LIITTYMISEHDOT LE 2019
Energiateollisuus ry:n suosittelemat
LIITTYMISEHDOT LE 2019
Energiavirasto on vahvistanut alla olevat liittymisehdot verkonhaltijan käytettäväksi 1.7.2019.
1 Liittymisehtojen soveltaminen
1.1 Nämä liittymisehdot (LE 2019) liitetään liittymissopimuk- seen, joka koskee sähkönkäyttöpaikan tai sähköntuotanto- paikan liittymistä nimellisjännitteeltään enintään 36 kilovoltin sähkönjakeluverkkoon sekä liittymän sähkönkäyttö- ja sähkön- tuotantomahdollisuuden ylläpitoa.
1.2 Jakeluverkonhaltija voi soveltaa näitä ehtoja myös liitty- missopimukseen, joka koskee sähkönkäyttöpaikan tai sähkön- tuotantopaikan liittymistä nimellisjännitteeltään yli 36 kilovoltin sähkönjakeluverkkoon sekä liittymän sähkönkäyttö- ja sähkön- tuotantomahdollisuuden ylläpitoa, mikäli tästä on sovittu liitty- missopimuksessa.
1.3 Näistä ehdoista jakeluverkonhaltija ja liittyjä voivat sopia toisin, jollei jäljempänä muuta määrätä. Kuitenkin liittyjän ol- lessa kuluttaja näiden ehtojen määräyksistä ei saa sopimuksin poiketa kuluttajan vahingoksi.
2.1 Jakeluverkko on sähköverkko, jonka nimellisjännite on pie- nempi kuin 110 kilovolttia.
2.2 Jakeluverkonhaltija (verkonhaltija) on yhteisö tai laitos, jolla on hallinnassaan jakeluverkkoa ja joka harjoittaa luvanva- raista sähköverkkotoimintaa.
2.3 Liittyjä on jakeluverkonhaltijan kanssa liittymissopimuk- sen tekevä sähkönkäyttöpaikan tai sähköntuotantopaikan, esi- merkiksi kiinteistön, rakennuksen tai sähköntuotantolaitteiston, omistaja tai haltija tai kiinteistönhaltija, jonka liittymään on kyt- ketty kolmannen osapuolen sähkönkäyttöpaikkoja tai sähkön- tuotantolaitteistoja.
2.4 Liittymissopimuksella liittyjä ja jakeluverkonhaltija sopi- vat sähkönkäyttö- tai sähköntuotantopaikan ja sähköverkon välisestä sähkönjakeluyhteydestä, liittämiskohdasta ja liittymis- maksusta.
2.5 Määräaikainen liittymissopimus on tilapäistä sähköntar- vetta varten tehtävä määräaikainen liittymissopimus. Tilapäi- nen sähköntarve voi koskea esimerkiksi rakennustyömaata tai muuta lyhytaikaista kertaluonteista tapahtumaa.
2.6 Sopijapuolilla tarkoitetaan näissä ehdoissa jakeluverkon- haltijaa ja liittyjää.
2.7 Liittymällä tarkoitetaan liittyjän oikeutta liittymissopimuk- sessa yksilöidyssä paikassa liittyä jakeluverkkoon sekä sopija- puolten sähkölaitteistojen välistä rajapintaa.
2.8 Liittymän koko tarkoittaa liittymän suurimman sähkön- jakelun määrittelyä, esimerkiksi nimellisvirran (sulakekoko) tai tilaustehon mukaan.
2.9 Liittymisjohto on näissä ehdoissa yhtä sähkönkäyttöpaik- kaa, kiinteistöä tai kiinteistöryhmää tai yhtä tai useampaa säh- köntuotantolaitteistoa varten rakennettu sähköjohto, jolla liitty- jä liitetään sähköverkkoon.
2.10 Liittämiskohta on jakeluverkon ja liittyjän sähkölaitteisto- jen välinen kohta (omistusraja), jollei toisin ole sovittu. Liittä- miskohta määritellään liittymissopimuksessa.
