Huhtikuussa järjestettävät kuntavaalit vaikuttavat oleellisesti tiestöön ja erityisesti yksityistieasioihin liittyvään päätöksentekoon. Lue, mitä puolueet vastasivat tiestöön liittyviin kysymyksiin.

Suomen Tieyhdistyksen ammattilehti 1/2021


UUSIA KAUPUNKEJA MUKAAN MAL-SOPIMUS- NEUVOTTELUIHIN

GREEN DEAL -SOPIMUKSET EDISTÄVÄT KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEITA

KAKSIKAISTAISET KIERTOLIITTYMÄT YLEISTYVÄT SUOMESSA


LAHDEN UUSI KEHÄTIE ON MERKITTÄVÄ ALUEEN ELINVOIMALLE

KONENÄÖN HYÖDYNTÄMINEN PYÖRÄTEIDEN LAADUN TARKASTELUSSA


Kuntavaaleissa valitaan tieinframme suunta

Huhtikuussa järjestettävät kuntavaalit vaikuttavat oleellisesti tiestöön ja erityisesti yksityistieasioihin liittyvään päätöksentekoon. Lue, mitä puolueet vastasivat tiestöön liittyviin kysymyksiin.

LUE LISÄÄ

s. 9



ISSN 0355-7855

91. vuosikerta


JULKAISIJA

Suomen Tieyhdistys ry


TOIMITUS

Suomen Tieyhdistys ry c/o Spaces Mannerheiminaukio 1 A

00100 Helsinki xxxxxxxx@xxxxxxxxxxx.xx xxxxxxx.xxxxxxxx@xxxxxxxxxxx.xx

Päätoimittaja Xxxx Xxxxxxxx 040 744 2996

Tuottaja

Xxxx Xxxxxxxxxx /

Jenga Markkinointiviestintä 040 744 5197 / xxxx@xxxxx.xx

Erikoistoimittaja Xxxx Xxxxxxxxx 0400 765 277


TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET

Xxxxx Xxxxxxx 040 592 7641

xxxxxxxx@xxxxxxxxxxx.xx

Kestotilaus 72 €

Vuosikerta 85 €

Hinnat sisältävät 10 % ALV. 5 numeroa vuodessa


ILMOITUSMYYNTI

Xxxxxxxx Xxxxxxxxx 040 708 6640

xxxxxxxx.xxxxxxxxx@xxxxx.xx


ULKOASUN SUUNNITTELU

Jenga Markkinointiviestintä


TAITTO

Xxxxx Xxxxxxxx, PPD Studio


PAINO

Painotalo Plus Digital Oy Kannen kuva: Shutterstock


SISÄLLYS 1/2021

3 Pääkirjoitus: Yksityistiet ovat tasa-xxxx xxxxxxx

4 Ajankohtaista

KUNTA

9 Mitä puolueet ajattelevat kuntien tieinfrasta?

14 ”MAL-sopimusten tavoitteet täyttyneet pääosin hyvin”

16 Green Deal -sopimuksella kohti päästöttömiä työmaita

LIIKENNEINFRA

18 Väyläinfran hyvä kunto on kunnan elinvoiman peruspilareita

20 Kuntien kannattaa jatkaa yksityisteiden avustamista

22 Turboliikenneympyrät kehitettiin ratkaisuksi ristikkäisiin paineisiin

TUTKIMUS JA KEHITYS

24 RoadAI-konenäkösovelluksen soveltuminen pyöräilyväylien kunnossapidon työvälineeksi

26 Lahden uusi kehätie palvelee monia tarpeita

KOULUTUSET JA TAPAHTUMAT

32 Kotimaisia ja kansainvälisiä tapahtumia

TIELLÄ TAPAHTUU

34 Suomen Tieyhdistyksen uutisia

36 Mielipide: Miksi Suomessa rakennetaan 2 + 1 keskikaideteitä?

37 Yksityistietolaari

39 Nuorten matkassa

40 Älyä liikenteeseen: Infrahankkeiden ympäristömonitoroinnissa


SEURAAVAT NUMEROT



Nro Ilm. aineisto

Ilmestyy

2 26.4.

17.5

ILMOITUSHINNAT.

Takakansi 2 700 €

1/1 s. 2 500 €

1/2 s. 1 800 €

1/4 s. 1 200 €

hyödynnetään uutta teknologiaa 42 Mutkat suoriksi: Nysse tuli 43 Tie on työni

44


2 Tie & Liikenne 1 | 2021

Historiavaihde silmään: Suomen vuosisatainen unelma – sulasatama kulkuyhteyksineen Jäämerelle

46 Tien merkitys

47 Nimitykset ja kauppapaikka


PÄÄKIRJOITUS


KUVA: XXXX XXXXXXXX

Yksityistiet ovat tasa-arvo

V

-kysymys

uonna 2021 Suomessa käydään vaalitaistoon kuntavaalien tiimoilta. Odotettavaa on, että suo- malaisella mielenlaadulla vaalit eivät äidy yhtä hurjiksi kuin ison veden tuolla puolen tam- mikuussa. Kuntavaaleissa päätetään kuitenkin monista tärkeistä asioista. Yhdeksi teemaksi tulisi nostaa yksityistiet, sillä ne ovat monelle kunnalle iso voimavara.

Uusimman yksityistielain myötä tuli useassa kunnassa vallalle käsitys, että kuntien pi-

täisi luopua yksityisteiden avustamisesta. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan laki antaa kunnille vapaat kädet yksityisteiden avustamisessa. Kunta voi avustaa teiden ylläpitoa rahallisesti tai esimerkiksi huolehtimalla tien talvihoidosta. Se voi myös tukea yksityisteiden perusparannuksia, ja osa kunnista tekeekin niin. Hyvä malli yksityisteiden tukemiseen löytyy esimerkiksi Mikkelistä, jossa kunta avustaa teiden peruskorjauksia valtion lisäksi. Yksittäisen tiekunnan ja asukkaan maksuosuus jää tällöin kohtuulliseksi.

Yksityisteissä on suurelta osin kyse myös kuntalaisten tasavertaisuudesta. Jotkut kuntalaiset asuvat kunnan kustantaman ja hoitaman kadun varrella, ja toiset kuntalaiset taas rahoittavat ja hoitavat itse tiensä. Yksityisteiden hoidossa avustamalla kunta siis huolehtisi asukkaidensa tasavertaisuudesta asuinpaikasta riippumatta.

Yksityisteiden varrella sijaitsee 30 000 yritystä ja 40 000 maatilaa. Metsätalous on äärimmäisen tärkeä toimiala useiden kuntien elinvoimaisuudelle, ja myös matkailupalvelut tukeutuvat yksityisteihin. Lisäksi yhä lisääntyvä etätyöskentely sekä vapaa-ajan asukkaat tuo- vat kuntiin eloa ja piristävät niiden taloutta merkittävästi. Nimestään huolimatta yksityistiet eivät ole vähimmäs- säkään määrin ainoastaan yksityinen asia vaan tärkeä osa suomalaista liikennejärjestelmää ja ihmisten arkea.

YKSITYISTEIDEN HOIDOSSA AVUSTAMALLA KUNTA SIIS HUOLEHTISI ASUKKAIDENSA TASAVERTAISUUDESTA ASUINPAIKASTA RIIPPUMATTA.


Yksityisteiden suurena ongelmana on se, että valtava 365 000 km:n yksityistiepituus jakautuu useaan vain muutaman kilometrin pituiseen tiehen. Yksittäisen tiekunnan on vaikea kilpailuttaa esimerkiksi oman tiensä talvihoitoa. Useampi pieni pätkä muodostaa kuitenkin valtavan kokonaisuuden. Mikä olisi sopiva taho kokoamaan alueen yksityisteitä yhteen niin, että ne saataisiin kilpailutettua kokonaisuutena? Miten saataisiin aikaan yksityisteiden alueurakoita? Olisiko tässä kunnalle tai konsultille työtä?


XXXX XXXXXXXX


Tie & Liikenne 1 | 2021 3



AJANKOHTAISTA

VÄYLÄVIRASTO, VR JA POLIISI KAMPANJOIVAT RATATURVALLISUUDESTA

VÄYLÄVIRASTO, VR JA POLIISI VAROITTAVAT LAPSIA JA NUORIA RADALLA LIIKKUMISEN VAARALLISUUDESTA. RADALLA LIIKKUMINEN JA RAIDEILKIVALTA AIHEUTTAVAT HENGENVAARALLISIA VAARATILANTEITA, SEKÄ VOIVAT JOHTAA SATOJENTUHANSIEN EUROJEN VAHINGONKORVAUSVASTUUSEEN.


Viime syksynä lasten ja nuorten asiaton radalla liikkuminen lisääntyi eri puolilla Suomea. Väylävirasto, VR ja poliisi ovat huolissaan koululaisten turvallisuudesta ja muistuttavat kouluja ja vanhempia rataturvallisuudesta. Kampanja näkyy myös kampanjoijien sosiaalisen median kanavissa tunnisteella #jätäratarauhaan.

h

s

– Junaradalla liikkuminen on hengenvaarallista ja siksi se on kielletty laissa. Se on aina turha riski, joka olisi helppo estää jättämällä rata rauhaan, poliisitarkastaja XXXXXX XXXXXX Poliisihallituksesta sanoo.

a

l

p

s

n

U

:

A

V

U

K

Ajoittain radalla liikkumiseen on yhdistynyt ilkivaltaa, jossa radalle tuodaan esteitä. Tällainen ilkivalta on vaaral- lista sekä muille että tekijöille itselleen. Ilkivallan tekijä on vahingonkorvauskelvollinen, vaikka ei olisi iältään vielä rikos- oikeudellisessa vastuussa.


Lähde: Väylävirasto



KUVA: Traffic Management Finland

TÖRKEITÄ LIIKENNE- TURVALLISUUDEN VAARANTAMISIA AIEMPAA ENEMMÄN – KESKISUURET YLINOPEUDET VÄHENTYNEET



Sähköautojen latauspisteet

nyt Liikennetilanne-palvelussa

Suomen sähköautojen latauspisteet ovat nyt nähtävissä Traffic Management Finlandin Liikennetilanne-palvelussa ja mobiilisovelluksessa. Latauspisteet saatiin palveluun ja sovellukseen hyödyntämällä dataa Sähköautoilijat ry:n joukkoistamalla ylläpitämästä latauskartta.fi-palvelusta.

– Olemme aktiivisesti hakeneet uusia kanavia levittää sähköautoiluun liittyvää tietoi- suutta. Siksi on erityisen hienoa, että saamme sähköautojen latauspaikat näin kattavasti Traffic Management Finlandin kautta laajasti jakeluun. Tämä on tärkeä askel sähköautoilun käytettävyyden ja suosion kasvattamisessa, Sähköautoilijat ry:n XXXXX XXXXXXX toteaa.


Lähde: Traffic Management Finland

Poliisin automaattisessa nopeusvalvon- nassa havaitut suuret, sakkorangaistuk- seen johtavat yli 21 km/h ylinopeudet vähe- nivät kesällä 2020 edelliskesään verrattuna. Sen sijaan autoilijoista pientä ylinopeutta ajaa yli 40 % ja yli 10 km/h ylinopeutta ajaa jopa 10 % autoilijoista.

– Suurimmat mitatut ylinopeudet ovat olleet tyypillisesti noin 2,5-kertaisia sal- littuun nähden, kertoo poliisitarkastaja XXXXXX XXXXXX Poliisihallituksesta.

Viime kesänä kymmentä kameralla valvottua vuorokautta kohti päiväsakko- tapauksia kirjattiin lähes kolme kertaa kesää 2019 vähemmän. Automaattisen no- peusvalvonnan alueella olevissa liikenteen automaattisissa mittauspisteissä keski- nopeus oli alempi ja ylinopeutta ajoi pienempi osuus autoilijoista kuin automaattivalvonnan ulkopuolella olevissa mittauspisteissä.


Lähde: Traficom


4 Tie & Liikenne 1 | 2021


KUVA: iPixabay

Vajaa satatuhatta liikennevahinkoa vuonna 2019

TAVOITTEENA IHMIS- KESKEINEN LIIKENTEEN AUTOMAATIO – LAIN- SÄÄDÄNTÖ- JA TOIMEN- PIDESUUNNITELMA LAUSUNNOILLE


Liikenne- ja viestintäministeriö on lähet- tänyt lausunnoille luonnoksen liikenteen automaation lainsäädäntö- ja avain- toimenpidesuunnitelmasta, jolla tuetaan automaatiokehitystä toivottuun suuntaan. Keskeistä on ihmisen tarpeisiin vastaavan liikenteen automaation kehittäminen ja lisääminen.

Suunnitelman tavoitteena on, että Suomi tunnetaan teknologisena edellä- kävijänä, jossa säädösympäristö ja hal-

Liikennevakuutuksesta korvattuja va- hinkoja tapahtui vuonna 2019 kaikkiaan 99 480. Määrä laski vajaa kolme prosenttia edellisestä vuodesta. Vahingoista lähes puolet (45 %) tapahtui parkkipaikoilla.

Liikennevahingoista 82 prosenttia oli omaisuusvahinkoja ja 18 prosenttia henkilö- vahinkoja. Henkilövahinkoon johtaneita liikennevahinkoja tapahtui 17 776. Louk-

kaantuneita oli 23 008 henkilöä, joista 313 sai vakavia vammoja.

Yleisin liikennevakuutuksesta korvattu vahinko vuonna 2019 oli peruutusvahinko. Liikennevahingoista lähes joka kolmas ta- pahtui peruutettaessa.

– Liikennevahinkojen määrää ei ole saatu merkittävään laskuun. Vuonna 2019 vahingot vähenivät alle kolmella prosentilla edellisestä vuodesta. Henkilövahinkojen määrässä ei ole tapahtunut suotuisaa ke- hitystä viimeiseen kymmeneen vuoteen, OTIn liikenneturvallisuusjohtaja XXXXX XXXXXXXX painottaa.

Moottoripyöräilijöiden ja mopoilijoiden yksittäisvahingot puolestaan vähenivät viime vuonna huomattavasti edelliseen vuoteen nähden. Esimerkiksi moottoripyöräilijöiden yksittäisvahinkoja tapahtui 1 459, mikä on

noin 300 vähemmän kuin vuonna 2018.


Lähde: Onnettomuustietoinsituutti

linto mahdollistavat digitalisaation ja kestävän kehityksen sekä laajan kokeilu- kulttuurin.

Suunnitelman pohjalta on tarkoitus tehdä valtioneuvoston periaatepäätös ja käynnistää työ mahdollisten säädös- muutostarpeiden selvittämiseksi.


KUVA: Unsplash

Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö



Valtakunnallinen henkilöliikenne- tutkimus kartoittaa liikkumistamme koko tulevan vuoden

VALTAKUNNALLINEN HENKILÖLIIKENNETUTKIMUS KÄYNNISTYY JÄLLEEN. UUDISTETTU TUTKIMUS TUO ENTISTÄ PAREMMIN TIETOA AJANKOHTAISTEN ILMIÖIDEN NÄKYMISESTÄ ARJESSA NIIN PAIKALLISESTI KUIN VALTAKUNNALLISESTI.

Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus kartoittaa vuoden jokaisena päivänä miten, missä ja milloin me liikumme ja sitä, mikä on muuttunut liikkumisessamme. Vuonna 2021 tutkimukseen on kutsuttu osallistu- maan yli 90 000 Suomessa asuvaa ihmistä. Koko vuoden kestävän tiedonkeruun aikana kysytään päivittäin tutkimukseen osallistuvilta näiden omasta liikkumisesta

ja sen muutoksista. Uudistetussa tutki- muksessa eri kaupunkiseutujen alueelli- nen näkökulma tulee entistä vahvemmin esille.

Liikennejärjestelmän ja liikkumis- tapojemme muutokset tuovat jatkuvasti uusia tietotarpeita ja vaativat aikaisempaa tiheämpää seurantaa liikenteen kehityk- sestä.

Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään mm. liikenteen ja maankäytön suunnitte- lussa, valtakunnallisessa ja alueellisessa liikennejärjestelmän suunnittelussa sekä liikkumisessa tapahtuvien muutosten seu- rannassa ja ennakoinnissa.

Lähde: Traficom Tie & Liikenne 1 | 2021 5


KUVA: Shutterstock

Uusi ajoneuvolaki vastaamaan muuttunutta EU-sääntelyä

Ajoneuvojen hyväksyntää ja markkinavalvontaa koskeva lainsäädäntö on uudistettu vas- taamaan muuttunutta EU-sääntelyä. Jatkossa ajoneuvolaissa säädetään vain kansallisiin ajoneuvoluokkiin kuuluvien uusien ajoneuvojen ja varusteiden hyväksynnästä sekä niiden markkinavalvonnasta. Kansallisia ajoneuvoluokkia ja varusteita ovat moottorityökoneet, maastoajoneuvot, nastat ja nastarenkaat.

Samalla tulevat voimaan EU-sääntelyn edellyttämät seuraamukset ajoneuvosään- telyyn liittyvien velvollisuuksien rikkomisesta. Jatkossa Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa velvollisuuksien rikkomisesta yritykselle enintään 30 000 euron seuraamusmaksun.

Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. maaliskuuta 2021.


Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö

FOSSIILITTOMAN LIIKENTEEN TIEKARTTA LAUSUNNOILLE


Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja fossiilittoman liikenteen tie- kartasta eli periaatepäätöksestä kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi 19. helmikuuta 2021 mennessä.

Tiekarttaluonnos koostuu kolmesta vaiheesta. Ensimmäisessä vaiheessa edistettäisiin fossiilisten polttoaineiden korvaamista, ajoneuvokannan uudista- mista ja liikennejärjestelmän energia- tehokkuutta erilaisin tuin ja kannustimin. Toisessa vaiheessa arvioitaisiin erilaisia keinoja, kuten etätyötä, joiden vaikutuk- sista päästöihin tarvitaan lisää tietoa en- nen päätöksentekoa.

Ensimmäisen vaiheen päätökset tuista ja kannusteista tehtäisiin alkuvuodesta 2021. Toisen vaiheen vaikutusarviointien olisi tarkoitus valmistua viimeistään syk- syllä 2021. Kolmas vaihe on ehdollinen, ja sen tarve riippuu siitä, riittävätkö EU-ta- son päätökset sekä tiekartan aiempien vaiheiden keinot liikenteen kasvihuone- kaasupäästöjen puolittamiseksi.


Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö



Polttoaineveron korotukset veisivät investointikyvyn ja vaikeuttaisivat päästövähennysten saavuttamista


Kuljetusyritysten näkymät alkuvuodelle 2021 eivät ennusta talouden kääntymistä nousuun. SKAL Kuljetusbarometrikyselyyn vastanneista kuljetusyrityksistä lähes 40 prosenttia ennustaa liikevaihdon laskua alkuvuonna.

Noin 30 prosenttia kuljetusyrityksistä on investoimassa alkuvuonna 2021. Lä- hes neljännes yrityksistä investoi autoihin. Autoinvestoinneista suurin osa keskittyy dieselkalustoon. Vain kolme prosenttia vastanneista on hankkimassa nesteytettyä kaasua ja yhtä moni paineistettua kaasua hyödyntävää kalustoa.

Xxxxxxxxxx mukaan seuraavan viiden vuoden aikana nähdään kasvua ainakin kuljetuskaluston uusimisessa vähäpääs- töisemmäksi (65 %) ja vähäpäästöisen polttoaineen käytössä nykykalustoon


(62 %). Runsas puolet kuljetusyrittäjistä aikoo lisätä kuljettajien palkitsemista ympäristöystävällisestä ajotavasta ja hiili- jalanjäljen mittaamista.

Lähes puolet vastanneista kuljetus- yrittäjistä kuitenkin uskoo investointi- kyvyn laskevan ja lähes saman verran uskoo myös kannattavuuden romahta- van, jos polttoaineen hintaa korotetaan fossiilittoman liikenteen tiekarttatyö- ryhmän loppuraportin mukaisesti. Ra- portissa puhutaan jopa 40 sentin hinnan- noususta diesellitraa kohden.

KUVA: Pixabay

SKAL:n mukaan kumpikin seuraus olisi kohtalokas juuri päästövähennyk- sen kannalta, sillä puhtaampi tavara- liikenne vaatii nimenomaan investointeja

– ei välttämättä pelkästään kalustoon, vaan myös prosesseihin, järjestelmiin ja osaamiseen.


Lähde: Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry


6 Tie & Liikenne 1 | 2021

Liikenteen kehitys 2021


Liikennöidyt junat

2020

2019

Muutos%

Kaukoliikenne

74643

87020

-14,0%

Lähiliikenne

286179

285438

+0,3%

Tavaraliikenne

84053

89599

-6,0%

Yhteensä

444875

462057

-4,0%


Autoliikenne pääteillä*

Muutos% 2020

Kevyet ajoneuvot

-10,0%

Raskaat ajoneuvot

-5,0%

Yhteensä

-9,5%


Lentoliikenne

Toteutunut liikennemäärä vs 2019

2020

43,0%

12/2020

30,0%

KUVA: Fintrafic


Liikennöityjen junien määrä 2020 ja 2019


Ajoneuvojen määrän muutos Fintrafficin LAM-mittauspisteissä 2020 verrattuna

vuoteen 2019


Toteutuneiden lentojen määrä Suomen ilmatilassa

vuonna 2020 verrattuna

vuoteen 2019


VUOSI 2020 OLI ENNÄTYKSELLISEN HILJAINEN LIIKENNEVUOSI

Koronapandemia sai liikenteen vaime- nemaan ennen näkemättömällä tavalla vuonna 2020. Liikenteenohjausyhtiö Fintrafficin keräämien tietojen mukaan vuoden tieliikenteen määrä supistui en- nakkotietojen mukaan pääteillä noin 10 prosenttia.

