EK:N OHJE OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMISEKSI
Työmarkkinat/Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka
Xxxx Xxxxxxxxxx
OHJE 1 (12)
EK:N OHJE OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMISEKSI
I Xxxxxxxx: uudistusten tausta ja pääasiallinen sisältö
Työmarkkinajärjestöt sopivat maaliskuussa 2013 osaamisen kehittämisen toi- mintamallista. Sopimuksen johdosta hallitus on antanut eduskunnalle esitykset järjestöjen väliseen sopimukseen perustuvista lainsäädäntötoimista. Lainmuu- tosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2014.
Lainuudistusten keskeinen ajatus on se, että työnantaja saa verovähennyksen tai sitä vastaavan korvauksen osaamisen kehittämisestä, joka perustuu koulu- tussuunnitelmaan. Jos yritys kuuluu yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (yhteistoimintalain) soveltamisalaan, sen on laadittava koulutussuunnitelma osana henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa, jota koskevaa yhteistoimintalain sääntelyä täsmennetään lainmuutoksilla. Yhteistoimintalain soveltamisalan ul- kopuolella olevilla yrityksillä ei ole vastaavaa velvollisuutta, mutta verovähen- nyksen saaminen edellyttää näissäkin yrityksissä koulutussuunnitelman laati- mista.
Verovähennyksen tai sitä vastaavan korvauksen määrä lasketaan työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden keskimääräisen päiväpalkan perusteella, ja sen enimmäismäärä on verovuonna kolme päivää työntekijää kohden.
Lainmuutoksilla ei säädetä työnantajille velvollisuutta kouluttaa henkilöstöään. Henkilöstön osaamisen kehittämisestä ja sen kohdentamisesta päätetään edelleenkin kunkin työpaikan tarpeista lähtien. Uudistuksilla pyritään taloudel- lisin kannustein ohjaamaan työnantajia kehittämään laaja-alaisesti henkilöstön osaamista ja ottamaan koulutuksen kohdentamisessa huomioon sellaiset työntekijäryhmät, joilla on osaamisen kehittämiseen liittyviä erityistarpeita.
Yksityisiä työnantajia koskevat seuraavat lainsäädäntötoimet:
– uusi laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä
– yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain henkilöstö- ja koulutussuunni- telmaa koskevien säännösten muuttaminen
– elinkeinotulon verottamisesta annetun lain ja maatalouden tuloverolain muuttaminen
– uusi laki koulutuksen korvaamisesta.
Tässä ohjeessa tarkastellaan ensinnä sitä, millainen osaamisen kehittäminen oikeuttaa verovähennykseen. Jaksossa III käsitellään koulutussuunnitelman sisältöä sekä yhteistoimintalain soveltamisalan piirissä että sen ulkopuolella olevien yritysten kannalta. Jaksossa IV käydään läpi verovähennyksen mää- rään sekä säädettäviin verosäännöksiin ja lakiin koulutuksen korvaamisesta liittyviä seikkoja.
II Millainen osaamisen kehittäminen oikeuttaa verovähennykseen?
Suunnitelmallisuus Verovähennyksen saaminen edellyttää, että yrityksessä on laadittu koulutus- suunnitelma, joka täyttää laissa säädetyt vaatimukset. Koulutussuunnitelman sisältöä selvitetään tarkemmin jäljempänä. Toisena edellytyksenä on, että koulutus perustuu koulutussuunnitelmaan. Tämä tarkoittaa, että tullakseen ve- rovähennyksen piiriin toteutetun koulutuksen tulee sisällöltään vastata niitä toimia, joita suunnitelmassa on kaavailtu.
Koulutustoimet Verovähennykseen oikeuttavat monenlaiset koulutussuunnitelmaan perustu- vat osaamisen kehittämistoimet, joita työnantaja järjestää koko henkilöstöl- leen, tietylle henkilöstöryhmälle tai yksittäisille työntekijöilleen. Lakiesityksen perustelujen mukaan koulutuksen tulee liittyä työntekijän nykyisiin tai tuleviin työtehtäviin työnantajan palveluksessa. Tämä määritelmä kattaa varsin laaja- alaisesti erilaiset työntekijöiden ammattitaitoa kehittävät toimet.
Verovähennyksen piiriin kuuluva osaamisen kehittäminen voi olla muun mu- assa erilaista työntekijöille annettavaa lisä- tai täydennyskoulutusta. Kyse voi olla esimerkiksi jollekin työntekijäryhmälle järjestettävästä kurssimuotoisesta koulutuksesta taikka erilaisista seminaareista tai konferensseista, joihin työn- tekijät osallistuvat. Verovähennyskelpoista on niin ikään käytännöllinen koulu- tus, joka koskee esimerkiksi työskentelytapojen kehittämistä vastaamaan muuttuneita tuotantomenetelmiä.
