S-ryhmä

S-ryhmä

Kaupan esimiesten työehtosopimuksen selitysopas

- sopimuskausi 31.1.2017 saakka

S-RYHMÄ KAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS

S-RYHMÄ KAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS 2

1. SOVELTAMISALA 5

1 § Sopimuksen ulottuvuus 5

2 § Toimipaikan esimies 5

Toimipaikan esimies 5

Hävikin ja kassavajeen korvausvastuu 7

2. TYÖSUHDE 9

3 § Työnjohto 9

4 § Työsopimus ja koeaika 9

Työsopimus 9

Koeaika 9

5 § Työsuhteen päättyminen ja lomautus 10

Irtisanomisaika 10

Lomautus 11

Toimihenkilön siirto 12

Varoitus 14

3. TYÖAIKA 14

6 § Työaika 14

Säännöllinen työaika 14

Tasoittumisjärjestelmä ja työvuoroluettelo 15

Ilta-, lauantai- ja sunnuntaityö 15

Vuorokausilepo 17

7 § Vapaat 17

Vapaapäivä 17

Arkipyhäviikon työajan lyhennys 18

Tulkinta 18

Viikonloppu- ja sunnuntaivapaat 19

8 § Ruokatauko 20

9 § Lisä-, yli- ja sunnuntaityö 20

Lisätyö 20

Ylityö 20

Lisä- ja ylityösuostumus 20

Korotettu palkka 20

Lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikana 20

Sunnuntaityö 21

Muut määräykset 21

4. PALKKAUS

10 § Palkat 21

Palkan suuruus 21

Polttonesteiden myynti 24

Työkohtaisuuslisä 25

Tarkistusneuvottelut 29

Puhelinkorvaus 39

Hälytysraha 39

Huoltamon- ja liikennemyymälänhoitajat 40

11 § Työasut 41

5. POISSAOLOT

12 § POISSAOLOT

............................................................................................................................................ 41

6. VUOSILOMA 13 § VUOSILOMA JA

XXXXXXXX 00

Loman pituus… 42

Lomapalkanmaksaminen 42

Lomarahan maksaminen ja vapaaksi vaihtaminen 42

7. MATKAT

14 § Matkakustannukset 43

8. TYÖPAIKKAKOHTAINEN SOPIMINEN

15 § Työpaikkakohtainen sopiminen 43

9. ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

16 § Erinäiset määräykset 44

Noudatettavat keskusjärjestösopimukset ja pöytäkirjat 44

Jäsenmaksun perintä 44

Kokoontuminen työpaikalla 44

Ryhmähenkivakuutus 45

10. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA

17 § Erimielisyydet 46

Paikalliset neuvottelut 46

Liittoneuvottelut 46

Neuvottelujen toteutus 46

Työtuomioistuin 46

18 § Työrauha ja sopimusrikkomukset 47

PALKKATAULUKOT 48

S-ryhmän toimipaikan esimiesten palkat 1.6.2013 alkaen, euroa/kk 48

S-ryhmän huoltamo- ja liikennemyymälänhoita jien palkat 1.6.2013 alkaen, euroa/kk 48

S-ryhmän toimipaikan esimiesten palkat 1.9.2014 alkaen, euroa/kk 49

S-ryhmän huoltamo- ja liikennemyymälänhoita jien palkat 1.9.2014 alkaen, euroa/kk 49

HUOLTAMON- JA LIIKENNEMYYMÄLÄNHOITA JAT 50

1 § Työehdot 50

2 § Työpalkat 50

Palkan suuruus 50

Työkohtaisuuslisä 51

Tarkistusneuvottelut 52

ERIMIELISYYSMUISTIO 54

TYÖSOPIMUSLOMAKKEEN TÄYTTÄMISOHJEITA

TYÖSOPIMUSLOMAKKEEN TÄYTTÄMISOHJEITA 56

1. Työsopimuksen voimassaolo 56

2. Palkkaus 56

3. Tehtävät 57

4. Muut ehdot 57

5. Erillinen liite 57

Kaupan liitto Kaupanalan esimiesliitto

S-RYHMÄ KAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS

1. SOVELTAMISALA

1 § Sopimuksen ulottuvuus

1. Sopimusta noudatetaan S-ryhmän Työnantajat SOKTA ry:n jäsenyrityksissä.

2. Sopimus koskee Kaupanalan esimiesliittoon kuuluvia 18 vuotta täyttäneitä toimipaikan esimiehiä.

Tulkinta

Sopimusta ei noudateta Hankkija Maatalous Oy:ssä eikä osuuskauppojen omistamissa erillisissä yhtiöissä, kuten Pukumies Oy.

2 § Toimipaikan esimies

Toimipaikan esimies

1. Toimipaikan esimiehellä tarkoitetaan toimihenkilöä, joka vastaa toimivaltansa rajoissa liikeidean mukaisin painotuksin vastuualueensa toiminnallisesta tuloksesta ja palveluvalmiudesta.

Tulkinta

Sopimusta noudatetaan sellaisten toimihenkilöiden työsuhteissa

a. jotka kuuluvat Kaupanalan esimiesliittoon

b. ja ovat sellaisessa tulosvastuullisessa asemassa, että heihin sovelletaan S-ryhmän esimiesten työehtosopimusta (yleensä myös esimiesasema).

Esimiesasema

Esimiesasemassa on sellainen toimihenkilö, joka vastaa vastuualueensa toiminnallisesta tuloksesta ja palveluvalmiudesta. Heidän nimikkeitään ovat mm. myymälänhoitaja, myyntipäällikkö, myymäpäällikkö, osastonhoitaja, huoltamonhoitaja, liikennemyymälänhoitaja, marketpäällikkö ja osastopäällikkö.

Selkein esimieskriteeri on se, onko henkilöllä myymälähenkilökuntaa johdettavanaan. Samalla hänellä tulee kuitenkin olla vastuu

tuloksesta ja palveluvalmiudesta. Tavarataloissa on myyntipäälliköitä, osastonhoitajia tai osastopäälliköitä, jotka täyttävät työehtosopimuksen esimieskriteerit.

Myös pienempien myymälöiden, kuten Salet, esimiehet kuuluvat työehtosopimuksen piiriin. Tätä tulkintaa ei muuta se, että heillä voi olla eräin osin rajoitetummat toimivaltuudet kuin suurempien yksiköiden esimiehillä. He voivat tehdä myös suorittavaa työtä ja rutiininomaista työtä huomattavan määrän työajasta verrattuna varsinaiseen esimiestyöhön. Tällaista työtä on esimerkiksi kassalla oleminen ja tuotteiden hyllyttäminen. Työehtosopimus soveltuu, vaikka alaisia ei olisi.

TT 1993-131. Vaikka osuuskaupan määrätyllä liikeidealla toimivien Sale-myymälöiden esimiehinä toimivien henkilöiden toimivaltuudet niissä tehtävissä, jotka työehtosopimuksen mukaan kuuluivat esimiehille, eräiltä osin olivat rajoitetummat kuin osuuskaupan suuremmissa myymälöissä työskentelevien esimiesten toimivaltuudet vastaavissa tehtävissä, kuului myös näiden pienempien myymälöiden esimiesten huolehtia ja vastata työehtosopimuksessa mainituista esimiehen tehtävistä. Näin ollen myös heihin oli sovellettava S-ryhmän esimiehiä koskevaa työehtosopimusta.

Kun työehtosopimuksen mukaiset kriteerit täyttyvät sellaisesta tulosvastuullisesta esimiehestä, joka vastaa toimipaikan palveluvalmiudesta, on työehtosopimuksen ehtoja ja palkkamääräyksiä noudatettava työsuhteen alusta lukien täysimääräisinä. Työehtosopimus ei tunne esimerkiksi koeajalta maksettavaa palkkaa tai harjoittelijaa.

Kun kysymyksessä on muu kuin tilapäinen siirto (ks. myös Kaupan työehtosopimuksen piiriin kuuluvien määräykset tilapäisestä siirrosta), myös esimiehen sijaisen työsuhteessa on noudatettava S- ryhmän esimiesten työehtosopimuksen ehtoja, jos sijainen on tulosvastuullinen esimies ja vastaa toimipaikan palvelutoiminnasta.

Kaupan työehtosopimuksen piiriin kuuluvat

S-ryhmän esimiesten työehtosopimusta ei noudateta esimerkiksi tuoteryhmävastaavien, tiiminvetäjien tai osastostaan vastaavien työsuhteissa, vaikka nämä olisivat KEY:n jäseniä. He kuuluvat Kaupan työehtosopimuksen piiriin.

Ylärajanveto

S-ryhmän esimiesten työehtosopimuksen piiriin eivät kuulu Prisma- johtajat, tavaratalojohtajat, ryhmäpäälliköt, aluepäälliköt eivätkä muut ylemmät toimihenkilöt, asiantuntijat ja osuuskaupan keskijohto. Tällaiset henkilöt usein edustavat työnantajaa yksittäisen esimiehen palkka- ja työehdoista neuvoteltaessa ja päätettäessä.

Heillä on myös oikeus käyttää työnjohtovaltaa ja oikeus palkata esimies tai päättää hänen työsuhteensa. Heidän työsopimuksessaan

voidaan sopia S-ryhmän esimiesten työehtosopimuksen soveltamisesta, jolloin heidän työsuhteissaan noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä soveltuvin osin.

Hävikin ja kassavajeen korvausvastuu

2. Toimihenkilön on korvattava tahallaan tai tuottamuksella aiheuttamansa yli 1 prosentin suuruinen ylimääräinen hävikki.

Toimihenkilön työsuhde voidaan irtisanoa korvausvelvollisuuden johdosta.

3. Työnantaja ja toimihenkilö selvittävät kassavajeen syntymiseen liittyvät tekijät ennen mahdollisen vahingonkorvauksen perimistä. Asian jäädessä erimieliseksi noudatetaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä.

Tulkinta

Neuvottelujärjestys

Kassavajetta koskevan määräyksen tarkoituksena on estää sellaisten tilanteiden syntyminen, joissa työnantaja ryhtyy perimään väitettyä kassavajetta toimihenkilön palkasta perustelematta tai yksilöimättä syitä. Määräys estää palkasta tapahtuvat ns. ”yllätyskuittaukset”. Työnantajan ja toimihenkilön välillä selvitettäviä seikkoja ovat muun muassa vahingon määrä, tapahtumishetken olosuhteet ja mahdolliset lieventävät asianhaarat kuten työkiire.

Kassavajeen syyn tai vahingonkorvauksen jäädessä työnantajan ja toimihenkilön välillä erimieliseksi noudatetaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä. Erimielisyystapauksissa laaditaan työpaikalla erimielisyysmuistio ja asia siirretään liittojen välillä neuvoteltavaksi ja mahdollisesti sovittavaksi.

Vahingonkorvaamisen edellytykset

Jotta kassavaje voidaan periä toimihenkilöltä, on hänen tullut olla kassavastuussa ja vajeen on tullut syntyä hänen työvuoronsa aikana omasta tuottamuksesta. Toimihenkilö ei ole lainkaan velvollinen korvaamaan työnantajalle aiheutunutta vahinkoa, jos hän on aiheuttanut vahingon lievällä tuottamuksella. Lievää tuottamusta voi olla, että kassavajaus (vahinko) on syntynyt huomattavan asiakaspaineen ja kiireen seurauksena. Muulla tavalla kuin törkeällä tuottamuksella aiheutettua vahinkoa voidaan sovitella, jolloin toimihenkilö korvaa työnantajalle kohtuullisen määrän syntyneestä vahingosta.

Kollektiivista kassavastuuta ei koskaan ole, vaan työnantaja voi periä vahingon vain sen aiheuttaneelta toimihenkilöltä. Vahingon aiheuttaja puolestaan on varmuudella tiedettävä.

Esimiehen valvontavastuu

Yleensä yksikön esimiehen vastuulla on kassaerojen seuranta, niiden syiden selvittäminen ja kassaeroihin puuttuminen. Kun kassaeroja syntyy, on esimiehen selvitettävä syitä sille. Tapauksesta riippuu, onko

valvontavastuun laiminlyönnin ja työnantajalle aiheutuneen vahingon välillä sellainen välitön syy-seuraus suhde, että esimies voi joutua vahingonkorvausvastuuseen. Esimiehen valvontavastuu on usein kassavajeiden kouluttamista ja ohjeiden antamista taikka jälkikäteistä selvittämistä kassaerojen jo synnyttyä. Jos esimies hoitaa valvonnan oikein ja puuttuu heti asiaan, ei hänellä ole vahingonkorvausvastuuta. Valvontavastuun laiminlyönti vakavissa tapauksissa on johtanut esimiehen työsopimuksen päättämiseen.

Irtisanomissuoja

Työsopimuksen irtisanomisperusteet määräytyvät työsopimuslain pakottavien säännösten mukaan eikä määräys hävikkivastuusta sinänsä alenna irtisanomiskynnystä.

2. TYÖSUHDE

3 § Työnjohto

1. Työnantaja johtaa ja jakaa työtä.

2. Työnantaja ottaa ja erottaa toimihenkilöt.

3. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

4 § Työsopimus ja koeaika

Työsopimus

1. Työnantaja ja toimihenkilö tekevät kirjallisen työsopimuksen käyttäen liitteenä olevaa mallilomaketta tai muuta vastaavat tiedot sisältävää lomaketta.

Tulkinta

Työsopimus on tehtävä aina kirjallisesti. Suullinen sopimus ei ole sallittu. Työsopimuksen mallilomake ja sen täyttämisohjeet ovat työehtosopimuksen ja tämän selitysoppaan lopussa.

On tärkeää, että työsopimuksen tekemisessä käytetään tätä mallilomaketta ja noudatetaan sen täyttämisohjeita. Tällöin työsopimus on työehtosopimuksen mukainen. Työsopimuksessa ei tule kuin perustelluista syistä sopia sellaisista ehdoista, joita mallilomakkeessa ei ole.

Määräys oikeuttaa liittoa valvomaan työsopimuksen tekemisen käytäntöjä ja saamaan työsopimuslomakkeen tyhjänä tarkastettavaksi. Myös KEY:n luottamusmiehellä on tämä oikeus.

Työehtosopimuksen vähimmäismääräysten samoin kuin pakottavien lainsäännösten vastaiset työsopimuksen ehdot ovat suoraan pätemättömiä.

Toimihenkilö voi aina toimittaa oman työsopimuksensa liitolle sen työehtosopimuksen mukaisuuden ja laillisuuden tarkastamista varten.

Koeaika

2. Koeajasta on sovittava työsopimuksessa.

Koeajan pituus on enintään 4 kuukautta, ellei työsopimuslain 1:4 §:n perusteella ole muuta sovittu.

Tulkinta

Koeajasta on sovittava työsopimuksessa. Koeaika voidaan ottaa sekä toistaiseksi voimassa oleviin että määräaikaisiin työsuhteisiin. Koeajan pituus on neljä kuukautta, paitsi eräissä tapauksissa se voi olla enintään kuusi kuukautta, jos työntekijä osallistuu erityiseen työnantajan järjestämään koulutukseen, joka kestää yhdenjaksoisesti yli neljä kuukautta. Alle kahdeksan kuukauden määräaikaisissa työsopimuksissa koeaika saa olla enintään puolet sopimuskauden kestosta. Esimerkiksi neljä kuukautta kestävässä määräaikaisessa työsopimuksessa koeaika voi olla kahden kuukauden pituinen.

Koeaika alkaa kulua työnteon alkamisesta, ei työsopimuksen allekirjoituspäivästä. Koeaika lasketaan seuraavasti: jos työn tekeminen alkaa 1.2., on viimeinen päivä purkaa työsopimus koeajan perusteella

31.5 noudatettaessa neljän kuukauden koeaikaa (työsopimusta ei voi purkaa koeajan perusteella enää 1.6.). Päättäminen tulee voimaan samana päivänä, kun koeaikapurku on tehty.

Toimenkuvan muuttuessa työsuhteen aikana selvästi vaativimmiksi voidaan sopia työsuhteen sisällä koeajasta. Koeaikapurun jälkeen toimihenkilöllä on oikeus palata aikaisempaan tehtäväänsä.

Koeaikana työsopimus voidaan molemmin puolin päättää normaaleista työsopimuksen päättämisperusteista riippumatta. Päättämisen tulee kuitenkin olla koeajan käyttämisen tarkoituksen mukainen. Xxxxxxx tarkoituksena on muun muassa selvittää, soveltuuko työntekijä hänelle suunniteltuun työhön, työyhteisöön ja yrityskulttuuriin. Samalla työntekijällä on mahdollisuus arvioida, onko työ sellaista, jota hän tahtoo tehdä. Koeaikapurku ei saa kuitenkaan tapahtua syrjivillä perusteilla tai muuten epäasiallisesta syystä. Työsuhdetta ei voida purkaa koeaikana tuotannollisin ja taloudellisin perustein.

5 § Työsuhteen päättyminen ja lomautus

Irtisanomisaika

1. Työnantajan noudattama irtisanomisaika on:

Työsuhteen jatkuttua	Irtisanomisaika
enintään vuoden	14 päivää
yli vuoden - enintään 4 vuotta	1 kuukausi
yli 4 vuotta - enintään 8 vuotta	2 kuukautta
yli 8 vuotta - enintään 12 vuotta	4 kuukautta
yli 12 vuotta	6 kuukautta

Toimen lopettamisen yhteydessä irtisanomisaika on vähintään 3 kuukautta työsuhteen jatkuttua vähintään vuoden.

Tulkinta

Toimen lopettamisen yhteydessä työnantaja on velvollinen noudattamaan työsuhteen kestosta riippumatta aina vähintään kolmen kuukauden irtisanomisaikaa (työsuhteen jatkuttua vähintään vuoden). Yli kahdeksan vuotta kestäneissä työsuhteissa on toimen lopettamisen yhteydessä noudatettava neljän tai kuuden kuukauden irtisanomisaikaa.

2. Toimihenkilön noudattama irtisanomisaika on:

Työsuhteen jatkuttua

enintään 5 vuotta

yli 5 vuotta

Irtisanomisaika

14 päivää

1 kuukausi

Esimerkki: irtisanomisaika 14 vrk Työsuhde irtisanottiin maanantaina 13.1. Irtisanomisaika alkaa tiistaina 14.1.

Työsuhteen viimeinen päivä on maanantai 27.1.

Esimerkki: irtisanomisaika 1 kk

Työsuhde irtisanottiin 1.3. Irtisanomisaika alkaa kulua 2.3. Työsuhteen viimeinen päivä on 1.4.

Lomautus

3. Toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otettu toimihenkilö voidaan lomauttaa 14 päivän ilmoitusajalla.

Tulkinta

Lomautusaika on säädetty pakottavasti. Siten työnantaja ei voi noudattaa 14 päivää pitempää lomautusilmoitusaikaa eikä hänellä ole oikeutta vähentää mahdollisesti maksettavaksi tulevasta irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkkaa (ks. TSL 5:7.2).

Muuten lomautuksen ennakkoselvitys, toimihenkilön kuuleminen ja lomautusilmoitus määräytyvät työsopimuslain 5:3 ja 5:4 §:n mukaan. Lomautettu toimihenkilö voi irtisanoutua työsopimuslain 5:7 §:n nojalla.

Ks. myös KEY:n internetsivut ”Työsuhdeinfo/ Lomauttaminen”.

Toimihenkilön siirto

4. Toimihenkilön siirtämisperusteiden osalta pysyvästi toiseen esimiestehtävään tulevat kysymykseen vain kohtien 5. ja 6. tarkoittamat tilanteet.

5. Työnantaja voi perustellusta syystä irtisanomisaikoja noudattaen siirtää toimihenkilön pysyvästi toiseen esimiestehtävään.

Perusteltuna syynä pidetään vakiintuneen käytännön mukaisesti irtisanomisperustetta.

6. Työnantaja voi 5. kohdasta poiketen siirtää toimihenkilön pysyvästi toiseen esimiestehtävään, vaikka toimipaikan heikkoa kannattavuutta ei voitaisi katsoa toimihenkilön viaksi tai laiminlyönniksi seuraavasti:

a. Siirron edellytyksenä on, että työnantaja on ilmoittanut toimihenkilölle siirtotarpeesta perusteluineen kirjallisesti ja hyvissä ajoin, jotta toimihenkilölle tarjoutuisi tilaisuus täyttää hänelle asetetut kohtuulliset kannattavuustavoitteet.

b. Siirto toteutetaan ensisijaisesti saman myymälätyypin ja -ketjun piirissä.

c. Siirto toteutetaan siten, että toimihenkilön työmatka ja siihen käytettävä aika eivät merkittävästi pitene.

d. Siirron jälkeen maksetaan toimihenkilölle entisen suuruista palkkaa siirtoa seuraavan kalenterivuoden työehtosopimuksen mukaiseen tarkasteluun asti, kuitenkin vähintään 9 kuukaudelta.

Tulkinta

Määräystä sovelletaan muun kuin vapaaehtoisen toimipaikan vaihtamisen yhteydessä. Työnantaja ja toimihenkilö voivat aina sopia toimihenkilön siirtymisestä. Työehtosopimuksen siirtosuojaa koskevia määräyksiä sovelletaan, kun toimihenkilö ei ole halukas sopimaan asiasta. Kyseinen määräys suojaa tulosyksikön esimiestä pysyväksi tarkoitetulta muutokselta.

Siirtoperusteet

Työehtosopimus määrittelee toimihenkilön siirtoperusteet (ellei esimies sovi itse muuta yksittäistapauksessa) siirtyä pysyvästi toiseen esimiestehtävään. Elleivät siirtoperusteet toteudu, toimihenkilöllä on oikeus jatkaa työsopimuksen mukaisessa toimipaikassa ja tehtävässä.

(i) irtisanomisperusteen täyttyessä ja irtisanomisaikaa noudattamalla toimihenkilö voidaan aina siirtää

(ii) muuten vain toimipaikan heikosta kannattavuudesta johtuva siirto voi tulla kysymykseen tietyn määritellyn menettelyn jälkeen, jolloin pitää maksaa entistä palkkaa vähintään yhdeksän kuukauden ajan.

Esimerkiksi yhteistyökyvyttömyys ei voi olla esimiehen siirron peruste, elleivät irtisanomisperusteet täyty. Myöskään koulutukselliset tarpeet

eivät ole siirron peruste.

Määräys ei estä esimiehen tilapäistä siirtämistä, kun siihen on asiallisia syitä (toisen esimiehen sijaisuus, sairastuminen). Palkkauksen ehdot eivät voi kuitenkaan muuttua.

Siirtosuojaa koskeva määräys samoin kuin työehtosopimuksen liitteenä oleva mallityösopimus ja sen täyttöohjeet rajoittavat sitä, ettei työsopimuslomakkeessa saa olla ”ylimääräisiä” ehtoja, esimerkiksi siinä ei saa olla mainintaa, että esimies on velvollinen siirtymään työnantajan määräyksestä pysyvästi toiseen toimipisteeseen.

Työsopimuksen ehdot toimipaikasta

Mahdollisia ehtoja toimipaikasta työsopimuksessa ovat (mallityösopimuslomake):

- ”työpaikka työsuhteen alkaessa X”

- ”toimihenkilö aloittaa toimipaikassa Z ”.

Jos työsopimuksessa on ehto ”aloittaa toimipaikassa Z”, työnantajan direktio-oikeus ei riitä ”pakkosiirtämään” esimiestä toiseen toimipaikkaan. Aloittavasta toimipaikasta (tai muusta työsopimuksessa sovitusta paikasta) esimies on mahdollista siirtää ainoastaan irtisanomisperusteella, heikosta kannattavuudesta johtuen tai sopimalla.

Esimerkiksi seuraavat ehdot S-ryhmän esimiesten työsopimuksessa eivät ole mahdollisia, sillä tällainen ehto laajentaa TES:n siirtoperusteita eikä ehto ole työehtosopimuksen mukainen:

- ”pääkaupunkiseudulla olevat Alepa myymälät”

- ”toimihenkilöllä on velvollisuus siirtyä työnantajan osoittamaan toimipaikkaan”.

Palkkaus

Kun siirto perustuu työnantajan toteuttamaan heikosta kannattavuudesta johtuvaan ”pakkosiirtoon”, turvaa työehtosopimus siirretylle toimihenkilölle oikeuden entisen suuruiseen palkkaan siirtoa seuraavan kalenterivuoden työehtosopimuksen mukaiseen tarkasteluun asti, kuitenkin vähintään 9 kuukaudelta. Määräys koskee toimihenkilön siirtämistä myynniltään pienempään toimipaikkaan, esimerkiksi siirtoa palkkataulukkojen yläpuolella olevasta S-marketista Saleen. Määräys ei koske siirtoa isompaan yksikköön, vaan tällaisen siirron jälkeen pitää heti maksaa ko. toimipaikan vuosimyynnin mukaista vähimmäispalkkaa.

Varoitus

7. Toimihenkilölle varataan mahdollisuus selvityksen antamiseen varoituksen johdosta.

Tulkinta

Työnantajan on varoituksen antamisen yhteydessä selvitettävä syyt, joihin varoitus perustuu. Toimihenkilö voi puolestaan joko suullisesti tai kirjallisesti esittää oman selvityksensä varoituksen johdosta, jolloin hänellä on oikeus vastustaa varoitusta ja sen perusteita.

Työsuhdeturva työsopimuksen päättämisessä

Työehtosopimuksessa ei ole määräyksiä työsopimuksen irtisanomisesta tai muusta päättämisestä. Päättämisessä noudatetaan työsopimuslaissa säädettyjä menettelyjä ja päättämisperusteita (ks. esim. KEY:n internetsivuilta kohta ”Työsuhdeinfo/ Työsuhteen päättyminen” ja ”Heikko tulos irtisanomisperusteena”). Kun työsopimuksen irtisanominen tapahtuu tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla, pitää työnantajan noudattaa yhteistoimintalaissa säädettyä menettelyä.

3. TYÖAIKA 6 § Työaika

Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen työaika voidaan järjestää seuraavasti:

a. Yhden viikon aikana

Työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään 37,5 tuntia viikossa.

b. Usean viikon aikana

Työnantaja laatii etukäteen työajan tasoittumisjärjestelmän, jonka aikana viikkotyöaika tasoittuu enintään 37,5 tuntiin.

Tasoittumisjakso voi olla enintään 26 viikkoa, elleivät työnantaja ja toimihenkilö toisin sovi.

Säännöllinen työaika ei saa ylittää 10 tuntia vuorokaudessa eikä 48 tuntia viikossa, elleivät työnantaja ja toimihenkilö toisin sovi.

2. Työviikko alkaa maanantaina kello 00.00, ellei paikallisesti toisin sovita.

Tasoittumisjärjestelmä ja työvuoroluettelo

3. Tasoittumisjärjestelmään merkitään:

• tasoittumisjakson pituus

• kokonaistyöaika sekä

• xxxxxx xxxxxxx- ja päättymispäivä. Työvuoroluetteloon merkitään:

• säännöllisen työajan alkaminen ja päättyminen

• jäljellä olevien viikkojen määrä ja keskimääräinen viikkotyöaika. Xxxxxxxxxxxx päättää päivittäisen lepoaikansa sijoittumisen.

Muun kuin toimihenkilön laatiessa työvuoroluettelon tai työajan tasoittumisjärjestelmän toimihenkilölle varataan tilaisuus esittää mielipiteensä.

Työvuoroluetteloa laadittaessa otetaan huomioon 4. ja 5. kohdan määräykset.

Poikkeaminen työvuoroluettelosta

4. Palvelutilanteen tai sijaisuusjärjestelyjen mahdollistaessa toimihenkilö voi poiketa työvuoroluettelosta ja tasoittumisjärjestelmästä säännöllisen työajan tasoittuessa keskimäärin 37,5 tuntiin kuuden viikon pituisen ajanjakson kuluessa.

Tulkinta

Poikkeaminen

Toimihenkilön poikkeamismahdollisuus laaditusta työvuoroluettelosta tai tasoittumisjärjestelmästä antaa esimiehelle oikeuden yksikön palvelutilanteen mukaan poiketa ennalta laaditusta työvuoroluettelosta tai tasoittumisjärjestelmästä. Esimies voi määritellyistä työvuoroista poikkeamalla tehdä joko työtunteja sisään palvelutilanteen sitä edellyttäessä tai pitää vapaata, kunhan työtunnit tasoittuvat keskimäärin 37,5 tuntiin kuuden viikon pituisen ajanjakson kuluessa.

Esimiehellä on poikkeamisoikeus vaikka työvuorot tai tasoittumisjärjestelmän on laatinut joku muu kuin hän itse tai siinäkin tapauksessa, että ne laaditaan keskitetysti. Työvuoroluettelon laatimisessa on huomioitava työehtosopimuksen määräys ilta-, lauantai- ja sunnuntaityön rajoitetusta teettämisestä.

Ruokatauko

Toimihenkilöllä on myös oikeus itse päättää päivittäisen lepoaikansa sijoittuminen tai hänellä on myös oikeus ruokailla työvuoronsa aikana, jolloin tämä aika luetaan palkalliseen työaikaan.

Ilta-, lauantai- ja sunnuntaityö

5. Ottaen huomioon toimihenkilön toimenkuva tulee ilta-, lauantai- ja sunnuntaityön teettämisen perustua toimipaikan palvelutilanteen ja esimiestyön välttämättömään suoritustarpeeseen.

Toimihenkilö on kuitenkin esimiehenä harkitsemallaan tavalla velvollinen varmistamaan toimipaikkansa toimintaedellytykset myös iltaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin.

Niissä toimipaikoissa, joissa yksikön toimintatapa ja henkilöstön määrä välttämättä edellyttävät toimihenkilöiden tekevän myös ilta-, lauantai- ja sunnuntaityötä, työt pyritään järjestämään siten, että ko. työn osuus jää muuta henkilökuntaa vähäisemmäksi.

Tulkinta

Esimiestyön välttämättömyys

Esimiehelle voidaan teettää ilta-, lauantai- ja sunnuntaityötä vain rajoitetusti. Pelkkä työn suoritustarve ei riitä, vaan työn teettämisen tulee perustua esimiestyön välttämättömään tarpeeseen. Jos työtä teetetään näinä aikoina, esimiehelle on maksettava taulukkopalkkaa korkeampaa palkkaa. Suuruutta ei ole säännelty, mutta esimiehen tulee voida tietää, että kyseessä on nimenomaan korvaus epäsäännöllisestä työstä.

Toimintaedellytysten varmistaminen

Toimihenkilö on esimiehenä harkitsemallaan tavalla velvollinen varmistamaan toimipaikkansa toimintaedellytykset myös iltaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin. Määräys korostaa sitä, että esimiehellä on vastuu toiminnan ohjauksesta ja vastuu operatiivisesta palveluvalmiudesta, siten että se on toimipaikan koko aukioloajan.

Esimies voi delegoida ja ohjata töitä siten, että palveluvalmius pysyy.

Määräys toimintaedellytysten varmistamisesta ei edellytä sitä, että esimiehen pitää välttämättä olla itse iltaisin, lauantaisin tai sunnuntaisin töissä, vaan riittävää on, että esimies itse parhaaksi harkitsemallaan tavalla varmistaa toimintaedellytysten toteutumisen. Kysymykseen voi tulla ko. aikana esimiehen riittäväksi katsoma työvuoro, käynti asiakkaana tai muutoin työpaikalla taikka esimerkiksi riittävä yhteydenpito puhelimitse työpaikalle taikka näiden yhdistelmä tai muu toimintatapa. Koska kysymyksessä on velvoite, tarkoittaa se kuitenkin, että yksikkö toimii. Jos esimiehen toimet eivät ole riittäviä, voi työnantaja puuttua esimiehen suoriutumiseen, mutta ei määrätä esimiehelle esimerkiksi tiettyä määrää ilta-aikaan tai viikonloppuihin sijoittuvia työvuoroja.

Työnantajalla on oikeus suositella tai esittää toivomus esimiehelle epäsäännöllisenä työaikana tapahtuvasta työskentelystä. Esimies saa itse ratkaista, miten suositusta soveltaa. Työnantajalla ei ole oikeutta määritellä työtä tehtäväksi esimerkiksi siten, että esimiehen pitää työskennellä epäsäännöllisenä työaikana yksi työvuoro kuukaudessa.

Poikkeukset

Esimiehen oikeus ratkaista itse epäsäännöllisenä työaikana tehtävän työn määrä ei koske sellaisia yksikköjä, joissa työ epäsäännöllisenä työaikana on toiminnan luonteen ja henkilöstöresurssien vuoksi välttämätöntä (kuten Salet). Näitä yksiköitä varten on otettu työehtosopimukseen tarkemmat määräykset toimihenkilön työaikojen sijoittelusta ja palkkasuhteesta muuhun henkilöstöön. Tällöin epäsäännöllisenä työaikana tehty työ on huomioitava palkkauksessa ja työ on pyrittävä järjestämään sellaiseksi, että epäsäännöllisen työn osuus jää muuta henkilökuntaa vähäisemmäksi. Työnantajan tehtävänä on pyrkiä varmistamaan esimiehen mahdollisuus vähäisempään epäsäännöllisen työn osuuteen. Kokonaispalkan on oltava taulukkopalkkaa korkeampi eikä kokonaispalkkasuhde muuhun henkilöstöön nähden saa olennaisesti muuttua.

Päivystys tms.

Joissakin hypermarket- luokan yksiköissä ja tavarataloissa voi olla käytäntö, että yksi päällikkötason toimihenkilöistä myymälän

aukioloaikana ”päivystää”. Päivystystyö voi olla välttämätöntä esimiestyötä vain poikkeuksellisesti eikä voi olla sellaista ainakaan säännöllisesti tehtynä. Yksiköissä on muun ohessa esimerkiksi koko ajan ammattitaitoiset vartijat, jotka huolehtivat asiakkaille ja henkilökunnalle vaaraa aiheuttavista tilanteista, ja huoltohenkilöstö asianomaisia

tilanteita varten. ”Päivystys” voidaan tarvittavassa laajuudessa delegoida yleensä esimerkiksi ns. kakkoselle, joka pystyy normaalisti huolehtimaan samassa laajuudessa tehtävistä kuin esimieskin ”päivystäessään”. Se, että alaiset tuntevat olonsa esimerkiksi turvallisemmaksi tai kokevat asian yhdenvertaisena kohteluna, ei voi muun muassa muodostaa yksin välttämätöntä esimiestyön suorittamistarvetta. Työnantaja ei voi myöskään normaalisti määrätä esimiehen suoritettavaksi sellaisia työtehtäviä, jotka ovat teetettävissä alaisilla (esim. ns. asiakaspolkumittaukset tms.).

Vuorokausilepo

6. Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia (15 §:n mukaisesti) toisin 11 tuntia lyhyemmästä vuorokausilevosta. Vuorokausilevon tulee olla kuitenkin vähintään 7 tuntia.

7 § Vapaat

Vapaapäivä

1. Toimihenkilöllä on työaikalain 31 §:n mukaisen 35 tunnin viikoittaisen vapaa- ajan lisäksi yksi vapaapäivä.

Työviikko on keskimäärin 5-päiväinen.

Vapaapäivä voidaan antaa myös joko saman viikon aikana tai yhdistämällä vapaapäiviä tasoittumisjärjestelmässä yhdenjaksoiseksi vapaaksi seuraavasti:

• vapaapäiviä ei saa olla 1 viikkoa enempää peräkkäin ilman toimihenkilön suostumusta

• vapaasta ilmoitetaan vähintään 2 viikkoa etukäteen.

Poissaolot eivät muuta ennalta laadittua vapaapäiväjärjestelmää.

Arkipyhäviikon työajan lyhennys

2. Pitkäperjantai, pääsiäismaanantai, helatorstai ja juhannuspäivä lyhentävät työaikaa.

Työaikaa lyhentävät myös maanantaista perjantaihin sijoittuvat:

• uudenvuodenpäivä

• loppiainen

• vapunpäivä

• itsenäisyyspäivä

• jouluaatto

• tapaninpäivä

Työajan lyhennys toteutetaan antamalla vapaapäivä:

• arkipyhäviikolla

• 2 edeltävänä viikkona

• 2 seuraavana viikkona

• tasoittumisjärjestelmässä tai

• muuna työnantajan ja toimihenkilön sopimana yhdenjaksoisena aikana

Toimihenkilön pyynnöstä työajan lyhennys voidaan antaa rahana.

Yksi työajan lyhennys vähentää kyseisen viikon tai tasoittumisjärjestelmän työpäivien määrää 1:llä ja työtuntien määrää 7,5:llä.

Keskimääräisen viikkotyöajan ollessa yli 37,5 tuntia vähennetään työpäivien määrää 1:llä ja työtuntien määrää 8:lla.

Tulkinta

Työajan lyhennyksen maksaminen rahana edellyttää toimihenkilön pyyntöä eikä se voi tapahtua työnantajan esityksestä. Lyhennyksen maksamista rahana voi pyytää lyhyeksi ajaksi kerrallaan ja toimihenkilöllä on koska tahansa oikeus siirtyä takaisin työajan normaaliin lyhentämiseen. Työajan lyhennyksen korvaamisesta rahalla ei voida sopia työsopimuksella (työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja 24.10.2007). Rahalla korvattaessa työajan lyhennys maksetaan 50 %:lla

korotettuna.

S-ryhmän esimiehet ovat oikeutettuja työajan lyhennyksiin heti työsuhteen alusta lukien (heillä työsuhteen kestolle ei siis aseteta yhden kuukauden kestoa ennen arkipyhää kuten myyjillä).

Viikonloppu- ja sunnuntaivapaat

3. Viikonloppu- ja sunnuntaivapaiden vähimmäismäärä määräytyy Kaupan työehtosopimuksen mukaan.

Tulkinta

Määräys määrittelee esimiehen viikonloppu- ja sunnuntaivapaiden ehdottoman vähimmäismäärän. Vähimmäismäärään asti menevät viikonloppu- ja sunnuntaivapaiden määrät voivat tulla esimiehen kohdalla kyseeseen vain hyvin poikkeuksellisesti, johtuen työehtosopimuksen rajoituksista esimiestyön tekemisestä epäsäännöllisenä työaikana. Työnantajan pitää huolehtia siitä, että toimihenkilön epäsäännöllisen työn määrä on pienempi kuin johdettavien.

Ensisijainen ehto esimiehen työn tekemiseen on, että lauantai- ja sunnuntaityön teettämisen pitää perustua toimipaikan palvelutilanteen ja esimiestyön välttämättömään suoritustarpeeseen ja täyttää työehtosopimuksen edellytykset.

Viikonloppu- ja sunnuntaivapaiden vähimmäismäärä määräytyy esimiehillä Kaupan työehtosopimuksen mukaan. Kalenterivuodessa pitää viikonloppuvapaana olla vähintään 17 pe-la, la-su tai su-ma yhdistelmää. Vuosilomalle sattuvat viikonloppuvapaat lasketaan mukaan tähän minimiin. Jos työsuhde on alkanut kesken vuoden, tulee viikonloppuvapaita olla suhteessa työsuhteen kestoon. Jos työntekijä on osan vuotta pois työstä (sairaus, perhevapaat yms.), annetaan vapaat vastaavassa suhteessa. Poissaolot eivät muuta ennalta laadittua vapaapäivien järjestelmää vaan, jos esimies sairastuu ja hänelle on työvuorolistaan merkitty ao. ajankohta vapaaksi, katsotaan vapaa saaduksi. Viikonloppuvapaista vähintään yhdeksän per vuosi on oltava lauantai-sunnuntai –yhdistelmiä.

Kalenterivuodessa pitää olla vähintään 22 työstä vapaata sunnuntaita. Jos työsuhde ei ole jatkunut koko vuotta, annetaan vapaita sunnuntaita vastaavassa suhteessa.

8 § Ruokatauko

Toimihenkilöllä on oikeus ruokailla työvuoronsa aikana.

Tulkinta

Työvuoroluetteloon merkittävä tavanomainen tieto ei ole toimihenkilön kohdalla ruoka- tai kahvitauko. Toimihenkilöllä on oikeus ruokailla ja pitää kahvitaukoja työvuoronsa aikana. Keskitetyllä työvuorosuunnittelulla tätä oikeutta ei voida rajoittaa.

Esimiehen ruoka- ja kahvitaukojen pituutta ei ole ajallisesti määritelty.

Toimihenkilön ruokaillessa työvuoronsa aikana luetaan myös tämä aika työajaksi.

9 § Lisä-, yli- ja sunnuntaityö

Lisätyö

1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa.

Ylityö

2. Ylityötä on 40 tuntia viikossa ylittävä työ.

3. Tasoittumisjärjestelmässä ylityötä on keskimäärin 40 tuntia viikossa ylittävä työ.

Lisä- ja ylityösuostumus

4. Toimihenkilön lisä- ja ylityösuostumus määräytyy työaikalain 18 §:n mukaan.

Korotettu palkka

5. Vuorokaudessa 10 tuntia tai viikossa 37,5 tuntia ylittävästä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka.

Toimihenkilölle maksetaan arkipyhäviikon enimmäistyöajan ylittävästä työstä 50

%:lla korotettu palkka.

Toimihenkilöllä arkipyhäviikon enimmäistyöaika on 30 tuntia 1 arkipyhän lyhentäessä työaikaa ja 22,5 tuntia 2 arkipyhän lyhentäessä työaikaa.

Lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikana

6. Lisä- ja ylityökorvaus voidaan vaihtaa vapaa-aikaan työaikalain 23 §:n mukaan.

Toimihenkilön pyynnöstä vapaa pyritään antamaan vuosiloman yhteydessä.

Tulkinta

Vastaava vapaa-aika tarkoittaa ylityöstä 1½ -kertaisuutta, koska 50 % ylityökorotus pitää huomioida.

Sunnuntaityö

7. Sunnuntaityö määräytyy työaikalain 33 §:n mukaan.

Muut määräykset

8. Muuten lisä-, yli- ja sunnuntaityöhön noudatetaan Kaupan työehtosopimuksen myyjien määräyksiä.

Tulkinta

Säännöllisen työajan enimmäismäärien lisäksi tehty työ on korvattavaa ylityötä ainoastaan, milloin se on tehty työnantajan määräyksestä tai hänen nimenomaisella suostumuksellaan. Ne annetaan ennen ylitöihin ryhtymistä. Ylitöitä tehneen toimihenkilön on itse pystyttävä luotettavasti osoittamaan, että hänen esimiehensä on antanut suostumuksen ylitöiden tekemiselle.

Työsopimuksessa ei voida antaa esimiehen suostumusta ylityön tekemiseen. Esimies voi suostua ylityön tekemiseen joka kerta erikseen kun sitä pyydetään häneltä tai lyhyeksi ajaksi kerrallaan, esimerkiksi remontin tai avajaisten ajaksi.

Sunnuntaityön ja muun epäsäännöllisen työn tekemistä on työehtosopimuksessa rajoitettu eivätkä laajentavat määräykset työsopimuksessa ole sallittuja. Sunnuntaityöstä on maksettava 100 %:lla korotettu palkka. Jos sunnuntaityö tehdään säännöllisen viikkotyöajan 37,5 h sisällä, maksetaan kuukausipalkan lisäksi yksinkertainen tuntipalkka. Muussa tapauksessa myös sunnuntaina tehty ylityö on korvattava 50 % mukaan laskettuna korottamattomasta palkasta.

Sunnuntaityökorotus ja ylityökorvaus voidaan maksaa myös kuukausittain eriteltynä ”könttäsummana”, jos sen määrä on eroteltu työsopimuksesta kuukausipalkasta erillisenä. Sen ei voida selittää sisältyvän palkkaan, ellei erittelyä ole tehty. Kokonaispalkkaan korvaukset eivät voi koskaan ”vain sisältyä”.

4. PALKKAUS

10 § Palkat

Palkan suuruus

1. Toimipaikan esimiehen vähimmäispalkka määräytyy toimipaikan vuosimyynnin perusteella.

Toimipaikan 1. toimintavuotena toimihenkilön myynnin mukainen

vähimmäispalkka määräytyy toimipaikan laskennallisen vuosimyynnin perusteella.

Mikäli toimihenkilön vastuulla on pysyvästi samanaikaisesti toinen tai useampi toimipaikka, toimihenkilön palkka määräytyy niiden toimipaikkojen, joiden päällikkönä asianomainen toimii, yhteenlasketun vuosimyynnin perusteella.

Toimipaikan sijoittuessa myynnin määrän perusteella palkkaluokkien ala- tai yläpuolelle toimihenkilön palkka määräytyy työsopimuksen mukaan.

Palkan tulee olla vähintään kyseessä olevan myyjäryhmän vanhimman myyjän palkka 30 %:lla korotettuna.

Niissä toimipaikoissa, joissa yksikön toimintatapa ja henkilöstön määrä välttämättä edellyttävät esimiehen tekevän myös ilta-, lauantai- ja sunnuntaityötä, otetaan työntekovelvollisuuden laajuus kokonaispalkassa huomioon siten, ettei kokonaispalkkasuhde muuhun henkilöstöön olennaisesti muutu ja että kokonaispalkka on taulukkopalkkaa korkeampi.

Tulkinta

Vuosimyynnin mukainen vähimmäispalkka

Toimipaikan esimiehen vähimmäispalkka määräytyy toimipaikan vuosimyynnin perusteella (tes 10 § 1 kohta 1. kappale). Esimies sijoittuu sen perusteella palkkataulukon mukaisesti ns. palkkaluokkaan (palkkaportaaseen).

Vähimmäispalkka ei sisällä henkilökohtaisen kuukausipalkan muuta osuutta (todettu allekirjoituspöytäkirjamääräyksessä 20.4.2010).

Vähimmäispalkka koostuu aina vuosimyynnistä. Siten työkohtaisuuslisä, luontoisedut ja kaikki muutkin palkkaerät tulee aina maksaa tämän vähimmäispalkan päälle. Työnantaja ei voi sisällyttää esimerkiksi autoetua tai muuta luontaisetua osaksikaan vähimmäispalkkaan.

Vastaavasti huoltamon- ja liikennemyymälänhoitajien palkassa myyntikatteen mukaan määräytyvä vähimmäispalkka ei sisällä henkilökohtaisen kuukausipalkan muuta osuutta.

Päättyneen kalenterivuoden 1.1.-31.12. myynti määrää taulukkopalkan palkkaluokan ja vähimmäiskuukausipalkan viimeistään 1.5. lukien, koska työehtosopimuksen mukaan tarkistusneuvottelut, joissa todetaan muun muassa sijoittuminen palkkataulukkoon, tulee käydä viimeistään huhtikuun loppuun mennessä.

Palkan osat

Pelkästään taulukkopalkan maksaminen ei ole työehtosopimuksen perusteella mahdollista kuin poikkeustapauksissa. Taulukkopalkkaa korkeamman palkan maksaminen perustuu joko työkohtaisuuslisään tai muuhun henkilökohtaiseen lisään taikka siihen, että esimies tekee lauantai-, ilta- tai sunnuntaityötä taikka ylitöitä. Muita erikseen eriteltäviä palkkaetuja ovat esimerkiksi luontoisedut, tes 10 § 2. kohdan mukainen polttonesteiden myynnin huomioiminen ja tes 10 § 6. kohdan puhelinkorvaus.

Vähimmäispalkka palkkataulukon alapuolella

Jos toimipaikka sijoittuu myynnin määrän perusteella palkkataulukon ala- tai yläpuolelle, toimihenkilön palkka määräytyy työsopimukseen merkittävän henkilökohtaisen kuukausipalkan mukaan, joka määräytyy vähimmäispalkan ja sen ylittävän henkilökohtaisen osuuden mukaan.

Määräyksellä, että palkan tulee olla vähintään kyseessä olevan myyjäryhmän vanhimman myyjän palkka 30 %:lla korotettuna, tarkoitetaan palkkataulukon alapuolella olevia toimipaikkoja, joka siis muodostaa vähimmäispalkan. Tätä vähimmäispalkkamääräystä sovelletaan, kun toimipaikan vuoden lopussa oleva koko vuoden myynti on alle 1,31 miljoonaa euroa. Tasolla, jota korotetaan 30 %:lla ja joka siis muodostaa vähimmäispalkan laskentaperusteen, tarkoitetaan kaupan työehtosopimuksen palkkaryhmää B1 (aikaisemmin palkkataso 2), 8. vuoden myyjän palkkaa muu Suomi -alueella (todettu työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa 24.10.2007).

Toimipaikan ensimmäinen toimintavuosi

Toimipaikan ensimmäisenä toimintavuotena, kun toimipaikka on avattu kesken vuoden, toimihenkilön myynnin mukainen vähimmäispalkka määräytyy toimipaikan laskennallisen vuosimyynnin perusteella.

Työnantaja ja toimihenkilö määrittelevät siis esimerkiksi myyntibudjetin avulla toimipaikalle laskennallisen vuosimyynnin.

Useamman toimipaikan vastuu

Mikäli toimihenkilön vastuulla on pysyvästi samanaikaisesti toinen tai useampi toimipaikka, toimihenkilön palkka määräytyy niiden toimipaikkojen, joiden päällikkönä asianomainen toimii, yhteenlasketun vuosimyynnin perusteella.

Tästä rajauksena on väliaikainen vastaaminen, jolloin sovelletaan työkohtaisuuslisän maksamista useamman toimipaikan vastuusta. Toimihenkilön vastatessa vain väliaikaisesti useammasta toimipaikasta sen kerryttämättä varsinaisen toimipaikan myynnin määrää, on se eritysvastuu, josta maksetaan 10 §:n 3. kohdan mukainen työkohtaisuuslisä. Työkohtaisuuslisä maksetaan ko. vastuuajalta. Vastuu on väliaikaista, mikäli se ei kestä yhtä kokonaista kalenterivuotta. Yksi kalenterivuosi muodostuu 1.1.-31.12. välisestä ajasta ja vastuun on tullut kestää koko tämä aika. Sen sijaan täyttä kalenterivuotta ei muodostu esimerkiksi 1.4.-31.3. välisestä ajasta.

Käytännössä toimihenkilön on syytä sopia useamman toimipaikan hoidosta maksettavan korvauksen suuruus ennen kuin ottaa työn vastaan. KEY:n palkkatutkimusten mukaan toisen myymälän hoidosta on maksettu normaalin kuukausipalkan lisäksi noin 300 – 500 euron välillä oleva korvaus.

Säännöllisen ilta-, lauantai- ja/tai sunnuntaityön huomioiminen Jos toimihenkilöllä säännöllisesti teetetään ilta-, lauantai- ja/tai sunnuntaityötä, hänelle on maksettava työehtosopimuksen taulukkopalkkaa korkeampaa palkkaa. Määräys ei ole osa

työkohtaisuuslisän maksuperustetta, joten epäsäännöllisenä työaikana

tehtävästä työstä on maksettava erikseen taulukon vähimmäispalkan ylittävä korvaus mahdollisten työkohtaisuuslisien lisäksi.

Korvauksen maksamisessa on otettava huomioon kokonaispalkkasuhde myyjiin, jotka saavat kaupan työehtosopimuksen lisät ko. aikoina tekemiltään tunneilta (ks. ilta-, lauantai- ja sunnuntaityön tekemisestä myös jäljempänä työajat).

Polttonesteiden myynti

2. Toimipaikan esimiehen vastatessa ABC- tai vastaavan automaattiaseman palveluvalmiudesta ja toiminnallisesta tuloksesta otetaan polttonesteiden myynnistä 30 prosenttia huomioon toimipaikan vuosimyynnissä.

Hoidettaessa yrityksen automaattiasemat keskitetysti ei polttonesteiden myyntiä oteta huomioon toimipaikan vuosimyynnissä.

Palkkaluokkien yläpuolelle sijoittuvissa toimipaikoissa polttoainemyynnin mahdollisesta vaikutuksesta esimiehen palkkaukseen sovitaan toimihenkilön ja työnantajan välillä.

Tulkinta

Palkkataulukoiden piirissä

Palkkataulukkojen piirissä olevan toimihenkilön palkkauksessa polttonesteiden myynti otetaan huomioon siinä tapauksessa, että esimies vastaa ABC- tai vastaavan kylmäaseman palveluvalmiudesta ja toiminnallisesta tuloksesta eikä kylmäaseman myynti ole osa yksikön myyntiä. Tässä tapauksessa polttonesteiden vuosimyynnistä (1.1. –

31.12. myynti) 30 prosenttia lisätään toimipaikan muuhun myyntiin ja palkkataulukon palkkaluokkiin sijoittuminen ja vähimmäispalkka määräytyy tämän perusteella.

Kummankin edellytyksen tulee täyttyä: sekä palveluvalmiudesta että toiminnallisesta tuloksesta vastaamisen.

Esimies vastaa asemasta normaalisti muun ohessa silloin, kun hän itse huolehtii aseman siisteydestä, polttonesteiden riittävyydestä ja rahan tyhjentämisestä taikka delegoi työn alaiselleen huolehtien valvonnasta. Kun nämä hoidetaan keskitetysti siten, että alueosuuskaupan palkkalistoilla olevat henkilöt huolehtivat kylmäasemasta, ei myyntiä oteta huomioon. Kylmäaseman hoitaminen ei ole keskitettyä, kun toimipaikan esimies joutuu osaltaan merkittävässä määrin huolehtimaan automaattiaseman palveluvalmiudesta muun normaalin työnsä lisäksi.

Rajatilanteita esiintyy runsaasti.

Esimerkki: Jos toimipaikan sisämyynti on 1,3 milj. euroa/v. ja polttoaineen myynti automaattiasemalta 1,1 milj. euroa vuodessa, määräytyy esimiehen palkkaporras 1,3 milj. € + 1,1

milj. € x 30% myynnin mukaan, eli yhteenlasketun myynnin 1,63 milj. €/v. mukaan.

Palkkaluokkien yläpuolella

Palkkaluokkien yläpuolisissa toimipaikoissa työehtosopimus velvoittaa sopimaan euromääräisestä erillisestä korvauksesta kylmäaseman hoidosta työnantajan ja toimihenkilön välillä, joka ei ole työkohtaisuuslisää. KEY:n palkkatutkimusten mukaan korvaus on keskimäärin ollut vähintään noin 150 euroa/kk.

Työkohtaisuuslisä

3. Toimipaikan esimiehelle maksetaan työkohtaisuuslisänä taulukkopalkkaa korkeampaa palkkaa ottaen huomioon toimipaikan myynnin määrä, toimihenkilön ammatillinen pätevyys ja sellaiset erityisvastuut, jotka eivät kerrytä toimipaikan myynnin määrää.

Työkohtaisuuslisä maksetaan:

a. myynnin ylittäessä ylimmän palkkaluokan mukaisen myynnin tai myynnin ylittäessä 50 %:lla taulukoiden myyntimäärän välin

b. toimihenkilön osoittaessa työtehtävissään erityistä tehokkuutta, osaamista ja tuloksia

c. toimihenkilön vastatessa väliaikaisesti useammasta toimipaikasta sen kerryttämättä varsinaisen toimipaikan myynnin määrää. Työkohtaisuuslisä maksetaan ko. vastuuajalta. Vastuu on väliaikaista, mikäli se ei kestä 1 kokonaista kalenterivuotta

x. toimihenkilön tehdessä kiinteistön huolto- ja valvontatehtäviä tai hoitaessa asiamiespostia tai tehdessä muita edellä mainittuihin erityisvastuisiin liittyviä tehtäviä.

Useiden edellytysten täyttyessä otetaan se huomioon työkohtaisuuslisän suuruudessa.

Arvioitaessa työkohtaisuuslisän lopullista suuruutta otetaan huomioon myös, riippumatta toimipaikan koosta, henkilöstön ohjauksen ja valvonnan tarve sekä tehtävien kokonaistyöllistävyys ja -vastuut.

Tulkinta

Pakollinen lisä

Työkohtaisuuslisä on työehtosopimukseen perustuva pakollinen lisä. Lisä korottaa myyntiin (tai huoltamopuolella myyntikatteeseen) perustuvaa palkkaa. Olennaista on, että työkohtaisuuslisänä maksetaan eritellen taulukkopalkkaa korkeampaa palkkaa. Palkkataulukoiden ulkopuolella työkohtaisuuslisä sisältyy kokonaispalkkaan eikä sitä tarvitse välttämättä erikseen eritellä. Työkohtaisuuslisän suuruutta ei ole säännelty.

Myynnin mukainen palkkaluokka vähimmäistaulukkopalkkana muodostaa aina perustan, jonka päälle työkohtaisuuslisät ja erityisvastuista maksettavat euromäärät rakentuvat samoin kuin mahdolliset luontoisedut. Ei siis verrata bruttopalkkaa taulukkopalkkaan (toteutuuko pelkkä taulukkopalkka). Myyntiä tarkastellaan kalenterivuoden perusteella vuoden lopun 31.12. tilanteen mukaan. ABC esimiehillä käytetään myyntikatteita.

Palkkataulukon piirissä erittelyvelvollisuus

Työehtosopimus ei salli, että sijoituttaessa palkkataulukon piiriin työsopimuksessa mainittaisiin vain sopimuspalkka erittelemättä työkohtaisuuslisää. Työsopimuksessa mainitaan mahdollisen työkohtaisuuslisän suuruus euromääräisesti ja määräytymisperuste (tes 10 § 3 kohta/a-d).

Jos määräytymisperusteita on useita, mainitaan kunkin perusteen osalta suuruus euromääräisesti ja maksamisperuste erikseen. Erittelyn tekeminen on työnantajan velvollisuus. Koska työkohtaisuuslisä voi palkantarkistusten ja palkkaportaan muuttumisen myötä käyttäytyä eri tavalla, on tärkeä erottaa toisaalta myynnin perusteella maksettava työkohtaisuuslisän osuus ja toisaalta pätevyys ja erityisvastuut työkohtaisuuslisän maksuperusteena.

Sijoituttaessa palkkataulukon yläpuolelle

Toimipaikan sijoittuessa myynnin määrän perusteella palkkataulukon ala- tai yläpuolelle, esimiesten kanssa käytävien neuvottelujen kohteena on vain kokonaispalkan suuruus.

Työehtosopimus ei velvoita erittelemään kokonaispalkkaa. Kirjallinen euromääräinen eritteleminen on työnantajalle vapaaehtoista.

Kokonaispalkkaan sisältyvät kaikki työkohtaisuuslisät. Omasta aloitteestaan toimihenkilöllä on oikeus ottaa esille, että kokonaispalkassa on huomioitava esimerkiksi myynnin ylityksen vaikutus, veikkaustoiminta, asiamiespostitoiminta tai joku muu työkohtaisuuslisän maksamisen perusteena oleva seikka.

Edellytysten täyttyessä palkkataulukon ulkopuolisille toimihenkilöille on sinänsä maksettava työkohtaisuuslisää sisällyttämällä se kokonaispalkkaan (liiton tulkinta). Työehtosopimuksessa on esimerkiksi suoraan sanottu, että työkohtaisuuslisä on maksettava myös myynnin ylittäessä ylimmän palkkaluokan mukaisen myynnin.

Myyntiin perustuva työkohtaisuuslisä

Yksi työkohtaisuuslisän maksamisen perusteista on toimipaikan myyntiin perustuva. Myynnin ylittäessä 50 %:lla taulukoiden myyntimäärän välin maksetaan työkohtaisuuslisää.

Esimerkki: Myynnin puolivälin ylitys palkkaluokkien 2 ja 3 välillä (2,46 – 3,61 milj. euroa/v) tapahtuu toimipaikan vuosimyynnin

ollessa yli 3,035 milj. euroa. Toimihenkilö ja työnantaja sopivat tällöin työkohtaisuuslisästä, jonka euromäärää työehtosopimus ei määrittele, mutta johtona voidaan käyttää palkkaportaiden 2 ja 3 euromäärien erotuksen väliä.

Työkohtaisuuslisä on maksettava myös myynnin ylittäessä ylimmän palkkaluokan mukaisen myynnin. Tällä tarkoitetaan sitä, että toimipaikan vuosimyynti ylittää 5,91 milj. euroa. Pelkän ylimmän taulukkopalkan maksaminen ei täytä työehtosopimuksen määräystä.

Ylityksen suuruus jää tapauskohtaisesti neuvoteltavaksi toimihenkilön ja työnantajan välillä. Kriteerinä on muun muassa myynnin euromäärä ja paljonko myynti ylittää ylimmän portaan eli 5,91 milj. euron myynnin.

Myyntiä kerryttämättömät erityisvastuut

Eräät esimiehen vastuualueet ovat sellaisia, etteivät ne kerrytä toimipaikan myyntiä, joten ne on määritelty erillisiksi työkohtaisuuslisän maksamisen perusteiksi. Työkohtaisuuslisään oikeuttavaksi erityisvastuuksi on erikseen sovittu (luettelo ei tyhjentävä):

- asiamiespostitoiminta

- kiinteistön valvonta ja hoito

- veikkausasiamiestoiminta

- S-pankkitoiminta (S-marketeissa)

- muu erityisvastuu, joka ei kerrytä myyntiä

- usean toimipaikan vastuu.

Työkohtaisuuslisän euromäärää ei ole työehtosopimuksessa määritelty, vaan toimihenkilö ja hänen esimiehensä sopivat euromäärän kunkin maksamisperusteen osalta erikseen.

Työkohtaisuuslisän määrä ei leikkaannu, ellei ole olennaisia muutoksia sen maksamisperusteissa. Tällainen muutos voi olla esimerkiksi se, että asiamiespostitoimintaa ei enää tietyn päivän jälkeen ole.

Asiamiesposti ja veikkaustoiminta

Kun veikkausasiamiestoiminta ei kerrytä toimipaikan myynnin määrää, se on työkohtaisuuslisän maksamisen perusteena oleva erityisvastuu (määräys otettu ensimmäisen kerran työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaan 24.10.2007).

Jos esimieheen voidaan kohdistaa työoikeudellisia seurauksia asiamiesposti- tai veikkaustoiminnan puutteista toimipaikassa, katsotaan hänen vastaavan niistä. Työnjohto-oikeutensa nojalla esimiehellä on oikeus määrätä, kuka johdettavista työn tekee vai tekeekö hän sen itse.

Kiinteistön valvonta

Kiinteistön valvonnasta ja hoidosta on maksettava työkohtaisuuslisää, jos esimiehelle tulevat esimerkiksi hälytykset myymälän laitteista.

Hälytystehtävän toteutuessa siten, että esimies joutuu itse menemään toimipaikkaan hälytettynä, tulee työnantajan tämän lisäksi maksaa

erillinen hälytysraha (ks. hälytysraha).

S-pankkitoiminta

Myös S-pankkitoiminta katsotaan erityisvastuuksi, kun toimihenkilö vastaa siitä toimivaltansa rajoissa (työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja 9.6.2011).

S-pankkitoiminnasta määräyksen soveltaminen rajoittuu käytännössä S- markettien esimiehiin, kun S-marketissa on palvelupiste, jossa hoidetaan S-pankkitoimintaa.

Muissa konsepteissa esimiehet eivät ole normaalisti oikeutettu S- pankkitoiminnasta maksettavaan lisään. Salejen, Alepojen, Prismojen ja ABC-asemien esimiehet eivät pääsääntöisesti kuulu lisän piiriin.

Joissakin tapauksissa lisää on maksettu myös Prisman palvelupäällikölle, kun hän vastaa S-pankkitoiminnasta erillisessä palvelupisteessä (selvitetään aina erikseen). KEY:n kyselyjen perusteella esimiehelle on maksettu työkohtaisuuslisää 25-50 euroa/kk S-pankkitoiminnasta.

Useamman toimipaikan vastuu

Toimihenkilön vastatessa vain väliaikaisesti useammasta toimipaikasta, sen kerryttämättä varsinaisen toimipaikan myynnin määrää, on se erityisvastuu, josta maksetaan 10 §:n 3. kohdan mukainen työkohtaisuuslisä. Työkohtaisuuslisä maksetaan ko. vastuuajalta. Vastuu on väliaikaista, mikäli se ei kestä yhtä kokonaista kalenterivuotta. Täyttä kalenterivuotta ei muodostu esimerkiksi 1.4.-31.3. välisestä ajasta, vaan vastuun tulee kestää kokonainen kalenterivuosi 1.1.-31.12.

*Erittely pitänyt tehdä 30.9.2010 mennessä

Kaikkien esimiesten palkkojen on tullut olla 30.9.2010 mennessä eriteltynä taulukkopalkkaan ja työkohtaisuuslisän eri maksuperusteisiin ja euromääräisiin osiin käsitellyllä tavalla (todettu allekirjoituspöytäkirjamääräyksessä 20.4.2010). Velvollisuus on koskenut myös tuolloin voimassa olleita työsuhteita eikä vain ajankohdan jälkeen solmittuja uusia työsopimuksia. Ellei erittelyä tehty määräaikaan mennessä tai sen tekemisestä ei päästy toimihenkilön ja työnantajan kanssa yksimielisyyteen katsotaan ajankohdan jälkeen, että vähimmäispalkan ylittävää työkohtaisuuslisää maksetaan toimihenkilön osoittaessa työtehtävissään erityistä tehokkuutta, osaamista ja tuloksia. Siis myynnin mukaisen vähimmäispalkan ylittävä osuus on 1.10.2010 lukien ollut automaattisesti toimihenkilön pätevyydestä maksettua, ellei palkan osuutta ole sitä ennen eritelty. Silloin ei työkohtaisuuslisää vielä muulla perusteella makseta.

Ellei erittelyä ole määräaikaan mennessä suoritettu, jälkikäteen ja palkkaportaan muutoksen yhteydessä työnantajalla ei ole oikeutta selittää, että sitä on maksettu muusta syystä, esimerkiksi portaikon puolivälin ylityksestä johtuvana ”myyntilisänä”, ja siten työnantaja ei voi leikata tätä osuutta noustaessa seuraavaan palkkaportaaseen tai kokonaan palkkataulukon yläpuolelle. Jos erittely on tehty muulla tavalla ensimmäisen kerran 1.10.2010 jälkeen, erittely on todennäköisesti väärin ja mahdollisesti johtanut jo (ehkä huomaamatta) palkan alentumiseen.

Pal kankorotukset

Tehtäessä liittojen sopimia yleis- ja/tai taulukkopalkkakorotuksia säilyy työkohtaisuuslisä euromäärältään vähintään entisen suuruisena edellyttäen, että työkohtaisuuslisän maksamisperusteissa ei tapahdu työehtosopimuksessa tarkoitettuja oleellisia muutoksia (esim. työkohtaisuuslisään oikeuttava vastuu on poistunut). (Todettu allekirjoituspöytäkirjamääräyksessä 20.4.2010) . Kyseinen määräys ei sovellu palkkataulukon ulkopuolella oleviin toimihenkilöihin. Esimerkiksi lisättäessä palkkaportaita, henkilökohtainen palkan osuus voi leikkaantua.

Jonkin erityisvastuun perusteella maksettava työkohtaisuuslisä ei voi palkankorotusten yhteydessä leikkaantua siirryttäessä taulukossa ylempään vähimmäispalkkaportaaseen, sillä ne maksetaan vastuista, jotka eivät kerrytä toimipaikan myyntiä. Ainoastaan palkkataulukon puolivälin ylityksen perusteella maksettu työkohtaisuuslisä voi leikkaantua siirryttäessä seuraavaan palkkaluokkaan, eli myynti voi sulautua myyntiin palkkauksellisesti.

Palkkoja korotettaessa ei voida menetellä siten, että kokonaispalkkaa korotetaan vain yleiskorotuksella ja sen jälkeen katsotaan, että kokonaispalkka ylittää taulukkopalkan, mikäli myyntiin perustuva palkkaluokka on samalla noussut. Uusi myynnin mukainen palkkaluokka muodostaa tällöin uuden perustan, jonka päälle entisen suuruinen työkohtaisuuslisä rakentuu (ellei työkohtaisuuslisän leikkaantumiseen ole työehtosopimuksessa tarkoitettua olennaista muutosta, jolloin se voidaan tästä syystä poistaa).

Palkkataulukon yläpuolella vähimmäispalkkaa ei tarvinne erikseen eritellä (TT 2013-147), mutta on muun ohessa toisaalta selvää, ettei vain ylintä taulukkopalkkaa voida maksaa. Taulukon yläpuolella täytyy kokonaispalkan korottua yleiskorotuksen määrällä eikä henkilökohtaisen palkan muuta osuutta saada jättää ennalleen tai korottaa muulla (alemmalla) määrällä kuin mikä sovittu yleiskorotus on.

Tarkistusneuvottelut

4. Työnantaja ja toimihenkilö käyvät yhdessä lävitse:

a. edellisen vuoden myynnin perusteella palkkataulukkoon sijoittumisen,

b. työkohtaisuuslisän maksamisperusteet

c. 10 §:n 1. kohdan 7. kappaleen mukaiset maksamisperusteet. Tarkistusneuvottelut käydään:

a. työsopimusta tehtäessä

b. työsuhteen kestäessä vuosittain huhtikuun loppuun mennessä

c. välittömästi työkohtaisuuslisän maksamisperusteiden oleellisesti muuttuessa.

Vastaavat neuvottelut palkkaluokkien ala- tai yläpuolelle sijoittuvan toimipaikan toimihenkilön kanssa voidaan soveltuvin osin käydä myös muuna ajankohtana vuosittain.

Tarkistusneuvottelujen jälkeen toimihenkilö saa pyynnöstä kirjallisen selvityksen palkan määräytymisperusteista.

Tulkinta

Tarkistusneuvottelut käydään toimihenkilön ja hänen esimiehensä kanssa erikseen kahden kesken työehtosopimuksessa määritellyn sisältöisenä ja mainituissa tilanteissa (a – c).

Palkantarkistusneuvottelut (”vastaavat neuvottelut”) on käytävä myös palkkataulukoiden ulkopuolelle kuuluttaessa palkan suuruudesta joka vuosi. Ne voidaan käydä muunakin ajankohtana kuin huhtikuun loppuun mennessä. Neuvotteluissa ei tarvitse palkkataulukon ulkopuolelle kuuluttaessa eritellä palkan eriä (toisaalta estettä tähän ei myöskään ole).

Tarkistustilanteet

a. työsopimusta tehtäessä

b. työsuhteen kestäessä vuosittain huhtikuun loppuun mennessä

c. välittömästi työkohtaisuuslisän maksamisperusteiden oleellisesti muuttuessa, esimerkiksi erityisvastuun poistuessa tai tullessa.

Neuvottelujen sisältö palkkataulukon piirin kuuluttaessa

Xxxxxxxxxxxxx ja tämän oman esimiehen välisissä tarkistusneuvotteluissa käsitellään:

- edellisen vuoden myynnin perusteella (31.12. tilanne) sijoittuminen palkkataulukkoon, eli palkkaporras, jolle esimies myynnin perusteella kuuluu jatkossa,

- palkkataulukon puolivälin ylitys työkohtaisuuslisän maksamisperusteena,

- onko esimiehen hoidettavana työkohtaisuuslisän maksamiseen oikeuttavia erityisvastuita tai onko joku niistä poistunut (asiamiespostitoiminta, kiinteistön valvonta, veikkausasiamiestoiminta, S-pankkitoiminta, henkilökohtainen pätevyys ja useamman toimipaikan vastuu)

- epäsäännöllisenä työaikana, iltaisin-, lauantaisin ja sunnuntaisin, tehdyn työn palkkaa korottava vaikutus.

Puhelimella tai sähköpostilla toimihenkilölle ilmoitettuun ratkaisuun ei tule tyytyä.

Palkan erittely

Palkantarkistusneuvotteluissa työnantajan tulee omasta aloitteestaan huolehtia siitä, että taulukoiden piiriin kuuluttaessa kokonaispal kka eritellään niin perusteiltaan (mainitaan erikseen mistä työkohtaisuuslisästä on kysymys tai mikäli perusteita on useita, mainitaan kukin peruste erikseen) kuin kukin peruste euromäärältään. Ellei näin ole menetelty, on rikottu työehtosopimusta.

Erittelyn tekemättä jättäminen voi johtaa siihen, että palkka tulevien tarkistusten yhteydessä (huomaamatta) alenee. Se, että vain kokonaispalkkaa korotetaan aina vain yleiskorotuksen määrällä, on voinut johtaa alhaisempaan palkkaan kuin mihin on ollut oikeus (kun taulukon mukainen osuus on noussut ko. kierroksella enemmän).

Sen enempää työkohtaisuuslisän kuin epäsäännöl lisenä työaikana tehdyn korvauksen suuruutta ei ole sellaisenaan määritelty. Se ei kuitenkaan voi koskaan sisältyä palkkataulukon mukaiseen vähimmäispalkkaan.

Kirjallinen selvitys

Tarkistusneuvottelujen jälkeen toimihenkilö saa pyynnöstä kirjallisen selvityksen palkan määräytymisperusteista ja erittelystä. Sitä voi siis pyytää halutessaan työnantajalta, mikäli palkantarkistusneuvotteluissa ei ole muuten laadittu vastaavaa erittelyä.

Oleellinen muutos maksamisperusteessa

Tarkistusneuvottelut käydään myös välittömästi työkohtaisuuslisän maksamisperusteiden oleellisesti muuttuessa. Muutokset ovat mahdollisia vain yhteisesti todeten. Muutos työkohtaisuuslisän maksuperusteissa voi koskea vain sitä maksamisperustetta (erityisvastuuta), joka on muuttunut.

Tällainen muutos voi olla esimerkiksi veikkausasiamiestoiminnan poistuminen, jolloin se osa työkohtaisuuslisästä voi poistua. Jos esimiehen vastuulle tulee asiamiespostitoiminta, on tämä todettava työkohtaisuuslisän maksamiseen oikeuttavana vastuuna ja määriteltävä se euromäärältään. Muilta osin täytyy työkohtaisuuslisän jäädä entisen suuruiseksi. Määräyksen noudattaminen ei ole mahdollista, ellei työkohtaisuuslisän suuruutta ole erikseen todettu ja eritelty (työsopimuksessa). Siten työkohtaisuuslisän maksamisen eri elementit tulee olla eriteltynä euromääräisiin osiin.

Myyntiportaan aleneminen

Jos myynnin mukainen palkkaporras siirtyy alempaan portaaseen, on mahdollista että esimiehen myyntiin perustuva vähimmäispalkka alenee. Työkohtaisuuslisät sen sijaan eivät muutu, ellei maksamisperusteessa tapahdu muutosta, eli joku työkohtaisuuslisän maksamiseen perustuva vastuu poistuu. Ellei työnantaja alenna palkkaa tilanteessa, jossa siihen

olisi mahdollisuus, voi palkka alentua myöhempien palkankorotusten yhteydessä tiettyjen edellytysten vallitessa.

Taulukon ulkopuolella olevat

Palkantarkistusneuvotteluja vastaavat neuvottelut palkkataulukkojen (ala- tai) yläpuolelle sijoittuvan toimipaikan toimihenkilön kanssa voidaan soveltuvin osin käydä myös muuna ajankohtana vuosittain kuin huhtikuun loppuun mennessä. Työehtosopimus velvoittaa työnantajaa vuosittain käymään nämä vastaavat neuvottelut.

Neuvottelujen kohteena on kuitenkin vain ”kokonaispal kan suuruus”

(työtuomioistuimen ratkaisu TT 2013-147).

Neuvottelut ovat aitoa neuvottelemista palkan suuruudesta ja onko sitä aihetta tarkastaa.

Työehtosopimus ei velvoita taulukon ulkopuolella erittelemään kokonaispalkkaa. Kokonaispalkkaan sisältyvät kaikki työkohtaisuuslisät. Edellytysten täyttyessä työkohtaisuuslisää palkkataulukon ulkopuolisille toimihenkilöille on sinänsä maksettava sisällyttämällä se kokonaispalkkaan (liiton kanta, työnantaja selittänee, etteivät työkohtaisuuslisämääräykset ylipäätään sovellu palkkataulukon ulkopuolelle kuuluttaessa, käytännössä asialla ei ole merkitystä, koska erittelyä ei tarvitse erikseen tehdä).

Omasta aloitteestaan toimihenkilöllä on oikeus ottaa esille, että kokonaispalkassa on huomioitava esimerkiksi joku uusi erityisvastuu, joka esimiehelle on tullut, kuten veikkaustoiminta, asiamiespostitoiminta tai joku muu työkohtaisuuslisän maksamisen perusteena oleva seikka.

Sovittu kokonaispalkka kuitenkin sisältää sekä sopimusta tehtäessä olleet että mahdolliset tulevat erityisvastuut (näin lienee asiaa tulkittava, TT 2013-147). Määräys ei velvoita työnantajaa nostamaan kokonaispalkkaa, toisaalta työnantajalla ei ole palkkataulukon ulkopuolella oikeutta leikata kokonaispalkkaa, vaikka joku erityisvastuu poistuukin (paitsi jos vastuu on ollut euromäärältään eritelty).

Kirjallinen euromääräinen eritteleminen on työnantajalle siis vapaaehtoista kun sijoitutaan palkkataulukon ulkopuolelle. Palkkataulukoiden ylä- tai alapuolelle sijoittuvien esimiesten kohdalla työkohtaisuuslisän eri perusteet voivat olla edellä todetulla tavalla myös eritelty, jos työnantaja haluaa näin toimia. Työehtosopimus ei tätä estä. Mikäli erittely on siis tehty myös euromäärä erikseen mainiten, voidaan kyseinen työkohtaisuuslisän osuus euromäärältään leikata maksamisperusteen lakatessa. Mikäli euromäärää ei ole mainittu, palkkaa ei voida alentaa, vaikka peruste poistuisikin.

TT 2013-147 (S-ryhmän esimiesten työehtosopimuksen tulkinta). Asiassa oli kysymys siitä, miten työehtosopimuksen määräystä palkkaluokkien yläpuolelle sijoittuvien toimihenkilöiden kanssa käytävistä palkkaneuvotteluista oli tulkittava. Xxxxxxx mukaan sopimuspalkkaisen toimihenkilön kanssa käytävässä neuvottelussa kuukausipalkan osat tuli eritellä.

Määräyksen sanamuodosta ei voitu selvästi päätellä neuvotteluissa käsiteltävien asioiden piiriä. Tuomiossa käsiteltiin lisäksi työehtosopimuksessa olevia työsopimuslomakkeen täyttämisohjeita, osapuolten neuvottelukäyttäytymistä määräyksestä sovittaessa ja määräyksen soveltamiskäytäntöä. Asiaa kokonaisuutena arvioitaessa painavammat perusteet puolsivat työnantajapuolen tulkintaa, jonka mukaan työehtosopimusmääräys velvoitti työnantajan vuosittain neuvottelemaan palkasta toimihenkilöiden kanssa palkkaperusteiden sisältöä erittelemättä. Siten työntekijäpuolen tulkintakanne tuli hylätyksi.

Tärkeää tuomion perusteella on siten, että työehtosopimus velvoittaa työnantajan neuvottelemaan palkasta myös palkkaluokkien yläpuolelle sijoittuvan toimihenkilöiden kanssa mutta nimenomaan (vain) palkan suuruudesta.

Tapauksesta ilmenee myös se periaate, että siirryttäessä palkkataulukoiden piiristä toiseen toimipaikkaan, joka on palkkataulukon yläpuolella myynniltään, siirrytään eritellyn palkan piiristä erittelemättömän kokonaispalkan piiriin. Kuitenkin niin, että vastuut heijastuvat palkan suuruuteen siitä neuvoteltaessa.

Luontoisedut

Palkan yleiskorotukset eivät koske luontoisetuja (kuten puhelinetu tai autoetu taikka hoitoturvavakuutus). Niiden arvon määrityksessä noudatetaan verohallinnon päätöksiä luontoiseduista ja yrityksen matkustussääntöä samoin kuin sitä, mitä työsopimukseen on kirjattu.

Pal kkahal linnollisia esimerkkejä kevään 2014

pal kantarkistusneuvotteluista huhtikuun loppuun mennessä:

Palkkahallinnollinen esimerkki: palkan tarkistusneuvottelujen käyminen huhtikuun 2014 loppuun mennessä
Alkupalkka
Taulukkopalkka palkkaryhmässä 3. (muu Suomi)	3.234,00
Työkohtaisuuslisä toimihenkilön osoittaessa työtehtävissään erityistä tehokkuutta, osaamista ja tuloksia (muu kuin myyntiin perustuva työkohtaisuuslisä)	300,00
Kokonaispalkka 31.4.2014	3.534,00
Tarkistusneuvottelut (tes 10 § 4. kohta):

Uusi vähimmäistaulukkopalkka 1.5. alkaen, kun tarkistusneuvotteluissa todetaan myynnin mukaisen palkkaryhmän olevan jatkossa 4., 4,76 milj. ( 1 portaan nousu).	3.502,00
Työkohtaisuuslisä 1.5. toimihenkilön osoittaessa työtehtävissään erityistä tehokkuutta, osaamista ja tuloksia (muu kuin myyntiin perustuva työkohtaisuuslisä), ei muutosta perusteessa	300,00
Uusi henkilökohtainen kuukausipalkka 1.5. alkaen	3.802,00
Yhteenveto: työkohtaisuuslisää voidaan maksaa sillä perusteella, että toimihenkilö osoittaa työtehtävissään erityistä tehokkuutta, osaamista ja tuloksia. Kun työkohtaisuuslisä määräytyy työehtosopimuksen 10 §:n 3b. kohdan perusteella, se ei voi leikkaantua, vaikka taulukkoportaassa tapahtuu siirtyminen ylemmäs. Tämä johtuu siitä, ettei sitä makseta myynnin perusteella.

Palkkahallinnollinen esimerkki: palkan tarkistusneuvottelujen käyminen huhtikuun 2014 loppuun mennessä ja asiamiespostiin perustuva työkohtaisuuslisä
Alkupalkka
Taulukkopalkka palkkaryhmässä 3. (muu Suomi)	3.234,00
Asiamiespostin hoitamiseen perustuva työkohtaisuuslisä	100,00
Henkilökohtainen kuukausipalkka	3.334,00
Tarkistusneuvottelut (tes 10 § 4. kohta):
Uusi vähimmäistaulukkopalkka 1.5. 2014 alkaen, kun tarkistusneuvotteluissa todetaan myynnin mukaisen palkkaryhmän olevan jatkossa 4 (1 portaan nousu).	3.502,00
Työkohtaisuuslisä 1.5. asiamiespostin perusteella	100,00
Uusi henkilökohtainen kuukausipalkka 1.5. alkaen	3.602,00

Yhteenveto: myyntiin perustumattomana erityisvastuuna asiamiespostitoiminnan perusteella maksettava työkohtaisuuslisä ei leikkaannu siirryttäessä pal kkataulukossa myynnin perusteella ylempään pal kkaryhmään.

Myyntiin perustumaton työkohtaisuuslisä ei siis leikkaannu, kun palkantarkistamisen yhteydessä tapahtuu siirtyminen myynnin perusteella ylempään palkkaryhmään. Vain sen hetkinen myyntiin perustuva työkohtaisuuslisä (taulukoiden 50 %:n ylitys) leikkaantuu, kun siirrytään seuraavaan portaaseen. Jos seuraavan portaan ylitys kuitenkin toteuttaa edelleen sitä seuraavaan portaaseen nähden puolivälin ylityksen, työkohtaisuuslisää on edelleen maksettava tästä ylityksestä (mutta sen suuruus voidaan määritellä uudelleen).

Palkkahallinnollinen esimerkki: myyntiin perustuva työkohtaisuuslisä ja palkantarkistusneuvottelujen käyminen huhtikuun loppuun mennessä Alkupalkka:
Taulukkopalkka palkkaryhmässä 3. (muu Suomi)	3.234,00
Myyntiin perustuva työkohtaisuuslisä taulukon puolivälin ylityksestä	200,00
Henkilökohtainen kuukausipalkka ennen tarkistusneuvotteluja	3.434,00
Tarkistusneuvottelut (tes 10 § 4. kohta):
Uusi vähimmäistaulukkopalkka 1.5.2014 alkaen, kun tarkistusneuvotteluissa todetaan myynnin mukaisen palkkaryhmän olevan jatkossa 4.	3.502,00
Myyntiin perustuvan työkohtaisuuslisän maksamisperuste poistunut (myyntiin perustuvan työkohtaisuuslisän maksamisperuste voi poistua myös, jos ylite jää alle 50 %)	Poistunut myynnin sulautuessa myyntiin palkkaportaan nousun myötä
Toimihenkilön henkilökohtainen kuukausipalkka 1.5. lukien	3.502,00
Yhteenveto: myyntiin perustuva osa työkohtaisuuslisää voi leikkaantua siirryttäessä pal kkataulukossa uuteen ylempään

pal kkaportaaseen.

Osapuolet ovat hyväksyneet palkkahallinnolliset esimerkit työehtosopimusratkaisujen yhteydessä. (Allekirjoituspöytäkirjamääräykset 24.11.2011 ja 25.3.2011 ja 20.4.2010). Palkkaluvut on muutettu viimeistä palkkaratkaisua vastaaviksi.

*Pal kkahallinnollinen esimerkki: toteutetut palkankorotukset 1.6.2013

Taulukkopalkkoja ja henkilökohtaisia palkkoja on korotettu 1.6.2013 alkaen 1,9 %.

Palkkahallinnollinen esimerkki 1.6.2013 tapahtuneen korotuksen oikeasta toteuttamisesta oltaessa palkkataulukon piirissä ja palkkaryhmän noustua:

1. Lähtötilanne ennen tarkistusneuvotteluja
Taulukkopalkka pal kkaryhmässä 3. 3,61 milj. (I kalleusluokka) 31.4.2013 voimassa ollut taulukko	3174 €
Asiamiesposti S-pankki Veikkaus Puhelinetu Hoitoturvavakuutus (on joissakin osuuskaupoissa) Autoetu (voi olla joissakin osuuskaupoissa)	20 € 20 € 20 € 20 € 30,88 € 440 €
Kokonaispalkka 31.4.2013 ennen tarkistusneuvotteluja	3724,88 €
2. Tarkistusneuvottelut huhtikuun loppuun mennessä
Uusi vähimmäistaulukkopalkka 1.5. alkaen, kun todetaan edellisen vuoden myynnin perusteella pal kkaryhmän olevan jatkossa 4. 4,76 milj.	3437 €
Asiamiesposti S-pankki Veikkaus Puhelinetu Hoitoturvavakuutus Autoetu (voi olla joissakin osuuskaupoissa)	20 € 20 € 20 € 20 € 30,88 € 440 €
Uusi kokonaispalkka 1.5.2013 alkaen	3987,88 €

3. Palkankorotus 1.6.2013
Uusi vähimmäistaulukkopalkka 4. 4,76 milj. muu Suomi	3502 €
Asiamiesposti (20 x 1,9 %) S-pankki (20 x 1,9 %) Veikkaus (20 x 1,9 %) Puhelinetu (luontoisetuna ei korotu) Hoitoturvavakuutus (+ 1,9 % mikäli aikaisemminkin tehty näin) Autoetu	20,38 € 20,38 € 20 ,38 € 20 € 30,88 € 440 €
Uusi kokonaispalkka	4054,02 €

Pal kan korottaminen taulukkojen ulkopuolisilla 1.6.2013

Korotuksessa 1.6.2013 kokonaispalkkaa on tullut korottaa 1,9 % (ei luontoisetuja). Tämä korotus on tullut toteuttaa 1.6. lukien huolimatta siitä, milloin palkantarkistusneuvottelut on käyty tai myöhemmin kuluvan vuoden aikana käydään.

1.6.2013 yleiskorotus on tullut toteuttaa henkilökohtaisen kuukausipalkan korotuksena. Työnantaja ei ole voinut menetellä siten, että jokin palkan osuus olisi jätetty korottamatta.

*Työnantaja on useissa yrityksissä tulkinnut palkan yleiskorotusmääräyksiä siten, että II kuntakalleusluokituksen muutos muuksi Suomeksi ja siitä sovittu erillinen kompensaatio ei ole käytännössä koskenut palkkataulukon ulkopuolella olevaa. Käytännössä kompensaation on katsottu leikkaantuvan yleiskorotuksen yhteydessä (kompensaatio katoaa vähimmäispalkkaosuuden noustessa samalla määrällä kuin ylittävä osuus samalla pienenee).

Työehtosopimus ei työtuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaan sellaisenaan estä tätä.

*Erityiset palkantarkistustilanteet

Toimipaikan vaihtuminen ja palkan tarkastusneuvottelut. Toimipaikan vaihtojen osalta erotetaan aina se, onko kyseessä vapaaehtoinen vai

”pakollinen” pysyvä siirto. Pakollinen siirto on määritelty TES 5 § 4-6 kohdissa, joka siis voi tapahtua vain irtisanomisperusteella tai heikon kannattavuuden takia noudattaen tiettyä työehtosopimuksessa tarkoitettua menettelyä. Toiseksi merkitystä on sillä, tapahtuuko siirtyminen suurempaan vai pienempään yksikköön. Jos kyseessä on muu kuin vapaaehtoinen siirtyminen, on

työehtosopimuksessa määräys (tes 5 § 6 d –kohta), jossa todetaan, että entistä palkkaa maksetaan vähintään 9 kuukautta. Tätä noudatetaan siis kun suuremmasta yksiköstä siirrytään pienempään (ks. tästä edellä oppaassa).

Vaihdettaessa toimipaikkaa sopimusteitse on perustana työehtosopimuksen tarkistusneuvottelujen käymistä koskeva velvoite: ”Jos työkohtaisuuslisän maksamiseen vaikuttavissa tekijöissä tapahtuu oleellisia muutoksia, työnantaja ja toimihenkilö käyvät välittömästi yhdessä lävitse työkohtaisuuslisän maksamiseen vaikuttavat tekijät”. Muutokset toteutetaan ”seuraavan palkanmaksukauden alusta”. Vapaaehtoisesti toimipaikkaa vaihdettaessa tilanne arvioidaan tarkistusneuvotteluissa uuden toimipaikan tilanteen mukaan.

* Siirtyminen suurempaan taulukoiden piirissä vielä olevaan yksikköön. Uuden toimipaikan myynnin mukainen taulukkopalkka muodostaa toimihenkilön uuden usein korkeamman vähimmäispalkan ja sen lisäksi määritellään työkohtaisuuslisät ja muut vähimmäispalkan päälle tulevat erät. Nämä arvioidaan uuden toimipaikan ja uuden työsopimuksen mukaisten tehtävien mukaan. Työkohtaisuuslisiä maksetaan uuden toimipaikan vastuiden ja perusteiden mukaan. Unohtaa ei saa myöskään tessin 10 §:n 1 kohdan 7 kappaleen mukaista epäsäännöllisenä aikana tehdyn työn huomioimista, jos sellaista tehdään. Myynnin mukaisen vähimmäispalkan täytyy olla heti kunnossa (seuraavan palkanmaksukauden alusta).

Toimihenkilölle maksettu entisen toimipaikan mukainen myyntilisä (50 % taulukoiden puolivälin ylitys) voi ”leikkaantua”, jos uudessa toimipaikassa ei ole myyntiportaiden puolivälin ylitystä.

Kun esimerkiksi edellisessä toimipaikassa maksettiin myyntilisää 300 euroa, voidaan uudessa toimipaikassa palkkaus tarkistaa sellaiseksi, että taulukkoportaan puolivälin ylityksen johdosta maksetaan ”myyntilisää” esimerkiksi 100 euroa (työehtosopimuksen mukainen minimi 1 snt).

Myös muut työkohtaisuuslisät tarkistetaan vastaamaan uuden toimipaikan tilannetta. Esimerkiksi asiamiespostin hoitamisen esimieheltä vaatima työn määrä voi olla erilainen, jolloin siitä maksettavan työkohtaisuuslisän euromäärä tarkistetaan uuden toimipaikan työmäärän mukaiseksi.

*Siirtyminen suurempaan taulukoiden ulkopuolelle sijoittuvaan yksikköön. Siirryttäessä palkkataulukoiden piiristä niiden ulkopuolelle työnantajan ja toimihenkilön välillä sovitaan kokonaispalkka, joka kattaa vastuut. Palkkataulukon piiriin kuuluvat työkohtaisuuslisien erittelyt jäävät pois. Työkohtaisuuslisää on edellytysten täyttyessä maksettava, mutta sitä ei tarvitse enää välttämättä eritellä euromääräisesti.

*Siirtyminen pienempään yksikköön. Tilanteissa, joissa toimihenkilö sopimalla ja täysin vapaaehtoisesti vaihtaa pienempään toimipaikkaan, ilman että toimipaikan vaihtamisen syynä on heikosta kannattavuudesta johtuva siirtyminen, määräytyy vähimmäispalkka heti uuden toimipaikan myynnin mukaan. Myös työkohtaisuuslisät määräytyvät uuden toimipaikan ja siellä olevien vastuiden mukaan. Henkilökohtaista pätevyyslisää joudutaan mahdollisesti tarkastelemaan uudelleen (pienemmäksi) tässä tilanteessa.

Osakuukauden pal kka ja tuntipal kka

5. Osakuukauden palkka lasketaan:

▪ kertomalla päiväpalkka palkkaan oikeuttavilla päivillä, jos niitä on alle 13

▪ vähentämällä kuukausipalkasta poissa oltujen työpäivien palkka, jos palkkaan oikeuttavia päiviä on vähintään 13.

Päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka 21:llä. Tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka 160:lla.

Puhelinkorvaus

6. Jos toimihenkilön vastuulla olevat tehtävät edellyttävät, että hän on tavoitettavissa myös säännöllisen työaikansa ulkopuolella, työnantaja ja toimihenkilö sopivat työasioiden hoidosta aiheutuvien puhelinkulujen korvaustavasta. Kysymykseen voi tulla joko matkapuhelin luontoisetuna tai muu osapuolten sopima järjestely.

Maksettaessa puhelinkorvaus muuna kuin luontoisetuna se on kulukorvaus, jota ei voida sopia osaksi toimihenkilön henkilökohtaista kuukausipalkkaa.

Tulkinta

Puhelinkorvausta ei voi sopia osaksi kuukausipalkkaa. Työnantajan asiana on toteuttaa korvauksen maksaminen siten, että se täyttää verottajan asettamat vaatimukset. Työnantajan tulee korvata toimihenkilölle oman puhelimen käytöstä aiheutuneet työpuhelukustannukset täysimääräisesti, ellei kyseessä ole luontoisetu.

Hälytysraha

7. Hälytysraha maksetaan toimihenkilön poistuttua työpaikalta ja hänen tullessa hälytyskutsusta työhön säännöllisen työajan ulkopuolella.

Hälytysraha on 2 tunnin palkka muun hälytystyöstä maksettavan palkan lisäksi. Hälytysraha voidaan sopia osaksi kokonaispalkkaa.

Tulkinta

Hälytysraha maksetaan toimihenkilön poistuttua työpaikalta ja hänen tullessa hälytyskutsusta työhön säännöllisen työajan ulkopuolella.

Hälytysraha on kahden tunnin palkka, joka maksetaan muun hälytystyöstä maksettavan palkan lisäksi. Työstä maksettava palkka hälytysrahan lisäksi määräytyy siihen käytetyn ajan mukaan huomioiden myös mahdolliset ylityö- ja sunnuntaityökorvaukset.

Työehtosopimuksen mukaan hälytysraha voidaan sopia osaksi esimiehen kokonaispalkkaa. Hälytysraha ei voi olla palkan sitä osuutta, joka muodostuu peruspalkkana jo myyntimäärän perusteella tai työkohtaisuuslisänä erillisvastuista.

Säännöllistä työaikaa ovat työvuorolistaan merkityt työvuorot, joten yleensä hälytys esimiehelle tulee iltaisin, öisin tai viikonloppuna.

Xxxxxxx pitää olla hälytysluontoisesta työstä, joka on tilapäisesti ilmennyt, äkillisesti esiin noussut tilanne, jonka takia esimiehen on lähdettävä työhön joko heti tai lyhyellä varoitusajalla. Tyypillinen hälytystehtävä on esimerkiksi, kun esimies joutuu työajan ulkopuolella menemään myymälään tarkistaakseen sieltä tulleen vikailmoituksen (esim. kylmälaitteen). Vaikka vikailmoituksen kuittaaminen myymälässä kestäisi muutaman minuutin, on esimiehellä oikeus kahden tunnin palkkaan ja lisäksi työstä maksettavaan palkkaan.

Myös työntekijän äkillinen sairastuminen voi oikeuttaa hälytysrahaan, kun esimiehen on pakko itse mennä nopeasti työhön, kun ketään muuta sijaista ei saada. Hälytyskutsu on voinut tulla vaikkapa ”kakkosen” soitettua työpaikalta. Hälytyskutsu voi myös olla, kun xxxxxxx soittaa esimiehelle ja kertoo sairastuneensa ja esimiehen pitää melko pian tästä lähteä töihin. Myös toimihenkilön oma esimies voi hälyttää menemään töihin säännöllisen työajan ulkopuolella. Jotta oikeus hälytysrahaan on, esimiehen on jo aina pitänyt ennättää poistua työpaikalta. Jos esimies siis jää töihin oman säännöllisen työvuoronsa perään, hän ei ole oikeutettu hälytysrahaan, vaikka säännöllisen työajan jälkeen tehty työ on luonnollisesti sellaisenaan maksettavaa työaikaa. Myös viikonloppuna tuleva hälytys töihin säännöllisen työajan ulkopuolella oikeuttaa hälytysrahaan.

Kun esimies on vapaa-aikanaan yhteydessä joko asiakkaisiin tai johdettaviin tai muuten tekemisissä työpaikan asioiden kanssa puhelimitse, ei kyse ole hälytystyöstä.

Muut lisät

S-ryhmän esimiesten työehtosopimuksen palkkamääräyksissä on tyhjentävästi määritelty ne lisät, joihin toimihenkilöllä on oikeus. Toimihenkilöllä ei ole oikeutta esimerkiksi Kaupan työehtosopimuksen tunti tunnilta maksettaviin ilta- ja lauantailisään, kielilisään, aattoiltalisään eikä inventaarilisään lauantaina.

Huoltamon- ja liikennemyymälänhoitajat

8. Huoltamon- ja liikennemyymälänhoitajien palkkaus määräytyy liitepöytäkirjan mukaan.

Tulkinta

Määräyksellä on huoltamo- ja liikennemyymälänhoitajien palkkaus jätetty liitepöytäkirjan ehtojen mukaiseksi. Huoltamon ja liikennemyymälänhoitajien työehtoja käsitellään kyseisen pöytäkirjan yhteydessä. Heihin pätevät kuitenkin samat tulkinnat ja periaatteet mitä edellä on käsitelty. Tämä on varmistettu liitepöytäkirjan määräyksillä ja allekirjoituspöytäkirjoihin otetuilla ehdoilla.

11 § Työasut

1. Työnantaja hankkii vakinaiselle toimihenkilölle työasun.

2. Työnantaja huoltaa omistamansa työasut, ellei paikallisesti korvausta vastaan sovita toisin.

5. POISSAOLOT

12 Poissaolot

Sairastuminen, tilapäinen poissaolo, lääkärintarkastukset ja perhevapaat määräytyvät Kaupan työehtosopimuksen mukaan.

Sairastuminen

Palkka maksetaan kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä seuraavasti:

Työsuhteen kesto sairastumishetkellä	Pal kal lisen jakson pituus
alle kuukauden	sairausvakuutuslain karenssiajalta 50 % palkasta
vähintään kuukausi	sairausvakuutuslain karenssiaika
vähintään 3kk mutta alle 3 vuotta	4 viikkoa
3 vuotta – alle 5 vuotta	5 viikkoa
5 vuotta – alle 10 vuotta	6 viikkoa
vähintään 10 vuotta	8 viikkoa

Palkallisen jakson pituus on kuitenkin enintään 3 kuukautta työsuhteen kestosta riippumatta, jos työntekijä on työkyvytön häntä työssä kohdanneen väkivallan tai vakavan väkivallan uhkatilanteen vuoksi.

Sairausvakuutuslain karenssiaika on sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäivää. Palkka maksetaan jaksoon sisältyviltä työpäiviltä.

6. VUOSILOMA

13 § Vuosiloma ja lomaraha

1. Vuosilomaetuudet ja lomaraha määräytyvät Kaupan työehtosopimuksen mukaan alla esitetyin poikkeuksin.

Loman pituus

2. Toimihenkilön työskenneltyä S-ryhmän Työnantajat SOKTA ry:n jäsenyrityksessä lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden hän ansaitsee lomaa 2,5 arkipäivää täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Tulkinta

Vaikka S-ryhmän alueosuuskaupat ovat kaikki itsenäisiä työnantajia, vuosiloman kertymistä on laajennettu tällä työehtosopimuksen määräyksellä siten, että lomaoikeuden kertymiseen lasketaan mukaan myös toisessa alueosuuskaupassa työskennelty aika, kun toimihenkilö siirtyy osuuskaupasta toiseen.

Lomapalkan maksaminen

3. Lomapalkka maksetaan ennen loman alkamista, ellei toisin sovita.

Tulkinta

Pääsääntö on lomapalkan maksaminen ennen loman alkamista. On kuitenkin mahdollista sopia toisin, esimerkiksi lomapalkan maksamisesta yrityksen normaalina palkanmaksupäivänä.

Lomarahan maksaminen ja vapaaksi vaihtaminen

4. Lomaraha maksetaan loman alkaessa, ellei toisin sovita.

5. Toimihenkilön pyynnöstä lomaraha voidaan vaihtaa vapaa-aikaan.

Tulkinta

S-ryhmän esimiehillä lomaraha ei ole kaupan työehtosopimuksen mallin tavalla jaettavissa loman alkuun ja joulua edeltävään palkanmaksuun muuta kuin sopimalla tästä. Myöskään Kaupan työehtosopimuksen määräykset lomarahan vaihtamisesta vapaaksi eivät koske esimiehiä.

Xxxxxxxxx vaihtamisella vapaa-aikaan toimihenkilön pyynnöstä - kirjauksella tarkoitetaan toimihenkilön aloitteesta tapahtuvaa toimenpidettä, eikä asiasta voida siten esimerkiksi sopia työsopimuksin.

Vaihdettaessa lomaraha vapaaksi tulee sopia myös siitä, että vapaa on

vuosilomaoikeutta kerryttävää aikaa.

Laskentaesimerkki kesäloman 24 pv lomarahan vaihtamisesta vapaaksi: Kk-palkka 3000 euroa, jolloin kesäloman palkka 24 päivältä on 2880 euroa.

Tästä lomaraha 50 % on 1440 euroa

Tuntipalkka 3000 euron kk-palkasta on 18,75 euroa (jakaja 160)

Kun lomaraha 1440 euroa jaetaan tuntipalkalla 18,75 euroa, saadaan 77 h vaihdettua lomaa, jolloin palkallista vapaata kertyy 10 kokonaista työpäivää (7,5 h/ työpäivä).

7. MATKAT

14 § Matkakustannukset

Päivärahojen ja kilometrikorvausten suuruus määräytyy joko yrityksen matkustussäännön tai verohallituksen päätöksen mukaan.

Tulkinta

Päivittäinen normaali työmatka kotoa omaan toimipisteeseen ei oikeuta päivärahaan eikä kilometrikorvaukseen.

8. TYÖPAIKKAKOHTAINEN SOPIMINEN 15 § Työpaikkakohtainen sopiminen

1. Työpaikkakohtaisessa sopimisessa:

a) sopijapuolia ovat työnantaja ja toimihenkilö, toimihenkilöt tai luottamusmies, ellei työehtosopimusmääräyksessä ole toisin sovittu

b) sopimus on tehtävä kirjallisesti

c) sopimus voidaan tehdä toistaiseksi tai määräajaksi

d) toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisaika on 3 kuukautta

e) yli 9 kuukautta kestänyt määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa 3 kuukauden irtisanomisajalla

f) sopimuksen päätyttyä noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä.

2. Sovitun järjestelyn ollessa sidottu tiettyyn ajanjaksoon se jatkuu irtisanomisesta huolimatta jakson loppuun.

Tulkinta

Useimmat työehtosopimuksen määräykset ovat pakollisia, joista ei voi sopia paikallisesti toisin. KEY:n luottamusmiehellä on oikeus paikallisen sopimuksen tekemiseen, jos työehtosopimus antaa siihen valtuuden.

Tämä on ilmaistu asiayhteydessä työehtosopimuksen määräyksen

sanonnalla ”ellei toisin sovita”. Oikeuskäytännössä ja kirjallisuudessa on vakiintuneesti katsottu, että tällainen määräys antaa luottamusmiehelle sopimuskompetenssin, elleivät työehtosopimuksen osapuolet ole nimenomaan muuta tarkoittaneet.

Sopimisessa tulee noudattaa työehtosopimuksen muotomääräyksiä, muuten sopimus ei ole pätevä. Muotomääräykset koskevat myös sopimuksen irtisanomista.

Jos sopimuksella ollaan puuttumassa työntekijän työsopimuksellaan tai muuten yksilöllisesti (työsopimustasoisesti) sopimiin asioihin, tarvitsee luottamusmies aina työntekijän antaman erillisen valtuutuksen ko. toimihenkilöltä. Esimerkiksi toimihenkilön toimenkuva, työtehtävät, työntekopaikka, siirtyminen toiseen tehtävään, sunnuntai- lisä- ja ylityösuostumus, taikka lisä- tai ylityön vaihtaminen vapaaseen eivät kuulu luottamusmiehen sopimusoikeuksien piiriin.

Jos Kaupan esimiesten työehtosopimuksen jossakin pykälässä todetaan, että asiassa noudatetaan Kaupan työehtosopimuksen myyjien vastaavia määräyksiä ja jos jostakin näistä myyjien määräyksistä voitaisiin sopia työpaikkakohtaisesti toisin, noudatetaan paikallisessa sopimisessa Kaupan esimiesten työehtosopimuksen 15 §:n määräyksiä työpaikkakohtaisesta sopimisesta.

9. ERINÄISET MÄÄRÄYKSET 16 § Erinäiset määräykset

Noudatettavat keskusjärjestösopimukset ja pöytäkirjat

1. Sopimuksen osana noudatetaan voimassa olevia ja liittoja sitovia keskusjärjestösopimuksia sekä Kaupan työehtosopimuksen yötyö- ja työajanlyhennyspöytäkirjoja.

Jäsenmaksun perintä

2. Xxxxxxxxxxxxx pyynnöstä työnantaja tekee hänen kanssaan perintälomakkeen mukaisen sopimuksen Kaupanalan esimiesliiton jäsenmaksun perinnästä.

Perinnässä noudatetaan voimassa olevaa keskusjärjestösopimusta.

Kokoontuminen työpaikalla

3. Kaupanalan esimiesliiton yhdistykset, ammattiosastot, työhuonekunnat tai

vastaavat voivat pitää työajan ulkopuolella kokouksia työsuhdekysymyksistä jos:

• kokouksen pitämisestä sovitaan työnantajan kanssa 3 päivää etukäteen, jos mahdollista

• työnantaja osoittaa tarkoituksenmukaisen kokouspaikan

• järjestäjä vastaa järjestyksestä ja kokoustilojen siisteydestä. Järjestäjällä on oikeus kutsua kokoukseen liiton edustajia.

Ryhmähenkivakuutus

4. Työnantaja kustantaa toimihenkilön ryhmähenkivakuutuksen.

10. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA

17 § Erimielisyydet

Paikalliset neuvottelut

1. Työehtosopimukseen liittyvistä erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työnantajan ja toimihenkilön tai työnantajan ja luottamusmiehen välillä.

Asian jäädessä erimieliseksi laaditaan 2 kappaleena työehtosopimuksen lopussa olevan liitteen mukainen erimielisyysmuistio.

Liittoneuvottelut

2. Paikalliset osapuolet voivat jättää asian liittojen ratkaistavaksi.

Neuvottelujen toteutus

3. Paikalliset- ja liittoneuvottelut aloitetaan ja käydään viivytyksettä.

Työtuomioistuin

4. Asian jäädessä liittoneuvotteluissa erimieliseksi se voidaan jättää työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Tulkinta

Yksittäisellä toimihenkilöllä on oikeus vedota siihen, että työnantaja ei noudata työsuhteessa työehtosopimuksen vähimmäismääräyksiä ja saattaa asia työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksessä ratkaistavaksi. Myös luottamusmiehen tehtäviin kuuluu TES:n noudattamisen valvonta, jos esim. työsopimus ei täytä TES:n vähimmäisvaatimuksia. Esimerkiksi työehtosopimuksen alittava työsopimuksen palkkaehto kuuluu luottamusmiehen toimivaltaan, koska kysymyksessä on TES:n rikkominen. Samoin yksittäinen jäsen voi ottaa työehtosopimusasiana selvitettäväksi sen, ettei työnantaja noudata työehtosopimuksen määräyksiä palkantarkistusneuvottelujen käymisestä.

Työehtosopimukseen liittyvistä erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työnantajan ja toimihenkilön tai luottamusmiehen kanssa. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijöiden palkasta tai lakien tai työehtosopimuksen soveltamisesta, työnantajan on annettava luottamusmiehelle kaikki erimielisyyden selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

Luottamusmiehen ja työnantajan välillä erimieliseksi jääneistä asioista laaditaan erimielisyysmuistio (työehtosopimuksessa olevan liitteen mukainen). KEY:n osuuden erimielisyysmuistiosta tekee käytännössä liiton toimisto. Luottamusmiehen pitää olla varma siitä, mitä erimielisyysmuistioon kirjataan.

Luottamusmiehen tulee jo työehtosopimuksen valvontatoiminnassa ottaa huomioon, että työehtosopimuksen vähimmäismääräysten vastaisen asian eteenpäin vieminen erimielisyysasiana ei ole

riippuvainen jäsenen tahdosta. Työehtosopimusriidat viedään erityistilanteita lukuun ottamatta työtuomioistuimeen yksittäisen jäsenen tahdosta riippumatta.

Työsuhteen päättämisriidat

Työsopimuksen päättämisriidat eivät etene työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaan. Luottamusmies ei käy neuvotteluja paikallistasolla (kuin poikkeuksellisesti niin liiton toimiston kanssa ennalta erikseen todettaessa), vaan ne siirretään suoraan liiton asiamiehen hoidettavaksi.

18 § Työrauha ja sopimusrikkomukset

1. Kaikki sopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet on kielletty.

2. Tämän sopimuksen rikkomisen seuraamukset määräytyvät allekirjoituspäivänä voimassa olevan työehtosopimuksen mukaan.

PALKKATAULUKOT

S-ryhmän toimipaikan esimiesten palkat 1.6.2013 alkaen, euroa/kk

Paikkakunta
Vuosimyynti milj.euroa		Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa	Muu Suomi
1	1,31	2854	2703
2	2,46	3134	2967
3	3,61	3417	3234
4	4,76	3697	3502
5	5,91	3931	3724

S-ryhmän huoltamo- ja liikennemyymälänhoitajien palkat 1.6.2013 alkaen, euroa/kk

	Paikkakunta
Myyntikate 1000 euroa	Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa	Muu Suomi
208,55	2898	2745
248,92	3028	2866
289,30	3156	2987
329,68	3254	3082

S-ryhmän toimipaikan esimiesten palkat 1.9.2014 alkaen, euroa/kk

Paikkakunta
Vuosimyynti milj.euroa		Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa	Muu Suomi
1	1,31	2874	2723
2	2,46	3154	2987
3	3,61	3437	3254
4	4,76	3717	3522
5	5,91	3951	3744

S-ryhmän huoltamo- ja liikennemyymälänhoitajien palkat 1.9.2014 alkaen, euroa/kk

	Paikkakunta
Myyntikate 1000 euroa	Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa	Muu Suomi
208,55	2918	2765
248,92	3048	2886
289,30	3176	3007
329,68	3274	3102

HUOLTAMON- JA LIIKENNEMYYMÄLÄNHOITA JAT

1 § Työehdot

1. S-ryhmän Työnantajat SOKTA ry:n jäsenyrityksissä työskenteleviin vastuullisiin huoltamon- ja liikennemyymälänhoitajiin noudatetaan (kulloinkin) voimassa olevaa S-ryhmän Kaupan esimiesten työehtosopimusta.

Tulkinta

Huoltamo- ja liikennemyymälänhoitajat kuuluvat työehtosopimuksen soveltamisen piiriin tämän työehtosopimuksessa olevan pöytäkirjan kautta. S-ryhmän Työnantajat ry:n jäsenyrityksissä työskenteleviin vastuullisiin huoltamon- ja liikennemyymälänhoitajiin noudatetaan voimassa olevaa S-ryhmän Kaupan esimiesten työehtosopimusta.

Työehdot määräytyvät siis kaupan esimiesten työehtosopimuksen määräysten mukaan. Tällaisia ehtoja ovat esimerkiksi esimiehen siirtosuoja, työajat, oikeus poiketa työvuoroluettelosta 6 viikon tasoittumisjakson puitteissa, muun kuin esimiestyön teettämissuoja, epäsäännöllisen työn tekemissuoja (ilta-, la-, ja sunnuntaityö) sekä se, ettei kahvi- ja ruokataukoja ole ajallisesti määritelty.

Kuitenkin huoltamo- ja liikennemyymälänhoitajien palkkoihin noudatetaan pelkästään pöytäkirjan määräyksiä.

Aseman ravintolatoiminnasta pelkästään vastaavaan esimieheen voidaan soveltaa matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluiden esimiesten työehtosopimusta. Liikennemyymälänhoitajan/ABC- liikennemyymäläpäällikön kohdalla työnantaja ei voi valita soveltamaansa työehtosopimusta.

2 § Työpal kat

1. Huoltamon- ja liikennemyymälänhoitajien palkkoihin noudatetaan tämän pöytäkirjan määräyksiä.

Palkan suuruus

2. Palkka määräytyy edellisen kalenterivuoden euromääräisen myyntikatteen perusteella.

Toimipaikan 1. toimintavuotena toimihenkilön myyntikatteen mukainen vähimmäispalkka määräytyy toimipaikan laskennallisen myyntikatteen perusteella.

Mikäli toimihenkilön vastuulla on pysyvästi samanaikaisesti toinen tai useampi toimipaikka, toimihenkilön palkka määräytyy niiden toimipaikkojen, joiden päällikkönä asianomainen toimii, yhteenlasketun myyntikatteen perusteella.

Huoltamoissa ja liikennemyymälöissä, jotka myyntikatteen perusteella ovat

palkkataulukoiden ala- tai yläpuolella, palkka sovitaan paikallisesti.

Tulkinta

Palkkaukseen sovellettavat periaatteet ovat huoltamo- ja liikennemyymälänhoitajilla samat mitä edellä on esitetty kaupan esimiesten palkasta. (Todettu allekirjoituspöytäkirjamääräyksessä 20.4.2010). Palkkataulukot perustuvat kuitenkin myyntikatteeseen. Päättyneen kalenterivuoden 1.1.- 31.12. myyntikate määrää taulukkopalkan viimeistään 1.5. lukien.

Kuten kaupan puolella huoltamo- ja liikennemyymälänhoitajan myyntikatteen mukaan määräytyvä vähimmäispalkka ei sisällä henkilökohtaisen kuukausipalkan muuta osuutta. (Todettu allekirjoituspöytäkirjamääräyksessä 20.4.2010). Taulukkopalkkaa korkeamman palkan maksaminen perustuu joko työkohtaisuuslisään tai muuhun henkilökohtaiseen lisään taikka siihen, että esimies tekee lauantai-, ilta- tai sunnuntaityötä taikka ylitöitä. Muita erikseen eriteltäviä palkkaetuja ovat luontoisedut ja tes 10 § 6. kohdan puhelinkorvaus.

Palkkataulukon myyntikateportaat eivät vastaa nykypäivänä asemien todellisia myyntikatteita, mutta taulukko ja sen ylin palkkaluku takaavat kuitenkin huoltamo- ja liikennemyymälänhoitajien vähimmäispalkan.

Kuten kaupan puolella palkkataulukon ala- ja yläpuolella olevien huoltamo- ja liikennemyymälänhoitajien palkka määräytyy työsopimuksen mukaan.

Toimihenkilön vastatessa useammasta toimipaikasta sovelletaan samoja tulkintoja ja periaatteita kuin kaupan esimiehiin (ks. edellä).

Työkohtaisuuslisä

3. Huoltamon- ja liikennemyymälänhoitajalle maksetaan työkohtaisuuslisänä taulukkopalkkaa korkeampaa palkkaa ottaen huomioon toimipaikan myyntikatteen määrä, toimihenkilön ammatillinen pätevyys ja sellaiset erityisvastuut, jotka eivät kerrytä toimipaikan myyntikatteen määrää.

Työkohtaisuuslisä maksetaan:

a. myyntikatteen ylittäessä ylimmän palkkaluokan mukaisen myyntikatteen tai myyntikatteen ylittäessä 50 %:lla taulukoiden myyntikatteen välin

b. toimihenkilön osoittaessa työtehtävissään erityistä tehokkuutta, osaamista ja tuloksia

c. toimihenkilön vastatessa väliaikaisesti useammasta toimipaikasta sen kerryttämättä varsinaisen toimipaikan myyntikatteen määrää. Työkohtaisuuslisä maksetaan ko. vastuuajalta. Vastuu on väliaikaista, mikäli se ei kestä 1 kokonaista kalenterivuotta

x. toimihenkilön tehdessä kiinteistön valvonta- ja huoltotehtäviä tai hoitaessa asiamiespostia tai tehdessä muita edellä mainittuihin erityisvastuisiin liittyviä tehtäviä.

Useiden edellytysten täyttyessä otetaan se huomioon työkohtaisuuslisän suuruudessa.

Arvioitaessa työkohtaisuuslisän lopullista suuruutta otetaan huomioon myös, riippumatta toimipaikan koosta, henkilöstön ohjauksen ja valvonnan tarve sekä tehtävien kokonaistyöllistävyys ja –vastuut.

Tulkinta

Työkohtaisuuslisän osalta noudatetaan huoltamo- ja liikennemyymälänhoitajilla samoja tulkintoja ja palkkahallinnollisia esimerkkejä kuin kaupan esimiehillä (ks. edellä). (Todettu allekirjoituspöytäkirjamääräyksessä 24.11.2011, 9.6.2011 ja 20.4.2010)

Koska useimmat ABC-asemat sijoittuvat myyntikatteen perusteella palkkataulukkojen yläpuolelle, noudatetaan samoja periaatteita työkohtaisuuslisän maksamisesta ja tarkistusneuvottelujen käymisestä mitä edellä on todettu, kun toimihenkilö sijoittuu palkkataulukkojen ulkopuolelle.

Työnantajalla ei ole velvollisuutta eritellä maksettavia työkohtaisuuslisiä euromääräisesti palkkataulukkojen yläpuolella.

Tarkistusneuvottelut

4. Työnantaja ja toimihenkilö käyvät yhdessä lävitse:

a. edellisen vuoden myynnin perusteella palkkataulukkoon sijoittumisen,

b. työkohtaisuuslisän maksamisperusteet

c. työehtosopimuksen 10 §:n 1. kohdan 7. kappaleen mukaiset maksamisperusteet.

Tarkistusneuvottelut käydään:

a. työsopimusta tehtäessä

b. työsuhteen kestäessä vuosittain huhtikuun loppuun mennessä

c. välittömästi työkohtaisuuslisän maksamisperusteiden oleellisesti muuttuessa.

Vastaavat neuvottelut palkkaluokkien ala- tai yläpuolelle sijoittuvan toimipaikan toimihenkilön kanssa voidaan käydä soveltuvin osin myös muuna ajankohtana vuosittain.

Tarkistusneuvottelujen jälkeen toimihenkilö saa pyynnöstä kirjallisen selvi- tyksen palkan määräytymisperusteista.

Tulkinta

Tarkistusneuvottelut käydään palkkataulukkojen piirissä noudattamalla samoja tulkintoja kuin kaupan esimiehillä ja heihin pätevät samat

palkkahallinnolliset esimerkit (ks. edellä).

Palkkataulukkojen yläpuolella käydään palkan tarkistusneuvotteluja vastaavat neuvottelut noudattaen samoja periaatteita kuin kaupan puolella. Heidän osaltaan tarkistusneuvottelut voidaan käydä soveltuvin osin myös muuna ajankohtana vuosittain kuin huhtikuun loppuun mennessä.

ERIMIELISYYSMUISTIO

Yritys ................................................................................................................................................

Toimipaikka .....................................................................................................................................

Työnantaja tai työnantajan edustaja ............................................................................................

Toimihenkilö tai toimihenkilön edustaja ......................................................................................

Yhteisesti todettu tapahtumien kulku ja erimielisyyden syy

..........................................................................................................................................................

..........................................................................................................................................................

..........................................................................................................................................................

Toimihenkilön selvitys ja vaatimukset perusteluineen (työehtosopimuksen/lain kohdat)

..........................................................................................................................................................

..........................................................................................................................................................

..........................................................................................................................................................

Voidaan käyttää erillistä liitettä.

Työnantajan selvitys ja vastaus perusteluineen (työehtosopimuksen/lain kohdat)

..........................................................................................................................................................

..........................................................................................................................................................

..........................................................................................................................................................

Voidaan käyttää erillistä liitettä.

Aika ja paikka .................................................................................................................................

Työnantaja tai työnantajan edustaja Toimihenkilö tai toimihenkiln edustaja

….................................................................. …....................................................................

Nimen selvennys, puhelinnumero Nimen selvennys, puhelinnumero ja sähköpostiosoite ja sähköpostiosoite

Tätä muistiota on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta. Työnantaja toimittaa toisen Kaupan liittoon ja toimihenkilö toisen Kaupanalan esimiesliittoon.

55

TYÖSOPIMUSLOMAKKEEN TÄYTTÄMISOHJEITA

TYÖSOPIMUSLOMAKKEEN TÄYTTÄMISOHJEITA

1. Työsopimuksen voimassaolo

Lähtökohtaisesti työsuhde on voimassa toistaiseksi. Tällöin merkitään rasti ao. kohtaan.

Työsuhteen alkamispäivämääräksi merkitään päivämäärä, jolloin työntekijä aloittaa työnteon.

Jos työsuhde on sidottu määräaikaan, merkitään työsuhteen viimeinen kestopäivä lomakkeeseen. Tällöin tulee myös todeta määräaikaisen työsuhteen peruste, esim. äitiys- ja vanhempainlomasijaisuus, vuosilomasijaisuus, työntekijän oma pyyntö jne.

Jos työsopimuksen kestoaika ei ole sidottu kalenteriaikaan, vaan se on riippuvainen tietyn työtehtävän suorittamisesta, yksilöidään ao. tehtävä ja sen suorittamiselle arvioitu kesto sopimuksen tälle asialle varattuun tilaan.

2. Pal kkaus

Toimipaikan esimiehen vähimmäispalkka määräytyy toimipaikan vuosimyynnin perusteella (10 § 1 kohdan 1. kappale). Vähimmäispalkka ei sisällä henkilökohtaisen kuukausipalkan muuta osuutta. Henkilökohtainen kuukausipalkka rakentuu vuosimyynnin mukaisesta vähimmäispalkasta ja sen ylittävästä muusta henkilökohtaisesta osuudesta.

Jos toimipaikka sijoittuu myynnin määrän perusteella palkkataulukon ala- tai yläpuolelle, toimihenkilön palkka määräytyy työsopimukseen merkittävän henkilökohtaisen kuukausipalkan mukaan.

Sijoituttaessa palkkataulukon piiriin kuukausipalkan osat eritellään:

Työsopimuksessa mainitaan mahdollisen työkohtaisuuslisän suuruus ja määräytymisperuste (tes 10 § 3. kohdan 2. kappale). Jos määräytymisperusteita on useita, mainitaan kunkin perusteen osalta suuruus ja maksamisperuste erikseen. Työkohtaisuuslisän maksamisperusteina tulevat erikseen kysymykseen: taulukkoportaan myyntimäärän puolivälin ylitys (a), henkilökohtainen suoriutuminen (b), useammasta toimipaikasta väliaikaisesti vastaaminen (c) taikka erillään arvioitavina perusteina kiinteistön huolto- ja valvontavastuu, asiamiespostin hoitovastuu, vastuu veikkausasiamiestoiminnasta, vastuu S-pankkitoiminnasta tai muu sellainen erityisvastuu, joka ei kerrytä myyntiä (d).

Muilla (erikseen eriteltävinä) palkkaeduilla tarkoitetaan esimerkiksi luontoisetuja, polttonesteiden myynnin huomioimista (10 §:n 2. kohta) ja puhelinkorvausta (10 §:n 6. kohta).

Muuna palkkaetuna mainitaan erikseen myös mahdollisen ilta-, lauantai- ja sunnuntaityön kokonaispalkkaa korottava vaikutus (tes 10 §:n 1 kohdan 7. kappaleen tarkoittama tilanne).

3. Tehtävät

Toimipaikalla työsuhteen alkaessa tarkoitetaan yrityksen sitä toimipaikkaa, jossa toimihenkilö aloittaa työnsä.

Xxxx työehtosopimus määrittelee toimihenkilön velvollisuuden siirtyä pysyvästi toiseen esimiestehtävään (5 §:n 4.-6. kohdat).

4. Muut ehdot

Tähän kohtaan merkitään esimerkiksi työehtosopimusta paremmat ehdot.

5. Eril linen liite

Mikäli lomakkeen ao. kohdalle varattu tila ei riitä, on mahdollista käyttää erillistä liitettä, johon sopimuskohdassa viitataan.