Lentojen määrät Suomen ilmatilassa laskivat liki 60 prosenttia ja junien määrät raiteilla 4 prosenttia edellisvuoteen ver- rattuna. Myös laivaliikenteessä nähtiin ennätysmäinen supistuminen matkus- tajaliikenteessä.

– Suomen liikennemarkkinan toimijoi- den on yhdessä etsittävä ratkaisuja, jotta ala elpyy ja pystyy tarjoamaan kilpailukykyisiä ja kestäviä matka- ja tavaraliikenteen ketjuja myös kriisin jälkeen, Fintrafficin toimitus- johtaja XXXXXX XXXXXXXX sanoo.

Lähde: Fintraffic




Raideliikenteen turvallisuusohjelman 2021 kärkenä turvallisuusjohtaminen

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom jatkaa työtä raideliikennejärjestelmän turvallisuuden ja toimintavarmuuden kehittämiseksi. Raideliikenteen tur- vallisuusohjelmassa 2021 painotetaan erityisesti turvallisuusjohtamisen mer- kitystä sekä riskienhallinnan ja turval- lisuuskulttuurin kehittämistä.

:

A

V

U

K

Toisena keskeisenä osa-alu- eena on toimintavarmuuden kehit- täminen. Tämä sisältää toiminta- varmuuden ja kyberturvallisuuden kehittämiseen liittyvien tavoitteiden lisäksi tavoitteita, jotka liittyvät vaa- rallisten aineiden kuljettamiseen sekä onnettomuus- ja vaaratilannetiedon hyödyntämiseen.

Lähde: Traficom


LIIKENNEONNETTOMUUS- RISKIEN VÄHENTÄMISESTÄ OLLAAN VALMIITA MAKSAMAAN

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tilaa- massa tutkimuksessa tutkittiin ensimmäistä kertaa, mitä ihmiset olisivat valmiita mak- samaan kuoleman sekä vakavan ja lievän loukkaantumisen välttämisestä henkilö- autolla kuljettaessa.

h

s

a

l

p

Tutkimuksen mukaan tilastollinen ih- mishengen arvo Suomessa on keskimäärin noin 2,4 miljoonaa euroa, vakavan louk- kaantumisen välttämisen noin 900 000 euroa ja lievän loukkaantumisen noin 60 000 euroa.

s

n

U

– Luvut kuvaavat onnettomuuden uhreille itselleen hyvinvoinnin menetyksenä koituvien haittojen kustannuksia, kertoo Xxxxxxxxxx erityisasiantuntija XXXXX XXXXXXXX.

Tutkimuksen on tehnyt Turun yliopiston Taloustieteen laitos. Tutkimukseen vastasi yli 2 600 satunnaisesti valittua 18–75 vuotiasta henkilöä.

Lähde: Traficom


Tie & Liikenne 1 | 2021 7



EU:N TIEALAN TILASTOT VUODELTA 2020 JULKAISTU


EU:n tieliitto (European Union Road Fe- deration) julkaisee verkkosivustollaan tie- ja liikennealan tilastoja osoitteessa xxx.xx/xxxxxxxxxx. Tilastoja löytyy yleistie- don lisäksi mm. ympäristö-, verotus- ja turvallisuusaiheista.


Lähde: ERF

Tuore raportti koronapandemian seurauksista tie- ja liikennealalla

Maailman tiejärjestö PIARC (World Road Asso- ciation) aloitti maaliskuussa 2020 selvittämään yhdistyksen jäsenten välistä nopeaa tiedonja- koa ja toimia, jotka liittyvät pandemian vaiku- tuksiin ja sen tuomaan taloudelliseen ja sosiaa- liseen kriisiin. Selvityksen myötä käynnistettiin kattava webinaarien sarja, joissa käsiteltiin mm. sitä, miten ala vastaa koronan tuomiin haasteisiin. Raportti esittelee webinaarien sisältöä ja tuloksia, kuten soveltavia toimia.

Lue englanninkielinen raportti: xxx.xxxxx.xxx/xx/Xxxx-Xxxxxx-XX-

ARC/News/2020-12-23,report-impact-co- vid-19-PIARC.htm

Lähde: PIARC




KUVA: 000xx.xxx

VALTAKUNNALLINEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ- SUUNNITELMA LAUSUNTOKIERROKSELLE


Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuun- nitelman tavoitteena on lisätä pitkäjäntei- syyttä liikennejärjestelmän kehittämiseen koko Suomessa. Suunnitelma laaditaan 12 vuodeksi kerrallaan ja sen laatiminen perustuu maanteistä ja liikennejärjestel- mästä annettuun lakiin.

Valtakunnallisessa liikennejärjes- telmäsuunnitelmassa käsitellään kaikki

liikennemuodot, henkilö- ja tavaraliikenne, liikenneverkot, palvelut ja liikennejärjes- telmän tukitoimet.

Tässä vaiheessa Liikenne- ja viestintä- ministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta valtakunnalliseksi liikennejärjestelmä- suunnitelmaksi vuosille 2021–2032 sekä sen vaikutusten arvioinnista. Lausuntoaika päättyy 23.2.2021. Lausuntokierroksen jäl-

keen valtioneuvoston on tarkoitus antaa suunnitelma selontekona eduskunnalle keväällä 2021. Eduskuntakäsittelyn jälkeen valtioneuvosto päättää suunnitelmasta.


Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö


8 Tie & Liikenne 1 | 2021

KUNTA

Mitä puolueet ajattelevat kuntien tieinfrasta?

Tie & Liikenne 1 | 2021 9

KUVA: Shutterstock

TÄNÄ KEVÄÄNÄ PUOLUEET MITTELEVÄT KANNATUKSESTA KUNTAVAALEISSA. SELVITIMME, MITÄ MIELTÄ PUOLUEISSA OLLAAN KUNTIEN TIESTÖÖN LIITTYVISTÄ ASIOISTA JA KERÄSIMME VASTAUKSET YHTEEN. KUNTAVAALIT JÄRJESTETÄÄN 18. HUHTIKUUTA 2021.



1. MIKÄ MERKITYS TIEINFRALLA ON SUOMEN KUNNISSA?


2. MIKÄ ON YKSITYISTEIDEN ROOLI KUNNILLE JA KAUPUNGEILLE?


3. KUNNAT SAAVAT AVUSTUKSIA TIEINFRAAN LIITTYEN. MIKÄ ON NIIDEN MERKITYS?


4. MINKÄ YHDEN ASIAN HALUAISIT NOSTAA AIHEESTA ESIIN?


Keskusta:

1. Tieinfralla, etenkin hyväkuntoisella, on erittäin tärkeä mer- kitys ihmisten, tavaroiden ja palveluiden liikkumiselle sekä

Kokoomus:


”KESKUSTALLE ON TÄRKEÄÄ, ETTÄ

PARLAMENTAARISESSA LIIKENNE 12 -SUUNNITELMASSA MYÖS YKSITYISTEILLE OSOITETAAN RIITTÄVÄ, VUOSITTAINEN MÄÄRÄRAHA.”

1. Suomi elää tavaroiden, ihmis- ten, palveluiden ja datan liikkeestä. Tieinfran


”TIEINFRAN HYVÄ

koko elinkeinoelämälle. Esimerkiksi kaupan tuotteet, metsistä saatava puu ja muut alkutuotannon tuotteet liikkuvat teitä pitkin. Matkailu tai muut konkreettiset palvelut eivät onnistu kaupunkien ulkopuolella ilman teitä. Hyväkuntoisella tieinfralla on merkitys myös liikenneturvallisuudelle.

2. Yksityisteiden osuus Suomen tieverkosta on noin 80 %. On selvää, että niiden merkitys on suuri erityisesti kunnissa mutta myös kaupungeissa. Keskustan mielestä yksityisteiden peruskorjaus-

hyvä kunto on täysin keskeinen osa kau- punkiseutujen ja maa- seutumaisemman Suomen saavutetta- vuutta ja kilpailukykyä. Siksi kokoomus on esit- tänyt vaihtoehtobudje-

KUNTO ON TÄYSIN KESKEINEN OSA KAUPUNKISEUTUJEN JA MAASEUTUMAISEMMAN SUOMEN SAAVUTETTAVUUTTA

JA KILPAILUKYKYÄ.”

määrärahat tarvitsevat riittävän valtionrahoituksen, ja kunnilla pitää olla oma, riittävä rahoitus yksityisteiden kunnossapitoon. Keskustalle on tärkeää, että parlamentaarisessa liikenne 12 -suunnitelmassa myös yksityisteille osoitetaan riittävä, vuosittainen määräraha. Kunnilla on oltava asianosaava elin, joka pystyy auttamaan yksityisteiden hoitokuntia erilaisissa

tienhoitoon liittyvissä käytännön asioissa.

3. Avustuksilla on tärkeä merkitys kuntien elinvoimalle. Hy- väkuntoiset tiet ovat yksi kuntien vetovoimatekijä. Parempi- kuntoisella tieverkolla polttoaineen kulutus jää vähäisemmäksi ja liikenneturvallisuus paranee.

4. Perustienpito tarvitsee korkeamman rahoitustason. Sitä nostettiin tälle hallituskaudelle 300 miljoonalla eurolla per vuosi. Liikenne 12 -suunnitelmassa perusväyläpidon taso on linjattava nykyistä korkeammalle tasolle, jotta korjausvelkaa saadaan kurottua umpeen. Samoin talvikunnossapidon tasoa tulee parantaa. ■

tissaan kaikkiaan 522 miljoonan

euron ”Koko Suomi kuntoon” -pakettia, jolla

edistettäisiin asumista ja liikennettä tukevia paikallisia hank- keita ympäri Suomea.

2. Yksityistiet ovat merkittävä osa Suomen tieverkostoa. Niiden merkitys on hyvin erilainen eri puolella Suomea. Erityisen mer- kittäviä ne ovat metsätalousvaltaisilla seuduilla sekä mökki- paikkakunnilla. Niiden kunnosta tulee pitää huolta, ja tiekuntia tulee avustaa jatkossakin. Esimerkiksi suomalaisen puutavaran liikuttamiseen tämä tieverkko on täysin välttämätön.

3. Avustuksien merkitys on keskeinen. Kuntakenttä on Suomessa moninainen, joten eri elinkeinot ja niiden tarpeet korostuvat eri alueilla.

4. Korjausvelka. Monien kuntien katuverkkojen korjausvelka on mittava. Koko tieverkon korjausvelkaa tulee lyhentää määrä- tietoisesti, oli kyse sitten valtion maanteistä tai suomalaisten kuntien katuverkoista. ■


10 Tie & Liikenne 1 | 2021



Perussuomalaiset:

Vihreät De Gröna

Vihreät:


1. Tieinfran laajuudella ja kunnolla on keskeinen merkitys elinkeinoelämällemme.


”TIEN YLLÄPITOA EI VOI

1. Asukkaiden ja elinkeino- elämän kannalta on tärkeää, että liiken-


”TIEINFRAN MERKITYS

Tieverkon ylläpitovas- tuussa on valitetta- vasti perustavan- laatuinen rakenteel- linen ongelma. Yk- sittäiset kansalaiset vastaavat tieverkos- tomme ylläpidosta noin 80 prosenttisesti, pää-

SUHTEELLISEEN TAAJAAN ASUTULLA KUNTA-ALUEELLA JÄTTÄÄ ASUKKAIDEN ITSENSÄ HUOLEHDITTAVAKSI, VAAN TIEN KULKUKELPOISENA PITÄMINEN KUULUU KUNNAN PERUSTEHTÄVIIN.”

teen infrastruktuuri pidetään hyvässä kunnossa. Tämä vaikuttaa liikenteen sujuvuuteen, liikenne- turvallisuuteen ja pääs- töihin. Tieinfran merkitys on erityisen suuri alueilla ja aloilla,

joita raideyhteydet eivät palvele.

ON ERITYISEN SUURI ALUEILLA JA ALOILLA, JOITA RAIDEYHTEYDET EIVÄT PALVELE.”

osin yksityistiemaksuina. Valtion

vuosittaiset verotulot tieliikenteestä ovat yli 8 miljardia euroa, josta ainoastaan vajaat 20 % käytetään teiden ylläpitoon ja investointeihin.

Liikenteestä kerättävistä veroista on ohjattava jatkossa as- teittain 50 % teiden ylläpitoon ja investointeihin. Ainoastaan näin on mahdollista korjata rakenteellinen ylläpitovastuun ongelma ja siirtää päävastuu tieinfrasta julkiselle vallalle.

2. Tie on välttämätön yhteiskunnan infrastruktuurin osa, sillä tielle ei ole vaihtoehtoa. Siksi tien ylläpitoa ei voi suhteelli- seen taajaan asutulla kunta-alueella jättää asukkaiden itsensä huolehdittavaksi, vaan tien kulkukelpoisena pitäminen kuuluu kunnan perustehtäviin.

3. Valtion tulee nelinkertaistaa vuosittaiset panostukset yksityistie- verkkoon 120 miljoonaan euroon. Yksityistiet ovat välttämättömiä raaka-aineen hankinnassa esimerkiksi metsä- ja kaivannais- teollisuudelle. Silta- ja tiekorjausinvestointien rahoittaminen yksityisteiden osakkailla on taloudellisesti kestämätöntä.

4. Asemakaava-alueen ulkopuolella asuvat ovat valmiita hy- väksymään sen, että heidän maksamistaan kuntaveroista huolimatta useimmat kunnan palvelut eivät ole samaa tasoa kuin asemakaava-alueella. Toimivat tieyhteydet eivät ole ylel- lisyyttä, ne ovat osa elintärkeää perusinfrastruktuuria. Veron- maksajien yhdenvertainen kohtelu edellyttää, että oikeus tiehen, tien hoitoon ja tien käyttöön rahoitetaan kunnallisella kiin- teistö- ja tuloverolla. Verorasituksen on oltava yhdenvertainen yksityisteiden varsilla asuvilla ja toimivilla yrityksillä suhteessa asemakaava-alueeseen. Mahdolliset perittävät yksityistiemaksut on hyvitettävä vastaavansuuruisilla kunnalliseen kiinteistöveroon kohdistettavilla alennuksilla. ■

Tieinfrastruktuurin ohella valtion ja kuntien on panostettava sähköisen ja biokaasuliikenteen edistämiseen. Tämä vaatii tiheämpää ja toimivampaa lataus- ja tankkausinfrastruktuuria. Hallitus onkin osoittanut merkittävän lisärahoituksen lataus- pisteiden määrän nostamiseksi kunnissa.

2. Yksityistiet ovat merkittäviä esimerkiksi maa- ja metsätalouden kuljetuksille, pysyvälle ja vapaa-ajan asumiselle sekä mat- kailulle. Kunnossa olevat yksityistiet ovat tärkeitä myös sen varmistamisessa, että palo- ja pelastustoimi pääsee hätätilan- teissa sujuvasti paikalle. Hallituksen tavoitteena on vähentää alemman tieverkon ja yksityisteiden korjausvelkaa, ja hallitus on sitoutunut turvaamaan yksityisteiden peruskorjausmäärärahat.

3. Isommille kaupungeille maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimukset ovat elintärkeitä. Valtion osallistuminen toi- mien rahoitukseen on niin ikään erittäin tärkeää. Kunnat saavat avustuksia mm. joukkoliikenteen järjestämiseen ja kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuurin kehittämiseen. Nämä avustukset ovat tärkeitä alueiden elinkeinoelämälle, sillä toimiva joukkolii- kenne ja kevyen liikenteen väylät houkuttelevat ihmisiä asumaan alueelle. Myös teollisuus tarvitsee toimivaa liikenneinfraa, ja se on syytä huomioida tukipolitiikassa. Tukien tulee ohjata teollisuuden kestävään uudistumiseen.

4. Hallituksen tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Tämän tavoitteen tulee ohjata liikenteen infra- struktuuria koskevia päätöksiä siten, että liikkumista siirretään raiteille ja muuhun joukkoliikenteeseen siellä, missä se on mahdollista ja kävelyn ja pyöräilyn infraa parannetaan. 12-vuo- tinen liikennejärjestelmäsuunnitelma on avainasemassa sen varmistamisessa, että infrastruktuurin hoitamisen parlamen- taarisesti sovitut tavoitteet ja toimet ovat pitkäkestoisia. ■


Tie & Liikenne 1 | 2021 11

Sosialidemokraatit:


1. Tieinfralla on keskeinen


Esimerkiksi harvaan asutuilla seuduilla Suomen metsäteol- lisuudelle keskeiset puukuljetukset kulkevat logistiikkaketjun alkupäässä metsistä tehtaalle pitkälti juuri yksityis- ja metsä- autoteitä pitkin. Samoin niillä on suuri merkitys muille elinkei- noelämän kuljetusketjuille sekä asutukselle maaseudulla ja

merkitys Suomen kunnissa. Se on tärkeä niin elin- keinoelämän logistiikka- ketjujen, kuntien ja aluei- den saavutettavuuden kuin kansalaisten ar- jenkin kannalta.

Valtaosa Suomen elin- keinoelämän kuljetuksista kulkee yhä kumipyörillä,

”KUNTIEN VASTUULLA OLEVALLA KATUVERKOLLA ON MERKITTÄVÄ ROOLI SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSSÄ, JA VALTION TIEVERKON TAPAAN MYÖS SILLÄ

ON MERKITTÄVÄSTI KORJAUSVELKAA.”

sitä kautta alueiden elinvoimalle. Suomen kaltaisessa maassa yksityistiet tulevat varmasti olemaan keskeisessä roolissa myös tulevaisuudessa.

3. Kuntien vastuulla olevalla katuverkolla on merkittävä rooli Suo- men liikennejärjestelmässä, ja valtion tieverkon tapaan myös sillä on merkittävästi korjausvelkaa. On tärkeää, että kunnat ja valtio tekevät yhteistyötä näiden merkittävien yhteyksien yl- läpitämiseksi ja parantamiseksi, jotta maanteiden ja kuntien katuverkon väliset rajapinnat ovat mahdollisimman toimivia.

4. Sekä valtion että kuntien tieinfran korjausvelka on ollut pitkään

joten talouden toiminnan ja yksittäisten yritysten kannalta toi- miva tieverkosto on elinehto.

2. Suomen koko tieverkoston pituus on yli 450 000 kilometriä, mistä noin 350 000 kilometriä on yksityis- ja metsäautoteitä. Kuntien vastuulla tieverkostosta on noin 26 000 kilometriä ja valtion 78 000 kilometriä. Tämä mittaluokka kuvastaa sitä, kuinka suuri rooli yksityisteillä on.

kasvussa, minkä kääntäminen laskuun on ensiarvoisen tärkeää. Vaikka liikennettä pyritään muun muassa investointiosuuksia kasvattamalla ohjaamaan muihin liikennemuotoihin, on tärkeää pitää huolta tieinfran kunnossapidon riittävästä rahoitustasosta. Tämä on keskeistä myös liikenneturvallisuuden edistämisen kannalta. ■




Ruotsalainen kansanpuolue:

1. Hyvässä kunnossa olevat tiet ovat elintärkeitä, jotta arki olisi


Kristillisdemokraatit:

toimivaa kunnissamme. On huolestuttavaa, että teiden korjausvelka on niin suuri tänä päivänä. Lisäpanos- tukset ovat erittäin tervetulleita.

2. Yksityisteillä on tärkeä rooli, koska ei ole tarkoi-

”TARVITSEMME TULEVAISUUDESSA KUNNON PANOSTUKSEN KUNTIEN TEIHIN. SUOMEN ELINVOIMAN KANNALTA INFRASTRUKTUURIN ON OLTAVA KUNNOSSA.”

1. Tieinfralla on todella suuri merkitys elinkeinoelämälle

ja yksityisihmisten liikku- miselle. Valtaosa Suo- men tavaraliikenteestä

ja henkilöliikenteestä kulkee teitä pitkin. On erittäin tärkeää pitää huolta tiestön kunnosta


”TALOUDELLISESTI HAASTAVINA AIKOINA ON TÄRKEÄÄ, ETTEI SÄÄSTÖJÄ HAETA TIEINFRASTA VAAN PYRITÄÄN HUOLEHTIMAAN RIITTÄVÄSTÄ RAHOITUKSESTA MYÖS

tuksenmukaista, että kunnalla

on täysi vastuu kaikista teistä. Suomen

kaltaisessa maassa, jossa moni kunta on harvaan asuttu, yksi-

ja panostaa riittävästi uu- siin hankkeisiin.

2. Yksityisteiden merkitys vaihtelee

TULEVAISUUDESTA.”

tyistiet ovat välttämättömyys, jotta asiat toimivat käytännössä.

3. Kuntien saama tuki on elintärkeää. Monella kunnalla on suuria haasteita talouden tasapainottamisessa, koska lakisääteiset menot ovat suuria ja monissa tapauksissa myös kasvavat samalla kuin veroaste on (liian) korkea. Kuntien elinvoimai- suuden kannalta teiden on oltava kunnossa, ja maksettava tuki on elintärkeä.

4. Tarvitsemme tulevaisuudessa kunnon panostuksen kuntien teihin. Suomen elinvoiman kannalta infrastruktuurin on oltava kunnossa. ■

eri kunnissa ja eri alueilla Suomessa.

