KANNONKOSKEN, KARSTULAN, KIVIJÄRVEN JA KYYJÄRVEN KUNTIEN YHDISTYMISSOPIMUS

KANNONKOSKEN, KARSTULAN, KIVIJÄRVEN JA KYYJÄRVEN KUNTIEN YHDISTYMISSOPIMUS

1 Sopimuksen tarkoitus

1.1 Sopimuksen sitovuus, voimaantulo ja voimassaolo

Tämä sopimus on kuntarakennelain (1698/2009) 8 §:n tarkoittama yhdistymissopimus, jossa osapuolina ovat Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven ja Kyyjärven kunnat.

Sopimus tulee voimaan, kun kuntien valtuustot ovat sen hyväksyneet.

Vaihtoehtoisesti sopimus tulee voimaan valtioneuvoston päätöksellä, jos jokin muutoksen kohteena olevan kunnan valtuustoista vastustaa kuntajaon muutosta.

Sopimus on voimassa kolme vuotta yhdistymishetkestä.

1.2 Yhdistymisen toteuttaminen ja ajankohta

Kunnat yhdistyvät toisiinsa niin, että kunnat lakkaavat ja perustetaan uusi kunta. Uusi kunta aloittaa toimintansa 1.1.2022.

Lakkaavien kuntien oikeudet, luvat, omaisuus, velat ja velvoitteet siirtyvät kuntarakennelain 36

§:n mukaisesti yhdistymisen myötä uudelle kunnalle.

1.3 Kunnan nimi ja vaakuna

Uuden kunnan nimi on Suomenselän kunta. Vaakunan valmistelun aloittaa yhdistymishallitus ja sen päättää uuden kunnan valtuusto.

2 Yhdistymisen edellytykset ja tavoitteet

2.1 Kunnan kehittämisen tavoitteet

Kuntarakennelain 2§:n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä.

Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta.

Kuntarakennelain 4§:n mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2§:ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa:

1. Kunnan toiminnallisia tai taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä,

2. Alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita,

3. Alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia tai

4. Alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta.

3 Luottamushenkilöorganisaatiot

Kuntavaalit pidetään 18.4.2021 ja uusien valtuutettujen vaalikausi alkaa 1.6.2021. Kuntavaalit pidetään kuten ennen, valtuusto valitaan jokaisen nykyisen neljän kunnan alueelta. Jokaisen kunnan omat toimielimet valitaan nykyiseen tapaan vuoden 2021 loppuun saakka.

Ennen yhdistymisen voimaantuloa:

3.1 Yhdistymisvaltuusto

Vaaleilla valitaan seuraavan kokoiset valtuustot:

Kannonkoski 15 valtuutettua

Karstula 23 valtuutettua

Kivijärvi 15 valtuutettua

Kyyjärvi 15 valtuutettua

Yhteensä 68 valtuutettua

Yhdistymisvaltuusto muodostetaan 18.4.2021 valittujen kuntien valtuutetuista kuntarakennelain 24

§ 3 momentin mukaisesti siten, että valtuustot yhdistyvät osittain. Yhdistymisvaltuuston koko on 35 valtuutettua. Valtuutettujen määrän on täytettävä ¼ -osan sääntö. ¼-osan sääntö tarkoittaa sitä, että jokaisen kunnan valituista valtuutetuista valitaan uuden kunnan valtuustoon vähintään ¼-osa.

Tämä tarkoittaisi suhteellisesti laskettuna Kannonkoskella ja Kivijärvellä 3,75, Kyyjärvellä 3,75 valtuutettua ja Karstulassa 5,75 valtuutettua.

Valtuutetut valikoituvat yhdistymisvaltuustoon kuntakohtaisten kuntavaalien vertauslukujen perusteella. Varsinaisten valtuutettujen varavaltuutetut koostuvat samalla periaatteella.

Yhdistymisvaltuusto koostuu kuntakohtaisesti seuraavasti:

Kannonkosken, Kivijärven ja Kyyjärven valtuustoista valitaan kuusi (6) jäsentä kustakin ja Karstulan valtuustosta 17 jäsentä. Jäsenmäärät täyttävät lain asettaman minimin ja noudattavat muutenkin asukaslukujen suhdetta.

Yhdistymisvaltuustossa on puheenjohtaja ja kolme varapuheenjohtajaa, yksi puheenjohtaja kustakin kunnasta.

3.1.1 Yhdistymisvaltuuston toimikausi

Valtioneuvoston päätettyä uuden kunnan perustamisesta kesäkuussa 2021 toimii uuden kunnan toimintaa valmistelemassa ja päättämässä vuoden 2021 loppuun saakka yhdistymisvaltuusto ja yhdistymishallitus. Nämä valitaan heti valtioneuvoston päätöksen jälkeen uusista kunnanvaltuutetuista.

