TYÖEHTOSOPIMUS

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ja Autoliikenteen Työnantajaliitto ALT:n välillä solmittuja yleisiä sopimuksia:

- Yleissopimus 12.2.1995

- Lomapalkkasopimus 9.3.2006

- Sopimus työsuojeluyhteistoiminnasta työpaikoilla 1.2.2017

- Luottamusmiessopimus 1.2.2017

- Sopimus ulkopuolisen työvoiman käytöstä 12.2.1995

- Koulutustoimintaa koskeva sopimus 3.3.2010

- Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva sopimus 1.2.2017

- Sopimus työaikapankin käyttämisestä 1.2.2018

3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus

Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittanutta liittoa ja Airpro Oy:tä.

Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä sopimusta.

Tämän työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sulkuun eikä muuhun niihin verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu tämän sopimuksen tai sen liitteiden määräyksiä vastaan tai tarkoittaa sopimuksen tai liitteiden muuttamista.

5 § Järjestäytymisvapaus

Tämän työehtosopimuksen osallisten ja siihen sidottujen keskuu- dessa noudatetaan järjestäytymisvapautta.

6 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

	1.	Osapuolet suosittavat, että työsopimus tehdään kirjallisena.
	2.	Jos työsuhteessa noudatetaan koeaikaa, on työnantajan tästä ilmoitettava työntekijälle työsopimusta tehtäessä. Koeaika on tällöin työsopimuslain mukainen. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin 6 kuukautta.
	3.	Työsuhteissa noudatetaan työsopimuslain mukaisia irtisanomisai- koja.
II	TYÖPALKAT

7 § Palkkaperusteet

1. Tämän sopimuksen piiriin kuuluvien palkka määräytyy kuukausipalk- kana tai tuntipalkkana.

2. Palkkaperusteiden palvelusvuosia laskettaessa otetaan huomioon kaikki ammattimaisessa liikenteessä linja-autonkuljettajana työtodistuksista ilmenevä työskentelyaika 31.1.2016 alkaen.

Linja-autonkuljettajan ammattitutkinnon suorittamisesta luetaan palvelusvuosiin 8 kuukautta ja toisen asteen kolmivuotisen opetus- suunnitelmaperusteisen logistiikan perustutkinnon suorittamisesta 2 vuotta.

Palkkataulukot sopimuskauden alussa

Kuukausipalkka € Tuntipalkka €

0-1 vuotta	2377,20	13,98
1-3 vuotta	2531,43	14,89
3-6 vuotta	2605,73	15,33
6-10 vuotta	2685,22	15,80
yli 10 vuotta	2770,61	16,30

1.10.2020 alkaen

Kuukausipalkka € Tuntipalkka €

0-1 vuotta	2380,76	14,00
1-3 vuotta	2535,22	14,91
3-6 vuotta	2609,64	15,35
6-10 vuotta	2689,25	15,82
yli 10 vuotta	2774,76	16,32

8 § Erilliset lisät

1. Vuorotyölisä

Mikäli työ joudutaan jakamaan vuorotyöksi, voidaan sen ajat työnte- kijän kanssa sopia paikallisesti.

Iltavuoron tunneilta maksetaan lisää, jonka suuruus on 15 % työnte- kijän taulukkopalkasta ja yövuoron tunneilta 30 % työntekijän taulukkopalkasta.

2. Ilta- ja yötyölisä

Muussa kuin vuorotyössä suoritetaan ilta- ja yötyölisää seuraavasti:

Klo 18.00-22.00 välisenä aikana tehdyiltä työtunneilta maksetaan iltatyölisää 15 % taulukkopalkasta ja klo 22.00-06.00 välisenä aikana yötyölisää 30 % taulukkopalkasta.

3. Lauantaityölisä

Lauantaityölisää maksetaan arkilauantaina klo 06.00 ja 18.00 välisel- tä ajalta tehdystä työstä 20 % työtunnilta työntekijän taulukkopal- kasta. Lauantaisin sekä pyhien aattoina klo 18.00 ja 24.00 väliseltä

ajalta tehdystä työstä 50 % työtunnilta työntekijän taulukkopalkasta.

4. Vapaapäivätyölisä

Vapaapäivänä suoritetusta työstä maksetaan vapaapäivätyölisää, jonka suuruus on 100 % työntekijän taulukkopalkasta.

5. Joulutyölisä

Joulupäivänä klo 00- 24 tehdystä työstä maksetaan pyhätyön lisäksi joulutyölisä, jonka suuruus on 100 % työtunnilta laskettuna työntekijän taulukkopalkasta.

III TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

9 § Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen työaika määräytyy työaikalain mukaan noudattaen jaksotyöaikaa siten, että säännöllinen työaika on 80 tuntia 2-viikko- jaksossa tai 120 tuntia 3-viikkojaksossa.

2. Työpäivän katkaisee enintään 1 tunnin mittainen ruokailutauko, ellei työntekijän kanssa paikallisesti muuta sovita.

3. Viikoittaiset lepoajat on järjestettävä siten, että saman viikon aikana on annettava kaksi vapaapäivää. Vapaapäivä on kalenteri- vuorokausi.

Työntekijän suostumuksella vapaapäivät voidaan antaa edellä olevasta poiketen kuitenkin siten, että jokaisella viikolla on oltava vähintään yksi vapaapäivä. 2-viikkojaksossa on oltava vähintään 4 ja 3-viikkojaksossa 6 vapaapäivää.

4. Työntekijälle on kalenterikuukauden aikana järjestettävä ainakin yksi vapaa viikonvaihde (lauantai ja sunnuntai).

5. Työvuoroluetteloon merkitty työvuoro on vähintään neljä tuntia. Työntekijän kanssa voidaan sopia myös lyhyemmästä työvuorosta.

10 § Vuosityöajan lyhentäminen

1. Soveltamisala

Työajan lyhennys koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 120 tuntia 3-viikkojaksossa, 80 tuntia 2-viikkojaksossa tai 40 tuntia viikossa. Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma.

Työajanlyhennys koskee myös osa-aikaisia työntekijöitä ja työajanlyhennystä kertyy hänen tekemänsä säännöllisen työajan ja kokoaikaisen työajan suhteessa. Osa-aikatyöntekijällä tarkoitetaan myös osa-aikaeläkeläisiä ja erikseen töihin kutsuttavia työntekijöitä.

Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin edellä maini- tut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perus- tuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.

2. Vapaan kertyminen

Työaikaa lyhennetään kalenterivuosittain vuoden alusta tai sitä myöhemmästä työsuhteen alkamisesta lukien säännöllisen työajan kertymän mukaan seuraavasti.