Niiden merkitys on todella suuri, sillä tiestöstä suurin osa on yksityisiä, kun katsotaan tiekilometrejä. Kuntien ja valtion pitää osoittaa riittävästi rahoitusta myös yksityisteiden ylläpitoon.

3. Monen kunnan taloudellinen tilanne on tänä päivänä haastava. Kaikki tuet ovat tarpeellisia. Tieinfran kehittäminen ja teiden ylläpito on välttämätöntä kuntien elinvoiman kannalta.

4. Taloudellisesti haastavina aikoina on tärkeää, ettei säästöjä haeta tieinfrasta vaan pyritään huolehtimaan riittävästä rahoi- tuksesta myös tulevaisuudessa. ■


12 Tie & Liikenne 1 | 2021


Yhdys-

kuntatekniikka

2021


Näyttely ja seminaareja


Ilmoittaudu näytteilleasettajaksi: xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx


TEKSTI: Xxxx Xxxxxxxxxxx KUVA: Shutterstock


”MAL-sopimusten tavoitteet täyttyneet pääosin hyvin”


MAL-SOPIMUSTEN KESKEINEN TAVOITE ON EDISTÄÄ SUJUVAA ARKEA, SILLÄ MAANKÄYTTÖ, ASUMINEN JA LIIKENNE KOSKETTAVAT JOKAISTA ASUKASTA JA YRITYSTÄ. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASUNTONEUVOKSEN XXXXX XXXXXXX MUKAAN TÄHÄNASTISET SOPIMUSTAVOITTEET OVAT TÄYTTYNEET HELSINGIN SEUDULLA PÄÄOSIN HYVIN. HELSINGIN, TAMPEREEN JA TURUN SEUDUN LISÄKSI SOPIMUSNEUVOTTELUT ALOITETTIIN NYT ENSIMMÄISTÄ KERTAA LAHDESSA, KUOPIOSSA JA JYVÄSKYLÄSSÄ.



M

aankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopi- mukset ovat sopimuksia, jotka valtio solmii suu- rimpien kaupunkiseutujen kanssa. Sopimuksilla tavoitellaan kaikilla seuduilla hyvin samanlaisia tavoitteita – seudullisen yhteistyön tiivistymistä,

seutujen ja valtion kumppanuutta MAL-kysymyksissä, yhdys- kuntarakenteen eheyttä, asuntomarkkinoiden toimivuutta ja kestävää liikkumista. Sopimusten aikajänne on pidentynyt 12 vuoteen siten, että sopimuksissa on nyt pidemmän aikavälin tavoitetila ja polku tuon tavoitetilan saavuttamiseksi. Konk-


reettiset toimenpiteet koskevat edelleen neljää ensimmäistä sopimusvuotta.

Helsingin seudulla MAL-sopimuksien tavoitteet ovat täyttyneet hyvin. Liikenteen osalta painopiste on erityisesti kestävän liikkumisen kehittämisessä muun muassa ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

– Vuosien 2016–19 MAL-sopimusten tavoitteet ovat toteutuneet pääosin hyvin. Yhdyskuntarakenteen kehittäminen on seuduilla keskittynyt hyville sijainneille, mikä luo edellytyksiä seudun kes- tävälle kehittämiselle myös jatkossa, kertoo asuntoneuvos Xxxxx Xxxxxx ympäristöministeriöstä.


14 Tie & Liikenne 1 | 2021


– Sopimuksissa on aiempaa voimakkaammin tunnistettu il- mastomuutoksen haasteisiin vastaaminen, mutta myös perinteiset MAL-tavoitteet yhdyskuntarakenteen eheydestä sekä asuntomark- kinoiden ja liikkumisen toimivuuden edistämisestä ovat edelleen vahvasti mukana, Xxxxxx jatkaa.


HELSINGIN SEUDUN KUNNAT HYÖTYNEET ETENKIN YHTEISTYÖN LISÄÄNTYMISESTÄ

MAL-sopimuksen historia liittyy liikennejärjestelmäsuunnitteluun, jota on tehty pääkaupunkiseudulla YTV:n toimesta jo 1990-luvulta alkaen. Vuonna 2010 YTV muuttui Helsingin seudun liikenteeksi HSL:ksi ja suunnittelu laajeni käsittämään laajemman Helsingin seudun. HSL:n yksi tehtävistä on vastata Helsingin seudun lii- kennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta 15 kunnan alueelle. Monipuolinen yhteistyö on MAL-sopimuksen yksi parhaita puolista.

– Xxxxxxxxxxxx vahvistetaan kuntien keskinäistä yhteistyötä ja suunnitteluyhteistyön jatkuvuutta, kumppanuutta seudun kuntien ja valtion välillä sekä osapuolien sitoutumista seudun kehittämiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin, sanoo HSL:n Liikennejärjestelmä ja tutkimukset -osaston johtaja XXXX XXXXXXXX.

– Kaupunkiseudut ovat varmasti hyötyneet kuntien välisen yhteistyön lisääntymisestä, mutta myös yhteistyöstä valtion kanssa. Kunnat yhdessä valtion kanssa vievät yhteisiä tavoitteita eteen- päin, jatkaa neuvotteleva virkamies XXXXX XXXXXXXXX liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Helsingin seudun kuntien ja valtion välinen MAL-sopimus 2020–2031 allekirjoitettiin 8.10.2020. Sen lähtökohtana on MAL 2019 -suunnitelma.

– Helsingin seudulla on juuri käynnistynyt uusi suunnittelu-

kierros, MAL 2023. Siinä suunnittelun ytimessä on kestävä kau- pungistuminen. Lisäksi paneudumme kolmeen ajankohtaiseen kärkeen: yhteiskunta murroksessa, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja Helsingin seutu osana maailmaa, Puntanen kertoo.


LAHTI TOIVOO KONKREETTISTA TUKEA

MM. KESTÄVÄN LIIKENTEEN EDISTÄMISEEN

Aiemmin MAL-sopimusmenettely koski neljää suurinta kaupunki- seutua: Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseutuja. Nyt neuvotteluihin mukaan pääsivät myös Jyväskylä, Lahti ja Kuopio.

– On tärkeää päästä suoraan neuvotteluyhteyteen valtion kanssa seudun tärkeistä kehittämiskysymyksistä. Lahdessa erityisenä pai- nopisteenä on hiilineutraalin yhteiskunnan rakentaminen, mikä on ajankohtainen teema, sillä Lahti on vuonna 2021 Euroopan ympäris- töpääkaupunki, kertoo Lahden kaupunkikehitysjohtaja XXXX XXXX. Alhon mielestä MAL-sopimus on valtion ja seudun yhteinen työkalu, joka on osoittautunut toimivaksi käytännöksi suurimmilla kaupunkiseuduilla. Se tarjoaa konkreettista tukea mm. kestävän liikenteen edistämiseen, asuntorakentamisen vauhdittamiseen ja

maankäytön seudulliseen suunnitteluun.

– Liikenteen osalta tärkein tavoite on kestävän liikenteen edistäminen eri keinoin. Kävelyn ja pyöräilyn hankkeiden edistä- minen, joukkoliikenteen tukeminen, liityntäpysäköinti, kestävät matkaketjut ja vähäpäästöisen liikenteen edistäminen ovat so- pimukseen mukaan otettavia teemoja. Lisäksi elinkeinoelämän kehittämisen kannalta tärkeät alueet ja niiden liikenneyhteydet ovat sopimuksessa tunnistettu.

MAL-sopimusneuvottelut jatkuvat edelleen. Tavoitteena on sopimuksen tekeminen alkuvuoden 2021 aikana. •


Tie & Liikenne 1 | 2021 15


TEKSTI: Xxxxx-Xxxxx Xxxxxxxx / Suomen Tieyhdistys KUVA: Shutterstock


Green Deal

-sopimuksella kohti päästöttömiä työmaita



S

GREEN DEAL ON VAPAAEHTOINEN SOPIMUS VALTION JA ELINKEINOELÄMÄN TAI VALTION JA JULKISTEN HANKKIJOIDEN VÄLILLÄ. SOPIMUKSELLA EDISTETÄÄN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEITA ETSIMÄLLÄ RATKAISUJA ILMASTONMUUTOKSEN HILLITSEMISEKSI JA KIERTOTALOUDEN EDISTÄMISEKSI. YRITYKSET, KUNNAT, JÄRJESTÖT, HALLINTO, OPPILAITOKSET JA PAIKALLISET TOIMIJAT OVAT LÄHTENEET EDISTÄMÄÄN ERILAISILLA GREEN DEAL -TOIMENPIDESITOUMUKSILLA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEITA.


uomessa on tehty liiken- teeseen ja infraan liittyviä Green Deal -sopimuksia mm. Autoalan kanssa hii- lidioksidipäästöjen vähen-

teyshenkilö XXXXXX XXXXX Motiva Oy:stä. Päästöttömien työmaiden sopimuksen tavoitteena on, että mukana olevien taho- jen uudet työmaat ovat vuoden 2025 lop-

puun mennessä fossiilittomia, eli niillä

siten olla pienempi tai suurempi riippuen esimerkiksi kaluston soveltuvuudesta ja saatavuudesta. Sopimus on voimassa vuo- den 2030 loppuun asti ja tavoitteena on vähentää hankintayksikköjen työmailla

tämiseksi, Teknisen alan kaupan liiton kanssa työkoneiden hiilidioksidi päästöjen suitsemiseksi ja Xxxxxx kanssa kestävän purkamisen ja materiaalitehokkuuden edistämiseksi. Green Deal -sopimusten tekemisestä Suomessa on vastannut pääosin ympäristöministeriö. Uusim- pana liikennettä koskevana sopimuksena Helsingin, Espoon, Turun ja Vantaan kau- pungit neuvottelivat ympäristöministeriön kanssa päästöttömien työmaiden Green Deal -sopimuksen. Kaupunkien lisäksi päästöttömien työmaiden sopimukseen on liittynyt HSY ja Senaatti-kiinteistöt, kertoo

ei käytetä fossiilisia polttoai- neita. Lisäksi vuoteen 2030 mennessä työmailla käytettävistä työko-

neista ja työmaiden kuljetuksista vähin- tään 50 prosenttia toimii sähköllä, bio- kaasulla tai vedyllä. Tavoite koskee ko- neiden sekä ajoneu- vojen kokonaismääriä

hankintayksikön kaikilla työmailla. Yksittäisillä työ-


SOPIMUSTA VOIDAAN MYÖS

PÄIVITTÄÄ ESIMERKIKSI TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTTUESSA.

syntyviä päästöjä julkisten han- kintojen avulla ja se onkin ensimmäinen Green Deal -sopimus, joka

on allekirjoitettu julkisen sektorin kesken kestävien hankintojen edis- tämiseksi. Ympä- ristöministeriön tukena sopimuksen

toimeenpanossa toimii Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkos-

päästöttömien työmaiden sopimuksien yh-

mailla uusien käyttövoimien osuus voi

tomainen osaamiskeskus (KEINO).


16 Tie & Liikenne 1 | 2021


Green Deal -sopimuksen valmistelu on nopeampaa ja joustavampaa kuin lain- säädännön valmistelu ja toimenpiteisiin voidaan ryhtyä jouhevammin heti sopi- musneuvotteluiden päätyttyä. Sopimusta voidaan myös päivittää esimerkiksi toi- mintaympäristön muuttuessa.


KONKREETTISIA GREEN DEAL -TOIMENPITEITÄ PÄÄSTÖTTÖMILLE TYÖMAILLE

Toimenpidesitoumukset tähtäävät muuta- man vuoden sisällä, 5–10 vuoden aikana, toteutettaviin konkreettisiin toimiin ja toi- mintatapojen muutoksiin sekä innovatiivi- siin kokeiluihin. Sitoumuksen tehneet kau- pungit tekevät yhteistyötä mm. hankintaan liittyen. Yhteistyöllä pyritään kehittämään ja yhtenäistämään tarjouspyyntöjen ja so- pimusten sisältöä tavoitteiden suuntaan sekä vauhdittamaan uusien teknologioiden ja vähäpäästöisempien ratkaisujen käyt- töönottoa, Varis tiivistää.

Sopimuksiin liitettyjä toimenpiteitä ja toimenpiteiden toteutumista seuraa- via mittareita on toistakymmentä mm.

yhteisen työmaakonseptin kehittämi- seksi ja käyttöönottamiseksi, hankinta- kriteerien laatimiseksi ja käyttöön otta- miseksi, seurantajärjestelmän laatimi- seksi ja valvontatapojen kehittämiseksi ja käyttöön ottamiseksi. Toimenpiteisiin ja niiden toteutumisen arvioinnin mit- tareihin voit tutustua Päästötön työmaa Green Deal -sivustolta löytyvästä linkistä: xxxxxxxx0000.xx/xxxxxxxxxxxxxxx


SOPIMUKSEN JATKO

Vuoden 2021 aikana Green Deal -sopi- mukseen aikoo liittyä myös Väylävirasto. Väylävirasto tekee parhaillaan selvitystä investointihankkeiden kalustovaatimuk- sista. Selvitystyö päättyy elokuun lopulla. Valmistumassa on kunnossapitourakoi- den kalustoa ja kaluston käyttöä koskeva selvitys, joka pitää sisällään kaluston maanteiden hoitourakoiden, päällystys-, paikkaus- ja tiemerkintäurakoiden ja radan kunnossapidon urakoiden kalus- ton, kertoo Infrarakentamisen asian- tuntija XXXX XXXXXXX Väylävirastosta. Näiden selvitysten valossa Väylävirasto

neuvottelee ympäristöministeriön kanssa siitä, millä ehdoilla ja toimenpi- teillä Väylävirasto voisi liittyä päästöttö- mien työmaiden sopimukseen mukaan. ELY-keskusten liikenne- ja infrastruktuuri vastuualueen hankinta-alueet ovat Väy- läviraston selvitystyössä mukana ja sitä kautta kontaktipintaa on myös alueellisiin urakoitsijoihin. XXX XXXXXXXX ja XXXXX XXXXXX ELY-keskusten hankinta-alueilta uumoilevat, että tulevan Green Deal -so- pimuksen mukaiset toimenpiteet tulevat varmasti myös xxxxxxx osin ohjaamaan ELY-keskusten toimintaa. •


LÄHTEET:

Haastateltavat ja Valtioneu- voston kanslian ylläpitämä, yhteiskuntasitoumusta koskeva sivu xxxxx://xxxxxxxx0000.xx/


LIIKENNEINFRA

TEKSTI: Xxxxx Xxxxxxx / Kuntaliitto KUVA: Shutterstock


Väyläinfran hyvä kunto on kunnan elinvoiman peruspilareita


T

ieliikenteen käytössä olevat väylät jakautuvat Suomessa valtion, kuntien, tiekuntien ja kiinteistöjen omistamiin ja kunnossapitämiin väyliin. Kunnalla on katuverkon haltijana tärkeä rooli huolehtia taajamien läpikulku- liikenteen ja sisäisen tieliikenteen tarpeista. Monet

kunnat osallistuvat lakisääteisten vastuidensa lisäksi myös mer- kittävästi valtion väyläinvestointien rahoitukseen. Kunnat käyttävät katujen rakentamiseen vuosittain noin 800 miljoonaa euroa ja kunnossapitoon runsaat 500 miljoonaa. On tärkeää, että rahoitus kohdennetaan oikein.

Liikennetarvetta vastaava väylien käytettävyys kaikissa olo- suhteissa on toimivan yhteiskunnan perusedellytys. Se on tärkeää niin kansalaisille kuin elinkeinoelämälle. Hyvän käytettävyyden saavuttamisessa tärkeää on väyläinfrastruktuurin kokonaisval- taisen omaisuudenhallinnan kehittäminen.

INFRAOMAISUUDEN HALLINTA ON JATKUVA JOHTAMISPROSESSI

Omaisuudenhallinta kattaa infran koko elinkaaren lähtien käyt- täjien tarpeiden säännöllisestä havainnoinnista ja palvelutason määrittelystä edeten oikea-aikaisiin investointipäätöksiin ja edelleen kunnossapidon huomioon ottavaan suunnitteluun ja rakentamiseen sekä kunnossapidon palveluprosessien jatkuvaan kehittämiseen. Tavoitteena on omaisuuden arvon säilyttäminen, ja saneerausinvestointien oikea ajoitus on tärkeää. Usein on myös mahdollista saada hyötyjä infran yhteisrakentamisesta johtoverkkojen haltijoiden kanssa. Kustannussäästöjen lisäksi yhteisrakentaminen vähentää kadun rakenteen häiriintymistä sekä katutilan käyttäjille aiheutuvia haittoja.


18 Tie & Liikenne 1 | 2021


KORJAUSVELAN MÄÄRITTÄMINEN EI VIELÄ PARANNA TILANNETTA KADULLA.

Omaisuudenhallinnan yksi osa on omai- suuden teknisen kunnon tuntemus. Katuver- kon päällysrakenteen kunto on käyttäjien ja kunnossapitäjien nähtävissä, mutta mikäli pinnan vaurioita ei ajoissa korjata, etenee vaurioituminen syvemmälle, eikä kunnosta saa enää juuri tietoa aistinvaraisesti. Katu- rakenteen tekniset kuntotutkimukset an- tavat päättäjille arvokasta tietoa tarvittavista

korjausinvestoinneista ja niiden ajoituksesta.

Digitalisaatio tarjoaa erinomaisen mahdolli- suuden tehostaa omaisuudenhallintaa. Katuomaisuu-

den sijainti- ja ominaisuustieto sekä kunnossapidon toimen- piteet tulisi olla kadunpidosta vastaavien ja tarvittavilta osin myös palvelutuottajien ajantasaisesti saatavissa tietojärjes- telmistä. Näin hukkatyö vähenee ja palvelun laatu paranee.


HUOMIOTA KATUJEN KORJAUSVELKAAN

Kuntaliitto selvitti vuonna 2018 kyselyllä kuntien katujen ja yleisten alueiden korjausvelan tilannetta. Vastausprosentin jäätyä suh- teellisen pieneksi kyselyn pohjalta ei voida tehdä yksityiskohtaisia päätelmiä. Katujen ja yleisten alueiden korjausvelkaa oli laskettu eri menetelmin runsaassa puolessa kyselyn vastanneista vajaasta sadasta kunnasta. Laskennallisen korjausvelan muodostumista määrittäväksi hyväksyttäväksi kuntotasoksi (jälleenhankinta-ar- vosta laskettuna) oli valittu vaihtelevasti kunnasta ja esimerkiksi kadun toiminnallisesta luokasta riippuen 50–90 prosenttia uuteen rakenteeseen nähden. Karkeaksi katujen ja yleisten alueiden kor- jausvelan määräksi valtakunnan tasolla arvioitiin kyselyn pohjalta 2–2,5 miljardia euroa.

Korjausvelan määrittäminen ei vielä paranna tilannetta kadulla. Se on jopa tarpeetonta, ellei velan hoitamiseksi laadita

pitkäjänteistä suunnitelmaa. Suunnitelmalle on tarpeen saada poliittisten päättäjien hy- väksyntä. Siinä auttaa katuinfran kunto-

tutkimuksiin perustuva visualisointi. Kun luotettavaa tietoa infran kunnosta on, se kannattaa esittää päättäjille pelkkien sa- nojen ja numeroiden lisäksi kuvana. Mo- nissa kunnissa onkin jo panostettu kunto-

tutkimustietojen visualisointiin päättäjille ja saatu näin viesti rahoitustarpeista paremmin

perille ja korjausvelan määrätietoinen hallinta käynnistettyä.


HYVIN TOIMIVA KATUVERKKO LUO KILPAILUETUA

Elinkeinoelämä arvostaa luotettavasti toimivia infrapalveluja. Valtaosin elinkeinoelämä myös näkee kunnan soveltuvimpana perusinfran omistajatahona. Huoli katuverkon palvelukyvystä pidemmällä aikavälillä on yhteinen. Hyvässä kunnossa oleva lii- kenneinfra - mukaan lukien kävely- ja pyöräilyreitit houkuttelevat paikkakunnalle sekä asukkaita että yrityksiä. Varsinaisen väylien teknisen kunnon lisäksi myös hyvin hoidettu opastus ja liiken- teen ohjaus ovat tärkeitä hyvin toimivan taajamaliikenneverkon ominaispiirteitä.

Elinkeinoelämän ja kunnan yhteisenä intressinä on kunnan elinvoimaisuus. Kunta voi hyödyntää seudulla toimivien urakoitsi- joiden palvelutarjontaa infran rakentamisessa ja kunnossapidossa. Mikäli kunnalla on toimialalla omaa palvelutuotantoa, yritysten tarjoamat palvelut voivat täydentää sitä ja samalla kirittää kunnan omaa tuotantoa toiminnan tehostamisessa, mikäli kilpailukyvystä on epäilyksiä. Suurempia kaupunkeja lukuun ottamatta kunnan infrapalvelut hankitaan nykyään useimmiten kokonaisuudessaan yksityiseltä sektorilta. •


Tie & Liikenne 1 | 2021 19


TEKSTI: Suomen Tieyhdistys


Kuntien kannattaa jatkaa yksityisteiden avustamista

KUNTAVAALIT 2021 LÄHESTYVÄT.

NE OVAT TÄRKEÄ MAHDOLLISUUS VAIKUTTAA SIIHEN,

MITEN YKSITYISTIEASIAT HOIDETAAN OMASSA KUNNASSA.


