Sisällysluettelo

Sivistystyönantajat ry:n ja Opetusalan Ammattijärjestön OAJ ry:n, Julkis– ja yksityisalojen toimihenkilöliiton Jyty ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL ry:n välinen

T Y Ö E H T O S O P I M U S

1 § Sopimuksen ulottuvuus ‌

1. Tässä sopimuksessa on sovittu Sivistystyönantajat ry:n jäsenenä olevien yksityisten oppilaitosten ja opintokeskusten palveluksessa olevien toimihenkilöiden työehdot.

Sopimus ei kuitenkaan koske:

a) sellaisia oppilaitoksen johtoon kuuluvia, kuten toimitus- johtajia ja vastaavia, jotka edustavat työnantajaa tämän työ- ehtosopimuksen alaisten toimihenkilöiden työ- ja palkkaeh- toja määrättäessä.

Soveltamisohje:

Tällä tarkoitetaan sellaisia yrityksen johtoon kuuluvia, joiden pääasiallisiin tehtäviin kuuluu työnantajan edustajana toimi- minen sekä joilla on itsenäinen ja vastuullinen asema organi- saatiossa.

b) opetustyössä tilapäisiä luennoitsijoita.

2 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus ‌

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjes- täytyneitä vaiko eivät.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

3 § Työsuhteen alkaminen ‌

1. Koeajasta on sovittava työsopimuksessa. Koeaika määräytyy työ- sopimuslain mukaisesti. Koeajan pituus on enintään neljä kuukautta. Alle 8 kuukauden määräaikaisissa työsuhteissa, koeajan pituus saa olla enintään puolet määräajan kestosta (esim. 6 kuukauden pituinen työsuhde, koeaika saa olla enintään 3 kuukautta).

Koeajan kuluessa työsopimus voidaan kummaltakin puolen purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta. Tällöin lakkaa työsuhde sen työpäi- vän päättyessä, jonka aikana ilmoitus purkamisesta tehtiin. Purka- minen ei saa kuitenkaan tapahtua työsopimuslain 2. luvun 2 §:n 1 kohdassa tarkoitetuilla tai muutoin epäasiallisilla perusteilla.

Mikäli työnantaja järjestää toimihenkilölle erityisen työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhdenjaksoisesti yli neljä kuukautta, voi- daan sopia enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta.

2. Työsopimus tulee tehdä kirjallisena ottaen huomioon työsopimus- lain 1. luvun 3 §:n ja 2. luvun 4 §:n määräykset.

3. Työnantajan edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle toimihen- kilölle alan järjestö- ja neuvottelusuhteet ja ilmoittaa ketkä toimivat toimihenkilöiden luottamusmiehinä ja missä luottamusmiehet ovat tavattavissa. Luottamusmiehellä on oikeus tarkastaa asianomaiseen järjestöön kuuluvien kirjalliset työsopimukset.

4. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä työsopimuslain

1. luvun 3 §:ssä mainituin perustein. Jos määräaikainen työsopimus on tehty muutoin kuin edellä mainituin perustein tai määräaikainen työsopimus on ilman pätevää syytä toistuvasti solmittu peräkkäin, pidetään sopimusta toistaiseksi voimassaolevana työsopimuksena.

4 § Työsuhteen päättyminen ‌

1. Ellei toisin ole oppilaitoskohtaisissa määräyksissä sovittu, nouda- tetaan työnantajan irtisanoessa työsopimuksen alla mainittuja työ- suhteen keskeytymättömästä kestoajasta riippuvia irtisanomisaikoja:

- 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden

- 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään 4 vuotta

- 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 4 vuotta, mutta enintään 8 vuotta

- 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 8 vuotta, mutta enintään 12 vuotta

- 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta

Toimihenkilön irtisanoessa työsopimuksen on irtisanomisaika, ellei oppilaitoskohtaisissa määräyksissä ole toisin sovittu, seuraava:

- 14 pv, xxx xxxxxxxx on jatkunut enintään 5 vuotta

- 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta Irtisanomisaika alkaa irtisanomista seuraavana päivänä.

2. Työnantajan on suoritettava irtisanominen todistettavasti, vaadit- taessa kirjallisesti ja tällöin siinä on ilmoitettava syy irtisanomiseen.

3. Jos toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otettu toimihen- kilö eroaa irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen suo- rittamaan työnantajalle noudattamatta jätetyn irtisanomisajan palk- kaa vastaavan määrän. Tämä ei koske niitä tapauksia, joissa toimi- henkilöllä lain tai tämän sopimuksen mukaan on oikeus purkaa työ- sopimus tai muutoin lopettaa työsuhde ilman irtisanomisaikaa.

4. Määräaikainen sopimus päättyy sovitun työkauden päätyttyä il- man irtisanomisaikaa. Jos työkauden pituutta ei ole määrätty kalen- teriajan mukaan, työantajan on ilmoitettava toimihenkilölle odotet- tavissa olevasta työsuhteen päättymisestä, milloin se riippuu sellai- sesta seikasta, joka ei ole toimihenkilön tiedossa.

5. Toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otettu toimihenkilö voidaan lomauttaa 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen.

6. Irtisanomis- ja lomautusperusteet sekä -menettely määräytyvät työsopimuslain ja yhteistoimintalain mukaan.

5 § Palkat ‌

1. Palkkaperusteista, palkasta ja sen maksamisesta on sovittu palkkasopimuksessa.

2. Jollei työnantajan kanssa ole muuta sovittu, maksetaan palkka toimihenkilön osoittamaan rahalaitokseen, jossa sen tulee eräänty- mispäivänä olla toimihenkilön nostettavissa.

Palkan erääntyessä sellaisena päivänä, jolloin rahalaitokset pidetään suljettuina, pidetään lähinnä edellistä päivää erääntymispäivänä, jol- loin palkan siten tulee olla toimihenkilön nostettavissa.

Sellaiset lisät, jotka määräytyvät laskentakautena tehdyn työn mu- kaan, suoritetaan viimeistään laskentakautta seuraavan kalenteri- kuukauden loppuun mennessä.

Xxxxxxx toimihenkilöllä on palvelukseen tullessaan kokemuslisään oikeuttavaa palvelusta, myönnetään lisät ja korotukset heti palvelus- suhteen alusta. Uudet kokemuslisät maksetaan oikeuden saavutta- mista seuraavan kuukauden alusta.

3. Päiväpalkkaa kuukausipalkasta laskettaessa käytetään jakajana kunkin kuukauden kalenteripäivien lukumäärää.

4. Osa-aikatyötä tekevän toimihenkilön palkka määräytyy sovitun työajan ja enimmäistyöajan suhteessa.

Pöytäkirjamerkintä: Niillä toimihenkilöillä, joilla on 31.10.2007 asti voimassa ollut 5 %:n osa-aikalisä, lisä säilytetään.

6 § Työaika ‌

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.

2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja yövuorossa enintään 10 tuntia ja

enintään 38 1/4 tuntia viikossa.

Pöytäkirjamerkintä:

Työaika voidaan toteuttaa erilaisilla työaikajärjestelyillä va- paa-aikahyvitysjärjestelmän kaltaisesti niin, että

- vuorokautinen työaika voi vaihdella tuntimäärältään viikon eri työpäivinä tai

- tasoittumisjakson puitteissa työaika voidaan järjestää niin, että toimihenkilöllä on mahdollisuus pidempään yhdenjaksoi- seen vapaaseen

3. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin edellä kohdissa 1 ja 2 mainittu. Tätä varten on ennakolta laadittava työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Säännöllinen työaika ei saa yhtenäkään tasoittumisjakson viikkona ylittää 48 tuntia ja työajan tulee tasoittua enintään 26 viikon pituise- na ajanjaksona.

Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan 1-kohdan mukaisissa tehtävissä tilapäisesti pidentää enintään tunnilla. Työajan tilapäinen pidennys kirjataan työvuoroluetteloon työvuoroluetteloa laadittaessa.

3a. Säännöllinen työaika 2 -kohdan mukaisissa tehtävissä voidaan järjestää myös niin, että se on oppilaitoksen lukukausien tai työkau- sien aikana keskimäärin 42 tuntia viikossa edellyttäen, että säännöl- linen työaika 52 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 38 tuntiin 15 minuuttiin viikossa.

Tämän työaikajärjestelmän käyttöönottamisesta on sovittava paikal- lisesti ja se voidaan ottaa käyttöön toistaiseksi voimassa olevissa tai vähintään 12 kalenterikuukauden pituisissa määräaikaisissa työ- suhteissa.

4. Työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson 3- tai 3 a - kohdan mukaisessa työaikajärjestelmässä ja työajan jäädessä

tasoittumatta keskimääräiseen 38,25 tuntiin viikossa, maksetaan tä- män tuntimäärän ylittäviltä tunneilta

a. korottamaton säännöllisen työajan palkka, jos

- työnantajalla on oikeus päättää työsopimus työntekijästä johtu- vasta syystä tai

- jos työntekijä itse irtisanoo työsopimuksen

b. 50 % korotettu palkka, jos

- työntekijällä on oikeus purkaa työsopimus tai jos

- työnantaja irtisanoo työsopimuksen taloudellisella tai tuotannol- lisella perusteella.

Vuorokaudessa yli 8 tuntia tehdystä työstä maksetaan kuitenkin a ja b kohdissa 50 %:lla korotettu palkka.

Työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson ja kokoaika- työntekijän keskimääräisen viikkotyöajan jäädessä alle 38,25 tunnin vähennetään tekemättä jäänyt tuntimäärä työntekijän palkasta.

5. Työn tapahtuessa retkillä, leiri- ja kurssimatkoilla tai vastaavissa olosuhteissa voivat työntekijä ja työnantaja sopia työajan ja työ- aikakorvausten määräytymisestä tämän työehtosopimuksen määrä- yksistä poiketen. Tällöin tulee mahdollisuuksien mukaan ennen matkaa laatia työaikasuunnitelma, josta ilmenee työajaksi luettava aika ja mahdollinen varallaoloaika. Päivärahat maksetaan työehto- sopimuksen 12 § mukaisesti.

6. Työviikko järjestetään keskimäärin 5-päiväiseksi.

7. Vuorokautinen säännöllinen työaika järjestetään, ellei ole perus- teltua syytä muuhun menettelyyn, lepoaikaa lukuun ottamatta yh- denjaksoiseksi. Lepoaika voidaan paikallisesti sopia puolen (1/2) - yhden (1) tunnin pituiseksi. Xxxxxx toimihenkilö saa esteettömästi poistua työpaikalta lepoaikanaan, ei lepoaikaa lueta työaikaan. Toi- mihenkilöllä pitää tällöin olla tosiasiallisesti mahdollisuus poistua työpaikalta.

8. Talonmiesten työaika määräytyy 2. kohdan mukaisesti, kuitenkin siten, että työajan järjestämisestä voidaan paikallisesti sopia 3. ja 3 a

-kohdasta poiketen työajan tasoittumisjärjestelmän puitteissa.

9. Opetushenkilöstön työaika määräytyy erillisen sopimuksen mukaisesti.

10. Joulu- ja juhannusaatto ovat vapaapäiviä, ellei oppilaitoksen toiminnasta muuta johdu.

11. Sellaisina viikkoina, joille sattuu arkipyhä, vapunpäivä tai itse- näisyyspäivä muulle arkipäivälle kuin lauantaille, lyhennetään säännöllisen työn määrää arkipyhäksi sattuvan päivän työaikaa vastaavalla määrällä.

Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää viikon tai tasoittumisjak- son säännöllistä työaikaa keskimääräisen päivittäisen tuntimäärän verran (työsopimuksen mukainen viikkotyöaika/5).

12. Epätarkoituksenmukaisen lyhyitä työvuoroja tulee välttää. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät työnte- kijän tarpeet tai muu perusteltu syy kuten työn luonne, työn lyhyt- kestoisuus, työvoiman tarve tai muu työvoiman käyttöön liittyvä hyväksytty syy tätä edellytä.

7 § Lisä- ja ylityö ‌

1. Lisätyöksi luetaan työ, jota tehdään säännöllisen työajan ja pi- simmän lainmukaisen säännöllisen työajan välisenä aikana. Lisä- työstä, joka tehdään 6 §:n 1 ja 2 kohdan mukaisen säännöllisen enimmäistyöajan ja lainmukaisen säännöllisen enimmäistyöajan vä- lisenä aikana, maksetaan 50 %:lla korotettu palkka. Osa-aikatyötä tekevän toimihenkilön lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tunti- palkka.

2. Vuorokautista ylityötä on lainmukaisen vuorokautisen työajan tai sitä pidemmän työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen työajan ylittävä työ. Ylityötä saadaan teettää lain sallimissa rajoissa. Vuoro- kautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50

%:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Pöytäkirjamerkintä:

Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden vaih- teen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityötyökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes toimihenki- lön säännöllinen työaika normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden säännöllis- tä työaikaa laskettaessa.

3. Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ei ole vuorokautis- ta ylityötä ja jota tehdään lain mukaisen enimmäistuntimäärän lisäk- si viikossa ja siitä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50

%:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Pöytäkirjamerkintä:

Xxxxxxx toimihenkilö sairauden, tapaturman, työnantajan määräyksestä suoritetun matkan, taloudellisista tai tuotannol- lisista syistä tapahtuneen lomautuksen taikka työnantajan jär- jestämään tai koulutussopimuksen tarkoittamaan koulutuk- seen osallistumisen vuoksi ei ole voinut tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vastaavaa tuntimäärää ja hän joutuu tulemaan työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisena vapaapäivänään työhön, korvataan vapaapäivänä tehty työ siten kuin viikko- ylityöstä on sovittu.

4. Tasoittumisjaksojärjestelmässä (keskimääräistä viikkotyöaikaa noudatettaessa) tehdystä tuntimäärästä maksetaan työvuoroluette- loon kirjattujen vuorokautisten tuntien ylittäviltä tunneilta (vrt. vuo- rokautinen ylityö):

- 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 % korotettu palkka ja

- sen jälkeen tehdyiltä tunneilta 100 % korotettu palkka.

Muilta työvuorolistaan merkittyjen työvuorojen lisäksi tehdyiltä tunneilta (vrt. viikoittainen ylityö) maksetaan 50 % korotettu palkka.

5. Lisätyöstä ja ylityöstä maksettava palkka (perusosa ja korotusosa) voidaan työnantajan ja toimihenkilön suostumuksella vaihtaa vas- taavaan vapaa-aikaan tai siirtää työaikapankkiin. Tällöin se on koro- tettava niillä prosenttimäärillä, joilla se olisi korotettu, jos se olisi korvattu rahana.

6. Laskettaessa tuntiperusteisia työaikakorvauksia saadaan yksinker- tainen tuntipalkka jakamalla kuukausipalkka luvulla 163. Toimisto- työssä yksinkertainen tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalk- ka luvulla 153.

7 a § Työaikapankki ‌

Työaikapankki voidaan ottaa käyttöön TES:n 6 §:n piiriin kuuluvien toimihenkilöiden osalta (työaikalain piiriin kuuluva henkilöstö).

Työaikapankkia koskevat määräykset ovat erillisessä työaikapank- kijärjestelmää koskevassa pöytäkirjassa (s. 70)

8 § Ilta- ja yötyökorvaus ‌

1. Työstä, jota tehdään kello 18.00 - 21.00 välisenä aikana, toimi- henkilölle maksetaan kultakin tehdyltä tunnilta erillistä 15 %:n suu- ruista iltatyölisää. Se lasketaan tämän sopimuksen 7 §:n 6 kohdan mukaisesta tuntipalkasta.

2. Työstä, jota tehdään kello 21.00 - 06.00 välisenä aikana, toimi- henkilölle maksetaan kultakin tehdyltä tunnilta 30 %:n suuruista yö- työkorvausta. Se lasketaan tämän sopimuksen 7 §:n 6 kohdan mu- kaisesta tuntipalkasta. Mikäli edellisen vuorokauden aikana alkanut työvuoro jatkuu yli kello 06.00, maksetaan yötyökorvaus kuitenkin työvuoron päättymiseen saakka.

3. Korvaukset tulee maksaa rahana, ellei yhdessä sovita niiden an- tamisesta vastaavana vapaana tai siirtämisestä työaikapankkiin.

9 § Hälytysraha ja vapaamuotoinen varallaolo ‌

1. Korvauksena hälytysluonteiseen työhön kutsumisesta ja saapumi- sesta aiheutuvasta häiriöstä maksetaan toimihenkilölle hälytysraha, joka on 1.3.2012 lukien 11,22 €. Hälytysraha maksetaan työnteki- jälle, joka työnantajan toimesta kutsutaan työhön vapaa–aikanaan

ilman, että hänet on määrätty olemaan varalla tai että hänelle on etu- käteen ilmoitettu tällaisesta työstä.

2. Muusta kuin asunnosta käsin tapahtuvasta varallaolosta suorite- taan tuntia kohden rahakorvaus, joka on varallaolon ja siihen käyte- tyn sidonnaisuuden mukaan 15 - 30 % yksinkertaisesta tuntipalkas- ta.

3. Xxxxxx toimihenkilö sopimuksen mukaan on velvollinen oleske- lemaan asunnossaan, josta hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön, suoritetaan hänelle korvaus, joka on 50 % hänen tuntipalkastaan.

4. Korvaukset tulee maksaa rahana, ellei yhdessä sovita niiden an- tamisesta vastaavana vapaana tai siirtämisestä työaikapankkiin (ei koske hälytyskorvausta).

10 § Lauantaityö ‌

Lauantaityöstä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi lauantaityökorotuksena tehdyiltä tunneilta 25 %:lla korotettu tunti- palkka 06.00 - 20.00 välisenä aikana tehdystä työstä. Lauantaityö- korotusta ei makseta sunnuntaityökorotukseen oikeutetulta ajalta.

Korvaukset tulee maksaa rahana, ellei yhdessä sovita niiden antami- sesta vastaavana vapaana tai siirtämisestä työaikapankkiin.

11 § Sunnuntaityö ‌

1. Sunnuntaityöstä, jolla tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkolli- sena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä, maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityö- korotuksena yksinkertainen peruspalkka. Sunnuntaikorvaus makse- taan myös sanottuja päiviä edeltävänä päivänä kello 20.00 - 24.00 välisenä aikana sekä pääsiäislauantaina ja juhannus- ja jouluaattona tehdystä työstä.

Korvaukset tulee maksaa rahana, ellei yhdessä sovita niiden antami- sesta vastaavana vapaana tai siirtämisestä työaikapankkiin.

Muut sunnuntaina tehtävää työtä koskevat määräykset sisältyvät työaikalain 33 §:ään.

12 § Matkakustannukset ja päivärahat ‌

1. Toimihenkilölle, joka joutuu työnantajan määräyksestä matkus- tamaan, korvataan syntyneet matkakustannukset verohallituksen kulloinkin voimassa olevia ohjeita noudattaen.

Työmatka tulee suorittaa käytettävissä olevaa edullisinta kulkuneu- voa ja kulkutapaa käyttäen.

13 § Vuosiloma

1. Soveltamisala

1. Toimihenkilön vuosilomaetuudet määräytyvät voimassa olevan vuosilomalain ja tämän sopimuksen mukaan, ellei jäljempänä olevista määräyksistä muuta johdu.

2. Tämän luvun määräyksiä sovelletaan hallinto- ja tukipalve- luhenkilöstöön sekä sellaiseen opetushenkilöstöön, jonka työ- aika määräytyy opetushenkilöstön palkkausta ja työaikaa kos- kevan sopimuksen 20 § mukaan.