2.11 Liittymismaksu on maksu, jonka suorittamalla liittyjä saa liittymissopimukseen perustuvat oikeudet.
2.12 Lisäliittymismaksulla tarkoitetaan näissä ehdoissa mak- sua, joka peritään liittymän koon suurentamisen perusteella.
2.13 Sähkönkäyttäjä (käyttäjä) on henkilö tai yhteisö, joka ostaa sähköä ja sen jakelun tarvitseman verkkopalvelun pää- asiassa omaan käyttöönsä. Käyttäjänä voi olla myös liittyjä, joka hankkii sähköä liittymissopimuksensa mukaisen liittämiskoh- dan kautta muiden käytettäväksi.
2.14 Sähköntuottaja (tuottaja) on henkilö tai yhteisö, jonka sähköntuotantolaitteisto toimii rinnan jakeluverkon kanssa niin, että tuotettu sähkö voidaan syöttää osin tai kokonaan jakelu- verkkoon.
2.15 Sähkönmyyjällä (myyjä) tarkoitetaan henkilöä, yhteisöä tai laitosta, joka myy sähköä.
2.16 Järjestelmävastaavalla tarkoitetaan kantaverkonhaltijaa, jonka sähkömarkkinaviranomainen on asettanut järjestelmä- vastuuseen.
2.17 Käyttäjää, joka on luonnollinen henkilö ja joka liittymänsä kautta hankkii sähköä pääasiassa muuhun tarkoitukseen kuin harjoittamaansa elinkeinotoimintaa varten, kutsutaan näissä ehdoissa kuluttajaksi. Näissä ehdoissa kuluttajaksi kutsutaan myös tuottajaa, joka on luonnollinen henkilö ja joka liittymäänsä liitetyllä sähköntuotantolaitteistolla tuottaa sähköä pääasiassa muuhun tarkoitukseen kuin harjoittamaansa elinkeinotoimintaa varten.
2.18 Sähkölaitteella tarkoitetaan sähköä toimiakseen tarvit- sevaa tai sähkön tuottamiseen, siirtoon taikka mittaamiseen tarkoitettua valmista laitetta, asennustarviketta, markkinoilla saataville yhtenä toiminnallisena yksikkönä asetettua laitteiden yhdistelmää ja komponenttia tai osakokoonpanoa, joka on tar- koitettu laitteen loppukäyttäjän asennettavaksi laitteeseen.
2.19 Sähkölaitteistolla tarkoitetaan kiinteää asennusta tai muu- ta vastaavaa sähkölaitteista ja mahdollisesti muista laitteista, tarvikkeista ja rakenteista koostuvaa toiminnallista kokonai- suutta mukaan lukien sähköntuotantolaitteistot, joilla voidaan tuottaa sähköä ja jotka toimivat rinnan jakeluverkon kanssa.
3 Liittymissopimuksen tekeminen
3.1 Liittymissopimus tehdään sopijapuolten välillä toistaiseksi.
3.2 Samaa sähkölaitteistoa ei voi syöttää useammalla kuin yhdellä liittymällä samanaikaisesti eikä vuorotellen, ellei asiasta ole erikseen toisin sovittu.
3.3 Määräaikainen liittymissopimus voidaan tehdä, kun säh- könkäytölle tai sähköntuotannolle on määräaikainen ja ker- taluonteinen tarve. Määräaikainen liittymissopimus tehdään määräaikaiseksi, korkeintaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Jos tilapäisen sähkönkäytön kesto on liittymissopimusta tehtäessä tiedossa, voidaan sopia enintään viiden vuoden voimassaolo- ajasta.
3.4 Liittymissopimus ja siihen mahdollisesti tehtävät muutok- set tehdään kirjallisesti. Sopimuksesta jää kappale molemmille sopijapuolille.
3.5 Määräaikainen liittymissopimus voidaan muun kuin ku- luttajan kanssa tehdä myös suullisesti, jollei jompikumpi so- pijapuolista vaadi kirjallista muotoa. Jakeluverkonhaltija voi osoittaa erikseen määräaikaisen liittymissopimuksen mukaisille sähkönkäyttö- tai sähköntuotantopaikoille sovellettavat verk- kopalvelutuotteet.