Kun Suomenselän kunta aloittaa toimintansa 1.1.2022, yhdistymisvaltuusto jatkaa toimintaansa uuden kunnan valtuustona, joka valitsee jäljempänä kuvattavat toimielimet.

Yhdistymisvaltuuston esittelijänä toimii Karstulan kunnan kuntajohtaja ja kolmella muulla kuntajohtajalla on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.

Yhdistymisvaltuusto valitsee itselleen sihteerin.

3.1.2 Yhdistymisvaltuuston toimivalta

Yhdistymisvaltuusto päättää uuden kunnan puolesta niistä valtuuston päätettävistä asioista, jotka koskevat uutta kuntaa.

3.2 Yhdistymishallitukset

Uuden Suomenselän kunnan alku on muista liitoksista poikkeava siksi, että yhdistymisesitystä koskevan päätöksen ja valtioneuvoston lopullisen liitoksen vahvistamisen välillä on kuntavaalit. Tämän, ja päättäjien kanssa neuvotellun sopimuksen vuoksi joudutaan valitsemaan kaksi yhdistymishallitusta, ensimmäinen yhdistymisesitystä koskevan päätöksen ajankohdasta siihen saakka, kunnes yhdistymisvaltuusto valitsee toisen yhdistymishallituksen.

Jos valtioneuvosto on päättänyt kuntajaon muutoksesta 18 §:n 2 momentin nojalla, valitaan ainoastaan yhdistymisvaltuuston valitsema yhdistymishallitus.

3.2.1 Toimikausi

Kuntarakennelain 10 §:n mukaan yhdistymishallituksen toimikausi alkaa, kun yhdistyvien kuntien valtuustot ovat kuntien yhdistymisesitystä koskevan päätöksen jälkeen valinneet yhdistymishallituksen jäsenet ja varajäsenet.

Ensimmäisen yhdistymishallituksen toimikausi päättyy, kun yhdistymisvaltuuston loppuvuodeksi 2021 valitsema yhdistymishallitus on valittu ja toisen yhdistymishallituksen toimikausi päättyy, kun Suomenselän kunnanhallitus on valittu.

3.2.2 Jäsenet ja paikkojen jakautuminen

Yhdistymishallitusten koko on sopimukseen perustuen 11 jäsentä. Tällä varmistetaan vanhojen kuntien ja eri poliittisten ryhmien tasapuolinen edustavuus.

Jokaisesta kunnasta valitaan yhdistymishallituksiin kaksi edustajaa ja tämän lisäksi maksimissaan kolme muuta edustajaa sen mukaan, kuinka puolueiden edustavuus varmistetaan.

Yhdistymishallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja kolme varapuheenjohtajaa, yhden puheenjohtajan xxxxxxxx xxxxxxxx.

Yhdistymishallituksen esittelijänä toimii Karstulan kunnan kuntajohtaja ja kolmella muulla kuntajohtajalla on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistymishallitus valitsee itselleen sihteerin.

3.2.3 Tehtävät ja toimivalta

Yhdistymishallitus vastaa kuntarakennelain 10 §:n mukaan yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii yhdistyneen kunnan toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta.

Yhdistymishallituksesta on muuten soveltuvin osin voimassa, mitä kunnanhallituksesta säädetään.

Yhdistymishallituksen käyttöön turvataan yhdistyvän kunnan valmistelun edellyttämät henkilöstö- ja talousresurssit.

3.2.4 Yhdistymishallituksen yhteistyö yhdistyvien kuntien kanssa

Yhdistymishallituksen sekä kuntien valtuustojen ja hallitusten yhteistyöstä sovitaan erikseen.

3.3 Muu vaikuttaminen

Kuntien vaikuttamiselimet jatkavat nykyisellään 1.6.2021 saakka.

Suomenselän kunnan luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2022 – 31.5.2025

3.4 Kunnanvaltuusto

Yhdistymisvaltuusto jatkaa uuden Suomenselän kunnan 35 valtuutetun kunnanvaltuustona.

Suomenselän kunnanvaltuusto koostuu kuntakohtaisesti seuraavasti:

Suomenselän kunnanvaltuustossa on puheenjohtaja ja kolme varapuheenjohtajaa, yksi puheenjohtaja kustakin kunnasta.

Sopimuksen loputtua Suomenselän kunnanvaltuuston kokoa ja muuta demokratiaorganisaatiota tarkastellaan uudelleen.