A. Loppiainen lauantaina tai sunnuntaina

	työtuntimäärä	lyhennys
vähintään	94 h	8 h	eli	1	päivä
	188 h	16 h	eli	2	päivää
	283 h	24 h	eli	3	päivää
	377 h	32 h	eli	4	päivää
	471 h	40 h	eli	5	päivää
	565 h	48 h	eli	6	päivää
	660 h	56 h	eli	7	päivää
	754 h	64 h	eli	8	päivää
	848 h	72 h	eli	9	päivää
	942 h	80 h	eli	10	päivää
	1036 h	88 h	eli	11	päivää
	1131 h	96 h	eli	12	päivää
	1225 h	104 h	eli	13	päivää
	1319 h	112 h	eli	14	päivää
	1413 h	120 h	eli	15	päivää
	1508 h	128 h	eli	16	päivää
	1602 h	136 h	eli	17	päivää
	1696 h	144 h	eli	18	päivää

B. Loppiainen muuna arkipäivänä kuin lauantaina

	työtuntimäärä	lyhennys
vähintään	90 h	8 h	eli	1	päivä
	180 h	16 h	eli	2	päivää
	270 h	24 h	eli	3	päivää
	360 h	32 h	eli	4	päivää
	447 h	40 h	eli	5	päivää
	537 h	48 h	eli	6	päivää
	627 h	56 h	eli	7	päivää
	717 h	64 h	eli	8	päivää
	807 h	72 h	eli	9	päivää
	893 h	80 h	eli	10	päivää
	983 h	88 h	eli	11	päivää

1073 h	96 h eli	12 päivää
1163 h	104 h eli	13 päivää
1253 h	112 h eli	14 päivää
1340 h	120 h eli	15 päivää
1430 h	128 h eli	16 päivää
1520 h	136 h eli	17 päivää
1610 h	144 h eli	18 päivää
1696 h	152 h eli	19 päivää

Tehdyiksi säännöllisiksi työtunneiksi lasketaan myös ne työntekijän sairauden ajalle sattuvat työtunnit, joilta työnantaja maksaa sairaus- ajan palkkaa sekä työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin, kuin työnantaja korvaa ansionmenetyksen. Samoin rinnas- tetaan säännöllisiin työtunteihin kunnanvaltuuston ja -hallituksen sekä niiden asettamien lautakuntien tai muiden pysyvien elinten ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton liittovaltuuston tai hallituksen kokouksiin sekä liittojen väliseen valtakunnalliseen työehtosopimus- neuvotteluun käytetty aika, 50- ja 60-vuotispäivät, omat häät, lä- hiomaisen hautajaiset, sairaan lapsen hoidon aiheuttama vapaa, siltä osin kuin työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus, kutsunnat, kertausharjoitukset sekä luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettu- na sekä näiden sijaisena toimimiseen käytetty aika. Lisäksi tehdyiksi säännöllisiksi työtunneiksi lasketaan tämän pykälän mukaisesti annettu vapaa.

3. Vapaan antaminen

Edellä kohdan 2 perusteella kertyneet työajan lyhennyksestä joh- tuvat vapaapäivät annetaan kertymävuotta seuraavan vuoden lop- puun mennessä.

Lyhennysvapaa voidaan antaa kokonaisina tai puolikkaina (4 h) päivinä. Lyhennysvapaat annetaan työnantajan määräämänä aika- na. Kokonaiset lyhennysvapaapäivät annetaan yhdessä tai use- ammassa erässä joko vuosiloman yhteydessä tai yhdessä työnte- kijän muun vapaapäivän kanssa, tai lyhennysvapaapäiviä keske- nään yhdistäen, ellei työnantajan ja työntekijän kesken erikseen sovita jostakin muusta lyhennysvapaan antamistavasta. Yksi koko- nainen työajan lyhennysvapaapäivä vastaa kahdeksan (8) tunnin lyhennystä, puolikas päivä vastaa neljän (4) tunnin lyhennystä.

Puolikkaana annettu (4 h) lyhennysvapaa tulee sijoittaa aina työ- vuoron yhteyteen. Työntekijän kanssa sopimalla annettu lyhennys- vapaa (4 h) voidaan sijoittaa työvuorojen väliin siten, että edeltävä ja seuraava vuoro ovat vähintään neljä (4) tuntia.

Kaksi viiden päivän jaksoa

Mikäli työntekijä on ansainnut vähintään 15 lyhennysvapaapäivää, annetaan lyhennysvapaapäivät yhdistämällä siten, että työntekijälle muodostuu kaksi viiden päivän pituista yhdenjaksoista vapaata.

Työntekijän pyynnöstä tämä jakso voidaan antaa lyhyemmissä pätkissä.

Yllä mainitut kaksi 5 lyhennyspäivän jaksoa muodostavat yhteensä 14 kalenteripäivän ajanjakson.

Jos työntekijä sairastuu ennen lyhennysvapaata, siirretään sairau- den alle jäävät lyhennysvapaapäivät annettavaksi myöhemmin.

Mikäli työntekijälle on tämä sairausloman aikana ilmoitettu työajan lyhennysvapaan antamisesta lääkärintodistuksesta ilmenevän sai- rausloman jälkeen ja työntekijän sairausloma sitten jatkuu, siirre- tään sairauden alle jäävät lyhennysvapaapäivät annettavaksi myö- hemmin.

Lyhennyksen sisältävän jakson säännöllistä työaikaa lyhennetään lyhennyksen tuntimäärällä.

4. Vapaan ajankohdasta ilmoittaminen

Ilmoitus viiden (5) päivän mittaisesta vapaasta on annettava työnte- kijälle vähintään kaksi (2) viikkoa ennen vapaan antamista.

Yksittäiset ja puolikkaat (4 h) lyhennysvapaapäivät ilmoitetaan ennalta ohjelmoidussa työtuntijärjestelmässä

5. Ansionmenetyksen korvaaminen

Työntekijälle maksetaan lyhennyksen ajalta palkka keskituntiansion mukaan (8 h/pv). Mikäli työsuhde päättyy ennen kuin ansaittu työajanlyhennys on toteutettu, maksetaan tästä korvaus lopputilin yhteydessä ansaittujen vapaapäivien lukumäärän perusteella. Jos työntekijälle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnantaja pidättää näin maksetun palkkaennakon työntekijän lopputilistä.

Erikseen kutsuttaville työntekijöille maksetaan keskituntiansion mukainen korvaus vuosityöajan lyhentämisestä 13 § 2. kohdan mukaisesti, mutta laskentajaksona käytetään koko kertymävuotta. Korvaus maksetaan viimeistään kertymävuotta seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä.

6. Vapaan lukeminen työssäolon veroiseksi

Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroi- sina myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estynyt tekemästä

työtä tämän pykälän mukaisten vapaitten pitämisen vuoksi.