3.6 Liittyjä vastaa liittymään mahdollisesti kytkettyjen kol- mansien osapuolten sähköntuotantolaitteistoista ja sähkölait- teistoista.
3.7 Liittymissopimus muodostuu yksilöllisesti sovituista so- pimusehdoista ja yleisistä sopimusehdoista. Sopimusta tulkit- taessa otetaan asiakirjat huomioon seuraavassa järjestyksessä:
1) yksilölliset sopimusehdot ja
2) yleiset sopimusehdot.
3.8 Liittymissopimukseen tulee liittää linkki näiden ehtojen tallennettavissa olevaan versioon. Yleiset sopimusehdot tulee liittyjän pyynnöstä sopimusta tehtäessä lähettää liittyjälle ve- loituksetta kirjallisesti.
3.9 Liittymissopimusta koskevat laskut lähetetään liittyjän il- moittamaan laskutusosoitteeseen. Liittyjän tulee ilmoittaa ja- keluverkonhaltijalle laskutusosoitteessaan ja muissa yhteystie- doissaan tapahtuneet muutokset.
4.1 Jakeluverkonhaltija perii liittyjältä julkaisemansa voimassa olevan hinnaston ja liittymismaksuperiaatteiden mukaisen liit- tymismaksun. Liittymismaksun suuruus määritellään liittymis- sopimuksessa. Liittymissopimuksessa tulee mainita, palaute- taanko liittymismaksu tai osa siitä sopimuksen päättyessä.
4.2 Liittymismaksu on liittymäkohtainen.
4.3 Sähkönjakelutarpeen (esim. sähkönkäytön tai -tuotannon) muuttuessa liittymissopimuksessa määriteltyä liittymän kokoa voidaan muuttaa. Jakeluverkonhaltija perii liittyjältä liittymän pienentämisestä, suurentamisesta ja rakennemuutoksista ai- heutuvat kustannukset, siten kuin ne on julkaistu ja määritelty verkonhaltijan liittymismaksuperiaatteissa.
4.4 Liittymän koon muuttamisesta tehdään uusi liittymissopi- mus tai erillinen sopimus, johon sovelletaan liittymisehtoja.
5.1 Jos liittyjä haluaa pitää liittymissopimuksen voimassa, vaikkei sähkönkäyttö- tai sähköntuotantopaikan verkkopalve- lua koskevaa sopimusta (sähköverkko- tai sähköntoimitussopi- mus) olekaan voimassa, hänen on korvattava jakeluverkonhalti- jalle liittymän ylläpidosta aiheutuvat verkonhaltijan julkaiseman ja Energiavirastolle ilmoittaman voimassa olevan hinnaston mukaiset kustannukset erillisen sopimuksen perusteella.
5.2 Liittymän ylläpitoa koskevan sopimuksen tekemisestä kieltäytymistä pidetään liittyjän olennaisen sopimusvelvoitteen rikkomisena. Sama koskee mainitun sopimuksen mukaisten maksujen olennaista laiminlyöntiä.
5.3 Ylläpitosopimuksessa tai siihen liitettävissä soveltuvissa sopimusehdoissa on mainittava muun ohessa maksun suuruu- desta sekä niistä perusteista, joiden mukaan maksun suuruutta voidaan muuttaa sopimuksen voimassaoloaikana.
6.1 Jakeluverkonhaltija liittää liittyjän sähkölaitteistot verk- koonsa, kun liittymissopimus on voimassa ja liittyjä on maksa- nut liittymismaksun tai sovitun osan siitä ja ilmoittanut jake- luverkonhaltijalle, että liittymä voidaan kytkeä. Liittyjä vastaa siitä, että liittyjän sähkölaitteistot täyttävät jakeluverkonhaltijan julkaisemat liittämistä koskevat tekniset vaatimukset sekä jär- jestelmävastaavan mahdollisesti asettamat järjestelmätekniset vaatimukset. Liittyjän tulee esittää jakeluverkonhaltijalle selvi- tys siitä, että sähköntuotantolaitteisto on sellaisessa kunnossa, että yhteen kytkemisestä ei aiheudu vaaraa tai häiriötä ja että se täyttää yksilöllisissä sopimusehdoissa esitetyt tekniset vaa- timukset sekä järjestelmävastaavan asettamat järjestelmätekni- set vaatimukset. Liittyjän tulee esittää sähkölaitteistoa koskeva asianmukainen tarkastuspöytäkirja jakeluverkonhaltijan sitä vaatiessa.
