Liikenneopetusalan työehtosopimus 1.2.2017 – 31.1.2021

1. Tätä sopimusta noudatetaan työehtosopimuksena liikenneopettajiin, joiksi katso- taan myös koulutukseen liittyvää harjoittelua (auskultointia) suorittavat sekä ulko- puoliset teoriatuntien pitäjät.

2. Tämä sopimus ei kuitenkaan koske sellaisia yrityksen johtoon kuuluvia, kuten toi- mitusjohtajia, apulaisjohtajia, konttoripäälliköitä, itsenäisten osastojen päälliköitä sekä vastaavia, jotka edustavat työnantajaa tämän työehtosopimuksen alaisten työntekijöiden työ- ja palkkaehtoja määrättäessä.

2 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa työntekijöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäytyneitä vaiko eivät.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

3 § Työsuhteen alkaminen

1. Työsuhteen alkaessa voidaan sopia enintään 2 kuukauden koeajasta, jonka aika- na työsuhde voidaan kummaltakin puolen purkaa ilman irtisanomisaikaa. Tällöin lakkaa työsuhde sen työpäivän päättyessä, jonka aikana ilmoitus purkamisesta tehtiin.

1.2.2018 alkaen 1 momentti kuuluu seuraavasti:

Työsuhteen alkaessa voidaan sopia enintään 3 kuukauden koeajasta, jonka aika- na työsuhde voidaan kummaltakin puolen purkaa ilman irtisanomisaikaa. Tällöin lakkaa työsuhde sen työpäivän päättyessä, jonka aikana ilmoitus purkamisesta tehtiin.

2. Työsopimus tehdään kirjallisesti. Sovittaessa osa-aikaisesta työsopimuksesta, tu- lee työsopimukseen kirjata viikoittainen vähimmäistyöaika.

3. Määrätynlaiseen työhön otettu työntekijä on velvollinen tarpeen vaatiessa teke- mään muutakin autokoulutoimintaan ja siihen liittyvää alan työtä, ellei hänen varsi- naista työtään ole taikka muut erityiset syyt sitä vaativat.

4. Työnantaja tai tämän edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle työntekijälle lyhy- esti alan järjestö- ja neuvottelusuhteet ja ilmoittaa, kuka toimii työpaikan työnteki- jäin luottamushenkilönä ja missä luottamushenkilö on tavattavissa.

4 § Työsuhteen päättyminen ja lomauttaminen

1. Työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät menettelyt määräytyvät tämän so- pimuksen osana noudatettavan työsopimuslain mukaan jäljempänä olevin poik- keuksin.

2. Ellei pidemmästä irtisanomisajasta ole sovittu, noudatetaan seuraavia irtisanomis- aikoja, jolloin ensimmäiseksi irtisanomispäiväksi lasketaan irtisanomista seuraava päivä.

Työsopimusta irtisanottaessa työnantaja noudattaa irtisanomisaikaa seuraavasti:

Työsuhteen keskeytyksetön kesto	Irtisanomisaika
enintään 5 vuotta	1 kuukausi
yli 5 ja enintään 10 vuotta	2 kuukautta
yli 10 ja enintään 15 vuotta	3 kuukautta
yli 15 vuotta	4 kuukautta

Työsopimusta irtisanottaessa työntekijä noudattaa irtisanomisaikaa seuraavasti:

Työsuhteen keskeytyksetön kesto	Irtisanomisaika
enintään 10 vuotta	14 päivää
yli 10 vuotta	1 kuukausi

5 § Työaika

1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään keskimäärin 40 tuntia viikossa. Työviikko alkaa maanantaina.

2. Säännöllinen työaika voidaan pidentää enintään 10 tuntiin vuorokaudessa ja 48 tuntiin viikossa kuitenkin siten, ettei se keskimäärin ylitä 40 tuntia viikossa tasoit- tumisjaksossa, joka on enintään 4 kuukautta. Tasoittumisvapaiden antamisesta on sovittava paikallisesti tasoittumisjakson aikana.

Ennen tasoittumisjärjestelmän käyttöönottamista tulee työntekijälle antaa kirjallinen selvitys sen sisällöstä, sekä samalla sopia tasoittumisvapaiden antamisesta.

3. Työpaikalla on laadittava työtuntijärjestelmä vähintään viikoksi kerrallaan siten, et- tä työaika tasoittuu enintään 4 kuukauden tasoittumisjaksossa edellä sanottuun keskimäärään. Työtuntijärjestelmä on kirjallisesti annettava työntekijälle tiedoksi viikkoa ennen sen käyttöönottoa, ellei paikallisesti toisin sovita.

Tuntipalkkaisten osalta tiedossa olevat työtunnit on ilmoitettava edellisen viikon viimeisenä työpäivänä, ellei toisin sovita. Palkka maksetaan vähintään näiltä ilmoi- tetuilta työtunneilta.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot suosittavat, että jäsenyritykset pyrkivät työvuorolistojen laadin- nassa noudattamaan keskusjärjestöjen suositusta asiasta.

4. Säännöllinen työaika järjestetään soveltamalla enintään viisipäiväistä työviikkoa. Kunkin työviikon aikana annetaan sunnuntain lisäksi toinen vapaapäivä joko lau- antaina tai maanantaina, kuitenkin pääsääntöisesti lauantaina. Mikäli työnantaja ja työntekijä asiasta sopivat, voidaan maanantain sijasta antaa vapaapäiväksi toi- nenkin viikonpäivä.

5. Säännöllinen työaika alkaa aikaisintaan klo 07.00 ja päättyy viimeistään klo 20.00. Pimeän ajon sekä liukkaan radan opetusta annettaessa voi kahtena päivänä vii- kossa säännöllinen työaika päättyä viimeistään klo 22.00. Lisäksi yhtenä päivänä viikossa voi antaa pimeän ajon opetusta. Mikään näistä päivistä ei kuitenkaan voi olla perjantai. Työaika on kaikkina työpäivinä järjestettävä yhdenjaksoiseksi ja sen saa katkaista vain 6 §:ssä määrätty lepoaika.

Lauantaina ja aattopäivänä työaika päättyy kuitenkin viimeistään klo 16.00 lukuun ottamatta kiirastorstaita ja uudenvuodenpäivän aattoa, jolloin työaika päättyy vii- meistään klo 14.00.

Säännöllinen työaika voidaan Paltan jäsenyrityksissä erityisistä syistä paikallisesti sopia päättymään klo 24. Sopimus voidaan tehdä luottamusmiehen tai työntekijän kanssa. Sopimus tulee tehdä aina kirjallisesti. Tällöin klo 20-24 välillä tehtävästä työstä maksetaan korotettua iltatyölisää, jonka suuruus on 30 prosenttia työnteki- jän tuntipalkasta laskettuna.

6. Viikkovapaapäivien lisäksi ovat vapaapäiviä seuraavat kiinteät päivät:

─ uudenvuodenpäivän jälkeinen lauantai

─ vapunpäivän jälkeinen lauantai

─ pääsiäislauantai

─ II pääsiäispäivän jälkeinen lauantai

─ juhannusaatto

─ itsenäisyyspäivän jälkeinen lauantai

─ jouluaatto

─ tapaninpäivän jälkeinen lauantai

7. Lisäksi on vapaaksi annettava seuraavat päivät:

─ loppiaisaatto

─ loppiainen (silloin kun se sattuu arkipäiväksi)

─ vapunaatto

─ helatorstai

─ helatorstain jälkeinen perjantai

─ yksi perjantai elokuussa

─ pyhäinpäivän aatto

─ itsenäisyyspäivän aatto

─ tapaninpäivän jälkeinen työpäivä

Mikäli loppiaisen, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän aatto sattuu työntekijän va- paapäiväksi, annetaan ko. vapaa näihin liittyen muuna työpäivänä.

Työntekijän halutessa voidaan edellä mainitut vapaapäivät antaa työnantajan suostumuksella muulloinkin saman kalenterivuoden aikana.

Muista työajan lyhentämiseen liittyvistä vapaapäivistä on sovittu työajan lyhentä- mistä koskevassa pöytäkirjassa.

Tuntipalkkaisella työntekijällä on oikeus työehtosopimuksen mukaisiin vapaisiin palkattomana.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Vapunpäivän (1. toukokuuta) mahdollinen palkallisuus määräytyy lain vapunpäivän järjestämisestä työntekijäin vapaapäiväksi eräissä ta- pauksissa mukaan.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Itsenäisyyspäivän (6. joulukuuta) mahdollinen palkallisuus määräytyy lain itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä mukaan.

8. Ennen kunkin teoriatunnin alkua on vakituiselle ajo-opettajalle jäätävä vähintään 10 minuutin valmistautumisaika.

9. Työajaksi luetaan koko se aika, jonka työntekijä työnantajan vahvistaman työtunti- järjestelmän mukaan on velvollinen olemaan työnantajan käytettävissä.

10. Keskusjärjestöillä on yhteisymmärrys siitä, että alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.

11. Työnantaja ja säännöllistä työaikaa tekevä työntekijä voivat kirjallisesti sopia työ- aikalain 13 §:n mukaisesta liukuvasta työajasta niin, että työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan.