11 § Työtuntijärjestelmä

1. Työtuntijärjestelmän tulee olla vähintään yhtä viikkoa ennen jakson alkamista työntekijän nähtävissä ja siitä on käytävä selville, milloin päivittäinen työ alkaa ja päättyy. Työntekijälle on varattava mahdol- lisuus ruokailuun.

2. Sairaus- ja muissa pakottavissa tapauksissa voi työnantaja tehdä työtuntijärjestelmään muutoksia. Vapaapäivää koskevaa muutosta ei saa tehdä ilman työntekijän suostumusta.

Jos työnantaja joutuu sairauden tai muun pakottavan syyn takia vaihtamaan työvuoron, maksetaan työntekijälle suunnitellun työvuoron mukaiset tunnit, lisät ja korvaukset kuitenkin niin, että ne vastaavat vähintään toteutuneen työvuoron tunteja, lisiä ja korvauksia.

Työnantajan suostumuksella työntekijät voivat vaihtaa työvuoroja keskenään.

12 § Yli-, hätä-. sunnuntaityö ja niistä maksettavat korvaukset

1. Yli-, hätä- ja sunnuntaityötä voidaan teettää lain sallima määrä ja lain edellyttämällä tavalla.

2. Ylityöstä maksetaan työaikalain 22 § mukaiset korvaukset siten, että kaksiviikkoisjakson 12 ensimmäiseltä ja kolmiviikkoisjakson 18 ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50%:lla korotettu perustuntipalkka ja seuraavilta tunneilta 100%:lla korotettu palkka.

Uuden työaikalain mukainen työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso on kuusi kuukautta.

Katkenneen jakson palkka.

Jos ajanjakso on keskeytynyt sen johdosta, että työntekijän työsuhde on päättynyt tai että hän ei ole voinut olla työssä loman, sairauden tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi lasketaan, kuinka monta tuntia keskimääräinen työaika kesken jääneenä ajanjaksona on työhön käytettyinä vuorokausina kahdeksaa tuntia pidempi.

Tämän tuntimäärän kahdelta ensimmäiseltä keskimääräiseltä ylityötunnilta on maksettava 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

3. Yli- ja sunnuntaityökorvausta laskettaessa saadaan tuntipalkka jakamalla kuukausipalkka luvulla 165.

4. Päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka 22:lla.

5. Osakuukauden palkka

Jos palkkaa oikeuttavia päiviä on kuukaudessa alle 13, osakuukauden palkka lasketaan kertomalla päiväpalkka palkkaan oikeuttavilla päivillä (ma-pe, 5 pv/vk). Mikäli em. päiviä on vähintään 13, vähennetään kuukausipalkasta poissaoltujen työpäivien palkka.

13 § Keskituntiansio

1. Työntekijän keskituntiansiota käytetään palkan ja korvausten mak- superusteena siten kuin tässä työehtosopimuksessa määrätään.

2. Työntekijän keskituntiansio lasketaan siten, että hänen kunkin vuosineljänneksen aikana työajalta eri palkkaustapojen mukaan saamansa ansio mahdollisine erillisine lisineen lukuun ottamatta ylityö- ja sunnuntaityölisää jaetaan saman vuosineljänneksen tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä.

Milloin työntekijä 4. kohdan nojalla käytettävän vuosineljänneksen aikana on ollut työssä vähemmän kuin 160 tuntia, keskituntiansiota ei tältä vuosineljännekseltä lasketa.

3. Milloin keskituntiansio on taulukkopalkkaa pienempi tai keskitun- tiansiota ei 2. kohdan mukaan lasketa, maksetaan 1. kohtaan perustuva palkka tai korvaus taulukkopalkan mukaan.

4. Vuosineljänneksittäin laskettua keskituntiansiota käytetään seuraavasti:

- helmi, maalis ja huhtikuun aikana edellisen vuoden neljännen vuosineljänneksen keskituntiansiota

- touko, kesä ja heinäkuun aikana vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen keskituntiansiota

- elo, syys ja lokakuun aikana vuoden toisen vuosinel- jänneksen keskituntiansiota sekä

- marras, joulu ja tammikuun aikana kolmannen vuosineljänneksen keskituntiansiota.

Tässä pykälässä mainitut kuukausijaksot ja vuosineljännekset lasketaan alkaviksi ja päättyviksi tilikausien mukaan siten, että tilikauden jakautuessa kahdelle yllämainituista kuukausijaksoista tai kahdelle vuosineljännekselle, tilikausi luetaan siihen jaksoon, jolle jakaantuu suurempi määrä säännöllisiä työtunteja.

14 § Hälytystyö

1. Työntekijä voidaan kutsua hänen suostumuksellaan vapaa-ajalta hälytystyöhön. Hälytystyöksi katsotaan työ, joka on aloitettava 4 tunnin kuluessa kutsun lähettämisestä

2. Milloin työntekijä kutsutaan hänen työaikansa ulkopuolella hälytys- työhön, maksetaan hälytystyörahaa seuraavasti.

- Kutsu annettu klo 21.00-06.00 kahden (2) tunnin palkkaa vastaava summa.

- Kutsu annettu ennen klo 21.00 yhden (1) tunnin palkkaa vastaava summa.

3. Jos kutsu on annettu työajan ulkopuolella klo 21.00-06.00 välisenä aikana, maksetaan tällöin työajalta hälytystyölisää, jonka suuruus on 100 % työntekijän peruspalkasta.

IV ERINÄISET KORVAUKSET

15 § Varallaolo ja siitä maksettava korvaus

1. Työntekijän kanssa voidaan sopia siitä, että hän on sovitun ajan asunnossaan, josta hänet tarvittaessa voidaan kutsua työhön.

2. Varallaoloajalta, milloin työntekijä joutuu olemaan sidottuna, vaikka työtä tekemättä, maksetaan puoli palkkaa henkilökohtaisesta perus- palkasta laskettuna, varallaoloaikaa työaikaan lukematta.

16 § Päivärahat ja yöpymiskorvaus

Päivärahojen ja matkakustannusten osalta noudatetaan verohallituksen ohjeita.

