoa. Osapuolet voivat halutessaan nimetä työryhmään ns. kentän jäseniä.
6 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO
Terminaalitoimintaa koskeva työehtosopimus on voimassa 31.1.2023 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuu- kautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisa- nottu.
7 § ALLEKIRJOITUS
Tällä kahtena saman sanaisena kappaleena laaditulla pöytäkirjalla, joka liit- tojen allekirjoituksin katsotaan tarkistetuksi ja hyväksytyksi, on sama voima ja velvoittavuus kuin työehtosopimuksella.
Vakuudeksi
Xxxxx Xxxxxxxx
Pöytäkirjan tarkistaminen ja hyväksyminen
AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY
Xxxx Xxxxxxxxxx
AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY
Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx
TERMINAALITOIMINTAA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN KUUKAUSIPALKAT
(€)
1.2.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien
0 - 3 vuotta | 2319,33 |
3 - 5 vuotta | 2371,82 |
5 - 7 vuotta | 2424,27 |
7 - 10 vuotta | 2473,68 |
10 - 12 vuotta | 2546,09 |
12 - 15 vuotta | 2591,28 |
yli 15 vuotta | 2639,57 |
1.10.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien
0 - 3 vuotta | 2322,81 |
3 - 5 vuotta | 2375,38 |
5 - 7 vuotta | 2427,91 |
7 - 10 vuotta | 2477,39 |
10 - 12 vuotta | 2549,91 |
12 - 15 vuotta | 2595,17 |
yli 15 vuotta | 2643,53 |
LIITE
TYÖSUOJELUVALTUUTETUN VAPAUTUSAIKA
Työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu saamaan vapautusta säännöllisestä työstään val- tuutetun tehtävien hoitamiseksi seuraavasti:
Työntekijämäärä | Vapautus/viikko |
alle 10 | 1 t |
10 - 29 | 2 t |
30 - 49 | 3 t |
50 - 100 | 5 t |
101 - 200 | 10 t |
201 - 350 | 16 t |
351 - 500 | 24 t |
501 - 699 | 32 t |
700 tai yli | 40 t |
Autoliikenteen Työnantajaliitto ry
Toimisto: Puhelin: Sähköposti: Kotisivut: | Nuijamiestentie 7, 00400 Helsinki | |
Toimitusjohtaja | Xxxx Xxxxxxxxxx | 09 4789 9370 |
Johtava asiantuntija | Xxxxx Xxxxxxxx | 09 4789 9372 |
Asiantuntija | Xxxxxx Xxxxxxxx | 09 4789 9367 |
Asiantuntija | Xxxxx Xxxxxxxx | 09 4789 9381 |
Asiantuntija | Xxxxx Xxxxxxxxx | 09 4789 9366 |
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry
Xxxxxxxx: Xxxx Xxxxxxxxxx ranta 6, Helsinki
Postiosoite: PL 313, 00531 Helsinki
Puhelin: 09 613 110 (vaihde)
Sähköposti: xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
AKT:n aluetoimistot: | ||
Helsinki | Joensuu | Jyväskylä |
Viherniemenkatu 5 | Kauppakatu 32 | Ilmarisenkatu 2 LH 24 |
00530 Helsinki | 80100 Joensuu | 40100 Jyväskylä |
Puh: 09 6131 1402 | Puh: 013 511 1411 | Puh: 014 443 1421 |
Aluetoimitsija | Aluetoimitsija | Aluetoimitsija |
Xxxx Xxxxxxxx | Xxxxx Xxxxxxx | Xxxxxx Xxxxxxxxxx |
matkap. 0500 472 919 | matkap. 044 412 3007 | matkap. 0400 239 940 |
Aluetoimitsija | ||
Xxxx Xxxx | ||
matkap. 045 235 5215 | ||
Kotka | Lahti | Oulu |
Puutarhakatu 12 | Keskuskatu 11 | Mäkelininkatu 31 |
48100 Kotka | 15870 Hollolla | 90100 Oulu |
Puh: 05 740 1431 | Puh: 03 526 0551 | Puh: 08 870 1441 |
Aluetoimitsija | Aluetoimitsija | |
Xxxx Xxxxxxxxxx | Xxxx Xxxxxxxxxx | |
matkap. 0400 905 502 | matkap. 040 506 3376 | |
Pori | Rovaniemi | Tampere |
Isolinnankatu 24, 2. krs | Rovakatu 26 A 10 | Rautatienkatu 10, 6. krs |
28100 Pori | 96200 Rovaniemi | 33100 Tampere |
Puh: 02 543 1451 | Puh: 016 459 1461 | Puh: 03 230 1510 |
Aluetoimitsija | Aluetoimitsija | Aluetoimitsija |
Xxxxx Xxxxxx | Xxxx Xxxxxxxx | Xxxx-Xxxxxxx Xxxxxxxx |
matkap. 040 590 0889 | matkap. 040 519 7191 | matkap. 044 412 3014 |
Turku | Vaasa | |
Xxxxxxxxxxx 0 x | Xxxxxxxxx 00 | |
20100 Turku | 65100 Vaasa | |
Puh: 02 450 1541 | Puh: 06 220 1561 | |
Aluetoimitsija | Aluetoimitsija | |
Xxxx Xxxxxxxxxx | Xxxxxxxx Xxxxx | |
matkap. 040 703 5695 | matkap. 0400 762 689 | |