Muutoin opetushenkilöstöön kuuluvalla toimihenkilöllä on oi- keus vuosilomaan, jos siitä on sovittu erillisen liitesopimuksen oppilaitoskohtaisissa määräyksissä. Tällöin oikeus vuosilomaan, lomakorvaukseen ja lomarahaan määräytyy oppilaitoskohtais- ten määräysten mukaisesti.

3. Opetusvelvollisuustyöajassa opetushenkilöstön laskennallinen vuosiloma ja määräaikaisen toimihenkilön lomapäiväkorvaus määräytyvät tämän pykälän 10 ja 11 kohdan mukaisesti.

Soveltamisohje:

Opetusvelvollisuustyöajassa oleva opetushenkilöstö ei kuulu vuosilomamääräysten tai vuosilomalain piiriin,

vaan heidän työaikajärjestelmäänsä liittyy lomaa vastaa- va kesäkeskeytys.

Kokonaistyöajassa olevien kansanopistojen ja ammatti- korkeakoulujen opetushenkilöstön oikeudesta vuosilomaa vastaaviin vapaajaksoihin on erillinen määräys asian- omaisessa liitteessä.

4. Ellei oppilaitoskohtaisissa määräyksissä ole toisin sovittu so- velletaan tämän pykälän lomarahamääräyksiä myös opetus- henkilöstöön lukuun ottamatta kokonaistyöajassa olevien kan- sanopistojen tai ammattikorkeakoulujen opetushenkilöstöä ja sivutoimisia tuntiopettajia.

2. Määritelmät

1. Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. alkava ja 31.3. päättyvä ajanjakso.

2. Xxxxxxxxx on se kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräy- tymisvuosi päättyy.

3. Lomakausi on 2.5. alkava ja 30.9. päättyvä ajanjakso.

4. Lomapäivä on arkipäivä. Arkipäiväksi ei tätä sopimusta so- vellettaessa lueta lauantaita, sunnuntaita, kirkollisia juhlapäi- viä, jouluaattoa, juhannusaattoa, itsenäisyyspäivää eikä vapun- päivää.

5. Kokonainen kalenteriviikko kuluttaa vuosilomaa viisi päivää. Arkipyhät eivät kuluta vuosilomapäiviä. Niissä vuosilomalain kohdissa, joissa käytetään 12,18 tai 24 arkipäivän käsitettä, tar- koitetaan tässä sopimuksessa vastaavasti 10, 15 tai 20 arkipäi- vää.

6. Täysi lomanmääräytymiskuukausi on vuosilomaan oikeutta- va kalenterikuukausi.

7. Säästövapaa on lomavuoden lomapäivistä myöhemmin pidet- täväksi siirretty loman osa.

3. Vuosiloman pituus ja ansainta

1. Toimihenkilön vuosiloman pituus määräytyy seuraavasti:

a) Toimihenkilöllä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lo- manmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jat- kunut alle vuoden, vuosilomapäivien lukumäärä on kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraavan taulu- kon mukainen:

Täydet lomanmää- räytymiskuukaudet

Lomapäivien lukumäärä

b) Toimihenkilöllä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lo- manmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jat- kunut vähintään vuoden, vuosilomapäivien lukumäärä on kul- takin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraavan taulukon mukainen:

Täydet lomanmää- räytymiskuukaudet

Lomapäivien lukumäärä

c) Toimihenkilöllä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lo- manmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jat- kunut vähintään vuoden ja jolla on opetushenkilöstön osalta ko- kemuslisiin oikeuttavaa palvelusaikaa ja muun henkilöstön osal- ta kokemuslisiin hyväksi luettavaa palvelusaikaa maaliskuun loppuun mennessä vähintään 15 vuotta samalla työnantajalla tai vastaavalla ammattialalla tai tehtävissä, joista on olennaista hyö- tyä nykytehtävissä, vuosilomapäivien lukumäärä on kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraavan taulu- kon mukainen:

Täydet lomanmää- räytymiskuukaudet

Lomapäivien lukumäärä

2. Vuosiloma-ajan vähimmäispituus

Työntekijän todellisen vuosiloma-ajan pituus on aina vähintään sama kuin mikä se olisi vuosilomalain mukaan.

Soveltamisohje: Vuosilomapalkka ja lomakorvaus laske- taan kuitenkin aina tämän sopimuksen taulukoiden sekä vuosilomapalkkaa ja lomakorvausta koskevien määräys- ten mukaan (13 § 8- ja 9-kohta).

4. Täysi lomanmääräytymiskuukausi

Täysi lomanmääräytymiskuukausi määräytyy vuosilomalain 6 §:n mukaisesti.

Soveltamisohje:

Opetushenkilöstön osalta työssäoloon rinnastetaan ne päi- vät, joilta työnantaja maksaa palkan lukuun ottamatta lauan- taita ja sunnuntaita.

5. Vuosiloman antaminen

1. Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä aikana.

2. Jos kalenteriviikon kaikki työpäivät ovat vuosilomapäiviä, loma-ajaksi määrätään koko kalenteriviikko maanantaista sun- nuntaihin. Täydellä kalenteriviikolla kuluu viisi vuosilomapäi- vää. Arkipyhät eivät kuluta vuosilomapäiviä.

3. Kukin vuosilomapäivä kuluttaa viikon tai jakson säännöllistä työaikaa keskimääräisen päivittäisen tuntimäärän verran.

4. Osa-aikaisessa työsuhteessa työskentelevälle toimihenkilölle, joka työskentelee keskimäärin vähemmän kuin viisi päivää ka- lenteriviikossa, annetaan vuosiloma siten, että lomaan sisältyvi- en työpäivien ja vapaan osuus muodostuvat yhtä suuriksi.

6. Kuukausipalkkaisten vuosilomapalkka Palkan määrä

1. Työntekijälle maksetaan vuosiloman ajalta työsopimuksensa mu- kainen normaali kuukausipalkka.

Työaikakorvaukset

2. Kuukausipalkkaisella työntekijällä, jonka työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtävää sunnuntai-, ilta-, yö- tai lauantai- työtä, on oikeus saada em. työaikakorvauksia vastaava lisäys vuosi- lomapalkkaan ja vuosilomakorvaukseen. Hälytysraha ja varallaolo- korvaus eivät ole työajalta maksettavaa korvausta eikä niitä huomi- oida vuosilomapalkkaa tai vuosilomakorvausta laskettaessa.

Työaikakorvaukset otetaan huomioon siten, että varsinaisen kuu- kausipalkan perusteella laskettua vuosilomapalkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, joka osoittaa kuinka monta prosenttia lomanmää- räytymisvuoden aikana maksetut työaikakorvaukset ovat olleet sa- malta ajalta maksetuista varsinaisista säännöllisen työajan palkoista.

7. Kuukausipalkkaisten vuosilomapalkan maksaminen

Toimihenkilölle maksetaan vuosilomapalkka varsinaisena pal- kanmaksupäivänä.

8. Vuosilomakorvauksen määräytyminen

Kuukausipalkkaisen toimihenkilön vuosilomakorvaus vuosilo- mapäivää kohti on 1/21 kuukausipalkasta.

9. Muun kuin kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka

Muun kuin kuukausipalkalla työskentelevän henkilön vuosilo- mapalkka määräytyy vuosilomalain 3 luvun 12 §:n mukaan (prosenttiperusteinen vuosilomapalkka 9 % tai 11,5 %), ellei opetushenkilöstön osalta (ts. tuntiopettajat) ole oppilaitoskoh- taisissa määräyksissä toisin sovittu.

10. Opetushenkilöstön laskennallinen vuosiloma

1. Vaikka opetusvelvollisuustyöajassa olevalla opetushenkilöstöl- lä ei työaikajärjestelmänsä johdosta ole oikeutta vuosilomaan, on mm. sairausvakuutuslain etuuksien kohdentamiseksi sovittu ns. las- kennallisesta vuosilomasta, joka alkaa 16.6. Laskennallisen vuosi- loman pituus lasketaan kertomalla lomanmääräytymisvuoden täydet lomanmääräytymiskuukaudet 14 §:n 1 kohdassa olevalla prosenttilukua vastaavalla kokonaisluvulla. Saatu tulo jaetaan kahdella. Jos tulokseksi ei saada kokonaislukua, pyöristetään tulos lähimpään kokonaislukuun.

2. Laskennallisen vuosiloman päiviä ovat kaikki arkipäivät (ma- la, lukuun ottamatta juhannusaattoa).

11. Määräaikaisen opetushenkilöstön lomapäiväkorvaus

1. Jos määräaikainen toimihenkilö on ollut palvelussuhteessa luku- vuoden tai lukukauden koko työajan, maksetaan hänelle palvelus- suhteen päättyessä lomapäiväkorvauksena kutakin täyttä lomanmää- räytymiskuukautta kohden kahden päivän täysipalkka. Lomapäivä- korvausta vähentävät palvelussuhteeseen sisältyvät kesäkes- keytyspäivät.

Soveltamisohje:

Edellisen kohdan mukainen täysi palkka maksetaan työsuh- teen päättymishetken mukaisena.

2. Määräaikaisella toimihenkilöllä tarkoitetaan myös päätoimista tuntiopettajaa.

12. Siirtymämääräykset

1. Lomanmääräytymisvuoden 1.4.2011-31.3.2012 aikana ansait- tujen lomien antamisessa ja lomapalkkojen laskemisessa nouda- tetaan vanhan järjestelmän aikana voimassa olleita määräyksiä.

2. Uuden järjestelmän mukainen loman ansainta otetaan käyt- töön 1.4.2012 alkavan lomanmääräytymisvuoden alusta. Kysei- seltä lomanmääräytymisvuodelta kertyneiden lomien antami- sessa, lomapalkkojen, lomakorvausten ja lomarahojen laskemi- sessa sekä säästövapaan antamisessa noudatetaan uuden järjes- telmän mukaisia määräyksiä 1.1.2013 alkaen.

3. Mikäli lomia on lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2011- 31.3.2012 tai sitä ennen sopimalla siirretty tai sovittu pidettä- väksi säästövapaina eikä niitä ole pidetty 31.12.2012 mennessä, muunnetaan lomapäivät vastaamaan uutta järjestelmää.

4. Työnantaja voi halutessaan ottaa uuden järjestelmän käyt- töön jo 1.4.2011-31.3.2012 ansaittujen lomien antamisessa ja lomapalkkojen laskemisessa.

14 § Lomaraha ‌

Lomarahan määrä

1. Kuukausipalkkaisen toimihenkilön lomaraha on

- 3 §:n a kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 4 prosenttia,

- 3 §:n b kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 5 prosenttia ja

- 3 §:n c kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 6 prosenttia

lomarahan maksukuukautta edeltävän kuukauden kuukausi- palkasta kerrottuna täysien lomanmääräytymiskuukausien lu- kumäärällä.

2. Muissa palkkausmuodoissa työntekijän lomaraha on 50 pro- senttia hänen vuosilomapalkastaan.

Lomarahan maksaminen

3. Lomaraha maksetaan heinäkuun palkan yhteydessä.

4. Lomaraha maksetaan myös työsuhteen päättyessä siten kuin palkan maksamisesta työsuhteen päättyessä on sovittu.

5. Toimihenkilöllä ja kokonaistyöajassa olevalla opettajalla, jonka työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähemmän kuin neljä kuu- kautta, ei ole oikeutta lomarahaan. Lomarahaan ei ole oikeutta toi- mihenkilöllä, joka jättää irtisanomisajan noudattamatta tai purkaa määräaikaisen työsuhteen.

Siirtymämääräys

Lomarahaa koskevien uusien määräysten käyttöönotossa nou- datetaan 13 §:n 12 kohdan mukaisia siirtymämääräyksiä.

15 § Säästövapaa ‌

Sopiminen

1. Säästövapaajärjestelmä määräytyy vuosilomalain 27 §:n ja seu- raavien määräysten mukaan. Säästövapaan käyttäminen edellyttää työnantajan ja toimihenkilön välistä kirjallista sopimusta. Sopimuk- sessa tulee todeta säästettävien päivien enimmäislukumäärä sekä milloin säästövapaa viimeistään on pidettävä. Sopimus voidaan solmia kuitenkin enintään 5 vuodeksi.

2. Lomapäivien siirtämisestä säästövapaaksi on sovittava viimeis- tään silloin kun toimihenkilölle varataan tilaisuus esittää mielipi- teensä lomansa ajankohdasta.

Siirrettävät päivät

3. Säästövapaaksi voidaan siirtää 15 päivää ylittävä osuus 3 §:n mukaan määräytyvästä vuosilomasta

- a kohdan osalta enintään 5 päivää

- b kohdan osalta enintään 10 päivää ja

- c kohdan osalta enintään 15 päivää Vapaan pitäminen

4. Säästövapaat pidetään erikseen sovittavana ajankohtana. Jollei säästövapaan ajankohdasta voida sopia, on toimihenkilön ilmoitet- tava säästövapaan pitämisestä viimeistään neljä kuukautta ennen sen alkamispäivää. Säästövapaa annetaan täysinä päivinä, ellei muuta sovita.

5. Säästövapaa voidaan kokonaan tai osittain sopia yhdistettä- väksi työaikapankkivapaaseen.

Pitämättä jääneet säästövapaat

6. Työsuhteen päättyessä on korvaus pitämättä jääneestä säästöva- paasta maksettava lomakorvausta koskevien määräysten mukaisesti.

Siirtymämääräys

Säästövapaata koskevien uusien määräysten käyttöönotossa noudatetaan 13 §:n 12 kohdan mukaisia siirtymämääräyksiä.

16 § Sairausajan palkka ‌

1. Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, eikä hän ole tätä aiheuttanut tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella, hänellä on oikeus työsuhteen jatkuessa saada työnantajaltaan täysi palkka kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä seuraavasti:

- jos työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti alle kuukauden enintään sairasvakuutuslain tarkoittamalta karenssiajalta,

- jos työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 1 kuukauden, ei kuitenkaan 3 vuotta, enintään 28 kalente- ripäivältä (4 viikkoa),

- jos työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 3 vuotta, ei kuitenkaan 5 vuotta, enintään 35 kalenteripäi- vältä (5 viikkoa),

- jos työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 5 vuotta, ei kuitenkaan 10 vuotta, enintään 42 kalenteri- päivältä (6 viikkoa),

- jos työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 10 vuotta, enintään 56 kalenteripäivältä (8 viikkoa).

Xxxxxxx poissaolon syy on työntekijän työtehtävissä sattunut työta- paturma, työntekijää työtehtävissä kohdannut väkivalta tai ammatti- tauti, on sairausajan palkanmaksujakso 84 kalenteripäivältä (12 viikkoa).

2. Jos toimihenkilö sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön palaamisestaan, lasketaan aika, jolta työnantaja on velvollinen suorittamaan sairausajan palkkaa, ikään kuin kysymyk- sessä olisi yksi sairastumisajanjakso. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin saman sairauden näin uusiutuessa vähintään sairausvakuu- tuslain tarkoittamalta karenssiajalta.

3. Oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan siirtyy saira- usajalta työnantajalle siltä osin, kuin tämä päivärahan määrä ei ylitä toimihenkilön samalta ajalta saamaa palkkaa.

Sellaisen opetushenkilöstön osalta, jolla ei ole oikeutta vuosilo- maan, oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan ei siirry

työnantajalle 16.6. alkavan ns. laskennallisen vuosiloman ajalta, eikä sellaisen opetushenkilöstön osalta, joihin sovelletaan työehto- sopimuksen opetushenkilöstön palkkasopimuksen ammattikorkea- koulua tai kokonaistyöajassa olevia kansanopistoja koskevaa liitettä, kesävapaajakson alusta 30 ensimmäiseltä arkipäivältä.

Muuna aikana, kun opetustyö on lomien johdosta keskeytynyt oppi- laitoksessa, päiväraha tai muu 5. kohdassa tarkoitettu korvaus suori- tetaan työnantajalle, kun toimihenkilö on ollut oikeutettu päivära- haan tai muuhun korvaukseen, mutta toimihenkilö ei ole hakenut työkyvyttömyyden johdosta vapaata.

Pöytäkirjamerkintä:

Keskusjärjestöjen 6.3.1975 tekemän sopimuksen perusteella toimihenkilölle, joka terveydenhoitolain 43 §:n mukaan (ns. karanteenitapauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti.

4. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei toimihenkilös- tä itsestään johtuvasta syystä makseta, tai jos se maksetaan vähäi- sempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain 16 ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka toimihenkilön menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta.

5. Xxxxxx toimihenkilö saa työkyvyttömyyden takia muuta päivära- haa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työnantajan kustantaman vakuutuksen perusteella, siirtyy oikeus korvaukseen tai päivärahaan sairausajalta työnantajalle siltä osin kuin tämä päivärahan määrä ei ylitä toimihenkilön samalta ajalta saamaa palkkaa.

Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä maini- tuista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa kor- vaus tai saada määrä takaisin toimihenkilöltä, ei kuitenkaan enem- pää kuin maksamansa määrä.

6. Toimihenkilö, joka 1. kohdassa mainittujen syiden vuoksi on es- tynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työn- antajalle tästä sekä siitä milloin esteen arvioidaan päättyvän.

7. Vaadittaessa toimihenkilön on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Xxxxxx toimihenkilö käyttää työnantajan nimeämää lääkäriä, suorittaa työn- antaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

8. Sairausajan palkkaa maksetaan myös, milloin päihdeongelmainen toimihenkilö on hakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittuaan tällaisesta hoidosta työnantajansa kanssa.

9. Kuukausipalkkaisella työntekijällä, jonka työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtävää sunnuntai-, ilta-, yö- tai lauantai- työtä, on oikeus saada em. työaikakorvauksia vastaava lisäys saira- usajan palkkaan. Sairausajan palkkaa korotetaan samalla prosentti- luvulla kuin ne ovat olleet edellisen palkanmaksukauden palkasta.

17 § Lääkärintarkastukset ‌

Työnantaja ei vähennä toimihenkilön palkkaa seuraavissa tapauksis- sa:

1. Toimihenkilö käy sairauden toteamiseksi välttämättömässä lääkä- rintarkastuksessa ja tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio- ja röntgentutkimuksessa. Tämä koskee myös lääkärin- tutkimuksesta aiheutuvaa työkyvyttömyyttä sekä sairausoireiden vuoksi tapahtuvaa tarkkailua tai tutkimusta sairaalassa.

2. Toimihenkilö käy aikaisemmin todetun sairauden johdosta lääkä- rintarkastuksessa. Tämä koskee seuraavia tapauksia:

- sairauden jatkuessa, kun toimihenkilön on tarpeen hakeu- tua lääkärintarkastukseen

- kun krooninen sairaus edellyttää lääkärintarkastusta ja kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tar- kastus hoidon määrittelemiseksi

- kun kyseessä on muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen lääkärintarkastus, jos palvelua ei ole saatavissa työajan ulkopuolella

- kun kyseessä on syöpäsairauden edellyttämän hoitotoi- menpiteen aiheuttama työkyvyttömyys.

3. Äkillisen hammassairauden hoitotoimenpiteiden ajalta, jos ham- massairaus ennen hoitoa aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa. Edellytyksenä on, että työkyvyttömyys ja hoidon kiireelli- syys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

4. Raskaana olevan toimihenkilön käydessä synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa, mikäli toimihenkilö ei ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella.