Kunnilla on paljon valtaa

yksityistieasioissa!

Toisin kuin monet luulevat, laki antaa kunnille vapaat kädet yksityisteiden avustamisessa: kunta voi avustaa rahallisesti tai esimerkiksi talvihoi- dosta huolehtimalla. Kunnat voivat myös tukea yksityisteiden perusparannuksia, ja osa kunnista tekeekin niin. Tieyhdistys kannustaa kuntia tun- nustamaan tieverkon arvon.


• Uusi yksityistielaki ei estä avustamista

• Avustaa voi monella tavalla


20 Tie & Liikenne 1 | 2021


Kyse on kuntalaisten tasavertaisuudesta!

Jotkut kuntalaiset asuvat kunnan hoitamien katujen varrella ja toiset taas itse rahoittamiensa teiden var- rella. Yksityisteiden hoidossa avustamalla kunta siis huolehtii asukkaidensa tasavertaisuudesta asuinpai- kasta riippumatta.


• Yksityisteiden varrella asuu veronmaksajia

• Vastinetta kunnallisveroille


Kyse on kunnan elinvoimaisuudesta!

Yksityisteiden varrella sijaitsee 30 000 yritystä ja 40 000 maatilaa. Metsätalous on äärimmäisen tärkeä toimiala kuntien elinvoimaisuudelle, ja myös mat- kailupalvelut tukeutuvat yksityisteihin. Lisäksi yhä enenevä etätyönteko ja vapaa-ajan asukkaat tuovat kuntiin eloa ja piristävät niiden taloutta merkittävästi.


• Yritykset tarvitsevat tieverkkoa

• Yksityisteiden varrella 250 000 omakotitaloa ja 190 000 mökkiä

• Yksityisteiden loma-asukkaat tuovat kuntiin elinvoimaa


xxx.xxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx


Tie & Liikenne 1 | 2021 21

TEKSTI JA KUVAT: Xxxxx Xxxxxxxxxx


Joensuu tunneloi kevyen liikenteen väylät ympyrän alle

Turboliikenneympyrät kehitettiin ratkaisuksi ristikkäisiin paineisiin


LIIKENNÖINTI TURBOLIIKENNEYMPYRÖISSÄ ON VAATINUT MONELTA TOTUTTELUA, MUTTA MUUTOS TIESTÖÖMME ON TULLUT JÄÄDÄKSEEN. KAKSIKAISTAISEN KIERTOLIITTYMÄN PUOLESTA PUHUVAT MONET SYYT, JA SIKSI SELLAINEN LÖYTYY JO LÄHES KAIKKIEN SUURTEN KAUPUNKIEN PÄÄTEIDEN RISTEYKSISTÄ.


T

urbomalliksi ristitty kaksikaistainen kiertoliittymä on kehitetty Hollannissa ja turbomallia on rakennettu Hollannin lisäksi mm. Saksassa. Suomessakin niitä on jo 16 vilkasliikenteisissä paikoissa. Viimeisin kaksikais- tainen kiertoliittymä valmistui Mikkelin Rantakylään

aivan vuoden 2020 lopussa. Kun 13-tien valoristeys muutettiin monikaistaiseksi kiertoliittymäksi, se alkoi vetää – poliisin mu- kaan liiankin hyvin: liittymän pisaroista huristellaan keskeltä läpi. Urakan arvo on 3,5 miljoonaa euroa.

Vuosituhannen jälkeen tarvittiin kiertoliittymätyyppi, jonka kapasiteetti mutta myös turvaominaisuudet ovat parempia kuin yksikaistaisen kiertoliittymän. Mallia voidaan vielä parantaa. Joensuussa turvallisuutta haettiin ratkaisulla, jossa valtatie 6 kul- kee suoraan turboympyrän yli. Halkaisijaltaan neljäramppinen kiertoliittymä on peräti 92 metriä. Tässä ratkaisussa erikoista on, että kevyt liikenne ohjattiin kulkemaan alikulkutunneleiden kautta.


TURBO-KIERTOLIITTYMÄLLE UUSI HAASTE

Tiehallinnon asiakirja vuodelta 2009 Tietoa tiensuunnitteluun nro 89 määrittelee Turbo-kiertoliittymän periaatteen, jossa kaikki lii- kennevirrat ohjataan omille ajokaistoilleen ennen kiertoliittymää ja ajoneuvo pysyy tällä ajokaistalla läpi koko kiertoliittymän.

Yli 10 vuotta myöhemmin keskustelu turboratkaisuista, niiden turvallisuudesta ja tarpeellisuudesta ei ota hellittääkseen. Sen sijaan useampi uusi haaste odottaa ratkaisuaan. Yksi näistä liittyy ideaan kiertoliittymästä, joka vähentää ja muuttaa konfliktipisteitä eli kohtia, jossa kahden liikennevirran ajolinjat erkanevat.

Viimeksi valtiovallan kädenojennus tilavuustuotteille, hake- ja metsäkuljetuksille vuonna 2019 nosti raskaanliikenteen mitat pisimmillään 34,5 metriin.


Oikea ajokaista selviää tien yllä olevista opasteista Siilinjärven Vuorelassa.


22 Tie & Liikenne 1 | 2021

– Tämä yhdistelmäajoneuvon pituus itsessään lisää kierto- liittymässä konfliktipisteiden vaikutusaikaa henkilöautoliikenteelle. Mutta sinänsä rekan pituus ei konfliktipisteitä määrällisesti lisää, arvioi Liikenneturvan tutkimuspäällikkö XXXX XXXXXXXX.

Valtonen katsoo, että kokonaisuuteen, kun kiertoliikenne rat- kaisuja luodaan, vaikuttaa 3–4 tekijää.

– Ne ovat raha, välityskyky, käytettävissä oleva tila ja turvalli- suus, joiden välillä tasapainoillaan, Valtonen sanoo.


VETOA TURBON ULKOREUNAKAISTAAN

Turbo-kiertoliittymän etuja nähdään varsinkin silloin, kun kaksi- kaistaisen tulosuunnan liikenne väistää vain yhtä kiertävän ajo- kaistan liikennettä, joka turbokiertoliittymässä on ohjattu kierto- tilan ulkoreunaan.

Liittymän kaksikaistaisen tulosuunnan vasemmalta ajokais- taltakin pääsee kiertotilan liikennevirtaan helposti. Esimerkiksi Vaajakosken yhtä ensimmäisistä turboympyröistä liikennebloggaajat ovat testanneet pitkään. Yhden näkemyksen mukaan kaistanvaihto ympyrässä on kielletty liikennemerkein.

Kaistamerkitseminen saattaa vaikuttaa pelkistetyltä, mutta asiantuntijoiden mukaan se mahdollistaa tehokkaat yliajoratkaisut kiertoliittymässä.

– Ne kuitenkin vaativat kuljettajilta hieman enemmän huomiota siinä, minkä kaistan ympyrään mentäessä valitsee.

Ajoreitin kannalta oikea kaista on mahdollista tarkistaa ennen ympyrään menemistä.

– Opasteiden havainnointia on syytä jatkaa vielä itse ympyrässäkin. Näin toimimalla päätyy lopulta näppärästi oikeaan ulosmenoliitty- mään, ohjeistaa Liikenneturvan yhteyspäällikkö XXXXX XXXXXXXXX. Liikenneympyrässä ajamisen kaistavalinnan voi harjoitella jo etukäteen karttapalvelusta, esimerkiksi Google Mapsista. Myös Googlella löytyvä animaatio kaksikaistaisessa liikenneympyrässä

ajamisesta saattaa selventää asiaa.


OHJEIDEN MUKAAN AJAESSA VÄHÄN ONGELMIA

Turbo sopii liittymiin, joissa on vilkkaasti liikennöity pääsuunta ja vähäliikenteisempi sivusuunta. Liittymätyyppi on todettu liikenteen kannalta sujuvammaksi kuin se, että risteyksessä olisi liikennevalot. Jos kaistaa joutuu vaihtamaan ympyrän sisällä, on kaistaa vaihtava luonnollisesti väistämisvelvollinen muihin ympyrässä ajaviin nähden. Vilkku sekä väistämissäännöt ovat aina samat. Suunta- vilkun oikea käyttö liikenneympyrästä poistuttaessa on erityisen tärkeää. Vilkku vasemmalle on mahdollinen, vaikka opasteiden

mukaan ajaen ei yleensä kaistan vaihtoa joudu edes tekemään.

Ympyrään mentäessä on väistettävä suojatietä tai pyörätien jatketta ylittäviä kävelijöitä, pyöräilijöitä ja mopoja sekä ympyrässä jo olevaa liikennettä.

– Ehkä vielä tärkeämpi sanottava on se, että ympyrästä pois- tuttaessa on väistettävä risteävää kevyenliikenteen kaistalta tulevaa liikennettä, Valtonen lisää.

Aikaisemmin ympyrästä poistuva katsottiin kääntyväksi ajoneuvoksi. Uudessa tieliikennelaissa pykälä on täsmennetty erikseen: ”ajoneuvolla käännyttäessä on väistettävä tietä ylit- tävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa poistuttaessa liikenneympyrästä.” •


Turbo-kiertoliittymässä on vähän konfliktipisteitä.




KUVA: Tiehallinnon grafiikka

Vaajakosken turboliittymän ajolinjat Tiehallinnon ohjeessa (Täydentänyt liikenneblogi Poloinen).


Tie & Liikenne 1 | 2021 23


TUTKIMUS JA KEHITYS


RoadAI-sovelluksen näkymä ja sovelluksen tekemää analyysiä valitusta tutkittavasta kohteesta (Mutanen, 2019, kartta ja kuvat RoadAI-sovelluksesta).



TEKSTI: Xxxx Xxxxxxx


RoadAI-konenäkösovelluksen soveltuminen pyöräilyväylien kunnossapidon työvälineeksi


PYÖRÄILYN KULKUTAPAOSUUDEN KASVATTAMISEKSI ON OLEMASSA SELKEÄ TARVE JA TAHTOTILA. MYÖS ILMASTO- JA PÄÄSTÖVÄHENNYSTAVOITTEET KANNUSTAVAT LIHASVOIMAISEN LIIKKUMISEN SUOSIMISEEN. PYÖRÄILYVÄYLIEN HYVÄ LAATUTASO ON KESKEINEN TEKIJÄ PYÖRÄILYMÄÄRÄN LISÄÄMISESSÄ, JA SIKSI ON TÄRKEÄÄ, ETTÄ VÄYLIEN KUNNOSSAPIDON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS VOI OLLA PITKÄJÄNTEISTÄ.



O

pinnäytetyössäni selvitin konenäön käyttötarvetta, käytettävyyttä ja soveltu- vuutta pyöräilyväylien kun- nossapidon työvälineenä.

Samalla tarkastelin sovelluksen tuomia etuja hiilineutraaliuden sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämistavoitteiden saavutta- misessa. Koekuvausajoissa käytettiin Vai- sala Oyj:n kehittämää RoadAI-sovellusta. Vaikka Suomessa on määrällisesti paljon pyöräteitä, tulisi niiden laatutasoa nostaa pyöräilymäärien kasvattamiseksi. Pyöräilyinfrastruktuurin laadun paranta-


minen ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan siihen tulee tietoisesti vaikuttaa. Laadukkaat pyöräilyväylät lisäävät pyöräilyn määrää, sen houkuttelevuutta, sujuvuutta sekä turvallisuutta ja siksi väylien laadun kustannustehokkaaseen parantamiseen tulisi löytää toimivia, koko maahan sopivia toimintatapoja ja työvälineitä.


ROADAI TUKEE SYSTEMAATTISTA HAVAINNOINTIA

Vaisalan RoadAI-sovelluksella on mah- dollista kuvata kohtuullisin resurssein tal-


lennettavaa, hyvätasoista kuvamateriaalia. Sovellus myös mahdollistaa tiedon suju- van, yhtäaikaisen jakamisen niin huolto- työntekijöille kuin työn suunnittelijoille ja johtajillekin. Konenäkösovelluksella voi- daan kerätä yhtenäistä tietoa koko pyörä- väylästön kunnosta säännöllisin väliajoin ja aina tarvittaessa.

Vaikka routavaurioita tarkistetaan jo nyt vuosittain, tapahtuu tarkkailu usein pääasiassa autosta käsin. Muu havain- nointi saattaa olla epäsäännöllistä ja satunnaista ja havaintoja tehdään usein muun huoltotyön ohessa. Tarvittavaa,



24 Tie & Liikenne 1 | 2021



tallennettua systemaattista tietoa pyöräväylien vuo- sittaisesta kunnosta ei kunnilla tai ELY-keskuksilla monestikaan ole olemassa. RoadAI-sovelluksen tyyp- pinen havainnointityökalu voisi tuoda kunnossapidolle kustannustehokkaan edun töiden ennakoitavuuteen, aikatauluttamiseen, priorisointiin ja organisointiin.


POSITIIVISIA KOKEMUKSIA KOEKUVAUSAJOILLA

Opinnäytetyötä varten polkupyörällä ajetut, noin 150 km:n mittaiset koekuvausajot RoadAI-sovelluksen kanssa Hämeenlinnassa osoittivat, että sovellus pystyy tuottamaan käyttökelpoista dataa, joskin tie- donkeräämisessä olosuhteiden täytyy olla sopivat, eli vuodenaika ja säätilat tulee kuvauksissa huomioida. Konenäön ominaisuuksia ei ole vielä kehitetty täy- sin itsenäiseen analysointitarkkuuteen, joten toistai- seksi tekniikka vaatii ihmistä sekä tiedon keruun että analysoinnin tueksi.

Konenäön käyttämiseen pyöräteiden laadun tarkastelussa tarvitaan vain kevyt ja edullinen kalusto, sisältäen vähintään polkupyörän, äly- puhelimen, telineen puhelimelle ja itse sovelluksen, joten kustannukset eivät nouse tavoittamattomiksi. RoadAI-sovelluksen tekniikka on toimivaa ja helposti otettavissa käyttöön, sovelluksen analyysin tarkkuus riittää toistaiseksi tavoitetarkkuuteen ja samalla so- velluksen kehitystyö jatkuu.


MAHDOLLISUUKSIA PITKÄ- JÄNTEISEEN KEHITYKSEEN JA KUNNOSSAPITOON

Konenäköä hyödyntävän sovelluksen käyttö voisi antaa suomalaisille kunnille ja ELY-keskuksille kustannus- tehokkaan ja laadukkaan välineen pyöräilyinfrastruk- tuurin parantamiseen, ja näin sovellus tukisi myös ilmasto- ja hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamista. Mikäli kuvausprosessi toteutettaisiin vuosittain, saa- taisiin materiaalista kunnalle kattava poikkileikkaus- aineisto ja luotettava arviointityökalu tulevien vuosien korjaus- ja huoltotöihin sekä kustannusten laskentaan, jolloin pyöräteiden elinkaareen ja niiden kokonaiskus- tannuksiin voitaisiin vaikuttaa ennakoivasti.

Suurin muutos nykytoimintamalliin nähden olisi mahdollisuus pitkäjänteiseen kehitys- ja kunnostus- työhön, kun ajantasaista tietoa olisi koko ajan saata- villa, käytettävissä ja jaettavissa. Satunnaisuuden ja yksittäisten korjauksien sijaan sovellus toisi edullisen mahdollisuuden aiempaa ehyempään kunnossapito- prosessiin ja pyöräilymäärän kasvattamiseen. •


KUVA: iPixabay

Opinnäytetyön pysyvä osoite on xxxx://xxx.xx/XX- N:NBN:fi:amk-2020112924970.

Tie & Liikenne 1 | 2021 25

Kirjoittaja on valmistunut joulukuussa 2020 Hä- meen ammattikorkeakoulusta liikennealan insinööriksi ja työskentelee WSP Finland Oy:n ratasuunnitteluyk- sikössä nuorempana suunnittelijana.


TEKSTI: Xxxxx Xxxxxxxxx KUVA: Väylä / Xxxxx Xxxxxxx


Lahden uusi kehätie palvelee monia tarpeita

U

POIKKEUKSELLISEN MITTAVA TIEHANKE HUIPENTUI VIIME JOULUKUUN 8. PÄIVÄNÄ, KUN VALTATIE 12 LAHDEN ETELÄINEN KEHÄTIE AVATTIIN AUTOILIJOIDEN KÄYTTÖÖN. SUJUVAN LÄPIKULKULIIKENTEEN LISÄKSI UUSI VÄYLÄ MERKITSEE EDISTYSASKELTA ALUEEN ELINKEINOELÄMÄLLE, ASUMISELLE JA YMPÄRISTÖLLE.


usi Lahden eteläinen kehä- tie ohjaa läpikulkuliikenteen pois Lahden ja Hollolan kes- kusta-alueilta ja parantaa merkittävästi jopa 20 000

päivittäisen autoilijan liikenneturvalli- suutta. Tie kytkeytyy länsipäässä Hollo- lan kohdalla Tampereen suunnan valtatie 12:een ja itäpäässä vilkkaasti liikennöityyn valtatie 4 -moottoritiehen.

Vuosien ajan Suomen suurin käyn- nissä ollut tiehanke toteutettiin Väylä- viraston, Hollolan kunnan ja Lahden kaupungin yhteistyönä. Hankkeen koko- naisbudjetti oli 275 miljoonaa euroa, ja se työllisti parhaimmillaan yli 500 henkilöä. Rakentamisessa pääurakoitsijoina toimi- vat Destia, Valtari-allianssi (Skanska Infra ja AFRY/Pöyry) sekä Suomen Maasto- rakentajat.

Tien valmistuminen oli merkittävä etappi, sillä ensimmäiset suunnitelmat valtatie 12:n uudesta linjauksesta luon- nosteltiin karttapohjille jo 1960-luvulla. Lopullinen lähtölaukaus hankkeen to- teuttamiselle oli Väyläviraston (silloisen Liikenneviraston), Lahden kaupungin ja Hollolan kunnan välinen aiesopimus, jonka pohjalta laadittu tiesuunnitelma hyväksyt- tiin vuonna 2016.


26 Tie & Liikenne 1 | 2021

Seuraavana vuonna käynnistyivät Lah- den eteläisen sisääntulotien parannustyöt ja keväällä 2018 kehätien rakentaminen. Työt etenivät ripeästi, ja matkan varrella aikataulua jopa nopeutettiin. Niinpä tie saa- tiin avauskuntoon peräti vuoden etuajassa alkuperäisestä tavoitteesta.


KEHÄTIE AVAA ONNISTUMISEN PAIKKOJA ELINKEINOELÄMÄLLE

Maakuntahallinnolle kehätie on luonnol- lisesti investointi, jonka toivotaan edis- tävän myös elinkeinoelämää ja taloutta. Päijät-Hämeen maakunta-

johtaja XXXXX XXXXXXXX mukaan tie onkin otettu innolla vastaan, ja sen

odotetaan näkyvän

UUDEN VÄYLÄN HYÖDYT NOPEASTI NÄKYVIIN

Väyläviraston projektipäällikkö XXXXX XXXXXXXX kertoo, että kehätien hyödyt lähtivät realisoitumaan heti avauspäivästä lähtien.

– Vanhan tien kokonaisliikennemäärä laski ensimmäisellä viikolla n. 25 % ja ras- kaiden täysperävaunuyhdistelmien määrä peräti 65 %. Uudelle tielle on siirtynyt päi- vätasolla noin 500 täysperävaunullista yhdistelmää, mikä vastaa 12,5 kilometrin rekkajonoa.

Samalla kun liikenteen turvallisuus ja sujuvuus paranevat, vähenevät pääs- töt liikennevaloissa tapahtuvien pysähtymisten poistuessa.

Hyvin toimiva liikenne tuo

säästöä myös kuljetus-

Turvallisuustaso pysyi siis erittäin hyvänä läpi toteutusvaiheen.


LAADUKASTA SUUNNITTELUA JA YHTEISTYÖTÄ

Koko hankkeen onnistumisen mahdollis- tivat hyvin suunniteltu ja toteutettu han- kintavaiheen läpivienti, sujuva yhteistyö urakoitsijoiden kanssa ja erinomainen työnsuunnittelu. Nyt liikenne on siirtynyt suunnitellusti uudelle linjalle, ja ensitie- tojen mukaan tiellä on ajeltu maltilla sekä liikennesääntöjä noudattaen.

Xxxxxxxxxx mukaan autoilijoilta saatu palautekin on ollut äärimmäisen hyvää, kuten ”Hieno homma”, ”Paras joululahja ikinä” ja ”Tämä on raskaalle liikenteellekin todella hieno helpotus”.

Projektipäällikkö on luottavainen myös

välillisesti uusina verotuloina ja työpaik- koina.

– Kehätie synnyttää uuden logistisen vyöhyk- keen vain tunnin ajomatkan

päähän Helsinki-Vantaan lento-

HANKE ON MYÖS

YMPÄRISTÖTEKO.

kustannuksiin.

– Lisäksi kehätie avaa uusia merkittäviä mahdol- lisuuksia maankäyttöön. Tämä tietää elinkeinoelä- mälle laajoja kehitysmahdol-

lisuuksia erityisesti Kujalassa, Nos-

kehätien tulevaisuuden suhteen.

