S I S Ä L L Y S L U E T T E L O

TAKSILIIKENTEEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 24

Taksiliikenteen Työnantajat ry:n ja

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välinen

TAKSILIIKENTEEN TYÖEHTOSOPIMUS 2017 - 2021

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Taksiliikenteen Työnantajat ry:n taksiliikennettä, sekä invataksiliikennettä harjoittavien jäsenyritysten työntekijäin työsuhteisiin.

Pöytäkirjamerkintä:

Tätä sopimusta noudatetaan myöskin taksiliikenteessä taksiradiokes- kusten hoitajiin soveltuvin osin.

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset ‌

1. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen välillä solmittuja voimassa olevia sopimuksia.

3 § Sopimuksen sitovuus ‌

1. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayh- distyksiä sekä niitä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopi- muksen voimassaoloaikana ovat olleet niiden yhdistysten jäseniä. Sopimukseen sidotut ovat velvollisia tarkoin noudattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.

4 § Järjestäytymisvapaus ‌

1. Tämän työehtosopimuksen osallisten ja siihen sidottujen keskuu- dessa noudatetaan järjestäytymisvapautta.

5 § Työrauhavelvoite ‌

1. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työnte- kijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

6 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen ‌

1. Sopijaosapuolet suosittavat, että työsopimus tehdään kirjallisena. Milloin työsopimus tehdään suullisesti, työnantajan on annettava työntekijälle työsuhteen keskeisistä ehdoista TSL 2: 4 §:n mukainen kirjallinen selvitys viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä.

2. Jos työsuhteessa noudatetaan koeaikaa, on työnantajan tästä ilmoitettava kirjallisesti työntekijälle työsopimusta tehtäessä. Koeaika on tällöin kaksi (2) kuukautta.

3. Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:

1) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden;

2) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta;

3) kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä mutta enintään kahdeksan vuotta;

4) neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta;

5) kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta

Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:

1) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta

2) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta

Edellä olevat irtisanomisajat eivät kuitenkaan koske niitä tapauksia, joissa työsopimus koeajan puitteissa tai muutoin lain mukaan voi- daan purkaa tai työ on ylivoimaisen tapahtuman takia joko osaksi tai kokonaan keskeytettävä.

7 § Säännöllinen työaika ‌

1. Säännöllinen työaika on 80-tuntia 2-viikkojaksossa. Niissä 2- viikkojaksoissa, joihin sisältyy pääsiäislauantai, helatorstai ja muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva loppiainen, vapun- tai itsenäisyyspäivä, säännöllinen työaika on 72 tuntia. Joulujakson säännöllinen työaika on 64 tuntia, jos ensimmäinen joulupäivä on arkipäivä, muutoin 72 tuntia.

Toinen pääsiäispäivä lyhentää säännöllistä työaikaa 8 tuntia.

2. Moottoriajoneuvon kuljettajan pisin vuorokautinen työaika ei saa ylittää 11 tuntia niiden 24 perättäisen tunnin aikana, jotka seuraavat vuorokautista lepoaikaa. Jos moottoriajoneuvon kuljettajan työtä ei voida muulla tavalla sopivasti järjestää saadaan vuorokautista työ- aikaa pidentää enintään 13 tunniksi, edellyttäen, että työaika tällaisen pidennetyn työajan jälkeistä lepoaikaa seuraavien 48 perättäisen tunnin aikana ei ylitä 22 tuntia.

3. Moottoriajoneuvon kuljettajan pisin yhtämittainen työaika saa olla enintään 5,5 tuntia. Jokaista 5,5 tunnin pituista työjaksoa kohti on kuljettajalle annettava vähintään 30 minuutin pituinen tauko yhdessä tai kahdessa erässä. Tässä kohdassa tarkoitetun tauon osan tulee olla vähintään 10 minuutin mittainen.

4. Moottoriajoneuvon kuljettajalle on annettava vähintään 10 tuntia kestävä yhdenjaksoinen lepoaika jokaisena 24 perättäisen tunnin jaksona.

Kuljetustehtävän niin vaatiessa saadaan tässä kohdassa tarkoitettu vuorokautinen lepoaika lyhentää vähintään 7 tunniksi kaksi kertaa 7 perättäisen 24 tunnin jaksona.

5. Jaksottaisessa työssä ei työpäivää saa jakaa kuin kahteen yhtäjaksoiseen työrupeamaan. Tällä ei suljeta pois työaikalaista johtuvia taukojen antamismahdollisuutta eikä rajoiteta odotusajan käyttömahdollisuuksia.

6. Kuljettajan työaika lasketaan siitä hetkestä, kun hän työvuoron tai työrupeaman alkaessa määräysten mukaisesti ottaa auton haltuunsa tai alkaa sitä kunnostaa, siihen hetkeen, jolloin hän määräysten mu- kaan jättää auton joko toisen haltuun tai sovittuun paikkaan.

7. Ruokailuajasta sovitaan työnantajan ja kuljettajan kesken työaikala- kia noudattaen.

Mikäli työpäivän pituus on vähintään 8 tuntia, työntekijällä tulee olla työn suorittamisen ohessa ja kuljetustehtävien kannalta sopivana ajankohta mahdollisuus enintään kahteen virkistystaukoon.

8. Säännöllisen työajan ja työhön tulon järjestyksen määrää työpaikan johto lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa.

9. Työnantajan on annettava palveluksessaan olevalle kuljettajalle vuo- rokautisen työajan seuraamista varten henkilökohtainen ajopäiväkir- ja.

Kuljettaja on velvollinen tekemään ajopäiväkirjaan sen edellyttämät merkinnät ja pitämään se mukana ajon aikana. Työilmoitukset jäte- tään työnantajalle tämän antamien ohjeiden mukaisesti.

10. 2-viikkojaksoisen työtuntijärjestelmän tulee olla vähintään 7 päivää ennen jakson alkamista työntekijän nähtävissä. Siitä on käytävä selville milloin päivittäinen työ alkaa ja päättyy sekä ruokailu- ja vapaa-ajat. Sairaus- ja muissa pakottavissa tapauksissa voi työnan- taja tehdä työtuntijärjestelmään muutoksia, ei kuitenkaan työntekijän vapaapäivää koskevaa ilman hänen suostumustaan. Vapaapäivä on kalenterivuorokausi.

11. Lakimääräisen viikkolevon lisäksi on autonkuljettajalle ja apumiehelle järjestettävä saman viikon aikana toinen yhtäjaksoinen vapaa-aika siten, että kyseisellä viikolla on mainittua vapaa-aikaa yhteensä vähintään 54 tuntia. Toinen yhtäjaksoinen vapaa-aika annetaan, mikäli mahdollista, viikkolevon yhteydessä. Vapaapäivä voidaan työntekijän suostumuksella siirtää pidettäväksi kaksiviikkojakson toisella puoliskolla. Vapaapäivä annetaan työntekijän asemapaikka- kunnalla, ellei työntekijän kanssa muuta sovita. Työntekijälle on neljän viikon aikana järjestettävä ainakin kaksi vapaata sunnuntaita, ellei työntekijän kanssa muuta sovita.

12. Lyhyemmästä kuin viiden (5) tunnin työstä maksetaan täysi viiden (5) tunnin palkka.

7 a § Vuosityöajan lyhentäminen ‌

1. Soveltamisala

Työajan lyhennys koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 80 tuntia kaksiviikkojaksossa tai 40 tuntia viikossa.

Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma ja että hänen työaikaansa enintään lyhentävät sopijaliittojen työehtosopimuksessa mainitut arkipyhät.

Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin edellä maini- tut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perus-

tuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.

Työajan lyhennys koskee myös osa-aikaisia työntekijöitä riippumat- ta siitä, miten osa-aikajärjestely on toteutettu. Osa-aikaisen työnte- kijän työaikaa lyhennetään 2. kohdassa esitetyn taulukon perus- teella suhteessa hänen tekemäänsä säännölliseen työaikaan.

2. Vapaan kertyminen

Työaikaa lyhennetään kalenterivuosittain vuoden alusta tai sitä myöhemmästä työsuhteen alkamisesta lukien säännöllisen työajan kertymän mukaan seuraavasti:

Kalenterivuoden työ- tuntimäärä vähintään		Työajan lyhennys
136	h	8	h	eli	1	päivä
271	h	16	h	eli	2	päivää
407	h	24	h	eli	3	päivää
543	h	32	h	eli	4	päivää
678	h	40	h	eli	5	päivää
814	h	48	h	eli	6	päivää
950	h	56	h	eli	7	päivää
1085	h	64	h	eli	8	päivää
1221	h	72	h	eli	9	päivää
1357	h	80	h	eli	10	päivää
1492	h	88	h	eli	11	päivää
1695	h	96	h	eli	12,5	päivää

Tehdyiksi säännöllisiksi työtunneiksi lasketaan myös ne työntekijän sairauden ajalle sattuvat työtunnit, joilta työnantaja maksaa sairaus- ajan palkkaa sekä työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin, kuin työnantaja korvaa ansionmenetyksen. Samoin rinnas- tetaan säännöllisiin työtunteihin kunnanvaltuuston ja -hallituksen sekä niiden asettamien lautakuntien tai muiden pysyvien elinten ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton liittovaltuuston tai hallituksen kokouksiin sekä liittojen väliseen valtakunnalliseen työehtosopimusneuvotteluun käytetty aika, 50- ja 60-vuotispäivät, oma vihkimis- tai parisuhteen rekisteröimistilaisuus, lähiomaisen hautajaiset, sairaan lapsen hoidon aiheuttama vapaa, siltä osin kuin työnantajalla on palkanmaksuvel- vollisuus, kutsunnat, kertaus-harjoitukset sekä luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna sekä näiden sijaisena toimimiseen käytetty aika.

Lisäksi tehdyiksi säännöllisiksi työtunneiksi lasketaan tämän pykälän mukaisesti annettu vapaa.

3. Vapaan antaminen

Edellä kohdan 2. perusteella kertyneet työajan lyhennyksestä johtu- vat vapaapäivät annetaan kokonaisina päivinä kertymävuotta seuraa- van vuoden loppuun mennessä. Lyhennysvapaapäivät annetaan yhdessä tai useammassa erässä työnantajan määräämänä aikana joko vuosiloman yhteydessä tai yhdessä työntekijän muun vapaapäivän kanssa, tai lyhennysvapaapäiviä keskenään yhdistäen, ellei työnantajan ja työntekijän kesken erikseen sovita jostakin muusta lyhennysvapaapäivän antamistavasta. Yksi vapaapäivä vastaa 8 tunnin lyhennystä.

Lyhennysvapaapäiviä voidaan antaa työntekijälle ennen niiden ansaitsemista, mikäli työntekijä siihen suostuu.

Yksi viiden päivän jakso:

Mikäli työntekijä on ansainnut vähintään 7 lyhennysvapaapäivää, annetaan lyhennysvapaapäivät yhdistämällä siten, että työntekijälle muodostuu yksi viiden päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa.

Kaksi viiden päivän jaksoa:

Mikäli työntekijä on ansainnut vähintään 12,5 lyhennysvapaapäivää, annetaan lyhennysvapaapäivät yhdistämällä siten, että työntekijälle muodostuu kaksi viiden päivän pituista yhdenjaksoista vapaata.

Yllä mainittu 5 lyhennyspäivän jakso sisältää 7 kalenteripäivää.

Pöytäkirjamerkintä:

Täysi 12,5 vapaapäivän lyhennys toteutetaan vapaata annettaessa vuorovuosina siten, että parillisina vuosina annetaan 12 vapaapäivää ja parittomina 13 vapaapäivää.

Jos annettava vapaa sisältyy em. säännöllisiä työtunteja kartuttavaan aikaan, katsotaan vapaapäivä pidetyksi, mikäli este vapaan pitämiseen ei ole ollut tiedossa vapaan ajankohtaa ilmoitettaessa.

Kun työntekijälle on ilmoitettu pidettävästä viiden päivän työajan lyhennysvapaasta ja hän on sairaana vapaan alkaessa ja sairaus kestää koko ilmoitetun työajanlyhennysvapaa ajan, vapaa on siirrettävä myöhemmin pidettäväksi työntekijän sitä pyytäessä. Siirto tehdään vain kerran kalenterivuodessa

Mikäli työntekijälle on tämän sairasloman aikana ilmoitettu työajan lyhennysvapaan antamisesta lääkärintodistuksesta ilmenevän sairas- loman jälkeen ja työntekijän sairasloma jatkuu, siirretään sairauden alle jäävät lyhennysvapaapäivät annettavaksi myöhemmin.

Lyhennyksen sisältävän jakson säännöllistä työaikaa lyhennetään lyhennyksen tuntimäärällä.

4. Vapaan ajankohdasta ilmoittaminen

Ilmoitus vapaan ajankohdasta on annettava työntekijälle vähintään 2 viikkoa ennen vapaan antamista.

5. Ansionmenetyksen korvaaminen

Työntekijälle maksetaan lyhennyksen ajalta palkka voimassa olevan keskituntiansion mukaan. Mikäli työsuhde päättyy ennen kuin an- saittu työajan lyhennys on toteutettu, maksetaan tästä korvaus loppu- tilin yhteydessä ansaittujen kertymätaulukon mukaisten vapaapäivien lukumäärän perusteella sen hetkisen keskituntiansion mukaan. Jos työntekijälle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnantaja pidättää näin maksetun palkkaennakon työntekijän loppu- tilistä.

6. Vapaan lukeminen työssäolon veroiseksi

Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä tämän pöytäkirjan mukaisten vapaitten pitämisen vuoksi.

8 § Palkan määräytyminen ‌

1. Tämän työehtosopimuksen 7 §:n 1 momentissa mainituissa lyhennetyissä jaksoissa maksetaan täysi jaksopalkka. Lain tarkoittama itsenäisyyspäivän palkka tulee näin maksetuksi.

2. Prosenttipalkkaiselle työntekijöille maksetaan säännölliseltä (72 tai 64 tunnin) työajalta muodostuneen palkan lisäksi kahdeksan (8) tai kuudentoista (16) tunnilta taulukkopalkka korotettuna työehtosopi- muksen 8 §:n 3 kohdan mukaisella epämukavan työajan lisällä.

Aikapalkat

3. Työntekijälle maksetaan tämän palkkataulukon ja jäljempänä seuraa- vien määritelmien mukainen palkka. Taksinkuljettajan epämukavan työajan korvaamiseksi korotetaan taulukkopalkkoja kymmenellä (10) prosentilla.

Invataksin kuljettajalle maksetaan 10:llä prosentilla korotetun taulukon mukainen tuntipalkka.

4. Palveluvuosia laskettaessa huomioidaan kaikki työtodistusten mukai- nen ammattimaisessa liikenteessä kuljettajana työskentelyaika. Myös muussa liikenteessä ammattikuljettajana toimiminen huomioidaan.

Taksinkuljettajien kaksiviikkojakso ja tuntipalkat:

Palkkataulukot sopimuskauden alussa (€/h)

	2- viikko	tunti
0 - 2 v.	966,40	12,08
2 - 4 v.	973,60	12,17
4 - 8 v.	980,00	12,25
yli 8 v.	1010,40	12,63

10 % korotettu taulukko

0 - 2 v.	1063,04	13,29
2 - 4 v.	1070,96	13,39
4 - 8 v.	1078,00	13,48
yli 8 v.	1111,44	13,89

Palkkataulukot 1.10.2017 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta lukien (€/h)

	2- viikko	tunti
0 - 2 v.	968,00	12,10
2 - 4 v.	975,20	12,19
4 - 8 v.	981,60	12,27
yli 8 v.	1012,00	12,65

10 % korotettu taulukko

0 - 2 v.	1064,80	13,31
2 - 4 v.	1072,80	13,41
4 - 8 v.	1080,00	13,50
yli 8 v. 5. Prosenttipalkka	1113,60	13,92

Mikäli työ suoritetaan prosenttipalkalla maksetaan 0-2 vuotta työssä olleelle kuljettajalle palkkana 32%, 2-4 vuotta työssä olleelle 33%, 4-8 vuotta työssä olleelle 35% ja yli 8 vuotta työssä olleelle kuljettajalle 36% auton arvonlisäverottomasta tuotosta.

Tehtäessä työtä prosenttipalkalla on aikapalkka aina taattu.

Sunnuntai- ja ylityökorvauksia ei voida sisällyttää prosenttipalkkaan.

6. Prosenttipalkkaisen päiväpalkka

Prosenttipalkkaisen päiväpalkkaa käytetään palkallisten poissaolojen maksuperusteena prosenttipalkalla työskenteleville lukuun ottamatta 8 § 2 kohdan vuosityöajan lyhentämistä. Keskimääräinen päiväpalkka lasketaan viimeiseltä kolmelta kuukaudelta maksetusta työajan palkasta jakaen em. ajanjakson bruttoansio tehtyjen työpäivien määrällä. Työvuoro on yksi työpäivä, vaikka työvuoro jakaantuisi kahdelle eri kalenterivuorokaudelle. Päiväpalkkaa maksetaan työvuorolistan mukaisilta päiviltä, jotka olisivat olleet työpäiviä. Mikäli työvuorolistaa ei ole, maksetaan päiväpalkka keskimääräisten työpäivien mukaan viikossa laskettuna kolmen kuukauden ajalta. Mikäli työsuhde on kestänyt alle kolme kuukautta, lasketaan keskimääräinen päiväpalkka työsuhteen ajalta.

9 § Palkanmaksu ‌

1. Palkka työntekijälle määräytyy joko kaksiviikkojakso-, prosentti- tai tuntipalkkana ja palkanmaksu tapahtuu kaksiviikkojaksottain. Jos työntekijä sopimuksenmukaisesti on ollut työnantajan käytettävissä hänen kuitenkaan työnantajasta riippuvasta syystä saamatta tehdä työtä on hänelle maksettava kaksiviikkojakson tai kuukausijakson

(171) säännöllistä työaikaa vastaava palkka.

Mikäli palkanmaksupäivä sattuu pyhä-, itsenäisyys- tai vapunpäi- väksi, joulu- tai juhannusaatoksi taikka arkilauantaiksi, suoritetaan palkka edellisenä arkipäivänä.

Mikäli työ suoritetaan prosenttipalkalla ansiovertailu taulukkopalk- kaan tehdään neljän (4) viikon jaksoissa ja 2-viikkojaksossa maksetaan taulukkopalkan mukainen palkkaennakko.

2. Muistutukset tiliä vastaan on tehtävä ennen seuraavaa palkanmak- sua.

3. Palkka on maksettava työntekijän osoittamalle pankkitilille. Palkan on oltava työntekijän käytettävissä sen erääntymispäivänä. Palkka voidaan maksaa käteisenä vain pakottavista syistä. Työnantaja vastaa palkanmaksutavasta aiheutuvista kustannuksista.

4. Maksaessaan palkan työnantajan on annettava työntekijälle laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet. Käteisenä rahana maksetusta palkasta työnantajalla on oltava työntekijän allekirjoittama kuitti tai muu maksun todentava selvitys.

10 § Varallaolo ja siitä maksettava korvaus ‌

1. Työntekijän kanssa voidaan sopia siitä, että hän on sovitun ajan asunnossaan, josta hänet tarvittaessa voidaan kutsua työhön.

2. Varallaoloajalta, milloin työntekijä joutuu olemaan sidottuna, vaik- kakin työtä suorittamatta, maksetaan puoli palkkaa henkilö- kohtaisesta peruspalkasta laskettuna, varallaoloaikaa työaikaan lukematta.

3. Jos työntekijä on sopimuksen mukaan velvollinen päivystämään puhelinohjeiden antamista tai työhön lähtemistä varten olematta velvollinen oleskelemaan asunnossaan, maksetaan tästä korvaus varallaoloaika työaikaan lukematta, jonka suuruutta sovittaessa on otettava huomioon päivystysajan pituus, päivystyksen aiheuttamat velvoitteet yms. asiaan vaikuttavat tekijät.

11 § Ruoka- ja päivärahat ‌

Työnantaja ja kuljettaja sopivat keskenään pitkistä kyydeistä kuljettajalle mahdollisesti aiheutuvien ruoka- ja majoituskulujen korvaamisesta perustuen kulloinkin voimassa olevaan verohallituksen päätökseen.

12 § Yli-, hätä- ja sunnuntaityö sekä niistä maksettavat korotukset ‌

1. Yli-, hätä- ja sunnuntaityötä voidaan teettää lain sallima määrä ja lain edellyttämällä tavalla tämän työehtosopimuksen säännösten mukaisesti.

2. Työajan määräytyessä työaikalain 7 §:n mukaan (jaksotyö) on kaksiviikkojakson säännöllisen työajan ylittäviltä kahdeltatoista (12) ensimmäiseltä tunnilta maksettava viidelläkymmenellä (50) prosen- tilla ja sen yli meneviltä sadalla (100) prosentilla korotettu palkka.

3. Jos kaksiviikkojakso on keskeytynyt sen johdosta, että työntekijän työsuhde on katkennut tai ettei hän ole voinut olla työssä loman, sairauden tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi, lasketaan montako tuntia keskimääräinen työaika kesken jääneenä jaksona on työhön käytettyinä vuorokausina kahdeksaa tuntia pitempi.

Jakajana käytettävä työpäivien summa voi olla enintään viisi (5) jakson puolikasta kohden, ellei todellisten työpäivien määrä ole tätä suurempi.

Kahdeksan (8) keskimääräisen työtunnin ylittäviltä kahdelta (2) ensimmäiseltä ylityötunnilta maksetaan viidelläkymmenellä (50) prosentilla ja seuraavilta sadalla (100) prosentilla korotettu palkka,

kuitenkin niin, että 50 % tuntien lukumäärä myös katkenneessa jaksossa on enintään kaksitoista (12).

4. Hätätyö (TAL 21 §), mikäli sitä tehdään säännöllisen työajan ulko- puolella, maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka.

5. Vapaapäivinä, sunnuntaina, kirkollisina juhlapäivinä, itsenäi- syyspäivänä ja vapunpäivänä suoritetusta työstä maksetaan sadalla (100) prosentilla korotettu palkka.

6. Sunnuntaina ja ylityönä tehdystä työstä maksettavaa korvausta laskettaessa käytetään perusteena taulukkopalkkaa korotettuna työehtosopimuksen 8 §:n 3 kohdan mukaisella epämukavan työajan lisällä.

13 § Sairausajan ja äitiysvapaan palkka ‌

1. Milloin työntekijä estyy työtä suorittamasta sairauden tai tapaturman takia, eikä hän ole tautia tai tapaturmaa aiheuttanut tahallisesti, rikollisella toiminnalla, kevytmielisellä elämällään tai törkeällä tuottamuksella, maksetaan hänelle palkka sairausajalta, joka on vaadittaessa työnantajan määräämän ja kustantaman lää- kärin todistuksella tai työnantajan hyväksymän muun selvityksen mukaisesti varmennettava, enintään 28 päivän pituiselta ajanjaksolta.

2. Jos työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 3 vuotta, on edellä 1. kappaleessa tarkoitettu ajanjakso vastaavasti 35 päivää.

3. Jos työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 5 vuotta, on edellä 1. kappaleessa tarkoitettu ajanjakso 42 päivää.

4. Jos työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti

10 vuotta tai kauemmin on edellä 1. kappaleessa tarkoitettu ajanjakso 56 päivää. Samaa ajanjaksoa sovelletaan työsuhteen kestosta riippumatta, mikäli työkyvyttömyyden aiheuttama sairaus tai tapaturma on aiheutunut työntekijään työtehtävissä kohdistetusta väkivallasta ja kyseisestä tapahtumasta on tehty asianmukainen ilmoitus poliisille.

5. Siltä ajalta, jolta työnantaja on työntekijälle maksanut sairausajan palkan, on hän oikeutettu itselleen sairausvakuutuksesta palautuksena saamaan työntekijälle tulevan päivärahan.

6. Sairausajan palkanmaksun perusteena on säännöllisen työajan an- sionmenetyksen korvaaminen.

7. Niissä tapauksissa, joissa työtuntijärjestelmä on laadittu, maksetaan sairausajan palkka työtuntijärjestelmän mukaisille työtunneille.

8. Niissä tapauksissa, joissa työtuntijärjestelmää ei ole laadittu, maksetaan sairausajan palkka 8 tunnilta viittä sairauspäivää kohden viikossa kuitenkin siten, että työntekijä saa työajan ja sairausajan palkkaa yhteensä 80 tunnilta.

Ellei työtuntijärjestelmästä käy muuta ilmi tai työntekijän kanssa ei ole muuta sovittu pidetään vapaapäivinä lauantai ja sunnuntaipäivää.

9. Ellei edellä olevan mukaisesti maksettu palkka vastaa koko jaksossa 80 tunnin palkkaa, on se tasattava tähän määrään.

10. Mikäli sairausajan jälkeiselle kaksiviikkojakson osalla ei ole laadittu työtuntijärjestelmää eikä ennakoitu työtuntimäärä ole tiedossa, pidetään työosuudelle kuuluvana ohjeellisena työtuntimääränä seu- raavan taulukon mukaisia tuntimääriä:

Sairaus- Työtuntimäärä

päivät 80 x. xxxxx 72 x. xxxxx 64 x. xxxxx

1	72	65	57,5
2	64	57,5	51
3	56	50,5	45
4	48	43	38,5
5	40	36	32
6	32	29	25,5
7	24	21,5	19
8	16	14,5	13
9	8	7	6,5
10	0	0	0

11. Mikäli työtuntimäärä ylittää edellä mainitun maksetaan niistä palkka tehtyjen työtuntien mukaisesti, eikä tämä aiheuta alennusta edellä mainituilla tavoin laskettuun sairausajan palkkaan. Ylityö lasketaan 12 §:n 3 kohdan mukaan.

12. Työntekijä on velvollinen viivytyksettä ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan sekä arvioidun työkyvyttömyyden päättymisajan- kohdan.

13. Sairausajan palkkaa maksettaessa käytetään perusteena taulukkopalkkaa korotettuna työehtosopimuksen 8 §:n 3 kohdan mukaisella epämukavan työajan lisällä.

14. Lääkärintodistuksen sijasta terveyden- tai sairaanhoitaja voi antaa tutkimuksensa perusteella sairauslomatodistuksen enintään 3 päiväksi epidemian aikana, kun lääkäriin pääsy vaikeutuu, tai kun työterveyshuollon tai julkisen terveydenhuollon lääkärinpalveluksia ei ole saatavilla. Todistuksen voi uusia vain lääkäri.

15. Sairausajaksi luetaan sairauslomapäivän aikana alkanut koko työvuoro.

16. Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään kuusi (6) kuukautta ennen synnytystä, maksetaan hänen äitiysvapaansa ajalta palkkaa sairausajan palkkaa vastaavalta ajanjaksolta. Siltä ajalta, jolta työnantaja suorittaa äitiysvapaapalkkaa, suoritetaan äitiysraha sairausvakuutuslain perusteella työnantajalle.

Adoptoidessaan alle 7-vuotiaan lapsen työntekijä saa palkkaa samoin kuin edellä äitiysvapaan ajalta. Tätä ei sovelleta työntekijän adoptoidessa avio- tai avopuolison lapsen tai rekisteröidyn parisuhteen toisen osapuolen lapsen. Siltä ajalta, jolta työnantaja suorittaa palkkaa, suoritetaan äitiysraha sairausvakuutuslain perusteella työnantajalle.

Pöytäkirjamerkintä:

Äitiysvapaan palkkaa koskeva vähimmäiskalenteriajanjakso on 28 kalenteripäivän sijaan yksi kuukausi sairausvakuutuslain 14 luvun 4

§:n (1342/2016) sisältämän kertakorvauksen voimassaolon ajan.

14 § Vuosiloma ‌

1. Vuosilomaan nähden noudatetaan vuosilomalain ja lomapalkkasopimuksen määräyksiä.

2. Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta

3. Jo ansaittua vapaapäivää ei lueta lomapäiväksi. Vuosiloman aloittamisajankohtaan asti kestäneen 2-viikkojakson osan aikana tehdystä kolmesta (3) työpäivästä katsotaan ansaituksi yksi (1) vapaapäivä, viidestä (5) työpäivästä kaksi (2) vapaapäivää, kahdeksasta (8) työpäivästä kolme (3) vapaapäivää ja kymmenestä

(10) työpäivästä neljä (4) vapaapäivää.

Määräys ei koske vapaapäivänä tehtyä työtä, vapaapäivä voi olla myös sunnuntai tai juhlapäivä.

4. Kaksiviikkojakson jäädessä vajaaksi vuosiloman johdosta, on työ- osuudelle kohdistuvaa jaksopalkan osaa vastaava työtuntimäärä lomapäivien lukumäärästä riippuen seuraavan taulukon mukainen:

	80 h. jakso	72 h. jakso	64 h. jakso
1	73,5	66	58,5
2	66,5	60	53,5
3	60	54	48
4	53,5	48	42,5
5	46,5	42	37,5
6	40	36	32
7	33,5	30	26,5
8	26,5	24	21,5
9	20	18	16
10	13,5	12	10,5
11	6,5	6	5,5

Mikäli työtuntimäärä ylittää edellä mainitut, maksetaan niistä yksin- kertainen tuntipalkka (jaksopalkan 80:s osa) työtuntia kohden. Yli- töiden osalta katso 12 §:ää.

15 § Lomaltapaluuraha ‌

1. Vuosilomalta työhön palaavalle työntekijälle suoritetaan lomaltapa- luurahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan.

2. Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä.

3. Lomaltapaluuraha suoritetaan kuitenkin, mikäli työntekijä välittö- mästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuh- teen kestäessä on ollut poissa työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 7 §:n 2 momentissa mainitun syyn takia.

Työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi rinnastetaan tilanteisiin, joissa työntekijä on poissa työnantajan suostumuksella. Edelly- tyksenä on, että työntekijä palaa työhön hoitovapaalta työsopi- muslain tarkoittaman ilmoituksen tai siihen myöhemmin perustel- lusta syystä tehdyn muutoksen mukaisesti.

4. Lomaltapaluuraha maksetaan viimeistään työntekijän lomaltapaluuta seuraavana viidentenä yleisenä pankkipäivänä. Mikäli vuosiloma on jaettu, maksetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vastaava osa lomaltapaluurahasta noudattaen vastaavasti,

mitä edellä on määrätty. Paikallisesti voidaan sopia koko lomaltapaluurahan maksamisesta viimeksi annettavan loman osan yhteydessä

5. Vanhuus-, työkyvyttömyys- tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaltapaluuraha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu.

6. Työntekijällä, joka vakinaiseen palvelukseen astumisen vuoksi menettäisi hänelle muutoin työehtosopimuksen mukaan kuuluvan lomaltapaluurahan, on oikeus saada lomaltapaluuraha, mikäli hän suoritettuaan asevelvollisuuden vakinaisessa väessä pa-laa palvelusajan päätyttyä työhön maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (305/2009) edellyttämällä tavalla.

7. Asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen työhön palattaessa maksettavan lomaltapaluurahan määrä lasketaan työehtosopimuk- sen osoittamana prosenttina siitä lomakorvauksesta, joka työn- tekijälle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan. Jos palvelukseen astuminen on tapahtunut välittömästi vuosilomalta, lasketaan lomaltapaluuraha vastaavasti työntekijälle maksetun vuosilomapalkan ja lomakorvauksen yhteismäärästä. Lomaltapa- luuraha määräytyy sen työehtosopimuksen mukaan, joka oli voimassa palvelukseen astuttaessa.

8. Mikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloman aikana siten, että työntekijä on työsuhteen päättymisen vuoksi estynyt palaamasta vuosilomaltaan työhön, työntekijä ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomaltapaluurahaan.

9. Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän työsuhteen muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä siten, että työsuhde päättyy loma- kautena, maksetaan lomaltapaluuraha myös lomakorvauksesta.

16 § Lääkärintarkastukset ‌

1. Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen työterveys- huoltolain (1384/2001) tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aikana suoritettavissa terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa hänen menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta.

Mikäli työntekijä lähetetään edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitettua tutkimusta varten toiselle paikkakunnalle tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa muualla paikkakunnalla suoritettavaan

jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen matkakustannuksista sekä päivärahan.

2. Työnantaja korvaa ansion menetyksen sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkastuksen ja tarkastukseen liittyvän lääkärin määräämän laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella. Xxxxxxxxxx suorittamisen edellytyksenä on, että lääkärintarkastus sekä mahdollinen laboratorio- tai röntgentutkimus on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen. Työnantaja korvaa raskaana olevalle työntekijälle ansionmenetyksen sairausvakuutus- lain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella.

3. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä tämän pykälän nojalla suoriteta.

4. Mikäli työntekijä joutuu käymään lääkärintarkastuksessa työsuh- teen alkaessa sen vuoksi, että työnantaja pitää lääkärintarkastusta työsuhteen syntymisen tai jatkumisen edellytyksenä, korvataan työntekijälle lääkärintarkastuksesta ja siihen mahdollisesti liittyvästä laboratorio- tai röntgentutkimuksesta aiheutuvat kustannukset sekä menetetyltä säännölliseltä työajalta ansionmenetys, ellei vastaanottoa ole voitu järjestää työajan ulkopuolella.

5. Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, maksetaan työntekijälle ansionmenetyksen korvaus hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan lääkärin antamalla todistuksella.

17 § Tilapäiset poissaolot ‌

1. Työnantaja maksaa kunnallisvaltuuston ja -hallituksen jäsenenä toimivalle työntekijälle sekä valtiollisia tai kunnallisia vaaleja varten lain mukaan vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä toimivalle työntekijälle valtuuston tai hallituksen kokouksesta tai tällaisen lautakunnan tai toimikunnan kokouksesta aiheutuvasta säännöllisen työajan ansionmenetyksestä korvausta siten, että työntekijä yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyksen kanssa saa täydet palkkaedut.

Korvaus maksetaan sen jälkeen, kun työntekijä on toimittanut työn- antajalle selvityksen kunnan maksamasta ansionmenetyksen kor- vauksesta.

2. Työntekijällä on oikeus 50- ja 60-vuotispäivinään saada säännöl- listä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäi- väkseen.

Työntekijällä on oikeus saada palkallista vapaata työstä läheisen omaisen hautaus-, siunaus- tai uurnanlaskupäivänä, sekä omia vihkiäisiään tai parisuhteen rekisteröimistä varten yksi päivä.

Lähiomaisena pidetään avio- ja avopuolisoa, rekisteröidyn parisuhteen toista osapuolta, lapsia, hänen vanhempia, veljiään ja sisariaan, xxxx-, avopuolison ja rekisteröidyn parisuhteen toisen osapuolen vanhempia, sekä omia isovanhempia.

3. Kutsuntapäivän osuessa työntekijän työpäiväksi, maksaa työnantaja varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle työntekijälle palkkaa hänen menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta.

Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvalle työntekijälle korvataan ansionmenetys siltä ajalta, minkä hän hyväksyttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä säännöllisenä työaikana.

Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että perheellinen saa valtion maksaman reservi- läispalkan kanssa täydet palkkaedut ja perheetön 2/3 osaa niistä.

Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka väestönsuojelulain nojalla koulutetaan väestönsuojelun erikoistehtäviin.

4. Jos alle 10-vuotias lapsi sairastuu äkillisesti, maksetaan huoltajalle, huoltajan avio- tai avopuolisolle tai huoltajalle, joka ei asu samassa taloudessa tämän työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä, lyhyestä tilapäisestä poissaolosta.

Korvauksen maksaminen edellyttää, että toisella huoltajalla ei ole sairauden, ansiotyön, työajan, välimatkan tai muun tilapäisen esteen takia mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta. Esteestä on annettava selvitys.

Soveltamisohje:

Selvitys lapsen sairaudesta

Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että lapsen sairaudesta ja sen aiheuttamasta poissaolosta vaaditaan sama selvitys kuin työehtosopimuksen ja yrityksessä mahdollisesti omaksutun käytän- nön mukaan vaaditaan omasta sairaudesta. Yleensä tämä merkitsee lääkärintodistuksen hankkimista lapsen sairaudesta.

Mikäli kuitenkin työpaikalla hyväksytään työntekijän sairastumis- tapauksessa jokin muu selvitys, tulee tämän riittää myös lapsen sairastumisen vuoksi tapahtuvan poissalon selvittämiseksi. Niinikään sovelletaan lapsen sairastumistapauksissa ensisijaisesti epidemiatilanteisiin tarkoitettuja vuoden 1976 keskitetyn ratkaisun sosiaalipakettiin sisältyviä määräyksiä sairauslomatodistuksen antamisesta.

Lähtökohtana on, että huoltajan tulisi ensisijaisesti pyrkiä järjestä- mään lapsen hoito. Vasta silloin, kun tähän ei ole mahdollisuuksia, hän voi itse jäädä hoitamaan lasta. Poissaolotapauksista lapsen huoltajalta vaaditaan selvitykseksi poissaolon välttämättömyydestä vain tieto lapsen hoitopaikan sekä samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten hoitomahdollisuudesta ja sopivuudesta tehtävään. Tämä merkitsee, sitä ettei työnantajalle tarvitse antaa selvitystä naapurien, kunnallisten kodinhoitajien ym. hoitajien puutteesta. Perheenjäsenillä tarkoitetaan kyseisen lapsen isää, isovanhempia sekä lapsen vanhempia sisaruksia sekä muita työntekijän taloudessa eläviä.

Lapsi sairastuu kesken työpäivän

Mikäli sopimuksen muut edellytykset ovat voimassa, tulee huoltajalle korvata poissaolotapauksessa palkka työehto- sopimuksen mukaisesti. Yleensä tämä merkitsee sitä, että huoltaja saa lapsen sairastumispäivältä palkan työvuoronsa loppuun asti.

Sairastumispäivää seuraava päivä on yleensä sairausloman ensim- mäinen päivä, johon sovelletaan muun muassa työehtosopimuksen karenssiaikaa koskevia määräyksiä.

Saman sairauden uusiutuminen

Mikäli lapsi sairastuu uudelleen samaan sairauteen työehtosopi- muksiin tai alakohtaiseen käytäntöön perustuvan 30 päivän kuluessa, suoritetaan työehtosopimuksen sairausajan palkkaa myös lapsen hoidon osalta ilman karenssia, kuten se tapahtuisi työntekijän omankin sairauden osalta.

Sopimuksen tarkoittaman saman sairauden uusimisena ei pidetä kahden tai useamman lapsen sairastumista peräkkäin alle 30 päivän välein samassa perheessä. Myöskään äidin tai isän ja lapsen peräkkäin sattuvat sairaudet eivät keskenään muodosta työehtosopimuksen tarkoittamaa uusiutumistapausta.

Poissaolon pituus

Sopimuksessa mainitulla lyhyellä tilapäisellä poissaololla tarkoitetaan yhden, kahden, kolmen tai neljän päivän poissaoloa. Poissaolon pituus on aina arvioitava tapaus tapaukselta ottaen huomioon muun muassa hoidon järjestämismahdollisuudet ja

sairauden laatu. Sopimus ei siten merkitse automaattista oikeutta neljän päivän palkalliseen enimmäispoissaoloon. Poissaolon ol- lessa sovittua pitemmän, ei korvausta suoriteta. Xxxxxxxxxxxx on kuitenkin, ettei sairasta lasta voida aina jättää yksin lapsen sairauden jatkuessa pitempäänkin kuin sen ajan, jolta korvausta suoritetaan.

Lapsen sairastumisesta aiheutuvan poissaolon vaikutus vuosiloman ansaitsemiseen

Vuosilomalain 7 §:n luettelo työssäolopäivien veroisista päivistä ei sisällä lapsen sairastumisesta johtuvia poissaolopäiviä. TT ja SAK ovat kuitenkin sopineet, että palkallinen poissaolo lapsen äkillisen sairastumisen johdosta ei vähennä äidin vuosiloman ansaitsemista.

Tämän mukaan ko. poissaolopäivät rinnastetaan lain tarkoittamiin työssäolopäivien veroisiin päiviin.

Molemmat huoltajat ansiotyössä

Mikäli lapsen huoltajat ovat saman työnantajan palveluksessa vuorotyössä siten, että huoltajien työvuorot ovat peräkkäin, vara- taan kotona olevalle huoltajalle mahdollisuus ilman palkan mene- tystä hoitaa äkillisesti sairastunutta lasta siihen saakka, kunnes toinen huoltajista palaa työvuoroltaan kotiin. Tällaisen paikallisen poissaolon pituus on se aika, mikä kuluu edestakaiseen työmatkaan.

5. Edellä tässä pykälässä mainitut korvaukset suoritetaan keskitun- tiansion mukaisina.

6. Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa sairausvakuutuslain täytäntöön- panosta annetun valtioneuvoston asetuksen (1335/2004) 1 luvun

4 §:ssä tarkoitettua vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuutuslain (1224/2004) 10 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuun lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.

18 § Xxxxxxxxx säännöksiä ‌

1. Kuljettajan on ajossa ollessaan käytettävä työnantajan määrittelemää työasua ja noudatettava kaikkia taksiliikenteestä annettuja ohjeita ja määräyksiä.

2. Kuljettajan käyttäessä työnantajan määrittelemää työasua on työnantajan se kustannettava, mikäli kuljettaja on toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella ollut saman työnantajan palveluksessa 12 kuukautta ja tehnyt tänä aikana vähintään 15 työpäivää tai työpäivän veroista päivää kuukaudessa, eikä

irtisanomisaika ole asiasta sovittaessa työasun hankkimisajankohtana meneillään. Mikäli työntekijä itse hankkii työnantajan määrittelemän työasun, maksetaan kerran 12 kuukauden aikana kuittia vastaan pukurahana enintään 225 euroa edellä mainituin työsuhteen edellytyksin.

3. Mikäli jossakin tapauksessa on työntekijälle myönnetty parempia ehtoja kuin tässä työehtosopimuksessa on määrätty, jäävät nämä ehdot tämän sopimuksen ulkopuolelle eikä se aiheuta niihin muutoksia.

4. Kuljettaja on velvollinen tilittämään työnantajalleen tai hänen mää- räämälleen ajovuoron aikana kertyneet ajotulot kokonaisuudessaan samana, tai ellei se ole mahdollista, ajovuoroa seuraavana työpäivänä. Tilityksen yhteydessä on kuljettajan annettava työnantajalleen selvitys ja tositteet ajovuoron aikana liikenteestä aiheutuneista kuluista sekä luovutettava työilmoitus, johon on merkitty ajovuoron työaika, sen laatu ja muut palkkaukseen mahdollisesti vaikuttavat tekijät. Kuljettajalla on oikeus saada tilityksestä tosite.

19 § Koulutustoiminta ‌

1. Koulutustoiminnassa noudatetaan Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n ja Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n välistä, 1.1.1991 allekirjoittamaa koulutussopimusta

2. Lain taksinkuljettajan ammattipätevyydestä (695/2009) mukainen koulutus on työnantajan maksettava, mikäli kuljettaja on toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella ollut saman työnantajan palve- luksessa kuusi (6) kuukautta ja tehnyt tänä aikana vähintään 15 työpäivää tai työpäivän veroista päivää kuukaudessa, eikä irtisa- nomisaika ole asiasta sovittaessa tai koulutuksen antamisajankoh- tana meneillään. Työpäivän veroisina päivinä pidetään samoja päi- viä kuin vuosilomaa määritettäessä.

20 § Ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

21 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintä ‌

1. Työnantaja perii, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, tähän työehtosopimukseen osallisen ammattiliiton jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain kyseisen liiton nimeämälle pankki- tilille. Perintä suoritetaan siten kun keskusjärjestön 13.1.1969 alle-

kirjoittamassa sopimuspöytäkirjassa on erikseen sovittu. Työn- tekijälle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

22 § Asiamiehet ‌

1. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n valtuuttamilla asia- miehillä on oikeus tämän työehtosopimuksen valvontaa, soveltamista ja tulkintaa koskevissa asioissa käydä työpaikoilla, sovittuaan käynnistä sitä ennen työnantajan tai hänen edustajansa kanssa.

2. Asiamiehellä on oikeus saada työnantajalta ne tiedot, jotka ovat hänelle tarpeen mainittujen tehtävien suorittamisessa.

Luottamusmiehet

1. Kuljettajat voivat valita liikennealueelle yleisluottamusmiehen.

2. Luottamusmieheen ja hänen toimintaansa nähden noudatetaan mitä laissa on määrätty.

Xxxxxxx tähän työehtosopimukseen sidottu työnantaja antaa tehtäviä kuljettajien luottamusmiehelle, on hänen korvattava se ansio, jonka luottamusmies menettää tehtävää hoitaessaan. Korvaus lasketaan työehtosopimuksen 8 §:n 3 kohdan mukaan.

23 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen ‌

1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamisesta, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen.

Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työnsäännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpai- kallaselvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asiaan liittojen ratkais- tavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisina perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot suosittelevat seuraavien seikkojen huomioonottamista paikal- lisia neuvottelusuhteita edelleen kehitettäessä.

- työehtosopimuksen määräämän neuvottelujärjestyksen eri tasoilla toimiville henkilöille, erityisesti luottamusmiehille ja työnjohtajille kuuluva vastuualue ja siihen liittyvät valtuudet työsuhdeasioissa todetaan ja niiden keskeistä merkitystä tähdennetään

- välitöntä ja nopeaa ratkaisua vaativan erimielisyyden selvittely on aloitettava heti, kun se on ilmaantunut

- työpaikoilla tapahtuneen neuvottelun tulos todetaan kussakin neuvottelun eri vaiheessa ja tärkeimmissä, periaatteellista merki- tystä omaavissa, taikka useita työntekijöitä tai työryhmää koske- vissa asioissa saavutettu neuvottelutulos merkitään sopivalla tavalla muistiin

- uusille työntekijöille järjestetään tilaisuus osallistua systemaatti- seen, yritystä ja sen työsuhdeasioita koskevaan esittelyyn.

Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa mitä keskusjärjestöjen välillä tehdystä yleissopimuksesta säädetään.

2. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista osapuolten kesken edellä 1 momentissa mainittua menettelyä noudatetaan ei ole päästy yksimielisyyteen, alistetaan työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

24 § Sopimuksen voimassaolo ‌

Työehtosopimus on myös irtisanottavissa kirjallisesti viimeistään 31.12.2018 päättymään 31.1.2019, jolloin osapuolten kesken tässä neuvottelutuloksessa sovitut, 1.2.2019 tai sen jälkeen voimaan tu- levat palkankorotukset raukeavat.

Työehtosopimus on myös irtisanottavissa kirjallisesti viimeistään 31.12.2019 päättymään 31.1.2020, jolloin osapuolten kesken tässä neuvottelutuloksessa sovitut, 1.2.2020 tai sen jälkeen voimaan tu- levat palkankorotukset raukeavat.

TAKSILIIKENTEEN TYÖNANTAJAT ry

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT ry

TAKSILIIKENTEEN TYÖNANTAJAT ry.

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT ry.

TAKSILIIKENTEEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Aika: 19.12.2016

Paikka: Taksiliikenteen Työnantajat ry:n toimisto Nuijamiestentie 7 00400 Helsinki

Läsnä: Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxxxxxxx Työnantajat ry Xxxxx Xxxxxxx -”-

Xxxx Xxxxxxx -”-

Xxxx Xxxxxx Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

Xxxxx Xxxxxxx -”-

Xxxx Xxxxxxxxxxx -”-

1. SOPIMUSKAUSI

Todettiin että Taksiliikenteen Työnantajat ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välillä solmitun taksiliikenteen työehtosopimuksen voimassaolo päättyy 31.1.2017.

Päätettiin uudistaa edellä mainittu työehtosopimus ajalle 1. 2.2017 – 31.1.2021.

Työehtosopimus on irtisanottavissa kirjallisesti viimeistään 31.12.2018 päättymään 31.1.2019, jolloin osapuolten kesken tässä neuvottelutuloksessa sovitut, 1.2.2019 tai sen jälkeen voimaan tulevat palkankorotukset raukeavat.

Työehtosopimus on irtisanottavissa kirjallisesti viimeistään 31.12.2019 päättymään 31. 1.2020, jolloin osapuolten kesken tässä neuvottelutuloksessa sovitut, 1.2.2020

tai sen jälkeen voimaan tulevat palkankorotukset raukeavat.

2. PALKANKOROTUKSET

2.1. Yleiskorotukset

2.1. 1. Vuonna 2017

Taksiliikenteen työehtosopimuksen palkkojen yleiskorotus vuonna 2017 on nolla.

2.1.2. Vuonna 2018

Palkkoja korotetaan 1.2.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alus- ta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus määritellään 31.12.2017 mennessä seuraaval- la laskentamallilla.

Yleiskorotuksen prosentti lasketaan seuraavien verrokkialojen työehtosopimusten 31.12.2017 mennessä tiedossa olevien ja 1.11.2017 – 31.10.2018 aikana toteutettu- jen/toteutettavien yleiskorotusten matemaattisena keskiarvona ottaen huomioon yleis- korotusjaksojen pituudet:

- Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Metallityöväen Liit- to ry ja Teknologiateollisuus ry),

- Kemian perusteollisuuden työehtosopimus (TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry ja Kemianteollisuus ry),

- Mekaanisen metsäteollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Puu- ja eri- tyisalojen liitto ry, Metallityöväen Liitto ry, Sähköalojen ammattiliitto ry ja Metsä- teollisuus ry),

- Paperiteollisuuden työehtosopimus (Paperiliitto ry ja Metsäteollisuus ry).

Mikäli jonkun yksittäisen sopimusalan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä olevalle ajal- le puuttuu 31.12.2017 tai jonkun yksittäisen sopimusalan yleiskorotus on nolla tai mii- nusmerkkinen, jätetään se laskennan ulkopuolelle 1.2.2018 yleiskorotusta laskettaessa.