Lakisääteinen koulutus Myös sellainen koulutus, jonka tavoitteena on tietyn työn suorittamista koske- vien lakisääteisten tai viranomaisten asettamien vaatimusten täyttäminen, kuuluu verovähennysoikeuden piiriin. Osaamisvaatimukset voivat perustua myös erilaisiin alakohtaisiin käytäntöihin tai tiettyä työtä koskeviin suosituksiin. Vähennyskelpoista osaamisen kehittämistä ovat esimerkiksi kuljetusyrityksen henkilöstön suorittamat, koulutussuunnitelmaan perustuvat kurssit, jotka liitty- vät kuljetustyöhön liittyvien lupien saamiseen.
Vähimmäiskesto Verolakien muuttamista koskevan lakiesityksen mukaan verovähennyksen piiriin hyväksyttävän koulutuksen tulee täyttää ajallista kestoa koskeva vaati- mus. Koulutuksen tulee kestää yhtäjaksoisesti vähintään tunnin. Kyseeseen
voi siten tulla esimerkiksi työnantajan järjestämä kielikurssi, johon työntekijä osallistuu vähintään tunnin mittaisissa jaksoissa.
Edellä selostettu vähimmäiskestoa koskeva vaatimus koskee sitä, kuinka pit- kään yksittäisen koulutusjakson edellytetään kestävän. Verovähennyksestä hyötyminen edellyttää kuitenkin myös, että koulutuksen tulee kestoltaan täyt- tää verolaeissa säädettävä koulutuspäivän määritelmä. Tämä johtuu siitä, että verovähennys annetaan vähintään yhdeltä ja enintään kolmelta koulutuspäi- vältä.
Koulutuspäivänä pidetään päivää, jona koulutuksen kesto on ollut vähintään kuusi tuntia. Koulutuspäivän määritelmän täyttävää kuuden tunnin koulutusta ei kuitenkaan tarvitse antaa yhtenä päivänä, vaan koulutuspäivä voi muodos- tua myös useasta koulutusjaksosta, joiden yhteenlaskettu kesto verovuonna on vähintään kuusi tuntia. Tällöin jokaisen koulutuspäivään luettavan koulutus- jakson keston on oltava vähintään yksi tunti. Koulutuspäivän muodostavien koulutusjaksojen ei tarvitse liittyä samaan kokonaisuuteen tai aihepiiriin, vaan eri kerroilla voi olla kysymys erisisältöisestä koulutuksesta. Koulutuspäivien laskenta on työntekijäkohtaista, joten eri työntekijöiden käymiä koulutusjaksoja ei voida laskea yhteen koulutuspäivän muodostamiseksi.
Järjestäminen Työnantaja voi tuottaa koulutuksen oman organisaationsa piirissä tai hankkia sen ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. Kyse voi olla yhtä hyvin yrityksen sisäi- sestä kuin ulkopuoliselta ostetusta koulutuksesta. Merkitystä ei ole sillä, mikä taho toimii koulutuksen tuottajana eikä myöskään sillä, missä tiloissa tai millä paikkakunnalla se järjestetään. Koulutus voidaan järjestää myös verkkokoulu- tuksena.
Palkallisuus Verovähennyksen saaminen edellyttää, että työntekijälle maksetaan palkkaa koulutukseen osallistumisajalta. Työntekijäkohtaisena edellytyksenä verovä- hennyksen saamiseksi on lisäksi se, että koulutettavan työntekijän palkkakus- tannuksiin ei ole saatu verovuonna julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta an- netun lain mukaista palkkatukea.
Perehdytys ja opastus Työnantajalla on työsopimuslakiin ja työturvallisuuslakiin perustuva velvolli- suus huolehtia työntekijän riittävästä perehdyttämisestä työhönsä. Tavan- omaista työhön perehdytystä tai opastusta ei kuitenkaan pidetä verovähen- nykseen oikeuttavana koulutuksena. Esimerkiksi uuden tai työtehtäviään vaih- taneen työntekijän perehdyttäminen työtehtäviinsä ei ole verovähennysoikeu- den piirissä. Verovähennyskelpoista osaamisen kehittämistä ei ole myöskään tavanomainen opastus, jota työpaikalla annetaan otettaessa käyttöön uusia laitteita tai työmenetelmiä. Sen sijaan jos työtehtävien muutokseen tai uusien työmenetelmien käyttöönottoon liittyy ehkä useallekin työntekijälle annettavaa, erikseen järjestettävää koulutusta, joka perustuu koulutussuunnitelmaan, ve- rovähennys voi tulla muiden edellytysten täyttyessä kysymykseen. Tällaisessa tapauksessa lain soveltamisalaan kuuluva koulutus eroaa perehdyttämisestä siinä, että koulutuksen järjestäminen perustuu henkilöstön osaamisen arvioin-
nin pohjalta ennalta laadittuun suunnitelmaan, kun taas perehdyttämisen tarve ilmenee yleensä yksittäistapauksittain esimerkiksi uuden työntekijän palkkaa- misen tai työtehtävien vaihtumisen yhteydessä.