6.2 Liittyjä ja jakeluverkonhaltija sopivat sähkönjakelua varten tarvittavien jakeluverkonhaltijan käyttöön tulevien sähkölait- teistojen ja -johtojen sijoittamisesta ja rakentamisesta liittyjän omistamiin tai hallitsemiin tiloihin ja maa- ja vesialueille. Tässä yhteydessä sovitaan myös sähkölaitteistojen ja -johtojen omis- tuksesta ja käyttöoikeudesta, mittauskalustosta, pääsystä liit- tyjän tiloihin, mahdollisesta kauko-ohjauksesta, vastuurajoista sekä laitteistojen ja johtojen huollosta, suojauksesta ja tarkas- tuksesta. Nämä sähkölaitteistot ja -johdot sijoitetaan niin, ettei niistä aiheudu tarpeetonta haittaa. Tilojen ja alueiden käyttöoi- keudesta ei makseta korvausta, ellei siitä toisin sovita.
6.3 Liittyjä ja jakeluverkonhaltija sopivat muiden kuin kohdas- sa 6.2 tarkoitettujen (eli muiden kuin yksin liittyjää palvelevien) johtojen ja laitteiden sijoittamisesta liittyjän omistamalle tai hallitsemalle alueelle. Mikäli johtojen ja laitteiden sijoittamises- ta ei päästä yksimielisyyteen, asia ratkaistaan maankäyttö- ja rakennuslain soveltuvien säännösten mukaisesti.
6.4 Jos sopijapuolen tietoon tulee ennen liittämistä kolman- teen tahoon liittyvä seikka, joka estää liittämisen sovittuna ajan- kohtana, tästä on ilmoitettava välittömästi toiselle sopijapuolel- le liittämisajankohdan yhdessä tehtävää tarkistamista varten. Tällaiset seikat voivat koskea mm. sitä, ettei maanomistaja tai viranomainen myönnä johdon, jakelumuuntajan tai muun tar- peellisen laitteen rakentamisessa tarpeellista maankäyttöä tai tien käyttöä koskevaa lupaa tai, että sähkönkäyttö- tai sähkön- tuotantopaikan sähkölaitteiston rakentaminen tai lupien han- kinta viivästyy.
7 Liittymän kytkemisen viivästys
7.1 Liittymä kytketään (liitetään) jakeluverkkoon yksilöllisesti sovittujen ja näissä ehdoissa mainittujen edellytysten täytyttyä osapuolten välillä sovittuun liittymissopimuksessa määriteltyyn ajankohtaan mennessä. Liittämisajankohdan muuttamisesta (esimerkiksi liittyjän rakennustyön aikataulumuutosten takia) tulee sopia toisen sopijapuolen kanssa hyvissä ajoin.
7.2 Liittyjän oikeus pidättää liittymismaksu
7.2.1 Jos liittymää ei ole kytketty jakeluverkonhaltijan vii- västyksen vuoksi silloin, kun liittymismaksu tai osa siitä erääntyy maksettavaksi, liittyjällä on oikeus pidättyä mak- susta, kunnes liittymä on kytketty.
7.2.2 Liittymän kytkemisen jälkeen liittyjällä on oikeus pi- dättyä maksamasta sellaista osaa maksusta, joka on tar- peen viivästykseen perustuvan korvausvaatimuksen va- kuudeksi.
7.3.1 Jos liittymän kytkeminen viivästyy, liittyjällä on oi- keus vakiokorvaukseen. Oikeutta vakiokorvaukseen ei ole, jos liittymää ei voida kytkeä liittyjän puolella olevasta syystä tai muuten 7.4.1 tai 7.4.2 kohdissa tarkoitetun es- teen takia.