17 § Vuosiloma

1. Vuosilomaan nähden noudatetaan vuosilomalain ja lomapalkka- sopimuksen määräyksiä.

Kaksi- tai kolmiviikkojakson jäädessä vajaaksi vuosiloman johdosta, on työosuudelle kohdistuvaa jaksopalkan osaa vastaava työtuntimäärä lomapäivien lukumäärästä riippuen seuraavan taulukon mukainen:

Loma- päivät		Loma- päivät
1.	73,5	1.	113,0
2.	66,5	2.	106,5
3.	60,0	3.	100,0
4.	53,5	4.	93,5
5.	46,5	5.	86,5
6.	40,0	6.	80,0
7.	33,5	7.	73,5

8. 26,5	8. 66,5
9. 20,0	9. 60,0
10. 13,5	10. 53,5
11. 6,5	11. 46,5
	12. 40,0
	13. 33,5
	14. 26,5
	15. 20,0
	16. 13,5
	17. 6,5

Kuukausipalkkaisen vuosilomalisä saadaan jakamalla lomanmääräytymisvuoden aikana maksetut ilta-, yö-, lauantai- ja vapaapäivätyölisät lomanmääräytymisvuoden aikana tehdyillä työtunneilla kerrottuna lomapalkkasopimuksen mukaisella kertoimella.

18 § Lomaraha

1. Työntekijälle maksetaan lomarahana 50 prosenttia lakisääteisen vuosilomansa palkasta. Xxxxxxxx maksetaan yhdessä lomapalkan kanssa ennen vuosiloman tai sen osan alkamista.

Yrityksessä voidaan maksaa lomaraha koko vuosiloman osalta erikseen ilmoitettuna ajankohtana. Jos työsuhde päättyy siten, että osa lomasta jää antamatta, voidaan etukäteen maksettu lomaraha periä takaisin työsuhteen päättymisen yhteydessä.

2. Xxxxxxxx maksetaan vanhuus- tms. eläkkeelle tai hoitovapaalle siirtyvälle sekä asevelvollisuutta suorittamaan lähtevälle työntekijälle myös vuosilomakorvauksesta.

3. Jos työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä, maksetaan lomaraha siitä vuosilomakorvauksesta, joka on kertynyt päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta.

4. Kuukausipalkkaisen lomarahan laskenta:

kk-palkka / 25 x lomapäivät /2 = lomaraha ilman vuosilomalisää

Em. tavalla laskettuun lomarahaan lisätään puolet 17 § 3 kohdan mukaisesta vuosilomalisästä.

V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

19 § Erinäisiä määräyksiä

1. Mikäli työnantaja vaatii työntekijöille määrätynlaista virkapukua ja jalkineita, on ne työnantajan kustannettava, ellei paikallisesti muusta korvauksesta ole sovittu.

Työpukujen ja jalkineiden osalta on huomioitava kesä- ja talviolosuh- teet.

2. Työnantaja maksaa puolet lainsäädännön edellyttämästä ajokortin uudistamisesta aiheutuvista kustannuksista edellyttäen, että työn- tekijän työsuhde on jatkunut keskeytymättä 5 vuotta ja että työnte- kijä tarvitsee ajokorttia kyseisessä työsuhteessaan.

3. Työnantaja maksaa kokonaan työtehtävissä työntekijältä vaatimi- ensa pätevyystodistusten ja -korttien hankinta- ja uusimiskustan- nukset, sekä ammattipätevyysdirektiivin (2003/59/EY) mukaisen jatkokoulutuksen suorittamisesta ajokorttiin tehtävästä ammattipä- tevyysmerkinnästä aiheutuvat kustannukset sellaiselle työntekijäl- le, joka tarvitsee niitä kyseisessä työsuhteessaan.

Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä ennen kuin 4 kuukautta on kulunut em. korttien, todistusten tai merkintöjen hankkimisesta tai uusimisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle korttien, todistusten tai merkintöjen hankinta- tai uusimiskustannukset kokonaisuudessaan. Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä tämän jälkeen kuitenkin ennen kuin 11 kuukautta on kulunut korttien, todistusten tai merkintöjen hankkimisesta tai uusimisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle korttien, todistusten tai merkintöjen jäännösarvon, joka on 50 % hankinta- tai uusimiskustannuksista. Työnantaja saa kuitata jäännösarvon lopputilistä.

20 § Sairausajan palkka ja äitiys- sekä isyysvapaan palkka

1. Xxxxxxx työntekijä estyy työtä tekemästä sairauden tai tapaturman takia eikä hän ole tautia tai tapaturmaa aiheuttanut tahallisesti, rikollisella toiminnalla, kevytmielisellä elämällään tai törkeällä tuotta- muksella, maksetaan hänelle palkka sairausajalta, joka on vaadit- taessa työnantajan määräämän ja kustantaman lääkärin todistuksella tai työnantajan hyväksymän muun selvityksen mukaisesti varmennettava, enintään 4 viikon pituiselta ajanjaksolta.

2. Jos työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 3 vuotta, mutta alle 5 vuotta, on edellä 1. kappaleessa tarkoitettu ajanjakso vastaavasti 5 viikkoa.

3. Jos työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 5 vuotta, mutta alle 10 vuotta, on edellä 1. kappaleessa tarkoitettu ajanjakso 6 viikkoa.

4. Jos työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti 10 vuotta tai sitä kauemmin on edellä 1. kappaleessa tarkoitettu ajanjak- so 8 viikkoa. Samaa ajanjaksoa sovelletaan työsuhteen kestosta

riippumatta, mikäli työkyvyttömyyden aiheuttama sairaus tai tapaturma on aiheutunut työntekijään työtehtävissä kohdistetusta väkivallasta.

5. Siltä ajalta, jolta työnantaja on työntekijälle maksanut sairausajan palkan, on työnantaja oikeutettu saamaan sairausvakuutuksesta palautuksena työntekijälle tulevan päivärahan.

6. Sairausajan palkanmaksun perusteena on säännöllisen työajan an- sionmenetyksen korvaaminen.

7. Niissä tapauksissa, joissa työtuntijärjestelmä on laadittu, maksetaan sairausajan palkka työtuntijärjestelmän mukaisille työtunneille.

8. Niissä tapauksissa, joissa työtuntijärjestelmää ei ole laadittu makse- taan sairausajan palkka 8 tunnilta viittä (5) sairauspäivää kohden viikossa kuitenkin siten, että työntekijä saa työajan ja sairausajan palkkaa yhteensä 80 tunnilta 2-viikkojaksossa ja 120 tunnilta 3- viikkojaksolta.

Ellei työtuntijärjestelmästä käy muuta ilmi tai työntekijän kanssa ei ole muuta sovittu, pidetään vapaapäivinä lauantai ja sunnuntai päivää.

9. Ellei edellä olevan mukaisesti maksettu palkka vastaa koko jaksossa 80 tai 120 tunnin palkkaa on se tasattava tähän määrään.

10. Mikäli sairausajan jälkeiselle kaksiviikkojakson osalle ei ole laadittu työtuntijärjestelmää eikä ennakoitu työtuntimäärä ole tiedossa, pidetään työosuudelle kuuluvana ohjeellisena työtuntimääränä seuraavan taulukon mukaisia tuntimääriä.