5. Kun toimihenkilö osallistuu lakisääteistä työterveyshuoltoa kos- kevan valtioneuvoston päätöksen tarkoittamiin ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksyttyihin työsuhteen aikana suori- tettaviin terveystarkastuksiin. Näihin liittyvien matkojen ajalta ei palkkaa vähennetä.

Sama koskee nuorten työntekijöiden suojelusta annetussa laissa tar- koitettuja tutkimuksia sekä niitä tartuntatautien edellyttämiä tutki- muksia, jotka ovat työnantajan edellyttämiä tai johtuvat työntekijän siirtymisestä saman yrityksen sisällä tehtävään, jossa kyseinen lää- kärintarkastus vaaditaan.

Toimihenkilölle, joka lähetetään edellisessä kappaleessa mai- nittuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälki- tarkastukseen, työnantaja suorittaa myös korvauksen välttämättö- mistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.

Määräysten soveltamisen edellytyksenä on, että tarkastukset ja tut- kimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen, ettei

tarkastuksia ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella ja että niistä on ilmoitettu etukäteen työnantajalle.

18 § Lyhyt tilapäinen poissaolo ‌

1. Jos perheessä sattuu äkillinen sairaustapaus, toimihenkilölle jär- jestetään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen palkattomaan poissa- oloon. Tällaisen poissaolon takia ei toimihenkilön vuosilomaetuja vähennetä.

2. Alle 10 -vuotiaan tai vammaisen lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen huoltajalle tai lapsesta elatusvastuussa olevalle vanhemmalle palkkaa enintään 3 työpäivältä sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti sellaisen lyhyen poissaolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi.

Soveltamisohje:

Muulle kuin yksinhuoltajalle palkkaa maksetaan, jos toisella huoltajista ei ole ansiotyönsä tai työaikansa tai muun pakot- tavan esteen johdosta mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta.

Poissaolosta on annettava tämän työehtosopimuksen sairaus- ajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen sel- vitys. Tarvittaessa on esitettävä selvitys toisen huoltajan es- teestä hoitaa lasta.

Toimihenkilö, joka edellä mainitun syyn takia on estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle, sekä mikäli mahdollista siitä, milloin esteen ar- vioidaan päättyvän.

Xxxxxx toimihenkilön on välttämätöntä lapsen hoitamiseksi olla poissa työstä yli 2. kohdassa mainitun ajan, järjestetään hänelle mahdollisuus palkattomaan poissaoloon.

Edellä olevan poissaolon takia ei toimihenkilön vuosiloma- etuja vähennetä.

Elatusvastuussa olevana vanhempana tarkoitetaan lapsen bio- logista vanhempaa, jonka luona lapsi ei asu tai joka ei ole lapsen huoltaja.

3. Lähiomaisen kuoleman tai hautajaisten johdosta järjestetään toi- mihenkilölle mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen enintään yhden päi- vän poissaoloon. Tällaisen poissaolon takia ei toimihenkilön vuosi- lomaetuja eikä ansiota vähennetä.

Soveltamisohje:

Lähiomaisella tarkoitetaan tässä yhteydessä lähinnä vanhem- pia, iso- ja appivanhempia, lapsia, puolisoa sekä veljiä ja sisaria.

4. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään ja parisuhteen rekisteröimistä varten, mikäli vihkimis-/ rekisteröimis- päivä on hänen työpäivänsä.

5. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotis- päivinään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

6. Asevelvollisen toimihenkilön osallistuminen asevelvollisten kut- suntatilaisuuteen ei aiheuta hänen ansionsa alenemista.

7. Jos toimihenkilö osallistuu reservin kertausharjoituksiin tai sivii- lipalveluksen täydennyspalvelukseen, maksetaan hänelle palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä, mikäli ne olisivat olleet toimihenkilön työpäiviä. Vapaapäiviltä vähennystä ei suoriteta.

8. Vapaaehtoiseen asepalvelukseen astuvalle naispuoliselle toimi- henkilölle annetaan palkatonta vapaata asepalvelun ajaksi. Tältä ajalta ei kerry työsuhteeseen perustuvia etuuksia.

9. Kunnallisvaltuuston tai -hallituksen taikka valtiollisia taikka kun- nallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai

-toimikunnan jäsenenä toimivalta toimihenkilöltä ei vähennetä vuo-

silomaetuja sen vuoksi, että mainittujen elinten kokous pidetään hä- nen työaikanaan. Jos mainittujen elinten kokous pidetään hänen työaikanaan, maksetaan hänelle palkan ja kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen erotusta siltä osin, kuin ansionmene- tyksen korvaus mahdollisesti alittaa palkan määrän. Erotus makse- taan, kun toimihenkilö on esittänyt selvityksen kunnan suorittamasta ansionmenetyksen korvauksesta.

10. Toimihenkilölle järjestetään mahdollisuus osallistua työeh- tosopimuksen allekirjoittajajärjestön sekä keskusjärjestön päättävien elinten kokouksiin. Tällainen poissaolo ei aiheuta toimihenkilön ansion alenemista.

11. Toimihenkilöllä, jonka lapsi on vaikeasti sairaana ja joka on oi- keutettu sairausvakuutuslain 10 luvun mukaiseen vaikeasti sairaan lapsen hoitoa ja kuntoutusta varten myönnettävään erityishoitora- haan, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen ko. päätöksen mukaiseen lapsen hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa. Poissaolo on palkatonta.

12. Tämän pykälän mukaisesta poissaolostaan on toimihenkilön so- vittava työnantajan kanssa.

19 § Perhevapaat ‌

1. Työntekijän äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämän pykälän tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koske- vista erimielisyyksistä neuvotellaan työehtosopimuksen

26 §:n mukaisesti.

Pöytäkirjamerkintä:

Opetusvelvollisuustyöajassa olevan opettajan osittainen hoi- tovapaa toteutetaan siten kuin työnantaja ja opettaja siitä so- pivat. Jos sopimukseen ei päästä, opettajan opetustuntimää- räksi vahvistetaan 4/5 hänen opetusvelvollisuudestaan.

Kokonaistyöajassa olevalle opettajalle osittainen hoitovapaa myönnetään samassa suhteessa opetustunneista ja muusta työajasta kuin mitä mainitut työajan osat ovat viikoittaisesta kokonaistyöajasta.

2. Toimihenkilölle maksetaan äitiysvapaan alusta lukien täysi palk- ka 72 arkipäivän pituiselta ajanjaksolta.

Mikäli ennen äitiysvapaata alkanut palkaton poissaolo jatkuu äitiys- vapaan aikana, ei työnantajalla ole tältä ajalta palkanmaksuvelvolli- suutta. Tämä ei koske raskauteen liittyvää palkatonta poissaoloa.

Toimihenkilölle maksetaan isyysvapaan alusta lukien täysi palkka 6 arkipäivän pituiselta ajanjaksolta.

Siltä ajalta, jolta työnantaja suorittaa äitiys- tai isyysvapaan palkkaa, suoritetaan äitiys- tai isyysraha sairausvakuutuslain 28 §:n perus- teella työnantajalle lukuun ottamatta vuosiloma-aikaa. Sellaisen opetushenkilöstön osalta, jolla ei ole oikeutta vuosilomaan, oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan ei siirry työnantajalle

16.6. alkavan ns. laskennallisen vuosiloman ajalta, eikä sellaisen opetushenkilöstön osalta, joihin sovelletaan työehtosopimuksen opetushenkilöstön palkkasopimuksen ammattikorkeakouluja tai ko- konaistyöajassa olevia kansanopistoja koskevaa liitettä, kesävapaa- jakson alusta 30 ensimmäiseltä arkipäivältä.

Jos äitiys- tai isyysraha menetetään toimihenkilön laiminlyönnin johdosta, vähennetään palkasta menetettyä äitiys- tai isyysrahaa vas- taava osa.

Muuna aikana, kun opetustyö on lomien johdosta keskeytynyt oppi- laitoksessa, äitiys-, isyys- tai vanhempainraha suoritetaan työnanta- jalle, kun toimihenkilölle on ollut oikeutettu äitiys-, isyys- tai van- hempainrahaan, mutta ei ole hakenut vapaata.

3. Xxxxxxxxxxxxx ollessa poissa työstä yli lakisääteisen äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huo- mioon työssäoloajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kestoai-

kaan sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.

20 § Työasu ja suojavaate ‌

Mikäli työnantaja tai työ edellyttää, että toimihenkilö käyttää työs- sään tietynlaista asua, suojavaatetta tai jalkineita, työnantaja hankkii ja huoltaa sen.

21 § Luottamusmies ‌

Luottamusmieheen noudatetaan tämän sopimuksen liitteenä olevaa luottamusmiehiä koskevaa sopimusta.

22 § Koulutus ‌

Henkilöstökoulutuksen, yhteisen koulutuksen ja ammattiyhdistys- koulutuksen osalta noudatetaan liitteenä olevaa koulutussopimusta.

23 § Kokoontuminen työpaikoilla ‌

1. Tämän työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekiste- röidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työ- huonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan pää- tyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana ai- kana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysy- myksistä seuraavin edellytyksin:

a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai tässä pykälässä tarkoi- tetussa muussa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mi- käli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpai- kalla tai sen läheisyydessä työnantajan hallinnassa oleva tar- koitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyk- sestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkai-

sun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhy- gieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotanto- toimintaa.

c) Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä ko- koustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjä. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.

d) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdis- tyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

e) Työntekijäliiton ja sen tämän pykälän 1. momentissa mainitun alaosaston ilmoituksia ja tiedotuksia saadaan työ- paikalla kiinnittää sitä varten asetetulle ilmoitustaululle.

24 § Keskusjärjestösopimukset ‌

1. Työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia voimassa olevia keskusjärjestösopimuksia:

Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla Hyvityssakkopöytäkirja

Ryhmähenkivakuutussopimus

2. Jos näihin sopimuksiin tehdään muutoksia, on muutosten voi- maansaattamisesta neuvoteltava erikseen.

25 § Jäsenmaksujen periminen ‌

1. Työnantaja perii allekirjoittajajärjestöjen jäsenmaksut toimihenki- lön palkanmaksun yhteydessä, mikäli toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen. Toimihenkilölle annetaan vuoden päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

2. Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut liiton ilmoittamalle pankkitilille annettujen ohjeiden mukaisesti.

26 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

1. Tämän sopimuksen tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koske- vista erimielisyyksistä on neuvoteltava ao. työnantajan ja toimihen- kilöiden luottamusmiehen välillä.

2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut johtavat tulok- seen, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet alle- kirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu neuvoteltu asia. Jos paikal- liset neuvottelut eivät johda tulokseen ja toinen osapuoli haluaa alis- taa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat ja molempien osapuolten kanta.

3. Paikalliset neuvottelut tulee aloittaa kahden viikon kuluessa, ellei toisin sovita ja allekirjoittajajärjestöjen välillä käytävät neuvottelut kolmen viikon kuluessa siitä, kun jompikumpi sopijapuoli on asiasta ilmoittanut, ellei asiasta toisin sovita.

4. Ellei järjestöjen välisissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmär- rystä, voidaan asia saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

27 § Voimassaolevat etuudet ‌

Tämä työehtosopimus ei koske sellaisia työnantajan ja toimihenki- lön väliseen sopimukseen tai työnantajan hallintopäätökseen perus- tuvia etuisuuksia, jotka eivät ole perustuneet voimassa olleeseen toimiehtosopimukseen tai sen liitteeseen.

28 § Työrauhavelvoite ja seuraamukset sopimusrikkomuksista ‌

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, kohdistuvatpa ne tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

29 § Sopimuksen voimassaolo ‌

1. Tämä sopimus on voimassa 1.3.2012 alkaen 31.3.2014 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuutta viikkoa ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

2. Sopimuksen irtisanojan on irtisanomisen yhteydessä jätettävä muutosesityksiä koskeva muistio toiselle sopijapuolelle.

3. Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotteluosapuolen toimesta on todettu päätty- neiksi.

Helsingissä 23. päivänä marraskuuta 2011

SIVISTYSTYÖNANTAJAT ry

OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ ry

JULKIS– JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO

JYTY ry

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry

Sopimus opetushenkilöstön palkkauksesta ja työajasta ‌

1 § Soveltamisala

1. Tätä sopimusta sovelletaan yksityistä opetusalaa ja opintokeskuk- sia koskevan työehtosopimuksen 1 §:n mukaisen opetushenkilöstön työsuhteissa.

2. Oppilaitosten opetushenkilöstön palvelussuhteen ehtojen osalta noudatetaan lisäksi erillisen liitesopimuksen oppilaitoskohtaisia määräyksiä.

3. Tämän sopimuksen mukaista palkkioperustetta sovelletaan myös milloin opettaja on määrätty tekemään vastaavaa tehtävää, jota pai- kallisesti kutsutaan sopimuksesta poikkeavalla nimellä.

4. Ammatillisen oppilaitoksen opettajan työsuhteen ehdot määräy- tyvät ao. oppilaitoksessa 31.12.1998 noudatettujen sopimusmäärä- ysten mukaisesti, ellei työehtosopimuksella ole toisin sovittu. Kou- lutusalat/opintoalat rinnastetaan 31.12.1998 olleisiin oppilaitosmuo- toihin seuraavasti:

Oppilaitosmuoto Koulutus/opintoala

Eräät ammatilliset Tekniikan ja liikenteen muut opintoalat oppilaitokset kuin merenkulku, lukuun ottamatta

teknillisessä oppilaitoksissa tarjottavaa koulutusta

Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali- ja terveysala/kauneudenhoito Luonnonvara-ala, maatila-, puutarha ja kalatalous sekä muu luonnonvara-ala, kulttuuriala/käsi- ja taideteollisuus

Kauppaoppilaitos Kauppa ja hallinto

Teknillinen oppilaitos Tekniikan ja liikenteen koulutusala

teknillisissä oppilaitoksissa myös rehtorin ja apulaisrehtorin osalta

Sosiaali- ja terveysalan Sosiaali- ja terveysala oppilaitos

Metsä- ja puutalous- Luonnonvara-ala/metsä- ja puutalous oppilaitos sekä muu luonnonvara-ala

5. Ammatillisen oppilaitoksen antaessa sekä nuorisoasteen koulutusta että aikuiskoulutusta määräytyvät opettajan työ- suhteen ehdot 1.8.2012 lukien seuraavasti:

• Jos opettaja opettaa opetusvelvollisuudestaan nuorisoas- teella vähintään 50 %, sovelletaan hänen työsuhteeseen eh- toihin ammatillisia oppilaitoksia koskevia liitteitä.

• Jos nuorisoasteen opetus jää alle edellisessä kohdassa mai- nitun, voi työnantaja soveltaa opettajan työsuhteen ehtoi- hin ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten työehtosopi- musta.

2 § Palkkaperusteet

1. Opetushenkilöstön palkkaus määräytyy tämän sopimuksen ja liit- teenä olevien oppilaitosmuotokohtaisten sopimusmääräysten mu- kaisesti.

2. Jos toimenhaltijan peruspalkka määräytyy palkka-asteikon puit- teissa, on peruspalkkaa määriteltäessä otettava huomioon tehtävien vaativuus ja vastuullisuus. Lisäksi on otettava huomioon toimenhal- tijan asema organisaatiossa sekä oppilaitoksen/koulun koko, toimi- pisteiden/oppilaitosten lukumäärä ja paikalliset olosuhteet. Lisäksi toimenhaltijan peruspalkkaa määriteltäessä on otettava huomioon toimenhaltijan taito ja kyky suoriutua tehtävistään.

Pöytäkirjanmerkintä:

Sopimusmääräystä tulee soveltaa myös silloin, kun toimen- haltijan tehtävien vaativuus tai vastuullisuus, hänen asemansa organisaatiossa, oppilaitoksen/koulun koko taikka hänen tai- tonsa ja kykynsä suoriutua tehtävistään kasvavat työsuhteen aikana.

Tarkoituksenmukaista ei ole käyttää pelkästään palkka- asteikon alarajaa vaan koko palkka-asteikkoa. Tarkoituksena on, että vaativimmissa tehtävissä toimivat ja/tai osaavat hen-

kilöt sijoitetaan palkka-asteikossa lähemmäksi asteikon ylära- jaa.

Palkka-asteikon yläraja voidaan ylittää.

3. Erivapauden saaneen opettajan peruspalkka määräytyy erivapau- den saamisajankohtana voimassa olleiden kelpoisuusehtojen (ei siir- tymäsäännösten) mukaisen kelpoisuustason peruspalkan perusteella.

4. Toimipaikkojen sijainnin mukaisesta jaosta noudatetaan sopimus- kauden alusta lukien valtioneuvoston vahvistamaa kuntien yleistä kalleusluokitusta.

5. Kalleusluokan mukainen peruspalkka määräytyy opettajan pää- asiallisen toimipisteen (oppilaitos, jossa eniten tunteja) mukaan.

Pöytäkirjamerkintä: Peruspalkalla tarkoitetaan työehtosopimuksen oppilaitoskohtaisissa liitteissä olevia, kelpoisuuteen tai tutkintoon liittyviä euromääräisiä palkkoja (tai palkka-asteikon perusteella mää- riteltyä palkkaa) ilman mitään lisiä ja ne ovat seuraavat:

1. Lukio-opetus ja perusopetus sekä aikuislukiot

2 § 1 ja 2 kohta, 3 § 1 kohta, 9 §, 10 § 1 – 4 kohdat,

12 §, 38 § 1 kohta, 44 § 1 kohta,

2. Vapaan sivistystyön oppilaitokset

1 § 1 kohta, 4 § 1 ja 2 kohta, 11 § 1 kohta, 14 § 1 – 3 koh-

dat, 18 § 1 kohta, 21 § 1 kohta, 25 § 1 ja 2 kohta,

3. Urheiluopistot

1 § 1 kohta, 3 § 1 – 3 kohdat,

4. Musiikkioppilaitokset

1 § 1 kohta, 4 § 1 ja 2 kohta, 10 §,

5. Kuvataide- ja monitaiteelliset koulut

- palkat määräytyvät 1.8.2006 lukien edelleen C- taulukoiden perusteella

6. Eräät ammatilliset oppilaitokset

1 a § 1 kohta, 3 § 1- 3 kohdat,

7. Kauppaoppilaitokset

1 § 1 kohta, 4 § 1 kohta

8. Sosiaali- ja terveysalan oppilaitokset 1 § 1 kohta, 3 § 1 ja 2 kohta,

9. Metsä- ja puutalousoppilaitokset

1 § 1 kohta, 3 § 1 ja 2 kohta

10. Ammattikorkeakoulut

4 § 1 kohta

2 a § Epäpätevyysalennus

1. Toimenhaltijan, jolla ei ole toimen kelpoisuusehdoissa määritel- tyä pätevyyttä, peruspalkka on vähintään 4 % ja enintään 25 % ko. hinnoittelukohdan mukaista peruspalkkaa alempi.

2. Toimenhaltijan, jolla ei ole toimen kelpoisuusehdoissa määrättyä pätevyyttä ja jonka peruspalkka määräytyy palkka-asteikon puitteis- sa, palkka on 4 – 25 % kelpoisuusehdot täyttävän toimenhaltijan palkka-asteikon alarajan mukaista peruspalkkaa alempi.