7.3.2 Vakiokorvauksen määrä on kahden ensimmäisen vii- västysviikon aikana kultakin alkaneelta viivästysviikolta 5 prosenttia liittymismaksusta ja tämän jälkeen kultakin al- kaneelta viivästysviikolta 10 prosenttia liittymismaksusta. Vakiokorvausta laskettaessa käytetään perusteena niitä maksuja, joita jakeluverkonhaltija julkaisemansa liitty- mismaksuhinnaston mukaan perii liittymisestä ilman eri- tyisolosuhteista johtuvia korotuksia eli ns. perusliittymis- maksua (kyseisen liittymispisteen vyöhykkeen mukainen maksu tai vyöhykkeettömällä alueella uloimman vyöhyk- keen mukainen maksu). Liittymissopimuksesta tulee käy- dä ilmi se liittymismaksun osuus, jonka perusteella vakio- korvaus viivästyksestä maksetaan.
7.3.3 Vakiokorvauksen enimmäismäärä on 30 prosenttia edellisen kohdan mukaisesta perusliittymismaksusta, kui- tenkin enintään 3000 euroa. Liittyjällä on edellisten koh- tien estämättä kuitenkin oikeus saada vahingostaan koh- dan 7.4 ja sen alakohtien nojalla vakiokorvauksen ylittävä korvaus.
7.4.1 Liittyjällä on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii viivästyksen vuoksi, jollei jakeluverkonhaltija osoita, että viivästys johtuu hänen vaikutusmahdollisuuk- siensa ulkopuolella olevasta esteestä, jota hänen ei koh- tuudella voida edellyttää ottaneen huomioon sopimusta tehtäessä ja jonka seurauksia hän ei myöskään kohtuudel- la olisi voinut välttää tai voittaa. Vahingonkorvauksessa otetaan sitä vähentävänä tekijänä huomioon mahdollisesti maksettavat tai maksetut vakiokorvaukset.
7.4.2 Jos viivästys johtuu henkilöstä, jota jakeluverkonhal- tija on käyttänyt apunaan sopimuksen täyttämisessä (ku- ten urakoitsijaa), jakeluverkonhaltija vapautuu vahingon- korvausvelvollisuudestaan vain, jos myös mainittu henkilö olisi edellisen kohdan mukaan vapaa vastuusta.
7.4.3 Liittyjällä on oikeus saada korvaus välillisestä vahin- gosta vakiokorvauksen lisäksi vain, jos viivästys aiheutuu jakeluverkonhaltijan puolella olevasta huolimattomuudes- ta. Jos liittyjä ei ole kuluttaja eikä muuta ole sopijapuolten välillä sovittu, on jakeluverkonhaltijan vahingonkorvauk- sen enimmäismäärä aiheutuneiden välillisten vahinkojen osalta puolen liittymismaksun suuruinen. Jos jakeluver- konhaltija on syyllistynyt tahallisuuteen tai törkeään huo- limattomuuteen, vahingonkorvauksen enimmäismäärän rajoitusta ei sovelleta.
7.4.4 Välillisenä vahinkona pidetään:
1) ansionmenetystä, joka liittyjälle aiheutuu viivästyksen tai siitä johtuvien toimenpiteiden vuoksi;
2) vahinkoa, joka johtuu muuhun sopimukseen perustuvasta velvoitteesta;
3) sähkönkäyttö- tai sähköntuotantopaikan käyttö- hyödyn olennaista menetystä, josta ei aiheudu suoranaista taloudellista vahinkoa, sekä muuta siihen rinnastettavaa olennaista haittaa; ja
4) muuta samankaltaista vaikeasti ennakoitavaa vahinkoa.
7.4.5 Jos liittyjä ilmoittaa puolellaan olevasta viivästyk- sestä niin myöhään, että jakeluverkonhaltija on jo ehtinyt aloittaa liittämiseen liittyvät työt, liittyjä korvaa jakelu- verkonhaltijan selvityksen perusteella viivästyksen vuoksi tarpeellisista toimenpiteistä sekä hyödyttömiksi käyneistä tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuneet verkonhaltijan julkaiseman ja Energiavirastolle ilmoittaman voimassa olevan hinnaston mukaiset kustannukset.
8 Liittymän toimintavarmuus, käyttö ja kunnossapito
8.1 Sopijapuolet ovat velvollisia pitämään vastuullaan olevat sähkölaitteistot sähköturvallisuuslain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten edellyttämässä kunnossa. Liittyjä vastaa kaikista liittymän sähköasennuksista ja sähkölaitteistois- ta, jotka sijaitsevat liittämiskohdan liittyjän puolella. Liittyjä on lisäksi velvollinen noudattamaan muita lainsäädännössä, viran- omaismääräyksissä, järjestelmävastaavan asettamissa järjestel- mäteknisissä vaatimuksissa ja liittymissopimuksessa mahdolli- sesti sähkölaitteistoille sekä niiden rakenteelle, rakentamiselle ja käytölle asetettuja vaatimuksia ja ohjeita.
8.2 Jos liittyjä on ilmoittanut jakeluverkonhaltijalle havaitse- mastaan viasta tai häiriöstä, joka kuuluu jakeluverkonhaltijan korjausvelvollisuuden piiriin, jakeluverkonhaltijan on ilmoituk- sesta tiedon saatuaan ryhdyttävä viipymättä toimiin tilanteen korjaamiseksi. Jollei ilmoitettu vika tai häiriö kuulu jakeluver- konhaltijan korjausvelvollisuuden piiriin, jakeluverkonhaltija il- moittaa käsityksensä vastuutahosta.
8.3 Jos jakeluverkonhaltija on ilmoittanut liittyjälle havaitse- mastaan viasta tai häiriöstä, joka kuuluu liittyjän korjausvel- vollisuuden piiriin, liittyjän on ilmoituksesta tiedon saatuaan ryhdyttävä viipymättä toimiin tilanteen korjaamiseksi. Jollei jakeluverkonhaltijan ilmoittama vika tai häiriö kuulu liittyjän korjausvelvollisuuden piiriin, liittyjä ilmoittaa käsityksensä vas- tuutahosta.
8.4 Jakeluverkonhaltijalla on oikeus päästä liittyjän tiloissa olevalle mittarille. Voidakseen korjata viat, lukea mittari ja tuot- taa mahdollisimman häiriöttömiä verkkopalveluja jakeluverkon- haltijan tulee päästä sähkölaitteistoilleen. Sama koskee pääsyä liittyjän omistamalle sähkölaitteistolle, jonka avulla voidaan muuttaa jakeluverkon kytkentätilannetta. Jos jakeluverkonhal- tijan hallinnassa olevaa sähkölaitteistoa on liittyjän tiloissa tai alueella, liittyjän on järjestettävä jakeluverkonhaltijalle sopija- puolten hyväksymällä tavalla korvauksetta viivytyksetön pää- sy mm. huolto-, tarkistus-, vianselvitys- tai korjaustöitä varten sähkölaitteiston luo vuorokaudenajasta riippumatta.
8.5 Liittyjä sallii jakeluverkonhaltijan mittaustietojen siirtämi- seksi tai muiden verkkotoimintaan perustuvien tiedonsiirtotar- peiden välittämiseksi tarpeellisen tiedonsiirron omassa sähkö- verkossaan. Tällainen tiedonsiirto ei saa aiheuttaa kustannuksia eikä häiriötä liittyjälle. Liittyjä ei myöskään saa myöhemmillä toimenpiteillään häiritä tai vaarantaa tämän kohdan mukaista aiemmin aloitettua verkonhaltijan tiedonsiirtoa.
8.6 Sopijapuoli voi käyttää toisen sopijapuolen sähköverkkoa muuhun kuin 8.5 kohdan mukaiseen tiedonsiirtoon, jos tästä on eri sopimuksin sovittu. Tällainen käyttö tai liittyjän omassa verkossa tapahtuva tiedonsiirto ei saa aiheuttaa häiriötä muille käyttäjille eikä toiselle sopijapuolelle.
9.1 Jakeluverkonhaltija voi siirtää liittymissopimuksen toisel- le jakeluverkonhaltijalle. Liittymissopimuksen ehtoja ei voida siirron yhteydessä muuttaa. Uuden jakeluverkonhaltijan on il- moitettava siirrosta liittyjälle kirjallisesti mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 30 päivän kuluessa siirrosta.
9.2 Liittyjä voi siirtää liittymissopimuksen uudelle sähkönkäyt- tö- tai sähköntuotantopaikan omistajalle tai haltijalle tai näihin rinnastuvalle. Sopimusta ei voida siirtää, jos jakeluverkonhalti- jalla on siirtäjältä kyseessä olevaa sähkönkäyttö- tai sähköntuo- tantopaikkaa koskevaan liittymissopimukseen, sähköntoimitus- sopimukseen tai sähköverkkosopimukseen perustuvia saatavia, ellei uusi liittyjä ota niitä nimenomaisesti vastattavakseen. Siirto on jakeluverkonhaltijaa sitova, kun siirto on allekirjoitettu ja ja- keluverkonhaltija on hyväksynyt edellä mainittujen saatavien sekä muiden liittymissopimukseen sisältyvien velvoitteiden siir- ron. Siirronsaajaan sovelletaan näiden ehtojen liittyjää koskevia määräyksiä.
9.3 Liittymissopimus ei siirry kiinteistön luovutuksen yhtey- dessä kiinteistön uudelle omistajalle tai haltijalle, mikäli siirrosta ei ole mainittu kiinteistön luovutuskirjassa, erillisessä luovutus- kirjassa tai siirrosta ei ole sovittu muutoin siten, että sopimus voidaan jälkikäteen todentaa.
9.4 Liittymissopimusta ei voida siirtää toiseen liittymään.
10.1 Sopijapuolet voivat yhdessä sopia yksilöllisen liittymisso- pimuksen muuttamisesta. Muutoksen muodosta katso kohdat
3.4 ja 3.7. Tämän luvun jäljempänä olevien kohtien nojalla ei voi- da muuttaa liittymismaksun määrää liittyjän vahingoksi.
10.2 Jakeluverkonhaltijalla on oikeus muuttaa sopimusehtoja, jos muutos perustuu lainsäädännön muuttumiseen tai viran- omaisen päätökseen, jota jakeluverkonhaltija ei ole voinut ottaa lukuun liittymissopimusta tehtäessä.
10.3 Jakeluverkonhaltija voi muuttaa sopimusehtoja myös sel- laisen lainsäädännön muutoksen tai viranomaisen päätöksen perusteella, joka on ollut sopimusta tehtäessä tiedossa, edel- lyttäen, ettei muutos olennaisesti muuta liittymissopimuksen sisältöä.
10.4 Jakeluverkonhaltijalla on lisäksi oikeus muuttaa sopimus- ehtoja, jos muutokseen on erityistä syytä olosuhteiden olennai- sen muuttumisen johdosta tai vanhentuneiden sopimusjärjes- telyjen uudistamisen takia.
10.5 Jakeluverkonhaltijalla on oikeus sellaisiin vähäisiin sopi- musehtojen muutoksiin, jotka eivät vaikuta sopimussuhteen keskeiseen sisältöön.
10.6 Jakeluverkonhaltijan on lähetettävä liittyjälle ilmoitus siitä, miten ja mistä ajankohdasta lukien sopimusehdot muuttuvat ja mikä on muutoksen peruste. Jos perusteena on muu syy kuin lainsäädännön muutos tai viranomaisen päätös, muutos saa tulla voimaan aikaisintaan kuukauden kuluttua ilmoituksen lä- hettämisestä. Ilmoitus lähetetään liittyjän jakeluverkonhaltijalle ilmoittamaan laskutusosoitteeseen tai muuhun yhteysosoittee- seen ja jollei sellaisia ole tiedossa, liittymän osoitteeseen. Ilmoi- tus voi sisältyä esimerkiksi liittyjälle tulevaan verkkopalvelu- tai sähköntoimituslaskuun.
10.7 Jos muutoksen perusteena on lainsäädännön muuttumi- nen tai viranomaisen päätös, on jakeluverkonhaltijalla oikeus toteuttaa muutos siitä päivästä lukien, kun muutos tai päätös tuli voimaan. Muutos voidaan toteuttaa myöhemminkin jake- luverkonhaltijan määräämänä ajankohtana, jollei kyseessä ole muutos liittyjän eduksi. Jakeluverkonhaltijan on ilmoitettava näillä perusteilla tehtävistä muutoksista mahdollisimman pian.