Sairaus- päivät	80 h	120 h
1	72	112
2	64	104
3	56	96
4	48	88
5	40	80
6	32	72
7	24	64
8	16	56
9	8	48
10	0	40
11		32
12		24

13 16

14 8

11. Mikäli työtuntimäärä ylittää edellä mainitun, maksetaan niistä palkka tehtyjen työtuntien mukaisesti, eikä tämä aiheuta alennusta edellä mainituilla tavoin laskettuun sairausajan palkkaan.

12. Työntekijä on velvollinen viivytyksettä ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan sekä arvioidun työkyvyttömyyden päättymisajan- kohdan.

13. Sairausajan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa saman työky- vyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa taikka siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai sopimuksen perusteella.

14. Sairausajan palkka maksetaan 13 §:ssä mainitun keskituntiansion mukaan.

15. Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään kuusi (6) kuukautta ennen synnytystä, maksetaan hänen äitiyisvapaansa ajalta kolmelta (3) kuukaudelta palkkaa työehtosopimuksen 13 §:ssä mainitun keskituntiansion mukaan.

Adoptoidessaan alle 7-vuotiaan lapsen työntekijä saa palkkaa samoin kuin edellä äitiysvapaan ajalta.

16. Jos työntekijän työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään kuusi

(6) kuukautta ennen lapsen syntymää, maksetaan hänen isyysvapaansa ajalta palkkaa sairausajan palkan säännösten mukaisesti enintään viideltä työpäivältä.

17. Mikäli työntekijä ei ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työ- kyvytön, hänelle voidaan osoittaa jotakin muuta kuin hänen vaki- tuista työtään, ns. korvaavaa työtä. Korvaavan työn pitää olla tar- koituksenmukaista ja työntekijän normaaleja työtehtäviä vastaa- vaa. Aika voidaan myös hyödyntää työntekijän koulutukseen.

Työntekijän työkyvyttömyyttä koskevassa lääkärintodistuksessa on kuvattava ne mahdolliset rajoitukset, jotka sairaus tai vamma työn tekemiselle aiheuttavat. Työnantajan päätös korvaavan työn osoit- tamisesta työntekijälle pitää perustua lääketieteellisesti perustel- tuun kannanottoon.

Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla sovittuihin menettelytapasääntöihin ja konsultaatioon työterveyslääkärin kans- sa. Ennen korvaavan työn aloittamista varataan työntekijälle mah- dollisuus keskusteluun työterveyslääkärin kanssa.

21 § Lääkärintarkastukset

1. Työnantaja korvaa työntekijälle ansion menetyksen hänen ter- veystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä annetun valtioneuvoston asetuksen (1485/ 2001) 4 §:ssä tarkoitetussa terveystarkastuksessa menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta.

Mikäli työntekijä lähetetään edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitet- tua tutkimusta varten toiselle paikkakunnalle tai määrätään tällaises- sa tarkastuksessa muulla paikkakunnalla suoritettavaan jälkitarkas- tukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen matkakus- tannuksista sekä päivärahan.

2. Työnantaja korvaa ansionmenetyksen sairauden toteamiseksi välttä- mättömän lääkärintarkastuksen ja tarkastukseen liittyvän lääkärin määräämän laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella.

Xxxxxxxxxx suorittamisen edellytyksenä on, että lääkärintarkastus sekä mahdollinen laboratorio- tai röntgen tutkimus on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen.

Työnantaja korvaa raskaana olevalle työntekijälle ansiomenetyksen sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vas- taanottoa työajan ulkopuolella.

3. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansiomenetyksestä tämän pykälän nojalla suoriteta.

4. Mikäli työntekijä joutuu käymään lääkärintarkastuksessa työsuhteen alkaessa sen vuoksi, että työnantaja pitää lääkärintarkastusta työsuhteen syntymisen tai jatkumisen edellytyksenä, korvataan työntekijälle lääkärintarkastuksesta ja siihen mahdollisesti liittyvästä laboratorio- tai röntgentutkimuksesta aiheutuvat kustannukset sekä menetetyltä säännölliseltä työajalta ansionmenetys, ellei vastaanottoa ole voitu järjestää työajan ulkopuolella.

5. Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, maksetaan työntekijälle ansion- menetyksen korvaus hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnis- tu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

22 § Tilapäiset poissaolot

1. Työnantaja maksaa kunnanvaltuuston ja -hallituksen jäsenenä toimi- valle työntekijälle sekä valtiollisia tai kunnallisia vaaleja varten lain

mukaan vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä toimivalle työntekijälle valtuuston tai hallituksen kokouksesta tai tällaisen lautakunnan tai toimikunnan kokouksesta aiheutuvasta säännöllisen työajan ansionmenetyksestä korvausta siten, että työntekijä yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyksen kanssa saa täydet palkkaedut.

Korvaus maksetaan sen jälkeen, kun työntekijä on toimittanut työnantajalle selvityksen kunnan maksamasta ansionmenetyksen korvauksesta.

2. Työntekijällä on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada sään- nöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työtuntijärjestelmän mukaiseksi työ- päiväkseen.

Työntekijällä on oikeus saada palkallista vapaata työstä läheisen omaisen hautaus, siunaus, uurnanlasku sekä omana hääpäivänään. Lähiomaisena pidetään työntekijän avio- ja avopuolisoa, lapsia ja ottolapsia, veljiä ja sisaria sekä omia, avio- ja avopuolison vanhempia ja omia isovanhempia.

3. Kutsuntapäivän osuessa työntekijän työpäiväksi, maksaa työnantaja varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle työntekijälle palkkaa hänen menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta.

Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvalle työntekijälle korvataan ansionmenetys siltä ajalta, minkä hän hyväk- syttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä säännöllisenä työaikana.

Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että perheellinen saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut ja perheetön kaksikolmas osaa (2/3) niistä.

Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka väestönsuojelulain nojalla koulutetaan väestönsuojelun erikoistehtäviin.

4. Työntekijän alle 10 vuotiaan lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti, maksetaan työntekijälle palkka tämän työehtosopimuksen 20 §:n mukaan, jos:

• lyhyt poissaolo on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi,

• hoidon järjestäminen tai hoitaminen kestää enintään 4 päivää / 1, 2, 3 tai 4 päivää,

• työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta ja, jos mahdollista, sen kestosta sekä toimittanut lapsen sairaudesta työnantajan hyväksymän selvityksen

Sama oikeus on myös huoltajalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa. Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin lapsen kanssa yksin asuvalle on, että kummallakaan lapsen kanssa vakituisesti asuvalla ei ole sairauden, matkan, vuorotyön, työskentelystä, opiskelusta tai koulutukseen osallistumisesta johtuvan, toisella paikkakunnalla asumisen, asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten tms. tilapäisen esteen vuoksi mahdollista osallistua lapsen hoitoon eikä muuta hoitoa saada järjestetyksi

Saman sairastumisen johdosta maksetaan korvausta vain toiselle huoltajista.