3.5 Suomenselän kunnankunnanhallitus

Suomenselän kunnanhallitus koostuu yhdeksästä (9) valtuutetusta. Jokaisella jäsenellä on oma varahenkilö. Kunnanhallitukselle valitaan yksi puheenjohtaja ja kolme varapuheenjohtajaa, yksi puheenjohtaja kustakin vanhasta kunnasta.

3.6 Muu luottamushenkilöorganisaatio

3.6.1 Pakolliset lautakunnat

Pakollisten lautakuntien (tarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta) jäsenmäärä on viisi (5).

3.6.2 Vapaaehtoiset lautakunnat

Vapaaehtoisten lautakuntien (sivistyslautakunta ja tekninen lautakunta) jäsenmäärä on yhdeksän (9) jäsentä. Yksi jäsenistä valitaan puheenjohtajaksi ja yksi varapuheenjohtajaksi.

Valittaessa varmistetaan se, että jokaisesta vanhasta kunnasta on lautakunnassa edustus.

3.6.3 Kunnanosatoimikunta

Suomenselän kuntaan perustetaan kunnanosatoimikunnat, jotka toimivat kaikkien nykyisten kuntien alueella. Kunnanosatoimikunnat koostuvat esimerkiksi 5-7 kunnan osassa asuvasta kuntalaisesta.

Kunnanosatoimikunta edistää alueensa toimintaa tekemällä aloitteita kunnanhallitukselle ja

organisoi alueen toimijoita niin, että alueen elinvoima ja eheys säilyy. Kunnanosatoimikunnat valitsee kunnanhallitus.

Kunnanosatoimikunnan tehtävät valmistellaan yhdistymishallituksessa ja kokonaisuuden mukaan lukien toimikunnan rahallinen resursointi päätetään vuoden 2022 talousarviokäsittelyn yhteydessä.

Toimikunnalle valitaan toimikunnan keskuudesta puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Toimikunnan asioita valmistelemaan valitaan joku Suomenselän kunnan työntekijöistä.

Jos kunnanosatoiminta osoittautuu hyväksi toimintamalliksi, sitä voidaan jatkaa sopimuskauden jälkeen.

4 Kuntajohtajien asema

Suomenselän kuntajohtajana aloittaa Karstulan kunnanjohtaja Xxxxx Xxxxxxxx. Kannonkosken kunnan kuntajohtaja Xxxxxx Xxxxxxxx toimii kiinteistöjohtajana, Kivijärven kunnan kuntajohtaja Xxxxx Xxxxxxxxxxxx Suomenselän kunnan lakimiehenä ja Kyyjärven kuntajohtaja Xxxxx Xxxxxxxx kehitysjohtajana.

Suomenselän kunnan johtoryhmän päättää kunnanjohtaja.

Muiden kuin kuntajohtajaksi valitun kuntajohtajan johtajasopimukset päättyvät 31.12.2021. Suomenselän kunta neuvottelee uuden johtajasopimuksen Suomenselän kuntajohtajan kanssa.

5 Hallinnon järjestämisen periaatteet

Yhdistymishallitus valmistelee Suomenselän kunnan hallinnon järjestämisen periaatteet sekä hallintosäännön syyskuun 2021 loppuun mennessä. Rakenneasiakirjaan on valmisteltu alustavasti virastorakenne ja työntekijämiehitys toimielimittäin.

6 Henkilöstön asema

6.1 Henkilöstön siirtyminen

Henkilöstö siirtyy Suomenselän kunnan viranhaltijoiksi ja toimihenkilöiksi liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. Toistaiseksi palkatuille viranhaltijoille perustetaan virat Suomenselän ja työsuhteet solmitaan Suomenselän kuntaan.

Määräaikainen henkilöstö siirtyy Suomenselän kunnan tai konsernin palvelukseen siksi määräajaksi, mikä on ollut voimassa yhdistymishetkellä. Määräaikainen henkilöstö säilyttää ne palvelussuhteen ehdot, jotka ovat olleet voimassa siirtohetkellä, määräaikaisen työsuhteen päättymiseen saakka.

Yhdistymishallitus päättää viranhaltijoiden ja työntekijöiden sijoittumisesta Suomenselän kunnan organisaatioon syyskuun 2021 loppuun mennessä.

Yhdistymishallituksen aloitettua toimintansa henkilöstön rekrytoinnissa siirrytään välittömästi yhteiseen henkilöstötarpeen arviointiin, eläkkeelle siirtymisen ennakointiin, henkilöstöhakuun ja - valinnan valmisteluun yhdistymishallituksen linjausten mukaisesti.

6.2 Henkilöstön palkkojen harmonisointi

Vuonna 2022 aloitetaan työn vaativuuden arviointi sekä sen mukainen palkkojen harmonisointi. Harmonisointi toteutetaan vuoden 2025 loppuun mennessä.