Työssä oppiminen Työhön perehdyttämisen rajaamista verovähennysoikeuden ulkopuolelle on perusteltu sillä, että verovähennyksen tarkoituksena on korvata työnantajan koulutuksen ajalta maksamia palkkakuluja, joiden vastineeksi työnantaja ei ole saanut työsuoritusta. Samasta syystä verovähennysoikeuden ulkopuolelle jää myös muunlainen osaamisen kehittäminen, joka perustuu siihen, että työnteki- jä työskentelee siinä työssä, joka hänen on tarkoitus oppia. Näin ollen esimer- kiksi oppisopimusoppilaiden työskentely opettelemissaan töissä ei ole verovä- hennyskelpoista. Sen sijaan oppisopimusoppilaalle annettu tietopuolinen kou- lutus voi muiden edellytysten täyttyessä oikeuttaa verovähennykseen. Vero- vähennyskelvotonta osaamisen kehittämistä on niin ikään esimerkiksi työn- kierto, jossa uusien työtehtävien omaksuminen tapahtuu työskentelemällä niissä. Kuitenkin työnkiertoon liittyvät koulutustapahtumat voivat olla verovä- hennyksen piirissä.
III Koulutussuunnitelma
III.1 Mikä on koulutussuunnitelma?
Koulutussuunnitelma koskee yrityksen osaamisen kehittämisessä noudattamia tavoitteita ja periaatteita sekä yrityksessä ilmenneitä osaamisen kehittämistar- peita. Koulutussuunnitelman avulla yrityksessä voidaan yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa kartoittaa työtehtävien asettamia osaamisvaatimuksia ja suunnitella tarpeellisia koulutustoimia. Koulutussuunnitelma toimii myös väli- neenä, kun edistetään erityisessä koulutustarpeessa olevien työntekijäryhmien osaamistason säilyttämistä.
Jos yritys kuuluu yhteistoimintalain piiriin, koulutussuunnitelma sisältyy henki- löstö- ja koulutussuunnitelmaan, joka yrityksen on laadittava yhteistoimintalain mukaisesti. Yhteistoimintalakia ovat velvollisia noudattamaan ne yritykset, joi- den työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä säännöllisesti on vähintään 20. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa koskevia työnantajaa velvoittavia sään- nöksiä sisältyy jo ennestään yhteistoimintalain 4 lukuun. Nyt esillä olevassa uudistuksessa näitä säännöksiä esitetään täydennettäväksi.
Mikäli yritys jää yhteistoimintalain soveltamisalan ulkopuolelle, yrityksen on laadittava koulutussuunnitelma ainoastaan siinä tapauksessa, että se haluaa saada hyväkseen koulutukseen liittyvän verovähennyksen. Säännökset tällai- sen yrityksen koulutussuunnitelmasta sisältyvät esitettyyn lakiin taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä.
Jäljempänä henkilöstö- ja koulutussuunnitelman tarkastelu rajoittuu koulutus- suunnitelmaa koskeviin ehdotettuihin säännöksiin. Tässä ohjeessa ei selvitetä henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimista muilta osin eikä myöskään yh- teistoimintaan liittyviä menettelyllisiä kysymyksiä.
III.2 Yhteistoimintalain piiriin kuuluvat yritykset
Jos yritys on velvollinen soveltamaan yhteistoimintalakia, koulutussuunnitelma kuuluu osana yhteistoimintalain mukaiseen henkilöstö- ja koulutussuunnitel- maan. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma on laadittava ja sitä on käsiteltävä vuosittain. Lakiesityksessä koulutussuunnitelman sisältöä täsmennetään ja täydennetään. Menettelyllisiä muutoksia ei esitetä, mutta on tärkeätä huoma- ta, että lakiesityksen mukaan suunnitelmassa on käsiteltävä myös sen seuran- ta- ja toteuttamismenettelyjä.
Lakiesityksen mukaan suunnitelma sisältää kaksi osaa: (1) arvion koko henki- löstön ammatillisesta osaamisesta sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksis- sa tapahtuvista muutoksista ja näiden syistä sekä (2) tähän arvioon perustu- van vuosittaisen suunnitelman henkilöstöryhmittäin tai muutoin tarkoituksen- mukaisella tavalla ryhmiteltynä.
Arvio osaamisesta Henkilöstön ammatillista osaamista koskevalla arviolla kartoitetaan henkilös- tön osaamisen tilaa ja siinä havaittuja kehitystarpeita. Arviolla ennakoidaan osaamisvaatimuksissa tapahtuvia muutoksia ja niiden syitä. Lakiehdotukseen sisältyy jo nykylaissa oleva säännös siitä, että koulutussuunnitelmaa laaditta- essa on otettava huomioon ennakoitavat, yrityksen toiminnassa tapahtuvat muutokset, joilla ilmeisesti on muun muassa henkilöstön ammatillista osaamis- ta koskevaa merkitystä. Tarkoituksena on arvioida tällaisten syiden vaikutuk- sia henkilöstöltä edellytettyihin tietoihin ja taitoihin.
Tarve kehittää osaamista johtuu yleensä yrityksen sisäisessä tai ulkoisessa toimintaympäristössä tapahtuneista muutoksista, kuten uusista työ- tai tuotan- tomenetelmistä, työn järjestelyistä, koneiden tai ohjelmistojen hankinnasta, asiakkaiden vaatimuksista taikka lisääntyneestä kilpailusta. Tarve voi syntyä myös uuden henkilöstön rekrytoinnin seurauksena.
Suunnitelma Kun osaamistarpeet on arvioitu, niiden pohjalta laaditaan koko henkilöstöä koskeva suunnitelma osaamisen kehittämisestä. On huomattava, että riippu- matta arvioinnin tuloksesta on jatkossakin työnantajan asiana päättää koulu- tuksen määrästä ja sisällöstä. Suunnitelman sisältö voi siten olla sellainen, et- tä koulutustoimia ei jonakin vuonna järjestetä. Toisaalta jotta työnantaja voisi hyötyä verovähennyksestä, koulutustoimien on perustuttava suunnitelmaan.
Tarkoituksena ei ole, että koulutussuunnitelmasta ilmenisi yksittäisiä työnteki- jöitä koskevia seikkoja. Suunnitelman laatimisessa on riittävää pitäytyä ryh- mäkohtaisessa tarkastelussa. Suunnitelmassa ei liioin tarvitse mainita yksittäi- siä kursseja tai muita koulutustapahtumia eikä sitä, mikä taho koulutuksen tuottaa tai mistä se hankitaan. Riittävää on, että suunnitelmasta ilmenee, mil- laista osaamisen kehittämistoimintaa kullekin työntekijäryhmälle aiotaan to- teuttaa. Suunnitelmaan saatetaan esimerkiksi kirjata, että assistenttitehtävissä toimiville hankitaan koulutusta tietokoneohjelmistojen käyttöön. Lakiesitystä onkin tulkittava niin, että verovähennyksen saamiseksi koulutusta ei tarvitse seikkaperäisesti selvittää suunnitelmassa. Vähennykseen oikeuttavat siten ne
koulutustoimet, jotka vastaavat yleisemmällä tasolla suunniteltua koulutustoi- mintaa, vaikka näitä yksittäisiä koulutustoimia ei olisikaan mainittu suunnitel- massa. Viimeksi mainittu tulkinta on perusteltavissa esitettyjen lakimuutosten tarkoituksella ja myös käytännöllisillä näkökohdilla. On kuitenkin syytä huoma- ta, että oikeus verovähennykseen kussakin tapauksessa ratkaistaan verotus- menettelyssä.
Henkilöstön ryhmittely Osaamisen kehittämisen suunnittelun ja sen tarpeiden arvioinnin tulee kattaa koko henkilöstö henkilöstöryhmittäin tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä. Henkilöstöryhmällä viitataan yleensä yrityksen henkilöstön jaotte- luun työntekijöihin, toimihenkilöihin ja ylempiin toimihenkilöihin. Yrityksen hen- kilöstörakenne saattaa kuitenkin olla sellainen, että on perusteltua käsitellä koulutustarpeita muutoin kuin henkilöstöryhmittäin. Jaotteluun vaikuttaa se, millaisia koulutustarpeita yrityksessä havaitaan ja millä tavalla nämä tarpeet kohdistuvat henkilöstöön. Osaamisen kehittämisen tarkoituksenmukainen kar- toittaminen voi edellyttää esimerkiksi sitä, että valmistus- ja palvelutoiminnan työntekijöitä käsitellään koulutussuunnitelmassa omina ryhminään. Xxx toimi- henkilöryhmien koulutukselliset tarpeet saattavat taas erota siinä määrin, että voi olla perusteltua tarkastella erikseen esimerkiksi yrityksen viestinnässä ja taloushallintotehtävissä työskenteleviä toimihenkilöitä.
Erityisesti ylemmillä toimihenkilöillä osaamisen kehittämistarpeet ovat tyypilli- sesti yksilöllisiä. Niin kuin yllä jo todettiin, koulutussuunnitelmaan ei kuitenkaan tulisi sisällyttää yksilöllistä koulutuskysymysten käsittelyä. Yksilöllinen tilanne voidaan soveliaammin ottaa esille esimerkiksi työnantajan ja työntekijän väli- sessä kehityskeskustelussa, jossa saatetaan lähtökohtana hyödyntää koulu- tussuunnitelmaa.
Seurantamenettelyt Esitetyt lakimuutokset koskevat keskeisesti henkilöstö- ja koulutussuunnitel- man seurantamenettelyjä. Jatkossa suunnitelmasta tulee käydä ilmi se, miten suunnitelma aiotaan toteuttaa ja miten sen toteutumista aiotaan seurata. Laki- esityksen perustelujen mukaan vuosittaista suunnitelmaa käsiteltäessä tulee samalla käsitellä toimenpiteiden aikataulutus sekä tavat, joilla suunnitelman seuranta tapahtuu. Xxxxxxxxx vuoden suunnitelman toteutumisen seuranta on myös osa henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimisprosessia.
Lakiehdotuksessa ei esitetä koulutussuunnitelman seurantaan tai toteuttami- seen liittyviä erityisiä menettelyllisiä velvoitteita, vaan kussakin yrityksessä voidaan valita parhaiten soveltuvat menettelytavat. Koulutussuunnitelmaan kir- jattavien seurantatapojen määrittelyyn vaikuttavat muun muassa yrityksen ko- ko sekä suunnitelman laajuus ja yksityiskohtaisuus. Toteuttamisen ja seuran- nan menettelytapoja tulee ennen niistä päättämistä käsitellä yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa koulutussuunnitelman laatimisen yhteydessä.
Jos yrityksessä on yhteistoimintalain 9 §:ssä tarkoitettu neuvottelukunta, kou- lutussuunnitelman toteutumisen seuranta voi tapahtua siellä. Vaihtoehtoisesti suunnitelmassa voidaan esimerkiksi todeta, että työnantajan ja henkilöstön
edustajat keskustelevat sen seurannasta ennalta määrättyinä aikoina tai tar- peen mukaan. On myös mahdollista, että toteutumisen arviointi jätetään tehtä- väksi seuraavan vuoden suunnitelman käsittelyn yhteydessä.
Suunnitelman toteuttamis- ja seurantatapoina voidaan lisäksi kirjata yritykses- sä sovellettavia käytäntöjä ja menettelyjä koulutukseen hakeutumisessa. Nä- mä käytännöt voivat liittyä esimerkiksi kehityskeskustelujen käymiseen ja niis- sä noudatettaviin menettelytapoihin. Yksi suunnitelman toteuttamista koskeva käytäntö voinee olla, että työnantaja tekee päätöksen työntekijälle annettavas- ta koulutuksesta tämän yksilöllisten tarpeiden mukaisesti kehityskeskusteluis- sa esille tulleiden seikkojen perusteella.
Lakiesityksen perusteluissa mainittu toimenpiteiden toteuttamisen aikataulutus ei merkinne sitä, että suunnitelmassa tulisi tarkasti selvittää, minä ajankohtana koulutus on tarkoitus järjestää. Toisaalta jos suunnitelmaa laadittaessa on jo päätetty tietyn koulutuksen järjestämisestä, voitaneen ainakin arvioitu ajankoh- ta ilmoittaa.
Työnantajalla ei ole esitettyjen koulutussuunnitelmaa koskevien säännösten perusteella velvollisuutta tarkastella suunnitelman toteutumista työntekijäkoh- taisesti. On kuitenkin huomattava, että ehdotettujen verosäännösten mukaan työnantajan on laadittava työntekijäkohtainen kirjallinen selvitys verovähen- nyksen edellytysten täyttymisestä. Selvitys koskee verovähennyksen lasken- taperusteita ja verovähennyksen edellytysten täyttymistä kunkin työntekijän kohdalla. Selvitys liittyy pelkästään verotusmenettelyyn, eikä sitä ole laadittava tai käsiteltävä yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Sitä ei myöskään liitetä koulutussuunnitelman osaksi.
Muutokset Työnantaja ei tule oikeudellisesti sidotuksi koulutussuunnitelmassa mainitun osaamisen kehittämistoiminnan toteuttamiseen. Näin ollen estettä ei ole sille, että suunnitelman tavoitteet jäävät saavuttamatta esimerkiksi yrityksen talou- dellisissa olosuhteissa tai henkilöstörakenteessa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Tällaisten muutosten vaikutukset suunnitelmaan käsitellään yhdessä henkilöstön kanssa yhteistoimintalain mukaisesti. Jos suunnitelmaa ei joiltakin osin toteuteta, ei tällä ole vaikutusta muutoin suunnitelmaan perustuvien osaamisen kehittämistoimien verovähennyskelpoisuuteen.
Koulutussuunnitelmaa voidaan täydentää sen voimassaoloaikana. Tällöin suunnitelmaan lisätyt osaamisen kehittämistoimet tulevat verovähennyksen piiriin. Suunnitelman muuttaminen käsitellään yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa.
Erityiset seikat Ehdotettujen säännösten mukaan henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa tulee kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:
- ikääntyvien työntekijöiden eritystarpeet
- keinot ja mahdollisuudet, joilla työntekijät voisivat tasapainottaa työtä ja perhe-elämää
- osatyökykyisten työllistämisen periaatteet
- joustavat työaikajärjestelyt.
Mainitut kohdat liittyvät lähinnä henkilöstö- ja koulutussuunnitelman muuta kuin osaamisen kehittämistä koskevaan sisältöön. Osaamisen kehittämisellä voi kuitenkin olla merkitystä, kun pidetään yllä ikääntyvien ja osatyökykyisten työntekijöiden työpanosta ja parannetaan mahdollisuuksia jatkaa työssä. Näi- den työntekijöiden erityistarpeiden huomioiminen voi tarkoittaa esimerkiksi si- tä, että näitä työntekijäryhmiä tarkastellaan erikseen osaamisen kehittämistar- peita arvioitaessa.
Selvitys pyynnöstä Lisäyksenä nykyiseen sääntelyyn ehdotetaan säännöstä, jonka mukaan henki- löstö- ja koulutussuunnitelmaa käsiteltäessä työnantajan on pyydettäessä sel- vitettävä, miten jatkossa on tarkoitus ylläpitää pidempään osaamisen kehittä- misestä vaille jääneiden työntekijöiden ammatillista osaamista. Lakiesityksen perusteluissa on täsmennetty, että pyyntö voi koskea muutaman vuoden ajan ammatillisen osaamisen kehittämisestä vaille jääneitä. Perustelujen mukaan pyynnön esittää sen henkilöstöryhmän edustaja, johon osaamisen kehittämi- sestä vaille jääneet työntekijät kuuluvat. Yhteistoimintamenettelyssä yleensä- kin noudatettavien periaatteiden mukaisesti tarkoituksena ei siten ole, että pyynnön esittäisi yksittäinen työntekijä vaan se henkilöstön edustaja, joka muutoinkin osallistuu koulutussuunnitelman käsittelyyn kyseisten työntekijöi- den edustajana. Pyyntö esitetään koulutussuunnitelman vuosittaista käsittelyä tai sen muuttamista koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä.
Voimaantulo Yhteistoimintalakiin esitettyjen säännösten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2014 yhdessä muiden esitettyjen lakien kanssa. Voimaantulosäännöksen mukaan henkilöstö- ja koulutussuunnitelma on saatettava vastaamaan uusia säännök- siä vuoden 2014 aikana. Säännöksiä voidaan myös soveltaa ennakoivasti niin, että uudesta lainsäädännöstä johtuvat muutokset tehdään henkilöstö- ja kou- lutussuunnitelman sisältöön jo ennen säännösten voimaantuloa. Suunnitelma on joka tapauksessa päivitettävä uusien säännösten mukaiseksi ennen kuin järjestetään koulutusta, jonka perusteella haetaan verovähennystä. Työnanta- ja voi tehdä esityksen henkilöstön edustajille henkilöstö- ja koulutussuunnitel- man muuttamisesta uutta lakia vastaavaksi poiketen yrityksessä yleensä nou- datetusta henkilöstö- ja koulutussuunnitelman käsittelyajankohdasta.
III.3 Yhteistoimintalain soveltamisalan ulkopuolella olevat yritykset
Koulutussuunnitelman laatiminen ei ole pakollista, jos yhteistoimintalaki ei so- vellu yritykseen. Suunnitelman laatiminen on kuitenkin edellytyksenä verovä- hennyksen saamiselle. Koulutuksen tulee näissäkin yrityksissä perustua suunnitelmaan ja täyttää muutkin edellytykset.
Suunnitelman sisältö Yhteistoimintalain soveltamisalan ulkopuolella olevia yrityksiä koskeva sään- nös koulutussuunnitelmasta ehdotetaan säädettäväksi laissa taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä. Säännöksen mukaan suunni- telman tulee sisältää arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja näiden syistä sekä tähän arvioon perustuva suunnitelma henkilöstöryhmittäin tai muu- toin tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä. Suunnitelmassa on käsiteltä- vä yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työnte- kijöiden työmarkkinakelpoisuutta. Lisäksi suunnitelmaan tulee kirjata, miten si- tä on tarkoitus toteuttaa ja seurata.
Alla tarkastellaan lähemmin työkyvyttömyys- ja työttömyysuhan alaisten sekä ikääntyneiden työntekijöiden erityistarpeita koskevaa kohtaa. Koulutussuunni- telman muun sisällön osalta viitataan edellä yhteistoimintalain piiriin kuuluvien yritysten osalta esitettyyn.
Erityistarpeet Yhteistoimintalain piirissä olevissa yrityksissä työkyvyttömyys- ja työttömyys- uhan alaisten sekä ikääntyneiden työntekijöiden erityistarpeita on käsiteltävä henkilöstö- ja koulutussuunnitelman muuta kuin osaamisen kehittämistä kos- kevassa osiossa. Yhteistoimintalain soveltamisalan ulkopuolella olevien yritys- ten on kuitenkin lakiehdotuksen mukaan käsiteltävä näitä erityistarpeita va- paaehtoisesti laatimassaan koulutussuunnitelmassa.
Lakiesityksen mukaan yhteistoimintalain soveltamisalan ulkopuolella olevan yrityksen laatimasta koulutussuunnitelmasta on käytävä ilmi yleiset periaat- teet, joilla pyritään ylläpitämään työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmark- kinakelpoisuutta. Näiden ryhmien erityistarpeet on otettava suunnitelmassa huomioon, mikäli yrityksessä on ryhmiin kuuluvia työntekijöitä. Periaatteiden sisällön laajuus ja käsittelytapa voivat vaihdella sen mukaan, missä määrin yri- tyksessä on tai tulevaisuudessa ennakoidaan olevan tällaisia työntekijöitä. On riittävää tarkastella mainittujen työntekijäryhmien työkykyyn ja työmarkkinakel- poisuuteen liittyviä kysymyksiä yleisellä tasolla. Yleisten periaatteiden kirjaa- minen ei edellytä sitä, että työnantajan olisi ryhdyttävä tiettyihin toimenpiteisiin ehdotetussa lainkohdassa mainittujen työntekijäryhmien suhteen.
Lakiesityksen perustelujen mukaan kysymys voi olla työympäristön ja työme- netelmien suunnittelussa, työn sisällössä, työhyvinvointitoiminnassa tai järjes- tettävän koulutuksen sisällössä ja kohdentamisessa huomioitavista, mainittu- jen työntekijäryhmien erityistarpeisiin liittyvistä tekijöistä. Näiden seikkojen li- säksi suunnitelmaan voitaneen kirjata työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta parantavina periaatteina yrityksessä käytössä olevia palveluja ja käytäntöjä, joita sovelletaan työvoiman vähentämisen yhteydessä.
Menettely Yhteistoimintalain soveltamisen piiriin kuulumattomilla yrityksillä ei ole velvolli- suutta soveltaa yhteistoimintalaissa säädettyä menettelyä koulutussuunnitel-
maa laadittaessa. Myös tällaisissa yrityksissä koulutussuunnitelma voidaan laatia yhteistyössä henkilöstön kanssa.
Keskustelu pyynnöstä Ehdotetussa laissa taloudellisesta tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämi- sestä on erityissäännös, joka koskee sellaisia yhteistoimintalain sovelta- misalan ulkopuolelle jääviä työnantajia, jotka eivät ole laatineet koulutussuun- nitelmaa. Tällaisessa tilanteessa työnantajan on työntekijän sitä pyytäessä keskusteltava työntekijän kanssa tämän ammatillisen osaamisen kehittämi- seen liittyvistä kysymyksistä. Keskustelulle ei ole esitetty menettelyllisiä vaati- muksia, mutta on asianmukaista käydä keskustelu kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun keskustelua on pyydetty. Lakiesityksen perustelujen mukaan työnte- kijällä on oikeus ottaa työpaikan luottamusmies tai muu henkilöstön edustaja mukaan työnantajan kanssa käytävään keskusteluun. Työnantajaa keskuste- lussa edustaa esimies tai sellainen henkilö, jonka toimivaltaan osaamisen ke- hittämisasiat yrityksessä kuuluvat.
IV Esitetyt verotukseen ja koulutuskorvaukseen liittyvät säännökset
IV.1 Yleistä
Verotuksen näkökulmasta säädettävä verovähennys on uusi työnantajia kos- keva verovähennys. Ehdotetuilla säännöksillä ei muuteta jo voimassa olevaan sääntelyyn perustuvaa työntekijöiden kouluttamisesta johtuvien kustannusten vähennysoikeutta. Säädettävästä verovähennyksestä käytetään verolakien muuttamista koskevissa lakiesityksissä nimitystä koulutusvähennys.
Koulutusvähennystä koskevat säännökset sisältyvät elinkeinotoimintaa harjoit- tavien työnantajien osalta elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin ja maataloutta harjoittavien työnantajien osalta maatilatalouden tuloverolakiin.
Jos työnantajaan ei sovelleta kumpaakaan verolakia, työnantajalla on oikeus verovähennyksen sijasta koulutuskorvaukseen säädettäväksi ehdotetun eri- tyislain (laki koulutuksen korvaamisesta) perusteella.
IV.2 Verovähennys sovellettaessa elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia tai maatilatalouden tuloverolakia
Vähennyksen määrä Esitettyjen säännösten mukaan koulutusvähennyksen määrä lasketaan siten, että yrityksen työntekijöiden keskimääräinen päiväpalkka kerrotaan koulutus- vähennykseen oikeuttavien koulutuspäivien määrällä, ja näin saatu tulo jae- taan luvulla 2.
Keskim. päiväpalkka Keskimääräinen päiväpalkka saadaan jakamalla työttömyysetuuksien rahoi- tuksesta annetun lain 19 a §:n mukainen työnantajan työttömyysvakuutus- maksun perusteena oleva verovuoden palkkasumma verovuoden keskimää- räisellä työntekijämäärällä ja näin saatu osamäärä luvulla 200. Jos verovuo- den pituus poikkeaa 12 kuukaudesta, suhteutetaan edellä mainittu jakajana käytettävä luku verovuoden pituutta vastaavasti.
Esimerkki: Yrityksen tilikauden pituus on 15 kuukautta. Palkkojen yh- teismäärä muodostuu 15 kuukauden palkoista. Jakajana käytetään lu- kua 250, joka saadaan, kun luku 200 suhteutetaan verovuoden pituutta vastaavasti (200 / 12 * 15).
Keskimääräisen päiväpalkan laskennan perusteena käytettävä työttömyys- etuuksien rahoituksesta annetun lain 19 a §:ssä mainittu palkkasumma on se palkkasumma, jonka työnantaja on velvollinen mainitun lain 21 b §:n nojalla ilmoittamaan työttömyysvakuutusrahastolle vuosittain. Palkkasummaa lasket- taessa palkkana pidetään työ- tai virkasuhteessa saatua palkkaa, tulospalkkio- ta tai muuta vastiketta, joka on maksettu tai sovittu maksettavaksi korvaukse- na työstä. Palkkana ei kuitenkaan pidetä esimerkiksi korkoetua työsuhteen pe- rusteella saadusta lainasta tai työsuhdeoption käyttämisestä syntyvää etua.