Soveltamisohje:

Saman sairauden uusiutuminen

Mikäli lapsi sairastuu uudelleen samaan sairauteen työehtosopi- muksiin tai alakohtaiseen käytäntöön perustuvan 30 päivän kuluessa, maksetaan työehtosopimuksen sairausajan palkka lapsen hoidon osalta, kuten se tapahtuisi työntekijän omankin sairauden osalta.

Sopimuksen tarkoittamana saman sairauden uusimisena ei pidetä kahden tai useamman lapsen sairastumista peräkkäin alle 30 päivän välein samassa perheessä. Myöskään huoltajan ja lapsen

peräkkäin sattuvat sairaudet eivät keskenään muodosta työehtoso- pimuksen tarkoittamaa uusiutumistapausta.

Poissaolon pituus

Sopimuksessa mainitulla lyhyellä tilapäisellä poissaololla tarkoitetaan yhden, kahden, kolmen tai neljän päivän poissaoloa. Poissaolon pituus on aina arvioitava tapaus tapaukselta ottaen huomioon muun muassa hoidon järjestämismahdollisuudet ja sairauden laatu.

Sopimus ei siten merkitse automaattista oikeutta neljän päivän palkalliseen enimmäispoissaoloon. Poissaolon ollessa sovittua pi- temmän, ei korvausta suoriteta. Xxxxxxxxxxxx on kuitenkin, ettei sairasta lasta voida aina jättää yksin lapsen sairauden jatkuessa pitempäänkin kuin sen ajan, jolta korvaus suoritetaan.

Lapsen sairastumisesta aiheutuvan poissaolon vaikutus vuosiloman ansaitsemiseen

Vuosilomalain 7 §:n luettelo työssäolopäivien veroisista päivistä ei sisällä lapsen sairastumisesta johtuvia poissaolopäiviä. STK ja SAK ovat kuitenkin sopineet, että palkallinen poissaolo lapsen äkillisen sairastumisen johdosta ei vähennä huoltajan vuosiloman ansaitsemista. Tämän mukaan ko. poissaolopäivät rinnastetaan lain

tarkoittamiin työssäolopäivien veroisiin päiviin. Huoltajat saman työnantajan palveluksessa

Mikäli lapsen huoltajat ovat saman työnantajan palveluksessa siten, että huoltajien työvuorot osuvat peräkkäin, varataan kotona olevalle huoltajalle mahdollisuus ilman palkan menetystä hoitaa äkillisesti sairastunutta lasta siihen saakka, kunnes toinen huoltajista palaa työvuoroltaan kotiin. Tällaisen palkallisen poissaolon pituus on se aika, mikä kuluu edestakaiseen työmatkaan.

5. Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen (1335/2004) 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettua vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuutuslain (1224/2004) 10 luvun 2

§:n 2 momentissa tarkoitettuun lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.

23 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

VI ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

24 § Palkanmaksu

1. Palkanmaksu tapahtuu yrityksessä sovitulla tavalla.

Mikäli palkanmaksupäivä sattuu pyhä-, itsenäisyys- tai vapunpäiväk- si, joulu- tai juhannusaatoksi taikka arkilauantaiksi, suoritetaan palkka edellisenä arkipäivänä.

2. Muistutukset palkkaa vastaan on tehtävä ennen seuraavaa palkan- maksua.

3. Sopijapuolet suosittavat, että palkat työntekijäin kanssa sopien mak- setaan pankkiin kunkin työntekijän osoittamalle tilille siirrettäväksi.

4. Työntekijälle on annettava palkkalaskelma mahdollisimman pian palkanmaksun jälkeen kuitenkin viimeistään ennen seuraavaa palkanmaksua.

25 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintä

1. Työnantaja perii, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, tähän työehtosopimukseen osallisen ammattiliiton jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain kyseisen liiton nimeämälle pankki- tilille. Pidättäminen suoritetaan siten kuin STK:n ja SAK:n 13.1.1969 allekirjoittamassa sopimuspöytäkirjassa on erikseen sovittu.

26 § Kokoontuminen työpaikalla

27 § Koulutustoiminta

Työntekijöillä on oikeus kokoontua työpaikalla, työnantajan tiloissa, heidän työpaikkaansa koskevissa asioissa.

1. Koulutustoiminnassa noudatetaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ja Autoliikenteen Työnantajaliitto ALT:n välillä 1.2.2008 sovittua koulutustoimintaa koskevaa sopimusta.

Ansionmenetyksen korvausperusteena käytetään edellä mainitun sopimuksen mukaisissa tapauksissa 13 §:n mukaista keskituntiansiota.

Työnantaja on velvollinen kustantamaan ja järjestämään ammattipätevyysdirektiivin (2003/59/EY) mukaisen koulutuksen. Koulutusaika luetaan työaikaan.

Työnantajan antaessaan ammatillista koulutusta maksetaan matka- aika koulutukseen ja takaisin matkustusajan palkkana.

28 § Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut

1. Luottamusmiehen osalta noudatetaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ja Autoliikenteen Työnantajaliitto ALT:n välillä 1.3.2003 allekirjoitettua luottamusmiessopimusta.

2. Työsuojeluvaltuutetun osalta noudatetaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ja Autoliikenteen Työnantajaliitto ALT:n välillä 9.3.2006 allekirjoitettua sopimusta työsuojelutoiminnasta työpaikoilla lukuun ottamatta vapautustaulukoita.

3. Yritykseen voidaan valita yksi pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu, jolle luottamusmiestehtävien

hoitamista varten on annettava säännöllistä vapautusta työstä työntekijöiden lukumäärän perusteella seuraavasti:

Työntekijämäärä LM vapautus/viikko TSV vapautus/viikko

1-29	4	2
30-49	5	3
50-100	8	3
yli 100	16	10

Vapautusajan sijoittamisesta toisin voidaan sopia paikallisesti.

4. Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksetaan

palkkiota taulukkopalkasta laskettuna yhtiön koko työntekijämäärän mukaan seuraavasti:

Työntekijämäärä Luottamusmies Työsuojeluvaltuutettu

	palkkio	palkkio
1-29	1,0 %	1,0 %
30-49	1,5 %	1,5 %
50-100	2,5 %	2,0 %
yli 100	3,5 %	3,0 %

Palkkiota ei oteta huomioon laskettaessa keskituntiansiota tai lomapalkkasopimuksen mukaista vuosiloman lisien keskituntiansioita.