7 Palvelujärjestelmien yhteensovittaminen ja

lähipalvelut

Kuntalaisille varmistetaan lähipalvelujen saatavuus ja riittävän toimiva palveluverkosto. Lähipalvelut tuotetaan asukkaille yhteneväisin perustein ottaen huomioon palvelun käyttäjien määrä ja ikä, palveluiden käyttötiheys sekä alueelliset erityispiirteet etäisyyksissä ja liikenneyhteyksissä.

Palveluverkko koskee vain kuntien omassa päätösvallassa olevia palveluita, tämä poissulkee Saarikan ja aluepelastustoimen palvelupisteet, joiden toiminta jatkuu, jos sopimus Saarikan ja/tai aluepelastuskeskuksen kanssa jatkuu.

Tämän sopimuksen perusteella vanhojen kuntien palveluverkoista säilytetään seuraavat:

Kannonkoski

Kunnantalo, Järvitie 1

Koulu, Opintie 2 (varhaiskasvatus, alakoulu ja yläkoulu) Teknisen työn opetustila, Xxxxxxxxxxx 0

Kirjasto, Opintie 2

Nuorisotalo (Koulutie 10)

Teollisuustilat, Xxxxxxxxxxx 0

Teollisuustilat, Yhteisahontie 79

Yritystila, Xxxxxxxxxxx 0

Kunnanvarasto, Xxxxxxxxxxx 0

Kylätalo, Nappulakuja 3

Nuottala (tapahtuma- ja kokoontumistila, kotiseutumuseo) Vartiolinna (jatkojalostettava kiinteistö, myydään)

Opettajain asuntola, uusi (jatkojalostettava kiinteistö, myydään) Rivitalo I ja II

Kujatien vuokra-asunnot Iltakujan vuokra-asunnot Jätevedenpuhdistamo Vesilaitos

Sote ja aluepelastuskeskus – kiinteistöt ovat käytössä ainakin niin kauan, kuin on sopimus voimassa kolmannen osapuolen kanssa

Terveysasema Päiväkeskus Oksala

Juurela/Käpylä tukiasunnot Havula, palveluasunnot Dementiakoti Honkala Palvelutalo Kotipiha Paloasema

Haapalahden jäähileasema (jatkojalostettava kiinteistö, myydään) Hilmonkosken kiinteistö 7 (jatkojalostettava kiinteistö, myydään)

Kivijärvi

Jätevedenpuhdistamo

Jäähileasemat Kirjasto- liikuntatila Kukkoaho (Aho) Kuntotupa

Tainion koulu (alakoulu ja yläkoulu) Tenholan koulu / Kivijärvi-talo

Tori / Myyntikojut

Valoharjun koulu (koulumuseokäytössä, voidaan luopua) Virastotalo

Sote ja aluepelastuskeskus – kiinteistöt ovat käytössä ainakin niin kauan, kuin on sopimus voimassa kolmannen osapuolen kanssa

Asuntola Kotikivi Haltin talo Palvelukeskus

Virastotalo / Paloasema Virastotalo / Wallesmanni

Karstula Jätevedenpuhdistamo Kirjasto

Kopeskaari Kruukkila Kunnantalo Himmeli Liikuntahalli

Lossitupa, uimaranta Museo

Nuorisotalo Paloasema (uusi) Rantatien koulu

Ropotti: uusi ja vanha osa Rypäle

Soteku (sosiaali-, terveys- ja kuntoutuskeskus) (uusi) Toimintakeskus

Vanha paloasema (varastotila) Vastaanottohalli, uusyrittäjille Yhtenäiskoulu (uusi)

Kyyjärvi Huoltorakennus Jätevedenpuhdistamo Kirjasto

Kisarinne (Tekninen varasto)

Kiviranta (vanhainkoti, keskuskeittiö, etätyöpiste uuden kunnan työntekijöille, kuntosali) Kyyjärven Liikekeskus oy (yksityisiä vuokralla ja kunnan ”työpaja” vaikeasti työllistyville. Liikuntahalli

Muksula, vanha päiväkoti

Nopolan yhtenäiskoulu (alakoulu ja yläkoulu) ja päiväkoti Paloasema

Rientola (Nuorisotilat) Tammipuuhalli (Tulostekniikka)

Terveysasema (terveysasemana ja teknisen osaston etätyöpiste)

8 Elinvoiman ja elinkeinojen kehityksen vahvistaminen

Suomenselän kunta toteuttaa koko alueellaan määrätietoista ja tuloksekasta elinvoimapolitiikkaa. Suunnitelma tähän on kuvattu Palvelurakenteet -asiakirjassa esimerkiksi strategiaosassa ja elinkeinoasioiden rakenneratkaisuissa. Elinvoiman ja elinkeinojen kehitykseen voidaan kohdentaa yhdistymisavustusta.

9 Asukkaiden vaikuttaminen ja osallistuminen

Suomenselän kunta vahvistaa Suomenselän kunnan alueiden asukkaiden paikallisen identiteetin ja kuntalaisvaikuttamisen ja -vastuullisuuden kehittymistä. Tästä esimerkkinä on Suomenselän kunnan alueen elinvoimaa ja osallisuutta varmistamaan perustetaan aiemmin kuvattu kunnanosatoimikunta.

10 Taloudenhoidon yleiset periaatteet ja harkinnanvaraisen yhdistymisavustuksen käyttäminen

10.1 Taloudenhoidon periaatteet ennen kuntien yhdistymistä:

Poistuvat ja yhteen liitettävät kunnat noudattavat ennen yhdistämistä toimintamenoissa ja investoinneissa vuoden 2021 talousarviota ja sen sisältämää investointiohjelmaa. Talousarviosta ja investointiohjelmasta poikkeamisesitykset käsitellään yhdistymishallituksessa.

10.2 Taloudenhoidon periaatteet yhdistymisen jälkeen:

Suomenselän kunnan taloudenhoito perustuu talouden tasapainoon. Kuntajaon seurauksena talous vahvistuu ensi sijassa irtisanomatta nykyistä henkilöstöä, mutta sopeutuvuus haetaan määräaikaisuuksien ja eläköitymisten avulla ja käyttämällä työnantajan direktio-oikeutta.

Kuntien talousarvioasiakirjaan 2021 perustuvat investointisuunnitelmat ovat tämän sopimuksen liitteenä.

Yhdistymishallitus määrittelee taloudenhoidon periaatteet ja niiden mukaisesti laaditaan Suomenselän kunnan talousarvio vuodelle 2022.

Jos Suomenselän kunta saa kuntarakennelain 56 a §:n mukaista harkinnanvaraista yhdistymisavustusta, se käytetään ensi sijassa talouden vahvistamiseen: liitoskustannusten kattamiseen ja elinvoimaa kasvattavan strategian toteuttamiseen sekä sopeuttavien keinojen

valmisteluun ja toteutukseen. Avustustarve perustuu mm. tietotekniikkaan (pilvipalvelut, päätelaitteet, digitaalinen arkistointi), strategian toimeenpanoon (markkinointi, elinkeinopalvelujen vahvistaminen), asiointiliikenteeseen (sekä sisäinen että keskuksien välinen), sopeutuksen valmisteluun ja toteuttamiseen ja demokratiakustannusten kasvuun ainakin tilapäisesti sekä palkkaharmonisointiin.

11 Piispalan asema

Kannonkosken kunnalla on omistuksessaan alueellisesti ja valtakunnallisestikin merkittävä nuorisokeskus Piispala. Piispala on Kannonkosken liikelaitos. Piispalalla ja Kannonkosken kunnalla on yhteisesti myös osakeyhtiömuodossa toimivia organisaatiota. Piispalan toiminnassa on paljon markkinoilla olevaa toimintaa. Tällainen toiminta olisi muutettava johonkin muuhun organisaatiomuotoon kuin kunnan taseyksikkö tai liikelaitos.

Kannonkosken kunta yhdessä Piispalan johtokunnan kanssa on valmistellut Piispalan liikelaitoksen säätiöitymistä. Prosessi on pitkä ja sen valmistelu on vasta alussa, mutta asia toivotaan saatavan päätettyä todennäköisesti vuoden 2021 aikana, jolloin lopullisen päätöksen voi sovitusti tehdä Kannonkosken kunnanvaltuusto. Yhdistymissopimuksella velvoitetaankin Piispalan johtokunta valmistelemaan asia päätettäväksi niin, että Piispalan organisaatiomuoto muuttuu mahdollisimman pian joko säätiöksi.

Säätiöitymisen yhteydessä Piispalan liikelaitoksen ylijäämä poistuu Kannonkosken kunnan taseesta.

12 Muutoksen johtaminen ja seuranta

Kuntien yhdistymisen onnistuneella toteutuksella on keskeinen merkitys Suomenselän kunnan kehittämispotentiaalin ja resurssien hyödyntämisessä. Muutoksen toteutumista seurataan ja raportoidaan säännöllisesti kunnanvaltuustolle.

13 Kuntien yhdistymiseen liittyvät muut järjestelyt

Kuntarakennelain mukaan kuntien yhdistymistä koskevan valtioneuvoston päätöksen tekemisen jälkeen yhdistyvän kunnan viranomainen ei saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa sitovia vaikutuksia ja joista päättäminen olisi yhdistymissopimuksen tarkoituksen vastaista.

Yhdistyvän kunnan viranomainen saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa sitovia vaikutuksia, jos päätöksentekoa ei voida asian kiireellisyyden vuoksi lykätä. Edellä olevaa velvoitetta sovelletaan heti, kun yhdistymispäätös on tehty.

Kuntien keskinäistä yhteistoimintaa koskevat sopimukset päättyvät 31.12.2021, ellei jonkin asian kohdalta aikaisemmin erikseen sovita.

Yhdistymishallitus ja sen toimikauden päätyttyä Suomenselän kunnan kunnanhallitus arvioi kuntien sopimukset muiden kuntien ja kuntayhtymien sekä eri toimijoiden kanssa ja neuvottelee perussopimuksiin ja muihin sopimuksiin tarvittavat muutokset.

Liite1: Kuntien investointisuunnitelmat

INVESTOINTISUUNNITELMA TA 2021, TASU 2022 - 2023	TAE 2021	TASU v. 2022	TASU v. 2023	Suunn. v. 2024
Kaavoitettujen alueiden kunnallistekniikka ym.				-35 000
Atk-hankinnat, yleishallinto	-5 000	-5 000	-5 000	-5 000
Arkiston digitalisointi
Kunnantalon koneet ja laitteet
Ruokapalvelun laitteet	-10 000			-60 000
Liikenneturvallisuusjärjestelyt
Vuokra-asuntojen peruskorjaukset	-20 000	-20 000	-20 000	-20 000
Uuden asuinrivitalon rakentaminen		-600 000
Terveystalo/putkiston uusiminen
Mäntykodin pihan asfaltointi
Katuvalaistuksen uusiminen				-220 000
Vesijohto- ja viemäriverkoston peruskorjaus, rakentaminen	-40 000	-40 000	-40 000	-80 000
Jätevedenpuhdistamon automaation korjausinvestointi			-120 000
Varavoimahankinnat eri kiinteistöille				-30 000
Kaukolämpöverkosto saneeraus		-60 000	-60 000	-60 000
Kaavateiden peruskorjaus	-30 000	-30 000	-30 000	-20 000
Uusi paloasema	-1 350 000	-50 000
Teollisuustilojen paloturvallisuusinvestoinnit
Teollisuusalueelle tiestö
Yritystilat
Mäntykodin tukiasunnot Käpylä ja Juurela sekä Honkala			-600 000	-100 000
Vanhan koulun alue / lähiliikuntapaikka (netto)
Vedenottamoiden kehittäminen				-20 000
Kylätalo/suunnittelu, korjaus
Lähiliikunta-alueen valmiiksi rakentaminen	-20 000
INVESTOINTIMENOT / -	-1 475 000	-805 000	-875 000	-650 000
INVESTOINTITULOT / +	55 000	0	0	0
NETTO / INVESTOINTIEN RAHOITUSTARVE	-1 420 000
Vuosikatteella rahoitetaan	376 157
Satunnaiset erät (kiinteistöjen purkukustannukset)		-100 000	-50 000	-100 000
RAHOITUSTARVE (lainojen lisäys tai muu rahoitus)	-1 043 843

Karstulan investoinnit taseeseen ja taseen ulkopuolelle
	Investointisuunnitelma on laadittu vuosille 2021-2023. Suunnitelman keskeisin tavoite on Karstulastrategian 2018 mukaisesti tarjota työn tekemiseen ja yrittämiseen kannustava sekä asumiseen ja vapaa-aikaan soveltuva viihtyisä maaseutumainen toimintaympäristö. Investointisuunnitelman vastuuhenkilö: tekninen johtaja. Investointisuunnitelmassa esitetyt hankkeet on otettu ohjelmaan seuraavin perustein: - kesken olevat hankkeet viedään loppuun - toimivaan ja viihtyisään ympäristöön kiinnitetään huomiota - investoimalla säännöllisesti ei synnytetä korjausvelkaa - kunnan tarjoamien kuntalaispalvelujen taso nousee - vuodelle 2021 esitetyt kohteet ovat määrärahojen osalta sitovia hankeryhmittäin, mutta suunnittelukauden vuosien 2022–2023 osalta investointiohjelma tarkentuu seuraavissa talousarvioissa - vuonna 2021 toteutukseen tulevista mahdollisista elinkeinoinvestoinneista kunnanvaltuusto tekee päätökset erikseen.
Uuden yhtenäiskoulun ja SoTeKu-keskuksen rakentamishankkeet rahoitetaan kiinteistöleasingilla,
ja sen vuoksi hankkeet eivät ole tässä investointiohjelmassa mukana.
INVESTOINTISUUNNITELMA 2021-2023
PÄÄVASTUUALUE
Tehtäväkokonaisuus
	Hankeryhmä (sitovuustaso valtuustoon)
		Hanke (sitovuustaso lautakuntaan)
			TAE	TS	TS
KUNNANHALLITUKSEN PÄÄVASTUUALUE			2021	2022	2023
Muut toiminnot ja tukipalvelut			20 000	10 000	10 000
		Ruoka- ja siivouspalvelut (koneet, laitteet)	20 000	10 000	10 000
Maa-alueet			-50 000	0	0
		Maa-alueiden osto	50 000	50 000	50 000
		Maa-alueiden myynti	-100 000	-50 000	-50 000
Osakkeet ja osuudet
		Osakkeiden ja osuuksien osto
		Osakkeiden ja osuuksien myynti
IT-järjestelmät			100 000	0	0
		Dynasty 10	40 000
		Palkanlaskentaohjelman version vaihto	60 000
SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN PÄÄVASTUUALUE			2021	2022	2023
IT-järjestelmät			40 000	0	0
		Oppilashallintojärjestelmä	40 000