11.1 Liittyjän irtisanomisoikeus
11.1.1 Liittyjä voi irtisanoa sopimuksen päättymään silloin, kun kyseistä sähkönkäyttö- tai sähköntuotantopaikkaa koskevat sähkönmyyntisopimukset ja sähkön verkkopal- velusta tehdyt erilliset sopimukset eivät ole voimassa. Kuluttaja voi irtisanoa myös määräaikaisen liittymissopi- muksen milloin tahansa sen voimassaoloaikana. Jakeluver- konhaltija tarkistaa verkkopalvelua koskevan sopimuksen (sähköverkko- tai sähköntoimitussopimus) voimassaolon liittymissopimusta irtisanottaessa. Irtisanomisaika on kuu- kausi. Tämän kohdan määräyksistä ei voida sopia toisin liittyjän vahingoksi.
11.1.2 Jakeluverkonhaltija voi irtisanomisesta huolimatta edelleen pitää voimassa johtojen ja sähkölaitteistojen si- joittamista varten saamansa oikeudet siten kuin siitä on aiemmin sovittu tai määrätty. Kohdassa 6.2 mainituista oi- keuksista jakeluverkonhaltija suorittaa tällöin kohtuullisen korvauksen, mikäli sitä ei ole aiemmin suoritettu.
11.2 Jakeluverkonhaltijan purkuoikeus
11.2.1 Jakeluverkonhaltija voi purkaa liittymissopimuksen välittömästi, jos:
1) liittyjä on olennaisesti rikkonut liittymissopimukseen perustuvia velvoitteitaan eikä sopimusrikkomusta ole oikaistu jakeluverkonhaltijan kirjallisesti ilmoittamassa kohtuullisessa määräajassa; tai
2) liittyjä asetetaan konkurssiin eikä konkurssipesä sitoudu vähintään ylläpitosopimukseen.
11.3 Jakeluverkonhaltija palauttaa liittyjälle palautuskelpoisen liittymismaksun.
11.3.1 Jakeluverkonhaltijalla on oikeus kuitata kuittausta koskevien yleisten säännösten mukaisesti palautettavalla liittymismaksulla liittyjältä olevat erääntyneet saatavansa sekä vähentää palautettavan liittymismaksun määrästä liittymisjohdon ja muiden liittyjien kannalta tarpeettomien sähkölaitteistojen purkamisesta ja liittyjän verkosta erot- tamisesta aiheutuneet tai aiheutuvat kustannukset.
11.4 Jakeluverkonhaltijalla on oikeus kuittausta koskevien yleisten säännösten mukaisesti mahdollisella palautettavalla vakuudella tai muilla liittyjän saatavilla jakeluverkonhaltijal- ta kuitata liittyjältä olevat erääntyneet saatavansa. Näin ollen jakeluverkonhaltija voi vähentää muun muassa liittymisjohdon ja muiden sähkönkäytölle tarpeellisten sähkölaitteistojen pur- kamisesta ja liittyjän verkosta erottamisesta aiheutuneet tai aiheutuvat kustannukset mahdollisesti palautettavan vakuuden määrästä tai muista liittyjän saatavista.
12.1 Kuluttajalla on oikeus saattaa tämän liittymissopimuksen tulkinnasta aiheutuneet erimielisyydet kuluttajariitalautakun- nan käsiteltäväksi (xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx). Ennen ratkaisupyyn- nön tekemistä kuluttajariitalautakunnalle, kuluttajan tulee olla yhteydessä kuluttajaneuvontaan (xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxx.xx).
12.2 Liittymissopimuksesta johtuvat erimielisyydet käsitellään liittymän sijaintipaikan käräjäoikeudessa ensiasteena, jollei toi- sin ole sovittu. Kuluttajalla on kuitenkin aina oikeus nostaa kan- ne Suomessa olevan kotipaikkansa käräjäoikeudessa.