Sovittaessa liukuvasta työajasta, on sovittava ainakin kiinteästä työajasta, työajan vuorokautisesta liukumarajasta, lepoaikojen sijoittamisesta sekä säännöllisen työ- ajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä työehtosopimuksen liitteenä olevan ohjeistuksen mukaisesti. Lisäksi voidaan sopia tasoittumisjakson pituudesta ja ta- soittumistavasta.

Liukuvassa työajassa säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentää tai pidentää xxx- xxxx-aika, joka voi olla enintään kolme tuntia. Vuorokautinen säännöllinen työaika on enintään 11 tuntia. Viikoittainen säännöllinen työaika on keskimäärin enintään 40 tuntia.

Työehtosopimukseen perustuvan säännöllisen työajan enimmäiskertymä voi olla enintään 100 tuntia ja enimmäisalitus 50 tuntia.

Xxxxxxxxxx työajasta sopiminen edellyttää, että työntekijällä on sovittuna tämän pykälän mukainen päivittäinen säännöllinen työaika.

6 § Lepoajat

1. Kaikkina sellaisina päivinä, joina työaika kestää kauemmin kuin seitsemän tuntia, on työntekijälle annettava säännöllisen työajan keskivaiheilla tunnin tai paikallisesti sovittaessa 1/2 tunnin kestävä yhdenjaksoinen lepoaika, jonka aikana hän saa es- teettömästi poistua työpaikaltaan. Tätä lepoaikaa ei lueta työaikaan. Mikäli sovi- taan vain 1/2 tunnin lepoajasta on samalla sovittava siitä, kummasta päästä sään- nöllinen työhönsidonnaisuusaika lyhenee.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämä lepoaika on merkittävä alkamaan aikaisintaan kolme tuntia työajan alkamisen jälkeen ja niin, että se päättyy viimeistään kolme tuntia ennen säännöllisen työajan päättymistä.

2. Edellä mainitun lisäksi työnantaja järjestää työntekijälle päivittäin yhden 15 minuu- tin pituisen virkistystauon, mikä luetaan työaikaan. Teoriatunnille valmistautumis- aika (5.8 §) voi sisältyä virkistystaukoon.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Virkistystaukoa järjestettäessä tulee ottaa huomioon, että yhdelle op- pilaalle varattu aika on puoli tuntia ajokertaa kohti.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Mikäli ajovuorojärjestelmän mukaan on mahdollista, voidaan edellä mainittu lepotauko osapuolten siitä sopiessa korvata työnantajan kustantamalla kahvilla tai muilla virvokkeilla, jotka on annettava siten, että päivittäiseen lepotaukoon liittyvä pitempi työpäivän osa jakautuu mielekkäästi kahteen osaan.

3. Mikäli arkipyhän, vapunpäivän, itsenäisyyspäivän tai uudenvuodenpäivän aatto on työpäivä, on työntekijälle annettava työajan keskivaiheilla 1/2 tuntia kestävä lepo- aika, joka luetaan työaikaan.

4. Työtuntiluetteloon merkityt lepoajat voidaan siirtää muuhun ajankohtaan työnanta- jasta johtumattoman syyn vuoksi joka ei ollut tiedossa luetteloa laadittaessa.

7 § Palkat

1. Työntekijän palkka määrätään kuukausipalkkana. Mikäli palkka määräytyy tunti- palkkana, saadaan tuntipalkka jakamalla ao. vähimmäiskuukausipalkka luvulla

153. Tuntipalkka maksetaan tehdyiltä tunneilta. Tuntipalkka sisältää työajan lyhen- tämiseen liittyvistä vapaapäivistä maksettavan korvauksen.

Vähimmäistuntipalkkaa korotetaan kuukaudessa 120 tuntia ylittäviltä työtunneilta 5 prosentilla ja 140 tuntia ylittäviltä työtunneilta 8 prosentilla. Työnantaja ja työntekijä saavat paikallisesti sopia siitä, että maksetaan yhtenäistä tuntipalkkaa yllä mainittu huomioiden

Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan lyhyemmästä kuin 2 tunnin työstä kahden tunnin palkka.

Liikenneopettajien palkkataulukko

Työkokemus	Helsinki	Muu Suomi
Peruspalkka	2275,67	2153,67
väh. 3 kokemusvuotta	2358,67	2228,67
väh. 6 kokemusvuotta	2448,67	2308,67
väh. 9 kokemusvuotta	2539,67	2393,67
väh. 12 kokemusvuotta	2639,67	2485,67
väh. 15 kokemusvuotta	2750,67	2580,67

2. Autokoulun opetustoiminnasta vastaavalle johtajalle maksettavan palkan tulee olla vähintään 100 euroa korkeampi kuin edellä olevan palkkataulukon mukainen palk- ka.

3. Säännöllisenä työaikana klo 19.00 jälkeen tehdystä työstä maksetaan iltatyölisä, jonka suuruus on 25 prosenttia työntekijän tuntipalkasta laskettuna. Iltatyölisää ei makseta, mikäli kysymyksessä on ylityö.

4. Auskultoijille/harjoittelijoille maksetaan vähintään 85 prosenttia peruspalkasta var- sinaiselta auskultointi-/harjoitteluajalta, ei kuitenkaan auskultointiin/harjoitteluun liit- tyvän pakollisen ajo- ja luokkaopetuksen valvotun harjoittelun ja opetuksen seu- rannan osalta.

5. Liikenneopettajan erikoisammattitutkintoon oppisopimuksella koulutettavan palkka on 85 prosenttia liikenneopettajan taulukkopalkasta.

Oppisopimuskoulutettavan suoritettua hyväksytysti liikenneopettajan erikoisam- mattitutkinnon pakolliset osat (tutkinnon perusteet 3.1 ja 3.2), palkka maksetaan palkkataulukon peruspalkkana.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Liikenneopettajan kokemusvuodet alkavat kertyä, kun liikenneopetta- xxx xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx on suoritettu hyväksytysti.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Peruspalkka maksetaan sen palkanmaksukauden alusta, kun tutkin- non osa 3.2 on hyväksytty.

6. Kuukausipalkkaisen toimihenkilön yli-, ilta- ja sunnuntaityökorvausta laskettaessa saadaan tuntipalkka jakamalla kuukausipalkka luvulla 161.

7. Kuukausipalkkaisen toimihenkilön päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21.

8 § Lisä-, yli- ja pyhätyö

1. Edellä 5 §:ssä sovitun säännöllisen työajan ulkopuolella tehty työ on ylityötä. Yli- työtä saadaan teettää enintään 20 tuntia kahden viikon jaksossa, kuitenkin enin- tään työaikalain 19.1 §:n mukaan 250 tuntia kalenterivuodessa ja lisäylityötä pai- kallisesti sopien 80 tuntia kalenterivuodessa. Tässä mainitusta ylityöstä makse- taan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

2. Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään lain mukaisen enimmäistun- timäärän lisäksi viikossa ja sitä saadaan teettää enintään 16 tuntia 2 viikon jaksos- sa. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 pro- sentilla ja sen jälkeisiltä tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

3. Sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä teh- dystä ylityöstä suoritetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 150 prosentilla ja sen jälkeisiltä tunneilta 200 prosentilla korotettu palkka.

4. Työntekijän suostumuksella voidaan lisä-, yli- ja pyhätyö korvata vapaa-aikana. Yli- ja pyhätyöstä korvausta vapaa-aikana annettaessa huomioidaan tehdyt työ- tunnit korotettuina. Vapaa-aika on annettava kahden kuukauden kuluessa työn suorittamisesta, mikäli työntekijä sitä vaatii.

9 § Matkakustannukset ja päivärahat

Matkakustannusten ja päivärahojen osalta noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa ve- rohallituksen päätöstä.

10 § Palkanmaksu

1. Palkka maksetaan kuukausipalkkaiselle kerran kuukaudessa. Tuntipalkkaiselle palkka maksetaan kahdesti kuukaudessa, ellei toisin sovita, nimittäin kunkin kalen- terikuukauden viidentenätoista ja viimeisenä päivänä.

2. Ellei palkanmaksukauden aikana tehtyjä yli- tai sunnuntaitöitä ole voittamattomien esteiden vuoksi saatu lasketuksi palkanmaksupäivään mennessä, ne on lasketta- va ja maksettava seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

11 § Työntekijän sairastuminen

1. Jos työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole ai- heuttanut sairauttaan tai tapaturmaa tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, hänellä on oikeus saada työnantajalta palkkaa seuraavasti:

Työsuhteen kesto sairastumishetkellä	Palkallisen jakson pituus
vähintään kuukausi	21 työpäivää
vähintään 3 vuotta mutta alle 5 vuotta	26 työpäivää
vähintään 5 vuotta mutta alle 10 vuotta	31 työpäivää
vähintään 10 vuotta	41 työpäivää

Jos sama sairaus uusiutuu 30 päivän kuluessa työhön palaamisesta, lasketaan sairausajan palkanmaksujakso kuin kyseessä olisi yksi sairastumisjakso.

2. Tuntityöntekijän sairausajan palkka määritellään kunkin kalenterivuoden osalta edellisen kalenterivuoden ansiosta. Työsuhteen kestettyä alle vuoden lasketaan sairausajan palkka koko työsuhteen aikana kertyneen ansion pohjalta. Sairausajan palkka maksetaan keskipäiväpalkkana.

Pöytäkirjamerkintä:

Ensisijaisesti palkka maksetaan työtuntiluetteloon merkityiltä tunneil- ta. Työtuntiluettelon päättymisen jälkeen palkkaa maksetaan keski- päiväpalkkana.

3. Työnantaja suorittaa sairauden ajalta maksettavan palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuu- tustoimistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset.

4. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtu- vasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä, kuin mihin hänellä sai- rausvakuutuslain 16 ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt koko- naan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta.

5. Sairausajan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta sairaus- avustuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta, taikka tapaturmavakuu- tuslain tai työntekijäin eläkelain, työnantajain kokonaan tai osaksi kustantaman muun vakuutuksen taikka liikennevakuutuslain perusteella. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnan- tajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä, ei kui- tenkaan enempää kuin maksamansa määrä.

6. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on velvollinen ensi tilassa ilmoittamaan työnantajalle siitä sekä milloin esteen arvioi- daan päättyvän.

7. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärin, sairaanhoi- tajan tai terveydenhoitajan antama, työnantajan hyväksymä todistus. Mikäli työn- antaja osoittaa tietyn selvitysmenettelyn, suorittaa työnantaja sen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

Epidemian aikana lääkärintodistuksen sijasta terveyden- tai sairaanhoitaja voi an- taa tutkimuksensa perusteella sairaslomatodistuksen enintään 3 päiväksi, kun lää- käriin pääsy vaikeutuu, tai kun työterveyshuollon tai julkisen terveydenhuollon lää- käripalveluja ei ole saatavilla. Todistuksen voi uusia vain lääkäri.

Työnantaja voi hyväksyä satunnaisten ja enintään kolmen päivän kestoisten työ- kyvyttömyyksien selvittämisen työntekijän työnantajan edustajalle tekemällä ilmoi- tuksella.

12 § Tilapäinen poissaolo

1. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen huoltajalle palk- kaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti sellaisen lyhyen pois- saolon ajalta, joka on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoi- tamiseksi.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Äkillisen lyhytaikaisen poissaolon pituus määräytyy sen mukai- sesti, mikä on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi. Jos hoidon järjestäminen tai hoitaminen kestää 1 - 3 päivää, pidetään poissaoloa sopimuksessa tarkoitettuna pois- saolona.

Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin yksinhuoltajalle on, että molemmat huoltajat ovat ansiotyössä tai suorittavat ko- kopäiväistä ansiotyöhön rinnastettavaa opiskelua, eikä toisella huoltajista ole ansiotyönsä tai työaikansa tai kokopäiväisen opiskelunsa tai sairautensa johdosta mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta. Työntekijän osalta, joka ei ole yksin- huoltaja, edellytyksenä on lisäksi toisen huoltajan suostumus.

Poissaolosta on annettava tämän työehtosopimuksen sairaus- ajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvi- tys. Samoin on esitettävä selvitys toisen huoltajan esteestä hoi- taa lasta.

Työntekijä, joka edellä mainitun syyn takia on estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajal- le sekä, mikäli mahdollista siitä, milloin esteen arvioidaan päät- tyvän.

Edellä olevan poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähennetä.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa valtioneuvoston päätöksen sääd.kok.n:o 130/85 (VNp vaikeasti sairaan lapsen hoitoa ja kuntoutusta varten myönnettävästä avustuksesta) 4 §:n tarkoit-

tamaa vaikeaa sairautta, on oikeus olla pois työstä osallistuak- seen VNp:n 3 §:ssä tarkoitettuun lapsensa hoitoon, kuntoutuk- seen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.

2. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen palkattomaan poissaoloon, joka johtuu perheessä sattuneesta äkillisestä sairaustapauksesta. Tällaisen poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähennetä.

3. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen poissaoloon, joka johtuu lähiomaisen kuolemasta ja hautajaisista. Tällaisen poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja eikä ansiota vähennetä. Lähiomaisia ovat muun muas- sa avio- ja avopuoliso sekä omat ja em. puolison vanhemmat, isovanhemmat, lap- si, sisar ja veli.

4. Kunnallisvaltuuston tai -hallituksen jäsenenä toimivalta työntekijältä ja työntekijältä, joka osallistuu alan liittojen välisiin neuvotteluihin ei vähennetä vuosilomaetuja ei- kä ansiota hänen osallistuessaan em. kokouksiin, jotka pidetään hänen työaika- naan. Työntekijältä, joka toimii valtiollisia taikka kunnallisia vaaleja varten lain mu- kaan asetetun vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä, ei vähennetä vuosilo- maetuja eikä ansiota sen vuoksi, että lautakunnan tai toimikunnan kokous pide- tään hänen työaikanaan.

5. Jos työntekijä osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänelle palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä.

6. Työntekijä, jonka työsuhde on jatkunut vähintään vuoden, saa palkallisen vapaa- päivän 50- ja 60-vuotispäivänään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

7. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään tai parisuhteen rekiste- röintipäivää varten.

8. Tämän pykälän mukaisesta poissaolostaan on työntekijän sovittava työnantajan kanssa.

13 § Perhevapaat

1. Työntekijän oikeus äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, adoptio- ja vanhempainvapaaseen sekä hoitovapaaseen määräytyy työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteel- la.

2. Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään kuusi (6) kuukautta ennen synnytystä, maksetaan hänen äitiysvapaansa ajalta palkka kolmen (3) kuukauden pituiselta ajanjaksolta äitiysvapaan alkamispäivästä lukien. Äitiysvapaan ajalta maksettavasta palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa synnytyksen takia sa- malta ajanjaksolta äitiysrahaa tai siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai sopi- muksen perusteella.

Siltä ajalta, jolta työnantaja on työntekijälle maksanut äitiysvapaan ajalta palkkaa, työnantaja on oikeutettu nostamaan työntekijälle tulevan äitiysrahan tai siihen ver- rattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin työntekijältä.

Xxxxxxx työntekijä on adoptoinut alle 7-vuotiaan lapsen ja pitää adoptiovapaata, maksetaan hänelle palkkaa äitiysvapaan palkan maksamista koskevien määräys- ten mukaisesti.

Jos äitiysrahaa ei työntekijästä johtuvasta syystä makseta tai se maksetaan nor- maalia pienempänä, palkanmaksuvelvollisuus vähenee maksamatta jääneellä määrällä.

3. Isyysvapaalle lähtevälle työntekijälle maksetaan 6 arkipäivän ajalta palkan ja isyysrahan erotus äitiysvapaan palkan maksamista koskevien määräysten mukai- sesti.

14 § Lääkärintarkastukset

Lääkärintarkastus sairauden tai raskauden toteamiseksi

1. Työnantaja korvaa ansionmenetyksen sairauden toteamiseksi välttämättömän lää- kärintarkastuksen ja tarkastukseen liittyvän lääkärin määräämän laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa, mahdollinen liukuva työaika huomioon ottaen työajan ulkopuolella. Jos äkillinen hammassaira- us ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, maksetaan työn- tekijälle ansionmenetyksen korvaus hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei on- nistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

2. Työnantaja korvaa raskaana olevalle työntekijälle ansionmenetyksen sairausva- kuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terve- yskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa, mahdollinen liukuva työaika huomioon ottaen työajan ulkopuolella.

3. Edellä tarkoitettujen korvausten suorittamisen edellytyksenä on, että lääkärintar- kastus sekä mahdollinen laboratorio- tai röntgentutkimus on järjestetty työajan tar- peetonta menetystä välttäen.

4. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä em. kappaleiden nojalla suoriteta.

5. Työnantaja korvaa ajokorttiasetuksen edellyttämät lääkärintarkastukset.

15 § Vuosiloma

1. Vuosiloma ja siitä suoritettava palkka tai korvaus määräytyvät vuosilomalain mu- kaan.

2. Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi (2) arkipäivää kultakin täydeltä loman- määräytymiskuukaudelta.

Työntekijällä, jonka työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden (1), on oikeus saada jokaiselta lomanmääräytymiskuukaudelta kaksi ja puoli (2 1/2) arkipäivää lomaa.

3. Se osa lomasta, joka ylittää 24 lomapäivää, annetaan työnantajan määräämänä aikana lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua.

Vuosiloma voidaan kuitenkin sekä kesä- että talviloman osalta antaa työntekijän suostumuksella muunakin aikana saman kalenterivuoden kuluessa, jona loman- määräytymisvuosi päättyy, tai siirtää annettavaksi seuraavana vuonna ennen lo- makauden alkua.

4. Vuosilomapalkkaa laskettaessa saadaan päiväpalkka jakamalla kuukausipalkka luvulla 25.

Tuntipalkkaisen vuosilomapalkka määräytyy vuosilomalain mukaisesti lomanmää- räytymisvuoden palkasta. Työntekijän, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä keskeytymättä jatkunut alle 1 vuoden, lomapalkka on 9 %. Jos työsuhde on kestänyt em. ajankohtaan (31.3.) mennessä keskeytymättä vähintään 1 vuoden, on lomapalkka 11,5 %.

5. Lomapäiviksi ei lasketa 5.7 §:ssä mainittuja ylimääräisiä vapaapäiviä.

16 § Lomaltapaluuraha

1. Työntekijälle suoritetaan lomaltapaluurahana 50 % hänen lakisääteisen vuosilo- mansa lomapalkasta. Lomaltapaluurahasta suoritetaan puolet ennakkoon loma- palkan maksamisen yhteydessä.

2. Lomaltapaluurahan ensimmäisen puoliskon saamisen edellytyksenä on, että työn- tekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana. Jälkimmäisen puoliskon saamisen edellytyksenä on, että hän palaa työhön heti vuosiloman pää- tyttyä.

3. Lomaltapaluuraha suoritetaan kuitenkin, mikäli työntekijä välittömästi ennen vuosi- loman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosi- lomalain 7.2 §:ssä mainitun syyn takia.

4. Lomaltapaluurahan jälkimmäinen puolisko suoritetaan viimeistään vuosiloman päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä.

5. Vanhuus-, yksilölliselle varhais- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvälle työntekijäl- le maksetaan lomaltapaluuraha edellä mainittuna prosenttina työntekijän vuosilo- mapalkasta ja vuosilomakorvauksesta.

Työntekijällä, joka vakinaiseen palvelukseen astumisen vuoksi menettäisi hänelle muutoin työehtosopimuksen mukaan kuuluvan lomaltapaluurahan, on oikeus saa- da lomaltapaluuraha, mikäli hän suoritettuaan asevelvollisuuden vakinaisessa vä- essä, palaa palvelusajan päätyttyä asianmukaisesti työhön.

6. Mikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloman aikana siten, että työntekijä on työsuh- teen päättymisen vuoksi estynyt palaamasta vuosilomaltaan työhön, työntekijä ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomaltapaluurahaan.

7. Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vastaava osa lomaltapaluurahasta noudattaen vastaavasti mitä 1-6 kohdissa on määrätty.

8. Lomaltapaluuraha saadaan työntekijän aloitteesta sopia palkalliseksi vapaaksi osittain tai kokonaan. Samalla on sovittava vapaan ajankohdan määräytyminen.

17 § Jäsenmaksujen perintä ja tilitys

1. Mikäli työntekijä antaa valtuuden erityisellä, osapuolten hyväksymällä jäsenmaksu- jen perintäsopimuksella, perii työnantaja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton jä- senmaksut työntekijän palkasta kunkin palkanmaksun yhteydessä ammattiliiton vuodeksi kerrallaan ilmoittaman prosentin suuruisena.

2. Perintäsopimuksen täyttää työntekijä ja allekirjoittaa työntekijä ja työnantaja tai tämän edustaja. Tehdystä sopimuksesta tulee työnantajan toimittaa sopimuskap- pale tai tieto siitä palkanlaskijalle välittömästi. Työntekijäpuolen kappaleet perintä- sopimuksesta työnantaja antaa luottamushenkilölle, työntekijälle tai toimittaa am- mattiliiton ilmoittamalle edustajalle.

3. Työsuhteen päättyessä täyttää työnantaja jäsenmaksun perintäsopimuksen päät- tymisilmoituksen, jonka työntekijä ja työnantaja allekirjoittavat. Työnantaja toimit- taa päättymisilmoituksen ammattiosastolle ja liitolle.

4. Jäsenmaksu lasketaan työntekijän kokonaisansiosta. Kokonaisansioon luetaan mukaan kaikki se työnantajan työntekijälle suorittama palkka tai muu vastike, josta pidätetään vero. Kokonaisansioon kuuluu täten ylityökorvaukset, muut lisät, lomal- tapaluuraha, lomapalkka ja -korvaus, sairausajan palkka yms.

5. Työnantaja tilittää perimänsä jäsenmaksun välittömästi ja viimeistään perintää seuraavan kuukauden 15. päivään mennessä ammattiliiton ilmoittamalle tilille. Työnantaja laatii vuosineljänneksittäin työntekijäkohtaisen perintä- ja selvitysluet- telon, josta tulee käydä ilmi työntekijän nimi ja sosiaaliturvatunnus, ammattiosas- ton numerokoodi, jäsenmaksujen perintäaika ja perityn sekä ammattiliitolle tilitetyn jäsenmaksun määrä.

6. Em. luettelo lähetetään työntekijäliiton ilmoittamalle rahalaitokselle siten, että 1. neljänneksen lähetetään 15.5. mennessä, 2. neljänneksen 15.8. mennessä, 3. nel- jänneksen 15.11. mennessä ja 4. neljänneksen 31.1. mennessä.

7. Työnantaja antaa perityistä jäsenmaksuista tiedon työntekijälle palkkalaskelmassa tai muulla vastaavalla tavalla.

8. Työnantaja tekee työntekijän verokirjaan merkinnän peritystä jäsenmaksumääräs- tä tai antaa siitä erillisen todistuksen.

9. Verokirjamerkintä tai vastaava todistus annetaan kalenterivuoden loputtua sekä työsuhteen päättyessä.

18 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

19 § Kokoontuminen työpaikoilla

Tämän työehtosopimuksen osapuolena olevan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruoka- tunnilla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä viikkolepoon kuuluvana aikana) järjes- tää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

1. Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai tässä pykälässä tarkoitetussa muussa paikassa on työnantajain kanssa sovittava, mikäli mahdollista kolme päivää ennen aiottua kokousta.

2. Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan läheisyy- dessä työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.

3. Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjä. Järjestön luotta- mushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.

4. Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuo- lena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisen keskusjärjestön edus- tajia.

5. Työntekijäliiton ja sen tämän pykälän 1. kappaleessa mainitun alaosaston ilmoi- tuksia ja tiedotuksia saadaan kiinnittää työpaikalla olevalle ilmoitustaululle.

20 § Luottamushenkilö

1. Luottamushenkilön pääasiallisena tehtävänä on toimia työpaikkansa järjestäyty- neiden työntekijöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asi-

oissa. Luottamushenkilö edustaa työntekijöitä työlainsäädännön soveltamista kos- kevissa asioissa sekä työsääntöihin ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Luottamushenkilön tehtävänä on myös välittää tietoja toisaalta työnantajan ja toisaalta työntekijöiden välillä.

Luottamushenkilö toimii järjestönsä edustajana työehtosopimuslain 8 §:n mukai- sen työrauhavelvollisuuden täyttämisessä.

2. Kunkin yrityksen tämän sopimuksen piirissä olevilla työntekijöillä on oikeus kes- kuudestaan valita luottamushenkilö ja varaluottamushenkilö, jonka tehtävänä on edustaa heitä tämän sopimuksen tulkintaa ja työehtoja yleensä koskevissa asiois- sa sekä valvoa heidän puolestaan tämän sopimuksen noudattamista. Luottamus- henkilön vaalista on viipymättä annettava kirjallinen tieto työnantajalle.

Varaluottamushenkilöstä on ilmoitettava, milloin hän hoitaa luottamushenkilön teh- täviä. Tänä aikana on varaluottamushenkilöllä luottamushenkilön oikeudet ja vel- vollisuudet.

3. Luottamushenkilöksi valittua ei saa tämän tehtävän vuoksi painostaa tai työstä erottaa.

4. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai muista työsuh- teeseen liittyvistä asioista, on luottamushenkilölle annettava kaikki valituksen alai- sen tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

5. Luottamushenkilöllä on oikeus saada kirjallisesti ao. työntekijäin valtuuksin seu- raavat yrityksen järjestäytyneitä työntekijöitä koskevat tiedot:

a) Työntekijän suku- ja etunimet.

b) Palvelukseen tuloaika uusista työntekijöistä sekä irtisanotuista ja lomaute- tuista työntekijöistä.

c) Palkkaryhmä tai vastaava, johon työntekijä tai hänen suorittamansa työ kuu- luu.

Edellä kohdissa A ja C tarkoitetut tiedot on luottamushenkilöllä oikeus saada ker- ran vuodessa työehtosopimuksen tultua alalla solmituksi ja sen aiheuttamien muu- tosten tultua yrityksessä toteutetuiksi tänä ajankohtana yritykseen työsuhteessa olevista työntekijöistä. Uusien työntekijäin osalta on luottamushenkilöllä oikeus saada kohdissa A-C mainitut tiedot ainakin neljännesvuosittain.

Työntekijän valtuutukseksi edellä mainittujen tietojen antamista varten on katsotta- va asianmukaisesti täytetty jäsenmaksuperintäsopimus.

Luottamushenkilösopimuksen tarkoittamalla luottamushenkilöllä on sama oikeus kuin lain mukaan on lakisääteisellä luottamushenkilöllä perehtyä ylityöstä ja siitä maksetusta korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.

6. Luottamushenkilön on pidettävä tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

7. Työnantaja on velvollinen korvaamaan sen ansion, jonka työpaikan luottamushen- kilö menettää työaikana neuvotteluissa työnantajien edustajien kanssa tai toimies- saan muuten työnantajan määräämissä tehtävissä.

8. Luottamushenkilön työsopimus voidaan työsopimuslain 7 luvun 10.2 §:n mukai- sesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

9. Luottamushenkilöstä johtuvasta syystä ei luottamushenkilöä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10.1 §:n edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

10. Luottamushenkilön työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8 luvun 1-3 §:n säännöksiä. Luottamushenkilön työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mah- dollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huoli- matta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.

Luottamushenkilön työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamushenkilöä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

11. Jos luottamushenkilön työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamushenkilölle vähintään 3 ja enin- tään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12 luvun 2.2

§:n perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu.

Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta määräytyy työsopimuslain 12 luvun 1.1 §:n mukaan.

12. Tämän pykälän määräyksiä sovelletaan varaluottamushenkilöön sinä aikana, kun hän tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimii sijaisena.

13. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ry:n edustajilla on oikeus käydä työpaikalla työehtosopimuksen soveltamista koskevassa asiassa yhdessä työnantajaliiton edustajan kanssa.

21 § Koulutus

A. Ammatillinen koulutus

1. Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työnteki- jän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheut- tamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus joudu- taan järjestämään säännöllisen työajan ulkopuolella, maksetaan koulutuksen ajalta palkka lukematta aikaa työaikaan sekä korvataan siitä aiheutuvat suoranaiset kus- tannukset.

Ammattipätevyysdirektiivin (2003/59/EY) mukainen koulutus on tämän kohdanmu- kaista koulutusta.

2. Sopimusosapuolet suhtautuvat myönteisesti työntekijäin ammatilliseen jatko- ja täydennyskoulutukseen ja työntekijöille annetaan mahdollisuus osallistua vähin- tään yhteen ammatilliseen jatko- ja täydennyskoulutustilaisuuteen kalenterivuoden aikana.

Pöytäkirjamerkintä:

Ammattiin liittyvänä koulutuksena pidetään sellaista jatko- ja täy- dennyskoulutusta, jonka tarkoituksena on syventää ja täydentää peruskoulutukseen kuuluvaa opetusta ja joka järjestetään alan liit- tojen tai liikenneturvallisuustyöhön osallistuvien järjestöjen tai yh- teisöjen toimesta, näihin luettuna myös kunnalliset elimet ja alan koulutuksesta yleensä vastaavat laitokset.

B. Ammatillisten järjestöjen antama ay-koulutus

1. Palvelualojen työnantajat PALTA ry suhtautuu myönteisesti kaikkeen sellaiseen kurssitoimintaan, jonka tarkoituksena on työntekijäin työmarkkina- ja taloudellisen tietouden lisääminen ja kohottaminen. Työntekijöille pyritään mahdollisuuksien mukaan järjestämään tilaisuus osallistua tällaisille kursseille.

2. Sikäli kuin Autokoulujen työnantajayhdistyksen ja AKT:n koulutusryhmä hyväksyy työntekijäpuolen luottamusmieskursseja työnantajain tuen piiriin, korvataan luot- tamushenkilölle ansionmenetys enintään yhden kuukauden kurssien osalta.

3. Edellä tarkoitetuille kursseille osallistuminen ei saa aiheuttaa vuosiloma-, eläketur- va- tai vapaa-ajan tai muun vakuutuksen etujen vähenemistä.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että molempien osapuolten edun mukaista on pyrkiä kehittämään työntekijäin ammattitaitoa ja turva- ta työsuhteen jatkuminen saman työnantajan palveluksessa sellai- senkin työntekijän osalta, joka on osallistunut omatoimisesti tai muutoin em. pitempään alansa jatkokoulutukseen ja on sen pää- tyttyä halukas jatkamaan entisen työnantajansa palveluksessa.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Osapuolet toteavat, että opintovapaata koskevaa lainsäädäntöä noudatetaan alan työsuhteisiin opintovapaalain 8 §:n 3. kohdan säännöksistä riippumatta.

22 § Erinäisiä määräyksiä

1. Työnantaja ja työntekijä sopivat paikallisesti sopivan suojavaatetuksen hankkimi- sesta ja huollosta moottoripyöräopetusta sekä pimeäajon ja liukkaan radan ope- tusta varten. Työnantaja kustantaa suojavaatetuksen.

2. Työnantaja kustantaa digitaalisissa ajopiirtureissa käytettävän kuljettajakortin hankkimiskustannukset ja lainsäädännön edellyttämien määrävuosin suoritettavien uusimisten kustannukset sellaiselle liikenneopettajalle, joka tarvitsee asianomai- sessa työsuhteessaan kuljettajakorttia.

3. Työnantaja kustantaa ammattipätevyyskortin hankkimiskustannukset ja lainsää- dännön edellyttämien määrävuosin suoritettavien uusimisten kustannukset sellai- selle liikenneopettajalle, joka tarvitsee asianomaisessa työsuhteessaan ammatti- pätevyyskorttia.

23 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

1. Tämän sopimuksen tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koskevista erimielisyyk- sistä on neuvoteltava ao. työnantajan ja työntekijöiden tai luottamushenkilön välillä ja ellei yksimielisyyttä täten saavuteta, sopijapuolten kesken. Ellei yksimielisyyttä näinkään saavuteta, riitakysymys voidaan asettaa työtuomioistuimen ratkaistavak- si.

2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut johtavat tulokseen ja toinen osa- puoli sitä haluaa, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekir- joittavat ja jossa on lyhyesti mainittu neuvoteltu asia.

Jos paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osa- puolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja to- siseikat sekä molempien osapuolten kanta.

3. Sopijapuolten välillä käytävät neuvottelut on pyrittävä aloittamaan viikon kuluessa siitä, kun jompikumpi sopijapuoli on asiasta ilmoittanut.

24 § Työrauhavelvoite ja seuraamukset sopimusrikkomuksista

1. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuu- dessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen, ovat kielletyt.

2. Seuraamukset työehtosopimuksen rikkomisesta määräytyvät työehtosopimuslain ja keskusjärjestöjen PT-SAK välillä tehdyn hyvityssakkosopimuksen perusteella.

25 § Sopimuksen voimassaoloaika

1. Tämä sopimus on voimassa helmikuun 1. päivästä 2017 lukien tammikuun 31. päivään 2021 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä ole kahta kuukautta ennen sen päättymistä kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

2. Molemmat sopijaosapuolet voivat lisäksi sitä ennen irtisanoa työehtosopimuksen kirjallisesti seuraavasti:

─ viimeistään 30.11.2018 päättymään 31.1.2019, jolloin osapuolten kesken tässä neuvottelutuloksessa sovitut 1.2.2019 tai sen jälkeen voimaantulevat palkankorotukset ja tekstimuutokset raukeavat

─ viimeistään 30.11.2019 päättymään 31.1.2020, jolloin osapuolten kesken tässä neuvottelutuloksessa sovitut 1.2.2020 tai sen jälkeen voimaantulevat palkankorotukset ja tekstimuutokset raukeavat.

3. Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tul- lut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotteluosa- puolen toimesta on todettu päättyneiksi.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT ry

OHEJEISTUS LIUKUVASTA TYÖAJASTA

Luonne

Xxxxxxx työaika on luonteeltaan tarkoitettu työntekijän välineeksi säädellä oman sään- nöllisen vuorokautisen työaikansa pituutta. Tämä tapahtuu siten, että työntekijä sovi- tuissa rajoissa päättää oman työaikansa alkamis- ja päättymishetken. Liukuvan työajan järjestelmässä korostuu työntekijän oma valinnanvapaus. Työnantaja ei voi edellyttää työntekijän tekevän työtä sovitun kiinteän työajan ulkopuolella.

Suhde keskimääräiseen työaikaan

Xxxxxxx työaika on eri asia kuin työehtosopimuksen (5.2-3 §) keskimääräinen työaika. Xxxxxxxx työajan järjestelmässä työvuorojen pituutta ei suunnitella etukäteen, vaan työntekijä päättää työpäivänsä pituudesta sovituissa rajoissa.

Käyttöönotto

Työehtosopimuksen 5.11 §:n mukaan liukuvan työajan käytöstä tulee sopia työnanta- jan ja työntekijän välillä kirjallisesti.

Jos työpaikalla halutaan siirtyä liukuvan työajan käyttöön, on siitä neuvoteltava henki- löstön kanssa. Liukuvan työajan käyttöönotosta yrityksessä on myös mahdollista neu- votella luottamushenkilön kanssa.

Sovittavat asiat liukuvassa työajassa

1. Säännöllinen päivittäinen työaika

Työehtosopimuksen 5 §:n mukaisesti sovittu säännöllinen päivittäinen työaika.

2. Kiinteä työaika

Se aika, jona työntekijän tulee olla työpaikalla, esimerkiksi klo 9-14. Kiinteän työ- ajan määrittely on tärkeää töiden järjestelyiden vuoksi.

3. Työajan vuorokautinen liukumaraja

Aika, jonka rajoissa työntekijä päättää saapumisensa työhön ja työstä lähtemisen. Kts. esimerkki 1.

4. Lepoaikojen sijoittaminen

Lepoajalla tarkoitetaan päivittäistä lepoaikaa. Päivittäisestä lepoajasta voidaan so- pia työehtosopimuksen 6 §:n mukaisesti.

5. Säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymä

Enimmäiskertymillä tarkoitetaan liukumasaldon plus- tai miinustuntien maksimi- määrää. Työehtosopimuksen 5.11 §:ssä määritellyt ylityksen ja alituksen maksi- mimäärät.

6. Liukuma-aika

Käytettävissä olevan liukuma-ajan täsmällinen tuntimäärä. Liukuma-ajaksi voidaan sopia korkeintaan 3 tuntia työehtosopimuksen perusteella, jolloin säännöllisen työ- ajan maksimipituudeksi muodostuu 11 tuntia. Liukuma-ajan tuntimääräksi voidaan myös sopia lyhyempi aika, kuten 2 tuntia. Liukuma-aika muodostuu liukumarajois- ta. Xxx xxxxxxxxxxx xxxxxxx on 1 tunti ja iltapäivällä 1 tunti, on liukuma-aika yh- teensä 2 tuntia. Säännöllistä työaikaa voidaan tällöin pidentää korkeintaan 2 tun- tia.

Edellä olevien asioiden sopiminen on edellytys liukuvan työajan lainmukaiselle käyttämiselle.

Käytännöt koskien työsuhteen päättymistä Sopimuksen irtisanominen

Sopimus liukuvasta työajasta on irtisanottavissa kirjallisesti kolmen kuukauden irtisa- nomisajalla, jonka aikana työaikasaldo tasataan nollaan. Työntekijä ja työnantaja voi- vat sopia myös työaikasaldon korvaamisesta rahallisesti.

Työsuhteen päättyminen

Kun työsuhde irtisanotaan puolin tai toisin, on syytä jo tässä vaiheessa ottaa huomioon liukumasaldon määrä. Xxxxxxxx työaikaa sovelletaan irtisanomisajalla samoin kuin muulloinkin työsuhteen aikana. Työsuhteen päättymisen yhteydessä on yleensä syytä pyrkiä siihen, että liukumasaldo tasoittuu mahdollisimman lähelle nollaa. Työnantaja ja työntekijä voivat esimerkiksi sopia, että työntekijä käyttää irtisanomisaikana liukuma- vapaita. Työnantaja ei voi kuitenkaan määrätä työntekijää liukumavapaille.

Liukumasaldon miinus- tai plustunnit tulee huomioida loppupalkassa (työaikalaki 24 §). Saldon plustunnit korvataan työntekijälle yksinkertaisella tuntipalkalla. Miinustunnit puolestaan voidaan vähentää loppupalkasta samalla tavalla. Laskettaessa kuukausi- palkkaisen työntekijän tuntipalkkaa käytetään jakajana lukua 161.

Ylityön kertyminen liukuvan työajan järjestelmässä

Työehtosopimuksen 8 §:n mukaan ylityötä on (työnantajan aloitteesta) sovitun sään- nöllisen työajan ulkopuolella tehty työ. Tämä tarkoittaa sitä, että jos työntekijä omasta aloitteestaan pidentää työaikaansa sovitun liukuvan järjestelmän mukaisesti yli sään- nöllisen työajan, ei kyseessä ole ylityö, koska ylimääräisiä työtunteja ei ole tehty työn-

antajan aloitteesta. Tällöin on kyseessä normaali säännöllinen työaika, jota työntekijä tekee liukuvan työajan puitteissa.

Viikoittainen ylityö

Työehtosopimuksessa viikoittainen säännöllinen työaika on enintään 40 tuntia. Työn- tekijän säännöllinen työaika voi kuitenkin vaihdella viikoittain liukumarajojen puitteissa. Siten työntekijän viikoittainen työaika voi olla enemmän kuin 40 tuntia ilman, että 40 tunnin ylittävä osa olisi ylityötä.

Liukuvalla työajalla voidaan pidentää vain vuorokautisen säännöllisen työajan pituutta. Jos työntekijä on tehnyt viisipäiväisen työviikon ma-pe ja tekee lauantaina töitä työnan- tajan aloitteesta, on tehty työ tällöin viikoittaista ylityötä.

Työaikakirjanpito ja xxxxxxx

Liukuvan työajan järjestelmässä on erityisen tärkeää hyvä työaikakirjanpito. Työnanta- ja on työaikalain 37 §:n nojalla mm. kirjattava tehdyt työtunnit ja niistä suoritetut korva- ukset työntekijöittäin.

Liukumasaldo

Liukuvassa työajassa tulee pitää kirjaa liukumasaldosta. Tämä saldo vaihtelee sen mukaan, kun työntekijä käyttää oikeuttaan pidentää ja lyhentää säännöllistä vuoro- kautista työaikaansa.

Liukumakirjanpito

Yrityksessä tulee olla käytössä selkeä järjestelmä, jolla työntekijän liukumasaldoa voi- daan seurata.

Tehdyt liukumat tulee eritellä työaikakirjanpidossa, jonka tiedot säännöllisesti annetaan työntekijälle esim. palkkalaskelman liitteenä.

Liukuman tasoittaminen kokonaisina vapaapäivinä

Työntekijä voi halutessaan tasoittaa kertymää kokonaisina vapaapäivinä. Vapaiden pi- tämisestä on sovittava työnantajan kanssa ennen aiotun vapaan pitämistä. Xxxxxxxx tasoittamiseksi pidettyä kokonaista vapaapäivää pidetään työssäolon veroisena aika- na.

Esimerkki 1:

• Säännöllinen työaika 8 tuntia.

• Liukuma-aika yhteensä 3 tuntia.

• Kiinteä työaika 9.30 – 14.00, jolloin työntekijän tulee olla töissä

• 0,5 tunnin ruokatauko työntekijän valitsemana ajankohtana

• Xxxxxxxxxxx 1 tunti aamulla ja 2 tuntia iltapäivällä

• Säännöllinen työaika klo 8.00 – 16.30, josta 30 min ruokataukoa

Tällöin työntekijän työpäivän työajan pituus voi olla enintään 11 tuntia (8 tuntia + 3 tun- tia). Puolen tunnin ruokataukoa ei lasketa työaikaan.

Työntekijä voi aloittaa työpäivänsä aikaisintaan klo 7.00 (1 tunti ennen klo 8.00), koska liukumaraja säännöllisestä työajasta on 1 tunti aamulla. Työntekijän tulee aloittaa työt viimeistään klo 9.30, jolloin kiinteä työaika alkaa.

Työntekijä voi lopettaa työpäivänsä aikaisintaan klo 14.00, jolloin kiinteä työaika päät- tyy. työntekijä voi venyttää työpäiväänsä aina klo 18.30 asti (2 tuntia klo 16.30 jälkeen), koska xxxxxxxxxxx on 2 tuntia iltapäivällä. Klo 18.30 jälkeen ei ole mahdollista tehdä liukuvaa työaikaa.

TYÖAJAN LYHENTÄMINEN

1. Liittojen välillä on sovittu työajan lyhennyspäivistä, jotka on määritelty kiinteinä. Ko. päivät ilmenevät työehtosopimuksen 5.7 §:stä. Niihin ovat oikeutettuja liikenne- opettajat ja AKT:n jäsenenä olevat toimistotyöntekijät riippumatta työpäivän pituu- desta.

2. Näiden lisäksi on sovittu työaikaa lyhennettäväksi 4,5 päivää. Nämä ansaintaan perustuvat päivät määräytyvät seuraavasti:

A) 1.5.1989 tai sitä ennen alkaneet työsuhteet (riippumatta työpäivän pituu- desta):

Työssäoloaika kalenterivuonna	Lyhennys
vähintään 2 kk	1 päivä
vähintään 5 kk	2 päivää
vähintään 8 kk	3 päivää
vähintään 11 kk	4,5 päivää

Vapaat on annettava lomakauden ulkopuolella työnantajan määräämänä aikana muuhun vapaaseen tai keskenään yhdistäen. Vapaasta on ilmoitettava vähintään 2 viikkoa ennen. Vapaan antamisesta voivat työnantaja ja työntekijä sopia toisin- kin. Vapaapäivät on annettava kertymisvuotta seuraavan kalenterivuoden maalis- kuun loppuun mennessä.

Em. kuukausien lukumäärään luetaan ne kalenterikuukaudet, joina työntekijä on työskennellyt vähintään 14 työpäivänä tai hänellä työpäivien asemasta on ollut vä- hintään 14 vuosilomalain 7 §:ssä tarkoitettua työssäolopäivän veroista päivää, lu- kuun ottamatta 1 kohdassa mainittuja äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempain- vapaaseen sisältyviä päiviä. Työssäolon veroisiksi päiviksi luetaan myös voimassa olevan työehtosopimuksen tilapäiseen poissaoloon liittyvät vuosilomaa kerryttävät päivät.

Mikäli työntekijä työsuhteen päättyessä ei ole saanut em. perusteella kertyneitä vapaapäiviä, korvataan ne työsuhteen päättyessä yksinkertaisella palkalla. Jos taas lyhennysvapaita on työsuhteen päättyessä annettu enemmän kuin hänelle työsuhteen päättymishetkeen mennessä on kertynyt, on työnantajalla oikeus vä- hentää liikaa annettujen päivien palkkaa vastaava määrä palkkaennakkona työn- tekijälle maksettavasta lopputilistä ilman työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä tarkoitet- tuja kuittausrajoituksia.

Sairaus- ja ym. poissaolot eivät aiheuta muutosta työvuorolistaan merkittyihin työ- ajan lyhennyspäivien antamiseen. Kokonaisina päivinä annetut työajan lyhennys- päivät ovat vuosiloman kertymää ajatellen työssäolon veroisia päiviä.