5. Jos työnantaja irtisanoo pääluottamusmiehen varamiehen työ- sopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimii pää- luottamus miehen sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan luottamusmiehen asemaa, katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen työntekijän luottamusmiestehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta seikasta.

6. Osapuolet toteavat yllä olevan soveltamisesta, että

- työntekijällä tarkoitetaan Airpro Oy:n ja AKT:n välillä solmittujen työehtosopimusten tarkoittamia työntekijöitä,

- vapaa-ajan ja luottamusmies- tai työsuojeluvaltuutetun- palkkion perustana oleva työntekijäin lukumäärä todetaan vuosittain vuoden ensimmäisenä arkipäivänä

- jos joku on sovellutuksen voimaan tullessa nauttinut tätä parempia etuja, säilytetään nämä niin kauan kuin ao. henkilö on luottamushenkilönä,

- sopimuksen tarkoittama vapaa-aika merkitään työ- vuorolistaan,

- edellä mainitulta vapaa-ajalta maksetaan palkka keski- tuntiansion mukaan.

29 § Työvoiman käyttö

1. Ulkopuolisen työvoiman käytöstä noudatetaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ja Autoliikenteen Työnantajaliitto ALT:n välillä 12.2.1995 allekirjoitettua sopimusta.

a) Pääluottamusmiehellä on oikeus saada tiedot yri- tyksessä tarvittavasta ulkopuolisesta työvoimasta.

b) Lainamiesten tai tuntipalkkaisten työntekijöiden käytössä on vältettävä sellaisia järjestelyjä, jotka huonontavat omien työntekijöiden asemaa.

VII SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

30 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämän sopimuksen voimassaolo alkaa 1.2.2020 ja päättyy 31.1.2023. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommaltakummalta puolelta irtisanota vähintään kuukautta ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä.

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT ry

AIRPRO OY

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ja Airpro Oy:n välinen työehtosopi- muksen allekirjoituspöytäkirja

1. TAUSTA JA SOPIMUSKAUSI

Airpro Oy:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välillä solmittu työ- ehtosopimus päättyy 31.1.2020. Päätettiin uudistaa edellä mainittu työehtoso- pimus ajalle 1.2.2020 – 31.1.2023.

Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommaltakummalta puolelta irtisanota vähintään kuukautta ennen sopimuskau- den tai jatkovuoden päättymistä.

1. PALKANKOROTUKSET

2.1. Yleiskorotukset

2.1.1. Vuonna 2020

Taulukkopalkkoja korotetaan 1.2.2020 alkavan palkanmaksukauden alusta lu- kien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,3 prosenttia.

2.1.2. Vuonna 2021

Taulukkopalkkoja korotetaan 1.2.2021 alkavan palkanmaksukauden alusta lu- kien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 2,0 prosenttia.

2.1.3. Vuonna 2022

1.2.2022 voimaan tuleva palkkojen yleiskorotus neuvotellaan 31.1.2022 men- nessä. Yleiskorotus on vähintään verrokkialojen palkankorotusten matemaatti- nen keskiarvo.

Palkkoja korotetaan 1.2.2022 alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleis- korotuksella, jonka suuruus määritellään 31.1.2022 mennessä seuraavalla las- kentamallilla:

Yleiskorotuksen prosentti lasketaan seuraavien verrokkialojen työehtosopimus- ten 31.1.2022 mennessä tiedossa olevien ja 1.11.2021 – 31.10.2022 aikana to- teutettujen/toteutettavien yleiskorotusten matemaattisena keskiarvona ottaen huomioon yleiskorotusjaksojen pituudet (kaksi desimaalia):

- Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Teol- lisuusliitto ry ja Teknologiateollisuus ry),

- Kemian perusteollisuuden työehtosopimus (Teollisuusliitto ry ja Kemianteollisuus ry),

- Mekaanisen metsäteollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopi- mus (Teollisuusliitto ry, Sähköalojen ammattiliitto ry ja Metsäteollisuus ry),

- Paperiteollisuuden työehtosopimus (Paperiliitto ry ja Metsäteolli- suus ry).

Verrokkialojen yleiskorotuksiin lisätään mahdolliset paikalliset-, yrityskohtaiset- tai muut vastaavat erät.

Verrokkialojen sopimuskorotusten määrästä vähennetään se prosenttimääräi- nen kustannusvaikutus, jolla kyseisen työehtosopimuksen osapuolet ovat sopi- neet kustannusvaikutteisista työehtomuutoksista ja jonka he ovat todenneet työehtosopimusratkaisussaan.

Mikäli verrokkialoilla toteutetaan työehtosopimuksen mukaisesti em. tarkastelu- jakson aikana kertaeriä, jotka eivät johdu sopimuskorotusten laskennallisesta

siirtämisestä myöhempään ajankohtaan, vaan ovat niistä täysin erillisiä, laske- taan kertaeristä kaikkien neljän verrokkialan matemaattinen keskiarvo. Laskel- man mukainen kertaerä toteutetaan tämän työehtosopimuksen työntekijöille yleiskorotuksen ajankohtana (pyöristys täyteen euroon ja osa-aikaisille työajan suhteessa). Mikäli jonkun verrokkialan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä ole- valle ajalle puuttuu 31.1.2022, jätetään se myös kertaerän laskennassa pois ja- kajasta.

Mikäli jonkun yksittäisen sopimusalan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä ole- valle ajalle puuttuu 31.1.2022 tai jonkun yksittäisen sopimusalan em. periaat- tein laskettu yleiskorotus on nolla tai miinusmerkkinen, jätetään se laskennan ulkopuolelle 1.2.2022 yleiskorotusta laskettaessa.

Jos millään verrokkialalla ei ole 31.1.2022 mennessä saavutettu neuvottelurat- kaisua, osapuolet sopivat tarkasteluajankohtien ja palkantarkistusten toteutta- misajankohdan ja -tavan mahdollisista muutoksista.

Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen yleiskorotuksen määrästä 31.1.2022 mennessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jommankumman aloitteesta välitys- lautakunta, johon molemmat osapuolet asettavat kumpikin yhden jäsenen ja kutsuvat puheenjohtajaksi valtakunnansovittelijan. Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 15.2.2022 mennessä.

2.2. Taulukkopalkkakorotukset

2.2.1. Vuonna 2020

Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleiskorotuksen ajan- kohdasta lukien.

Lisäksi taulukkopalkkoja korotetaan 1.10.2020 alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,15 prosentilla.

2.2.2. Vuonna 2021

Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleiskorotuksen ajan- kohdasta lukien.

Lisäksi taulukkopalkkoja korotetaan 1.10.2021 alkavan palkanmaksukauden

alusta lukien 0,15 prosentilla.

2.2.3. Vuonna 2022

Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleiskorotuksen ajan- kohdasta lukien.