– Tie on suunniteltu ja toteutettu vas- taamaan käyttäjien tarpeisiin hyvin pitkään. Kasvunvaraa riittää vuosikymmeniksi, vaikka logistiikkakäytävän varressa onkin paljon maankäyttösuunnitelmia.

asemalta ja Vuosaaren satamasta. Yh- teydet ovat hyvät myös keskiseen Suomeen. Yrityksille on avautunut sekä Hollolaan että valtatien 4:n varrelle uusia hienoja sijoittumispaikkoja, jotka helpottavat myös työvoiman saantia, sanoo Leppänen.

– Hyötyjen ulosmittaaminen on toki pitkä ja työtä vaativa prosessi. Odotuk- semme liittyvät uuteen kasvuun ja elin- voiman kehittymiseen yhä eteenpäin, joten tiellä on mittavat seudulliset ja maakun- nalliset vaikutukset.


RAUHALLISEMMAT PUITTEET KESKUSTOJEN KEHITTÄMISEEN

Kehätie tuo lisää rauhaa ja turvallisuutta keskustoihin, mikä edesauttaa niiden laa- jempaa kehittämistä niin Lahdessa kuin Hollolassa.

– Keskustan palveluja käyttävät enem- mänkin kävelijät, pyöräilijät ja keskusta- asujat. Läpikulkuliikenne ei siellä juuri pysähtele vaan luo enemmänkin rauhat- tomuutta, jonka odotamme nyt poistuvan, toteaa Leppänen.

– Hanke on myös ympäristöteko. Läpi- kulkuliikenteen siirtyminen eteläiselle kehätielle vähentää keskustan päästöjä ja melua, ja samalla pohjaveden pilaan- tumisriski Salpausselän herkällä pohja- vesialueella pienenee.

tavalla ja Soramäessä, toteaa Xxxxxxxx.


HANKE JALOSTUI HUIPPUUNSA MATKAN VARRELLA

Wikström kehuu koko hankkeen käynnis- tyneen positiivisella vireellä. Tarjouskilpai- luihin saatiin paljon laadukkaita tarjouksia, ja kaikki toteuttajat ymmärsivät kohteen haastavuuden: mittavia rakennustöitä täytyi tehdä usein aivan kaupunkilaisten rajanaapurina ja kellareiden alla.

– Näin suuressa hankkeessa riittää pieniä haasteita jokaiselle päivälle, mutta niitä ratkomassa olivat huipputiimit. Joka kohtaan löydettiin parhaat tekijät ja rat- kaisut, vakuuttaa Xxxxxxxx.

– Hankkeen päätavoitteet saavutettiin hyvin. Tie valmistui etuajassa ja alkupe- räisen kustannusarvion puitteissa. Myös Nikulan eritasoliittymä saatiin mukaan kokonaisuuteen. Maantietunneleihin to- teutettiin paljon innovatiivisia ja turvalli- suutta lisääviä teknisiä ratkaisuja, kuten Suomen ensimmäinen tutkapohjainen häi- riöhavaintojärjestelmä ja valkobetoniset seinän alaosaelementit, kertoo Xxxxxxxx.

Turvallisuudesta pidettiin hyvää huolta myös itse rakentamisessa.

– Kehätiehankkeessa tehtiin noin kaksi miljoonaa työtuntia, ja tapaturmataajuus oli 4,6 tapaturmaa per miljoona työtuntia.

TIELINJAUS PAREMPAAN TURVALLISUUTEEN

Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella xxxx- xxxx yhteistyö- ja vastuuhenkilönä toimi valmiusmestari XXXX XXXXXXXXXX. Hän toteaa, että kehätien yhtenä tärkeänä tavoit- teena on ympäristöriskien ehkäiseminen.

– Aiemmin liikenteeseen harjun pohja- vesialueella sisältyi tietysti riskialttiitakin kuljetuksia. Nyt raskas kalusto on suurelta osin siirtynyt uudelle tielle, mikä toivon mu- kaan vähentää ympäristövahinkojen riskejä. Tie tarjoaa pelastuslaitokselle esimer- kiksi Hollolan Salpakankaan suunnasta uu- den, nopean toimintareitin keskiseen Lahteen ja moottoritielle. Myös Lahden keskustasta avautuu uusia reittejä onnettomuuspaikoille.

– Vaikutus saavutettavuuteen ei välttä- mättä ole hirveän suuri, sillä tie kulkee ns. poikittain lähestymissuuntiimme nähden. Tosin kokemuksia käytännön tilanteista ei ole vielä paljon kertynyt.

Xxxxxxxxxx vastasi myös pelastusharjoi- tusten suunnittelusta Liipolan ja Patomäen pitkissä maantietunneleissa.

– Vastaan tuli paljon uutta asiaa, kun saimme kokemuksia pitkän maanalaisen tilan taktisesta lähestymisestä ja hallin- nasta. Harjoitukset sujuivat kaiken kaik- kiaan hyvin. Tavoitteet saavutettiin hienosti, ja jokainen osapuoli sai uutta opeteltavaa ja kehitettävää. •


Tie & Liikenne 1 | 2021 27



Väylät & Liikenne -virtuaalitapahtuma järjestetään 15 –16.3.2021


xxx.xxxxxx-xxxxxxxx.xx

Osallistu Ilmoittaudu mukaan alan huipputapahtumaan!


Huikea kattaus


Virtuaali- tapahtumassa voit

– ensimmäistä kertaa tapahtuman historiassa – katsoa halutessasi kaikki, lähes 100 seminaari- esitystä tapahtuman aikaan ja vielä päivien jälkeen!


Tapahtumaan osallistuminen on helppoa omalta tietokoneelta. Saat tapahtumaa edeltävänä perjantaina henkilökohtaisen osallistumislinkin virtuaalitapahtu- maan. Virtuaalitapahtumassa voit verkostoitua huonekohtaisissa live chateissa, keskustella videopuhelu- jen tai pikaviestien välityksellä mui- den tapahtumaan osallistujien ja näytteilleasettajien kanssa.


V& ÄYLÄT

LIIKENNE


TULE

KUULEMAAN mm.

Kestävistä liikenneinfran investoinneista EU:n ilmastopankin näkökulmasta (Xxxx Xxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxx, EIB)

Liikenneinfrasta liiketoiminnan mahdollistajana (Heikkilä Xxxxx,

PostNord oy)

Tarjolla on kolme vaihtoehtoista seminaari- sessiota päivässä, Afryn, Trimblen ja Rambollin ohjelmaa ja noin viisikym- mentä videoluentoa sekä kiinnostavia näytteilleasettajia.


Tutustu kiinnostavaan seminaari- ohjelmaan tapahtuman verkko- sivuilla, ilmoittaudu ja osallistu keskusteluun.

xxx.xxxxxx-xxxxxxxx.xx

Muistahan ilmoittautua 28.2 mennessä, sillä jälki-ilmoittautumishinta

astuu voimaan 1.3 alkaen.

9.00 –10.00 ILMOITTAUTUMINEN JA TUTUSTUMINEN NÄYTTELYYN


V& ÄYLÄT

SALIT:

LIIKENNE

10.00

SALI 1

SALI 2

Aamun avaus

Tervehdyspuhe Liikenne- ja viestintäministeri Xxxx Xxxxxxx

Puhe Väyläviraston pääjohtaja Xxxx Xxxxxxx

Väylät & Liikenne 2021 parhaiden esitelmien palkintojen jako

SALI 3


MAANANTAI 15.3.2021 – TAMPERE-TALO

KEYNOTE

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma & Fossiilittoman liikenteen tiekartta

Xxxxx Xxxxxxxxxxx & Xxxxx Xxxxxx sekä Xxxxx Xxxxxxxxxxxx, Liikenne- ja viestintäministeriö

SESSIO


11.30


12.30


13.00


13.30

12.00


V& ÄYLÄT

LIIKENNE

14.00


14.30


15.00


15.30


16.00


Liikennejärjestelmän kokonaiskuva Asiaa liikennejärjestelmän kokonais- kuvasta ja siitä, millaisia vaikutuksia liikenteellisen saavutettavuuden muu- toksilla voisi olla. Miten EU-rahoituk- sen määrää voidaan kasvattaa osana Suomen väyläverkon rahoitusta?

Miten vallitseviin politiikkavalintoihin on päädytty? Tarjolla valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman rautaisannos!


XXXXXX JA NÄYTTELY


Liikennejärjestelmän työmarkkina- vaikutukset ja niiden arviointi, Metsäranta Heikki, Ramboll Finland Oy


Rautatieliikenteen uusi aika – rata- verkon kokonaiskuva tulevaisuuden toimintaympäristössä,

Rantala Jarkko, WSP Finland Oy


Aluetaloustieteen menetelmät liikennejärjestelmän vaikutusten arvioinnissa, Hokkanen Joonas, Ramboll Finland Oy


XXXXX JA NÄYTTELY


Infrastruktuurin hiilipäästöt – avain ilmastokriisiin, Xxxxxxx Xxxxx, Sweco


Miten Suomi menestyy kansainvälisesti?

Wood Päivi, Keskuskauppakamari


Sipilän ja Xxxxxxx hallitusten liikennepoliittinen perintö Xxxxxxxx Xxxxx, Miltton Networks


Liikennealan osaaminen Liikennealan osaamisen kehittämistä eri keinoin! Käsittelyssä liikennealan ammattilaisia jokapäiväisessä työssä puhuttavat teemat: liikennesuorite,

hankearviointi, rakennetun ympäristön yhteinen nimikkeistö, alan osaamisen varmistaminen, katutyöt ja konenäön hyödyntäminen tilapäisissä liikenne- järjestelyissä.


Tarpeellinen liikenne, eli saako suoritetta sorkkia, Liimatainen Heikki, Tampereen yliopisto


XXXXXX JA NÄYTTELY


Liikenneväylien hankearviointiin uudet ohjeet,

Antikainen Taneli, Väylävirasto


Tarvitaanko rakennetun ympäristön yhteistä nimikkeistöä?

Xxxxxx Xxxx, Sitowise Oy


Miten varmistetaan liikenne- ja väyläinfra-alan osaaminen tulevaisuudessa,

Weurlander Minna, Sweco


XXXXX JA NÄYTTELY


Katutöiden haittojen vähentäminen – tutkimuksesta toimenpiteisiin, Paavilainen Jyrki, Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala


Kuinka konenäkö voi tukea tilapäisten liikennejärjestelyiden ylläpidossa,

Kauppi Aleksi, Vaisala Oyj


Kenen käytössä tieverkko on tulevaisuudessa?

Käyttövoima-asiaa ja automaattiaja- mista. Kohti tieliikenteen digitalisoi- tumista ja vihreää siirtymää. Miten kumipyöräjoukkoliikenne valjastetaan vähentämään hiilidioksidipäästöjä? Miten automaattiajaminen kehittyy lähitulevaisuudessa? Entä voiko tieverkkoa sähköistää?


Tieverkon sähköistämisen mahdolli- suudet ja haasteet Suomessa, Rautiainen Tuukka, Gaia Consulting Oy


Uudet käyttövoimat ovat tulleet linja-autoliikenteeseen, Airaksinen Simo, WSP Finland Oy


XXXXXX JA NÄYTTELY


Raskaan liikenteen semiautonominen ajaminen Suomen tiestössä,

Xxxxxxx Xxxxxx, Oulun yliopisto


Automaattisen kumipyöräjoukkolii- kenteen lähitulevaisuus Helsingissä, Olin Janne, Aalto-yliopisto


Piloting Connected and Automated Driving using 5G,

Scholliers Johan, VTT


XXXXX JA NÄYTTELY


Mitä automaattiajaminen vaatii fyysiseltä ja digitaaliselta infralta, sekä tielaitosten toiminnalta, Kulmala Risto, Traficon Oy

16.30


17.00


KEYNOTE: Sustainable transportation infrastructure investments: A view from the EU’s climate bank, Ms Xxxx Xxxxxxx (Head, Strategic Roads Division, Mobility Department, Projects Directorate, EIB) and Mr Xxxxx Xxxxxx (Lead Economist, Strategic Roads Division,

Mobility Department, Projects Directorate, EIB).

KIITOS SEMINAARIPÄIVÄSTÄ!

Pidätämme oikeudet muutoksiin. #väylätjaliikenne21

8.30 –9.00 ILMOITTAUTUMINEN JA TUTUSTUMINEN NÄYTTELYYN


ÄYLÄT

SALIT:

LIIKENNE

9.00

SALI 1

SALI 2

Aamun avaus

Avauspuhe kuntaministeri Xxxxx Xxxxxxx

SALI 3

V&

9.30


KEYNOTE: Kasvavan pakettiliiketoiminnan vaatimukset, kuluttaja keskiössä, logistiikkayritys toimijana ja infra alustana, Heikkilä Xxxxx, Business Development & Innovation Lead, PostNord Oy

TIISTAI 16.3.2021 – TAMPERE-TALO

SESSIO


10.00


10.30


11.00


11.30


12.00


12.30


V& ÄYLÄT

LIIKENNE

13.00


13.30


14.00


14.30

Ovatko ilmastotavoitteet saavutetta- vissa? Kokemuksia hankkeiden maa- ilmasta. Tarkastellaan Suomen keinoja saavuttaa ilmastotavoitteita ja kuullaan kokemuksia rajat ylittävän liikenteen osalta. Esitellään hankkeiden toteu- tustapoja ja tiedonsiirtoa. Tutustutaan lisätyn todellisuuden mahdollisuuksiin.


Eri toimenpiteiden vaikuttavuus liikenteen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, Kaartinen Katja, Sitowise Oy


Ilmastonmuutoksen vaikutus sorateiden kunnossapitoon, Valkonen Xxxx, Via Blanca Oy


Hiilineutraalius kaupunkiliikenteen haasteena, Inha Laura, Tampereen kaupunki


Ilmanlaatuselvitykset liikenne- ja kaupunkisuunnittelussa, Salmi Jatta Ilmatieteen laitos


XXXXXX JA NÄYTTELY


Kehitysmenettelyyn perustuva kokonaisurakka (kKU) Lahdenperä Pertti, VTT


Täysimittaisten koerakenteiden hyödyntäminen osana allianssi- hanketta- VT12 VALTARI -allianssi, Röman Teemu, AFRY Finland Oy


Tietomallipohjainen kustannuslaskenta infra-alalla, Heilala Anni, Civilpoint Oy


Vaikuttavuusarvioinnilla skaalautu- vuutta ja prosessioppeja – CIVITAS ECCENTRIC –hankkeen opit, Kunnasvirta Annika,

Turun Ammattikorkeakoulu

Katse kohti hyvinvointia ja terveyttä! Liikenneinfran ja liikkumisen näkökulmasta tarkasteltuna valo, ääni, päästöt, kyberturvallisuus, liikenneturvallisuusindikaattorit ja auditointi. Turvallisuus ja esteettö- myys puhuttavat.


Valo häiriötekijänä,

Larsen Annukka, WSP Finland Oy


Tieliikenteen lähipäästöt tulevaisuu- dessa – vähenevätkö terveyshaitat? Xxxxx Xxxxx, Ramboll Finland Oy


Ohjaavat äänet ympärillämme – Ääniympäristön suunnittelu osana liikkumisen esteettömyyttä,

Survo Pyry, WSP Finland Oy


Indikaattorit osaksi Suomenkin liikenneturvallisuustyötä, Rajamäki Riikka, Traficom


Kyberturvallisuus liikennesektorilla,

Xxxxx Xxxxxxxxxx, Traficom


XXXXXX JA NÄYTTELY


Kulkutavoilla kohti tutkitusti korkeaa koettua hyvinvointia,

Xxxxxxxx Xxxxxx, Finnmap Infra Oy


Laajaa vaikuttavuutta kävely, pyöräily ja liikenneturvallisuus auditoinneilla Koukkula Minna ja Xxxx Xxxxxxxxxxx, Sitowise Oy


Onko jalankulkijoiden kuolemissa ja vakavissa loukkaantumisissa eroja? Xxxxx Xxxxx, Teknologian tutkimus- keskus VTT

Odotusten aallokossa – liikennejär- jestelmät eri alojen näkökulmasta Mitä odotuksia eri alojen toimijoilla on liikennejärjestelmälle ja miten odotuk- siin vastataan? Näkökulmia liikenteen järjestämiseen. Käydään läpi vuoden 2020 merkittäviä teemoja koronakrii- sistä junaliikenteen tarjouskilpailuun ja tiemaksuihin.


Matkailutottumukset muuttuvat, miten liikenne vastaa kysynnän kehitykseen? (Keskustelu), Xxxxxx Xxxxxxx, WSP Finland Oy


Elinkeinoelämän tarpeet – tavaran ajan arvo toimituksissa,

Xxxxxx Xxx, Ramboll Finland Oy


Sataman toimintaedellytysten paran- taminen maankäytön- ja liikenne- suunnittelun keinoin, case Koverhar, Närhi Xxxxxxx, A-insinöörit


Raskaan liikenteen pysäköintitarpeet liikennejärjestelmässä (Keskustelu), Keskisaari Ville, Ramboll Finland Oy


Erikoiskuljetusten reittiverkon kehittäminen – tiedot hallintaan ja reitit toimiviksi,

Xxxxxxxx Xxxxx, Ramboll Finland Oy


Digitaalinen dialogi – Matkustajan ääni kaikukoon läpi organisaation, Xxxxxxx Xxxxx, HSL


XXXXXX JA NÄYTTELY


Liikennealan koronakriisin koordinaatio,

Xxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxx


Mitä opimme Suomen ensimmäisestä junaliikenteen tarjouskilpailusta?

Xxxxxxxx Xxxxx, HSL


15.00


16.00

AR-teknologian hyödyntäminen hankkeiden vuorovaikutuksessa, Lyytikäinen Eero, Civilpoint Oy

Kävelyn vuoro,

Xxxxxxxxxxxx Xxxxx, Sitowise Oy


KEYNOTE: yllätyspuhuja julkaistaan myöhemmin.

KIITOS SEMINAARIPÄIVÄSTÄ!

Yhteiskunnallinen palvelumuotoilu liikennejärjestelmäsuunnittelun työkaluna, Vuorio Lauri, HSL

Pidätämme oikeudet muutoksiin. #väylätjaliikenne21

VIDEOSESSIOT



HELSINKI & KAUPUNGIT

Helsingin keskustan asiointiselvitys,

Salminen Eero, Ramboll Finland Oy

Miten pyöräliikenteen olosuhteet kehittyvät Helsingissä

– Pyöräliikenteen kehittämisohjelma 2020 -2025,

Xxxxxxxxxx Oskari, Helsingin kaupunki Helsingin liikenteen tulevaisuus, Xxxxxx Xxxxxxxx, Helsingin kaupunki Shared autonomous mobility in Helsinki

- Hype vs. Reality ( suomeksi), Tikkanen Ulla, Forum Virium

Leppävaaran sähköbussihanke mullisti Suomen sähköbussiliikenteen,

Nyberg Johanna, Espoon kaupunki

Vantaan ratikka - kasvu kulkee kiskoilla, Hulkko Tiina, Vantaan kaupunki

Onnistumisia ja oppeja Raide-Jokerin kehitysvaiheesta,

Ratia Kyösti, YIT Suomi Oy

Kaupunkiseudut alustana menestyville linja-autoyhteyksille ja matkaketjuille, Räty Lauri, Ramboll Finland Oy

Katu2020 - Katusuunnittelun ohjeet kaikkien saataville,

Tienvieri Anna, Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY / Helsingin kaupunki Tampereen kaupunki autonomisen syöttöliikenteen kehittäjänä, Xxxxxxxxxx Laura, Sitowise Oy


LIIKENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄ SEKÄ LIIKENNEMARKKINAT

Liikennejärjestelmän kehittämisen laajempien taloudellisten vaikutusten tarkastelukehikko Ronikonmaki Xxxx-Xxxxx, Liikenne- ja viestintäministeriö Dronet liikennemarkkinoiden murroksessa, Heinonen Heidi, Forum Virium Pyöräliikenneverkon tulevaisuus – yhteen vai kahteen suuntaan?

Keisanen Reetta, Ramboll Finland Oy

Uusi pyöräliikenteen suunnittelu -ohje vaikuttaa koko liikennejärjestel- mään ja pyöräliikenteen asemaan, Vaarala Reijo, Ramboll Finland Oy Julkiset henkilökuljetukset - miten hyödyntää tehokkaasti

kuljetusten optimointia, Keskinen Aki, FCG Smart Transportation Oy

Mitä Turussa on opittu neljän vuoden aikana

liikennemarkkinoiden murroksesta? Aaltonen Stella, Turun kaupunki

Kohti kestäviä kaupunkipyörä- ja potkulautapalveluita,

Palonen Tuomas, Ramboll Finland Oy

Lähijunaliikenteen kehittäminen - miten vauhdittaa kehitystä?

Xxxxxxxx Xxxxxxx, WSP Finland Oy

Lippujen yhteiskäyttöisyys – tekemätön paikka?

Rintamäki Xxxxxx, Sitowise Oy

Pirkanmaan LJS 2.0 - Parempaa vaikuttavuutta ja tukea suunnitteluun,

Rissanen Ruut, Pirkanmaan liitto

Pääradan kytkeminen Euroopan rautatieliikennejärjestelmään,

Helelä Xxxxxx, Sweco

Kymmenen vuotta MAL-prosessia Helsingin seudulla logistiikan, tieliikenteen ja pienten hankkeiden näkökulmasta,

Aaltonen Riikka,Helsingin seudun liikenne HSL Liikennejärjestelmätoimenpiteillä vaikutetaan yritysten tuottavuuteen – tarkastelussa agglomeraatioedut, Xxxxxxxxx Xxxxx, FLOU Oy

Dronet liikennemarkkinoiden murroksessa, Heinonen Heidi, Forum Virium Sairaan hyvin suunniteltu! – Kokemuksia Tampereen, Turun, Kuopion ja Oulun yliopistollisten sairaaloiden kestävän liikkumisen edistämistä, Kauppinen Eero, Ramboll Finland Oy


TEKNOLOGIA JA TIETO

Käytännön kokemuksia liikennevalojen liikenneteknisestä seurantajärjestelmästä, Karhunen Antti, Insinööritoimisto Solutra Oy BITU2020 - Phase 1: How to recognize good product in the changing oil market? Makowska Michalina, Xxxxx Yliopisto

Raitiotie ja kiertoliittymät, Tammilehto Suvi, Ramboll Finland Oy PEHKO-projektilla säästöjä päällystettyjen teiden vuosikustannuksiin, Matintupa Annele, Roadscanners Oy

Infra-alan tuottavuusloikan ja digitalisaation edellytykset,

Laitinen Kaisu, Tampereen yliopisto

Ajantasainen palvelutasotieto kunnossapidon hankinnassa - Case konenäön hyödyntäminen päällystereikien havainnoinnissa, Lintilä Janne, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Mobiiliverkkodatan käyttö lähtö-määränpää -matriisien luomisessa,

Jormakka Reetu, Aalto yliopisto

ImFlow Tampere – Liikennevalo-ohjauksesta liikenteenhallintaan,

Eloranta Tuomo, Dynniq Finland

Tarkkaan inertiamittaukseen pohjautuva mobiililasermittaus,

Heiska Nina, Nordic Geo Center Oy

Suunnittelu- ja toteutusprojektien aineiston hallinta Väyläviraston Velho-järjestelmässä, Perttula Tiina, Ramboll Finland Oy Liikennetiedosta liiketoimintaa markkinapaikan avulla, Lautanala Janne, Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy


TURVALLISUUS

Tieliikenteessä vakavasti loukkaantuneet Töölön sairaalan traumarekis- terissä 2009-2018, Airaksinen Noora, Sitowise Oy/Itä-Suomen yliopisto Liikenneturvallinen raitiotie Tampereelle, Kautiala Christel, Destia Oy Automaattinen ajonopeusvalvonta pohjoismaissa - nyt ja tulevaisuudes- sa? Xxxxx Xxxxxx, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Nordisk Vägforum NVF EU tieturvallisuusdirektiivin mukainen tieturvallisuusauditointi, Direktiivi 2008/96/EC, Immonen Ari, Autori

Henkilövahinko-onnettomuuudet kaupungissa nopeusrajoitusluokittain – erot ja yhtenevyydet, Saarinen Tuomo, Espoon kaupunki


PYSÄKÖINTI 16.3.2021 klo 9–12.15 TYÖPAJA

Parking policy as an essential part of a sustainable transport system – best practices from Park4SUMP-project, Hertel Martina, Park4SUMP Can parking policy be a tool for sustainable urban transport policy, Karjalainen Jani, Sitowise Oy & Räinä Saija, City of Oulu

Public and private organisations promoting park-and-ride together,

Weiste Henriika, WayStep Consulting Oy

Parking policy in Kotka, TBC

Tampere – teemana: Ydinkeskustan pysäköintijärjestelmän kehittäminen,

Lassila Jussi, Sitowise Oy

Lahden pysäköintipolitiikka kaupungin kasvussa,

Honkanen Petri, Lahden kaupunki

Pysäköinnin teemoja Turusta, TBC


YMPÄRISTÖ JA HANKKEET

Kiertotalouden materiaalit infrarakentamisessa, Korkiala-Tanttu Leena, Aalto-yliopisto Toimitusketjujen kestävän suorituskyvyn arviointi, Ala-Harja Hanne, Proxion

Vähemmällä enemmän - Lisää tehoa päällystettyjen teiden

kunnon hallintaan osaamista kehittämällä, Eskola Katri, Väylävirasto Painaumavautiot Uudellamaalla, Pätsi Kirsi, Uudenmaan ELY-keskus Perunut Pohjavesisuojausrakenteen rakentamisesta johtuvan pohja- veden alentamisen tarkastelu, Altis Viivi, Rakennuttajatoimisto HTJ Oy

CO2-Päästömuuttujat ja mikromuovit tiemerkinnöissä,

Linnakoski Harri, Infrap Oy

Kehitysvaiheen sisältävä suunnittele–toteuta STk Lahdenperä Pertti, VTT

Espoo-Salo yleissuunnitelma - miten sujuu yhteistyö kolmessa toimeksiannossa, Fagerholm Kari, AFRY Finland Oy

Avain parempaan ja läpinäkyvämpään valmisteluun ja päätöksentekoon Case: Liikenne 12 vaikutustenarviointi, Valkonen Tuire, Liikenne- ja vies- tintäministeriö


KAIKKI OIKEUDET MUUTOKSIIN PIDÄTETÄÄN.

VIDEO-OHJELMAT TÄYDENTYVÄT LÄHEMPÄNÄ SEMINAARIA.

KOULUTUKSET JA TAPAHTUMAT


KOTIMAISIA TAPAHTUMIA


VÄYLÄT & LIIKENNE

-PÄIVÄT 2021

15.–16.3.2021 verkkotapahtuma

Väylät & Liikenne -tapahtuma kokoaa liikenne- ja väyläalojen asiantuntijat, päättäjät ja kehittäjät yhteen. Luvassa on kiinnostavia esitelmiä ja keskustelua alan ajankohtaisista teemoista.


Lisätietoja tapahtumasta: xxxxxx-xxxxxxxx.xx


YHDYSKUNTATEKNIIKKA 2021 -NÄYTTELY


13.–14.10.2021, Turku

Suomen suurin infra-alan näyttely- ja seminaaritapahtuma järjestetään tänä vuonna Turussa.


Lisätietoja tapahtumasta: xxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx

KANSAINVÄLISIÄ TAPAHTUMIA



THE ANNUAL SUMMIT OF THE INTERNATIONAL TRANSPORT FORUM (ITF)

26.–28.5.2021, Leipzig, Saksa

The Annual Summit of the Internatio- nal Transport Forum (ITF) on globaalin kuljetusalan tapahtuma, johon ministe- rit ympäri maailmaa ovat kokoontuneet vuodesta 2008 jakaakseen näkökulmiaan alasta yritysjohtajille, kansainvälisille jär- jestöille, akateemikoille ja medialle.


Lisätietoja tapahtumasta: 0000.xxx-xxxx.xxx


7TH E&E CONGRESS – ASPHALT 4.0

FOR FUTURE MOBILITY

16.–18.6.2021, verkkotapahtuma Seitsemännen eurasfaltti ja eurobitumi kongressin teemana on Asfaltti 4.0 tulevai- suuden liikkumiseen. Tapahtuma tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden jakaa tie- toa ja keskustella alan toimijoiden kanssa.


Lisätietoja tapahtumasta: xxxxxxxxxx0000.xxx


ITS WORLD CONGRESS

11.–15.10.2021, Hamburg, Saksa

ITS World Congress on vuosittain järjestet- tävä älykkään liikkumisen ja kuljetusalan digitalisaation tapahtuma. Tapahtuman järjestää julkisen ja yksityisen sekto- rin kumppanuusverkosto ERTICO – ITS Europe, johon kuuluu 120 yritystä esimer- kiksi liikenne-, kuljetus-, ajoneuvoaloilta.


Lisätietoja tapahtumasta: xxxxxxxxxxxxxxxx.xxx


INTERTRAFFIC 2021

29.3.–1.4.2022 Amsterdam, Alankomaat EU:n tiejärjestö (European Union Road Federation) järjestää vuonna 2022 kul- jetusalan kansainvälisen Intertraffic- tapahtuman, joka kokoaa alan ammatti- laiset ympäri maailmaa keskustelemaan uusimmista kuljetusalan trendeistä ja nii- den vaikutuksesta mm. infrastruktuuriin, turvallisuuteen, liikenteen ohjaukseen, pysäköintiin ja älykkääseen liikkumiseen.


Lisätietoja tapahtumasta: xxxxxxxxxxxx.xxx/xxxxxxxxx/


Saudações! Seuraava

TRANSPORT RESEARCH ARENA (TRA2022)

järjestetään Portugalissa vuonna 2022. Lue lisää ja liity tapahtuman uutis- kirjelistalle osoitteessa: traconference. eu/see-you-in-lisbon-in-2022


XVI WORLD WINTER SER- VICE AND ROAD RESILIENCE CONGRESS


Adapting to a Changing World 8.–11.2022, Calgary, Kanada

Maailman tiejärjestö PIARC (World Road Association, WRA) järjestää ensi vuonna kansainvälisen talvitiekongressin, johon kokoontuu päättäjiä, teknisiä asian- tuntijoita, akateemikkoja, insinöörejä sekä laitetoimittajia- ja valmistajia jakamaan tietoa ja keskustelemaan talvitiehoidon parhaista käytännöistä.


Lisätietoja tapahtumasta: xxxxx-xxxxxxx0000.xxx


XXVII WORLD ROAD CONGRESS

2.–6.10.2023 Praha, Tšekki

Vuodesta 1908 lähtien Maailman tiejär- jestö PIARC (World Road Association, WRA) on järjestänyt neljän vuoden välein maailman tiekongressin, jossa käsitellään laajasti kaikkea tieliikenteeseen liittyvää ajankohtaisiin trendeihin pureutuen. Seu- raava kongressi järjestetään vuonna 2023 Prahassa.

Lisätietoja tapahtumasta: xxx0000xxxxxx.xxx

32 Tie & Liikenne 1 | 2021

-studio

Yksityistie-studion webinaarissa ratkotaan yksityistiekysymyksiä, jotka murehduttavat tiekuntia ympäri Suomen. Studiossa kysymyksiä ratkomassaTieyhdistyksen asiantuntijat Simo jaTeuvo.


Ilmoittaudu mukaan!


Yhteistyössä


xxx.xxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxx


Kevättalvella 2021 on luvassa seuraavat verkkotapahtumat


Yksityistien perusparantaminen -verkkoluento 23.2.2021 klo 17-18

Tieoikeus (uusintaluento) 17.3.2021 klo 17-18

Yksityistie-studio webinaari 26.3.2021 klo 9-12

Voit lähettää kysymyksiä studioon ilmoittautuessa tapahtumaan tai lähettämällä kysymyksen ennakkoon osoitteeseen xxxxxxxx@xxxxxxxxxxx.xx


XxxXxx && LiikLiikenneenne 11 || 20212021 3333

Lisätietoa koulutuksista ja ilmoittautuminen xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxx/


TIEYHDISTYKSESTÄ


Suomen Tieyhdistyksen uutisia

TIEYHDISTYKSEN UUSI YKSITYISTIEASIAN- TUNTIJA XXXXX XXXXX ESITTÄYTYY


Xxxx XXXXX XXXXX, 58-vuotias metsä- talousinsinööri Tampereelta. Vuodesta 1986 lähtien olen toiminut useissa eri tehtävissä Suomen metsäkeskuksessa sekä OTSO Metsäpalveluissa. Yksityis- tiet ja erityisesti metsätieaisat ovat aina kuuluneet toimenkuvaani. Aluksi suun- nittelin ja rakennutin uusia metsäteitä, minkä jälkeen mukaan tulivat teiden perusparannushankkeet ja tiekuntien hallintopalvelut. Viimeiset kolme vuotta olen toiminut projektipäällikkönä Pirkan- maan metsälogistiikka -hankkeessa. Sen yhtenä keskeisenä tehtävänä on tiekun- tien neuvonta ja metsäteiden tiekuntien toiminnan aktivointi Pirkanmaan alueella. Olen aina arvostanut Tieyhdistyksen toi- minnan erittäin korkealle. Suoritin vuonna 2009 Yksityistieasioiden korkeakoulun ja sen jälkeen olen tehnyt yhteistyötä yhdis- tyksen kanssa. On hienoa päästä mukaan edistämään yksityistieasioita arvotettuun organisaatioon. Tulevat tehtäväni ovat osittain samoja, joita olen jo Pirkan- maalla tehnyt, mutta uutta opittavaakin on varmasti paljon.



YKSITYISTEISTÄ TULEE HUOLEHTIA MYÖS TULEVAISUUDESSA

Suomen yksityistieverkko on maaseudun elinvoimaisuuden kannalta tärkeä. Vaikka vakituinen asutus maaseudulla vähenee huolestuttavaa vauhtia, tarvitaan hyvä- kuntoista yksityistieverkostoa jatkossakin. Myös maatilojen määrä vähenee, mutta peltoja ei silti jää pois käytöstä vaan vil- jely tapahtuu isommista tilakeskuksista

käsin, isommilla koneilla ja pidemmillä ajomatkoilla. Metsienkin käyttö näyttää säilyvän vähintään nykyisellä tasolla. Val- taosa puukuormista lähtee liikkeille yk- sityistietä pitkin, joten yksityistieverkosta tulee huolehtia jatkossa vielä entistäkin paremmin, sillä ajoneuvojen pituudet ja painot ovat kasvaneet.

KUVA: Xxxxx Xxxxx

Vakituisten asutusten pääsytiet ovat Suomessa pääosin hyvässä kunnossa ja niiden tiekuntien toiminta säännöllistä. Kuntien avustuksilla on ollut iso merki- tys tienpidon kannalta, mutta huoli niiden vähenemisestä tai peräti loppumisesta on aiheellinen.

Monen metsätien kohtalo on ollut huo- nompi. Valitettavan usein metsäteiden tie- kuntien kokoukset ovat jääneet kokonaan pitämättä ja asianmukainen kunnossapito tekemättä. Onneksi hyviäkin esimerkkejä löytyy. Metsätiemiehen mieltä lämmittää aina, kun pääsee ajamaan metsätietä, jonka kunnossapidosta on huolehdittu.

Tieasioilta jäävä vapaa-aikani kuluu pääosin liikunnallisten harrastusten pa- rissa sekä omien metsien hoidossa. Ja vaimon kanssa käydään lavatansseissa, kunhan lavat taas aukeavat.



Muistathan, että olemme nyt Helsingin keskustassa

Osoitteemme on Saapuminen tapahtuu ilmoittautumalla 1.krs vastaanottoon.

Suomen Tieyhdistys ry c/o Spaces Käynti tapahtuu Kiasman puolelta Postitaloa, A-rappu ja

Mannerheiminaukio 1 A sisääntulokerros. Sisään saapuessa käänny vasemmalle

00100 Helsinki ja näet lasisen Spaces-oven. Ovikelloa soittamalla pääsee sisään arkisin ma–pe klo 8.30–16.30.



34 Tie & Liikenne 1 | 2021

Tieyhdistyksen lausunto

SUOMEN KESTÄVÄN KASVUN OHJELMA: SELONTEKO EDUSKUNNALLE

Suomen Tieyhdistys on huolissaan siitä, että selonteossa ei ole nostettu lainkaan esille mahdollisuutta hyödyntää kestä- vän kasvun ohjelmaa tieinfrastruktuurin saattamiseksi yhteiskunnan toimintojen edellyttämään kuntoon.


Tieyhdistys vaatii, että rahoitusta pitää hakea ehdottomasti myös sekä yleisen tieverkon kuntoon laittamiseen, että yksityistieverkon kohentamiseen.


Investointi tieverkkoon on investointi kes- tävään ja vihreään kasvuun vaikka usein asiaa ei haluta nähdä näin. Suomen olisi syytä nostaa kattava yksityinen ja yhteis- kunnan rahoittama tieverkko eurooppa- laisessa keskustelussa esille kansallisena voimavarana ja kestävän kehityksen mahdollistajana. Tieliikenteen merkitys


Tie & Liikenne 1 | 2021 35

on niin suuri, ettei sitä voi korvata muilla liikennemuodoilla kuin pieneltä osin. Uudet käyttövoimat tekevät tiestöstä puhtaan liik- kumisen markkinajohtajan päästöttömien


käyttövoimaratkaisuiden kehittymisen myötä muutamassa vuosikymmenessä. Lue koko lausunto kotisivuiltamme:

xxx.xxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxx

> VALTRA & FMG -MYYNTI, AGCO SUOMI OY

Lähimmän myyjän yhteystiedot saat xxx.xxxxxx.xx.


LUMENHALLINTAA JA TEIDEN KUNNOSSAPITOA MAAILMAN VAATIVIMPIIN OLOSUHTEISIIN.

...JA TAAS ON NORMAALI TALVINEN AJOKELI.


MIELIPIDE


Miksi Suomessa rakennetaan 2 + 1 keskikaideteitä?


M

iksi Suomessa rakennetaan 2 + 1 keskikaideteitä käy- tännössä samoilla yksityistiejärjestelyillä tehtävien 2 + 2 keskikaideteiden sijasta? Olen tätä problematiikkaa monesti pohtinut ajaessani päätieverkolla, jossa näitä

keskikaiteellisia 2 + 1 ohituskaistateitä on paljon rakennettu. Olen keskustellut aiheesta myös niiden Väyläviraston ja ELY-keskusten asiantuntijoiden kanssa, jotka ovat olleet kehittämässä näitä tie- tyyppejä Suomen olosuhteisiin. Usein perusteluina esitetään mm. halvempia toteuttamiskustannuksia tai liikennepsykologisia näkö- kohtia autoilijoiden ajokäyttäytymiseen liittyen näiden tiejaksojen jälkeen tai niiden välillä. Omasta mielestäni 2 + 2 keskikaideteiden toteuttaminen pitäisi olla Suomessa aina ensisijainen vaihtoehto 2 + 1 teihin verrattuna, koska:

2 + 2 keskikaidetiellä saadaan lähes samalla rahalla kaksin- kertainen toimivuuden paraneminen 2 + 1 tiehen verrattuna, jos tarkastellaan ohitusmahdollisuuksia ja tilapäisjonojen purkua. Tie siis toimii sille suunnitellulla tavalla molempiin suuntiin kyseisellä toteutusjaksolla.

2 + 2 keskikaidetie on 2 + 1 ratkaisua turvallisempi, sillä tielle rikkoutuneet ajoneuvot voidaan ohittaa turvallisemmin vapaata kaistaa pitkin, eikä autoilijoille pääse syntymään niin helposti odot- tamattomia liikenneyllätyksiä ja sitä kautta lisääntynyttä riskiä onnettomuuksista.

Hitaat ajoneuvot, mm. mopoautot ja traktorit, eivät hidasta voimakkaasti päävirran nopeuksia 2 + 2 teillä eivätkä näin ollen aiheuta patoutuvaa ohitustarvetta ja liikenneturvallisuuden heikke- nemistä niin paljon kuin kapean kaidetiejakson jälkeen 2 + 1 teillä. Neljä kilometriä mopoauton tai traktorin perässä kaiteiden välissä yhdellä kaistalla aiheuttaa ainakin omien havaintojen perusteella melkoista riskinottoa ohituksiin tien normaalilla poikkileikkauksella ohituskaistaosuuden jälkeen. Tämä heikentää omalta osaltaan merkittävästi yleistä liikenneturvallisuutta.

Tien korjaus ja kunnossapito yhden kaistan suuntaan aiheuttaa vaaratekijöitä 2 + 1 tiellä, jos esim. valaistusta, riista-aitaa tai tien luiskaa joudutaan korjaamaan ja käytettävissä olevaa liikennetilaa rajoittamaan. Samoin tien alitukset ja kaapelivedot tien suunnassa

on vaikea turvallisesti toteuttaa yhden kaistan suunnassa 2 + 1 teillä. 2 +2 ratkaisu on valmis tienosa, jos yhteysvälillä tehdään myö- hemmin laajempia 2 + 2 ratkaisuja esim. asutuskeskusten välille

tai tulevalle tavoitetieverkolle.

2 + 2 keskikaidetie on toteutuskustannuksiltaan ainoastaan 10–40 % 2 + 1 ratkaisua kalliimpi Väyläviraston tekemien selvi- tysten mukaan. Tuo tekee kilometriä kohden noin 0,2–0,8 milj. €, ollen keskimäärin noin 0,5 milj.€/km. Mielestäni kustannusero on edellä mainittuihin hyötyihin nähden marginaalinen, eikä saisi sulkea pois standardiltaan paremman ja turvallisemman poikki- leikkaustyypin valintaa.

Omakohtainen case-esimerkkini asiasta on vt3 Ylöjärvi– Ikaalinen väliltä ja vielä tarkemmin eriteltynä Hämeenkyrön kun- nasta Kyröskoski–Kostula–Ikaalinen osuudelta. Kyröskoski–Kostula väli, noin 4 km, parannettiin vuosi sitten 2 + 1 poikkileikkaukseen samalla kun tieosuudella sijaitseva Kyröskosken eritasoliittymä rakennettiin. Viime vuonna 2020 eli vain vuosi edellisestä aloitettiin ko. hankkeeseen välittömästi liittyvän 11 km:n pituisen Hämeen- kyrön ohikulkutien rakentaminen 2 + 2 keskikaiteellisena tienä. Xxx Xxxxxxxxxx–Kostula väli olisi toteutettu 2 + 2 tienä jo vuosi sitten, olisi valtatien 3 Ylöjärvi–Kostula osuudella yhteensä jo 15 km 2

+ 2 keskikaiteellista tietä valmiiksi toteutettuna ratkaisuna hyvin pitkälle tulevaisuuteen. Liikennettähän ko. osuudella on jo nykyi- sin 10 000–13 000 ajon. / vrk:ssa

ja pitkän ajan ennusteissa lähes 15 000 ajon. / vrk. Eli vain noin kahden milj. euron lisäpanos- tuksella olisi saatu pitkän ajan liikennetarpeita palveleva turval- linen tieratkaisu. Tuon 15 km:n tieosuuden toteutuskustannukset ovat yhteensä noin 75 milj. €.