B) 1.5.1989 jälkeen alkaneet työsuhteet (edellytetään keskimäärin 40 tunnin viikkotyöaikaa)

Kohdassa 2 mainittuun työajan lyhennykseen ovat oikeutettuja 1.5.1989 jälkeen alkaneissa työsuhteissa vain ne, joiden säännöllinen työaika on keskimäärin 40 tuntia viikossa. Lisäksi edellytetään, että palkansaajalla on työehtosopimuksen mukaan enintään 30 arkipäivän vuosiloma ja vuotuista työaikaa muutoin lyhentä- vät ainoastaan kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä ja työehtosopimuksessa sovitut vapaapäivät ja muut työaikaa lyhentävät työehtosopimuksen määräykset.

Työajan lyhennysvapaaseen ovat oikeutettuja työntekijät, jotka lyhentävät työ- aikaansa siten, etteivät pidä työehtosopimuksen 6.2 §:n mukaisia kahvitaukoja päivittäin, vaan yhtämittaisena vapaana.

PÖYTÄKIRJA TOIMISTOTYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHDOISTA

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välinen pöytäkirja autokoulujen toimistotyöntekijöiden työehdoista.

1 § Soveltamisala

Tätä pöytäkirjaa sovelletaan autokouluissa työskenteleviin toimistotyöntekijöihin, jotka ovat jäseninä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitossa, ottaen huomioon liikenneopetta- jien työehtosopimuksen 1 §:ssä mainitut rajoitukset.

2 § Työaika

Työaika ja sen sijoittelut määräytyvät liikenneopettajien työehtosopimuksen mukaises- ti, ellei työnantajan ja työntekijän välillä ole toisin sovittu tai sovita.

3 § Palkat

Toimistotyöntekijöiden tehtävien vaativuusryhmittely ja vähimmäiskuukausipalkat ovat työehtosopimuksessa tämän pöytäkirjan jälkeen.

4 § Muut työsuhteen ehdot

Muiden työehtojen osalta noudatetaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton välistä liikenneopetusalan työehtosopimusta paitsi nii- den määräysten osalta, jotka koskevat vain muuta kuin toimistotyötä.

5 § Sitovuus

Tällä pöytäkirjalla on työehtosopimuksen voima ja velvoittavuus.

6 § Työrauhavelvoite

1. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän pöytäkirjaan kokonaisuudes- saan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen ovat kiellettyjä.

2. Seuraamukset tämän pöytäkirjan rikkomisesta määräytyvät työehtosopimuslain se- kä keskusjärjestöjen PT ja SAK välillä tehdyn hyvityssakkosopimuksen perusteella.

7 § Pöytäkirjan voimassaolo

Tämä pöytäkirja on voimassa 1.2.2017 lukien 31.1.2021 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Molemmat sopijaosapuolet voivat lisäksi sitä ennen irtisanoa tämän pöytäkirjan kirjalli- sesti seuraavasti:

─ viimeistään 30.11.2018 päättymään 31.1.2019; ja

─ viimeistään 30.11.2019 päättymään 31.1.2020.

Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman osapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT ry

TOIMISTOTYÖNTEKIJÖIDEN VAATIVUUSRYHMITTELY

Ryhmittelyohjeet:

Määriteltäessä toimistotöiden vaativuusryhmää on tehtävän sisältö ensin selvitettävä. Tämän jälkeen arvioidaan vaativuusryhmittelyn yleismääritelmien perusteella kumman ryhmän vaativuustasoa ko. tehtävä lähinnä vastaa.

Ryhmittelyn avuksi on vaativuusryhmien kohdalla mainittu ryhmän tyypillisimpiä tehtä- viä:

B Tavanomainen toimistotyö	C Vaativampi toimistotyö
Tehtävät ovat pääosiltaan toistuvia ja edellyttävät omatoimisuutta sekä käsit- tävät kaikki autokouluissa suoritettavat perustehtävät.	Tehtävät edellyttävät alan aikaisempaa työkokemusta tai ammattikoulutusta sekä harkintaa menettelytapojen valin- nassa.
Perustehtäviä ovat normaaliin toimisto- rutiiniin ja asiakaspalveluun liittyvien tehtävien lisäksi mm. ajovarausten suo- rittaminen, tutkintoaikojen varaaminen ja maksuliikenteen hoito.	Tehtävät edellyttävät mm. palkanlas- kennan, osakirjanpidon ja vaativien ti- lastojen laadinnan tasoisia tehtäviä.

C-vaativuusryhmään pääsyn edellytyksenä on, että työntekijä hallitsee useampia C-ryhmän tehtäviä ja suorittaa säännöllisesti useampia tämän tasoisia tehtäviä.

Toimistotyöntekijöiden palkkataulukko

Helsinki	B	C
1. vuotena	1676,67	1724,67
2. vuotena	1704,67	1791,67
4. vuotena	1753,67	1863,67
6. vuotena	1819,67	1930,67
8. vuotena	1906,67	2014,67
11. vuotena	1934,67	2088,67

Muu Suomi	B	C
1. vuotena	1613,67	1662,67
2. vuotena	1641,67	1729,67
4. vuotena	1687,67	1794,67
6. vuotena	1748,67	1864,67
8. vuotena	1827,67	1947,67
11. vuotena	1893,67	2019,67

Yllä olevia toimistotyöntekijöiden palkkataulukoita sovelletaan noudatettaessa 37,5 tunnin viikkotyöaikaa.

Auto ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Liikenneopetusalan työehtosopimusta koskeva allekirjoituspöytäkirja 13.1.2017 kel- lo 14.00

1. Sopimuskausi

Sopimuskausi on 1.2.2017-31.1.2021.

Molemmat sopijaosapuolet voivat irtisanoa työehtosopimuksen kirjallisesti seuraavasti:

─ viimeistään 30.11.2018 päättymään 31.1.2019, jolloin osapuolten kesken tässä neuvottelutuloksessa sovitut 1.2.2019 tai sen jälkeen voimaantulevat palkankoro- tukset ja tekstimuutokset raukeavat

─ viimeistään 30.11.2019 päättymään 31.1.2020, jolloin osapuolten kesken tässä neuvottelutuloksessa sovitut 1.2.2020 tai sen jälkeen voimaantulevat palkankoro- tukset ja tekstimuutokset raukeavat

2. Palkkaratkaisu

2.1. Vuonna 2017

Työehtosopimuksen palkkojen yleiskorotus vuonna 2017 on muiden solmittujen työeh- tosopimusratkaisujen mukaisesti nolla.

2.2. Vuonna 2018

Palkkoja korotetaan 1.2.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus määritellään 31.12.2017 mennessä alla selostettavalla laskentamallilla.

Lisäksi 1.2.2018 taulukkopalkkoihin tehdään 0,3 %:n suuruinen korotus.

Yleiskorotuksen prosentti lasketaan seuraavien verrokkialojen työehtosopimusten 31.12.2017 mennessä tiedossa olevien ja 1.11.2017 – 31.10.2018 aikana toteutettu- jen/toteutettavien yleiskorotusten matemaattisena keskiarvona ottaen huomioon yleis- korotusjaksojen pituudet:

─ Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Metallityöväen Liit- to ry ja Teknologiateollisuus ry),

─ Kemian perusteollisuuden työehtosopimus (TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry ja Kemianteollisuus ry),

─ Mekaanisen metsäteollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Puu- ja eri- tyisalojen liitto ry, Metallityöväen Liitto ry, Sähköalojen ammattiliitto ry ja Metsäte- ollisuus ry),

─ Paperiteollisuuden työehtosopimus (Paperiliitto ry ja Metsäteollisuus ry).

Mikäli edellä mainitut teollisuusliitot fuusioituvat, se ei vaikuta miltään osin edeltä mai- nittuun kohtaan.

Mikäli jonkun yksittäisen sopimusalan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä olevalle ajal- le puuttuu 31.12.2017 tai jonkun yksittäisen sopimusalan yleiskorotus on nolla tai mii- nusmerkkinen, jätetään se laskennan ulkopuolelle 1.2.2018 yleiskorotusta laskettaes- sa.

Jos millään verrokkialalla ei ole 31.12.2017 mennessä saavutettu neuvotteluratkaisua, osapuolet sopivat tarkasteluajankohtien ja palkantarkistusten toteuttamisajankohdan ja

-xxxxx xxxxxxxxxxxxx muutoksista.

Verrokkialojen yleiskorotusten määrästä vähennetään prosenttimääräisesti se kustan- nusvaikutus, jolla kyseinen ala on sopinut esimerkiksi työehtosopimuksensa rakenteel- lisista teksteistä/muutoksista. Tällaisten ”rakenteellisten” palkankorotusten poissulke- minen sovitaan yhteisesti.

Edellä mainitun laskentamallin tuloksena saatava prosentuaalinen yleiskorotus muun- netaan euroiksi ja senteiksi viimeisimmästä palkkatilaston autokoulujen liikenneopetta- jien työntekijöiden STA-luvusta (näin saatua lukua ei vielä pyöristetä). Taulukkopalkko- ja (liikenneopettajat ja toimistotyöntekijät) korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleisko- rotuksen ajankohdasta lukien. Näin saatu luku kerrotaan 1,003:lla (jolloin mukana on myös 0,3 %:n taulukkokorotus), ja näin saatu luku pyöristetään täysiksi euroiksi mate- maattisten pyöristyssääntöjen mukaan.

Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen yleiskorotuksen määrästä 31.12.2017 men- nessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jommankumman aloitteesta välityslautakunta, jo- hon molemmat osapuolet asettavat kumpikin yhden jäsenen ja kutsuvat puheenjohta- jaksi valtakunnansovittelijan. Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 15.1.2018 mennessä.

2.3. Vuonna 2019

Palkkoja korotetaan 1.2.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alla selostettavalla laskentamallilla.

Lisäksi 1.2.2019 taulukkopalkkoihin tehdään 0,15 %:n suuruinen korotus.

Yleiskorotuksen prosentti lasketaan seuraavien verrokkialojen työehtosopimusten 31.12.2018 mennessä tiedossa olevien ja 1.11.2018 – 31.10.2019 aikana toteutettu- jen/toteutettavien yleiskorotusten matemaattisena keskiarvona ottaen huomioon yleis- korotusjaksojen pituudet:

─ Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Metallityöväen Liit- to ry ja Teknologiateollisuus ry),

─ Kemian perusteollisuuden työehtosopimus (TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry ja Kemianteollisuus ry),

─ Mekaanisen metsäteollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Puu- ja eri- tyisalojen liitto ry, Metallityöväen Liitto ry, Sähköalojen ammattiliitto ry ja Metsäte- ollisuus ry),

─ Paperiteollisuuden työehtosopimus (Paperiliitto ry ja Metsäteollisuus ry).

Mikäli edellä mainitut teollisuusliitot fuusioituvat, se ei vaikuta miltään osin edeltä mai- nittuun kohtaan.

Mikäli jonkun yksittäisen sopimusalan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä olevalle ajal- le puuttuu 31.12.2018 tai jonkun yksittäisen sopimusalan yleiskorotus on nolla tai mii- nusmerkkinen, jätetään se laskennan ulkopuolelle 1.2.2019 yleiskorotusta laskettaes- sa.

Jos millään verrokkialalla ei ole 31.12.2018 mennessä saavutettu neuvotteluratkaisua, osapuolet sopivat tarkasteluajankohtien ja palkantarkistusten toteuttamisajankohdan ja

-xxxxx xxxxxxxxxxxxx muutoksista.

Edellä mainitun laskentamallin tuloksena saatava prosentuaalinen yleiskorotus muun- netaan euroiksi ja senteiksi viimeisimmästä palkkatilaston autokoulujen liikenneopetta- jien työntekijöiden STA-luvusta (näin saatua lukua ei vielä pyöristetä). Taulukkopalkko- ja (liikenneopettajat ja toimistotyöntekijät) korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleisko- rotuksen ajankohdasta lukien. Näin saatu luku kerrotaan 1,0015:lla (jolloin mukana on myös 0,15 %:n taulukkokorotus), ja näin saatu luku pyöristetään täysiksi euroiksi ma- temaattisten pyöristyssääntöjen mukaan.

Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen yleiskorotuksen määrästä 31.12.2018 men- nessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jommankumman aloitteesta välityslautakunta, jo- hon molemmat osapuolet asettavat kumpikin yhden jäsenen ja kutsuvat puheenjohta- jaksi valtakunnansovittelijan. Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 15.1.2019 mennessä.

2.4. Vuonna 2020

Palkkoja korotetaan 1.2.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus määritellään alla selostettavalla lasken- tamallilla.

Lisäksi 1.2.2020 taulukkopalkkoihin tehdään 0,15 %:n suuruinen korotus.

Yleiskorotuksen prosentti lasketaan seuraavien verrokkialojen työehtosopimusten 31.12.2019 mennessä tiedossa olevien ja 1.11.2019 – 31.10.2020 aikana toteutettu- jen/toteutettavien yleiskorotusten matemaattisena keskiarvona ottaen huomioon yleis- korotusjaksojen pituudet:

─ Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Metallityöväen Liit- to ry ja Teknologiateollisuus ry),

─ Kemian perusteollisuuden työehtosopimus (TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry ja Kemianteollisuus ry),

─ Mekaanisen metsäteollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Puu- ja eri- tyisalojen liitto ry, Metallityöväen Liitto ry, Sähköalojen ammattiliitto ry ja Metsäte- ollisuus ry),

─ Paperiteollisuuden työehtosopimus (Paperiliitto ry ja Metsäteollisuus ry).

Mikäli edellä mainitut teollisuusliitot fuusioituvat, se ei vaikuta miltään osin edeltä mai- nittuun kohtaan.

Mikäli jonkun yksittäisen sopimusalan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä olevalle ajal- le puuttuu 31.12.2019 tai jonkun yksittäisen sopimusalan yleiskorotus on nolla tai mii- nusmerkkinen, jätetään se laskennan ulkopuolelle 1.2.2020 yleiskorotusta laskettaes- sa.

Jos millään verrokkialalla ei ole 31.12.2019 mennessä saavutettu neuvotteluratkaisua, osapuolet sopivat tarkasteluajankohtien ja palkantarkistusten toteuttamisajankohdan ja

-xxxxx xxxxxxxxxxxxx muutoksista.

Edellä mainitun laskentamallin tuloksena saatava prosentuaalinen yleiskorotus muun- netaan euroiksi ja senteiksi viimeisimmästä palkkatilaston autokoulujen liikenneopetta- jien työntekijöiden STA-luvusta (näin saatua lukua ei vielä pyöristetä). Taulukkopalkko- ja (liikenneopettajat ja toimistotyöntekijät) korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleisko- rotuksen ajankohdasta lukien. Näin saatu luku kerrotaan 1,0015:lla (jolloin mukana on myös 0,15 %:n taulukkokorotus), ja näin saatu luku pyöristetään täysiksi euroiksi ma- temaattisten pyöristyssääntöjen mukaan.

Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen yleiskorotuksen määrästä 31.12.2019 men- nessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jommankumman aloitteesta välityslautakunta, jo- hon molemmat osapuolet asettavat kumpikin yhden jäsenen ja kutsuvat puheenjohta- jaksi valtakunnansovittelijan. Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 15.1.2020 mennessä.

3. Tekstimuutokset

3.1. Työehtosopimus 3 §

Muutetaan 1. momentin 1. virke 1.2.2017 lukien muotoon:

Työsuhteen alkaessa voidaan sopia enintään 2 kuukauden koeajasta… Muutetaan 1. momentin 1. virke 1.2.2018 lukien muotoon:

Työsuhteen alkaessa voidaan sopia enintään 3 kuukauden koeajasta… Lisätään 2. momentin alkuun uusi virke:

Työsopimus tehdään kirjallisesti.

3.2. Työehtosopimus 5 §

Lisätään 5. momentin loppuun uusi virke:

Säännöllinen työaika voidaan Paltan jäsenyrityksissä erityisistä syistä paikallisesti so- pia päättymään kello 24. Sopimus voidaan tehdä luottamusmiehen tai työntekijän kanssa. Sopimus tulee tehdä aina kirjallisesti. Tällöin kello 20-24 välillä tehtävästä työstä maksetaan korotettua iltatyölisää, jonka suuruus on 30 prosenttia työntekijän tuntipalkasta laskettuna.

3.3. Työehtosopimus 11 §

1. momentin loppuun, taulukon jälkeen, uusi kappale:

Jos sama sairaus uusiutuu 30 päivän kuluessa työhön palaamisesta, lasketaan saira- usajan palkanmaksujakso kuin kyseessä olisi yksi sairastumisjakso.

4. Työryhmät

4.1. Työaikapankki

Asetetaan työryhmä selvittämään työaikapankin käyttöönottoa ja liukuvan työajan määräysten selkiyttämistä. Sopimuskauden aikana seurataan liukuvan työajan käyttöä yrityksissä mm. pyytämällä yrityksissä tehdyt sopimukset osapuolten tarkasteltavaksi. Mikäli liukuvan työajan käytössä esiintyy epätietoisuutta tai ongelmia, niin työryhmä käsittelee ne viipymättä ja tekee ongelmien poistamiseksi lisäohjeistuksia.

Työryhmän määräaika on 30.9.2018. Työryhmässä todetut mahdolliset muutokset työ- ehtosopimukseen voidaan ottaa osaksi työehtosopimusta jatkuvan neuvottelun periaat- teen mukaisesti jo sopimuskauden kuluessa.

4.2. Työryhmä koskien lainsäädäntömuutoksia

Asetetaan työryhmä selvittämään mahdollisia työehtosopimuksen muutostarpeita kos- kien mahdollisia alaan kohdistuvia lainmuutoshankkeita. Työryhmässä todetut mahdol- liset muutokset työehtosopimukseen voidaan ottaa osaksi työehtosopimusta jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti jo sopimuskauden kuluessa.

5. Lainsäädäntömuutokset

Osapuolet toteavat, että kilpailukykysopimuksessa sovittuja 1.1.2017 voimaantulleita muutosturvaa, työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa sekä työterveyshuol- toa koskevia lainsäädännön muutoksia (HE 211/2016) sovelletaan myös liikenneope- tusalan työehtosopimuksen sopimusalalla lainsäädännön mukaista soveltamisalaa noudattaen. Lainsäädäntö ei ole osa työehtosopimusta.

PALTA ry

AKT ry

Document Metadata

Table of Contents

Liikenneopetusalan työehtosopimus 1.2.2017 – 31.1.2021

Document Metadata