Lisäksi taulukkopalkkoja korotetaan 1.10.2022 alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,15 prosentilla.

2. TEKSTIMUUTOKSET

Muutetaan 6 §:n 2. kohdan viimeinen virke kuulumaan seuraavasti:

Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla korkeintaan puolet työsopi- muksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin 6 kuukautta.

Lisätään 7 §:n 2 kohtaan uusi kappale kuulumaan seuraavasti:

Linja-autonkuljettajan ammattitutkinnon suorittamisesta luetaan palvelusvuosiin 8 kuukautta ja toisen asteen kolmivuotisen opetussuunnitelmaperusteisen lo- gistiikan perustutkinnon suorittamisesta 2 vuotta.

Muutetaan 8 §:n 2. xxxxxx toinen kappale kuulumaan seuraavasti:

Kello 18.00 – 22.00 välisenä aikana tehdyiltä työtunneilta maksetaan iltatyöli- sää 15 % taulukkopalkasta ja kello 22.00 – 06.00 välisenä aikana yötyölisää 30

% taulukkopalkasta.

Lisätään 9 §:ään uusi 5. kohta kuulumaan seuraavasti:

5. Työvuoroluetteloon merkitty työvuoro on vähintään neljä tuntia. Työntekijän kanssa voidaan sopia myös lyhyemmästä työvuorosta.

Muutetaan 10 §:n 3. kohdan teksti kuulumaan seuraavasti:

Edellä kohdan 2 perusteella kertyneet työajan lyhennyksestä johtuvat vapaa- päivät annetaan kertymävuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä.

Lyhennysvapaa voidaan antaa kokonaisina tai puolikkaina (4 h) päivinä. Ly- hennysvapaat annetaan työnantajan määräämänä aikana. Kokonaiset lyhen-

nysvapaapäivät annetaan yhdessä tai useammassa erässä joko vuosiloman yhteydessä tai yhdessä työntekijän muun vapaapäivän kanssa, tai lyhennysva- paapäiviä keskenään yhdistäen, ellei työnantajan ja työntekijän kesken xxxx- seen sovita jostakin muusta lyhennysvapaan antamistavasta. Yksi kokonainen työajan lyhennysvapaapäivä vastaa kahdeksan (8) tunnin lyhennystä, puolikas päivä vastaa neljän (4) tunnin lyhennystä.

Puolikkaana annettu (4 h) lyhennysvapaa tulee sijoittaa aina työvuoron yhtey- teen. Työntekijän kanssa sopimalla annettu lyhennysvapaa (4 h) voidaan sijoit- taa työvuorojen väliin siten, että edeltävä ja seuraava vuoro ovat vähintään nel- jä (4) tuntia.

Kaksi viiden päivän jaksoa

Mikäli työntekijä on ansainnut vähintään 15 lyhennysvapaapäivää, annetaan lyhennysvapaapäivät yhdistämällä siten, että työntekijälle muodostuu kaksi vii- den päivän pituista yhdenjaksoista vapaata. Työntekijän pyynnöstä tämä jakso voidaan antaa lyhyemmissä pätkissä.

Yllä mainitut kaksi 5 lyhennyspäivän jaksoa muodostavat yhteensä 14 kalente- ripäivän ajanjakson.

Jos työntekijä sairastuu ennen lyhennysvapaata, siirretään sairauden alle jää- vät lyhennysvapaapäivät annettavaksi myöhemmin.

Mikäli työntekijälle on tämä sairausloman aikana ilmoitettu työajan lyhennysva- paan antamisesta lääkärintodistuksesta ilmenevän sairausloman jälkeen ja työntekijän sairausloma sitten jatkuu, siirretään sairauden alle jäävät lyhennys- vapaapäivät annettavaksi myöhemmin.

Lyhennyksen sisältävän jakson säännöllistä työaikaa lyhennetään lyhennyksen tuntimäärällä.

Muutetaan 10 § 4. kohta kuulumaan seuraavasti:

Vapaan ajankohdasta ilmoittaminen

Ilmoitus kahdesta viiden (5) päivän mittaisesta vapaasta on annettava työnteki- jälle vähintään kaksi (2) viikkoa ennen vapaan antamista.

Yksittäiset ja puolikkaat (4 h) lyhennysvapaapäivät ilmoitetaan ennalta ohjel- moidussa työtuntijärjestelmässä.

Lisätään lause 12 §:n 2. kohtaan:

Uuden työaikalain mukainen työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso on kuusi kuukautta.

Lisätään 20 §:n uusi kohta 17 kuulumaan seuraavasti:

Mikäli työntekijä ei ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön, hä- nelle voidaan osoittaa jotakin muuta kuin hänen vakituista työtään, ns. korvaa- vaa työtä. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja työntekijän nor- maaleja työtehtäviä vastaavaa. Aika voidaan myös hyödyntää työntekijän kou- lutukseen.

Työntekijän työkyvyttömyyttä koskevassa lääkärintodistuksessa on kuvattava ne mahdolliset rajoitukset, jotka sairaus tai vamma työn tekemiselle aiheutta- vat. Työnantajan päätös korvaavan työn osoittamisesta työntekijälle pitää pe- rustua lääketieteellisesti perusteltuun kannanottoon.

Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla sovittuihin menettelyta- pasääntöihin ja konsultaatioon työterveyslääkärin kanssa. Ennen korvaavan työn aloittamista varataan työntekijälle mahdollisuus keskusteluun työterveys- lääkärin kanssa.

Muutetaan 28 §:n 3. ja 4. kohtia seuraavasti:

3.Yritykseen voidaan valita yksi pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu, jolle luottamusmiestehtävien hoitamista varten on annettava säännöllistä vapautusta työstä työntekijöiden lukumäärän perusteella seuraavasti:

Työntekijämäärä LM vapautus/viikko TSV vapautus/viikko

1-29	4	2
30-49	5	3
50-100	8	3
yli 100	16	10

Vapautusajan sijoittamisesta toisin voidaan sopia paikallisesti.

4.Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksetaan palkkiota taulukkopalkasta laskettuna yhtiön koko työntekijämäärän mukaan seuraavasti:

Työntekijämäärä Luottamusmies Työsuojeluvaltuutettu

	palkkio	palkkio
1-29	1,0 %	1,0 %
30-49	1,5 %	1,5 %
50-100	2,5 %	2,0 %
yli 100	3,5 %	3,0 %

4. PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN

Todettiin, että katsotaan tarkastetuksi ja hyväksytyksi osapuolten allekirjoituksin.

Vakuudeksi ja tarkastettu

Helsingissä/ Vantaalla, helmikuun 17. päivänä 2020

Airpro Oy

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry.

Document Metadata

Table of Contents

TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata