MAL4-SOPIMUS, VALMISTELUN TILANNE 18.4.
MAL4-SOPIMUS, VALMISTELUN TILANNE 18.4.
Sisällys
2 SOPIMUKSEN TARKOITUS JA LÄHTÖKOHDAT 2
4 KESTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄ 3
4.2. Asemanseutujen ja keskustojen kehittäminen 4
4.3. Joukkoliikennejärjestelmän kokonaisvaltainen kehittäminen 4
4.4. Kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen 4
4.5. Liikennepoliittisten toimenpiteiden kehittäminen 5
5 ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖN LAATU 5
5.1. Asuinympäristöjen laadun varmistaminen 5
5.2. Sosiaalisen ja toiminnallisen monimuotoisuuden vaaliminen 6
5.3. Alueiden energiatehokas kehittäminen 6
6 SEUDUN ELINVOIMAISUUS JA SAAVUTETTAVUUS 6
6.1. Seudun kansallinen saavutettavuuden kehittäminen 6
6.2. Matkaketjujen ja liikkumispalvelujen kehittäminen 7
6.3. Seudun tieverkon kehittäminen 7
6.4. Yksikköpäästöjen vähentäminen 7
7 MUUT SOPIMUKSEN TOTEUTTAMISEEN KANNALTA TÄRKEÄT VALTION TOIMENPITEET 8
8 TOIMENPITEET VUODEN 2023 JÄLKEEN 8
1 SOPIJAOSAPUOLET
2 SOPIMUKSEN TARKOITUS JA LÄHTÖKOHDAT
3 SOPIMUKSEN TAVOITTEET
(kootaan kokonaisuudessaan, kun on kirjoitettu ensin kohdat 4-6)
Tampereen kaupunkiseudun MAL4-sopimuksen tavoitteena on edistää seudun sopimukseen täh- täävässä suunnitteluprosessissa tunnistettuja, lähtökohtaisesti vuoteen 2030 mennessä toteutet- tavia, toimenpiteitä, jotka ovat keskeisiä seudun ja valtion tavoitteiden saavuttamisessa. Toimen- piteet on seudun suunnittelussa tunnistettu ja priorisoitu seutustrategian sekä seudun päästövä- hennystavoitteiden pohjalta, hyödyntäen kattavaa vaikutusten arviointia.
Tampereen kaupunkiseudun MAL4-sopimus toteuttaa seudulle 2015 hyväksyttyä rakennesuunni- telmaa. MAL4-sopimuksen sisältämät toimenpiteet painottuvat asemanseutujen sekä joukkoliiken- nekäytävien kehittymisen tukemiseen. MAL4-sopimukseen tähtäävässä suunnittelussa on tunnis- tettu seudun kehittämistarpeita myös näiden alueiden ulkopuolella. Seudulla jatkettavassa suun- nittelussa, rakennesuunnitelman päivittämisessä, tullaan tarkastelemaan seudun kehittämisen tar- peita ja vyöhykkeitä laajemmin sekä pidemmälläkin aikajänteellä.
MAL4-sopimuksella edistetään seuraaviin teemoihin liittyvien tavoitteiden saavuttamista ja toi- menpiteitä seudulla:
- Kestävä rakenne
- Asemanseutujen ja keskustojen kehittäminen
- Joukkoliikennejärjestelmän kokonaisvaltainen kehittäminen
- Kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen
- Liikennepoliittisten toimenpiteiden kehittäminen
- Asuinympäristöjen laadun varmistaminen
- Sosiaalisen ja toiminnallisen monimuotoisuuden vaaliminen
- Alueiden energiatehokas kehittäminen
- Elinkeinojen edellyttämän liikenneverkon kehittäminen
- Matkaketjujen kehittäminen
- Seudun tieverkon kehittäminen
- Yksikköpäästöjen vähentäminen
Sopimuksen avulla määritetään seudun ja valtion yhteistyössä sekä seudun ja valtion omilla to- teuttamisvastuilla toteutettavat toimenpiteet.
Sopimuksella sovitaan valtion osallistumisesta seudun kestävän rakenteen kehittymisen kannalta keskeisen infran suunnitteluun ja toteuttamiseen. Seudun keskeisen infran suunnitteluun ja to- teuttamiseen liittyvät toimenpiteet ja teemat on kuvattu liitteessä 1(kootaan myöhemmin).
Rahoitusta kohdennetaan myös pieniin ja kustannustehokkaisiin toimenpiteisiin tarkoitetun MAL4- hankerahan (XX M€) sekä kävelyn ja pyöräilyn kehittämisrahan (XX M€) avulla, joiden kohdentami- sen periaatteista sovitaan tässä sopimuksessa. Seudun tulee osoittaa valtion MAL4-hankerahaa sekä kävelyn ja pyöräilyn kehittämisrahaa vastaava, vastaaviin teemoihin kohdennettu, seudun ra- hoitus. MAL4-hankerahaa käytetään joukkoliikenteen, liityntäpysäköinnin sekä maankäytön tiivis- tämisen edellyttämisen infratoimenpiteiten toteuttamiseen. MAL4-hankerahalla toteutettavat ke- hittämisteemat on kuvattu liitteessä 2 (kootaan myöhemmin). Kävelyn ja pyöräilyn hankerahaa kohdennetaan kävelyn ja pyöräilyn infran ja palvelujen kehittämiseen. Alustavat kehittämisteemat on kuvattu liitteessä 3. Valtion rahoituksen kohdentamista käsitellään vuosittain.
Lisäksi valtio sitoutuu sopimuksella tukemalla seudun keskeisiä palveluja ja niiden kehittämistä. Alueiden kehittämistukea, infran-kehittämistukea, ARA-tukea sekä energiatukea kohdennetaan seudun kestävän kasvun kannalta keskeisille alueille. Tukea saavat kohteet on kytketty seudun lii- kennejärjestelmän kehittämisen alueisiin. Seudun tasapainoinen ja tarkoituksenmukainen kehittä- minen ja operointi edellyttävät palvelujen kehittämistä sekä kokeiluja, johon myös valtio sopimuk- sella sitoutuu. Lisäksi toteuttaminen edellyttää seudullista suunnittelua. Palvelujen tuottamisen ja kehittämisen tukiteemat on määritetty liitteessä 4 (kootaan myöhemmin).
Aluekohtaisen asumisen kehittämisen minimitavoitteet sekä alueisiin kytketyt kohtuuhintaisen asumisen tavoitteet on esitetty liitteessä 5 (kootaan myöhemmin).
MAL-sopimuksella kohdennettavan valtion osallistumisen ei tule vähentää seudulle muilla instru- menteilla, suunnitelmilla ja sopimuksilla kohdennettavaa rahoitusta.
4 KESTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄ
Ingressi
Tavoitteena on mahdollistaa seudun kasvun vastaanottaminen taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti tehokkaasti.
o 4.1.1. Valtion ja kuntien yhteiset toimenpiteet
o 4.1.2. Seudun ja kuntien toimenpiteet
o 4.1.3. Kuntien toimenpiteet Esimerkkitoimenpiteitä:
▪ Juna- ja raitiotieliikenteen kehittäminen
▪ Kasvuun vastaava kaavoittaminen
▪ Yritystoiminnan ja palveluiden ohjaaminen kaavoissa vahvemmin keskusta- ja joukkoliikennevyöhykkeille
▪ Yleisten alueiden laadun vahvistaminen esim. joukkoliikennehankkeiden to- teutuksen yhteydessä
4.2. Asemanseutujen ja keskustojen kehittäminen
Tavoitteena on edistää ja mahdollistaa ensisijaisten alueiden kehittymistä ja kehittää palveluja kestävien valintojen helpottamiseksi.
o 4.2.1. Valtion ja kuntien yhteiset toimenpiteet
o 4.2.2. Seudun ja kuntien toimenpiteet
o 4.2.3. Valtion toimenpiteet Esimerkkitoimenpiteitä:
▪ Tiivistymisen edellyttämän liikenneinfran, mm. pysäköinti ja kävely-ympä- ristö, kehittäminen.
▪ Perustetaan kuntien virkamiesten kesken keskustojen yhteistyöryhmä kehit- tämishankkeiden yhteisen rahoituspohjan saamiseksi, maanomistukseen ja kiinteistökehittämiseen liittyvien kysymysten ratkaisemiseen, myös identi- teetti- ja vetovoimakysymykset
4.3. Joukkoliikennejärjestelmän kokonaisvaltainen kehittäminen
Tavoitteena on kehittää seudun raide- ja raitiotieliikenteeseen perustuvan joukkoliikennejär- jestelmän kehittymistä sekä joukkoliikenteen kilpailukykyisen palvelualueen laajentumista ku- mipyörillä kulkevaa liikennepalvelua kehittämällä.
o 4.3.1. Valtion ja kuntien yhteiset toimenpiteet
o 4.3.2. Seudun ja kuntien toimenpiteet
o 4.3.3. Kuntien toimenpiteet Esimerkkitoimenpiteitä:
▪ Raitiotielinjausten suunnittelu ja toteuttaminen
▪ Junaraiteiden, laitureiden ja seisakkeiden suunnittelu ja toteuttaminen.
▪ Bussiliikenteen kehittäminen muuttuvaan rakenteeseen.
4.4. Kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen
Tavoitteena on, että kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta voidaan lisätä voimakkaasti. Käve- lyn ja pyöräilyn merkittävät positiiviset vaikutukset mm. terveyteen ja pienet negatiiviset vai- kutukset mm. päästöihin tekevät niistä taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden saavuttamisessa tehokkaimpia kulkutapoja.
o 4.4.1. Valtion ja kuntien yhteiset toimenpiteet
o 4.4.2. Seudun ja kuntien toimenpiteet
o 4.4.3. Kuntien toimenpiteet
Esimerkkitoimenpiteitä:
▪ Kävelyn ja pyöräilyn kehityskuva.
▪ Pyöräilyn laatukäytävien kehittäminen, linjaosuuksilla ja keskuksissa.
▪ Kävely-yhteyksien ja alueiden laatu ja viihtyisyys.
4.5. Liikennepoliittisten toimenpiteiden kehittäminen
Valtion ja kuntien yhteisenä tavoitteena on, että liikennejärjestelmälle asetettuja tavoitteita voidaan saavuttaa mahdollisimman tehokkaasti ja että siitä aiheutuvat julkiset kustannukset ovat maltillisia.
o 4.5.1. Valtion ja kuntien yhteiset toimenpiteet
o 4.5.2. Seudun ja kuntien toimenpiteet
o 4.5.3. Kuntien toimenpiteet Esimerkkitoimenpiteitä:
▪ Tienkäyttömaksujen uhat ja mahdollisuudet.
5 ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖN LAATU
Ingressi
5.1. Asuinympäristöjen laadun varmistaminen
o Tavoitteena on, että sopimus tukee asuntokannan monipuolista ja laadukasta kehit- tymistä.
o 5.1.1. Valtion ja kuntien yhteiset toimenpiteet
o 5.1.2. Seudun ja kuntien toimenpiteet
o 5.1.3. Kuntien toimenpiteet
Esimerkkitoimenpiteitä:
▪ Meluntorjunta ja liikenteen rauhoittaminen.
▪ Monimuotoisen asuntotarjonnan varmistaminen:
▪ kohtuuhintainen perheasuminen kehittyvässä taajamarakenteessa
▪ asuinalueiden uusiutuminen hitaasti kehittyvässä taajamarakenteessa, mo- nimuotoinen asuminen täälläkin
▪ korjausrakentaminen
5.2. Sosiaalisen ja toiminnallisen monimuotoisuuden vaaliminen
Tavoitteena on, että seudulla ei tapahdu eriytymiskehitystä.
o 5.2.1. Valtion ja kuntien yhteiset toimenpiteet
o 5.2.2. Seudun ja kuntien toimenpiteet
o 5.2.3. Kuntien toimenpiteet
Esimerkkitoimenpiteitä:
▪ Eriytymiskehityksen seuranta seututasoiseksi
▪ Asian huomioiminen kaavoituksessa ja tontinluovutuksessa, rahoitusmallit ARA:n kanssa
5.3. Alueiden energiatehokas kehittäminen
Tavoitteena on, että alueiden kehittäminen on energiatehokasta
o 5.3.1. Valtion ja kuntien yhteiset toimenpiteet
o 5.3.2. Seudun ja kuntien toimenpiteet
o 5.3.3. Kuntien toimenpiteet
Esimerkkitoimenpiteitä:
▪ Yhdyskuntarakenteen energiatehokkuuden ja hiilineutraaliuden kehityksen seu- ranta seututasoiseksi
▪ Asian huomioiminen kaavoituksessa ja tontinluovutuksessa, rahoitusmallit ARA:n kanssa
6 SEUDUN ELINVOIMAISUUS JA SAAVUTETTAVUUS
Ingressi
6.1. Seudun kansallinen saavutettavuuden kehittäminen
Tavoitteena on, että suurimmat kaupunkialueet kytkeytyvät kiinteästi toisiinsa ja muodostavat yhteisen ja kansainvälisesti kilpailukykyisen toiminta-alueen.
o 6.1.1. Valtion ja kuntien yhteiset toimenpiteet
o 6.1.2. Seudun ja kuntien toimenpiteet
o 6.1.3. Kuntien toimenpiteet
Esimerkkitoimenpiteitä:
▪ Lähi- ja kaukojunaliikenteen yhteensovittaminen.
6.2. Matkaketjujen ja liikkumispalvelujen kehittäminen
Tavoitteena on varmistaa seudun toimivuus kestävänä kokonaisuutena. Kehittämistoimenpi- teet kohdistuvat seudun ydinalueille. Muiden osien elinvoimaisuuden ja saavutettavuuden var- mistamiseksi on tärkeää, että niillä on mahdollisuudet liittyä ensisijaisesti kehitettäviin palve- luihin. Seudun liikkumispalvelujen on lisäksi oltava palvelevia ja helposti käytettäviä, jotta ne vastaavat myös erityisryhmien tarpeisiin
o 6.2.1. Valtion ja kuntien yhteiset toimenpiteet
o 6.2.2. Seudun ja kuntien toimenpiteet
o 6.2.3. Kuntien toimenpiteet Esimerkkitoimenpiteitä:
▪ Liityntäpysäköinnin kehittäminen.
▪ Digitalisaation hyödyntäminen ja liikkumispalveluiden kehittäminen.
6.3. Seudun tieverkon kehittäminen
Tavoitteena on, että seudulla on toimiva tieverkko, joka mahdollistaa pitkämatkaisen ja paikal- lisen henkilö- ja tavaraliikenteen sujuvan ja turvallisen liikkumisen.
o 6.3.1. Valtion ja kuntien yhteiset toimenpiteet
o 6.3.2. Seudun ja kuntien toimenpiteet
o 6.3.3. Kuntien toimenpiteet Esimerkkitoimenpiteitä:
• Elinkeinoelämän edellyttämän verkon kehittäminen ja pullonkaulojen pois- taminen.
6.4. Yksikköpäästöjen vähentäminen
Seudun päästövähennystavoitteiden saavuttaminen, kestävä kuljettaminen ja seudun kehys- alueiden kestävän liikkumisen mahdollistaminen edellyttää merkittävää yksikköpäästöjen pie- nentämistä.
o 6.4.1. Valtion ja kuntien yhteiset toimenpiteet
o 6.4.2. Seudun ja kuntien toimenpiteet
o 6.4.3. Kuntien toimenpiteet Esimerkkitoimenpiteitä:
▪ Jakeluverkoston kehittäminen
7 MUUT SOPIMUKSEN TOTEUTTAMISEEN KANNALTA TÄRKEÄT VALTION TOIMEN- PITEET
mm.
Kytkentä valtakunnalliseen 12-vuotiseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan ja 8-vuotiseen asunto- ohjelmointiin.
Kytkentä muihin sopimuksiin, SILTA, KASVU MRL-uudistustavoitteet
Valtion osallistuminen kaupunkiseudun asiantuntijatyöryhmiin.
MAL-sopimuskumppanuutta kehitetään koko sopimuskauden ajan.
8 TOIMENPITEET VUODEN 2023 JÄLKEEN
mm
Tampereen raitotien laajeneminen kehyskuntiin tarkistetaan seudullisen yleissuunnitelman valmis- tumisen jälkeen. Suunnittelulle ja toteutukselle laaditaan aikataulu MAL-sopimuskausille 2024-27 ja 2028-31.
Lähi- ja kaukojunaliikenteen kehittämisen mahdollistavaa pääradan kehittämisen suunnittelu käynnistetään välittömästi.
9 VOIMASSAOLO
Tämä sopimus on voimassa 1.1.2020 – 31.12.2023. Sopimus on osapuolia sitova sopimuksen voi- massaoloajalle kohdennettujen toimenpiteiden osalta.
10 SEURANTA
Sykkeen kokoaman valtakunnallisen MAL-seutujen vertailuaineiston lisäksi Tampereen kaupunki- seutu kokoaa tarkastelujaksoittain tarpeellisen aineisto MAL-sopimuksen etenemisestä.
Vuosittain pidetään seurantakokous, joihin sekä kaupunkiseutu että valtio-osapuoli valmistelevat oman näkemyksensä seurantakokouksessa käsiteltäväksi. (Analyysin ja täsmennysten tekeminen toteutuksen tueksi)
Sopimuksen vaikuttavuusarviointi toteutetaan seurantakokouksen yhteydessä.