Koulutuspäivä Verovähennys myönnetään verovuoden aikana työntekijöille kertyneiden kou- lutuspäivien perusteella. Verovähennyksen saa, jos koulutuspäiviä on vero- vuonna vähintään yksi. Vähennyksen enimmäismäärä on verovuonna kolme koulutuspäivää työntekijää kohden. Koulutuspäivien laskenta on siis työnteki- jä- ja verovuosikohtaista.
Ehdotettavien säännösten mukaan koulutuspäivänä pidetään päivää, jona koulutuksen kesto on ollut vähintään kuusi tuntia. Koulutuspäivä voi muodos- tua myös useasta koulutuksesta tai koulutusjaksosta, joiden yhteenlaskettu kesto verovuonna on vähintään kuusi tuntia. Koulutuspäivään luetaan sellai- nen koulutus, joka täyttää jaksossa II selostetut edellytykset.
Esimerkki: Yrityksellä on kaksi työntekijää, joista toinen on ollut vero- vuoden aikana kahdesti viisi päivää kestäneellä kurssilla ja toinen on saanut kuuden päivän aikana koulutusta, jonka kesto on kunakin päivä- nä ollut yksi tunti. Ensin mainitulle työntekijälle kertyy kymmenen koulu- tuspäivää, joista vähennyksen saa enimmäismäärästä eli kolmesta kou- lutuspäivästä. Toisen työntekijän kohdalla muodostuu tunnin mittaisista koulutuksista yksi koulutuspäivä, josta saa verovähennyksen. Vähen- nykseen oikeuttavien koulutuspäivien määrä on yhteensä neljä.
Kirjallinen selvitys Ehdotettujen säännösten mukaan työnantajan on laadittava kirjallinen selvitys kunkin työntekijän osalta koulutusvähennyksen laskentaperusteista ja sen saamisen edellytysten täyttymisestä. Vähennysoikeus ei siten synny pelkäs- tään koko henkilöstön kattavan koulutussuunnitelman perusteella, vaan suun- nitelman toteutumista on seurattava työntekijäkohtaisesti.
Kirjallisessa selvityksessä selvitetään ensinnäkin työntekijäkohtaisesti, mikä on koulutusvähennyksen määrä edellä kerrottujen sääntöjen mukaisesti. Toi- seksi selvitykseen on kirjattava kunkin työntekijän osalta koulutusvähennyksen edellytysten täyttyminen. Tällä viitataan säädettäväksi ehdotetun elinkeinotu- lon verottamisesta annetun lain 56 §:n (ja vastaavasti maatilatalouden tulove- rolain 10 f §:n) 1 - 4 momentissa säädettäviin edellytyksiin. Lakiesityksen pe- rusteluissa ei ole tarkemmin mainittu, mitä selvitykseen on kirjattava. Lienee
kuitenkin selvää, että selvityksestä tulisi käydä ilmi muun muassa se, mitä koulutusta työntekijä on saanut ja mikä koulutuksen kesto on kullakin kerralla ollut. Verohallinnon odotetaan antavan ohjeen asiasta.
IV.3 Koulutuskorvaus sovellettaessa säädettävää lakia koulutuksen korvaami- sesta
Koulutuskorvaus Koulutuksen korvaamisesta säädettävä laki koskee työnantajia, joihin ei sovel- leta elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia tai maatilatalouden tulovero- lakia. Nämä työnantajat eivät voi tehdä verovähennystä vaan voivat hakea sen asemesta koulutuskorvausta, joka vastaa suuruudeltaan verolakien mukaista koulutusvähennystä. Koulutuskorvaus vähennetään työnantajalle määrättä- västä työttömyysvakuutusmaksusta.
Säädettävän lain mukaan koulutuskorvaus on kymmenen prosenttia koulutus- korvauksen perusteena käytettävästä palkkakustannuksesta. Palkkakustan- nus lasketaan siten, että työntekijöiden keskimääräinen päiväpalkka kerrotaan koulutuskorvaukseen oikeuttavien koulutuspäivien määrällä. Keskimääräinen päiväpalkka lasketaan samalla tavalla kuin yllä on selostettu elinkeinotoimin- taa tai maataloutta harjoittavien työnantajien kohdalla. Myös koulutuspäivän määritelmä samoin kuin vähennyskelpoisen koulutuksen edellytykset ja vä- hennyksen enimmäismäärä ovat samat.
Koulutuskorvausta haetaan lakiesityksen mukaan siten, että työnantaja ilmoit- taa työttömyysvakuutusrahastolle vuosittain työttömyysetuuksien rahoitukses- ta annetun lain 21 b §:n nojalla tehtävän palkkasummailmoituksen yhteydessä koulutuskorvauksen määrän. Työttömyysvakuutusrahasto antaa päätöksen koulutuskorvauksesta samassa yhteydessä, kun se määrää työttömyysvakuu- tusmaksun määrän ilmoitusvuodelta.