Pöytäkirjamerkintä:

Kelpoisuusehdoissa määritellyllä pätevyydellä tarkoitetaan laissa/asetuksessa (muissa kuin siirtymäsäännöksissä) säädet- tyä pätevyyttä. Jos laissa/asetuksessa säädetyt johonkin tiet- tyyn toimeen vaaditut tutkinnot/tutkintotasot ovat vaihtoeh- toisia, epäpätevyysalennus tehdään ao. henkilön suorittamasta tutkintotasosta. Jos työnantaja on erikseen vahvistanut vaadit- tavan tutkintotason, epäpätevyysalennus tehdään tästä tutkin- totasosta.

Epäpätevyysalennuksesta päättää työnantaja. Sitä sovelletaan 1.1.1997 lukien uusiin työsuhteisiin.

Määräyksiä sovelletaan ennen 1.1.1997 alkaneisiin ja ilman keskeytystä samalla työnantajalla jatkuneisiin työsuhteisiin 1.8.1997 lukien. Tällaisen toistaiseksi voimassa olevassa työ- suhteessa olevan toimenhaltijan/tuntiopettajan palkkaa ei tä- män sopimuksen nojalla voida alentaa niin kauan, kuin hänen palvelussuhteensa samassa tehtävässä jatkuu keskeytymättä.

3. Epäpätevyysalennusta ei sovelleta lukioihin ja peruskouluihin, Steiner-kouluihin, aikuislukioihin ja lukion aikuislinjoihin, kansan- opistojen, kansalais- ja työväenopistojen eikä opintokeskusten tun- tiopettajiin eikä myöskään urheiluopistojen opettajiin.

3 § Vuosisidonnainen lisä

Määräys poistettu/korvattu 3 §:n kokemuslisämääräyksillä 1.3.2012.

3 § Kokemuslisä Soveltaminen

Kokemuslisää koskevia määräyksiä sovelletaan kaikkiin oppi- laitoksiin. Ammattikorkeakouluihin ja kokonaistyöajassa ole- viin kansanopistoihin ei sovelleta rehtoreita lukuun ottamatta kokemuslisää koskevien määräysten 1 ja 2 kohtia.

Kokemuslisän määrä

1. Opetushenkilöstöön kuuluvalle päätoimiselle toimihenkilölle maksetaan kokemuslisää siten kuin jäljempänä oppilaitoskohtai- sissa määräyksissä on erikseen sovittu.

2. Opetushenkilöstöön kuuluvan toimihenkilön kokemuslisät mää- räytyvät peruspalkan ja päätoimisen tuntiopettajan osalta enintään asianomaisen aineen opettajan opetusvelvollisuutta vastaavan palk- kion sekä edellisten kokemuslisien yhteismäärän perusteella.

3. Kokemuslisään oikeuttaa päätoimiseksi katsottava kotimainen ja ulkomainen palvelus opettajan/rehtorin tehtävissä tai tehtävissä, joista on olennaista hyötyä toimihenkilön nykyisissä tehtävissä.

Soveltamisohje:

Sellainen palvelus, joka 29.2.2012 voimassa olleissa liitekohtaisissa määräyksissä on hyväksytty määrä- vuosilisiin oikeuttavaksi ajaksi, hyväksytään koke- muslisiin oikeuttavaksi ajaksi.

4. Eri palvelusaikoja kokemuslisää varten laskettaessa otetaan huomioon ne kalenterikuukaudet, joiden aikana toimihenkilö on ol- lut saman työnantajan palveluksessa vähintään 18 kalenteripäivää.

5. Opetushenkilöstön osalta palvelusvuoden jakautuessa kahteen tai useampaan lukukauteen on yhden kuukauden palvelus niin mones

osa koko vuoden palveluksesta kuin oppilaitoksessa on yhden luku- vuoden aikana kuukausia.

6. Oikeus kokemuslisään alkaa seuraavan kuukauden alusta oi- keuden saavuttamisesta.

7. Kokemuslisään oikeuttavaksi hyväksytään myös poissaolo, jolta toimihenkilölle on maksettu palkkaa tai sairausvakuutuslain mukais- ta päivä-, erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa.

8. Opintovapaalain (273/79) mukaisesta opintovapaasta hyväksy- tään kokemuslisään enintään 30 kalenteripäivää lomanmää- räytymisvuoden ajalta. Edellytyksenä on, että toimihenkilö on opin- tovapaan jälkeen palannut välittömästi saman työnantajan palveluk- seen.

Siirtymämääräykset

Uusi kokemuslisäjärjestelmä tulee voimaan 1.3.2012 lukien. Järjestelmään tulee siirtyä viimeistään 31.5.2012 mennessä, jol- loin korjatut uuden järjestelmän mukaiset palkat maksetaan taannehtivasti 1.3.2012 alkaen.

Eräissä ammatillisissa oppilaitoksissa noudatetaan opettajien osalta 29.2.2012 voimassa olleita vuosisidonnaista lisää ja mää- rävuosilisää koskevia määräyksiä 31.7.2012 saakka. Eräissä ammatillisissa oppilaitoksissa opettajien osalta uusi kokemus- lisäjärjestelmä tulee voimaan 1.8.2012. Kokemuslisäjärjestel- mään tulee siirtyä viimeistään 31.11.2012, jolloin korjatut uu- den järjestelmän mukaiset palkat maksetaan taannehtivasti 1.8.2012 alkaen.

4 § Kielilisä

1. Kaksikielisessä kunnassa voidaan opettajalle, jonka työtehtävät edellyttävät molempien kotimaisten kielten hallintaa ja jolla on hyvä kielitaito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hänen äidinkielensä suorittaa kielilisänä

18,84 euroa (1.3.2012 lukien)

kuukaudessa hyvästä suullisesta taidosta ja

24,18 euroa (1.3.2012 lukien)

kuukaudessa hyvästä suullisesta ja kirjallisesta taidosta.

2. Opettajalle, joka täydellisesti hallitsee molemmat kotimaiset kie- let, voidaan kielilisänä suorittaa kuukaudessa

37,66 euroa (1.3.2012 lukien)

5 § Kielitaitolisä

1. Kielitaitolisää (L yleisestä kielitutkinnosta 964/2004 ja asetus 1163/2004) suoritetaan, jos asianomaiselle opettajalle kuuluvien tehtävien hoitamiselle on huomattavaa etua muun kuin äidinkielen taidosta. Kielitaitolisää ei kuitenkaan suoriteta, jos toimi nimen- omaisesti edellyttää vieraan kielen taitoa.

2. Lisää maksetaan kielitutkinnon tasosta riippuen

1.3.2012 lukien

perustaso 18,84 euroa/kk

keskitaso 37,66 euroa/kk

ylin taso 73,24 euroa/kk

6 § Sijaisuus ja osittain työstä vapautetun palkka

1. Korkeampipalkkaista tointa sijaisena hoitavalle maksetaan palk- kauksen erotus sijaisuusajalta.

2. Osittain työstä vapautetun opettajan palkka on samassa suhteessa alempi kuin hänen työaikansa on asianomaista täyttä työaikaa alem- pi.

Soveltamisohje:

Opetusvelvollisuustuntimäärä vastaa täyttä työaikaa.

7 § Määrävuosilisät

Määräys poistettu/korvattu 3 §:n kokemuslisämääräyksillä 1.3.2012.

8 § Arkipyhien vaikutus ammatillisen oppilaitoksen opettajan opetusvelvollisuuteen

Ammatillisen oppilaitoksen opettajan opetusvelvollisuutta vähenne- tään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuvan loppiaisen, va-

punpäivän ja itsenäisyyspäivän (teknillisissä oppilaitoksissa vain loppiaisen) johdosta laskennallisesti yhden päivän opetusvelvolli- suutta vastaava osuus.

9 § Ylituntipalkkion laskeminen

1. Opettajan ylituntipalkkio lasketaan ylituntipalkkioperusteesta, jo- ka saadaan, kun 2 §:n mukaiseen peruspalkkaan lisätään ylitunti- palkkion määrään vaikuttavat pätevyyslisät ja vähennetään mahdol- linen epäpätevyysalennus.

2. Yhtä ylituntia vastaava kuukausipalkkio saadaan kertomalla yli- tuntipalkkioperuste oppilaitoskohtaisissa määräyksissä, peruspalkan yhteydessä olevalla ylituntipalkkiokertoimella, ja saatu tulo jaetaan opettajan opetusvelvollisuudeksi vahvistetulla vähentämättömällä viikkotuntimäärällä (yleissivistävissä oppilaitoksissa jakaja on ope- tusvelvollisuus – 1,5 tuntia) ja näin saatu luku pyöristetään sentin tarkkuudella.

3. Yksittäiseltä ylitunnilta maksettava palkkio (yhden tunnin hinta) saadaan kertomalla kuukausipalkkio 12 ja jakamalla se asian- omaisen oppilaitoksen työviikkojen lukumäärällä. Musiikkioppilai- toksissa jakajana on kuitenkin luku 35, peruskoulun opetuksen oh- jauksen jakajana luku 30 ja aikuislukiossa 33.

4. Jos ylitunteina hoidettava opetus ei kestä lukuvuoden koko työ- aikaa, maksetaan palkkio pidettyjen tuntien mukaan, jolloin oppilai- toksen työviikkojen lukumäärän suuruinen tuntimäärä oikeuttaa yh- teen vuosiviikkoylituntipalkkioon ja pienempi tuntien määrä vastaa- vaan osaan siitä. Pitämättä jääneiden ylituntien osuus vähennetään opettajan palkkauksesta edellä määrättyä perustetta noudattaen.

10 § Oppiarvon rinnastaminen tutkintoon

Peruspalkan määrittelyssä humanististen tieteiden ja luonnon- tieteiden kandidaatin arvo rinnastetaan humanististen tieteiden ja luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon.

11 § Tohtorin tutkintolisä

Rehtorille, opettajalle ja päätoimiselle tuntiopettajalle, joka on suo- rittanut tohtorin tutkinnon, maksetaan tutkintolisä, joka on 4 % las- kettuna työehtosopimuksen mukaisesta peruspalkasta.

12 § Toisen opettajan tunnin hoitopalkkio

Jos opettajalle annetaan määräys oman oppituntinsa tai muun palka- tun tehtävän kanssa samanaikaisesti huolehtia toisen opettajan luo- kasta, maksetaan hänelle tunnilta 30 prosenttia oman toimen ylitun- tipalkkiosta.

13 § Yksityisopiskelijoiden tentti

Yksityisopiskelijoiden tentin järjestävälle opettajalle maksetaan 31,76 euron suuruinen palkkio. Palkkio sisältää korvauksen tentin valmistelemisesta, korjaus- ja arviointityöstä sekä tarvittaessa val- vonnasta. Tentti käsittää kirjallisen ja suullisen kyselyn, työnäytteen sekä uusintakokeen. Jos samassa tilaisuudessa tentittävänä on use- ampi kuin yksi yksityisopiskelija, maksetaan tentin järjestävälle opettajalle täysi palkkio kolmesta ensimmäisestä opiskelijasta, 1/2 palkkiosta neljännestä opiskelijasta yhdeksänteen ja 1/4 palkkiosta kymmenennestä opiskelijasta lukien.

14 § Ammatillisten oppilaitosten suunnittelutyö

1. Opettajan opetusvelvollisuuteen luetaan suunnittelutyötä eräissä ammatillisissa oppilaitoksissa puolitoista (1,5) tuntia sekä Suomen Liikemiesten Kauppaopistossa yksi (1) tunti viikossa.

2. Suunnittelutyöhön kuuluu osasto- ja vastaaviin kokouksiin osal- listuminen, opettajien välisiin opetuksellisiin ja kasvatuksellisiin kysymyksiin liittyviin kokouksiin ja neuvonpitoihin osallistuminen, yhteydenpito paikalliseen elinkeinoelämään ja vastaaviin sidosryh- miin, yhteydenpito opiskelijoiden vanhempiin sekä tehtävät, jotka liittyvät opetuksen suunnitteluun ja oppilaitoksen toiminnan kehit- tämiseen.

3. Tämä pykälä koskee opettajan toimenhaltijan lisäksi asi- anomaisen oppilaitoksen opetustuntien ja päätoimisuuteen luettavi- en muiden tehtävien perusteella päätoimiseksi tulevaa tuntiopettajaa sekä niitä osa-aikaisia toimihenkilöitä, joilla on vähintään päätoimi- suuteen edellyttämä tuntimäärä ja pykälän soveltaminen edellyttää,

että asianomaisen opettajan palvelussuhde oppilaitokseen jatkuu yh- denjaksoisesti yli viikon.

15 § Yhteiset opettajat

1. Jos työnantaja on määrännyt opettajan toimenhaltijalle eri opetus- lakien mukaista opetusta ja/tai muuta työtä muussa kuin omassa op- pilaitoksessa tai saman opetusalan mukaista opetusta ja/tai muuta työtä useammassa hallinnollisesti itsenäisessä oppilaitoksessa, hä- neen sovelletaan tämän pykälän määräyksiä yhteisistä opettajista, ellei 2 momentista muuta johdu. Toimenhaltijan palvelussuhteen ehdot määräytyvät sen koulun tai oppilaitoksen mukaan, johon toi- mi on perustettu tai sijoitettu (ensisijainen oppilaitos).

2. Tätä pykälää sovelletaan peruskoulun ja lukion tai lukioiden yh- teiseen opettajaan vain, jos hänet on määrätty opettamaan mainittu- jen oppilaitosten lisäksi muussa korkeakoulutasoa alemmassa oppi- laitoksessa.

3. Kahdessa tai useammassa toimipaikassa, joiden välinen matka on vähintään yksi kilometri, opettavalle yhteiselle opettajalle makse- taan tästä 8 % suuruinen, peruspalkasta laskettava lisä.

4. Jos yhteinen opettaja oppituntien pitämistä varten joutuu vaihta- maan toimipaikkaa kesken päivän keskimäärin vähintään neljä ker- taa viikossa ja toimipaikkojen etäisyys on vähintään yksi kilometri taikka jos hän joutuu oppituntien pitämistä varten kulkemaan asun- nostaan tai asuntoaan lähimmästä toimipaikasta toiseen tai toisiin toimipaikkoihin lyhyintä käyttökelpoista matkareittiä käyttäen yh- teensä vähintään 140 kilometriä viikossa, maksetaan hänelle tästä 12 % suuruinen, peruspalkasta laskettava lisä.

5. Jos toissijaisen ja ensisijaisen oppilaitoksen vuotuinen työviikko- jen lukumäärä poikkeavat toisistaan, lasketaan opettajan opetusvel- vollisuus vuotuisena opetustuntimääränä.

6. Yhteinen opettaja, joka opettaa vähintään yhden kolmasosan ope- tusvelvollisuudestaan toissijaisessa oppilaitoksessa, on velvollinen tekemään tuossa toissijaisessa oppilaitoksessa oppituntiensa mukai- sen suhteellisen osuuden asianomaisen oppilaitoksen opettajia kos- kevien säännösten ja määräysten mukaista muuta työtä.

7. Yhteisen opettajan matkakustannusten korvaukset määräytyvät työehtosopimuksen 12 §:n mukaisesti.

8. Jos yhteisen opettajan ensisijainen oppilaitos on peruskoulu tai lukio, sovelletaan lukioita ja peruskoulua koskevien oppilaitoskoh- taisten sopimusmääräysten 22 §:n 1 momenttia vain mainittujen op- pilaitosten opetuksen osalta, ei sen sijaan muissa oppilaitoksissa an- nettavan opetuksen osalta.

16 § Päätoimiset tuntiopettajat

1. Tämän pykälän määräyksiä sovelletaan yksityisissä lukioissa, pe- ruskouluissa, kauppaoppilaitoksissa, ammattioppilaitoksissa, sosiaa- li- ja terveysalan oppilaitoksissa, musiikkioppilaitoksissa, maata- lousalan oppilaitoksissa, koti- ja laitostalousoppilaitoksissa, käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksissa ja tekniikan ja liikenteen oppilaitok- sissa.

2. Päätoimisen tuntiopettajan palkkausjärjestelmä perustuu toimen- haltijoiden palkkausjärjestelmään, siten kuin tässä pykälässä on so- vittu.

3. Tuntiopettaja on päätoiminen, jos hän opettaa yhdessä tai use- ammassa ammattikorkeakoulussa, korkeakoulutasoa alemmassa val- tion oppilaitoksessa, kunnallisessa lukiossa tai peruskoulussa, yksi- tyisessä lukiossa tai peruskoulussa tai vastaavassa koulussa tai lain perusteella valtionosuutta tai -avustusta saavassa kunnallisessa tai yksityisessä ammatillisessa oppilaitoksessa tai musiikkiop- pilaitoksessa yhteensä keskimäärin vähintään 16 luokkatuntia, kuu- sipäiväistä kouluviikkoa noudattavissa oppilaitoksissa 20 luokka- tuntia, aikuislukiossa 14 luokkatuntia tai teknillisissä oppilaitoksissa 18 luokkatuntia viikossa. Luokkatunneiksi tässä yhteydessä katso- taan myös sellaiset luokan ulkopuoliset tehtävät, joista palkkio mak- setaan vuosiviikkotuntipalkkiona.

Edellytyksenä tuntien yhteen laskemiselle on, että siitä on sovittu ennen työsuhteen alkamista. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuh- teessa olevan osalta laskenta aloitetaan irtisanomisajan kuluttua.

4. Jos tuntiopettaja opettaa kahdessa tai useammassa oppilaitoksessa siten, että hänen laskennallista opetusvelvollisuutta vastaava tunti-

määränsä, kuitenkin vähintään 16 (tai 20, 18 tai 14 ks. edellinen momentti) viikkotuntia, tulee täyteen joissakin näistä oppilaitoksis- ta, on hän muissa oppilaitoksissa sivutoiminen tuntiopettaja.

5. Päätoimisen tuntiopettajan peruspalkka on vastaavan toimenhalti- xxx xxxxxxxxxxx, ellei oppilaitoskohtaisissa määräyksissä ole toisin määrätty. Jos päätoiminen tuntiopettaja opettaa aineita, joissa toi- menhaltijalla on eri peruspalkka, lasketaan hänelle palkkauksen määräämistä varten painotettu peruspalkka. Päätoimisen tuntiopetta- jan peruspalkasta tehdään sovitut epäpätevyysalennukset ja hänelle maksetaan, ellei peruspalkassa ole jo otettu huomioon, sovitut päte- vyyslisät.

6. Päätoimisten tuntiopettajien palkkaus maksetaan käyttäen vuotui- sen palkkion jakajana 12:ta.

7. Päätoimiselle tuntiopettajalle maksetaan kokemuslisää samojen perusteiden mukaan kuin vastaavalle toimenhaltijalle. Jos päätoimi- nen tuntiopettaja opettaa aineita, joiden osalta hänellä on oikeus erisuuruiseen kokemuslisään, määräytyy hänen kokemuslisänsä sen mukaan, mitä tunteja hän opettaa eniten. Jos tunteja on yhtä pal- jon, määräytyy kokemuslisän lukumäärä tuntiopettajalle edulli- simman mukaan.

8. Päätoimisella tuntiopettajalla on oikeus kokemuslisiin siten, kuin siitä päätoimisten tuntiopettajien osalta on oppilaitoskohtaisissa määräyksissä sovittu.

9. Päätoimisella tuntiopettajalla on oikeus kokemuslisään, kylmän alueen ja saaristolisään sekä asianomaisen paikkakuntaluokan mu- kaan määräytyvään kalliinpaikanlisään siltä tuntien määrältä, joka vastaa vastaavan toimenhaltijan opetusvelvollisuuden tuntimäärää ja jos päätoiminen tuntiopettaja opettaa tätä vähemmän, todelliselta tuntimäärältä. Em. tuntimäärän ylittäviltä tunneilta kalliinpaikanlisä maksetaan halvimman paikkakuntaluokan mukaan.

10. Jos tuntiopettajan tuntien lukumäärä jää alle vastaavan toimen- haltijan opetusvelvollisuustuntimäärän, maksetaan hänelle palkka- uksesta osuus, joka vastaa hänen tuntimääräänsä toimenhaltijan ope- tusvelvollisuudesta.

11. Tuntiopettajan laskennallinen opetusvelvollisuus on sama kuin vastaavan toimenhaltijan opetusvelvollisuus. Jos tuntiopettaja opet- taa aineita, joissa opetusvelvollisuus on erilainen, lasketaan hänelle painotettu laskennallinen opetusvelvollisuus.

12. Laskennallisen opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta makse- taan ylituntipalkkio, joka lasketaan 9 §:n mukaisesti ja jonka palk- kioperuste määräytyy kussakin oppilaitoksessa 5 momentin mukai- sesti ja muutoin samojen perusteiden mukaan kuin toimenhaltijalla.

13. Kahden tai useamman eri oppilaitoksen tuntien varassa päätoi- miseksi tulevalle tuntiopettajalle määrätään peruspalkka ja lasken- nallinen opetusvelvollisuus kuten edellä on määrätty. Kussakin op- pilaitoksessa lasketaan se oppilaitoksen tuntien osuus, jolta makse- taan peruspalkka, yleiset lisät ja kokemuslisät sekä se tuntien osuus, jolta maksetaan 12 momentin mukainen ylituntipalkkio.

14. Päätoimisella tuntiopettajalla on oikeus saada lomaraha samojen perusteiden mukaan kuin vastaavalla toimenhaltijalla.

15. Tuntiopettajan tai määräaikaisessa työsuhteessa olevan palve- lussuhde, joka päättyy lukukauden lopussa tai sitä seuraavan loman aikana, katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos se alkaa seuraavan lukukau- den työkauden alussa joko samassa tai toisessa oppilaitoksessa.

17 § Vuosilomaoikeus ja määräaikaisen toimihenkilön lomapäi- väkorvaus

Määräys siirretty 1.3.2012. Ks. Yksityistä opetusalaa koskevan työehtosopimuksen 13 §:n 10. ja 11. kohdat.

18 § Sivutoimiset tuntiopettajat

1. Sivutoimisen tuntiopettajan palkkiojärjestelmänä on palkkio kul- takin pidetyltä tunnilta. Tuntiopettajan palkkioperuste on sama kuin päätoimisen tuntiopettajan palkkauksen perusteena oleva painotta- maton peruspalkka ja opetusvelvollisuus vastaavan päätoimisen tun- tiopettajan palkkauksen perusteena oleva painottamaton opetusvel- vollisuus, ellei oppilaitoskohtaisissa määräyksissä ole toisin määrät- ty.

Sopimusmuutos koskien musiikkioppilaitoksia

Sivutoimiseen tuntiopettajaan sovelletaan kuitenkin päätoimisia tuntiopettajia koskevia sopimusmääräyksiä silloin, kun

– sivutoimisen tuntiopettajan työsuhde on toistaiseksi voimassa oleva, tai se on määräaikaisena tehty vähintään koko lukuvuodeksi, ja

– opettajalla ei ole kokoaikaista tointa tai työsuhdetta muun työn- antajan palveluksessa

Edellä mainittujen edellytysten täyttyessä päätoimisia tuntiopettajia koskevia sopimusmääräyksiä sovelletaan työsuhteen alusta lukien koko sen kestoajan.

Tämän kohdan mukaisesta palveluksesta kertyy kokemuslisään oi- keuttavaa palvelusaikaa samassa suhteessa, kuin opetustunnit ovat suhteessa ao. oppilaitoksessa päätoimisuuteen oikeuttavaan tunti- määrään.

2. Tuntiopettajan tuntipalkkio lasketaan 9 §:n mukaisesti.

3. Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan I kalleusryhmän mu- kainen tuntipalkkio I kalleusryhmään kuuluvassa kunnassa, jos hä- nen tuntimääränsä korkeakoulutasoa alemmassa valtion, kunnan tai valtionapua saavassa yksityisessä oppilaitoksessa on vähintään pää- toimisuuden edellyttämä.

4. Jos sivutoiminen tuntiopettaja osallistuu reservin kertausharjoi- tuksiin, väestönsuojelukoulutukseen tai työnantajan määräyksestä täydennyskoulutukseen, maksetaan hänelle tältä ajalta työjärjestyk- sen osoittaman tuntimäärän mukainen palkkio.

19 § Henkilökohtainen palkanlisä

1. Toimihenkilölle voidaan maksaa henkilökohtaista lisää, jonka pe- rusteena on ensisijaisesti toimihenkilön henkilökohtainen osaami- nen ja henkilökohtaiset työtulokset. Lisää voidaan maksaa laaja- alaisesta kelpoisuudesta, henkilökohtaisesta osaamisesta ja työtu- loksista. Lisän maksamisesta päättää työnantaja. Lisälle ei ole mää- rätty ala- tai ylärajaa.

2. Henkilökohtainen lisä myönnetään toistaiseksi tai määräajaksi kuitenkin enintään siksi aikaa kun toimihenkilö saman työnantajan palveluksessa hoitaa samaa tehtävää. Kokemuslisiin oikeuttavan palvelusajan täyttyessä vähenee henkilökohtainen lisä vastaavasti. Toistaiseksi myönnetty henkilökohtainen lisä säilyy muuten osana toimihenkilön kokonaispalkkaa ja sen maksaminen voidaan lopettaa maksamisperusteiden poistuessa.

20 § Kokonaistyöaikaa noudattavan opetushenkilöstön työaika ja vuosiloma

1. Jos oppilaitoskohtaisissa määräyksissä on sovittu, että rehtorin, opettajan tai muun opetushenkilöstön osalta noudatetaan tämän py- kälän määräyksiä, oppilaitoksen rehtorin, opettajan ja muun opetus- henkilöstön toimessa noudatetaan kokonaistyöaikaa, jolloin asian- omainen työskentelee soveltuvin osin toimistotyöaikaa koskevien määräysten mukaisesti kuitenkin rehtorin, opettajan ja muun ope- tushenkilöstön työn erikoisluonne huomioon ottaen.

2. Työn erikoisluonteesta johtuu seuraavaa: Rehtorin, opettajan ja muun opetushenkilöstön tehtäväkokonaisuus muodostuu osittain tehtävistä, joiden sijoittaminen tarkasti rajattuun työaikajärjestel- mään tai päivittäiseen työaikaan on vaikeaa sekä osittain tehtävistä, jotka voidaan suorittaa muuallakin kuin varsinaisella työpaikalla. Lisäksi työmäärä vaihtelee lukuvuoden eri aikoina huomattavasti. Näistä syistä rehtorin, opettajan ja muun opetushenkilöstön työaika muodostuu joustavaksi lukuvuoden eri aikoina ja päivittäinkin poi- keten tältä osin edellä mainitusta työajasta.

3. Rehtorin, opettajan ja muun opetushenkilöstön oikeus vuo- silomaan määräytyy työehtosopimuksen vuosilomamääräysten mu- kaisesti.

20 a § Opetushenkilöstön työaika

1. Opetus- ja koulutustyöpäivien lukumäärä, oppitunnin pituus, opettajan opetus- ja muun työajan sijoitus määräytyvät 31.12.1998 voimassa olleen lainsäädännön ja työsuunnitelmasta tai vastaavasta asiakirjasta ilmenevän vakiintuneen käytännön mukaisesti.

2. Opettajan palkkioperusteen määräytyessä ylituntipalkkiona tai opetusvelvollisuuteen luettavana aikana arvioidun työmäärän perus- teella, tulee työnantajan ja opettajan yhdessä etukäteen arvioida työ- hön käytettävissä oleva tuntimäärä.

20 b § Etäopetukseen liittyvä työ

Muun kuin ammatillisen oppilaitoksen opiskelijan etäopiskelusta johtuva työ luetaan opettajan opetustuntimäärään siten, että 1,5 tun- tia etäopetusta vastaa yhtä oppituntia.

21 § Täysi palkka

1. Opettajan palkallisen työloman ajan palkkaus sekä lomaraha ja luottamusmiessopimuksen 9 §:n 2 kohdassa mainittu korvaus laske- taan opettajan täydestä palkasta.

2. Opettajan täydellä palkalla tarkoitetaan peruspalkkaa sekä kaikkia kuukausittain säännöllisesti toistuvia palkanlisiä, lisäpalkkioita ja korvauksia ylituntipalkkiot mukaan luettuna.

22 § Eräät opettajalle määrättävät muut kuin luokkaopetustyöt

1. Jos ammatillisen oppilaitoksen opettaja määrätään hoitamaan seu- raavia tehtäviä:

- etäopetuksena annettavan opetusjakson työ (harjoitus- tehtävien laadinta, korjaaminen, palautteen antaminen, tarvit- taessa henkilökohtainen ohjaus ja jakson käytännön järjeste- lytehtävät),

- maksulliseen palvelutoimintaan liittyvä suunnittelu- ja kon- sultointitehtävä,

- opiskelijan itseopiskelun ohjaamistehtävä (muu kuin oppi- tunnilla annettava ohjaus),

- ammattitutkintojen/näyttöjen järjestely-, tutkinnon vas- taanottamis- ja arviointitehtävät

- päättötöitä (ohjaus, tarkastus ym.) tai

- muu työnantajan määräämä mm. koululainsäädäntöön tai paikallisiin tarpeisiin perustuva oppilaitoksen tai koulutusalan opetus- ja kasvatustoiminnan kehittämiseen liittyvä tehtävä

hänelle maksetaan työstä työmäärää vastaava palkkio. Palkkioperus- teena käytetään opettajan oman ylituntipalkkioperusteen mukaista korvausta.

Soveltamisohje:

Korvauksen perustana olevaa tuntimäärää päätettäessä on otettava huomioon se, että kyseessä on muu kuin luokkaope- tustyö, jolloin yhtä ylituntipalkkiota vastaava työmäärä on 1,5 muun työn tuntia.

2. Jos opettajan opetusvelvollisuus ei muutoin tule täyteen, voidaan tehtävä, jolta maksettava palkkio on mitoitettu 38 ylituntipalkkiota vastaavaksi, lukea opettajan opetusvelvollisuuteen yhtenä vuosiviik- kotuntina.

3. Jos edellä tarkoitettu tehtävä määrätään kokonaistyöajassa oleval- le opettajalle, luetaan se hänen opetusvelvollisuuteensa.

Soveltamisohje:

Kokonaistyöajassa olevan opettajan opetusvelvollisuustuntia vastaava työmäärä on 2 tuntia.

22 a § Työssäoppimisjaksolla olevan opiskelijan ohjaaminen Ammatillisessa oppilaitoksessa työssäoppimisjaksolla olevan opis- kelijan ohjaamistehtävä luetaan opettajan opetusvelvollisuuteen.

23 § Monialainen oppilaitos

Monialaisen oppilaitoksen opettajan työehdot määräytyvät sen oppi- laitoksen mukaan, johon toimi on perustettu. Päätoimisen tuntiopet- tajan opetusvelvollisuus ja peruspalkka määräytyvät eri oppilaitok- sissa pidettävien tuntien perusteella painotettuna.

24 § Ilta-, yö-, viikonloppu-, arkipyhä- ja lomaopetuslisä

1. Päätoimiselle ammatillisen oppilaitoksen opettajalle ja päätoimi- selle tuntiopettajalle maksetaan korvauksena oppitunnilta, joka pi- detään alkaen kello 16.30 tai sen jälkeen, ilta- ja yöopetuslisä, jonka suuruus on puolet ao. opettajan ylituntipalkkiosta (1/38). Ko- konaistyöajassa olevan opettajan iltaopetuslisän suuruus on hänen varsinainen palkkansa jaettuna luvulla 153.

2. Iltaopetuslisän suuruinen lisä maksetaan myös lauantaisin, sun- nuntaisin sekä arkipyhinä pidetyiltä oppitunneilta (viikonloppuope- tuslisä) sekä oppilaitoksen loma-aikoihin määrätystä opetuksesta (lomaopetuslisä).

Soveltamisohje:

Oppilaitosten loma-ajoilla tarkoitetaan syys-, joulu-, urheilu- ja pääsiäislomaa sekä kesäkeskeytysaikaa. Maatalousoppilai- tosten sekä koti- ja laitostalousoppilaitosten maatilayrittäjien koulutuksen kesätyöjakson opetus ei oikeuta lomaopetus- lisään.

Lomaopetuslisää ei makseta ainoastaan loma-ajaksi otetulle opetta- jalle.

Tämän pykälän mukaista lisää voidaan samasta työstä maksaa vain yhdellä perusteella.

3. Korvaavan koulun ja lukion oppilaitosten lomien aikana tapah- tuvat opetustunnit kerrotaan kokonaistuntimäärää ja palkanlaske- mista varten luvulla 2 ja ne voidaan lukea opetusvelvollisuuteen.

25 § Ammattikorkeakoulut

1. Tätä sopimusmääräystä sovelletaan päätoimiseen opettajaan, joka toimii ammattikorkeakoulukokeilussa mukana olevassa oppilaitok- sessa ja joka antaa ammattikorkeakouluopetusta.

2. Tätä sopimusmääräystä sovelletaan myös vakinaisen ammatti- korkeakoulun opettajaan, johon ei sovelleta tämän sopimuksen liit- teenä olevia ammattikorkeakoulua koskevia määräyksiä.

3. Edellä tarkoitetulle opettajalle luetaan opetusvelvollisuuteen muuta ammattikorkeakouluopintojen kannalta tarpeellista opettaja- työtä kuin oppituntien pitämistä siten, että opetusvelvollisuuteen lu- ettava yhden tunnin arvoinen tehtäväkokonaisuus muodostuu työ- määrästä, joka vastaa oppituntia ja sen edellyttämää valmistelu- ja jälkikäteistyöaikaa.

4. Opetusvelvollisuuteen luettavan muuhun kuin oppituntien pitämi- seen kuuluvan työn tulee olla työnantajan hyväksymää tuloksellista toimintaa.

26 § Luottamusmiehen säännöllinen työstä vapautus ja ansion- menetyksen korvaaminen

1. Luottamusmiehenä toimivalle varataan opetustyöhön kuuluvasta ajasta vapautusta ja hänelle maksetaan luottamusmieskorvausta 1.3.2012 alkaen seuraavasti

Edustettavia	Palkkio	Huojennus
– 19	61,00 €	2
20 - 59	77,00 €	2
60 - 129	90,00 €	3
130 - 159	90,00 €	4
160 -	100,00 €	5

Edustettavien lukumäärä todetaan lukuvuosittain.

3. Jos luottamusmiehen varamies työnantajalle tehdyn ilmoituksen nojalla luottamusmiehen estyneenä ollessa hoitaa luottamusmiesteh- tävää pääosan kalenterikuukaudesta, maksetaan korvaus kyseisen kuukauden ajalta varamiehelle.

26 § a Työsuojeluvaltuutetun palkkio

Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojeluvaltuutetun palkkiota

1.3.2012 alkaen seuraavasti:

Edustettavia	Palkkio
10 - 100	32,00 €
101 - 200	42,00 €
201 -	58,00 €

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus lain mukaiseen vapautukseen säännöllisistä työtehtävistä. Opetusvelvollisuustyöajassa olevan opettajan osalta vapautus on 30 opetusvelvollisuustuntia lukuvuo- dessa. Jos työsuojeluvaltuutetun toimikausi ei kestä koko lukuvuot- ta, hänelle lasketaan vapautusta opetusviikkojen suhteessa.

Työsuojeluvaltuutetun vapautus voidaan korvata ylituntipalkkiolla.

Työsuojeluvaltuutettuna toimivalle opettajalle maksetaan hänen työaikansa ulkopuolella (esim. kokoukset ja tarkastukset) tehdystä työstä säännöllisen työajan palkka tai opetusvelvollisuustyöajassa olevalle opettajalle ylituntipalkkio.

Soveltamisohje:

27 § Voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa kuten työehtosopimus. Helsingissä 23. päivänä marraskuuta 2011 SIVISTYSTYÖNANTAJAT ry

OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ ry

JULKIS – JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO

JYTY ry

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry

Sopimus hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön palkkauksesta ‌

1 § Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan opetusalan työehtosopimuksen 1 §:n mukaisen hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön työsuhteissa.

2 § Palkkamääräykset

1. Toimihenkilön palkka määräytyy kuukausipalkkana tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisten tekijöiden perusteella siten kuin tässä sopimuksessa on sovittu.

Soveltamisohje:

Oppisopimussuhteessa olevan osalta tehtävän vaativuuteen perustuva palkka määräytyy vaativuusryhmittelyn mukaisesti kuitenkin ottaen huomioon oppisopimussuhteessa olevan työntekijän osaaminen ja ohjaustarve sekä tehtävän sisältö ja vastuu.

2. Toimihenkilön tehtävien vaativuuteen perustuva palkka sekä mahdollinen huomioon otettava kokemus tulee määritellä työsuh- teen alkaessa.

3. Palkkamääräyksiä sovelletaan opintoihin liittyvässä työharjoitte- lussa oleviin siten, että vähimmäispalkka on 85 % kyseessä olevan vaativuusryhmän alimmasta palkkaluvusta.

4. Peruskoulun, lukion tai ammatillisen oppilaitoksen oppilaan palkka on loma-aikana (1.6. – 15.8.) vähintään 70 % asianomaisen vaativuusryhmän alimmasta palkkaluvusta. Tätä palkkaa voidaan soveltaa enintään 2,5 kuukautta saman työntekijän osalta.

5. Vailla alan ammattitaitoa tai pätevyyttä olevalle harjoittelijalle maksetaan vähintään 80 % asianomaisen ammattityöntekijän vaati- vuusryhmän alimmasta palkkaluvusta, kuitenkin enintään 2 kuu- kauden ajalta.

3 § Tehtävän vaativuuteen perustuva palkka ja tehtäväkohtai- nen palkanosa

1. Tehtävän vaativuuteen perustuva palkka määräytyy tämän sopi- muksen liitteenä olevan vaativuusryhmittelyn, kullekin vaativuus- ryhmälle sovitun alimman palkkaluvun ja tehtävästä mahdollisesti maksettavan tehtäväkohtaisen palkanosan perusteella.

2. Toimihenkilön tehtävien vaativuusryhmä ja mahdolliset perusteet tehtäväkohtaiselle palkanosalle selvitetään työnantajan ja toimihen- kilöitä edustavan luottamusmiehen tai sellaisen puuttuessa henkilös- tön edustajan toimesta.

3. Tehtäväkohtaista palkanosaa maksetaan samassa vaativuusryh- mässä olevien toimien keskinäisen vaativuuden, tehtävien monipuo- lisuuden ja niiden vaatiman erityisen osaamisen sekä mahdollisten korkeampaan vaativuusryhmään lukeutuvien osatehtävien perusteel- la.

4. Edellä sanotuilla perusteilla maksettavan tehtäväkohtaisen pal- kanosan suuruus määräytyy prosentteina vaativuusryhmän alimmas- ta palkkaluvusta.

5. Toimen sisältämien tehtävien vaativuuden ja tehtävien vaativuus- ryhmän muuttuessa vaativuusryhmä ja tehtäväkohtainen palkanosa arvioidaan uudelleen. Joka tapauksessa em. arvio suoritetaan sään- nöllisesti kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Tehtävien vaativuu- den kasvaessa ei kuitenkaan henkilökohtaista palkkaa alenneta.

6. Aloitteen toimihenkilön tehtävien vaativuusryhmän ja tehtävä- kohtaisen palkanosan tarkistamisesta voi tehdä esimies, toimihenki- lö itse tai häntä edustava luottamusmies toimihenkilön pyynnöstä.

4 § Kokemuslisä

Toimihenkilölle maksetaan kokemuslisää, joka lasketaan tehtävien vaativuusryhmän mukaisesta palkkaluvusta lisättynä mahdollisella tehtäväkohtaisella palkanosalla. Kokemuslisän suuruus määräytyy seuraavasti:

kokemusaika kokemuslisä 2 vuotta 4 %

5 vuotta 8 %

8 vuotta 12 %

11 vuotta 16 % (maksimikertymä on 16 %)

Kokemuslisään oikeuttavaksi kokemusajaksi luetaan saman työnan- tajan palveluksessa samalla tehtäväalueella (esim. taloushallinto, ruokahuolto, kiinteistönhuolto) työskennelty aika kokonaisuudes- saan. Mikäli työtehtävien vaativuustaso muuttuu olennaisesti (yli yhden vaativuustason samalla tehtäväalueella) tai toimihenkilö siir- tyy tehtäväalueelta toiselle (esim. kiinteistönhuollosta taloushallin- toon tai vast.) voidaan aikaisempi kokemus arvioida uudelleen. Toi- sen työnantajan palveluksessa oloaika otetaan huomioon edellyttä- en, että kokemuksesta on olennaista hyötyä työtehtävissä.

Kokemuslisiin oikeuttavaksi hyväksytään myös poissaoloaika, jolta toimihenkilölle on maksettu palkkaa tai sairausvakuutuslain mukais- ta päivä-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa.

Opintovapaalain mukaisesta opintovapaasta hyväksytään kokemus- lisään enintään 30 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuoden ajalta.

5 § Henkilökohtainen palkanosa

1. Työnantajan tulee neuvotella vuosittain henkilökohtaisen pal- kanosan käytön periaatteista henkilöstön edustajien kanssa. Neuvot- teluissa tulee tarkastella myös palkanosan toteutumista.

Pöytäkirjamerkintä:

Suositeltava ajankohta neuvotteluille on talousarvion laati- misaika.

2. Toimihenkilölle voidaan maksaa henkilökohtaista palkanosaa, jonka perusteena on ensisijaisesti toimihenkilön henkilökohtainen osaaminen ja henkilökohtaiset työtulokset. Henkilökohtaisen pal- kanosan maksamisesta päättää työnantaja. Sille ei ole määrätty ala- tai ylärajaa.

3. Henkilökohtainen palkanosa myönnetään toistaiseksi tai määrä- ajaksi kuitenkin enintään siksi aikaa kun toimihenkilö saman työn-

antaja palveluksessa hoitaa samoja tehtäviä. Tehtävien vaativuuden muuttuessa palkanosa arvioidaan uudelleen. Muuten toistaiseksi myönnetty henkilökohtainen palkanosa säilyy, jos myöntämisperus- teet eivät ole poistuneet.

6 § Koulutuslisä

Tehtävien hoidossa lisäeduksi luettavasta koulutuksesta maksetaan koulutuslisää. Lisän suuruus on enintään 15 % laskettuna vaativuus- ryhmän alimmasta palkkaluvusta. Tehtävien vaativuuden muuttues- sa lisä arvioidaan uudelleen. Ensisijaisesti koulutuslisää maksetaan tehtäviin liittyvästä ammatillisesta tutkinnosta tai lisäkoulutuksesta, josta on sovittu työnantajan kanssa. Tutkinnon tai koulutuksen vai- kutus toimihenkilön palkkaan on sovittava ennen koulutuksen aloit- tamista.

7 § Tehtävien vaativuuden muuttuminen

Toimihenkilön tehtävien vaativuuden muuttuessa tarkistetaan tehtä- vien vaativuusryhmä. Aloitteen ryhmittelyn tarkistamiselle voi teh- dä toimihenkilö itse, häntä edustava luottamusmies tai toimihenki- lön esimies.

8 § Olosuhdelisä

Erityisenä tehtävään perustuvana lisänä voidaan maksaa erittäin ras- kaasta, likaisesta tai vaikeissa olosuhteissa tehdystä työstä tuntikoh- taista lisää, jonka suuruus on enintään 35 % toimihenkilön tuntipal- kasta. Lisän perusteena olevien tehtävien toistuessa säännöllisesti voidaan lisä sopia maksettavaksi kiinteänä kuukausikohtaisena eu- romääränä.

9 § Sijaisuus ja lisätehtävät

1. Korkeampipalkkaista tointa sijaisena hoitavalle maksetaan palk- kauksen erotus sijaisuusajalta.

2. Xxxxxxx tehtävien hoito johtuu vuosilomista, ei korvausta kuiten- kaan makseta.

3. Xxxxxx toimihenkilön kanssa sovitaan muusta hänen työsopi- mukseensa kuuluvasta lisätehtävästä, sovitaan samalla siitä makset- tavasta lisäkorvauksesta.

Soveltamisohje:

Tämän sopimuskohdan lisätehtävät ovat pääasiallisesti luonteeltaan määräaikaisia, tai ne eivät säännöllisesti kuulu toimihenkilön varsinaisiin työtehtäviin. Edellytyk- senä on, ettei lisätehtäviä ole otettu huomioon tehtävän vaativuutta arvioitaessa.

Tässä kohdassa mainittuja tehtäviä voivat olla esim. oman työn ohella tapahtuva lisätehtävien hoitaminen, uu- sien työntekijöiden työhön perehdyttäminen, työssäoppi- joiden oppisopimuskoulutuksessa olevien sekä näyttötut- kintoon liittyvään koulutukseen ja eri oppilaitosten työ- harjoitteluun osallistuvien ohjaaminen sekä alkoholitar- joilu tai pitopalvelutoiminta.

10 § Kielilisä

1. Kaksikielisessä kunnassa voidaan toimihenkilölle, jonka työteh- tävät edellyttävät molempien kotimaisten kielten hallintaa ja jolla on hyvä kielitaito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hänen äidin- kielensä suorittaa kielilisänä

18,84 euroa (1.3.2012 lukien)

kuukaudessa hyvästä suullisesta taidosta ja

24,18 euroa (1.3.2012 lukien)

kuukaudessa hyvästä suullisesta ja kirjallisesta taidosta.

2. Toimihenkilölle, joka täydellisesti hallitsee molemmat kotimaiset kielet, voidaan kielilisänä suorittaa kuukaudessa

37,66 euroa (1.3.2012 lukien)

11 § Kielitaitolisä

1. Kielitaitolisää (L yleisestä kielitutkinnosta 668/1994 ja asetus 669/1994) suoritetaan, jos asianomaiselle toimihenkilölle kuuluvien tehtävien hoitamiselle on huomattavaa etua muun kuin äidinkielen taidosta. Kielitaitolisää ei kuitenkaan suoriteta, jos toimen kelpoi- suusehdot edellyttävät vieraan kielen taitoa.

2. Lisää maksetaan kielitutkinnon tasosta riippuen

1.3.2012 lukien

perustaso 18,84 euroa/kk

keskitaso 37,66 euroa/kk

ylin taso 73,24 euroa/kk

12 § Laitoskohtaiset erityismääräykset (poistettu) 13 § Luottamusmieskorvaus

1. Luottamusmiehenä toimivalle maksetaan luottamusmieskorvausta

1.3.2012 alkaen seuraavasti:

Edustettavia	Palkkio
– 19	61,00 €
20 - 59	77,00 €
60 - 159	90,00 €
160 -	100,00 €

Edustettavien lukumäärä todetaan lukuvuosittain.

2. Jos luottamusmiehen varamies työnantajalle tehdyn ilmoituksen nojalla luottamusmiehen estyneenä ollessa hoitaa luot- tamusmiestehtävää pääosan kalenterikuukaudesta, maksetaan kor- vaus kyseisen kuukauden ajalta varamiehelle.

13 a § Työsuojeluvaltuutetun palkkio

Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojeluvaltuutetun palkkiota

1.3.2012 alkaen seuraavasti:

Edustettavia	Palkkio
10 - 100	32,00 €
101 - 200	42,00 €
201 -	58,00 €

Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan hänen työaikansa ulkopuolella (esim. kokoukset ja tarkastukset) tehdystä työstä säännöllisen työ- ajan palkka.

14 § Voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa kuten työehtosopimus. Helsingissä 23. päivänä marraskuuta 2011 SIVISTYSTYÖNANTAJAT ry

OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ ry

JULKIS – JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO

JYTY ry

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry

Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstö - palkat ‌

Vaativuusryhmien alimmat palkkaluvut, euroa/kk

Palkat 1.3.2012
Vaativuusryhmä	1	2	3	4	5	6
	1 516,82	1 644,07	1 777,43	1 932,16	2 086,90	2 271,16

HTP – henkilöstön palkkausjärjestelmän vaativuusryhmittely ‌

Vaativuusryhmä 1

Tehtävän yleiskuvaus

Toimi muodostuu avustavista tehtävistä. Tehtäväratkaisut toistu- vat samankaltaisena.

Itsenäisyys – harkinta – vastuu

Tehtävät suoritetaan selvien työohjeiden ja rutiinien mukaisesti.

Koulutus – kokemus

Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan työssä saatavalla opastukselle tai työpaikkaharjoittelulla.

Soveltamisohje:

Työntekijällä on aina olemassa lähiesimies tai muu sovittu vas- tuuhenkilö, joka antaa tarvittaessa yksityiskohtaistakin ohjausta ja valvoo työn suorittamista tai lopputulosta.

Vaativuusryhmä 2

Tehtävän yleiskuvaus

Toimi muodostuu ammattiosaamista edellyttävistä tehtävistä. Tehtäväratkaisut tehdään kokemuksen pohjalta.

Itsenäisyys – harkinta – vastuu

Tehtävät suoritetaan yleisohjeiden mukaisesti.

Koulutus – kokemus

Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan työkokemuksella tai ammatil- lisella koulutuksella.

Soveltamisohje:

Työntekijä toimii annettujen yleisohjeiden mukaisesti. Työntekijä tietää työtehtävänsä ja pystyy toimimaan melko itsenäisesti. Lä- hiesimies tai muu vastuuhenkilö huolehtii työntekijän riittävästä ohjeistamisesta päivittäisessä työssä ja ratkaisee toimintatavat muuttuneissa olosuhteissa tai poikkeavissa tilanteissa. Esimies tai muu vastuuhenkilö ei ole välttämättä samassa yksikössä tai työ- vuorossa.

Vaativuusryhmä 3

Tehtävän yleiskuvaus

Toimi muodostuu vaativaa ammattiosaamista edellyttävistä tehtä- vistä. Tehtäväratkaisut edellyttävät

valintoja menettelytavoissa.

Itsenäisyys – harkinta – vastuu

Tehtävät suoritetaan yleisohjeita soveltaen pääasiassa itsenäisesti.

Koulutus – kokemus

Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan ammatillisella koulutuksella tai vankalla työkokemuksella.

Soveltamisohje:

Työntekijällä on vastuuta tehtävän tai työn kokonaisuudesta ja lopputuloksesta. Työn lopputulos on määritelty, mutta työn suo- rittamistapa voi vaihdella. Esimerkiksi se, miten ja missä järjes- tyksessä työtehtävät suoritetaan, on työntekijän itsensä päätettä- vissä ja perustuu hänen ammattitaitoonsa. Työntekijä havaitsee it- senäisesti mahdollisen ongelman ja osaa ratkaista sen.

Vaativuusryhmä 4

Tehtävän yleiskuvaus

Toimi muodostuu osatoiminnon hoitoon tai asiantuntemuksen käyttöön liittyvistä tehtävistä. Tehtäväratkaisut edellyttävät myös uusia ratkaisumalleja.

Itsenäisyys – harkinta – vastuu

Tehtävät suoritetaan itsenäisesti. Vastuu ilmenee itsenäisiin rat- kaisuihin perustuvana ja siihen voi liittyä taloudellista ja esimies- vastuuta.

Koulutus – kokemus

Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan opisto- tai korkeakoulutasoi- sella koulutuksella tai työkokemuksella.

Soveltamisohje:

Osa-toiminnon hoidolla tarkoitetaan esim. taloushallinto – koko- naisuuden osalta palkkahallintoa tai kirjanpitoa, keittiötoiminnot – kokonaisuuden osalta lähinnä emännän tehtäviä, kiinteistöt – ko- konaisuuden osalta kiinteistöjen huollosta ja ylläpidosta vastaa- mista käytännön tasolla.

Esimiesvastuu on lähinnä käytännön työnjohto-oikeuden käyttä- mistä – määräämistä siitä, mitä tehdään ja kuka tekee. Taloudelli- nen vastuu tarkoittaa esim. sitä, että työntekijä vastaa hankinnois- ta ja niistä aiheutuvista kustannuksista annetun talousarvion puit- teissa. Taloudelliseen vastuuseen liittyy myös raportointivelvolli- suus.

Vaativuusryhmä 5

Tehtävän yleiskuvaus

Toimi muodostuu osatoiminnon hoitoon ja suunnitteluun sekä ke- hittämiseen tai teoreettisia tietoja edellyttävän asiantuntemuksen käyttöön liittyvistä tehtävistä. Tehtävät edellyttävät myös uusien ratkaisujen suunnittelua ja kehittämistä.

Itsenäisyys – harkinta – vastuu

Tehtävät suoritetaan itsenäisesti. Vastuu ilmenee itsenäisiin rat- kaisuihin perustuvana ja siihen voi liittyä taloudellista ja henkilös- tövastuuta.

Koulutus – kokemus

Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan korkeakoulutasoisella tai muulla soveltuvalla koulutuksella tai vankalla työkokemuksella.

Soveltamisohje:

Tämän vaativuusryhmän tehtävissä henkilö ei pelkästään sovella tietoa vaan pystyy luomaan uutta ja toimimaan kehittäjänä. Teh- tävään voi liittyä henkilöstövastuuta esim. siten, että ko. henkilö osallistuu työhönottoon, mutta lopullinen päätösvalta rekrytoin- neista voi olla muualla.

Vaativuusryhmä 6

Tehtävän yleiskuvaus

Toimi muodostuu toiminnon tai osatoiminnon johtamiseen ja ke- hittämiseen tai syvällisiä teoreettisia tietoja edellyttävän asiantun- temuksen käyttöön liittyvistä tehtävistä. Tehtäväratkaisut edellyt- tävät sekä teorian että käytännön osaamisen pohjalta tehtävien ratkaisujen suunnittelua, kehittämistä ja toteutusta.

Itsenäisyys – harkinta – vastuu

Tehtävät suoritetaan itsenäisesti. Vastuu ilmenee itsenäisiin rat- kaisuihin perustuvana ja siihen liittyy taloudellista, henkilöstö- tai asiantuntijavastuuta.

Koulutus – kokemus

Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan ensisijaisesti korkeakoulu- tasoisella tai muulla soveltuvalla koulutuksella ja vankalla työko- kemuksella.

Sopimus paikallisesta sopimisesta ‌

1 § ·

Paikallisesti voidaan sopia voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavasti tämän sopimuksen mukaisesti, mikäli pe- rusteltu syy sitä edellyttää.

Paikallinen sopimus voidaan tehdä lainsäädännön ja työehtosopi- muksen säätämissä rajoissa. Paikallisesti ei saa sopia yleisesti koko työehtosopimuksen tai sen oleellisen osan, kuten palkkaus- tai työ- aikajärjestelmän syrjäyttämisestä eikä opetushenkilöstön opetus- velvollisuudesta. Tämä sopimus ei koske toisinsopimista palkka- tai vastaavia taloudellisia etuuksia koskevista vähimmäisehdoista, mis- tä on sovittu tämän sopimuksen liitepöytäkirjassa.

2 § ·

Neuvottelu- ja sopijaosapuolina voivat olla työehtosopimukseen si- dottu työnantaja tai tämän edustaja sekä sopijajärjestöjen alainen re- kisteröity paikallinen yhdistys, jota asia koskee tai luottamusmies, jonka edustettavia asia koskee. Ennen neuvottelun alkamista tode- taan neuvotteluosapuolet. Lisäksi työehtosopimusosapuolet voivat sopia paikallisista poikkeuksista työehtosopimukseen.

3 § ·

Esityksessä paikalliseksi sopimukseksi on mainittava mistä työehto- sopimuksen kohdasta halutaan sopia sekä esitettävä perustelu työeh- tosopimuksesta poikkeamiselle. Jotta sopimus olisi pätevä, sen on oltava kirjallinen ja siitä on käytävä ilmi, keitä sopimus koskee, mistä työehtosopimuksen kohdasta on sovittu ja mitä. Sopimus voi olla määräaikainen tai voimassa toistaiseksi. Jälkimmäisessä tapa- uksessa sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukauden ir- tisanomisaikaa noudattaen. Kestettyään vuoden on määräaikainen sopimus irtisanottavissa kuten toistaiseksi voimassaoleva sopimus.

Paikallinen sopimus on lähetettävä sopijapuolille hyväksyttäväksi. Sopijaosapuolten on käsiteltävä asia ilman aiheetonta viivytystä ja päätettävä paikallisen sopimuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä

viimeistään kahden kuukauden kuluessa sopimuksen vastaanottami- sesta.

4 § ·

Paikallinen sopimus tulee voimaan sovittuna ajankohtana kuitenkin vasta kun tämän sopimuksen asianomaiset sopijapuolet ovat sen hy- väksyneet. Työehtosopimusosapuolilla on tällöin mahdollisuus muuttaa paikallista sopimusta tai kumota se. Muutettu paikallinen sopimus tulee voimaan työehtosopimusosapuolten sopimana ajan- kohtana.

5 § ·

Paikallisella sopimuksella on sama oikeusvaikutus kuin työehtoso- pimusosapuolten välisellä työehtosopimuksella.

6 § ·

Tämän sopimuksen tulkintaa ja tähän sopimukseen perustuvien pai- kallisten sopimusten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan kuten työehtosopimuksen erimielisyydet.

7 § ·

Tämä sopimus on voimassa kuten työehtosopimus.

Helsingissä 25. päivänä maaliskuuta 2010

SIVISTYSTYÖNANTAJAT ry

OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ ry

JULKIS– JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO

JYTY ry

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry

Liitepöytäkirja paikallisesta sopimisesta ‌

1 § ·

Allekirjoittaneet järjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että järjestöjen alle- kirjoittaman työehto- ja palkkasopimuksen palkka- tai muista talou- dellisia etuuksia koskevista vähimmäisehdoista voidaan paikallisesti sopia poikkeavasti siten kuin tässä pöytäkirjassa on sovittu.

2 § ·

Neuvottelu- ja sopijaosapuolina voivat olla työehtosopimukseen si- dottu työnantaja tai tämän edustaja sekä sopijajärjestöjen alainen re- kisteröity työntekijöiden paikallinen yhdistys, jota asia koskee tai luottamusmies, jonka edustettavia asia koskee. Lisäksi työeh- tosopimusosapuolet voivat sopia paikallisista poikkeuksista työeh- tosopimukseen.

3 § ·

Edellä 1 §:ssä tarkoitetun sopimuksen tekemisen edellytyksenä on työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaisen perusteen olemassaolo (ns. taloudellinen tai tuotannollinen peruste).

Neuvoteltaessa tässä pöytäkirjassa tarkoitetusta sopimuksesta nou- dattaa työnantaja neuvottelussa tarvittavien tietojen antamisessa yh- teistoimintalakia ja keskusjärjestöjen välistä yhteistoimintasopi- musta. Tarvittaessa osapuolet voivat käyttää hyväksi asiantuntijoita.

4 § ·

Muuten noudatetaan, mitä paikallisesta sopimisesta on työehtosopi- musosapuolten välillä sovittu.

Helsingissä 28. lokakuuta 2007

SIVISTYSTYÖNANTAJAT ry

OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ ry

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO

JYTY ry

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry

Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaksi ‌

Xxxxxxxxx vapaaksi vaihtamisesta paikallisen sopimuksen liitepöy- täkirjan mukaisesti on sovittu seuraava soveltamisohje:

1 § Vapaasuunnitelma

Toimihenkilö ja työnantaja laativat yhdessä kirjallisen suunnitelman lomarahan vaihtamisesta vapaaksi.

2 § Vapaan antaminen

Vapaa on annettava viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun lop- puun mennessä, ellei toisin sovita tai vapaata liitetä osaksi vuosilo- malain mukaista säästövapaata.

Toimihenkilölle annetaan vapaa viitenä oppilaitoksen työpäivänä viikkoa kohti siten, että vapaa-aikana ei olisi ollut keskimääräistä vähempää oppi- tai työtunteja.

3 § Sairastuminen vapaan aikana

Jos toimihenkilö sairastuu vapaan aikana, vapaa keskeytyy ja vapaa muuttuu seuraavan kalenteripäivän alusta sairauspoissaoloksi. Pi- tämättä jäänyt vapaa siirtyy annettavaksi myöhemmin sovittavana ajankohtana. Jos sairauspoissaolo päättyy ennen sovitun vapaan päättymistä, vapaa jatkuu sovitun mukaisena.

Soveltamisohje:

Sairastumisesta on ilmoitettava työnantajalle välittömästi (vrt. vuosilomalain mukainen ilmoitus sairastumisesta), ellei ilmoitusvelvollisuuden täyttämiselle ole painavaa estettä. To- distus työkyvyttömyydestä toimitetaan työnantajalle työpai- kan käytännön mukaisesti.

4 § Äitiys- tai isyysvapaa vapaan aikana

Jos toimihenkilön oikeus äitiys- tai isyysvapaaseen alkaa sovitun

xxxxxxxxxxxxxx aikana, vapaa muuttuu äitiys- tai isyysvapaaksi.

5 § Työsuhde-etuudet

Vapaa-aika lasketaan vuosilomaa, kokemuslisiä ja vastaavia etuuk- sia kartuttavaksi ajaksi kuten vuosilomapäivät.

6 § Palkka

Toimihenkilölle maksetaan vapaan ajalta samansuuruinen palkka, jonka hän olisi saanut työssä.

7 § Pitämättä jääneet vapaat

Työsuhteen päättyessä maksetaan siirretty, mutta maksamatta oleva lomaraha tai pitämättä olevaa palkallista vapaata vastaava loma- raha.

8 § Sopimuksen peruuntuminen

Jos työnantaja sopimuskauden aikana lomarahan vapaaksi vaihta- mista koskevan sopimuksen tekemisen jälkeen lomauttaa, irtisanoo tai osa-aikaistaa toimihenkilön taloudellisilla tai tuotannollisilla pe- rusteilla, peruuntuu lomarahan vapaaksi vaihtamista koskeva sopi- mus.

9 § Määräaikaiset työsopimukset

Lomarahan vapaaksi vaihtamista koskevaa sopimusta ei tule tehdä koskemaan sellaista määräaikaisessa työsuhteessa olevaa toimihen- kilöä, jonka työsopimuksen tiedetään päättyvän sopimuskauden ai- kana.

10 § Vaikutus eläkkeen määrään

Mikäli lomarahan vapaaksi vaihtamisella saattaa olla vaikutusta toi- mihenkilön alkamassa olevan eläkkeen määrään, tulisi tällainen toimihenkilö jättää vapaaksi vaihtamista koskevan sopimuksen ul- kopuolelle.

11 § Vapaan pituus

Vapaan pituus määräytyy niin, että jokaista vapaaksi vaihdet- tua työpäivää kohden lomarahaa vähennetään 4,0 % laskettuna kuukausipalkasta.

12 § Siirtymämääräys

Lomarahan vapaaksi vaihtamista koskevien uusien määräysten käyttöönotossa noudatetaan yksityistä opetusalaa koskevan työ- ehtosopimuksen 13 §:n 12 kohdan mukaisia siirtymämääräyk- siä.

Helsingissä 23. päivänä marraskuuta 2011 SIVISTYSTYÖNANTAJAT ry

OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ ry

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO

JYTY ry

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry

Sopimus työaikapankista ‌

Tämän pykälän mukainen työaikapankki voidaan ottaa käyttöön TES:n 6 §:n piiriin kuuluvien toimihenkilöiden osalta (työaikalain piiriin kuuluva henkilöstö).

Työaikapankin käyttäminen edellyttää toimihenkilön ja työnantajan välistä kirjallista sopimusta. Aloitteen työaikapankin käyttöönottami- sesta voi tehdä joko toimihenkilö tai työnantaja.

Sopimuksessa tulee todeta, mitä lisiä ja työaikakorvauksia työaika- pankkiin voidaan tallettaa, talletettavan työajan enimmäismäärä sekä se, koska työaikapankkiin talletettu työaika tulee käyttää vapaana.

Pöytäkirjamerkintä: Työehtosopimus osapuolet suosittele- vat, että sopimus tehdään osapuolten yhteisesti laatiman so- pimusmallin muodossa.

Työaikapankkiin voidaan tallettaa lisätyön ja ylityön perus- ja koro- tusosien korvauksia, ilta-, yötyö-, lauantai- ja sunnuntaikorvauksia sekä varallaolokorvauksia (liite: työaikakorvausten muuntotaulukko). Työaikapankkituntien enimmäismäärä voi olla korkeintaan 300 tun- tia / toimihenkilö.

Lisätyön ja ylityön perus- ja korotusosien korvausten, ilta-, yötyö-, lauantai- ja sunnuntaikorvausten sekä varallaolokorvausten siirtämi- sestä työaikapankkiin on sovittava viimeistään samassa yhteydessä, kun sovitaan näiden tekemisestä.

Sopimus voidaan tehdä toistaiseksi tai määräajaksi.

Vapaa pidetään erikseen sovittavana ajankohtana ja vapaa-ajan palk- ka määräytyy vapaan pitämisajankohtana voimassa olevan palkan mukaisesti. Jollei vapaan ajankohdasta voida sopia, on toimihenkilön ilmoitettava vapaan pitämisestä viimeistään neljä kuukautta ennen sen alkamispäivää.

Pöytäkirjamerkintä:

Jos toimihenkilön palkkaa muuttuu esim. työehtosopimuksen muutosten vuoksi kesken vapaan, muutos tulee voimaan so- pimuksen mukaisesti.

Pöytäkirjamerkintä:

Työaikapankkivapaa pidetään ensisijaisesti kokonaisina päi- vinä.

Työaikapankkiin talletetusta ajasta tulee pitää työaikalain mukaista kirjanpitoa tai muuta luotettavaa kirjanpitoa. Työaikapankin saldo tu- lee olla helposti toimihenkilön tarkistettavissa.

Työaikapankkivapaan pitäminen ei heikennä toimihenkilön vuosilo- ma- eikä muita etuuksia, jotka määräytyvät työsuhteen keston perus- teella.

Jos toimihenkilö sairastuu vapaan aikana, vapaa keskeytyy ja vapaa muuttuu seuraavan kalenteripäivän alusta sairauspoissaoloksi. Pitä- mättä jäänyt vapaa siirtyy annettavaksi myöhemmin sovittavana ajankohtana. Jos sairauspoissaolo päättyy ennen sovitun vapaan päät- tymistä, vapaa jatkuu sovitun mukaisena.

Pöytäkirjamerkintä:

Jos toimihenkilön oikeus äitiys- tai isyysvapaaseen alkaa sovitun työaikapankkivapaan aikana, vapaa muuttuu äitiys- tai isyysvapaaksi.

Sopimusta voidaan muuttaa yhteisellä sopimuksella. Sopimusmuu- tokset on tehtävä kirjallisesti.

Työaikapankkia koskeva sopimus voidaan puolin ja toisin irtisanoa. Irtisanominen tulee tehdä kirjallisesti tai muulla tavoin todisteellises- ti.

Työnantajan irtisanoessa sopimuksen työntekijällä oikeus käyttää tal- letettu aika alkuperäisen sopimuksen mukaisesti.

Työntekijän irtisanoessa sopimuksen, irtisanomisaika on 4 kk, jonka jälkeen työnantajalla oikeus maksaa korvaus työaikapankkiin tallete- tusta työajasta samassa aikataulussa kun miten korvaus olisi maksa- nut, jos talletettu työaika olisi pidetty vapaana.

Työsuhteen päättyessä maksetaan työaikapankkiin kertynyt työaika rahana samassa aikataulussa kun mitä on sovittu loppupalkan ja mahdollisten lomakorvausten maksamisesta.

Työehtosopimusosapuolet asettavat yhteisen seurantaryhmän, jonka tehtävänä on sopimuskauden aikana kerätä saatuja kokemuksia työ- aikapankkijärjestelmän soveltuvuudesta sopimusalalle. Sopimuskau- den päättymiseen mennessä saatujen kokemusten perusteella tehdään yhdessä tarvittavat sopimusmuutokset ja ohjeistus.

Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.2008. Helsingissä 25. päivänä maaliskuuta 2010 SIVISTYSTYÖNANTAJAT ry

OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ ry

JULKIS– JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO

JYTY ry

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry

Liite työaikapankkisopimukseen

Taulukko työaikakorvausten muuntamisesta

Työaikakorvausten muuttaminen ajaksi
Työaikakorvaus	Korvauksen suuruus (koro- tus%)	Minuuttia työaikana laskettuna täydestä tunnista
Lisätyön ja ylityön perusosa	0 %	”tunti tunnista” eli teh- dyn työajan mukaan
Lisä- ja ylityön korotusosa	50 %	30
Ylityön korotusosa	100 %	60
Iltatyökorvaus	15 %	9
Yötyökorvaus	30 %	18
Lauantaityökorotus	25 %	15
Sunnuntaityökorotus	100 %	60
Varallaolokorvaus	15 %	9
Varallaolokorvaus	20 %	12
Varallaolokorvaus	25 %	15
Varallaolokorvaus	30 %	18
Varallaolokorvaus	50 %	30

Luottamusmiessopimus ‌

Johdanto

Luottamusmiesjärjestelmä on työehtosopimusjärjestelmän osa-alue, jonka tarkoituksena on edistää osapuolten välillä solmittujen sopi- musten asianmukaista toteuttamista ja käytäntöön soveltamista. Sil- lä pyritään ratkaisemaan työnantajan ja toimihenkilöiden välille so- pimusten soveltamisesta ja tulkinnasta syntyvät erimielisyydet tar- koituksenmukaisella ja nopealla tavalla. Keskeisinä asioina siihen kuuluvat myös työnantajan ja toimihenkilöiden välillä esiintyvien työsuhteisiin liittyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpi- täminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

Tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja hoidettu paikallinen neuvotte- lumenettely vähentää paikallisia kitkatekijöitä ja voi siten huomat- tavasti edistää sekä työnantajan tavoitteiden saavuttamista että toi- mihenkilöiden turvallisuuden ja viihtyvyyden lisäämistä. Paikal- linen neuvottelumenettely voi muodostua myös hyödylliseksi mo- lempiin suuntiin toimivaksi informaatiokanavaksi henkilöstö- kysymyksissä ja siten toimia osana työpaikan informaatio- ja osal- listumisjärjestelmää.

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tämä sopimus koskee Sivistystyönantajat ry:n jäseniä sekä niiden palveluksessa olevia toimihenkilöitä, jotka kuuluvat jäsenenä tämän sopimuksen allekirjoittaneeseen työntekijäjärjestöön.

2 § Luottamusmies

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa kunkin alle- kirjoittajajärjestön työehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden valitsemaa ja ammattijärjestönsä nimeämää luotta- musmiestä ja varaluottamusmiestä.

Jokaiseen oppilaitokseen on oikeus valita 1. kohdassa tarkoitettu luottamusmies.

2. Pääluottamusmies voidaan valita silloin, kun oppilaitoksessa on sovittu luottamusmiesorganisaatiosta, johon kuuluu useita alue-, toimipaikka- tai osastokohtaisia luottamusmiehiä.

3. Oppilaitoksen luottamusmiehen valitsevat oppilaitoksen palve- luksessa olevat työehtosopimuksen piiriin kuuluvat allekirjoittanee- seen järjestöön järjestäytyneet toimihenkilöt.

Työehtosopimusosapuolet voivat sopia edellä olevasta poiketen seu- raavaa:

Pöytäkirjamerkintä 1:

Jos saman työnantajan palveluksessa on useamman työeh- tosopimuksen piiriin kuuluvia toimihenkilöitä, jotka kuuluvat samaan järjestöön, voidaan sopia eri työehtosopimusalojen yhteisen luottamusmiehen valinnasta.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Jos samaa toimintaa harjoittavat samaan yhteisöön kuuluvat työnantajat ovat saman työehtosopimuksen piirissä, voidaan sopia yhteisen luottamusmiehen valinnasta.

4. Milloin paikallisen neuvottelutoiminnan ja luottamusmiesjärjes- telmän kannalta on tarkoituksenmukaista, voidaan paikallisesti so- pia, että suureen tai alueellisesti hajautettuun oppilaitokseen voidaan valita useampia tämän sopimuksen tarkoittamia luottamusmiehiä oppilaitoksen itsenäisiin alueellisiin tai toiminnallisiin yksiköihin. Jos luottamusmiesjärjestelmästä tai luottamusmiesten lukumäärästä ei paikallisesti päästä yksimielisyyteen, asia voidaan saattaa sopija- osapuolten neuvoteltavaksi.

5. Luottamusmiehelle voidaan valita varaluottamusmies, joka luot- tamusmiehen estyneenä ollessa toimii hänen sijaisenaan ja jolla on tänä aikana luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet.

6. Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen oppilaitoksen palve- luksessa oleva toimihenkilö, joka kuuluu työehtosopimuksen sovel-

tamispiiriin ja on työehtosopimukseen sidotun työntekijäjärjestön jäsen sekä perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli on sovittu 3. kappaleen mukaisesti yhteisistä luotta- musmiehistä, tulee luottamusmiehen työskennellä jollakin yhteisistä työehtosopimusaloista.

7. Oppilaitoksen tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti su- pistuessa, laajentuessa tai liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhti- öittämisen tai niihin verrattavan olennaisen muutoksen johdosta saa- tetaan luottamusmiesorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan muuttunutta tilannetta.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla ja tällöin kaikille järjestäytyneille toimihenkilöille on varattava tilaisuus osal- listua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Työpaikalla järjestettävien vaalien vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Xxxxxx toimittamisesta huo- lehtivat lähinnä luottamusmies tai hänen estyneenä ollessaan mah- dollinen varaluottamusmies. Vaalien toimittamiseen näiltä kulunut välttämätön aika luetaan luottamusmiestehtäviin käytetyksi ajaksi.

2. Valitusta luottamusmiehestä ja hänen mahdollisesta varamie- hestään sekä näiden eroamisesta tai erottamisesta tehtävästään il- moittaa kirjallisesti työnantajalle asianomainen ammattiosasto, työ- huonekunta tai vastaava taikka työntekijäjärjestö.

4 § Luottamusmiehen työsuhde

1. Ellei tästä sopimuksesta muuta johdu, luottamusmies on työsuh- teessaan työnantajaansa samassa asemassa kuin muutkin toimihen- kilöt. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudatta- maan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työ- paikan järjestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiestehtävän takia.

3. Luottamusmiehenä toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoita- essaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjo- ta hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Luotta- musmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

4. Jos työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuo- tannollisista syistä, on noudatettava sellaista järjestystä, että luotta- musmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos luot- tamusmiehelle ei voida tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä määräyksestä voidaan poiketa. Jos luottamus- mies katsoo, että hänet on irtisanottu tai lomautettu vastoin edellä olevia määräyksiä, hänellä on oikeus vaatia asian selvittämistä jär- jestöjen välillä.

5. Muutoin ei luottamusmiehen työsopimusta irtisanota noudatta- matta työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää toi- mihenkilöiden enemmistön suostumusta, joka selvitetään työehto- sopimuksen osapuolena olevan toimihenkilöjärjestön toimesta.

6. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta työsopimuslain 8 luvun 1 §:n purkuperusteillakaan noudattamatta työsuhteen päättämiseen irtisanomisajan pituista aikaa.

7. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamusmiestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin toimi- henkilöihin nähden.

8. Tämän sopimuskohdan määräyksiä työsuhdeturvasta sovelletaan myös pääluottamusmiehenä tai oppilaitoksen luottamusmiehenä toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen luottamusmies- tehtävänsä päättymisen jälkeen.

9. Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan luottamusmiehelle vähin- tään kuukautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista. Luottamusmiehelle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomisen syy. Luottamusmiehelle an- netusta ilmoituksesta työnantaja antaa tiedon myös asianomaiselle ammattiosastolle, työhuonekunnalle tai vastaavalle taikka työnteki- jäjärjestölle.

10. Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopi- muksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luotta- musmiehelle vähintään kolmen ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopi- muslain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on lou- kattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jat- kamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemas- sa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityi- sen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

5 § Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asian- omaiseen työehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden toimi- henkilöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies edustaa edellä mainittuja toimihenkilöitä työlain- säädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja toimihenkilön välisiin suhteisiin ja oppilaitoksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osal- taan toimia oppilaitoksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yh- teistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

6 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilöiden pal- kasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luotta- musmiehelle annettava kaikki erimielisyyden kohteena olevan tapa- uksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

2. Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovit- tavalla tavalla seuraavat tiedot edustamistaan oppilaitoksen toimi- henkilöistä työsuhteen alkaessa ja muuttuneista tiedoista neljännes- vuosittain:

– toimihenkilön nimi

– työsuhteen alkamisaika ja se, onko työsuhde kokoaikainen vai osa-aikainen

– määräaikaisen työsuhteen peruste ja sen kesto

– palkkaryhmä tai vastaava, johon toimihenkilö tai hänen suorit- tamansa työ kuuluu.

3. Luottamusmiehillä on oikeus saada kaksi kertaa vuodessa tieto oppilaitoksen koko- ja osa-aikatoimihenkilöiden lukumäärästä. Tä- mä koskee myös puolen vuoden aikana työssä olleita erikseen työ- hön kutsuttavia tai muuta tilapäistä henkilöstöä.

Luottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvitys siitä, mil- laisia tietoja työhönoton yhteydessä kerätään.

4. Mikäli oppilaitoksessa on edellä 2 §:n perusteella valittu useam- pia luottamusmiehiä, sovitaan työnantajan ja luottamusmiesten kes- ken niistä periaatteista, millä tiedot eri luottamusmiesten kesken jae- taan.

5. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin työsuojeluvaltuutetulla perehtyä hätä- ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä maksetuista ko- rotetusta palkasta laadittuun luetteloon.

6. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtävi- ensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

7 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä

1. Mikäli luottamusmiehen edustamien toimihenkilöiden lukumäärä, heidän vaihtuvuutensa tai heidän työpisteittensä lukumäärä edellyt- tävät luottamusmiehen vapauttamista hänen varsinaisesta työstään luottamusmiestehtävien hoitamista varten voidaan sopia luottamus- miehelle myönnettävästä tilapäisestä tai säännöllisesti toistuvasta vapautuksesta työstä luottamusmiestehtävien hoitamista varten.

Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia työstä vapautuk- sen periaatteista ja määrästä.

2. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, milloin edellä 1. kappaleessa mainittu työstä vapautus annetaan. Tällöin tu- lee ottaa huomioon yrityksen toiminnalliset edellytykset sekä se, et- tä luottamusmiestehtävät voidaan asianmukaisesti hoitaa.

8 § Luottamusmiehen säilytys- ja toimistotilat

1. Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytystilaa tehtävässään tar- vittaville asiakirjoille ja toimistovälineille. Oppilaitoskohtaisella ja alueellisen toimintayksikön luottamusmiehellä on oikeus tarvittaes- sa käyttää korvauksetta luottamusmiestehtävien hoitamiseen luot- tamusmiehen käyttöön luovutettavissa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa, mikäli sellaista on työnantajan hallinnassa. Luotta- musmiehellä on oikeus käyttää tavanomaisia toimistovälineitä luot- tamusmiestehtävien hoitamiseen.

2. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää luottamusmiestehtävänsä hoidossa tavanomaisia toimisto -yms. välineitä, mukaan lukien atk- laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti) sekä puhelinta, jonka työnantaja on antanut työtehtävien hoitamista varten.

9 § Ansionmenetyksen korvaaminen

1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimiessaan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtä- vissä.

2. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin käytetystä ajasta säännöllisen työajan palkka ja opetusvelvollisuustyöajassa olevien opettajien osalta ylituntipalkkio.

Soveltamisohje:

Ylituntipalkkion korvauksen perustana olevaa tuntimäärää päätettäessä on otettava huomioon se, että kyseessä on muu kuin luokkaopetustyö, jolloin yhtä ylituntipalkkiota vastaava työmäärä on 1,5 tuntia.

Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia korvauksen pe- rusteista ja määrästä.

3. Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittujen tehtävien hoita- mista varten tämän määräyksestä joutuu matkustamaan, suoritetaan hänelle matkakustannusten korvausta yrityksessä sovellettavan jär- jestelmän mukaisesti.

10 § Luottamusmiesten koulutus

1. Koulutukseen osallistumisesta on sovittu järjestöjen välillä voi- massa olevassa koulutussopimuksessa.

2. Työnantajan ja luottamusmiehen on selvitettävä luottamusmies- tehtävän aikana, edellyttääkö luottamusmiehen ammattitaidon yllä- pitäminen entiseen tai vastaavaan työhön sellaisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjestetään myös muille työntekijöille.

11 § Neuvottelujärjestys

1. Työn suorittamista ja sen teknillistä järjestelyä koskevissa kysy- myksissä tulee toimihenkilön kääntyä välittömästi työnjohdon puo- leen.

2. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitettävä paikallisesti työnantajan tai tämän edustajan ja luotta- musmiehen tai toimihenkilön itsensä välillä.

3. Paikalliset neuvottelut on syytä aloittaa ja käydä ilman aiheetonta viivytystä.

4. Paikallisissa neuvotteluissa on laadittava muistio, jos jompikumpi osapuolista sitä pyytää. Muistio tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kummallekin osapuolelle.

5. Ellei syntynyttä erimielisyyttä saada ratkaistuksi oppilaitoksessa paikallisissa neuvotteluissa, noudatetaan työehtosopimuksen mu- kaista neuvottelujärjestystä.

6. Luottamusmiehelle ilmoitetaan, ellei työnantaja itse hoida neu- votteluja luottamusmiehen kanssa, työnantajan edustaja sekä hänen toimialueensa ja toimivaltansa, jos se on alueellisesti tai henkilöstö- asioiden osalta rajattu tiettyihin asiaryhmiin.

7. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luotta- musmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja järjestöjen väli- set neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jäl- keen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.

12 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus tulee voimaan 1.11.2007 ja on voimassa toistai- seksi. Sopimus on irtisanottavissa kuuden viikon irtisanomisajalla.

2. Järjestön, joka haluaa muuttaa tätä sopimusta, on jätettävä toiselle osapuolelle kirjallinen muutosehdotus, jonka jälkeen asia otetaan käsiteltäväksi järjestöjen välisissä neuvotteluissa.

Helsingissä 2. päivänä maaliskuuta 2011

SIVISTYSTYÖNANTAJAT ry

OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ ry

JULKIS – JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO

JYTY ry

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry

Koulutussopimus ‌

1 § Koulutustyöryhmä

Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpa- noa varten on liittojen välinen koulutustyöryhmä, johon nimetään tarpeellinen määrä edustajia sopijaosapuolten taholta.

Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voidaan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalente- rivuoden.

Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispai- kasta, kohderyhmästä, osallistujista ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Kurssin hyväksymisen edelly- tyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve. Hyväksymällään kurs- silla koulutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta.

Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväk- symät kurssit viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurs- sin alkua.

2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lä- hettäessä toimihenkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutusti- laisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta toimihenki- lölle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

Osapuolet toteavat, että alan henkilöstön koulutukseen suositellaan käytettäväksi valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti keski- määrin vähintään 3 päivää vuodessa ottaen huomioon mm. henki- löstön työtehtävät ja koulutus sekä työyhteisön toimintojen kehittä- misvaihe.

3 § Yhteinen koulutus

Yhteistoimintasopimusten edellyttämä yhteinen koulutus annetaan yleensä työpaikkakohtaisesti. Koulutukseen osallistumisesta sovi- taan työpaikkakohtaisesti yhteistyöelimessä tai ellei sellaista ole

työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Koulutukseen osallistumi- nen korvataan kuten 2 §:n mukainen koulutus.

4 § Ammattiyhdistyskoulutus

1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Toimihenkilölle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallis- tua koulutustyöryhmässä hyväksytylle enintään kuukauden kestä- välle kurssille, mikäli koulutuksen tarve on yhteisesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan toimihenkilön välillä todettu ja kurssille osal- listuminen voi tapahtua tuottamatta yritykselle tuntuvaa haittaa.

Kielteisessä tapauksessa luottamusmiehelle ilmoitetaan viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tuntuvaa haittaa.

Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisim- man varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä mil- loin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa en- nen kurssin alkua.

Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojelu- valtuutettuihin.

2. Osapuolet suosittelevat, että varaluottamusmiehille ja vara- työsuojeluvaltuutetuille varataan mahdollisuus tarpeen vaaties- sa osallistua ammattiyhdistyskoulutukseen ansiota menettämät- tä.

Jos kysymys on varaluottamusmiehestä tai 1. varatyösuojeluval- tuutetusta, jonka edustettavien lukumäärä on vähintään 60 työntekijää, hänellä on oikeus osallistua kalenterivuoden aikana yhdelle peruskurssille, josta enintään 3 työpäivää ansiota me- nettämättä.

3. Korvaukset

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunnan jä- sen saavat osallistua 1. kohdassa mainituille, koulutustyöryhmän hyväksymille kursseille ilman, että heidän palkkaansa vähennetään. Ansionmenetystä ei kuitenkaan korvata kuukautta pitemmältä ajalta.

Edellytyksenä ansionmenetyksen korvaamiselle on lisäksi se, että asianomainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtäviin yritykses- sä ja että kurssi on todettu sellaiseksi työnantajan ja osallistujan vä- lillä.

Luottamusmiesten lisäksi ansionmenetys korvataan myös liiton re- kisteröityjen alayhdistysten tai työpaikkaosastojen puheenjohtajille sekä yhteistoimintaelinten jäsenille, jos kurssi on sellaiseksi hyväk- sytty.

5 § Sosiaaliset edut

Osallistuminen 4 §:ssä mainittuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vä- henemistä.

6 § Voimassaoloaika

Tämä sopimus tulee voimaan 1.11.2007 ja on voimassa toistaiseksi. Sopimus on irtisanottavissa kuuden viikon irtisanomisajalla.

Helsingissä 23. päivänä marraskuuta 2011. SIVISTYSTYÖNANTAJAT ry

OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ ry

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO

JYTY ry

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry

Allekirjoituspöytäkirja

yksityisen opetusalan työehtosopimuksen uudistamisesta

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Sivistystyönantajat ry:n jäse- nenä olevien yksityisten oppilaitosten ja opintokeskusten työntekijöi- den työehtoja ja palkkausta koskevan työehtosopimuksen uudistami- sesta seuraavin ehdoin:

1. VOIMASSAOLO

Työehtosopimus on voimassa 1.3.2012 – 31.3.2014.

2. PALKANKOROTUKSET SOPIMUSKAUDELLA

Sopimuskauden aikana maksetaan seuraavat palkankorotukset:

1.3.2012 yhteensä 2,4 % suuruinen korotus (kustannusvaikutus 2,4 %), joka jakautuu seuraavasti:

Opetushenkilöstö:

yleiskorotukseen 1,6 % ja järjestelyerään 0,8 %

Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstö:

yleiskorotukseen 1,8 % ja järjestelyerään 0,6 %

Järjestelyerän toteutuksesta osapuolet ovat sopineet liitteen 1 mukai- sesti.

1.4.2013 yhteensä 1,9 % suuruinen korotus (kustannusvaikutus 1,9 %), joka jakaantuu seuraavasti:

Opetushenkilöstö:

yleiskorotukseen 1,2 % ja järjestelyerään 0,7 %

Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstö:

yleiskorotukseen 1,2 % ja järjestelyerään 0,7 %

Järjestelyerän toteutuksesta osapuolet ovat sopineet liitteen 2 mukai- sesti.

Korotukset tulevat voimaan korotuspäivästä tai sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.

Siinä tapauksessa, että osapuolet eivät pääse järjestelyerien osalta so- pimukseen em. liitteiden mukaisilla periaatteilla ja aikataulussa, koh- dennetaan kummastakin erästä puolet taulukkopalkkojen korottami- seen ja puolet jää työnantajakohtaisesti päätettäväksi henkilökohtais- ten palkkojen korotuksiin.

Kertaerä

Edellä mainitun lisäksi maksetaan 1.3.2012 alkavan palkanmaksu- kauden palkanmaksun yhteydessä 150 € suuruinen kertaerä.

Kertaerä maksetaan osa-aikaisessa työsuhteessa oleville työsopimuk- sen mukaisen osa-aikaisuuden suhteessa.

Kertaerän maksamisen edellytyksenä on, että työsuhde on jatkunut keskeytymättä vähintään 3 kuukautta ennen erän maksukuukautta ja että henkilölle maksetaan palkkaa maaliskuussa 2012.

Sen lisäksi kertaerä maksetaan henkilölle, jonka työsuhde on samalla työnantajalla ollut keskeytymättä voimassa 1.11.2011-16.12.2011 ja 9.1.2012-1.3.2012 ja lisäksi henkilölle maksetaan palkkaa maalis- kuussa 2012.

Muut työehtosopimusmuutokset

Edellä mainittujen palkankorotusten lisäksi on työehtosopimuksen tekstejä tarkistettu 1.3.2012 lukien liitteen 3 mukaisesti.

Euromääräiset palkkiot

Työehtosopimuksessa olevia euromääräisiä palkkioita korotetaan si- ten, kuin edellä on sovittu opetushenkilöstön yleiskorotuksista. (liite 4).

3. LUOTTAMUSMIESKORVAUS JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN PALKKIOT

Luottamusmieskorvaus

Edustettavia	Palkkio € / kk
- 19	61,00
20 - 59	77,00
60-159	90,00
160-	100,00

Työsuojeluvaltuutetun palkkio

Edustettavia	Palkkio € / kk
10-100	32,00
101 - 200	42,00
201 -	58,00

4. TYÖRYHMÄT

Sopimuskaudella työskentelevät seuraavat työryhmät:

4.1 Tekstityöryhmä

- Osapuolet jatkavat edelleen valmistelua työehtosopimusten tekstien saattamiseksi sellaiseen muotoon, että ne voidaan sisäl- lyttää yhteen kirjaan.

- Lisäksi valmistellaan ehdotus opetushenkilöstöä koskevien tekstien yhdistämiseksi niin, että kutakin oppilaitosmuotoa kos- kevat määräykset on yhdistetty samaan kohtaan sopimuksessa.

- Lisäksi osapuolet selkeyttävät myös yksittäisiä työehtosopi- musmääräyksiä ja määrittelevät uudelleen kokonaistyöajassa olevien kansanopistojen palkattoman vapaan vähentämistä ja kesävapaakorvausta koskevat määräykset.

4.2 Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön palkkausjärjestelmän kehittä- mistyöryhmä

- Työryhmän tulee 30.4.2012 mennessä laatia esitys siitä, miten hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön henkilökohtaista palkanosaa kehitetään liitteen 2 periaatteiden mukaisesti.

- Lisäksi työryhmä kehittää osa-aikaisten tuntipalkkaisten työnte- kijöiden työehtosopimusmääräyksiä ja samalla tarkastelee tar- vetta vuosilomamääräysten kehittämiseen tuntipalkkaisten työn- tekijöiden osalta.

- Lisäksi työryhmä valmistelee seuraavaa sopimuskautta varten hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön palkkausjärjestelmän vaati- vuusryhmittelyn uudistamista mm. niin, että järjestelmään lisä- tään 7 vaativuusryhmä, ja samalla muiden vaativuusryhmien tehtävän kuvauksia ja määrittelyitä vastaavasti kehitetään

4.3 Opetushenkilöstön työaika- ja palkkausjärjestelmän kehittämis- työryhmä

- Osapuolet selvittävät edelleen mahdollisuuksia opetushenki- löstön työn vaativuuteen perustuvan palkkausjärjestelmän ke- hittämiseen.

- Työryhmä selvittää edelleen mahdollisuuksia uudistaa ope- tushenkilöstön työaikajärjestelmiä mm. kokeilusopimuksin ja selvittää mahdollisia työaikasuunnitelmien kehittämistarpeita

- Lisäksi työryhmä tarkastelee samalla eri oppilaitosryhmissä, erityisesti ammatillisissa oppilaitoksissa, tarvetta hinnoittelu- kohtien selkeyttämiselle.

4.4 Tuntiopettajatyöryhmä

- Osapuolet jatkavat vapaan sivistystyön oppilaitosten ja urhei- luopistojen tuntiopettajien ja musiikkioppilaitosten sivutoimisia tuntiopettajia koskevien määräysten kehittämisestä niin, että

matkakustannuksista maksettavista korvauksista voidaan luopua huomioimalla ne esim. tuntipalkassa

o työryhmän työn perusteella muutos tulisi pyrkiä ottamaan käyttöön 1.8.2013 alkavan lukuvuoden alusta

- Osapuolet selvittävät edelleen sopimuskauden aikana tuntiopet- tajia koskevien määräysten kehittämistä ja yhtenäistämistä eri oppilaitosryhmissä.

5. RAAMISOPIMUKSEN KATTAVUUS

Tällä työehtosopimuksella toteutetaan yksityistä opetusalaa koskevan työehtosopimuksen soveltamisalalla työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutulos 13.10.2011 raamisopimukseksi Suomen kilpailuky- vyn ja työllisyyden turvaamisesta.

Jos keskusjärjestöt toteavat, että niiden 13.10.2011 allekirjoittamaan raamisopimukseen perustuvia työehtosopimuksia eli kattavuutta ei ole riittävästi, eikä raamisopimus ehtoineen tule voimaan, tämän työ- ehtosopimuksen ensimmäinen sopimuskausi tulee voimaan sellaise- naan (eli 1.3.2012 – 31.3.2013, korotukset kuten edellä, kertaerä + sovitut järjestelyerän 1.3.2012 käytöt ja tekstit, vuosilomakustannuk- set otetaan huomioon seuraavana kautena järjestelyerässä).

Tämän lisäksi, jos taloudellisessa kehityksessä tapahtuu merkittäviä poikkeamia suuntaan tai toiseen, ja keskusjärjestöt yhdessä raamiso- pimuksen mukaisesti suosittelevat alakohtaisten sopimusten irtisa- nomista, osapuolet arvioivat tilannetta erikseen. Tämä tarkoittaa, että työehtosopimusosapuolet neuvottelevat viipymättä siitä, mitä toi- menpiteitä tämä edellyttää ja voivat sopia työehtosopimuksen muut- tamisesta tai päättymisestä.

6. RAAMISOPIMUS JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMINEN

Maan hallitus on ilmoittanut tietyistä työelämän kehittämistä koske- vista toimenpiteistä, mikäli alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimukset sovitaan työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimuksen mukaisesti riittävän kattavasti. Xxxxxxxxxxx kannanotto, joka ei ole tämän työeh- tosopimuksen osa, on liitteenä.

Helsingissä 23.11.2011 SIVISTYSTYÖNANTAJAT RY OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ RY

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY

SOPIMUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTTAMISESTA

(mallisopimus)

1. Osapuolet	Työnantaja/ oppilaitos Y-tunnus
	Työntekijä			Henkilötunnus
2. Sopimuksen tarkoitus	Osapuolet ovat sopineet yksityisen opetusalan työehtosopimuksen 7 a §:n mukaisen työaikapankin käyttöönottamisesta.
3. Sopimuksen voimassaolo	Sopimus on voimassa ⬜ toistaiseksi . 20 lukien. ⬜ määräajan . 20 saakka.
4. Työaikapankin osatekijät	Työaikapankkiin voidaan säästää seuraavia korvauksia:
		Työaikakorvaus	Kyllä	Ei
		Lisä- ja ylityön perusosa
		Lisä- ja ylityön korotusosa
		Iltatyökorvaus
		Yötyökorvaus
		Lauantaityökorotus
		Sunnuntaityökorotus
		Varallaolokorvaus
	Edellä mainittujen osatekijöiden siirtäminen työaikapankkiin on sovittava samassa yh- teydessä, kun sovitaan niiden tekemisestä.
5. Tallennettavien tuntien enim- mäismäärä	Työaikapankkiin voidaan tallettaa enintään tuntia työaikakorvauksia. (täyttöohje: voi olla enintään 300 tuntia)
6. Vapaan pitämisestä on sovittu seuraavaa:	Työaikapankkiin talletettu työaika käytetään vapaana seuraavasti: (täyttöohje: vapaa on pidettävä viimeistään 3 vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jona työaika on pankkiin talletettu. Jos vapaan pitämisestä ei ole muuta sovittu, sen pitämisestä on työntekijän ilmoitettava viimeistään neljä kuukautta ennen sen alkamispäivää.) Pääsääntöisesti työaikapankkiin tallennettu työaika on pidettävä vapaana. Poikkeuksel- lisesti, jos vapaata ei voida pitää em. aikana, se maksetaan toimihenkilölle rahana.

7. Työaikapankin kirjanpito	Työnantaja pitää työaikapankista kirjanpitoa, josta toimihenkilön tarkistettavissa ja joka toteutetaan seuraavalla tavalla:
8. Sopimuksen irtisanominen	Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on puolin ja toisin irtisanottavissa työehtosopi- muksessa olevan työaikapankkisopimuksen mukaisesti. Määräaikainen sopimus päät- tyy määräajan päättymisen jälkeen.
9. Allekirjoitukset	Paikka ja aika
	Työnantajan allekirjoitus	Työntekijän allekirjoitus

Document Metadata

Table of Contents

Sisällysluettelo

Document Metadata