XXXXX XXXXXXXX

Aluejohtaja, WSP Finland Oy Lähetetty iPhonesta


36 Tie & Liikenne 1 | 2021


YKSITYISTIETOLAARI



XXXX XXXXXXXXX

TEKSTI: Xxxx Xxxxxxxxx


TIEKUNTAMME OSAKKAILTA ON TULLUT VAATI- MUKSIA, ETTÄ TIETÄ AURATTAESSA VALLEJA EI SAISI JÄTTÄÄ KIINTEISTÖLIITTYMIIN. MITEN LAIN MUKAAN TULISI MENETELLÄ? ONKO LIITTYMIEN KUNNOSSAPITO TIEKUNNAN VAIKO ASUKKAIDEN VASTUULLA?

Aurausvallien poistaminen on liittyjän vastuulla, kuten liittymien hoitaminen ylipäätäänkin.

Tiekunnalla on tietysti mahdollisuus tehdä päätös, että liittymät puhdistetaan aurauksen yhteydessä, mutta hieman kyseenalainen malli sekin on. Siinä esimerkiksi metsä- ja peltokiinteistöt joutui- sivat maksamaan lisäkustannuksia asiasta, joka ei hyödytä niitä lainkaan. Asiasta voidaan kuitenkin päättää tiekunnan kokouksessa normaalilla päätöksentekomenettelyllä eli edustettujen yksiköiden enemmistön ääni ratkaisee.

Olen monesti peräänkuuluttanut arkijärkeä, jonka myötä elo tiekunnissa sujuisi mahdollisimman mukavasti ja sopuisasti. Tässä aurausasiassa se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tie- kunta neuvottelee aurausurakoitsijan kanssa sopimushinnan, jolla auraaja pitää liittymän puhtaana ja halukkailla tieosakkailla on sitten mahdollisuus itse ostaa tämä palvelu suoraan urakoitsijalta. Laskutukseen ei kuitenkaan tule sotkea tiekuntaa vaan kyse on tieosakkaan ja urakoitsijan välisestä sopimuksesta.


MUISTAN KUULLEENI TIEYHDISTYKSEN TILAI- SUUKSISSA, ETTÄ KUNNILLA OLISI MAHDOLLI- SUUS AVUSTAA TIEKUNTIA MYÖS MUUTOIN KUIN YKSITYISTIELAIN MUKAISELLA AVUSTUKSELLA. PITÄÄKÖ TÄMÄ PAIKKAANSA JA MINKÄ LAIN MUKAAN SILLOIN TULISI TOIMIA?

Kyllä, tiedossani on kuntia joissa vanhusten kotona asumista on tuettu heille johtavan tien kunnossapidosta huolehtimalla ja tie

on aurattu talon rappusille asti. En osaa sanoa kuinka yleistä se on, mutta jos ihminen kykenee sen turvin asumaan kotonaan, niin pienillä kustannuksilla saavutetaan suuri säästö.

Kyseessä ei ole yksityistielain mukainen avustus vaan kunnassa on ilmeisen luovasti käytetty jotain muita varoja tien kunnossapitoon. En ole sosiaalilainsäädännön asiantuntija, mutta uskoakseni sieltä löytyy mahdollisuuksia tukea kuntalaisten kotona pärjäämistä. Kyseeseen voi tulla myös kunnan elinvoimaisuuden ym. tukeminen. Olennaista kuitenkin on, että tällaisten avustuksien myöntä-

miseen ja toteuttamiseen ei sovelleta yksityistielakia.


TIEKUNTAMME TOIMITSIJAMIES EI OLE KUTSU- NUT TIENKUNNAN KOKOUSTA KOOLLE, EIKÄ HÄN REAGOI NELJÄSOSAN TIEOSAKKAISTA ESIT- TÄMÄÄN VAATIMUKSEEN YLIMÄÄRÄISEN TIEKO- KOUKSEN KOOLLE KUTSUMISEKSI. TOIMITSIJA- MIES EI KUITENKAAN OLE TÄYSIN PASSIIVINEN VAAN HÄN OTTAA YHTEYDENOTOT VASTAAN, MUTTA EI TOIMI ASIASSA MITENKÄÄN. ONKO VARATOIMITSIJAMIEHELLÄ TÄSSÄ TILANTEESSA OIKEUS KUTSUA KOKOUS KOOLLE? LISÄKSI TOIMITSIJAMIES ON ILMOITTANUT, ETTEI LUO- VUTA OSAKKAIDEN YHTEYSTIETOJA TIETOTUR- VASYISTÄ NIILLEKÄÄN, JOTKA AIKOVAT HAKEA ELY-KESKUKSESTA LUVAN KUTSUA TIEKOKOUS KOOLLE.

Harvinaisen hankala kysymys. Jos toimitsijamies on kykenemätön esimerkiksi sairauden tai täydellisen katoamisen vuoksi, on selvää, että varatoimitsijamieheksi valittu voi ottaa tehtävät hoitaakseen ja kutsua myös tiekunnan kokouksen koolle. Jos varsinainen toimit- sijamies kuitenkin on tavoitettavissa ja vain kieltäytyy kutsumasta kokousta koolle tieosakkaiden sitä vaatiessa on tilanne epäselvä. Yksityistielaista ei löydy suoraa vastausta asiaan.

Jos kyse on ylimääräisen tiekunnan kokouksen järjestämisestä, jota 1/4 osakkaista vaatii, ei toimitsijamiehellä ole lain mukaista oikeutta sitä vastustaa vaan tiekunnan kokous on kutsuttava koolle. Tavallisen vuosikokouksen osalta toimitsijamie-

hen passiivisuus tai kieltäytyminen on selvempi eli

päätöksestä ja tarvittaessa hakea asiassa muutosta. Vain tehdyistä päätöksistä on muutoksenhakuoikeus, tekemättä jättämisestä

ei sitä ole.

Tieosakkaiden yhteystiedot on tuohon tarkoitukseen syytä luovuttaa, eikä niitä panttaamalla voida estää

toimitsijamiehellä on hänelle annetun aseman mukaista toimintaa.

Jos kyse on toimitsijamiehen toimintaa koske- vasta asiasta ja sitä koskevasta kokouksen järjes- tämisestä on asia myös epäselvä. On selvää, että toimitsijanmiehen tulee tarvittaessa jäävätä itsensä asian käsittelystä, mutta kokouskutsun antaminen ei

VAIN TEHDYISTÄ PÄÄTÖKSISTÄ ON MUUTOKSENHAKUOIKEUS, TEKEMÄTTÄ JÄTTÄMISESTÄ

EI SITÄ OLE.

esim. 1/4 osakkaiden vaatiman ylimääräisen ko- kouksen järjestämistä.

Toimitsijamiehen lyödessä laimin kokouksen koolle kutsumisen on yksityistielain 61 § mukai- sesti kenellä tahansa tiekunnan osakkaalla oikeus kutsua tiekunnan kokous koolle. Tämän oikeuden käyttämistä ei osakasrekisterin haltija voi torpata

todennäköisesti ole tulkittavissa asian käsittelyksi eli esteellinenkin toimitsijamies olisi edelleen toimikelpoinen sen tekemään. Jos kyseessä on toimitsijamiehen toimintaan tai sen puutteisiin tarttuvan kokouksen järjestämisestä on tietysti mahdol- lista, että toimitsijamies ei halua sellaista kokousta kutsua koolle.

Tähän viimeiseen kysymykseen ei ole laissa säädöksiä, eikä tiedossani ole myöskään siihen liittyvää oikeuskäytäntöä.

Jos itse olisi tuossa tilanteessa varatoimitsijamiehenä niin kutsuisin tiekunnan kokouksen koolle pienellä riskillä. Tieosak- kailla on sitten kokouksessa mahdollisuus esittää mielipiteensä

kieltäytymällä osoitteiden antamisesta. Jos rekisterin haltija pelkää väärinkäytöksiä, niin hän voi toki lähettää kutsut varatoimitsijamiehen pyynnöstä ilman, että varsinaista rekisteriä

luovutetaan eteenpäin.

Lisäksi on syytä muistaa, että kenellä tahansa tieosakkaalla on oikeus hakea Maanmittauslaitokselta yksityistietoimitusta asian selvittämiseksi ja uuden toimitsijamiehen/hoitokunnan valitsemi- seksi. Jos taustalla on esimerkiksi osakasrekisterin yhteystietojen pimittäminen niin helposti toimituksessa kustannukset määrätään tiekunnan, eikä hakijan, maksettavaksi. •





Hyvästit liukkaudelle

TETRAn kalsiumkloridi – CC road® on nopeavaikutteinen ja luotettava kotimainen tuote liukkaudentorjuntaan.

Tehokas liukkaudentorjunta on tärkeä osa tiestön kunnossapitoa, se parantaa liikenneturvallisuutta ja lisää liikenteen sujuvuutta. TETRA Chemicalsin tuottama CC road® -liuos sulattaa tehokkaasti esimerkiksi mustan jään ja kuuran.

CC road® - teidenympärivuotiseen kunnossapitoon.

xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx


38 Tie & Liikenne 1 | 2021


NUORTEN MATKASSA



S

avonia AMK:ssa infraraken- tamisen opiskelun suosio insinööriopinnoissa on ollut viime vuosina melko tasaista.

Vuosittain noin 15–20 insinööriopiskelijaa valitsee suuntautumisvaihtoehdokseen infran. Xxxxxxxxx on edelleen se, että opiskelijat eivät juuri tunne infra-alaa ja sen mahdollisuuksia. Kakki tietävät mitä tarkoittaa talonrakentaminen, mutta infra- rakentaminen on valtaosalle vierasta. Xxxx yritysten ja oppilaitosten yhteistyö on tärkeää, jotta infra-ala tulisi nuorille tutuksi jo ennen toisen asteen opintoja, ja sitä kautta houkuttelevaksi ammatiksi. Pohjois-Savon Infra ry:n ja alueen yri- tysten toiveesta aloitimme syksyllä 2017 ensimmäisen infran rakennusmestarien monimuotokoulutuksen. Koulutus oli erittäin suosittu ja hakijoita koulutuk- seen oli yli 100. Opiskelun aloitti tuolloin 40 opiskelijaa, joista ensimmäiset kah- deksan valmistuivat joulukuussa 2020. Yrityselämältä saadun palautteen pe- rusteella Savoniassa aloitettiin syksyllä 2020 uusi infran monimuotoryhmä, jonka suosio oli vieläkin suurempi kuin ensim- mäisellä kerralla. Koronan myötä Savonia sai lisää aloituspaikkoja ja niinpä syksyllä 2020 infran rakennusmestariopinnot aloitti huikeat 54 opiskelijaa. Näyttääkin siltä, että monimuotokoulutuksen suosio, ai- nakin infra-alalla, näyttäisi olevan koko ajan nousussa. Tämä asettaa oppilaitok- sille haasteen kehittää entistä enemmän vaihtoehtoja perinteisen päiväopetuksen

rinnalle.

Vuosi 2020 tullaan muistamaan poik- keuksellisena vuotena kaikilla aloilla. Savoniassa siirryttiin kertarysäyksellä 19.3.2020 etäopetukseen. Siirtymistä hie- man helpotti se, että Xxxx oli jo opettajille

TEKSTI JA KUVAT: Xxxxx Xxxxxxxxx


OPISKELUA KORONAN VARJOSSA


tuttu työväline ja suuri osa opiskelijoistakin oli sitä jo jonkin verran käyttänyt. Tekniikan kanssa oli alussa haasteita yhteyksien vä- lillä pätkiessä, mutta niistäkin selvittiin ihan kunnialla. Kevät meni kokonaisuu- dessaan etäopetuksena ja valtaosalla opis- kelijoista opinnot etenivät tästä huolimatta normaaliin tahtiin.

Syksyllä jatkettiin opetusta ns. hybridi- mallilla, jossa kampuksella päivittäin pai- kalla oli maksimissaan 40 % opiskelijoista. Tämä toteutettiin lukujärjestysteknisillä keinoilla, jossa aloittavilla opiskelijoilla oli kolme lähipäivää ja kaksi etäpäivää ja jatkavilla opiskelijoilla vastaavasti kaksi lähipäivää ja kolme etäpäivää. Opetuk- sen suunnittelun näkökulmasta tällainen sattumanvarainen etä- ja lähiopetuksen vuorottelu ei ollut optimaalista, mutta tässä tilanteessa ei ollut mahdollista ottaa huomioon opettajien toiveita oppi- tuntien rytmityksestä, joten opettajien oli vain sopeuduttava tilanteeseen ja yrittää tehdä tällä systeemillä paras mahdollinen opetuskokonaisuus.


LÄHIOPETUKSEN ARVOSTUS LISÄÄNTYNYT

Opiskelijoiden palautteen perusteella valta- osalla etäopiskelu on onnistunut ihan hyvin, mutta poikkeuksiakin on. Xxxxxxxx etäopiskelu ei vain syystä tai toisesta sovi. Palautteissa on tullut ilmi, että osa kokee jäävänsä yksin etäopiskelussa, koska vi- deon välityksellä yhteydenpito ei korvaa yhdessä tekemistä. Lisäksi etätunnilla on helppoa olla näennäisesti läsnä kuitenkaan osallistumatta aktiivisesti opetukseen ja tämä saattaa passivoida opiskelijoita ja tehtävät jäävät helposti tekemättä. Ke- vään pitkän etäopetuksen jälkeen iso


xxx opiskelijoista on oppinut arvostamaan lähitunteja ja ryhmän tuomaa tukea sekä yhdessä tekemistä.

Tekniikan opiskelussa tärkeässä roo- lissa on harjoittelu ja koronalla ei juuri ole ollut vaikutusta infra-alan harjoittelu- paikkojen saannissa. Toisen ja kolmannen vuoden opiskelijat kaikki saivat harjoittelu- paikat ja harjoittelut sujuivat niin normaa- listi, kuin tässä tilanteessa on mahdollista. Tiedossani on vain muutama tapaus, jossa harjoittelupaikka on peruuntunut koronan vuoksi. Työmaat ovat pyörineet koko ajan ja valtion elvytysraha tuo jatkossakin lisää harjoittelumahdollisuuksia opiskelijoille. Tilanteesta huolimatta infra-alan yrityk- set ovat ottaneet harjoittelijoita entiseen tapaan, mistä iso kiitos heille.

Opettajan näkökulmasta viime vuosi oli erikoinen ja haastava, ja näyttää siltä, että tämäkin vuosi tulee olemaan sitä. Varsinkin kevät oli raskas ja työntäytei- nen, kun kertaalleen suunnitellut kurssit täytyy kiireellä muokata edes jollakin tavalla etäopetukseen soveltuviksi. Di- gitaalinen osaaminen on kasvanut opet- tajien keskuudessa huimasti ja tästä on hyvä jatkaa digitaitojen ja etäopetuksen kehittämistä. Uskon, että paluuta enti- seen ei enää ole, vaan etäopetuksesta tulee osa normaalia opiskelua. Miten suuri osa, sen aika näyttää. Toisaalta uskon, että lähiopetuksen arvostuskin on kasvanut tässä tilanteessa ja teh- tävänämme on löytää sopiva tasapaino etä- ja lähiopetuksen välille.


Xxxxx Xxxxxxxxx

Lehtori, RI YAMK, infrarakentaminen Teknologia- ja ympäristöala

Savonia-ammattikorkeakoulu


Tie & Liikenne 1 | 2021 39


ÄLYÄ LIIKENTEESEEN


TEKSTI: Xxxxxxxxx Xxxxxxxx KUVA: Taratest Oy


Infrahankkeiden ympäristö- monitoroinnissa hyödynnetään uutta teknologiaa

VAIKKA USEAT MAA- JA KIVIAINESTUTKIMUKSET SUORITETAAN EDELLEEN YKSINKERTAISILLA LAITTEILLA, KUTEN SEULOILLA, VAAOILLA JA TÄRYPÖYDILLÄ, YMPÄRISTÖMONITOROINTIIN ÄLYTEKNOLOGIA ON TUONUT USEITA ETUJA.


D

igitaalisuus ja älyteknologia ovat tuoneet uusia mah- dollisuuksia ympäristö- monitorointiin ja kivimurs- kausalalle. Ympäristömoni-

toroinnissa hyödynnetään nykyisin muun muassa pilvipohjaisia hallintatyökaluja ja raportointimahdollisuuksia.

Esimerkiksi suomalainen Taratest Oy on ottanut ympäristömonitoroinnissaan, kuten tärinä-, melu- ja pölymittauksissa, käyttöönsä uutta teknologiaa olevia etä- hallittavia mittareita, jotka on linkitetty pilvipohjaiseen seurantajärjestelmään.

Mittarit näkyvät seurantajärjestel- mässä kartalla, ja järjestelmässä tietoja voidaan seurata projektikohtaisesti reaali- ajassa. Lisäksi automatisoidut ilmoitukset määriteltyjen raja-arvojen ylityksistä hel- pottavat ja tehostavat toimintaa.

Tärinä-, melu- ja pölymittauksissa käytetyissä mittareissa on sisäänra- kennetut Li-ion akut, jotka varmistavat pitkän akunkeston, sekä 4G-modeemit tiedonsiirtoon.

– Vielä muutama vuosi takaperin lait- teiden omat akut kestivät parista päivästä viikkoon ja tarve oli epäkäytännöllisille ulkoisille akuille. Myös datasiirto hoitui erikseen hankitulla ulkoisella modeemilla,

kertoo osastopäällikkö XXXX XXXXXXXX

Taratestin Rocklab:ista.

Rocklab vastaa yrityksen tärinä-, melu- ja pölymittauksista ja -selvityksistä sekä maa- ja kiviaineslaboratoriotoiminnasta.


INFRAHANKKEIDEN LABORATORIOTUTKIMUKSET KASVUSSA

Uudet etähallittavat mittarit ja seurantajär- jestelmä ovat olleet Taratestilla käytössä reilun vuoden ajan. Xxxxxxxx mukaan esi- merkiksi pilvipohjainen seurantajärjestelmä on muun muassa tehostanut raportointia.

– Pystymme luomaan asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme käyttäjätun- nukset järjestelmään, jotta he voivat myös itse seurata kohteidensa tilannetta. Tämän myötä raportointi on suoraviivaistunut, ja asiakkaat voivat myös itse ajaa haluamiaan raportteja suoraan järjestelmästä, Jäppi- nen kertoo.

Mittareiden etähallittavuus puolestaan mahdollistaa esimerkiksi kynnysarvojen, intervallien ja standardien vaihtami- sen etänä. Lisäksi sen avulla voi myös sammuttaa mittarin tarvittaessa, mikä puolestaan säästää akkukapasiteettiä ja datasiirtomaksuja.

– Mittarit myös ilmoittavat, mikäli signaali on heikko tai akun varaus on alhainen. Nämä ovat todella tehokkaita ominaisuuksia varsinkin isoissa ja pitkissä projekteissa, Jäppinen sanoo

Hänen mukaansa infrahankkeiden la- boratoriotutkimusten osuus on kasvanut viime vuosina. Maaperätutkimusten yhtey- dessä otetaan entistä enemmän näytteitä, ja näytteille tehtävät tutkimusmäärät ovat kasvaneet.

– Tämä on hyvä suuntaus tulevaisuutta ajatellen, koska tarkka tieto maaperän ominaisuuksista tarjoaa luetettavan läh- tökohdan suunnitteluun ja rakentamiseen. Esimerkiksi kun maaperän routivuus ja painumaominaisuudet ovat tarkasti sel- vitetty, rakennettu väylä on pitkäikäinen ja yllättävien vajoamisien ynnä muiden sellaisten mahdollisuus on minimoitu. •


Taratestin Rocklab tuottaa muun muassa maa- ja kiviainestutkimuksia ja tutkii tienra- kennukseen käytettävän kiviaineksen sovel- tuvuutta käyttötarkoitukseen, joka määrittää kiviainekselle tehtävät tutkimukset ja vaatimuk- set. Kiviaineksille löytyy omat CE-merkinnät ja suoritustasoilmoitukset, joista ilmenee aineksen laatu ja ominaisuudet.


40 Tie & Liikenne 1 | 2021


Tie & Liikenne 1 | 2021 41

MUTKAT SUORIKSI


TEKSTI: Xxxxx Xxxxxxxx

KUVA: Traficom


Nysse tuli


J

aa mikä? No, uusi tieliikennelaki. Vuonna 2013 käynnistynyt lakihanke tuli päätökseen 1.6.2020, kun laki astui voimaan. Loppusuoran lähestyessä viestintävastuu uudesta laista annettiin Traficomille. Perustimme yhteistyöryh-

män, johon kuului edustajat Xxxxxxxxxx lisäksi Liikenneturvasta, Väylästä, poliisista ja ministeriöstä. Teimme viestintäsuunnitel- man, aikataulutimme ulostulot, jaoimme viestintävastuut

ja valitsimme päätiedotuskanavaksi lakimuutokselle oman Tieliikennelaki2020-nettisivuston, jonne koko- simme kattavasti tietoa uudesta laista, niin tekstiä,

saatavilla? Ja pelkkä vihkon postittaminen ei takaa sitä, että se tulisi luetuksi.