Jos millään verrokkialalla ei ole 31.12.2017 mennessä saavutettu neuvotteluratkaisua, osapuolet sopivat tarkasteluajankohtien ja palkantarkistusten toteuttamisajankohdan ja - tavan mahdollisista muutoksista.

Verrokkialojen yleiskorotusten määrästä vähennetään prosenttimääräisesti se kustan- nusvaikutus, jolla kyseinen ala on sopinut esimerkiksi työehtosopimuksensa rakenteel- lisista teksteistä/muutoksista. Tällaisten ”rakenteellisten” palkankorotusten poissulke- minen sovitaan yhteisesti.

Edellä mainitun laskentamallin tuloksena saatava prosentuaalinen yleiskorotus toteute- taan alan vakiintuneen käytännön mukaisesti.

Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen yleiskorotuksen määrästä 31.12.2017 men- nessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jommankumman aloitteesta välityslautakunta, jo-

hon molemmat osapuolet asettavat kumpikin yhden jäsenen ja kutsuvat puheenjohta- jaksi valtakunnansovittelijan. Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 15.1.2018 mennessä.

2.1.3. Vuonna 2019

Palkkoja korotetaan 1.2.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alus- ta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus määritellään 31.12.2018 mennessä seuraaval- la laskentamallilla.

Yleiskorotuksen prosentti lasketaan seuraavien verrokkialojen työehtosopimusten 31.12.2018 mennessä tiedossa olevien ja 1.11.2018 – 31.10.2019 aikana toteutettu- jen/toteutettavien yleiskorotusten matemaattisena keskiarvona ottaen huomioon yleis- korotusjaksojen pituudet:

- Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Metallityöväen Liit- to ry ja Teknologiateollisuus ry),

- Kemian perusteollisuuden työehtosopimus (TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry ja Kemianteollisuus ry),

- Mekaanisen metsäteollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Puu- ja eri- tyisalojen liitto ry, Metallityöväen Liitto ry, Sähköalojen ammattiliitto ry ja Metsä- teollisuus ry),

- Paperiteollisuuden työehtosopimus (Paperiliitto ry ja Metsäteollisuus ry).

Mikäli jonkun yksittäisen sopimusalan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä olevalle ajal- le puuttuu 31.12.2018 tai jonkun yksittäisen sopimusalan yleiskorotus on nolla tai mii- nusmerkkinen, jätetään se laskennan ulkopuolelle 1.2.2019 yleiskorotusta laskettaessa.

Jos millään verrokkialalla ei ole 31.12.2018 mennessä saavutettu neuvotteluratkaisua, osapuolet sopivat tarkasteluajankohtien ja palkantarkistusten toteuttamisajankohdan ja - tavan mahdollisista muutoksista.

Edellä mainitun laskentamallin tuloksena saatava prosentuaalinen yleiskorotus toteute- taan alan vakiintuneen käytännön mukaisesti.

Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen yleiskorotuksen määrästä 31.12.2018 men- nessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jommankumman aloitteesta välityslautakunta, jo-

hon molemmat osapuolet asettavat kumpikin yhden jäsenen ja kutsuvat puheenjohta- jaksi valtakunnansovittelijan. Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 15.1.2019 mennessä.

2.1.4. Vuonna 2020

Palkkoja korotetaan 1.2.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alus- ta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus määritellään 31.12.2019 mennessä seuraaval- la laskentamallilla.

Yleiskorotuksen prosentti lasketaan seuraavien verrokkialojen työehtosopimusten 31.12.2019 mennessä tiedossa olevien ja 1.11.2019 – 31.10.2020 aikana toteutettu- jen/toteutettavien yleiskorotusten matemaattisena keskiarvona ottaen huomioon yleis- korotusjaksojen pituudet:

- Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Metallityöväen Liit- to ry ja Teknologiateollisuus ry),

- Kemian perusteollisuuden työehtosopimus (TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry ja Kemianteollisuus ry),

- Mekaanisen metsäteollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Puu- ja eri- tyisalojen liitto ry, Metallityöväen Liitto ry, Sähköalojen ammattiliitto ry ja Metsä- teollisuus ry),

- Paperiteollisuuden työehtosopimus (Paperiliitto ry ja Metsäteollisuus ry).

Mikäli jonkun yksittäisen sopimusalan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä olevalle ajal- le puuttuu 31.12.2019 tai jonkun yksittäisen sopimusalan yleiskorotus on nolla tai mii- nusmerkkinen, jätetään se laskennan ulkopuolelle 1.2.2020 yleiskorotusta laskettaessa.

Jos millään verrokkialalla ei ole 31.12.2019 mennessä saavutettu neuvotteluratkaisua, osapuolet sopivat tarkasteluajankohtien ja palkantarkistusten toteuttamisajankohdan ja - tavan mahdollisista muutoksista.

Edellä mainitun laskentamallin tuloksena saatava prosentuaalinen yleiskorotus toteute- taan alan vakiintuneen käytännön mukaisesti.

Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen yleiskorotuksen määrästä 31.12.2019 men- nessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jommankumman aloitteesta välityslautakunta, jo-

hon molemmat osapuolet asettavat kumpikin yhden jäsenen ja kutsuvat puheenjohta- jaksi valtakunnansovittelijan. Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 15.1.2020 mennessä.

2.2. Taulukkopalkkakorotukset

2.2.1. Vuonna 2017

Taulukkopalkkoja korotetaan 1.10.2017 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta lukien 0,15 prosentilla.

2.2.2. Vuonna 2018

Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleiskorotuksen ajankohdasta lukien.

Lisäksi taulukkopalkkoja korotetaan 1.10.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta lukien 0,15 prosentilla.

2.2.3. Vuonna 2019

Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleiskorotuksen ajankohdasta lukien.

Lisäksi taulukkopalkkoja korotetaan 1.10.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta lukien 0,15 prosentilla.

2.2.4. Vuonna 2020

Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleiskorotuksen ajankohdasta lukien.

Lisäksi taulukkopalkkoja korotetaan 1.10.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta lukien 0,15 prosentilla.

3. TEKSTIMUUTOKSET

Sovitut tekstimuutokset on merkitty uudistettuun taksiliikenteen työehtosopimukseen.

4. LAINSÄÄDÄNTÖMUUTOKSET

Osapuolet toteavat, että eduskunnassa on käsiteltävänä hallituksen esitys HE 211/2016 vp kilpailukykysopimuksessa sovittua muutosturvaa, työnantajan ja henkilöstön välistä yh- teistoimintaa sekä työterveyshuoltoa koskevaksi lainsäädännöksi. Voimaan tullessaan

lainsäädäntöä sovelletaan myös taksiliikenteen työehtosopimuksen sopimusalalla lainsää- dännön mukaista soveltamisalaa noudattaen.

5. PÖYTÄKIRJAN TARKISTAMINEN JA HYVÄKSYMINEN

Vakuudeksi

TAKSILIIKENTEEN TYÖNANTAJAT ry

Xxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxxx

puheenjohtaja lakimies

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT ry

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxx

puheenjohtaja 1. varapuheenjohtaja

Document Metadata

Table of Contents

S I S Ä L L Y S L U E T T E L O

Document Metadata