TEKNISEN PALVELUKESKUKSEN PÄÄVASTUUALUE			2021	2022	2023
Kiinteistöt
	Kiireelliset kiinteistöremontit / yhteisraha 80 000 80 000				80 000
	Teollisuuskiinteistöt 35 000 0				100 000
	Vastaanottohallin kunnostustyöt 35 000 Väestönsuoja Humpin alueelle				100 000
						Sivistystoimen kiinteistöt 2 805 000 100 000				80 000
		Ylläpitokorjaukset Laaksola	10 000
		Tolppilan asuntolan ja Rantatien koulun putkisiirrot	50 000
		Rypäleen ylläpito- ja peruskorjaukset	30 000
		Nuorisotalon ylläpito- ja peruskorjaukset		50 000
		Kirjasto	20 000	50 000	80 000
Liikuntahalli korjaushanke 2 695 000
	Sosiaali- ja terveystoimen kiinteistöt 320 000 0				0
Ylläpitokorjaukset Terveysasema 100 000 Toimintakeskus sisäilmakorjaus 220 000
	Muut kiinteistöt 2 615 000 640 000				180 000
		Ylläpitokorjaukset Himmeli	100 000	100 000	100 000
		Uusi paloasema	2 500 000	500 000
		Ropotin vanhan osan kuntotutkimus ja peruskorjaus	15 000	40 000	80 000
Yhdyskuntarakentaminen
	Kadut 65 000 45 000				40 000
		Rakenteille tulevat alueet, 15%	10 000	10 000	10 000
		Nykyisten katujen, reunakivien ja kaivojen kunnostus,	20 000	10 000	10 000
		Sorateiden perusparannusten suunnittelu ja peruspara	35 000	25000	20000
	Tievalaistus 125 000 40 000				40 000
		Vanhojen valaisinlinjojen saneeraus: Keskusta, 15%	30 000	30 000	30 000
		Vanhojen valaisinlinjojen saneeraus: Sivukylät, 15%	95 000	10 000	10 000
	Puistot ja yleiset alueet 72 000 28 000				0
		Leikkipuisto Taka-Wetka	25 000	28000
		Leijonapuiston monitoimikuntoilulaite	10 000
		Kouheronreitin perusparannus	37 000
	Yhdyskuntarakentaminen ja konekeskus 20 000 20000				0
		Koneet ja laitteet	20 000	20000
Vesi- ja viemärilaitos
	Vesihuoltolaitos 45 000 20 000				10 000
		Vesihuoltolaitoksen kiireelliset investoinnit 45 000 20 000			10 000
	Vesilaitos 190 000 30 000				40 000
	Uuden vedenottamon suunnittelu Vesitornin saneerauksen suunnittelu ja kunnostustyöt 180 000 Rakenteille tulevat alueet, 7% 10 000 10 000 Vedenottamon (Kaihlakangas) UV-laitteiston asentaminen 20 000				30 000 10 000
	Viemärilaitos 3 060 000 1 000 000				100 000
Jätevedenpuhdistamon saneeraus: suunnittelu ja tote 2 960 000 900 000
		Rakenteille tulevat alueet, 7%	10 000	10 000	10 000
		Viemärisaneeraus, 7 %	50 000	50 000	50 000
		Pumppaamoiden peruskorjaukset ja varavoima, 7%	40 000	40 000	40 000
			2021	2022	2023
INVESTOINNIT YHTEENSÄ			9 542 000	2 000 000	000 000
Elinkeinoinvestoinnit kunnanvaltuuston erillispäätöksillä.

INVESTOINNIT	TA 2021	TS 2022	TS 2023	TS 2024	Avust./Tulo	Kunta/nto
KUNNANHALLITUS
						0
SIVISTYSLTK
Nuorisotilan remontointi	5 000					5 000
Kuntoportaat	10 000				4 000	10 000
Koulukuljetuskalusto	30 000					30 000
Sivistysosaston ICT-hankinnat	10 000					10 000
TEKNINEN LTK
Viemäriverkon saneer., kaivojen korj. + pumput	15 000					15 000
Puhdistamon logiikka	40 000					40 000
Katuvalot	5 000					5 000
Kaavateiden kunnostus ja asfaltointi	30 000					30 000
Lämpökeskuksen rakentaminen	1 415 000					1 415 000
Runkovesijohdon uusiminen Tori - Myllytie suunnittelu	10 000					10 000
Runkovesijohdon uusiminen Tori - Myllytie rakentaminen		200 000				200 000
INVESTOINNIT YHTEENSÄ	1 570 000	200 000	300 000	300 000	4 000	1 770 000
Avustukset (vähennetty menoista)

KYYJÄRVEN KUNTA
INVESTOINNIT		TA2021	TA2021	TA2021 Netto	TS2022	TS2023	TS2024
		Menot	Tulot
Kiviranta	Keittiön remontti	20 000		20 000
	Uima-allasosaston muuttaminen kuntoilutilaksi	45 000		45 000	10 000
	Akustiikkalevyjen vaihto	5 000		5 000
	Katon kuntotarkastus				10 000
	Iv-koneiden uusiminen + jäähdytys					100 000
	Kattokupujen kunnostus / vaihto					10 000
	Pihan korjaus asfaltointi				15 000
Kaavatiet	Koulutien peruskorjaus+valaistus				30 000
	Urheilutien peruskorjaus+valaistus				30 000
	Kalliorannantien+Tammipuuhallin asfalttikorjaus	25 000		25 000
	Pellonpääntien valaistus ja asfaltointi				30 000
	Koulun alueen parkkipaikka+kev.liikenteen rakentaminen				50 000
	Honkalehdontien katuvalaistuksen uusiminen (led)				30 000
	Katuverkoston kunnostus				20 000	20 000
	Hulevesiverkoston parantaminen				20 000	20 000
Vesilaitos	Kirkonkylän liittymät	4 000		4 000	4 000
	Pienpumppaamoiden hälytinjärjestelmät	6 000		6 000
	Haja-asutusalueiden liittymät	4 000		4 000	4 000
	Automaation päivitys				10 000
	Runkolinja Vehkaperä-Koskimäki					50 000
	Uuden vedenottamopaikan suunnittelu				20 000
Viemärilaitos	Liittymien rakentaminen, kk	3 500		3 500	3 500
	Viemärikaivojen saneeraus, sujutus	30 000		30 000	30 000	30 000
	Viemärilinjan uusiminen Koulutie				11 500
	Jätevesilaitoksen valvomokone+ohjelmisto	17 000		17 000
	Puhdistamon Automaatiokeskuksen päivitys					50 000
	2 pumppaamon automaation päivitys					10 000
	Lämmitysratkaisu aurinkopanelit					20 000
Kiinteistöt	Xxxxxxxxxxxxx katon kunnostus				10 000
	Touhulan ulkopuolen korjaus (rännit, patolevyt, maalaus ym.)				50 000
	Rientolan sisäpuolen pintaremontti					30 000
	Rientolan ulkoverhous, portaat, invaluiska, rännit ym				30 000
	Tammipuuhallin kattilan uusiminen	20 000		20 000
	Siirrettävä Varavoimakone eli aggregaatti	25 000		25 000
	Paloasema 2 nosto-ovea alkuperäisten tilalle	5 000		5 000
	Paloaseman 3 oveen sähköinen avauskoneisto				8 400
	Leirintäalueen päärakennuksen katto				20 000
	Kiinteistöjen korjausraha					60 000
	Kalustohankinnat				20 000	20 000
Nopolan Yhtenäiskoulu + Päiväkoti
	Päiväkodin piha-alueen rakentaminen	25 000		25 000
	Nopolan koulun alkuopetussolun jakaminen	20 000		20 000
	Teknisen työtilojen rakentaminen	280 000		280 000
Liikunta-alueet	Liikuntahallin seinän rappaus	50 200		50 200
	Liikuntahallin väliverhot	18 500		18 500
	Luistelualueen kunnostaminen					30 000
	Liikuntahallin ulkopuoli (salaojat, patolevyt ym.)				15 000
ICT-investointeja	Koneet + ohjelmat	10 000		10 000
Xxxxxxxx	Xxxxxxxxxxxxx virkistyspalvelun kehittäminen	66 240	33 120	33 120
Yhteensä		679 440	33 120	646 320	481 400	450 000	350 000