Pidimme pintamme, unohdimme jokakodin. Sen sijaan yli miljoonan ajoneuvoverolipun mukana lähti tietopaketti. Kirjasto- jen kautta jakoon tuli ohjevihko. Levikiltään yli kahden miljoonan lukijan sanomalehtien mukana lähti liitesivusto. Kesäkuussa pyöri radio- ja tv-kampanja. Youtubeen ladattiin ohjevideoita, suoratoistopalveluista löytyy äänitiedostoja. Siis sen

aiemmin mainitun nettisivuston lisäksi.

Selvittääksemme viestinnän onnistumista

kuvia kuin ääntäkin.

Kritiikiltäkään emme välttyneet: Kuten tun- nettua, 80-luvulla asiat olivat paremmin. Xxxx Xxxx luki uutisia, rahayksikkö oli markka ja silloin sen- tään jokaiseen kotiin jaettiin vihko lakimuutoksesta.

Yllättävän moni sähköpostin lähettäjä kertoi, ettei nettiä ole käytettävissä, olipa joku kirjoittanut asiasta

VALTIOMIESMÄISESTI VOI TODETA, ETTÄ KYLLÄ KANSA TIETÄÄ.

teimme myös kyselytutkimuksia miten hyvin kan- salaiset tietävät uudesta laista. Kysely toteutettiin ensimmäisen kerran kevättalvella 2019, toisen kerran keväällä 2020 ja uuden tieliikennelain voimaantulon jälkeen kesä- ja lokakuussa 2020. Kyselyiden perusteella kansalaisten tietotaso parani huomattavasti. Ensimmäisessä kyselyssä vain 40 % tiesi

Facebookiinkin. Painettu vihko koettiin tarpeelliseksi, koska ajaessa ei ole turvallista selata nettiä. Vihkoa toivottiin kotiin, koska kesä vietetään mökillä, jossa nettiyhteyttä ei ole.

Ryhmässä pohdimme, mitä tehdä. Kolme miljoonaa koti- taloutta, aika monta kielivaihtoehtoa. Mitä tehdä niille, jotka eivät halua mainoksia tai ilmaisjakeluja. Vihko on ajantasainen siihen saakka, kun lakia muutetaan. Ja ennen kaikkea, kuinka kustannustehokasta vihkosen lähettäminen on? Nykyaikainen tiedonvälitys on muuttunut nopeammaksi, kuten vaikkapa ko- ronakirjeestä saattoi havaita. Paljonko sellaista uutta tietoa voi ohjevihkolla tarjota, jota ei jo jotain muuta kautta olisi ollut

uudesta laista, kun taas lokakuussa 2020 lain muuttumisesta tiesi jo 96 % vastaajista.

Tutkimuksen yhteydessä kysyttiin myös, mistä hyvä liikenne- kulttuuri syntyy. 93 % vastanneista oli sitä mieltä, että hyvä liiken- nekulttuuri muodostuu ennen kaikkea muiden liikkujien huomi- oimisesta ja kunnioittamisesta.

Tähän ei ole mitään lisättävää. Valtiomiesmäisesti voi todeta, että kyllä kansa tietää. Tätä on korostettu myös uudessa tielii- kennelaissa aikaisempaa selvemmin korostamalla ennakointia, varovaisuutta ja huolellisuutta kaikkien tienkäyttäjien turvallisen ja sujuvan liikkumisen kannalta.


42 Tie & Liikenne 1 | 2021


TIE ON TYÖNI


TIE ON TYÖNI -OSIOSSA TIEYHDISTYKSEN JÄSENET, YHTEISTYÖKUMPPANIT JA JÄSENYRITYSTEN TYÖNTEKIJÄT KERTOVAT ITSESTÄÄN JA TYÖSTÄÄN.


Xxxxxxxxxx kanssa asiointi tuo iloa asiantuntijan työpäiviin

PITKÄN URAN POHJOIS-SAVON ELY-KESKUKSESSA LUONUT XXXX XXXXXXXXXX TOIMII ORGANISAATIOSSA NYKYÄÄN YKSITYISTIEASIANTUNTIJANA. TYÖPÄIVÄT VIERÄHTÄVÄT MUUN MUASSA YKSITYISTIEAVUSTUSHAKEMUKSIA KÄSITELLESSÄ JA TIEKUNTIA OPASTAESSA.


1.KUKA OLET JA MITÄ TEET?

– Xxxx Xxxxxxxxxx. Työskentelen Poh- jois-Savon ELY-keskuksen liikennevas- tuualueella tienpidon ja suunnittelun yksikössä.


2. MITEN PÄÄDYIT NYKYISEEN TYÖHÖSI?

– Tarina on pitkä. Aloitin vuonna 1987 silloisessa maatalouspiirissä agrologina. Tehtävinäni olivat maatilalainoitus, suku- polvenvaihdoksien rahoituslausunnot ja Myel-eläkelausunnot MELAlle. Sittem- min tehtäviini tuli erilaisia valvontatehtäviä nykyiselle Ruokavirastolle ja Luomu-tuo- tantoon liittyviä tuotantotarkastuspäätök- siä. Tuo ura kesti 26 vuotta. Sen jälkeen siirryin sisäisen haun kautta 6,5 vuodeksi Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikennepuo- lelle joukkoliikenneasiantuntijan tehtäviin. Alkuvuodesta 2020 oli talon sisäi- sessä haussa yksityistieasiantuntijan tehtävä auki. Hain sitä ja tulin valituksi.

Työn ohessa on tullut välillä opiskeltua kaksi loppututkintoa.

Organisaation nimi on muuttunut matkanvarrella maaseutupiiristä TE-kes- kukseksi ja nykyiseksi ELY-keskukseksi.


3. KUVAILE TAVALLISTA TYÖPÄIVÄÄSI:

Viime vuoden keväällä maaliskuussa iski korona ja sen jälkeen on tehty työtä kotoa käsin. Tyypillinen työpäiväni alkaa vähän



ennen aamukahdeksaa kun aukaisen työkoneen. Ensimmäisenä tietysti tulee luettua sähköposti, sitten diaariin tulleet ilmoitukset ja sen jälkeen alan käsitellä järjestelmäsovelluksessa yksityistieavus- tushakemuksia. Puhelin alkaa soida siinä yhdeksän aikaan, kun tiekunnan edustajat ottavat yhteyttä. Päivään kuuluu tiekuntien opastusta ja neuvontaa sekä sopimista loppukatselmuksista. Työpäivä päättyy sitten siinä neljän aikoihin iltapäivästä.


4. MIKÄ ON PARASTA TYÖSSÄSI?

Kyllä se on parasta, kun näkee miten pienellä rahalla tiekunnat laittavat yksi- tyisteitä kuntoon. Ja tietysti sitten ylpeänä

esittelevät, että xxxxx tullut hyvä tie. Siihen iloon on helppo yhtyä.

Tietysti myös se, että saa olla mu- kana edistämässä omalta osaltaan yksi- tyistieverkon kunnostamista. Xxxxxxxxxx kanssa asiointi on mutkatonta. On ollut hienoa myös tavata ja nähdä maaseudun yrittäjyyttä, ihmisiä ja kuunnella heidän tarinoitaan ja sitä uskoa, että he kyllä pärjäävät tuli mitä tuli. Se kantaa myös omassa tehtävässäni.


5. MIKÄ ON HAASTAVINTA?

Haastavinta oli aluksi kun etätyötä alet- tiin tehdä kotoa käsin yli kymmenen kuukautta sitten, että tietoliikenneyh- teydet pelaavat ja järjestelmät toimivat. Näyttää kuitenkin nyt siltä, että tältä osin digiloikassa on onnistuttu yli odotusten. Koronavirus muutti kertaheitolla työnte- kemisen muotoa uudelle uralle. Tärkeintä on ollut huomata, että asiat hoituvat hyvin kaikesta huolimatta ja asiakkaat saavat meidän palvelut mutkattomasti kuten ennenkin. Etätyö maaseudun rauhassa sopii ainakin itselle todella hyvin.


6. MISSÄ NÄET ITSESI 10 VUODEN KULUTTUA?

Näen itseni edelleen onnellisena mie- henä metsässä, pellolla, kalassa ja vaimon sekä lastenlasten kanssa tou- hutessa. Ehkä myös kuoroharrastus ja erilaisissa yhdistyksissä toimiminen viriää uudelleen. •


Tie & Liikenne 1 | 2021 43

HISTORIAVAIHDE SILMÄÄN

TEKSTI: Xxxxx Xxxxx


V

Suomen vuosisatainen unelma – sulasatama kulkuyhteyksineen Jäämerelle

uonna 1809 Suomi joutui Haminan rauhassa Ruotsilta Ve- näjän alaisuuteen. Vuoden 1826 rajasopimuksessa – jossa maamme päälaen nykyinen raja sai muotonsa – Suomi menetti lopullisesti lappilaisten ikivanhat omistus- ja

nautintaoikeudet Jäämeren rannan yhteisalueisiin.

Helmikuun 15. päivänä 1864 Venäjän keisari, Suomen Suuri- ruhtinas Xxxxxxxxxxx XX teki tiettäväksi, että Suomi saa Jäämeren rannalta maa-alueen ja sille johtavan kulkukäytävän – luovutettuaan ensin Venäjälle maa-alueen Rajajoelta Viipurin läänistä. Xxxxxx ei toteutunut, mutta unelma jäi elämään.


SALAINEN KOMITEA 1939

Tarton rauhassa 1920 Suomi sai Petsamon, ja Jäämerentie Liina- hamariin valmistui 1930-luvun alussa. Maailmansodan uhan leijuessa 1939 pelättiin, että sodan syttyessä Suomi menettäisi Liinahamarin sataman ja Tanskan salmien sulkeutuessa joutuisi suljetuksi valtameriliikenteeltä.

Huhtikuun 13. päivänä 1939 antamallaan päätöksellä Valtio- neuvosto asetti salaiseksi määrätyn komitean tutkimaan Suomen liikennemahdollisuuksia Jäämeren ja Pohjois-Atlantin satamien kautta sekä tekemään Valtioneuvostolle esityksiä toimenpiteistä, joihin tutkimukset antavat aihetta.

Saamansa tehtävän mukaisesti komitea hankki selvityksiä

liikennemahdollisuuksista Liinahamarin ja Pohjois-Norjan sa- tamista sekä tieyhteyksistä ja rautatieyhteyksistä satamiin. To-

teuttamiskelpoisista suunnista nousi päällimmäiseksi kulkuyhteys Käsivarren kautta Skibotniin eli Markkinaan. Alkoi voimaperäinen tienrakentaminen Karesuvannosta kohti Kilpisjärveä.



Puolustusvoimain Pääesikunnan päämajoitusmestari A.F. Airo tuki ulko- asiainministeriölle joulukuun 5. päivänä 1940 antamassaan lausunnossa Xxxxxxxxx eli Markkinan sataman ja sinne johtavan kulkuyhteyden pikaista rakentamista.

TIEDUSTELUMATKA JÄÄMERELLE

Talvisodan jälkeen Saksan yhteydenotot vahvistivat Suomen toivoa sulasataman saamisesta Jäämerenrannalta. Skibotniin rakennet- taisiin Kilpisjärven kautta maantie, rautatie ja satama.

Suomi tunsi hetkensä lähestyvän: pian sen tuntema vääryys oikaistaisiin Saksan siipien suojeluksessa. Operaatio Barbarossa käynnistyi 22.6.1941. Suomen osalta jatkosota alkoi 26. kesäkuuta. Ulkoasiainministeriö määräsi 27. kesäkuuta toimistoinsinööri XXXXX XXXXXXX tie- ja vesirakennushallituksen virkamiehenä suorittamaan 27.6.–9.7.1941 matkan Norjan Tromssan fylkessä


44 Tie & Liikenne 1 | 2021



sijaitsevaan Markkinan (Skibotnin) satamapaikkaan. Tehtä- vänä oli perehtyä sataman rakentamismahdollisuuksiin ja panna alulle satama-alueen yksityiskohtainen tutkimustyö.


SIIRRETÄÄN MARKKINAN TALOT

Suomen tieviranomaisten Xxxxxxx ja apulaisensa insinööri

J.E. ROIMUN Jäämeren-matka on luokiteltu suoranaiseksi vakoilumatkaksi vieraan valtion alueelle ”Saksan sateen- varjon suojassa”.

Yleiskartta Skibotnin satama-alueesta vuodelta 1941.

Heinäkuun 14. päivänä 1941 allekirjoittamassaan sa- laisessa raportissa Xxxxx kertoi sataman vaatiman tilan ahtaudesta: ”Tästä huolimatta on suotuisa ratkaisu laituri- rakennuksen paikalle löydettävissä, vaikkakin varsinainen Markkinan kyläyhteiskunta rakennuksineen on sijoittunut kenties juuri tälle edullisimmalle paikalle. Tilaa kuitenkin tästä huolimatta saatanee, ja mikäli kysymys ei muuten järjesty, voidaan ajatella rakennuksien siirtämistä, mikä työ ei vaatine huomattaviakaan kustannuksia, koska rakennukset yleensä ovat melko vaatimattomia. Niistä on vain 6–7 kunnollisesti perustettua ja osittain kaksikerroksiseksi rakennettua.”


SUOMEN ONNI

KUVA: Xxxxx Xxxxx

Jos Markkinan satamahanke olisi toteutunut, liittoutuneet olisivat tulkinneet sataman rakentamisen ja rakennusten siirtämisen Suomen interventioksi Norjaa kohtaan, mikä olisi ollut raskauttava asianhaara sotasyyllisyysoikeudenkäyn- nissä 1945–1946. Suomen unelma sulasatamasta Jäämeren rannalla elää kuitenkin edelleen Jäämerelle rakennettavan radan toteutumisessa. •



Skibotnin eli Markkinan satama vuonna 2011.


LÄHTEET:

Seppinen Xxxxx, Markkinan satama. Suomen sotatie- teellisen seuran vuosijulkaisu n:o 46 (Sotamuseo, 1988). Xxxxxxxx Xxxxxx, Rautatie Sodankylästä Jyykeään. Scripta historica, osa 27 (Oulun historiaseura ry, 1998). Xxxxx Xxxxx, Jäämerenkäytävän historiallinen ulottuvuus (Lapin ELY-keskus, 2011).

Xxxxx Xxxxx, Jäämerenkäytävä, tie- ja ratasuunnat (Hip- puteos, 2013).

Xxxxx Xxxxx, Tunturien yli Jäämerelle (Väyläkirjat, 2016). Ulkoasiainministeriön arkisto: UM.Fb 86:9

Valokuvia satama-alueesta vuodelta 1941.


Tie & Liikenne 1 | 2021 45


TIEN MERKITYS


ESITTELEMME TÄNÄ VUONNA JÄRJESTÖJÄ, JOTKA TOIMIVAT TIE- JA LIIKENNEALALLA TAI JOIDEN JÄSENET OVAT MUUTEN AHKERIA TIENKÄYTTÄJIÄ.


TEKSTI: Xxxx Xxxxxxxx KUVA: MMA


TIEN PÄÄLLÄ LUODAAN KASVUA JA MENESTYSTÄ KOKO SUOMELLE

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN AMMATTILAISET ON AMMATTIJÄRJESTÖ, JONKA PIIRISSÄ MONI TEKEE PALJON LIIKKUVAA TYÖTÄ. MMA:N JÄSENTEN SUHTEESTA LIIKENTEESEEN JA TIEASIOIHIN KERTOO JÄRJESTÖN PUHEENJOHTAJA XXXXX XXXXXXXXX.


M

yynnin ja markkinoinnin ammattilaiset on posi- tiivista liikettä ja kasvua ylläpitävä ryhmä myynnin, markkinoinnin ja oston

osaajia, joita yhdistää palo omaa alaansa kohtaan. Ammattijärjestöllä on noin 20 000 jäsentä, joille se tarjoaa tietoa, turvaa ja hyvinvointia.

– Tavoitteenamme on edistää myynti- ja markkinointialan arvostusta ja tuoda sen merkitystä laajemmin esille. Haluamme edistää jäsenistön menestystä. Xxxxxx toimijat luovat kasvua koko yhteiskuntaan. Jäsenemme toimivat lähes kaikilla toi- mialoilla ympäri Suomen, ja vaikuttavat työllään maamme talouden menestykseen, kertoo Xxxxx Xxxxxxxxx.


MATKA-AIKOJEN TULEE OLLA ENNAKOITAVISSA JA LATAUSINFRAA TULEE OLLA RIITTÄVÄSTI

Xxxxxx mukaan moni MMA:n jäsenistä te- kee liikkuvaa työtä, ja suurin osa matkoista kuljetaan autolla. Tiestön tulee olla turval- linen ja hyväkuntoinen, jotta matka-ajat ovat hyvin ennakoitavissa ja matkanteko myös taittuu. Toimivan tiestön merkitys on harvaanasutussa maassa suuri niin myynnin, tavaroiden liikkumisen kuin vapaa-ajan vieton ja matkailun kannalta.

– Tiestön kunnossapitoon tulee panos- taa, koska osa pääteistäkin on edelleen yllät- tävän huonossa hoidossa tai kunnossa, jolloin turvallisuus laskee ja matka-ajat pitenevät.

Paljon hyviä tiehankkeita on tekeillä, mutta hybridi-ja sähköautojen latausinfra ei vastaa järjestön jäsenten tarpeita var- sinkaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Xxxxxx mielestä tiestön rooli on kuitenkin merkittävin asia myös jatkossa. Liikenne- järjestelmää tulee kehittää kokonaisuu- tena, ja tämä koskee koko maata.


XXXXXXXXX TIENKÄYTTÄJÄ PUHEENJOHTAJA XXXXX XXXXXXXXX ON ITSE?

– Tiestön käyttö on ollut iso osa liikkuvaa työtäni. Luottamustoi- men lisäksi toimin myyntipääl- likkönä elintarvikealan yrityk- sessä. Kotipaikkani on Vaasa

ja toimialueeni koko Suomi. Xxxx tien päällä edelleen kohtuullisen paljon sekä töiden että luottamus- tehtävän merkeissä.

Pidän ajamisesta, ja vapaa-aikaanikin kuuluu esimerkiksi ajelu 60-luvun malli- sella Volvo pv 544:llä.

Lopuksi Xxxxx toteaa, että tienkäytön turvallisuus huolettaa.

– Ajo-oikeudetta ajavia ja päihteiden vai-

kutuksen alaisia kuskeja on liikenteessä liikaa. He luovat riskin meille kaikille tienkäyt- täjille, niin työtehtäviä hoitaville

kuin kaikille muillekin tiellä liikkuville. Turvallinenkaan ajo, hyvä kalusto tai hyvät olosuhteet eivät siksi valitettavasti vielä takaa turvallisia kilometrejä.


46 Tie & Liikenne 1 | 2021

NIMITYKSIÄ

KAUPPAPAIKKA


VERNE

XXXXX X’XXXX on aloittanut tenure track

-tutkijan (Assistant Professor) tehtävässä liikenteen tutkimuskeskus Xxxxxxxx Xxx- xxxxxx yliopistossa vuoden 2021 alussa. X’Xxxx on työskennellyt liikennetekniikan ja -suunnittelun sekä tieturvallisuuden parissa mm. yksityisissä konsultointiyri- tyksissä ja australialaisessa Monash Uni- versity Accident Research Centre:ssä. Tut- kimustyön ohella X’Xxxx tulee kehittämään englanninkielistä maisteriohjelmaa, joka jatkaa kestävän

kaupunkikehi- tyksen kandi- daatinohjelmaa. Haku uuteen

syksyllä 2023 alkavaan mais- teriohjelmaan alkaa tammi-

kuussa 2023.

Xxxxx XxXxxx


VR GROUP

VR Group on nimittänyt XXXX XXXXXXX liikenne- ja turvallisuusjohtajaksi 1.1.2021 alkaen. Xxxxxxx on työskennellyt VR Grou- pissa vuodesta 2006 mm. liikennejohtajana ja rautatielogistiikan tuotantojohtajana.

Uudessa roolissaan Xxxxxxx vastaa junaliikenteen tuottamisesta ja häiriöhal- linnasta sekä konsernin turvallisuusyksikön toiminnasta. Turvallisuusyksikön vastuulla on konsernitasoinen kokonaisturvallisuus, mutta työtä tehdään tii-

Yhdyskuntasuunnittelua - ihmisiä ja elämää varten www. xxxxxx.xx

viisti yhdessä liiketoimintojen kanssa.

KUVA: Xxxx Xxxx

Mähönen on konsernin johto- ryhmän jäsen ja raportoi konser- nin toimitusjoh-

tajalle. Xxxx Xxxxxxx


Tie & Liikenne 1 | 2021 47

Liikennesuunnittelu

Konsultointi Tutkimus

ITS

xxx.xxxxxxxx.xx

x000 0 000 0000


MITTAUkSIA JA TUTkIMUkSIA kAIkILLE TEILLE


» kantavuusmittaukset pudotuspainolaitteella, levykuormituslaitteella sekä Loadmanilla

» Rakennekerrostutkimukset ja näytteenotto

» Päällysteporaukset

» kunnossapidon laadunvalvontaa kunnille ja kaupungeille

» Törmäysvaimennin ja liikenteenohjaukset

» kävely -ja pyöräteiden laadunvalvontaa optisella kelianturilla varustetulla polkupyörällä

Document Metadata

Filed: January 19th, 2021